K&k 2011 nro 6 (16 2)

www.kirkkojakaupunki.fi

Numero 6

Keskiviikkona 16. helmikuuta 2011

JANI LAUKKANEN

Katri NiiranenKilasi: Työ ei lopu Tansaniassa » 22–23 Saako ihminen uskoa mitä vaan? » 14–15

Rauhaan

Pyhät polut ry:n vaeltajat hiihtävät luostariin » 7

Älä tartu halpaan täkyyn » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

”

Lainasanat Jos lapselta puuttuu kokonaan miehen malli, on äidillä kova urakka olla myös isän roolissa. Lisäksi monet y yksinhuoltajat ovat taloudellisesti tiukoilla, vaikka y yhteiskunnalla onkin erilaisia tukimuotoja.”

Numero 6

NNKY:n yksinhuoltajakahvilan vetäjiin kuuluva Satu Pitkänen. Sivut 26–27.

NN

16.2.2011

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13 Postiosoite: PL 279, 00181 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen kirkkojakaupunki@kotimaa.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Menovinkit voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

MARJA PIRILÄ / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Rakasta yhteisöveroja irkon saama osuus yhteisöverojen tuotosta on aihe, jota on helppo populistisesti arvostella. ”Miksi yritykset joutuvat maksamaan kirkolle veroja, vaikka ne eivät edes käy kirkossa?” ”On väärin, että ateistienkin omistamat yritykset joutuvat rahoittamaan kirkon toimintaa.” ”Ahne kirkko haluaa käydä yritystenkin kukkarolla, vaikka ei palvele niitä mitenkään.”

Vaalien alla monet poliitikot, erityisesti puolueiden nuorisojärjestöt näyttävät tarttuvan tähän halpaan täkyyn. Näyttää poliittisesti helpolta nipistää kirkolta.

K Rukous En taaskaan saa unta, sillä työ seuraa vuoteeseen.

Yön tunteina kasvavat katkeruus ja suru.

Jumala, sinä et voi tehdä työtäni etkä vähentää sitä.

Selvittävä kai tästäkin on.

Yhtä kuitenkin pyydän: anna minun tunnistaa raja, jolla on sanottava ”ei”.

Suojeltava itseään, ettei elämä menisi hukkaan.

Kirkon saaman yhteisövero-osuuden logiikka on siinä, että sen kautta valtio rahoittaa niitä yhteiskunnallisia velvoitteita, joita se on kirkolle määrännyt. Tärkein näistä on hautaustoimi. Kirkon on lain mukaan hoidettava hautaaminen ja hautausmaat kaikkien kansalaisten, niin omien jäsentensä kuin muidenkin osalta. Tästä aiheutuvat kulut korvautuvat osapuilleen kirkon saamalla yhteisöveron tuotolla.

Valtio voisi toki muullakin tavalla kustannukset korvata, mutta nykyinen järjestelmä on

ollut kutakuinkin toimiva. Haluavatko ne, jotka vaativat yhteisövero-osuuden leikkaamista tai peräti kokonaan poistamista, että hautaaminen ja hautausmaat hoidettaisiin nykyistä huonommin? Tai että niistä aiheutuvat kustannukset pistettäisiin vainajien omaisten suoraan maksettavaksi? Kirkon jäsenet tuskin suostuvat siihen, että heidän varoillaan maksetaan myös kirkkoon kuulumattomien hautaaminen.

Kirkasotsaisimmat ateistit vaativat, että hautaaminen on siirrettävä kirkolta yhteiskunnan, lähinnä kuntien tehtäväksi. Siitähän vasta kallis revohka syntyisi, jos kaikki kirkkomaat siirrettäisiin yhteiskunnan hoitoon. Suomalaisen perinteen mukaan kirkko on hoitanut hautaamisen ja hautausmaat pieteetillä. Kaikkien asiaa liippaavien tutkimusten mukaan kansalaiset ovat tähän palveluun ja järjestelyyn tyytyväisiä.

Asioihin kantaa ottavien ja ohjelmiaan laativien (nuoriso)poliitikkojen kannattaisi aina perehtyä asioiden taustoihin ja seurauksiin. Kirkon jäsenten taas kannattaisi joskus pitää hiukan enemmän älämölöä omien etujensa puolesta, vaikkei termi ehkä kaikkein parhaiten sovikaan hautaukseen liittyviin asioihin.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Tappiot on nostettava päivänvaloon, ei niitä pidä haudata, sillä tappiot tekevät ihmisen. Se joka ei koskaan ymmärrä tappioitaan, ei kestä mitään tulevaisuudessa.

Viha on haavoittumisen pelkoa; pelkoa olla tarvitseva ja herkkä. Se puoli ihmisistä vammautui sodissa, ja se näkyy vielä jälkipolvissakin. Monet ihmiset ovat kykenemättömiä kestämään omaa heikkouttaan ja alkavat vihata sitä itsessään ja toisissa.

Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi.

Aksel Sandemose, tanskalais-norjalainen kirjailija (1899–1965)

Teatteriohjaaja Saana Lavaste Suomen Kuvalehdessä 11.2.

Paavalin kirjeestä roomalaisille.

3

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Koonnut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi

Aika on rahaa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen ylläpito joudutaan Helsingin seurakunnissa kustantamaan seurakuntien rahoituksella. Työnjohtaja Matti Liehunen oli mukana Tuomiokirkon korjauksessa syksyllä 2009, jolloin Helsingin pääpyhätön keskitorni maalattiin ja risti kullattiin.

Yhteisöveron tuotto ei riitä arvokirkkojen hoitoon Kirkko pystyy huolehtimaan yhteisöveron tuotolla vain hautausmaiden hoidosta.

Teksti Sirkku Nyström Kuva Esko Jämsä

hteisöveron tuoton pitäisi korvata kirkon ja seurakuntien hoitamat yhteiskunnalliset tehtävät. Melkoinen osa jää silti seurakuntien rahoitettaviksi. Käytännössä yhteisöveron tuotto riittää vain hautausmaiden hoitoon.

Yhteisövero on se vero, jonka yritykset maksavat valtiolle. Veron

Y

tuotto vaihtelee sen mukaan, miten hyvin tai huonosti yrityksillä menee. Kun maan talous on lamassa, yhteisöveron tuotto laskee. Kun talous elpyy, tuotto kasvaa, mutta valtio valvoo tarkkaan, ettei kirkon osuus kasva niin sanotusti liian suureksi.

Valtio jakaa tuoton itsensä, kuntien ja seurakuntien kesken.

Seurakuntien osuutta nostettiin vuosiksi 2009–2011 vajaalla prosenttiyksiköllä 2,55 prosenttiin, jotta ne selviytyisivät yhteiskunnallisista velvoitteistaan.

Yhteisöveron tuotto on vuositasolla karkeasti sata miljoonaa euroa. Vuonna 2009 se oli 95 miljoonaa euroa, kun pelkästään hautausmaiden hoitoon Suomen seurakunnat tarvitsivat 106,5 miljoonaa euroa.

Yhteisöverolla seurakuntien pitäisi huolehtia paitsi hautausmaista, myös kirkonkirjojen ylläpidosta ja kulttuurihistoriallisesti tärkeiden rakennusten kunnossapidosta.

Helsingin seurakunnat saivat vuonna 2009 yhteisöveroa 13,8 miljoonaa euroa. Hautausmaiden ylläpitoon käytettiin 10,3 miljoonaa euroa ja kirkonkirjojen pitoon 3,2 miljoonaa euroa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten eli käytännössä kirkkojen ylläpitoon jäikin rahaa perin niukasti.

Helsinki olisi perin erinäköinen kaupunki, jos seurakunnat eivät kustantaisi valtaosaa kaupungin hienojen ja arvokkaiden kirkkojen korjauksista ja kaikkea kunnossapitoa.

Johanneksen ja Agricolan kirkkojen tiiliverhoukset ja koristeet rapautuisivat ja lohkeilisivat, Tuomiokirkon valkoinen maali olisi hilseillyt läikikkääksi. Apostolit olisi pitänyt ottaa pois katolta turvallisuussyistä. Kallion kirkon verhouksesta olisi putoillut kymmenittäin isoja graniittilaattoja ja monissa arvokkaissa kirkossa haisisi home.

Helsingin seurakuntayhtymässä on tehty arvio siitä, miten iso osa yhtymän kirkkokiinteistöissä on niin sanottua kulttuurihistoriallista kustannusosuutta. Laskelma perustuu vertailuun, jossa arvioidaan, minkä kokoisen kirkon kukin seurakunta tarvitsisi ja miten paljon suurempia ja arvokkaampia seurakuntien käytössä olevat kirkot ovat.

Tulokseksi saatiin, että seurakunnilla on yli kolmasosa enemmän kirkollisia tiloja kuin ne tarvitsisivat. Lisäksi monet kirkoista ovat historiallisesti merkittäviä.

Laskelma tehtiin vuonna 2008.

Silloin Helsingin seurakuntien kirkkojen kulttuurihistoriallinen ylläpito- ja korjauskustannus oli 5,1 miljoonaa euroa.

Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Marja-Liisa Hietakangas kertoo, että Suomen seurakunnat käyttivät kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen korjauksiin yhteensä 14,8

miljoonaa euroa vuonna 2009.

Hän pitää ilmoitettua lukua liian pienenä.

Samansuuntaisesti päättelee Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Markku Koskinen.

– Helsinki on lähes kaikissa kirkon tilastoissa noin kymmenesosa kokonaisuudesta. Sen perusteella voisi arvioida, ettei muualla Suomessa tehdä vielä riittävän perusteellisia arvioita historiallisesti arvokkaiden kirkkojen aiheuttamista kustannuksista.

On eri asia ilmoittaa, että kirkkoon teetettiin uusi ovi historiallisen mallin mukaan kuin arvioida, miten paljon kirkon ylläpito- ja korjauskustannukset ovat.

– Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen korjaus- ja ylläpitokustannukset ovat varmaan lähempänä 50 miljoonaa kuin 15 miljoonaa euroa. Meillä kehitetyn mallin saavat muutkin seurakunnat ottaa käyttöön, Koskinen lupaa.

4

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Koonnut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi

Kolumni Hannu Lauerma

Näennäishoitoja uinaisista parantajan ammateista kehittyi aikoinaan niin murtumia lastoittavia välskäreitä kuin yrttinoitiakin, kauan ennen kuin lääkärien tieteellistynyt ammattikunta sai lakien määrittelemän asemansa. Perinteestä siirtyi lääketieteeseen tehokkaaksi ja riittävän haitattomaksi havaittu osa.

Lääketieteellisten hoitojen hyötyjen ja haittojen suhdetta säätelevät tutkimustieto, jatkuva systemaattinen koulutus, lait, viranomaisvalvonta, auttamisen halu, kunnianhimo ja keskinäinen kilpailu. Tämän valossa tuntuu käsittämättömältä, että valvotun terveydenhuollon ulkopuolisilla terveysmarkkinoilla jatkuvasti esitellään vakavien sairauksien hoitoon erityisen tehokkaiksi ja turvallisiksi väitettyjä maksullisia menetelmiä, joita lääketieteessä ei käytetä. Nobelpalkintokin on niiltä evätty.

M

Koska ihmiset tarvitsevat rohkaisua ja kokemusta elämänsä hallinnasta, elää valvotun terveydenhuollon rinnalla valvomaton miljardibisnes.”

”

Vaatii paljon uskoa, että koko maailman lääkärit ja heitä valvovat tahot todellakin itsepintaisesti kieltäytyisivät tarjoamasta erityisen tehokkaita ja turvallisia hoitoja. Kokonaista ammattikuntaa ja yhteiskuntien keskeistä sektoria riivaisi kattavasti ja globaalisti joko suunnaton tyhmyys tai pahantahtoinen salaliitto.

Koska ihmiset tarvitsevat rohkaisua ja kokemusta elämänsä hallinnasta, elää valvotun terveydenhuollon rinnalla valvomaton miljardibisnes, jossa myydään terveysvaikutteisiksi väitettyjä palveluita tai tuotteita. Muulle kuin kukkarolle vaarallista se on harvoin, esimerkiksi silloin kun yrtit tuhoavat maksan, tai kun syöpä- tai psykoosipotilas turvautuu toiveajattelussaan vain näennäishoitoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee havaittujen ongelmien pohjalta lainsäädäntöä, joka erittäin varovasti rajaisi villeintä hoitomarkkinointia. Velvoite hoitavan lääkärin informointiin olisi esimerkiksi silloin, kun hoidetaan raskaana olevaa, jolloin yrttilääkkeisiin liittyy sikiön epämuodostuman vaara. Samoin silloin, kun hoidetaan syöpää tai psykoottista sairautta, jossa potilas on menettänyt todellisuudentajunsa.

Se, että osa ”hoitojen” markkinoijista vastustaa jopa tätä, on hyytävää.

Kirjoittaja on tutkimusprofessori ja vastaava ylilääkäri.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

37%

kirkon Palvelevaan puhelimeen vuonna 2009 soittaneista halusi keskustella yksinäisyyden kokemuksista. Yksinäisyys on puhuttanut Palvelevan puhelimen yhteydenotoissa eniten koko 2000-luvun.

Seuraavaksi eniten soittajat, 27 prosenttia, halusivat keskustella uskonnollisista kysymyksistä. Kolmanneksi yleisin keskusteluaihe, 19 prosenttia, oli psyykkinen sairaus.

Messujen m hakee rajoja Urkusoolot ja muu musiikki ovat oleellinen osa messua, mutta osataanko niiden mahdollisuuksia käyttää?

Teksti Harri Kuusisaari Kuva Jukka Granström

irkon yleisissä suosituksissa sanotaan, että jumalanpalvelusten musiikin pitäisi olla sisältölähtöistä ja linkittyä jollain tavalla kyseisen päivän teemaan.

K

Kovin yksiselitteisiä eväitä tämä ei aina kanttorille anna, sillä soitinmusiikki on abstrakti taide. Sen yhteys vaikkapa Raamatun teksteihin on joka tapauksessa tulkinnanvarainen.

Valitut virret voivat olla johtolankana alku-, väli- ja loppusoitoille. Monet urkuteokset pohjautuvat koraaliin, mikä auttaa yhteyksien luomista.

Helsingin tuomiokirkon urkuri Seppo Murto lähtee siitä, että alkusoitto sopii yhteen alkuvirren kanssa, mutta sen jälkeen on enemmän vapauksia.

– Tunnelma määrää sen, edellyttääkö päivän teema juhlavuutta vai meditatiivisuutta, Murto linjaa.

Seppo Murto on tyylien suhteen moniruokainen. Hänen mielestään jumalanpalveluksissa ei voi vieroksua moderniakaan musiikkia.

– Mitä se olisi, jos luettaisiin pelkästään yli sata vuotta vanhoja

tekstejä, hän vertaa.

Kirkon musiikin popularisoimisen vaatimus tuntuu myös urkurin niskassa. Murto on sitä mieltä, että tietty linja on säilytettävä.

– Kaikkia ei voi miellyttää. Osa kirkkokansasta vieroksuu perinteistä klassista, mutta yhtä monet tuomitsevat viihdelinjan kosiskeluksi.

Jokaisella kirkolla on oma musiikkiprofiilinsa. Tuomiokirkossa sitä Seppo Murron mukaan luovat urkurien ja tasokkaiden kuorojen yhteistyö.

– Kaikella musiikilla on paikkansa, mutta kaikkea ei voi tunkea samaan jumalanpalvelukseen.

Häiden musiikki perustuu enemmän toiveille, mutta kanttorit vieroksuvat jukeboxiksi ryhtymistä.

– Populaarimusiikin osuus toiveista on kasvanut huomattavasti kymmenessä vuodessa, Murto kertoo.

5

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

PEKKA SAKKI / LEHTIKUVA

Oma juttu. Kanttori Pete Vuorio on innostunut Meilahden gospelmessuista, sillä niissä satsataan kuoroihin ja yhteisöllisyyteen. Kovin moneen produktioon ei kaudessa kuitenkaan ole varaa.

taju tulisi kuitenkin aina säilyttää.

Hän hämmästelee esimerkiksi lausuntoja, joiden mukaan kirkossa voisi soittaa ihan mitä vain.

– Kirkko on sakraali tila, jossa musiikki ei saisi olla sisäiseltä olemukseltaan kirkon sanoman vastaista.

Tämä koskee myös häämusiikkia.

– Vihkiäisten suunnittelussa ja toteutuksessa tavoitellaan usein viimeisteltyä juhlakulttuuria – tarkoituksena poiketa arjesta. Hämmentävää onkin, että musiikilliset toivomukset nousevat toisinaan silti suoraan arkikulttuurista kuten iskelmäradiosta.

– Herääkin kysymys, onko kirkkojuhlan ajatus loppuun asti sisäistettyä? Eikö tuolloin myös alttarille voisi mennä arkisessa asussa?

”

Osa kirkkokansasta vieroksuu perinteistä klassista, mutta yhtä monet tuomitsevat viihdelinjan kosiskeluksi.”

Urkuri Seppo Murto

usiikki an – Valmistautumisajan vähäisyys tulee usein eteen. Urkuri ei voi käyttää tuntikausia sovitustyöhön.

– Haluaisin myös edellyttää, että jokin sisällöllinen yhteys ja jumalanpalvelusluonne häämusiikissa säilyisi.

Töölön seurakunnan kanttori Leena Tiitu on havainnut, että jumalanpalvelusten musiikilliset valinnat tehdään lähinnä päivän tekstien pohjalta pääsemättä syvemmälle musiikilliseen tai sisällölliseen kokonaisuuteen.

– Sekä sanan että musiikin tulisi yhdessä kutoa jumalanpalveluksen punaista lankaa ja rakentaa dynamiikkaa nousuineen ja laskuineen, hän pohtii.

– Ei riitä, että messuun sijoitetaan erilaisia elementtejä peräkkäin.

Jo pelkästään musiikissakin saman teoksen voi tulkita eri tavalla tilanteesta ja yhteydestä riippuen.

Kanttorien ammattikuvasta väitelleen Tiitun mukaan pitkälle koulutettujen kirkkomuusikoiden osaamisen kirjoa voisi hyödyntää laajemminkin. Joskus kuulee vaatimuksia typistää antia vain lyhyiksi tai pelkästään virsiin pohjautuviksi musiikkiosuuksiksi.

– Osaava kirkkomuusikko saisi kuulua myös jumalanpalveluksessa.

Tiitu kaipaa lisää urkuimprovisaatiota, joka muualla Euroopassa on olennainen osa messujen musiikkia.

– Tässä asiassa olemme melko lapsenkengissä täällä Suomessa.

Improvisaation perinne on ohutta ja koulutus on viime vuosiin asti ollut varovaista.

– Myös virsisoitossa ollaan luopumassa puritaanisuudesta hyödyntämällä sekä improvisatorisia että urkujen ja muiden soittimien värityksellisiä mahdollisuuksia.

Tiitun mukaan tyyli- ja tilanne-

Meilahden seurakunnan kanttori Pete Vuorio haluaisi, että messujen musiikissa satsattaisiin laatuun ja erilaisiin profiileihin sen sijaan että musiikki soi joka sunnuntai kirkoissa suurin piirtein samalla tavalla.

– Helsingin seurakunnissa voitaisiin tehdä vähän enemmän yhteistyötä, jotta musiikkitarjonta saataisiin rikkaammaksi. Jossain voitaisiin satsata kantaatteihin, hän ehdottaa.

Urkusoolojen valinnassa Pete Vuorio käyttää hyväksi muun muassa Kirkkovuosi soi -nettisivustoa. Oikean tunnelman etsiminen kutkuttaa mielikuvitusta.

– Vastausmusiikissa on haastavimmat mahdollisuudet kommentoida luettua tekstiä. Musiikki saattaa avata siitä kokonaan uusia puolia.

Erillistä alkusoittoa Vuorio ei yleensä soita, vaan se on yleensä virren johdanto. Juhlaviin loppusoittoihin hän panostaa. J.S. Bach on säveltäjistä ykkönen, mutta myös suomalaista nykymusiikkia mahtuu mukaan.

Saako nuori ja pitkälle koulutettu kirkkomuusikko hyödyntää ammattitaitoaan tarpeeksi jumalanpalveluksessa?

