K&k 2012 nro 22 (13 6)

www.kirkkojakaupunki.fi

Koirahotellissa tehdään pitkää päivää » 8

Numero 22

Keskiviikkona 13. kesäkuuta 2012

SIRPA PÄIVINEN

Anteeksianto on pitkä prosessi » 12–13

Arvot todeksi

Henrietta Grönlund tutki nuorten vapaaehtoistyötä » 3

Valtiota ei ole ilman kansalaisia » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

”

Numero 22

Lainasanat

”Parasta tässä on se, että nämä erilaisten aktivistien kehittämät hankkeet eivät tähtää pelkästään henkilökohtaiseen huviin, vaan ne ovat kaikille avoimia tapoja ottaa haltuun oma ympäristö.”

13.6.2012

Arkkitehti Hella Hernberg on innostunut uudesta kaupunkikulttuurista. Sivu 7.

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

TEIJO KURKINEN / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Erotetaan pois ulttuuri on erotettava valtiosta. Urheilu on erotettava valtiosta. Kansalaisjärjestöt on erotettava valtiosta.

Ammattijärjestöihin kuulumattomia loukkaa syvästi, että valtio perii näiden jäsenmaksut verojen lailla.

Kaiken lisäksi jäsenmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia toisin kuin kaikkien muiden järjestöjen jäsenmaksut.

Kyllä kulttuuripalveluita käyttämättömät niin mielensä pahoittavat siitä, että esimerkiksi oopperaa rahoitetaan valtion varoista. ”Onko oikein, että jokaisen lipun hintaa alennetaan minun verovaroillani”, kysyy nimimerkki balettia kammoava juntti.

Huippu-urheilusta piittaamatonta sapettaa, että yhteisiä varoja käytetään moisen sirkuksen pyörittämiseen.

Tasavallan presidentti jos kuka edustaa valtiovaltaa, mutta käy silti avaamassa suuria urheilutapahtumia, ja Yle maksaa uusiin veroihinsa nojaten maltaita niiden välittämisestä, vaikka ne kiinnostavat vain osaa kansasta.

K

Rukous Sinä ihmistä rakastava, seuraa häntä elämässä, anna voimaa kasvuun ja uskallus vapauteen.

Ole läsnä, jos ilo häviää, lohduta, kun jatkaminen tuntuu ylivoimaiselta.

Mutta ennen muuta: anna hänen aina katsoa myötätunnolla ja lämmöllä sitä pientä tyttöä, joka hänessä kerran oli.

On kohtuutonta, että jotkut aatteelliset järjestöt, otetaanpa esimerkiksi muutaman tuhannen jäsenen vapaa-ajattelijat, saavat valtionapua jäsentä kohden osapuilleen saman verran kuin kirkko osuutta yhteisöveron tuotosta. Kirkko sentään huo-

lehtii noiden rahojen turvin kaikkien hautaamisesta, jopa rakentaa ja ylläpitää tunnustuksettomia hautausmaita, joita juuri kukaan ei kaipaa.

Vapaa-ajattelijat sen sijaan keskittyvät räksyttämään kaikesta, mikä haiskahtaa uskonnolta.

Ehkä valtionavuilla ostetaan myös pornolehtiä, joita sitten voidaan vaihtaa Raamattuihin.

Valtiota ei ole ilman kansalaisia. Kansalaisten muodostamat erilaiset yhteenliittymät ovat elimellinen osa yhteiskuntaa. Valtiolla on oltava jonkinlainen suhde sellaisiin laajoja kansalaispiirejä koskettaviin tahoihin, joissa kansa elämäänsä elää. On puhtaasti poliittinen ratkaisu, millä tavoin valtion suhteet mihinkin kansalaisten yhteenliittymään järjestetään ja miten niitä yhteisillä varoilla tuetaan. ”Kirkko on erotettava valtiosta” on typerä yksinkertaistettu iskulause, jota viljelevät erityisesti märkäkorvaiset nuorisopoliitikot. He eivät edes oikein tiedä, mitä ovat käytännössä vaatimassa, heiltä kun puuttuu vielä sekä todellinen historian että elämän syvyyden ja monisäikeisyyden taju. Vihreät sentään onnistuivat vähän aikuistumaan poistamalla ohjelmastaan tämmöisen sisällyksettömän hokeman.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

On vain yksi hyvä asia, tieto, ja yksi paha asia, tietämättömyys.

Olisin todennäköisesti eronnut kirkosta ja nykyään hyvin kyyninen ateisti ilman teologian opiskelua ja sen tuomaa oikeutusta kyseenalaistaa ja lupaa ajatella. Henkiselle puolelle se on ollut hyväksi, koska miettisin uskonkysymyksiä kuitenkin joka tapauksessa.

Oletko käynyt meren lähteillä, oletko tutkinut syvyyden pohjan?

Nousivatko eteesi tuonelan portit, saitko nähdä kuoleman varjon ovet?

Sokrates (469–399 eKr.)

Erityisluokanopettaja ja teologi Elias Tanni Sanassa 7.6.

Jumala puhuu Jobille

3

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Hyvä tunne. Henrietta Grönlund elää itse tutkimuksensa kohdetta todeksi leipätyössään Helsinki Mission kansalaistoiminnan johtajana. Hän organisoi työtä, jossa sadat koulutetut vapaaehtoiset kulkevat yksinäisten, syrjäytymisvaarassa olevien rinnalla. Hänen mukaansa paras palkinto työstä on puhdas ilo.

Vapaaehtoistyö on arvojen elämistä todeksi Henrietta Grönlundin väitöstutkimus porautui vapaaehtoistyön motiiveihin ja merkityksiin tekijän kannalta.

Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen

T

oukokuun lopulla Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa väitellyt Henrietta Grönlund toteaa, että suomalaisessa vapaaehtoistyössä korostuu auttamisen arvoperusta.

– Näyttäisi siltä, että arvot korostuvat etenkin meillä Suomessa. Jossain muualla, kuten vaikkapa Amerikassa, vapaaehtoistyöhön ryhdytään useammin myös siksi, että se näyttää hyvältä ansioluettelossa ja sitä kautta saa hyödyllisiä kontakteja.

Tutkimuksessaan Volunteerism as a Mirror of Individuals and Society: Reflections from Young Adults in Finland (Vapaaehtoistoiminta yksilön ja yhteiskunnan peilinä) Grönlund tutki nuorten aikuisten arvoja ja identiteettejä suhteessa vapaaehtoistoimintaan.

Tutkimuksen aineistoina olivat 24 elämänkaaritemaattista haastattelua sekä kaksi kyselyaineistoa: 13 maassa lähes 10 000 yliopisto-opiskelijalta kerätty aineisto sekä 2000-luvun puolivälissä tehty Urbaani usko -tutkimuksen kyselyaineisto, jossa kyseltiin tuhannelta 20–39-vuotiaalta pääkaupunkiseudun asukkaalta heidän suhteestaan kirkkoon, uskoon ja myös vapaaehtoistyöhön.

Vapaaehtoistyöksi määritellään kaikki, mitä tehdään, oma perhe ja lähipiiri pois lukien, toisten tai yhteiseksi hyväksi ilman palkkaa tai pakkoa, joko organisoidusti tai omin neuvoin.

Tällaista työtä tehdään paljon: Tutkimusten mukaan useampi kuin joka kolmas suomalainen käyttää aikaansa ja osaamistaan vapaaehtoistoimintaan. Se voi olla nappulaliigan valmentamista urheiluseurassa, puiston siivoamista, kaupunginosatyötä tai kuolevan rinnalla kulkemista saattohoidossa ja paljon muutakin.

Grönlundin tutkimuksen mukaan monet heräävät auttamiseen jonkin elämänkriisin myötä pohtiessaan, mikä heille on todella tärkeää. Joillekin se on tapa suuntautua uudelleen oman sisimpänsä mukaan silloin, kun he kokevat tehneensä jonkin virhevalinnan. Jotkut tulevat vapaaehtoistyöhön, koska oma ammatti ei suo riittävästi mahdollisuuksia

toteuttaa sisäisiä kutsumuksia.

Toisten auttamiseen suuntautuminen voi tarjota myös helpotusta ahdistukseen.

– Sisäiset motivaatiot näkyvät myös auttamisen tavoissa.

Jotkut nauttivat siitä, että saavat olla ihmisten parissa, ja se riittää heille iloksi. Toiset ovat auttamisessaankin päämäärähakuisia: on saatava jotakin konkreettista aikaan, kuten vaikkapa rakennustalkoissa. Kaikkia tyylejä tarvitaan, Grönlund sanoo.

Julkisuudessa on puhuttu paljon sukupolvien ketjun katkeamisesta ja ihmisten välinpitämättömyydestä vanhusten yksinäisyyden edessä. Grönlundin tutkimuksen mukaan tilanne ei ole näin synkkä ainakaan nuorten aikuisten asenteiden tasolla.

– Kun heiltä kysyttiin, millainen vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, vanhusten, vammaisten tai huono-osaisten auttaminen tuli toiseksi heti lasten ja nuorten

jälkeen, Grönlund kertoo.

Auttajien kertomuksissa omat vanhemmat ja etenkin isovanhemmat korostuvat myös auttamisen esikuvina. Muistot aikaansaavista, anteliaista mummoista ja vaareista elävät vahvoina ja velvoittavina.

Vapaaehtoistoiminta ei ole menettämässä suosiotaan yhteiskunnan paineissa, pikemminkin päinvastoin. Henrietta Grönlund toteaa, että se on eräänlainen pehmeiden arvojen turvakeidas ja osa samaa ilmiötä kuin downshifting ja kotoilu, eli kotona oman perheen ja ystävien kanssa viihtyminen ja keskittyminen arkiseen hyvinvointiin.

– Nykyisin julkisellakin sektorilla vallitsevat kovat arvot ja mediassa esitetään erilaisia pudotuspelejä. Suurin osa ihmisistä ei sisimmässään arvosta sellaista.

Vapaaehtoistyö avaa kaikille halukkaille matalan kynnyksen väylän toteuttaa oikeiksi kokemiaan tavoitteita, Grönlund sanoo.

4

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Koonnut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Torsti Lehtinen

Epäpyhät ikonit räs nuori taideopiskelija esitteli taidekoulunsa kevätnäyttelyssä kolme ikoneita irvailevaa maalausta. Pyhä Valtiatar -maalauksessa seisoo korsettiin ja sukkanauhaliiveihin sonnustautunut kurvikas nainen, jonka nivusista sojottaa musta tekopenis. Hänen päätään ympäröi sädekehä, ja hänen jalkojensa juuressa kiehnää kaksi mieshahmoa kuin hellyyttä kerjäävät koiranpennut.

Toinen maalaus jäljittelee ikonitaiteessa suosittua Pyhää Georgios Voittajaa, joka läntisessä traditiossa tunnetaan Pyhänä Yrjänänä, pahuuden voimien kukistajana. Taideopiskelijan versiossa Georgios on sotilasmalliseen takkiin ja pikkupöksyihin pukeutunut valkosaappainen nainen, joka uhkaa piestä piiskakimpullaan maahan tallaamansa koiranpäisen miehen.

E

”

Pyhä Valtiatar -maalauksessa seisoo korsettiin ja sukkanauhaliiveihin sonnustautunut kurvikas nainen.”

Näyttelyn maalaukset lietsoivat erään ortodoksisen ikonimaalarin vimmaiseen vastalauseeseen: ”Työt ovat herjauksia meidän uskontoamme kohtaan… Töiden poistaminen on ensimmäinen vaatimus, mutta haluaisin, että ne tuhottaisiin.”

Netin jälkipuinnissa eräs toinen ortodoksi ilmoitti pitävänsä kuvia ”makeina”. Itse en pidä niitä sen paremmin makeina kuin loukkaavinakaan. Tämän uskallan sanoa pelkkien valokuvien perusteella, näyttelyä näkemättä. ”Jumalan pilkka on Jumalan ylistämistä”, opetti saksalainen keskiajan mystikko Mestari Eckhart. Hän yllytti ivaamaan ihmistekoisia mielikuvia Jumalasta, jotta sielussa syntyisi tilaa elävän, salatun Jumalan kohtaamiselle.

Hengen tietä kuljetaan usein epätoivon alhoissa. Kautta kristikunnan historian mystikot ovat kertoneet kohdanneensa Jumalan rukoillessaan henkensä hädässä sielun pimeässä yössä.

Myös ikonit auttavat keskittymään rukoukseen. Riivaajien runtelema venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski vietti kiusauksiin langettuaan tuntikausia polvillaan kotikirkkonsa ikonin edessä.

En usko, että taiteilijanalku, joka pyrkii herättämään taideyleisön huomion ikonien irvikuvillaan, kykenee herjaamaan kenenkään sellaisen uskoa, joka on nähnyt oman sielunsa pimeyden ja huutanut syvyyksistä Jumalan puoleen. torstilehtinen@gmail.com Kirjoittaja on kirjailija ja filosofi.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

18,5 milj.

Länsi-Afrikan Sahelin alueen ruoka- ja vesipula uhkaa jo 18,5 miljoonan ihmisen hyvinvointia. Tilanne on erityisen hankala malilaisilla lapsilla ja naisilla, jotka pakenevat Pohjois-Malin levottomuuksia naapurimaihin. Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt 100 000 euroa avustusta ruokakriisin runtelemille perheille Burkina Fasossa.

Liekkikupolit Itäkeskukseen Venäläisortodoksit rakentavat kirkkoa Itäkeskukseen. Helsingin metropoliitta Ambrosius suhtautuu hankkeeseen kriittisesti.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Alexander Zemlianichenko / AP Photo

I

täkeskuksen kirjaston ja Matteuksenkirkon nurkilta on kaadettu puita. Eräänä päivänä siellä seisoo suuri, vaaleaksi rapattu ortodoksikirkko. Kirkon viereen rakennetaan pienempi seurakuntakeskus juhlia ja kerhoja varten.

Rakennuttajana ei kuitenkaan ole Suomen ortodoksinen kirkko, vaan Pyhän Nikolaoksen seurakunta, joka kuuluu Moskovan

patriarkaatin eli Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen. Suomen ortodoksinen kirkko on ollut osa Konstantinopolin patriarkaattia vuodesta 1923 alkaen. Silloin kirkko siirtyi myös käyttämään läntistä eli gregoriaanista ajanlaskua ja palveluskielenään suomea.

Pyhän Nikolaoksen seurakunta irtautui Suomen ortodoksisesta kirkosta juuri kalenteriin ja kieleen liittyvien erimielisyyksien takia. Se perustettiin vuonna 1927.

Venäläisortodoksien kirkkohanke on ollut vireillä jo pitkään.

Virallisen sinetin se sai huhtikuussa, kun kaupungin kiinteis-

tölautakunta hyväksyi kirkkotontin vuokran. Vuokrasopimus on tehty 60 vuodeksi.

Ennen kuin Itäkeskuksen kirkko valmistuu, itähelsinkiläiset venäläisortodoksit kokoontuvat Pyhän Ksenia Pietarilaisen kirkossa Mellunmäessä. Varsinaisesta kirkosta ei voi kylläkään puhua – vihertävä ikonostaasi on pystytetty kerrostalon alakerroksen huoneistoon. Kirkkotila ei ole olohuonetta suurempi ja kirkkokahvipöydän ääreen mahtuu istumaan kymmenkunta ihmistä.

– Emme voi pitää edes ristisaattoa pääsiäisyön palveluksessa, koska tämä on asuintalo, seurakunnan pappi isä Orest Tchervinskij huokaisee.

Seinät tulevat jatkuvasti vastaan sekä Ksenian kirkossa että seurakunnan pääkirkossa, joka sijaitsee Hietaniemessä. Seurakunnassa on tällä hetkellä noin 2 200 jäsentä ja määrä kasvaa jatkuvasti.

5

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

ESKO JÄMSÄ

Vallan valo. Moskovan patriarkaatti toimii myös Suomen alueella. Patriarkka Kirill toimitti huhtikuussa pääsiäisyön liturgian Kristus Vapahtajan katedraalissa Moskovassa.

nousevat – Meillä ei ole tiloja kerhoille tai lasten joulujuhlille.

Uuden kirkon pystyttämisessä kiperin paikka on raha. Tilikeräyksellä saadut rahat eivät vielä riitä kirkon rakentamiseen. Moskovan patriarkaatti on kiinnostunut hankkeesta mutta rahallista tukea ei toistaiseksi ole saatu. Siksi kirkon tarkkaa valmistumisvuotta on vaikea ennakoida.

– Voisikohan kaupunki osallistua kustannuksiin? isä Orest aprikoi.

Rahaakin suurempi periaatekysymys on, mihin kirkkoon Venäjältä ja Itä-Euroopasta Suomeen muuttavat ortodoksit kotoutuvat.

Liittyvätkö he Nikolaoksen seurakuntaan vai tuleeko heistä Suomen ortodoksisen kirkon jäseniä?

Isä Orest Tchervinskij kieltää seurakuntien välisen kilpailun maahanmuuttajista. Hänen mielestään suurempi huoli on se, että monet venäläiset maahanmuut-

tajat eivät tiedä kristinuskosta mitään.

Tärkeimmäksi syyksi liittyä juuri Nikolaoksen väkeen isä Orest arvelee kulttuuria. Palveluksissa kaikki on kuin kotona Venäjällä kirkkoslaavia myöten.

Kalenterikin ratkaisee monen kirkkovalinnan.

– Suomessa on noin 60 000 ortodoksia, joista ehkä noin 10 prosenttia eli 6 000 ihmistä on aktiivisia. Jos he haluavat elää [kalenterin suhteen] eri tavalla kuin koko muu ortodoksinen maailma, niin mikäs siinä.

Suomen ortodoksisen kirkon kalenteri on gregoriaaninen eli läntinen.Venäjän ortodoksinen kirkko noudattaa puolestaan juliaanista kalenteria, joka on 13 päivää gregoriaanista kalenteria jäljessä.

Kreikan ortodoksinen kirkko taas viettää kiinteitä juhlia kuten joulua gregoriaanisen kalenterin

mukaan, mutta pääsiäisen kaltaisia liikkuvia juhlia juliaanisen kalenterin mukaan. Niin toimivat myös monet muut ortodoksiset kirkot.

Viimeinen matka. Sotavuosina kentälle jäi 11 000–13 000 vainajaa. Näistä 1 125 on löydetty ja 308 tunnistettu.

Suomalaisortodoksien kalenteriratkaisu saa vahvan tuen Suomen ortodoksista kirkkoa edustavalta Helsingin metropoliitalta Ambrosiukselta.

– Elämme maassa, jossa valtaväestö elää gregoriaanisen kalenterin mukaan. Haluamme kunnioittaa sitä. Pidämme kiinni gregoriaanisesta kalenterista.

Kalenteri ja kieli ovat myös hänen mielestään suurimmat erot Venäjän ja Suomen kirkkojen välillä. Ortodoksinen maailma on metropoliitan mukaan opillisesti yhtenäinen. Erot näkyvät paikallisemmissa kirkkopoliittisissa hankauksissa.

– Moskovan ja Konstantinopolin patriarkaateilla on rauhalliset ja toimivat välit, metropoliitta Ambrosius kuvaa ylätason yhteiseloa.

Helsingin ortodoksisella seurakunnalla ja Pyhän Nikolaoksen seurakunnalla ei sen sijaan ole aktiivista vuorovaikutusta. Molemmat seurakunnat elävät omaa elämäänsä.

Tilanne, jossa kahden eri patriarkaatin kirkot toimivat saman maan alueella, on metropoliitta Ambrosiuksen mukaan ongelmallinen.

– Ortodoksiseen perinteeseen kuuluu, että yksi kirkko paimentaa yhdellä alueella kaikki sielut.

Emme mekään mene Venäjälle rakentamaan ortodoksisia kirkkoja.

Käytännön tasolla seurakunnan olemassaolo tunnustetaan.

Jokainen maahanmuuttaja valitsee itse omimmalta tuntuvan kirkon.

– Ne, jotka haluavat kotoutua, liittyvät Suomen ortodoksiseen kirkkoon, metropoliitta Ambrosius arvelee.

– On vaara, että pieni venäläinen yhteisö ghettoutuu. En sano, että niin on käynyt, mutta se on vaarana.

Suomen ortodoksinen kirkko vastaa venäläismaahanmuuttajien tarpeisiin muun muassa venäjänkielisillä palveluksilla ja venäjää äidinkielenään puhuvilla papeilla. Seurakuntien elämä on hyvin monikulttuurista.

Mutta mitä mieltä Helsingin metropoliitta Ambrosius on Itäkeskuksen kirkkohankkeeseesta?

– Suhtaudun siihen kriittisesti, hän sanoo suoraan.

– Onko se tarpeellinen tuossa laajuudessa? Olen kuullut vanhojen emigranttivenäläisten miettivän samaa. Viime kädessä se on toki heidän asiansa.

Hietaniemen hautausmaalla järjestettiin 6. kesäkuuta poikkeuksellinen sankarihautaus. Vuonna 1940 kaatuneen ja kadoksiin jääneen sotamies Lauri Albinus Mäen jäänteet löytyivät neljä vuotta sitten Vuosalmelta Venäjän puolelta. Tämän vuoden alussa DNAtutkimukset varmistivat vainajan henkilöllisyyden. Ensimmäistä kertaa Mäki haudattiin poissaolevana jo 72 vuotta sitten.

Myös Puolustusvoimat osallistui näyttävien hautajaisten järjestelyihin. Paikalla oli omaisten ja läheisten lisäksi myös veteraanien edustajia sekä kymmeniä uteliaita.

Puolustusvoimien edustajat lahjoittivat seppeleen, muodostivat vartion ja ampuivat kunnialaukaukset. Läsnä oli myös upseereita.

– Puolustusvoimat järjestää tällaisia hautajaisia 20–40 kertaa vuodessa. Nämä ovat toiset Helsingissä tänä vuonna. Tapahtuma toteutetaan omaisten toivomusten mukaan. Nyt käytössä olivat kaikki kunnianosoitukset, kertoo sotilaspastori Timo Waris.

Isä palasi kotiin – Kun sain tiedon isäni löytymisestä, ajattelin, että pidämme hiljaiset hautajaiset perhepiirissä.

Nyt olen kuitenkin iloinen, että saatiin iso tapahtuma. Minusta se on oikein sotilasta kohtaan, joka on uhrannut henkensä tämän maan puolesta, sanoo Lauri Mäen poika Rauno Mäki, 76. Hän oli 4-vuotias nähdessään isänsä viimeisen kerran.

Isän henkilöllisyyden varmistuminen hätkähdytti, vaikka tämän kaatuminen oli ollut pitkään tiedossa.

– Tästä huolimatta toivoimme, että hän olisi esimerkiksi joutunut vangiksi. Kun vankeja palautettiin, odotimme aina, että isä olisi heidän joukossaan. Ei hän koskaan ollut, Rauno Mäki muistelee lapsuuttaan.

Nyt käpyläläinen Lauri Mäki pääsi viimein kotihautausmaalleen.

– Isä, sinä palasit sittenkin, sanoo Rauno Mäki hiljaisella äänellä laskiessaan kukkia isänsä haudalle.

