K&k 2012 nro 1 (11 1)

www.kirkkojakaupunki.fi

Tia Isokorpi: Tunneorpous yllättää » 12–13

Numero 1

Keskiviikkona 11. tammikuuta 2012

JUKKA SALMINEN

Uudet kolumnistit esittäytyvät » 4–5 Suomen dramaattisin odotushuone » 8–9

Taide leikkii

Anssi Kasitonnin pahvinen Cadillac myhäilee ihmisten unelmille » 10–11

Mikä on rajuinta ystäväpuhetta? » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

” Numero 1

Lainasanat Tapa, jolla Jeesus puhui Jumalasta tuttavallisesti Isänä, teki hänestä ison kiven vastustajien sandaaleihin. Hänellä itsellään on täytynyt olla selkeä käsitys Jumalasta ja omasta tehtävästään, joka oli juutalaisuuden uudistaminen sisältä päin.”

11.1.2012

Raimo Harjula kirjoitti kirjan historian Jeesuksesta. Sivu 6.

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PHOTODISC

Pääkirjoitus

Ystäväpuhetta Rukous Kurotan vimmatusti eteenpäin.

Varmistan ja uumoilen, suunnittelen ja varaudun.

Yritän katsella huolella tulevien aikojen kuvia, suuntaan jopa vuosien päähän.

Pyydän vilpittömästi anteeksi.

Tämä ei ole hyvä tie.

Tunnustan epäluottamukseni ja suuren haluni hallita elämää.

Rakenna minuun luottamusta, olemisen keveyttä ja taitoa elää vain päivä kerrallaan.

iispa Irja Askola antoi Senaatintorilla uudenvuodenlupauksen.

Hän peräsi Helsingin designpääkaupunkivuoden avajaisissa vihapuheen sijaan ystäväpuhetta ja lupasi itse olla esimerkkinä.

Saapa nähdä, muotoillaanko Helsingissä tänä vuonna piispan vanavedessä puheitakin paremmin ihmisyyttä palvelevaan suuntaan.

Vihapuheella luodaan ja vahvistetaan joihinkin ihmisryhmiin liittyviä kielteisiä mielikuvia ja ennakkoluuloja. Tällaiset puheet ovat omiaan kasvattamaan ajatuksia siitä, että tietynlaiset ihmiset ovat syyllisiä yhteiskunnassa esiintyviin ongelmiin ja joidenkin kokemaan pahanolon tunteeseen. Otollisia vihapuheen kohteita ovat esimerkiksi uskonnolliset, etniset tai sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt.

P

Kaikupohjaa vihapuheelle syntyy siellä, missä ihmisillä on tuntu siitä, että he jäävät vähemmälle kuin toiset tai peräti kokonaan syrjään. Se uppoaa otolliseen maaperään, kun paha olo saa sijaa. Pahaan oloon halutaan löytää syyllinen, purkaa sitä kohdistamalla se johonkin. Pahimmillaan vihapuhe johtaa myös pahoihin tekoihin. Äärimmäinen esimerkki tästä on natsien Saksa.

Tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon pahaa oloa. Osittain se on epämääräistä eksyksissä oloa, tarkoituksettomuuden, tyhjyyden ja turhuuden tunnetta. Osittain sitä synnyttävät todelliset olosuhteet. Tuloerot ovat kasvaneet järkyttävästi parin viime vuosikymmenen aikana. Yhä suurempi joukko on joutunut taloudellisesti ja henkisesti ahtaalle samaan aikaan, kun toiset kahmivat kohtuuttomia etuja.

Vihapuhetta ei pidä hyväksyä. Syntipukin näyttäminen on kyllä helppo tapa suunnata silmät pois todellisista ongelmista ja myös halpa tapa hankkia poliittista kannatusta. Parasta vihapuheen torjumista on luoda yhteiskuntaan olosuhteita, joissa on mahdollisimman vähän otollista maaperää ja kaikupohjaa sen kasvulle.

Ystäväpuheessa kehutaan niitä, joita muut pyrkivät painamaan. Tuodaan esiin hyviä asioita ja myönteisiä mielikuvia.

Muslimit eivät yleensä ole rattijuoppoja.

Maahanmuuttajat tuovat mukanaan uutta osaamista ja kaivattua työvoimaa. Ihmisten välinen hellyys ja rakkaus on rikkaus, harjoittipa sitä kuka tahansa. Rajuinta ystäväpuhetta olisi kuitenkin se, että yhteistä hyvää jaettaisiin kohtuullisesti.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Hyve on kahden paheen puolivälissä, kaukana kummastakin.

Shudokai-karatessa dojolle eli tatamille mentäessä tulee muistaa viisi asiaa: kunnioitus, kärsivällisyys, luovuus, yritteliäisyys ja itsehillintä. Ne ovat hyviä ohjeita elämään muutenkin. Ne edistävät terveyttä ja pitävät ihmissuhteetkin kunnossa.

Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa.

Horatius (65–8 eKr.)

Koululainen 1/2012

Roomalaiskirjeen viidennestä luvusta

3

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Hautamuistomerkki pystyyn. Hietaniemen hautausmaalla Pertti Johansson, Eino Ylönen ja Tauno Tuomiluoma pystyttivät puiden juurten kallistamia hautakiviä. Tapaninpäivän myrsky kaatoi Hietaniemessä 25 puuta, joista viisi kumosi mukanaan myös hautamuistomerkin.

Sadat hautakivet kaatuvat hautausmailla Vakavilta loukkaantumisilta on Helsingissä toistaiseksi vältytty.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Esko Jämsä

elsingin hautausmailla sadat hautamuistomerkit kaatuvat omia aikojaan. Hautausmaiden työntekijät laskevat lisäksi satoja kallistuneita kiviä hallitusti alas, kun niiden huomataan aiheuttavan vaaraa omaisille tai hautausmaiden työntekijöille. Pelkästään Malmin hautausmaalla näitä tapauksia on vuosittain kahdesta sadasta kolmeen sataan. Ilkivallantekijöitä ei hautausmailla juuri käy, sillä ilkivaltaa ei tapahdu joka vuosi.

Hautakiviä menee nurin erityisesti keväisin, jolloin routa sulaa.

Myös puiden hiljalleen vahvistuvat

H

juuret kampeavat kiviä nurin. Osa kaatumisista johtuu siitä, että kivi on perustettu maahan huolimattomasti tai maan ollessa vielä roudassa tai maan ollessa hyvin märkää keväisin ja syksyisin.

Lähtökohta on, että hautakivi on pystytettävä sulan maan aikana eikä maa saa olla liian märkä. Poikkeuksen tekevät vain uusien hautakorttelien alueet, joissa on hautausmaan toimesta asennetut palkit kivien kiinnittämistä varten. Noin 10–20 prosenttia kaikista Helsingin hautapaikoista on varustettu palkein.

Routaherkillä alueilla multa ja savi on poistettava hautamuistomerkin pohjakiven alta. Kiven alle tulee laittaa vähintään 20 senttiä sepeliä. Hautamuistomerkki on myös sidottava pohjakiveen ruostumattomasta teräksestä tehdyille tapeilla.

Lokakuussa 8-vuotias tyttö kuoli Länsi-Götanmaalla Ruotsissa, kun hautakivi kaatui hänen päälleen. Jouluaattona 2-vuotias poika loukkaantui Jyväskylässä, kun hän jäi puolittain hautakiven alle. Poliisin mukaan hautakiven jalustaan kiinnittävä rautatappi oli pahoin ruostunut.

– Vuosittain tapahtuu Helsingissä läheltä piti -tilanteita, joissa kivi uhkaa kaatua esimerkiksi hautaa hoitavan henkilökunnan päälle.

Onnettomuuksia ei tapahdu vuosittain, mutta hautausmailla muistetaan useita tapauksia, joissa kivi on tullut käden tai jalan päälle murtaen luita, Helsingin seurakuntien hautaustoimen päällikkö Risto Lehto kertoo.

Hautamuistomerkin hoito ja vastuu sen turvallisuudesta kuuluu omaisille. Vaarallisesti kallistuneen kiven tunnistaminen saattaa olla omaiselle vaikeaa. Hautausmaiden henkilökunta havainnoi hautakivien kuntoa ja laittaa haudalle ilmoituksen, jossa omaisia

pyydetään ottamaan yhteyttä hautausmaan toimistoon. Kehotteiden pohjalta noin reilu kolmannes omaisista ottaa yhteyttä hautausmaan toimistoon.

Seurakunnat pystyttävät omaan laskuunsa ne kivet, jotka ovat kaatuneet luonnollisista syistä. Huolimattomasti asennettujen kivien kohdalla omaisia pyydetään ottamaan yhteyttä kiven tuoneeseen kiviliikkeeseen.

– Kivien hoitamisesta koituu seurakunnilta vuosittain noin yhden henkilötyövuoden kustannukset. Tämän lisäksi tulee se työaika, jota työntekijät käyttävät hautakivien turvallisuuden havainnointiin muun työn ohessa. Tämä on meille iso asia, Risto Lehto arvioi.

Hautamuistomerkkien asentamisesta huolehtivat kiviliikkeet.

Risto Lehdon mukaan pääsääntöisesti kiviliikkeet hoitavat työnsä ammattiylpeyttä tuntien.

– On satunnaisia kivien tuojia, jotka eivät tiedä työskentelyn peri-

aatteita, Lehto sanoo.

Hautausmaiden ja Kiviteollisuusliiton kanssa on käyty keskusteluja siitä, että voitaisiin järjestää keskinäistä koulutusta ja tiedotusta.

– Tämä hyödyttäisi kaikkia osapuolia. Kiviliikkeet osaavat hyvin pystyttämisen ja meillä on tietoa maaperästä ja perustamisesta. Lopputuloksena saadaan myös tyytyväisempiä omaisia, Lehto sanoo.

Hautaustoimen päällikkö Risto Lehto kannustaa omaisia olemaan jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä hautausmaiden työntekijöihin, kun esimerkiksi hautamuistomerkkiä suunnitellaan.

– Muistomerkin voi aivan hyvin tuoda paikalle vasta vuoden päästä hautaamisesta. Silloin on reilusti aikaa miettiä omia mieltymyksiään ja keskustella niistä myös hautausmaan työntekijöiden kanssa, Lehto sanoo.

Helsingissä on hautausmaat Hietaniemessä, Honkanummella, Kulosaaressa, Malmilla ja Maunulassa.

4

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sari Lehtelä

Uskontojen paratiisissa teistille Etiopia on varmaankin hankala maa asua, sillä uskonnot näkyvät ja kuuluvat Afrikan vanhimmassa valtiossa.

Uskonto on läsnä kaikessa tervehdyksistä alkaen: ”Voin hyvin, kiitos Jumalalle.”

Väestön kasvaessa nopeasti uusia kirkkoja ja moskeijoita rakennetaan joka puolella maata. Pelkästään Addis Abebassa on satoja ortodoksikirkkoja ja muita pyhättöjä.

Uskonnollinen äänimaailma levittäytyy kaikkialle.

Kovimmat äänet eivät kuulu muslimien minareeteista; meidän kaupunginosassamme rukouskutsut tuskin kuuluvat. Suvaitsevaisuuttani koettelee varsinkin öisin ortodoksikirkoista kuuluva kovaäänisin vahvistettu tuntikausien liturginen laulanta. Se ei ole hunajaa herkkäunisen korville, mutta siihen tottuu.

A

Suurin melu tulvii protestanttisista kirkoista, joissa puheet osittain huudetaan ja tietenkin vahvistetaan kaiuttimin.”

”

Korvien suurin kiusa ei kuitenkaan ole ortodoksien laulanta. Suurin melu tulvii protestanttisista kirkoista, joissa puheet osittain huudetaan ja tietenkin vahvistetaan kaiuttimin.

Täkäläisiä meteli ei vaivaa, korvatulpat ovat tuntemattomia. Täällä kiertää tarinoita ulkomaalaisista, jotka ovat valittaneet poliisille uskonnollisesta metelistä ja lopulta uupuneina jättäneet maan. Lakialoite metelin rajoittamisesta makaa hallinnon rattaissa, mutta kukaan ei usko sen etenevän laiksi. Naapurimaassa Keniassa metelille on lailla säädetyt rajoitukset.

Sekä kristinuskolla että islamilla on maassa pitkä historia: Etiopian kirkko sai alkunsa 300-luvulla, islam levittäytyi maahan jo Muhammedin aikana 600-luvulla. Uskonnollisuuden ymmärtää etiopialaisten karua elämää vasten: jokaisen lähipiirissä on niitä, joilla ei ole ruokaa, rahaa, asuntoa tai työtä.

Kaikissa kirkoissa pyydetään Jumalalta apua. Koin tämän väkevästi myös ortodoksikirkossa, jossa ihmiset kumartuvat maahan rukoukseen. Ristin kosketus, rukoussauvat, suitsutus ja papin siunaus otsalle tuovat pyhän iholle. Kirkon sisällä laulantakin kuulostaa kauniilta.

Harras ja turvallinen tunnelma viestii toisenlaisesta maailmasta. Koettu kantaa läpi arjen risukon seuraavaan pyhään. sari.lehtela@felm.org Kirjoittaja on lähetystyöntekijätiedottaja.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

77,3% eli yhteensä 4 173 300 suomalaista kuului viime vuonna evankelisluterilaiseen kirkkoon. Vuonna 2010 kirkkoon kuului 78,2 prosenttia suomalaisista.

Kirkon jätti vuonna 2011 yhteensä 42 693 henkilöä. Kirkkoon liittyi 14 082 uutta jäsentä, mikä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tiedot ovat väestörekisterikeskuksen ennakkotietoja, jotka vahvistetaan helmikuussa.

Uusia ajatuksia. Tuomas Kurttila (oik.) työskentelee Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajana. Torsti Lehtinen on kirjailija ja filosofi ja Nina Suomalainen toimii kaupunginvaltuutettuna ja kehityspolitiikan asiantuntijana.

Kurttila. Neljäs kolumnisti on Sari Lehtelä, joka kirjoittaa viereisellä sivulla.

Kolumnistit valmiina toimeen Kirkko ja kaupungissa kolumnoivat tänä vuonna Sari Lehtelä, Torsti Lehtinen, Tuomas Kurttila ja Nina Suomalainen.

Teksti Tommi Sarlin Kuvat Esko Jämsä

Kysymykset ■ Kuka olet?

■ Mistä tulet kirjoittamaan?

■ Mikä liikutti sinua viime vuonna?

■ Mitä odotat tältä vuodelta?

Sari Lehtelä, 52 1. Olen toiminut seurakuntien tiedottajana Hämeenlinnassa ja Tampereella. Viimeksi olin viisi ja puoli vuotta Suomen Lähetysseuran tiedottajana Helsingissä. Vielä kevään opiskelen amharan kieltä, sen jälkeen toimin Lähetysseuran tiedottajana Etiopiassa.

2. Kirjoitan havaintojeni ja tapaamieni ihmisten inspiroimana etiopialaisten elämästä, erityisesti uskonnon merkityksestä heidän

elämässään. Pyrin myös avaamaan lukijoille lähetystyön maailmaa ja lähetystyöntekijöiden merkitystä Mekane Yesus -kirkon työssä.

3. Viime vuosi oli erityisen merkityksellinen. Tammikuussa tyttäremme perheeseen syntyi ensimmäinen lapsenlapsemme. Viljami valloitti meidät heti, ja jouduin puntaroimaan ulkomaille muuttoa uudelleen.

Kesäkuussa vietimme 30-vuotishääpäiväämme ja meidät siunattiin lähetystyöntekijöiksi Lähetysjuhlissa Porissa. Kesäkuussa mieheni Vesa muutti Addis Abebaan ja aloitti työnsä Lähetysseuran Etiopian alue-edustajana elokuussa. Minä muutin elokuussa. Kaikkiin tapahtumiin liittyi paljon sydänvärinää.

5

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Kirkosta erosi viime vuonna 5 500 helsinkiläistä Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisterin mukaan kirkosta erosi viime vuonna 5 500 ja kirkkoon liittyi 2 050 helsinkiläistä. Eronneita oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2010, jolloin paljolti TV2:n Homoillan seurauksena kirkosta erosi 11 788 helsinkiläistä.

Vuoden 2011 eropiikki näkyi maaliskuussa, jolloin eroja oli 887, kun vuonna 2010 niitä oli samassa kuussa 371. Maaliskuun eropiikin selittää nuorille suunnattu Älä alistu -mediakampanja, jossa olivat mukana muun muassa Suomen Luterilainen Evankeliumiyh-

distys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja Suomen Raamattuopisto.

Seurakuntayhtymän jäsenmäärä oli vuodenvaihteessa noin 360 000, jossa on vähennystä vuoteen 2010 reilut 3 000. Jäsenmäärään vaikuttavat eronneiden ja liittyneiden lisäksi muun muassa muuttoliike sekä kastettujen ja kuolleiden määrä.

Helsingin kaupunki ilmoitti vuodenvaihteessa väkilukuarviokseen 595 000. Tämän perusteella kirkkoon kuuluisi noin 60,4–60,5 prosenttia helsinkiläisistä.

Pikavippien ottaminen talousahdingon seurausta

4. Vuodelta 2012 odotan lisää sielua avartavia kokemuksia ja oivalluksia, läheisten ja ystävien tapaamista kesälomalla ja kaiken yllä kaartuvaa Jumalan ihmeellistä ja usein yllättävää johdatusta.

4. En osaa ennustaa enkä tiedä, mitä odottaa. Toivon, että ihmiskunnan väkivaltainen vimma edes vähän laantuisi. Muuten ei kohta jää muuta odotettavaa kuin Jeesuksen toinen tuleminen.

Torsti Lehtinen, 69 1. Olen ammatiltani kirjailija ja koulutukseltani filosofi, FM. Ryhdyin vapaaksi kirjailijaksi 30 vuotta sitten kokeiltuani 40 muuta ammattia jungmannista tietokoneohjelmistojen suunnittelijaan.

Asuinpaikkoja Suomessa ja muualla kertyi vaellusvuosinani jokseenkin yhtä monta.

Kirjoittamani runsaat 30 teosta ovat romaaneja, runo-, aforismi- ja esseekokoelmia, näytelmiä ja filosofisia teoksia. Olen toimittanut ja suomentanut lukuisia kirjoja sekä osallistunut kymmenien radio- ja tv-ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen.

Olen toiminut kolumnistina monella taholla ja opettanut luovaa kirjoittamista muun muassa Jyväskylän yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Teatterikorkeakoulussa sekä luennoinut filosofiasta muun muassa Turun yliopistossa.

2. Kun kysytään, mistä kirjani kertovat, tapaan vastata: ”Elämästä ja kuolemasta, kaipuusta, synnistä ja armosta.” Aion kirjoittaa kirjaimellisesti kaikesta maan ja taivaan välillä.

3. Utøian joukkomurha ja Välimeren alueen väkivaltainen kuohunta. Maailman mielettömyyteen ei ikinä totu.

Nina Suomalainen, 45 1. Olen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja kehityspolitiikan ja ihmisoikeuksien asiantuntija.

Työni on ollut kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:ssa ja Etyjissä.

Nyt olen opintovapaalla Kirkon Ulkomaanavun asiantuntijatoimesta.

Opiskelen aikuisopiskelijana musiikin ammattitutkintoa, musiikin äänittämistä ja tuotantoa.

Asun Paloheinässä paritalossa koirani Tuulin kanssa. Pidän luonnossa liikkumisesta ja mökkeilystä. Musiikki on minulle tärkeää ja harrastan saksofoninsoittoa ja jazz-laulua.

2. Joskus katson asioita huumorilla, joskus mietiskelen filosofisesti. Joskus taas kiihdyn epäkohdista ja syntyy tulikiven katkua. Joten katsotaan, mitä ja mistä keksin kirjoittaa!

3. Vuonna 2011 minuun vaikuttivat uutiset katastrofeista kuten Japanin maanjäristyksestä ja tsunamista. Pääsin myös työssäni käymään Haitin maanjäristysalueilla.

Hävityksen määrä pysähdyttää. On ihmeellistä, miten pieni ihminen loppujen lopuksi on. Myös talouskriisi on laittanut miettimään, miten paljon materiaa kukin meistä tarvitsee.

4. Vuodelta 2012 toivon Euroo-

pan päättäjiltä tiukkoja ja tarpeellisia päätöksiä talouden saamiseksi kuntoon ja koko maailman päättäjiltä päätöksiä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Meille kaikille toivon enemmän malttia keskittyä olennaiseen.

Tuomas Kurttila, 33 1. Olen kolmen pienen lapsen isä. Noin vuosikymmenen eduskunnassa ja opetusministeriössä työtä tehnyt virkamies. Nykyisin Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajana. Esimies. Siirtolapuutarhamökkeilijä. Naapuri. Teologian maisteri. Väestöliiton hallituksen jäsen. Kummi. Hallintotieteiden maisteri. Aseman Lapset ry:n hallituksen jäsen. Oululainen.

Helsinkiläinen. Kesäsavolainen.

2. Tulen kirjoittamaan siitä, mitä näen, koen ja tunnen. Elämästä ja arjesta. Tuonpuoleisesta tietoni ovat koulutuksestani huolimatta vähäiset.

3. Minua liikuttivat viime vuonna monet kauniit ja koskettavat kirjeet vanhemmilta ja opettajilta. Lasteni kevätbalettiesitys Kuopiossa.

Paavalin kirkko. Kaunis vaimoni.

4. Odotukseni ovat kohtuullisia. Se kertoo iän tuomasta rauhasta. Toivon tavallista. Se on parasta. Toivon juovani monena iltana kupin kahvia kuunnellen ehtookellojen kuminaa, iltahartautta ja Lauantain toivottuja levyjä. Siinä on kyllin. Toivon huomaavani lähelläni enemmän hyvää kuin huonoa. Oma asenteeni ratkaisee paljon.

Vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen kotimainen kohde on TakuuSäätiön käynnistämä pienluottohanke, jonka tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista. Vuonna 1990 perustettu Takuu-Säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa taloudellisessa kriisitilanteessa olevia ihmisiä velka- ja maksuvaikeuksien ratkaisemisessa.

Halpakorkoisia pienluottoja voivat hakea taloudellisessa ahdingossa olevat ihmiset, joilla ansiotulojen puuttuminen tai menetetyt luottotiedot estävät luottojen saamisen. Hanke voidaan nähdä myös vastavetona laajan kritiikin kohteeksi joutunutta pikavippibisnestä kohtaan. Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen kiistää, että tästä olisi kyse.

– Pikavipit eivät ole ongelman syy vaan seuraus. On olemassa niitä, jotka eivät saa nykyisin mitään muuta luottoa kuin pikavippejä.

Jos keskustelu jää pyörimään pika-

vippien ympärille, se työntää pois keskustelun velkaantumisen oikeista syistä, Pajunen sanoo.

Pajunen muistuttaa että Suomessa perusturvan taso on jäänyt 90-luvulta jälkeen yhden kolmasosan muusta ansiotulokehityksestä.

Nyt tavoitteena on luoda pysyvä, kaikkein köyhimpiä auttava toimintamalli. Vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksestä Takuu-Säätiölle menevä osuus käytetään täysimääräisesti luottopääoman kartuttamiseen. Toiminnan rakenteiden rahoitus tulee etupäässä Rahaautomaattiyhdistykseltä.

– Toiminnassa on olemassa, niin kuin kaikessa luototuksessa, myös riski. Takuu-Säätiön reilun kahdenkymmenen toimintavuoden aikana luottotappiot ovat jääneet huomattavan pieniksi. Ne ovat olleet vain yhden prosentin luokkaa, Pajunen valottaa säätiön talouslukuja.

Pikavippien täyskiellosta on tehty eduskunta-aloite.

Neulepuikkoja, koukkuja, kirjontapaketteja jopa pa

--50%

laisNorjaleita neu villaa 100%

Ale j

5,alk. 2

o

60%pa Pohjoismaiden P hj suurin i merkkilanka-ale!

Tule hakemaan parhaat päältä.

Tuhansia kiloja lankaa, satoja värejä alk. 0,60/kerä.

Kilottain vielä halvemmalla!

Upeita lankoja reiluun alehintaan! sæSukkalankoja 0,80 - 1,00 - 1,50 - 1,90 /kerä sæ Superwash-villalanka Topp t’Tå, 24 väriä! 1,90/50g (3,80) sæ Vauvalanka 100% merinovilla Viking Baby Ull 1,80/50g (3,60) sæ Ekopuuvillalanka Eco Bomull, 11 väriä! 2,45/50g (4,90) sæ Puuvillalanka Valley, 8 väriä! 1,80/50g (2,80) sæ Valk. ja v:ton virkkauslanka 1,50/50g ja 3,90/150g (6,00) sæ Alpakkasekoitelanka Larvik, 6 väriä! 1,80/50g (2,80) sæ Soijavillasekoitelanka Bris, 11 väriä! 2,50/50g (3,90) sæ Tencell-villasekoitelanka Tinde, 11 väriä! 5,90/100g (11,00)

Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki (Oulunkylä) Avoinna ma – pe 10 –19, la 10 –16, su 12–16, (09) 774 1177

www.lankamaailma.fi

Tampere, Possijärvenkatu 1, 33400 (Lielahti), 010 3222 555

6

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Veljeni, Nasaretin Jee Raimo Harjula toteutti vuosikymmenien unelmansa ja kirjoitti kirjan Jeesus, mies myyttien takana.

Teksti Marja Kuparinen Kuva Esko Jämsä

alilean profeetta Jeesus alkoi kiehtoa uudella tavalla teologian tohtori Raimo Harjulaa 1970-luvulla, jolloin hän työskenteli Suomen evankelisluterilaisen kirkon keskushallinnossa. Silloin hän oli

G

viettänyt jo kahdeksan vuotta Tansaniassa, jossa häntä vastaan olivat tulleet kovin erilaiset Jeesus-hahmot kuin mihin Suomessa oli tottunut.

