K&k 2012 nro 23 (20 6)

www.kirkkojakaupunki.fi

Tehdään Jätkäsaareen oma talo » 8–9

Numero 23

Keskiviikkona kiviikkona 20. kesäkuuta 2012

SIRPA PÄIVINEN

Rauhan etsijä Saksalainen Dorothee Ohle vietti viikon Taizén yhteisössä » 14–15 Vanhoillislestadiolaisten kirkko-oppi poikkeaa luterilaisesta » 4–5 Juuttuuko kirkossa viini kurkkuun? » 10–11

Kristillistä alkoholinkäyttöä ei ole » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

”

Lainasanat

Ihminen voi pelätä, että jos hän on sitoutunut johonkin uskontokuntaan, hänellä ei ikään kuin olisi enää omia mielipiteitä. Vaikka ei se sitä tarkoita.

Polkupyörälähetti ja näyttämötyön opettaja Tuukka Jukola sivulla 7

Numero 23

20.6.2012 2

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KIMMO VON LÜDERS / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Viisasten juoma iina on viisasten juoma. Tämän vanhan kansanviisauden painoarvo tullee taas juhannuksena punnituksi ja kevyeksi havaituksi. Valitettavan paljon suomalaisessa juhlimiskulttuurissa alkoholia käytetään tyhmästi.

Jos lämmintä riittää, liikutaan vesillä viinapäissään ikävin seurauksin.

Alkoholin aiheuttamia ongelmia ei koskaan pidä vähätellä. Se tuhoaa turhan paljon ihmisten terveyttä, keskinäisinä suhteita, työkykyä, taloutta ja niin edelleen. Yksinkertaista keinoa näiden ongelmien ratkaisemiseen ei kuitenkaan ole. Kieltolaki on kokeiltu ja huonoksi havaittu.

V

Rukous Taivas ei ole kaukana.

Se on jo meissä, ympärillä ja sisällämme.

Sinun läsnäolosi on ihme.

Sinun rakkautesi on lupaus.

Sinun henkesi on vapaus.

Sinun lupauksesi on elämä.

Kumarran edessäsi, Jumala.

Tuon sinulle unelmani, haluni ja kaiken kaipaukseni.

Mutta myös pettymyksen, surun ja tämän väsymyksen.

Kaikelle on runsaasti tilaa, eikä mitään torjuta pois.

Taivas on tässä.

Vyyhden kokonaisuutta ymmärtävät kertovat, että hinnan korottaminen vähentää ongelmia. Mutta jos hintaa korotetaan liikaa, lähestytään kieltolaista tuttuja ongelmia. Muun muassa mainontaa ja saatavuutta rajoittamalla saadaan ehkä jotain aikaan. Ongelman suuruuden tähden kaikki mahdollinen kannattaa tehdä. Esimerkiksi poliisin ponteva puuttuminen alaikäisten alkoholinkäyttöön on tervetullutta.

Selvää on kuitenkin, että moralisointi ja tai-

vastelu eivät ongelmia poista. Kielletyn hedelmän houkutteleva maku voi jopa lisätä käytön kiehtovuutta. Turhaa alkoholinkäytön ihannointia voisi silti reilusti vähentää. Muistaako joku esimerkiksi kepeää kesäteatterikomediaa, jossa ei jossain vaiheessa naureskeltaisi jonkun toilailuille humalassa. Niin lapsellinen on koko alkoholikulttuurimme.

Toki suurin osa alkoholinkäyttöä on tolkullista. Raamatullisesti sanoen viini ilahduttaa sydämen. Viisaasti käytettynä se tuo iloa elämään, nostattaa juhlan tunnelmaa ja sujuvoittaa ihmisten kanssakäymistä. Hurskaasti ilmaisten sen voi ajatella olevan yhden Luojan luoduilleen suoma lahja.

Ei ole olemassa mitään erityistä kristillistä alkoholinkäytön tapaa. Jotkut hengelliset liikkeet tai uskovat ihmiset pidättäytyvät täysin sen käytöstä. Kunnia heille, mutta mitään raamatullista tai pitkään kristilliseen perinteeseen liittyvää perustetta täysraittiudelle ei ole. Toive siitä, että alkoholia käytettäisiin viisaasti, sopii meille kaikille riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta.

Mukavaa Johannes Kastajan juhlaa kaikille.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Kurjuus ei ole välttämätöntä. Se on meidän syytämme, se syntyy meidän älyttömyydestämme, meidän kyvyttömyydestämme jakaa.

Maahanmuuttajat näyttävät olevan niin kauan hyviä henkilöitä, kun he ovat tuottoisia ja pystyvät kantamaan kortensa kekoon suomalaisessa bruttokansantuotteessa. Köyhät, vainotut ja kouluttamattomat, sotaa tai muita olosuhteita pakenevat eivät ole kovassa kurssissa.

Vihmokoon taivas, virratkoon oikeus ylhäältä pilvistä, avautukoon maa ja kasvakoon pelastuksen hedelmää ja versokoon vanhurskaus! Minä, Herra, olen tämän luonut.

Emmaus-liikkeen perustaja, katolinen pappi Abbé Pierre

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Diakonialehdessä 2–3/2012

Jesajan kirjan 45. luvusta

3

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Jumalan valtakuntaan. Vanhoillislestadiolaiset eroavat muista luterilaisista siinä, kenen he katsovat kuuluvan Jumalan valtakuntaan. Vanhoillislestadiolaisuus ei tunnusta Pyhän Hengen vaikutusta muualla kuin omien joukossa.

Repeämä kirkossa nousi puheenaiheeksi Vanhoillislestadiolaisuuden leimaaminen lahkoksi herättää tarpeen lisätä vuoropuhelua kirkossa, sanoo Helsingin Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Valde Palola.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Hans Eiskonen

M

aan noin 100 000 vanhoillislestadiolaisesta kaksi kolmasosaa asuu PohjoisPohjanmaalla. Liike vaikuttaa vahvasti myös Uudellamaalla.

Helsingin Rauhanyhdistys on perustettu vuonna 1888 ollen näin maan vanhin vanhoillislestadiolaisten yhdistys. Keskiviikkoisin ja sunnuntaisin järjestettäviin seuroihin osallistuu noin tuhat henkeä. Helsinkiläisissä seurois-

sa käy paljon nuoria aikuisia.

Vanhoillislestadiolaisuus muodostaa lestadiolaisen herätysliikkeen valtauoman. Kirkonkellari-verkkolehdessä teologian tohtori Kari Kuula kirjoittaa, ettei vanhoillislestadiolaisuus voi olla herätysliike, koska se ei tunnusta luterilaista kirkkoa oikeaksi kirkoksi. Kuulan mielestä oikeampi nimitys olisi lahko, joka pitää itseään ainoana oikeana kirkkona.

Myös kirkkohistorioitsija Ville Jalovaara on nähnyt lahkon piirteitä siinä, että liike on eristäytynyt kirkosta eikä ole pyrkinyt viestimään ulospäin.

Helsingin Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Valde Palola pi-

tää liikkeen leimaamista lahkoksi huolestuttavana. Väite nostattaa tarpeen käydä teologista keskustelua vanhoillislestadiolaisuuden ja kirkossa vastuuta kantavien kesken.

– Vanhoillislestadiolaisuus on osa kansankirkkoamme. Liikkeeseen kuuluvat ovat merkittävästi mukana kirkon luottamuselimissä ja heitä on paljon myös työntekijöinä.

– Lahkolla tarkoitetaan kirkosta eronnutta ja harhaoppista ryhmää, joka ei tunnusta kristinuskon tavoin Jeesuksen asemaa.

Vanhoillislestadiolaisuuden kohdalla ei ole kyse tästä vaan luterilaisen tunnustuksen tulkinnasta, Palola sanoo.

Onko totta, että vanhoillislestadiolaisuuden ei pidä kirkkoa varsinaisena Jumalan valtakuntana?

– Kirkko edustaa hengellistä regimenttiä ja valtio maallista regimenttiä. Kirkon tehtävä on ensisijaisesti hengellinen, vaikka sille kuuluukin maallisia velvollisuuksia.

– Kysymys siitä, onko kirkko yhtä kuin Jumalan valtakunta, on rinnastettavissa kysymykseen, onko vanhoillislestadiolaisuus yhtä kuin valtakunta. Molemmissa tapauksissa ajatellaan vanhoillislestadiolaisuudessa kriittisesti.

– Jumalan valtakuntaa ei voida olemuksellisesti ja käsitteellisesti sijoittaa jonkin organisaation raameihin. Silloin kavennettaisiin Jumalan valta-asemaa.

Vanhoillislestadiolaisten oppia tutkineen Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin Miikka Ruokasen mukaan liikkeen opetus edustaa olennaisilta kohdiltaan vakaata luterilaisuutta. Sakramenttiopissa tosin on poikkeamaa luterilaisuudesta. He eivät siis ole harhaoppisia.

– On yksi olennainen kohta, jossa he eroavat muista luterilaisista. He eivät tunnusta Pyhän Hengen vaikutusta sen ryhmän ulkopuolella, jonka he ymmärtävät ”Jumalan valtakunnaksi”.

Syntinen ei voi tulla vanhurskaaksi eli Jumalalle kelvolliseksi

muutoin kuin sen evankeliumin kautta, jota julistetaan tässä ”Jumalan valtakunnassa”, Ruokanen sanoo.

Vanhoillislestadiolaista herätysliikettä voisi nimittää Ruokasen mukaan skismaksi eli repeämäksi kirkossa.

– Heillä on samankaltaisia näkemyksiä kuin kirkon ensimmäisellä kuuluisalla skismaattisella ryhmällä, niin sanotuilla donatolaisilla 300-luvulla. Donatolaisten mukaan pelastus oli mahdollista vain tietyllä tavalla määriteltyjen tosiuskovaisten seurakunnassa. Vain tosiuskovaisten pappien julistus ja sakramentit olivat päteviä.

Ruokasen korvissa Valde Palolan lausunnot kuulostavat avarilta.

– Olisi hienoa, jos tässä herätysliikkeessä voitaisiin nähdä Pyhän Hengen työ mahdolliseksi kaikkialla, missä Kristuksen evankeliumia julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan.

Jos tämä myönnetään, skisma päättyy.

4

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Koonnut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Tuomas Kurttila

750 litraa oulujen päättäjäisviikonloppuna poliisi seurasi tarkoin lapsiemme toimeliaisuutta Helsingissä. Haaviin jäi 750 litraa alkoholia, poliisi kirjoitti 446 sakkoa alkoholin hallussapidosta ja teki 460 lastensuojeluilmoitusta.

Surkeita lukuja. Meillä suomalaisilla on sokea piste. Se on viina. Kyse on aikuisten vastuusta. Ongelmana eivät ole lapset ja nuoret. He ovat paineistettuja juopotteluun. Tämä on viinamyönteistä arkeamme.

Uutta kieltolakiliikettä ei kaipaa kukaan. Mutta ryhtiliike tarvitaan. Nykymenolla ongelma syvenee. Vuosina 1968–1998 suomalaisten alkoholinkäyttö on kolminkertaistunut. Samaan aikaan maksamme vuosittain miljardeja, siis tuhansia miljoonia, euroja viinahaittoina. Ongelma näkyy työpaikoilla, kodeissa, siellä täällä, kaikkialla.

Poliittinen päätöksentekomme on humaltunutta. Alkoholimainontaa ei haluta rajoittaa. Jätämme poliisin tehtäväksi hoitaa ongelmat. Jätämme kotien tehtäväksi käydä kamppai-

K

”

Eikä kyse ole vain eduskunnasta ja maan hallituksesta, jossa Panimoliiton ääni on ollut liian pitkään liian vahva.” lut jälkikasvun kanssa. Yhteiskunnalta ei tukea löydy ongelmien ehkäisyyn. Kun pirtti palaa, saavutaan paikalle.

Eikä kyse ei ole vain eduskunnasta ja maan hallituksesta, jossa Panimoliiton ääni on ollut liian pitkään liian vahva.

Kyse on myös kotikaupungistamme Helsingistä. Olen jäsenenä Helsingin kaupungin asettamassa työryhmässä, joka seuraa kaupungin alkoholipolitiikan toimeenpanoa.

Linjauksia löytyy, mutta vaikutukset ovat arjessa vähäiset.

Toimenpiteet uhkaavat jäädä paperille.

Helsingin kaupungin liikennelaitos, Helsingin Bussiliikenne Oy ja kiinteistöviraston tilakeskus antavat vuokralle mainostiloja, joihin myydään runsaasti alkoholimainoksia.

Vastuu on tästä kaukana. Alkoholimainokset tulisi yksiselitteisesti kieltää kaupungin mainospaikoilta.

Se on meidän kaupunkilaisten etu. Aivan jokaisen.

Kyse on selkärangasta ja kyvystämme muuttaa arkea.

Poliisin takavarikoimat 750 litraa ei ole sattumaa. Tosiasia on, että me yhteisönä sallimme viinaongelman. Nyt kyse on siitä, kuinka pitkään annamme laiminlyönnin jatkua. Me stadilaiset osaamme ostaa oluemme ilman mainoksiakin. Aikuisina.

Tuore kyselytutkimus osoittaa, että osa helsinkiläisistä kokee kasteen liian voimakkaaksi leimaksi.

tuomas.kurttila@ vanhempainliitto.fi Kirjoittaja on isä ja teologian maisteri.

Tilasto

Osa vanhemm epäröi kastaa l

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

53 000 A

nuorta käy vuosittain rippikoulun. Rippikoulussa käsitellään elämään ja uskoon liittyviä asioita. Osassa seurakuntia järjestetään vihreitä rippikouluja eli ekorippikouluja, joissa haastetaan pohtimaan sitä, kuinka luomakunnan kunnioittaminen voisi näkyä omassa toiminnassa. Vihreät riparit ovat osa hanketta, jonka Nuorten Keskus, WWF ja kirkkohallitus käynnistivät syksyllä 2011 ympäristökasvatuksen tukemiseksi rippikouluissa.

rkiaamu helsinkiläisessä kaksiossa.

Radiossa soi rap, ja verhonraosta pilkottaa aurinko. Vastasyntynyt tyttö makaa silmät raollaan tulitikkuaskin kokoiset töppöset jalassa. Äiti Meri Matthews nostaa pikkuisen syliinsä, mutta vajaan neljän viikon ikäinen Juno pysyy unessa.

– Elämälläni on nyt tarkoitus, sanoo isä, Malawista Suomeen muuttanut Budah Matthews.

Malawissa Budah sai lapsena

katolilaisen kasvatuksen, mutta nykyään hän ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Silti hän pitää itseään kristittynä. Malawissa parhaat kaverit olivat muslimeja.

– Malawissa hengellisyys on jatkuvasti läsnä, ja on aivan yleistä puhua Jumalasta, Budah Matthews valaisee.

– Suomeen asetuttuamme selvitin Budahille luterilaisuuden historiaa Suomessa ja sitä, mikä rooli luterilaisuudella on tavallisten ihmisten elämässä, Meri Matthews kertoo.

– En itse harrasta mitään syvällistä uskonnollista pohdintaa, ja oma katsomukseni on melko pirstaleinen, useista osista koottu.

– Suomalaisessa kulttuurissa luterilaisuus on kuitenkin mi-

nulle luonnollinen tapa ilmentää henkilökohtaista katsomustani.

Matthewsit päättivät kastaa Junon.

Helsinkiläisille lapsen kastaminen ei kuitenkaan ole nykyään itsestään selvyys. Vuonna 2011 kirkon jäsenille syntyneistä helsinkiläisistä lapsista kastettiin 89 prosenttia. Kirkko Helsingissä teetti syksyllä 2011 kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin lapsensa kastamatta jättäneiden kirkon jäsenten näkökantoja. Kysely lähettiin 329 vanhemmalle, joista 110 vastasi.

Tärkeimmäksi syyksi kastamatta jättämiseen oli se, etteivät vanhemmat halunneet päättää lapsensa kuulumisesta uskonnolliseen yhteisöön. Vastaajista viidennekseen vaikutti puolison kielteinen kanta. Kymmenesosa kokee, että lapsen hengellisen kasvun tukemiseen ei tarvita kirkkoa.

5

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

JARMO KULONEN / SUOMEN LÄHETYSSEURA

Lahjaksi. Kirkkoherra Hannu Vapaavuori lähestyy kastetta lahjan olemuksesta käsin: – Jos saan lahjaksi jotain, mistä en pidä, panen sen piiloon piirongin laatikkoon. Jos sitten jonain päivänä ajattelen, että sittenkin tuo lahja on hyvä, siellä se odottaa laatikossa.

ista apsensa ”

Kyllä minuakin harmittaa joka kerta, kun joku kristillisyyttään esiin tuova poliitikko puhuu suvaitsemattomasti. Kirkon kaikki äänenpainot eivät vastaa omia arvojani.”

Meri Matthews Seurakuntien Lapsityön Keskuksen pääsihteerin Lasse Halmeen mukaan suomalaisten kastekäsityksessä on meneillään murros.

– Perinteisen luterilaisen käsi-

tyksen mukaan Jumala on läsnä jokaisen luomansa ihmisen elämässä. Tällöin kaste tekee näkyväksi sen, että Jumalan rakkaus kohdistuu yksilöidysti lapseen.

Siten luterilaisuus korostaa kasteen lahjaluonnetta, Halme sanoo.

– Jos lapsi jää kastamatta, häneltä jää puuttumaan tämä pohja. Ajatus siitä, että kaste otetaan vastaan omasta tietoisesta päätöksestä, lähestyy vapaiden suuntien käsitystä, jossa kaste seuraa uskonratkaisua.

– Sinänsä pyrkimys siihen, että omaa elämäänsä koskevissa asioissa lapsi itse saa keskeisen roolin, on minusta hyvä ja rehellinen.

– Se on kuitenkin vähän epätodellinen näkemys sikäli, että vanhemmat joka tapauksessa tekevät monia päätöksiä lapsen puolesta.

Vanhempien arvomaailma siirtyy lapselle, vaikka tätä ei kastaisi, Halme sanoo.

Muuttunut suhtautuminen kasteeseen on ilmennyt niinkin, että jotkut vanhemmat ovat toivoneet papin siunaavan lapsen kastamisen sijasta. Aiemmin papisto on suhtautunut pyyntöön nihkeästi: jos kerran pappi on läsnä nimenantojuhlassa, miksei hän saman tien voisi kastaa.

– Kaste on alettu kokea liian voimakkaaksi leimaksi, sanoo Haagan seurakunnan kirkkoherra Hannu Vapaavuori.

– Oma näkökulmani tähän on muuttunut radikaalisti. Jos vanhemmat pyytävät ainoastaan siunausta, en lähtisi kieltämään, että ”jos ette kasta, pitäkää herkkunne”.

– Samanaikaisesti korostaisin, että vanhempien kanssa on tarpeen käydä rakentava ja perusteellinen keskustelu siitä, mitä kaste oikein merkitsee. Siunaus ei kuitenkaan istu nimenantotilaisuuden kulttuuriseksi kuriositeetiksi, jossa pappi on pelkkä seremoniallinen lisuke, Vapaavuori toteaa.

Hänen mukaansa helsinkiläisten pappien näkemyksissä on havaittavissa kaksi erilaista ajattelun linjaa.

– Edelleen vaikuttaa tietty dogmaattinen linja, jossa lähdetään liikkeelle 1500-lukulaisista tunnustuskirjoista. Tämän rinnalla on enemmän seurakuntalaisten omaa ajattelua kuunteleva ja tähän päivään sopeutuvampi asenne.

Vapaavuori itse pitää kuuntelevaa lähestymistä hedelmällisempänä.

– Jos tämän päivän ihmiselle selitetään, että perisynti siirtyy seuraavaan polveen sukupuoliyhteydessä, ja että kasteessa se pestään pois, niin ei se mene perille.

Tuoreen kyselytutkimuksen sanallisessa perustelussa monet kertoivat syyksi kirkon taantumuksellisen arvomaailman ja suvaitsemattomuuden.

– Kyllä minuakin harmittaa joka kerta, kun joku kristillisyyttään esiin tuova poliitikko puhuu suvaitsemattomasti. Kirkon kaikki äänenpainot eivät vastaa omia arvojani, kertoo Meri Matthews.

Pariskunta kuitenkin ajattelee niin päin, että itsenäinen arvojen jäsentäminen on oikeastaan mahdollista vain jostakin tietystä perustasta käsin.

– Ellei lapselle opeta, mikä on oikein ja väärin, ei hän sitä automaattisesti tiedä itse, sanoo Budah Matthews.

– Totta kai jokainen on vapaa tekemään itse ratkaisunsa, mutta täytyy olla jokin perusta, josta käsin itsenäisyyskin syntyy, Meri Matthews painottaa.

Musiikin ilo. Pekka Simojoki isännöi Majataloiltaa Lähetysjuhlilla.

Lähetysjuhlilla 9 000 vierasta Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Haminassa päättyivät 10. kesäkuuta. Suomen Lähetysseuran ja Haminan evankelisluterilaisen seurakunnan järjestämät juhlat keräsivät kolmen päivän aikana noin 9 000 osallistujaa.

Lähetysjuhlat on Suomen suurin kirkon kansainvälisen toiminnan vuosittainen tapahtuma. Ohjelmassa on paljon eri tilaisuuksia: raamattutunteja, seuroja, konsertteja, jumalanpalveluksia, tietoa lähetystyön ajankohtaisista asioista sekä Lähetysseuran vuosikokous.

– Lähetys on Kristuksen esikuvan mukaista ihmisen puolustamista, sanoi Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja, piispa Matti Repo avatessaan seuran vuosikokouksen.

– Lähetys muodostuu evankeliumin julistamisesta, diakonisesta palvelusta ja profeetallisesta vaikuttamisesta yhteiskunnassa.

Kirkko ei voi olla ilman lähetystä, koska kirkko on Kristuksesta todistava yhteisö. Tämä koskee

HOTELLIMATKALLE PÄRNUN HOTELLIMATKAT Lähdöt kesä-elokuussa: 3 pv: sunnuntaisin ja tiistaisin

129€ alk./hlö 164€ alk./hlö

4 pv: torstaisin

5 pv ja 8 pv: sunnuntaisin

214€ alk/hlö/8pv 284€

alk/hlö/5pv

LAULASMAAN HOTELLIMATKAT Lähdöt kesä-joulukuussa:

114€ 4 pv: torstaisin alk./hlö 154€ 5 pv: sunnuntaisin alk./hlö179€ 3 pv: su, ti ja pe

alk./hlö

myös Suomen evankelisluterilaista kirkkoa, joka itsekin on lähetyksen tulos, piispa painotti.

Lähetysseuran toiminnanjohtajan Seppo Rissasen mukaan järjestön ainoa tehtävä on lähetystyön tekeminen. Yhteistyökirkot ovat vahvasti mukana toteuttamassa lähetystyötä. Monet vanhoista kumppaneista esimerkiksi Etiopiassa ja Tansaniassa ovat kasvaneet Suomen evankelisluterilaista kirkkoa suuremmiksi.

Rissanen sanoi, että Lähetysseura jatkaa toimintaa ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. Hän muistutti, ettei tämä tarkoita evankeliumin julistamisen vähentämistä, vaan päinvastoin. Lähetysseuran ulkomaiseen työhön siunattiin kahdeksan uutta lähetystyöntekijää.

Vuoden 2013 Valtakunnalliset Lähetysjuhlat pidetään Messukeskuksessa Helsingissä 7.–9.6. yhdessä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa.

KIERTOMATKALLE ITÄ-VIRON KIERTOMATKAT, 3 pv Lähdöt 8.7., 18.7., 29.7., 10.8.

259€ alk./hlö

VIRON LINNAT JA KARTANOT, 4 pv Lähdöt 29.6., 11.7., 5.8.

395€ alk./hlö

LÄNSI-VIRON SAARET, 5 pv Lähdöt 3.7., 21.7., 24.7., 31.7.

439€ alk./hlö

RIIKA-VILNA, 5 pv Lähdöt 28.6., 8.7., 15.7., 5.8.

259€ alk./hlö

LÄNSI-LIETTUAN KIERTO, 5 pv Lähdöt 3.7., 13.7., 26.7.

349€ alk./hlö

UUTUUS!

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min matkapuhelimesta + 14,9 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 109395

6

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Kaupunki palkitsi mitalein

0452-0209 // © INNOMED Int. AG

www.bemer.fi

kuvat : : Nuku itsesi kuntoon. // Piristysruiske soluille.

ennen

jälkeen

nuoruuteen ei ole paluuta. nuorekkuuteen kylläkin. :: Tutustu uuteen BEMER-hoitoon.

Luonnollista ikääntymistä ei voi pysäyttää, mutta sen tarpeetonta nopeutumista voi estää.

Jo kaksi päivittäistä kahdeksan minuutin hoitojaksoa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisella BEMERillä tekevät keholle pieniä ihmeitä. Parantamalla veren jakautumista pienimmissä verisuonissa BEMER tukee kehon omia säätelymekanismeja tuntuvin seurauksin: tulehdusalttius vähenee, immuunijärjestelmä vahvistuu ja sekä fyysinen että psyykkinen suorituskyky kohenevat Erittäin helppo käyttää // Nyt myös uniohjelma!

Myynti, vuokraus ja esittelyt; Divisa Oy puh. 0400 223 446 info@divisa.fi Esim. Laitevuokra, keskusyksikkö, patja, yhteensä 90€/vko (minimi vuokra-aika 4 vkoa)

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

www.hoitokotipaivakumpu.fi Paikkatiedustelut: 050

Helsingin kaupungin syntymäpäivään on vuodesta 1956 lähtien kuulunut perinne, jonka mukaan kaupunki muistaa henkilöitä, ”joiden on katsottava toiminnallaan ansainneen kaupungin tunnustusta”. Näille ansioituneille kansalaisille annetaan kaupungin korkein mahdollinen huomionosoitus eli kultainen Helsinki-mitali.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen jakoi mitalit Helsinki-päivänä tiistaina 12.6. Palkittujen joukossa olivat muun muassa piispa Irja Askola, Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry toiminnanjohtaja Heikki Hursti ja Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Markku Koskinen.

Mitalin saaneiden puolesta puhunut Irja Askola totesi, palkittujen kautta tulevat näkyviin lukuisten ihmisten asiantuntemus, luovuus, kivut ja unelmat.

– Palkitessaan meidät Helsinki arvostaa ja tekee tilaa monenlaisten kansalaisten Helsingille.

Meissä tunnustuksen saaneissa näkyvät ilo ja innovaatio, taide arjen voimavarana ja oikeudenmukaisuuden tulkkina, välittäminen sekä huolenpito.

Kultainen Helsinki-mitali jaettiin kahdelletoista ansioituneelle kansalaiselle ja kolmelle luottamushenkilölle.

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Hellällä hoivalla elämäniloa

Vanhoja hautakiviä poistetaan Malmin hautausmaalla ryhdytään juhannuksen jälkeen poistamaan vanhoja hautakiviä haudoilta, joiden hallinta-aika on päättynyt vuonna 2010. Uudelleen käyttöön otettavia hautoja on tällä hetkellä Malmin hautausmaalla 421 kappaletta.

Nyt poistettavien hautakivien eteen on kolme vuotta sitten laitettu ilmoitus haudan hallintaajan päättymisestä.

– Näin omaisilla on ollut muutama vuosi aikaa miettiä, haluavatko he jatkaa haudalla käymistä vai luopuvatko haudasta, kertoo Malmin hautausmaan kappelityönjohtaja Simo Siipola.