– Ei siellä tietenkään suurempien musiikillisten kokonaisuuksien parissa pääse työskentelemään, mutta olen kyllä tyytyväinen. Meillä on paljon vaikutusmahdollisuuksia.

Hietaniemen hautausmaa. Toissa vuonna Hietaniemessä oli 1 443 hautausta.

Taiteilijakukkulan hautasijat täynnä Taiteilijakukkulan viimeisin hautasija on luovutettu taitelijaprofessori, graafikko Pentti Kaskipuron hautaamista varten. Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti asiasta viime viikolla.

Viidenkymmenen hautapaikan alue on nyt viimeistä leposijaa myöten täynnä, eikä uutta vastaavaa tulla perustamaan.

– Hietaniemen hautausmaalla ei yksinkertaisesti ole tilaa uudelle erillisalueelle ja toisekseen Taiteilijakukkula on oman aikansa instituutio, kertoo Hannu Houtsonen, joka on Helsingin seurakuntien keskusrekisterin johtaja.

Kirkkoneuvosto on luovuttanut Taiteilijakukkulan hautapaikkoja

ansioituneille, usein kansainvälisestikin merkittäville taiteilijoille erillisestä anomuksesta. Houtsosen mukaan ihmisten arvottaminen taiteellisten ansioiden perusteella ei kuulu yhteiselle kirkkoneuvostolle.

– Prosessi on ollut periaatteellisesti hankala. Kirkkoneuvosto on joutunut arvioimaan vainajan taiteellisia ansioita. Nyt se vapautuu tästä tehtävästä.

Taiteilijakukkula eli Taiteilijainmäki sai alkunsa vuonna 1943, jolloin taidemaalari Akseli GallenKallelan maalliset jäännökset siirrettiin alueelle. Taiteilijan muistomerkin ympärille alettiin myöhemmin haudata myös muita kansallisesti merkittäviä taiteilijoita.

Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi toimikuntia Yhteinen kirkkoneuvosto nimesi viime viikolla seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnittelusta vastaavan toimikunnan puheenjohtajaksi yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jarmo Leppiniemen ja jäseniksi kirkkoneuvoston puheenjohtaja Pertti Simolan sekä jäsenet Riitta Asikaniuksen, Tarja Ikosen, Tuula Pontelan ja Pertti Sundbergin.

Lisäksi toimikunnan jäseneksi nimettiin kirkkoherrainkokouksen

puheenjohtaja Leo Glad.

Myös seurakuntayhtymän sijoitustoiminnasta vastaavan neuvottelukunnan puheenjohtajaksi yhteinen kirkkoneuvosto valitsi professori Jarmo Leppiniemen ja neuvottelukunnan jäseniksi sijoitustoiminnan johtaja Jorma Leinosen, talousjohtaja Aija Kontisen, yliassistentti Tuija Virtasen ja yhteisen kirkkoneuvoston edustajana neuvotteleva virkamies Leena Kostianderin.

Hetkinen Kirkko osallistui uushenkisille Minä olen -messuille jo toista kertaa Pastori Henri Järvinen, miksi?

– Täällä on liikkeellä paljon hengellisistä asioista kiinnostuneita ihmisiä. Messuilla ollaan perimmäisten kysymyksien äärellä, ja kirkko haluaa olla täällä mukana kertomassa omaa näkökulmaansa. Tarjoamme tilaa rauhoittumiselle, hiljaisuudelle ja suorituksista vapaalle olemiselle. Messuilla käy sitä paitsi myös paljon seurakuntiemme jäseniä. Tämä on hyvä paikka tuoda esille kirkon hieman vähemmän tunnettua perinnettä.

Millaisena kirkko oli esillä?

– Halusimme korostaa levollisuutta ja rauhaa tässä ihmispaljoudessa ja hälinässä. Kappelitilaan valikoimme muun muassa äänimeditaatiota, mietiskelyhetkiä sekä kontemplatiivista rukousta. Pelkästään ensimmäisen messupäivän aikana rukous- ja meditaatiohetkiimme osallistui yli 120 ihmistä. Olemme olleet täällä myös tarjoamassa mahdollisuutta keskusteluun ja jakaneet tietoa kirkon erilaisista työmuodoista, esimerkiksi retriiteistä.

Miksi uushengelliset messut herättävät suurta kiinnostusta?

– Ihmiset ovat kiinnostuneita olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä ja kaipaavat hengellisiä kokemuksia. Näillä messuilla on tarjolla laaja kirjo erilaisia vastauksia, hoitoja ja tuotteita tarjoavia tahoja. Siksi on erityisen tärkeää, että myös kirkko on paikalla. Olemme saaneet rutkasti myönteistä palautetta ja onnistuneet ehkäpä samalla välittämään kirkosta moniulotteista kuvaa.

Sari Saaristo Lue ja katso aiheesta lisää: www.kirkkojakaupunki.fi

6

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6 TOR WENNSTRÖM / LEHTIKUVA / IMAP

Verkkokeskusteluja alettiin käydä livenä

Vallitkoon vapaus. Piispat korostavat homoparien puolesta rukoilemisessa papin vapaaehtoisuutta ja omaa harkintaa. On syytä muistaa myös jokaisen ihmisarvo ja papin sielunhoidollinen vastuu.

Pappi saa rukoilla rekisteröidyn parisuhteen puolesta Viime viikolla kokoontunut piispainkokous laati pastoraalisen ohjeen vapaamuotoisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan.

Koska kyseessä ei ole avioliiton vihkimiseen rinnastuva kirkollinen toimitus, rukouksessa ei käytetä avioliiton vihkimiseen tai sen siunaamiseen kuuluvia erityisiä osia.

Rukousohjeen mukaan pappi tai muu kirkon työntekijä rukoilee vapaasti tai käyttää harkintansa mukaan kirkon rukousperinteeseen sisältyvää aineistoa. Rukous perustuu yhteiseen sopimiseen ja

kirkon työntekijän vapaaseen harkintaan eikä synnytä uusia virkavelvollisuuksia kirkon työntekijälle tai seurakunnalle. Piispainkokous piti vapaaehtoisuutta tärkeänä kirkon ykseyden kannalta.

– Jokaisella on Jumalan luomistyön perusteella ehdoton ihmisarvo. Kirkon työntekijän pastoraaliseen vastuuseen kuuluu, että hän on valmis asettumaan rinnalle, kuuntelemaan toista ja rukoilemaan toisten puolesta. Rukouksella on myönteinen merkitys kristityn ja koko kirkon elämään, kommentoi arkkipiispa Kari Mäkinen pastoraalista ohjetta. (KT)

Kansainvälisessä kirjakaupassa Arkadiassa Pohjoisella Hesperiankadulla pidettiin viime viikolla englanninkielinen keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin, miten kristitty voisi pyhittää arkisen elämänsä.

Keskustelua johdattelivat Englantilaisen koulun opettaja Elisabeth Clement ja Vanhankirkon kappalainen Arto Antturi.

Katoliseen kirkkoon kuuluva Clement puhui siitä, että ihmisen ei tarvitse tehdä kummallisia tekoja pyhyyttä etsiessään.

– Useat kuvittelevat, että pyhäksi tullakseen täytyy lähteä Afrikkaan auttamaan köyhiä. Useimmat eivät kuitenkaan voi lähteä, koska työ tai perhe sitoo. Riittääkin, että rukouselämän lisäksi kristitty tekee työnsä hyvin ja kohtelee läheisiään hyvin, Clement totesi.

Opettajanaisen mukaan kukaan ei ole virheetön, mutta virheitään saa pyytää anteeksi ja käytöstään voi pyrkiä korjaamaan. Häntä it-

seään auttavat päivittäiset lyhyet hiljentymiset arkirutiinien keskellä.

– Rukoillakseen ei tarvitse lähteä kirkkoon, vaan hiljentyä voi vaikkapa raitiovaunussa, Clement vinkkasi.

Clementin alustusta kommentoinut Antturi iloitsi, että hän saattoi luterilaisena pappina yhtyä moniin katolilaisnaisen ajatuksista. Kappalainen muistutti, että aikanaan myös Martti Luther totesi, että maallisen työn voisi tehdä niin kuin tekisi sen Jumalalle. Luther itse oli luopunut eristäytyvästä luostarielämästä todettuaan, ettei se sopinut hänelle.

Arkadiassa käyty keskustelu oli neljäs osa keskustelusarjassa, jonka polkaisi pystyyn yksittäinen seurakuntalainen. Helsinkiläinen Terho Nikulainen on elokuusta lähtien järjestänyt kristillisiin aiheisiin liittyviä keskusteluja parin kuukauden välein.

– Sarja lähti liikkeelle sen jälkeen, kun olin osallistunut verk-

kokeskusteluun seurakuntayhtymän uskotoivorakkaus.fi-sivustolla.

Kyseinen keskustelufoorumi lopetettiin viime toukokuussa, ja minulle jäi tunne, että keskusteluja pitäisi jatkaa livenä, Nikulainen kertoi.

Koska Nikulainen on maallikko, hän kaipasi keskusteluihin rinnalleen teologia. Hän sai Antturin suostumaan kaverikseen.

– Tapasin Terhon ja huomasin, että hänellä on intoa ja näkyä. Haluan olla tukemassa tämäntyyppistä aktiivisuutta, Antturi sanoi.

Kahteen ensimmäiseen keskusteluun Nikulainen valitsi aiheet taannoisista verkkokeskusteluista.

Sittemmin vierailijat ovat saaneet valita keskustelunaiheen itse.

Viimeviikkoisen keskustelun jälkeen jotkut osallistujista olivat sitä mieltä, että keskustelua pitäisi jatkaa Facebookissa – osa keskusteluista saattaa siis palata verkkoon.

Noora Melaanvuo

Rippisalaisuus ei ole ristiriidassa ilmoitusvelvollisuuden kanssa Piispainkokous laati selonteon rippisalaisuuden ja lastensuojelun yhteensovittamisesta. Selonteko täsmensi lasten seksuaalisiin hyväksikäyttötapauksiin liittyviä ripissä tai sielunhoidossa esiin tulevia käytännön ohjeita lastensuojelun tarpeiden mukaisesti.

Piispainkokous korostaa, etteivät imoitus- ja vaitiolovelvollisuus ole ristiriidassa. Siten rippisalaisuuden säilyttäminen ja lastensuo-

jelun edistäminen voivat toteutua yhtä aikaa.

Papilla ja lehtorilla on velvollisuus ryhtyä toimiin hankkeilla olevien rikosten estämiseksi ja mahdollisten uhrien suojelemiseksi, jos hän saa tietää asiasta rippikeskustelussa tai sielunhoitotilanteessa. Rippisalaisuuden kannalta on kuitenkin olennaista, ettei papille uskoutunut henkilö tule ilmoituksessa ilmi.

Rippisalaisuus koskee papin tai lehtorin vastaanottamaa rippiä tai hänen kanssaan käytyä yksityistä sielunhoitokeskustelua.

Kirkkolaissa säädetty rippisalaisuus ei koske maallikoita eikä kirkon muita työntekijäryhmiä. Jo nykyisen lastensuojelulain mukaan jokainen seurakunnan työntekijä ja luottamushenkilö on velvollinen puuttumaan asiaan.

(KT)

7

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Paloheinän laduilla. Liikuntaneuvos Tuomo Jantunen on nauttinut huippuhyvästä hiihtotalvesta. Useimmat lenkkinsä hän hiihtää vanhoilla Karhu-suksillaan pimeällä, kuun ja kaupungin valossa.

Päivisin on niin paljon muuta tekemistä.

Onnellinen vaeltaja

Ensi viikolla alkavat Pyhät Polut ry:n hiihtovaellukset Joensuusta Valamon kautta Enonkoskelle. Liikuntaneuvos Tuomo Jantunen on yksi hiihtovaellusten isistä.

Teksti Eira Serkkola Kuva Jani Laukkanen

H

ienoja hetkiä on ollut paljon. Kerran revontulihiihdolla hiihdimme tunturilta toiselle tähtien loisteessa, kun ei näkynyt revontulia eikä kuuta. Toisen kerran eksyimme monta kertaa kovassa tuiskussa, mutta pääsimme kuin pääsimmekin lopulta Kiilopäälle, kertoo Tuomo Jantunen elämänsä hiihtoretkistä.

Suomen Ladun toiminnanjohtajana elämäntyönsä tehnyt Tuomo Jantunen on hiihtänyt aina. Ensimmäisen isomman hiihtovaelluksen hän järjesti jo nuorena kadettina bussilliselle seurakuntanuoria, kun pappiveli Luumäeltä pyysi.

Armeijan palveluksessa Jantunen viihtyi kuusi vuotta, mutta liikuntaopintojen jälkeen hänet kutsuttiin Suomen Latuun. Paras työnäyte oli Jantusen ideoimat hiihtovaellukset Keski-Suomessa.

Mikä hiihtämisessä kiehtoo?

– Se on niin monipuolinen liikuntalaji. Väkisinkin tulee oikea lepo ja rasitus. Ylämäessä pulssi nousee ja alamäessä elimistö lepää, sanoo kaikki liikuntalajit kokeillut Jantunen.

– Luonnonläheisyys on toinen valtti. Eikä hiihtäjän tarvitse säännöstellä syömisiään, Jantunen lisää haukaten pullaa Paloheinän ulkoilumajan kahviossa.

Sille, joka haluaa olla yksin luonnossa, konkari suosittelee umpihankihiihtoa. Huomio kiinnittyy kokonaan siihen, kuinka hangessa pääsee eteenpäin.

Umpihankihiihtoa on luvassa myös Pyhät Polut ry:n hiihtovaelluksilla, jotka alkavat ensi viikolla. Joensuusta starttaa kaksi porukkaa peräkkäisinä päivinä kohti Valamon

ja Lintulan luostareita, päämääränä Enonkosken luterilainen yhteisö. Viikossa vaelletaan 200 kilometriä. Valmiita latuja ja moottorikelkkareittejä käytetään, mutta ensimmäisen ryhmän kärkihiihtäjät saavat myös avata latuja umpihangessa noin 50 kilometrin matkalla.

Järjestelyt ovat pitäneet Tuomo Jantusen ja muut yhdistyksen ihmiset puuhassa pitkin talvea. Reitit on selvitettävä, majoitukset ja ruokailut järjestettävä, tapaamiset sovittava.

Tämän talven hiihtovaellukset ovat kokeiluja. Ne ovat myös ekumeenisia, kun ortodoksinen kirkkokin on vahvasti mukana. Reitillä poiketaan kirkoissa ja tsasounissa pitämässä rukoushetkiä.

Jantusen mukaan retki ei kumminkaan ole perinteinen pyhiinvaellus siinä mielessä, että päämääränä olisi jokin pyhiinvaelluskohde kuten Santiago de Compostelassa on Pyhän Jaakobin hauta.

– Tällä hiihtovaelluksella eletään juuri käsillä olevaa hetkeä ja tavataan sen seudun ihmisiä, missä liikutaan. Viikon

Pyhille poluille

Pieni mutta virkeä Enonkosken kunta. Kolme liikunnallista miestä, joiden kesämökit sijaitsevat tässä lukuisien järvien kunnassa. Suomessa kasvava kiinnostus pyhiinvaelluksia kohtaan.

Siinäpä ainekset, joista syntyi oivallus: Pyhät Polut ry. Ensimmäinen patikointivaellus järjestettiin viime kesänä Imatralta Enonkoskelle. 15 ihmistä odotettiin mukaan, yli 300 käveli reiteillä.

Ensi kesäksi on jo suunnitteilla melonta-, pyörä- ja soutuvaelluksia. www.pyhatpolut.fi

mittaan ehtii kehittyä hyvä yhteishenki, tietää Jantunen useiden kymmenien vaellusten kokemuksella.

Matkan pituus tuntuu sunnuntaihiihtäjästä hurjalta, mutta osallistujilta ei edellytetä huippukuntoa.

– Matka ei tapa vaan vauhti, Jantunen kannustaa Tahko Pihkalaa lainaten.

– Päivässä hiihdellään 25–40 kilometriä rauhallista viiden kilometrin tuntivauhtia. Huoltoauto kuljettaa painavat tavarat, ja illalla pääsee saunaan.

– Meillä on myös huippuoppaat, mukana ovat satoja vaelluksia vetänyt Aarno Aslak Peltonen ja Grönlannin halki hiihtänyt lääkäri Eero Oura. Toinen opas on aina pappi, tänä talvena yhdistyksen puheenjohtaja Veli-Matti Hynninen ja nuori hiihtäjäpappi Enosta, Kati Nissi.

– Mutta ensimmäisellä vaelluksella eksytään varmasti jossain umpihankiosuuksilla, sanoo Jantunen hilpeästi ja saa asian kuulostamaan koko reissun suolalta ja pippurilta.

– Sää ja Luoja antavat vaikeuksia, ja ne pitää osata ottaa oikealla tavalla. Järven jäällä on varmaan vettä, voi tulla pyryä ja myrskyä.

Jantunen ei itse pääse tänä vuonna mukaan. Hän on vaellusviikolla Savonlinnassa Jäälinna-tapahtuman talkoissa, mutta menee lähettämään ja vastaanottamaan ryhmät.

Vaelluksia varten Jantunen on etsinyt sopivia laulunsanoja ja ”tunnuslauseita” Raamatusta. Psalmia 101 hän kutsuu Vaeltajan psalmiksi. Mutta uusi raamatunkäännös ei suosi vaeltamista, Jantunen havaitsi.

– Monessa kohdassa vaeltaminen on vaihtunut kulkemiseksi. Eihän siinä ole mitään hohtoa. Jos sanomme, että ”kuljemme Joensuusta Enonkoskelle”, koko ajatus lässähtää. Nykyisin myös psalmissa 23 ”kuljetaan” pimeässä laaksossa.

Tällaista kehitystä vastaan Pyhät Polut pinnistelee!

8

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Koonnut: Ulla Lötjönen Sähköposti: ulla.lotjonen@kotimaa.fi ESKO JÄMSÄ

Kaupungin kasvo: Emmaleena Käkelä

Penkkarit raiteilla Helsingin luonnontiedelukion abiturientti Emmaleena Käkelä, 18, pukeutuu huomenna torstaiaamuna mursuksi ja hyppää raitiovaunuun. Hän on yksi niistä koulun neljästäkymmenestä penkkarijuhlijasta, jotka järjestävät perinteistä rekkariehaa ekologisemman ajelun.

– Päätimme tehdä pienen ympäristöteon lähinnä muiden abien herättelemiseksi. Nuorilta ei puutu tietoa luonnon suojelemisesta vaan viitseliäisyyttä, Käkelä kertoo lukion viihtyisässä viherhuoneessa.

– Toki aikuisetkin voisivat herätä miettimään, tarvitseeko töihin tai keskustaan aina ajaa autolla, jatkaa Elli Saari. Hän on projektissa Käkelän aisapari.

Kaksikko keksi idean vaihtoehtoisesta kyydistä viime vuoden lopulla. Käkelästä tuli PR-vastaava.

Saari puolestaan vuokrasi ratikan Helsingin seudun liikenteeltä (HSL) ja pyysi luonnontiedelukiolaisia mukaan Facebookin ja puskaradion kautta. Heistä viidennes valitsi kiskot. Myös HSL suhtautui ajatukseen myötämielisesti.

– Saatamme olla ensimmäisinä viettämässä penkkareita ratikassa.

Tosin joku muisteli, että abit olisivat 80-luvulla keksineet saman, Käkelä toteaa.

Ykkösen reitti menee kätevästi melkein Käpylässä sijaitsevan opinahjon ovelta. Matka mukailee sitä ja päättyy Kauppatorille.

Luonnontiedelukio oli Käkelälle nappivalinta. Hän kiittelee vuolaasti asiantuntevia opettajia ja opiskeluilmapiiriä.

– Tunnelma on kaiken kaikkiaan tosi kannustava. Emme stressaa tai kilpaile keskenämme. Olen myös löytänyt paljon samojen teemojen parissa toimivia ystäviä.

Ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustaminen kiteyttää Käkelän elämänkatsomuksen. Hän kuuluu ihmisoikeusjärjestön lisäksi öljyntorjuntaryhmään. Tietoisuus kasvaa seuraamalla tarkasti uutisia, mieluiten Twitterin kautta.

Luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin vaalimisessa joutuu välillä ab-

surdien kysymysten eteen. Käkelä antaa tutun esimerkin: pitäisikö kaupassa ostaa suomalaisia kasvihuonetomaatteja vai espanjalaisia ”aurinkotomaatteja”?

– Minä päädyn suomalaisiin.

Espanjalaisia poimivat siirtolaiset.

Heidän oikeutensa ovat surkeat.

Tomaatteja on ylipäätään turha kantaa kotiin joka päivä, sillä voi syödä muita kasviksia.

Ensi syksynä Käkelä toivoo lukevansa Skotlannissa maantiedettä. Opetus on siellä tasokasta, vaikka lukukausimaksuja tai pääsykokeita ei olekaan.

– Skottiyliopistoista valmistuneena pääsisin todennäköisesti haluamiini tehtäviin. Tähtään Afrikkaan ”kunnon työhön”. Pelkkä tutkiminen ei minulle riitä.

Ystävä Elli Saari vitsailee ainakin puoliksi tosissaan, että Käkelästä tulee isona rauhannobelisti.

Sitä ennen edessä ovat kuitenkin penkkarit. Luonnontiedelukiolaisten yhteisenä teemana on viidakko.

Ratikka-ajelijoiden joukosta löytyvät jääkarhu, pingviini ja UPM:n toimitusjohtaja. Käkelä lupaa, että pysäkeillä jaetaan karkkia.

– Varmimmin meidät tavoittaa kahdeltatoista Mäkelänkadun Kimmontien pysäkiltä ja lopuksi Kauppatorilta.

Asun Porvoossa, joten koulumatkani kestää päivittäin kaksi tuntia. Jaan kotini kolmikymppisen kämppiksen kanssa.

Hän saa minut pohtimaan asioita uudelta kantilta.

P.S.

Nautin arkisista asioista: mustasta kahvista, kirjoista ja päiväunista. Myös luonto antaa minulle voimaa. Rentoudun talleilla ja pitkillä kävelyillä kolmivuotiaan collieni kanssa.

En ole koskaan jättänyt sanomatta omia mielipiteitäni. Olen välillä vähän liiankin innokas ottamaan kantaa asioihin.

Milla-Maria Isopoussu

Nyt alkaa nyppiä Törttöilijä herättää närkästystä. Hän vie tilaa, ei väistä eikä piittaa muista.

Teksti Ulla Lötjönen Kuvat Esko Jämsä

istä näitä juntteja oikein tulee? Kaikenlaisia törppöjä! Yksikin tunki reppu selässä ruuhkaratikkaan, töni muita eikä osannut pyytää anteeksi. Kun tilaa tuli, se rysähti penkkiin, valloitti kaksi paikkaa ja alkoi hölpöttää kännykkäänsä kovaäänisesti.

Vuodatus on kuvitteellinen, mutta tosi. Samanmoista keskustelua käydään kaupunkilehtien tekstaripalstoilla, kahvipöytäkeskusteluissa ja Facebookissa. Huonosti käyttäytyviä moitiskellaan takanapäin, ei päin naamaa.

Törttöilijän reviiririkkomuksiin ei haluta puuttua, kun tilanne on päällä. Toilailu kyllä huomataan ja siihen saatetaan reagoida ilmeillä ja eleillä, mutta harvoin sanallisesti.

M

Kaupunkilainen tuntee soveliaan käytöskoodin. Kenenkään ei sovi ottaa yhteistä tilaa haltuunsa sopimattomin keinoin. Ihanteellisesti käyttäytyvä ihminen puolestaan ottaa muut kulkijat huomioon,

väistää, joustaa, antaa tilaa, eikä ole häiriöksi.

– Käytöstavat tunteva helsinkiläinen ei siten ole häiriöksi edes siinä tilanteessa, jossa hän häiriintyy. Hän jättää rauhanhäiritsijän rauhaan, säilyttää malttinsa ja purkaa ärsyyntymisensä vasta jälkikäteen ja toisaalla, tulkitsee sosiologi ja kaupunkitutkija Pasi Mäenpää kulkuväylien kohtaamisia.

Kaupungilla kulkijan tavoitteena on useimmiten päästä sutjakkaasti pisteestä a pisteeseen b. Jos esteitä, viivytyksiä tai muita mieliharmeja tulee, ei niihin ole soveliasta reagoida. Näinkö helsinkiläisen käytöskoodi toimii?

– Juuri näin, sanoo Mäenpää.

– On normi olla välittämättä, sillä oma reviiri lunastetaan siten, että esitetään välinpitämätöntä, vaikka joku tilanne kuinka nyppisi.

Kyseessä on vastavuoroinen välinpitämättömyys: annan sinun olla rauhassa, kun sinä annat minun olla rauhassa.

Pasi Mäenpää viittaa saksalaisen sosiologin Georg Simmelin teoriaan, jonka mukaan meitä ohjaa ekonomisuus. Simmel esitti jo 1800-luvun berliiniläistä vilskettä havainnoiden, että kaupungilla kulkiessa tulee silmille ja korville

Kulmilla: Hietalahdenranta

Piittaamattomuus vai huomaavaisuus?

niin paljon ärsykkeitä, ettei mieli pysty ottamaan niitä kaikkia vastaan. Niinpä me hyörinässä kulkijat suodatamme ärsykkeiden määrää ja suunnistamme vain sen informaation varassa, mikä kulloinkin on tarpeellista.

Simmelin teoria selventää, miksi helsinkiläisiä moitiskellaan ynseiksi ja välinpitämättömiksi ihmisiksi. Kuljemme tosiaan kuin laput silmillä – ja monesti myös korvalaput korvilla.

Pasi Mäenpää ei kuitenkaan pidä stadilaista tapakulttuuria pelkästään kehuttavana. Todellisissa suurkaupungeissa on vielä enemmän tungosta ja vilinää, ja silti ihmiset ovat meitä kohteliaampia.

– Lontoolainen välttää tahatonta tönimistä tungoksessa ja pyytää jo etukäteen anteeksi. Niinpä Lontoon metrossa kuuluu jatkuva ”excuse me” -sipinä, joka on vastine suomalaiselle kyynärpäätaktiikalle.

9

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Kun ihmiset kohtaavat julkisissa tiloissa tai liikennevälineissä, törppö käytös aiheuttaa muissa ärsyyntymistä. Kuva on lavastettu.

Kännykkään kailottajat ovat olleet mieliharmina jo pitkään.

Kun kannettavat puhelimet yleistyivät, oppi suomalainen pian, että laite pitää sulkea teatterissa, elokuvissa, kirkossa ja muissa hiljaisuut-

”

Lontoon metrossa kuuluu jatkuva ”excuse me” -sipinä.”

ta vaativissa tilanteissa, mutta julkisessa kulkuvälineessä suomalainen pälpättää edelleen huoleti.

Mikä siinä ärsyttää?

– Puhelimeen puhuja tuo suljetussa tilassa omat intiimit asiansa toisten tiettäväksi tavalla, joka alkaa nolottaa kuulijoita, mutta ääni-

terroristia ei pääse pakoonkaan.

Kaupunkilaisen käytöskoodi ei anna myötä huomauttaa asiasta, vaikka aihetta olisi, sanoo Mäenpää, joka on tutkinut myös kännykkäkulttuurin vaiheita Suomessa.

Hän palaa reviiriin käsitteeseen.

Se on muutakin kuin fyysinen oma tila. Haluamme rajata kaikkien aistiärsykkeiden määrää itsellemme sopivaksi. Siksi korviin kantautuvat, silmin nähtävät, haistettavat ja maistettavat ärsykkeetkin kuuluvat reviirin alueeseen.

Jos joku kuuntelee bussissa korvalapuilla musiikkia niin, että diskantti sihisee kimeästi viereiseen penkkiriviin asti, tunkeutuu ääni häiritsevästi toisten reviirille.

Noin 150 vuotta sitten havahduttiin ilmiöön nimeltä kaupungistuminen, kun ihmisiä alkoi muuttaa enenevässä määrin kaupunkeihin teollistumisen myötä.

– Ryhdyttiin puhumaan väkijoukoista, massoista ja massaihmistä, kertoo Pasi Mäenpää.

– Yläluokalle oli uusi tilanne, että syntyi keskiluokka, jolla oli aikaa ja varaa liikkua kaupungilla ja hyödyntää sen palveluja. Pariisiin esimerkiksi perustettiin 1850-luvun vaiheilla ensimmäinen tavaratalo, jonne naiset saivat mennä ostoksille ilman miesseuralaista.

Mäenpään mukaan kaupungistuminen on nähty pulmalliseksi koko sen historian ajan, sillä vuorovaikutus tuntemattomien ihmisten kanssa aiheuttaa helposti yhteentörmäyksiä.

– Kaupunkisuunnittelussa ajatellaan usein, että tavoitteena on ihmisvirtojen esteetön kulku paikasta toiseen. Mutta kaupunki on muutakin kuin suuri ostoskeskus.

Sen viehätys on siinä, että voi hengailla kiireettömästi, olla perillä siinä missä on.

Ärsyttää, mikä neuvoksi?

■ Tontut, jotka änkeävät sisään ratikkaan, metroon tai junaan ennen kuin poistujat ovat ehtineet tulla ulos.

■ Kaikenlainen matelu, hidastelu ja tien tukkiminen kaupungissa ärsyttää.

■ Ihmiset, joilla on koko ajan niin hoppu että ne puikkivat ohi oikealta ja vasemmalta ja tuijottavat kohti juostessaan vihaisesti silmiin.

■ Ihmiset, jotka moittivat minua ronskilla tyylillä siitä, miten hoidan tai kasvatan lapsiani julkisilla paikoilla.

■ Rymyjengi, joka örveltää, haisee ja ehdottelee törkeyksiä nuorille neidoille.

■ Ikkunapaikalla istuja, joka sanaa sanomatta alkaa ängetä saadakseen minut tekemään tietä ja katsoo vihaisesti, jos en väistä. Onko niin vaikea sanoa: "Anteeksi, jäisin seuraavalla pysäkillä pois?”

■ Voitaisiinko huomioida, että ympärillä on muitakin, joilla on liikkumisen ja olemisen oikeus ja tarve?

■ Minusta voisi yrittää sellaista roolipeliä, että silloin tällöin yrittää positiivisella tavalla yllättää jonkun lähimmäisen.

■ Olen vaihtanut mielipiteitä suloisen nuoren maahanmuuttajatulkin kanssa, joka tarjosi istumapaikan "koska minun kulttuurissani nuorempi ei istu jos vanhempi seisoo."

Lähde: kommentit on poimittu Facebook-keskustelusta.

Viikon fakta

JUKKA GRANSTRÖM

Sataman monumentit Antti Mannisen Puretut talot -kirjaa lukiessa iskee vimma. Teos kertoo karua tarinaa puoli vuosikymmentä sitten alkaneesta rakennusten purkuaallosta, joka ei juuri naurata.

Tänä päivänä rakennettua menneisyyttä osataan arvostaa enemmän. Avarakatseisuutta kaipaavat nyt Hietalahden uljaat satamanosturit.

Työmatkallani olen tuijotellut niitä näkemääni kyllästymättä. Aamun hämärässä nosturien ylväs olemus korostuu, ja ajoittain mieleen tulvii lapsuuden aikainen Tripodien aika -tieteissarja pahaenteisine kolmijalkaisineen.

Hietalahdelle on suunnitteilla monipuolinen asuin- ja kulttuurialue. Juuri samaisella tontilla seisova nosturipari olisi luontevaa säilyttää – myös kaupunkisuunnitteluviraston mielestä.

Mikä siis olisi käytöstä poistettujen nosturien uusi rooli? Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Kirsi Rantama vahvistaa, että uutta käyttötarkoitusta on ideoitu.

– Nostureihin on ehdotettu saunaa ja hotellin sviittiä. Kun vain joku ryhtyisi toteuttamaan ideaa. Heitämme haastetta myös kaupunkilaisille – tulkaa ostamaan nämä, Rantama vitsailee.

Ajallisesti kerrostunut miljöö kätkee sisäänsä tuhat tarinaa, säilyttäen ne myös jälkipolvien ihmeteltäviksi. Toivottavasti Hietalahden nosturien kertomus saa ansaitsemansa jatko-osan, ettei Katajanokan nosturien kohtalo toistuisi.

Antti Möller Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi.

50 cm lumikerrosta katolla saattaa painaa hyvinkin paljon. Lumikuorma vaihtelee nyt valtaosassa Suomea 100–140 kg/m2 välillä. Savossa, PohjoisKarjalassa sekä etelärannikolla ja Pohjois-Lapissa lunta on monin paikoin yli 160 kg/m 2.

Lumen tiheys katolla on monin paikoin yli 250 kg/m3, jolloin 50 sentin lumikerros painaa yli 120 kg/m2 ja metrin kerros yli 250 kg/m2. Lumimäärät ovat kasvaneet helmikuussa koko maassa. Maan etelä- ja keskiosissa lumikuorma on selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi, mutta Etelä- ja Länsi-Lapissa lunta on huomattavasti tavallista vähemmän.

Lähde: www.ymparisto.fi

10

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Koonnut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kotimaa.fi

Sakastissa nauretaan Upinniemen varuskunnassa kierteli aikoinaan vitsi, jossa kysyttiin: – Miksi Mooses oli ensimmäinen rannikkojääkäri?

–?

– Hän makasi kaislikossa ja itki.

Luonto on hyvä opettaja Düsseldorf houkutteli 1800-luvun jälkipuoliskolla taiteilijoita eri puolilta Eurooppaa sekä PohjoisAmerikasta. Kaupungissa maalattiin maisemia uudella tavalla.

Teksti Marja Kuparinen Kuva Petri Niiranen

iereisen kuvan maalannut Victoria Åberg (1824– 1892) oli yksi niistä taiteilijoista, jotka matkustivat Düsseldorfiin maalaamaan. Hän oli 1800-luvulla Suomessa ensimmäinen pitkän taiteilijauran tehnyt nainen.

Turkuun oli saatu piirustuskoulu 1830, ja Helsingissä oli aloittanut taiteilijayhdistyksen piirustuskoulu vuonna 1838. Elävää mallia niissä ei piirretty, eikä pidemmälle vievää maalausopetusta ollut saatavilla, joten moni mieli ulkomaille.

Reinin varrelle suuntasivat myös Werner Holmberg, Anders Ekman, Berndt Lindholm, Hjalmar Munsterhjelm, Fanny Churberg ja Viktor Westerholm.

Vuonna 1819 perustettu Düsseldorfin taideakatemia tunnettiin historiamaalauksestaan ja perusteellisesta koulutuksestaan.

Kuitenkin maisemamaalauksessa yksittäisillä taiteilijoilla, akatemian ulkopuolisella toiminnalla ja opettajilla oli enemmän merkitystä kuin akatemian opetuksella.

Monet taiteilijat ottivat yksityis-

V Piekana huutaa

Marja Kuparinen

Mitä Düsseldorfissa sitten tehtiin uudella tavalla? Luonnontieteet kehittyivät, ja samalla muuttui tapa katsoa maailmaa.

Maiseman oikeaoppinen tarkastelu oli nyt olennaista, opettivat saksalaiset Johan Wilhelm Schirmer ja Carl Friedrich Lessing. Yhä tärkeämmäksi maalauksessa tuli yksityiskohtien oikeellisuus, ei entinen ihanteellinen maisema.

Luonnon totuutta haettiin lähtemällä luontoon ja tutkimalla sitä, mitä nähtiin. Taiteilijat patikoivat vuorilla, katselivat ylhäältä avautuvia laajoja näkymiä, linnoja ja raunioita. He kulkivat pitkin Reinin rantoja, tarkkailivat valoa, joka siivilöityy puiden läpi, sumuja ja taivaalla alituisesti muuttuvia pilvimuodostelmia. Myös ”pienet” aiheet kuten puiden juuret, kivet ja kasvit kiinnittivät maalareiden huomiota.

Retkillä tehtiin luonnoksia, jotka sitten työstettiin ateljeissa valmiiksi. Niin pitkällä ei vielä oltu, että taiteilija olisi yrittänyt saada kankaalle välittömät vaikutelmat näkemästään. Impressionismin aika oli vasta tulossa.

Kesän valoa. Victoria Åberg maalasi kesällä 1860 Düsseldorfissa taiteilijoiden suosimaa

Sinebrychoffin Luonto opettaa -näyttelyn maalausluonnokset ovat itse asiassa modernimpia ja raikkaampia kuin niiden perusteella tehdyt valmiit työt.

Victoria Åbergin maalauksessa puiden läpi pilkottaa punakattoinen rakennus. Jacobi Garten -puisto ja siellä oleva talo olivat taiteilijoille hyvin tärkeitä, sillä talossa toimi taiteilijoiden vuonna 1848 SIRPA PÄIVINEN

LEVY Näin paukkupakkasilla tuntuu hauskalta kuunnella ääniä aivan toisenlaisesta maailmasta.

Kultasoinnun uusin levy Lapin kutsu – Napapiiriltä pohjoiseen (KSUCD 210) tarjoaa seitsemän äänimaisemaa Lapin luonnosta. Äänitteet on tehty seudulla, jossa taigametsä rajautuu polveillen puuttomaan avaraan tundraan.

Mikrofonit ovat saaneet talteen kiehtovia ääniä. Pohjantikka rummuttaa pontevasti yleisen sirkutuksen säestäessä, kuuluupa levyltä pienempienkin pörriäisten surinaa. Omista muistoista voi lisätä kesän tuoksut ja valon.

Laulujoutsenten joiku keväisenä aamuna on häkellyttävä. Aamuöisen riekkosuon äänimaisemassa kaikuu riekkojen käkätys ja kurina.

Piekana huutaa kuin olisi jäänyt oven väliin. Luen netistä, että piekanan pituus on 49–59 senttiä, ja siipien kärkiväli 120–150 senttiä. Ei uskoisi, että sen kokoisesta olennosta lähtee tällainen vinkuna.

Aapasuon metsäsaarekkeessa syntyy varsinainen konsertti korkealla lentävien kurkien ja oksilla tirskuttavien pikkulintujen yhteisvoimin.

Suomen suurimman kanalinnun, metson, soidin on täynnä kutsuvia naksutuksia ja pyrstön ja siipien lehahduksia. Metsokukot valtaavat 1–3 hehtaarin reviirin ja taistelevat siitä naapurikukkoja vastaan.

Lintujen tuntijat nauttinevat 36:n lajin tunnistamisesta. Muut voivat päästää vapaalle ja nauttia mielikuvien kesästä.

tunteja ja harjoittivat taitojaan ”uudessa naturalismissa” ja ”luonnon totuudessa”. Yksityisoppilaita ottavia vetäviä persoonallisuuksia löytyi kaupungista paljon.

Harjoitelmia pidettiin lopullisen teoksen raaka-aineena.”

Epäaiheita ja va RADIO Vuoden alusta Yle Radio

Suuria ilmiöitä. Johanna Korhonen ottaa tietoisesti hölmöksi leimautumisen riskin. Turha pelko, sillä Valkoista valoa -ohjelma panee ajatukset liikkeelle.

”

1:ssä on pyörinyt viikoittain uusi ohjelma Valkoista valoa, jota toimittaa Johanna Korhonen. Hän on paitsi monipuolinen pitkän linjan toimittaja, myös kirkkolaulaja ja vanhan musiikin tuntija, ja nämä ulottuvuudet punoutuvat ohjelmassa erottamattomasti yhteen.

Samaan mikrofoniin, johon Korhonen puhuu painavaa asiaa, hän myös laulaa väliin.

Ohjelmassa käsitellään suuria, ihmisten arkiseen elämään vaikuttavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Tähän mennessä on käsitelty muun muassa väsymystä,

kokouksia, kestävyysvajetta ja pelon kulttuuria. Tämän viikon teemana on matkailun ihanuus.

– Tällaiset teemat ovat epäaiheita, koska ne eivät oikein sovi sanomalehtien dynamiikkaan eikä niitä omista kukaan. Kun kuitenkin puhun näistä ja teen sen hyvin henkilökohtaisesti, otan tietoisen hölmöksi leimautumisen riskin.

50-minuuttisessa ohjelmassa on aikaa pohdiskella, ja ohjelman ilmava rytmi viettelee syviin mietteisiin.

Puhelaulun pätkät ja puhutun tekstin sekaan sommitellut draamalliset elementit käynnistävät kuulijan kummankin aivopuoliskon.