– Esimerkiksi Kilimanjaron rinteillä näin taidegallerian, jonka seinillä oli kuvattu Jeesuksen koko elämä afrikkalaisittain. Myöhemmin näitä eri kulttuureihin kotiutettuja monenlaisia Jeesus-hahmoja löytyi runsaasti thailaisesta karman lain murtajasta japanilaiseen äidilliseen Jeesus-hahmoon. Minussa syntyi halu perehtyä mieheen, josta riittää innoitusta niin moneen suuntaan, kertoo Harjula.

Häntä kiinnosti silloin ja kiinnostaa yhä kysymys siitä, miten kirkon Kristus ja historiallinen Jeesus suhteutuvat toisiinsa.

– Jumalan kanssa – vai pitäisikö sanoa jumalakuvani kanssa – olen ollut aina sovinnossa, mutta Jeesuksen kanssa olen painiskellut päivittäin, kuuluu tunnustus.

Jeesus, mies myyttien takana -kirja (Gaudeamus 2011) selkiinnytti Harjulalle hänen omia ajatuksiaan ja antoi niille tilaa. Häntä oli kiusannut muun muassa se, että joissakin piireissä Jeesusta rukoillaan enemmän kuin Jumalaa. Eikö se ole jumalanpilkkaa?

Millaisen Jeesuksen hän sitten löysi myyttien takaa?

Harjula miettii tarkasti: – Löysin galilealaisen julistajan ja parantajan, joka kiteytti julistuksensa jo tuohon aikaan laajalti tunnettuun niin sanottuun kultaiseen sääntöön: Kohdelkaa toisia siten, kuin toivoisitte itseänne kohdeltavan. Jeesus eli ihailtavan hyvin sen mukaan, mitä julisti. Hän ei asettunut vain puheissa sorrettujen puolelle; tarvittaessa hän rikkoi tärkeinä pidettyjä sääntöjä, esimerkiksi kenen kanssa sopi syödä ja seurustella.

Jeesuksella oli Harjulan mukaan vankka ja kasvava kutsumustietoi-

suus. Se keskittyi Jumalaan ja hänen valtakuntaansa, jonka tulemista hän odotti.

– Tapa, jolla Jeesus puhui Jumalasta tuttavallisesti Isänä, teki hänestä ison kiven vastustajien sandaaleihin. Hänellä itsellään on täytynyt olla selkeä käsitys Jumalasta ja omasta tehtävästään, joka oli juutalaisuuden uudistaminen sisältä päin. Hän oli johdonmukainen kutsumukselleen ja kulki tiensä loppuun saakka.

Miten sitten evankeliumien kertomukset sopivat yhteen Raimo Harjulan galilealaisen julistajan kanssa?

Harjula kertaa teologeille tuttua asiaa: Jo alkukristillisyydessä oli erilaisia koulukuntia, joiden ajattelu heijastuu evankeliumeihin ja niiden tapaan kertoa Jeesuksesta.

– Ilmeisesti Jeesuksen oma ajatus oli se, että hänen tehtävänsä suuntautuu vain ”Israelin kadon-

neiden lampaiden” kotiin tuomiseen. Hänen seuraajissaan oli myös niitä, jotka näkivät hänessä kaipaamansa poliittisen messiaan, joka vapauttaisi juutalaiset roomalaisten ikeestä. Evankeliumeissa on myös idullaan universalistinen Koko maailman vapahtaja -linja, jonka kasvualustaksi muodostui paavalilainen ja johannekselainen teologia.

Varsinainen uuden uskonnon läpimurto tapahtui, kun kristinuskoa alettiin kotiuttaa kreikkaa pu-

”

On valitettavaa, että historian Jeesus on saanut väistyä myyttien yöhön.”

7

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Kuka Jeesus? Raimo Harjulaa on vuosikausia kiinnostanut kysymys siitä, miten kirkon Kristus ja historiallinen Jeesus suhteutuvat toisiinsa.

– Jumalan kanssa olen ollut aina sovinnossa, mutta Jeesuksen kanssa olen painiskellut päivittäin, kuuluu tunnustus.

www.piika.fi

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 17.1. klo 19 Lehtori Ulla-Christina Sjöman, Söderström.

Lastenhoito järjestetty.

Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti ja to klo 10-12, esirukousiltana 18-18.45, puh. 09-2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle.

Seuraava esirukousilta ti 31.1.

Kaipaatko apua kotiin?

Siivoamme ja teemme arkiaskareet.

Autamme sinua henkilökohtaisesti ja käytössäsi on tarvittaessa sairaanhoitaja.

Saat palvelumme arvonlisäverottomana ja voit tehdä niistä kotitalousvähennyksen.

Petrus församling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

ta ja liittää uskonnollisesta sankarista kertoessaan tarinaan totena pidettyjä myyttissymbolisia merkityksiä.

Harjula ottaa esimerkin tutusta kertomuksesta, jossa Jeesus lähestyy veneessä olevia opetuslapsia kävelemällä veden päällä. Kun vielä myrskyävä vesikin hänen käskystään tyyntyy, opetuslapset ovat valmiita polvistumaan ja tunnustamaan: Sinä olet todella Jumalan poika.

Tämän kertomuksen merkityksen ymmärtääkseen täytyy tuntea ajan ajattelua. Veden syvyys oli pahojen henkien ja demonien asuinsija. Kertomus vedet tyynnyttävästä Jeesuksesta symboloi hänen voittoaan pahasta, ei painovoimasta – hänhän polkee pahuuden kodin kattoja!

”

Evankeliumit eivät ole elämäkerran kirjoitusta siinä mielessä kuin me historian ymmärrämme.”

sus huvaan hellenistiseen maailmaan.

Erityisesti Paavalin persoonalla, vakaumuksella ja lähetystoiminnalla oli suuri merkitys siihen, millaiseksi kristinusko muotoutui.

– Kun alussa oli tilaa niin monille tavoille ymmärtää Jeesuksen persoonaa, samalle pitää olla tilaa nytkin, sanoo Harjula. Hän toivoo kirjansa herättävän keskustelua Jeesuksesta, siksi hän on suunnannut sen niin sanotulle suurelle yleisölle.

Jeesus, mies myyttien takana -kirjassaan Raimo Harjula kertoo monia esimerkkejä Uudesta testamentista, joiden kirjaimellinen ymmärtäminen peittää kertomuksen varsinaisen tarkoituksen.

– Evankeliumit eivät ole elämäkerran kirjoitusta siinä mielessä kuin me historian ymmärrämme.

Ne ovat niin sanottuja sakraalibiografioita, jotka kertovat pyhänä pidetyn ihmisen elämästä. Kirjoittaja tulkitsee yhteisönsä kokemus-

Harjulan mielestä on valitettavaa, että historian Jeesus on saanut ”väistyä myytien yöhön”, kun kirkolliset dogmit ovat kehittyneet ja määritelleet Jeesuksen olemuksen.

– Olen tarkoituksella halunnut olla osoittamatta sormella, millainen ero kirkon kuvalla Kristuksesta ja historian Jeesuksella on. Jätän sen lukijan pääteltäväksi. Mietin vain, eikö meillä joskus mene luotu ja Luoja sekaisin.

Aika syrjässä historian Jeesus nykyisin on, vaikka nykyinen Jeesus-tutkimus tuottaakin paljon uusia tulkintoja hänestä. Samaa elävyyttä ja tilaa keskustelulle Harjulakin kaipaa. Miksi esimerkiksi perinnetieteilijät eli folkloristit ovat tutkineet uskonnollisia sankareita kuten Moosesta, Eliasta mutta eivät Jeesusta?

Mitä sitten historian Jeesukseen tutustuminen ja suuremman tilan antaminen hänelle voisivat merkitä?

– Opillisesti oikeassa olemista tärkeämmäksi minulle tuli vanhimman veljemme, Jeesus Nasaretilaisen meille antaman esikuvan toteuttaminen: syrjittyjen ja särkyneiden ihmisten puolustaminen, ihmisoikeuksien sekä ihmisten tasa-arvon ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Tunteella ja taidolla

SEUROJA Ke 11.1 klo 19 Seurat La 14.1 klo 18 Vanha kirkko Su 15.1 klo 15.15 Yhteispyhäkoulu klo 16 Seurat klo 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

Kansanlähetys Kaisaniemenkatu 13 A, 4 krs, p. 044 452 2239.

Avoinna ma-pe klo 10-16.

Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 ja Raamattupiiri maanantaisin klo 17 toimistolla. La 14.1. rukouskokous toimistolla: klo 12 Israel-rukouspiiri, jatkuu klo 14-16 yleisenä rukouskokouksena. Laulua johtaa Päivi Peittola. Mukana Anja Kolehmainen ja Kaija Taival. Tarjoilu. Su 15.1. klo 14 Heinosten lähettäjärengas, Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs. Filiamessu sunnuntaisin klo 16 Hotel Arthurin juhlasalissa Kaisaniemessä, Vuorikatu 17: su 15.1. Apostolin kutsumus ja voima, Mika Ebeling, ehtoollinen ja su 22.1. Tällaisiako me olemme?, Harri Lammi, ehtoollinen.

Pyhäkoulu ja lastenhoito. To 12.1. alkaen Nuorten aikuisten kuoro/ lauluryhmä joka toinen torstai klo 18 (parilliset viikot), Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs.

Lisätietoja: hekl.kuoro@gmail.com.

P. 0207 641 641

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu Elämme armosta, kerromme Jeesuksesta Laitoksiin tai päiväpiireihin Piristystä muistiongelmaisen päivään!

Muistatko vielä?

-muisteluryhmän ohjaajakoulutus muistiongelmaisten ryhmiin 31.1.-1.2.2012 Lohjalla

Vivamossa

Koulutuksessa aiheina: - kommunikaatio muistiongelmaisen kanssa - liikunnan ja taiteen käyttö muistiongelmaisten ryhmissä - hartaushetket - 6 kokoontumiskerran ohjelma virikkeineen (testattu laitosoloissa) Kouluttajat: sh, diakonissa Paula Etelävirta, toiminnanohjaaja Sari Gustafsson, rehtori Eija Kemppi, päivätoiminnanohjaaja Kirsi Laakko, vanhustyön työalasihteeri Irene Nummela Kurssimaksu : 110 eur (sis. aineiston) Täysihoito koko ajalta: 87,50-93,50 eur (eläkeläiset -20%) Ilmoittautumiset 23.1.12 mennessä: puh. 0207681 760 tai vivamo@sana.fi Tiedustelut: rehtori Eija Kemppi , puh. 0207 681 632 tai eija.kemppi@sana.fi Yhteistyössä Agricola-opintokeskus

LUE www.hekl.fi

Vivamo-opisto

0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo.fi

www.kansanraamattuseura.fi

UUSI SENIORITALO SAGA HELAPUISTO

valmistuu helmikuussa 2012 Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myös 12-paikkainen ryhmäkoti.

ARA-kohde.Hoitohenkilökunta paikalla 24 h.

Varaa esittelyaikasi nyt!

Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki Lisätiedot johtaja Mirkka Kairema p. 09 458 56 500

8

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi LIISA HUIMA

Kaupungin kasvo: Tom Henriksson

Jonossa Suomeen Mithat Kurban painaa vuoronumerokoneen nappia Malmilla.

Alkaa kolmen tunnin jonotus Suomen dramaattisimmassa odotushuoneessa.

Teksti Natalia Kisnanen Kuva Jani Laukkanen

Iloista kohtuutta etsimässä Tapaan Tom Henrikssonin eräänä sateentihruisena aamuna vähän ennen joulua. Nuori mies on hiukan väsyneen oloinen, hän kun on vastikään palannut Durbanin ilmastoneuvotteluista Etelä-Afrikasta. Henriksson oli mukana vuoden merkittävimmissä maailmanlaajuisissa neuvotteluissa nuorisotyön järjestö Allianssin ilmastolähettiläänä.

– Osallistuin kolmen puheen valmisteluun, erilaisiin tempauksiin ja Suomen valtuuskunnan kokouksiin, hän kertoo.

Viime vuosi kului muutenkin kansalaisaktivismin parissa. Toukokuussa hän julkaisi yhdessä Leo Straniuksen kanssa kirjan nimeltä Ekopop. Se on minämuotoon kirjoitettu kuvaus siitä, miten nuori mies hakee suuntaa elämäänsä maailmassa, jossa tulevaisuuden elämänehtoja määrittelee ihmiskunnan historian suurin haaste, ilmastokriisi.

Samalla käsittelyyn tulee koko ympäröivän todellisuuden ja kulttuurin horisontti: Miten pitäisi syödä, liikkua, asua ja harrastaa, jotta maapallo kestäisi? Mitä pitäisi tehdä yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja politiikan parissa? Jääkö jäljelle mitään iloista ja hauskaa, kun joudutaan luopumaan niin paljosta? Miten tämän kaiken keskellä voi elää tasapainoista, onnellista elämää? Kuinka ekologiset elämäntavat voisivat tulla suosituiksi, osaksi populaarikulttuuria?

Kirjan kirjoittajien välillä on eräänlainen mestarin ja kisällin asetelma. Parikymppinen Henriksson seuraa neljääkymmentä kolkuttelevan Straniuksen polkuja, mutta ei tee sitä kritiikittä. Näkemysten ero kävi selväksi muun muassa, kun Henriksson kokeili Straniuksen suosittamaa vegaaniruokavaliota.

– Jos seuraa kaikessa Leon linjauksia, ennen pitkää loppuu hengittäminenkin. Ilmaston kannalta ei ole kriittistä, jos syö muutaman kerran vuodessa lihaa. Ei kannata

rakentaa ruoasta ja muista ehdottomista valinnoista identiteettimuureja ihmisten välille, Henriksson toteaa.

Sen sijaan, että ympäristönsuojelu leimautuu pienen mutta ehdottoman kärkijoukon puuhaksi, on parempi että tarpeeksi moni siirtyy riittävän suuressa määrin ympäristöystävälliseen elämäntapaan. Elämäntavan kysymykset eivät väisty muiden säännöillä, vaan niihin on luotava oma suhde ja ratkaisut.

– Parhaiten tämä onnistuu, kun pysymme rakentavassa dialogissa erilaiset lähtökohtamme huomioiden.

Tätä keskustelua hän itse jatkaa monessa piirissä. Uskallan ennustaa, että nuoresta miehestä kuullaan vielä.

Henriksson on lähestynyt elämän ja maailman isoja kysymyksiä monesta suunnasta. Ennen nykyisiä valtio-opin opintojaan hän opiskeli muutaman vuoden teologiaa. Ilmastokysymykset ovat herättäneet myös uuden kiinnostuksen luonnontieteeseen. Henrikssonin suurimmat haaveet liittyvät kuitenkin kirjoittamiseen ja luovien ideoiden toteuttamiseen.

– Totta kai ilmastoennusteet herättävät valtavaa pelkoa ja huolta, mutta minusta meillä on oikeus toivoa ja haaveilla, kunhan tavoittelemamme asiat ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä tai jopa edistävät ekologista tasapainoa.

P.S.

Nautin pyöräilystä, lukemisesta ja uuden oppimi-

sesta.

En ole koskaan katsonut yhtään kokonaista Salatut elämät -jaksoa ja olen iloinen siitä.

Ihmettelen, miksi ilmastonmuutoksen arabikevät antaa odottaa itseään? Missä on ilmastokriisin Tahririn aukio?

Salla Korpela

almin Ulkomaalaispoliisin luona vierailevat kaikki ne helsinkiläiset, jotka tarvitsevat luvan pysyä Suomessa. Marraskuussa 2011 Malmilla kirjattiin noin 4 000 asiakaskäyntiä, mikä on tuhat enemmän kuin vuotta aiemmin.

Helsingin yliopistossa opiskeleva turkkilaisnuorukainen Mithat Kurban vilkuilee lasiovea, jonka takana hän voi hakea pidennystä oleskelulupaansa. Nurkassa nuori pari Lähiidästä yrittää kulmat kurtussa täyttää hakemusta. Eteläaasialaiset nuorukaiset vitsailevat äänekkäästi toisessa nurkassa, ja ulko-oven tietämillä itäaasialainen äiti yrittää keksiä taaperolleen tekemistä.

M

Istumapaikan Kurban löytää tumman kaunottaren vierestä. Nainen raapustaa viime hetken lisäselvityksiä hakukaavakkeeseen.

– Olen ollut Suomessa monta vuotta ja minusta hakemisessa on vaikeaa kaikki, hän vaikeroi.

– Vuoroni on seuraavaksi, mutta sen jälkeen haluan kertoa lisää.

Ghanalaissyntyinen pappi Stephen Mensah-Kuphe avaa hankaluuksia: – Hakemuksia saa täyttää koko ajan. Jos saa vaikka uuden työpaikan, pitää täyttää kaikki samat lomakkeet, vaikka vain yksi asia on muuttunut.

– Suomen viranomaiset tietävät jo minusta kaiken, ja kaikki tieto on kaikkien viranomaisten saatavilla. Miksei yhden paperin täyttäminen siis riittäisi? Entä eikö palvelupisteitä voisi olla enemmän kuin tämä yksi, jossa pitää aina jonottaa tuntikausia?

Byrokratiankin se kärsii Oleskelulupaa hakevaa neuvotaan odottamaan lupapäätöstä kotimaassaan. Silloin hakemuksen käsittelee Maahanmuuttovirasto.

Odottaminen epätietoisuudessa on vaikeaa rakkaitaan ikävöiville pakolaisille – ja vaikkapa niille Suomen kansalaisille, joiden puoliso on ulkomaalainen.

Joulukuussa Maahanmuuttovirasto käsitteli edelleen tammikuussa vireille pantuja perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia.

Suomalainen voi kuitenkin odottaa lähiomaiselleen oleskelulupaa tai sen hylkäyspäätöstä puolen vuoden sisällä.

Viranomaisten määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin ulkomaalaisten määrä.

Työtä hidastavat myös puutteelliset hakemukset ja epäselvyyksien ”etäratkominen” Suomen edustustoissa ulkomailla. Lisäksi uusi EU-asetus vaatii nyt hakijoilta kaikkien sormien sormenjäljet.

Ruuhkautunut Maahanmuuttovirasto on siirtänyt henkilökuntaa asiakaspalvelusta hakemusten käsittelytyöhön.

Ulkomaalaispoliisin parempi tarjous voi houkutella odottamaan Suomessa vastoin suosituksiakin, koska Ulkomaalaispoliisi käsittelee Suomessa jo olevien hakemukset. Poliisi hoitaa homman noin 4–5 kuukaudessa, ja huomattavasti edullisemmin kuin Maahanmuuttovirasto.

Kulmilla: Myllypuron täyttömäki

9

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Tuntien jono. Mithat Kurban (vas.) ja Beata Turpeinen lepuuttavat jalkojaan seisomalla välillä. Tänään Malmin Ulkomaalaispoliisin odotushuoneessa mahtuu kuitenkin istumaan. Helsingissä tehdään 35 prosenttia koko maan ulkomaalaislupapäätöksistä.

Tyttäret hyppivät vanhempiensa polvilla. Intialaisperhe tietää jo, että lasten on oltava mukana, kun haetaan viisuminpidennyksiä. Niiden saamisessa voi mennä kuukausia, paitsi jos on lähdössä matkalle, jolloin poliisi joustaa. Suomalaisesta systeemistä löytyy muutakin hyvää.

– Toisin kuin Yhdysvalloissa, täällä voi hakea pidennystä viisumiinsa maasta poistumatta, Ankur Rastogi iloitsee.

– Eikä täällä ole korruptiota! Intiassa riippuu virkailijasta, pitääkö maksaa lahjus; jos ei maksa, voi olla, ettei hakemusta käsitellä moneen kuukauteen, Vaishali Rastogi kertoo.

”

Suomen viranomaiset tietävät jo minusta kaiken. Miksei yhden paperin täyttäminen siis riittäisi?”

Ankur Rastogi oli asunut Suomessa jo neljä vuotta, kun hän meni naimisiin. Onnellinen pari muistelee kauhulla kahta erossaolon kuukautta, kun miehellä oli lupa olla Suomessa mutta vaimolla vielä ei.

– Opiskelijakaverini piti odottaa yhdeksän kuukautta, että hän sai vaimonsa Nigeriasta Suomeen, toteaa Beata Turpeinen.

Puolalainen Turpeinen on hakemassa henkilökorttia voidakseen todistaa henkilöllisyytensä suomen kielen tutkinnossa, sillä hänen passinsa on vanhentunut, eikä uusi luultavasti saavu ennen tutkintopäivää.

Monen tunnin istuskelu vuoronumero kourassa kyllästyttää Turpeista, mutta muuten hän on oikein tyytyväinen lupa-asioittensa hoitoon.

Vaikeaa oli vain ensimmäisen työluvan saaminen.

– Menetin sen työpaikan, kun luvan saaminen kesti niin kauan. Mutta käsitteleminen on sittemmin nopeutunut, Beata Turpeinen arvioi.

– Voisin tosin olla ihan hukassa noiden lomakkeiden kanssa, ellen osaisi suomea.

– Jotkin ohjeet ovat englanniksi, toiset vain

suomeksi. Menee perille, kun osaa pikkuisen kumpaakin, toteaa myös pakolaisrouva Itä-Afrikasta.

Kellonviisarit hermostuttavat Mithat Kurbania. Työtä tekevien ja opiskelevien on vaikea irrottautua velvollisuuksistaan tuntikausiksi. Entä riittääkö tällä kertaa yksi käynti Malmilla, vai pitääkö palata takaisin? Hakemusten puuttuvat liitteet voi onneksi jättää pika-infotiskille, jolla pääsee asioimaan ilman jonotusnumeroa pahimmillaankin puolessa tunnissa.

Uusi vuoronumero kilahtaa ruutuun. Virkailija on käsitellyt tumman kaunottaren asian.

Mitä nainen haluaa nyt kertoa?

Emme koskaan saa tietää, sillä hän palaa poliisisaattueessa, joka vie hänet mennessään. Ehkäpä hänellä ei ole enää lupaa pysyä Suomessa.

Tässä odotushuoneessa elämä voi muuttua kertajonotuksella.

Viikon fakta MARKO LEPPÄNEN

Ylevä jätetunturi Avaralta mäeltä on ollut hyvä lähettää uudenvuoden raketteja, sen näkee ilotuliteroskasta.

Mutta milloinkahan saataisiin lunta, sillä rinteet olisivat mahtavat pulkin ja suksin suihkia.

Ollaan ”Myllypuron maamerkillä”, Alakiventien surullisenkuuluisien myrkkytalojen paikalle kasatulla kummulla. Kaupungilla on prameita visioita uusimman täyttömäkensä koristamiseksi led-valoin ja huvimajoin, mutta toteutus on hyytynyt rahapulaan.

Kartiomaisen mäen sydämeen on koteloitu törkyä, joka on peräisin paikalla 1954–62 toimineesta kaatopaikasta. Sinne kipattiin jopa jäteöljyä ja kaasulaitoksen jäterikkihappoa.

Ympäristötuho näkyi pian reunusmetsissä ja viereisellä pellolla, jota viljeli pientilallinen Ossian Gauffin.

Kumaraa lautatölliä asustava vanha ”Ossi” oli seudun valopilkku pitkälle 1970-luvulle.

Hän antoi lähiöskidien hoitaa kanaparveaan, ja itse sain häneltä kerran kyydin reessä. Pekka-hevonen teki myös omia retkiään ja tapasi ottaa nokosia nojaten erään puotinharjulaiskerrostalon lipputankoon. Hyvähän siinä oli.

Nyt sama tilanne vetäisi pelastuslaitoksen ja median paikalle. Äkkiä ajat muuttuvat.

Tällaisiakin tulee kelailtua, kun korkealta maailmaa katsoo. Kaupunkitunturi, vaikka typeryyden muistomerkki onkin, avaa mieltä ja ajatuksen leija lentää.

Marko Leppänen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

595 500 Vuodenvaihteessa Helsingissä asui vakituisesti 595 500 asukasta, arvioi Helsingin kaupungin tietokeskus. Asukasluku kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan noin 6 950 hengellä.

Puolen miljoonan asukkaan raja meni rikki vuonna 1993. Sen jälkeen pääkaupungin väestö on kasvanut vuosittain usealla tuhannella, paitsi vuosina 2002–2005, jolloin väkilukuna pysyi runsaat 559 000.

Lapsia syntyi vuonna 2010 ennätysmäärä, 6 709. Viimeksi tällaisia lukemia nähtiin vuonna 1994. Muuttoliike oli vilkasta sekä maan sisällä että ulkomailta ja ulkomaille. Molemmista jäi Helsingille muuttovoittoa, yhteensä yli 5 000 ihmistä.

10

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Mennyt aika elää meissä Selviäminen merkitsee joskus vaikenemista. Se voi kuitenkin olla kohtalokas tie.

ja rekisteröi maisemien ja ihmisten kauneuden ja kurjuuden. Viimein tyttö pääsee Mongoliaan ja sisäisestikin jollain tavalla ”perille”.

Liksomin kieli on uskomattoman mehevää. Sanat maalaavat arot ja sortuvat talot, hylätyt kylät ja luonnon saastumisen, lumisateen ja tähtien kirkkauden.

Taukopaikoilla suttuisissa ravintoloissa tuoksuu kaalikeitto ja tattaripuuro. Teemukit höyryävät. Sanat tuovat melkein mautkin lukijan kielelle.