Haudan haltijalle ei ilmoiteta kirjeitse kotiin hallinta-ajan päättymisestä.

Haudan hallinnasta luopunut omainen voi myös halutessaan poistaa kiven itse ja käyttää sen haluamallaan tavalla. Malmin hautausmaalla haudoilta poistetut hautakivet murskataan uusiokäyttöön hautausmaan kustannuksella.

Hautakivien poistotyötä tehdään kaikilla Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla. Haudan hallinta-ajan päättymisajankohdan voi tarkistaa hautausmaan toimistolta tai keskusrekisteristä.

Lehdellä ilmestymistauko Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 4. heinäkuuta. Hyvää juhannusta!

7

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Monenlaista tienestiä. Tuukka Jukola on työskennellyt polkupyörälähettinä ja näyttelijäntyön opettajana.

Kesätyötä hän sai myyjänä.

Isoja kysymyksiä Tuukka Jukola kysyy vaikeita teatterin kautta ja tuntee Helsingin kadut.

Teksti Ulla Pitkänen Kuva Esko Jämsä

T

uukka Jukola kaartaa polkupyörällään vauhdilla sovittuun tapaamispaikkaan.

Häneltä on turha kysyä, löysikö hän helposti paikalle: polkupyörälähettinä työskennellyt mies tuntee kaupungin kadut läpikotaisin.

Jukolan, 32, elämä koostuu monesta palasta. Polkupyörälähetin työn rinnalla hän on opettanut näyttelijäntyötä ja improvisaatiota Helsingin Evankelisella Opistolla (HEO). Eväät työhön hän sai Turun taideakatemian esittävän taiteen linjalta, josta hän valmistui vuonna 2011. Teatteriopintojen ohessa hän viimeisteli opintonsa teologisessa tiedekunnassa Helsingin yliopistossa.

Jukola kokee palaset vastakohtaisuudessaan toisiaan täydentävinä tai sitten samoja kysymyksiä jakavina. Polkupyörälähetin työ on yksinäistä puuhaa, kun taas näyttelijäntyön opettaminen on äärimmäisen sosiaalista. Teatterin kautta Jukola puolestaan voi kysyä samoja kysymyksiä, joita uskonto esittää: mitä on hyvyys ja pahuus, entä Jumala, mitä elämällään pitäisi tehdä...

Polkupyöräilystä Tuukka Jukola innostui jo kauan sitten. Nopea ja ympäristöystävällinen kulkupeli mahdollisti liikkumisen kaupungissa ilman aikatauluja.

Ammatti polkupyöräilystä tuli, kun hän muutti takaisin Turusta Helsinkiin opintojen loppusuoralla puolitoista vuotta sitten.

– Minua kiehtoi myös se, että tämä on hyvin fyysistä työtä – yksi niistä harvoista enää nykyään länsimaissa.

Jukola on toiminut osan viikkoa polkupyörälähettinä ja opettanut osan HEOlla. Näyttelijäntyön ja improvisaation opettajana mies on saanut heittää itsensä sosiaalisesti täysillä peliin.

– Opettajana minusta on palkitsevaa nähdä, miten opiskelijat kokevat ahaa-elämyksiä tai miten esimerkiksi joku esiintymistä kovasti jännittävä opiskelija alkaa selättää jännittämistä.

Välillä Jukola kuitenkin on törmännyt ilmiöön, jota hän arvelee Idolsien ja muiden kykyjenetsintäohjelmien ajan kuvaksi.

– Jotkut tuntuvat ajattelevan, että heidän sisällään on valmis näyttelijä, joka vain odottaa löytämistä.

Sitä, että joku tulisi kertomaan, että ”hei sussa on supertähti, on aika astua esiin”.

– Mutta asia on kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että mikään taito ei tule ilman, että sitä

opiskelee ja sen parissa viettää aikaa!

Kesällä sekä polkupyörälähetin että opettajan työt ovat tauolla. Kesä on – yllätys yllätys – läheteille hiljaisinta aikaa: – Silloin yritykset pitävät lomiaan, Jukola selittää. Syksyn työkuviot ovat vielä hieman auki.

Teologisessa tiedekunnassa Tuukka Jukola nautti uskontoon liittyvien ja filosofisten kysymysten pohdinnasta kirjavan opiskelijajoukon keskellä. Yksi teologisen tärkeimmistä opetuksista Jukolalle oli se, että ihmisten arvioiminen määritelmien perusteella on turhaa.

– Ihmiset tykkäävät lokeroida: tuo on tuosta herätysliikkeestä, tuo toisesta, tuo on ateisti...

– Ajattelen, että ihminen pitää kohdata ihmisenä, keskustelun kautta. Ei niin, että jokin ylämääritelmä toisesta hallitsisi suhtautumistani häneen.

Tuukka Jukolaa puhuttelevat erityisesti visuaaliset elementit kuten esimerkiksi ikonit tai kirkkoarkkitehtuuri.

– Ne kantavat mukanaan uskonnollista sisältöä, mutta eivät tyhjene opillisiin määritelmiin.

Kun Jukola sanoo, että hän haluaisi aktivoitua uskonelämässään, hän suuntaisikin mieluiten vaikka Nykyihminen Uspenskin katedraaliin katsomaan ikoneita ja antaisi pelkää sitoa niiden puhutella itseään. identiteettiään Vaikka Jukola karttaa kauhean vahvasti valmiita vastauksia, hän myöntää, että kriittisyydesmihinkään.” tä niitä kohtaan voi tulla arvo sinänsä.

– Meitä lähimpänä olevia asioita on kaikkein helpointa kritisoida. Nykyihminen pelkää sitoa identiteettiään kauhean vahvasti mihinkään. Mieluummin niin, että ”uskon omalla tavallani”.

– Kristillisyydessä on asioita, joista keskustellaan kiivaasti. Ihminen voi pelätä, että jos hän on sitoutunut johonkin uskontokuntaan, hänellä ei ikään kuin olisi enää omia mielipiteitä. Vaikka ei se sitä tarkoita.

”

Haastavat kysymykset eivät päättyneet teologisten opintojen myötä.

– Nyt olen käsitellyt niitä teatterin keinoin.

Turussa Tuukka Jukola ohjasi vuonna 2010 Taideakatemian opinnäytetyönään Turun Ylioppilasteatteriin Reviirinimisen esityksen ja viime vuoden lopussa Paratiisin samalle näyttämölle. Molemmat käsittelivät vallankäyttöä – ja sen myötä kysymyksiä esimerkiksi hyvästä ja pahasta. Tänä keväänä hän ohjasi HEOlla työparinsa kanssa esityksen oppilaiden ideoimasta teemasta, yksinäisyydestä.

Lopullisia vastauksia Jukola ei ole löytänyt – eikä odotakaan löytävänsä. Kritiikkiä hän toki esittää, esimerkiksi sitä kohtaan, että nykyajan nuorilta aikuisilta vaaditaan sopeutumista loputtomaan pätkätyökierteeseen.

Yhtä vastausta Tuukka Jukola tarjoaa: että jokainen voisi löytää väylän, jonka myötä saisi kokemuksen, että rakentaa tai parantaa jotain täällä.

– Olen itsekin tietysti toiminut elämässä usein tavoilla, jotka hajottavat. Siksi on ollut tärkeää, että olen löytänyt teatterista väylän, jolla rakennan.

– Mielestäni teatterin tehtävänä taidemuotona on heikoimpien ja yhteiskunnan reuna-alueilla olevien asioiden nostaminen tietoisuuteen. Taiteen tehtävähän on tietysti muutenkin olla yhteiskunnan kriitikko, vallitsevien katsantokantojen kyseenalaistaja.

8

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi JANI LAUKKANEN

Unelmien talo nousee Asunto-osakeyhtiö Helsingin Malta rakennuttaa tälle tontille unelmiensa kerrostalon. Hanke on Suomen oloissa harvinainen.

Kaupungin kasvo: Kyösti Salokorpi

S

Lähimusiikkia Kumpulasta Punaisen puutalon pihalla omenapuiden katveessa on helppo uskoa, että tässä ympäristössä syntyi levy nimeltä Puutarhajuhlat. Muusikko ja lauluntekijä Kyösti Salokorven puutarha on kuin luotu kesäisiä illanistujaisia varten. Tulija astuu portilla välittömästi lomamoodiin.

Muun muassa Scandinavian Music Groupista tunnettu Salokorpi muutti pari vuotta sitten takaisin lapsuusmaisemiinsa Kumpulaan. Niissä nostalgisissa tunnelmissa syntyi letkeää folkpoppia soittava Atlético Kumpula.

– Olen viime vuodet kirjoittanut lauluja toisille muusikoille, kuten Annika Eklundille ja Jenni Vartiaiselle. Kun pyörin lasten kanssa tutuilla paikoilla Kumpulan metsiköissä ja kaduilla, tarinoita alkoi vain pulputa. Niille lauluille tarvittiin oma bändi, Salokorpi kertoo.

Folkpopin superkokoonpanoksi tituleeratussa Atlético Kumpulassa soittaa Salokorven lisäksi muun muassa Jätkätjätkistä ja Dalindèosta tuttuja muusikoita.

– Minulla on se onni, että ystäväpiiriini kuuluu maan parhaita muusikoita. Soitin muutamille, joita halusin mukaan. Ystävyys oli bändin kokoamisessa ykköskriteeri.

Kumpulan maaperästä puskee monen puutalon kasvimaalla porkkanoita, perunoita ja muuta lähiruokaa. Salokorven puutarhassa syntyy orgaanista lähimusiikkia.

Salokorpi kirjoitti toukokuussa ilmestyneen Puutarhajuhlat-levyn sanoitukset viime kesänä omalla pihalla lasten nukkuessa päiväunia. Äänitykset tehtiin suurimmaksi osaksi Salokorven kotona.

Myös visuaalinen ilme ja musiikkivideot syntyivät Kumpulassa.

– Musiikkimme juurtuu vahvasti Kumpulan maaperään.

Levyn akustinen soundi on kuin musiikiksi käännettyä puuarkkitehtuuria.

Salokorven sanoituksissa kerrostuvat lapsuuden muistumat ja nykyhetki, todellisuus ja kuvitel-

Teksti Eira Serkkola Kuva Esko Jämsä

mat. Teksteissä kuuluvat ratapölkkyjen tuoksu ja seikkailun tuntu, mutta myös parisuhteen arkinen rakkaus ja aikuisen kaipuu huolettomuuteen.

– Sanoitukseni kertovat kotiympäristöstäni, mutta tarkoituksena ei ole tehdä nurkkakuntaista musiikkia kumpulalaisille.

Tarinoihin voi samaistua kuka tahansa.

Vaikka Kumpula kapeine katuineen ja kyläkauppoineen on edelleen sekoitus kaupunkia ja maalaiskylää, paljon on muuttunut Salokorven lapsuudesta – eniten alueen maine. Nykyisin puutaloidyllin neliöhinnat ovat pilvissä, kun 1970-luvulla alue oli lähes ghettoa. Romanit pitivät hevostallejaan Kumpulanlaaksossa, ja taksikuskit tiesivät neuvoa, mistä sai pimeän pullon.

– Toisaalta Kumpula oli turvallinen paikka viettää lapsuutta.

Saimme kulkea vapaasti ja mennä milloin vain naapuriin syömään pumpernikkeleitä. Enää lapsia ei voi päästää liikkumaan omin päin.

Varsinkin aurinkoisena kesäpäivänä kiireettömän kaupunkikylän iloisenväriset talot ja kukkivat puutarhat saavat hymyn huulille. Salokorpi kuitenkin vakuuttaa, että julkisivun takana muhivat samat murheet kuin missä tahansa kaupunginosassa.

– Siitä huolimatta en haluaisi asua muualla. Onhan se kivaa, kun työrupeaman jälkeen voi heittäytyä riippumattoon ja nostaa jalat ylös.

Nautin kesästä ja siitä, että aivan naapurissani sijaitseva Kumpulan maauimala on auki. Perheelläni on sinne kausikortit, ja käymme siellä lähes päivittäin.

P.S.

En ole koskaan valmis.

Odotan, mitä jännittävää elämä tuo seuraavaksi tullessaan.

Anu Heikkinen

atamalta vapautuneeseen Jätkäsaareen on alettu rakentaa kerrostaloja. Asunto-osakeyhtiö Helsingin Malta rakennuttaa Välimerenkadulle yhdeksänkerroksisen talon. Vetovastuu hankkeessa on aluksi ollut Koti kaupungissa -yhdistyksellä.

– Kaikki asunnot on nyt varattu. Osakkaat ovat joutuneet panemaan paljon rahaa likoon ennen kuin talon rakentamisesta oli varmuutta, kertovat asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Salla Korpela ja varapuheenjohtaja Eric Pollock.

– Halusimme talon, johon voi suunnitella yksilölliset asunnot ja joka antaa mahdollisuuksia yhteisölliseen arkeen. Perinteisessä grynderivetoisessa tuotannossa osakas saa lähinnä valita, ottaako harmaat vai valkoiset kaapit, Pollock kärjistää.

Mitä siis on rakenteilla? 61 asunnon kerrostalo, jonka asunnot ovat kooltaan 30–150 neliömetriä. Taloon rakennetaan määräysten mukaisten yhteistilojen lisäksi noin 500 neliömetriä yhteisöllisiä tiloja. Ylimpään kerrokseen tulee viherhuone, takkatila, saunaosasto ja pieni keittiö, pohjakerrokseen iso keittiö, monikäyttösali, tekstiilityötila ja pyöränkorjausverstas.

– Laaja saunaosasto kuulostaa ylelliseltä, mutta itse asiassa se tulee halvemmaksi kuin hitas-talojen asuntosaunat. Neliöitä ja energiaa säästyy, Pollock sanoo.

Lisäksi taloon tulee kaksi liiketilaa ja pakollisia autopaikkoja. Toisin kuin muissa taloyhtiöissä, autopaikka ei sisälly asunnon hintaan. Asukkaat suosivat joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kimppa-autoilua.

Jätkäsaari on asuntomarkkinoilla ykkös-

kalleusaluetta. Asuntojen neliöhinnat tulevat olemaan luokkaa 5 000 euroa. Uusista kerrostaloneliöistä sai Helsingissä maksaa alkuvuodesta keskimäärin 4 797 euroa.

Tällaista reilun 8 000 neliömetrin ja noin 22,3 miljoonan euron kerrostaloa ei piirrellä tupakka-askin kanteen.

– Kaikki suunnittelutyö on teetetty asiantuntijoilla. Malta-talon pääsuunnittelija on professori Pentti Kareoja Ark House Oy:stä.

Eri alojen työryhmät ovat ohjanneet arkkitehdin työtä, Salla Korpela kertoo.

Suunnittelu maksaa noin neljä prosenttia talon kokonaisarvosta. Asunto-osakeyhtiötä ei voi perustaa, ennen kuin talo on suunniteltu.

– Niinpä me järjestäydyimme taloryhmäksi kolme vuotta sitten. Jokainen teki alustavan neliövarauksen ja maksoi suunnittelumaksua 30 euroa neliömetriltä. Tuolloin hanke irrotettiin yhdistyksestä, Pollock ja Korpela selostavat.

Näillä rahoilla uskallettiin palkata arkkitehti, sitten projektinjohtaja ja erikoissuunnittelijat.

Arkkitehti teki luonnospiirustukset, ja osakkaat pääsivät varaamaan tietyn asunnon.

Viime maaliskuuhun mennessä kukin asuntokunta oli maksanut suunnittelurahaa 180 euroa neliöltä.

– Siinä vaiheessa meillä ei vielä ollut hankepäätöstä, tonttisopimusta eikä urakoitsijaa, rakennusaikaisesta lainasta puhumattakaan!

Nyt ne kaikki on hankittu. Rahoituksen järjestämisestä neuvoteltiin monen pankin kanssa, mutta yhdessä vaiheessa pankit vetivät kaikki lainatarjoukset pois. Ryhmärakennuttaminen on uutta ja herättää pelkoa riskistä.

Kilpailun rakennusurakasta voitti Rakennusosakeyhtiö Hartela. Rakentamisaikainen rahoitus järjestyi niin, että jokainen osakas maksaa puolet asuntonsa arvosta ja Hartela

Kulmilla: Eiranrannan uimaranta

9

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Uusiin koteihin. Hartela Oy aloitti työt As. Oy Helsingin Maltan hitas-tontilla 12.6. Osakkaat Katri Pulkkinen ja Eric Pollock odottavat innolla asuntojensa valmistumista.

ottaa hartioilleen toisen puolen. Nyt neuvotellaan valmistumisen jälkeisestä yhtiölainasta.

Maltalaiset ovat istuneet ahkerasti kokouksissa viimeiset viisi vuotta. Ideoita ja suunnitelmia on puitu myös suljetuilla keskustelupalstoilla.

– Tämä on ollut valtava oppimisprosessi.

Miten saadaan 118:n hyvin erilaisen osakkaan joukko tuottamaan perusteltuja päätöksiä?

Moni meistä ei ole aiemmin ollut millään elämänalueella mukana tällaisessa, Korpela sanoo.

Oppia on haettu ulkomailta. Maltalaiset ovat käyneet tutustumassa ryhmärakennuttamiseen Tanskassa ja Ruotsissa, missä ollaan asiassa paljon pidemmällä.

”

Osakkaat tekevät erityisen asukassopimuksen, jossa he sitoutuvat yhteisön pelisääntöihin.”

Salla Korpelalle, kolmen lapsen eronneelle äidille, matalan kynnyksen yhteisöllisyys on ollut talohankkeen tärkein motiivi. Että voisi jakaa arkea luontevasti naapureiden kanssa, ilman suuria järjestelyjä ja kutsumisia.

Osakkaat tekevätkin osakesopimuksen lisäksi erityisen asukassopimuksen, jossa he sitoutuvat yhteisön pelisääntöihin. Yhteisöllisyyden sisältöä miettinyttä työryhmää on vetänyt Koti kaupungissa -yhdistyksen puheenjohtaja Katri Pulkkinen. Hän on kotoisin karjalaisesta suurperheestä ja on asunut useissa yhteisöissä sekä sinkkuna että perheellisenä, mutta tuntee myös ydinperheen arjen omakotitalossa.

– Yhteisössä asuminen tarjoaa laajemman näkövinkkelin maailmaan. Se on hauskaa, yl-

lätyksellistä ja turvallista, Pulkkinen on huomannut.

– Myös tavaroita, tilaa ja vaikka kimppaauton voi jakaa. Yksin minulla ei olisi varaa sellaiseen.

Asunto-osakeyhtiön päättävä elin on yhtiökokous. Maltassa tulee toimimaan myös asukaskokous, joka päättää yhteisöllisistä asioista, esimerkiksi yhteisruokailusta. Sen verran on jo kaavailtu, että kiinnostuneet laittavat yhdessä ruokaa muutaman kerran viikossa koulujen lukukausien aikana. Muita yhteisiä töitä voivat olla esimerkiksi yhteistilojen kausisiivous ja istutusten hoito.

Maltan talo on täynnä, mutta yhdistys virittelee toista kerrostalohanketta Helsinkiin.

Viikon fakta ESKO JÄMSÄ

Urbaania auringonpalvontaa Pienellä hiekkakaistaleella ottaa vaalea nainen bikineissä aurinkoa. Nainen esittäytyy eläkkeellä olevaksi Tuulaksi, joka kertoo käyvänsä Eiranrannassa ja sen lähirannoilla eväiden kera kahdesti viikossa. Yleensä hän nauttii merestä ja auringosta kallioilla, mutta tällä kertaa tuulee sen verran, että hän etsi suojaisan poukaman uimarannalta. 14-asteinen merivesi ei vielä houkutellut uimaan.

Urbaanissa ympäristössä sijaitseva Eiranrannan uimaranta avattiin vuosi sitten.

Nyt ranta näyttää jotenkin myllätyltä, mutta Tuula tietää, että sitä kyllä hoidetaan. Rannan erityinen kummi käy siellä haravoimassa ja keräämässä roskia, ja hiekkaranta aiotaan tasoittaa lähipäivinä.

Uimarannalle laskeutuvat kadulta hieman kolhonnäköiset kiviportaat, joiden yläpäässä on penkkejä. Auringonoton ja uimisen lisäksi alueella voi siis istuskella portailla tai penkeillä, ihailla merimaisemaa tai vaikka lukea kirjaa. Merellä onkin jutuntekohetkellä vilkasta, sillä käynnissä ovat purjehduskisat. Horisontissa puolestaan soljuu vanha puupurjelaiva valtavine purjeineen kuin muistuttamassa siitä, millainen näkymä oli ennen aikaan. Näköpiirissä ovat myös Ursinin kalliot ja Ikuisen tulen patsas, Eiran jugendtalot sekä Eiranrannan modernit pytingit.

Marjo Kytöharju Kerro meille paikasta, josta kannattaa tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

1 500 Helsingin kaupungin verkkosivuilla avattiin toukokuun lopussa aivoriihi, jossa halukkaat pystyivät vapaasti esittämään ajatuksia kaupungin kehittämiseksi. Myös muiden ehdotuksia sai kommentoida. Vastausaika päättyi sunnuntaina 17.6. ja vastauksia kertyi yhteensä lähes 1 500 kappaletta.

Ehdotuksissa toivottiin esimerkiksi tiiviimpää rakentamista, maahanmuuttajien työllistymistä tukevaa toimintaa, kukkalaatikoiden sallimista kadun puolelle sekä festivaalipuistoa Kyläsaareen.

Aivoriihen tuloksia käytetään kaupungin strategiaohjelman suunnittelun apuna.

10

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Malja kesälle Juhannuksena viini maistuu suomalaisille. Kirkossa suhde alkoholiin on kimurantimpi.

Teksti Marjo Kytöharju ja Eira Serkkola Kuva Esko Jämsä

P

orissa järjestetään heinäkuussa SuomiAreena, jossa kirkkokin on mukana. Ohjelmaan merkitty viini- ja virsi-ilta on herättänyt pientä kohua. Syntyneessä nettikeskustelussa näkyy suomalaisten latautunut suhde alkoholiin.

Entinen kansanedustaja Risto Kuisma piti Kotimaa24.fi-verkkosivuston haastattelussa viini- ja virsi-iltaa mielistelynä. Hänen mukaansa kirkossa ajatellaan, että kirkon tilaisuuksiin pitää houkutella nyt jo viinilläkin. ”Jumalahakuinen huominen on parempi kuin humalahakuinen juominen”, kommentoi puolestaan Lauri Lahtinen 13.3.

Janne Onnelan mielestä suomalaisilla on skitso suhde alkoholiin, mikä näkyy sivun kommenteissa. ”Jos ottaa yhden lasin viiniä, ei se tarkoita, että päätä työnnetään sammioon.”

Emilia Karhu kummastelee sitä, miten ”kukaan voi

tulkita kirkon viini- ja virsi-illan joksikin ryyppytilaisuudeksi! (--) Sen ymmärrän, että alkoholitonta ehtoollisviiniä on oltava tarjolla sitä tarvitseville. Monille alkoholi on suuren luokan ongelma.”

Liisa Sorsa epäilee, että osa vanhemmista jäsenistä on kasvanut aikanaan pakkoneuroottisen kristillisyyden piirissä ja hakee nyt revanssia esimerkkinään ”Välimeren kulttuurin vaikutteet”.

SuomiAreenan viini- ja virsi-ilta ei ole mikään uusi juttu, sillä kodeissa niitä on pidetty muutaman vuoden ajan.

Esimerkiksi pastori Marja Heltelän järjestämissä viini- ja virsi-illoissa eli ”veisaavaisissa” mutustellaan virsien laulamisen lomassa juustoa ja leipää sekä nautitaan viiniä.

– Olen kehottanut ottamaan mukaan virsikirjan, juustoa, leipää ja mielijuomaa. Juoma voi olla viiniä, siideriä, olutta tai vaikka mehua.

– Laulamme iltaan osallistuvien ihmisten toivomia virsiä tauotta, ja syöminen ja juominen hoituvat siinä sivussa. Viimeksi huhtikuussa meille tuli 39 ihmistä. Vieraskirjasta näkyy, mitä virsiä illoissa on laulettu.

11

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Kippis! Maljoja on kohoteltu jo Raamatun kirjoittamisen aikaan. Viiniköynnöstä viljeltiin tuolloin sekä rypäleiden että viinin takia.

me helmikuussa meillä oli ekumeeninen ilta, ja jokainen toi oman kirkkokuntansa mukaisen laulukirjan.

Heltelän mukaan viini- ja virsi-ilta muistuttaa seurojen pitämistä. Jokainen kertoo etunimensä, minkä virren toivoo ja miksi juuri sen.

– On aina kiinnostavaa tavata uusia ihmisiä ja kuulla heidän virsiperustelujaan. Toivotut virret liittyvät yleensä lapsuuteen, kouluaikoihin ja elämän käännekohtiin.

Raamatussa viini mainitaan monenlaisissa yhteyksissä satoja kertoja. Uskovaisetkaan eivät siis voi selittää viiniä pois Jeesuksen ajan ihmisten elämästä tai Vanhan testamentin ajalta. Jeesus jopa vertaa jäähyväispuheessaan itseään viinipuuhun ja opetuslapsia oksiin. Kaikki tuntevat kertomuksen Jeesuksen ensimmäisestä ihmeteosta: Kaanan häissä hän muutti veden viiniksi.

Viini oli tärkeä maataloustuote Välimeren maissa roomalaisajalla. Ravinnon kolme kivijalkaa olivat vilja, oliiviöljy ja viini, kirjoittaa teologian tohtori ja Nurmijärven seurakuntapappi Anni Pesonen teoksessa Arkielämää Raamatun aikaan (Kirjapaja 2010).

– Viini oli yhtä luonnollinen osa elämää kuin maito ja piimä ovat Suomessa olleet. Ruokajuomaviini juotiin aina veteen sekoitettuna. Siinä oli kolme tai neljäkin osaa vettä eikä siitä siis päihdytty juuri lainkaan. Naiset ja lapsetkin joivat sitä, Pesonen kertoo.

– Viini säilyi huonosti ennen lasin tai edes saviruukun lasittamisen keksimistä, joten viini etikoitui vähitellen ja alkoholiprosenttikin laski. Hapanviini, jota sotilaiden mainitaan juoneen Jeesuksen ristin juurella, oli tätä köyhän kansan huonosti säilynyttä viiniä. Viini ja viinietikka olivat tärkeitä myös ruuanlaitossa.

Viininviljelyyn liittyviä vertauksia esiintyy monissa Raamatun teksteissä, Pesosen mukaan siksi, että viininviljely oli maatalouskulttuurissa kaikille tuttu asia.

– Jos Jeesus olisi elänyt sata vuotta sitten Suomessa, ehtoollisaineet olisivat olleet piimä ja ruisleipä. Viini ja leipä olivat kaikkein tavallisimmat ruoka-aineet.

Miten on ymmärrettävä Jeesuksen ensimmäinen tunnusteko, veden muuttaminen viiniksi? Siinä jopa mainitaan hyvä ja huono viini.

– Hääjuhlat olivat iso asia, monipäiväinenkin juhla, ja viini oli luonnollinen osa sitä. Minusta tuossa kerto-

”

Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi.”

Psalmi 104: 15

Silmäsi näkevät outoja, puheesi ovat kuin hullun houreita. Olet kuin aalloilla keskellä merta, kuin maston nenässä mainingeilla.”