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu

ÖljyvärimaalausLohjanjärven kurssi Vivamo-opistossa, rannalla. 6.-9.8.2012 Teoriaa ja käytäntöä mm. värioppia, sommittelua, taidehistoriaa.

Opetus: taiteilija, tait. maist. Viktoria Nikkari Käytännön järjestelyt: rehtori Eija Kemppi Kurssimaksu: 60 €.

Täysihoito koko ajalta: 207–225 € (- 20 %, eläkekortti, koskee vain täysihoitoa).

Ilmoittautuminen: 30.7. mennessä 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi

Minun elämäni -kurssi omaelämäkerran kirjoittajille Vivamossa, Lohjanjärven rannalla 20.-23.8.2012 Apua omasta elämästä kirjoittamiseen ja elämänkaaren käsittelyyn.

Kurssilla opit lyhyiden kirjoitusharjoitusten avulla mm.

• eri tavoista kirjoittaa omaelämäkerta • jännitteen luomista • dialogin kirjoittamista Opetus: FM, kirjailija Saara Karppinen. Mukana myös rehtori Eija Kemppi Kurssimaksu: 70 €. Täysihoito koko ajalta 276–300 € (- 20 %, eläkekortti, koskee vain täysihoitoa).

Ilmoittautuminen: 13.8. mennessä 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Yhteistyössä: Agricola-opintokeskus

Vivamo-opisto

0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo-opisto.fi

www.kansanraamattuseura.fi

6

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Kappelissa vilkasta Keskusteluapua antavat sekä seurakunnan että kaupungin työntekijät.

Tekstit Miikka Kivinen Kuva Jani Laukkanen

E

Nooan arkki? Kampin kappelilla on jo monta lempinimeä.

nsimmäisen aukioloviikon kiireisimpinä päivinä kävijöitä on ollut lähes 2 000.

– En ajatellut, että kävijämäärä olisi näin valtava.

Näin alkuvaiheessa ihmisiä tulee niin paljon, että kaikkia vierailijoita ei voi valitettavasti huomioida edes katseella. Meitä onkin nyt useita työntekijöitä aulassa vastaanottamassa, kertoo Kampin kappelissa työskentelevä pappi Nanna Helaakoski.

Ensimmäisen viikon tunnelma on ollut hyvä kiireestä huolimatta. Kappelissa ovat käyneet matkailijat, arkkitehtuurista kiinnostuneet sekä tavalliset kaupunkilaiset. Mukana on myös ihmisiä, joilla on asiaa seurakunnan tai kaupungin työntekijöille.

– Olen tuntenut olevani pappina tarpeellinen ja kohdannut enemmän ihmisiä kuin tavallisessa seurakuntatyössä. Täällä

olen paremmin saatavissa, Helaakoski sanoo.

Kappelin kävijöiden palveluksessa on papin lisäksi diakoniatyöntekijä ja nuorisotyönohjaaja.

Kaupungin puolelta kappelissa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Tavoite on, että saatavilla olisi aina kirkon tai kaupungin työntekijä.

Sosiaalityöntekijä Marja Koskenalho on tyytyväinen kappelin keskeiseen sijaintiin. Narinkkatorilla kokoontuvat ja kulkevat kaikenlaiset ihmiset.

– Kamppi on markkinatori ja bisnespaikka. Kappelin tarjoama hiljaisuus on tälle hyvä vastapaino. Täällä ei ole suoritusvaatimuksia.

Pitkän linjan sosiaalityöntekijälle on tärkeää, että kappeli mahdollistaa aidon lähityön, josta puuttuu byrokratia. Ihmiset kohdataan kappelin aulassa. Koskenalho uskoo, että avoin tila kutsuu avoimuuteen.

– Kirkko on aina työskennellyt yhdessä kaupungin kanssa. Yhteistyö on nyt aiempaa syvällisempää, kun työskentelemme samassa paikassa. Opimme toisiltamme. Tämä on mahdollisuus kehittää sosiaalityötä, Koskenalho sanoo.

– Meillä ei ole erityistä kohderyhmää. Kaikki ovat tervetulleita maailmankatsomuksesta riippumatta, Koskenalho toivottaa.

Yhteistyötä laajalla rintamalla

Älä anna harmaakaihin sumentaa arkea.

Harmaakaihin oireet tuntuvat nopeasti arjessa. Lukeminen ja televisionkatselu vaikeutuu, hämäränäkö heikentyy ja värisävyt erottuvat huonommin. Silmät saattavat myös häikäistyä helposti kirkkaassa valossa. Onneksi apua ei tarvitse odottaa, eikä epävarmuudessa tarvitse elää.

Varaa siis aika asiantuntevalle silmäkirurgille Diacorista.

Siitä se elämä kirkastuu.

TIEDUSTELUT JA AJANVARAUS 09 7750 8160

Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

Esimerkiksi Helsingin Vapaaajattelijat ovat suhtautuneet epäilevästi kaupungin ja seurakunnan yhteistyöhön Kampin kappelissa. Kritiikin kohteena on ollut esimerkiksi tontin vuokra.

Kiinteistöviraston osastopäällikön Juhani Tuuttilan mukaan Kampin kappelin maavuokra on kuitenkin suhteessa muihin julkisiin rakennuksiin, kuten Musiikkitaloon.

– Seurakuntaa on kohdeltu tasavertaisesti muihin hankkeisiin nähden.

Helsingin kaupungin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikön Leila Palviaisen mukaan sosiaaliviraston tavoite on kehittää asiakasläheistä palvelua.

– Painotamme strategiassamme alueellisuutta ja verkostoituvuutta. Sosiaalivirasto tekee yhteistyötä viranomaisten,

kansalaisjärjestöjen sekä etnisiä, kulttuurisia ja uskonnollisia suuntauksia edustavien tahojen kanssa, Palviainen kertoo.

Palviaisen mukaan kirkon diakoniatyö on jo historiallisista syistä luonnollinen kumppani kunnalliselle sosiaalityölle.

– Uudet tilat ja kiinteä yhteistyö diakoniatyön kanssa tarjoavat kiinnostavan areenan strategiamme mukaiselle jalkautuvalle ja etsivälle sosiaalityölle.

Palviaisen mukaan kappeli maksaa kaupungille kokonaisuudessaan vuosittain 320 000 euroa. Se sisältää neljän työntekijän palkkakustannukset, sekä kaupungin osuuden kappelin käyttökuluista.

Helsingin seurakunnat vastaavat kappelin rakentamisesta.

Kappelin rakentaminen tulee maksamaan seurakunnille noin 7 miljoonaa euroa.

Kirkko ja kaupunki takaisin Kustannus-Oy Kotimaahan Kirkko ja kaupunkia kustantaa jatkossa Kustannus-Oy Kotimaa. Se voitti lehdestä järjestetyn uuden kustannuskilpailun vuosiksi 2012– 2016. Asiasta päätti Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto viime viikolla.

Vuoden alusta lehteä on kustantanut viime vuonna järjestetyn kilpailutuksen voittanut Suomen Lehtiyhtymä. Kustannus-Oy Kotimaa valitti kilpailutuksesta markkinaoikeuteen ja seurakuntayhty-

mä päätti järjestää sen uudestaan.

Kustannus-Oy Kotimaa teki tarjouksen Kirkko ja kaupungista konsortiona eli yhteenliittymänä Sanoma-konserniin kuuluvan Sanomapainon kanssa. Kotimaan tarjous oli 300 000 euroa vuodessa edullisempi kuin Lehtiyhtymän tarjous.

Kirkko ja kaupunki on painettu Lehtipaino Keski-Uusimaassa, joka on osa Lehtiyhtymää. Jatkossa lehden painaminen siirtyy Sanomapainoon.

7

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Kohta kukkii. Tällä tasanteella arkkitehti Hella Hernberg viljelee työtovereidensa kanssa vihanneksia ja kukkia säkeissä jo toista kesää.

Kaupunki kukoistamaan Arkkitehti Hella Hernberg rohkaisee helsinkiläisiä ottamaan ilon irti urbaanista ympäristöstä.

Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen

A

rkkitehti Hella Hernberg kiipeää työhuoneensa ikkunasta Jätkäsaaren L3-makasiinin tasanteelle kuvattavaksi. Lars Sonckin suunnitteleman, satamakäytössä olleen tiilirakennuksen toisesta kerroksesta avautuu voimakkaassa muutoksessa oleva urbaani maisema. Samalla tasanteella hän viljelee työtovereidensa kanssa jo toista kesää kaikenlaisia vihanneksia ja kukkia säkeissä.

Tästä ja monenlaisesta muusta kaupunkikivasta Hernberg on toimittanut kirjan nimeltä Helsinki Beyond Dreams.

Kirjan nimen voisi vapaasti suomentaa vaikka Unelmia parempi Helsinki.

– Aivan muutaman viime vuoden aikana Helsinki on kehittynyt kukoistamaan niin, ettei täältä tee enää mieli minnekään pois, Hernberg toteaa.

Kaupunkiviljelyn lisäksi on tullut Ravintolapäivä, kaupunginosaliikkeitä, aikapankkeja, kierrätystapahtumia, pyöräilykulttuurin uusi kukoistus ja vaikka mitä muuta.

Vielä muutama vuosi sitten kotona jurottaneet suomalaiset ovatkin löytäneet tapoja kohdata toisensa ja harjoittaa luovuuttaan avoimessa kaupunkitilassa.

– Yllättävää ja hienoa! Parasta tässä on se, että nämä erilaisten aktivistien kehittämät hankkeet eivät tähtää pelkästään henkilökohtaiseen huviin, vaan ne ovat kaikille avoimia tapoja ottaa haltuun oma ympäristö ja pitää siitä huolta hauskasti yhdessä.

Helsingin uudet mahdollisuudet avautuivat Hella Hernbergille, kun hän työskenteli Kalasataman väliaikaista käyttöä suunnitelleessa toimistossa (Suunnittelutoimisto Part).

Satamasta tyhjentyneelle alueelle rakennetaan parinkymmenen seuraavan vuoden aikana uusi kaupunginosa, mutta ennen kuin niin pitkälle päästään, siellä on taiteilijoille, yrittäjille, yhteisöille ja aktivisteille tilaa toteuttaa ideoitaan. Hankkeen aikana sinne viritettiin muun muassa viljelmiä, kaupunkilaisten yhteinen uuni, taideaita ja konttiaukio, jonka konteissa on järjestetty kaikille avoimia tapahtumia.

Hernberg arvioi, että Kalasataman kaltaisilla tiloilla on ollut valtava merkitys uuden kaupunkikulttuurin kehittymisessä. Siellä on ollut mahdollisuus kokeilla asioita vapaasti. Hän perusti vuonna 2009 blogin nimeltä Urban Dream Management ja oman yrityksen samalla nimellä.

Suunnitelma tehdä blogin materiaalista kirja alkoi kehittyä muutama vuosi sitten samoihin aikoihin, kun kävi ilmi, että Helsingistä tulee täksi vuodeksi maailman designpääkaupunki.

– Sitten alkoi tapahtua. Kun päätin ryhtyä tekemään kirjaa, en saattanut kuvitellakaan, kuinka paljon kaikenlaista sen aihepiiriin kuuluvaa ilmaantuu, Hernberg sanoo.

Monen kirjoittajan yhteistyöllä tehty, upeasti kuvitettu kirja ilmestyi muutama kuukausi sitten englanninkielisenä omakustanteena. Vaikka sen aihepiiri on hyvinkin paikallinen, kohderyhmä on kansainvälinen ja kielitaitoinen.

Helsingin kihisevä kaupunkikulttuuri herättää kiinnostusta ulkomaita myöten. Hella Hernberg on vastikään kier-

tänyt New Yorkissa ja Lontoossa esittelemässä kirjaa sikäläisten Suomen-instituuttien järjestämissä tilaisuuksissa.

Hernberg ounastelee, että kaupunkikulttuurin kukoistuksen takana on uusi sukupolvi, joka on matkustellut paljon ja ottanut sujuvasti vaikutteita kaikilta suunnilta.

Monet aktiiviset ihmiset ovat myös alkaneet kyseenalaistaa suorittamisen ja oravanpyörässä huhkimisen mielekkyyttä ja pohtia, miten muuten voisi aikansa ja voimansa käyttää yleiseksi iloksi ja hyödyksi.

– En halua kuitenkaan rajata: kyllä näissä tapahtumissa ja hankkeissa on mukana kaiken ikäisiä. Esimerkiksi reippailla eläkeläisillä on paljon annettavaa, mutta kenties asennemuutos on peräisin nuoremmilta sukupolvilta.

Kolmas ratkaiseva tekijä on ollut sosiaalisen median kehitys. Se on ollut välttämätön edellytys esimerkiksi Ravintolapäivän huippusuosiolle. Ilman Facebookia ja muita nettiviestivälineitä ei tieto ravintoloista olisi kulkenut hetkessä kiinnostuneille asiakkaille ja vielä ilmaiseksi.

– Samanhenkiset ihmiset voivat netissä löytää toisensa mutkattomasti, ja onnistuneet ideat ja tempaukset synnyttävät lisää hyvää, Hernberg kehuu.

Suosikkihankkeita Hella Hernbergille ovat oman kaupunkiviljelykokeilun lisäksi Elissa Erikssonin taidehankkeet. Silloinen kuvataideopiskelija Eriksson hankki vuoden 2010 lopulla verkostojen kautta varat, joilla hän vapautti 21 bussipysäkkiä kaupallisista mainoksista viikon ajaksi. Valotauluissa luki ”Haluan nähdä muutakin”.

Hernberg haluaa kirjallaan ja töillään innostaa ihmisiä ottamaan ilon irti kaupunkiympäristöstä, joka tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia.

– Haluan myös herättää uudenlaisia asenteita virkamiehissä, suunnittelijoissa ja päättäjissä. Hekin voivat herätä näkemään, mikä kaikki on mahdollista ja hyväksi kaupungille ja kaupunkilaisille. www.helsinkibeyonddreams.com

8

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

Vaihtoja verkosta

Käytetty tavara vaihtaa yhä useammin omistajaa netin välityksellä.

Teksti Tuula Hietamäki Kuva Janne Kuisma

S

Kaupungin kasvo: Kaija Antila

Koiramaista elämää Koirien iloinen haukkuminen kuuluu kauas Koirahoitola Hupi ja Hallista Pakilassa. Kultainennoutaja Manu katselee häkistään lempeillä silmillään ja sekarotuinen Hupi, omistaja Kaija Antilan oma koira, kaipaa paijausta.

Hupi tuli aikoinaan Klaukkalasta mielenterveyspotilaiden hoitokodista, ja kaikki herkkukaapit auki saava irlanninvesispanieli Halli on kotoisin Yhdysvalloista.

– Hupi ja Halli ovat täällä pesupäivinä, kertoo koirahoitolan viime kesänä perustanut Antila.

Aikaisemmin Antila työskenteli laboratoriohoitajana, mutta kahdesta leikkauksesta huolimatta vaikea karsastus vei näön ja kyvyn tehdä entistä työtä.

– Olen käynyt koirankouluttajakursseja Eläinkoulutuskeskuksessa. Valtaosan klinikkaeläintenhoitajan työharjoitteluista tein koirahoitoloissa ja vuoden verran etsin sopivia tiloja.

Koirahotellin perustaminen nieli niin paljon rahaa, että ilman perintöä se ei olisi edes onnistunut. Vieläkään työ ei tuo leipää pöytään.

– Vuokra, sähkö, vakuutukset, tietokoneet, valvontakamerat, pesukoneet, häkit ja häkkien kumimattojen kiinnittäminen, Antila luettelee kustannuksia.

Koirahotellin pitäminen vaatii paljon.Jotkut karvaiset asiakkaat ovat melko vallattomia.

Kerran eräs veijari työnsi kuononsa toisen eläinystävän häkkiin, jolloin kaveri puraisi kirsuun.

– Eläinlääkärireissuhan siitä tuli. Lenkilläkin täytyy olla tarkkana, sillä osa koirista jahtaa pyöräilijöitä, toiset siilejä ja lintuja. Aika kova sana monelle ovat rullaluistelijat, joilla on sauvat. Eläimet täytyy hallita hyvin, Kaija Antila tähdentää.

Osa tassuttelijoista on kantaasiakkaita. Tutut koirat hyörivät mukana arjen askareissa, kuten imuroinnissa ja aamukahveilla.

Päivät ovat pitkiä; siivoamista, vesikuppien täyttämistä, lenkit-

tämistä ja juoksevien asioiden hoitamista on paljon. Enimmillään hoitolassa on kymmenen karvakuonoa.

– Koirat lenkitetään kolmesti päivässä. Vain tutut eläimet pääsevät ulos yhdessä.

Joskus eroahdistus saattaa olla niin paha, että koira menee pitkin häkin seiniä.

– Aina omistajatkaan eivät ole tietoisia eroahdistuksesta. Vaikeaa eroahdistusta potevan eläimen paikka ei ole täällä.

Sesonkiaikoja koirahotellissa ovat kesä, joulu, uusivuosi ja hiihtoloma. Toiset viipyvät vain pari päivää, mutta pisimmillään karvakuono voi olla hoitolassa yli kuukaudenkin, kun omistaja on sairaalassa.

Valtaosa lemmikeistä syö omia ruokiaan, sillä vatsa menee herkästi uudenlaisesta ruoasta sekaisin.

– Jos koira ei ala syödä, teen risottoa. Monet tosin saavat ruokahalua, kun ne kuvittelevat, että kaverikin voi vierailla kupilla.

Antila yöpyy kotonaan. Jos jotain ihan omituista sattuu, kotiin tulee hälytys.

Tulee koiravieraita ikäväkin.

– Koirien iloisuus tarttuu, ne elävät niin hetkessä. Mieleenpainuvimmat koirat eivät ole silti niitä helpoimpia, toteaa Antila.

Asun Marttilassa, Pitäjänmäen kupeessa, sodan jälkeen rakennetulla rintamamiestaloalueella. Marttila on pieni kyläyhteisö, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja tulevat juttelemaan.

P.S.

Ihmettelen, miksi koirankakat jätetään tien poskeen, vaikka tälläkin alueella on paljon roskiksia.

Jos kakat kerättäisiin, se loisi koiraystävällisempää maailmaa eikä ihmisten tarvitsisi astua läjiin.

Nautin kesän valosta, ulkoilusta, terveydestä ja tietysti koirista.

Marjo Hentunen

ini Ikolampea ja Piia Häkkistä yhdistää toilettilaukku, joka pyöri ennen tyhjän panttina Häkkisen kotona. Kun Häkkisen mies oli vaimonsa puolesta työmatkallaan ojentanut laukun Ikolammelle Kampin metroasemalla aivan ilmaiseksi, se löysi paikkansa Ikolammen kylpyhuoneesta ja täyttyi hänen hiustenhoitotuotteistaan.

Häkkinen ja Ikolampi ovat internetissä toimivan tavaranvaihtopalvelun Netcyclerin aktiivikäyttäjiä. Toinen halusi luopua itselleen turhasta tavarasta, toinen tarvitsi juuri sellaista. Tilalle Häkkinen sai joltakulta toiselta tarvitsemansa lastenvaatteen ja Ikolampi puolestaan antoi eteenpäin kengät, joille hänellä ei ollut käyttöä.

Moni muukin haluaa vaihtaa turhan tavaransa tarpeelliseen ja käyttää säästyneet rahansa johonkin mielekkäämpään. Vaihto käy näppärästi nettipalvelun kautta. Internetin merkitys tavaran ja myös palveluiden vaihdossa kasvaa koko ajan.

Netcycler ja Sharetribe ovat uusia suomalaisia eettisiä yrityksiä, jotka toimivat verkossa ja ovat kasvamassa ulkomaille. Netcyclerin kautta vaihtuvat tavarat, Sharetriben kautta myös palvelut.

Netcycler aloitti toimintansa vuonna 2008 ja avautui yleisölle vuonna 2010. Käyttö on kasvanut nopeasti ja tällä hetkellä sillä on jo yli 125 000 rekisteröityä käyttäjää.

Toiminta on laajentunut Saksaan ja Englantiin. Suomessa käyttäjiä on koko maassa, noin puolet heistä asuu pääkaupunkiseudulla.

Vaihtoja ja lahjoituksia on ollut yli 34 000.

Palvelun suosio perustuu siihen, että se sovittaa toiveet ja tarjotut tavarat yhteen ja luo jopa viiden hengen vaihtorinkejä, mikä moninkertaistaa mahdollisuuden löytää haluamansa. Käyttäjä lisää kuvia tavaroista, joista haluaa luopua, ja toiveita siitä, mitä etsii. Tarjolla on jo 55 000 tavaraa ja toiveita 86 000.

Kulmilla: Talin tammi

Netcycleria suosivat ne, joilla on kamaa liikaa tai liian vähän tai joilla sen tarve muuttuu. Heitä ovat kotoa pois muuttavien lasten vanhemmat, opiskelijat, tilapäisesti maassa asuvat ja lapsiperheet. Joukossa on myös ekokuluttajia ja tuunaajia. Suurin osa käyttäjistä on naisia ja iältään 20–40-vuotiaita Vaihtaminen, ilmaiseksi antaminen ja saaminen on maksutonta.

– Netcyclerin tulot syntyvät vapaaehtoisten postitus- ja myyntipalveluiden provisiosta. Myös maksullinen Extratili ja Helsingin tavarahotellin käyttö ovat suosittuja. Tavaroiden lisäämiseeen innostetaan kilpailuilla, joissa on aina houkuttelevat palkinnot, kertoo markkinoija Henni Ahvenlampi.

Kaverin vinkki antoi Sini Ikolammelle kimmokkkeen ryhtyä netcycleristiksi pari vuotta sitten. Piia Häkkinen oli jo ryhtynyt koekäyttäjäksi Suomen luonnonsuojeluliiton kautta.

Palvelun suosio perustuu siihen, että se sovittaa toiveet ja tarjotut tavarat yhteen.”

”

Ikolampi on Netcycler-uskollinen ja hän on tehnyt useita satoja vaihtoja. Häkkisellä niitä on noin 150 ja hän etsii tavaraa muiltakin nettisivuilta. Molemmat ovat tehneet ilmaislahjoituksia.

– Haen palvelusta lastentarvikkeiden ja kestovaippojen lisäksi itsellekin vaatteita sekä kirjoja ja astioita, Häkkinen kertoo.

– Parhaat saamani tavarat ovat vedenkeitin ja Marimekon tyynyliina, mielimallini, jota ei enää saa kaupasta. Sen sain klassikkokirjalla, joka oli poimittu kirppiksen poistokorista.

– Yhden roska on toisen aarre, vahvistaa Ikolampi.

– Itselleni on tullut vastaan ihania käsilaukkuja, taidelasia, koruja ja käyttötavaroita.

Olen luopunut siitä, mitä kaapit ovat pursunneet: kenkiä, koruja, vaatteita.

9

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Tammikuun aikana Piia Häkkinen naputtaa tarjolle joululahjoja, joille ei ole käyttöä.

– On kiva ajatus, että joku tarvitsee niitä, hän sanoo.

Sini Ikolampi innostui kierrätyksestä aloittaessaan Netcyclerin käytön.