Teksti on kauniin rytmikästä – varsinkin silloin, kun juna kiihdyttää asemalta uudelle taipaleelle. ”Juna sukeltaa luontoon, jyskyttää halki lumisen, aution maan. Kaikki on liikkeessä, lumi, vesi, ilma, puut, pilvet, tuuli, kaupungit, kylät, ihmiset ja ajatukset.”

Tytön matkaseuralta lohkeaa vähitellen viitteitä siitä, mitä maassa on menneinä vuosikymmeninä tapahtunut. ”Ensin lahdataan viholliset yhdessä liittolaisten kanssa, sitten liittolaiset ystävien kanssa, sitten ystävät.

Loput arvotaan. Syyttömiä ei ole.

Ihminen on aina tyytymätön johonkin ja se paljastuu. Syyllinen löytyy ja syykin vuorokauden sisällä pidätyksestä.”

Venäjän historia ei ole mitään järjen riemukulkua, mies lohkaisee. Vaikka hän osaa saattaa tytön valkohehkuisen raivon partaalle, löytyy helmiäkin: ”Muista mustimpanakin hetkenäsi, että kuolleen taivaanrannan takana on aina elämää.”

Teksti Marja Kuparinen

KIRJA Kylmän sodan ollessa kii-

vaimmillaan länsimaiden käsitys stalinistisesta hallinnosta määräytyi paljolti älymystön urheiden selviytymiskertomusten perusteella.

Esimerkiksi Jevgenia Ginzburgin ja Nadežda Mandelstamin teoksista syntyi kuva, jonka mukaan yksityisen ihmisen rohkeus oli merkittävä voima tyrannian vastustamisessa.

Orlando Figesin huima odysseia Stalinin aikaan lähtee toisesta suunnasta. Kuiskaajat-kirja kartoittaa päiväkirjojen, haastattelujen, muistelmien ja kirjeiden kautta tavallisten ihmisten tuntemuksia ja kohtaloita. Kirja alkaa vuodesta 1917 kuvatessaan ”vallankumouksen lasten” ihanteellisuutta ja päättyy tapoihin, joilla stalinistisen ajan koettelemuksiin jälkeenpäin suhtauduttiin.

Kuiskaajat on kiinnostava ja samalla raskas, uniin asti hiipivä kirja. Raskaus tulee tietämisen tuskasta. Pahimpina sorron vuosina ihmisiä kuskattiin yön pimeydessä vankilaan tai ammuttavaksi, Siperiaan tai työleirien orjatyövoimaksi. Syytökset olivat tekaistuja. Valitusoikeutta ei ollut, miljoonat kuolivat.

Figes kertoo puolueelle uskollisista ihmisistä, jotka pysyivät järjissään uskomalla, että aate oli oikea – heidän kohdallaan vain oli tapahtunut virhe. Hän kertoo talonpojista, jotka suojelivat karjaansa ja tilaansa, häväistyistä papeista ja nujerretuista taiteilijoista. Järkyttävintä kirjassa ovat kuitenkin lasten kohtalot.

Kun isä oli tuomittu, syytetyiksi joutuivat niin vaimo, lapset kuin lähisukulaisetkin. Pikkulapset saatettiin antaa ”uudelleen kasvatettavaksi” tai toimittaa orpokotiin. Isoäidit kannattelivat usein lasten elämää ylivoimaisissa oloissa.

Kuiskaajat näyttää lukuisin esimerkein, miten tehokkaasti stalinistinen hallinto muokkasi tavallisia ihmisiä. Tässä juuri näkyy Figesin kirjan tehokkuus: kun lukija näkee, millaisissa oloissa joku on elänyt, on paha mennä jälkikäteen tuomitsemaan.

Samalla lukija oivaltaa, että ihan oikeasti vallankumousta seurasi myös suuri toiveikkuus.

Näky tulevaisuudesta antoi voimia niukkaan elämään, rakennettiinhan uutta maailmaa. Sitä ei vain koskaan tullut.

Kuiskaajien kertomat ihmiskohtalot saavat terveellisellä ta-

KIRJA Neuvostoaika synnytti Virossakin kovia kokemuksia, katkeruutta ja vihaa. Vahva vaikenemisen kulttuuri auttoi selviytymään.

Ene Mihkelson tekee kirjassaan Ruttohauta yhden vaikenemisen ”ruumiinavauksen”.

”

Hän ajatteli kuinka ilot unohtuivat, mutta surut ja typeryydet eivät koskaan.”

Hytti nro 6

valla omat narinat tuntumaan silkalta ylellisyydeltä.

KIRJA Finlandia-palkinnon voittanut Rosa Liksomin Hytti nro 6 jatkaa sujuvasti siitä, mihin Kuiskaajat päättyy. Eletään 1980-lukua, kun kirjan suomalainen tyttö kiipeää Siperian junaan ja saa hyttitoverikseen varsinaisen venäläisäijän. Mies ryyppää, rehentelee ja puhuu. Tyttö kuuntelee, vaikenee

Tätinsä hoiviin jäänyt tyttö alkaa aikuistuttuaan etsiä totuutta omasta historiastaan. Kuolemaa lähestyvä täti haluaa tunnustaa osuutensa menneeseen, ja tyttö on vaativa kuuntelija. Kuka petti ja ilmiantoi kenet? Toistuvat ripit vievät totuuden äärelle – mikäli muistojen totuus sitä on.

Mihkelson kirjoittaa kauniisti ja runollisesti, mutta tuntuu, kuin kirjassa riitelisi kaksi linjaa: romaanin ihmisten kokemukset ja kirjailijan halu puhua muistamisen vaikeudesta. Tuloksena on paljon kalpeampi lukukokemus kuin mitä kaksi edellistä kirjaa tarjoavat.

Kuuleek 8000 ku

Anssi Kasitonnin taidetta leimaa hulvaton poikamaisuus ja tahallisen kömpelyyden estetiikka.

Rokkihenkinen rento huumori maustaa kokonaisuuden.

Teksti Satu Itkonen Kuva Jukka Salminen

änä vuonna Ars Fennica -taidepalkittu Anssi Kasitonni (s.

Heinonen, 1978) tuntuu osuvan taiteellaan monimielisyyden tarpeeseen. Hänen retrospektiivinen, takautuvasti teoksia eri vuosilta esittävä museonäyttelynsä tuo raikasta tuulta usein aika totiseen nykytaiteeseen.

Kasitonni on taiteessaan todellinen ”homo ludens”, leikkivä ihminen.

Taiteilija tarttuu yhtä pelkäämättä ja luontevasti aaltopahviin, hartsiin, videokameraan, kitaraan, lasikuituun kuin erilaiseen pienelektroniikkaan.

Lopputuloksena voi olla melkein aidosta kullasta (=kultamaalilla maalatusta pahvista) muotoiltu oikean kokoinen amerikanrauta tai pystyyn kavahtanut hevonen, pieniä mekaanisia veistoksia tai melkoisen tolkuttomia ja suurella vaivalla rakenneltuja elokuvia.

Kasitonni on saanut koulutuksen taiteilijaksi, ja ehkä siksikin tuntuu, että hän hallitsee yhtä hyvin pienten ja suurten kolmiulotteisten teosten sommittelun.

T

Kaikkea leimaa hulvaton poikamaisuus ja tahallisen kömpelyyden estetiikka, rokkihenkisen rennon huumorin läpi suodattuneena.

Uusin video Planet of Sexes on taiteilijan elokuvista ainoa, joka on

näyttävästi esillä. Se vie Kasitonnin esittämän avaruuslentäjän avaruuskotterollaan Venukseen, jonka rakkaudellinen anti ei kuitenkaan ole kummoinen. Vanhemmassa animaatiossa häkissään puntteja nostava ”marsu” Masa on melkein pelottava otus.

Kasitonni ei yritäkään esiintyä virheettömänä elokuvaohjaajana tai animaattorina, vaan elokuvien yksi teho onkin niiden naiivissa tee-se-itse -tunnelmassa ja rosoisuudessa. Tämä liikuttava kömpelyys on tuttua muutaman vuosikymmenen takaisista elokuvatehosteista, jotka omana aikanaan menivät täydestä.

Täytyy myöntää, että joissain aiemmissa näyttelyissä en ottanut Kasitonnia aina tosissani.

Nytkään en pysy kaikissa hänen teoksissaan mukana, sen verran erilaisia tv-sarjoja, elokuvia, musiikkia ja muuta populaarikulttuuria olen itse seurannut. Näyttelyn jotkin vivahteet jäävät tavoittamatta, jos ei tunne karvaista sikaa muistuttavaa avaruusolio Alfia, Tähtien sota -kuvastoa tai Ritari Ässän K.I.T.T.-autoa. Kasitonnin käsittelyssä ALF on päässyt papiksi neonristin alle ja K.I.T.T. saa vapaapäivänään loikoilla mukavassa tv-tuolissa.

Kasitonni fanittaa näitä massakulttuurin markkinoimia hahmoja sopivan arkisesti ja harrastaa omanlaistaan kuvataiteen junttiactionia.

Orlando Figes: Kuiskaajat.

Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Suomentaneet Vappu Orlov ja Markku Päkkilä.

Siltala 2011. 796 s., 30,90 e.

Rosa Liksom: Hytti nro 6.

WSOY 2011. 187 s., 32 e.

Ene Mihkelson: Ruttohauta.

Suomentanut Kaisu Lahikainen.

WSOY 2011. 363 s., 34 e.

Miehen tukena. Helen Candy tuki työssä J. Edgar Hooveria alusta loppuun asti, vaikka orastava romanssi kuivui kasaan heti alkuunsa.

11

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

o Venus? tsuu.

Taidetta ei aina tarvitse ”ymmärtää”, jotta siitä voi nauttia. Eikä taiteesta ”nauttiminen” aina tarkoita, että siitä pitäisi siten, että haluaisi heti nähdä lisää tai että pitäisi näkemästään ja kokemastaan.

Joskus katsojakin voi ottaa rennommin, suhtautua rock-asenteella. Jos ei edes etsi syvempiä sisältöjä, voi arkioivalluksista päätyä kiinnostaviin analyyseihin.

Tuntuu kuin Anssi Kasitonni hihkuisi taiteessaan: ”Hei, katsokaa, näinkin voi tehdä!”

Perinteisesti taiteessa tekijä onkin voinut

olla kokeileva ”Pelle Peloton” se on suvaittu, ja siten on usein löydetty jotain uutta.

Ehkä asennetta voisi soveltaa myös taiteen tarkasteluun?

Anssi Kasitonni, Ars Fennica -palkinnonsaajan näyttely Amos Andersonin taidemuseossa 30.1. saakka. Avoinna ma, to ja pe 10–18, ke 10–20, la ja su 11–17.

Liput 8, 6 ja 4 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Yleisöopastukset suomeksi ke 17.30, ruotsiksi ma 16.30.

Rempseää menoa. Anssi Kasitonnin teoksissa on usein jotain tuttua ja jotain erikoista.

Tässä Easy rider vuodelta 2011.

Hooverin salaiset kansiot ELOKUVA Clint Eastwoodin ohjaama J. Edgar jättää moniin mietteisiin vallan olemuksesta ja vaikutuksesta. Mitä sisäisiä pelkoja valtaa saanut saattaa kompensoida näkemällä ympärillään ylen määrin ulkoisia uhkia?

J. Edgar Hoover johti lähes 50 vuoden ajan Yhdysvaltojen FBI-virastoa, joka vastaa Suomen keskusrikospoliisia. Vaatimattomasta alusta kasvaa melkoinen ”mustekala”, joka kerää tietoja kansalaisista aina presidenttejä myöten. Arkaluonteisimmat tiedot talletetaan Hooverin yksityisarkistoon.

Julkisuudessa Hoover perusteli resurssien myöntämistä ulkoisilla uhilla.

Leonardo DiCaprio on Hooverina vaikuttava. Elokuvassa hän vanhenee ikävuodet 24–77.

Kun filmi alkaa, vanha Hoover haluaa sanella muistelmansa ja kertoa oman totuutensa menneistä vuosista. Melkoista pöyhistelyä kuullaankin. Hoover piti itseään liki kansakunnan

pelastajana, mutta suurin ”pelastettava” saattoi olla hän itse.

Mielenkiintoisia peiteltyjä kuiluja aukenee moneen suuntaan. Eniten nuoreen mieheen saattoi vaikuttaa hänen äitinsä Annie Hoover (Judi Dench). Poika on ilmeisen riippuvainen äidistään, ja äiti on ehdoton: Mieluummin kuollut poika kuin jotenkin seksuaalisesti poikkeava.

Millainen Hooverin seksuaalisuus sitten oli, jää elokuvassa tyylikkäästi nimeämättä. Jotain osviittaa saadaan siitä, että Hooverille ajatus tanssimisesta naisen kanssa oli kauhistuttava.

Torjutuksi tulee hänen uskotuksi sihteerikseen lopulta päätyvä Helen Gandy (Naomi Watts), joka tukee Hooveria loppuun asti ja hävittää kuoleman jälkeen arkaluontoiset arkistot.

Eastwood käsittelee hienovaraisesti Hooverin suhdetta kollegaansa Clyde Tolsoniin (Armie Hammer). Miehet tapaavat nuorina, ystä-

vystyvät ja viettävät pian lomiakin yhdessä.

Koskaan Tolson ei kuule Hooverin suusta varsinaista rakkaudentunnustusta. Oliko syynä aika, asema vai henkilökohtaiset estot – emme tiedä.

Suora miesten suhde ainakin oli. Vanhana Tolson saattoi sanoa, että Hooverin muistelmat olivat silkkaa valhetta ja egon pönkitystä. Tolson ei olisi tarvinnut ystävyyteen sellaista.

Elokuva on poliittisena ajankuvanakin mielenkiintoinen. Kun Hoover tulee valtaan vuonna 1919, työläiset protestoivat ja aihetta radikaalijahtiin syntyy. Hoover kammoksui myöhemminkin kommunismin uhkaa, mutta käyttäytyi itse yhtä jäykästi ja itsevarmasti kuin Kremlin komissaarit konsanaan. Hänen pimeää puoltaan edustaa myöhempi ahnas tietojenkeruu John F. Kennedystä ja Martin Luther King Jr:sta.

Marja Kuparinen Clint Eastwood: J. Edgar. Parhaillaan teattereissa.

Sakastissa nauretaan – Mitä tapahtui likinäköiselle pingviinille, joka eksyi kerran nunnaluostariin?

– Se pyörtyi, koska luuli, että on kutistunut.

12

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Taakkana tunneorp ain muutama sukupolvi sitten yhteiskunnan ongelmana olivat orvot: sotaorvot, puoliorvot ja täysorvot. Kun heidät on saatu aikuisiksi, kansan karvaat kokemukset ja ihmisten keskeneräisyys oireilevat uudella tavalla: tunneorpoutena. Se tuhoaa elämästä ilon ja tekee lapsistakin rauhattomia. Tunneorvot eivät tule toimeen työpaikoillaan.

Keitä he ovat?

Tunneorpo on esimerkiksi osaston vastaava Maija, 56. Maija on kasvanut vaatimattomissa oloissa. Kotona oli puutetta, isän alkoholin käyttöä, riitaa ja väkivaltaa. Maija oppi aina varautumaan pahimpaan. Hyviä sanoja, kehuja tai kannustusta Maija ei muista kuulleensa. Vain työtä, ahkeruutta ja säästäväisyyttä arvostettiin, ”haihatukset” piti jättää sikseen.

Kun Maija pääsi työelämään, hän oli varuillaan ihmisten suhteen ja vältti kertomasta mitään itsestään. Hän huomasikin vähitellen työpaikallaan oudon ilmiön: Ihmiset tuntuivat liittoutuvan häntä vastaan, puhuivat hänestä selän taka-

V

Kävikö sinulle taas näin: muilla on mukavaa yhdessä, mutta sinä jäät yksin?

Saatat olla tunneorpo.

Teksti Outi Reinola Kuvat Jani Laukkanen

na, kehittelivät juonia ja vastailivat epäystävällisesti. Maija mietti usein, miten hän kostaa eilisen pahat sanat. Vuosien mittaan Maija alkoi käydä yhä vihamielisemmäksi, panetteli

toisia ja raivosi työtovereilleen. Jopa asiakkaat ihmettelivät Maijan tunteenpurkauksia ja pitivät häntä pelottavana. Lopulta Maija vaihtoi työpaikkaa.

Kummallista Maijan kohtalossa oli se, että joka työpaikassa Maija joutui mielestään muiden vainon kohteeksi. Jatkuvasti Maija kertoi lähipiirilleen, miten kammottavia ihmiset ovat. Miksi juuri Maijan tielle osuivat Suomen ilkeimmät ihmiset?

Yleensä se, mitä näen muissa ihmisissä, kertoo enemmän minusta itsestäni kuin ulkomaailmasta, toteaa tunteista kirjan kirjoittanut kasvatustieteiden tohtori Tia Isokorpi.

– Jos ihminen ei osaa nähdä itsessään mitään kaunista ja hyvää, ei hän näe sitä muissakaan ihmisissä. Ja kun toisiin suhtautuu aina vihamielisesti ja hyökkäävästi, he vastaavat samalla mitalla takaisin. Syntyy ilkeyden kehä, Isokorpi jatkaa.

Vaikka työpaikoilla kieltämättä ilmenee paljon tulehtuneita ihmissuhteita, yksi selitys Maijan kokemukselle on tunneorpous. Maijan lapsuuden perheessä kukaan ei ollut aidosti kiinnostunut lapsesta. Kukaan ei jakanut hänen tun-

13

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Kaikessa rauhassa. Nykyajan vauhtisokeutta kuvaa se, ettemme osaa enää tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan.

Liukuportaissa ja busseissakin on räplättävä kännykkää.

– Jos elämä on kovin tylsää, aloita siitä, että teet jotain hyvää toisille. Siitä tulee itsellekin hyvä mieli, sanoo kasvatustieteiden tohtori Tia Isokorpi.

saa yhteyttä toisiin ihmisiin. Mutta ei hän löydä yhteyttä itseensäkään eikä viihdy omassa seurassaan.

minen saa kaikkialla kannatusta. Oman itsen kuuntelijaa saatetaan syyllistää.

Kun joku yrittää panostaa hyvinvointiinsa, hän saattaakin kohdata syyllistämistä. Ikään kuin hän välittäisi vääristä asioista, jos hän ajattelee omaa jaksamistaan tai läheisiään ja luontoa.

Isokorpi muistuttaa, että terve tunne-elämä antaa energiaa elämään. Tunteista nousevat ilon ja mielekkyyden kokemukset.

Elämän tärkeimmät ratkaisut tehdään tunteilla. Tunteet ovat se elämän suola.

Vaikka tunneorpous on aiemmin noussut Suomen kansan karusta historiasta, nykyinen vauraus ei ole vähentänyt tunneorpoutta – pikemminkin päinvastoin. Tämän päivän lapset ovat lastenpsykiatri Tuula Tammisen mukaan orvompia tunne-elämältään kuin moni sukupolvi ennen meitä. Vanhemmat eivät ehdi tai osaa olla henkisesti läsnä lapsille.

– Kuka enää viettää kiireetöntä oleiluaiElämää kaa lasten kanssa? Tai kuka välittää, mitä voi ym- Yleinen tuntomerkki tunneorpoudesnaapureille kuuluu? Tia Isokorpi kysyy. sa on vaikeus rauhoittua. Kun yrittää pyMonille ihmisille vain saavuttaminen, märtää sähtyä, aivot pyörittävätkin ajatusrumbaa suorittaminen ja shoppaaminen merkitsevain taaksepäin, kiihtyvällä vauhdilla. Tai kun kuuntelee itvät jotain. Isot kauppakeskukset kertovat seään, mieleen nousee vain koettuja epäoikorutonta kieltään nykyajan arvoista. Jos vaikka sitä on keudenmukaisuuksia. Kannattaako aina elämä on tyhjää tai työ painaa, ostetaan joelettävä eteenpäin.” edes kuunnella sisäisen lapsen kiukkuista tain uutta ja hankitaan hetkeksi mielihykitinää? vää.

– Tunteiden tiedostaminen on jo puolet Meiltä on kadonnut kyky olla läsnä, rauoppimista, Tia Isokorpi rohkaisee. – Kun alan ymmärtää, hassa toistemme kanssa. Ilman läsnäoloa, keskustelua ja mitkä voimat sisäisessä maailmassani ohjaavat minua, voin vuorovaikutusta tunteet eivät kehity. Eihän parisuhdekaan vähitellen muuttaa käytöstäni. säily, ellei joskus kohdata ja vaihdeta kuulumisia.

Itsensä kohtaaminen on ainoa tapa olla toistamatta menPahimmillaan tekeminen on pakonomaista: ihminen neisyyttään. Elämää voi ymmärtää vain taaksepäin, vaikka puuhaa koko ajan jotain, jotta ei joudu pysähtymään ja sitä on elettävä eteenpäin. kuuntelemaan itseään.

Hyvä tapa havainnoida omaa käytöstä on miettiä, viekö Joskus kannattaisi kysyä itseltään, onko mieleni läsnä saoma toimintani toivottuun lopputulokseen. Saanko aikaan massa paikassa kuin kehoni. sen muutoksen, mitä toivon? Jos jatkuvasti marmatan muiJatkuvan touhuamisen lisäksi tunneorpous voi näkyä den selän takana, auttaako se muita ihmisiä muuttumaan myös tunteiden välttelynä ja vähättelynä. toivottuun suuntaan?

Monet ihmiset pelkäävät tunteita, koska eivät osaa suhIso askel on se, jos oppii ottamaan vastuun omista teoistautua niihin luontevasti. Tunteiden ilmaisemista pidetään taan ja tunteistaan eikä aina syytä niistä muita. häpeällisenä tai heikkouden merkkinä. Ajatellaan, että jos Isokorpi muistuttaa samalla liiallisen vastuun vaaroista: antaa surulle vallan, itku ei lopu ikinä. Tai että vihan tunteet – Ei kuitenkaan ole hyvä olla olemassa vain toisia varten. ovat vaarallisia. Suru loppuu suremalla ja vihastakin pääsee Itseään ja suunnitelmiaan ei aina kannata uhrata muiden vähitellen eroon, kun tunteet voi tunnistaa ja tunnustaa. hyväksi. Joskus kannattaisi kysyä, otanko oman oloni, omat Ehkä tunteiden patoaminen juontaa juurensa sotien jältarpeeni ja toiveeni vakavasti. keisestä ajasta, jolloin oli pakko selvitä päivän töistä ja pitää Ulkomaisessa kirjallisuudessa on tunnettu käsite tunteet kurissa. Ei ollut aikaa eikä kykyä käsitellä vaikeita ”self-parenting”, itsensä vanhemmoiminen. Hyvä tapa kokemuksia. aloittaa itsensä hoitaminen olisi lempeän hyväksyvä suhtauErityisesti työpaikoilla ilmenee tunteiden pelkoa. Koketuminen omiin virheisiin. Ei itseään kanmuksia ei käsitellä, vaan strategiat ja järnata syyttää eikä soimata. jestelmät normittavat toimintaa – ikään Iso askel Sisäistä lasta voi ihan konkreettisesti kuin tunneorpojen joukko olisi kaikkialla lohduttaa ja ymmärtää. Voi sanoa, että johdossa. on se, jos ymmärrän sinua, pieni minäni, olet aiEi ole kovin hedelmällistä asettaa ihmioppii koinaan jäänyt niin paljosta vaille, ettet siä kilpailemaan keskenään, sillä se johtaa voi jaksaa kaikkea. Itseensä voisi välillä keskinäiseen kyräilyyn ja tasapäistämiseen. ottamaan vastuun suhtautua myötätuntoisesti ja armahtaSen sijaan kannattaisi hyödyntää jokaisen omista teoistaan ja vasti, aivan kuten rakkaaseen lapseen tai vahvuuksia ja luoda tiimeihin tilaa erilaisuudelle. Kun ihmiset voivat oikeasti liittyä tunteistaan eikä aina parhaaseen ystävään.

Toinen tapa kuunnella itseä on kiintoisiinsa ja paljastaa sisimpiä tunteitaan, syytä niistä muita.” nittää huomio vaihteeksi kehoon. Mitä he saavat uutta voimaa yhdessä tekemikuuluu kropalle, ikiomalle sielun majataseen. lolle? Onko kehoni väsynyt työstä tai fyysisen työn puutteesKorkeakouluopettajana ja johdon valmentajana työskenta? Auttaako tähän väsymykseen uni? televä Tia Isokorpi on havainnut myös sen, ettei nykypäivän Nykyajan vauhtisokeutta kuvaa osuvasti se, että ikävistä muoti-ilmiö ”downshiftaaminen” eli elämän yksinkertaistatunteista halutaan äkkiä eroon: unilääkkeitä tai rauhoittavaa otetaan rentoutumista varten, alkoholia ilon tuojaksi. TunTule tutuksi tunteillesi teet on pakko turruttaa äkkiä.

Isokorpi muistuttaa, että erityisen tärkeää olisi kuunnella ■ Opettele toisinaan havainnoimaan itseäsi ja tunteitasi seikkamyönteisiä tunteita ja etsiä pieniä ilon häivähdyksiä. – Mitä peräisesti. Voit pitää myös pientä päiväkirjaa aiheesta. useampia tunteita kykenee itsessään tunnistamaan, sitä paremmin voi.

■ Kirjaa ylös tai mieti, mitä tunnet päivän mittaan? Voit kehittää itseäsi miettimällä, miten osoitat tunteitasi.

Mutta mistä löytää iloa, jos tarjolla on vain mustaa maata ja satunnaista räntää kasvoille?