”

Sananlaskut 23:33–34

Heltelä on järjestänyt yli kolmen vuoden aikana yhdeksän viini- ja virsi-iltaa. Hän sai idean niihin Tapanilassa pidetyistä illoista. Seuraava ilta on syyskuussa.

Heltelä kutsuu väkeä Facebookin, tekstiviestin ja sähköpostin kautta. Kun sana on kiirinyt, tulijoita olisi enemmän kuin kotiin mahtuu.

– Pyrin siihen, että eri kerroille pääsee mukaan eri ihmisiä, jolloin virret ja keskustelut ovat aina erilaisia. Minulle voi laittaa viestiä, jos haluaa tulla kutsutuksi, ja mukaan voi ottaa myös ystävän. Mukana on myös kirkkoon kuulumattomia ihmisiä, sillä tämä on avoin kaikille. Vii-

muksessa on paljon huumoria ja siinä kaikuu myös elämänilo. Maria haluaa auttaa noloon tilanteeseen joutuvaa isäntäväkeä ja junailee määrätietoisesti Jeesukselta heille tarvittavan avun. Isännän ilmettä voi kuvitella, kun seremoniamestari tulee lopussa kommentoimaan: minä jo luulin että se alun etikka oli sinun parasta viiniäsi, mutta sinullahan oli jemmassa ihan käypää ainetta, Anni Pesonen kuvaa.

– Eikä kertomuksessa tehdä ongelmaa siitä, että juhlissa myös humalluttiin. Se on iloa, joka näille köyhille ihmisille suodaan.

Raamatussa kuitenkin myös varoitellaan liiasta juomisesta, joten ongelma tunnettiin jo silloin. Pesosen mukaan antiikin aikana ei ollut muita kuin mietoja alkoholijuomia, koska tislaamista ei ollut keksitty.

– Varmaan alkoholismia ja humalassa riehumista esiintyi silloinkin, ja varoitukset liittyvät siihen.

Kun sitten länsimaissa alettiin käyttää tislattuja viinoja, ne synnyttivät etenkin tehdaskaupungeissa todella räikeitä sosiaalisia ongelmia. 1800-luvulla teollistuminen, raittiusliike ja sosiaalisesti aktiivinen herätyskristillisyys rantautuivat Suomeen samaan aikaan. Pesosen mukaan halvan viinan suurkulutuksen aiheuttama perheiden kärsimys oli yleinen huoli, ja raittiusaatetta puolustettiin myös työväenliikkeen, naisasian ja isänmaallisuuden nimissä.

– Vanhojen kirkkojen eli katolisen ja ortodoksisen kirkon perinteessä täysraittius on ollut melko vieras ihanne.

Nyky-Suomessa vallitsee eurooppalaisittain katsottuna humalahakuinen alkoholikulttuuri. Viini- ja virsi-illat

ovat Marja Heltelän mielestä tervettä vastapainoa sille.

– Minulla on kodin perintönä tapa pitää ovet auki ihmisille ja nauttia alkoholia kohtuullisesti.

– Mielestäni tämä konsepti on toimiva, koska illoissa kenenkään ei ole pakko juoda alkoholia. Meillä on käynyt nuoria ja vanhoja, eikä yksikään ole lähtenyt täältä juopuneena. Koen myös olevani emäntänä vastuussa vieraista.

Heltelä on saanut pelkästään myönteistä palautetta virsi- ja viini-illoistaan. Idea on levinnyt myös muihin kaupunkeihin, esimerkiksi Turkuun, Järvenpäähän ja Mäntsälään. Heltelä kuitenkin tietää joidenkin vieläkin ajattelevan, että alkoholin juominen on syntiä. Siksi SuomiAreenan tilaisuuden saama raju palaute ei suuremmin yllätä.

– Ehkä alkoholiin tiukasti suhtautuvalle tulee viini- ja virsi-illoista jotenkin pikkutuhma olo. Raamatulla tiukkuutta ei voi perustella, sillä viinistä puhutaan Raamatussa paljon hyvässä sävyssä. Toisaalta siinä varoitetaan viinin liiallisesta käytöstä ja siitä minäkin olen samaa mieltä.

Mutta kuuluuhan viini myös ehtoolliseen, keskeisimpään sakramenttiimme.

– Ajattelen niin, että viini samoin kuin esimerkiksi rakkaus ja seksi ovat Jumalan lahjoja. Kaikkia lahjoja voi myös käyttää väärin, Heltelä toteaa.

Seurakunnan ydintoimintaan viinin nauttiminen ei Tuomiokirkkoseurakunnan johtavana kappalaisena työskentelevästä Heltelästä kuulu.

– Tuomiokirkkoseurakunnassa sallitaan alkoholipitoiset onnittelumaljat ja ruokajuomat häissä ja muissa yksityistilaisuuksissa. Seurakunnan työntekijä voi myös osallistua työn merkeissä vaikkapa baarissa järjestettyyn tilaisuuteen.

Pastori Anni Pesonen voisi periaatteessa kuvitella, että seurakunta järjestäisi viini- ja virsiseuroja.

– Ei se minusta mikään rappion huippu olisi. Mutta ilmankin pärjätään. Minusta on arvokasta, että seurakunnan toiminnassa ja kristillisissä järjestöissä lapset, nuoret ja opiskelijat oppivat luontevaa sosiaalisuutta ilman minkäänasteista humalaa. Päihteetön sosiaalisuus on äärettömän arvokas taito.

Lisätiedot: Facebookissa Viini- ja virsiseura sekä netissä www.mtv3.fi/suomiareena

Suomalaiset juopottelevat työviikon jälkeen Suomalaisen alkoholikulttuurin tunnuspiirteenä on vuosisatojen ajan ollut vahva humalahakuisuus. Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen Alkoholitutkimussäätiöstä kertoo, että suomalaiset ovat juopotelleet yleensä työviikon päätteeksi. Myös juhliin on liittynyt monesti runsasta alkoholin käyttöä.

– Viikonloppujuopottelun lisäksi on viime vuosikymmeninä lisääntynyt viikolla juominen, mutta silloin ei useinkaan juoda itseään humalaan asti.

Lintosen mukaan juomatavat muuttuvat äärimmäisen hitaasti. Viimeisin iso muutos niissä tapahtui keskioluen myynnin vapauduttua vuonna 1969.

– Sitä ennen suomalaiset joivat yli puolet alkoholista väkevinä, mutta 1970–1980-lukujen vaihteessa suhde kääntyi oluen hyväksi. Myös viinien kulutus on lisääntynyt koko ajan, mutta sen osuus kokonaiskulutuksesta on aika pieni.

– 2000-luvulla juominen ei ole lisääntynyt, kun tarkastellaan koko väestön alkoholinkulutusta. Sen sijaan nuoret naiset juovat enemmän kuin aiemmin.

Lintonen toteaa, että Suomessa liialliseen alkoholin käyttöön liittyy tapaturmariskin ja sosiaalisten ongelmien kasvaminen. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Euroopassa, jossa alkoholia juodaan päivittäin, se aiheuttaa enemmän terveydellisiä haittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan alkoholin käytön aiheuttamat haitat maksoivat julkiselle sektorille arviolta 0,9–1,1 miljardia vuodessa.

Mikä sitten on sivistynyttä alkoholinkäyttöä, josta ei koidu ongelmia?

– On vaikea sanoa mitään tarkasti, mutta ehkä rajana voisi olla puoli promillea. Siinä promillemäärässä autolla ajaminenkin on kielletty. Se tarkoittaa yhtä tai kahta annosta olutta tai viiniä esimerkiksi viikonloppuja juhla-aterioilla. Pidemmän ajan kuluessa voi juoda hieman enemmänkin, pohtii Tomi Lintonen.

12

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi TANJA AHOLA / RYHMÄTEATTERI

Peterin matkassa. Riku Nieminen Peterinä valaa uskoa Mikkoon (Nestori Hellgren) ja Jukkaan (Elias Keränen).

Vapaus vie Peterin TEATTERI Hyvän Omantunnon linnakkeessa Suomenlinnassa nähdään tänä kesänä J. M. Barrien kirjaan pohjautuva ja Juha Kukkosen ohjaama sekä dramatisoima Peter Pan. Ja aika hienosti Peter tässä Ryhmäteatterin toteutuksessa lentääkin vaijereiden varassa ja saa Tiikerililjan, Helinä Keijun ja Leenan sydämen läpättämään.

Linnake sopii satuun hyvin, sillä perheen pienimmille jo matka himmeästi valaistuja holvikäytäviä pitkin katsomoon on elämys, saati sitten se, että näyttämöllä on rehevä sirkus, joka kääntyy tuosta vain Kultasen perheen lastenhuoneeksi, Kadonneiden Poikien kodiksi ja merirosvolaivaksi. Nouseepa lattian alta se hirveä tikittävä krokotiilikin.

Katsojat iästä riippuen löytävät näytelmästä monta tarinaa. Pienemmille riittää peruskertomus, jossa lapset uskaltavat jättää turvallisen kotinsa ja suunnata omaan seikkailuun. Lähdössä ei aikailla, sillä kun Peter lennähtää ikkunalaudalle, se on joko heti tai ei koskaan. Vähän vanhemmat voivat samaistua tykkäämisen ja mustasukkaiPeterin suuden tunteisiin, jotka tarinasta näkyvät Helinässä, Leeja Tiikerililjassa. suojeleva nassa Aikuisille tämä Peter Pan tarjoaa Pelle Milosuus puuttuu.” joonan lauluissa myös Juha Kukkonen nostalgiamatkan nuoruuteen. Kun osaa laulut ulkoa, ei haittaa vaikka niiden sanat välillä näyttämöllä puuroutuvat.

Kukkonen on modernisoinut näytelmää. Siinä heitetään hesalaista, asutaan Käpylässä vihreässä mansardikattoisessa talossa ratikka ykkösen päätepysäkillä, vakuutetaan Koukulle, että nainen kohtaa urallaan lasikaton, mutta kelpaa varmasti presidentiksi ja merirosvolaivan kapteeniksi.

”

Mielen kuvia Lavastaja rakentaa siltaa tekstistä katsojan mieleen. Varsinainen näyttämö on siellä.

on vaatteissa ja jo itse asetelmassa.

– Näytelmässä Anita oli diplomaatin rouva, nykyisin hän olisi itse diplomaatti. Ehkä nykyajan Sylvikin saisi eri tavalla pitää kiinni kirjailijan työstään. Eivät näytelmän naiset silti ole alistuvia ihmisiä – olosuhteet vain loivat elämisen puitteet, Katariina Kirjavainen sanoo.

Teksti Marja Kuparinen Kuva Sirpa Päivinen

Lavastaja tekee saamastaan tekstistä ensin tulkintaehdotuksen. Ohjaajan kanssa käydyn neuvottelun ja tarpeellisen lepo- ja työstövaiheen jälkeen syntyy huolella tehty pienoismalli.

Se tehdään suhteessa 1:25, jolloin 180-senttinen ihminen on 7 senttiä korkea.

Katariina Kirjavainen on alkuperäiseltä koulutukseltaan kuvanveistäjä. Jo siksikin pienoismalli on hänelle rakas taiteellinen haaste. Huolella tehtyä käsityötä tarvitaan paljon. Mallia rakentaessa miettii moneen kertaan, miten näyttelemisen esteet voi raivata pois ja miten näytelmän teksti ja sen katsojassa synnyttämät mielikuvat pääsevät hedelmälliseen vuorovaikutukseen.

Varsinainen näytelmä ei ole näyttämöllä vaan katsojan mielessä syntyvissä kuvissa. Hyvä näytelmä synnyttää erilaisissa katsojissa erilaisia kuvia.

Ennen harjoitusten alkua hiottu pienoismalli esitellään muille suunnittelijoille, taiteelliselle ja tekniselle johdolle, talousjohdolle ja varsinaiset lavasteet toteuttavalle verstaalle.

Lavastuksen pienoismallissa teksti lihallistuu ensimmäisen kerran. Näyttelijät saavat lavastuksen valmiina pakettina.

L

avastaja Katariina Kirjavaisen uusimmassa työssä Helsingin kaupunginteatterissa on ”oma huone” niin Sylvi Kekkoselle kuin Anita Hallamallekin, presidentinrouvalle ja rakastajattarelle.

Kun Kirjavainen sai Panu Rajalan Sylvi ja Anita -näytelmän tekstin noin vuosi ennen helmikuussa 2012 ollutta ensi-iltaa, se alkoi elää hänen mielessään.

– Mietin, miten näiden naisten elämää voi katsoa ikään kuin sisältäpäin. Näytelmän muotohan on kuin kaksi rinnakkaista monologia. Muistelin kirjailija Virginia Woolfin lausetta oman huoneen tarpeellisuudesta naiselle. Syntyi Sylvin huone ja Anitan huone. Lisäksi tarvittiin muu tila toisaalle. Politiikan varjoteatteri sai paikan takanäyttämöltä, kertoo Kirjavainen.

Taustan varjomaailmassa liikkuvat niin näytelmän Urho Kekkonen kuin Jaakko Hallamakin ja määrittävät sitä, mitä naisille tapahtuu. Sylvi ja Anita on kertomus vallan kulisseissa elävistä naisista, jotka näkevät ja kokevat paljon mutta eivät voi reagoida näyttävästi.

– Realismi ei ollut tarpeen. Etsin mielenliikettä, sitä, mitä tuon kaltaisessa kuviossa eläminen tekee ihmismielelle. Sitä kautta naiset tulevat meitä lähelle. Ajankuva

Miehen ja naisen rooleja pohditaan myös. Ihan ei pääse perille siitä, mitä näytelmän miehet haluavat: olla vapaita vai saada äidin. Äitinä Leena on hellä kurinpitäjä, joka saa veljet ja kadonneet pojat pesulle ja nukkumaan. Peterille tarjotaan välillä perinteistä isän roolia: Lapset pitää ruokkia ja tuoda lintu illalliseksi.

Riku Nieminen on Peterinä mainio ja kaunismuotoinen mies. Hänessä on ristiriitaisia tunteita, mutta viimein halu vapauteen voittaa. Robin Svarström on Koukun punaisessa samettitakissa kuin rocktähti. Hänen kimakan naurunsa täytyy olla äänihuulille rasitus.

Muista roolihahmoista nousivat esiin aikuisuuteen suostuva Alina Tomnikovin Leena, Kimmo Korpelan Breikki, joka tuntui oikeasti rikkovan painovoiman ja Juha Suihkon pulska ja hellyttävä Hyytelö. Näytelmä vaatii kaikilta miekkailutaitoa, kiipeämistä ja paljon juoksemista.

Peter Panin tarina on ikituore. Tässä versiossa nuolet lentävät lapsistaan huolehtimattomien vanhempien suuntaan.

Juha Kukkonen huomauttaakin käsiohjelmassa, että ympärillämme on paljon katkeroituneita kapteenikoukkuja: mieluummin vanha kuin aikuinen.

lähtien. Kun hän alkaa rakentaa lavastuksen pienoismallia, hän lähtee yleensä näyttämön pohjapiirustuksesta.

– Minun on helpompi ajatella kokonaisuutta katosta ja edestä käsin, niinpä yleensä maalaan ensimmäisenä lattian. Sinne alan sitten sijoitella taloja, huonekaluja, siirtelen niitä ja mietin, miten rakennelma voisi vastata toiminnan suuntia ja miten syntyy dynaamisia paikkoja tarinan etenemiselle.

Lavastuksen pienoismalli on aina taiteellinen työ ja lavastajan

Tuohi o S AT U IT KO NEN

Marja Kuparinen J.M. Barrie: Peter Pan. Ohjaus ja dramatisointi Juha Kukkonen.

Ensi-ilta Suomenlinnan kesäteatterissa 14.6.

Työhuoneen nurkassa on tulevan esityksen pienoismalli sekä Jyväskylän kaupunginteatterin näyttämö kumollaan. Hyllyn päällä seisoo joukko Katariina Kirjavaisen Katri Helena -musikaalin pienoismalliin tekemiä pikkuisia koivuja.

Kaupunginteatterissa Kirjavainen on ollut vuodesta 2002

Pientä ja tarkkaa. Katariina Kirjavainen tek

Ei saa koskea. Jenni Tieahon Lumivarsat viettävät tämän kesän Akseli Gallen-Kallelan ateljeessa.

NÄYTTELY Alkukesän koivu on hurja väreiltään: graafista mustavalkoisuutta ja kirkasta vihreää.

Koivun tuohi on nerokas materiaali: taipuisa, kevyt, kestävä, vedenpitävä, kylmää ja kuumaa eristävä.

Tuohi on myös Gallen-Kallelan museon raikkaasti rakennetun teemanäyttelyn lähtökohtana. Vanha ja uusi taide, muotoilu ja kuvataide käyvät näyttelyssä elävää vuoropuhelua. Kahdeksantoista taiteilijan teosten lisäksi mukana

13

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

ee huolella pienoismallin, jonka mukaan teatterin verstas sitten rakentaa oikean lavastuksen.Tässä hehkeä näkymä Katri Helena -musikaaliin pikkuisine keinuineen.

käyntikortti. Tarkka ja näköinen.

Lavastaja tekee mallista vielä kuvakäsikirjoituksen kohtauksiin.

Se toimii ohjaajalle – ja myös lavastajalle itselleen – ikään kuin lavastuksen käyttöohjeena.

Tämän jälkeen Kirjavainen valvoo toteutusta, että se on taiteellisesti korkeatasoinen ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen. Tarvittaessa hän avustaa vielä ohjaajaa koko suuren näyttämökoneen haltuunotossa.

Irrottautumisen aika lavastussuunnitelmasta on vasta ensi-illassa, kun esitys on valmis.

Lapset ovat näyttelijöille ja lavastajalle lahjomaton ja tarkka yleisö. He antavat palautteen heti koko olemuksellaan. Katto Kassisesta Katariina Kirjavainen sai jopa fanipostia. Jos hän saisi valita, hän tekisi vain satuja suurelle näyttämölle.

– Näyttämöestetiikkaa on monenlaista. Oleellista on se, miten näytelmä synnyttää kuvia katsojan mieleen. Tavoitetta ei aina helpota se, että näyttämöllä on paljon kaikkea.

Lapsille kuitenkin pitää olla konkreettista ja mielikuvitusta kiihottavaa katsottavaa, sellaista

kuin esimerkiksi Kolmessa iloisessa rosvossa.

– Rosvot tai Katto-Kassinen voi olla lapselle hänen elämänsä ensimmäinen teatterikokemus.

Toivon tietysti, että nähdystä jäisi muistijälki, joka eläisi mielikuvissa ja leikeissä ja kukaties toisi lapsen uudestaankin teatteriin.

Tietä teatteriin tasoitti Kirjavaisen lapsuuden kodin ”fantastinen kirjahylly”. Nuorten kirjoja ei juuri ollut, joten luettiin klassikoita ja maailmankirjallisuus aukeni.

Vuodet freelancerina (1991– 2002) pienissä ja köyhissä teat-

tereissa opettivat tarkkaa työskentelyä. Tehtiin sisällöllisesti merkittäviä töitä, vaikka visuaalisuus saattoi olla melkein kirosana kauneudesta puhumattakaan.

Kamppailu on tehnyt Kirjavaisesta sitkeän ja kurinalaisen. Hän ei anna helposti periksi siinä, mitä on tarjoamassa.

Nuoret opiskelijat kyselevät joskus, miten osaisivat tehdä lavastuksesta ”oman näköistään”. Termi ei Kirjavaista erityisesti miellytä.

– Lavastaja ei voi välttää itseään vaikka tahtoisi, kysymys on siis aika turha.

Tärkeämpää hänen mielestään on olla kiinnostunut kaikesta maailmassa ja ymmärtää teatteriesityksen luonne. Oman näköinen työ ei ole sama asia kuin luova työ. Näytelmän tekeminen on yhteistyötä, jonka päämääränä on tarjota katsojalle ehjä kokemus, sellainen, jonka hän voi ottaa vastaan.

– Me kaikki yhdessä annamme katsojalle lahjan. Emme etsi siitä irrallaan olevaa omaa toteutumistamme. On siis syytä olla nöyrä, mitä omaan osuuteen koko prosessissa tulee.

tuva runko, joka yhdistää oksat.

Tuohiyhteys museon isäntään, Akseli Gallen-Kallelaan, toteutuu tämän Kalevala-aiheisissa maalauksissa, joissa koivu on keskeinen. Myös varhaisen Suomimatkailun symbolina käytetyssä Paanajärven paimenpoika -maalauksessa on tuohta: poika puhaltaa tuohitorveen.

Taideteoksiin ei saa koskea, mikä tuntuu suomalaisille tutun tuohen äärellä erityisen vaikealta.

Näyttelykirjan tuohinen kansi onneksi vastaa levottomien käsien tarpeisiin, ja kirjassa on myös kiinnostavat taiteilijahaastattelut. Näyttelyssä on myös runsas oheisohjelmisto, katso www.gallen-kallela.fi.

n nerokas materiaali on jonkin verran kansatieteellistä esineistöä. Museon pihalla on kolmen arkkitehdin kehittelemän tuohisaunan prototyyppi – toistaiseksi testaamaton.

Tuohi on myös haastava materiaali, ja näyttelyn mieleenjäävimmät teokset on tehty ja installoitu varta vasten museoon. Brittitaiteilija Akasaka lumoutui Kolilla sekä Kalevalan runoista että maisemasta ja kirjasi ajatuksiaan tuohenpaloille. Ne kuitenkin päättivät

kääriytyä rullalle siten, että tekstistä näkyy vain pieni osa. Näitä tuohirullia on hämärässä tornihuoneessa, josta on rakennettu meditatiivinen, munkinkammion kaltainen tila.

Kuvanveistäjä Jenni Tieaho kertoi tehneensä komeaa piehtaroivaa hevoshahmoaan, Hallavaa, suorastaan kädet verillä. Luonnollisen kokoinen hevonen on muotoiltu harjateräksestä, ja päällystetty teräviä nauloja käyttäen

koristeellisilla tuohenkappaleilla.

Selällään kamppaileva hevonen yllättää katsojan Gallen-Kallelan ateljeessa.

Utsjoella asuva Outi Pieski palaa teoksessaan lapsuuden retkiin, joilla levähdettiin tunturikoivujen juurella. Hänen ”puussaan” ei ole runkoa lainkaan – vain ohuita oksia, joihin on solmittu saamenhuivien lankoja. Näyttelyvieras voi mennä oksien keskelle seisomaan ja kuvitella itse olevansa tuo puut-

Satu Itkonen Tuohta! Koivun nykytaivutuksia Gallen-Kallelan Museossa 9.9. saakka. Gallen-Kallelan tie 27, Espoo.

Avoinna joka päivä klo 11–18, suljettu juhannusaattona. Liput 4–8 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

14

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Pyhä kaaos Taizén ekumeenisessa yhteisössä käy vuosittain noin 100 000 ihmistä. Siitä seuraa jatkuvaa jonotusta, Jumalan janoa ja miljoona ateriaa.

Teksti Saila Keskiaho Kuvat Sirpa Päivinen

P

aljaat varpaat väistelevät lattialla istuvia. Ranskalaisessa Taizén ekumeenisessa yhteisössä alkaa ehtoollinen, jossa ei kysellä tunnustuskuntia.

Meitä on protestantteja, katolilaisia ja ortodokseja, yhteensä 2 500 ihmistä.

Jakopisteitä on kymmeniä eri puolilla yhteisön sydäntä, Sovituksen kirkkoa. Taizén valkopukuiset veljet murtavat leipää jossain jonojen päissä. Keski-Euroopassa jylläävä flunssakausi kuuluu: köhä ja nuha puhkaisevat jatkuvasti hiljaisuuden.

Ja kun aamun rukoushetki päättyy, mitä tekevät kirkosta purkautuvat ihmiset? Kyllä: asettuvat jonoon. Sikäli kuin vellovaa laumaa voi sellaiseksi kutsua. On leivän ja kaakaon, aamupalan aika. Ympäröivät kukkulat vasta heräilevät.

Jonottaminen on Taizén tapa. Kaikkea jonotetaan: ehtoollista, ruokaa, vettä, sielunhoitoa ja lopulta olutta tai viiniä yhteisön omassa Oyak-baarissa. Kärsivällisyyttä koettelevasta elämänmuodosta huolimatta itäranskalaiseen Taizén kylään saapuu joka vuosi 100 000 ihmistä ympäri maailmaa, joista suurin osa on nuoria aikuisia. Yksi heistä on saksalainen Dorothee Ohle, 25.

Münsterissä viestintää opiskeleva Ohle on viettänyt yhden lukukauden Lyonissa Taizén lähellä. Pölyisellä aidalla lueskeleva graduvaiheen opiskelija on suurten valintojen äärellä: mistä aiheesta lopputyö, mikä suunta tulevassa työelämässä? Yhteisöön hän päätyi australialaisen ystävänsä suosituksesta.

Ohle kuuluu evankeliseen kirkkoon kuten isänsä, mutta hänen äitinsä on katolilainen.

– Kirkkoni uskonnollisuus on anonyymia ja instituutioon sidottua. Ihmiset käyvät kirkossa, koska heillä on tapana tehdä niin, hän kritisoi.

Taizén rukoushetket ovat hänen mielestään meditatiivisia. Päivässä on kolme rukoushetkeä, aamulla, keskipäivällä ja illalla.

Rukoushetkissä lauletaan paljon lyhyitä Taizélauluja, joissa toistetaan raamatunlausetta tai jonkun kristillisen ajattelijan tekstiä.

Kaikki Taizén vieraat tekevät myös vapaaehtoistöitä yhteisössä. Dorothee Ohle on nakitettu hektiseen vastaanottoon. Työhön oli hypättävä käytännössä kylmiltään. Sen lisäksi hän osallistuu päivittäisiin raamatturyhmiin.

Valon kantajat. Taizén yhteisön lauantai-illan rukouksissa kaikki saavat käteensä tuohuksen, ja lapset levittävät tu

– Vapaiden suuntien ja protestanttien edustajat ovat joskus kovin varmoja uskossaan.

Jos joku sanoo tuntevansa oikean uskon perin pohjin, se estää kaiken keskustelun.

Oman uskonsa Ohle näkee toisin.

– Kristinuskon idea ei ole ahdasmielisyys. On tultava avoimemmaksi erilaisille perinteille.

Tulevaisuuteensa hän katsoo luottavaisesti.

– Mitä tahansa valitsenkin, Jumala on siellä minun kanssani.

Kutsumus. Veli David on ollut osa Taizén yhteisöä jo parikymmentä vuotta.

Toisille viikko tai kaksi ei riitä. He jäävät yhteisöön muutamaksi kuukaudeksi tai jopa vuodeksi. Niin teki helsinkiläinen Kristiina Kallinen. Kalliselle paikka on tuttu lapsuudesta saakka, sillä hänen äitinsä oli 1970-luvulla Taizén vapaaehtoisena.

30 vuotta myöhemmin äiti päätti viedä perheensä tutustumaan yhteisöön. Sillä vierailulla Kallinen jäi koukkuun ja muutaman mutkan kautta päätyi ensin viideksi viikoksi ja sitten viideksi kuukaudeksi vapaaehtoistyöhön.

Vapaaehtoisia kutsutaan Taizé-slangissa vekkulisti permanenteiksi, pysyviksi ihmisiksi.