11

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Älä jännitä! Ylermi Rajamaa (Roni Räisänen) tutustuu thaihierontaan.

Oppaana Kendy Martiskainen (Sari Mällinen).

Kirves parantaa maailmaa Vaasankadulla TEATTERI Fjodor Dostojevskin

Jacobi Garten -puistoa. Hiekan taidemuseo, Tampere.

perustama Malkasten-yhdistys.

Talo hankittiin arpajaisten tuotolla. Päärakennuksessa oli juhlasali ja näyttämö, jossa taiteilijat esittivät muodissa olleita Lebende Bilder -kuvaelmia. Teatteri-, operetti ja musiikkiesityksiä järjestettiin. Oma taiteilijayhdistys oli perustettu vastalauseena vanhoillisena pidetylle akatemialle sekä Reininmaan ja Westfalenin taideyhdistykselle. – Malkasten muuten

tarkoittaa taiteilijoiden maalausretkillään käyttämää maalauslaatikkoa.

Vain kaksi suomalaista kävi läpi Düsseldorfin akatemian, vaikka kaupungissa opiskeli 25 suomalaista taiteilijaa. Norjalaisia oli 70, ruotsalaisia 50 ja tanskalaisia alle 20.

Kieli yhdisti pohjoismaiset taiteilijat. Miehet ja naiset retkeilivät ja maalasivat luonnossa yhdessä.

Naisilla oli myös paljon keskinäistä yhteydenpitoa, sillä akatemiaan heitä ei otettu ja Malkastenin toimintaan he pääsivät vain miesten seurassa.

Luonto opettajana -näyttely, Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40.

Avoinna ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 11–17, ma suljettu. Pääsymaksu 8/6 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

nhaa musiikkia – Äänisuunnittelija Pentti Männikkö on miettinyt tarkasti, millainen äänimaailma, tilat, sävyt, kaiut ja efektit toimivat. Olemme äänittäneet varastoon erilaisia jinglejä, välimerkkejä sekä kyseenalaistavia pikku kommentteja kuten: ”oletko tosissasi?”, Korhonen kertoo.

Puhejaksojen välillä kuullaan vanhaa musiikkia.

– Musiikin tarkoitus on syventää sanottua ja antaa kuulijalle aikaa ajatella. En selittele ohjelmassa musiikkivalintoja, mutta palautteen perusteella monet ovatkin oi-

valtaneet kappaleiden ja aiheen yhteyden.

Esimerkiksi kokouksia käsitelleessä ohjelmassa soitettiin renessanssiajan tanssimusiikkia, jonka levoton hyörinä kuvastaa kokousten tunnelmaa. Pelon kulttuuria ilmensi Palestrinan messu Missa Primi Toni, joka kuvastaa Korhosen mielessä matkaa pelosta valoon.

– Sitä paitsi satojen vuosien takainen musiikki tuo käsiteltäviin asioihin suhteellisuudentajua. Mediassa ”tärkeinä” pidetyt teemat ovat loppujen lopuksi ihmiskunnan historiaa vasten aika pikku

juttuja, Korhonen sanoo.

Parhaimmillaan ohjelman muoto kohtaa käsiteltävän aiheen tavalla, joka ulottuu perinteisen journalismin tuolle puolen.

Esimerkiksi väsymystä koskeneen ohjelman päätteeksi Johanna Korhonen lauloi tuutulaulua ja teki sen loppua kohden hidastuen ja hiljeten. Tarkoitus oli vaivuttaa kuulijat uneen ja vapauttaa heidät väsymyksestään.

Salla Korpela Valkoista valoa, Yle Radio 1 keskiviikkoisin klo 10, uusinta perjantaisin klo 14. Kuultavana Ylen Areenassa ensi lähetyksestä lähtien viikon ajan.

kirja Rikos ja rangaistus on päätynyt Tuomo Aitan taitavissa käsissä Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämölle. Tapahtumien miljöö on nykypäivän Helsinki.

Näyttämö jakautuu hämmästyttävän notkeasti Ylermi Rajamaan vuokrakämpäksi, kapakaksi, thaihierontapaikaksi ja katutyttöjen vastaanottotilaksi. Näyttämöikkunoiden takana avautuu ”Vaasankatu” juoppoineen, huorineen ja tavallisine ohikulkijoineen.

Roni Räisäsen tulkitsema ylioppilas Rajamaa on kaukana sankarista. Tyttöystävä on jättänyt, laskut kertyvät, ote on lipsahtanut käsistä. Tekee mieli vain vetää lakana pään yli ja käpertyä itsensä ympärille.

Räisänen näyttelee taitavan niukasti ja vetäytyvästi, mutta sitten taas ryhti oikenee ja silmiin syttyy palo. Hän näkee maailman hulluuden ja ahneuden, muttei kykene kääntämään sen suuntaa.

Vahinko vaan, että Räisänen on roolissaan aika samankaltainen koko ajan. Murhan jälkeiset tunnontuskat ja tunnustukseen johtava korvennus jäävät suurelta osin piiloon tarkemmasta filosofiasta puhumattakaan.

Sari Mällinen edustaa Ylermin äitinä ja thaimaalaisena hierojana arkista selviämistä: suljetaan silmät ja kestetään. Äiti kantaa pojalleen berliininmunkkeja ja puhtaita lakanoita sekä yrittää panna tähän puhtia loputtomilla sutkauksilla. Eikä hän ole siinä ihan väärässäkään. Niillä on paremmat edellytykset selvitä, jotka pärjäävät edes omien arkisten vastuidensa kanssa.

Vaasankadun kirjavaan maailmaan kuuluvat myös Ylermin kaveri Juha-Pekka Toivanen (Jari Virman), sisaren entinen miesystävä ravintoloitsija Svante (Juhani Laitala), Tanja-sisar (Essi Hellén) sekä thaihieronnan takapiru Jori (Laitala).

Hersyvän aito Juha Kukkonen on Seppo Martiskainen, entinen ravintoloitsija ja nykyinen juoppo.

Hänen enkelimäinen Sonja-tyttärensä kauppaa itseään antaakseen isälleen rahaa ja maksaakseen tämän velkoja. Misa Lommin Sonja on herkkä olento, jota usko kantaa ja kärsimys houkuttelee.

Napakka ja kiinnostava Rikos ja rangaistus jättää katsojan moniin mietteisiin, niin nautittava kuin se onkin. Näytelmän todellisuus on varmasti aito kuva maailmasta, joka meitä ympäröi. Mutta se on vain osa. Vaasankadun ihmisiä synkistää tieto siitä, että monilla menee tosi hyvin, ja valinnanvaraa riittää.

Tosi on: Kukkosen juoppoja tulee vastaan joka päivä, ihmiskauppa saa uusia muotoja, prostituutio kannattaa ja köyhän eurolla on monta ottajaa. Kun elämä alkaa luisua käsistä tai on luisunut jo useamman sukupolven ajan, ihminen ei ihan hevillä ryhdistäydy elämänhallintaan ja rikkaisiin ihmissuhteisiin.

Käsiohjelman takakannessa on pätkä Dostojevskia: ”Meidän on vain yksinkertaisesti lakattava syyttämästä olosuhteita, ja ajateltava ainoastaan kuolematonta sieluamme.”

Tämäkö olisi ratkaisu – yhdenlainen luovuttaminen? Ehkä sielusta huolehtiminen tarkoittaa myös sitä, että näkee todellisuuden ja tunnustaa ihmisen heikkouden, mutta pyrkii kuitenkin muutokseen. Vaalit ovat tulossa.

Sonja on löytänyt nöyrästä kärsimyksen kantamisesta sisäisen rauhan, vaikka ruumis kapinoikin kokemattomuuttaan. Rajamaa yrittää ravistaa häntä huomaamaan oman tilansa, mutta joutuukin tunnustamaan, että tytössä on häkellyttävää valoa.

Pahuutta, itsekkyyttä ja toisen alistamista ei voi kirveellä poistaa.

Ne asuvat meissä. Sielu voimistuu sisällämme, kun tunnustamme edes tämän.

Marja Kuparinen Rikos ja rangaistus. Ohjaus ja käsikirjoitus Fjodor Dostojevskin alkuperäisteoksen pohjalta Tuomo Aitta. Ensi-ilta Ryhmäteatterissa 10.2.

12

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Koonnut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kotimaa.fi

Kahlaajalintu pyrkii minusta ulos, lapaluissa kutisee, tynkii.

Pyydän heiltä siipirikkoisia hevosenpäitä ja kipsikäärerullia.

Kalaparvet kuin neulaparvet pistelevät iholla, kun minulle tuodaan naispatsaita kaikilta maailman meriltä.

Sirpa Kyyrönen

Yön vino valo raapii vatsanpohjaa kuu nostettu narulle kuivumaan Sanni Purhonen

Kutsu runoilijaksi. Sanni Purhonen (vas.) ja Sirpa Kyyrönen ovat tienneet ”aina” tai ainakin esiteinistä lähtien haluavansa kirjoittaa. Ja nimenomaan lyriikkaa.

Prinsessojen sukua?

Sanni Purhonen ja Sirpa Kyyrönen kirjoittavat naiskuvaa uudelleen, mutta eivät suostu vain naiskirjailijoiksi.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Sirpa Päivinen

os naispuolinen kirjailija antaa esikoisrunokokoelmalleen otsikoksi Naara tai Naispatsaita, millainen vastaanotto on odotettavissa?

– Nuori nainen kirjoittaa seksuaalisuudesta, oo!, Naaran (Daimon 2010) kirjoittanut Sanni Purhonen karrikoi.

Vieressä Naispatsaiden (Otava 2010) tekijä Sirpa Kyyrönen herahtaa allekirjoittavaan nauruun.

Molempien esikoiset tulivat viime syksyn kirjamarkkinoille. Sanni kertoo huomanneensa vasta jäl-

J

keenpäin, että runot muodostavat temaattisia kokonaisuuksia, joissa ruumiillisuus toistuu. Naaran tiiviin runokielen sisällä keskustellaan kuitenkin myös vihasta, heikkoudesta ja voimasta.

Naisrunoilijan leima ei Sirpa Kyyröstä suuremmin haittaa. Taipuisan naisenkaaren lisäksi teoksessa on mistä ammentaa: Raamattua ja Edith Södergrania, merta ja metsää vilisevää runokuvastoa.

– En tarttunut kynään tietoisesti feministinä tai vammaispoliittisena kirjoittajana, en ylipäätään lähtenyt liehuttamaan lippuja, vammaisjärjestö Kynnyksen aktiivi Sanni Purhonen kuvaa.

– Mutta ei feministi mikään huono etuliite ole.

Molemmat nuoret naiset ovat tienneet ”aina” tai ainakin esiteinistä lähtien haluavansa kirjoittaa.

Eikä mitä tahansa tekstiä, vaan nimenomaan lyriikkaa.

– Minulla ei ole koskaan ollut suurta romaanikäsikirjoitusta mielessäni, vaan olen tehnyt pieniä havaintoja arjesta ja työstänyt niitä runoiksi, Purhonen toteaa.

Hänen joskus vain yhden rivin mittaisissa runoissaan kaikuu ihas-

tus niukkoja muotoja suosivaan japanilaiseen lyriikkaan.

– Haluan karsia löysät pois ja terävöittää havaintoja.

Tyystin toisenlaiseen tekstiin on johdattanut Sirpa Kyyrösen kokemusmaailma.

– Kaikkea sanottavaa on mahdotonta pilkkoa yksinkertaiseksi.

Kirjoittaminen on rönsyilevää kaaoksenhallintaa, hän sanoo.

Naaran ja Naispatsaiden äänissä soi kokemuksia kivusta ja sairaalahoidosta. Kokoelmien sivuilla juoksee diagnooseja, lääkkeitä ja leikkauksia eikä kiellettyjäkään tunteita kaihdeta.

Molemmat runoilijat ovat kokeneet omakohtaisesti, millaista on olla hoidon kohteena sairaalassa.

Kyyröselle sairaala-aika oli sysäys tiiviiseen työhön ja kirjailijaksi tulemiseen.

– Tuli tarve kirjoittaa kaikki tunnot ulos.

Sanni Purhosen lapsuusmuistot leikkausjaksoista Auroran sairaalassa siirtyivät Naaran ”Aurora”-sikermään.

Naiskirjailijoiden teoksia luetaan herkästi kirjoittajansa elämää

ja kokemuksia vasten, Sirpa Kyyrönen väittää.

Vaikka Naispatsaiden puhujalla on yhteys elettyyn kehoon, kaikki ei tyhjene siihen. Kyyrönen etsi muiden naisten tarinoita ja toi kokoelmaansa uusia ääniä.

Sanni Purhonen ymmärtää lukijoiden halun samastaa runon puhuja ja teoksen tekijä. Hän ei myöskään kiellä omaelämäkerrallisia aineksia.

– Eihän kukaan kirjoita tyhjiössä. Eivät ne aiheet taivaaltakaan tipahda.

Naarassa risteilevillä tunteilla on osittainen yhteys Purhosen kokemuksiin.

– En kyllä muistaakseni miettinyt kenenkään tappamisesta, toisin kuin jotkut runojen puhujista, hän tarkentaa ja nauraa päälle.

Viha on helppo hyssytellä pois ja nähdä sairauden oireena, varsinkin jos kyseessä on lapsi tai vammainen ihminen.

Purhonen päätti toisin.

– Halusin antaa runoissani luvan vihata ja kokea poispainettuja tunteita.

Syövät ja syömishäiriöt kuluttavat Naispatsaissa puhujien ruumiita.

– Viha omaa ruumista kohtaan voi heijastua esimerkiksi elämänkumppaniin, Sirpa Kyyrönen miettii.

Silloin puoliso alkaa näyttää ihmishirviöltä, vaikka todellinen viha kohdistuisikin omaan epätäydelliseltä tuntuvaan kehoon tai mieleen.

– Jokainen nainen on prinsessojen sukua, Kyyrönen heittää.

Kokoelmat kierrättävät satuperinteestä tuttua prinsessakuvastoa. Naarassa prinsessa Aurora kimaltaa osion otsikossa, Naispatsaita-kokoelma marssittaa esiin niin Lumikin kuin Adalminankin.

– Prinsessat ovat yhtä aikaa kiehtovia ja ärsyttäviä, Purhonen napauttaa.

– Prinsessojen, kuten kaikkien naisten, niskaan kasataan valtavasti paineita. Sitä haluaisi sekä olla prinsessa että kääntyä prinsessasta pois.

Sirpa Kyyrösen prinsessat ovat yksi väline kohti suurempaa päämäärää, naiskuvan uudelleenkirjoittamista. Siihen pyrki myös Edith Södergran, yksi Sirpan kirjallisista esikuvista.

– Voi kysyä, onko mikään muuttunut sadassa vuodessa.

13

Kyllä kiitos!

Askel maksaa postimaksun.

Haluan lukunautintoja ja arjeniloa. Tilaan Askel-lehden 4 kk vain 22 €. Lisäksi 4 kk lehdet kaupan päälle! Etuni arvo 22 €.

Saan tilaajalahjaksi 5 kpl Martta Wendelinin enkelipostikortteja. Edun arvo 10 €.

Olen mukana 2 000 € matkalahjakortin arvonnassa!

Nimi

KK-6/11

Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin

Saat tilaajalahjaksi 5 erilaista Martta Wendelinin enkelikorttia.

Tilaajalahjaksi!

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Sähköposti

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

En tällä kertaa käytä etuja hyväkseni ja osallistun pelkkään arvontaan. Olen varustanut tilauskortin kirjepostimerkillä.

Tarjous on voimassa 31.3.2011 saakka. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

Tuttuja julkisuudesta ja uusia tuttavuuksia tavallisesta elämästä.

Koskettavia ja arkojakin aiheita pintaa syvemmältä.

Tilaa Askel

22€

vain

: Kaupan pääll!e 4 kk lehdet Tarinoita ihmisistä, kohtaloista ja monenlaisesta elämästä.

Tilaa lehti, jonka seuraan uppoutuu kuin kirjaan.

Askelesta huokuu lämpö ja läheisyys – aito toisesta välittäminen.

Askelen sivuilla jokainen on tasavertainen ja sinä lukijana voit tuntea kuuluvasi joukkoon. Löydät uskoa huomiseen ja eväitä jokapäiväiseen jaksamiseen. Anna Askelen kulkea rinnallasi, arjessa tukien.

Koukuttavia kolumneja: • Marianne Heikkilä • Olli Valtonen • Teemu Rinne • Mirja Sinkkonen • Eija-Riitta Korhola • Anna-Mari Kaskinen

Arvonnan säännöt: 2 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvotaan osallistuvat 15.12.2011 mennessä saapuneet tilaukset ja ei-vastaukset. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Arvonnan tulos julkaistaan Kotimaa- ja Askel-lehdissä. Kotimaa-yhtiöt maksaa arpajaisveron. Kotimaa-yhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan.

Voit tilata myös puhelimitse: 020 754 2333* tai sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi (mainitse tilauskortissa pyydetyt tiedot). * Puhelun hinta lankaverkosta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min)

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

14

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Vapaa voisi halutessaan valita toisin Joskus uskonnonvapaus on ristiriidassa muiden ihmisoikeuksien kanssa. Silloin tasapainotellaan.

Teksti Mari Stenlund Kuva Timo Saarinen

V

iime syksynä kauhisteltiin Tapani Koivuniemen johtamaa uskonnollista yhteisöä, jonka jäsenet tekevät ulkopuolisin silmin katsottuna järkyttäviä valintoja. Koivuniemen ohjeistamana osa jäsenistä laihdutti itsensä alipainoisiksi. Lapset ovat kotikoulussa ”suojassa ulkomaailmalta”. Koivuniemen firmassa paiskitaan liikaa töitä kehnolla palkalla. Keskusteluissa ihmeteltiin, miksi yhteisö saa jatkaa toimintaansa.

Pari vuotta sitten puhuttiin lestadiolaisten ehkäisykiellosta. Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä opetetaan, että ihmisen on hyvä ottaa vastaan kaikki lapset, jotka Jumala antaa. Suuri osa liikkeeseen kuuluvista pariskunnista kieltäytyy ehkäisystä, joissakin harvinaisissa tilanteissa jopa terveyden uhalla. Ovatko he aivopestyjä, kysyy moni.

Uskonnonvapauslain mukaan uskonnollisen yhdyskunnan tulee toteuttaa tarkoitustaan ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Tämä edellyttää, että uskonnollisen yhteisön on annettava jäsenelleen valinnanvapaus. Se toteutuu, kun yhteisön jäsen saa tehdä haluamiaan ratkaisuja tai kun hän voi erota yhteisöstä, jonka opetusta ei hyväksy. Ihminen on vapaa, kun hän voisi halutessaan myös valita toisin.

Harvoin on kuitenkaan itsestään selvää, milloin uskonnollisen yhteisön opetukset ja käytännöt loukkaavat yhteisöön kuuluvien valinnanvapautta.

Usein joudutaan punnitsemaan. Toisessa vaakakupissa on uskonnonvapauden suoma oikeus ilmaista uskonnollisia näkemyksiä ja antaa hyvän elämän ohjeita – vaikka paatoksellakin. Toisessa kupissa on uskonnolliseen yhteisöön kuuluvien oikeus terveyteen, tasa-arvoon, yksityisyyteen ja omien uskomustensa muodostamiseen.

Terveyttä tai henkeä uhkaavan uskonnon kohdalla epäillään herkästi Ihmisoikeusloukkausta. Äärimmäisissä tapauksissa valtio puuttuu asiaan.

Esimerkiksi uskonnollisesti perustellut joukkoitsemurhat pyritään estämään kuten muutkin itsemurhat. Vanhemmat eivät myöskään voi kieltää antamasta lapselleen välttämätöntä lääketieteellistä hoitoa. Suomen laki ohjaa tekemään esimerkiksi Jehovan todistajien lapsille tarvittaessa verensiirron, vaikka uskonnollinen yhteisö ja lapsen vanhemmat tätä vastustaisivat.

Aikuinen ja mieleltään kyllin terve ihminen voi kuitenkin tehdä itseään koskevia päätöksiä, vaikka ne olisivat terveyden kannalta haitallisiakin. Esimerkiksi ehkäisyä ei ole pakko käyttää, vaikka henki olisi vaarassa.