– Heräteostaminen on karsiutunut suurin piirtein pois. Nykyisin mietin kaupassa, tarvitsenko tämän tavaran todella.

– Käytetystä saa vain vähän rahaa. Vaihdossa saa tilalle sellaista, mitä oikeasti tarvitsee.

Se on rahallisesti kannattavampaa, Häkkinen toteaa.

– Moni käyttäjä on tullut tutuksi. Usein tapaamisesta tuleekin mukava juttutuokio. Ja aina on oma jännityksensä treffata uusia ihmisiä, siinä tarvitaan tuntomerkkejä, Ikolampi kuvailee vaihtotapaamisia.

Tavara tavarasta. Rahaa ei tarvita, kun netin vaihtoringissä jokainen saa tarvitsemansa luopumalla itselleen turhasta.

Sharetribe aloitti Kassi-nimisenä vuonna 2009 osana Aalto-yliopiston tutkimusprojektia. Nimi vaihtui toukokuun lopulla. Kuten Netcycler, Sharetribe haluaa vähentää turhaa kulutusta ja lisäksi se korostaa yhteisöllisyyttä yksin pärjäämisen ihanteen sijasta.

Sharetriben ideana on, että yhteisössä voi keskenään lainata, antaa, vuokrata, ostaa, myydä ja vaihtaa tavaroita, tehdä toisilleen palveluksia ja järjestää kimppakyytejä. Yhteisö voisi olla esimerkiksi kaupunginosa, työpaikka tai oppilaitos eli paikka, jossa ihmisillä on jokin yhteys toisiinsa. Silloin on helpompi vaikkapa lainata työkalujaan toiselle.

– Käyttäjiä on lähes 7 000, joista noin 4 500 Aalto-yhteisössä. Vaihtoja siellä on noin tuhat vuodessa, kertoo toimitusjohtaja Juho Makkonen.

Parhaillaan Sharetribella on käynnissä Helsingin ja Lahden kaupunkien kanssa Kaupunginosista kyläyhteisöjä -hanke, jossa Helsingistä ovat mukana Kallio, Pikku-Huopalahti ja Pitäjänmäki. Yhteistyötä on myös Suomen Omakotiliiton kanssa.

Suomen lisäksi Sharetribe on jo Kreikassa, Chilessä ja Yhdysvalloissa ja se on käännetty kuudelle kielelle. Tavoite on kasvaa maailmanlaajuiseksi paikallisyhteisöverkostoksi.

Viikon fakta LIISA HUIMA

Jättiläisen katveessa Talin kartanon mailla Pitäjänmäellä sijaitsee Suomen vanhin golfkenttä. Pientä valkoista palloa on siellä lyöty jo 80 vuotta, mutta rauhoitettu jättiläistammi on seissyt kartanolla paljon kauemmin. Se oli kookas vanha puu jo silloin, kun nykyisen päärakennuksen vanhin osa rakennettiin vuonna 1820.

– Tammi lienee peräisin 1700-luvun puolivälin paikkeilta, mutta tuskin se on yli 300-vuotias, arvioi Rakennusviraston puuasiantuntija Juha Raisio.

Kuningastammen ympärysmitta on eri mittausten mukaan noin kuusi metriä ja Raision mukaan puu kasvaa vielä. Lehvästö on hyvässä kunnossa. Tammea vaivaa kuitenkin rikkikääpä, joka lahottaa sitä sisältäpäin. Se merkitsee, että puu on elämänsä loppusuoral-

la, mutta se taas voi kestää vuosikymmeniä.

Alueella 30 vuotta sitten asunut lukija kertoo puun olleen emotammi, josta haettiin tammenterhoja kaupungin viljelyksille. Hän ihmetteli usein, miten valtavat juuret tammella täytyy olla.

Lähimmät yhtä suuret tammet löytyvät Kemiönsaaresta ja Piikkiöstä. Helsingin muut puuvanhukset ovat mäntyjä, jotka eivät kasva yhtä paksuiksi kuin tammi. Esimerkiksi Vesalan mänty on arviolta 250-vuotias.

Tammea saavat ihailla nyt erityisesti golfaajat reiällä 18. Kuvassa pelaa Julius Lehtonen.

Eira Serkkola Lisätietoa: www.hel.fi/luontotieto Kerro meille paikasta, josta kannattaa tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

1,3 km Helsinki-päivänä 12.6. avattiin juhlallisesti Baana, 1,3 kilometrin mittainen upouusi kevyen liikenteen väylä Ruoholahdenkadun päästä Kiasman ja Musiikkitalon kulmille. Baana on rakennettu vanhaan ratakuiluun. Siihen kuuluvat pyörä- ja kävelytie, levähdyspaikat ja Marian sairaalan lähettyviltä löytyvät koripallo-, pöytätennis- ja petankkikentät.

Väylää reunustavat kalliot ja satavuotiaat kivimuurit. Mutta Baana on myös viherväylä, jonne istutetaan muun muassa lähes 180 puuta. Rakennuskustannukset ovat 4–5 miljoonaa euroa.

10

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Kun miehet Syvällä muistavat lossa koteloissa, jotka nekin olivat koteloissa”, muistelee poika.

Kotelot alkavat aueta, kun Jonathan – ennen niin pelokas ja melkein sosiaalisen kuoleman partaalla hoippuva oppilas – pääsee mukaan vastaperustettuun kirkon Veljeskuntaan. Franzen kuvaa loistavasti 1970-luvun aatevirtauksia, samaa aikaa, jolloin meilläkin harrastettiin sensitivity trainingia ja tiedostettiin todellisuutta. Nuoret eivät vain tyytyneet riitelemään vanhempiensa kanssa vaan hylkäsivät ja tuhosivat kaiken heihin liittyvän.

Franzenkin löytää rakkauden äitiinsä vasta parikymmentä vuotta myöhemmin, kun äidin syöpädiagnoosi on jo tehty. Perheenjäsenensä nuori mies alkaa nähdä aitoina ihmisinä eikä pelkkinä sukulaisina, kun oppii ymmärtämään saksalaista kirjallisuutta.

Itselleni juuri sukulaissuhteet ja nuoren Jonathanin aikuistuminen oli kirjan hauskinta antia.

Franzenin intohimoinen lintuharrastus ilahduttanee lintuihin hurmaantunutta lukijaa. Paljon kirjailija lintujen varaan laskeekin: ehkä avioliittokin olisi pelastunut, jos olisi päästy yhdessä linturetkelle.

Franzen liikkuu notkeasti menneessä ja nykyajassa ja ilahduttaa lukijaa usein hallitulla huumorilla.

Muistot rakentavat maailman, jossa tosi on kuvitelmaa eikä juontakaan aina tahdo löytyä.

Teksti Marja Kuparinen

KIRJA ”Murrosiästä on helpoin nauttia jos ei ole itsestään tietoinen, mutta valitettavasti murrosiän keskeisin oire on juuri itsetietoisuus”, kirjoittaa amerikkalainen Jonathan Franzen esseekokoelmassaan Epämukavuusalue.

Lukija näkee, ettei se totisesti herkkua ollut.

Franzen sukeltaa kahdelle veljelleen omistetussa kirjassa

”

Muisti on kuin piipusta tupruava savu.”

Torgny Lindgren

omaan nuoruuteensa ja perheensä elämään Keskilännen Webster Grovesissa. Vanhempien taloon satsataan suuria toiveita, sillä joskus siitä saadaan myytäessä paljon rahaa. Ylpeät vanhemmat tuntevat elävänsä keskellä kaikkea. Jonathanille ei ole olemassa mitään muuta kuin perhe, talo, lähiympäristö, kirkko, koulu ja työ. ”Olin kote-

KIRJA Ruotsalainen Torgny Lindgren ei halua kustantajan yllytyksestä huolimatta kirjoittaa muistelmiaan. Muistissa-kirjassa hän kuitenkin – ja ilmeisen vastahakoisesti – suostuu matkaamaan takaisin menneisiin vuosiin.

Meillä on historian tarve, historian ja tarinoiden. Sen vuoksi me keksimme muistin, tiivistää Lindgren. Hän ei katso muistavansa mitään eikä näe elämäänsä suurena kertomuksena, pikemminkin novellikokoelmana. Suorastaan liikuttava on kohtaus, jossa Lindgrenin sielu löytää oman äänensä.

Lindgrenin tekstin suuri viehätys on hänen lauseittensa selkeydessä ja yksinkertaisuudessa.

Ajatukset avautuvat syvälle ja ovat merkityksestä tiiviitä. Kirjoittamisen puhtautta voi vain ihailla. Kun vielä sanottua ei erityisesti tulkita, lukijan ilo on sitä suurempi.

Torgny halusi kirjoittaa jo nuorena. Se oli hänelle puhdasta ja väärentämätöntä nautintoa.

Sitten se on luultavasti myös syntiä, sanoi äiti – ja kielsi.

Pelkkä kaunis ei riitä, pitää päästä asioiden ja ihmisten sisimpään olemukseen. Helene Schjerfbeck -näyttely osoittaa, mitä se merkitsee.

Teksti: Marja Kuparinen Kuva: Hannu Aaltonen / Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto

A

teneumin saleissa kulkiessa Helene Schjerfbeckin (1862–1946) maalausten runsaus – yli 300 työtä – on suorastaan hengästyttävä. Vaikka kulkee näyttelyn läpi aikajärjestyksessä, kokonaisuus osoittautuu melkein hallitsemattomaksi.

Se on laajin Schjerfbeck-näyttely, mitä milloinkaan on järjestetty.

Varhaisten töiden rinnalle on onneksi pantu esiin maalauksista myöhemmin tehtyjä toisintoja. Jos Schjerfbeckin pensselin jälki olisi jäänyt 1800-luvun historiallisiin ja naturalistisiin maalauksiin, häntä pitäisi taitavana. Ei kuitenkaan lähes aikalaisena, tulkkina samankaltaisille elämäntunnoille, joita itsestään löytää. Kun katsoo Schjerfbeckin omakuvia – varsinkin niitä viimeisiä – katsojaan tarttuu helposti haikeus ajan lyhyydestä ja ihmisen persoonallisuuden hauraudesta. Elämän jättämisen täytyy olla vaikeaa.

Maalausten edessä joutuu myös kysymään, missä itsessä on samanlaista intohimoa ja halua keskittymiseen, halua katsella ja kuulostella aikaisemmin tehtyä ja yritystä etsiä aina olennaista.

Se vaatii tahtoa, kurinalaisuutta ja uskallusta seurata tietä, jonka

tunnistaa omakseen. Sitä kaikkea Helene Schjerfbeckissä oli. ”Ei, unelmointi ei sovi minulle, tehdä työtä, elää työn kautta, se on minun tieni”, hän kirjoitti ystävälleen Einar Reuterille.

Näyttelyssä tulee Helene Schjerfbeckin elämäntarina tutuksi. Lapsuuteen mahtui isän vararikko, siskon kuolema ja oma putoaminen kotiportailta, josta seurasi eliniäksi ontumista ja lonkkakipuja.

Lahjakas piirtäjä pääsi yksitoistavuotiaana Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskouluun.

Sitten seurasi yksityinen taidekoulu, stipendi Pariisiin, matkoja Italiaan, Venäjälle, Hollantiin ja Englantiin. Viimein vuonna 1902 Schjerfbeck asettui Hyvinkäälle ja Tammisaareen, hoiti äitiään ja teki kotitöitä sekä sai äidin kuoleman jälkeen (1923) vapauden maalata ilman muita velvoitteita.

Miehiäkin Schjerfbeckin elämään mahtui, vaikkei hän koskaan avioitunut. Oli nimettömäksi jäänyt kihlattu Englannista, taidekauppias ja ystävä Gösta Stenman sekä metsänhoitaja Einar Reuter, joka myös maalasi ja säilyi ystävänä Helenen kuolemaan saakka.

Syvin intohimo saattoi kuitenkin olla taiteilijan rakkaus väreihin, muotoihin ja ihmiskasvoihin. Yksi malli taiteilijalla oli aina saatavilla: oma itse. Eikä Helene Schjerfbeck halunnut kaunistella. Ne jotka niin tekivät, oliANNE ROSSI-HORTO

KIRJA Israelilaisen Amos Ozin Fima on tarina valloittavasta ja lörpöttelevästä miehestä, joka koettelee ympäristönsä hermoja tuon tuostakin.

Jerusalemissa asuva keski-ikäinen Fima työskentelee naistentauteihin erikoistuneen lääkäriaseman vastaanottoapulaisena. Fima rakastaa naisia suuren sydämensä innolla ja saa myötätunnon kyyneleet silmiinsä heitä ajatellessaan.

Jos oikein hyvin käy, hän jaksaa vielä kuunnellakin heitä.

Fima syttyy sanomalehdistä ja Israelin sekopäisestä tilanteesta.

Koska hänen kiinnostuksensa historiaan ja politiikkaan on suurta, hänen ajatuksensa takkuuntuvat tuon tuostakin pohtimaan, miten juutalaisten ja arabien elämä voitaisiin järjestää nykytilannetta paremmin. ”Arabit ovat selvästikin oivaltaneet, etteivät pysty heittämään meitä mereen. Ikävä puoli on, että juutalaisten on vaikea elää ilman ketään joka haluaisi heittää heidät mereen”, Fima päättelee.

Fiman avioliitto on jo ohi, mutta silti hän tuppaa entisen vaimonsa Yaelin lapsenvahdiksi ja jopa perheen kotiavuksi. Fimalle sellainen on vain järjestelykysymys.

Moni ihminen sietää ja jopa rakastaa Fimaa, joka on yhtä aikaa ajatuksissaan intohimoinen mutta käytännön elämässään veltto ja ailahteleva, jopa huvittava. Fima taas pitää erotuksetta kaikista, jotka sietävät häntä.

Fiman hahmon ristiriitaisuus saa aikaan sen, että hänen poliittiset mietteensä eivät muutu uuvuttavaksi saarnaksi. Kuka voi olla kiukkuinen tällaiselle surullisen hahmon ritarille, joka toheloi kotinsa ja itsensä hoidossa, mutta jaksaa seikkailla Yaelin pojan kanssa mielikuvitusmaailmojen rajattomassa avaruudessa?

Oz saa Fiman kautta hyvän tilaisuuden pohtia myös maansa tulevaisuutta. Kirjaa varjostaa ajan väistämätön katoavuus ja tietty suru ihmisen kyvyttömyydestä muuttua ja oppia.

on intohimo

Amos Oz: Fima.

Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen.

Tammi 2012. 428 s., 20,90 e.

Jonathan Franzen: Epämukavuusalue.

Henkilökohtainen historia.

Suomentanut Tero Valkonen.

Siltala 2012. 245 s., 34,90 e.

Torgny Lindgren: Muistissa.

Suomentanut Liisa Ryömä.

Tammi 2012. 197 s., 19,50 e.

Punaista! Värin olemukseen saa uudenlaisen otteen, kun pilkkoo omin käsin sipulit tomaattikeittoon.

11

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

vat hänestä ikäviä tapauksia.

Vuodet toivat mukanaan yhä enemmän pelkistymistä ja hillitympiä värejä. Pehmeää ruskeaa, murrettua vihreää, harmaata, mustaa ja valkoista, jossain pienen pieni kirkkaampi väripilkku.

Jos kuvien katsomiselta haluaa hengähtää, tarjolla on myös kaksi elokuvaa. Den unga Schjerfbeck -elokuva (tekstitetty suomeksi) kertoo tunnin ajan taiteilijan kasvuvuosista modernismin uranuurtajaksi 1880-luvulla. Ohjaus on Charlotte Airaksen.

Valoa ja varjoa. Helene Schjerfbeckin elämä kertoo taiteilijan tarinan. Siihen mahtui paljon työn iloa ja halua keskittyä aina olennaiseen. Parinkymmenen minuutin mittaisen elokuvan on ohjannut Yehia Eweis.

Jos Schjerfbeck ei ole kovin tuttu, näyttelykäynnistä saa enemmän irti tutkimalla jo etukäteen esimerkiksi Ateneumin verkkosivujen ääniopasta www. ateneum.fi/aaniopas sekä Siina Hälikän käsikirjoittamaa teosreittiä, joka kertoo taiteilijan pitkästä urasta hänen tärkeimpien teostensa sekä omien kirjesitaattien kautta http://kokoelmat.fng.fi.

Näyttelyluettelo Helene Schjerfbeck – 150 vuotta kattaa kaikkiaan 750 teoksen tiedot ja kuvat. Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen julkaisun on näyttelyn kuraattorin Leena Ahtola-Moorhausen kanssa toimittanut taidehistorioitsija Anu Utriainen.

Taidehistorioitsija Satu Itkonen puolestaan on tehnyt selkokielisen oppaan Helene Schjerfbeckin maalauksiin ja elämään.

Hillitty vimma -kirjan loppu kuvaa hyvin Schjerfbeckin pyrkimyksiä: ”Luulen, että vain paluu yksinkertaisuuteen ja rauhaan, vaatimattomuuteen voi pelastaa maailman. Mutta eikö kaikki lopulta ole sisäistä elämää, ulkoinen jää tietoisuudestamme pois”, kirjoitti Schjerfbeck ystävälleen vuonna 1932.

Minun tieni. Eikö tässä omakuvassa katsokin levollinen taiteilija, joka on löytänyt oman kutsumuksensa? Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva (1915), Ateneumin taidemuseo.

Ateneumin taidemuseo, Kaivokatu 2, avoinna ti ja pe 10–18, ke ja to 10–20, la ja su 11–17. Helene Schjerfbeck -näyttely 14.10. saakka.

Tosi tärkeä juttu KIRJA Lapsille taide-elämyksiä ja kokemuksia tarjoavan Annantalon suojissa on syntynyt kerrassaan mainio ja kunnianhimoinen kirja Tehdään taidejuttuja.

Annantalon taideneuvolassa vuosina 2009–2011 tehdyistä tehtävistä kirjaan on otettu sellaiset, jotka voidaan toteuttaa kaikenlaisissa kodeissa. Taidetehtävien kotiversiot on kehittänyt Anne Rossi-Horto. Hänen suunnittelemiaan ja keräämiään ovat myös kirjan kaupunkiretket ja ruokareseptit.

Taidekasvatus on paljon laajempi juttu kuin paperit ja väri-

kynät, joita useimmissa kodeissa lapsille tarjotaan. Kirja näyttää, että se voi merkitä vaikka majan rakennusta, kasvonaamion tekoa, teatteria perunapäillä, linnunpesän rakennusta, keppihevosen tekoa, taidemuseoon menoa, punajuurikeiton valmistamista tai retkipäivää kaupungille.

Kirja listaa lapselle sopivia tarvikkeita ja korostaa niissä laadun merkitystä. Esimerkiksi nuori taiteen tekijä ei saa suurtakaan iloa harjaksiaan tiputtelevasta pensselistä, värejä kitsaasti luovuttavista vesivärinapeista tai kupruille kohoavasta heikosta akvarellipaperis-

ta. Myös lapsi ansaitsee hyvät välineet. Niistä saa pitkäaikaisen ilon.

Taiteen tekeminen liittyy yhteen maailman aistimisen kanssa.

Siihen kuuluu itse tekemisen iloa, mutta myös toisten tekemisiin syventymistä ja koetun arviointia.

Kirja rohkaisee ottamaan lapsen mukaan taidenäyttelyyn tai museoon. Hän saattaa olla aikuista notkeampi ymmärtämään näkemäänsä. Aikuinen ei ehkä lainkaan tajua, miksi jokin ”vaikea” taideteos onkin lapsen mielestä kiinnostava. Jo itse tila saattaa olla elämys.

Iltasatujen lisäksi käteen kannattaa ottaa silloin tällöin myös taidekirja. Esimerkiksi Marc Chagallin teokset leijuvine hahmoineen ovat lapsille helppoja. Taiteilijan elämäntarinan kautta kuvista aukeaa aikuisellekin uusia ulottuvuuksia.

Tehdään taidejuttuja -kirjaa myydään Annantalon taidekeskuksessa 20 euron hintaan. Postitse sen saa 23 eurolla, tilaukset arja. pitkanen@hel.fi.

Marja Kuparinen Anne Rossi-Horto, Erja Mehto ja Leila Heimonen (toim.): Tehdään taidejuttuja. Taidekasvatusta kaikenlaisiin koteihin. Annantalon taidekeskus 2012.

Sakastissa nauretaan – Ville kuoli.

– Mihin Ville kuoli?

– Viinaan.

– Mutta Villehän oli uskossa!

– Ai niin… se Ville kuolikin sokeritautiin.

12

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Annatko anteeksi?

Anteeksianto toimii kuin taika: se auttaa ihmistä eroon vaikeista tunteista.

Kannattaako kuitenkaan kaikkea antaa anteeksi? Entä jos ei pysty?

eläneet hyvää rakkaus- ja perhe-elämää. Eihän toinen voi vain viedä minulta kaikkea! Minulla oli valtava tarve puhua asiasta ja saada selville kaikki yksityiskohesällä on tyttäreni häät, joihin dat. Onneksi ystäväni jaksoivat kuunnella. Kävin amäitinä tietenkin osallistun. Mutmattiauttajallakin. Siellä ymmärsin, että olin menetta tuntuu täysin mahdottomalta tänyt muutakin kuin mieheni. Olin menettänyt koko istua samassa pöydässä ex-mieitsetuntoni naisena.” heni uuden vaimon kanssa. Hän Pahin vaihtoehto on kapseloida tapahtuma mieon ensin vienyt minulta avioleensä ja kieltäytyä käsittelemästä asiaa. miehen, sitten kodin ja nyt yritVoimakkaita tunteita ei tarvitse pelätä. Tärkeintä tää häissäkin ottaa paikkani! Miten voin nauttia lapon osata tunnistaa, mihin toimintaan ne minua haasseni häistä, kun tunnen niin syvää vihaa tuota naista tavat, Tuulikki Saaristo kirjoittaa. kohtaan? Miten voin koskaan antaa anteeksi? ” Kostaminen ei auta koskaan, koska se ei muuta taElämässä näin käy monelle muullekin kuin Raipahtunutta miksikään. Vääryyshän on jo tapahtunut. lille, 56. Rakkain ihminen pettää, ystävä rikkoo luKoska menneisyyttä ei voi muuttaa, kannattaa keskitpauksensa, liikekumppani väärentää valtakirjat. Joku tyä tulevaisuuteen. käyttää lapsen luottamusta tai nuoren hätää hyväksi ja Toisinaan juuri tulevaisuus tai sen ajattelu nostaa tuhoaa ihmisen koko tulevaisuuden. vaikeat asiat esiin. Monilla tuoreillakin loukkauksilla Pitäisikö silloin vain kääntää toinenkin poski? Antaa on juurensa kaukana. kaikki anteeksi? Onko anteeksianto aina edes tarpeen?

Elämässä kulkee sisäisen sovituksen rytmi. Se On, anteeksianto on aina tarpeen, sillä viha on voityöntää meidät kohtaamaan ristiriidat uudelleen tiemakas kuormitustekijä. Kun ihminen on tyissä kehitysvaiheissa. Elämän vihainen, hänen verenpaineensa nousee, murroskohdat, kuten lapsen syntylihakset jännittyvät ja keho on täynnä admä tai vanhempien kuolema, nostarenaliinia. Tässä tilassa ihminen on altis vat vanhat tapahtumat esiin, Saarissairastumaan, summaa psykoterapeutti to ennustaa.