Kallinen majoitettiin neljän naisen parakkihuoneeseen. Bolivialaisen ja vietnamilaisen kämppiksen kanssa ei löytynyt yhteistä kieltä, mutta viestit välittyivät.

15

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Taizé kotiisi?

Helsingissä järjestetään 28.–30.9. suuri ekumeeninen tapahtuma Taizé Helsinki 2012.

Tapahtuma kokoaa tuhansia nuoria Pohjoismaista, Venäjältä ja Baltiasta. Vieraille etsitään majapaikkoja kodeista.

Olisiko sinun kodissasi tilaa yhdelle tai muutamalle nuorelle? He tarvitsevat vain paikan makuupussilleen sekä aamu- ja iltapalat tapahtuman aikana.

Ilmoittaudu majoittajaksi Maikki Viljanen-Pihkalalle: maikki.viljanen@yahoo. com, 050 308 0159. Haluatko tulla Taizén suurtapahtuman vapaaehtoiseksi? Kerro Pinja Kaukolle, mitä haluat tehdä: pinja. kauko@helsinki.fi, 050 556 2836.

Toiset puolestaan jäävät. Alun perin portugalilaisen ja katolilaisen veli Davidin tarina muistuttaa häkellyttävästi Kristiina Kallisen tarinaa – aikuisuuden kynnyksellä Taizén kukkulalle, sitten opiskeluaikana permanentiksi, kunnes kutsumus paljastui elämänmittaiseksi. Kallinen tosin ei halunnut valita pysyvää elämää yhteisössä, eikä hän olisi voinutkaan, sillä Taizéssa on vain miespuolisia kilvoittelijoita. Mutta veli David voi ja halusi.

Taizén yhteisöön astuminen ei juurikaan poikkea muiden luostarien käytännöistä. Vapaaehtoistyön jälkeen koittaa eräänlainen novisiaatti. Kypsymisen jälkeen annetaan ikuiset luostarilupaukset. Veli David antoi omansa vuonna 1997. Siinä hän sitoutui veljeyteen, selibaattiin ja köyhyyteen.

– Köyhyys ei ole vain materiaalinen asia, vaan se ohjaa hengelliseen jakamiseen ja sydämen avaamiseen, veli David selittää askeettisessa vierashuoneessa.

Taizé syntyi vuonna 1940, kun reformoitu sveitsiläinen Roger Schutz päätti perustaa Itä-Ranskaan yhteisön, joka kokoaisi yhteen eri kirkkojen edustajia. 65 vuotta myöhemmin mieleltään järkkynyt nainen puukotti hänet.

Veli Roger kuoli saamiinsa vammoihin 90 vuoden iässä.

Nykyisin sadan veljen yhteisöä johtaa veli Alois. Ikäjakauma on laaja: vanhimmat veljet ovat jo noin 90-vuotiaita, nuorimmat hädintuskin kolmekymppisiä.

– Taizén elämää ei ohjaa kirjoitettu luostarisääntö. Me veljet keskustelemme ja yritämme tehdä päätökset yhdessä.

Kuinka veljet vaalivat rukoustaan paikassa, jossa vierailee tuhansia nuoria eikä täysi hiljaisuus vallitse edes kirkossa?

– Meillä on henkilökohtaisia aikoja, jolloin eristäydymme vain veljille varatulle alueelle, veli David vakuuttaa.

Häly näyttää silti käyvän voimille. Kun yksi veljistä jättää ohjaamansa nuorten ryhmän ja suuntaa omaan soppeensa, huvittunut irvistys on paljonpuhuva.

ulta tuohuksesta toiseen.

Kristinuskon idea ei ole ahdasmielisyys.

On tultava avoimemmaksi erilaisille perinteille.

” Dorothee Ohle

Työtehtävät vaihtelivat siivouksesta ruoanlaittoon ja tiskaukseen suurkeittiössä.

– Veljet ottavat riskin luottaessaan nuoriin. Vapaaehtoiselle selitetään viidessä minuutissa, miten pääkeittiö siivotaan. Sen jälkeen siivouksen pitää sujua standardien mukaan.

Terveysviranomaiset pitävät yhteisöä tiukasti silmällä, sillä Taizén keittiö on alueen suurin. Siellä valmistetaan vuosittain noin miljoona ateriaa.

Hiljaisuuden ylläpitäminen kirkossa ei ollut Kristiina Kallisen lempitöitä. Sen sijaan jätehuollosta hän piti niin paljon, että ehti kiintyä autoon, jolla roskat kerättiin yhteisön alueelta.

– Nautin siitä, vaikka jouduin pitämään pahanhajuista essua ja tekemään työtä kaikenlaisissa liejuissa.

Teologiaa opiskeleva luterilainen Kallinen löysi Taizésta ympärilleen yhteisön, jossa saa epäillä ja olla uskossaan pieni. Kotiinpaluu otti koville, mutta nyt haikailu on talttunut.

– Vaikka kävisin maailman tylsimmässä messussa, jota toimittavalla papilla on aivan erilaiset mielipiteet kuin minulla, voin silti löytää siitä samaa, mitä koin pienessä ranskalaisessa kylässä.

Perjantai-illan rukoushetkeen kuuluu venäläisiltä ortodokseilta peritty ristin kumartaminen. Veljet kantavat koptilaistyylisen ristin keskelle kirkon lattiaa. Ristiä kohti kuljetaan polviseisonnassa. Jono matelee hitaasti, sillä jokainen odottaja painaa päänsä ristiin, kenties suutelee sitä ja jättää taakkansa konkreettisesti Kristuksen kannettavaksi.

Parikymmentä metriä on pitkä matka polvien varassa taitettavaksi. Määränpää unohtuu, kun yläkroppa painaa polvilumpioita.

Tuska on lähes sietämätön.

Mutta ristin luo pääsemisestä tässä ei taidakaan olla kyse. Tärkeintä on pitää suunta ja pysytellä jonossa muiden joukossa, vaikka se tekisikin kipeää.

Selvää jälkeä. Vapaaehtoisena työskelelevä, madagaskarilainen Harena, 21, pitää hiekat kurissa.

Lue lisää Taizésta jutusta, joka ilmestyy 19.9.

16 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 Hakavuoren kirkolla.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340 3220.

Ke 20.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Stefan Stanciu, panhuilu ja Ilpo Laspas, urut.

To 21.6. klo 13 Torstaikerho. Mari Järvinen.

La 23.6. klo 12 Messu. Seppo Lappalainen ja Hanna Autio.

Su 24.6. klo 12 Messu. Miira MuromaNikunen ja Hanna Autio.

To 28.6. klo 13 Torstaikerho. Seppo Lappalainen.

Su 1.7. klo 12 Messu. Anne-Maria Rantaaho ja Hanna Autio.

Ke 4.7. klo 18.30 Kesäillan musiikkia.

Lukas Stasevskij, sello ja Maija Weitz, piano.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 20.6. klo 20 Iltamessu. Sami Lahtinen ja Hanna Autio.

To 21.6. klo 10–11.30 Perheitten kesäkerho kirkon pihalla. (säävaraus) La 23.6. klo 10 Messu. Miira MuromaNikunen ja Hanna Autio.

Su 24.6. klo 10 Messu. Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Autio.

Ti 26.6. klo 12–14 Kesäkahvila. Elisabeth Bariskin.

Ke 27.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia Markus Pelli, sello ja Joanna Broman, piano. Klo 20 Iltamessu. Seppo Lappalainen ja Hanna Autio.

To 28.6. klo 10–11.30 Perheitten kesäkerho kirkon pihalla. (säävaraus) Su 1.7. klo 10 Suviseuramessu. Mika Kallunki, Seppo Lappalainen ja Hanna Autio.

Ti 3.7. klo 12–14 Kesäkahvila. Miira Muroma-Nikunen.

Ke 4.7. klo 20 Iltamessu. Ensio Klemi ja Hanna Autio.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska.

Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p. 09 2340 4118, Herttoniemenranta ke klo 14–15 p. 09 2340 3341, Myllypuro ti ja to klo 9–10 puhelimitse p. 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkko ke klo 14–16.

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320

Seurakunnissa tapahtuu 21.6.— 4.7. (suntio) Ke 20.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, Tikkanen La 23.6. klo 10 Jumalanpalvelus kirkon pihalla (säävaraus), Simoila, Lemponen, kahvit Su 24.6. klo 10 Messu, Tikkanen, Lemponen, kahvit Ti 26.6. klo 19 Bach-konsertti, Guadalupe López-Iñiguez, sello Su 1.7. klo 10 Messu, Simoila, Tamminen, kahvit Ke 4.7. klo 19 Kesäilta kirkolla, hartaus, yhteislaulua, kahvit, Ropponen

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 (suntio) To 28.6. klo 14 Laulun siivin yhteislaulutilaisuus, Lankinen, kahvit alk. klo 13.30 To 5.7. klo 18 Kesäraamis

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (suntio) La 23.6. klo 10 Messu, Tikkanen, Tamminen Su 1.7. klo 10 Messu, Ropponen, Lankinen, kahvit

ajanvaraus ti, to klo 9–10, ke klo 13– 14, p. 2340 3618. Tapaamiset ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18.

To 21.6. klo 13 Urkukonsertti Dag-Ulrik Almqvist. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Juhannusviikolla ei viikkomessua.

La 23.6. klo 10 Juhannuspäivän jumalanpalvelus. Sariola, Männistö, Oksanen. Anette Uusitalo, alttoviulu.

Su 24.6. klo 10 Messu. Männistö, Sariola, Oksanen. Maria Haapalainen, oboe.

Ma 25.6. klo 19 Urkukonsertti. Vivika Oksanen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ke 27.6. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri.

Muistot ja musiikki, Kappelisalissa.

To 28.6. klo 13 Urkukonsertti Ville Urponen, Bach. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Klo 18 Viikkomessu. Kotakorpi, Varjoranta, Gripentrog.

Pe 29.6. klo 18 Pride-viikon sateenkaarimessu. Saarna rovasti Liisa Tuovinen, Sariola.

Su 1.7. klo 10 Messu. Ahonen, Kotakorpi, Gripentrog.

Ma 2.7. klo 19 Urkukonsertti. Pétur Sakari. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ke 4.7. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri.

Kulosaaren seurakuntatalo

Alppilan kirkko

■ Kulosaarentie 40

■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoin-

To 21.6. klo 13 Kesäkahvila, Mäna kesällä ma, ke, to, pe klo enpää 10–14, ti klo 10–17.

To 5.7. klo 18 Kesäkahvit Su 24.6. klo 13 KiinankieSeuraTapulissa, Ropponen, linen jp. Huang. Klo 17 Lankinen Messu. Männistö, kunnat Su 1.7. klo 16 KivinoMarkku Mäkinen. verkossa: www. kan kinkerit, LankiKirkkokahvit. helsinginseura- Ti 26.6. klo 15.30– nen, Ropponen 17.30 Kesäkahvila. kunnat.fi Myllypuron Myynnissä suolaista ja kirkko makeaa, grillimakkaraa.

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 Sateella sisällä. Klo 17.30 Pi3330 (suntio) haseurat. Maailman lähetystiLa 23.6. klo 12 Juhannuspäivän jumalanteesta kertovat Liisa ja Jouko Berglanpalvelus, Simoila, Tamminen häll. Mukana Heikki Sippola.

Su 24.6. klo 12 Messu, Tikkanen, TamSu 1.7. klo 11 Unkarinkielinen musiikminen, kahvit kihartaus. Klo 13 Kiinankielinen jp.

Ke 27.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, SiHuang. Klo 17 Messu. Sippola, Männismoila tö, Gripentrog. Kirkkokahvit.

Su 1.7. klo 12 Messu, Simoila, TammiTi 3.7. klo 15.30–17.30 Kesäkahvila. nen, kahvit Seurakuntakoti Diakoniakirppis avautuu 4.7. Neula■ Siltasaarenk. 28 padontie 7 (Myllynsiiven pääty) ke–la Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkiklo 10–14. Elintarvikkeiden jako ma, lauantaisin klo 9. ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla oltava viim. klo 9.30, Backman p.

Ryhmät ja kurssit 2340 3333 ■ Lisätietoja ja ilmoittautumiset kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611.

Elämäni värit maalauskurssit Harakan ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna saarella ja Mustasaaressa. Kursseilla etma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. sitään omaa luovuutta värin kokemi2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päisen ja maalausharjoitusten avulla. Tärvystävä pappi viraston aukioloaikeintä ei ole itse maalaus, vaan se mitä koina, p. 2340 3602. Diakonian ihmisessä maalaamisen aikana tapah-

Kallio

Taivaan tähden

tuu. Maalaustaitoa ei tarvita! Ti–to 3.– 5.7. klo 17–20., h. 68 e. Ke–pe 4.–6.7. klo 12–16.15, h. 85 e. La–su 7.–8.7. klo 12–17, h. 68 e. Ohj. taideterapeutti, kuvataiteilija Tuija Varjoranta.

Luostaripäivä karmeliittayhteisössä Vartiosaaressa su 15.7. klo 10–19.

Messu, rukoushetkiä ja hiljaisuutta saaren luonnossa. Ohj. sisar Hannele Kivinen de Fau ja diak. Sinikka Metiäinen.

H. 40 e + kulj. 15 e. Ilm. p. 2340 3661 tai kallio.srk@evl.fi.

Kummin kaa -kummileiri 14.–16.9.

Korpirauhan leirikeskuksessa. Leiri on tarkoitettu kummeille ja heidän 5–12-vuotiaille kummilapsilleen. Askartelua, ulkoilua, saunomista, hartauksia ja hyvää ruokaa! H, aik. 60 e, lapsi 40 e.

Ilm. viim 31.7. p. 2340 3600. Lisätietoja tytti.friberg@evl.fi tai 050 380 3252.

Musiikkileikkikoulut Lintulahdessa, Käenkuja 3a A. Ma 3.9.–10.12. Ryhmät klo 9–13 välillä. H. 80 e / kausi. Ilm. ja lisätiedot tytti.friberg@evl.fi tai 050 380 3252.

Diakonialeiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 13.–17.8. Tule nauttimaan kauniista luonnosta ja iloisesta yhdessäolosta. Leiri on tarkoitettu eläkeikäisille. H. 120 e. Ilm. viim. 6.7., p.

2340 3600.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3841.

Ke 20.6. klo 19 Viikkomessu. Rajamäki, Härkönen.

La 23.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Raitavuo, Härkönen.

Su 24.6. klo 10 Messu. Järvinen, Härkönen. Kirkkokahvit.

Ke 27.6. klo 19 Viikkomessu. Hatakka, Härkönen.

Su 1.7. klo 10 Messu. Hatakka, Härkönen. Kirkkokahvit.

Ke 4.7. klo 19 Viikkomessu. Järvinen, Pihlajamaa.

To 5.7. klo 18 Kesäillan musiikki. Heijastuksia. Sello ja kantele romantiikan pyörteissä. Duo Peili: Seeli Toivio, sello, Hedi Viisma, kantele. Vapaa pääsy.

Kahvijatkot Kannelkellojen nuorisokuoron toiminnan tukemiseksi.

Muuta Kesäilta Maununnevan seurakuntakodilla, Juoksuhaudantie 378, to 21.6. klo 18. Juhannusta juhlimassa, makkaraa paistaen. Järvinen, Härkönen, Raitavuo, Kristiina Kokko.

Kesäillan vaellus to 28.6. klo 18 lähtö

kirkolta. Hyvä on kiittää Herraa. Vaellamme yhdessä kävellen Paloheinän huipulle, omat eväät ja juomat mukaan, nautimme ne Paloheinän majalla.

Mukana Nina Rajamäki.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

La 23.6. klo 11 Juhannuspäivän messu. Miia Raninen, Annette Markkunen, Tea Polso.

Su 24.6. klo 11 Messu. Reima Niemelä, Tea Polso.

Ma 25.6. klo 13 Kesäkahvila. Reima Niemelä, Tea Polso, Taina Viherkari, Stadin aikapankki.

Ke 27.6. klo 19 Viikkomessu. Reima Niemelä, Tea Polso.

Su 1.7. klo 11 Suviseuramessu. Antti Leskelä, Pirjo Työrinoja, Tea Polso Ma 2.7. klo 13 Kesäkahvila. Sini Havas, Riikka Malvaranta, Tea Polso, Sini Havas.

Ke 4.7. klo 19 Herännäisseurat. Lauttasaaren kirkko. Mukana Annette Markkunen.

Muuta Kahvila ja lounaspalvelu ovat kiinni 22.6.–12.8.2012.

Kesäkrypta on auki nuorille ja nuorille aikuisille torstaisin klo 17–21. Vapaata yhdessäoloa, pelejä ym.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 2340 4420 Diakonia: puh.ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 09 2340 4481 Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10. Pirkko Poisuo, Anita Olli, Outi Partanen, Sari Hakuri, Timo Olli, Marja-Sisko Varha. Messun jälkeen kesäinen lauluhetki ”Juhannus on meillä herttainen”.

Messu su 24.6. klo 10. Jukka Suonoja, Seija Knuutila-Loukonen, Hanna Varis.

Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 10.

(Korpirauha 1) Kappelihartaus to 21.6. klo 19 Malmin hautausmaan isossa kappelissa. Seija Knuutila-Loukonen, Timo Olli.

Juhannusjuhla pe 22.6. Kellokosken Juhlatalolla. Anita Olli, Jenni Tuulensuu, Hanna Varis, Helena Pietinen, Krista Lampi, Auli Härkönen.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta SIMO VUNNELI / KUVAARIO

Yhdessäoloa Juhannus, vehreän keskikesän iloinen yhdessäolon juhla.

Otatpa käteesi minkä tahansa lehden, kaikissa niissä korostetaan yhdessäoloa. Ja hyvä niin.

Mutta entä jos koko juhannus ahdistaa juuri sen tähden – varsinkin, jos itsekin kaipaisi yhteyttä – mutta olemista sävyttääkin ulkopuolisuus tai minkään tapahtumattomuus. Jos tuntuu, että tämä on toisten juhla, ei minun.

Kun jotain puuttuu, tuntuu, että puuttuu kaikki. Silloin ei osaa iloita siitä muusta, jota kuitenkin on olemassa: valo, vihreys, linnunlaulu, lempeä tuuli tai kesäsade. Kaikki se jää huomaamatta, jos yksinäisyyden tunne värittää mielenmaiseman kokonaan.

Jotakuta helpottaa, jos hän löytää itsestään uhrin: toisten syy, että olen jäänyt näin syrjään. Mutta vaikka se olisi tottakin, syyttely tuskin korjaa tilannetta, ainakaan siinä hetkessä, kun kaipaa yhteyttä toisiin.

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Joku toinen syyttää itseään yksinäisyydestään. Jopa häpeää sitä ja peittelee.

Niin tai näin; entäpä jos tämän kerran muuttaisikin katseen suuntaa: keskittyisi vain läsnä olevaan hetkeen. Aistisi kesää, sen runsauden yksityiskohtia tarkkaillen. Ajattelisi, että se kaikki on luotu meitä jokaista varten! Että minäkin olen osa luomakuntaa, ja olen luotuna hyvä, kyllin hyvä, joko menemään toisten joukkoon tai olemaan yksin.

Psalmi 139 avaa näkymiä Jumalan luomisihmeeseen. ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.”. Tämä psalmi on lohduttanut monet kerrat minua. Lohduttakoon se nyt myös sinua!

Eeva Hurskainen

Juhannuspäivä Tien raivaaja

Juhannuksena. Juhlan aikana yksinäisyys tuntuu raskaalta.

Liturginen väri: valkoinen Valo: neljä kynttilää Tekstit: Ps. 92: 2–6, Jes. 45: 8–12, Apt.t. 19: 1–6, Luuk. 1: 57–66

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Seurat ke 27.6. klo 18. Anita Olli, Ulla Pesonen. Kahvitarjoilu.

Konsertti ke 27.6. klo 19. Timo Olli.

Seurat ke 4.7. klo 18. Pirjo Kettu, Timo Olli. Kahvitarjoilu.

Konsertti ke 4.7. klo 19. Hanna Varis.

Kirkkobussit juhannuspäivän yhteiseen messuun Malmin kirkolle kahta reittiä: Bussi 1, lähtö klo 9.15 Viikin kirkko – 9.20 Pihlajiston seurakuntakodin pysäkki – 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko Bussi 2, lähtö 9.15 Jakomäen kirkko – 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – 9.25 Tapuli, Tapulinaukio – 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko. Mainitut ajat ovat aikoja, joita ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä.

Paluukuljetus klo 12.15 samoja reittejä.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Messu juhannuspäivänä la 23.6. klo 10 Malmin kirkossa. Bussi ottaa matkustajia Tapanilan torilta 9.45. Paluukuljetus 12.15.

Hartaus ke 27.6. klo 12. Raili Lehtinen, Hanna Varis.

Viikkomessu ke 4.7. klo 12. Outi Lantto, Timo Olli.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4486 Messu juhannuspäivänä la 23.6. klo 10 Malmin kirkossa. Bussi ottaa matkustajia Tapulinaukiolta 9.25. Paluukuljetus 12.15.

Viikin kirkko

Jakomäen kirkko

■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429

■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4488 Messu juhannuspäivänä la 23.6. klo 10 Malmin kirkossa. Kirkkobussi lähtee Jakomäen kirkolta klo 9.15. Paluukuljetus klo 12.15.

Viikkomessu su 24.6. klo 18. Jukka Suonoja, Terhi Aho. Viikkomessu su 1.7. klo 18. Pertti Simola, Timo Olli.

Kesäkahvila to 28.6. klo 13.

Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu juhannuspäivänä la 23.6. klo 10 Malmin kirkossa. Bussi lähtee Viikin kirkolta 9.15. Paluukuljetus 12.15.

Messu su 24.6. klo 10. Petri Jukanen, Marja-Sisko Varha.

Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 10 (Lohiranta 1).

Kesämusiikki to 21.6. klo 13. Hanna Varis, Terhi Aho. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Pihlajamäen kirkko

Diakonia

■ Liusketie 1, p. 2340 4427

Lahjoitusleivän jako kesä–elokuussa keskiviikkoisin klo 11 Jakomäen kirkolla Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428 ja perjantaisin klo 9 Malmin kirkolla (huom: ei 22.6.) Kunnantie 1, p. 09 2340 4481.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle kesäaikana puhelimitse oman alueen diakoniatoimistoon. Mikäli ei ole puhelinta käytettävissä, voi ajan tulla varaamaan puhelinaikana Malmin diakoniatoimistoon, Kunnantie 1.

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4487 Messu juhannuspäivänä la 23.6. klo 10 Malmin kirkossa. Bussi ottaa matkustajia Pihlajamäen ostoskeskuksen pysäkiltä 9.25. Paluukuljetus 12.15.

Messu su 24.6. klo 10. Tarja Ferrand, Krista Lampi, Timo Olli.

Messu su 1.7. klo 10. Sari Hakuri, Auli Härkönen, Hanna Varis.

Ostarin Onni -kahvila ti 3.7. klo 9–11.

Kesäpiiri ke 4.7. klo 13.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4480 Messu juhannuspäivänä la 23.6. klo 10 Malmin kirkossa. Bussi ottaa matkustajia Pihlajiston seurakuntakodin pysäkiltä 9.20. Paluukuljetus 12.15.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4485 Messu juhannuspäivänä la 23.6. klo 10 Malmin kirkossa. Bussi ottaa matkustajia Puistolan kirkon pysäkiltä 9.20. Paluukuljetus 12.15.

Messu su 24.6. klo 10. Sofia Tuomenvirta, Ulla Pesonen.

Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 10 (Rautavaara 2).

Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 14 (Savonlinna).

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu juhannuspäivänä la 23.6. klo 10 Malmin kirkossa. Bussi ottaa matkustajia Eskolantien pysäkiltä 9.35. Paluukuljetus 12.15.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4484 Viikkomessu to 21.6. klo 13. Pirjo Kettu, Kaisu Rauhamaa.

Messu juhannuspäivänä la 23.6. klo 10 Malmin kirkossa. Bussi ottaa matkustajia Siltamäen ostoskeskuksen pysäkiltä 9.35. Paluukuljetus 12.15.

Hartaus to 28.6. klo 13. Merja Saviniemi.

17

Seurakunnissa tapahtuu 21.6.— 4.7.

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20.

Veisuvartti ke klo 18.

Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1 Huom. Seuroja ei ole su 24.6.

Seurat su 1.7. klo 14.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahtim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 9–11 09 2340 4718.

La 23.6. klo 11 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Niemistö (l+s), Tilli (k) Su 24.6. klo 11 Messu, Niemistö (l+s), Tilli (k) Su 1.7. klo 11 Messu, Taru Matikainen (l+s), Vuorio (k) Ke 20.6. klo 18 Nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri srk-salin aulassa To 21.6. klo 13 Kesäkahvila Ke 27.6. klo 19 Avoin rukouspiiri To 28.6. klo 13 Kesäkahvila Ke 4.7. klo 19 Avoin rukouspiiri To 5.7. klo 13 Kesäkahvila

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. virasto 2340 4700 Ke 20.6. klo 16 Kesäkahvila Ke 27.6. klo 16 Kesäkahvila, asukastila Tapanilan asemalla, makkaranpaistoa ym.

Muuta ilmoitettavaa Kesäaikana diakonian ajanvaraus ti klo 9–11 puh. 09 2340 4718.

Ke 20.6. klo 17 Kesäinen musiikkihet-

ki Karunan kirkossa Seurasaaressa. Kamarikuoro SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

La 23.6. klo 13 Juhannuspäivän perinnejumalanpalvelus Karunan kirkossa Seurasaaressa, Niemistö (l+s), Tilli (k) Ke 27.6. klo 17 Kesäinen musiikkihetki Karunan kirkossa Seurasaaressa.

Jonna Imeläinen, laulu, Pete Vuorio, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Su 1.7. klo 13 Perinnejumalanpalvelus Karunan kirkossa Seurasaaressa, Taru Matikainen (l+s), Vuorio (k) 7–14-vuotiaiden kesäleiri Meilahden lomakodilla Sammatissa 30.7.–3.8. Ilmoittautuminen 23.7. mennessä anu.oksa@evl.fi Tulossa 15.8. Seurakuntaretki Meilahden Lomakodille, hinta 20 e

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p.

2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802.

Diakoniatyö: Kesän päivystykset ajanvarauksella puhelimitse ma, ti ja to klo 9–10. p. 09 2340 4818. Lisäksi ti klo 10–10.30 voi käydä varaamassa ajan diakoniatyöntekijälle Mikaelinkirkolla.

Turvallinen koti vanhukselle KÄKIKELLOSSA Tervetuloa asumaan ja kuntoutumaan pienryhmäkoti Käkikelloon. Yksityisessä 10-paikkaisessa kodissa on vanhuksille loma- ja pitkäaikaispaikkoja.

Yksilöllistä ja luotettavaa hoitoa jo yli 20 vuotta.

ZZZ NDNLNHOOR ¿

Soita ja kysy lisää. Irmeli Virkki, 050-337 4049 Jokiniementie 13 D, 00650 Helsinki (Oulunkylä)

Kippis-tuoli auttaa liikkeelle

ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE Myymälä avoinna ma-pe 10-17 Ruoholahdenranta 5, Helsinki raitiovaunu 6:n päätepysäkki Puh. 0400 125 320 helsinki@ettonet.fi

www.ettonet.fi

Ja paljon muuta!