Entä jos uskonnollisen yhteisön opetus koetaan uhaksi

mielenterveydelle? Joskus helvetillä pelottelu voi olla niin ahdistavaa, että herkempi ihminen särkyy. Toisaalta moniarvoisessa yhteiskunnassa on siedettävä myös itseä ahdistavia näkemyksiä.

Etenkin lasten kohdalla on kuitenkin hyvä kysyä, miten uskontoa opetetaan niin, että samalla turvataan lapsen terve kasvu.

Uskonnonvapaus ja tasa-arvo ovat joskus ristiriidassa. Jos musliminainen hunnuttautuu, koska tulisi muuten tapetuksi, on ilman muuta kyseessä ihmisoikeusloukkaus.

Pakon puuttuessa voi nainen itse haluta käyttää huntua.

Suomessa valtio ei ole puuttunut hunnun käyttämiseen.

Ranskassa täyshunnut on määritelty naisen ihmisarvoa alentavaksi ja niiden käyttö julkisilla paikoilla on kielletty.

Kun evankelisluterilainen kirkko on hyväksynyt naispappeuden ja päättänyt, ettei työvuoroja saa järjestellä su-

Kommentti Mari Stenlund kirkkojakaupunki@kotimaa.fi

yös uskonnonvapaus on ihmisoikeus. Yleensä uskonnolliset yhteisöt toimivat niin, ettei vaikeita ristiriitoja uskonnonvapauden ja muiden ihmisoikeuksien välille synny.

Ristiriitatilanteissa testataan, mitä uskonnonvapaus suojaa. Jos terveyttä, yksityisyyttä tai tasa-arvoa painotetaan äärimmilleen uskonnonvapauden kustannuksella, on vaarana, että valtavirran näkemykset määrittelevät lopulta uskontojen opin ja toiminnan. Jos poikkeuksellisia näkemyksiä ja valintoja pidetään aivopesun merkkeinä, holhotaan uskonnollisin perustein päätöksiään tekeviä kuin lapsia tai mieleltään sairaita. Tällöin ei ole enää mielekästä puhua uskonnonvapaudesta.

Uskonnollisesta yhteisöstä voi erota, jos ei koe sen ohjeita ja oppeja omikseen. Joskus eroaminen voi tuntua äärimmäisen vaikealta, jos pelkää helvettiin joutumista ja läheisten ihmissuhteiden menetystä. On kuitenkin helpompaa erota omaa elämää rajoittavasta uskonnollisesta yhteisöstä kuin uskonnollisia yhteisöjä liikaa holhoavasta valtiosta.

Vaikeissa ristiriitatilanteissa on usein tarpeen välttää yleispäteviä tuomioita, joilla kokonainen yhteisö tai jokin opetus leimataan yksioikoisesti ihmisoikeusloukkaukseksi. Sen sijaan tulisi tutkia yksittäistapauksia ja auttaa ristipaineisiin päätyneitä yksittäisiä ihmisiä.

Yksioikoisten punnitusten vaarana on, että ihmisoikeuksia puolustettaessa voidaan niitä myös vakavasti loukata. Myös uskonnonvapaus on ihmisoikeus.

M

kupuolen mukaan, näiden päätösten vastaisesti toimiminen on määritelty oikeudessa syrjinnäksi.

Kuitenkin uskonnollisella yhteisöllä, kuten ortodoksisella kirkolla, on uskonnonvapauden myötä oikeus vihkiä vain miespappeja. Uskontokunnat saavat myös päättää siitä, siunaavatko ne samaa sukupuolta olevien parisuhteita vai ei.

Ihmisten koskemattomuutta saatetaan loukata uskonnollisessa yhteisössä ja puuttua hänen yksityisasioihinsa. Esimerkiksi tytön ympärileikkaus loukkaa vakavasti hänen oikeuttaan ruumiilliseen koskemattomuuteen. Uskonnollisista syistä tehdyt poikien ympärileikkaukset ovat sen sijaan Suomessa laillisia.

Ihmisoikeusliiton mukaan poikien ympärileikkauksiin on syytä myöntyä, joskin tavoitteena tulee olla niistä luopuminen asennekasvatuksen avulla. Lasten ruumiillinen kurittaminen, johon Koivuniemen yhteisössä ohjattiin, on rikos, eivätkä uskonnolliset perustelut asiaa muuksi muuta.

Vaikeampia rajatapauksia kohdataan, kun pohditaan, milloin yksityisyyttä loukataan. Jos Koivuniemi utelee ”sielunhoitoon” tulleen suhtautumista suuseksiin, koetaan se ihmisoikeuksien kannalta arveluttavaksi.

Ihmisoikeusliitto puolestaan määritteli lestadiolaisten ehkäisykiellon yksityisyyden suojaa rikkovaksi ihmisoi-

15

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Kuka arvioi? Kun ihminen tekee omia ratkaisujaan, on oleellisen tärkeää se, kuka määrittelee oikean ja väärän.

Vapaa ihminen tietää, että vaihtoehtojakin on olemassa.

Ihmisoikeuksia puolustettaessa voidaan niitä myös vakavasti loukata.”

”

”

Aivopesussa tunkeudutaan ihmisen mieleen ja ohjaillaan hänen uskoaan haluttuun suuntaan.”

keusloukkaukseksi. Ihmisoikeusliitto ei kuitenkaan esitä suoraan, että ehkäisyn synniksi leimaama opetus tulisi kieltää lailla.

On tärkeää, että uskonnollisissa keskusteluissa voidaan käsitellä arkoja aiheita. Hyvää elämää koskeva opetus koskee

usein myös hyvin yksityisiä elämän alueita.

Olisi outoa, jos uskonnollinen yhteisö ei saisi suositella jäsenilleen ihanteellisina pitämiään ratkaisuja ja tukea niihin pyrkimistä.

Ehkäisykiellosta käydyn keskustelun perusteella haasteena näyttää olevan, miten ihanteiden noudattamiseen rohkaistaan niin, että ihmiselle jää valta tehdä omat ratkaisunsa.

Uskonnollinen aivopesu voidaan määritellä koskemattomuuden loukkaamiseksi. Aivopesussa tunkeudutaan ihmisen mieleen ja ohjaillaan hänen uskoaan haluttuun suuntaan. Tällöin ihmisen uskonnonvapaus ei toteudu: hän ei usko omia uskomuksiaan, vaan jonkun toisen.

Aivopesusta varoittelee esimerkiksi Uskonnon uhrit ry, jonka mukaan ”ilmiö on hyvin tavallinen uskonnollisissa yhteisöissä”.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketolan mukaan aivopesuväitteiltä puuttuu kuitenkin tieteellinen näyt-

tö. Ketola huomauttaa, että suurin osa erikoisten uskonnollisen liikkeiden kanssa kosketuksiin tulevista ei koskaan liity niiden jäseniksi.

Suurin osa liikkeestä eroavista lähtee ilman dramatiikkaa.

Syytteen aivopesusta esittää vain liikkeistä eronneiden pieni vähemmistö. Ketolan mukaan tieteellinen tutkimus on osoittanut, että tapa, jolla uskonnollisissa liikkeissä vaikutetaan ihmisen mieleen, ei poikkea oleellisesti siitä, miten häneen vaikutetaan uskonnollisten yhteisöjen ulkopuolella.

Koivuniemen yhteisöstä keskusteltaessa on kannettu erityistä huolta lapsista. Antaako uskonnollisesti värittynyt kotikoulu riittävät eväät itsenäisten ratkaisujen tekemiseen?

Amerikkalainen filosofi Martha Nussbaum on korostanut koulutuksen merkitystä valintakyvyn kehittymisessä.

Hänen mukaansa uskonnolliset yhteisöt eivät saa liikaa suojella jälkikasvuaan ulkopuoliselta tiedolta.

Hyvä koulutuksessa lapsi oppii eläytymään eri näkökulmiin, käyttämään mielikuvitustaan ja saa tietoa erilaisista vaihtoehdoista. Silloin hän voi aikuistuttuaan tehdä vapaita valintoja.

Ihminen ei voi valita toisin, jos häneltä puuttuu tieto vaihtoehdoista. Kun lapsi on saanut kunnollista koulutusta, ja hänen perustarpeensa on riittävästi tyydytetty, voidaan Nussbaumin mielestä olettaa, että lapsi tekee aikuisena aidosti omia valintoja, vaikka ne olisivat valtaväestön mielestä outojakin.

Kirjoittaja on sosiaalietiikan tohtorikoulutettava Helsingin yliopistosta.

Lähteet: Martha Nussbaumin ajattelu: Sosiaalietiikan määräaikaisen professorin Ville Päivänsalon haastattelu sekä Nussbaumin teokset Women and Human Development ja Liberty of Conscience.

Kimmo Ketola: Uususkonnot yhteiskunnallisena ilmiönä.

Osa Uskonnot ja yhteiskunta -julkaisua. www.eduskunta.fi/fakta/vk/tuv/tutkas/julk0302.pdf www.uskontojenuhrientuki.fi www.ihmisoikeusliitto.fi Valitut. HS Kuukausiliite 12 / 2010. Toim. Anu Nousiainen.

Seurakunnissa tapahtuu 17.2.—23.2.

16 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–18. p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Vahtimestarit

p. 2340 3220.

Diakonian päivystys ke klo 16–18, p.

2340 3200.

To 17.2. klo 13 Torstaikerho. Marjut Chugh: Miten kristinusko tuli Intiaan.

Su 20.2. klo 10 Messu. Anne-Maria Ranta–aho, Mari Järvinen ja Ari Häyrinen.

Klo 16 Siionin Kanteleen lauluseurat.

Kahvitarjoilu klo 15.30 alkaen. Järjestää Evankelinen Lähetysyhdistys ja Haagan seurakunta. Puhe rovasti Tuula Sääksi, mukana rovasti Ismo Törrönen, Mari Järvinen ja Ari Häyrinen.

Ma 21.2. klo 18 Rauhanyhdistyksen seurat kirkon takkahuoneessa.

Ke 23.2. klo 18 Raamattupiiri.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Vahtimestarit

p. 2340 3230.

Diakonian päivystys ma klo 9–11, p.

2340 3200.

Ke 16.2. klo 18.30 Psalmi-ilta. Jukka Palolan johdolla Psalmit 137 ”Kitalakeen tarttuva kieli” ja 138 ”Ylpeän erottaa jo etäältä”. Klo 20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen.

To 17.2. klo 9 Aamurukouspiiri. Klo 10– 11.30 Perhekerho. Lauletaan yhdessä.

Klo 19 Nuorten aikuisten raamattupiiri kirkon kivijalassa.

Su 20.2. klo 10 Messu. Seppo Lappalainen, Hannu Vapaavuori ja Hanna Rämö.

Klo 18 Pyhäillan messu. Hannu Vapaavuori ja Hanna Rämö.

Ti 22.2. klo 13 Lähetyspiiri.

Ke 23.2. klo 12 Keskiviikkokerho. Kaarina Johansson aiheenaan Raakel Liehun kirja: Helene. Klo 18.30 Kurkistus kulissien taa. Taiteilijavieraana mezzosopraano Ulla Raiskio. Kaikki ovat tervetulleita tähän Suomalaisen Oopperayhdistyksen iltaan. Klo 20 Iltamessu.

Anne-Maria Ranta-aho ja Elisa Solasaari.

Lassilan seurakuntakoti ■ Leiviskätie 4, p. 2340 3220.

Torstaisin klo 7.30 Aamurukouspiiri.

Pe 18.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Lauletaan yhdessä.

Su 20.2. klo 12 Messu. Anne-Maria Ranta-aho ja Ari Häyrinen.

Ma 21.2. klo 13 Tapaamistupa. Klo 19 Miestenpiiri.

Pappilantien Pysäkki

Muuta Päiväleiri koululaisille 21.–25.2. Talvilomalla mukavaa päivätoimintaa koululaisille (7–10 v.) klo 9–16 Hakavuoren kirkolla, Tolarintie 1. Päivämaksu 4 euroa sisältää monipuolisen ohjelman, lounaan ja välipalan. Ilm. ja tied. Antti Sneck, p. 2340 3203 tai Marja-Liisa Selin, p. 050 5634 960.

Eläkeläisten leiri 7.–11.3. Hollolassa, Siikaniemen leirikeskuksessa. Hinta 120 euroa sisältää matkat, majoituksen 2 hengen huoneissa sekä täyshoidon.

Ilm. 28.2. mennessä p. 2340 3223/Maarit Nuorkivi.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.freewebs.com/lapyska.

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 (vahtimestari).

To 17.2. klo 12 Tankki täyteen -ruokailu (työttömät 1e/muut 2e), hartaus.

Pe 18.2. klo 14.30 Laulumusiikkikerho 1–3-lk:laisille (auditorio) sisäänkäynti päiväkerhon kautta, Bäckman.

Su 20.2. klo 10 Messu, Simoila, Tikkanen, Lankinen, kahvihetki.

Ti 22.2. klo 19 Raamattuilta, Tuomarien kirja, Simoila.

Ke 23.2. klo 14 Keskiviikkokerho, Tikkanen.

Leivänjako ma ja to klo 9–10 sekä ti klo 14–16. Diakoniapäivystys ti klo 14–16.

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, p. 2340 3340 (vahtimestari).

To 17.2. klo 18.00 Raamattu- ja rukousilta, Kirsti Aaltonen.

Su 20.2. klo 16 Venäjänkielinen raamattupiiri. Klo 18 Viulu soikoon -konsertti, Camilla Bäckman (viulu), Risto Lappalainen (piano), Ilkka Bäckman (juontaja).

Ti 22.2. klo 12.30 Etsimässä ja löytämässä – keskustelu- ja raamattupiiri.

Ke 23.2. klo 10–13 Kappelikahvila kahvi/tee/mehu+kahvileipä 1 e. Klo 14–16 Taidepiiri.

Diakoniapäivystys ke klo 14–15.

Herttoniemenrannan kerhotila ■ Laivalahdenkaari 28

Ke 23.2. klo 16.30 Vauvan kanssa laulellen (3kk–3v), Bäckman.

■ Haagan pappilantie 2. Avoinna

Kulosaaren kirkko

ma–ti klo 12–14. p. 2411 756 Ma 21.2. klo 12 Mikko Paloniemi aiheenaan Antti Tuurin kirja: Pohjanmaa. Ti 22.2. klo 12 Seurakunnan edustaja.

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (vahtimestari).

Su 20.2. klo 10 Messu, Jerkku, Tamminen, kirkkokahvit. Klo 12 Pyhäkoulu, Jerkku.

Taivaan tähden

Kulosaaren seurakuntatalo ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (vah-

timestari).

To 17.2. klo 9–12 Perhekerho. Klo 13– 14:30 Torstaikahvila. Klo 17–19 Perheiden oleiluilta, Jerkku. Klo 17.30–19 Kirkkokuoro.

Ti 22.2. klo 18 Martat, vuosikokous.

Diakoniapäivystys ti klo 10–12.

siikkia. Vapaa pääsy, ohj. 5 e YV:lle. Kahvitarjoilu.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680

Su 20.2. klo 10 Messu, Sippola, Kotakorpi, Oksanen. Kirkkokahvit. Klo 15 Vironkielinen messu Ti 22.2. klo 10–12 Muskari ja perhekerho. Klo 13–16 Puuhakerho 1–3-lk:lle.

Klo 17–18 Perheliikunta. Klo 18 KanMyllypuron kirkko gaspuukerho, Keramiikkapaja ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (vahtiTi 22.2. Tiistaiolohuone ala-aulassa, mestari). ruokailu klo 11.30–12.30, 2e, veTo 17.2. klo 12–14 Senioreiden nyttelyjumppa klo 10–11, Ystävänpäivän juhla, sulkapallo klo 12–13, SeuraRopponen, Simoila, Keimiesten peliryhmä nänen, Lankinen, Puusklo 13.15–14.15, kuntokunnat ka, lounasruokailu 2 e. sali klo 9–15. Maksutverkossa: www.

Pe 18.2. klo 10.30 Vautomia van kanssa laulellen helsinginseura- Kahviaula klo 14–18, (3kk–3v), Bäckman. leivonnaisia, neulontaa, kunnat.fi Klo 16 alkaen Kodittoseurapelejä mien yö, Vatka, Puuska, To 24.2. klo 15 Viron Itselämmin ruoka, saunamahnäisyyspäivän sanajumadollisuus yöpyjille, iltahartaus klo lanpalvelus ja klo 18 Konsertti.

19, yöpymismahdollisuus kirkolla.

Aleksander Sünter ja muusikot OORT Su 20.2. klo 12 Jumalanpalvelus, Helayhtyeestä. Vapaa pääsy, ohj. 5e seppä, Lankinen, kahvihetki. Klo 18 KieLa 19.3. klo 12–18 Hiljaisuuden päivä. lin, palkein, koskettimin -konsertti.

Hiljaisuus, rukoushetket, lepo, ehtoolliSibelius-Akatemian oppilaita. Vapaa sen vietto rytmittävät ja kannattelevat pääsy. hiljaisuutta. Mahdollisuus sielunhoidolliMa 21.2. klo 13.15 Musakerho 1–3-lk: seen keskusteluun. Maksu 5e sis. keittolaisille, Bäckman. lounaan ja kahvin. Ohj. Päivi Hakkari– Ke 23.2. klo 12.30–13.30 KeskiviikkoOhmero ja Sinikka Metiäinen. Ilm. Kirsi ruokailu (1e).

Matilainen, p. 2340 3611 ma–pe klo 9–13, Aulakahvila ja kirjasto avoinna ma–to kirsi.matilainen@evl.fi klo 10–15 ja pe klo 10–12. Seniorisumpit To 24.3.–12.5. klo 18–19 Asahi-terveysliiSenioritalossa pe klo 13, Yläkiventie 7, kuntaryhmä, h. 15e. Ilmainen tutustukahvitarj. Diakoniakirppis Neulapamiskerta 3.3. Ilm. paivi.hakkari-ohmedontie 7 (Myllynsiiven pääty) ke–la klo ro@evl.fi, p. 2340 3616. Ohj. Tommi 10–14. Elintarvikkeiden jako ma, ke, Huovinen pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla olMyötämäki tava viim. klo 9.30. Diakoniapäivystys ■ Siltasaarenk. 28, p. 2340 3646, auto klo 13–15. ki ke 18–20, to 12–16, www.myotamaki.fi To 17.2. klo 13 Tuolijumppa. Klo 14–16 ■ Virasto, Neljäs linja 18, avoinna Punainen lanka -sukkapiiri ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p.

Nuoret aikuiset 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. PäivysTo 17.2. klo 18 Kivimessu, Mattsson, tävä pappi viraston aukioloaikoina, Partti, Gripentrog. Lastenhoito järjestetp. 2340 3602. Diakoniatoimisto avoinna ma, ti, to klo 10–12, ke klo 14– ty messun ajaksi. Jatkoilla Kappelisalissa improvisoi Ylioppilasteatterilaisia 16. Tapaamisiin varataan aika ensisij. ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p.

Merihaan 2340 3618

Kallio

palloilutalo

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

Auki ma, ti, ke, pe klo 12–17, to klo 12– 19, la–su klo 10–18 Su 20.2. klo 10 Urkumessu, Lindfors, Männistö, Raamat, Pirttimaa, avust.

Kristiina Hehku. Messun ordinarium– osat korvataan Frescobaldin urkumusiikilla. Kirkkokahvit. Klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus. Klo 16 SirkkaLiisa Jussila-Gripentrog ”40 vuotta Kallion urkurina” soittaa Bachin mu-

■ Haapaniemenkatu 14 B La 19.2. Sähly, klo 10–11 Ala-asteikäiset, klo 11–12 Rauhallisempaa peliä ala–asteikäisille, klo 12–13 Nuorille

Leikkipuisto Brahe ■ Porvoonkatu 4 Pe 18.2. klo 10–13 Talvitapahtuma. Hevosajelua, lumimaalausta, buffet, grillimakkaraa, YV-tuotteita Lisät. muusta toiminnasta viikko-ohjelmasta ja kotisivuilta

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. (09) 2340 3800, fax (09) 2340 3801, kannelmaki. srk@evl.fi. Päivystävä pastori: ma– pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke 23.2. klo 10–12, p. (09) 2340 3853.

Su 20.2. klo 10 Messu, Kaisa Hirvonen, Kari Härkönen. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa.