Tuulikki Saaristo kirjassaan Taikasanat.

Viimeistään tällöin ihminen jouHänen mielestään ihminen, joka ei an- Anteeksiantaminen tuu huomaamaan, että usein ongelna anteeksi, juuttuu menneeseen ja tuhomana ei ole itse tapahtuma vaan siiaa itseltään mahdollisuudet luoda hyvää on eri asia kuin tä tehty tulkinta. Ja vielä suurempi tulevaisuutta. ongelma saattavat olla omat tunteet unohtaminen.”

Anteeksianto on yksi parhaista keija niiden paisuttelu. noista suuntautua kohti onnellisuutta, Ongelmamme ei ole viha vaan koska se opettaa etäisyyttä omiin tunnekoukkuihin. se, että emme selvitä vihaamme. Selvittämätön viha Moni pitää anteeksiantoa mahdottomana, koska muuttuu kaunaksi. Ja kun kauna syöpyy sydämeen, siikuvittelee, että siihen pitäisi kyetä kerralla. Psykologitä tulee katkeruutta, summaavat Paula ja John Sandsesti ihmisen on vaikeaa antaa anteeksi tuskallisia koford sekä Lee Bowman kirjassaan Valitse anteeksianto. kemuksia, jos ei niitä ole ensin työstänyt.

Moni pelkää , että antamalla pahan teon anteeksi Varsinkin voimakkaan trauman, kuten petetyksi ihminen ikään kuin hyväksyy menneen vääryyden eli tulon jälkeen, mieleen on ensin hahmotettava käsitys ”painaa sen villaisella”. Tuulikki Saaristo on kirjassiitä, mitä omassa elämässä on oikeasti tapahtunut. saan eri mieltä. Hänen mukaansa anteeksiantaminen Kriisiterapia jakaa nämä trauman jälkeiset ajanjakon eri asia kuin unohtaminen. Se ei myöskään tarkoita sot kolmeen vaiheeseen: sokkivaiheeseen, jolloin ihmisamaa kuin englanninkieliset termit eli ”condoning” selle tapahtunut saatetaan kieltää, reaktiovaiheeseen, tai ”excusing” eli väärän teon salliminen. jolloin tilanne aletaan ymmärtää ja työstämisvaihee”Vaikka voimme pyrkiä ymmärtämään, mitkä seiseen, jolloin tapahtunutta pohditaan jatkuvasti läpi. kat väärintekijän varhaisen elämän olosuhteissa johKullekin jaksolle on ensin annettava oma aikansa, tivat tekoon, se ei silti tarkoita, että annamme luvan jotta tie kohti anteeksiantoa ja uutta tulevaisuutta voipahoille teoille. Vaikka tekijällä olisi teoilleen puolussi löytyä. Näin kävi myös Railille: telu, se ei tee tekoa oikeaksi”, kirjoittaa Saaristo. ”Aluksi en uskonut koko asiaa millään todeksi. SitKaikki asiantuntijat korostavat, että anteeksianto ei ten toivoin, että mies tulee järkiinsä ja palaa kotiin. tarkoita rangaistavan teon tuomitsematta jättämistä.

Ajattelin, että näin ei voi käydä meille, mehän olemme Jos kyseessä on rikos, se on mahdollisuuksien mukaan Teksti Outi Reinola Kuva Hans Eiskonen

”K

”

Turha toivo? Jos juuttuu katkeruuteen ja loukkauksesta tekemääns

ratkaistava oikeudessa. Anteeksiannolla ei ole mitään tekemistä vääryyden sallimisen tai jatkumisen kanssa.

Sen sijaan anteeksiannolla on paljon tekemistä itsetuntemuksen kanssa. Parhaimmillaan ihminen armahtaa itsensä ja päästää itsensä eroon tuhoisista tunteista.

Se, joka ei anna anteeksi, tuomitsee itsensä ikuisesti roikkumaan kokemiinsa vääryyksiin. Näin hän varmistaa, ettei hänen elämäänsä mahdu myönteisiä ja positiivisia tunteita.

Kun kyseessä on hyvin henkilökohtainen loukkaus, epäoikeudenmukainen teko tai syvälle varhaisiin kokemuksiin liittyvä tapahtuma, ihminen voi joutua anteeksiannon kriisiin. Silloin hän ei edes halua antaa anteeksi.

Silloin usein jumiutuu syyttelemiseen eikä pääse itse uuteen vaiheeseen. Toisen teko hallitsee täysin omaa elämää, Saaristo muistuttaa.

Mitä voi tehdä silloin, kun tuntee sydämessään, ettei pysty millään keinoin antamaan anteeksi? Onko anteeksiantaminen tosiaan valinta?

Tarkasteleepa asiaa psykologiselta tai hengelliseltä kannalta, vastaus näyttää olevan sama: on siltikin

13

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

sä tulkintaan, tekee itselleen hallaa. Pahin vaihtoehto on kapseloida tapahtuma mieleensä ja kieltäytyä käsittelemästä sitä.

avattava suu ja sydän ja tuotava asia esiin.

Anteeksiannon on alettava siitä valinnasta, että olemme halukkaita arvioimaan oman ja toisen osapuolen vastuuta. Se on halukkuutta luopua kaunan ja kielteisyyden tunteista.

Ihminen joutuu silloin kohtamaan kaksi uutta asiaa. Hän oppii ottamaan etäisyyttä tunteisiinsa ja toimimaan niistä huolimatta.

Tuulikki Saaristo neuvoo alkuharjoitukseksi sanomaan illalla hiljaa mielessään näin: ”Minä, xx, annan sinulle yy anteeksi sen, mitä teit.”

Siinä ei vielä tarvita täyttä valmiutta anteeksiantoon. Sanat voi sanoa mielessään, oli olo millainen tahansa ja luottaa siihen, että ne alkavat unen aikana tehdä työtä piilossa olevien tunteiden kanssa.

Samalla ihminen joutuu myös sietämään omaa vastustustaan ja vihamielisiä tunteitaan. Kyseessä onkin tunteiden siedätyshoito.

Saariston mukaan anteeksiannon harjoittelu säännöstelee kielteisiä tunteita pienissä erissä, jolloin niistä tulee helpommin siedettäviä. Sekin on jo pieni voitto, kun pahan olon hetket lyhenevät.

Apuna voi käyttää myös kirkon palveluja. Voi pyytää pappia rukoilemaan kanssaan anteeksiantamisen kyvyn puolesta tai viedä kirkkoon esirukouspyynnön, johon kirjoittaa ja pyytää apua anteeksiantoon.

Jos haluaa haastaa itseään kunnolla, voi mennä vieläkin pidemmälle ja tehdä jotain, joka siunaa loukannutta henkilöä. Vihamiehen puolesta rukoilu lienee jokaiselle vaikeinta.

Jotta anteeksianto voisi todella vapauttaa meidät, sen on siirryttävä tunteiden tasolta toiminnan tasolle. ”En minä omista vihan tunteistani ole päässyt kokonaan eroon. Se hiukan helpotti, kun ymmärsin, ettei ex-mieheni pysty kunnolla sitoutumaan. Olen hänen puolestaan ihan tietoisesti koettanut rukoilla, vaikka se kirveleekin. Koetan myös muistaa, että elämä on pitkä. Ehkä asiat vielä asettuvat toiseen valoon”, kertoo Raili.

Kenties tärkein osa anteeksiantamisessa, jota jokaisen kannattaisi kokeilla, olisi itsensä armahtaminen ja itselleen anteeksi antaminen. Sen voi aloittaa suuntaamalla itseensä mahdollisimman myötätuntoisen ja

lempeän katseen.

Harjoittelua jatketaan sanomalla iltaisin kolme tai neljä kertaa: ”Minä annan itselleni anteeksi.” Alkavassa prosessissa ei ole olennaista se, tunteeko ihminen, että hänellä olisi jotain anteeksi annettavaa itselleen tai muille. Oleellista on tiedostaa oma turha tunnekamppailunsa ja saada siihen käytetyt voimavarat parempaan käyttöön.

Anteeksiantoharjoittelu vaikuttaa Tuulikki Saariston mukaan useimmilla hyvin nopeasti. Se rentouttaa mielen ja kehon, jolloin uni tulee paremmin. Kun aloittaa siitä, että opettelee suhtautumaan itseensä myönteisesti ja antaa oman vajavuutensa anteeksi, on helpompi opetella antamaan muillekin anteeksi.

Lähteet: Tuulikki Saaristo: Taikasanat – eli miksi antaisin anteeksi. Dialogia 2005.

Salli Saari: Kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Kriisit ja niistä selviytyminen. Otava 2008.

Paula Sandford ja John & Lee Bowman, Valitse anteeksianto. Prograzia 2001.

14 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 Hakavuoren kirkolla.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220.

To 14.6. klo 13 Torstaikerho. Hannu Vapaavuori.

Su 17.6. klo 12 Messu. Konfirmaatio.

Miika Kolari, Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen.

Ke 20.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Stefan Stanciu, panhuilu ja Ilpo Laspas, urut.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 13.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia.

Otto Jakobsson, kitara. Klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen.

To 14.6. klo 9 Aamurukouspiiri Yläsalissa. Klo 10–11.30 Perheitten kesäkerho kirkon pihalla. (säävaraus) Su 17.6. klo 10 Messu. Mari Järvinen ja Olli Mönttinen.

Ti 19.6. klo 12–14 Kesäkahvila.

Ke 20.6. klo 20 Iltamessu. Sami Lahtinen ja Hanna Autio.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska.

Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, Herttoniemenranta ke klo 14–15 p. 09 2340 3341, Myllypuro ti ja to klo 9–10 puhelimitse p. 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkko ke klo 14–16.

Pe 22.6. Juhannusaaton retki Sammatin leirikeskukseen. Bussikuljetus (2 bussia) lähdöt Kulosaaren kirkolta, Kyösti Kallion tien parkkipaikka klo 15, Herttoniemenrannan kappelilta, Laivalahdenkaari 5 klo 15.10, Herttoniemen kirkolta, Hiihtomäentie 23 klo 15.15, Myllypuron kirkolta (Tuulimyllyntien parkkipaikka) klo 15, paluu Sammatista klo 21.00. Hinta (sis. kuljetuksen, aterian, kahvin) 15 e. Ilm. virastoon 19.6. mennessä p. 09 2340 3300

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320

(suntio) Su 17.6. klo 10 Konfirmaatiomessu, Sammatti 1, Ropponen, Lemponen, Perkiö Su 17.6. klo 14 Konfirmaatiomessu, Valkeala 1, Olkkola, Lemponen, R. Rantanen

Seurakunnissa tapahtuu 14.6.— 20.6.

Su 17.6. klo15 Kesän lauluja ja säveliä Herttoniemen siirtolapuutarhan riihessä. Yhteislaulutilaisuus, Lankinen, Simoila. Kahvitarjoilu siirtolapuutarhan hyväksi klo 14.30 Ke 20.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, hartaus, yhteislaulua, kahvit, Simoila

■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 (suntio) To 14.6. klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus, Tamminen

na kesällä ma, ke, to, pe klo 10–14, ti klo 10–17.

Su 17.6. klo 11 Vironkielinen messu.

Raamat, Rannak, Kuusikoski. Klo 11 Unkarinkielinen messu. Kappelisalissa.

Halasz. Klo 13 Kiinankielinen jp.

Huang. Klo 17 Kansanlaulukirkko.

Hakkari-Ohmero, Sariola. Vivika Oksanen, harmoni, Dagmar Rannak, nokkahuilu, Heidi Viisma, kantele. Lukija Anna-Riitta Simonen-Kässi.

Ti 19.6. klo 15.30–17.30 Kesäkahvila.

Myynnissä suolaista ja makeaa, grillimakkaraa. Sateella sisällä.

Kulosaaren kirkko

Seurakuntakoti

Kannelmäki

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (suntio) Su 17.6. klo 10 Messu, Tikkanen, Lankinen

■ Siltasaarenk. 28 Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9.

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus

Herttoniemenrannan kappeli

Leposaaren kappeli

Teatteri Kallio

■ Leposaarentie Ke 13.6. klo 18 Virsi-ilta, Tamminen, Simoila

■ Siltasaarenk. 28 Ke 20.6 klo 18.00 Kulttuurikeskiviikko. Lauluyhtye Uusi Kukka esittää lauluja musikaalista Berliini järjestyksen kourissa. Terho Marlo säestää.

Myllypuron kirkko

Ryhmät ja kurssit

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (sun-

■ Lisätietoja ja ilmoittautumiset tio) kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611.

Su 17.6. klo 12 Messu, Rautiainen, Elämäni värit maalauskurssit HaLankinen, kahvihetki rakan saarella ja MustasaaKe 13.6. klo 19 Kesäilta ressa. Kursseilla etsitään Seurakirkolla, Tikkanen omaa luovuutta värin koElintarvikkeiden jako kemisen ja maalauskunnat Liikuntamyllyn pääharjoitusten avulla. verkossa: www. dyssä ma, ke ja pe.

Tärkeintä ei ole itse Paikalla oltava viim. helsinginseura- maalaus, vaan se mitä klo 9.30. Backman p. ihmisessä maalaamikunnat.fi 2340 3333 sen aikana tapahtuu.

Maalaustaitoa ei tarvita!

Päivä– ja iltakursseja viikolla ja viikonloppuisin, katso kurssi■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ajat Kallion nettisivuilta tai hae kursma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. siesite virastolta. Ensimmäinen kurssi 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päiti–to 3.–5.7. klo 17–20., h. 68 e. Ohj. taivystävä pappi viraston aukioloaideterapeutti, kuvataiteilija Tuija Varjokoina, p. 2340 3602. Diakonian ranta. ajanvaraus ti, to klo 9–10, ke klo 13– Luostaripäivä karmeliittayhteisös14, p. 2340 3618. Tapaamiset ti, to sä Vartiosaaressa su 15.7. klo 10–19. klo 10–12, ke klo 14–16.

Messu, rukoushetkiä ja hiljaisuutta saaren luonnossa. Ohj. sisar Hannele KiviKallion kirkko nen de Fau ja diak. Sinikka Metiäinen.

■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

H. 40 e + kulj. 15 e. Ilm. p. 2340 3661 tai Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo kallio.srk@evl.fi.

10–18.

Kummin kaa -kummileiri 14.–16.9.

To 14.6. klo 13 Urkukonsertti Ville UrKorpirauhan leirikeskuksessa. Leiri on ponen, Bach. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. tarkoitettu kummeille ja heidän 5–12 – Klo 18 Viikkomessu. Varjoranta, Mänvuotiaille kummilapsilleen. Askartelua, nistö, Oksanen. ulkoilua, saunomista, hartauksia ja hySu 17.6. klo 10 Messu. Kotakorpi, Varjovää ruokaa! H, aik. 60 e, lapsi 40 e. Ilm. ranta, Männistö, Oksanen, avust. Krisviim 31.7. p. 2340 3600. Lisätietoja tytti. tiina Hehku. friberg@evl.fi tai 050 380 3252.

Ma 18.6. klo 19 Urkukonsertti. Iina-KaMusiikkileikkikoulut Lintulahdessa, rita Hakalahti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Käenkuja 3a A. Ma 3.9.–10.12. Ryhmät e. klo 9–13 välillä. H. 80 e / kausi. Ilm. ja liKe 20.6. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri. sätiedot tytti.friberg@evl.fi tai 050 380 3252.

Alppilan kirkko Minäskräppäys Alppilan kirkolla ti ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoin19.6. klo 12–15. Tule tekemään itsestäsi

Kallio

Taivaan tähden

oma lehti tai kirja! Kierrätysmateriaaleista koottu kirja askarrellaan teksteistä joita kirjoitamme, piirrämme tai kuvista joita haemme valokuvista, lehdistä tai julkaisuista. Ohj. diak. Nina Klemmt ja Kati Helin. Materiaalimaksu 1,50 e / kerta.

Diakonialeiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 13.–17.8. Tule nauttimaan kauniista luonnosta ja iloisesta yhdessäolosta. Leiri on tarkoitettu eläkeikäisille. H. 120 e. Ilm. viim. 6.7., p.

2340 3600.

■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3853.

Ke 13.6. klo 19 Viikkomessu. Enrold, Rintamäki.

La 16.6. klo 10 Päivärippikoulun konfirmaatiomessu. Koskinen, Rintamäki.

Su 17.6. Pöyhölän rippikoulun konfirmaatiomessut. Klo 10 Opossumit, klo 13 Vompatit. Hirvonen, Rintamäki.

Ke 20.6. klo 19 Viikkomessu. Rajamäki, Härkönen.

Malminkartanon seurakuntakoti ■ Vellikellonpolku 8

To 14.6. klo 18 Malminkartanon kesäilta. Yhteislaulua, yhdessäoloa, makkaran grillausta ja hiljentymistä. Ohjelmaa sekä isoille että pienille. Tervetuloa kaikenikäiset!

Muuta Kesäilta Maununnevan seurakuntakodilla, Juoksuhaudantie 37, to 21.6. klo 18. Juhannusta juhlimassa, makkaraa paistaen. Järvinen, Härkönen, Raitavuo, Kristiina Kokko.

Hiljaisuuden retriitti Enkelin siipien suojaa pe–su 28.–30.9. Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla.

Hinta 110 e oman seurakunnan jäsenet, 130 e muut. Mahd. yhteiskuljetukseen lisämaksusta. Ohj. Riitta Järvinen, Nina Rajamäki ja Maritta Laiho. Tied. ja sitovat ilm. ajalla 13.6.–8.7. sekä 16.8.–6.9. riitta.jarvinen@evl.fi , p. 2340 3826 tai nina.rajamaki@evl.fi, p. 2340 3823.

Lauttasaari

koniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 13.6. klo 18 Avoin rukouspiiri, Bporras. Klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, sanaa julistaa Erkki O. Auranen, rohkaisupuheenvuoro Ulla Auranen, Raamattua lukee Ulla Nenonen, ylistyslaulua johtaa Marjukka Andersson. Päätteeksi ehtoollinen, pastori Annette Markkunen. Esirukouspyyntöjä voi lähettää etukäteen sähköpostilla: annette.markkunen@evl.fi To 14.6. klo 17–21 Kesäkrypta nuorille ja nuorille aikuisille.

Su 17.6. klo 11 Konfirmaatiomessu, Honkalinnan rippileiriläisten konfirmaatiomessu. Marko Heusala, Marjukka Andersson, panhuilisti Stefan Stanciu, Varpu Koivunen, Maija Haavisto– Hyvärinen, Helena Rantanen, Johanna Rauhamäki, Aila Kyllönen.

Ma 18.6 klo 13–14.30 Kesäkahvila, alkuhartaus kirkossa minkä jälkeen kahvit ja ohjelmaa B-portaan kahvilassa ja sään salliessa pihassa. Mukana Katri Uutela, Sari Airaksinen ja Marjukka Andersson.

Ti 19.6. Saunailta Poliisien majan rantasaunassa, Kyyluodontien päässä. Ilta alkaa klo 18 virsilauluhetkellä minkä jälkeen aikuisilla on mahdollisuus saunoa klo 21 asti. Nuorten aikuisten saunavuoro on klo 21–24. Omat pyyhkeet, uintivarusteet ja virvokkeet ja eväät mukaan, makkaranpaistomahdollisuus. Kesän toinen saunailta on 14.8.2012.

Ke 20.6. klo 19 Viikkomessu, Juha Rintamäki ja kanttori Marjukka Andersson.

Muuta Kirkon kahvila on auki ma–pe klo 10– 18, B–porras, lounasta tarjotaan klo 12– 14, hinnat 6,5e ja 5,5 e. Kahvila ja lounaspalvelu ovat kiinni 22.6.–12.8.2012.

Retki Mustasaareen ke 20.6 klo 11–16.

Diakoniatyön järjestämällä retkellä saareen tutustumista, ruokailu ja hartaus. Kokoontuminen Taivallahden lauttarannassa klo 10.45. Retken hinta 5 e.

Tied. Sini Havas p 2340 4322. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä, ilmoitt. kirkkoherranvirastoon 17.6 mennessä, ilmoita samalla erityisruokavalio.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Dia-

■ Kunnantie 1, p. 2340 4420 Diakonia: puh.ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 17.6. klo 10. Anita Olli, Pirkko Poisuo, Terhi Aho.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta KOJI AOKI / AFLO/ GETTY IMAGES

Vapaana Harvoin olen lukenut niin raikasta, viisasta ja helppolukuista uskonnollista kirjaa kuin on munkki Serafimin Vapaus. Kirjoittaja, nuorehko mies, on filosofian tohtori ja ortodoksimunkki. Äkkiseltään saattaisi odottaa hänen kaltaiseltaan aivan muuta. Mutta ei ollenkaan vaikeaselkoista filosofointia tai askeesin ylistystä! Vai mitä sanot vaikkapa tästä: ”Ihmettely on toisinaan antoisampaa kuin analysointi”, tai ”pakotettu askeesi on pelkkää tyhjää kärsimistä. Pakotettu rukous ei ole rukousta lainkaan”.

Munkki Serafim puhuu Jumalasta mysteerinä, tietomme ulkopuolella olevana. Myös vapaus on mysteeri. Mutta hän toteaa, että vapauden lähde on Jumala, ja että Jumalan tuntemus kasvaa sisältä päin, ei käskettynä. Hän puhuu vapaaehtoisesta kilvoituksesta, joka muokkaa sisintä niin, että Jumala alkaa heijastua sen pinnoissa. ”Jumalan laki

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

ikään kuin piirtyy sydämeen – sisältä päin – ja tahto alkaa mukautua hyvään.”

Kyse on kasvamisesta, ja sille on raivattava tilaa. ”Jumalan armovoima antaa kasvun.”

Sovitan lukemaani itseeni: Enemmän aikaa ihmettelylle, että kasvu saisi minussa tilaa. Ja enemmän aikaa Jumalan Pojan, Kristuksen, katseluun, että tuntisin paremmin Armahtajani ja Sovittajani. Vapauttajani. ”Kristuksen mysteeri tunnetaan rakkaudessa”, kirjoittaa munkki Serafim. Rakkaus luo yhteyttä ihmisten kesken. ”Näemme myös toisen silmin.” Eikö Kristuksen seuraaminen ole juuri tätä? Vapaudessa, Hänen rakkautensa tähden.

Eeva Hurskainen

3. sunnuntai helluntaista Kutsu Jumalan valtakuntaan

Ylitse. Vapaudesta nousee oikea ponnistelu.

Liturginen väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 18: 17–20 ja 26–29, Hes. 33: 30–33, Hepr. 12: 1–6, Luuk. 9: 57–62

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Konfirmaatiomessu su 17.6. klo 14.

(Talon päivärippikoulu) Kesäseurat ke 20.6. klo 18. Pirkko Poisuo, Marjasisko Varha. Kahvitarjoilu.