Taittuva keppi

Suihkujakkara

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina.

Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

(vahtimestarit).

To 21.6. klo 13 Kesäkahvila, mukana Sirkka Kuula.

La 23.6. klo 11 Juhannuspäivän Sanajumalanpalvelus Marja Lehtinen, Sini Ikävalko, Kirsi Honkanen-Punkari. Jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntalaisten Juhannusjuhla. Tervetuloa laulamaan kesäisiä yhteislauluja.

Su 24.6. klo 11 Luomakunnan sunnuntain messu Sini Ikävalko (s), Marja Lehtinen (l), Jaana Makkonen, Päivi Turkki, Kirsi Honkanen-Punkari.

Ti 26.6. klo 10 Venäjänkielinen äiti– lapsikerho. Klo 20 Metrolla musiikkiin. Vanhinta ja uusinta urkumusiikkia, Kalevi Kiviniemi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

To 28.6. klo 13 Kesäkahvila, mukana Pasi Rautiainen.

Su 1.7. klo 11 Messu Aimo Lankinen (s), Marja Lehtinen (l), Susanna Pekkonen, Arto Virkkunen, Osmo Honkanen. Klo 15 Venäjänkielinen messu

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää!

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

010 320 8844

010 320 8830

010 320 8848

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65 p. 2340 4826

HUOM: Ke 20.6. klo 18 Suvi-illan yhteislaulutilaisuus kirkon pihalla. Laulamme yhdessä kauneimpia hengellisiä lauluja. Mari Lamminen ja Sini Ikävalko.

Mehutarjoilu. Sateella kirkossa.

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

na ma, ti ja to klo 10–14, ke klo 14–17, p. 2340 5100, kesä–heinäkuussa virasto on suljettu perjantaisin; munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10– 11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Su 24.6. klo 11 Messu, Elise Rinne, Sinikka Peltohaka, Sanna Mansikkaniemi.

Su 1.7. klo 11 Suviseuramessu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Saarna Esa Nevala, liturgi Sinikka Peltohaka, kanttori Sanna Mansikkaniemi. Kirkkokahvit.

Ke klo 13–15 Kesäkahvila. 27.6. kanttori Sanna Mansikkaniemi laulattaa kesäisiä yhteislauluja.

APU VIRTSANKARKAILUUN 0HGL6HW WXRWWHHW ͻ Varmuusalusasut ͻ Vuodesuojat ͻ Uimahousut ͻ Irtosuojat

ͻ Ympäristöystävälliset ͻ Kestäväƚ LJůŝ ϮϬϬ ƉĞƐƵkertaa ͻ DƵkavaƚ

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

avoinna ma–pe klo 10–15

www.divisa.fL LQfo@divisa.fi

0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL

18 Ti klo 13–15 Kesäkahvila. Rukouspalvelu.

Juhannuspäivänä 23.6. klo 17 Kansanlaulukirkko, ehtoollinen, Elise Rinne, Sinikka Peltohaka, Sanna Mansikkaniemi. 24.6. ei iltamessua.

To 28.6. klo 18 Avointen sydänten ilta. Olet tervetullut kertomaan, mikä sinulle on tärkeää ja mikä koskettaa. Illan anti koostuu puheista, lauluista, ajatuksista ja runoista.

Su 1.7. klo 17 Iltamessu, Elise Rinne, Sanna Mansikkaniemi.

To 23.8. Diakonian kesäretki Mustasaareen. Lähtö bussilla Munkkivuoren kirkolta klo 10.30, Munkkiniemen kirkolta klo 10.45. Lautta lähtee Taivallahdesta klo 11, paluu klo 16. Retken hinta 5 e sis. matkan ja lounaan. Mukana Maija Åker ja Mia Salmio. Ilm. ja maksu virastoon pe 10.8. menn.

To 12.7. klo 18 Opastettu ratikkaretki Munkkiniemestä Saunalahdentieltä 4:n päätepysäkiltä, paluu klo 20 samaan paikkaan. Kahvitarjoilu. Hinta 5 e. Oppaina Ilmari Syrjälä ja Elise Rinne. Ilm. virastoon.

Ke 27.6. klo 17 Kesäinen musiikkihetki Seurasaaressa Karunan museokirkossa, Jonna Imeläinen, laulu; Pete Vuorio, piano.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto

2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ti, to, pe klo 9–14, ke 13–16, suljettu 6.7. Päivystävä pappi p.

2340 5302. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut 2340 5318.

Pe 22.6. klo 18 ”Juhannustulilla”. Juhannusjuhla kirkossa ja sisäpihalla. Kesäistä ohjelmaa ja keskikesän lauluja.

Ulla Kosonen, Inka Kinnunen ja viuluduo Kurihaka. Tarjoilua ja yhdessäoloa, tervetuloa.

La 23.6. klo 10 Juhannuspäivän messu. Järvinen, Kosonen, Mäkiö.

Su 24.6. klo 10 Messu. Kosonen, Amnell, Mäkiö.

Ke 27.6. klo 13 Kesäkahvila ”Minä tahdon laulaa ja soittaa”. Noora Karhuluoma, sopraano, Inka Kinnunen, piano ja urut. Mm. Händel, Mozart. Diakoni Minna Valkiainen.

Su 1.7. klo 10 Konfirmaatiomessu. Albekoglu, Kosonen, Mod, Kinnunen.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222 Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p. 2340 4218, Murto.

La 23.6. klo 11 Juhannuspäivän messu. Albekoglu, Heikkilä.

Su 24.6. klo 11 Messu. Järvinen, Albekoglu, Heikkilä.

Ti 26.6. klo 18.30 Kesäkahvila, Mikä ihmeen Augsburgin tunnustus?

Heikki K. Järvinen. Kahvi klo 18.

Su 1.7. klo 11 Messu. Pelkonen, Yläranta-Suha, Mäkiö.

Ti 3.7. klo 18.30 Kesäkahvilassa Ulla Kosonen ja Katariina Kopsa. Kahvi klo 18.

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 La 23.6. klo 12 Juhannuspäivän messu. Järvinen, Kosonen, Mäkiö.

Su 24.6. klo 12 Messu. Kosonen, Mäkeläinen, Kinnunen.

Su 1.7. klo 12 Messu. Järvinen, Kinnunen.

Ke 4.7. klo 13 Kesäkahvila ”On hetki ystävien”. Veli-Pekka Väisänen, basso ja kanttori Katja Mäkiö, urut ja piano, säveltäjinä mm. Mozart, Merikanto, Hannikainen, Lehtinen. Diakoni Terhi Lahdensalo.

Maunulan uurnalehto ■ Pirkkolantie 22 Ti klo 18 Kesähartaus. 26.6. Amnell, 3.7. Albekoglu.

Seurakunnissa tapahtuu 21.6.— 4.7.

Paavali Paavalinkirkko

J. S. Bach, W. A. Mozart, F. Schubert ja J. Brahms. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 euroa.

Su 1.7. klo 11 Messu. Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi ja kanttori.

■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo 11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p.

Pitäjänmäen kirkko 2340 5402.

■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: Diakoniavastaanotto: to klo 10–12 avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo vain ajanvarauksella, varaa aika viras12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. tosta. Vahtimestari: p. 2340 5445, srk@evl.fi. Diakoniapäivystys 22.6.– suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook.

31.8. tiistaisin klo 10–12 ilman ajancom/Paavalinseurakunta. Tykkää sivarausta. vusta, saat tietoa toiminnastamme.

Pe 22.6. klo 18 Juhannusjuhla. LipunKe 20.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. nosto, kesäistä musiikkia, yhdessäoloa, Arja Kortelainen ja Seppo Välimäki. pientä purtavaa ja iltahartaus. Martti La 23.6. klo 10 Juhannuspäivän sanaPitkänen, Leena Talvio. jumalanpalvelus. Jorma Parviainen La 23.6. klo 10 Juhannuspäivän mesja Seppo Välimäki. su. Jukka Vanne (s), Leena Julin (a), Su 24.6. klo 10 Messu. Tuuli Aitolehti, Leena Talvio (k).

Annaelina Tähtinen ja Seppo Välimäki.

Su 24.6. klo 10 Messu. Leena Julin (s), Ti 26.6. klo 13–14.30 Pihakahvila sisäJukka Vanne (a), Leena Talvio (k). pihalla.

Ti 22.6. ja 3.7. klo 18–20.30 Nuorten ilKe 27.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. ta.

Jorma Parviainen ja Seppo Välimäki.

Ke 27.6. klo 13 Kesäkahvila. Kristina Su 1.7. klo 10 Messu. Annaelina TähtiSandberg, Leena Talvio ja ke 4.7. Jukka nen, Arja Kortelainen ja Seppo VälimäVanne, Leena Talvio. ki.

Ke 27.6. klo 13 Rukouspiiri. Jäämme Ti 3.7. klo 13–14.30 Pihakahvila sisäpitauolle. Seuraavan kerran ke 15.8. halla.

La 30.6. klo 12 Pöyhölän ripKe 4.7. klo 19 Kesäillan ehpikoulun konfirmaatiotoollinen. Juha Valkeapää messu 1 ja su 1.7. klo 10 ja Seppo Välimäki.

Seurakonfirmaatiomessu kunnat Muuta 2. Messut toteutetaan verkossa: www.

To 28.6. klo 18 Lauafrikkalaisena gospelluilta Vallilan siirtolahelsinginseura- messuna. Kesäteologi puutarhassa KerhotaLaura Korhonen (s), kunnat.fi lolla (Kumpulankatu).

Jukka Vanne (l), Marika Laulattajina Arja KortelaiPalm (a), Tuula Nurminen nen ja Seppo Välimäki. (a). Musiikista vastaa gosKe 4.7. Virkistyspäivä Mänpelbändi, joht. ja piano Leena tyniemessä Kirkkonummella. Lähtö Talvio, Jari Piitulainen (kitara, äänenklo 9 Paavalinkirkolta, paluu n. klo toisto), Mikael Seire (rummut), Pasi 16.45. Saunomismahdollisuus. Hinta Ryökkynen (basso).

15e (sis. matkat ja ruoat). Mukana Birgitta Huhtaluhta ja Arja Kortelainen.

Ilm. virastoon pe 29.6. menn.

Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: Miestenleiri 21.–24.8. Mäntyniemeswww.laajaranta.fi sä. Mukana Ilkka Sariola ja Pekka Tähtinen. Hinta 45e. Ilm. virastoon 10.8.

Roihuvuoren kirkko menn.

■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700. roihuvuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna ma, ti, ke ja to klo 10–14 sekä ke 12– 18.

Hyvän Paimenen Pappi tavattavissa seurakuntatoimiskirkko tossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18. Dia■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkokoniatyön ajanvaraus: ti klo 9–10 p. suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: 2340 5758 tai käymällä paikan päällä. avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio. p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. PäiKe 20.6. klo 18 Iltamessu vystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, La 23.6. klo 10 Juhannusmessu, Mällike 13–17, p. 2340 5502. Diakonianen ja Niva-Vilkko. päivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Su 24.6. Roihuvuoren kirkossa ei mesDiakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12, sua. Jumalanpalvelus Laajarannassa p. 2340 5552. klo 12.

Eläkeikäisten kesäkerho torstaisin Ke 27.6. klo 18 Iltamessu klo 13. Keskustelua kahvin ääressä. MuSu 1.7. klo 10 Messu, Vaulas ja Nivakana diakoni.

Vilkko Nuortenillat keskiviikkoisin klo 19.30 Laajasalon kirkko Pirtissä.

■ Reposalmentie 13, p. 2340 5757 La 23.6. klo 11 Juhannuspäivän jumaPappi tavattavissa ti ja to klo 10–14. lanpalvelus. Antti Kylliäinen ja Ari Diakoniatyön vastaanotto ma klo Häyrinen.

9–11 p. 2340 5768. Aulakahvio avoinSu 24.6. klo 11 Messu. Satu-Elina Ansas, na ma–pe klo 10–14, pe 22.6. ei kahvioAntti Kylliäinen ja Ari Häyrinen. ta.

Ke 27.6. klo 19 Kesäillan konsertti. Ari La 23.6. klo 12 Juhannusmessu, MälliHäyrinen, cembalo, urut ja piano. Mm.

Pitäjänmäki

Roihuvuori

Pakila

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

nen ja Niva-Vilkko.

Su 24.6. Laajasalon kirkossa ei messua. Jumalanpalvelus Laajarannassa klo 12.

Su 1.7. klo 12 Messu, Vaulas ja NivaVilkko

Laajaranta ■ Humalniementie 15, p. 09 2340 5715 Pe 22.6. klo 18 Perinteinen juhannusjuhla, aloitus klo 18 lipunnostolla, pienimuotoista ohjelmaa, sauna. lämpiää, grilli kuumana. Musiikkia ja mukavaa yhdessäoloa. Mukana Laaksonen, Niva-Vilkko ja Pertti Sjöroos, harmonikka.

Su 24.6. klo 12 Luomakunnan sunnuntain sanajumalanpalvelus, Nurminen ja Niva-Vilkko.

Su 1.7. klo 18 Kesäilta Laajarannassa, mukana Arja Vaulas, Päivi Niva-Vilkko ja vieraana Hanna-Kaisa Hartala. Musiikkia, pientä ohjelmaa, iltahartaus ja yhdessäoloa. Illat jatkuvat heinäkuun ajan sunnuntaisin klo 18.

Muuta Muutama paikka vapaana päihteettömällä leirillä 13.–16.8. Berkvikin toimintakeskuksessa. Toimintaa, virkistystä ja yhdessäoloa. Hinta 40e sis. täysihoito ja kuljetus. Ilmoittautumiset 25.6. mennessä diakoni Jaana Makkoselle p. 09 2340 4844.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoinna kesä–elokuussa klo 9–24. Ti 26.6. kirkko suljetaan klo 18.

Tapulin matkamuistomyymälä ja café, avoinna ma–pe 10–17, la 9–17, su klo 12–18.

Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17.

Rippihuone.

To 21.6. klo 12 Viikkomessu. Joona Salminen, Viitanen. Omakustanteiset kirkkokahvit. Krypta.

Pe 22.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappelin alasali. Klo 12 Urkuvartti. Viitanen.

La 23.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Oikarinen, Koski, Viitanen.

Su 24.6. klo 10 Messu. Koski, ViljanenPihkala, Viitanen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Ilpo Laspas, urut.

Ma 25.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappelin alasali. Klo 12 Päivärukous.

Ti 26.6. klo 12 Päivärukous.

Ke 27.6. klo 12 Urkuvartti. Santeri Siimes. Klo 14 Prayer During the Day. To 28.6. klo 12 Viikkomessu. ViljanenPihkala, Viitanen. Omakustanteiset kirkkokahvit. Krypta.

Pe 29.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappelin alasali. Klo 12 Urkuvartti. Elo Jaanivald.

La 30.6. klo 10 Iltakirkko. Koski, Viitanen.

Su 1.7. klo 10 Messu. Lestadiolaisten suviseurat. Kirkkoherra, emer. Eero Lumijärvi, Heltelä, Viitanen. Kirkkokahvit

ja saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Harri Viitanen, urut.

Ma 2.7. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappelin alasali. Klo 12 Päivärukous.

Ti 3.7. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Kesän avoimet ovet. Koulutusilta uusille päivystäjille ja vuorojenjako.

Ke 4.7. klo 12 Urkuvartti. Henrico Stewen. Klo 14 Prayer During the Day. Klo 19 Urkukesän konsertti. AnnaMaaria Oramo, cembalo&urut, Liisa Pohjola, piano. Krypta.

To 5.7. klo 12 Viikkomessu. Oikarinen, Turunen. Omakustanteiset kirkkokahvit. Krypta.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

avoinna ma–pe klo 12–15 Su 24.6. klo 10 Messu. Varkki, Oikarinen, Eerola.

Ke 27.6. klo 19 Urkukesän konsertti.

Katariina Heikkilä, mezzosopraano, Markku Mäkinen, urut.

Su 1.7. klo 10 Messu. Viljanen-Pihkala, Eerola.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

Ti 26.6. klo 14–16 Diakoniakahvila.

Ke 27.6. klo 18 Kesäillan kerho. Paavo Ruotsalainen. Viljanen-Pihkala, Laitinen.

Ke 4.7. klo 18 Kesäillan kerho. Padre Pio. Kosonen, Sabine Nieminen.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

avoinna ti–su klo 12–16 Su 1.7. klo 14 Messu. Oikarinen, Pia Ylitalo-Maunula. Kirkkokahvit. Krypta.

To 5.7. klo 15 Urkukesän konsertti.

Sunniva Gaerlund, nokkahuilu, Mats Lillhannus, portatiivi.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 21.6. 17–21 Kesän avoimet ovet.

Mus.: Reetta Vestman.

La 23.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Antturi, Laitinen.

Kirkkokahvit.

Su 24.6. klo 10 Messu. Antturi, Laitinen.

Kirkkokahvit.

Ti 26.6. klo 12 Päivämusiikki. Santeri Siimes, urut.

Ke 27.6. klo 8 Aamumessu. Antturi, Laitinen.

To 28.6. 17–21 Kesän avoimet ovet.

Mus.: Kari Peitsamo.

Su 1.7. klo 10 Messu. Kiuru, Antturi, Laitinen. Kirkkokahvit, saarnajatkot.

Ti 3.7. klo 12 Päivämusiikki.

Ke 4.7. klo 8 Aamumessu. Antturi, Sabine Nieminen.

■ Annankulma, Annankatu 14 D, avoinna to 21.6. klo 10–14, kesälomalla 22.6.–13.8.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

ricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola kesälomalla 19.6.–31.7.

To 21.6. klo 13 Kesätorstaipiiri. Akvaario.

Su 24.6. klo 12 Messu (vanha kaava).

Antturi, Eerola. Klo 19 Tuomasyhteisön kesämessu. Karoliina Vidgren.

Mus.: Tuomo Huhdanpää.

To 28.6. klo 13 Kesätorstaipiiri. Akvaario.

Su 1.7. klo 12 Messu (vanha kaava). Kiuru, Eerola. Klo 19 Tuomasyhteisön kesämessu. Pirkko Lehtiö, Tuula Sääksi.

Mus.: Tuomas Hautala.

To 5.7. klo 13 Kesätorstaipiiri. Akvaario.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 21.6. ja 28.6. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Muuta Omaishoitajien ulkoilu- ja virkistysretki Hopeaniemeen Vihtiin ti 11.9.2012.

Lähtö klo 8 Töölön Vanhustenkeskus, Töölönkatu 33. Paluu Helsinkiin klo 16.

Retkihinta 20 e (sis. matkat, aamiaisen, lounaan ja ohjelman). Rennot vaatteet liikkumiseen. Ilm. Kirsi Hindström/Töölön srk, 2340 6313 erit.ruokavalio. Järj.

Tuomiorovastikunta ja Et.omaishoidon toim.keskus, Hgin kaupunki. Lisätietoja Alander, 3107 4208 tai Eerola 2340 6371.

Kahvia ja taidetta kesäkahvila Café Kryptassa ma–la klo 11–17, su klo 12–17.

Olli Joen näyttely ”Uudet tuulet” 8.7. asti. Vapaa pääsy. Suljettu juhannusviikonloppuna.

Tapulin matkamuistomyymälä ja café, avoinna ma–pe 10–17, la 9–17, su klo 12–18. Myynnissä mm. Tuomiokirkkoaiheisia tuotteita.

Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. www.urkukesa.fi.

Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki to klo 18.30 Mustasaaren kappelissa. Taizé-lauluja, raamatuntekstejä ja hiljaisuutta. Lautta Taivallahden laiturista klo 18.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100, www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten ma, ti, to, pe klo 15–17 sielunhoitohuoneessa. Ajanvaraus 2340 6302 tai 2340 6300.

Musiikkia vierailijoille arkisin klo 10– 14.

La 23.6. klo 10 Juhannuspäivän messu. Eeva Tikka, Leena Tiitu, Tapio Tiitu.

Su 24.6. klo 10 Messu. Riikka Wikström, Leena Tiitu, Tapio Tiitu.

Ke 27.6. klo 13 Kesäpiiri. Klo 18 Ehtoollishetki. Markus Lehtimäki, Eero Eskola, Leena Tiitu. Pappi tavattavissa.

Su 1.7. klo 10 Messu. Eero Eskola, Eeva Tikka, Leena Tiitu, Tapio Tiitu.

Ke 4·.7. klo 13 Kesäpiiri Klo 18 Ehtoollishetki. Jari Leinonen, Leena Tiitu.

Pappi tavattavissa.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

Ma 18.6. klo 19 Raamattupiiri.

Ma 2.7. klo 19 Raamattupiiri.

Muuta toimintaa Pe 22.6. klo 18 Juhannushartaus Hietaniemen uuden kappelin luona. Eeva Tikka, Miika Penttala (trumpetti).

Su 24.6. Ei virsilauluiltaa.

Su 1.7. klo 18 Virsilauluilta Soutustadionilla. Leena Tiitu, Eeva Tikka.

Tapahtuu kesällä Kesäretki Hollolaan 3.7. klo 9–17. Tutustutaan Hollolan kivikirkkoon ja Pyhäniemen kartanon taidenäyttelyyn.

Lounas ja kahvi. Hinta 40e. Ilmoittautuminen ja maksu kirkkoherranvirastoon 26.6. menn.

Rovastikunnallinen perheleiri 24.– 26.8 . Hinnat 60 e/aikuinen, 40 e/kouluikäinen, alle kouluikäiset ilmaiseksi.

Hinnat sis. bussikuljetukset, ohjelman, ruokailun, majoituksen 2–4 hengen huoneissa, tapaturmavakuutuksen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Nana Honkasalo 2340 6222 nana.honkasalo@

19

Seurakunnissa tapahtuu 21.6.— 4.7.

evl.fi ja Tytti Friberg 2340 3621 tytti.friberg@evl.fi.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma, ti, to, pe 10–14 ja ke 12–18, p.

2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma, ti, to, pe klo 10–13 ja ke klo 14–18 ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14.

Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

To 21.6. klo 13.30 Kesäkerho. Yhteislaulua La 23.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Siljander ja Hämäläinen.

Su 24.6. klo 10 Messu. Siljander, Raija Einola ja Hämäläinen.

To 28.6. klo 13 Lounasmusiikkia kirkossa.

To 28.6. klo 13.30 Kesäkerho.

Su 1.7. klo 10 Messu. Vidgrén, Siljander ja Vesanen.

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 To 21.6. klo 18 Metsämessu. Puotilan kappelin pihalla. Vidgrén ja Hämäläinen. Sateen sattuessa messua vietetään kappelissa.

To 28.6. klo 18 Kappelimessu. Stickler ja Vesanen.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

ilmestyy seuraavan kerran 4. heinäkuuta HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA Su 24.6. klo 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

HERÄNNÄISSEURAT Ke 27.6. klo 18 Enonkosken Rovastilassa Hynnisillä, Vuorikoskentie 554. Seurat, savusauna ja muikkuja.

Su 1.7. klo 16 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Tähtitorninmäellä, sateen sattuessa Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18.

Ke 4.7. klo 19 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Mm. Matleena Ikola, Samuli Korkalainen ja Annette Markkunen.

Lennä ja autoile löytöretkelle

Legolandiin!

Lennä ja autoile – paketti alk alk.

380,–/aikuinen 120,–/lapsi (m (minimi (m (mi minimi nim n im mi 2 ai a aik. k. +1 lapsi) lap ap psi)) Hinta sis. lennot Helsingistä veroineen, auto, majoitus 2 vrk, 1 pv lippu Legolandiin.

KESÄKAUPUNGIT

TEEMA- JA KIERTOMATKAT

Barcelona

Baltian helmiä

• 2 vrk alk. .......................... 398,–

- Riika, Vilna, Trakai ja Rundale

Berliini • 2 vrk alk...... 232,– Krakova • 2 vrk alk. . 344,– Kööpenhamina • 2 vrk alk. .......................... 215,– Lissabon • 2 vrk alk. 380,– Jalta • 3 vrk alk........... 525,– Kiova • 3 vrk alk......... 369,– Odessa • 3 vrk alk. .. 498,– Dubrovnik • 5 vrk alk. ......................... 640,–

• 16.–20.7.................................. 385,–

Hinnat sis. reittilennot Helsingistä, verot, majoitus, aamiaiset

Islanti • 17.–21.9.. ............... 890,– Pushkinin Pietari • 21.–23.9.. .............................. 540,– Vaellus Santiago de Compostelaan • 21.–30.9.. ........................... 1.565,– Mika Waltarin Istanbul • 3.–7.10................................. 1.045,– Peking ja Kiinan Muuri • 8 pv alk... ............................ 1.280,–

Hinn Hinnat sis. kuljetukset Helsingistä, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut, retket opastuksineen jne.

• HELSI HELSINKI • JOENSUU • PORVOO • TURKU • Vapaa-ajanmatkat puh. 010 321 2800

Makusi mukaan

maailmalle

Matka agentit agentit VARAA MATKASI 24H www.matka-agentit.fi Puheluiden hinnat 8,28 snt/puh +lankaverkosta 5,95 snt/min. matkapuh.+ 17,04 snt/min (+alv).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7 La 23.6. klo 11 Sanajumalanpalvelus.

Liturgia ja saarna Anne-Maria Jalovaara ja kanttorina Teija Tuukkanen.

Su 24.6. klo 11 Messu. Liturgia ja saarna Jussi Mäkinen, Johanna Joronen avustaa ja kanttorina Teija Tuukkanen.

Ke 27.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Vuosaaren Martat ja vohvelinpaistoa. Avoin kohtaamispaikka. Tule tapaamaan tuttuja ja tekemään tuttavuutta. Vapaamuotoista yhdessäoloa ja klo 11 ohjelmallinen tuokio. Kahvimaksu 1 euro.

Pe 29.6. klo 18 Kuninkaan ilta. Jussi Mäkelä, puhe. Maija Sarvela ja co, ylistys.

Su 1.7. klo 11 Messu. Lehtoniemi 1 -leirin konfirmaatio. Liturgia ja saarna Hanna Piira, Pirkko Seitsonen avustaa ja kanttorina Teija Tuukkanen.

Ke 4.7. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Diakoni Satu Luode. Kahvimaksu 1 euro.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

45, p. 2340 6575.

To 21.6. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Tiina Ahonen ja Teija Tuukkanen.

To 28.6. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Anne-Maria Jalovaara ja Teija Tuukkanen.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573,

050 541 2119

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Suunnitellaan yhdessä turvallinen palveluasuminen TULE ASUMAAN TILKKAAN Hoivapalvelukeskus Tilkassa tarjoamme ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista ikääntyneille, mm. muistiongelmaisille sekä kevythoivaa. Tilkassa voit asua niin pitkä- kuin lyhytaikaisestikin. Lyhytaikaisasumista tarjoamme mm. omaishoidon lomitukseen tai sairaalasta kotiutumiseen. Voit käyttää palveluseteliä tehostettuun palveluasumiseen Tilkassa.

Esperi Hoivapalvelukeskus Tilkka, Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki UUSI HOIVAKOTI ITÄKESKUKSESSA Tarjoamme turvallista ja virikkeellistä ympärivuorokautista palveluasumista paljon apua tarvitseville ja/tai muistisairaille ikäihmisille hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen äärellä.

Voit käyttää palveluseteliä tehostettuun palveluasumiseen myös Vanhalinnassa.

Esperi Hoivakoti Vanhalinna, Brahelinnantie 1, 00900 Helsinki.