■ Osoitatko aina vain samoja tunteita ja asenteita vai reagoitko Tia Isokorpi on sinnikäs. – Varmasti arjessa löytyy jotain vain selkäytimellä? hyvää, jotain kaunista tapahtuu joka päivä. Lapsi hymyilee ■ Viekö tapasi osoittaa tunteitasi toivottuun lopputulokseen? minulle bussissa, tai aurinko vilahtaa pilven välistä. Se vain on huomattava.

■ Onko olemassa jokin muu tapa, joka veisi varmemmin loppu– Vaikka tänään tuntuisi synkältä, muista, että elämässä tulokseen? on muutakin kuin yhden hetken tunne. Mistä kaikesta olet ■ Kiinnitä päivän ja viikon mittaan huomiota siihen, mikä tuotjo selvinnyt elämässäsi, ja miten hyvin moni asia tällä hettaa sinulle iloa. Ehkä ilo jopa lisääntyy. kellä on, Isokorpi rohkaisee.

”

”

pous teitaan, ei antanut turvaa eikä luonut luottamusta maailmaa kohtaan. Maija ei oppinut myönteistä vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.

Ihmiset ovat Maijalle uhka. Ja uhkaa vastaan hän puolustautuu pyrkimällä hyökkäämään ensin. Maija ei ole oppinut tunteiden – erityisesti vihan ja kiukun – hallintaa. Jos jotain menee pieleen tai joku sanoo varomattoman sanan, Maija raivostuu silmittömästi.

– Meitä ihmisiä ohjaavat valitettavan usein kauna, kateus, katkeruus ja kiukku, joiden läpi näemme maailman. Kun omassa itsearvostuksessa on iso vaje, ja minuus on hauras, paha olo ulkoistetaan, projisoidaan muihin. Toinen vaihtoehto on kääntää vaikeat tunteet kohti itseä, jolloin ihminen usein masentuu, Isokorpi jatkaa.

Tunneorpous – eli se, että on tunne-elämässään jäänyt vaille vanhempien läsnäoloa ja lohdutusta – ilmenee monin tavoin. Tunneorvon on vaikea iloita elämästä, vaikea liittyä muihin ihmisiin, vaikeaa puuhata porukassa, vaikeaa kestää yksin oloa. Välillä koko elämä on hänelle vaikeaa.

Tunneorpouden tyypillinen tuntomerkki on kokemus yksinäisyydestä ja turvattomuudesta. Tunneorpo kokee, ettei

■ Missä olet joskus onnistunut? Tee lista ja näytä sitä muille.

Pidä listaa esillä.

■ Mistä unelmoit? Mikä on sinulle tärkeää? Ota unelmasi vakavasti ja kerro niistä muille. Vaali unelmiasi ja anna niille tilaa.

■ Kehitä oma rauhan paikkasi. Mieti, missä tunnet olevasi rauhallinen. Onko paikka sauna, kirkko vai ehkä metsä?

Lähteenä: Isokorpi, Tia: Tunneoppia parempaan vuorovaikutukseen. PS-kustannus 2004.

Isokorpi Tia: Pää pyörällä. Kaaoksesta rauhoittumiseen ja aitoon läsnäoloon. PS-kustannus 2008.

Uljas, Tellervo: Tunneorpous on kiireisen elämän hinta.

Professori Tuula Tammisen haastattelu. Eeva 4/2008.

14 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.Diakoniapäivystys maanantaisin klo 9–11 Hakavuoren kirkolla ja torstaisin klo 15–16.30 Huopalahden kirkolla.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Vahtimestarit p.

2340 3220.

Ke 11.1. klo 18 Raamattupiiri. Profeetta Aamoksen kirja.

To 12.1. klo 13 Torstaikerho. Hartaus ja ohjelmaa. Seppo Lappalainen ja Liisa Ahlberg.

Su 15.1. klo 10 Messu. Sami Lahtinen, Miika Kolari ja Liisa Ahlberg.

Ma 16.1. klo 13 Lähetyspiiri. Jukka Palola.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Vahtimestarit p.

2340 3230.

Ke 11.1. klo 20 Iltamessu. Mari Järvinen ja Liisa Ahlberg.

To 12.1. klo 9 Aamurukouspiiri yläsalissa. Klo 10–11.30 Perhekerho.

Su 15.1. klo 10 Messu. Sami Lahtinen, Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen.

Klo 18 Hiljaisuuden messu ja iltatee.

Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen.

Ti 17.1. klo 13 Lähetyspiiri. Lähetystyön tulevaisuudennäkymät. Jukka Palola.

Ke 18.1. klo 12 Keskiviikkokerho. Klo 18.30 Miesten piiri kirkon kivijalassa.

Hannu Vapaavuori. Klo 20 Iltamessu.

Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1

To 12.1. klo 7.30 Aamurukouspiiri.

Pe 13.1. klo 10–11.30 Perhekerho.

Su 15.1.klo 12 Messu. Sami Lahtinen ja Liisa Ahlberg. Klo 12 Pyhäkoulu.

Ma 16.1. klo 9 Aamupuuro ja sauvakävely.

Ti 17.1. klo 9.30 Lasten kirkkohetki.

Kirkkoon tutustuminen. Miira MuromaNikunen, Marja-Liisa Selin ja Olli Mönttinen.

Haagan pappilantie 2 Maanantaisin klo 17.15–19 Esirukouspiiri kerhohuoneessa. Rukouspyynnöt em. aikana p. 040 143 1543.

Muuta Kimppakävely keskiviikkoisin klo 10 Helander-kodin asukkaiden kanssa, os.

Mäkipellontie 22.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, (11.1. klo 12–17) p. 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.freewebs.com/lapyska.

Seurakunnissa tapahtuu 12.1.—18.1.

Ilmoitamme vakioviikkotoiminnan vain kuukauden alussa.

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320

(suntio).

Diakoniapäivystys ja leivänjako ke klo 14–16 To klo 12 Tankki täyteen -ruokailu, työttömät 1 e, muut 2 e Pe klo 10 Perhekerho Su 15.1. klo 10 messu, Aino Immelin lähtösaarna, Rautiainen, Simoila, Lemponen, kahvit ja ohjelmatuokio Ma klo 10 veteraanien ja klo 11 vanhempien naisten voimistelu Ti klo 17.30 kirkkokuoron ja klo 19 Kamarikuoro Oran harj. 17. ja 31.1. klo 19 Miesten keskusteluilta, Penttinen.

24.1. klo 19 Raamattuilta, Simoila Ke klo 14 Keskiviikkokerho, 11. ja 25.1. klo 12.30 Saksankielinen keskustelupiiri To 28.1. klo 18 Martat

na Rauramo piano, 31.1. Sujuva arki, Johanna Autio Ke klo 10 Taideryhmä, vetäjänä Kari Kohonen, Mäenpää.

Ti 24.1. klo 18 Martat

Pappilan Neuvotteluhuone ■ Kulosaarentie 42 Ma 16.1. klo 18.30 Kirjallisuusilta, Mika Nousiaisen teos Vadelmavenepakolainen, Maija Pellikka Diakonin ajanvaraus (ei enää avovastaanottoa) Ulla Mäenpää 09 2340 4118 / 050 306 7548

Myllypuron kirkko

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (suntio).

Kirkko avoinna hiljentymiselle ke–to klo 10–14 To klo 10 Perhekerho, klo 11.30 Torstairuokailu (1e), klo 12 Kudontakerho Töppöset, klo 14 Torstaikerho. To12.1. klo 18 Nuorten naisten piiri Herttoniemenrannan Su 15.1. klo 12 Sanajumalanpalvelus, kappeli Lähetyspyhä, Tikkanen, Tamminen, ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 kahvihetki. (suntio) Ma klo 18 Raamattu- ja keskustelupiiMa 16.1. ja 30.1. klo 19 Henkireikä – ri miesten ilta, Tikkanen. 23.1. klo 18 Mar- Ti klo 9–11 Myllypuuro, klo 18.30 Miestat ten piiri Ti klo 12.30–14 Etsimässä ja löytäKe klo 17 Monitoimi- sekä Eka- ja tomässä – keskustelu- ja raakaluokkalaisten kerho, klo mattupiiri, Aino Saarinen.

18.30 kirkon kuoron harj.

Klo 18 Venäjänkielinen Aulakahvila ja kirjasto Seuraraamattupiiri. avoinna ma–to klo 10– kunnat Ke klo 10–13 Kappeli15 ja pe klo 10–12. Senikahvila. Klo 14 Taiorisumpit Senioritaverkossa: www. depiiri, Kari Koholossa pe klo 13, Yläkihelsinginseuranen. Klo 14–15 Diakoventie 7. Diakonianian ajanvaraus. Klo kirppis Neulapadontie kunnat.fi 16–17 Pappi tavattavis7 (Myllynsiiven pääty) ke– sa. la klo 10–14. ElintarvikKe 18.1. klo 18.30 Siioninvirkeiden jako ma, ke, pe Liisiseurat, puhujina mm. Samuli Korkuntamyllyn päädyssä. Paikalla oltakalainen Herättäjä-yhdistyksestä, Outi va viim. klo 9.30. Backman p. 2340 Dammert, Juha Saunamäki, Rautiainen, 3333. Diakoniapäivystys to klo 13–15.

Tikkanen.

To 19.1. klo 14 Laulun siivin – yhteislaulutilaisuus, klo 18.30 Työikäiset – raa■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna mattu- ja keskusteluilta, Tikkanen. To ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p.

26.1. klo 18.30 Raamattu- ja rukousil2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivysta, Mattila tävä pappi viraston aukioloaikoina, Kulosaaren kirkko p. 2340 3602. Diakonian ajanvaraus ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sunma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p. tio).

2340 3618. Tapaamiset ma, ti, to klo Su 15.1. klo 10 messu, Jerkku, Lankinen 10–12, ke klo 14–16.

Kallio

Kulosaaren seurakuntatalo

Kallion kirkko

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sun-

tio).

To klo 9.30 Perhekerho, klo 14 Torstaikahvila, klo 17.30 kirkkokuoroharj.

Su 15.1. klo 12 Pyhäkoulu Ti klo 12 Perheenemännät, 17.1. musiikkia Mikko-Olavi Seppälä, laulu, Juha-

Taivaan tähden

■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18.

Ke 11.1. ja 18.1. klo 13 Eläkeläisten piiri.

To 12.1. klo 18 Hiljaisen rukouslaulun messu, Hurmerinta, Sariola, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Rukouslaulumietiskely klo 17.30 alk.

Su 15.1. klo 10 Messu, Kotakorpi, Sippo-

la, Riihelä, Gripentrog, Niskala, avustajana Kari Kurka, viittomakielen tulkkaus.

Messun jälkeen kirkkokahvit Kappelisalissa.

Ke 18.1. Ekumeeninen rukousvaellus.

Kokoontuminen ja ensimmäinen rukoushetki klo 18.30 Pelastusarmeijassa, Casterink. 24–26. Toinen rukoushetki klo 19.15 Diakonissalaitoksen kirkossa, Alppik. 2. Klo 20 Iltarukous Kallion kirkossa, Itäinen papink. 2, Männistö, Sariola, Gripentrog. Kuljemme välimatkat yhdessä, mukaan voi tulla myös matkan varrelta.

To 19.1. klo 18 Kivimessu, Mattsson, Sariola, Niskala. Jatkot Kappelisalissa. Lastenhoito järjestetty messun ajaksi.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna ma–pe klo 9–20.

Ke 11.1. klo 19 Kaikille avoin lentopallovuoro.

To 12.1. alk. viikoittain klo 14–16 Kahviaula. Tapaamis- ja kohtaamispaikka, mahdollisuus lehtien lukemiseen ja edulliseen kahvitteluun. Työntekijä paikalla.

Su 15.1. klo 11 Vironkielinen messu, Raamat. Klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus, Huang. Klo 17 Messu, Ahonen, Partti, Niskala, tekstinlukijana Ritva Valve.

Messun jälkeen kirkkokahvit.

Ma 16.1. alk. viikoittain klo 9 Seniorien sähly. Klo 12 Päiväkansa 60+. Lisätietoja Päiviltä, p. 2340 3616. Klo 19 Kaikille avoin lentopallovuoro.

Ti 17.1. viikoittain Tiistaiolohuone, ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e, kuntosali klo 9–15, jumppa klo 10–11. Klo 18 Miesten koripallo.

Ke 18.1. klo 19 Kaikille avoin lentopallovuoro.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenkatu 28

La 14.1. klo 14 Lauletaan yhdessä virsiä, mukana Jari Arjoranta.

Ti 17.1. klo 15 Lähetys- ja Jerusalempiiri, klo 17 Rukouspiiri.

Lintulahden kerhohuone ■ Käenkuja 3a A To 19.1. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho.

Kristillinen Työväenyhdistys ■ Torkkelink. 11 ke 11.1. ja 18.1. klo 18 Avoin raamattupiiri, vetäjänä Kari Kurka.

Merihaan kerhotila ■ Haapaniemenk. 7–9 (Lounasravin-

tolan kabinetti) ke 11.1. ja 18.1. klo 13 Eläkeläisten piiri.

Diakonissalaitoksen kirkko ■ Alppik. 2

Ti 17.1. klo 8 Aamumessu, Antti Elenius, Hilkka-Liisa Vuori.

Ryhmät ja kurssit ■ Lisätietoja ja ilmoittautumiset kallio.srk@evl.fi tai p. 2340 3611.

Elämän voimaa etsimässä joka toinen ke 11.1.–22.2. klo 13–16 Kallion kirkossa. Ohj. past. taideterap. Terhi Varjoranta ja diak. Raija Laajanen. Tarvikemaksu 20 e.

Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi ti 17.1.–7.2. klo 17.30–20 alk. Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohj. musiikkipedag.

Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 45 e.

Kuorolaulukoulu Raakkujat. Ti 17.1. klo 18.15–20.30, seurakuntakodissa, Siltasaarenk. 28. Ohj. kanttori Eeva-Liisa Malmgren. Hinta 33 e/kausi.

Omakuva – minäkuva – valokuva pe 27.1. klo 17.30–20.30, la ja su 28. ja 29.1. klo 12–17 Kallion kirkossa. Ohj. valokuvaaja Leena Louhivaara. Hinta 110 e, sis. ohj. ja tarvikkeet. www.louhivaara.fi Ole rohkeasti ujo, to 2.2. klo 12–14 alk. , kokoontumiset 9.2., 16.2. (klo 13–15) ja 23.2. Kallion kirkon Sinisessä salissa.

Ohj. seksuaali- ja traumaterap. Kati Borg-Penttilä ja diak. Sinikka Metiäinen.

Hinta 20 e.

Kohti elämän keskusta – pyhät tanssit la 4.2. klo 12–16 Alppilan kirkolla. Ohj. Sanna Bäckvall. Hinta 20 e.

Sururyhmä joka toinen ti 14.2. klo 18– 20 alk. Kallion kirkon Vihreässä salissa.

Ohj. past. Marja Kotakorpi ja diak. Sinikka Metiäinen Ilm. 6.2 mennessä.

Elämäntarinaryhmä eläkeläisille tai sen kynnyksellä oleville joka toinen to alk. 16.2.–24.5. klo 10–12 Alppilan kirkolla. Ohj. past. Päivi Hakkari-Ohmero ja diak. Sinikka Metiäinen.

Muuta toimintaa Alppilan kirkolla la 11.2. klo 14–18 Kohtuus kaikessa -tapahtuma, luennoitsijana psykologian professori Markku Ojanen. Paneelikeskustelussa mukana Ukinrannan hiljaisuuden yhteisön jäseniä sekä Katolisen kirkon että Pelastusarmeijan edustajat. Kukin kertoo siitä, miksi ovat valinneet elämäntavan, jossa noudatetaan kohtuullisuutta ja siitä mitä elämäntapa antaa heille? Ilm. 9.2. mennessä, p. 050 402 0037 tai hkty@ hekty.fi. Tilaisuudessa on teetarjoilu ja se päättyy iltavesperiin klo 17.30. Järj.

Kallion srk:n yhteiskunnallinen työ ja Helsingin Kristillinen Työväenyhdistys.

Toiminnasta lisätietoja kotisivuiltamme.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14 (to 19.1. klo 10–13), p.

2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta YURI ARCURS / RODEO

Esiin Uskontoa kritisoivat sanovat usein jossain keskustelun vaiheessa, että uskovaisuus näyttää tekopyhältä. Uskovat tietävät kyllä hyvin oikean, mutta eivät toimi sen mukaan. Kriitikoiden kannan armollisuutta voi miettiä, mutta on siinä totuuden siemen mukana. Suhde Jumalaan on myös yksityistä puuhaa hiljaisuudessa ja jää helposti sellaiseksi.

Ihan liian usein uskonnollisuudesta puuttuu liha ja veri.

Joskus se johtuu silkasta laiskuudesta, mutta joskus haasteen suuruus yksinkertaisesti lamauttaa.

Näkymättömyyteen tottuneelle pelkkä ajatus esille astumisesta ja puhumisesta aiheuttaa vapinaa, vaikka asian oikeuteen uskoisikin. Jeesukselle se sen sijaan tuntuu käyvän suorastaan ihmeen tavoin. Hän osaa ottaa ylväästi oman paikkansa synagogassa ja väittelyssä auktoriteettien kans-

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

sa. Välillä Raamattua lukiessa tekee mieli tiuskaista, että helppohan se on, kun on Herran henki yllä. Toista se on meidän tavallisten tallaajien kanssa.

Meille joskus tekopyhille, joskus tosissaan yrittäville on annettu yksi ihmisen kokoinen esimerkki.

Jumala syntyi ihmiseksi. Jeesus oli lihaa ja verta, kun eli esimerkillistä elämäänsä ihmisten keskellä. Siksi esille astumisen uhallakin uskallan väittää, että tekopyhyyden vastakohta on antaa sydämensä sykkiä ja haavojensa vuotaa punaista verta. Pyhää on seurata Jeesuksen esimerkkiä ja olla ihmiselle ihminen.

Kaisa Tanttu

2. sunnuntai loppiaisesta Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa

Arkuutta. Esiin astuminen vaatii rohkeutta.

Liturginen väri: Vihreä Valo: Kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 105: 2–5, 39–42, Jes. 62: 1–3, Tit.1: 1–3, Luuk. 4: 16–21 tai Mark. 1: 14–15

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14.

Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843 Ke 11.1. klo 19 Viikkomessu. Enrold, Rintamäki.

To 12.1. klo 10 Lauletaan yhdessä. Myllylä. Kahvitarjoilu.

Pe 13.1. klo 9.30 Aamurukouspiiri kappelissa joka pe.

Su 15.1. klo 10 Messu. Hirvonen, Myllylä.

Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa.

Ti 17.1. klo 9 Kirkon avoin aamupysäkki. Järvinen, Kojo-Gregoriadis, Rintamäki. Ehtoollinen kappelissa. Aamiainen (1 e) seurakuntasalissa. Klo 10.30 Ikiliikkujat-sauvakävelyryhmä. Lähtö kirkolta joka ti. Klo 18.30 Pelimannin raamattupiiri pienessä salissa joka ti. Klo 18.30 Lähetyspiiri kerhohuoneessa.

Ke 18.1. klo 10 Raamattupiiri kerhohuoneessa joka ke. Klo 19 Viikkomessu. Hatakka, Myllylä.

Malminkartanon seurakuntakoti ■ Vellikellonpolku 8

Su 15.1. klo 12 Kartanomessu. Rajamäki, Rintamäki. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu klo 11 yli 7-v. Tenavavartti klo 12 alle 7-v.

Torstaisin klo 18.30 (12.1. alk.) Raamattupiiri.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9

Diakoniapäivystys ke klo 10–12, p.

2340 3842, 2340 3853.

Keskiviikkoillan kahvit klo 17 aikuisten tilassa joka ke. 11.1. askarrellaan Tiina Railon kanssa.

Tytöt ja pojat Kerhotoiminta käynnistyy 16.1. alk. Infoa nettisivuiltamme ja Kaija Aalto, p.

2340 3854.

Talvileiri ala-asteikäisille Siuntion Korpirauhassa 10.–12.2. Hinta 35 e sis. matkat, täysihoidon, vakuutuksen ja ohjelman. Ilm. alkaa ke 18.1. klo 18 sähköisesti nettisivujemme kautta. Jos netti ei ole käytössäsi, ilm. 18.1. klo 18–20 Pekka Haanpää, p. 2340 3851.

Muuta Perhekerhot ma klo 14.30–16.30 Jennyssä (16.1. alk.), ke klo 9.30–11.30 kirkolla Nurkassa (18.1. alk.), to klo 9.30–11 Maununnevan seurakuntakodilla (19.1. alk.).

Sanan ja rukouksen ilta su 22.1. klo 17– 18.30 kappelissa. Aiheena Jeesus on tie.

Tule ja tuo oma rukouksesi. Järvinen, Myllylä.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 11.1. klo 18–19 Avoin rukouspiiri, Bporras, vetää Ulla Nenonen. Klo 19 Viikkomessu, Annette Markkunen, Anni Nummila.

To 12.1. klo 18–19.30 Avoin sururyhmä, B-porras. Suurten kysymysten äärellä, toivo ja tulevaisuus. Past. Pirjo Työrinoja ja diak. Taina Viherkari, p. 2340 4323.

Su 15.1. klo 11 Messu, Marko Heusala, Juha Rintamäki, Anni Nummila, Varpu Koivunen, Teijo Junnola, Maija Haavisto-Hyvärinen, Kari Mattila, Mauno Viitanen, Marjut Kattelus. Klo 11–12 Pyhäkoulu, alkaa kirkkosalissa mistä siirrytään opettajan johdolla pyhäkoululuokkaan.

Ma 16.1. klo 13 Hyvän mielen kahvihetki mielenterveyskuntoutujille ja muille halukkaille, B-porras. Tied. Taina Viherkari p. 2340 4323. Klo 17 Pienoismallikerho ja klo 18 Elektroniikkakerho

Seurakunnissa tapahtuu 12.1.—18.1.

varhaisnuorille kryptassa, tied. Teijo Junnola, p. 2340 4305. Klo 17–20.30 Savenvalajat, keramiikkaa ja raamatuntutkistelua Hanna Vuorion johdolla, Bporras. Klo 18.30 Kamarikuoron harjoitukset kirkossa, kuoroa johtaa Marjukka Andersson p. 2340 4317.

Ti 17.1. klo 13 Äiti Teresa -piiri, B-porras.

Neulotaan tilkkupeittoja Intian kodittomille ja revitään sidetarpeita leprapotilaille. Tied. Heidi Tirkkonen p. 2340 4321. Klo 15–17 Krypta-klubi 1–3-luokkalaisille ja 4–6-luokkalaisille klo 17–19.

Tied. Teijo Junnola p. 2340 4305. Klo 17 Warhammerkerho varhaisnuorille, krypta.

Ke 18.1. Klo 15–15.45 Lapsikuoro, B-porras, tied. Anni Nummila p. 2340 4327.

Klo 15–17 Krypta-klubi, 1–3-luokkalaisille. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras.

Klo 19 Viikkomessu, Reima Niemelä, Anni Nummila.

To 19.1. klo 9.30–12 Aamuklubi pienten lasten vanhemmille, lapsille on hoitaja, B-porras. Klo 14 Torstaipiiri, mukana khra Juha Rintamäki, srk-sali. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet raamattupiiri, aiheena Ilmestyskirja, mukana Reima Niemelä, B-porras. Klo 18 Nuorten krypta ja klo 20 Nuorten messu, kirkossa.

Muuta Rippikoulujen aloitus 14.–15.1. kirkolla.

Tied. Marko Heusala p. 2340 4306 Lounaspalvelu ma–to klo 12–13, srk-sali. Lounaan hinta 5 e.

Avoin päiväkerho ma, ke, pe klo 9–12 ja ti klo 14–16, D-porras.

Ikoninäyttely Annankulmassa, Annankatu 14 D, auki ke 18.1. klo 16–18, to 19.1. klo 10–14 ja pe 20.1. klo 8–12, vapaa pääsy. Ikonien siunaaminen ke 18.1. klo 18, Arto Antturi, Pirjo Työrinoja, Helsingin ortod. srk:n edustaja ja FM Seija Viitaniemi. Ikonit on maalannut Hgin kaupungin työväenopiston Oulunkylän sekä Toimelan opiston ekumeeniset ikoninmaalauspiirit.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 15.1. klo 10. Joona Mikkola, Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen.

Konsertti su 15.1. klo 18. Johann Tilli, laulu; Heikki Poutanen, urut. Äitien raamattupiiri to 12.1. klo 17.30.

Kirjallisuusilta to 12.1. klo 18.30. FT Liisa Väisänen johdattaa kirjaansa kristillisistä vertauskuvista.

Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri ti 17.1. klo 17.

Viikko-ohjelma: Ma klo 13 Yhdessä enemmän – avoin vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujille (16.1. ja 30.1.). Klo 14 Näkövammaisten kerho (23.1). Klo 17.30 Missiokuoro. Klo 18 Rukoile kiittäen -ryhmä. Klo 18.30 Kantaattikuoro. Ti klo 9.30 Omaishoitajien ryhmä (24.1.). Klo 19 Miesten laulu- ja rukouspiiri (10.1. ja 24.1.). Ke klo 13 Hopeapiiri. To klo 9.30 Perhekerho alk. 19.1. Klo 14 Päiväraamattupiiri alk. 19.1. Klo 17.30 Lähetyspiiri (12.1. ja 26.1.). Pe klo 9 Lahjoitusleivän jako alk. 13.1.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 15.1. klo 12, Laura-Elina Koivisto, Esko M. Laine, Terhi Aho. Perhemuskari ke 25.1.–11.4. klo 9.30– 10.10 ja pikkumuskari ke 25.1.–11.4. klo 10.15–10.45 Suurmetsän srk-kodilla, ohjaajana Reetta Hotti. Ilm. ja tied. Terhi

Aho p. 09 2340 4521.