Ke 16.2. klo 19 Viikkomessu, Markus Ek, Sirkku Rintamäki.

Pe 18.2. klo 9.30 Aamurukoushetki kappelissa. Kaikille avoin rukous- ja hiljentymishetki.

Ti 22.2. klo 10.30 Ikiliikkujat-sauvakävelyryhmän lähtö kirkolta, Jennyssä Päivän Sana ja kahvit. Klo 15–19 Työtupa kurssihuoneessa, askartelua ja käsitöitä. Klo 18.30 Pelimannin raamattupiiri pienessä salissa.

Ke 23.2. klo 10 Raamattupiiri kerhohuoneessa. Klo 19 Viikkomessu, Olavi Hatakka, Anne Myllylä.

Malminkartanon seurakuntakoti ■ Vellikellonpolku 8 Sunnuntaisin klo 11 Pyhäkoulu yli 7-v. ja klo 12 Tenavavartti alle 7-v. kerhohuoneessa. Torstaisin klo 18.30 Raamattupiiri.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9 Diakoniapäivystys ke 23.2. klo 10–12 vain kirkolla.

Keskiviikkoillan kahvit klo 17–18.30 aikuisten toimitilassa, 16.2. Lauletaan!

Laulattamassa Anne Myllylä, 23.2. emäntänä Raili Kettunen.

Muuta Perhekerhot ma klo 9.30 Toimintakeskus Jenny, ti klo 9.30 kirkon Nurkka, to klo 9.30 Maununnevan seurakuntakoti.

Ilta Kannelmäen kirjastossa ke 23.2. klo 18 (Klaneettitie 5). ”Meidän juhlat – entä teidän?”. Oman uskontonsa keväisistä juhlista kertomassa isä Veikko Purmonen ortodoksisesta kirkosta, imaami islamilaisesta yhdyskunnasta ja Kannelmäen seurakunnasta Aili Raitavuo ja Anne Myllylä. Puhetta ja musiikkia.

Yhteisvastuu 2011. Ole hyvä. Ole arkienkeli. Lähtisitkö mukaan Yhteisvastuukeräyksen lipas- tai listakerääjäksi?

Tied. ja ilm. Nina Rajamäki, p. (09) 2340 3823.

Naisten illallinen su 6.3. klo 17–19.30 seurakuntasalissa. ”Sisaremme maailman katolla”. Kirjailija Pia Perkiö kertoo Nepalista. Musiikkia Sirkku Rintamäki, Terhi Jalo ja Tiittu Paju. Mukana Riitta Järvinen ja Nina Rajamäki. Tarjolla nepalilaista ruokaa. Myyntipöytiä. Illal-

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta MATTI KOLHO / KUVAARIO

Lahjaa vaan Ahdistunut nuori nainen näyttää Raamattuaan sairaalateologille psykiatrisessa sairaalassa. Kirja on tarkkaan luettu, sen näkee tiheistä alleviivauksista. Ja senkin, että niissä on selvä linja: kaikki tuomion sanat nainen on poiminut itselleen. Armon ja rakkauden hän ohittanut kokonaan.

Naisen itseensä kohdistama tuomio koskettaa keskustelukumppania. Hän miettii, mitä tälle on elämässä tapahtunut. Mistä viha on peräisin? Näistä kysymyksistä alkaa sielunhoitajan ja hoidettavan yhteinen matka.

Tapaamisen kertoja on edesmennyt sairaalasielunhoidon pioneeri Irja Kilpeläinen, joka opettaessaan sielunhoitoa korosti kuuntelemista ja kuulemista, että voisi auttaa ihmisiä eheytymään ja löytämään armollisen Jumalan.

Sairas nainen oli ottanut Jumalan tuomion itseensä niin, että oli vaarassa tuhota itsensä. Joku toinen armosta osattomaksi jäänyt ottaa itse tuomarin roolin ja siirtää tuo-

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

mion itsensä ulkopuolelle, tiukaksi kontrolliksi toisille.

Siihenkin Raamatusta löytyy kylliksi todistuslauseita.

Tuolloin Raamatun perussanoma, Jeesuksessa ilmi tullut rakkaus ja anteeksiantamus, jää sivuasiaksi.

Vihan täyttämään mieleen ei mahdu armoa, ei itselle eikä toisille. Siksi oman vihansa tunnistaminen on niin tärkeää. Ja anteeksianto.

Armo on lahja. Sitä ei voi ansaita, mutta jos sen saa kokea, syntyy mieleen kiitollisuus. Lahjaksi sekin.

Runoilija Raakel Liehu kirjoittaa: ”Sitä sanotaan armoksi.

Siinä on anteeksiantamusta puolet, rakkautta puolet.”

Eeva Hurskainen

3. sunnuntai ennen paastonaikaa Ansaitsematon armo Valoa päivääsi. Tuomio ja viha estävät elämää.

Liturginen väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 18: 2–7, 5.Moos. 7: 6–8, Fil. 3: 7–14, Matt. 19: 27–30

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

liskortti 15 e ennen tilaisuuden alkua tai ennakkoon virastosta. Illan tuotto Yhteisvastuulle.

Veturi-ryhmä masentuneille alkaa ti 8.3. klo 18 Jennyssä. Etsitään yhdessä voimavaroja ja iloakin elämään. Tied. ja ilm. Heli Salo, p. (09) 2340 3842 tai Sofia Tolonen, p. (09) 2340 3224.

Taideterapiakurssi torstaisin ajalla 17.3.–14.4. klo 17–18.30 kurssihuoneessa.

Hinta 40 e. Ilm. ohjaaja Sirkka-Liisa Kangas, p. 040 520 5877 tai sirkkaliisa.kangas@gmail.com.

Seurakunnissa tapahtuu 17.2.—23.2.

TaizĂŠ-messu su 20.2. klo 18, Malmin kantaattikuoro, joht. Heikki Poutanen; Pirkko Poisuo, liturgi.

Soppakirkko to 17.2. klo 13. Maksuttoman aterian alussa lyhyt hartaus.

Kirjallisuusilta to 17.2 klo 18.30. �Runosta lauluksi� – muusikko Pirjo BergstrÜm johdattaa laulujen syntyyn.

Kuurojen raamattupiiri ti 22.2. klo 17.

Pihlajamäen kirkko

Lauttasaari

■Liusketie 1, p. 2340 4427 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4487 Messu su 20.2. klo 10, Jukka Holopainen, Antti Ylinen, Merja Wirkkala.

Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus

Pihlajiston seurakuntakoti

â– Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

■Tiirismaantie 4, p. 2340 4437 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4480 Olohuoneessa musiikkihartaus to 17.2. klo 12, Timo Olli, Timo Ahoinpelto.

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 16.2. klo 18 Avoin rukouspiiri, Bporras. Klo 19 Viikkomessu, Reima Niemelä, Aino Valojärvi.

To 17.2. klo 9.30–12 Aamuklubi, B-porras, Terhi Lahdensalo: parisuhteen palikat. Klo 13 Torstaipiiri, srk-sali, mukana vapaaehtoistyÜn koordinaattori Eliisa Iivanainen. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, B-porras. Klo 18 Nuorten krypta ja klo 20 Nuorten messu.

La 19.2. klo 18 Brahms-konsertti, John Emanuelsson, viulu ja Seppo Tarhio, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Su 20.2. klo 10 Messu, Reima Niemelä, Annette Markkunen, Marjukka Andersson. Klo 16 International afternoon, mukana 25 v. Papua-Uudessa-Guineassa asunut kielitieteilijä Liisa Berghäll, Bporras. Klo 18 Kielin, palkein ja koskettimin, Sibelius-Akatemian opiskelijoita konsertoi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Klo 18–21 Nuorten aikuisten krypta.

Ma 21.2. klo 13 Lähetyksen kahvihetki, Heidi Tirkkosen terveiset Swazimaasta, B-porras.

Ti 22.2. klo 11–12 Aamuvirkut yhteislaulajat, B-porras. Klo 15–18 DiakoniatyÜntekijä vanhustentalolla, Pohjoiskaari 1–3.

Ke 23.2. klo 18 Avoin rukouspiiri, Bporras. Klo 19 Viikkomessu, Pirjo TyÜrinoja, Aino Valojärvi.

Muuta Lounaspalvelu ma–to klo 12–13, B-porras. Lounaan hinta 5 e, jälkiruoka 1 e.

Hiihtolomatoimintaa varhaisnuorille ma–ke 21.–23.2. Toimintapäivät järjestetään rovastikunnallisesti Ruoholahden kappelilla, hinta 15 euroa päivältä.

Maanantaina käydään Hakaniemen leikkiluolassa, tiistaina Teatteri-museossa ja keskiviikkona Luonnontieteellisessä museossa. Ilmoittautumiset ja tied.

Teijo (Teiska) Junnola, p. 2340 4305, teijo.junnola@evl.fi Yhteisvastuukeräys 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Keräyksen hyväksi järjestetään la 5.3. klo 11–13 talvirieha kirkolla.

Malmi ■Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 2340 4402.

Puistolan kirkko ■Tenavatie 4, p. 2340 4425 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4485 Messu su 20.2. klo 10, Esa Järvinen, Petri Jukanen, Ulla Pesonen. Lähetyskahvila.

Pukinmäen seurakuntakoti ■Säterinportti 3, p. 2340 4422 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4482 Messu su 20.2. klo 12, Jukka Holopainen, Antti Ylinen, Heikki Poutanen. Kirkkokahvit.

Viikolla 8 ei ole Porttikahvilaa ja kirpputoria, diakoniapäivystystä, koululaisten kerhoja eikä päiväpiiriä (perhekerho on) Yhteisvastuutapahtuma ke 2.3. klo 12– 15 Porttikahvilassa.

Karjalanpiirastalkoot yhteisvastuun hyväksi ke 2.3. klo 9–13 seurakuntakodilla. Ilm. 25.2. mennessä p. 2340 4422.

Siltamäen seurakuntakoti ■Jousimiehentie 5, p. 2340 4424

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4484 Messu su 20.2. klo 12, Pirkko Poisuo, Janne Keränen, Elina Tofferi. Lähetyskahvila.

Yhteisvastuukonsertti 20.2. klo 18.

Anna Immonen, laulu, Elina Tofferi, urut ja piano. Ohjelma 10/5 e.

Soppakirkko ke 23.2. klo 13. Hartaus ja ilmainen keittolounas.

Meilahden kirkko ■Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahtim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700, meilahti. srk@evl.fi. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 diakoniatoimisto, Meilahti Su 20.2. klo 11 Messu, Porthan (l), Paavo Ripatti (s), Vuorio (k), Juulia Heeger, sopraano. YstävyysseurakuntatyÜn kirkkopyhä. Kirkkokahvilla vieraana suurlähettiläs Jaakko Blomberg Ke 16.2. klo 11.30 Ruokarukous ja lounas, 19 rukouspiiri To 17.2. klo 13 Torstaipiiri Pe 18.2. klo 7.30 Avoin aamurukous, 9.45 perhekerho, 19 Raamattupiiri La 19.2. klo 10–18 Opetuslapseuteen kasvaminen – seminaari, lähetyspastori Ulla Kuisma. Ilmoitt. virasto p. (09) 2340 4700 Ti 22.2. klo 15 Naisten Forum, AnnaKaarina Mäkelä, Kalevala Koru Oy: Mitä koruilla voi viestiä? Klo 18 Lähetyspiiri, Hilvo Ke 23.2. klo 11.30 Ruokarukous ja lounas, 19 rukouspiiri To 24.2. klo 13 Torstaipiiri

â– Tilkank.5, p. 2340 4782 Ke 16.2. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka, 18 arki-illan ehtoollinen, Nuora, To 17.2. klo 10 Perhekerho, 12 ruokailu Ke 23.2. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka, 18 Raamattupiiri To 24.2. klo 10 Perhekerho, 12 ruokailu

Tapulin seurakuntakoti

Vapaaehtoistoiminta

■Maatullinkuja 4, p. 2340 4426 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4486 Päiväpiiri ja syntymäpäiväjuhla to 17.2. klo 13.

Puuroateria ma 21.2. klo 11. Maksuton ateria tyÜttÜmille ja eläkeläisille.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus la 12.3.2011 klo 10–16 Meilahden kirkon srk-salissa, Pihlajat. 16. Koulutus on tarkoitettu uusille Meilahden seurakuntaan vapaaehtoisiksi haluaville ja seurakunnassa jo vapaaehtoisena toimiville.

Koulutuksen pääteemana on ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus sekä seurakunnan vapaaehtoisena toimiminen. Tule tutustumaan eri vapaaehtoistyÜmahdollisuuksiin. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 9.3.2011 mennessä diakoni Lauri Anttila p. 050 3877 154 tai lauri. anttila@evl.fi

â– Kunnantie 1, p. 2340 4420

■Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut Debora Hoivakoti Harmonia (09) 75180200 Debora Kotihoito (09) 45590096 www.debora.ďŹ

Avo

sunnuninna t klo 12 aisin –16 Sun

sukkala nuntaisin ng 5â‚Ź ost at lahjaksi o 1 etu/a ksesta siakas

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus

virasto) Ke 16.2. klo 10 Keskiviikkokerho Ma 21.2. klo 13 Ă„iti Teresa -piiri Ke 23.2. klo 10 Keskiviikkokerho

Nuoret

tiedustelut p. 09 4770 3053 tai 0400 341 306 Haaga Maunula Vuosaari www.ilmarihelanderinvanhustensaatio.fi

■Maistraatintori, Winqvistink.2, p. 2340 4780 Su 20.2. klo 11 Pyhäkoulu To 17.2. klo 10 Perhekerho, 18 Siionin virsi -seurat Ma 21.2. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit, 18 kirjallisuuspiiri, Siri Husvedt: Kaikki mitä rakastin, 18 keskeneräisten käsitÜiden kerho Ti 22.2. klo 8 Rukousaamiainen To 24.2. klo 10 Perhekerho, 18 Uskon akatemia – keskusteluilta uskon keskeisistä aiheista

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4483 Messu su 20.2. klo 12, Jarno Raninen, Meri Ala-Kokko, Merja Wirkkala.

â– Agronominkatu 5, p. 2340 4429

$YDD RYL +HODQGHU NRWLLQ kodinomaista pitkä - tai lyhytaikaista asumista, hoivaa ja huolenpitoa, maukasta kotiruokaa. MyÜs pariskuntaasuntoja.

Länsi-Pasilan kappeli

â– Nousiaistent. 6 (p. 2340 4700 krh-

Malmin kirkko Diakonia: ajanvaraus ma klo 9–10 ja ke klo 10–11 p. 2340 4481 Messu su 20.2. klo 10, Pirkko Poisuo, Janne Keränen, Heikki Poutanen.

Meilahti

â– Veljestentie 6, p. 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4488 Messu su 20.2. klo 12, Esa Järvinen, Laura-Elina Koivisto ja Terhi Aho.

■Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428

â– Puistolantie 1 Seurat su 20.2. klo 14.

Ruskeasuon seurakuntakoti

Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11p.

2340 4489 Messu su 20.2. klo 10, Jarno Raninen, Anni Punkka, Terhi Aho. Pyhäkoulu.

Kirkkokahvit.

Konsertti su 20.2. klo 18. Maija Kontunen, viulu, Liisa Ukkonen, piano. Ohjelma 5e.

Jakomäen kirkko

Esikoislestadiolaisten rukoushuone

Tapanilan kirkko

Viikin kirkko

17

Mikael ■Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802. DiakoniatyÜ: p. 2340 4818, katso aluejaot ja vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

Pohjoismaiden parhaasta

merkkilankaliikkeestä laaja lanka- ja käsityÜtarvikevalikoima edulliseen hintaan. Meiltä lÜydät matonkuteet, poppanakuteet ja muut kankaankudontamateriaalit.

Tuhansia kiloja lankaa, satoja värejä alk. 0,60/kerä.

Kiloittain vielä halvemmalla!

Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki, Avoinna: ma – pe 10 –19, la 10 –16, su 12–16, (09) 774 1177

www.lankamaailma.ďŹ

Lankamaailma Tampere, Possijärvenkatu 1, 33400 Tampere (Lielahti), 010 3222 555

4PLFSJUPO TVVIVOQBOUBWB UFSIBLLB UFSWFZTIFSLLV 3VPIPOKVVSJ QBMWFMFF NZĤT *UøLFTLVLTFTTB

)VSNBBWBU

)VOBKBWPIWFMJU

)FSLVMMJTJTTB IVOBKBWPIWFMFJTTB FJ PMF MBJOLBBO MBLUPPTJB UBJ LPMFTUFSPMJB

5FSWFUVMPB

, ,

5øMMø LVQPOHJMMB

4PLFSJUUPNBU IFSLLVLFLTJU TBBWBU NBJOJPO NBLFVUFOTB 3FGPSNJ )VOBKBWPIWFMJU MVPNVIVOBKBTUB KPLB WJF H MVPNV LJFMFO NFOOFTTááO KB UBMUVUUBB NBLFBOIJNPO UFSWFFMMJTFNNáMMá UBWBMMB

5VPSFFLT UFSWFFLT

QLU

,".11* 4BMPNPOLBUV )FMTJOLJ *5§,&4,64 *UøLFTLVLTFO LBVQQBLFTLVT "WPJOOB BSLJTJO -" 46

Seurakunnissa tapahtuu 17.2.—23.2.

18 Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

(vahtimestarit).

To 17.2 klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit lähetys. Klo 15 Raamattupiiri Matt. 2.

Pe 18.2. klo 10 Aamurukous.

Su 20.2 klo 11 Messu Anne Granström, Kaisa Yletyinen, Jaana Makkonen, Mirja Laukkarinen, Osmo Honkanen. Klo 11 Pyhäkoulu. Klo 15 Venäjänkielinen messu.

Ma 21.2 klo 9.30 Käsityökerho. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 15 Kaarikerho. Klo 16 Selviytyjät-ryhmä päihteettömyyteen pyrkiville.

Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821

To 17.2 klo 9.30 Avoin perhekerho. Klo 18 Isoskoulutus. Klo 19 Nuorten ilta.

Pe 18.2. klo 20 Nuorten yökahvila Light Café Alba.

La 19.2 klo 18 Nuorten omat avoimet ovet.

Ti 22.2 klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Klo 13 Omaishoitajien ryhmä.

Ke 23.2 klo 17.30 Rukouspiiri.

Kaaren seurakuntakoti ■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823

Pe 18.2 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Sakarinmäen seurakuntasali ■ Knutersintie 924 p. 2340 4827

To 17.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta Kevätleiri 7–14-vuotiaille 25.–27.3. Lohirannan leirikeskuksessa Lohjalla. Lähde mukaan viettämään viikonloppua kivassa porukassa! Leirin hinta 25e/osallistuja. Mukaan mahtuu 25 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitovat ilmoittautumiset osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi 21.2.–13.3. välisenä aikana. Lisätietoja antaa varhaisnuorisotyönsihteeri Kati Vento p. (09) 2340 4854 kati.vento@evl.fi.

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. (09) 2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. (09) 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus p. (09) 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntasali ■ Raumantie 3

Raamattupiiri ke 23.2. klo 18.

Keskiviikkokahvit klo 13. 23.2. Tie unien maailmaan, erik.sair.hoit. Ritva Tikkanen.

Avoin perhekerho ke 10–11.30.

Messu su 20.2. klo 11, Elise Rinne (s), Tarja Frilander (l), Jonna Imeläinen (k).

Kirkkokahvit.

Kirkkokuoron harjoitukset to 17.2. klo 18.

Munkkiniemen kirkko ■ Tiilipolku 6

Sanan ja rukouksen ilta ke 16.2. klo 19, Kari Leikko (s,l). Laulua, rukousta, ehtoollinen. Teetarjoilu.

Kirkkokyyti su 20.2. klo 10.45 Munkkivuoren kirkon messuun (klo 11).

Kirkko avoinna ma–pe klo 8–15. Olet tervetullut hiljentymään ja rukoilemaan. Ma klo 16–18 kirkossa on paikalla henkilöitä, jotka pyydettäessä rukoilevat puolestasi.

Messu su 20.2. klo 17. Kotiryhmäverkosto.

Viikkomessu ke 23.2. klo 19, Janne Pekkarinen (s,l), Tapani Saarinen (k).