Konsertti ke 20.6. klo 19. Terhi Aho, laulu, Anna-Maija Virtanen, piano.

Kappelihartaus to 14.6. klo 19 Malmin hautausmaan isossa kappelissa. Jukka Holopainen, Marjasisko Varha.

kahvitarjoilu sekä makkaranpaistoa.

Mahdollisuus saunomiseen rantasaunassa (oma pyyhe mukaan). Hinta aikuisilta 15 euroa, alle 15-vuotiaat maksutta. Mukaan voi tulla myös omalla autolla, jolloin tarjoilusta veloitetaan 7 euroa. Lähtö busseilla klo 16, paluu noin klo 23. Ilm. ti 19.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15.

Jakomäen kirkko Bussikuljetus Kellokoskelle ■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428 BUSSI 1 lähtee klo 16.00 Viikin kirkolta Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

(Agronominkatu 5) ja ottaa matkusta09 2340 4488 jia Viikkomessu su 17.6. klo 18. Sofia Tuoreitiltä: Latokartanonkaari – Pihlajistonmenvirta, Terhi Aho. tie – Salpausseläntie – Pihlajiston srkGrilli-ilta to 14.6. klo 13, Elise Hartonen, koti – Pihlajamäen ostoskeskus – RapaTerhi Aho. kiventie – Rapakivenkuja – Pihlajamäen kirkko – Liusketie – Hiekkakiventie – Pihlajamäen kirkko Pihlajamäentie – Tattariharjuntie – Tul■ Liusketie 1, p. 2340 4427 livuorentie Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

BUSSI 2 lähtee klo 16.00 Jakomäen 09 2340 4487 kirkolta (Jakomäen aukio) ja ottaa matKonfirmaatiomessu su 17.6. klo 10. kustajia reitiltä: Vanha Porvoontie – (Päivärippikoulu) Heikinlaaksontie – Puistolan raitti – Suuntimotie – Puistolan asema – TapaPihlajiston nilan kaari – Tapaninkyläntie – Suutariseurakuntakoti lantie – Siltamäen ostoskeskuksen ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437 parkkipaikka Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

BUSSI 3 lähtee klo 16.00 Malmin kir09 2340 4480 kolta (Kunnantie 1) ja ottaa matkustajia Kesäpiiri ke 20.6. klo 13. Sari Hakuri. reitiltä: Kirkonkyläntie – Vilppulantie – Teerisuontie – Ormusmäentie – MalPuistolan kirkko minkaari – Saniaistie – Fallkullantie – ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425 Päivöläntie – Tapanilan tori –Tapanilan Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 kaari p. 09 2340 4485 BUSSI 4 lähtee klo 16.00 Pukinmäen Konfirmaatiomessu su 17.6. klo 10. srk-kodilta (Säterinportti 1) ja ottaa (Rautavaara 1) matkustajia reitiltä: Eskolantie – Karhusuontie –Tapaninvainiontie – KirkonkyPukinmäen läntie – Laulurastaantie – Vanha seurakuntakoti Tapanilantie – Länsirinnetie ■ Säterinportti 3, p.

– Kottaraistie Seura2340 4422 Kaikki bussit kokoonkunnat Diakonia: ajanvaraus tuvat Siltamäen ostoske klo 10–11 p. 09 keskuksen parkkipaiverkossa: www.

2340 4482 matkustajien tahelsinginseura- kalle Kesäpiiri to 14.6. klo saamista varten en13. Leila Koskelin. nen ajoa Kellokoskelle. kunnat.fi Kesäseurat su 17.8. klo Paluu juhannusjuhlien 18 Pukinmäen kartanolla, päätyttyä samoja reittejä Rälssintie 15. Markus Koppetakaisin. roinen, Kaisu Rauhamaa.

Nuoret Porttikahvilan kesäjuhlat ke 20.6.

■ Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421 klo 12–15. Kahvitarjoilu, grillimakkaraa.

Kahvila ke klo 17–20.

Lauluhetki klo 13.

Veisuvartti ke klo 18.

Siltamäen seurakuntakoti Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat ■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424 www.talolla.fi Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 Esikoislestadiolaisten p. 09 2340 4484 rukoushuone Hartaus to 14.6. klo 13. Jenni Tuulen■ Puistolantie 1 suu.

Seurat su 17.6. klo 14.

Tapanilan kirkko

■ Veljestentie 6, p. 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Viikkomessu ke 20.6. klo 12. Pirjo Kettu, Timo Olli.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429

Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Konfirmaatiomessu su 17.6. klo 10.

(Kellokoski 1)

Diakonia Lahjoitusleivän jako kesä–elokuussa perjantaisin klo 9 (ei 22.6.) Malmin kirkolla, Kunnantie 1, p. 2340 4481.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle kesäaikana puhelimitse oman alueen diakoniatoimistoon. Mikäli ei ole puhelinta käytettävissä, voi ajan tulla varaamaan puhelinaikana Malmin diakoniatoimistoon, Kunnantie 1.

Aikuiset Juhannusjuhla Kellokosken Juhlatalossa pe 22.6. 2012. Juhlassa on perinteistä ohjelmaa ja hartaus. Ruoka- ja

15

Seurakunnissa tapahtuu 14.6.— 20.6.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahtim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 9–11 09 2340 4718.

Su 17.6. klo 11 II-rippikoulun konfirmaatiomessu, Valkama (l+s), Vuorio (k), Ari-Pekka Kankkunen, Anu Oksa Ke 13.6. klo 18 Nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri srk-salin aulassa To 14.6. klo 13 Kesäkahvila Ke 20.6. klo 18 Nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri To 21.6. klo 13 Kesäkahvila

klo 9–11 puh. 09 2340 4718.

Ke 20.6. klo 17 Kesäinen musiikkihetki Karunan kirkossa Seurasaaressa. Kamarikuoro SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

La 23.6. klo 13 Juhannuspäivän perinnejumalanpalvelus Karunan kirkossa Seurasaaressa

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p.

2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802.

Diakoniatyö: Kesän päivystykset ajanvarauksella puhelimitse ma, ti ja to klo 9–10 p. 09 2340 4818. Lisäksi ti klo 10–10.30 voi käydä varaamassa ajan diakoniatyöntekijälle Mikaelinkirkolla.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

(vahtimestarit).

To 14.6. klo 13 Kesäkahvila, mukana Jukka-Pekka Vaittinen Su 17.6. klo 11 Kesän kaupunkirippikoulun konfirmaatiomessu. Mia Iiskola, Outi Juntunen, Lauri Jokiniemi, Päivi Turkki, Ben Rogers, Mari Lamminen.

Klo 15 Venäjänkielinen messu Ti 19.6. klo 10 Venäjänkielinen äiti– lapsikerho.

Ke 20.6. klo 18 Suvi-illan yhteislaulutilaisuus kirkon pihalla. Laulamme yhdessä kauneimpia hengellisiä lauluja.

Mari Lamminen ja Sini Ikävalko. Mehutarjoilu. Sateella kirkossa.

Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65, p. 2340 4826

Su 17.6. klo 18 Messu Aimo Lankinen, Marja-Leena Markkula ja Mari Lamminen Ke 20.6. klo 18 Suvi-illan yhteislaulutilaisuus. Laulamme yhdessä kauneimpia hengellisiä lauluja. Mari Lamminen ja Sini Ikävalko.

■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoinna ma, ti ja to klo 10–14, ke klo 14–17, p. 2340 5100, kesä–heinäkuussa virasto on suljettu perjantaisin; munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10– 11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Su 17.6. klo 11 Messu, Peltohaka, Susanna Pajukangas. Kirkkomehut aulassa.

Ke klo 13–15 Kesäkahvila.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo

Anna Toppinen, Oik.Kand., LKV anna.toppinen@huom.fi

Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

Rovasti Päivö Parviaisen 100-vuotisseurat 19.6. Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18 klo 14 seurat, puhujina mm. Alpo Hukka ja Sakari Pinola kolehti Päivön merkkipäiväkeräykseen, jonka tuotto Suomen Lähetysseuran kautta julistus- ja seurakuntatyöhön kiinalaisten keskuudessa. klo 15 kahvitarjoilu

VERTAISTUKEA RYHMÄSTÄ Oletko menettänyt läheisesi?

Oletko yksinäinen nuori? www.mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat Puh. (09) 61551 706

Oulunkylä Oulunkylän kirkko

Muuta ilmoitettavaa

Käpylän kirkko

Kesäaikana diakonian ajanvaraus ti

■ Metsolantie 14, p. 2340 4222

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus

Katso www.annatoppinen.fi tai soita 050 551 4115

■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, avoinna ma–pe klo 10–15 Su 17.6. klo 17 Iltamessu, kotiryhmäverkosto.

Ti klo 13–15 Kesäkahvila. Rukouspalvelu.

■ Tilkank. 5, p. virasto 2340 4700 Ke 13.6. klo 16 Kesäkahvila Ke 20.6. klo 16 Kesäkahvila

■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780.

To 14.6. klo 18 Yhteislaulua ja lettuja (2 e)

Mietitkö asunnon myyntiä?

Munkkiniemi

■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ti, to, pe klo 9–14, ke 13–16.

Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut 2340 5318.

Su 17.6. klo 10 Konfirmaatiomessu.

Pelkonen, Väyrynen-Si, Kietäväinen, Leskinen.

Pe 22.6. klo 18 ”Juhannustulilla”. Juhannusjuhla, kesäistä ohjelmaa ja keskikesän lauluja. Ulla Kosonen, Inka Kinnunen ja viuluduo Kurihaka. Tarjoilua ja yhdessäoloa.

Länsi-Pasilan kappeli

-lehti EI ilmesty juhannuksen jälkeisellä viikolla

SUVISEURAT LOPELLA 29.6.–2.7.2012

16 Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p. 2340 4218, Murto.

Su 17.6. klo 11 Messu. Savik, Mäkeläinen, Kinnunen.

Ti 19.6. klo 18.30 Kesäkahvilassa. Kataja, Heikkilä. Kahvi klo 18.

Seurakunnissa tapahtuu 14.6.— 20.6.

13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Su 17.6. klo 11 Messu. Satu-Elina Ansas, Milla Liikala ja Ari Häyrinen.

Tulossa

18 Laajarannassa, Humalniementie 15.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

11–14. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p.

2340 5402.

Diakoniavastaanotot: to klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook. com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme.

Ke 13.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen.

Annaelina Tähtinen, Seppo Välimäki Su 17.6. klo 10 Konfirmaatiomessu.

Tuuli Aitolehti, Arja Kortelainen, Seppo Välimäki, Ann-Marie Ahlsten, Johanna Jakonen. Rippileirin konfirmaatio.

Ti 19.6 Pihakahvila klo 13–14.30 Paavalin kirkon sisäpihalla Ke 20.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen.

Arja Kortelainen, Seppo Välimäki

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, Pe 10.8. Retki Fazerin karkkitehtaalke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 le. Retki ja vierailu ovat maksuttomia, 6100, tuomiokirkko.srk@evl.fi matkat omilla kyydeillä. KokoontumiHelsingin nen pääportilla (Fazerintie 6, Vantaa) tuomiokirkko klo 12.45. Retkellä lapset ovat vanhem■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoinman tai aikuisen vastuulla, kun ilmoitna ma–su klo 9–24, ti 26.6. klo 9–18 taudut, kerro kenen aikuisen seurassa Tapulin matkamuistomyymälä ja lapsesi ovat. Sitovat ilmoittautumiset café, avoinna ma–pe 10–17, la 9–17, su 21.6. mennessä virastoon, paikkoja raklo 12–18. joitetusti.

Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17.

Perheen tilkut ja palikat. Perheleiri Rippihuone.

Siuntion Korpirauhassa 17.8.– To 14.6. klo 12 Viikkomessu.

19.8.2012. Mahdollisuus olla Linda Oikarinen, Aarne rauhassa perheen kanssa SeuraPelkonen. Omakustanja osallistua yhteiseen teiset kirkkokahvit. tekemiseen. Ohjelmaa kunnat kaiken ikäisille, yhverkossa: www. Krypta.

Pe 15.6. klo 7.15 Aadessä ja erikseen. helsinginseura- murukouspiiri. KapTäysihoito aikuiselta pelin alasali. Klo 12 Ur68 e, 5–17–vuotiaat 34 kunnat.fi kuvartti. Laitinen. e ja alle 5–vuotiaat La 16.6. klo 18 Iltakirkko. maksutta. Lakanat ja Heltelä, Aarne Pelkonen. pyyhe 6 e / henkilö. Matkat Su 17.6. klo 10 Messu. Heltelä, omilla autoilla, kimppakyydillä Saba, Murto. Kirkkokahvit ja saarnajattai tarvittaessa kuljetus järjestetään. kot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konTiedustelut ja ilmoittautumiset 6.8. sertti. Jenni Lättilä, sopraano, Martti mennessä virastoon.

Laitinen, urut.

Ma 18.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappelin alasali. Klo 12 Päivärukous.

Ti 19.6. klo 12 Päivärukous.

Pitäjänmäen kirkko Ke 20.6. klo 12 Urkuvartti. Elo Jaani■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: vald. Klo 14 Prayer During the Day. avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo Klo 19 Konsertti. Georgia Boy Choir, 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. järj. Cantores Minores. Ohj. 10 e. srk@evl.fi. Ei diakoniapäivystystä Johanneksenkirkko 19.6. Päivystys 22.6.–31.8. tiistaisin ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730, klo 10–12 ilman ajanvarausta. avoinna ma–pe klo 12–15 Su 17.6. klo 10 Messu. Haka Kekäläinen Su 17.6. klo 10 Messu. Storhammar, Ee(s), Leena Julin (a), Kylli Ahola (k). Kirkrola. kokahvit.

Ti 19.6. klo 18–20.30 Nuorten ilta.

Ruoholahden Ke 20.6. klo 13 Kesäkahvila. Martti Pitkappeli känen, Kylli Ahola. Klo 13 Rukouspiiri.

■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125 Ti 19.6. klo 14–16 Diakoniakahvit.

Ke 20.6. klo 18 Kesäillan kerho. IgnaNuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: tios de Loyola. Kiuru, Laitinen. www.laajaranta.fi

Muuta

Roihuvuoren kirkko

To 14.6. klo 18 Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla, os. Kalervonkatu 1 a. Juha Valkeapää, Seppo Välimäki Pe 22.6. Juhannusaaton retki Mäntyniemeen Kirkkonummelle. Bussi lähtee Paavalinkirkolta klo 16.30, paluu n. klo 22.15. Ohjelmassa mm. lipunnosto, yhteislauluja, saunomismahdollisuus, makkaranpaistoa, kokon poltto. Mukana Anna Kalske, Arja Kortelainen ja Seppo Välimäki. Retken hinta 20 e/aik. ja 7 e/7–16-v. bussilla tulevilta. Omalla autolla tulevilta hinta 10 e/aik. ja 3 e/7– 16-v. Alle 7-v. 0 e. Ilm. virastoon viim. ma 18.6. Huom.! Ruokailun takia ilmoittautuminen myös omalla autolla tulevilta.

Ke 4.7. Virkistyspäivä Mäntyniemessä Kirkkonummella. Lähtö klo 9 Paavalinkirkolta, paluu n. klo 16.45. Saunomismahdollisuus. Hinta 15 e sis. matkat ja ruoat. Mukana Birgitta Huhtaluhta ja Arja Kortelainen. Ilm. virastoon viim. pe 29.6.

Tule mukaan kasvun ihmeeseen!

Paavalinkirkon pihalla kasvaa siemenistä kylvettyjä yrttejä ja kukkia. Tule mukaan kastelemaan ja hoitamaan niitä. Ota yhteyttä kirkkoherranvirastoon ja sovi oma vastuuviikkosi.

■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700. roihu-

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340

Su 17.6. klo 12 Messu. Kataja, Leskinen.

Ke 20.6. klo 13 Kesäkahvila ”Tuoksussa tuomien”. Romansseja ja keskikesän lauluja. Raissa Palmu, laulu, Inka Kinnunen, piano. Amnell, Hapuli.

Maunulan uurnalehto Pirkkolantie 22 Ti 19.6. klo 18 Kesähartaus. Amnell.

Perheiden kesäpiknik to 14.6. klo 10–14 Pikkukosken rannalla.

Jokainen tuo jotain yhteiseen pöytään.

Seurakunnalta kahvi/tee/mehut, astiat ja pientä purtavaa. Sateella piknik peruuntuu. Tied. Terhi Lahdensalo 050 3653 987.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke

Pitäjänmäki

Roihuvuori

Suomenlinnan kirkko

vuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12– 18.

Pappi tavattavissa seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18.

Diakoniatyön ajanvaraus: ti klo 9–10 p. 2340 5758 tai käymällä paikan päällä.

Ke 13.6. klo 18 Iltamessu Su 17.6. klo 10 Messu, Laaksonen ja Kujansuu.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 2340 5757 Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14.

Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 2340 5768.

Su 13.6. klo 12 Messu, Laaksonen ja Kujansuu.

Tulevaa Perinteinen juhannusjuhla pe 22.6. klo

Isä Ruben

■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126, avoinna ti–su klo 12–16

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 14.6. 17–21 Kesän avoimet ovet.

Su 17.6. klo 10 Helsingin kehitysvammaisten rippikoulun konfirmaatiomessu. Sinikka Touri, Silvo, Pulkamo, Laitinen. Kirkkokahvit, saarnajatkot.

Ti 19.6. klo 12 Päivämusiikki. Martti Laitinen, urut.

Ke 20.6. klo 8 Aamumessu. Kiuru, Laitinen. Klo 19 Urkukesän konsertti.

Annika Ollinkari, altto, Mikael Fagerholm, tenori, Mattias Kjellgren, urut.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti, ke, to klo 10–14, pe klo 9–12 To 14.6. klo 12 Äiti Theresa -käsityöryhmä.

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Pe 15.6. klo 9–10 Aamupuuro.

Pe 15.6. klo 18 Kesäkerhis.

Agricolaliike

Muuta toimintaa

■ Mikael Agricolan kirkko, www.agricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas klo 11–14. Suljettu 19.6.–31.7.

Su 17.6. klo 12 Messu (vanha kaava).

Storhammar, Ingerö. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Seppo Pehkonen.

Mus. Inna Vintturi ja orkesteri.

Su 17.6. klo 18 Virsilauluilta Soutustadionilla. Jari Koivistoinen, Markus Lehtimäki.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A To 14.6. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Muuta Omaishoitajien ulkoilu- ja virkistysretki Hopeaniemeen Vihtiin ti 11.9.2012.

Lähtö klo 8 Töölön Vanhustenkeskus, Töölönkatu 33. Paluu Helsinkiin klo 16.

Retkihinta 20 e (sis. matkat, ruoat, ohjelman). Rennot vaatteet liikkumiseen.

Ilm. Kirsi Hindström/Töölön srk, 2340 6313. Järj. Tuomiorovastikunta ja Et. omaishoidon toim.keskus, Hgin kaupunki. Lisätietoja Alander, 31074208 tai Eerola 2340 6371.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100, www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kahvia ja taidetta kesäkahvila Café Kryptassa ma–la klo 11–17, su klo 12–17.

Olli Joen näyttely ”Uudet tuulet” 8.7. asti. Vapaa pääsy.

Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. www.urkukesa.fi.

Taizé-rukoushetket to klo 18.30 Mustasaaren kappelissa. Taizé-lauluja, raamatuntekstejä ja hiljaisuutta. Lautta Taivallahden laiturista klo 18.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320 Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten ma, ti, to, pe klo 15–17 sielunhoitohuoneessa.

Musiikkia vierailijoille arkisin klo 10– 14.

Su 17.6. klo 10 Konfirmaatiomessu.

Otto Alanen, Markus Lehtimäki, Sanna Yli-Koski-Mustonen, Sheldon Ylioja.

Ke 20.6. klo 13 Kesäpiiri. Klo 18 Ehtoollishetki. Markus Lehtimäki, Auvo Naukkarinen, Tapio Tiitu. Pappi tavattavissa.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

Ma 18.6. klo 19 Raamattupiiri.

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8

Tapahtuu kesällä Juhannusretki Vivamoon pe 22.6. klo 14–23. Ohjelmassa mm. juhannussauna, ruokailu, kokko. Hinta 30e. Ilmoittautuminen ja maksu kirkkoherranvirastoon 15.6. menn.

Kesäretki Hollolaan 3.7. klo 9–17. Tutustutaan Hollolan kivikirkkoon ja Pyhäniemen kartanon taidenäyttelyyn.

Lounas ja kahvi. Hinta 40e. . Ilmoittautuminen ja maksu kirkkoherranvirastoon 26.6. menn.

Rovastikunnallinen perheleiri 24.– 26.8. Hinnat 60 e/aikuinen, 40 e/kouluikäinen, alle kouluikäiset ilmaiseksi.

Hinnat sis. bussikuljetukset, ohjelman, ruokailun, majoituksen 2–4 hengen huoneissa, tapaturmavakuutuksen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Nana Honkasalo 09 2340 6222 nana.honkasalo@evl.fi ja Tytti Friberg 09 2340 3621 tytti.friberg@evl.fi .

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma– pe 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina; sekä ma–pe Café Fasterissa klo 13–14.

Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420.

To 14.6. klo 13 Lounasmusiikkia kirkossa.

To 14.6. klo 13.30 Kesäkerho.

Su 17.6. klo 10 Messu. Vidgrén, Stickler, Hämäläinen.

Ti 19.6. klo 20 Metrolla musiikkiin -konsertti. Mila Thoors ja Kira Lankinen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 To 14.6. klo 18 Kappelimessu. Pakarinen, Hämäläinen.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Diakoniatyön keskitetty ajanvarausja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7 Ke 13.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Avoin kohtaamispaikka. Tule tapaamaan tuttuja ja tekemään tuttavuutta. Vapaamuotoista yhdessäoloa ja klo 11 ohjelmallinen tuokio. Kahvimaksu 1 euro.

Su 17.6. klo 11 Messu. Merihiekka 1 -leirin konfirmaatio. Liturgia ja saarna Tommi Vanhanen, Airi Heikkinen avustaa ja kanttorina Riitta Hirvonen.

Ke 20.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Avoin kohtaamispaikka.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

17

Seurakunnissa tapahtuu 14.6.— 20.6.

JUHA NURMI

To 14.6. klo 17 Virkisty virrellä Riitta Hirvosen kanssa. Klo 18 Iltakirkko.

Marketta Antola ja Riitta Hirvonen.

Merihiekka ■ Ramsinniementie 32

Pe 22.6. klo 18 Juhannusjuhlat. Kulku jalkaisin tai bussilla, pysäköintiin ei tilaa. Bussit lähtevät: 1. Pohjoisostarilta klo 17.30 ja tulee kirkon kautta klo 17.45.

2. Mosaiikkitorilta klo 17.30 ja pysähtyy Rastilan metroasemalla 17.45.

Matkan hinta 3 euroa, meno–paluu. Rahastus linja-autossa, käteisellä. Ohjelmaa koko perheelle, kahvio, makkaranpaistoa, kokko (säävarauksella). Paluu n. klo 20.15.