Viikko-ohjelma: Ti klo 13 Kontaktipiiri (avoin keskusteluryhmä aikuisille) (S).

Ke klo 11 Lahjoitusleivän jako. To klo 9.30–11 Perhekerho (26.1.) (S). Klo 13 Päiväpiiri aikuisille. Suurmetsän srk-koti, Kalteentie 3 on (S). Koululaisten kerhojen tied. Kaarina Hakkarainen p. 09 2340 4541 ja vapaiden päiväkerhopaikkojen tied. Seija Saarinen p. 09 2340 4586.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 15.1. klo 10, Timo Ahoinpelto, Jukka Holopainen, Timo Olli. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Veisuuilta su 15.1. klo 16, Anu Kärkkäinen, laulu.

Viikko-ohjelma: Ma klo 16 Lähetyskerho (paritt. viikot). Klo 18 Rukousryhmä.

Ti klo 9 Leivänjako. Klo 9–11 Ostarin Onni -kahvila. Ke klo 13 Voimavarat-piiri.

Klo 18.30 Kirkon kuoro. To klo 12 Ruokaaika, Klo 15–17 Nuorten Kertsi.

15

Tässä edullinen OSTOSPAIKKA TATTARIHARJUSSA JA HÄMEENTIELLÄ Ammattilaisten Siivoustarvikkeet Swep, Diversey, pyykkipulverit ja nesteet. Pehmopaperit, WC-paperit ja käsipyyhkeet. Katrin, Lotus ja Tork.

Katso Etusivutarjous KOTITALOUKSILLE JA YRITYKSILLE www.novakari.fi Noutomyymälät Valuraudankuja 3 00700 Hki, p. 09 4780 3311

Hämeentie 44 00500 Hki, p. 09 755 2600

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Uusi hoivakoti Itäkeskuksessa Viihtyisä hoivakoti Vanhalinna avataan tammikuussa 2012. Muistathan, että voit käyttää palveluseteliä asumispalveluihin.

010 4088 136 | www.esperi.fi

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 448 Viikko-ohjelma: Su klo 10 Pyhäkoulu.

Ma klo 14 Käsityökerho aikuisille (parill. vko). Klo 18 Naisten raamattupiiri, paritt. vko. Ti klo 13 Päiväpiiri (paritt. vko). Ke klo 9.30 Perhekerho. To klo 12–14 Asukaskahvila Olohuone.

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

Viikinmäen kerhohuone ■ Harjannetie 47 b

Ti klo 9.30 Perhekerho.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 15.1. klo 10, Laura-Elina Koivisto, Esko M. Laine, Ulla Pesonen. Lähetyskahvila.

Evankeliumitekstejä tutkiva raamattuilta to 19.1. klo 19.

Viikko-ohjelma: Su klo 10 Pyhäkoulu ja Raamattukerho lukutaitoisille lapsille.

Ti klo 19 Naisten liikunta. Ohjaajana Marita Söderman p. 050 555 7338. Ke klo 9.30 (alk. 25.1.). Klo 17 Laulupuu Minit.

Klo 18.30 Kutomakerho. Klo 18.45 Kirkkokuoro. To klo 13 Päiväpiiri. Klo 15 Laulupuu B. Klo 17 Laulupuu A. Pe aamupäivällä vauvamuskarit. Tied. ilm. Ulla Pesonen 050 380 3622. Klo 17.15 Gospelbic. Tied. Aino Poutanen 09 2340 4476.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 15.1.klo 12, Anni Punkka, Esa Järvinen, Kaisu Rauhamaa. Kahvihetki.

Eläkeläisten päiväpiirissä to 19.1. klo 13 Arja Ahonen: Tietoa reilusta kaupasta.

Viikko-ohjelma: Ma klo 13.30–15 Kokkikerho (1.–3.-lk). Ma ja ke klo 12–15 Porttikahvila ja kirpputori alk 23.1. Klo 18 Kutomakerho Portissa. Tied. Helena Raitio, p. 0400 416 384. Ti klo 9–11 päiväkerho 3–5-vuotiaille lapsille alk 17.1. Tied. Maija Kaseva-Herranen p. 09 2340 4572. Klo 9.30–12 Vauva / vekaramuskarit tied.

Kaisu Rauhamaa p. 09 2340 4494. Klo 15.30 Kokkikerho (4–6.-lk). Ti klo 18 Israel illat ja rukouspiiri joka toinen vko alk.

17.1. Portissa Säteriportti 3. Ke klo 16 Puuhakerho Koululaisille. Klo 18.30 Hengellisen matkakumppanuuden piiri (parill. vko) alk. 25.1. Hiljentymistä ja jakamista. Teehetki. Ilm ja tied. srk-kodilta p. 09 2340 4422. Klo 18.30 Aikuisten nikkaripiiri Pajalla. Uusia kaivataan mukaan. Nikkaripiiristä vastaavat Ahti Niskanen ja Hannu Pienkellomäki. Tied.

www.hoitokotipaivakumpu.fi Paikkatiedustelut: 050

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Hellällä hoivalla elämäniloa

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

Kuulemiseen on saatavilla apua ja laitteet, jotka integroituvat langattomasti muiden mediaviestimien kanssa

KUULEMINEN ON HUIPPUTEKNOLOGIAA

Tutustu kuulokojeuutuuksiin www.kuulohansa.fi tai tilaa maksuton esite!

Kuulohansa Oy Soidintie 8 - HELSINKI (09) 345 5300 - www.kuulohansa.fi Kuulokojeet ja kuulontutkimukset yksityisesti - jonottamatta

Seurakunnissa tapahtuu 12.1.—18.1.

16 Ahti p. 040 540 9800. To klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri alk. 19.1. Kahvitarjoilu 1,20e. Klo 15–16 Puutyökerho Pajalla 1.– 3. lk ja klo 16–17 4.–6. lk. Klo 16.30–19.30 lapsi– ja aikuiskuorojen harjoitteluajat.

Tied. Kaisu Rauhamaa puh 09 2340 4494. Pe klo 9.30 Perhekerho alkaen 20.1. Aamu alkaa yhteisellä aamiaisella, hinta 1,50e /perhe. Sen jälkeen on kirkkohetki ja laulutuokio. Yli 2-vuotiaille on oma askartelu- ja leikkipaikka Maijan kerhossa. Klo 13.30 Hartaus Madetojan palvelutalossa (parill. vkot).

Lapsille: Vapaita kerhopaikkoja (alk. vkolla 3) voi kysellä Antti Marttilalta, p.

09 2340 4549.

Mäntylä. Malmin seurakunta/Helsingin seurakuntien oppilaitostyö.

Viikko-ohjelma: To klo 12–14 Kampuspapin päivystys, Viikin infokeskus, alakerta. Klo 18 Opiskelijoiden yhteiskristillinen raamattupiiri. Su klo 10 Pyhäkoulu. Ma klo 9.30 Esikoisvauvakerho (alk.

23.1.). Klo 18 Missiokerho (23.1.). Ke klo 9.30 Perhekerho (alk. 25.1.). Klo 18 Ilmaisutaidon ryhmä. Klo 18 Raamattupiiri (18.1., 1.2.).

Siltamäen seurakuntakoti

Aikuiset

■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 15.1. klo 12, Joona Mikkola, Pirkko Poisuo, Elina Tofferi. Lähetyskahvila.

Viikko-ohjelma: Su klo 11 Pyhäkoulu, kerhohuoneella, os. Penttiläntie 1–3 H 55a. Ma klo 17.30 Siltamäen naiskuoro.

Ti klo 18 Raamattupiiri (17. ja 31.1). Ke klo 17 Lapsikuoro. Klo 18 Minilaulajat.

To klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri. Klo 16 Puuhakerho 1–3 lk.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Viikko-ohjelma: (toiminta alkaa viikolla 3) Ma klo 17 Liikunta- ja pelikerho 7–10 v. Klo 18 Naisten jumppa. Ti klo 9.30. Perhekerho. Klo 15.30 Käsityökerho 8–12 v. Klo 17 Tyttöjen sähly 7–12 v.

Klo 17 Askartelukerho 7–9 v. Klo 18 Perhesähly 6 v. alkaen huoltajan kanssa.

Ke klo 12 Vanhemman väen päiväpiiri.

Klo 18 Kutomakerho. Klo 18 Pienoismallikerho 8–12 v. Klo 19 Miesten sähly. To klo 15 Taidekerho 9–12 v. Klo 16 Poikien sähly 10–12 v. Klo 16.30 Kokkikerho 7–12 v. 5 kertaa. Ilm. 16.1. klo 10 alk. p. 040 508 7383. Klo 17 Poikien sähly 7–9 v. Klo 18 Nuorten peli-ilta. Su klo 18–19 nuorten peli-ilta.

Musiikkitoiminta alkaa: Ma 16.1. klo 17.15. Midilaulajat (5–6v.). Klo 18. Minilaulajat (3–4v.). Ti 17.1. klo 17 DoReMilapsikuoro (7–11v.). Klo 18.30 Kamarikuoro. Tied. kanttori Merja Wirkkala 09 2340 4495.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Viikko-ohjelma: Su Pyhäkoulu klo 12.

Ma klo 11–13 Kahvila Olohuone. Klo 11 Puurotarjoilu. Klo 11–13 Lahjoitusleivän jako. Ti klo 17.30–19 Yksinhuoltajien olohuone. Maksuton lastenhoito ja iltapala.

Tied. sirpa.sirainen@evl.fi, p. 050 4001 050/paksy.fi. Ke klo 18 Raamattu ja keskustelupiiri. Tied. Laura-Elina Koivisto p.

050 570 4648/laura-elina.koivisto@evl. fi. To klo 9.30 Perhekerho, (alk. 26.1.) Klo 13 Päiväpiiri. Klo 17 Pienoismalli ja LOTR-pelikerho 3–6 lk. Klo 18 Askartelukerho. Kerhojen tiedustelut Asko Lintumäeltä p. 040 720 0747/asko.lintumaki@evl.fi

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340

4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 15.1. klo 10, Anni Punkka, Esa Järvinen, Terhi Aho. Viikkomessu to 12.1. klo 17.30.

Kristilliset Invalidit ry:n raamattupiiri ma 16.1. klo 18.

Papit baarissa: ”Ihminen, ympäristö, usko” ti 17.1. klo 18–20 Ilta opiskelijoille ja nuorille aikuisille kahvila-ravintola Even kabinetissa, Viikin Latokartanossa. Yhteisen keskustelun virittelijöinä oppilaitospapit Risto Alaja ja Laura

Perheet Päiväkerhoissa 3–5-vuotiaiden ryhmissä on vielä vapaita paikkoja. Tied.

Anne Ridell, puh. 09 2340 4581.

klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi.

Su 15.1. klo 11 messu, Kansanlähetyksen kirkkopyhä, Ronimus (l), pastori Mika Ebeling (s), Tilli (k).

Ke 11.1. klo 17 Leiri-isosten haku kesän leireille, 19 avoin rukouspiiri To 12.1. klo 19.30 Aikuisten lentopallo liikuntasalissa Pe 13.1. klo 7.30 Aamurukous kirkossa Ti 17.1. klo 15 Naisten Forum, Anna Pirkola, Aktiiviset seniorit ry, ja pankinjoht.

Jouni Lehtinen, Hypopankki: Senioriasuminen, 18 lähetyksen ompelupiiri Ke 18.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri To 19.1. klo 13 Torstaipiiri

Sururyhmä läheisensä menettäneilLänsi-Pasilan le Malmin kirkolla 2.2., 16.2., 1.3., 15.3., kappeli 21.3. ja 29.3. klo 18.30–20. Vetäjinä pastori Martta Paijola ja diakoniatyöntekijä ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

Marketta Kela-Laine. Ilm. kirkkoherran2340 4780. virastoon puh. 09 2340 4400.

Ke 11.1. klo 18 Hiljaisen rukouslaulun Aikuisrippikoulu Viikin kirkolla: la ilta 24.3. klo 10–16 ja su 25.3. klo 12–16, to Su 15.1. klo 11 Pyhäkoulu 3.5. klo 17.30–20.30 ja su 12.5. klo 10–15.

Ma 16.1. klo 15–17 Kaikenikäisten kohKonfirmaatio su 27.5. klo 16. Vetäjinä taamispaikka ja kahvila Outi Lantto, Torsti Paijola ja Marjasisko Ti 17.1. klo 8 Rukousaamiainen, 18 ruVarha. Ilm. kirkkoherranvirastoon 09 kouspiiri 2340 4400.

Pe 20.1. klo 17.00 Skidipirtti, 19.30 AsHiihtoretki Saariselälle pääsiäisenä faltti repeää – nuorten yökahvila 6.–11.4. Matka tehdään lentokoneella.

Pikku Huopalahden Majoittuminen hotelli Riekonlinnassa, seurakuntakeskus jossa on aamuruoka ja päivälli■ Tilkank. 5, p. 2340 4782 nen. Retken kokonaishinta Ke 11.1. klo 18 Arki-illan on 590e kahden hengen Seuraehtoollinen huoneessa. Tied. Antti kunnat Ke 18.1. klo 16 Kahvila Ylinen p. 09 2340 ja kohtaamispaikka, 4450. Ilm kirkkoherverkossa: www.

18 Raamattupiiri ranvirasto p. 09 2340 helsinginseuraTo 19.1. klo 10.30 Per4400. hekerho, 18 Pikkis ruKritopäivä – kristillikunnat.fi koilee -ilta, Ekumeenisen toipumisen teemasen rukousviikon tapahtulauantai Laajasalossa la ma, Valkama 28.1. klo 10.30–16.30 (+ saunamahdollisuus) Ruskeasuon ”Katso minuun pienehen – itsetunseurakuntakoti non äärellä” Aiheesta alustaa KRS:n ■ Nousiaistent. 6. (p. virasto 2340 kritotyöntekijä Paula Tähtinen. Keskus4700 telua, kritoryhmätyöskentely, lounas ja Ke 11.1. klo 15.15.–16.45 Esikoululaisten kahvi. Hinta 10e. Päivän päätteeksi ja koululaisten savikerho, tied. ja ilm. mahdollisuus saunaan ja avantoon.

Miisu Viita p. 050 532 5888, miisu.viiPaikka on Roihuvuoren srk:n huvila ta@kolumbus.fi Laajaranta, os. Humalniementie 15 Ma 16.1. klo 13 Äiti Teresa -piiri, 17.30 (bussit 88 ja 89). Ilm. 20.1.mennessä Kädentaitokerho, posliininmaalausta Malmin diakoniatyöntekijä Merja Savija kausiluontoista askartelua. Tied. ja niemelle, p. 09 2340 4532. Järj. Malmin, ilm. marie_turunen@yahoo.com Roihuvuoren ja Tuomiokirkkosrk:n kriTi 17.1. klo 18.30 Miniatyyrikerho, tied. totyö, osallistua saa muistakin srk:ista. ja ilm. miikalinhola@hotmail.com Mukaan voidaan ottaa 30 hlöä.

Ke 18.1. klo 15.15 Savikerho Tunnetko olevasi yksinäinen ikäihminen? Ystäväpiiri on tarkoitettu sinulMuuta ilmoitettavaa le, joka koet yksinäisyyttä. Vanhustyön Diakonian ajanvaraus: tiistaina klo keskusliiton mallin mukaisen Ystäväpii10–11 Länsi-Pasila ja Ruskeasuo, Lindrin tavoitteena on yksinäisyyden lievitfors p. 09 2340 4740 tai tarja.lindfors@ täminen yhdessä tekemisen ja kokemievl.fi ja perjantaina klo 10–11 Meilahti ja sen avulla. Ryhmää ohjaavat seurakunPikku Huopalahti, Hilvo p. 09 2340 nan diakonissa ja vanhuspalvelun sosi4742 tai heleena.hilvo@evl.fi. aaliohjaaja. Ryhmä kokoontuu 12 kertaa, alkaen 16.1., maanantaisin klo 10–12 Jakomäen kirkolla. Lisätietoja ja ilm. sosiaaliohjaaja Kaarina Helenius, p. 09 ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna 3106 4903. ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p.

Malmin seurakunta facebookissa: 2340 4800, helsinginmikael.srk@ www.facebook.com/malminseurakunevl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe ta klo 10 – 14, ke klo 15–17 p. 2340 4802.

Nuoret Diakoniatyö: katso aluejaot ja vas■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 taanottoajat verkkosivuiltamme Kahvila ke klo 17–20 kohdasta Apua sinulle.

Nuorten messu ke klo 18 Mikaelinkirkko Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820 www.talolla.fi tai www.facebook.com/ (vahtimestarit). talolla To 12.1 klo 13 Varttuneen väen päiväEsikoislestadiolaisten kahvit laulut soikoon. rukoushuone Pe 13.1 klo 10 Aamurukous. Klo 19 ■ Puistolantie 1 Nuorten yökahvila Alba.

Seurat su 15.1. klo 14.

Su 15.1 klo 11 Messu Marja Lehtinen, Anne Granström, Tuuli Valaranta, Venla Vänskä, Osmo Honkanen. Klo 11 Pyhäkoulu.

Ma 16.1 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Meilahden kirkko Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1 e. Klo 13 Mie■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahlenterveysryhmä. Klo 16 Selviytyjättim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke

Mikael

Meilahti

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

ryhmä päihteettömyyteen pyrkiville.

Munkkivuoren seurakuntatalo

Mellunmäen seurakuntakeskus

■ Raumantie 3

■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821

To 12.1 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Ti 17.1 klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit lähetys.

Ke 18.1 klo 17.30 Rukouspiiri.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822

Ma 16.1. klo 16–19 Kaarentupa – vapaahetki vanhemmille maanantaisin. Ilm. Seija Perttilä 09 2340 4867.

Ti 17.1 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Kaaren seurakuntakoti ■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823

Pe 13.1 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Sakarinmäen seurakuntasali ■ Knutersintie 924 p. 2340 4827

To 12.1 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa 2.2. klo 18 Mikaelinkirkolla ja kokoontuu viitenä torstai-iltana. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa suruun ja menetykseen liittyviä ajatuksiaan yhdessä kohtalotovereiden kanssa. Mukaan otetaan alle 10 jäsentä. Tied. ja ilm. 20.1. mennessä pastori Eva-Lisa Lindström p. 09 2340 4833 tai eva-lisa.lindstrom@ evl.fi

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Ke 11.1. klo 18 Musiikkihartaus, Ossi Tanner, piano; Sinikka Peltohaka, tekstit, Jonna Imeläinen, urut. Mozart, Madetoja, A. Feeman. Yhteistyössä Länsi– Helsingin musiikkiopiston kanssa.

Su 15.1. klo 11 Messu, Hartikainen, Sidoroff. Kirkkokahvit.

Ma 16.1. klo 13.30 Merimieskirkkopiiri.

Ma 16.1. klo 18 Raamattupiiri.

Ke 18.1. klo 13 Keskiviikkokahvit, Rinne.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

avoinna ma–pe klo 9–15 Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Läsnä on henkilöitä, jotka tarvittaessa rukoilevat puolestasi.

Ti klo 13.30–16 Olohuone.

To klo 14 Eläkeläisten kahvihetki.

To 12.1. klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset.

Pe klo 11 Sanan äärellä.

Su 15.1. klo 17 Iltamessu, Hartikainen, Sidoroff.

Ma 16.1. klo 15 Uusi lähetyspiiri aloittaa lastentilassa, vetäjänä Eeva Fontell.

Ma 16.1. klo 18 Raamattu- ja ylistyspiiri.

Ke 18.1. klo 18 Sanan ja sävelen ilta: Kuljen kanssasi valittu vainottu kansa. Petri Ronkainen ja Ulla Ingman-Ronkainen, kuvataide-esitys ja musiikki; Seppo S. Kosonen, puhe. Mukana Sinikka Peltohaka.

Ke 18.1. klo 18 Nuorten ilta Vintillä.

Lehtisaaren kappeli ■ Papinpöydänkuja 2

To klo 11.30 Raamattupiiri.

Lasten kerhot Vapaita paikkoja voi tiedustella kerhon vetäjältä.

päiväkerho ma ja to klo 9–11.30, Rauna naperokerho ti klo 9–11 (yli 2 v.), Rauna avoin päiväkerho ke klo 9.30–11.30, Rauna. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä, mukana lastenohjaaja Rauna Mannermaa p. 2340 5134.

Munkkiniemen kirkon lastentila ■ Tiilipolku 6

päiväkerho ke, to, pe klo 9–11.30, ke ja to Leena, pe Rauna avoin päiväkerho ma klo 9.30–11.30, to klo 15–17, Leena. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä, mukana lastentarhanopettaja Leena Eronen, p. 2340 5103. ensilapsikerho ke klo 15–16.30. Jos esikoisesi on alle vuoden ikäinen, niin tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Tied.

Leena Eronen p. 09 2340 5103.

Lehtisaaren kappeli ■ Papinpöydänkuja 2

päiväkerho pe klo 9–11.30, Tiina Tuohimaa, p. 09 2340 5124 avoin päiväkerho ti klo 9.30–11.30, Leena. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä, mukana lastentarhanopettaja Leena Eronen, p. 2340 5103.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto

2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke 13– 16. Päivystävä pappi p. 2340 5302.

Diakoniapäivystys ti klo 9–11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut 2340 5318.

Su 15.1. klo 10 Messu ja uusien työntekijöiden siunaaminen. Kataja, Mäkeläinen, Kinnunen. Juhlakahvit. Klo 10 Pyhäkoulu.

Ma 16.1. klo 10 Perhekerho.

Ke 18.1. klo 13 Keskiviikkokerho. Klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri.

Ke 1.2. klo 18 Sururyhmä. Avoin ryhmä kerran kuussa, ohj. Anu Karlson.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222

Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p. 2340 4218 Murto.

To 12.1. klo 18.30 Etiopiapiiri.

Su 15.1. klo 11 Messu. Järvinen, Pelkonen, Leskinen. Klo 18 Konsertti. Alona Lavrenchuk ja Anastasia Lavrenchuk laulu, Seva Lavrenchuk trumpetti, Igor Lavrenchuk harmonikka. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ma 16.1. klo 17 Akin klubi.

Ke 18.1. klo 12 Keskipäivän ehtoollinen. Kahvit ja klo 13 Päiväpiiri, Kataja.

Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340

Su 15.1. ei messua.

Ke 18.1. klo 13 Keskiviikkokerho. Klo 18 Nuorten aikuisten raamattupiiri.

Veräjälaakson koulu ■ Otto Brandtin tie 13

Ti 17.1. klo 10 Perhekerho.

Voudintie 4 B kerhohuone Ti 17.1. klo 17 Koskelan lähetyspiiri.

Ke 18.1. klo 11 Avoimet ovet, Kajos. Keittoa ja kahvia. Klo 13 Päiväpiiri.

Pukkilantie 2 kerhohuone Ke 18.1. klo 17 Lähimmäiset.

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Tervetuloa laulamaan Kuoroharjoitukset Käpylän kirkolla ti klo 18.30, Oulunkylän kirkolla ke klo 18 ja Maunulan kirkolla ke 25.1. alkaen klo 18.30.

Kakkonen â– Pohjolankatu 2 D

Nuoret huom! 18.1. alk. keskiviikkoisin Päivä2 klo 14–16 ja torstaisin Matalan majan ilta klo 17.

Seuris â– Maunulantie 21

Ke 18.1. Isoskoulutus. Ryhmä 1A klo 16.30, ryhmä B klo 18.30.

Paavali Paavalinkirkko ■Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ma klo 12–14 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta. Ilman ajanvarausta to klo 10–12, p. 2340 5418. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@ evl.fi. www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme.

Ke 11.1. klo 18 Snadi PaavaliMessu. Petri Flinck ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

To 12.1. klo 9 Rukouspiiri kappelissa.

Klo 10 Raamattupiiri yläsalissa. Piirit kokoontuvat viikottain.

To 12.1. klo 18 Paavalinkirkon kuoro aloittaa kautensa, ylempi seurakuntasali.

Su 15.1. klo 10 Messu. Tuuli Aitolehti-Kapanen, Petri Flinck ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulut aloittavat kevätkautensa.

Ti 17.1 klo 13–14.30 Aulakahvilan lounas, vapaaehtoinen maksu.

Ke 18.1. klo 18 Snadi PaavaliMessu. Juha Valkeapää ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Klo 18.30 Raamattupiiri. Kokoontuu joka toinen viikko.

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■Opastinsilta 6

Ke 11.1. klo 15.00 Päiväkuoro varttuneemmalle väelle.

Ke 11.1. klo 18.00 Graduale-kuoro. Kauden ohjelmistossa Mozartin Requiem, Schubertin As-duurimessu sekä Händelin Messias-oratorio.

To 12.1. klo 8 Hiljainen aamurukous.

Tule hellittämään hetkeksi kappelin rauhaan.

Su 15.1. klo 12 Messu. Tuuli Aitolehti-Kapanen ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

Kirkkokahvit.

Ma 16.1. klo 13–15 Tekemisen iloa! Kädentaitoryhmä, kokoontuu joka toinen viikko.

Ma 16.1. Kuorokoulu aloittaa taas! Uudetkin rohkeasti mukaan!!

Muuta Haluatko kokea jotakin uutta? Olla mukana erilaisessa? Draamakerho 15–17 –vuotiaille aloittaa Paavalinkirkolla 18.1. Keskiviikkoisin klo 18–20.30 kokoontuva kerho on maksuton. Ohjaajina toimivat Elina ja Varpu, jotka opiskelevat teatteri-ilmaisun ohjaajiksi Metropoliassa. Ilm. 16.1. menn. varpu.kohvakka@metropolia.fi. Lisätietoja myÜs elina.askolin@metropolia.fi.