Lehtisaaren kappeli ■ Papinpöydänkuja 2

Messu su 20.2. klo 13, Elise Rinne (s), Tarja Frilander (l), Jonna Imeläinen (k).

Kirkkokahvit.

Raamattupiiri to klo 10.30.

Avoin päiväkerho ti klo 9.30–11.30.

Munkkiniemen seurakuntatalo

To 17.2. klo 10–12 Perhekerho. Tuunausta ja kädentaitoja, Kirsi Juntunen Helskystä

Voudintien kerhohuone

■ Laajalahdentie 10

■ Voudintie 4 B, p. 2340 4227

Sanan äärellä pe klo 10.

Raamattu- ja ylistyspiiri ma klo 17.

Eläkeläisten kahvihetki to klo 13.

Seurakunnan Olohuone ti klo 13.30.

Tule lukemaan lehtiä, juomaan kahvia ja seurustelemaan tuttujen sekä tuntemattomien kanssa! tulossa: Hengellisen musiikin toivekonsertti la 19.3. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Esitä musiikkitoiveesi 6.3. menn. munkkiniemi.srk@evl.fi tai jätä tieto viraston toivomuslaatikkoon. Voit toivoa urkumusiikkia, kuorokappaleita, veisuja, virsiä tai yksinlaulua. Konsertissa toivomuksianne toteuttamassa ovat mm. kanttorit Kaisa Sidoroff ja Jonna Imeläinen.

To 17.2. klo 10–12 Perhekerho Ma 21.2. klo 17.30 Kehitysvammakerho Ke 23.2. klo 11–15 Avoimet ovet. Keittoa, kahvia ja yhdessäoloa. Diakoni paikalla. Klo 13 Päiväpiiri

Kakkonen ■ Pohjolankatu 2 D

To 17.2. klo 17–20 Matalan majan ilta

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–15.Virasto: avoinna arkisin klo 10– 14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: Viraston aukioloaikoina p. 2340 5402.

Diakoniatoimisto: päivystys ma ja to Oulunkylän kirkko klo 10–12, p. 2340 5418. Vahtimesta■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Viri: p. 2340 5445. rasto p. 2340 5300, oulunkyla.srk@ Ke 16.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu, evl.fi, auki ma,ti,to,pe klo 9–14, ke 15– Petri Flink ja Sanna-Maarit Hakkarai17. Päivystävä pappi p. 2340 5302. nen. Klo 18.30 Raamattupiiri, koDiakonia p. 2340 5318, talokoontuu joka toinen keskiud. asiat ti klo 9–11 ja pe viikko.

9–10 p. 2340 5383.

Pe 18.2. klo 19 UskomaSeuraTo 17.2. klo 18 Rukouston ilta -kahvila on kunnat ryhmä. Maija Kiviranta nuorekkaiden aiSu 20.2. klo 10 Messu. kuisten kohtaamisverkossa: www.

Heikki K. Järvinen, Hanpaikka Paavalinkirhelsinginseura- kon na Autio, Maarit Röynä, alasalissa joka kunnat.fi nokkahuilu toinen perjantai. VeMa 21.2. Ei perhekerhoa. täjänä Annaelina TähtiKe 23.2. Ei keskiviikkokernen. hoa. Klo 13 Etiopiapiiri. Klo 18 Su 20.2. klo 10 Messu, Tuuli AiAvoin sururyhmä tolehti–Kapanen, Pia Pinomaa ja Seppo Välimäki.

Käpylän kirkko Ma 21.2. klo 13 Sylivauvat-perhekerho ■ Metsolantie 14 esikoisvauvoille ja heidän äideilleen. IlDiakoniavastaanotto ti ja pe klo 9–11 p. moittautumiset Minna Lindströmille p.

2340 4218, Murto 2340 5462.

Su 20.2. klo 11 Messu. Raivo Savik, MaiTi 22.2 klo 13 Aulakahvilassa ruokailu. ja Pesonen-Kareinen, Käpylän kirkkoVapaaehtoinen maksu yhteisvastuukekuoro räykseen.

Ma 21.2. klo 17 Akin klubi Ke 23.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu, Ke 23.2. klo 13 Päiväpiiri. Haaste välitJorma Parviainen ja Sanna-Maarit Haktämisen talkoisiin, sair.pastori Kirsti Hiikarainen. lamo. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukousToukolan kirkko ja hetki

Oulunkylä

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Stella Mariksessa Lohjalla 31.3.–3.4. (to– su). Ohjaajina TT Pirkko Lehtiö ja pastori Arja Kortelainen. Hinta 120 euroa omin lakanoin, talon lakanat 7 euroa. matkat omatoimisesti. Tied. ja ilm. Arja Kortelainen, p. 2340 5423.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Ke 16.2. klo19 Nuorten messu. Antti Kylliäinen, Henrik Wikström.

Su 20.2. klo 11 Messu. Antti Kylliäinen, Annele Martin ja Katri Vesanen. Ei pyhäkoulua. Yhteisvastuukoju.

Su 20.2. klo 16 Oppilaskonsertti. Johann Tilli ja Laajasalon opiston lauluoppilaat.

Ti 22.2. klo 18 Pakilan Martat.

To 24.2. klo 10–13 Seniorien virkistyspäivä Hyvän Paimenen kirkolla. Lounas 6 euroa. Ilmoittautumiset ruokailua varten viim. 21.2., puh. 2340 5500.

Säännöllinen viikkotoiminta kuukauden ensimmäisessä lehdessä.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi su 20.2. klo 10 Messu. Jukka Vanne (s+l), Leena Eino (av), Lari Kettunen (k).

Konalan kirkko ■ Kyntäjäntie 4

to 17.2. klo 13 Lähetyspiiri. Haka Kekäläinen ja Elina Kuusisto Opiskelijoiden lähetysliitosta. su 20.2. klo 14 Ehtoollishartaus. Leena Eino, Lari Kettunen.

Pajamäen seurakuntakoti ■ Pajamäentie 14

pe 11.2. klo 12 Kammari. Lounas 5e. ke 23.2. klo 13. Päiväpiiri. Leena Eino.

seurakuntakoti

Muuta

Oulunkylän vanha kirkko

■ Koreankatu 2

■ Siltavoudintie 12

To 17.2. klo 18 Gospel-lattarit, hengellinen tanssitunti kokoontuu joka toinen torstai. Vetäjänä Annaelina Tähtinen.

Ma 21.2. klo 18 Kutomakerho. Lisätiedot Kirsti Hietalahti p. 2340 5451.

Ilosanomapiiri to 17.2.2011 klo 19.00 Tutkimme evankeliumin tekstiä Raamatusta ja keskustelemme. Os: Taavinkuja 6 C 67. Piiriä vetää Pirkko Turunen Suomen Raamattuopistolta.

Raamattua aikuiseen makuun ti 22.2. klo 19 Pitäjänmäen kirkolla. Käydään läpi ja pohditaan yhdessä seuraavan sunnuntain tekstiä.

Pyhäkoulu Pitäjänmäen kirkolla aina kuukauden viimeisenä keskiviikkona (huom. 16.2., 30.3., 27.4.) klo 17–18.

Perhekerhot ovat talvilomalla viikolla 8.

Varhaisnuorten kerhot. ma: sählykerho (Pitäjänmäen yläaste) klo 17–18, bofferikerho (Konalan kko) 17.30–19. Pitäjänmäen kirkolla ti: kitarakerho 17–18, tyttökerho 17–18. ke: kokkis 1 klo 17–19, tyttökerho 17–18. to: ”puoli-kokkis” (1–3lk.) klo 16.30–18. Ilmoittauduthan boffe-

Ma 21.2. klo 18 Raamattupiiri

Maunulan kirkko www.verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340

To 17.2. Lasten musiikkiryhmät, klo 9.30 (2–5v), klo 10 (1–2v), klo 10.30 (0– 1v). Klo 15 Lähimmäispalveluryhmä Su 20.2. klo 12 Messu. Heikki K. Järvinen, Hanna Autio Ti 22.2. klo 13 Maunulan lähetyspiiri Ke 23.2. Ei keskiviikkokerhoa.

Veräjälaakson sivukoulu Ti 22.2. Ei perhekerhoa.

Kalervonkadun kerhohuone ■ Kalervonkatu 8 A

Isä Ruben

Kerhoja koululaisille Sählykerho ti klo 16–17 Toukolan liikuntasalissa kaikille 7–14-vuotiaille. Alkaa ti 1.3. Tanssikerho ke klo 17–18 Paavalinkirkon muskaritilassa kaikille 7–10 vuotiaille. Alkaa ke 2.3. Kokkikerho to klo 17–19 Paavalinkirkon alasalissa kaikille 7–14 vuotiaille. Alkaa to 3.3. Kerhoihin ei tarvitse ilmoittautua, tule paikalle ensimmäisenä kerhopäivänä. Lisätiedot Joni Kuikka p. 2340 5433.

Muuta Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti

rikerhoon ja kokkikseen etukäteen Tuula Nurmiselle, p. (09) 2340 5605.

Ilmaisutaidon ryhmä tiistaisin Konalan kirkolla klo 19, ohjaajana Mikko Lammi.

Rukouspiirit keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kirkko 3. krs, klo 17 Pajamäen srk-koti, klo 18 Konalan kirkko, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone.

Diakonialeiri. Haagan ja Pitäjänmäen seurakuntien yhteinen diakonialeiri 7.– 11.3. Lahden Siikaniemessä. Ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa, ohjattua toimintaa ja hartaushetkiä. Leirin hinta 120e sisältää kuljetuksen, majoituksen 2 hh, täysihoidon sekä ohjelman. Lisätietoja sekä ilmoittautumiset p. (09) 2340 5648 Seija Widberg 18.2. mennessä.

Yhteisvastuutanssiaiset ti 1.3. klo 18.00 Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa. Perinteistä tanssimusiikkia. Jukka Haaviston orkesteri. Pääsymaksu 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Sinkkutapaaminen pe 4.3. klo 19 Korppaanmäentie 36, Pikku-Huopalahti.

Roihuvuori Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700, fax.

2340 5701. roihuvuori.srk@evl.fi.

Toimisto avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12–18. Pappi tavattavissa: Roihuvuoren seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18.

Diakoniatyön vastaanotot: diakoniatoimistosta ajanvaraus ma klo 10–11 soittamalla p. 2340 5758 tai käymällä ti klo 9–10. Päihdetyön vastaanotto ilman ajanvarausta ke klo 14.30–16. p. 2340 5778. Ti ja to klo 12–14 Roihutupakahvio aulassa. Klo 12.30 Rukoushetki.

Klo 10–11.30 Puurokahvila.

Ke 16.2. klo 18 Iltamessu Su 20.2. klo 10 Messu, Vaulas, Kaskinen ja Kujansuu. Ei pyhäkoulua.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 2340 5708

Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14.

Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14.

Keskipäivän rukoushetki to klo 12– 12.15 Diakoniatyön ma klo 9–11 ja to klo 9–10 p. 2340 5768.

To 17.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki Su 20.2. klo 12 Messu, Vaulas, Kaskinen ja Kujansuu. Ei pyhäkoulua.

Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, ”Autuaita ovat hengessään köyhät”, vieraana pastori Juha Paukkunen. Mukana Ylistyskuoro.

Ke 23.2. klo 18–19.30 Kirjallisuuspiiri takkahuoneessa. Käsitellään Pihkalan– Valtaojan keskustelukirjaa: Tiedän uskovani, uskon tietäväni.

Muuta Paastonajan hiljaisuuden päivä 19.3.

Laajasalon kirkolla. Lisätiedot srk-internetsivut. Tied. ja ilm. Arja Vaulas p. 050 5968 858.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Meritullintori 3, 2. krs (PL

168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–14, p.

2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten arkisin klo 15–17 rippihuoneessa.

To 17.2. klo 12 Viikkomessu. Viljanen– Pihkala, Turunen. Klo 18 Nuorten aikuisten lautapeli-ilta. Tapuli.

Pe 18.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappeli. Klo 12 Päivärukous.

La 19.2. klo 18 Iltakirkko. Heikki Nenonen.

Su 20.2. klo 10 Messu. Nenonen, Murto,

Turunen, Akateeminen laulu, joht. Ruut Kiiski. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Krypta. Ei pyhäkoulua.

Ma 21.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappeli. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 TaizÊ–rukous. Krypta.

Ti 22.2. klo 12 Päivärukous.

Ke 23.2. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Urkuvartti. Petros Paukkunen.

Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta.

Lähetys- ja kansainvälisyysilta. Vainottu seurakunta – todellisuutta tänäkin päivänä. Lähetti Jukka Repo kertoo kristittyjen tilanteesta maailmalla. Hytti. Krypta.

Johanneksenkirkko â– Korkeavuorenk. 12, p. 2340 6122,

avoinna ma–pe klo 12–15 La 19.2. klo 18 Ehtoomessu. Äikää, Eerola.

Su 20.2. klo 10 Messu. Ikonen, Eerola.

Kirkkokahvit. Krypta. Klo 18 Konsertti.

Dedications & standards. Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Risto-Matti Marin, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e.

Ke 23.2. klo 14 Lauletaan yhdessä.

Kahvitarjoilu. Srk-koti.

Mikael Agricolan kirkko www.agricolaliike.fi Tehtaank. 23, p. 2340 6123 CafÊ Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas klo 11–14. Alueen parasta kahvilaruokaa.

To 17.2. klo 10 Perhekerho. Päiväkerhotila. Klo 10–12 Perhekahvila. CafÊ Agricola. Klo 13 Torstaipiiri. Amnell.

Akvaario.

Pe 18.2. klo 17 Nuorten perjantai. UCCkahvila. Klo 19 Lava, klo 20 Pala. CafĂŠ Agricola.

La 19.2. klo 19 Petri Laaksosen Yhteisvastuu-konsertti Syvä hiljaisuus. Kts. kohd. Muuta.

Su 20.2. klo 12 Messu. Laajasalo, Eerola.

Kirkkokahvit. CafÊ Agricola. Klo 18 Tuomasmessu. Tapani Suonto, YrjÜ Ikonen. Pentti Martiskainen ja Boulevard Boys, Hilkka Kangasniemi ja Tuomaskuoro. Tulkkaus englanniksi. Ti 22.2. klo 10–11.30 Kv. perhekahvila. CafÊ Agricola. Klo 12 Diakoniaruokailu. Ateria 1e. Klo 17 Arkimessu. Messun jälkeen avoin messukokous. CafÊ Agricola. Klo 18 TuomasyhteisÜn kristill. mietiskelyn ryhmä. Kappeli, D-porras. Klo 19 Avoin rukouspiiri. Morsiushuone.

Ke 23.2. klo 12 Musiikkihetki. Susanne Kujala, urut. Klo 13 SenioriFoorum. Uusinta tietoa vitamiineista, antioksidanttilääkäri Rauli Mäkelä. Krypta. Klo 17–20 Nuorten ilta. Jumalan silmissä kaunis.

Krypta.Klo 18 A!-klubi. CafĂŠ Agricola.

Klo 20 Agricolamessu. Laajasalo, Lehto, mus.: bändi ja Agricola sings Hallelujah! -kuoro, joht. Jippu. Klo 21.15 A!-klubijatkot. CafÊ Agricola.

Ruoholahden kappeli ■Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

To 17.2. klo 17–19 Olkkari.

Su 20.2. klo 12 Messu. Kosonen, Suikkanen, Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat. Kirkkokahvit.

Ti 22.2. klo 14 Diakoniakahvit.

Räsymattonäyttely. Avoinna tilaisuuksien yhteydessä.

Suomenlinnan kirkko

Seurakunnissa tapahtuu 17.2.—23.2.

Ke 23.2. klo 8 Aamumessu. Paula Kallio, Silvo.

Katajanokan seurakuntakoti ■Kauppiaankatu 8–10 B To 17.2. klo 13 KäsityÜkerho.

Meritullin seurakuntakoti Voimistelusali ■Meritullintori 3, p. 2340 6133 To 17.2. klo 18 Nuorten aikuisten sähly.

La 19.2. klo 11.30 Liikuntapyhäkoulu.

Ma 21.2. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly.

Ti 22.2. klo 18 Naisten lentopallo.

Ke 23.2. klo 8.30 Naisten lentopallo.

Klo 19 Miesten lentopallo.

Lähetyskirkko ■Tähtitorninkatu 18

Su 20.2. klo 14 Lähetyskirkon messu.

Studium Catholicum

Pe 18.2. klo 18 Tori-CafĂŠ Ma 21.2. klo 9 Aamupuuro. Klo 17.30 Posliinipiiri Maanantaimaalarit. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 23.2. klo 14.30 Parkkis-kerho 3–6-luokkalaisille. Klo 18 Nuortenilta

Muuta

Tulevaa toimintaa

Haluatko päästä tekemään Suomen suurinta teatteriesitystä? Via Crucis -pääsiäisnäytelmä hakee avustajia yksinkertaisiin roolitÜihin. Vapaaehtoisia tarvitaan myÜs tapahtumaan tuotantoon, kiinnostuksen ja taitojen mukaan.

Kaikki tervetulleita. Esitys 22. 4. Harjoitukset alkavat huhtikuun alussa. Ilm. viacrucis@evl.fi.

Hanna Ekolan Yhteisvastuu-konsertti ja uuden Aurinkotie-levyn julkaisu to 17.2. klo 19 Vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuun hyväksi.

Petri Laaksosen Yhteisvastuu-konsertti Syvä hiljaisuus la 19.2. klo 19 Mikael Agricolan kirkolla. Juonto ja tarinat runoilija Anna-Mari Kaskinen. Liput 20 e (opisk./eläk. 10 e, alle 12 v. ilmaiseksi) ovelta. Tuotto Yhteisvastuun hyväksi.

Viikolla 8 ei perhe- ja päivä- eikä kouluikäisten kerhoja viikolla 8. Kouluikäisten päiväleiri Talviwipinät Ruoholahden kappelilla 21.–23.2. Lisätiedot ja ilm. netissä.

Raamattupiirit: Ma klo 13.45–14.45, miesten raamattupiiri ma klo 18.30– 19.30 sekä Raamattu- ja rukouspiiri to klo 16.30–18 Vanhassa kirkossa, LÜnnrotinkatu 6. Ma klo 15–16 Krista-kodissa, Kristianinkatu 19. Nuorten aikuisten raamattupiiri ke klo 17–18 Tuomiokirkon kappelin ala-salissa, Hallituskatu 7.

To klo 18–19.30 Ruoholahden kappelissa, Selkämerenkuja 1.

To 24.2. Kulttuuriklubi klo 19 TÜÜlÜn kirkolla; Kertomusperinne nykyajassa – Joel Nokelaisen satuvuolu-esitys To 24.2. Lähetyspiiri klo 13 Seurakuntakodilla; Jumala Narniassa ja Keskimaassa, Petri Tikka Ma 28.2. Lauluilta CafÊ & Eepoksessa klo 18; Kotimaani ompi Suomi!

Temppeliaukion kirkko ■Lutherinkatu 3, p. 2340 6320 Kirkko on suljettu remontin vuoksi ja avataan kesäkuun alussa

Seurakuntakoti ■Runeberginkatu 39 To 17.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13 Lähetyspiiri; Lähetysseuran uuden haasteet, Eeva Tikka Pe 18.2. klo 10 Taivaskahvila – avoin perhekerho Ma 21.2. klo 19 Raamattupiiri, Anna– Maija Niemelä Ti 22.2. klo 13 Raamattuluento; Lääkärin vastaanotolla – Jeesus ja sairaat, sokeat. Kahvihetki. Klo 16.45 Raamattua lÜyhäpipoisesti; Alkuseurakunnan käynnistymisvaikeudet. Teehetki Ke 23.2. Klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Keskiviikkokahvit, vapaaehtoistyÜntekijän johdolla

na ma–pe klo 12–15 To 17.2. klo 19 Hanna Ekolan Aurinkotie -levynjulkaisukonsertti. Kts. kohd.

Muuta.

Su 20.2. klo 10 Messu. Kosonen, Antturi, Suikkanen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot.

Ti 22.2. klo 12 Päivämusiikki. Iina Katila, urut.