VILLA KARISSA UUSI EDULLINEN SENIORIASUMISPALVELU » UPEASSA Helsingin Meilahdessa sijaitseva viihtyisä ja rauhallinen palvelukoti, jossa voit nauttia kultaisista

vuosista turvallisesti, virikkeellisesti ja hyvässä seurassa. Päivisin tarvittaessa apuna hoitaja.

Palvelukoti Villa Kari, Mäntytie 8, 00280 Helsinki OTA YHTEYTTÄ, suunnitellaan ja keskustellaan miten läheisesti asuminen järjestetään mm. mahdollisen loman aikana ja tehdään asumisesta mahdollisimman turvallinen ja viihtyisä.

Puh. 010 4088 136 | myynti@esperi.fi | www.esperi.fi

20 Su 1.7. klo 17 Kesälauluja. Anja Hinkkanen säestää harmonikalla ja pastori Pirkko Seitsonen pitää iltahartauden.

Laulamisen päätteeksi yhteinen tee- ja kahvihetki.

Ti 3.7. klo 20 Metrolla musiikkiin – Klassisen kitaran suosikit. Janne Lehtinen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Merihiekka ■ Ramsinniementie 32 Pe 22.6. klo 18 Juhannusjuhlat Kulku jalkaisin tai bussilla, pysäköintiin ei tilaa.

Bussit lähtevät: 1. Pohjoisostarilta klo 17.30 ja tulee kirkon kautta klo 17.45.

2. Mosaiikkitorilta klo 17.30 ja pysähtyy Rastilan metroasemalla 17.45.

Matkan hinta 3 euroa, meno–paluu. Rahastus linja-autossa, käteisellä. Ohjelmaa koko perheelle, kahvio, makkaranpaistoa, kokko (säävarauksella). Paluu n. klo 20.15.

Seurasaari Karunan museokirkko Ke 20.6. klo 17 Kesäinen musiikkihetki. Kamarikuoro Sonore Ensemble, joht. Hanna Remes. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

La 23.6. klo 13 Juhannuspäivän perinnejumalanpalvelus. Niemistö, Tilli.

Ke 27.6. klo 17 Kesäinen musiikkihetki. Jonna Imeläinen, laulu, Pete Vuorio, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Su 1.7. klo 13 Perinnejumalanpalvelus. Matikainen, Vuorio.

Seurakunnissa tapahtuu 21.6.— 27.6.

Yhteinen seurakuntatyö

myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, Venäjänkielinen työ; messut Mikaelin kirkossa su klo 15, Emännänpolku 1, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Yhteiskunnallinen työ

Ilta pienyrittäjille Mustasaaren toimintakeskuksessa 8.8. klo 17–21, ohjelSeurakuntien talo massa tutustumista saareen, verkos■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400 toitumista, yrittäjien puheenvuoro sekä keskustelua ajankohtaisista asioista, Kuurojentyö iltapala, mahdollisuus kirkkovenesouDiakoni Päivi Korhonen p. 050 301 tuun, mikäli osallistujia on tarpeeksi, 9619, vuosilomalla 2.–31.7., Retki Lekilm. ja tied. viim. 6.8. juha.hietanen@ holmaan la 25.8. klo 11–19.30, lähtö Laaevl.fi tai p. 09 2340 2602, Lomaleiri jasalosta, merimatkaa puoli tuntia, lisäpienyrittäjille ja freelancereille Törtiedot ja ilmoittautumiset Päiville. mälän loma- ja kurssikeskuksessa Hankaveden rannalla, Rautalammilla Mielenterveystyö 13.–17.8., leirin hinta on 200 e, Mielenterveyskuntousis. täysihoidon ja ohjelSeuratujien ruskaretki Poman, matkat kimppakunnat siolle Lapiosalmen kyydein, ilm. ja tied.

Erämatkailukeskukviim. 29.6. raija.korhoverkossa: www. seen 11.–17.9. (ti–ma). nen@evl.fi tai p. 09 helsinginseuraRetki tehdään linja2340 2507. autolla. Hinta 400 e, kunnat.fi Erityisdiakonia sisältää kaikki kulut. Ta■ Hämeentie 73, p. 09 voitteena on hoitaa itse2340 2572 ämme luonnossa liikkuen ja Pullakirkko su 24.6. klo 10, Jukka yhteisöelämää viettäen. LisätieRakemaa ja Sari Blå-Romppanen, su 1.7. dot ja ilmoittautumiset Marja Aho, p.

Pirjo Suomi ja Sari Blå-Romppanen, 09 2340 2541.

Päivätupa ma ja to klo 9–12, RaamatNäkövammaistyö tupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu (1 Kesäkävely ti 26.6. Vuosaaressa, koeuro) ke klo 12. koontuminen klo 10 Sokeritorilla, KahKansainvälinen työ vikuja 3, metroaseman lähellä, mahdolwww.migrantchurch.fi lisuus eripituisiin lenkkeihin, paluu SoArabiankielinen työ; messu tai raakeritorille klo 11.30, Retki ti 3.7. Uunimattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 saareen, kokoontuminen klo 10 veneHerttoniemen rannan kappelissa, Lailaiturilla, Ehrenströmintie 1, Neitsytpovalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ralun päässä, bussit 14 ja 16 sekä raitiomez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinanvaunu 3 B, varaudu vene- ja kahvilakielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomaksuihin. Saaressa on hyvät uinti- ja menkielen opetusta, lounas , messu klo lenkkeilymahdollisuudet. Paluu Uuni13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa saaren laiturille klo 13.

Mustasaaren toimintakeskus ■ Seurasaaren selällä, p 09 2340 2590 Saari on avoinna ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to klo 9–21, maanantaisin suljettu. Lauttaliikenne Taivallahden laiturista tasatunnein, saaresta 20 min. vaille tasan, maksu 4 e, Lounas päivittäin klo 12–14, kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan puoli tuntia ennen saaren sulkemista, hartaus päivittäin klo 14, sunnuntaisin messu klo 14, luottamuksen rukoushetket torstaisin klo 18.30.

Pe 22.6. Juhannusjuhla. Lipunnosto klo 15, makkarabuffet, ohjelmaa lapsille, kokko klo 19. Lautta Mustasaareen klo 14–18 ja takaisin klo 15–22. Juhannuspäivänä lautta klo 13.15–18, lounas klo 13.30–15, jumalanpalvelus klo 14.

Pukinmäen taidetalon Sirkuskoulu esiintyy Mustasaaressa 26. ja 28.6., 3. ja 5.7. klo 13.30 sekä 7.7. klo 13.30 ja 8.7. klo 13.30 ja 15, lipun hinta 4 e, tarkemmat tiedot ja paikkavaraukset puh. 09 2340 2590, lisätietoja mustasaarentoi-

ESKO JÄMSÄ

Piispan kutsu veti väkeä Mellunmäessä

K

irkolla on paikkansa kansalaisyhteiskunnan yhteisissä keskustelupöydissä.

– Kirkon työntekijät ovat ainutlaatuisia arjen asiantuntijoita alueellaan, Helsingin piispa Irja Askola perusteli aloitettaan järjestää päättäjien ja kansalaisten yhteistapaaminen Mellunmäessä maanantaina 11.6.

Kansalaiskuulemisen otsikkona oli Lähiöiden aika?. Mellunmäen ja Länsimäen asukkaat olivat ottaneet piispan kutsun runsaslu-

kuisesti vastaan. He antoivat Helsingin ja Vantaan päättäjille suoraa palautetta naapuruksina rajan molemmin puolin sijaitsevien lähiöiden kuulumisista ja kehittämistarpeista.

Piispa Askola on viime ja tämän vuoden aikana vieraillut useissa Vantaan ja Itä-Helsingin seurakunnissa ja tavannut alueiden asukkaita.

– Olen erityisen vaikuttunut täällä näkemästäni vimmaisesta kyvystä tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.

Yksi mukana olleista, helsinkiläinen kaupunginvaltuuston varajäsen Harri Lindell (ps.) kiitteli monien muiden tapaan piispaa kansalaiskuulemisen järjestämisestä.

– Näen tämän alkuna jollekin suuremmalle.

Asukkaat ja päättäjät keskustelivat ryhmissä muun muassa monikulttuurisuuden haasteista, julkisten palvelujen tilanteesta, yksinäisyydestä ja asukastiloista.

Keskustelussa vilahtelivat sanat kohtaaminen, välittäminen ja yh-

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Lisää yhteistyötä. Piispa Irja Askolan mukaan syrjäytymisen uhkakuvat ovat niin vakavia, että nyt tarvitaan uusia tapoja edistää yhteisiä asioita.

dessä tekeminen. Voisiko taloyhtiöissä olla vanhemmisto, joka kävisi säännöllisesti kysymässä yksin asuvien kuulumisia, pohdittiin ja todettiin, että välittäminen luo turvallisuutta.

Mellunmäelle ja Länsimäelle on yhteistä maahanmuuttajien keskimääräistä suurempi osuus.

Asukastiloissa voitaisiin tehdä kulttuuria, syödä, juhlia, kaikki yhdessä niin kantasuomalaiset kuin maahanmuuttajatkin. Ulkomaalaistaustaisia tarvitaan lisää toimijoiksi, jotta heitä saataisiin toimintaan mukaan laajemminkin, pöytäkeskusteluissa kuultiin.

Tuliko mitään uusia avauksia, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.)?

– Jäin pohtimaan ajatusta sosiaalisen median mahdollisuuksista asukasvaikuttamisessa. Koska some on yhä enemmän kaikenikäisten käytössä, se voisi olla käyttökelpoinen kanava kansalaisten kuulemiseen.

Piispa Irja Askola haluaa olla luomassa kansalaisyhteiskunnan ajassa toimivaa kirkkoa.

– On astuttava torneista todellisuuteen. Ei komiteoita, vaan yhteistyöpintoja ja uudenlaisia työtapoja. Vähemmän hallinnointia, enemmän tekemistä, hän summasi lopuksi.

Eila Jaakola

mintakeskus.fi.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (group 13yrs+ in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) 2pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

IEC is an interdenominational congregation established in 1976.

International Christian Center (ICC) & Bookshop ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi)

Office open Mon–Fri 10–17 hrs Bookshop open Mon–Fri 9–16 hrs www.christianbooks.fi Wednesday Bible Study 18.30–20 hrs Parents & Toddlers Thu 10–12 hrs meet at Selkämerenkuja 1 (Ruoholahti chapel) Youth Evenings Sat 18–20 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!!

Duudsoneille mediatukea Ohjaaja Dome Karukosken ja tuottaja Aleksi Bardyn elokuva Leijonasydän sai Kirkon mediasäätiön kevään tuenjaossa suurimman tuen, 50 000 euroa. Rasismia käsittelevässä elokuvassa itäsuomalaisen uusnatsiporukan keskushahmo Teppo rakastuu Sariin, jolla on tummaihoinen poika Roope.

20 000 euron tuen sai myös tuottaja Jarno Laasalan Duudsonit tuli taloon -sarjan erikoisjakso, jossa Duudsonit matkustavat Kirkon Ulkomaanavun avustuskohteeseen Liberiassa. Jaksossa Duudsonit auttavat paikallista perhettä perustamaan oman yrityksen.

Ohjaaja Klaus Härön avioparin erilleen ajautumisesta kertova Lilla My -elokuva sai tukea 15 000 euroa sekä käsikirjoittaja Heidi Junkkaalan, ohjaaja Kari Paljakan ja tuottaja Liisa Akimofin teatteriesityksestä tv-elokuvaksi muokattava Kristuksen morsian 7 000 euroa.

Nuorten syrjäytymisestä kertovia tv-ohjelmia tuettiin kaksin kappalein. Tuottaja Liisa Akimofin Sivuraiteilla sai tuotantotukea 40 000 euroa ja ohjaaja Virpi Suutarin Hilton – kertomuksia kylmästä 20 000 euroa. Sivuraiteilla-dokumenttisarja taltioi kahdeksan syrjäytyneen nuoren elämää Hyvinkään-Riihimäen alueella. Hiltondokumentti puolestaan kertoo helsinkiläisen vuokrakerrostalon nuorista, jotka ovat putoamassa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tukea myönnettiin tänä keväänä 12 hankkeelle yhteensä 198 300 euroa. Tukea haettiin kaikkiaan 56 projektille. Hakemusten yhteisarvo oli 938 800 euroa.

Vuonna 2005 perustettu Kirkon mediasäätiö tukee uskontoa ja elämänkatsomusta käsitteleviä ohjelmia.

21

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Kun mieli vajoaa Ihmisen mieli on jatkuvasti kiehtova eivätkä hänen tekonsa lakkaa hämmästyttämästä.

Teksti Marja Kuparinen

KIRJA Stanfordin yliopistossa luovaa kirjoittamista opettava Alice LaPlante on valinnut Hämärän huoneet -esikoisromaaniinsa erikoislaatuisen aiheen. Tapahtumia katsotaan Alzheimerin tautiin sairastuneen käsikirurgi Jennifer Whiten kannalta. Muut saavat äänensä kuuluviin lähinnä potilaan avuksi perustetun päiväkirjan sivuilla.

Jenniferin hyvä ystävä Amanda on löydetty kotoaan kuolleena.

Oudointa on, että vainajalta on leikattu kuoleman jälkeen toisesta kädestä neljä sormea – ihan kuin kirurgin työtä.

LaPlante kuljettaa tapahtumissa rinnakkain Jenniferin ajatuksia ja puheita sekä muiden reaktioita niihin. Vähitellen Jenniferin koko elämän historia ja ihmissuhteet aukeavat lukijalle.

Tilanne on rikostutkijoille hankala. Epäilykset suuntautuvat Jenniferiin, todisteita ei ole eikä epäilty muista mitään, tuskin aina edes tuntee lapsiaan.

Kirjan koskettavuus ei ole niinkään Amandassa ja hänen kohtalossaan vaan Jenniferin mielen vajoamisessa. Päivä päivältä sanoja katoaa yhä enemmän, todellisuus häilyy ja huojuu, mutta välillä rappeutuvien aivojen syvyydestä nousee kirkkaita kuvia.

Lukiessa ei voi olla asettumatta Jenniferin asemaan. Tältäkö tuntuu, kun luja maaperä vajoaa jalkojen alla, sanat hapertuvat ja itsemääräämisoikeus on ohi?

Ehkä lukijan ymmärrys kasvaa myös Alzheimerin tautia sairastavan omaisia kohtaan. Raskasta täytyy olla, sillä potilas ei ole aina herttaisen muistamaton.

KIRJA Sukujuuriltaan suomalainen Åsa Larsson palaa kirjoissaan toistuvasti oman lapsuutensa maisemiin Ruotsin Lapin Kiirunassa. Koulutukseltaan hän on juristi niin kuin hänen kirjojensa

päähenkilö Rebecka Martinssonkin.

Uusimmassa Uhrilahja-kirjassa Larsson on taas vahvimmillaan.

Kaivosyhdyskunta Kiirunan olot 1900-luvun alussa ja nykyaika sen lähettyvillä olevassa Kurravaaran pikkukylässä lomittuvat taidolla.

Kylällä on tapahtunut vähän liian monta kuolemantapausta samassa perheessä, jotta ne voisivat olla sattumaa.

Pidän Larssonin inhimillisyydestä, lasten, eläinten ja vanhojen ihmisten kuvauksesta. Siinä on hellyyttä ja konstailematonta ystävyyttä, yksinkertaisen elämän arvostusta ja rentoutta. Elämä pohjoisessa ei ole ollut eikä ole vieläkään helppoa, mutta maisemat ovat jylhiä.

Uhrilahjassa alkavat Rebeckan miessuhteet selvitä lupaavasti.

Hyvä, sillä en koskaan ole pitänytkään hänen kaikesta narisevasta tukholmalaisesta juristiystävästään Månsista.

KIRJA Ala-asteen opettaja Annika Sjögren on ottanut rikosromaaniensa tyylilajiksi tavallisuuden. Siinä onkin sitten taiteilemista, ettei tavallisuus ala haukotuttaa vaan jaksaa kiehtoa: näin voisi tapahtua myös minulle, minun ympäristössäni ja minun perheessäni.

Jos ei kaipaa dekkarilta suurta jännitystä, Sjögren voi olla kelpo valinta. Åsa Larssonin henkilökuvaukseen hän ei kuitenkaan yllä, vaikka viihdyttääkin.

Mereltä käy myrsky -romaanissa lähdetään liikkeelle koulumaailmasta. Päähenkilö Louise Strandberg on rehtori. Erään hänen koulunsa oppilaan kreikkalaista isää epäillään lapsensa pahoinpitelystä. Rehtori päättää isän vetoomusten takia olla ilmoittamatta asiasta.

Päätöksellä on seurauksensa, ja myös rehtorin perhettä ravistellaan. Mies pettää ja välit tyttäreen ovat kireät. Koulussa nuori rasta-

hiuksinen opettajaksi opiskeleva Torben saa rehtorin polvet pehmeiksi. Kyllä sitä opettajainhuoneessakin osataan. ”Jos rakastaa jotakuta, voiko hänelle antaa anteeksi… ihan mitä vain”, kysyy Louisen tytär äidiltään kirjan lopussa. Nähtäväksi jää.

KIRJA Katarina Wennstam rakentaa ilmeisesti toisiinsa liittyvien trillereiden sarjaa Ruotsissa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Avausosa Tahra nimittäin jatkuu Turmanlintu-romaanissa osin samoin henkilöin. Se lisää kirjan kiinnostavuutta.

Perheväkivallasta on meilläkin kirjoitettu ja aihetta pohdittu viime aikoina paljon. Turmanlinnussa Maria ja Tobias Allende sattuvat ostamaan talon, jossa poliisin vai-

”

Rebeckan kyyneleet putoilivat hänen käsilleen. Koirat seurasivat heitä kuin morsiussaattue.”

Uhrilahja

moa on pahoinpidelty. Journalisti kun on, Maria alkaa penkoa talon tapahtumia. Työttömänä hänellä on myös runsaasti aikaa.

Wennstam solmii juoneen paljon tietoa perheväkivallasta – erityisesti siitä, mitä se tekee ihmisen mielelle ja miten se aina vain kasvaa jatkuessaan. Myös väkivaltainen poliisi kertoo, millaista on työn puolesta nähdä väkivaltaa, käyttää sitä itse ja elää jälkeenpäin tapahtuneen kanssa.

Hänen selityksiään voi ehkä hiukan ymmärtää, mutta se ei ratkaise mitään. Kaikista poliiseista ei kuitenkaan tule kotioloissa

väkivaltaisia. Kirjan mukaan kyse on ennen muuta vallasta ja alistamisesta.

Wennstam on raikkaasti ja reilusti Stieg Larssonin tavoin yhteiskunnallinen ja osoittaa suoraan lainsäädännön puutteita ja ihmisten vääriä tekoja. Sarjan kolmatta osaa jää innolla odottamaan.

KIRJA Norjalainen Jo Nesbø on rakentanut jo kahdeksan osaa päähenkilönsä Harry Holen ympärille. Uusimmassa Aave-kirjassa lävähtää esiin koko kansainvälisen huumemaailman laajuus, ankaruus ja järjestelmällisyys.

Hole palaa Osloon oltuaan kolme vuotta ulkomailla. Hänen entisen rakastettunsa poika istuu vankilassa murhasta syytettynä ja eihän tilannetta nyt voi siihen jättää. Hole on jäänyt itsekin kuin virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle eikä niistä asemista käsin ole helppo toimia.

Nesbø rakentaa tuttuun tapaan monipolvista juonta, josta ei puutu yllätyksiä. Harry Hole joutuu myös kohtaamaan aaveita, jotka vaativat tulla kuulluksi.

Kirjan ilmapiiri henkii alusta lähtien ajan ikävää kulumista: niin monen asian kohdalla on jo liian myöhäistä. Muuan urhea rottaemo tekee kirjan lopussa viimeisen siirron.

Holen kuva yhteiskunnasta on lohduton: ”Oikeaa maailmaa pyörittävät kahdenlaiset ihmiset. Ne jotka haluavat valtaa, ja ne, jotka haluavat rahaa. – – Ja valuutta jolla he käyvät kauppaa toistensa kanssa saadakseen sitä mitä haluavat, on nimeltään korruptio”, tiivistää Hole.

Silti synkkään maisemaan osuu toisinaan hyvyyttä ja jopa häivähdys armoa. Taidokasta työtä.

KIRJA Hollantilaisen Herman Kochin romaani Illallinen ei ole rikosromaani vaikka rikoksesta puhutaankin. Poliisia ei näy mailla

halmeilla, vaikka rikos on tehty.

Pahimmat rikokset tapahtuvat pään sisällä.

Tuleva pääministeri Serge Lohman on kutsunut veljensä vaimoineen hienoon ravintolaan illalliselle. Teini-ikäisten lasten kanssa on ongelmia. Kuinka pitkälle vanhemmat ymmärtävät ja miten paljon he haluavat oikeuden tapahtuvan, kun syytetyn penkille on joutumassa oma lapsi?

Kirjan hyytävin syvyys ei olekaan lasten teoissa vaan aikuisten ajatusmaailmassa. Mitä pidemmälle illallisen kattaus etenee, sitä pidemmälle rapistuu aikuisten moraali. Kun rikos on tehty, sitä ei sanota rikokseksi eikä kanneta teon seurauksia. Sen sijaan huolehditaan, kuinka pojalta on mennyt ihan yöunikin tapahtuneen takia.

Ulkonäkö on käynyt kurjaksi, ja koulumenestyskin jo kärsii.

Onhan se raskasta, mutta asioiden mittasuhteet ovat myös tyystin nyrjähtäneet.

Ei ehkä siis kannata kovin paljoa säälitellä, jos niin sanottujen hyvien perheiden vesat tekevät pahoja tekoja. Pinnan alle mahtuu yllätyksiä.

Alice LaPlante: Hämärän huoneet. Marianna Kurtto.

Otava 2012. 384 s., 33,30 e. Åsa Larsson: Uhrilahja. Suomentanut Kari Koski. Otava 2012. 364 s., 33.60 e.

Annika Sjögren: Mereltä käy myrsky.

Suomentanut Ida Takala.

Like 2011. 397 s., 29,90 e.

Katarina Wennstam: Turmanlintu.

Suomentanut Laura Beck.

Otava 2012. 558 s., 32,10 e.

Jo Nesbø: Aave. Suomentanut Outi Menna. Johnny Kniga 2012.

459 s., 26,10 e e.

Herman Koch: Illallinen. Suomentanut Sanna van Leeuwen.

Siltala 2012. 340 s., 20,90 e.

22

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Poistakaa paha. Ranskan kuningas Filip IV Kaunis poltatti roviolla 54 temppeliritaria. Sen jälkeen muut pysyivät aikaisemmissa tunnustuksissaan. Roviolla kuoli myös ritareiden viimeinen suurmestari Jacques ge Molay.

Panettelukampanja mursi temppeliritarit Temppeliritareiden oikeudenkäynnin pöytäkirjat ovat parhaillaan Vatikaanissa yleisön nähtävinä ensimmäistä kertaa 700 vuoteen.

Teksti Taru Nyström Kuvat Stefano Bianchetti / Corbis / SKOY ja Lebrecht Music&Arts / Corbis / SKOY

P

erjantai 13. päivä on huonon onnen päivä.

Näin on ollut siitä vuoden 1307 lokakuun 13. päivästä lähtien, jolloin Ranskan kuningas Filip IV Kaunis määräsi kaikki valtakuntansa ristiritarit pidätettäviksi. Viikonpäivä oli perjantai.

Temppeliherrain ritarikunnan jäseniä syytettiin raskaista rikoksista: harhaoppisuudesta, sodomiasta ja väärän jumalan palvonnasta. Peccatum horribile.

Heidän initiaatioriittejään arvosteltiin ankarasti, sillä niihin väitettiin kuuluvan Kristuksen jumalallisen alkuperän kieltäminen, väärien jumalien palvonta sekä riitin toimittajan symbolinen suuteleminen suulle, navalle

ja sukupuolielimille.

Kristityn maailman legendaariset ja mahtavat ritarit myönsivät syyllistyneensä kammottaviin synteihin. Kukapa ei olisi romahtanut julmassa kidutuksessa.

Paavi Klemens V:n oli määrättävä temppeliritareiden yleinen pidätys. Näin sai alkunsa heikon paavin ja voimakkaan kuninkaan kädenvääntö.

Paavi lähetti kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa kardinaalejaan kuulustelemaan ritareita, joita pidettiin Ranskassa vankeina. Vaikka epätoivoiset miehet myönsivät uudelleen kieltäneensä Kristuksen ja sylkeneensä ristille, he saivat paavin kardinaaleilta synninpäästön. Lohdullinen synninpäästö koski kuitenkin vain yksittäisiä henkilöitä, ei järjestöä – rippi kun on henkilökohtainen sakramentti.

Miten tällainen maineen menetys on ymmärrettävissä? Selitys löytyy latinankielisen, vuon-

na 1310 rekisteröidyn oikeuden pöytäkirjan uudesta tulkinnasta.

Tämä kuusikymmentä metriä pitkä pergamentti on ollut helmikuusta 2012 lähtien ensimmäistä kertaa yleisön nähtävillä Vatikaanin Capitolini-museoiden Lux in Arcana -näyttelyssä.

Asiakirjasta löytyvät satojen syytettyjen toivottomat tunnustukset, jotka johtivat temppeliritareiden tarun loppuun.

Yllättävän käänteen ymmärtämiseksi on otettava askel ajassa taaksepäin.

Vahva ja kuningastakin rikkaampi temppeliritareiden järjestö oli perustettu vuonna 1120 Jerusalemissa, jolloin kaupunki oli ensimmäisellä ristiretkellä voitettu muslimeilta. Kymmenet tuhannet pyhiinvaeltajat ritareista maanviljelijöihin ja papeista prostituoituihin kaipasivat matkallaan suojelua, jota ritarit heille tarjosivat.

Nykyisin meitä arveluttaa hengellisyyden ja väkivallan yhdistyminen samassa henkilössä, mutta keskiajalla taistelevat munkkiveljet saavuttivat kansalaisten kaikkien ryhmien ehdottoman suosion. Niin aateliset kuin tavallinen kansa, niin rik-

kaat kuin köyhätkin lahjoittivat järjestölle rahaa, maaomaisuutta ja palveluksia. Temppeliritareihin liittyvät miehet lahjoittivat omaisuutensa järjestölle.

Paavi oli vapauttanut temppeliherrain ritarikunnan verovelvollisuudesta. Veroja se kyllä sai kerätä hallitsemillaan alueilla. Järjestön varallisuus kasvoikin valtaviin mittasuhteisiin. Se omisti maita ja karjaa kaikkialla Euroopassa.

Ritarit rakennuttivat lukuisia kirkkoja, luostareita ja maallisia rakennuksia. He perustivat jopa pankkilaitoksen aikana, jolloin yhteydenpito oli varsin puutteellista ellei olematonta. Temppeliritarit olivat oman aikansa ylikansallinen suuryritys.

Kuninkaat puolestaan velkaantuivat kalliilla sotaretkillään. Kaikkein eniten velkaantui Ranskan Filip IV Kaunis. Ainoa keino selvitä vararikosta ja romahduksesta oli jättää temppeliherrain ritarikunnalta saadut mittavat lainat maksamatta.