Kuoroihin ja Kuorokouluun ovat myÜs uudet laulajat tervetulleita, ota yhteys Seppo Välimäkeen 09 2340 5432 tai seppo.valimaki@evl.fi.

Rippikoulut alkavat sunnuntaina 22.1. klo 15 Paavalinkirkolla. Kaikkia tämän vuoden rippikoululaisia pyydetään saapumaan ajoissa paikalle.

Riparilaujen yhteislaulutilaisuus sunnuntaina 22.1. klo 16 Paavalinkirkossa. Fiilistellään yhdessä sitä iltaa, kun riparilla istuttiin iltanuotion äärellä ja lau-

Seurakunnissa tapahtuu 12.1.—18.1.

lettiin Riparilauluja yhdessä. Laulattamassa Pekka Laukkarinen ja Leevi Helo. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko

17

KIINNOSTAAKO VAPAAEHTOISTYÖ VANHUSTEN AUTTAVASSA PUHELIMESSA? Etsimme SUVANTO-linjalle vapaaehtoisia päivystäjiä.

â– Tulisuontie 2, p. 2340 5700. roihu-

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

To 12.1. klo 13 Eläkeikäisten kerho.

To 12.1. klo 17 Karitsakuoron harjoitus. Tervetuloa uudet laulajat. Lisätietoja antaa kanttori Mirjam KyrÜnseppä p.

09 2340 5537.

Su 15.1. klo 11 Perhemessu. Satu-Elina Ansas, Marita Toivonen ja Mirjam KyrÜnseppä. Ei pyhäkoulua.

Ke 18.1. klo 19.30 Nuorten ilta.

To 19.1. klo 13 Eläkeikäisten kerho.

To 19.1. klo 17 Karitsakuoron harjoitus.

Torpparinmäen korttelitalo ■Käräjätuvantie 3 Su 15.1. klo 18 Torpparinmäen Martat.

Ma 16.1. klo 13 Eläkeläisten kerho.

Ma 16.1. klo 19 Ilon lähde -lauluryhmä.

Paloheinän kirkko ■Repovuorentie 12

Ke 18.1. klo 19 Kutomakerho.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. Diakonian puh.päivystys Tali-StrÜmbergin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 2340 5638, Reimarlan, Pajamäen ja Konalan alueet pe klo 9–11 Seija Widberg, p.

2340 5648. Tapaamiset ajanvarauksella.

Ke 11.1. klo 18 alk. Kirkkokuoro srk-salissa, 2.kerros. Kuoro on suunnattu tyÜikäisille laulajille. Uusia laulajia otetaan mukaan. Ilm. kuoronjohtajalle kylli.ahola@evl.fi, p. 2340 5617 Su 15.1. klo 10 Messu. Martti Pitkänen (s), Jukka Vanne (a), Kylli Ahola (k). Kirkkokahvit.

Konalan kirkko ■Kyntäjäntie 4 To 19.1. klo 13 Lähetyspiiri

Pajamäen seurakuntakoti ■Pajamäentie 14

Pe 13.1. klo 12–13.30 Kammari. Lounas, 5e.

Ke 18.1. klo 13 Lähetyspiiri

Muuta LähtÜ Ritarijokerimatkalle Turkuun la 14.1. Pitäjänmäen kirkolta klo 9.

Rukouspiirit alk. ke 11.1. klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan kirkko, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone. Ei piiriä Pajamäessä. Tied. tuula.nurminen@evl.fi, p. 2340 5605.

Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille pe 13.1. klo 19 Annankulmassa (Annankatu 14 D) Tied. Kristina Sandberg, p. 2340 5638. Järj. Huopalahden rovastikunta ja Helsingin tuomiorovastikunta.

Perhekerhot alk. ma 16.1. klo 10 Pajamäen srk-kodilla, ke 18.1. klo 10 Lehtovuorenk. 10, to 19.1. klo 10 Konalan kirkolla

Roihuvuori Nuoriso- ja varhaisnuorisotyĂśn sivut:

vuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12– 18. Pappi tavattavissa seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18. DiakoniatyÜn vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 2340 5758, ti klo 9–10 käymällä paikan päällä.

Puurokahvila maanantaisin klo 10–11.

Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio ja klo 12.30 Rukoushetki kappelissa.

Ke 11.1. Klo 18 Arkkikirkko To 12.1. klo 10 –11.30 Perhekerho kerhosiivessä jatkuen joka toinen torstai. Mukana seurakunnan tyÜntekijä. Joka toinen viikko samaan aikaa Perhekahvila.

Su 15.1. Klo 10 Laulujen ja virsien messu, Sihvola, Klemi ja Kujansuu. Klo 10 Pyhäkoulu alkaa.

Evästä elämään -raamatturyhmä aloittaa Roihuvuoren kirkolla torstaina 19. 1. klo 18–19.30. Kokoontumiset pääsääntÜisesti kahden viikon välein. Ryhmän perusajatuksena on keskustella ennalta luetuista raamatunteksteistä luottamuksellisessa ja erilaisia näkemyksiä kunnioittavassa hengessä sekä tukea ja rohkaista jäseniään erilaisissa elämäntilanteissa. Edellyttää ennakkoilmoittautumista uusilta jäseniltä. Tied. vs. kappalainen Riitta-Leena Sihvola p.

09 2340 5776.

Ti 17.1. klo 13 Lähetyspiiri

Tammisalon kirkko ■Väylänrinne 1, p.2340 5790

Ma 16.1. klo 18 Miesten Raamattupiiri aloittaa jatkuen joka toinen viikko kevään ajan.

Ti 17.1. klo 18 Rukouslaulujen iltakirkko. Kerran kuukaudessa pidettävässä iltakirkossa hiljennytään ja lauletaan yksinkertaisia rukouslauluja. Ehtoollisenvietto. Iltatee.

Ota yhteyttä. Kerromme lisää 050-5770214 tai info@suvantory.ďŹ Lisätietoa: Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry www.suvantory.ďŹ

SUOMEN RAAMATTUOPISTO Kampin palvelukeskuksessa: Ilosanomapiiri ma klo 13:00 Raamattuluento ke klo 12:30 Tervetuloa!

LĂ„HETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 14.1. klo 18 Q consort, renessanssinokkahuilukvartetti, vapaa pääsy 15.1. klo 14 Lähetyskirkon messu www.lähetyskirkonmessu.ďŹ

HERÄNNÄISSEURAT Pe 13.1. klo 18 Vehkojan srkkeskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää.

Su 15.1. klo 10 Kirkkopyhä Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo. Mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta.

Kirkkokahvit ja seurat. klo 15 Loviisan srk-kodissa, Itäinen Tullikatu 6. klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää. klo 18 Nurmijärven srk-keskuksessa, Kirstaantie 5-7.

Ti 17.1. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Ke 18.1. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5.

Avoin yliopisto, Ihminen ja yhteiskunta, Ihmissuhteet, itsetunto ja elämäntaito, Ilmaisu- ja viestintätaidot, Kuvataide, Käden taidot, Liikunta ja tanssi, Musiikki, Muu taideopetus, Opiston erikoiset, Terveys ja kauneus, Tietotekniikka ja yritystalous, Veneily, 17 vierasta kieltä, mm. englanti, kiina, ruotsi, suomi ja venäjä.

HelsinginAikuisopisto.fi TÜÜlÜntullinkatu 8, 00250 Helsinki

Laajasalon kirkko

Jo 50 vuotta laadukasta opetusta.

â– Reposalmentie 13, p. 2340 5757

Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14.

Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14.

Tammikuun taiteilijat Outi Debham ja Viktor X. DiakoniatyÜn vastaanotto ma klo 9–11 ja to klo 9–10 p. 2340 5768.

Torstaisin klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetki Ke 11.1. Klo 16 Lapsikuoro Ocarina aloittaa harjoitukset. Tied. Niva-Vilkko p. 09 2340 5727. Variksen laulukoulu: klo 17.30 Laulutunti ja klo 18.30–20.15 Nuottitunti. Lisätiedot: http://laulukoulu.ihmo.fi/. Klo 18.30–19.30 Lähetyksen rukouspiiri. Seuraavat kerrat: 8.2., 14.3., 25.4., ja 23.5. Paneudumme Raamatun opetukseen rukouksesta. Luemme nimikkolähettien kuulumisia ja rukoilemme oman seurakuntamme lähetystyÜn ja muun toiminnan puolesta. Mukana: Kirsti Kosonen ja Heidi Koskela.

Pe 13.1. klo 18.30 Perheiden raamattupiiri aloittaa jatkuen joka toinen viikko.

Tied. Ilkka Vähäaho p. 0500 464132.

Su 15.1. klo 12 Messu, Ek, Pitkänen ja Niva-Vilkko. Klo 12 Pyhäkoulu alkaa Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, Raimo Vanninen ja Kari Laaksonen. Mukana Ylistyskuoro ja rukouspalvelijat.

Ma 16.1. klo 13 Eläkeläiskerho jatkuen kevään ajan joka maanantai eri vetäjien johdolla. Klo 14.30 Tuolijumppa jatkuen maanantaisin.

Ke 18.1. klo 13 Lähetyspiiri, Laaksonen.

Piiri jatkuu joka toinen viikko.

Laajaranta â– Humalniementie 15, p. 09 2340

5770 To 19.1. klo 12.30–15 Luova joukko aloittaa jatkuen joka toinen viikko. Ryhmässä mm. piirretään, maalataan, muovataan, kirjoitetaan.

Leikkaa irti!

Avoin elämänkaari -piiri 60+ yksin asuville naisille

Tule kokoontumisiin seuraavina lauantaipäivinä klo 15-17 Sanan talolle, Kaisaniemenkatu 8, 2. krs, Vihreä sali Vetäjänä etäjänä psykologi

Aiheet 21.1.

4.2.

18.2.

3.3.

17.3.

31.3.

21.4.

5.5.

Anja Laurila

Jumala loi ihmisen ja ihmiset luovat tunnelukkoja Vapaaksi hylkäämisen tunnelukosta Vapaaksi häpeän ja syyllisyyden tunnelukoista Vapaaksi uhrautumisen tunnelukosta Vapaaksi alistumisen tunnelukosta Vapaaksi huonon kohtelun tunnelukosta Vapaaksi ulkopuolisuuden tunnelukosta Vapaaksi riittämättÜmyyden tunnelukosta

Kansan Raamattuseura www.kansanraamattuseura.ďŹ

Seurakunnissa tapahtuu 12.1.—18.1.

18 Muuta To 12.1. klo 9.30–11 Perhekerho Leikkipuisto Rudolfissa.

Tulossa Lectio Divina -ryhmä alkaa 26.1. klo 18 Laajasalon kirkolla. Lectio divina on raamatunlukutapa, jossa Raamatun äärellä ollaan lukien, mietiskellen, rukoillen ja katsellen. Koettua jaetaan vain lyhyesti ja rajoitetusti. Muut illat: 9.2., 23.2., 8.3., 22.3. ja 5.4.Tied. ja ilm. pastori Arja Vaulas 050 5968858.

Kirjallisuuspiirin tammikuun kirja: Graham Greenen ”Voima ja kunnia”. Piiri aloittaa 25.1.2012 klo 18–19.30 Kritopäivä – kristillisen toipumisen teemapäivä la 28.1. klo 10.30–16.30 Laajarannassa, Humalniementie 15. Aiheesta ”Katso minuun pienehen – itsetunnon äärellä” alustaa Kansan Raamattuseuran kritotyöntekijä Paula Tähtinen.

Pienryhmä- ja yleiskeskustelua. Lounas ja kahvi, hinta 10 e. Päivän päätteeksi mahdollisuus saunomiseen. Ilmoittautuminen 11.–20.1. diakoniatyöntekijä Merja Saviniemelle p. 09 2340 4532 (jätä soittopyyntö vastaajaan: nimi ja puh.)

Paikkoja rajoitetusti! Roihuvuoren seurakunnasta mukana diakoniatyöntekijä Hannele Juvonen.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na ma–su klo 9–18.

Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17.

Rippihuone.

To 12.1. klo 12 Viikkomessu. Varkki. Klo 18 Nuorten aikuisten lautapeli-ilta.

Kappelin alasali.

Pe 13.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappelin kivijalka. Klo 12 Päivärukous.

La 14.1. klo 18 Iltakirkko. Kuusniemi.

Su 15.1. klo 10 Messu. Kuusniemi, Varkki. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Krypta.

Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli.

Ma 16.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappelin kivijalka. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki (Taizé-lauluja). Krypta.

Ti 17.1. klo 12 Päivärukous.

Ke 18.1. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Urkuvartti. Julia Tamminen. Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta. Ehtoollisavustajien koulutusilta. Lapsen ehtoollinen. Alustus Silvo. Krypta.

Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko ❃Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730, avoinna ma–pe klo 12–15 Su 15.1. klo 10 Messu. Ikonen, Eerola.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

Su 15.1. klo 12 Messu. Kosonen, Martti Laitinen. Kirkkokahvit. Klo 17 Israel-tilaisuus Siionin tähden. Kosonen, vieraana Marilyn Chernak.

Ma 16.1. klo 9.30 Perhekerho.

Ti 17.1. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Diakoniakahvit.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

avoinna ke–su klo 12–16 To 12.1. klo 9.30 Perhekerho. Krypta.

Ma 16.1. klo 18 Muskari. Krypta. Ilm./ tied. petriina.auramo@gmail.com, p.

040 5064 130.

Ke 18.1. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo

Lähetyskirkko 12–15, to klo 12–21 ■ Tähtitorninkatu 18 To 12.1. klo 19 Matka halki Raamatun: Su 15.1. klo 14 Lähetyskirkon messu.

1. Mooseksen kirja 12–50. Timo Junkkaala. Ks. kohdasta Muuta.

Studium Catholicum Su 15.1. klo 10 Messu. Silvo, Antturi, Lai■ Ritarikatu 3 A tinen. Kirkkokahvit, saarnajatkot. BuleTo 12.1. klo 8.30 Ekumeeninen ruvardin seurakuntasali. Klo 15 Vauvakoushetki. kirkko. Alftan, Laitinen, Yli-Korpela.

Omat hilistimet mukaan.

Muuta Ti 17.1. Päivämusiikki. Martti Laitinen, Matka halki Raamatun -luentosarurut. jassa torstaisin klo 19 Vanhassa kirkosKe 18.1. klo 8 Aamumessu. Antturi, Laisa käydään Raamattu läpi kirja kirjalta. tinen. Klo 12 Kristittyjen ykseyden ruKoko vuoden kestävä luentosarja jokaikousviikon avaus. Seurakunnanjoht. selle, joka haluaa ymmärtää paremmin Klaus Korhonen, Suomen ekumeenisen itseään ja elämää Raamatun ikuisten neuvoston pääsiht. Heikki Huttunen, opetusten valossa. Oppaina matkalla Hgin ekum. toimik. puh.joht. Arto Antturadiopast. Jukka Norvanto, toiminnanri.

■ Annankulma, Annankatu 14 D joht., teol. tri Timo Junkkaala, lähetysAvoin olohuone avoinna ti, ke, to klo työnt., teol. tri Eero Junkkaala ja kappal.

10–14, pe klo 9–12 Antturi. Koko ohjelma: www.helsinginTo 12.1. klo 12 Äiti Theresa -käsityöseurakunnat.fi/tuomiokirkko. ryhmä, nikkariniilot.

Kritopäivä ’Katso minuun pienehen – Pe 13.1. klo 9–10 Aamupuuro. itsetunnon äärellä’. Kansan RaamattuTi 17.1. klo 15 Puhu suomea. Keskusteseuran kritotyöntekijä Paula Tähtinen lupiiri maahanmuuttajille. alustaa aiheesta la 28.1. klo 10.30– Ke 18.1. klo 14 Lauletaan 16.30 Laajasalossa, Humalnieyhdessä. Ahlström, Tumentie 15. Maksu 10 e sis.

Seurarunen. Klo 18 Ekulounas ja kahvi. Ilm. 11.– meenisen ikoni20.1. diakoniatyönt. Merkunnat näyttelyn avaus ja ja Saviniemi, p. 2340 verkossa: www. ikonien siunaami4532. Viesti vastaajaan: nen. Isä Kalevi Kasanimi ja puh.num. Järj. helsinginseurala, Arto Antturi, Pirjo Roihuvuoren, Malmin ja kunnat.fi Työrinoja, ikonimaaTuomiokirkkosrk:n Krilarit. Näyttely avoinna to totyö.

19.1. klo 10–14 ja pe 20.1. klo Vanhan kirkon kuorot: Van9–12. Klo 18 Hanna-ryhmä. han kirkon kuoro harjoittelee tiisRyhmätyöhuone. taisin (10.1. alkaen) klo 18–20 ja Vanhan kirkon Laulupiiri torstaisin (alkaen 12.1.)

Agricolaliike klo 14.30–15.45 Bulevardin srk-salissa ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag(Bulevardi 16 B, 2. krs.). Kuoroja johtaa ricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p. 2340 kanttori Pulkamo, p. 2340 6184, risto.

6123 pulkamo@evl.fi.

Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, Diakonisen vanhustyön vapaaehlounas klo 11–14. Alueen parasta kahvila- toisten seminaaripäivä la 28.1.2012 ruokaa. klo 10–14.30 Annankulmassa, TuomioTo 12.1. klo 10 Lasten torstai/perhekirkkosrk:n ja rovastikunnan jo mukana kerho. Klo 13 Torstaipiiri. Akvaario. oleville vapaaehtoisille. Aiheena ’VapaaSu 15.1. klo 12 Messu (vanha kaava). ehtoisen henkinen hyvinvointi ja valmiLaajasalo, Ingerö. Kirkkokahvit. Café udet toimia vanhuksen tukena’. LuenAgricola. Klo 18 Tuomasmessu. Seppo noits. psykoterapeutti Mirja SinkkoTirkkonen, Marketta Antola. nen klo 10 ja Alzheimer-yhdistyksestä Ti 17.1. klo 12–13 Diakoniaruokailu. AteJari Jokiluhta klo 12.45. Ilmainen semiria 1 e. Klo 17 Arkimessu. Messun jälnaari sis. kahvit ja lounaan. Ennakkoilkeen Tuomasmessun messukokous. moitt. viim. 20.1. ja lisätietoa diakoni HeCafe Agricola. lena Viitanen p. 2340 6204.

Ke 18.1. klo 12 Musiikkihetki. Agnes Go- Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puerke. Klo 13 SenioriFoorum. Mitä elähelimitse tai käymällä paikan päällä ke mä on minulle opettanut? valtioneuvos 12–12.30. Annankulma, Annankulma 14 Riitta Uosukainen. Klo 20 AgricolaD: Agricolan, Johanneksen ja Suomenmessu. Laajasalo, Lehto, bändi ja kuolinnan alueet/ Rosenstein, p. 2340 6203. ro. Messujatkot. Café Agricola.

Tuomiokirkon alue/Moilanen, p. 2340 6205. Vanhankirkon alue/Ahonen, p.

Katajanokan 2340 6201. Vanhuksiin liittyvät asiat/Viiseurakuntakoti tanen, p. 2340 6204. Ruoholahden kap■ Kauppiaankatu 8–10 B peli, Selkämerenkuja 1: Ruoholahden Ti 17.1. klo 9.30 Perhekerho. alue/Engström, p. 2340 6202.

Raamattupiirit: Raamattupiiri ma klo Meritullin seurakuntakoti 14 ja miesten raamattupiiri ma klo 18.30 Voimistelusali Bulevardin kerhohuoneessa (sisäpiha, ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133 käynti ajoportista). Raamattupiiri ma To 12.1. klo 15 Perhekerho. Klo 18 klo 15 Krista-kodissa, Kristianinkatu 19.

Nuorten aikuisten sähly.

Raamattu- ja rukouspiiri to klo 17.30 Ma 16.1. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten Vanhassa kirkossa. jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly.

Ti 17.1. klo 17 Isien ja poikien sähly. Klo 18.30 Naisten lentopallo.

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna Ke 18.1. klo 8.30 Naisten lentopallo. ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto Klo 19 Miesten lentopallo.

Töölö

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten ma, ti, to, pe klo 15–17 sielunhoitohuoneessa.

Su 15.1. klo 10 Rippikoulun aloitusmessu. Otto Alanen (l), Riikka Wikström (s).

Ma 16.1. klo 10 Avoin perhekerho. Klo 13 Maanantaipiiri. Klo 16 Merimieskirkkopiiri. Klo 19 Kulttuuriklubi. Euroopan ytimessä, Eeva ja Kari Tikka.

Ti 17.1. klo 15 Puuhakerho 7–12–vuotiaille.

Ke 18.1. klo 13 Keskiviikkokahvit. Klo 17.15 Monitoimikerho 7–13-vuotiaille.

Kysy vapaita paikkoja, Reetta Luoma 050 408 1985.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39 Pe 13.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 15 Leivonta- ja kokkauskerho 3–7-luokkalaisille. Kysy vapaita paikkoja, Reetta Luoma 050 408 1985. Klo 19 Raamattupiiri.

Ti 17.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.30 Lähetyspiiri. Kevätkauden aloitus.

Töölön kirkko ■ Topeliuksenkatu 4, p. 2340 6321.

Su 15.1. klo 12 Messu. Eero Eskola (l), Arja Launis (s).

Ti 17.1. klo 12 Jumpparyhmä eläkeläisille.

Ke 18.1. klo 18 Ehtoollishetki, Eeva Tikka. Pappi tavattavissa.

To 19.1. klo 13 Diakoniapiiri.

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8

Pe 13.1. klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café.

Ma 16.1. klo 17.30 Posliinipiiri. Lisätiedot Tuula Setälä 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 18.1. klo 14 Parkkis-kerho 8–12-vuotiaille. Klo 18 Nuortenilta.

Muuta toimintaa To 12.1. klo 16 Sählykerho 1–6-luokkalaisille Taivallahden peruskoulun alasalissa. Lisätiedot Reetta Luoma 050 408 1985.

Tulevia tapahtumia La 21.1. Helmipäivät 5–7-luokkalaisille tytöille Seurakuntakodilla.

Ti 31.1. klo 19 Töölön kirkolla Virsien historiaa, Tauno Väinölä.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna:

ma, ti, to, pe 10–14 ja ke 12–18, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma, ti, to, pe klo 10–13 ja ke klo 14–18 ja ma– pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 Ke 11.1. klo 14 Populuskerhon kevätkausi käynnistyy. Porinatupa.

Su 15.1. klo 10 Messu. Stickler, Vidgrén, Korva, Antero Öhberg, Jukka Ahokas.

Messun jälkeen suuret syntymäpäiväjuhlat tasavuosia täyttäneille ikäihmisille.

Ma 16.1. klo 16 Miesten raamattupiiri aloittaa kevätkauden ja kokoontuu kerran viikossa toukokuuhun asti.

Ti 17.1. klo 17 Raamattu- ja rukouspiiri aloittaa kevätkauden ja kokoontuu kerran viikossa.

Ke 18.1. klo 14 Populuskerho. Diakonissa Arja Tuunela.

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422 Ti 17.1. Vauvaperhekerhon kevätkausi käynnistyy. Kerho kokoontuu joka toinen tiistai.

To 19.1. Perhekerho alkaa kevätkauden. Kerho kokoontuu joka torstai. Tervetuloa uudet ja vanhat kerholaiset!

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 To 12.1. klo 18 Kappelimessu. Stickler, Vesanen.

Muuta Messuavustaja- ja vapaaehtoistyönkoulutus. Johdatusta jumalanpalveluksen osien merkitykseen, mahdollisuus toimia avustajana messutehtävissä, eväitä monipuoliseen toimintaan seurakunnassa. Koulutuspäivät 16., 18., 23. ja 25.1. klo 18–19, messuavustajien siunaus 29.1. klo 10. Pääsyvaatimukset: rippikoulu, kirkon jäsenyys, täysi-ikäisyys samana vuonna. Max. 20 henkeä. Koulutus ilmainen. Lisätiedot ja ilm. karoliina.vidgrén@evl.fi/09 2340 6470.

Jatkoripari (K18). Muistatko vielä iltaohjelmat, veisut, hartaudet, leikit, ruoat?

Koe kaikki tämä uudelleen Lohirannassa 10–12.2.2012. Hinta 50 e. Ilm. viim.

27.1. karoliina.vidgren@evl.fi tai tekstarilla 050 337 9542.

Kolmen Kerran Kuoro on sinulle, joka olet joskus unelmoinut kuoroharrastuksesta, ja haluat nyt kokeilla sitä projektimuotoisesti! Harjoitukset Matteuksenkirkossa ke 18.1. ja 25.1. klo 19–20.30.

Kuoro esiintyy messussa 29.1. klo 10.

Ilm. ja lisätiedot viim. 13.1. katri.vesanen@evl.fi / 09 2340 6440.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@ evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7 Ke 11.1. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

Avoin kuoroilta kanttori Riitta Hirvosen johdolla.

To 12.1. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Hinta 1 euro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Pe 13.1. klo 18 Kuninkaan ilta. Puhe Tapio Helistén, todistus Juha Raussi, ylistys Lauri Holma & co. Kotiryhmän verkostosta. Esirukouspalvelu ja iltatee.

Su 15.1. klo 11 Messu. Liturgia ja saarna Jussi Mäkelä, Arto Huhdanmäki avustaa, kanttorina Riitta Hirvonen.

Ma 16.1. klo 12.30 Iltapäiväpiiri.

Ti 17.1. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri. Klo 18 Vuosaaren kantaatti-

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Seurakunnissa tapahtuu 12.1.—18.1.

kuoro harjoittelee kanttori Riitta Hirvosen johdolla.

Ke 18.1. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

Ke 18.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro harjoittelee kanttori Teija Tuukkasen johdolla.