Eläkeläisten rantapäivät ti–ke 26.– 27.6. Nautimme yhdessäolosta, hyvästä ruoasta, saunasta, uimisesta, raamattu- ja hartaushetkistä, laulamisesta, visailuista, pelailusta, Luojan luomasta luonnosta ja toivottavasti kauniista säästä. Bussikuljetus on molempina päivinä seuraavasti: Pohjoinen ostari klo 8.50, Vuosaaren kirkko klo 9.00 ja Mosaiikkitori klo 9.10 ja kotiinlähtö Merihiekasta n. klo 15.15 samoja reittejä ajellen.

Ilmoittautuminen Vuosaaren kirkkoherranvirastoon. Rantapäivien hinta on yhteensä 14 e. Mukana on seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

tupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu (1 euro) ke klo 12.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ; messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas , messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, Venäjänkielinen työ; messut Mikaelin kirkossa su klo 15, Emännänpolku 1, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Mustasaaren toimintakeskus ■ Seurasaaren selällä, p 09 2340

2590 Saari on avoinna 5.6.–19.8. ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to klo 9–21, maanantaisin saari on suljettu. Aikataulun mukainen lauttaliikenne Taivallahden laiturista tasatunnein, saaresta 20 min. vaille tasan, maksu 4 e, 12.–15.6 klo 10 lautat ovat täysiä, samoin vielä klo 11 Seurakuntien talo lautta on ruuhkainen lastenleirien ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400 vuoksi. Myös paluulautat 15.40 voivat viivästyä lähdössä noin 10 min. LouKuurojentyö nasta on tarjolla päivittäin klo Diakoni Päivi Korhonen p.

12–14, lastenleirien aikana 050 301 9619. lounasaika on 12.30–14, Seurakanttiini avataan klo kunnat Mielen10.30 ja suljetaan puoli terveystyö tuntia ennen saaren verkossa: www.

Mielenterveyskunhartaus helsinginseura- sulkemista, toutujien ruskaretki päivittäin klo 14, sunkunnat.fi Posiolle Lapiosalmen nuntaisin messu klo 14, Erämatkailukeskukseen luottamuksen rukous11.–17.9. (ti–ma). Retki tehhetket torstaisin klo 18.30, dään linja-autolla. Hinta 400 lisätietoja mustasaarentoie, sisältää kaikki kulut. Tavoitteemintakeskus.fi. na on hoitaa itseämme luonnossa liikPalveleva kuen ja yhteisöelämää viettäen. LisäPuhelin tiedot ja ilmoittautumiset Marja Aho, p.

Palveleva Puhelin päivystää sunnun09 2340 2541. taista torstaihin klo 18–01 sekä perjanNäkövammaistyö taisin ja lauantaisin klo 18–03 numerosSanan Aika -kirjaa pistekirjoituksella sa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ voi tilata Celiasta, p. 09 2295 2200. mpm.

Kesäkävely ti 19.6. Seurasaareen. Kokoonnumme klo 10 Seurasaaren sillan edustalla, Seurasaarentie 15. Paikalle pääsee bussilla 24, joka lähtee Erottajalta 9.12 ja 9.37 (pysäkki Sokoksen 10am Worship Service & Sunday edessä, Mannerheimintie 9). Maasto School in Finnish (group 13yrs+ in on tasaista. Kierrämme saaren ympäri English) in Mellunmäki Parish Center, (3,5 km), mutta on mahdollista tehdä Korvatunturintie 2 (300m from Mellyhyempiäkin lenkkejä. Seurasaaren lunmäki metro station) kahvila-ravintola ja juhlakentän kioski 2pm Worship Service & Sunday avataan klo 11. Palaamme osoitteeseen School in English, Christ Church, Seurasaarentie 15, bussi 24 lähtee SeuApollonkatu 5. Coffee Fellowship afrasaaresta klo 11.30 ja 12.00. ter both services.

Yhteiskunnallinen IEC is an interdenominational congretyö gation established in 1976.

Ilta pienyrittäjille Mustasaaren toiInternational Christian mintakeskuksessa 8.8. klo 17–21, ohjelCenter (ICC) & Bookshop massa tutustumista saareen, verkos■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi) toitumista, yrittäjien puheenvuoro seOffice open Mon–Fri 10–17 hrs kä keskustelua ajankohtaisista asioista, Bookshop open Mon–Fri 9–16 hrs iltapala, mahdollisuus kirkkovenesouwww.christianbooks.fi tuun, mikäli osallistujia on tarpeeksi, Wednesday Bible Study 18.30–20 hrs ilm. viim. edellisenä päivänä sekä lisäParents & Toddlers Thu 10–12 hrs tiedot juha.hietanen@evl.fi tai p. 09 meet at Selkämerenkuja 1 (Ruoholahti 2340 2602, Lomaleiri Törmälässä Sachapel) vossa 13.–17.8., lisätiedot raija.korhoYouth Evenings Sat 18–20 hrs nen@evl.fi tai p. 09 2340 2507.

Details about activities available Erityisdiakonia from the church office and website: ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Tel: 09 5868 770 Pullakirkko su 17.6. klo 10, Pekka LaiEmail: office@church.fi ne-Mäkinen ja Sari Blå-Romppanen, Homepage: www.church.fi Päivätupa ma ja to klo 9–12, RaamatEverybody Welcome!!!

Yhteinen seurakuntatyö

International Ev. Church

30 lajia. Työväen asuntomuseon kukkapenkissä kukkivat sitkeät ja vähään tyytyvät kasvit, joita ennen arvostettiin.

Penkki on osa kukkivaa kulttuuriperintöä, joka herättää muistoja tutuilta pihoilta.

Puutarhajuhla ensi perjantaina

H

elsingin kaupunginmuseo järjestää perjantaina 15.6. kello 14–18 puutarhajuhlan Työväenasuntomuseossa, Kirstinkuja 4.

Tapahtuman aiheena ovat puutarha- ja puistomuistot. Muistelutyöpajassa kaikki saavat kuulla ja jakaa vihermuistojaan. Kello 14 aloitetaan vanhanajan puutarhakukilla, joita palauttaa mieliin Anja Alanko Maatiainen ry:stä.

Kello 15.30 Uudenmaan Marttojen puutarhaneuvoja Kirsi Mäkinen jututtaa mummonmökkien puutarhoista ja kello 16.45 rakennusviraston projektipäällikkö Elina Nummi johdattaa muistelijat Helsingin puistoihin.

Museossa voi myös nähdä ja kuulla kuvia ja tarinoita läheises-

tä Alppipuistosta ja sen liepeiltä.

Tarinat on koonnut, kuvannut ja äänittänyt Alppila-Seuran toimeksiannosta taiteilija Liisa Lammi.

Puutalopihalla voi tutustua museon monilajiseen kukkapenkkiin ja kysyä sen kasveista asiantuntijalta. Puutarhamartat antavat perinneperennojen hoitovinkkejä ja Hyötykasviyhdistys sekä Maatiainen ry myyvät taimia ja siemeniä. Alppila-Seura pitää pientä puhvettia ja musiikista huolehtii Karjalan Nuorten yhtye.

Työläisille hyötykasvit olivat tärkeimpiä, eikä kukille voitu suoda paljon aikaa, tilaa saati rahaa. Siksi työväen koristekasvit olivat kestäviä, vähään tyytyviä ja helppoja lisätä. Useat niistä olivat ikivanhoja, jo 1600–1700-luvulla Suomeen tulleita kuten varjolilja,

rusopäivänlilja, lehtoakileija sekä nyttemmin lähes unohtuneet harmaamalvikki ja vuohenkello.

Myös uudemmat muotikasvit ehtivät pian työväen tarhoihin kuten 1800-luvun suosikit saksankurjenmiekat, pionit ja särkynytsydän sekä 1900-luvun alun uutuudet asterit, kanadanpiisku ja kultapallo.

Puutarhajuhlan päätyttyä Dendrologian seura vie museon pihalta parituntiselle puukävelylle naapuriin Lenininpuistoon. Monille tuntemattomassa puistossa on lukuisia harvinaisia puulajeja.

Alkajaisiksi puistoon istutetaan Vuoden puu, tammi.

Puutarhajuhla Työväenasuntomuseossa, Kirstinkuja 4, klo 14–18.

Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Suunnitellaan yhdessä turvallinen palveluasuminen TULE ASUMAAN TILKKAAN Hoivapalvelukeskus Tilkassa tarjoamme ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista ikääntyneille, mm. muistiongelmaisille sekä kevythoivaa. Tilkassa voit asua niin pitkä- kuin lyhytaikaisestikin. Lyhytaikaisasumista tarjoamme mm. omaishoidon lomitukseen tai sairaalasta kotiutumiseen. Voit käyttää palveluseteliä tehostettuun palveluasumiseen Tilkassa.

Esperi Hoivapalvelukeskus Tilkka, Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki UUSI HOIVAKOTI ITÄKESKUKSESSA Tarjoamme turvallista ja virikkeellistä ympärivuorokautista palveluasumista paljon apua tarvitseville ja/tai muistisairaille ikäihmisille hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen äärellä.

Voit käyttää palveluseteliä tehostettuun palveluasumiseen myös Vanhalinnassa.

Esperi Hoivakoti Vanhalinna, Brahelinnantie 1, 00900 Helsinki.

VILLA KARISSA UUSI EDULLINEN SENIORIASUMISPALVELU » UPEASSA Helsingin Meilahdessa sijaitseva viihtyisä ja rauhallinen palvelukoti, jossa voit nauttia kultaisista

vuosista turvallisesti, virikkeellisesti ja hyvässä seurassa. Päivisin tarvittaessa apuna hoitaja.

Palvelukoti Villa Kari, Mäntytie 8, 00280 Helsinki OTA YHTEYTTÄ, suunnitellaan ja keskustellaan miten läheisesti asuminen järjestetään mm. mahdollisen loman aikana ja tehdään asumisesta mahdollisimman turvallinen ja viihtyisä.

Puh. 010 4088 136 | myynti@esperi.fi | www.esperi.fi

18

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Suru väljenee. Sininen-elokuvan Julie jaksaa jo hiukan välittää. Ja katuun suistunut kuiskaa hänelle enteellisesti: ”Jokaisen täytyy pitää jostain kiinni.”

Katso ihmistä Puolalainen Krzysztof Kieślowski oli yksi 1900-luvun jälkipuoliskon merkittävimmistä elokuvaohjaajista. Arvotyhjiössä elävän ihmisen moraaliset ristiriidat olivat hänelle ydinkysymyksiä.

Teksti Lumimarja Tirronen Kuvat Kansallinen audiovisuaalinen arkisto KAVA

V

uonna 1969 Lódzin elokuvakoulusta valmistunut Krzysztof Kieslowski (1941–1996) aloitti uransa dokumentaristina. Monien aikalaistensa tavoin Kieslowski pyrki kuvaamaan kommunistisen Puolan arkitodellisuutta sellaisena kuin se oli – ei sellaisena kuin Puolue sen toivoi sen olevan. Elokuvantekijät löysivät keinot kertoa asiansa katsojille sensuurin ohi.

Kieslowski kuitenkin luopui dokumentinteosta, koska ei vahingossakaan halunnut toimia politiikan välikappaleena. Hän ryhtyi ohjaamaan näytelmäelo-

kuvia ja muodosti yhdessä muutaman kollegansa kanssa niin kutsutun Moraalisen huolestuksen koulukunnan.

Tunnetuimmat elokuvansa Kieslowski käsikirjoitti yhdessä lakimies Krzysztof Piesiewiczin kanssa, johon hän tutustui 1980-luvun alussa. Samoihin aikoihin Kieslowski menetti lopullisesti uskonsa politiikkaan ja sen kykyyn tehdä hyvää. Vuonna 1981 julistetun kansallisen sotatilan aikaista henkistä ilmastoa luotaava Ei loppua (1984) oli Kieslowskin ja Piesiewiczin ensimmäinen yhteinen elokuva.

Danusia Stokin tekemiin haastatteluihin pohjautuvassa Kieslowski on Kieslowski-kirjassa (Like 1994) ohjaaja kertoo 1980-luvun Puolassa vallinneesta toivottomuuden ja välinpitämättömyyden ilmapiiristä. Puolan televisi-

olle tehty 10-osainen Kymmenen käskyä (1988) sai inspiraationsa tästä arvotyhjiöstä.

Idea Raamatun käskyjen uudelleentulkinnasta oli Piesiewiczin. Moraalitutkielman näyttämöksi valittiin varsovalainen lähiö, jonka fiktiiviset asukkaat kohtaavat monenlaisia inhimilliseen elämään kuuluvia vaikeuksia. He joutuvat tekemään valintoja ja elämään niiden seurausten kanssa. Lähes jokaisessa sarjan elokuvassa vilahtaa Kieslowskin enkeliksi kutsuma hahmo, joka tarkkailee tapahtumia sivusta.

Saadakseen sarjalleen riittävän rahoituksen Kieslowski sitoutui tekemään kaksi elokuvaa myös teatterilevitykseen. Karu ja lohduton Lyhyt elokuva tappamisesta (1988) tuomitsee kuolemanrangaistuksen jyrkimpänä väkivallan muotona. Traaginen Lyhyt elokuva rakkaudesta (1988) varioi kuudetta käskyä.

Kieslowskin ensimmäinen lännessä ohjaama elokuva oli häikäisevä ja arvoituksellinen Veronikan kaksoiselämä (1991), jonka valmistuttua käsikirjoittajakaksikko ryhtyi suunnittelemaan jatkoa Kymmenelle käskylle.

Kieslowski ja Piesiewicz halusivat tehdä trilogian, jonka teemat

myötäilisivät Ranskan vallankumouksessa tunnustettuja arvoja: vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa.

Kieslowskin katsannossa näistä jokainen on paradoksi, ainakin yksilötasolla tarkasteltuna.

Ranskan lipun väreistä nimensä saaneet Sininen (1993), Valkoinen (1994) ja Punainen (1994) tekivät ohjaajasta maailmankuulun. Viime kädessä kaikki kolme elokuvaa kertovat rakkaudesta, rakastamisen vaikeudesta ja välttämättömyydestä.

Trilogian aloittavassa Sinisessä Julie (Juliette Binoche) menettää säveltäjä-aviomiehensä ja ainoan lapsensa auto-onnettomuudessa. Selviytyäkseen sietämättömästä tilanteesta hän raivaa elämästään niin muistot kuin tunteetkin ja jättää jäljelle ainoastaan arkiset, merkityksettömät rutiinit.

Julie on kuin elävä kuollut, joka ei halua minkään koskettavan häntä. Ihminen ei kuitenkaan voi vapaasti valita tunteitaan eikä

Älä tapa. Mitä mieltä siis pitää olla valtion toteuttamasta väkivallasta eli kuolemanrangaistuksesta?

19

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

nuoruuteen ei ole paluuta. nuorekkuuteen kylläkin. :: Tutustu uuteen BEMER-hoitoon.

kieltää menneisyyttään, minkä myös Julie joutuu huomaamaan.

Vastahakoisesti hän päästää tunteet ja muistot takaisin elämäänsä. Vasta sen tehtyään hän virkoaa turtumuksestaan ja kykenee suremaan menetystään.

Kieslowskin luottosäveltäjä, Zbigniew Preisner, sävelsi Siniseen kohtalokkaan musiikin, jolla on suuri dramaturginen merkitys elokuvassa. Julien tietoisuuden valtaava musiikki työntyy hänen rakentamansa suojamuurin läpi ja pakottaa hänet lopulta kosketuksiin sisimpänsä kanssa. Elokuvan loppukohtauksessa sävel

”

Kaikki kolme elokuvaa kertovat rakkaudesta, rakastamisen vaikeudesta ja välttämättömyydestä.”

saa seurakseen sanat, jotka ovat peräisin ensimmäisen Korinttolaiskirjeen 13. luvusta.

Rakkaus saa yllättäen uuden mahdollisuuden Valkoinenelokuvassa, kun nöyryytetty ja hylätty aviomies (Zbigniew Zamachovski) tasaa tilit vaimonsa (Julie Delpy) kanssa. Punaisessa vanhan ja katkeran tuomarin (Jean-Louis Trintignant) usko ihmisiin palautuu nuoren ja vilpittömän Valentinen (Irène Jacob) kautta.

Väritrilogian valmistuttua Krzysztof Kieslowski ilmoitti lopettavansa elokuvanteon. Vähän ennen kuolemaansa hän alkoi kuitenkin työstää uutta trilogiaa Piesiewiczin kanssa. Tällä kertaa käsikirjoitus poimi teemansa katolisen kirkon kiirastuliopista ja Danten Jumalaisesta näytelmästä.

Kieslowski menehtyi sydänkohtaukseen 54-vuotiaana.

Krzysztof Piesiewicz jatkoi trilogian käsikirjoittamista yksin, ja vuonna 2002 valmistui Tom Tykwerin ohjaama Heaven. Danis Tanovic ja Stanislaw Mucha ohjasivat helvettiä ja kiirastulta käsittelevät elokuvat vuosina 2005 ja 2007.

Kieslowski oli ikuinen pessimisti, jolla oli hyvin ristiriitainen suhde niin kotimaahansa Puolaan kuin ammattiinsakin.

Useissa yhteyksissä hän valitti elokuvaohjaajan työn olevan merkityksetöntä. Kieslowskin elokuvat osoittavat, kuinka väärässä hän oli.

Krzysztof Kieślowskin tärkeimmät elokuvat löytyvät esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastosta.

Vaali terveyttä, nopeuta paranemista.

BEMER - kohdennettua magneettiterapiaa vuorokauden ympäri.

Verenkierron toimiminen ihmiskehon pienimmissä kudoksissa (mikroverenkierto) on ratkaisevan tärkeää terveyden kannalta.

BEMER Int. AG keksi tiiviissä yhteistyössä berliiniläisen Institut fûr Mikrozirkulationin kanssa dosentti CA. Dr. med. Rainer Kloppin johdolla tavan stimuloida mikroverenkiertoa kohdennetuin fysikaalisin ärsykkein. Menetelmä tukee mikroverenkiertoa merkittävästi elintärkeiden tehtävien hoidossa.

BEMER-tutkijoiden uraauurtaville ensimmäisille tuloksille saatiin pian jatkoa. Vuonna 2009 Rainer Klopp havaitsi, että erikokoisia kudoksia piti stimuloida erilaisin ärsykkein, ja kehitti moniulotteisen signaalirakenteen, johon sekä mikroverenkierto että muut, laajemmat säätelymekanismit reagoivat tehokkaasti. Keksinnön ansiosta BEMER-hoidon tulos parani huomattavasti, ja myös hoidon vaikutusaika piteni kahdesta tunnista kuuteentoista tuntiin. Tutkijaryhmä käytti hyväkseen sitä tietoa, että ihmiskehon tärkeimmät uudistumis- ja korjausprosessit tapahtuvat unen aikana, ja suunnitteli erityisesti tämän tiedon pohjalta itseään säätelevän uniohjelman. Tämä edistysaskel laajensi BEMER-hoidon vaikutusaluetta entisestäänkin.

BEMERin vaikutus Mikroverenkierto on toiminnallisesti ihmisen verenkierron tärkein osa, ja sen vastuulla on elintärkeitä kuljetustehtäviä verenkierrossa.

Se toimittaa soluihin, kudoksiin ja elimiin happea ja ravintoaineita sekä kulljettaa pois aineenvaihdunnan lopputuotteita. Mikro-

verenkierron häiriöt johtavat usein sairastumiseen. BEMERtutkijoiden vuonna 2009 kehittämän moniulotteisen signaalirakenteen lähettämät kohdennetut fysikaaliset ärsykkeet stimuloivat paitsi mikroverenkiertoa myös muuta säätelyjärjestelmää täysin ilman sivuvaikutuksia. Menetelmä edistää tehokkaasti terveyttä, tukee paranemis- ja tervehtymisprosesseja, täydentää kroonisten sairauksien ja rappeumavaivojen hoitokeinoja sekä voi olla avuksi myös sellaisissa tapauksissa, joissa kaikki lääketieteelliset vaihtoehdot on jo käyty läpi. BEMER-hoitoja käytetään myös huippu-urheilijoiden fyysisessä ja psyykkisessä valmennuksessa.

Uusi tuotesukupolvi Vuonna 2010 BEMER toi markkinoille kaksi uuden tuotesukupolven laitetta. BEMER Classic ja BEMER Pro ovat tekniikaltaan nykytutkimuksen ehdotonta huippua, mutta niissä ihastuttavat myös tyylikäs muotoilu, viimeistelty ergonomia ja älykkäät toiminnot.

Lääkinnällisinä laitteina sertifioituja laitteita on helppo käyttää, ja ne soveltuvat yhtä hyvin sairaaloiden ja praktiikoiden käyttöön kuin yksityiskäyttöön kotioloissa.

Vuokraus / myynti ja tuoteesittely Divisa Oy puh. 0400 223446 www.divisa.fi info@divisa.fi

Lisätietoja: www.bemer.fi

Ilmoitukset 0400 249 961

20

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

neniälittereK Kebab valkosipulilla

K

amppiin Narinkkatorille Helsingin keskustaan on ilmestynyt Design-pääkaupunkivuoden kärkihankkeena Hiljaisuuden kappeli. Kansan suussa tämä arkkitehtuurin helmi on saanut jo monta lempinimeä. Sitä kutsutaan muun muassa Paljuksi, PÜntÜksi ja Nooan arkiksi. Sanamuuntelijat ovat tehneet siitä Kaljaisuuden hippelin ja jonkinlaisella visuaalisella silmällä varustetut näkevät siinä jopa kebab-vartaan muotoja.

Kappelissa lappaa väkeä pilvin pimein. Ei ihme, sillä kaikki kansalaispiirit uskontoallergisia vapaaajattelijoita myĂśten ovat osallistuneet sen markkinointiin. He eivät markkinointiponnistuksistaan huolimatta itse tohdi astua kappeliin, koska sen seinällä on risti, jota he pelkäävät niin kuin vampyyrit krusiďŹ ksejä. Asiakastulvaan hukkuva kappelin väki harkitseekin nyt myĂśs valkosipulikĂśynnĂśsten asettamista kebab-vartaan seinille.

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee kesä-elokuun aikana tiistaisin ja perjantaisin klo 19.0022.00. Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua. EsirukouspyyntÜjä vastaanotetaan.

Ev. lut. Kansanlähetys

Kansanlähetys

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

SEUROJA Ke 13.6. klo 19 Seurat La 16.6. klo 18 Seurat Su 17.6. klo 16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

Kaisaniemenkatu 13 A, 4 krs, p. 044 452 2239.

Avoinna ma-pe klo 10-16.

Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 17 ja Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 toimistolla.

Su 17.6. klo 17 (huom. aika!) Filiamessu Hotel Arthurin juhlasalissa Kaisaniemessä, Vuorikatu 17.

Avoin Jumalan edessä, Riitta Lemmetyinen, ehtoollinen, pyhäkoulu ja lastenhoito.