Näin sai alkunsa kampanjointi, jonka tarkoituksena oli murskata eettisessä mielessä järjestö, josta oli mahtavuutensa vuoksi jo muutenkin tullut vihattu ja kadehdittu.

Pidätykset ja kidutukset alkoivat, ja niitä seurasivat pergamentin paljastamat surullisenkuuluisat tunnustukset.

Kidutettuina moraalirikoksia tunnustaneet ritarit halusivat pian muuttaa kertomaansa, mutta Filip Kaunis antoi polttaa roviolla 54 ritaria. Sen jälkeen muut pysyivät alkuperäisessä tunnustuksessaan.

Maineen mustaaminen ja keskiaikaiset kidutusmenetelmät osoittautuivat tehokkaaksi yhdistelmäksi. Säälimätön Filip onnistui siinä, missä muslimiviholliset eivät olleet onnistuneet. Hauraan paavin oli vuonna 1312 kirjoitettava bulla, jossa kiellettiin temppeliherrain ritarikunnan toiminta lopullisesti ja ikuisiksi ajoiksi, semper absentis.

Ristiritarit olivat aikansa askeetikkoja. Kolmea kaikille uskonnollisille sääntökunnille yhteistä lupausta – köyhyyttä, kuuliaisuutta ja siveyttä – ei kuitenkaan mainita heidän säännöissään selvästi erikseen. Siveydestä puhutaan ainoastaan säännöstöä täydentävissä osissa. Sielläkin viitteellisten kehotusten tarkoituksena tuntuu olevan lähinnä lannistaa veljien ja siskojen, frates

23

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

ja sorores, halu yhteiselämään.

Avoliiton kaltaisen yhteiselämän viettämistä pidettiin vanhana käytäntönä, jota suvaittiin kätketysti. Tavan toivottiin ajan mittaan häviävän.

Avioituneiden miesten liittyminen järjestöön oli sen sijaan selvästi sallittua. Oli myös mahdollista kirjoittautua järjestön jäseneksi vain määräajaksi.

Toisaalta ankaraa luostarielämää viettävien munkkien seurustelua naisten kanssa pyrittiin välillä säännöstelemään siinä määrin, että jopa suhteet omaan äitiin kehotettiin pitämään mahdollisimman vähäisinä.

Järjestöön liittyvät ritarit lahjoittivat koko maallisen omaisuutensa organisaatiolle. Jos he olivat naimisissa, he lahjoittivat järjestölle puolet omaisuudestaan, ja toinen puoli jäi vaimon hallintaan.

”

Kampanjoinnin tarkoituksena oli murskata järjestö eettisessä mielessä.”

Romantiikan aikakaudella pitkään unohduksissa olleet temppeliritarit ratsastivat jälleen näyttämölle. Perustettiin uusia ritariryhmiä, jotka toivat uudelleen päivänvaloon jalot arvot, mysteerit ja initiaatioriitit. Sir Walter Scottin romaanit, ennen kaikkea Ivanhoe, saavuttivat lukevan yleisön suuren suosion.

Nykyisin viihdeteollisuus tarjoaa mahdollisuuden tutustua enemmän tai vähemmän luotettavasti ritareiden vaiheisiin sellaisissa kirjoissa ja elokuvissa kuin Indiana Jones, Da Vinci -koodi

tai Musta noita. Myös Umberto Eco on käsitellyt aihetta laajasti kirjoissaan. Kokonainen sukupolvi on jo ehtinyt antaumuksella näppäillä Broken Sword -seikkailupelisarjaa vuodesta 1996 lähtien.

Mikä tekee temppeliritareista sitten niin kiehtovia?

Kaikki munkit taistelivat paholaista vastaan rukoilemalla luostareissaan, mutta temppeliritarit vastustivat kristinuskon vihollisia myös maailman taistelutantereilla. Siinä riitti toisenlaista gloriaa. Viime vuonna kävi ilmi, että myös massamurhaaja Anders Behring Breivik oli käyttänyt temppeliherrojen historiaa oman ideologiansa pönkittämiseksi.

Järjestön lopunajan kidutukset, roviot ja skandaalinkäryiset tunnustukset lisäsivät omalta osaltaan yleisön kiinnostusta ritareihin ja heidän tavoitteisiinsa.

Temppeliritarit olivat palavasydämisiä sankareita, jotka uskoivat sokeasti asiaansa. Sen lisäksi heidän organisaationsa oli varsin suljettu ja itseriittoinen.

Nämä piirteet yhdessä synnyttivät heidän ympärilleen salaperäisyyttä ja kietoivat heidät mysteereihin.

Joka tapauksessa temppeliherrojen tarina kiihottaa yhä ihmisten mielikuvitusta ja seikkailunhalua.

Nykyisin vuonna 1930-luvulla perustettu, 1995 uudelleen järjestäytynyt ja Suomessakin toimiva Temppeliherrain Ritarikunta on ekumeeninen ja kristillinen hyväntekeväisyysjärjestö. Sillä on Suomessa noin 300 jäsentä, heidän joukossaan on toistakymmentä pappia.

Ritarikunta sai vuonna 2002 YK:lta avustusjärjestöstatuksen.

Lux in Arcana -näyttely Vatikaanin Capitolini-museoissa syyskuuhun 2012.

Avoinna ti–su klo 9–20. Liput 2–12 e. www.luxinarcana.org

Meidän puolestamme. Keskiajalla taistelevat munkkiveljet saavuttivat kaikkien kansanryhmien suosion. Kunnes järjestön kasvanut valta ylitti sietokyvyn.

Oudossa valossa. Erikoinen näkökulma aivan eläimen lantioluun takaa taivaalle saa aikaan unenomaisen tunnelman. Georgia O’Keeffe: Lantioluu IV, 1944, öljy kovalevylle, 91,4 x 101,6 cm, Georgia O’Keeffe Museum, Burnett-säätiön lahjoitus, Santa Fe.

Maalattua voimaa ja kauneutta Georgia O’Keeffe pelkisti rohkeasti, rajasi yksityiskohdat tiukasti, löysi hämmästyttäviä kuvakulmia ja leikitteli mittasuhteilla.

Teksti Satu Itkonen Kuva Georgia O’Keeffe Museum

H

elsinkiläistä taideyleisöä hemmotellaan kahdella maailmanluokan naistaiteilijan näyttelyllä. Näitä omien maidensa kansallisia tähtitaiteilijoita yhdistää paitsi pitkäikäisyys ja tinkimätön ura taiteilijana, myös selvästi ilmaistu haluttomuus tulla kohdelluksi erityisesti ”naistaiteilijana”. Kumpikin myös oli modernismin kehityksen kannalta keskeinen oman erityisen ilmaisunsa kehittäjä.

Sekä Ateneumissa esittäytyvä suomalainen Helene Schjerfbeck (1862–1946) että amerikkalaisen modernismin keskeinen taidemaalari Georgia O’Keeffe (1887–1986) kouluttautuivat aikanaan taiteilijoiksi, kulkivat omaa tietään ja saivat menestystä jo eläessään.

Kummankin tuotannosta löytyy kukka- ja hedelmäaiheita sekä rohkeaa kuva-aiheen pelkistämistä, voiman ja kauneuden omaperäistä yhdistämistä.

Georgia O’Keeffe tunnetaan parhaiten suurista ja voimakkaan värisistä maalauksista, joissa hän esittää monumentaalisen kokoiseksi suurennettuja lähikuvia kukista.

Jo nuorena hän tapasi New Yorkissa valokuvaaja ja taidevälittäjä Alfred Stieglitzin, joka alkoi aktiivisesti edistää hänen uraansa. Stieglitz otti O’Keeffestä lukuisia valokuvia, osan alastonkuvina. Näistä kuvista kohuttiin, ja myöhemmin niistä tuli valokuvataiteen klassikoita.

O’Keeffen kanssa 1924 avioitunut Stieglitz oli myös ”syypää” siihen, että O’Keeffen kukkaaiheita on haluttu pitää melko yksioikoisesti

feminiinistä seksuaalisuutta kuvaavina. Se on osa totuutta, ovathan nuo maalaukset tavattoman aistillisia. Suorastaan tavaramerkiksi nostettuna erotiikkanäkökulma alkoi kuitenkin ärsyttää taiteilijaa.

New Yorkin pilvenpiirtäjät ja etenkin kaupungin öiset näkymät innoittivat Georgia O’Keeffeä ihmisettömiin katukuviin.

Vanhemmiten ja Stieglitzistä leskeydyttyään O’Keeffe asui New Mexicossa jylhien maisemien äärellä. Hän hallitsi myös itse julkisuuskuvaansa ja esittäytyi mielellään karuissa oloissa viihtyvänä, vahvana ulkoilmaihmisenä.

Ympäröivät aavikot, kanjonit ja vuoret ja niistä löytyvät eläinten kallot O’Keeffe ikuisti taiteeseensa väkevän energisesti. Hän pelkisti rohkeasti, rajasi yksityiskohdat tiukasti, löysi hämmästyttäviä kuvakulmia ja leikitteli mittasuhteilla.

Aavemainen ja ylitodellinen tunnelma syntyi, kun taiteilija esimerkiksi kuvasi kaukana sinitaivaalla häilyvän kuun nautaeläimen lantioluun läpi. Taiteilijan viimeisiltä vuosikymmeniltä on myös maalauksia, joissa hän kuvaa pilviä ylhäältä päin, lentokoneen matkustajan näkökulmasta.

Amerikassa erittäin arvostetun Georgia O’Keeffen näyttelyitä on ollut vain harvoin Euroopassa eikä vielä koskaan Suomessa.

Tämä nyt Taidemuseo Tennispalatsiin saatu näyttely on kolmen eurooppalaisen museon yhteistuotantoa, ja se on ollut Helsinkiä ennen esillä Roomassa ja Münchenissä.

Tärkeä lainaajataho on Georgia O’Keeffe -museo, joka toimii taiteilijan viimeisten vuosikymmenien maisemissa, New Texasin Santa Fessä. Sieltä näyttelyyn on saatu myös taiteilijan omistuksessa olleita valokuvia ja esineitä kuten kiviä, maalaustarvikkeita ja eläinten kalloja.

Georgia O’Keeffen teoksia 9.9. saakka Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa, Salomonkatu 15.

Avoinna ti–su klo 11–19.

Liput 10/8 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Kuukauden ensimmäisenä perjantaina kaikille vapaa pääsy.

24

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

neniälittereK Oikein silmin

Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähkÜpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimituksen yhteystiedot Puhelinvaihde: 020 610 0100 Postiosoite: Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähkÜposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähkÜposti: seppo.simola@evl.fi ToimituspäällikkÜ Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Saila Keskiaho, vs., p. 020 770 3667 Miikka Kivinen, vs., p. 020 770 3705 Marjo KytÜharju, p. 020 770 3662 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähkÜposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipäällikkÜ: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myÜs verkossa näkÜislehdessä.

Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviä 2,30 e / pmm. Hintoihin lisätään ALV 23% Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

ReprotyÜ Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

ETRO

VESIKOURUT

M O NT

s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakäsittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

M

E

I

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit 20 v kokemuksella takuutyÜnä

R

70. vuosikerta

Rakennusala

T

K

orkeasti oppinut Kerettiläinen myÜntää täten olleensa väärässä eli niin kutsutusti hatelikossa.

Vuodenaikaan nähden voi tosin olla uskaliasta tehdä tunnustus, jonka seurauksena voi joku vaatia Kerettiläisen päätä vadille.

MyÜs lukija voi ottaa opiksi maamme rakastettavimman seurakuntalehden tämänviikkoisista uutisista, sillä nyt on käynyt ilmi, että vanhoillislestadiolaisuus, joka vaatimattomasti pitää itseään Jumalan valtakuntana, ei rajaakaan muita pelastuksen ulkopuolelle. Olemmekin kaikki oikeassa.

Me vanhoillislestadiolaiset, jollaiseksi Kerettiläinenkin nyt itsensä tunnistaa, esitämme näin vuodenaikaan sopivasti kesäterveisinä, että kyllä: on lupa käyttää ehkäisyä ja nauttia siivosti vähän alkoholiakin. Voimmehan me kaikki vanhoillislestadiolaiset yhdessä sopia näin. Tervehdimme myÜs lämmÜllä virsikirjan lisävihkon ehdotuksiin lisättyä virttä �Me ollaan vanhoillislestadiolaisia kaikki, kun oikein silmin katsotaan�.

maalaus tapetointi keittiÜt kylpyhuoneet saunat lattiat ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä

P. 0400-819483/ metroremontti@pp.inet.ďŹ

Mitoin kuin mitoin Uusi ilme keittiÜÜn

-Ovet, tasot, rungot -Vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Soita: ERKKI 0500 503357 MIKKO 0409 311466 www.ergadesign.

Pohojalaasta luotettavuutta ja osaamista pääk.seudulla jo 20 v-huon. remontit, liiketilat, kylppärit, maalaus/ tapetointi. Soita niin sovitahan tapaaminen, se ei viälä, maksa mitään.

Euga /y 0uh. 0405437055 eugaoy@pp.inet.ďŹ

REMONTTEJA Ammattitaidolla lattiasta kattoon...

Huoneistot, OK-talot, keittiĂśt, kylpyhuoneet, lattiat, maalaukset, saunat

Soita ILMAINEN arviointi!

P. 343 3052 / 0400 689 742 www.jabell.fi

Jabell Oy

Laadukkaasti ja luotettavasti kaikki kodin remontit yli 20v kokemuksella: keittiÜ, kylpyhuone, sauna, lattia, maalaus/tapetointi ym. MyÜs pienet tyÜt tehdään. Radeco Oy 0400-664 502 Talojen ja kesämÜkkien ulkomaalaukset, huoneistoremontit katosta kellariin. Uudisrakentaminen. Ammattitaidolla ja aikailematta. Kotitalousvähennys! Soita!

Tekno-Kate Oy, puh: 040 5656 754.

JORMAN REMONTTIPALVELU. Maalaus, tapetti, laatta, ym. muut pikkutyĂśt. Kestopuuterassit piha, parveke. 040 189 5682 KYSY KEVĂ„TTARJOUS.

Vuokralle tarjotaan Kakkosasunto maalaismaisemassa?

Komeasti mäellä peltojen kesk. modernein mukavuuksin remontoitu maatilan päärakennus Orivedellä, Längelmäveden rannalla. Puh. 040 504 3723 Katutason liiketila YrjÜnkadulla 42 m2.

Puh. 050 564 2007.

Asianajajia Asianajotoimisto Tyynilä Oy Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.ďŹ

Kaikki yksityisten/yritysten lakiasiat.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

MyÜs kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

050-2205 /

Siltala

www.0502205.ďŹ ULKO- JA SISĂ„REMONTIT kuntoon kesäaikana. 28v. tyĂśkokemuksella.

Tapetointi, laminaatit, laatoitus, parketit, kylpyhuone- ja keittiÜremontit sekä maalaus ja kirvesmiestyÜt sisällä ja ulkona yms.

Pienetkin tyÜt tehdään mielellään.Tarvikeale ja kuljetus,kotitalous.väh+ ilmainen arviointi.

P. 0400-819 757 myĂśs ilt. ja vkl.

Saneeraus Pe-Ry tmi Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkÜtyÜt.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.ďŹ Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739 MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYĂ–T. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

Palvelukseen halutaan

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W

S ZZZ SHLNLYL Âż .DXQHLPPDW KDXWDNLYHW .DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9, 9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

SXK ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

Vuokrata halutaan

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ„NNĂ–INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

MOI! Minä olen Kalle.

Asun TÜÜlÜssä. Olen 1 ½ v. Isä on tÜissä. Äitikin aikoo mennä tÜihin.

Minä aattelin mennä tarhaan.

Tarviaisin sellaisen nuorekkaan isoäiti tyyppisen ystävän joka hakis mut tarhasta ja olis niinku kaverina pari tuntia päivittäin. Äidin mielestä tarviaisin muka hieman huolenpitoa.

Saattaa olla oikeessakin. Mielestäni olen iloinen ja seurallinen. Saatettaisiin hyvinkin viihtyä yhdessä.

Jos olet kiinnostunut seurastani, voisit ottaa mutsiin yhteyttä, puh 050 505 1145 ja jutella tarkemmin. Oottelen tapaamistamme. Terv. Kalle Ps. Faija lupas korvata sulle näitä palveluita.

Raitis, savuton ja luotettava tyÜssäkäyvä mies etsii yksiÜtä Länsi-H:gin/ kantakaup. alueelta. Varma vuokra. Ei lemmikk. Soita 044 214 7705/Busk Luotettava nuoripari etsii 2h+k Etelä-H:gistä 1.8. alk. VakityÜp. Tommi 040 775 1581, Elisa 040 726 0822

Pieni maasturi etsii 4-vetoisiin perehtynyttä luotettavaa korjaajaa / peltiseppää. P. 046 - 525 0440.

Luotett. tyÜssä käyvä lähihoit.opisk. mies hal. vuokr. yksiÜn/pienen kaksion (Kallio+lähial.) 1.7.alk. p. 044 373 7320

Vanha aviopari etsii luotettavaa kotiavustajaa Kulosaareen.

Puh. 09 684 7100

Siisti ja vastuuntuntoinen maisteriopiskelija etsii yksiÜtä kantakaupungista. Ari 040 761 0408

Lakiasioita TURVAA LĂ„HEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISĂ„LTYVĂ„ VEROSUUNNITTELU 184,50 â‚Ź PERHE JA PERINTĂ– J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNĂ–NJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 2 A 7 AVIOEHDOT 250,66 â‚Ź 00140 HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ďŹ

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Testamentit, perintĂś- ym.lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ďŹ

Myydään hautakiviä

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693

Kirpputoreja OSTETAAN KUOLINPESĂ„T JA KIRPPUTORITAVARAA. 040-7058961

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50₏) nyt 37₏. Norm.vel. perm.l+k (55₏) nyt 46₏ Tied. 639 818

25

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Hammashoitoa

Siivouspalveluja

Ostetaan

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

VETERAANI- JA ELÄKELÄISEDUT

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähenn. 45% IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25€/h+alv www.kaijaclean.fi p.045 888 2636 Siivous- ja kotipalveluita Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi! P. 045 345 5076 tai www.varmuudella.com IKKUNANPESUA! Reipas ammattimies.

P. 050 338 4754 / Kraft

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Henkilökohtaista Sinä pirteä nuorehko nainen. Olit talvella Pirkko Jalovaaran rukousillassa Kallion kirkossa. Tämän jälkeen läksit pois. Kävit minut hyvästelemässä alttarilta katsottuna vasemmalla sivustalla. Toivotimme siunausta ja tapaamista kuukauden kuluttua. Mitä sinulle on tapahtunut?

Voisitko vastata tai antaa toimitukseen puh.numerosi. Puh. 040 378 6289.

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p.045 888 2583 Ikkunanpesua, siivous- ja kotipalveluita (mm. vaatteiden ja verhojen ompelua, korjausta). Puhdasta energiaa arkeen.

OY Evinco, p. 041 729 8162 IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Palveluja tarjotaan

Mietitkö asunnon myyntiä?

Katso www.annatoppinen.fi tai soita 050 551 4115 Anna Toppinen, Oik.Kand., LKV anna.toppinen@huom.fi

Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU Tuntivel. 33€+ alv. p.0400 811 941 mm. Pihatyöt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www. bewesport.fi Teen sukututkimuksia. Alk. 20€ / h.

Hinta asiakaskoht. Anne Karhunen P. 044-990 3773 anne.karhunen@gmail.com Huonekalujen kasaukset ja kodin pienet korjaustyöt. p. 046 899 6885 www.pollanen.info KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 € / tunti 050 926 6203 Kaihtimien korjaus, omien asennus sekä uusien mittaus.

Iltaisin ja lauantaisin.

KaihdinTohtori J. Vähäkangas P. 040 - 411 4370 Sohvat, tuolit verhoillaan.

Verhoomo Leppänen P. 0400 503 179 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

varmuudella

mitä asunnostasi saa.

TEHOSÄHKÖ

Saat reilun käteistarjouksen autostasi. Hoidamme kaikki paperiasiat sekä rekisteröinnin puolestasi ammattitaidolla. Maksu käteisellä tai tilillesi heti kaupan yhteydessä.

Tulemme paikalle sovittaessa.

TASOAUTOT OY (vuodesta 1975)

Linnanrakentajantie 6 Herttoniemi KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 0440 701 999.

Yleismies Jantunen palveluksessanne! Luotettava monitoimimies kodin ja yritysten huoltotöihin: valaisimien, kodinkoneiden sekä kalusteiden asennus ja kokoaminen ym., myös pienet ja suuret remontit. www.ymj.fi tai 041-531 5071.

KEVÄTPIHAAN VIIHTYVYYTTÄ Kestopuuterassit, aidat, laatat, muurit, istutukset, nurmikot. Myös pikkutyöt.

Suunnitelmat myös, mökki, parveke, vuosien kokemus. Panosta! Pyydä tarjous.

040 189 5685 finrak21@luukku.com Mattojen käsipesua 8€/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10€ /Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148 ps. olin ennen Hakaniemessä www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYÖNÄ.

X.X.L OY p. 050-5124611

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 Muutot ja kuljetukset pakettiautolla. puh. 046-6454394

Ville Rantanen yrittäjä, LKV, oik. kand. puh. 010 321 7900

Kiinteistömaailma Pasila Green Tower Oy LKV Ratapihantie 6, 00520 Helsinki pasila@kiinteistomaailma.fi Välitysp. esim. Verkko 900 € + 3,8 % velat. hinnasta, asiakirjakulut 190 € (sis.alv.)

Tapahtumat Helsingin Alzheimer-yhdistys ry:n Ilona Vapaaehtoistoiminta esittäytyy 25.6.2012 klo 17-19 Soutustadionilla SULASOL-yleisölaulutilaisuudessa. Tarjolla on kupliva mansikka. Vapaa pääsy.

KIRJOITTAMISEN MATKA -sen vaiheet13-15.7.2012 Villa Lill Kallvik, Vuosaari Kurssin hinta 320 €/sis.alv Opettajat Dramaturgi Sussa Lavonen & Kirjailija Hanna Marjut Marttila Vierailijana Hannu Salama Tiedustelut 045 899 2444

Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto FORUM HAKANIEMI TÖÖLÖ MALMI ITÄKESKUS LEPPÄVAARA TAPIOLA TIKKURILA MYYRMÄKI KERAVA HYVINKÄÄ

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Ostan Kirjat, äänilevyt, astiat, kuolinpesät, irtaimistot, melkeinpä mitä tahansa, tarjoa. P. 040 777 2222 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

Sähköasennusliike.

Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin.

09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

KOTIAPU NAULA JA VASARA

Ilmoitusmyynti 0400-249 961

98%

Markku Kolehmainen 0500 500 502.

Soita ja pyydä arvio.

Kodin siivoukset kesä-, heinäkuun ajan alk. 35€/h. Puh. 040-7000760.

MUISTA MUISTA LÄHEISIÄSI LÄHEISIÄSI MERKKIMERKKIPÄIVÄNÄ PÄIVÄNÄ

Me tiedämme

www.autosirahaksi.fi Jos olet luopumassa autostasi, soita

Ostan 30v kokemuksella taulut, valaisimet, maljakot, huonekalut, antiikit, koti-irtaimet.

Kuolinpesät, jäämistöt tyhjennyksineen.

Puh. 050 - 573 3206

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Hautaustoimisto

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16 tai sopimuksen mukaan

KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin).

P. 040 377 5159 *ONNI* (25v.kok.)

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964

24 h 0400 977 000

www.hautauspalvelu.com Meiltä voitte noutaa maksuttoman vihkosen hautajaisten ennakkosuunnittelua varten.

Itä-Helsingin Hautauspalvelu

Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 65€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p.0405693515.

Psykoterapiaa ( yksityisesti tai Kela ) Riitta Pajunen p. 050 364 9884 www.uupumusjailo.fi Jäsenkorjausta 65€/1,5h. Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329

Puotinharjun ostoskeskus 2. krs

puh. (09) 323 3770 Hautakiven kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 4,95/merkki!

050-5384515/www.inariartesaani.com

Myydään Kuksan kipsityöt ovat kristillisiin arvoihin perustuvia uniikkeja käsitöitä www. kuksankipsityöt.fi puh.044-052 9028

26

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Laulumusiikin helmiä. Stefan Lindgren (kuvassa) säestää pianolla sopraano Christin Högnabbaa keskiviikkona 27.6. kello 19 Agricola-klubilla, Tehtaankatu 23. Liput 15 euroa.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz La 23.6. klo 10 juhannuspäivän kansanlaulukirkko Rovaniemen kirkosta.

Su 24.6. klo 10 Pipliaseuran 200-vuotisjuhlajumalanpalvelus Turun tuomiokirkosta. Piispa Kaarlo Kalliala saarnaa. Virret: 111:1–4, 325: 4, 114: 2, 4, 6, 164: 1, 449.

Klo 11 Horisontti. Klo 18 Helluntaiherätyksen kesäjuhlat Keuruulta.

Su 1.7. klo 10 jumalanpalvelus Virtasalmen kirkosta Pieksämäeltä.

Virret: 475: 4, 438, 453, 525: 1–3, 329: 1, 5. Klo 18 Suviseurat Lopelta.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 21.6. Pastori Kai Sadinmaa.

Kouluttaja Mika Aspinen.

Pe 22.6. Teologian tohtori Kari Kuula. Teologian tohtori Pirkko Lehtiö.

Ma 25.6. Tutkija Aura Nortomaa ja pastori Hannu Varkki. Päivi Kangas lukee Jobin kirjaa.

Ti 26.6. Kirkkoherra Asko Muraja.

Edustaja Sanelma Suokko (Adventtikirkko).

Ke 27.6. Teologian tohtori Niko Huttunen. Pastori Kirsi Huoponen.

To 28.6. Viestintäpäällikkö Simo Repo. Kouluttaja Mika Aspinen.

Pe 29.6. Hiippakuntasihteeri Kati Jansa. Rovasti Matti J. Kuronen.

La 30.6. Maatalon emäntä Anita Kauhanen (Adventtikirkko). Pastori Matti Mikkola.

Ma 2.7. Topi Haarlaa ja Laura Hytti. Ville Talola lukee 1. Mooseksen kirjaa.

Ti 3.7. Pastori Arto Antturi. Faktori Heimo Hokkanen (Baptistikirkko).

Ke 4.7. Pastori Nanna Helaakoski.

Nuorisotyönohjaaja Laura Suomela.

To 5.7. Pastori Kai Sadinmaa. Kirkkoherra Pekka Särkiö.

TV1 La 23.6. klo 10 Tervetuloa kirkkoon! Saarna Nanna Helaakoski, liturgi Ville Talola. Virret 135, 12 ja 571. Uusinta ti 26.6. klo 11.10. Klo 11.05 Pisara. Juhannus on ilon ja valon aikaa. Opiskelija Mika Kuitunen lukee Luuk 1: 57–66. Uusinta ma 25.6. klo 14.55.

La 30.6. klo 11.05 Pisara. Eves bändi lukee Raamattua ennen keikkaa. Joh. 8: 2–11. Uusinta ma 2.7. klo 14.56.

Suviradio www.suviradio.fi Kesämusiikin kotipesä.

Juhannushääpari. Päivi Koskinen ja Iñigo Flores jännittävät, miten moni tulee katsomaan juhannusaattona Seurasaareen heidän häävalssiaan.