Katukappeli

Myrskylintu

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

■ Solvikinkatu 11

Erityisdiakonia

45, p. 2340 6575.

To 12.1. klo 16–17 Pappi päivystää. Klo 17 Virkisty virrellä. Riitta Hirvonen. Klo 18 Iltakirkko. Pirkko Seitsonen ja Riitta Hirvonen.

Ti 17.1. klo 13 Rukouspiiri.

Ti 17.1. klo 10 Perhekerho.

Ke 18.1. klo 17–20 Radiolähetyspiiri Näppärät. Lähetyskahvila ja –putiikki.

■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko su 15.1. klo 10, Henna Laitinen ja Sari Blå-Romppanen, Päivätupa ma, ti ja to klo 9-12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu (1 euro), ke ja pe klo 12, Katulähetysilta ke klo 18.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs., p. 2340 6571

Pe 13.1. klo 12–13.45 Cafe Outolintu.

Ma 16.1. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko-raamattupiiri.

Ti 17.1. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä – naisten piiri. Lastenhoitoa. Klo 14 Askeleita Suomeen. Klo 16 Lähimmäispiiri.

Ke 18.1. klo 9.30 Lasten lauluaamu.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573,

050 541 2119 To 12.1. klo 10 Perhekerho.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301

9619.

Näkövammaistyö Lähetysaskartelupiiri pe 13.1. klo 18, Vertaisryhmä näkövammaisille alkaa ke 1.2. klo 13. Ryhmä kokoontuu Myyrmäen kirkolla 8 kertaa helmi-, maaliskuun aikana. Ryhmään haluavat haasta-

tellaan ennen ryhmän alkamista. Ryhmä on maksuton, tied. ja ilm. 23.1. menn.

Tarjalle, p. 09 8050 2340 tai Terhille, p.

09 830 6278.

Erityisnuorisotyö Snellu ■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2352 Saappaan (alle 18-vuotiaiden parissa tapahtuvaa toimintaa) vapaaehtoiskoulutus alkaa ke 1.2. klo 18. Ryhmä kokoontuu 11 kertaa kevään aikana, sisältäen myös yhden viikonlopun. Koulutus on maksuton. Alaikäraja kurssille on 18 vuotta, lisätietoja hkettusaari@evl.fi tai sanna.laitinen@evl.fi.

Kansainvälinen työ, www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ, messu tai raa-

mattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ, monipuolista toimintaa ja lounas joka sunnuntai Alppilan kirkossa alkaen messulla klo 13, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650, Venäjänkielinen työ, toimintaa kaikenikäisille, messu kaksi kertaa kuukaudessa klo 15 Mikaelin kirkolla, Kontulassa, Emännänpolku 1, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vironkielinen työ, toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3121.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18-01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18-03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

19 International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (group 13yrs+ in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) 2pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

IEC is an interdenominational congregation established in 1976.

International christian center & bookshop ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi) Office open Mon–Fri 10–17 hrs Bookshop open Mon–Fri 9–17 hrs Wednesday Bible Study 19–20.30 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!

Turvatonta. Kapkaupungin maine Etelä-Afrikan liberaalina homojen pääkaupunkina on saanut kolauksen kaupungin slummeissa sattuneiden lesbojen raiskausten takia.

Lesbojen ”parannusraiskaukset” kuohuttavat Naisiin kohdistuu Etelä-Afrikassa runsaasti väkivaltaa.

Teksti ja kuva Laura Meriläinen

E

telä-Afrikan kansalaisjärjestöt ovat huolissaan maassa tapahtuvista lesbojen ”parannusraiskauksista”. Järjestöjen tietoon tulee yhä enemmän uusia

tapauksia, joissa lesbot ovat joutuneet väkivaltaisen hyökkäyksen tai raiskauksen kohteeksi. Raiskaajat ovat miehiä, jotka uskovat ”parantavansa lesbot sairaudestaan” ja käännyttävänsä lesbot heteroiksi raiskaamalla heidät.

Hyökkäyksiä tapahtuu pääasiassa köyhissä lähiöissä eli townshipeissa. Kapkaupungissa toimiva homoseksuaalien oikeuksia ajava Triangle-järjestön johtaja Jayne Arnett ei osaa sanoa mistä myytti on saanut alkunsa, mutta uskoo asenteiden juontuvan patriarkaalisesta yhteiskunnasta, jossa miestä

pidetään yhä päätöksen tekijänä.

– Olen kuullut miesten sanovan, että lesbot vievät heidän tyttöystävänsä. Nämä miehet eivät hyväksy naisia, jotka päättävät itse omasta seksuaalisuudestaan, Arnett kertoo.

Lesbojen raiskausten määrää on lähes mahdoton arvioida, sillä Etelä-Afrikan laissa ei ole vielä eritelty viharikoksia muista rikoksista. Tähän seksuaalivähemmistöliikkeet haluavat nyt muutoksen. Joukko kansalaisjärjestöjä neuvottelee parhaillaan oikeusministeriön kanssa lain muutoksesta. Lakimuutos toi-

si myös kovemmat tuomiot lesbojen raiskaajille.

– Tällä hetkellä tilanne on toivoton. Hallitus ei halua ottaa voimakkaasti kantaa asiaan. Tässä maassa seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat vielä tabuja.

Triangle-järjestö on yksi monista kansalaisjärjestöistä, jotka auttavat raiskauksen uhreja tarjoamalla psykologista apua uhrille että tämän perheelle sekä oikeusapua. Oikeudenkäynnit venyvät ja viivästyvät usein kuukausia ja jopa vuosia.

– Resurssit ovat vähäiset. Townshipiessa ei ole tarpeeksi poliiseja.

Hyökkäyksen kohteeksi joutuneet lesbot eivät enää uskalla kävellä townshippien kaduilla. Raiskaajat pääsevät nopeasti vapaiksi takuita vastaan ja lesbot pelkäävät itsensä ja omaistensa puolesta, Jayne Arnett kertoo.

Kansalaisjärjestöjen huolenaihe on myös paikallisen median sensaationhakuinen uutisointi. Raiskausten uhrien kuvia ja nimiä on julkaistu lehdissä raflaavien juttujen yhteydessä. Muutama kuukausi sitten mediassa kerrottiin näyttävästi 24-vuotiaasta lesbosta, joka raiskattiin ja murhattiin julmalla tavalla Johannesburgin lähellä.

– Julkisuudella on negatiivinen vaikutus uhrien sekä heidän lähiomaistensa elämään, Arnett sanoo.

Kansalaisjärjestöt korostavat julkisen keskustelun merkitystä.

Jayne Arnett on närkästynyt skandaalilehtien tavasta korostaa lesbojen raiskauksia, kun maassa tapahtuu hälyttävän paljon muutakin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

– Korjaavista raiskauksista tulisi puhua naisiin kohdistuvan väkivallan yhteydessä. Me rummutamme townshipiessa naisten oikeuksien puolesta ja järjestämme yhdessä muiden organisaatioiden kanssa suuria kampanjoita.

Women’s Legal Centre Kapkaupungissa on yksi Triangle-järjestön yhteistyökumppaneista. Lakiaputoimiston toimintaa tuetaan myös Suomen kehitysyhteistyönmäärärahoista.

– Meidän tehtävämme on monitoroida oikeudenkäyntejä ja tarjota lakiapua naisille. Yksikin raiskaus on yksi liikaa, tiivistää Women’s Legal Centren asianajaja Cherith Sanger.

20

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

neniälittereK Kopimismi

M

eillähän kaikessa otetaan mallia Ruotsista. Kristinuskonkin väitetään tulleen meille Ruotsin kautta piispa Henrikin mukana. Nyt sieltä odotellaan uutta hengellistä virtausta. Länsinaapurissa on lehtitietojen mukaan kamarikollegio hyväksynyt kopimismin eli nettikopioinnin viralliseksi uskonnoksi. Tämmöisessä yhteydessä saanee vapautuneesti nauraa ruotsalaisten typeryydelle, koska hekin tekevät karkeasti pilkkaa meille pyhistä asioista, kuten Mikael Granlundin epäonnistuneesta rankkarista.

Ei silti, kyllä kotoperäisissäkin pyhissä maisemissa on naurussa pitelemistä. Raittiuden ystävät ovat nostaneet esille sen, että kirkon harjoittama ehtoolliskäytäntö on alkoholilain vastainen. Alaikäisille anniskellaan alkoholia. Oikein ministeritasoa myöten myönnetään ristiriidan olemassaolo, mutta asiaan ei kuitenkaan olla hallituksen taholta puuttumassa. Kun maassa on vähän isompiakin ongelmia, niin itkettäisi, ellei naurattaisi.

/HVWDGLRODLQHQ

886+(5b<6 Kotiseurat Rauni Mäellä 15.1 klo 14 Valurinkuja 2 A 21, Espoo Jeesus ilmaisee Jumalallisen voimansa Matti Latvala ja Pekka Palosaari

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee ma-pe klo 19.00-22.00.

Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua.

Esirukouspyyntöjä vastaanotetaan.

Ev. lut. Kansanlähetys ILMOITUSMYYNTI 0400 249 961

Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Saila Keskiaho, vs., p. 020 770 3665 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Aineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää!

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

(09) 4559 0096

(09) 863 1122

(09) 7518 0200

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Hautauspalveluja

MIETITKÖ ASUNNON MYYNTIÄ?

Hautaustoimisto

Ihmisläheistä ja laadukasta välityspalvelua.

Asuntoarvio ripeästi ja veloituksetta! Odotan yhteydenottoasi!

ARMAS BORG & Co Oy

Anna Toppinen, Oik.kand, LKV gsm 050 551 4115 anna.toppinen@huom.fi Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

PSYKOTERAPIARYHMÄ alkaa helmikuussa Alppilassa. Tiedustelut Eeva Elorinne 0503574967. www.tulevaan.fi

1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

www.kirkkojakaupunki.fi

asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa

Palveluja tarjotaan

MUUTOT JA KULJETUKSET

70. vuosikerta

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

55404 : 55440-$$4*,04 : 5-+'45,3'4 : $-534',$3$5,3'4 www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYÖNÄ.

X.X.L OY p. 050-5124611 Lasten- ja omaishoitopalvelut. puh. 0409697111

TEHOSÄHKÖ Sähköasennusliike Paloheinässä.

Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.

09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU Tuntivel. 33€+ alv. p.0400 811 941 mm. Pihatyöt, ikkunanpesut, remontit, kuolinpesien tyhjennykset, muutot ja kuljetukset. www.bewesport.fi

Turvallinen koti, kaikki tarvitsemasi palvelut.

Tarpeidesi mukaan, edullisin hinnoin.

Asuntoja vapautumassa A- ja B-taloissamme.

PALVELUTALO

KOTIAPU NAULA JA VASARA Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset ja asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16 tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000

Täyden palvelun toimisto FORUM HAKANIEMI TÖÖLÖ MALMI ITÄKESKUS LEPPÄVAARA TAPIOLA TIKKURILA MYYRMÄKI KERAVA HYVINKÄÄ

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

LEPOLA

Puh. 017 266 4661, 266 4660 www.palvelutalolepola.fi Taivaanpankontie 2, 70200 Kuopio

Virkoja avoinna

Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviä 2,30 e / pmm. Hintoihin lisätään ALV 23%

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Kallion seurakunnan

Kirkkoherran virka Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on julistanut haettavaksi Kallion seurakunnan kirkkoherran viran.

Viran hakijoita pyydetään varautumaan haastatteluun 20.1.2012.

Hakuaika virkaan päättyy perjantaina 13.1.2012 klo 15.00.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille osoitetut hakemukset lähetetään osoitteella PL 142, 00121 Helsinki; käyntiosoite: Bulevardi 16 B, V kerros; telekopio (09) 2340 3050; sähköposti: helsinki.tuomioNDSLWXOL#HYO ¿ /LVlWLHWRMD YHUNNRVLYXLOWD ZZZ KHOVLQJLQKLLSSDNXQWD HYO ¿ MD KWWS XXVL KHOVLQJLQVHXUDNXQQDW ¿ VHXUDNXQQDW NDOOLR KWPO 7LHGXVWHOXW kirkkoherra Heikki Ahonen puh. 050 462 0999.

ILMOITUSMYYNTI: 0400 249 961

21

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Hammashoitoa

Siivouspalveluja

Koulutusta

KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p.045 888 2583

Kallion kirjoittajakoulun

ELÄMÄ TARINAKSI -kurssi 17.1.-14.2.2012 Ryhdy kirjoittamaan omaelämäkertaa tai kiinnostavan ihmisen tarinaa Elämä tarinaksi -kurssilla. Perehdymme viitenä tiistai-iltana sukupuuhun, aikajanaan, tarinan rakenteeseen, dialogiin ja havainnoivan tekstin luomiseen.

Kouluttajana kirjailija Marketta Rentola. Vielä kaksi paikkaa vapaana!

Tutustu kevään kurssiohjelmaan ja ilmoittaudu osoitteessa www.kallionkirjoittajakoulu.fi

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25€/h+alv www.kaijaclean.fi p.045 888 2636 Siivous- ja kotipalveluita Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi! p.045-3455076 tai www.varmuudella.com

Tervetuloa oppilaaksi Helsingin Kristilliseen kouluun

Tip Top Siivous

www.helsinginkristillinenkoulu.fi

siivousta jo vuodesta 1995

HKK:n ala- ja yläkoulu aloittavat lukuvuoden 2012-2013 Pukinmäen uudessa peruskorjatussa koulurakennuksessa.

Uusitut, tilavat ja nykyaikaiset opetustilamme mahdollistavat entistäkin laadukkaamman ja toimivan perusopetuksen.

-

Tiedotustilaisuus järjestetään uusille oppilaille Somerikkokujalla

ke 18.1.2012 klo 18.00.

Toivotamme uudet oppilaat tervetulleeksi Pukinmäen kouluumme, jossa vallitsee lämmin ja turvallinen kristillisen välittämisen ilmapiiri.

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335

Tiedustelut ja oppilashakulomakkeen tilaukset:

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

VETERAANI- JA ELÄKELÄISEDUT

Koulusihteeri Ulla Jurvanen p. 010 841 5658 ulla.jurvanen@edu.hel.fi Rehtori Markus Andersson p. 050 313 9710 markus.andersson@edu.hel.fi

Rakennusala Laadukasta remontointia. Laatoitus, sauna, keittiö, maalaus ja lattianasennus.

Radeco Oy, ilmainen arviointi 0400-664502.

Asianajajia ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Testamentit, perintö- ym.lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.fi

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

MEDISET APU -VIRTSANKARKAILUUNvarmuusasut s vuode- ja irtosuojat s uimahousut Tilaa ilmainen esite! 0400-223 446 www.divisa.fi KOTISAIRAANHOITOA. Suomalaiset, kokeneet, koulutetut hoitajat. Kuntoutus, hoiva, sairaanhoito ym. päivittäisaskareet. Erityisesti muistisairaat ja liikuntarajoitteiset. Työaika sop. muk. Hyvät suositukset. p:0407179454

Kauneudenhoitoa

Vuokralle tarjotaan Loma-asunto Lohjan hiidenvedellä, vain 45 min. Helsingistä. Keskuslämmitys,- vuodepaikkoja 6,- rantasauna,- lapinkota /grilli,kaunis luonto. Vuokrataan viikonlopuksi,viikoksi tai koko kevääksi.

0400 710600 Seppo Lindeqvist

Keskikaupungilla hyväkunt. 2 h + k, 63m2, yhden asukkaan tulee olla 60+v. Vapaa 1.2.2012. Vuokratakuu. 040-516 4600

Ilmoitusaineistot: k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi

Kirpputoreja

Työssäkäyvä mies etsii kaksiota Helsingin kantakaupungista 500-700 € / kk.

Puh. 0406815045 Opettaja haluaa vuokrata yksiön rauhallisesta talosta 1.2 alkaen /L-, E-Helsinki.P.0503746352” 4 tunnollista naista etsii vuokra-asuntoa Kehä I:n sisäpuolelta 30.01.12 alk. Ei eläimiä.

Vuokra max 1200€. Anna K. p.0468102769

Teemme pääk.seudulla laad. ja asiakkaidemme muk. huoneistoremontteja. Meiltä saat kustannusarviot paikan päälle veloituksetta. Remontointipalvelu JT-Teräksinen tmi www.teraksinen.com 041 4334 934 Maalaustyöt, myös koristemaalaukset, tapetoinnit, laminaatti- ja parkettityöt huolella. Takuutyö ja kotit.vähennys.

P. 0445284062/Tuomivaara, tuomasmaalaus@gmail.com ”Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt. Kotitalousväh. kelpoinen. Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi”

Vuokrata halutaan

Terveydenhoitoa

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Pohojalaasta luotettavuutta ja osaamista pääk.seudulla jo 20 v-huon. remontit, liiketilat, kylppärit, maalaus/ tapetointi. Soita niin sovitahan tapaaminen, se ei viälä, maksa mitään.

Euga oy toinen linja 25 a 36 00530 helsinki puh. 0405437055 eugaoy@pp.inet.fi

REMONTTEJA Ammattitaidolla lattiasta kattoon...

.S. Fulbright Animation Doctoral Student at Aalto University looking for a 1 room Apt to rent in Helsinki or nearby. Puhelinnumero: 0465249403 or aatasse@yahoo.com

Huoneistot, toimistot, kylpyhuone, saunat, keittiöt, maalaus- ja lattiat.

Soita ILMAINEN arviointi!

P. 343 3052 / 0400 689 742 www.jabell.fi

Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

OSTETAAN KUOLINPESÄT JA KIRPPUTORITAVARAA. 040-7058961

Lakiasioita

Ilmoitus Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina tammikuun 26. päivänä 2012 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 18.1.2012 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän kirjaamossa, osoite Kolmas linja 22.

Kokouksen esityslistat ja päätösluettelot ovat luettavissa Internet-osoitteessa luottamus.helsinginseurakunnat.fi/ kvsto. Esityslistat julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja päätösluettelot noin viikko kokouksen jälkeen.

Helsingissä tammikuun 2. päivänä 2012 Puheenjohtaja

Mitoin kuin mitoin Uusi ilme keittiöön

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistönvälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

Jabell Oy

REILU TALVIALENNUS pienten ja suurempien remonttien teettäjille.

Myös kotitalousväh. Esim. laatoitus-, laminaatti-, parketti-, maalaus-, tapettija kirvesmiestyöt ym. 27v. kok. Tarvikeale ja kuljetus. Ilmainen arviointi.

P. 0400 819 757 myös iltaisin ja viikonl.

Saneeraus Pe-Ry tmi

Leikkaa talteen

Kokouksia

3 naisp. teol.opiskelijaa etsii asuntoa Helsingistä, mielellään 4h+k. Olemme savuttomia ja työssäkäyviä, ei lemmikkejä.

Mielellään lähellä keskustaa Ota yhteyttä: Minna / 050 523 2493.

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROSUUNNITTELU 184,50 € PERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 2 A 7 AVIOEHDOT 250,66 € 00140 HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

-Ovet, tasot, rungot -Vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Soita: ERKKI 0500 503357 MIKKO 0409 311466 www.ergadesign.À

Ostetaan Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, huonekalut, astiat, työkalut yms. myös uudempi irtain, käteismaksu. 040-7641348 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 09-4546572 www.menec.fi

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Engelin muistoksi Saksassa työskentelevä suomalaispianisti Henri Sigfridsson konsertoi Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa Vanhassa kirkossa.

Koti Helsingissä – sydän Berliinissä -konsertti liittyy G18-talossa, Yrjönkatu 18, 12.–29.1. pidettävään Engel-näyttelyyn. Konsertissa kuullaan varhaisemman romanttisen kauden musiikkia, Beethovenia, Musorgskia ja Balakirevia.

Koti Helsingissä – sydän Berliinissä tiistaina 17.1. kello 19 Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6. Liput 15 ja 10 euroa Lippupalvelusta.

Radio & TV YLE Radio1 87,9 MHz Su 15.1. klo 10 jumalanpalvelus Olarin kirkosta Espoosta. Virret: 340:1, 3, 296:4, 229:1, 2, 229:5, 7. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Joensuusta, klo 18 Horisontti.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 12.1. Pastori Kai Sadinmaa. Kirkkoherra Pekka Särkiö.

Pe 13.1. Pastori Antti Siukonen.

Teologi Maria Lappalainen.

La 14.1. Pastori Urpo Sällälä (Vapaakirkko). Kanttori Lauri-Kalle Kallunki.

Ma 16.1. Hiippakuntasihteeri Kaisa Rauma. Jari Rantschukoff lukee Saarnaajan kirjaa.

Ti 17.1. Toimituspäällikkö Marja Kuparinen. Kasvatusasiainkoordinaattori Sirpa Okulov (Ortodoksinen kirkko).

Ke 18.1. Kappalainen Elina Kaunisto. Pastori Vadim Rozhnovskiy.

To 19.1. Viestintäpäällikkö Simo Repo. Kirkkoherra Marko Marttila.

Radio Helsinki 88,6 MHz www.radiohelsinki.fi Pe 13.1. klo 12 Elämän tarkoitus.

Antti Nylén ja Esko Valtaoja.

TV1 La 14.2. klo 11.05 Pisara. Helsingin NMKY:n nuorisontyön johtaja Kenneth Koskinen lukee Luuk. 6:467:10. Uusinta ma 16.1. klo 14.55.

Su 15.1. klo 10 Messu Ylöjärven kirkosta.

Valo yössä. Nuorten hätä kannustaa palveluoperaatio Saappaan vapaaehtoisia auttamaan.

Tarjolla, ei tyrky Johan Savola partioi Saappaan riveissä Helsingin öisillä kaduilla.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Ciaran McCrickard / Lehtikuva

umihanskat.

Ne Johan Savolalla on aina taskussa.

– Se on vähintä, mitä tarvitsen antaakseni ensiapua, hän sanoo.

Savola, 28, on oppinut ensiaputaitojen merkityksen Palveluoperaatio Saappaan riveissä. Joulun alla hän sai Kultaisen Saappaan kiitokseksi kymmenvuotisesta vapaaehtoisurastaan.

Saappaan tehtävä on yksinkertainen: partioida perjantai-iltaisin kaupungin kaduilla ja auttaa avun tarpeessa olevia nuoria. Palveluoperaatio sai alkunsa vuonna 1972 Keimolan autoradan rock-konser-

K

tista, jossa juhlittiin rankasti.

Aikuiset perustivat partion nuorten auttamiseksi. Konsertin aikana valtava rankkasade teki juhla-alueesta mutavelliä. Tuiki tarpeelliset kumisaappaat antoivat nimensä koko palveluoperaatiolle.

Saapas-vuoro alkaa kello 19 ja päättyy viimeistään yökahdelta.

– Mennään puistoon ja pihoille, jutellaan nuorten kanssa, Johan Savola kuvaa keskivertovuoron sisältöä.

– Usein keskustelu päättyy toivotukseen: pitäkää huolta toisistanne.

Helsingin Saappaan työsarka kattaa koko kaupungin Itä-Helsinkiä lukuun ottamatta – siellä partioi Mikaelin seurakunnan Saapas.

Tiiveimmin vapaaehtoiset kiertävät Kluuvin ja Kampin tienoita.

Erityisvahvalla miehityksellä liikutaan vapun, uudenvuoden ja

koulujen päättymisen aikaan. Pääsääntöisesti Saapas palvelee alle 18-vuotiaita, mutta vapaaehtoiset eivät papereita kysele.

– Kyllä takseihin on talutettu aikuisiakin, erityisnuorisotyöntekijä Henna-Mari Kettusaari muistelee.

Saapaslaiset eivät valista sormi pystyssä viinan kiroista vaan ovat läsnä nuoria varten. Tarvittaessa nuoret ohjataan hoidon piiriin.

Useimmiten osoitteena on kuitenkin nuoren oma koti.

– Tärkeintä on, että nuori tulee autetuksi, ei heitteille jätetyksi, Kettusaari summaa.

Aina ei voi auttaa, vaikka tarvetta olisi. Väkisin ei yritetä.

– Jos joku haluaa lähteä läiskimään, en juokse perään, Johan Savola toteaa. Savola tiivistää Saappaan teologian kolmeen sanaan: tarjolla muttei tyrkyllä.

Saappaat näkevät myös perjantai-iltojen rujot kasvot. Rankan todellisuuden olemassaolo täytyy vain hyväksyä.

– Joillekin voi tulla yllätyksenä,

mitä tuolla tapahtuu, kun Pyhä Henki on mennyt nukkumaan, Savola naurahtaa.

Raskaiden hetkien vastapainona on nuorilta tuleva suora palaute. ”Ettekste oikeesti saa palkkaa tästä?” moni autetuksi tuleva ihmettelee. Taakkaa keventää myös jatkuva työnohjaus.

Vaikka Saapas on luterilaisen kirkon työtä, hengellisyys ei ole pääroolissa. Vakaumus näkyy teoissa, ei sanoissa.

– Koen, että kuljen Mestarin jalanjäljissä, teologiaa opiskeleva Savola sanoo.

Vapaaehtoisten kirjo ulottuu Saappaassa opiskelijoista eläkeläisiin. Henna-Mari Kettusaari uskoo, että jokaisella ikäluokalla on annettavaa.

– Oman mutsin ikäinen vapaaehtoinen voi olla uhka, mutta vähän vanhemman ihmisen sanaa kuunnellaan helpommin, hän toteaa.