LUE www.hekl.ďŹ

APU VIRTSANKARKAILUUN

MediSet mukavuutta

HERĂ„NNĂ„ISSEURAT

MUISTA MUISTA LĂ„HEISIĂ„SI LĂ„HEISIĂ„SI MERKKIMERKKIPĂ„IVĂ„NĂ„ PĂ„IVĂ„NĂ„ Ilmoitusmyynti 0400-249 961

Asianajajia Asianajotoimisto Tyynilä Oy Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.ďŹ

Íť Varmuusalusasut Íť Vuodesuojat Íť Uimahousut Íť Irtosuojat

Ke 13.6. Hiidenkiviseurat Klaukkalan kirkolla, Ylitilantie 6, Nurmijärvi: klo 17.30 Rukoushetki, klo 18 Suomalainen hengellisyys ja arjen sankaruus, Johanna Korhonen, klo 19 Wirrel’ -konsertti, Olli Seikkula ja Tuomas Meurman, klo 20 Seurat.

To 14.6. klo 18 Puolimatkan kappelissa, Aholankatu 20, Hyvinkää.

Pe 15.6. klo 18 Kesäseurat Pirkko ja Paavo Kilven torpalla, Juhalantie 3, Topeno, Loppi.

Kestävät yli 200 pesukertaa - säästää luontoa! ,ƾŽžĂĂžĂƊŽžĂƚ

Verkkokauppa avattu! www.divisa.fi

Vuokralle tarjotaan

Kaikki yksityisten/yritysten lakiasiat.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

MyÜs kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähkÜpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimituksen yhteystiedot Puhelinvaihde: 020 610 0100 Postiosoite: Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähkÜposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähkÜposti: seppo.simola@evl.fi ToimituspäällikkÜ Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Saila Keskiaho, vs., p. 020 770 3667 Miikka Kivinen, vs., p. 020 770 3705 Marjo KytÜharju, p. 020 770 3662 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähkÜposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipäällikkÜ: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myÜs verkossa näkÜislehdessä.

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Testamentit, perintĂś- ym.lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ďŹ

Jalkojenhoitoa sopimuksen mukaan Kampissa ja Ala-Malmilla (SAGA Helapuisto), myÜs kotikäynnit. Jalkahoitola Malminrinne (2300869-7), 050 353 2610 Ammattitutkinnnon suorittanut hoitaja.

Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

ReprotyÜ Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

T

VAKUUSMAKSU VAIN 250 â‚Ź

Psykoterapiaa ( yksityisesti tai Kela ) Riitta Pajunen p. 050 364 9884 www.uupumusjailo.ďŹ

Viikki, Agronominkatu 7, palvelutalo Hoiva Viikki 1. krs. 2 h+kk 44,0 m2 vuokra 802,00 ₏/kk 4. krs. 2 h+kt 46,0 m2 vuokra 833,00 ₏/kk Vesimaksu ja 2 Mbit/s laajakaistayhteys sisältyvät vuokraan. Vuokran lisäksi maksettava peruspalvelumaksu 100 ₏/hlÜ/kk. Kohteessa on varallisuusrajat, johon ei sisälly hakijan vakituisessa käytÜssä olevaa omistusasuntoa. VVO:n asunnot ovat savuttomia.

Hautauspalveluja

VVO:n asunnossa sinulla on omistusasumista vastaava asumisturva.

Tutustu palveluasuntoihin ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.ďŹ .

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 65â‚Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p.0405693515.

www.hautauspalvelu.com

Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviä 2,30 e / pmm. Hintoihin lisätään ALV 23%

kra-a

ia vuo urvallis

Terveydenhoitoa

ntyville

ikää suntoja

Meiltä voitte noutaa maksuttoman vihkosen hautajaisten ennakkosuunnittelua varten.

Itä-Helsingin Hautauspalvelu

VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a | 00300 Helsinki Avoinna ma-pe 9 -16 Puh. 020 508 3400 | helsinki@vvo.fi

YksiĂś 27m2 opiskelijalle, Tapanila as. vuokra 600â‚Ź/kk, 1.7. alk. p. 040 576 9617

Myydään huoneistoja Kontula, 56,5m2 2h+k, parv. Naapurintie 6 B 37 puh. 09 342 3963 vap. 1.9.

Puotinharjun ostoskeskus 2. krs

puh. (09) 323 3770

Myydään hautakiviä

Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 senttiä/puhelu + 17 snt/min.

70. vuosikerta

Vuokrata halutaan Nuori uskovainen opettajatar etsii vuokra-asuntoa Helsingistä tai Espoosta. 044 542 7074/Kaisa

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W Eläk.rva etsii pitkäaikaista asuntoa, yksiÜ tai pieni kaksio, hissitalo, pääk. seudulta 1.9.alk. P. 050 5466 246

S ZZZ SHLNLYL Âż

3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN

.DXQHLPPDW KDXWDNLYHW .DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9, 9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

SXK ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

30-v. savuton, tyÜssäkäyvä oik.tiet. maist. etsii yksiÜtä pk-seudulta 1.7. alk.

Juha: 040 594 5654 Luotettava ja pirtsakka nuori nainen etsii yksiÜtä Helsingistä. Ilmoittele, puh. 0400 641 464.

Kolme pankissa tyÜsk. 24v naisopisk. etsivät edull. 3-4h kimppakämppää kantakaup. Marianne 040 861 3152

21

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa HAMMASTEKNIKKO

Hammaslääkärikeskus

a.

Eurohammas puh. 726 2266 Uushammas puh. 146 1460 y valloitta Kaunis hym Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.fi Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkärimme Mikko Larjomaa.

Hinta Omavast. Kelapal.

ERIKOISHINTAMME:

T A K U U T Y Ö

Hammaskiven ja värjäytymien 32,60 26,40 poisto, fluoraus, puhdistus.......59€ 38,60 20,40 Hampaan värinen paikkaus...... 59€ Kivuton hampaan poisto..........49€ 27,00 22,00 Hammasvalkaisu yksilöllisellä menetelmällä alk............. 150€ Ei Kelan suoraveloitusta.

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressä.

Katutasossa, helppo pyörätuolille.

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA:

YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

270€

85€ YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 390€ 139€ YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 50 € Meiltä myös koti- tai Proteesien ilmainen tarkistus.

vanhainkotikäynnit

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Mietitkö asunnon myyntiä?

Katso www.annatoppinen.fi tai soita 050 551 4115 Anna Toppinen, Oik.Kand., LKV anna.toppinen@huom.fi

Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

Me tiedämme

98% varmuudella

Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Soita ja pyydä arvio.

suuhygienian hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

Kokoproteesit 690€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 69 € Yksi kokoproteesi 390€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

VETERAANI- JA ELÄKELÄISEDUT

www.autosirahaksi.fi Jos olet luopumassa autostasi, soita Markku Kolehmainen 0500 500 502.

Saat reilun käteistarjouksen autostasi. Hoidamme kaikki paperiasiat sekä rekisteröinnin puolestasi ammattitaidolla. Maksu käteisellä tai tilillesi heti kaupan yhteydessä.

Tulemme paikalle sovittaessa.

TASOAUTOT OY (vuodesta 1975)

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964 KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 0440 701 999.

KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin).

P. 040 377 5159 *ONNI* (25v.kok.)

Rakennusala

050-2205 /

Siltala

www.0502205.fi ULKO- JA SISÄREMONTIT kuntoon kesäaikana. 28v. työkokemuksella.

Tapetointi, laminaatit, laatoitus, parketit, kylpyhuone- ja keittiöremontit sekä maalaus ja kirvesmiestyöt sisällä ja ulkona yms.

Pienetkin työt tehdään mielellään.Tarvikeale ja kuljetus,kotitalous.väh+ ilmainen arviointi.

P. 0400-819 757 myös ilt. ja vkl.

Saneeraus Pe-Ry tmi

REMONTTEJA Ammattitaidolla lattiasta kattoon...

Huoneistot, OK-talot, keittiöt, kylpyhuoneet, lattiat, maalaukset, saunat

Soita ILMAINEN arviointi!

P. 343 3052 / 0400 689 742 www.jabell.fi

Jabell Oy

Talojen ja kesämökkien ulkomaalaukset, huoneistoremontit katosta kellariin. Uudisrakentaminen. Ammattitaidolla ja aikailematta. Kotitalousvähennys! Soita!

Tekno-Kate Oy, puh: 040 5656 754.

Laadukkaasti ja luotettavasti kaikki kodin remontit yli 20v kokemuksella: keittiö, kylpyhuone, sauna, lattia, maalaus/tapetointi ym. Myös pienet työt tehdään. Radeco Oy 0400-664 502

E

I

M

R

s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakäsittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

ETRO

M O NT

T

VESIKOURUT

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit 20 v kokemuksella takuutyönä

maalaus tapetointi keittiöt kylpyhuoneet saunat lattiat ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä

P. 0400-819483/ metroremontti@pp.inet.fi

Mitoin kuin mitoin Uusi ilme keittiöön

-Ovet, tasot, rungot -Vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Soita: ERKKI 0500 503357 MIKKO 0409 311466 www.ergadesign.

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Kiinteistömaailma Pasila Green Tower Oy LKV Ratapihantie 6, 00520 Helsinki pasila@kiinteistomaailma.fi Välitysp. esim. Verkko 900 € + 3,8 % velat. hinnasta, asiakirjakulut 190 € (sis.alv.)

Yleismies Jantunen palveluksessanne! Luotettava monitoimimies kodin ja yritysten huoltotöihin: valaisimien, kodinkoneiden sekä kalusteiden asennus ja kokoaminen ym., myös pienet ja suuret remontit. www.ymj.fi tai 041-531 5071.

KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYÖNÄ.

X.X.L OY p. 050-5124611

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU Tuntivel. 33€+ alv. p.0400 811 941 mm. Pihatyöt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www. bewesport.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 Puutarhuri auttaa kasvienne hoidossa.

Tutustumiskäynti ilmainen.

044 774 4544, puutarhuristo@live.fi

Verhoomo Tontti, Puh. 09 387 9917, sami.tontti@kolumbus.fi Muutot ja kuljetukset pakettiautolla. puh. 046-6454394

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693 Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.fi

-@?I<wDG@w C<?K@w

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähenn. 45% IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p.045 888 2583 IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25€/h+alv www.kaijaclean.fi p.045 888 2636

Kotimaiset koivuklapit 50 L / säkki.

20 € / sis.alv. Kuljetus alk. 10 €.

Soita ja tilaa nyt 0400 - 876 163 ehk@ehk.fi www.ehk.fi KEVÄTPIHAAN VIIHTYVYYTTÄ Kestopuuterassit, aidat, laatat, muurit, istutukset, nurmikot. Myös pikkutyöt.

Suunnitelmat myös, mökki, parveke, vuosien kokemus. Panosta! Pyydä tarjous.

040 189 5685 finrak21@luukku.com Koti kuntoon laitetaan, hoitaja apuun ankeaan. Rekisteröidyt hoitajat Martta&Martti. Pääkaupunkiseutu, 040-164 5151, 040-168 1076 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

REHELLINEN RAITIS LUOTETTAVA AMMATTIMIES -Keittiöremontit, -Kylpyhuone/Saunaremontit Markus Vaara: 0400 766 809 Arvo Räty: 0400 778 160 Kaihtimien korjaus, omien asennus sekä uusien mittaus.

Iltaisin ja lauantaisin.

KaihdinTohtori J. Vähäkangas P. 040 - 411 4370 Teen sukututkimuksia. Alk. 20€ / h.

Hinta asiakaskoht. Anne Karhunen P. 044-990 3773 anne.karhunen@gmail.com Parturi-kampaaja, jalkahoito.

Kotikäyntejä pääkaupunkiseudulla.

Soita Elisabeth: 040 595 6843.

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 € / tunti 050 926 6203 Mattojen käsipesua 8€/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10€ /Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148 ps. olin ennen Hakaniemessä Sohvat, tuolit verhoillaan.

Verhoomo Leppänen P. 0400 503 179

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335

Siivous- ja kotipalveluita Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi! P. 045 345 5076 tai www.varmuudella.com IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 IKKUNANPESUA! Reipas ammattimies.

P. 050 338 4754 / Kraft Ikkunanpesua, siivous- ja kotipalveluita (mm. vaatteiden ja verhojen ompelua, korjausta). Puhdasta energiaa arkeen.

OY Evinco, p. 041 729 8162

www. kirjapainouusimaa.fi

TAKKAPUUT tuomme takkasi viereen.

MÖKKIPUUT autosi takakonttiin.

Siivouspalveluja

Lakiasioita

JORMAN REMONTTIPALVELU. Maalaus, tapetti, laatta, ym. muut pikkutyöt. Kestopuuterassit piha, parveke. 040 189 5682 KYSY KEVÄTTARJOUS. MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

Ville Rantanen yrittäjä, LKV, oik. kand. puh. 010 321 7900

Linnanrakentajantie 6 Herttoniemi Ostan Kirjat, äänilevyt, astiat, kuolinpesät, irtaimistot, melkeinpä mitä tahansa, tarjoa. P. 040 777 2222

Sähköasennusliike.

Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin.

09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

mitä asunnostasi saa.

Ostetaan HAMMASASEMA > Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa

TEHOSÄHKÖ

IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50€) nyt 37€. Norm.vel. perm.l+k (55€) nyt 46€ Tied. 639 818 HYVÄ TARJOUS ELÄKELÄISILLE KRUUNUNHAASSA. Permis, leikkaus ja kampaus 45€, Muotoiluleikkaus 16€. Ps. teen myös kotikäyntejä.

Yst.tied. 09 - 135 2708 Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Vuosisadan mies Suomalaisen lähetystyön legenda Päivö Parviainen täyttää 100 vuotta. Sen kunniaksi Suomen Lähetysseura järjestää seurat tiistaina 19.6. Lähetyskirkossa Tähtitorninkatu 18. Puhujina ovat muun muassa Alpo Hukka ja Sakari Pinola. Seurat alkavat kello 14 ja päätteeksi nautitaan juhlakahvit.

Päivö Parviainen oli lähetystyössä Kiinassa vuosina 1946–53 ja Taiwanilla vuosina 1956–1973. Hänen työkausilleen osuivat Kiinan kansantasavallan perustaminen, Mao Zedongin valtakausi ja väkivaltainen kulttuurivallankumous. Eläkkeelle Parviainen jäi vuonna 1974.

Radio&TV

Palava rukous. Pastori Jaana Räntilä kehottaa etsimään hiljaisuuden merkkejä kirkon symboleista. Kynttilä kuvaa elävää rukousta, joka kohoaa ylöspäin. Se muistuttaa

YLE radio1 87,9 MHz Su 17.6. klo 10 Jumalanpalvelus Mikaelinkirkosta Turusta, klo 11 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista, klo 18 Kajaanin Baptistiseurakunnan jumalanpalvelus.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 14.6. Viestintäpäällikkö Simo Repo. Kirkkoherra Pauli Niemelä.

Pe 15.6. Teologian tohtori Kari Kuula. Opetusneuvos Pertti Luumi.

La 16.6. Kirkkoherra Iivo Suvanto (Ortodoksinen kirkko). Pastori Matti Mikkola.

Ma 18.6. Pastori Hannu Varkki ja tutkija Aura Nortomaa. Päivi Kangas lukee Jobin kirjaa.

Ti 19.6. Toimittaja Kaisa Tanttu.

Rehtori Sirpa Koriala (Ortodoksinen kirkko).

Ke 20.6. Pastori Ilkka Raittila. Pastori Leena Paintola.

To 21.6. Pastori Kai Sadinmaa.

Kouluttaja Mika Aspinen.

TV1 La 16.6. klo 11.05 Pisara. Raamatun lukeminen avaa oven tilaan, jossa kohtaan Jumalan ja Hänen hyväksyntänsä. Ps. 57. Uusinta ma 18.6. klo 14.55.

Suviradio www.suviradio.fi Kesämusiikin kotipesä. Saa laulaa mukana.

Ole hiljaa Kirkot ovat auki, jotta niissä voisi esimerkiksi olla tekemättä mitään.

Hiljaisuus tekee tilaa Jumalalle, Jaana Räntilä ajattelee.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Esko Jämsä

T

ällä paikalla vinkataan yleensä konsertteja, kursseja ja yleisötapahtumia.

Niissä kaikissa mennään ja osallistutaan. Nyt tehdään toisin. Tässä jutussa mennään pastori Jaana Räntilän kanssa Tuomiokirkkoon istumaan hiljaa puoleksi tunniksi ja katsotaan, mitä tapahtuu.

Kanssamme kirkkoon astelee monipäinen turistiryhmä. Ei hyvältä näytä, näin hiljaisuuden näkökulmasta. Istuudumme silti penkkiin ja suljemme silmät.

Hiljaisuuden ihminen Jaana Räntilästä tuli paradoksaalisesti risteilyllä. Kirjamyyntipöydältä tarttui mukaan katolilaisen Wilfrid Stinissenin teos Kuuletko tuulen huminan.

– Stinissenillä oli syvempi tapa sanoittaa uskoa. Se oli näkökulma, jota olin kaivannut luterilaisesta perinteestä. Vietin lapsuuteni pietistisessä ilmapiirissä.

Katolinen ajattelu avarsi suppeaa, Jeesus-keskeistä uskoa. Uskon kokonaisuus kirkastui, Räntilä hahmottelee.

Jostain löytyi myös puoleensavetävä Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Räntilä istuskeli ikonin ääressä, joskus imettikin sen valossa.

Sitten tulivat hiljaisuuden yhteisöt, joista Heponiemen hiljaisuuden keskus on rakkain. Hiippakuntasihteerinä työskentelevä Räntilä meni ensimmäiseen retriittiinsä Morbackan yhteisöön, kun hänen lapsensa olivat pieniä.

– Kaipasin kotiäidin elämästä hiljaisuuteen.

Hiljaisuuden tie vei kouluttautumaan retriittiohjaajaksi. Nyt Räntilä on myös jesuiittaperinteestä nousevien ignatiaanisten retriittien ohjaaja.

Turistijoukko jättää Tuomiokirkon, mutta heidän tilalleen tulee uusia kävijöitä. Hiljaisuuskilvoitus käy työstä salamavalojen räpsyessä. Tapahtuuko minussa mitään?

Tapahtuu ja vaikka mitä, Jaana Räntilä vakuuttaa. Ainakin hän pystyy hiljentymään hälinästä huolimatta.

Räntilä kertoo rauhoittuvansa kirkoissa paremmin kuin muissa tiloissa.

– Meillä on syvällä itsessämme pyhä tila, joka resonoi kirkon pyhän tilan kanssa.

Vaikka Jumala on läsnä kaikessa elämässä, kirkko tekee sen näkyväksi.

– Jumalan läsnäolo on Hänen puhettaan minulle. Kirkkorakennus on erityinen tapa muistaa tätä puhetta ja myös asettua kuuntelemaan.

Miten aloittelija voisi löytää hiljaisuuden polun pään?

”

Kun ihminen vaikenee, Jumala puhuu.”

– Luonnon ja musiikin aistiminen voi auttaa hiljentymään, Räntilä sanoo.

Kirkot ja niiden rikas symboliikka voivat olla ratkaisevassa asemassa hiljaisuuden etsijän tiellä.

– Emme välttämättä tiedä, miksi esimerkiksi jokin tietty kuva puhuttelee. Jos sellaisen kuvan löytää, sen äärellä kannattaa viipyä.

Ehkei niinkään yrittää ymmärtää.

Hiljaisuus on Jumalasta, hänestä joka on Alku ja Loppu, Jaana Räntilä tiivistää. Hän viittaa itselleen tärkeään trappistimunkki Thomas Mertonin ajatukseen: kun lentokoneen häly on mennyt, taivaan hiljaisuus jää.

– Kun ihminen vaikenee, Jumala puhuu. Jonkun meissä täytyy ensiksi hiljentyä, jotta voisimme kuulla Jumalaa ja myös vastata Hänelle.

Kirkonportaita laskeutuessa tunne on toinen kuin sisään astuessa. Oleellinen tuntuu ainakin hetken ajan erottuvan kirkkaammin epäoleellisesta.

Mitä hiljaisuus on muuttanut Jaana Räntilän elämässä?

– Kaiken! Se on välttämätön tila, jossa voin kerätä yhteen hajanaisen itseni ja elämäni. Tunnistan siinä Pyhän Hengen puhuttelun.

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Juhannus kutsuu retkelle ■ Tuusulan Kellokoskella on lähes alkuperäisessä muodossa säilynyt ruukkimiljöö. Perjantaina 22.6. Kellokosken Juhlatalossa vietetään isoa juhannusjuhlaa, jossa on hartaus ja perinteistä ohjelmaa ruokailuineen. Ota oma pyyhe mukaan, jos haluat kokea rantasaunan löylyt. Hinta aikuisilta 15 euroa, alle 15-vuotiaat pääsevät mukaan maksutta.

Omalla autolla pääsee myös perille, jolloin tarjoilusta veloitetaan 7 euroa. Bussit lähtevät Viikin kirkolta, Jakomäen kirkolta, Malmin kirkolta ja Pukinmäen seurakuntakodilta kello 16 ja takaisin palataan noin kello 23. Ilmoittautumiset ja tiedustelut tiistaihin 19.6. mennessä Malmin kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400 ma–pe kello 9–15. Lisätietoja: www.helsinginseurakunnat.fi/malmi ■ Lohjan Vivamossa vietetään juhannusjuhlia perjantaina 22.6. kello 14–23.

Ohjelmassa on muun muassa juhannussauna, ruokailu ja kokko. Töölön seurakunnan järjestämälle matkalle lähdetään kello 14 Töölön kirkolta, Topeliuksenkatu 4. Matka maksaa 30 euroa per henkilö, joka maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Töölön kirkkoherranvirastoon 15.6. mennessä, p. 09 2340 6313 tai toolo.srk@evl.fi. Matkalla ovat mukana Eva-Maria Liljeström, Liisa Verkasalo ja Sirkka-Liisa Mäki-Fränti.

Matkalle mahtuu 47 osallistujaa.

■ Juhannusaaton retkelle Sammatin Elämännokkaan lähdetään perjantaina 22.6. kello 14.30 Käpylän entisen postin vierestä, Juhana Herttuantie 15. Perillä on tarjolla ruokaa, ohjelmaa ja saunomista. Takaisin kaupunkiin palataan puolen yön maissa. 30 euron hintainen retki sisältää matkat, ruokailun ja ohjelman. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Terhi Murto, p. 09 2340 4218.

myös valosta, joka loistaa pimeässä.

Virret täyttävät Soutustadionin Soutustadion herää eloon kesäsunnuntaisin kello 18, kun seurakuntalaiset kokoontuvat laulamaan virsiä. Meren läheisyys luo tunnelmaa, ja esilaulajina toimivat kanttorit, jotka laulattavat yleisön toivevirsiä. Ilta päättyy iltahartauteen. Soutustadionilla lauletaan virsiä juhannustauon jälkeen joka sunnuntai 26.8. saakka.