Vihille tervan tuoksussa Karunan museokirkossa pidetään kesällä häitä, konsertteja ja jumalanpalveluksia.

Siellä vihitään myös Seurasaaren juhannushääpari.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

H

elsinkiläisen Päivi Koskisen ja Espanjan baskialueelta kotoisin olevan Iñigo Floresin rakkaus syttyi viisi vuotta sitten juhannuksena Barcelonassa. Koskinen oli siellä kesätöissä ja Flores opiskelemassa.

Pariskunta on asunut viime elokuusta lähtien Suomessa, ja kolme kuukautta sitten heille syntyi Amets-poika.

Koskinen ja Flores huomasivat joulun alla lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin Seurasaaren juhannusjuhlien hääparia. Pari laittoi hakemuksen vetämään, koska

ajatus juhannushäistä ensitapaamisen aikaan kuulosti juuri sopivalta.

– Myös Seurasaari sopii meille, koska käymme täällä usein kävelemässä. Olemme kutsuneet 70 vierasta, ja hääaterian syömme Seurasaaren ravintolassa, Koskinen kertoo.

Flores ja Koskinen ovat nähneet Seurasaaren juhannusaaton juhlista videoita, joten he ovat selvillä siitä, miten isosta tapahtumasta on kyse. Valtava väkimäärä jännittää hieman, varsinkin kun heidän on tanssittava häävalssikin kaiken kansan nähden.

– Emme ole tanssineet yhdessä mitään perinteisiä tansseja, min-

kä vuoksi aiomme pyytää eräältä ystävältämme tanssiopetusta, pariskunta selvittää.

– Tietysti mietityttää, millainen sää silloin on, espanjalaisten vieraidenkin takia. Myös se askarruttaa, miten Amets pärjää hääyönä, jolloin hän on ensimmäistä kertaa muiden hoidossa.

Floresin äiti kävi Seurasaaressa jo kolme vuotta sitten, joten hän tietää, millaisessa ympäristössä häät pidetään. Karunan purjelaivoilla koristeltu kirkko sopii Floresille siinäkin mielessä, että suvussa on ollut paljon merenkävijöitä.

Karunan museokirkossa järjestetään kesällä vihkimisten

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

27

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 21.6.

ohella musiikkihetkiä ja jumalanpalveluksia. Meilahden kanttorin Nina Tillin mukaan kesäkuussa on kaksi musiikkihetkeä ja elokuussa yksi. Elokuinen tilaisuus poikkeaa muista, sillä konserttiin sisältyy psalmiretriitti.

Jumalanpalveluksia järjestetään juhannuspäivänä sekä heinä-elokuussa. Viimeinen niistä on Kansanlaulukirkko, Seurasaari soi -tapahtuman päätösmessu.

– Ne ovat perinteisiä jumalanpalveluksia, jotka perustuvat vuoden 1913 kirkkokäsikirjaan ja joihin on liitetty elementtejä myös vanhemmalta ajalta. Tämä näkyy esimerkiksi Isä meidän -rukouksen ja uskontunnustuksen sanamuodoissa. Jumalanpalveluksissa lauletaan myös tätä nykyistä vanhemman virsikirjan virsiä, joita monet pitävät ainoina ja oikeina.

Tillin mielestä Karunan museokirkossa on aivan oma tunnelmansa. Kirkossa tuoksuu terva, penkit ovat kapeita ja kaikki ovat lähellä toisiaan.

– Vanha miljöö vie ajassa taaksepäin, samoin seurakunnan ja liturgin vuorottelu. Se on takuulla elämys sekä usein että harvoin kirkossa käyville.

Jumalanpalveluksien kolehti menee Sortavalan suomenkielisen seurakuntatyön hyväksi.

Juhannuspäivänä kirkkokahvit tarjotaan Seurasaaren kahvilassa, muina kertoina kahvila Adjutantissa.

Seurasaaren ulkomuseon vanhin rakennus rakennettiin vuosina 1685–86 ja siirrettiin museoalueelle 1912. Kirkon rakennutti Sauvossa sijaitsevan Karunan kartanon omistaja, vapaaherra Arvid Horn, omaksi kappelikirkokseen. Kirkko sai nimen Maria Elisabet hänen toisen vaimonsa mukaan.

Karunan kirkko oli alkuaan aumakattoinen ja tasalaipioinen. Vuonna 1774 rakennukseen tehtiin jyrkkä paanuilla peitetty harjakatto. Sisälaipioon tehtiin tynnyriholvi ja alun perin nelikulmaiset ikkunat suurennettiin kaari-ikkunoiksi. Kirkon sisäseinissä oli maalauskoristeita, mutta myöhemmin maalaukset peitettiin kalkkivärillä. Sen hollantilaistyylinen saarnatuoli on peräisin 1680-luvulta. Saarnatuolin katoksen koristeina ovat Arvid Hornin ja hänen kahden vaimonsa vaakunat.

Perjantai 22.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Harri Viitanen.

Juhannustulilla klo 18 Oulunkylän kirkolla. Viuluduo Kurihaka.

Juhannusjuhla klo 18 Pitäjänmäen kirkolla. Kesäistä musiikkia, hartaus.

Lauantai 23.6.

Improvisaatioita pianolla klo 14 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille.

Sunnuntai 24.6.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Ilpo Laspas. Ohj. 5 e.

Maanantai 25.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Vivika Oksanen. Ohj. 5 e.

Tiistai 26.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Santeri Siimes, urut.

Bach-konsertti klo 19 Herttoniemen kirkossa. Guadalupe López-Iñiguez, sello.

Fado-ilta klo 19 Mikael Agricolan

Juhannustapahtumia Kannelmäen seurakunta ottaa torstaina 21.6. varaslähdön juhannukseen.

Illanvietto Maununnevan seurakuntakodilla, Juoksuhaudantie 37, alkaa kello 18. Ohjelmassa on musiikkia ja makkaranpaistoa. Mukana ovat muun muassa kappalainen Aili Raitavuo ja pastori Riitta Järvinen, musisoinnista

Keskiviikko 27.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Santeri Siimes.

Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Oulunkylän kirkolla. Noora Karhuluoma, sopraano, Inka Kinnunen, piano ja urut. Yhteislaulua.

Kesäkahvila klo 13–15 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3.

Kesäinen musiikkihetki klo 17 Karunan museokirkossa, Seurasaari.

Jonna Imeläinen, laulu, Pete Vuorio, piano. Ohj. 5 e.

Kesäillan musiikkia klo 18.30 Huopalahden kirkossa. Markus Pelli, sello, Joanna Broman, piano.

Kesäillan konsertti klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Ari Häyrinen, cembalo, urut ja piano.

Ohj. 5 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa. Katariina Heikkilä, mezzosopraano, Markku Mäkinen, urut. Ohj. 5 e.

Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa.

Timo Olli, urut.

Lauluhelmiä Aino Acktén ajalta klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla.

Christin Högnabba, sopraano, Stefan Lindgren, piano. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi.

Torstai 28.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Urkumusiikkia klo 13 Kallion kirkossa. Ville Urponen. Ohj. 5 e.

vastaa Kari Härkönen.

Roihuvuoren seurakunta järjestää juhannusaattona perjantai 22.6. juhannusjuhlan Laajasalon Laajarannassa, Humalniementie 15.Juhannusjuhlassa on tiedossa pientä ohjelmaa, makkaranpaistoa ja muurinpohjalettuja.

Juhannussauna on lämpimänä, ja rannassa on mahdollisuus uida. Kaikenikäisille sopiva tapahtuma alkaa kello

Menokasvo: Tuija Varjoranta Kallion seurakunta järjestää Elämäni värit -maalauskursseja maalauskursseja Harakan saaressa ja Mustasaaressa. Kenelle ne on tarkoitettu, kurssien ohjaaja Tuija Varjoranta? mpaa kokemusta – Ne sopivat kenelle vain, kursseilla ei vaadita aiempaa in tulos, sillä maalaamisesta. Tärkeämpää niillä on prosessi kuin misen aikana keskitymme siihen, mitä tunteita meissä maalaamisen htökohta on herää. Luonnon keskellä pidettävien kurssien lähtökohta aa aikaa ja terapeuttinen: ajatuksena on antaa ihmisille omaa uutta voimaa elämiseen.

Millaista tekniikkaa kursseilla käytetään? ä– Käytämme nestemäisiä akvarellivärejä ja märkäa maalaustekniikkaa. Ohjelmassa on yksinkertaisia maalausharjoituksia.

Kuinka pitkään olet pitänyt kesäkursseja näissä saarissa?

– Olen vetänyt niissä kursseja yli kymmenen vuoden ajan. Yhteen ryhmään mahtuu 10–11 henkeä. Osa tulee kursseille aina uudestaan, sillä niillä saa joka kerta uusia kokemuksia.

Marjo Kytöharju u a Lisätietoa Harakan ja Mustasaaren heinäkuussa aa osoitteesta ja elokuussa pidettävistä kursseista saa allio/toiminta. www.helsinginseurakunnat/seurakunnat/kallio/toiminta. autuminen: Kurssit maksavat 34–90 euroa. Ilmoittautuminen: k@evl.fi. p. 09 2340 3611 tai kallio.srk@evl.fi.

A TER HI VAR JOR ANT

Kesäinen musiikkihetki Karunan museokirkossa ke 20.6. klo 17, kamarikuoro SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes; ke 27.6. klo 17, Jonna Imeläinen, laulu, ja Pete Vuorio, piano; ke 1.8. klo 17, Jussi Makkonen, sello, ja Aino-Kaarina Mäkisalo, psalmitekstit.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Perinteiset jumalanpalvelukset Karunan kirkossa juhannuspäivänä 23.6. ja su 1.7.–5.8. klo 13.

Lisätietoa Seurasaaren ulkomuseosta ja juhannusvalkeista sivuilta www.seurasaarisaatio.fi.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Urkumusiikkia klo 13 Kallion kirkossa. Dag-Ulrik Almqvist. Ohj. 5 e.

Kesämusiikki klo 13 Viikin kirkossa.

Terhi Aho, urut.

kirkon klubilla. Anita De Coteau, fadolaulu, Juha Venäläinen, kitara. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi.

Metrolla musiikkiin klo 20 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Kalevi Kiviniemi, urut. Ohj. 5 e.

Lounasmusiikkia klo 13 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Yhteislaulua.

Lauluilta klo 18 Vallilan siirtolapuutarhan Kerhotalolla, Kumpulankatu.

Konsertti klo 18 ja 20 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Monna Kamu, Ritva Sorvali ja Taru Nyman, laulu, Marjatta Meritähti, piano. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi.

Perjantai 29.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Elo Jaanivald.

Lauantai 30.6.

Konsertti klo 16 Mikael Agricolan kirkon Caféssa. Mia Heikkinen.

Sunnuntai 1.7.

Kivinokan kinkerit klo 16 Kivinokan kahviossa. Yhteislaulua, hartaus.

Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Harri Viitanen. Ohj. 5 e.

Maanantai 2.7.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu. Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Pétur Sakari. Ohj. 5 e.

Konsertti klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Linda Hedlund, viulu, Rüya Taner, piano. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi.

Tiistai 3.7.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu.

18 lipunnostolla ja hartaudella. Mukana tapahtumassa ovat kappalainen Kari Laaksonen, kanttori Päivi NivaVilkko sekä harmonikkaa soittava Pertti Sjöroos. Laajarantaan pääsee Herttoniemestä busseilla 88 ja 89. Lisätietoa: www.helsinginseurakunnat.fi/ seurakunnat/roihuvuori Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, alkaa juhannusjuhla perjantaina 22.6. kello 18. Tiedossa on kesäistä ohjelmaa, keskikesän lauluja ja pientä purtavaa.

Paikalla ovat kappalainen Ulla Kosonen, kanttori Inka Kinnunen sekä viuluduo Kurihaka.

Kuriha Vuosaaren sseurakunnan juhannusjuhlaa vietetään perjantaina 22.6. kello 18 seurakuntak seurakuntakeskus Merihiekassa, Ramsinniemen Ramsinniementie 32. Ohjelmaa on luvassa koko perheelle. p Paikan päältä löytyy kahvio kahvio, makkaraa on tulilla, ja kokko sytytetään, sytyt jos sää sallii. Kulku paikalle tapahtuu jalkaisin tai bussilla, pysäköintiin p ei ole tilaa.

Toinen bussi bu lähtee Vuosaaren pohjoiselta ostoskeskukselta kello 17.30 ja ajaa kirkon kautta kello 17.45. Toine Toinen bussi lähtee Mosaiikkitorilta k kello 17.30 ja pysähtyy Rastilan me metroasemalla kello 17.45.

Bussimatka Bussimatkan meno-paluu-hinta on kolme euro euroa. Paluu on noin kello 20.15.

Kesäsirkukseen Kesäsir Mustasa Mustasaareen Pukinmäen taidetalo taid ja Mustasaaren toimintakeskus järjestävät yhteistyössä kesäsirk kesäsirkustapahtumia, joista ensimmäinen on o tiistaina 26.6. kello

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Senni Valtonen, kantele.

Flamenco nuevo klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Joonas Widenius, flamencokitara, Pekka Elsilä, huilu, Pasi Vuoti, alttoviulu, Hannu Rantanen, kontrabasso, Karo Sampela, perkussiot. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi.

Metrolla musiikkiin klo 20 Merirastikappelissa. Janne Lehtinen, kitara.

Ohj. 5 e.

Keskiviikko 4.7.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Henrico Stewen.

Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Maunulan kirkolla. Veli-Pekka Väisänen, basso, kanttori Katja Mäkiö, urut ja piano. Yhteislaulua.

Kesäillan musiikkia klo 18.30 Hakavuoren kirkossa. Lukas Stasevskij, sello, Maija Weitz, piano.

Urkukesän konsertti klo 19 Tuomiokirkon kryptassa. Anna-Maaria Oramo, cembalo ja urut, Liisa Pohjola, piano. Ohj. 5 e.

Kesäilta kirkolla klo 19 Herttoniemen kirkossa. Hartaus, yhteislaulua.

Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa.

Hanna Varis, urut, Marjasisko Varha, laulu.

Innanen & Kantonen -duo klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Mikko Innanen, altto- ja baritonisaksofonit, Seppo Kantonen, piano. Liput 12 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy.

Ohjelman osto on vapaaehtoista.

Lisätiedot ja koko kesän musiikkitilaisuudet löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Painettuja kesän musiikkikalentereita saa muun muassa kirkoista.

13.30. Koko perheelle sopiviin esityksiin sisältyy musiikkia, tanssia, akrobatiaa ja huumoria.

Esityksen kesto on noin 45 minuuttia. Liput ovat 4 euroa, alle 2-vuotiaat ilmaiseksi. Muut esitykset ovat torstaina 28.6., tiistaina 3.7., torstaina 5.7., lauantaina 7.7. kello 13.30 sekä sunnuntaina 8.7. kello 13.30 ja 15. Tiedustelut ja varaukset: Mustasaaren toimisto, mustasaari@evl.fi tai 09 2340 2590. Varatut liput on lunastettava puoli tuntia ennen esityksen alkua.

Pyhistä miehistä ja naisista Tuomiokirkkoseurakunnan papit kertovat pyhistä miehistä ja naisista Kesäillankerhossa keskiviikkoisin kello 18 Ruoholahden kappelissa, Selkämerenkuja 1. Illan aluksi lauletaan yhdessä kanttorin johdolla.

Laulattajana ovat vaihtelevasti Risto Pulkamo tai Martti Laitinen. Ilta jatkuu kahvikupin ja sanan äärellä. 27.6. pastori Anna-Maija Viljanen-Pihkala kertoo Paavo Ruotsalaisesta ja 4.7.

Seppo S. Kosonen Padre Piosta. Kesäillankerhot jatkuvat 29.8 asti.

Sateenkaarimessu Kalliossa Helsinki Pride 2012 -tapahtuman aikana vietetään perjantaina 29.6. kello 18 sateenkaarimessua Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Lisätietoa: www. helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/ kallio

28

Kirkko&kaupunki 20. kesäkuuta 2012 Numero 23

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

peeksi maallista mammonaa seurakunnalle?

Tavallinen seurakuntalainen

Tavallinen seurakuntalainen (ja myös seurakuntaan kuulumaton) on lämpimästi tervetullut Merihiekkaan nauttimaan muun muassa luonnon rauhasta, uimisesta ja grillaamisesta päivittäin klo 21 asti. Kesällä Merihiekka on varattu yhteensä 57 päivänä, silti suurimpana osana niistä alue on avoin kaikille.

Nämä ovat ainoat poikkeukset: perheiden rantapäivät 18.–20.6. klo 8–16, eläkeläisten rantapäivät 26.6.–27.6. klo 9–15 sekä rippikoulu 27.7.–3.8. klo 8–16. Tällöin alue ei ole yleisessä käytössä. Näinäkin päivinä alueelle pääsee illalla. Merihiekan tiloissa on aina ollut oman ja toisten seurakuntien sekä eri yhteisöjen tilaisuuksia.

Saunavuorojen järjestäminen ei ole seurakunnan perustehtävä. Silti tarjoamme kaikille mahdollisuutta tulla saunomaan yhteensä 20 päivänä 26.6.–29.8. välisenä aikana. Saunavuorot jakautuvat näin: tiistaisin klo 16–18 naiset, klo 18–20 miehet ja keskiviikkoisin klo 16–18 miehet, klo 18–20 naiset. Hinta on 2 euroa.

Viime vuonna yleisiä saunavuoroja oli vain yhtenä päivänä viikossa ja toisena päivänä sai varata tunniksi saunavuoron. Jo se rajoitti ihmisten tasavertaista mahdollisuutta päästä saunomaan. Mutta sen lisäksi varattuja saunavuoroja jätettiin käyttämättä. Ohjeistuksesta huolimatta sama porukka varasi itselleen eri nimillä useamman tunnin peräkkäin.

Väärinkäytöksistä johtuen päätimme lopettaa saunavuorojen varaamisen, jotta tavallisella seurakuntalaisella olisi enemmän mahdollisuuksia saunoa Merihiekan saunassa. Tervetuloa saunomaan!

Jussi Mäkelä Vuosaaren seurakunnan kirkkoherra

Niukka asu sopii parhaiten

Ville Ranta

Yksinäinen vanhus, ota yhteyttä!

tähän lehteen. Jätän yhteystietoni sinne. Korostan, että en etsi työtä, josta täytyisi maksaa korvausta, vaan etsin ihmistä.

Olipa surullista lukea nimimerkin Yksi moL.L. nista kirjoitus vanhuudesta, joka on täynnä kipuja ja yksinäisyyttä (K&k 13.6.). Toivon, Merihiekka että voisin auttaa sinua tai jotakuta toista on eri hiekka yksinäistä vanhusta.

Vuosien ajan kesän kohokohta oli saunaretOlen keski-ikäinen, työssäkäyvä nainen, ki Vuosaaren seurakunnan Merihiekka-leijolla on muun muassa hoitajan koulutus. rikeskukseen, josta pystyi varaamaan tunLapseni ovat aikuisia, vanhempani asuvat nin saunavuoron edullisesti. Ramsinniemen kaukana ja isovanhempia minulla ei ole kosluksushuviloiden keskellä luonnon helmaskaan ollutkaan. Olen aina haaveillut omasta sa sai hetken rauhoittua ja rentoutua, tunmummosta, jonka luona voisi käydä ja jota tea itsensä melkein parempiosaiseksi. voisi hoitaa.

Kun tuo kesän kohokohta oli ohi, iloa Olen etsinytkin tätä mummoa järjestöistuotti se, että moni muukin tavaltä, mutta he, joita minulle on tarlinen seurakuntalainen sai nautjottu, ovat olleet sellaisia mumJatka tia sellaisesta ylellisyydestä ja moja, joilla on lapsia ja sukua keskustelua luonnon rauhasta Helsingissä. ympärillä ja jotka eivät loppuYritin jälleen varata ajan jen lopuksi edes kerkeä tapaaverkossa www. tänä kesänä Merihiekkaan, maan minua. En myöskään kirkkojamutta se ei ole enää mahdolpidä siitä, että järjestö määritkaupunki.fi lista. Sitä perusteltiin sillä, telee tapaamisen säännöt, kosettä yhä useampi pääsee nautka haluan nimenomaan oman timaan saunasta yleisillä saunamummon! vuoroilla. Nuo saunavuorot olivat Olen sitä mieltä, että jos jokainen, myös silloin, kun yksityisiä vuoroja sai jonka elämäntilanne on esimerkiksi vastaavarattua, joten tavallisen seurakuntalaisen vanlainen kuin minulla, ottaisi hoidettavakkäytettävissä Merihiekka on perusteluista seen yhden yksinäisen vanhuksen, ei yksihuolimatta vähemmän aikaa. näisiä vanhuksia enää olisi.

Pitkään liikkui huhuja, että MerihiekSinä Haagassa tai lähialueella asuva vanka otetaan tuottavampaan käyttöön. Mihin hus, haluatko, että autan sinua, käyn terkäyttöön Merihiekka on nyt otettu? Eikö pevehtimässä iltalenkillä, vien ulos kävelerusseurakuntalaisten käyttö tuottanut tarmään tai käyn vaikka kaupassa? Ota yhteys

Tällä palstalla julkaistiin mielipidekirjoitus, jossa paheksuttiin naisten liian paljastavaa pukeutumista etenkin lenkillä (K&k 30.5.). Meidät niukkoihin urheiluvaatteisiin pukeutuvat naiset leimattiin ilkeällä tavalla syntisiksi.

Lenkille laitan itse aina tiukat punaiset trikoot, koska niissä on hyvä juosta. Laitan myös tiukan punaisen topin ja urheilurintsikat. Olen varsin rintava, vaikka muuten olen hoikka ja jäntevä. Hiukset laitan ponnarille.

Joku voi katsoa menoani lenkillä ihaillen ja tiedän niin käyvän etenkin kesällä. Suon sen ilon kaikille katsojille mielihyvin. Pukeudun näin, koska itse niin haluan ja pidän tiukoista punaisista urheiluvaatteista.

Omasta kehostaan voi jokainen olla ylpeä ja liikunnan avulla me voimme kaikki kohottaa kuntoamme ja muokata kehoamme kiinteäksi. Naiset saavat onneksi Suomessa itse päättää miten pukeutuvat.

Jos liian paljas pinta ärsyttää, onko perimmäinen tunne katsojalla silloin kateus?

Katseenkestävä nainen

Kesä alkaa suvivirrestä Suvivirsi herättää närkästystä Viikin koulussa ja aiemmin Roihuvuoren koulussa.

Kyseisissä kouluissa närkästys on ollut saman rehtorin aikana. Mieleen tulee, että se onkin koulun rehtori, jolla itsellään on henkilökohtaista antipatiaa virttä kohtaan. Miten hän reagoi jouluisin virteen 21?

Itse useamman lapsen äitinä ja isoäitinä olen sitä mieltä, että kyseiset virsikirjassa olevat laulut kuuluvat perinteeseen, joita on syytä pitää edelleen yllä. Perinteet luovat turvaa.

Kun käy lasten joulujuhlissa itkemässä ja laulamassa ”Enkeli taivaan”, tuntuu joulu ja rauha alkavan siitä. Samoin kesä alkaa, kun käy itkemässä ja laulamassa suvivirren.

Ainahan perheille, jotka eivät halua lastensa osallistuvan näihin tilaisuuksiin, joissa näitä lauluja lauletaan, voidaan järjestää muuta heille sopivaa ohjelmaa. Itse en veisi lapsiani kiroileviin ja metelöiviin joukkoihin, vaikka ne kuinka tämän rehtorin mielestä tärkeää elämäntietoutta olisivatkin.

Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen

Perinteisen suvivirren laulamisesta koulujen kevätjuhlassa on mielestäni puhuttu lehden palstoilla aivan liikaa ja kielteisesti.

On kuitenkin ainakin kaksi tapaa, jotka tyydyttävät kumpaakin ajattelumallia.

Joko lauletaan suvivirsi heti tilaisuuden alussa, jolloin virren laulajat osallistuvat ja ne, jotka eivät halua osallistua, pysyköön virren aikana poissa. Tai lauletaan suvivirsi tilaisuuden lopussa, jolloin ne, jotka eivät sitä halua laulaa, päästetään tilaisuudesta pois.

Luulisin tämän menettelyn tyydyttävän kaikkia.

Raimo Berkan Helsinki

Kuolema ei maksa mitään Paheksun sitä epärehellisyyttä, jota kaupunginvaltuutettu Antti Vuorela ja Hanna Tarnanen ovat esittäneet mielipidepalstalla (K&k 6.6.). Paheksun valehtelemista.

Vuorela esittää kalkyylin tupakoinnin yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista, jota hän sitten vertaa tupakkaveron tuottoon. Tarnanen panee paremmaksi; hän ottaa huomioon myös sairaspoissaolot, työkyvyttömyydet ja ennenaikaiset kuolemat.

Mutta tappioista on vähennettävä voitot.

Kumpikaan ei laske tupakoinnin yhteiskunnalle aiheuttamia säästöjä.

Kuolema ei ole kustannus. Sen sijaan ennenaikaisiin kuolemiin liittyy suuria säästöjä, joita Vuorela ja Tarnanen eivät laske. Eivät he ole laskeneet säästyneitä eläkkeitä eivätkä asumistukia, eivät myöskään muita sosiaalitukia eivätkä niitä sairaanhoitomenoja, joita jokaisella on elämänsä loppupuolella.

Näiltä yhteiskunnallisilta kustannuksilta tupakoitsijat meidät säästävät ymmärtäessään kuolla ennenaikaisesti. Jos oletetaan tupakoitsijan elämän päättyvän viisi vuotta ennenaikaisesti, täytyy saavutettujen säästöjen olla todella isot.

On monia asiallisia syitä vastustaa tupakointia, mutta rahalliset kustannukset eivät ole yksi niistä. On myös muita vastustamisen arvoisia asioita. Esimerkiksi purukumin jauhaminen on vastenmielistä. Kadulle syljetty purukumi tarttuu kengänpohjiin ja ravintolapöydän alapintaan kiinnitetty purkka varomattoman housunlahkeeseen.

Matti Aunola isännöitsijä, Helsinki

Kaupungin historiaa esille Helsingillä on juhlavuosi, kaksisataa vuotta pääkaupunkina. Kaupunki on tiedottanut hyvin tähän liittyvistä asioista.

Moni helsinkiläinen ei kuitenkaan tiedä, mihin paikkaan Helsinki perustettiin vuonna 1550. Alueen nimi on Vanhakaupunki ja sijaitsee Vantaankosken vierellä. Siellä on asiasta kertova muistokivikin. Lisäksi siellä on ensimmäisen kirkon raunio.

Sunnuntaina 10.6. siellä oli jälleen vuosittainen Paavalin seurakunnan järjestämä jumalanpalvelus. Kiitos siitä! Sääkin oli mitä parhain ja satakielet juhlistivat tilaisuutta.

Siellä saimme kuulla myös, että kaupunki järjestää sinne suunnistusreitin. On hyvä, että alue ei jää sivuun ja unohduksiin.

Kyllä kaupungin kannattaa nostaa ihmisten tietoisuuteen oman historiansa varhaisintakin aikaa. Olisi hienoa, jos asukkaat yleisesti tietäisivät, missä kaupungin historialliset juuret ovat.

Seuraava Kirkko&kaupunki ilmestyy 4.7. Hyvää juhannusta!

Heikki Laukkanen Helsinki