Johan Savolan mielestä saapas tarvitsee ennen kaikkea kuuntele-

Papit voi tavata baarissa Papit baarissa -illan aiheena on Ihminen, ympäristö, usko. Tähän opiskelijoiden ja nuorten aikuisten iltaan voi osallistua tiistaina 17.1. kello 18–20 kahvilaravintola Even kabinetissa Viikin Latokartanossa, Latokartanonkaari 23. Yhteisen keskustelun virittelijöinä toimivat oppilaitospapit Risto Alaja ja Laura Mäntylä. Illan järjestävät Malmin seurakunta ja Helsingin seurakuntien oppilaitostyö.

Ekumeeninen kirkkovaellus Ekumeenisen rukouspäivän kirkkovaellus järjestetään keskiviikkona 18.1. Kokoontuminen ja ensimmäinen rukoushetki on Pelastusarmeijassa, Castreninkatu 24−26, kello 18.30. Toinen rukoushetki vietetään Helsingin Diakonissalaitoksen kirkossa, Alppikatu 2, kello 19.15.

Iltarukous on Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, kello 20. Välimatkat kuljetaan yhdessä, mukaan voi tulla myös matkan varrelta.

Kallion kirkossa iltarukouksen liturgina toimii kappalainen Riitta Männistö, avustavana pappina Ilkka Sariola ja kanttorina Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Ekumeenisen rukousviikon avajaisia vietetään keskiviikkona 18.1. kello 12 Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6. Lisätietoa: www.ekumenia.fi

Kristillisen toipumisen päivä

llä misen taitoa.

– Usein sananpuolikas tai ilme antaa vihjeen, että nuori haluaisi jutella.

Helsingissä on tällä hetkellä 60 vapaaehtoista, joista noin puolet partioi aktiivisesti. Uusia tekijöitä kaivataan kipeästi. Saappaan vapaaehtoistyöntekijöiltä ei vaadita muuta kuin tavallisia sosiaalisia taitoja. Vastineeksi vapaaehtoiset pääsevät tekemään työtä, jolla on tarkoitus.

Johan Savola lisää kannustimien joukkoon vapaaehtoisporukan yhteishengen. Se saa lähtemään keikalle.

– Tämä on myös mahdollisuus viettää päihteetön viikonloppu, Henna-Mari Kettusaari vinkkaa.

Saappaan vapaaehtoiskoulutus alkaa 1.2. klo 18–20 Snellussa, Toinen linja 8.

Koulutus päättyy toukokuussa.

Koulutukseen sisältyy leirijakso.

Lisätietoja saa Henna-Mari Kettusaarelta, hkettusaari@evl.fi tai 09 2340 235, ja Sanna Laitiselta, sanna.laitinen@evl.fi tai 09 2340 2353.

Krito-päivää eli kristillisen toipumisen teemapäivää vietetään Laajasalossa lauantaina 28.1. kello 10.30−16.30. Katso minuun pienehen – itsetunnon äärellä -aiheesta alustaa KRS:n kritotyöntekijä Paula Tähtinen. Päivän hinta on 10 euroa ja siihen sisältyy keskustelua, ryhmätyöskentelyä, lounas ja kahvi. Lopuksi on mahdollisuus saunoa ja uida avannossa. Paikkana on Roihuvuoren seurakunnan huvila Laajaranta, Humalniementie 15. Perille vievät bussit 88 ja 89.

Ilmoittautua voi 20.1. mennessä Malmin diakoniatyöntekijä Merja Saviniemelle, p. 09 2340 4532. Järjestäjinä ovat Malmin, Roihuvuoren ja Tuomiokirkkoseurakuntien kritotyöt, mutta osallistua voivat muidenkin seurakuntien jäsenet.

Mukaan mahtuu 30 henkilöä.

Krito-ryhmä alkaa Kalliossa Haluatko tulla mukaan ryhmään, jossa saa käsitellä oman elämän kipuja ja iloja turvallisessa ilmapiirissä? Krito-ryhmä sisältää oman tarinan kertomista, toisten tarinoiden kuulemista ja rukousta.

Kyseessä on kristillinen toipumisryhmä, jossa voi hahmottaa ja työstää omia ongelmiaan. Ryhmää ohjaavat Nina Klemmt ja Milla Liikala. Ryhmässä käytetään kirjaa Lupa tuntea. Helmikuussa alkava ryhmä kokoontuu yhdeksän kertaa. Ilmoittautua voi diakoni Milla Liikalalle, p. 09 2340 5553.

Kolmen kerran kuoroon Kuoro kokoontuu nimensä mukaisesti kolme kertaa; ensin on kahdet harjoitukset ja kolmannella kerralla esiintyminen. Harjoitukset pidetään Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3, keskiviikkona 18. ja 25.1. kello 19−20.30, esiintyminen on Matteuksenkirkon messussa sunnuntaina 29.1. kello 10. Kuoroa johtaa Katri Vesanen.

Ideana on, että kaikki voivat tulla kokeilemaan kuorolaulua ilman ennakkopaineita. Kuoro sopii myös kokeneemmalle kuorolaulajalle, joka ei voi tai halua sitoutua kuoroharrastukseen pidemmäksi aikaa. Tämä ei edellytä sitou-

23

Menovihjeet tumista kuin näihin kolmeen kertaan, mutta jatkaa saa, jos innostusta löytyy.

Ilmoittautua voi perjantaihin 13.1. mennessä Katri Vesaselle p. 09 2340 6440 tai katri.vesanen@siba.fi.

Sururyhmä Kallion kirkossa Suru vie voimia ja ottaa oman aikansa.

Sen vuoksi on tärkeätä huolehtia omasta jaksamisestaan. Sururyhmässä on mahdollista puhua menetykseen liittyvistä tunteista toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ryhmä kokoontuu tiistaisin 14. ja 28.2., 13. ja 27.3., 10.4. ja 22.5. kello 18−20 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2, Vihreä sali. Ohjaajina toimivat pastori Marja Kotakorpi ja diakoni Sinikka Metiäinen. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 6.2. mennessä maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 9−14, keskiviikkoisin kello 12−17, p. 09 2340 3600.

Ystäväpiiri eläkeläisille Oletko eläkeläinen ja tunnet itsesi yksinäiseksi? Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, aloittaa helmikuussa uusi ystäväpiiriryhmä. Ota yhteyttä tammikuun aikana numeroon 09 310 445 22.

Valkonauhaliiton tukiryhmät Valkonauhaliiton kevään tukiryhmät käynnistyvät. Tarjolla on ryhmiä muun muassa eronneille, päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen, masentuneille, koulukiusatuille ja huonoa itsetuntoa poteville naisille. Ryhmät kokoontuvat Suomen Valkonauhaliiton tiloissa, Liisankatu 27 A 3. Ilmoittautumisia otetaan vastaan numerossa 09 135 1268.

Valkonauhaliitto järjestää useita ryhmiä yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa. Toimintaa tukevat myös muun muassa RAY, Helsingin kaupunki, kirkkohallitus, seurakunnat ja yksityiset säätiöt. Lisätiedot: www. suomenvalkonauhaliitto.fi

Joogaa kristityille Kristillisen joogan kurssi pidetään Agricolan kirkon voimistelusalissa, Tehtaankatu 23, torstaisin 12.1.−15.3. kello 19.30−21. Kurssilla vahvistetaan fyysistä terveyttä, elinvoimaa ja hyvinvointia.

Mukaan tarvitaan joustava asu, jossa on hyvä olla ja liikkua. Kurssin ohjaajana toimii jooga- ja meditaatio-ohjaaja Rita Saari. Ilmoittautua voi pastori Juha Pettersonille, juha.petterson@evl.fi tai 050 3640 267. Kurssille mahtuu viiurssin hinta on 30 sitoista henkilöä. Kurssin a ja työttömiltä 20 euroa, opiskelijoilta euroa.

Luottamuksen ksen messu ryptaan muuttaa kryptaan Luottamuksen messu ssu on perjantaina 5. kello 18 ja Eku20.1., 17.2., 2.3. ja 11.5. uksen rukoushetki meeninen luottamuksen llo 18. Molempia viejoka maanantai kello n alla Helsingin tuotetään saman katon sa, Kirkkokatu 18. miokirkon kryptassa, ssu, joka aiemmin on Luottamuksen messu, ricolan kirkossa, siirvietetty Mikael Agricolan miokirkon kryptaan. tyy kokonaan Tuomiokirkon emmin kokoontuKryptassa on jo aiemmin nut maanantaisin Ekuukmeeninen luottamuksen rukoushetki.

Messun ja rukoushetkien jälkeen kryptassa on tarjol-la teetä ja yhdessä-oloa. Kryptaan on esteetön pääsy.

Lisätietoja: Hannu Varkki, 09 2340 @evl.fi,i Taizén yhtei6171, hannu.varkki@evl.fi, sö: www.taize.fr/fi.

Musiikkia kirkoissa Keskiviikko 11.1.

Musiikkihartaus klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Ossi Tanner, piano, Sinikka Peltohaka, tekstit, Jonna Imeläinen, urut. Mozart, Madetoja, A. Feeman. Järj. yhteistyössä Länsi-Helsingin musiikkiopiston kanssa.

Torstai 12.1.

Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkolla. Laulattamassa Anne Myllylä.

Virkisty virrellä klo 17 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus. Laulattamassa Riitta Hirvonen.

Lauantai 14.1.

Lauletaan yhdessä virsiä klo 14 Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 28. Mukana Jari Arjoranta.

Chansonin aika klo 18 Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18. Renessanssinokkahuiluyhtye Q consort: Petri Arvo, Riikka Holopainen, Milja Tiainen ja Reetta Varjonen-Ollus. Musiikkia keskiajalta barokkiin. Ohjelma 5 e.

Sunnuntai 15.1.

Veisuuilta klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Anu Kärkkäinen esittää vanhoja virsiä. Lomassa lauletaan myös yhteisvirsiä.

Konsertti klo 18 Käpylän kirkossa.

Alona Lavrenchuk ja Anastasia Lavrenchuk, laulu, Seva Lavrenchuk, trumpetti, Igor Lavrenchuk, harmonikka. Lavrenchukin musiikkiperhe haluaa välittää rauhaa ja iloa musiikin välityksellä. Ohjelmassa hengellisen musiikin helmiä, mm. Bach, Dupre, Caccini, S. Adams sekä omia sävellyksiä. Ohjelma 5 e.

Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Johann Tilli, laulu, Heikki Poutanen, urut.

Tiistai 17.1.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassa kirkossa. Martti Laitinen, urut.

Eurooppalainen konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Ida Wallén, sopraano, säestää Lena Sorkina (Ukraina). Vaskivuoren lukion kamarikuoro, johtaa Jonna Salminen. Trio

Patetico (Norja): Eivind Holtsmark Ringstad, viulu, Peder Barratt-Due, alttoviulu, Theodor Lyngstad, sello.

Kirill Lissijenko, piano (Viro). Puhallintrio (Saksa): Julia Graebe, Johanna Winkels ja Fabrice Fortré. Järj. Helsingin Saksalainen koulu.

Konsertti klo 19 Engelin suunnittelemassa Vanhassa kirkossa. Koti Helsingissä – Sydän Berliinissä. Pianoresitaali, joka liittyy G18-talossa 12.–29.1. pidettävään Carl Ludvig Engel -näyttelyyn. Suomalainen kansainvälisesti tunnettu konserttipianisti ja Berliinin Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulun ja Essenin Folkwang-yliopiston pianonsoiton professori Henri Sigfridsson soittaa varhaisemman romanttisen kauden musiikkia. Beethoven: Diabelli-variaatiot, Musorgski: Näyttelykuvia, Balakirev: Islamei-fantasia.

Konsertin aluksi Sigfridsson kertoo valitsemastaan ohjelmasta sekä musiikkielämästä Berliinissä Engelin aikaan ja tänään. Haastattelijana Timo Sarvilinna. Järj. Kulturföreningen G18 r.f. Liput 15 / 10 e Lippupalvelusta.

Keskiviikko 18.1.

Improvisaatioita pianolla klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille.

Musiikkihetki klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Agnes Goerke, urut.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Julia Tamminen.

Lauletaan yhdessä klo 14 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Laulattajina Martti Ahlström ja Markku Turunen.

Sanan ja sävelen ilta klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kuljen kanssasi valittu vainottu kansa. Kuvataide-esitys ja musiikki, Petri Ronkainen ja Ulla Ingman-Ronkainen. Seppo S. Kosonen, puhe. Mukana Sinikka Peltohaka.

Siioninvirsiseurat klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelissa. Yhteislaulua ja puheenvuoroja. Puhujina mm.

Samuli Korkalainen Herättäjä-Yhdistyksestä, Outi Dammert ja Juha Saunamäki.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Menokasvo: Ulla-Maija Tuura 30 100 vuotiaiden sinkkuiltoja vietetään kerran kuussa 30–100-vuotiaiden kuu perjantaisin 13.1. lähtien kello 19 Annankulmassa, Annankatu 14 D D. Mitä illoissa tehdään, Kannelmäen seurakunnan diakoni Ulla-Maija Tuura?

T – Aloimme järjestää sinkkutapaa sinkkutapaamisia Pitäjänmäen seurakunnan diakonin Kristina Sandbergin kanssa pari vuotta sitten yksin elävie elävien ihmisten toivomuksesta. Ajatuksena on, e että sinkut voivat tailmapiiri vata kristillisessä ilmapiirissä muita samassa olevia Illoissa on erilaisia elämäntilanteessa olevia. asu teemoja, kuten yksin asuminen ja matkakerh tomukset. Lopuksi on hartaus. ikäha Miten iso ikähaitari illoissa on?

Tapaamisiss käy enimmäkseen – Tapaamisissa 45–65-vuotia Yleensä illoissa 45–65-vuotiaita. muk on ollut mukana 15–20 ihmistä.

Pidetäänk tapaamiset jatPidetäänkö Ann kossa Annankulmassa? t – Näin on tarkoitus, sillä Annanuu kulman uusitut tilat sopivat tapaamisiin mainiosti. Ensimmäisessä illassa on vieraana A Antturi Tuomiopastori Arto kirkkose kirkkoseurakunnasta.

Tarjolkah ja leipää, mutta la on kahvia Annank Annankulmasta on helppo v jatkaa vaikka syömään jonnekin.

Marjo Kytöharju LIISA HUIMA

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

24

Kirkko&kaupunki 11. tammikuuta 2012 Numero 1

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide.

Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista.

harrastuksesta, kuten Mari Puoskari kolumnissaan 30.11.2011.

Mutta ennen kuin nykyaikaan edetään, muistuttaisin, että juoksuharrastus on ikivanha. Se oli myös varhaiseen kristilliseen kirkkoon suuresti vaikuttaneiden stoalaisten filosofien suosima harrastus. Antiikin filosofi Senecakin harrasti hölkkäämistä. Senecaa moitittiin myös liiasta elämännautiskelusta.

Perimätieto ei kerro, moitittiinko häntä juoksuharrastuksesta.

Stoalaisille filosofeille juokseminen ei edustanut sosiaalista toimintaa, vaan kyseessä oli lähinnä kilvoittelu itsensä kanssa.

Hölkkääminen edusti heille ihmisen pyrkimystä kohti parempaa itsetuntemusta ja karaistumista vaikeuksia vastaan.

Sosiaalinen aspekti tuli mukaan juoksemiseen vasta 1800-luvulla Iso-Britanniassa, kun useita päiviä kestävien ultrajuoksukisojen suuret voittopalkinnot tarjosivat työväenluokalle mahdollisuuden sosiaaliseen ylenemiseen. Tämä levisi siirtolaisuuden mukana Yhdysvaltoihin, jossa juoksuharrastus nykyisin leimaa ihmisen ylempään keskiluokkaan kuuluvaksi. Yhdysvalloista hölkkäinnostus levisi takaisin Eurooppaan – Suomessa suureksi osaksi omien olympiavoittajiemme siivittämänä.

Miksi ihmiset siis harrastavat juoksemista? Oma vastaukseni on sama kuin stoalaisten filosofien: se on hauskaa kilvoittelua oman itsensä kanssa ja virkistävä hiljainen hetki. Joku toinen voi väittää, että juoksu mahdollistaa verkostoitumisen työelämässä tms., ja se heille suotakoon. Mutta silloin kun itse juoksen, nautin siitä eniten yksin.

Koska se on kivaa.

Riku Kinnunen Helsinki

Rahaa koruihin mutta ei kolehtiin

Ville Ranta

Kansankirkko 2020?

hautajaisissa ja usein myös jouluna. Tätä taustaa vasten kirkosta eroamisen voivottelun sijaan olisi nyt hyvä alkaa käydä avoimesti keskustelua siitä, millainen on 2020-luvun kansankirkko.

Vuoden 2011 aikana 42 693 ihmistä erosi evankelisluterilaisesta kirkosta. Edellisvuodesta poiketen tämän vuoden uutinen oli Ville Jalovaara vuoden aikana eronneiden määrän huomattava pudotus. Edellisvuoden 83 097 eron enTT, Vuosaaren seurakuntaneuvoston varapuheennätyksestä jäädään huomattavasti, vaikka johtaja, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen korostusta tilastoon vielä tulisikin. Tilannetta myös hieman tasapainottivat 14 082 Onko laulu tärkeämpää uutta jäsentä. kuin rukous?

Kirkossa ei varmaan ole aihetta kovin Olen kysynyt muutamalta papilta, löytyykö suureen juhlintaan pudotuksen johdosta, Raamatusta kohtaa, jossa Jeesus laulaisi. He sillä eronneiden määrä on merkittävä ja kereivät sellaista kohtaa muistaneet. Minä sitätoo käynnissä olevasta merkittävästä muuvastoin muistan lukeneeni, että Jeesus toksesta. Kirkon tutkimuskeskuksen rukoili paljon ja opetti myös toisia tilastot vielä puuttuvat, mutta olerukoilemaan. tettavasti lähtijöiden kärjessä Jatka Siksi minua ihmetyttää täovat jälleen perheenperustakeskustelua mä kauhea lauluinnostus esimisiässä olevat nuoret aikuiset. Tämä merkitsee, että verkossa www. merkiksi Suomessa. Kirkoissa veisataan virsiä hirveästi, maahan muodostuu sukupolkirkkojajopa iskelmätähdet pyrkivät vi, jonka elämässä kirkolla on kaupunki.fi niihin laulamaan virsien lisäklähinnä kulttuurihistoriallinen si omia kappaleitaan. Välillä rooli. Jos vanhemmat eivät kuulu tuntuu, että ihmiset luulevat, että kirkkoon, eivät he yleensä liitä laplaulaminen olisi ollut se elämäntapa, siaankaan siihen.

Suomalaisesta kirkon ympäriltä käytävästä johon Jeesus meidät opetti! Eiköhän Jeesuksella ollut vakavammat asiat mielessään tehkeskustelusta on lähes kadonnut termi kandessään elämäntyötään. sankirkko. Sodanjälkeisen kirkkohistorian Kuisma Pietari Hakkarainen lähteitä tutkiessa se vielä tulee jatkuvasti esilHelsinki le. Herää kysymys, onko kirkko nykyään niin sisäänpäin kääntynyt kiistellessään vuodesta toiseen samoista teologisista kysymyksistä, Juoksu on kilvoittelua ettei se katso riittävästi ulospäin kohti ihmija hiljaisuutta siä? Viimeisten erojenkin jälkeen kirkkoon Ilahduttavaa, että kristillisetkin piirit keskuuluu yhä suomalaisten enemmistö ja kustelevat urheilusta, esimerkiksi juoksumyös loput käyvät kirkossa ainakin häissä ja

Mikähän mahtaa olla tavanomaisen kirkkopyhän kolehtisaalis kirkossakävijää kohden keskimäärin? Tämä kysymys heräsi, kun sain Tuomiokirkkoseurakunnasta tietää itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksen saaliin olleen henkeä kohti vähän yli 3 euroa! Tähän tilaisuuteen osallistuneet vähän yli 600 henkeä lienevät niitä samoja, jotka näimme samana iltana kalliissa puvuissaan ja timanteissaan Linnan juhlissa. Taisivat kaikki rahat mennä juhla-asuihin. Maamme ”eliitin” on turha puhua kauniita veteraanien asioista, jos ei omasta yltäkylläisyydestä löydy tuon enempää veteraanityön kolehtiin. Mahtavatko osata edes hävetä käyttäytymistään?

RH

Siunausko vain omalle seurakunnalle?

Kuule Isä taivaan, osaatkohan selittää seuraavan asian minulle? Jouduin eilen hämmennyksen valtaan, kun kirkossa pyydettiin siunaustasi vain omille seurakuntalaisille.

Satuin olemaan naapuriseurakunnan puolella sijaitsevassa kirkossa ja korvaani särähti tuo pyyntö. Muutko eivät sitten siunausta tarvitse? Vai pitääkö jokaisen huolehtia omista asioistaan? Onneksi olen säilyttänyt lapsen uskon ja tiedän, että siunauksesi on voimassa ilman, että siitä välttämättä tarvitsee erikseen huolehtia. Ja iltarukouksessa kyllä pyydän siunausta ihan kaikille tässä yhteisessä maailmassamme.

PS. Olen aikaisemminkin tästä asiasta ihmetyksiin jäänyt.

Näkymätön Elina

Kulttuuritapahtumat ovat liian kalliita Kirkoissamme on usein korkeatasoisia tilaisuuksia. Mielikuvissani pukeudun parhaisiini ja keskityn esitykseen, jonka aikana yleisö ei supata ja tule kuin treffeille tuttujensa kanssa, kuten kirkkoon usein mennään. Sitten katson esityksen hinnan: 28 e lippupalvelusta tai tuntia ennen ovelta! Se on paljon 70 euron viikkorahastani.

Ymmärrän, että esiintymispalkkiot pitää maksaa ja kirkon työntekijöiden palkkio tilaisuuksiin liittyvinä, mutta eikö seurakunnilla ole varaa tällaiseen? Entä jos jumalanpalveluksessa kolehti kerättäisiinkin joskus tulevien kulttuuritapahtumien viettoon kyseisessä kirkossa ja seuraavassa palveluksessa ilmoitettaisiin seurakunnalle kolehdin tuotto?

Tässä yhteydessä vielä kiitos Italian suurlähetystölle, joka järjesti unohtumattoman elämyksen Johanneksen kirkossa 18.9.2008.

Maksullisen ohjelmalehtisen sain muistoksi viereen jätettynä penkille, kun avasin silmäni musiikin lumosta. Musiikkimuistot ovat pettämättömiä.

Perustoimeentulo 250 e/kk

Edellisen johdosta: Kirkoissa järjestetään runsaasti konsertteja joka viikko. Osaan konserteista on pääsymaksu, osaan ei. Joihinkin konsertteihin on vapaa pääsy, mutta käsiohjelma maksaa. Näin tekevät esimerkiksi monet kuorot. Kuorojen ja seurakunnan työntekijöiden lisäksi myös ohjelmatoimistot järjestävät konsertteja kirkoissa. Ne maksavat vuokraa kirkkosalista. Kirkoissa esiintyvät artistit taas harjoittavat ammattiaan. Siksi näihin konsertteihin on useimmiten maksullinen sisäänpääsy. Kulut ja palkkiot katetaan pääsylipputuloilla.

Tämän lehden edellisellä aukeamalla on kerrottu tulevan viikon musiikkitapahtumista Musiikkia kirkoissa -palstalla. Niiden joukosta löytyy niin pääsymaksullisia kuin ilmaisiakin konsertteja monenlaiseen musiikkimakuun.

Esimerkiksi sunnuntaina 15.1. kello 18 on Käpylän kirkossa Lavrenchukin perheen konsertti, jonka ohjelma maksaa 5 euroa.

Tiistaina 17.1. kello 19 on puolestaan Temppeliaukion kirkossa Eurooppalainen konsertti, jonka järjestää Helsingin Saksalainen koulu.

Konserttiin on ilmainen sisäänpääsy.

Musiikkihetkiä järjestetään myös päivisin. Esimerkiksi Tuomiokirkossa on joka keskiviikko ilmainen urkuvartti klo 12.

Elämyksellisiä konserttihetkiä!

Toimitus

Äänentoisto petti konsertissa Kallion kirkossa pidetty Tapani Kansan joulukonsertti alkoi hämmennyksellä alkamisajan suhteen. Joissain lipuissa se oli kello 19.

Oikea aika oli kello 19.30.

Alkuun päästyään se oli äänentoistoltaan pettymys. Istuimme äitini kanssa melko takana keskellä ja kuuluvuus oli kovin epäselvää. Paikoin saattoi laulua seurata niillä tiedoilla, mitä itsellä oli muistissa sanoituksesta.

Artisti kertoi jotain, jolle yleisö hymähti siellä etuosassa salia, mutta me emme yhtään tienneet, mistä oli puhe. Edessämme istui nuori perhe ja takanamme kolme nuorta naista, jotka kaikki supisivat samasta ongelmasta.

Mikrofonin valo paloi kyllä punaisena, mutta ei sen kautta kyllä ääni kulkenut. Olisiko artisti sitten ollut liian kaukana mikrofonista? Mainitsin konsertin jälkeen asiasta henkilökuntaa edustavalle naishenkilölle, mutta hän sanoi vain, että oli itse kuullut takana oikein hyvin. Pieni ymmärryksen ele olisi ollut asiallinen. Ehkä ensi kerralla valitaan jokin toinen kirkko.

Raija Huhtala

Kiitos avusta ja snygeimmistä joulubiiseistä Kiitos ystävälliselle rouvalle, joka antoi ylimääräisen lippunsa Paavalin kirkon rappusilla, jotta kolmannella yrittämisellä pääsin vihdoinkin laulamaan snygeimpiä joulubiisejä kirkkosalin puolelle. Kahtena edellisenä vuonna olin seisonut eteisen nurkassa kuulematta ja näkemättä juuri mitään.

Upeasta ohjelmasta seurakuntaa ja Stadin slangi ry:tä kiittäen Ritva Pitkänen