Poikkea kirkkoon ■ Kampin Hiljaisuuden kappeli: arkisin kello 7–20, viikonloppuisin kello 10–18 ■ Tuomiokirkko, Unioninkatu 29: joka päivä kello 9–24 ■ Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6: arkisin kello 12–15, paitsi torstaisin kello 12–21 ■ Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3: maanantaista lauantaihin kello 10–17.45, sunnuntaisin kello 11.45–17.45 ■ Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6: arkisin kello 9–15 ■ Paavalinkirkko, Sammatintie 5: tiistaista perjantaihin kello 11–15 ■ Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2: arkisin kello 12–17, viikonloppuisin kello 10–18 ■ Alppilan kirkko, Kotkankatu 2: arkisin kello 10–14, paitsi tiistaisin kello 10–17 ■ Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3: maanantaista torstaihin kello 10–16, perjantaisin ja sunnuntaisin kello 10–14

Kesä on kauneimmillaan hautausmailla, mutta suru voi pusertaa rintaa.

Monesti musiikki, rukous ja Raamatun tekstit lohduttavat, kun läheinen on

poissa. Puolen tunnin mittainen, musiikkipainotteinen hartaus pidetään Malmin hautausmaan isossa kappelissa, torstaina 14.6. kello 19–20. Hartauden pitävät pastori Jukka Holopainen ja kanttori Marjasisko Varha.

Musiikkia kirkoissa Torstai 14.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Päivämusiikki klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Vanitatum Vanitas – Turhuuksien turhuus.

Terhi Kapiainen, Terhi Paukku ja Mari Lavikainen, laulu. Ohjelma 5 e.

Urkumusiikkia klo 13 Kallion kirkossa. Ville Urponen. J.S. Bach.

Ohjelma 5 e.

Lounasmusiikkia klo 13 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Yhteislaulua ja hartaus, Julia Tamminen ja Jouko Olkkola.

Virkisty virrellä klo 17 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus.

Laulattamassa Riitta Hirvonen.

Kirkkokonsertti klo 18 Johanneksenkirkossa. Oululaiset kuorot Haukiputaan Mieskuoro, Mieskuoro Pohjan Laulu ja Oulun Sotaveteraanikuoro, johtaa Mihkel Koldits, urkurina Rauno Rännäli. Mm. Finlandia. Ohjelma 10 e.

Lauluilta klo 18 Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Kalervonk. 1 a. Juha Valkeapää ja Seppo Välimäki Paavalin seurakunnasta.

Yhteislaulua klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla. Lettutarjoilu 2 e.

Konsertti klo 19 Lähetyskirkossa, Tähtitornink. 18. Kamariorkesteri La Tempesta, johtajana ja solistina Erkki Rautio. Vivaldi, Haydn, Suk. Liput 15 / 7 e.

Café Cantante klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla, sisäpiha. Flavia Di Nola, mezzosopraano, Laura Havu, piano, Anna Palmio, tanssi ja koreografia, Karl Hedman, tanssi ja koreografia. Zarzuela-aarioita, andalusialaisia kansanlauluja ja flamencoa. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi.

Urkuyö ja Aaria klo 22 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoo.

Baroque. Virpi Räisänen, mezzosopraano, Markku Mäkinen, urut, Suomen barokkiorkesterin yhtye. Bach, Händel, Vivaldi, Strozzi. Liput 13–21 e Lippupisteestä ja ovelta.

Hengaile ja rukoile Vanhassakirkossa Vanhankirkon ovet ovat auki Ruttopuistoon kesä–elokuussa joka torstai kello 17–21. Tarjolla on rukousta, sanaa, livemusaa, rukouspalvelua, pientä purtavaa, juttuseuraa ja hyviä ihmisiä sekä luotettavaa lastenhoitoa kello 18–19.30. Tule kirkkoon hiljentymään, rukoilemaan, viihtymään, hengailemaan ja viettämään kesäisiä iltoja kanssamme. Torstaina 14.6. musiikista vastaa Hannu Lätti band.

Pohjoiset mieskuorot konsertoivat Kolme oululaista mieskuoroa, Haukiputaan Mieskuoro, Mieskuoro Pohjan Laulu ja Oulun Sotaveteraanikuoro, pitävät yhteisen kirkkokonsertin torstaina 14.6. kello 18. Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Kuorot laulavat oman ohjelmistonsa, ja lopuksi yhteensä 120 mieslaulajaa yhdessä kajauttaa Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnin. ”Sitähän ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Sehän on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitään mahda”, kerrotaan Sibeliuksen sanoneen Finlandiasta.

Taidetta ja teetä Café Kryptassa Punaiset tiiliseinät, holvikaaret ja ainutlaatuinen tunnelma tekevät Tuomiokirkon kryptasta oman saarekkeensa, jonne helle tai kiire ei ulotu. Café Kryptassa, Kirkkokatu 18, on tarjolla edullisia ja maukkaita kahvilatuotteita.

Samalla on mahdollisuus tutustua vaihtuviin taidenäyttelyihin, joihin on vapaa pääsy. Parhaillaan esillä on Uudet tuulet -näyttely, taiteilija Olli Joen maalauksia 8.7. saakka. Kahvila ja näyttelyt ovat avoinna ma–la kello 11–17 ja su kello 12–17. Krypta on suljettu juhannusviikonloppuna. Kryptaan pääsee myös hissillä Tuomiokirkosta.

Café Krypta on Tuomiokirkon kryptan kesäkahvila, jonka tarjoilusta vastaavat viikoittain vaihtuvin vuoroin seurakunnan yhteistyökumppanit. Kahvilan tuotto menee kunkin ryhmän määrittelemään kohteeseen, jotka vaihtelevat Cantores Minores -poikien ruokkimisesta etiopialaisten AIDS-orpojen tukemiseen.

Lisätietoja: www.helsinginseurakunnat. fi/tuomiokirkkoseurakunta

Perjantai 15.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Martti Laitinen.

Menokasvo: Sami Lehto Studium Catholicumissa, Ritarikatu 3, järjestetään ään torstai.30. Suomen aamuisin ekumeenisia aamurukouksia kello 8.30.

Vapaakirkon pastori, nuorisotyöntekijä Sami Lehto, millaisia rukoushetket ovat?

– Rukoukset järjestetään eri kirkkojen perinteiden mukaisesti. Yhden kirkon edustaja toimittaa aamu-rukouksen ja toisen kirkon edustaja pitää lyhyen kommenttipuheenvuoron. Rukoushetki kestää noin puoli tuntia, ja sitten nautitaan aamukahvia.

Tämä on toinen vuosi, kun rukouksia järjestetään myös kesäisin. Meitä on tässä mukana luterilaisia, oortodokseja, anglikaaneja, vapaakirkkolaisia ja katolilaisia.

Miten innostuit ekumeniasta? ri– Olen kolmannen polven vapaakirkkolainen. Luteria. lainen kirkko tuli tutuksi lapsuudessa partion kautta. ston Sitten tulin valituksi Suomen Ekumeenisen Neuvoston mmin nuorisojaostoon Vapaakirkon edustajana. Myöhemmin ryhdyin vastuuhenkilöksi näihin rukoushetkiin.

Mitä aamurukoukset merkitsevät sinulle?

– Rukoushetkien pitäminen on palvelutehtävä, on etuoitavaskeus olla tässä mukana. Ekumeniassakin on valitettavasyyppiti kiinni monia ovia, joiden pitäisi olla auki. Tämäntyyppisessä toiminnassa koen, että ne ovet avautuvat ja kaikki ovat tervetulleita joukkoon.

Saila Keskiaho kiaho

Lauantai 16.6.

L Mu Musiikkijuhla klo 19.30 Temppeliau aukion kirkossa. Pelastusarmeijan nu nuorisokuoro Pasadena Youth Ch Chorus USA:sta, johtaa Barbara All Allen, Pelastusarmeijan yhdistetty tor torvisoittokunta. Puhujia USA:sta ja Su Suomesta. Kolehti.

V Varhaiskristillisiä lauluja klo 2 20.30 Uspenskin katedraalissa, K Kanavak. 1. Iegor Reznikoffin k konsertti. Early Christian Chants 3 300–1000-luvuilta. Ohjelma 20 e.

Sunnuntai 17.6.

S

ES KO JÄ M SÄ

■ Vuosaaren merimieskirkko, Provianttikatu 4: maanantaista perjantaihin kello 14–21

Musiikki lohduttaa surussa

23

Menovihjeet

Yhteislaulutilaisuus klo 15 HerttoYh nie niemen siirtolapuutarhan riihessä, Kip Kipparlahden silmukka. Kesän lauluja ja säveliä. Veijo Lankinen ja Jukka Sim Simoila Herttoniemen seurakunnasta ta. Kahvit klo 14.30.

Vi Virsilauluilta klo 18 Soutustadionil nilla, Merikannontie. Yhteislaulua ja ha hartaus, mukana Jari Koivistoinen ja Markus Lehtimäki Töölön seuraku kunnasta.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Jenni Lättilä, sopraano, Martti Laitinen, urut. Ohjelma 5 e.

Maanantai 18.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Iina-Karita Hakalahti, urut.

Ohjelma 5 e.

Tiistai 19.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Martti Laitinen, urut.

Virsiä ja saunomista klo 18 Poliisien majan rantasaunassa Lauttasaaressa, Kyyluodontien päässä.

Virsilauluhetki klo 18, minkä jälkeen mahdollisuus saunoa.

Metrolla musiikkiin klo 20 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. 4 x 4 urut. Mila Thoors Ruotsista ja Kira Lankinen, urut. Musiikkia kahdella käsi- ja jalkaparilla. Ohjelma 5 e.

Keskiviikko 20.6.

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Elo Jaanivald.

Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Maunulan kirkolla. Romansseja ja keskikesän lauluja. Raissa Palmu, laulu, Inka Kinnunen, piano, mukana Elisa Hapuli. Myös yhteislauluja ja kahvit.

Lauluhetki klo 13 Pukinmäen seurakuntakodin Porttikahvilassa. Osa kesäjuhlia klo 12–15.

Kesäinen musiikkihetki klo 17 Karunan museokirkossa, Seurasaari.

Kamarikuoro SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes. Ohjelma 5 e.

Tango Sonorte & Harri Kaitila klo 18 ja 20 Mikael Agricolan kirkon klubilla, sisäpiha. Harri Kaitila, laulu, Mikko Helenius, piano & bandoneon, Antero Jakoila, kitara, Mauri Saarikoski, viulu. Instrumentaalitangoja.

Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ ainoacktenhuvila.fi.

Musiikkia Kulttuurikeskiviikossa klo 18 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenk.

28. Lauluyhtye Uusi Kukka, säestää Terho Marlo. Lauluja musikaalista Berliini järjestyksen kourissa.

Suvi-illan yhteislauluja klo 18 Östersundomin kirkon pihalla. Mari Lamminen ja Sini Ikävalko laulattavat kauneimpia hengellisiä lauluja.

Kesäillan musiikkia klo 18.30 Hakavuoren kirkossa. Stefan Stanciu, panhuilu, Ilpo Laspas, urut.

Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa.

Terhi Aho, laulu, Anna-Maija Virtanen, piano.

Poikakuorokonsertti klo 19 Tuomiokirkossa. Georgia Boy Choir, Atlanta (USA), johtaa David R. White.

Ohjelma 10 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Annika Ollinkari, altto, Mikael Fagerholm, Ruotsi, tenori, Mattias Kjellgren, Ruotsi, urut. Ohjelma 5 e.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy.

Ohjelman osto on vapaaehtoista.

Lisätiedot ja koko kesän musiikkitilaisuudet löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi. Painettuja kesän musiikkikalentereita saa muun muassa kirkoista.

24

Kirkko&kaupunki 13. kesäkuuta 2012 Numero 22

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Nykyään tuntuu ”maassa maan tavalla” olevan ”maassa maahanmuuttajien tavalla”.

Eihän sen näin pidä mennä. Jokaisella meillä on oikeus pitää perinteitä yllä ja niitä pitää kunnioittaa puolin ja toisin.

Olisi suotavaa, että kouluissa järjestettäisiin erillinen tila maahanmuuttajille tai he saisivat vapaapäivän, kun juhlissa on jotain meille kuuluvaa. Eihän se ole uskonnon tuputtamista, vaan perinnettä, jota me kunnioitamme. Ei kai tästä maasta olla Somaliaa tekemässä? Toki maahanmuuttajia on muitakin, mutta enimmäkseen somalialaisten vuoksi näitä muutoksia on tehty. Tämän pitää loppua nyt heti – perinteet kunniaan. Äiti -70

Virtuaaliväkivalta kasvattaa tappajia

Ville Ranta on tiukat pukukoodit.

Vanhuus täynnä kipuja ammateissakin On pelottavaa, että miespuolinen kirjoitja yksinäisyyttä taja näkee seksiä kaikkialla – auton kyydisOlen vanhus, jolle eutanasia olisi paikallaan. sä, kirkossa, koulussa. Joka puolella on prinMinulla on sairaus, johon lääkkeet eivät palsessoja, joiden pakarat korostuvat. jonkaan auta. Kipu tulee aaltoina ja koskee Nyt valaistuna katselin ahkerasti läheikovaa. Täällä pitää kärvistellä, vaikka miselle kuntopolulle. Hölkkääjistä 90 pronusta ei ole enää mihinkään. Mikään ei auta, senttia oli miehiä, joilla oli tiukat juoksueivät edes rukoukset. housut kuin ministeri Alexander Stubbilla.

Kaikki tuttavat ja sukulaiset ovat häOlen vapaa nainen. En silti provosoivinneet kuin tuhka tuuleen. Minultunut, vaan patalaiskaan tyyliila ei ole uskallusta tehdä itselleni ni naureskelin: mihin heillä on Jatka loppua – jos sitä jääkin sitten taas kiire? keskustelua kitumaan vielä pahemmin.

Aina elämässä tulee muoverkossa www. teja ja ylilyöntejä. Annetaan Kyllä tämä vanhuus on rankkaa. Haluaisin tietää, tyttöjen rauhassa etsiä itsekirkkojamiten muilla menee, ovatko ään, eikä tuijotella heitä. Sikaupunki.fi muut saaneet hyvät eväät elävistynyt kristitty voi olla kormäänsä. Kaikilla asiat eivät ole keintaan esimerkkinä. Siten yhtä hyvin. En haluaisi ruikuttaa, maailma on toivotulla mallilla.

Anki Pälve koska minulla on ollut myös parempiasosionomi, Helsinki kin vuosia. Vanhuus vain ei tule yksin. Hyvää kesää kaikille nuorille ja vanhoille!

Yksi monista

Annetaan tyttöjen kasvaa rauhassa Olen ortodoksi ja luen aina lehtenne. Saan sen luterilaisilta ystäviltäni, jotka eivät ehdi lukea sitä. Käsittelette hienoja aiheita, joista usein yritän herätellä keskustelua. Kiitos siitä.

Tällä kertaa kyllä ällistyin yleisönosastokirjoitusta, joka käsitteli pukeutumista (K&k 30.5.). Kirjoituksessa sanottiin: ”2000-luvun moni nuori nainen kokee, että on pädettävä pukeutumisella”. Näin me vanhat ja nuoret juuri teemme. Tietyissä

Suvivirsi ei tuputa uskontoa Kuopion piispan Jari Jolkkosen lapset jäivät pois kevätjuhlista, sillä hänen lastensa koulussa ei laulettu suvivirttä. Minä olisin tehnyt aivan samoin, jos samainen olisi tapahtunut omien lasteni kouluissa.

Olen sitä mieltä, että suvivirsi on kuulunut aina perinteisiimme ja kuuluu edelleen.

Siitä ei pidä luopua maahanmuuttajataustaisten vuoksi. He ovat kuitenkin niin pieni osa kansakunnassamme. Eiväthän hekään ole luopuneet mistään perinteistä, joita heillä on ollut kotimaassaan. Yhä he täällä omia perinteitään pitävät yllä.

Julkisessa liikenteessä plakaatit toivovat, että antaisit matkarauhan. Lehdistä luemme vähän väliä, kuinka nuori mies on pahoinpidellyt tai teloittanut tuntemattomia. Mitä on oikein tekeillä?

Olkia kohautellaan eikä osata päätellä, miksi väkivalta pursuaa yhteiskuntamme saumoista yhä mielivaltaisempana. Joo, on pahoinvointia, syrjäytymistä ja liian kiireisiä vanhempia. Ja höllää aselakiakin pitäisi muuttaa.

Mutta väkivaltaviihde tuntuu olevan kultainen vasikka, jonka palvonnan osallisuutta viattoman veren lisääntyvään vuodatukseen ei haluta tarkastella. Miksi? Siksikö että liki jokainen mies on tätä vasikkaa kumartanut ja ”kun ei se tappajaa minustakaan ole tehnyt, niin tokkopa tuo niin vaarallinen on”?

Vaan nyt meillä onkin ennenkokematon nuorten aikuisten sukupolvi, joka on voinut velloa virtuaalitappamisessa pienestä pitäen. Jos mentaalis-emotionaalisena ravintona on virtuaalitappamista päivittäin, niin kyllä se jälkensä jättää – niihinkin, joista ei murhamiehiä tule.

Jo se, että kuviteltu tappaminen tuottaa nautintoa, on hälyttävä merkki empatian puutteesta. Miksi vanhemmat ruokkivat poikiaan näin? Juuri päinvastaistahan pojat tarvitsisivat: empatian vahvistamista.

Myötätunto ja väkivaltaan liittyvän kärsimyksen ymmärtäminen eivät nuorilla virtuaalitappajilla pääse kehittymään. Aivotutkimus on myös todentanut, että jonkin asian keskittynyt toisto voi muuttaa aivojen rakennetta.

Ahkeran virtuaalitappajan aivoissa lienee vahva väkivallan ja nautinnon yhteenlinkittymä. Kun sitten omassa elämässä jokin suistuu raiteiltaan, väkivallalta hillitseviä pidäkkeitä ei tällaisella yksilöillä ihmeemmin ole.

Toisen tappaminen on helppoa, kun sitä on virtuaalitreenattu satojatuhansia kertoja eikä normaalia empatiakykyä löydy. Kertoisiko joku, mitä hyvää virtuaaliväkivallalla saavutetaan?

Kohisee

Sielunhoitokoulutusta maallikoille Vastineessa, jonka sain sairaalasielunhoitoa koskevaan kirjoitukseeni, todettiin, että Suomessa sairaalat ovat katsomuksellisesti neutraaleja (K&k 9.5.). Ranskassakin on lukemattomia ”neutraaleja” eli tunnustuksettomia sairaaloita, mutta myös näissä sairaaloissa on vapaaehtoisryhmiä sairaalasielunhoitajan tukena.

Jos sairaalapappi haluaa tällaisen ryhmän ympärilleen, minkäänlainen sairaala ei sitä kiellä. Se on kiinni ainoastaan papista itsestään.

Pelkään pahasti, että suomen kielen taitoni on ruostunut, kun en ymmärrä, mitä tällä tarkoitetaan: ”sielunhoitotyön kokonaisuuteen kuuluvia kirkollisia toimituksia voi hoitaa vain pappi.”

Tarkoittaako tämä sitä, että vapaaehtoinen ei voi harjoittaa sielunhoitoa, vastaanottaa rippiä, rukoilla kuolevan ja jo kuolleen luona? Vapaaehtoiset ovat täysin kykeneviä

olemaan myös omaisten ja sairaalan henkilökunnan vieressä kuoleman ja kriisien aikana. Heidän soveltuvuutensa on testattu jo siinä vaiheessa, kun he osallistuvat ensimmäiseen koulutusvaiheeseensa.

Kirjoituksessa sanotaan, että sairaala vaatii vapaaehtoiselta paljon. Näin on, mutta juuri siksi heidät velvoitetaan jatkuvaan jatkokoulutukseen, työnohjaukseen ja mitä erilaisimpiin koulutustilaisuuksiin ja -tapahtumiin.

Vapaaehtoisilla ei ole lain säätämää vaitiolovelvollisuutta niin kuin papeilla. Sen sijaan sairaaloiden säännöissä on ehdottoman vaitiolovelvollisuuden vaatimus. Se koskee myös vapaaehtoisia. Ehtoollinen on ainoa toimitus, jonka vain pappi voi tehdä.

Hätäkasteenkin voi toimittaa kuka tahansa kristitty.

Olen erittäin kiitollinen nykyisestä virsikirjastamme, jonka lopussa on paljon ainesta, jota suomalainen vapaaehtoinen voisi käyttää. Varsinkin kun melkein kaikkialla sanotaan, että rukoushetken johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen.

Näyttää siltä, että virsikirjamme loppuosan aarteita ei käytetä, kun ei olla vaivauduttu edes katsomaan, mitä kaikkea se sisältää.

Sisar Helvi Pulla Turku/Versailles

Narri ohittaa kapulakielen Ville Rannan suorasukaiset, pilapiirroksin osoitetut yhteiskuntamme ilmiöt ovat usein lehden virkistävintä antia. Kaikkia strippejä en ole ”ymmärtänyt”, enkä suinkaan aina jakanut Ville Rannan näkemystä.

Hänen hieman kömpelö piirtämisensä ja töksäyttelevä sanontansa ovat kuitenkin niitä yhä harvenevia narri-ilmiöitä, jotka ohittavat kapulakielen, selittelyn ja sanojen vääntelemisen. Kuten vaikkapa valvontaeläinlääkärin tarkastuskäynti. Taisi taas osua ja taas poru pärisee.

Tapani Länsiö Meilahden seurakunta

Jeesuksen viesti on rakkaus Tyttäreni viidennen luokan uskonnonkokeessa kysyttiin, mitkä kaksi eri käskyä rakkauden kaksoiskäsky sisältää.

Kun ylipappien lähettämät ja Juudaksen johdattamat miekoin ja seipäin aseistetut joukot tulivat pidättämään Jeesusta viimeisen ehtoollisen jälkeen, opetuslapset yrittivät puolustaa häntä ja vahingoittivatkin mahdollisesti yhtä pidättäjää. Jeesus kielsi opetuslapsiaan näin: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu”.

Jos hän olisi antanut opetuslastensa puolustaa mestariaan, nämä olisivat voineet haavoittua tai kuolla. Se olisi tarkoittanut, että hän olisi pitänyt omaa itseään tärkeämpänä kuin opetuslapsensa. Jos joku häntä pidättämään tulleista olisi kuollut kahakassa, Jeesus olisi pitänyt itseään tärkeämpänä kuin pidättäjiänsä.

Kummassakaan tapauksessa Jeesus ei olisi itse noudattanut omaa rakkauden kaksoiskäskyään. Sen lisäksi, että Jeesus opetti sitä kaikkein tärkeimpänä käskynä, hän siis kertomuksen mukaan itse noudatti sitä aivan viimeiseen hengenvetoonsa asti.

Väistämättömänä johtopäätöksenä tästä voi todeta kaksi asiaa. Ensinnäkin Jumalaa, josta Jeesus puhui, rakastetaan rakastamalla jokaista lähimmäistään niin kuin itseään.

Toiseksi voi todeta, että Jeesuksen Jumalalle voi uhrata vain itsensä, ei ketään toista.

Oma vastaukseni tyttäreni uskonnonopettajalle on, että rakkauden kaksoiskäsky sisältää oleellisesti vain yhden ainoan käskyn: rakasta jokaista lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Pelkkä Jumalan rakastaminen ei ole yhtään mitään, kuten esimerkiksi Norjan joukkomurhaaja osoitti.

Jorma Kilpi Helsinki