â– TykistĂśnkatu 8

Ma 21.2. klo 13 Maanantaipiiri, SirkkaLiisa Mäki-Fränti

■Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti SandstrÜm ¡ mieliala- ja muistihäiriÜt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski ¡ muistihäiriÜt ¡ aivoverenkierronhäiriÜt ¡ Parkinsonintauti ja liikehäiriÜt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes ¡ vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa ¡ manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin

Kerhokeskus Kerhis

To 17.2. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

avoinna ke–su klo 12–16 To 17.2. klo 9.30 Perhekerho. Krypta.

Su 20.2. Ei pyhäkoulua.

Ke 23.2. klo 14 Iltapäiväkahvit. Krypta.

â– LĂśnnrotink. 6, p. 2340 6128, avoin-

■Topeliuksenkatu 4, p. 2340 6321 To 17.2. klo 13 Diakoniapiiri Pe 18.2. klo 10 Avoin perhekerho. Klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13 Hopeapiiri, Markus Lehtimäki Su 20.2. klo 10 Messu; Markus Lehtimäki (l), Otto Alanen (s), Tuomas Karjalainen (k) Ma 21.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 18 ja 19 Kitarakurssi, lisätiedot Jari Leinonen, puh. 050 538 2251 Ti 22.2. klo 12 Jumppakerho eläkeläisille Ke 23.2. klo 18 Ehtoollishetki, Arja Launis ja Riikka WikstrÜm. Pappi tavattavissa

Tunturikatu 7

â– Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

Vanha kirkko

TÜÜlÜn kirkko

â– Ritarikatu 3 A

TÜÜlÜ

19

Vartiokylä

Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähkĂśposti:seniori@poli.ďŹ , www.dementiakoti.ďŹ

7\|QWHNLMl WDL YDSDDHKWRLQHQ YDQKXVW\|VVl 3LGlWN| KDUWDXNVLD" .RKWDDWNR LNllQW\QHLGHQ KHQJHOOLVLl N\V\P\NVLl"

+HQJHOOLV\\V YDQKXVW\|VVl NRXOXWXVSlLYlW 9LYDPR RSLVWRVVD /RKMDOOD

6LV§OWš LN§§QW\YLHQ KHQJHOOLVHW RGRWXNVHW SHUVRRQDOOLVXXV MD HO§P§QWLODQQH VLHOXQKRLWR 5DDPDWXQ MD UXNRXNVHQ N§\WWš HULW\LVU\KP§W GHPHQWRLWXQHHW ODLWRVKRLGRVVD ROHYDW

KDUWDXVKHWNHW N§\W§QQšQ KDUM SDOYHOXWDORVVD KHQJHOOLQHQ PXVLLNNL

.RXOXWWDMDW )0 SDVW (LMD .HPSSL SDVW ODXODMD 8OOD +DOWWXQHQ VDLUDDODSDVWRUL W\šQRKMDDMD 3LUNNR $UROD .XUVVLPDNVX b 7§\VLKRLWR b HO§NHO§LVHW HO§NHO§LVNRUWWL PDKGROOLVXXV KDNHD DYXVWXVWD

,OPRLWWDXWXPLVHW PHQQHVV§ SXK WDL YLYDPR#VDQD IL

Vivamo-opisto

YhteistyÜssä Agricola-opintokeskus

â– Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna:

ma, ti, to, pe 10–14 ja ke 12–18, p. 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma, ti, to, pe klo 10–13 ja ke klo 14–18 ja ma–pe CafÊ Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p.

2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p.

2340 6450. Huom! to 24.2. klo 9–11 p.

2340 6451

Oletko YDUWWXQHHPSL VHQLRUL MRWD W\| MD OLVlDQVLRW NLLQQRVWDYDW \ULWWlMl MRND KlPPlVWHOHH HOlNNHHQ WDVRD KHQNLO| MRWD Q\N\LQHQ W\|\PSlULVW| N\OOlVW\WWll QXRUL W\|HOlPllQ KDNHXWXYD WDL RSLVNHOLMD LQQRVWXYD MD LQQRVWDYD KHQNLO| PLHV WDL QDLQHQ

Matteuksenkirkko

Etsimme valtakunnalliseen verkostoon

■Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 Ke 16.2. klo 13 Laulut Soikoon – yhteislaulutilaisuus. klo 14 Populus-kerho, Kati Borg-Penttilä.

To 17.2. klo 18–20 Matteuksenkuoro.

Su 20.2. klo 10 Messu. Koskimäki, Pakarinen, Elina Raike-Ojanen, Martta Rantanen ja Rebekka Nikula.

Ti 22.2 klo 12–13.30 Hartaus ja maksuton lounas pienituloisille.

Ke 23.2. klo 13 Laulut Soikoon – yhteislaulutilaisuus. Klo 14 Populus-kerho.

Tuolijumppaa, Pirkko Peltola.

Elega-asiamiehiä

Vartiokylän kirkko ■Kiviportintie 5, p. 2340 6422 Su 20.2. klo 16 Messu. Koskimäki ja Rebekka Nikula.

Puotilan kappeli â– Puotilantie 5, p. 2340 6421 To 17.2. klo 18 Viikkomessu. Pakarinen ja Nummila.

Muuta Puotilan kappelissa Veisuilta 3.3. klo 18. Lauletaan toivelauluja Nuoren seurakunnan veisukirjasta. Ei viikkomessua.

Koululaisten toimintapäivät Vartiokylän kirkolla to 24.–pe 25.2. klo 9–15.

Ilmoittautuminen ja tiedustelut 18.2. mennessä heli.m.nieminen@evl.fi. Hinta 5e/päivä sisältäen lounaan.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma–pe klo 9–13, ke lisäksi 17.30– 18.30, p. (09) 2340 6500, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Päivystä-

www.vivamo-opisto.ďŹ

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Tarjoamme Sinulle mahdollisuuden kehittyä ja ansaita rahaa uudistuneen Elegan avulla; tyÜtä mielenkiintoisissa myynnin tehtävissä sosiaalisia kontakteja, tyÜniloa ja hyvät ansiot.

Ota yhteyttä 28.2.2011 mennessä joko lähettämällä lyhyt kuvaus itsestäsi tai soittamalla: Antti Kemppainen antti.kemppainen@elega.ďŹ puh. 020 757 8814

Lue lisää Elegasta www.elega.ďŹ

Seurakunnissa tapahtuu 17.2.—23.2.

20 vä pappi: viraston aukioloaikoina p.

(09) 2340 6502.

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Ke 16.2. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

To 17.2. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Hinta 1 euro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri Su 20.2. klo 11 Messu. Liturgia Tommi Vanhanen, saarna Arto Huhdanmäki.

Ma 21.2. klo 12 Iltapäiväpiiri.

Ti 22.2. klo 18 Miestenpiiri.

Ke 23.2. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

45, p. 2340 6575.

To 17.2. klo 16–17 Pappi tavattavissa.

Klo 18 Iltakirkko. Hanna Kaisa Kotilainen.

Ti 22.2. klo 13 Rukouspiiri.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573,

050 541 2119 Ke 16.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 17.2. klo 10 Perhekerho.

Ke 23.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs., p. 2340 6571

Ke 16.2. klo 13 Laulusta iloa, musiikista voimia arkeen – Laulupiiri.

Pe 18.2. klo 12–14 Cafe Outolintu.

Ma 21.2. klo 13 Iltarusko raamattupiiri.

Ti 22.2. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä naisille. Ei lastenhoitoa tällä kerralla. Klo 14 Askeleita Suomeen.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11 Ke 23.2. klo 17–21 Lähetyspiiri Näppärät. Lähetyskahvila ja -putiikki.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde (09) 23400

Kehitysvammatyö Ohjelmallinen Seurakuntailta to 17.2. klo 18–19.30, kahvi 1,50 e.

Kuurojentyö Raamattupiiri ti 22.2. klo 17–18.30 Malmin kirkossa, Kunnantie 1, Laskiaistapahtuma su 6.3. klo 11–15 Espoossa, lähtö Soukan kappelilta klo 11, messu kappelissa klo 13, hernekeittoa ja laskiais-

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

pullaa klo 14, ilm. Helenalle viim. 28.2., puh. 040 531 1002.

euroa, ilm. 8.3. mennessä puh. (09) 2340 2538.

Mielenterveystyö

Erityisdiakonia

Ulkoilu- ja liikuntapäivä to 3.3. Luukkiin, lähtö klo 10 Mikonkadulta, paluu klo 16, retken hinta 10 e sisältää matkat ja lounaan sekä kahvin, ilm. toimistoon puh. (09) 2340 2538, tied. Marja Aho, puh. (09) 2340 2541.

■ Hämeentie 73, puh. (09) 2340 2572

Näkövammaistyö

Kansainvälinen työ

Pullakirkko su 20.2. klo 10, Kimmo Kajos ja Johanna Eränen, Päivätupa ma, ti ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke ja pe klo 12 (1 euro), Katulähetysilta ke klo 18.

www.migrantchurch.fi Lähetysaskartelupiirin talkooiltapäivä pe 18.2. klo 15–18, Lähetysaskartelupii- Kiinankielinen työ, toiminnasta vastaa pastori Paulos Huang, puh. 2340 ri klo 18–20.15, Malmin piiri ma 21.2. klo 3650, päiväjumalanpalvelus ja 14–16 kirkolla, Kunnantie 1, Opaspyhäkoulu Kallion kirkossa, kurssi, joka antaa perustieItäinen Papinkatu 2, sundot ja taidot toimia vanuntaisin klo 13, Venäpaaehtoisena oppaana Seurajänkielinen työ, tienäkövammaiselle, alkunnat dustelut venäjänkielikaa ma 7.3. klo 13 ja verkossa: www. sestä työstä Olga jatkuu kahtena seuRusskih p. 2340 2528, raavana maanantaihelsinginseuraMiesten piiri tiistaisin na kaksi tuntia kerralkunnat.fi klo 18, Ruoholahdenlaan, ilmoittautumiset katu 16, Vironkielinen 1.3. mennessä marjaleetyö, tiedustelut p. 2340 3121 na.kallio@evl.fi tai puh. (09) tai tuuli.raamat@evl.fi.

2340 2549, pääkaupunkiseudun yhteinen Holman Kevätretki su 27.3., Palveleva Puhelin lähtö klo 8.30 Mikonkadulta, paluu klo Palveleva Puhelin päivystää sunnun16 Mikonkadulle, ohjelmassa mm mestaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisu, lounas ja ulkoilua, retken hinta 20

sin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church Pastor Timo Keskitalo 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2.30pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

International Christian Center (ICC) & Bookshop ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi) Open Mon–Fri 10–18 hrs New Finnish intensive (5xweek) courses begin in February! Friday Café for young adults & international students 19–23 hrs.

Details about other activities available from the church office and website: Tel: (09) 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!

Emmaus Suomi:

Romanien ihmisoikeudet on turvattava JUKKA GRANSTRÖM

Emmaus Suomi vaatii kannanotossaan romaneille leirintäpaikkoja, sähköä ja terveydenhoitoa.

S

uomeen tulevia Romanian romaneja ei saa käsitellä järjestysongelmana vaan syrjittyinä ja apua tarvitsevina ihmisinä. Sen sijaan, että viranomaiset erilaisilla lakiesityksillä yrittävät estää kerjäävien romanien Suomeen tulemista, heidän olisi toimittava romanien inhimillisten oikeuksien turvaamiseksi, vaati Emmaus Suomen vuosikokous Helsingissä lauantaina 12. helmikuuta.

Suomen ja EU:n on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin romanien syrjinnän estämiseksi koko Euroopassa ja tuettava romanien mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään omassa kotimaassaan.

Toimenpiteiden tuloksia odotellessa Suomen pitää kantaa sosiaalinen vastuunsa tänne tulleista romaneista. He ovat joutuneet kärsimään EU:n epäonnistumisesta suurimman vähemmistönsä oikeuksien turvaamisessa.

Toisin kuin tavalliset turistit romanit ovat äärimmäisen köyhiä.

Siksi viranomaisten on osoitettava heille leirintäpaikkoja, joissa on sähkö, pesutilat ja mahdollisuus terveydenhoito- ja neuvontapalveluihin.

Köyhyys on ajanut pienen osan romaneja rikkomaan lakia. Tätä ei saa käyttää koko ryhmään kohdistettujen kielteisten ja aggressiivis-

Elantoa etsimässä. Kesän tullen Suomeen on taas odotettavissa romanikerjäläisten joukko.

ten toimenpiteiden perusteluna.

Abbé Pierre, Emmaus-liikkeen perustaja, työskenteli väsymättömästi sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta, nälkää ja asunnottomuutta vastaan. Hän ei antanut kenenkään unohtaa yhteiskunnallisia vääryyksiä. Hän häiritsi lak-

kaamatta rikkaita, kerjäsi heiltä rahaa, rakensi laittomasti tilapäisasuntoja asunnottomille ja harjoitti kansalaistottelemattomuutta köyhien asumisoikeuksia puolustaessaan.

Maailman kaikilla yli 300 Emmaus-ryhmällä on perimmäisenä

tavoitteenaan seurata Emmausliikkeen julistusta: auttaa niitä, jotka kärsivät eniten, ja poistaa kärsimyksen syitä. Tämän päivän Suomessa ja Euroopassa yksi eniten kärsivistä ihmisryhmistä on romanit, katsoo Emmaus Suomen vuosikokous.

Emmaus Suomi on viiden Emmaus-ryhmän kattojärjestö. Nämä ovat Emmaus Helsinki, Emmaus Jokioinen, Emmaus Westervik (Raasepori), Emmaus Åland ja Kehitysmaayhdistys Pääskyt. Emmausliike on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

21

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Katainen, Kiviniemi, Urpilainen, Soini ja kumppanit kirkon tenttiin Helsingin seurakuntayhtymä ja kirkkohallitus järjestävät Kirkon arvoilta -paneelin eduskuntapuolueiden puheenjohtajille maaliskuussa. Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ovat jo lupautuneet mukaan.

Seurakunnissa on järjestetty ennenkin eduskuntavaalien lähettyvillä vaalitilaisuuksia. Se, että kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ovat kerralla mukana, on ainutlaatuista tai vähintäänkin hyvin harvinaista.

Kirkkohallitus ja Helsingin seurakuntayhtymä (Kirkko Helsingissä) järjestävät Kirkon arvoilta -paneelin Tuomiokirkon kryptassa tiistaina 22. maaliskuuta kello 18.

Mukana ovat puolueiden puheenjohtajien lisäksi kirkon edustajina kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala sekä Turun piispa Kaarlo Kalliala. Illan juontavat Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotuspäällikkö Iiris Kivimäki ja Helsingin Lauttasaaren seura-

kunnan kirkkoherra Juha Rintamäki.

Kirkko haastaa paneelissa huhtikuisten eduskuntavaalien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat arvokeskusteluun. Keskustelun keskeisenä taustamateriaalina on kirkon tammikuussa julkaisemat hallitusohjelmatavoitteet.

Kirkko esitti tulevaan hallitusohjelmaan kirjaukset suomalaisten terveys- ja tuloerojen kaventamisesta, perheiden ja vanhemmuuden tukemisesta sekä toimista köyhimpien maiden ruokaturvan parantamiseksi.

– Tarkoitus on haastaa paneelissa myös puheenjohtajien omia arvoja, Iiris Kivimäki kertoo.

Kivimäen mukaan paneelin vahvoja taustavaikuttajia ovat olleet Rintamäen ja Keskitalon lisäksi Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen ja tuomiorovasti Matti Poutiainen.

Suomi äänestää eduskuntavaaleissa huhtikuussa.

(K24)

Räsänen: Raamattu ei ole poliittinen käsikirja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsäsen mielestä poliittisen puolueen tehtävä ei ole sekaantua ihmisten yksityiselämään eikä Raamattu ole politiikan käsikirja. Räsänen kertoo näkemyksistään Hufvudstadsbladetin haastattelussa.

Räsänen toteaa roolistaan taannoisesta TV2:n Homoilta keskustelusta ja Kristillinen mediateko -palkinnostaan, että poliitikot eivät niihin liittyviä asioita nostaneet esiin vaan media.

– Itse toivoin vähemmän keskustelua näistä asioista ja enemmän keskittymistä asiakysymyksiin, Räsänen sanoo Hufvudstadsbladetissa.

– Ei ole puolueen tehtävä sekaantua yksityiselämään, eikä Raamattu ole poliittinen käsikirja.

Mutta puolueella voi olla kristillinen arvopohja, joka vaikuttaa sen ideologiaan. Kristillinen perhekäsitys esimerkiksi on meidän perhepolitiikkamme perusta.

(K24)

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Kevythoivaa Helsingissä Valitse kevythoiva ylellisessä palvelukoti Villa Karissa tai Hoivapalvelukeskus Tilkassa. Valitset upeat puitteet viihtyisään asumiseen, harrastamiseen ja uusien ystävyyksien luomiseen, lähellä keskustaa.

Kysy lisää 010 4088 136. www.esperi.fi

www.aarrearkku.fi Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee ma-la klo 19.00-22.00.

Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua.

Esirukouspyyntöjä vastaanotetaan.

Ev. lut. Kansanlähetys HELSINGIN RAUHANYHDISTYS

Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www.helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA Ke 16.2. klo 19, ry La 19.2. klo 18, ry Su 20.2. klo 16 ja 18, ry Ma 21.2. klo 19, Hakavuoren kirkko Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet -kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi HERÄNNÄISSEURAT To 17.2. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2.

Su 20.2. klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3, Vantaa. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro. klo 15 Kotiseurat Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. Samuli Korkalaisen esitelmä Siionin virsien kokonaisuudistuksesta. klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ke 23.2. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

Palvelukseen halutaan Kotimaa-yhtiöt on Suomen johtava kristillinen viestintätalo.

Yhtiön tunnetuimpia tuotteita ovat Kotimaa- ja Askel-lehti, verkkomedia Kotimaa24 sekä Kirjapajan kirjat.

Yhtiö myös tuottaa ja välittää jumalanpalveluselämässä käytettäviä tarvikkeita. Vuonna 2010 Kotimaa-yhtiöiden liikevaihto oli 21,5 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli 117 henkeä.

Haemme nyt tarvikeliiketoimintaryhmäämme

TUOTEPÄÄLLIKKÖÄ LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 To 17.2.

Mission Music Club klo 19 Illan esiintyjä: FEW (fewband.tumblr.com) Vapaa pääsy Su 20.2.

Lähetyskirkon messu klo 14 Liturgia ja saarna Heikki Nenonen Messun jälkeen kirkkokahvit, tervetuloa! www.lahetyskirkonmessu.fi Ke 23.2.

Ompeluseura klo 18, Pihasalissa.

Tervetuloa mukaan ompelemaan, virkkaamaan ja värkkäämään vanhasta uutta!

Materiaalit ja tarvikkeet talon puolesta. Iltapalatarjoilu. Ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Lisätietoja: merja.nevala@mission.fi puh. 09 1297 273 Vanhaliina kauppa, Vuorimiehenk. 17 Auki joka ke ja to klo 12-18.

Myytävänä käytettyjä astioita, liinavaatteita, kirjoja, tauluja, seinävaatteita, hopeaesineitä ja keräilytavaraa lähetystyön hyväksi.

Otamme tavaralahjoituksia vastaan (ei vaatteita!).

hoitamaan tavaratoimittajayhteyksiä, ylläpitämään tuote- ja varastorekisteriä, hinnoittelemaan ja tekemään tarjouksia laajemmista kokonaisuuksista.

Edellytämme hakijalta kykyä oma-aloitteiseen työskentelyyn; halua ymmärtää, innostaa ja palvella asiakasta; ruotsin- ja englanninkielen taitoa sekä tietotekniikan ja kaupankäynnin perusteiden tuntemista.

Seurakuntaelämän ja kristillisen kuluttajan tarpeiden ymmärtäminen on välttämätöntä. Kaupallinen ja/tai kirkollinen tutkinto on hyödyksi.

Tiedustelut: johtaja Timo Lankinen 0400 471 086. Hakemukset 21.2. mennessä osoitteeseen timo.lankinen@kotimaa.fi tai Kotimaa-yhtiöt, Timo Lankinen, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki.

www.kotimaa-yhtiot.fi

+HUlWWlMl <KGLVW\V KDNHH ZZZ K \ ¿

QXRULVRVLKWHHULl

dĞŚƚćǀććŶ ŬƵƵůƵƵ ǀĂƐƚĂƚĂ ŶƵŽƌƚĞŶ ǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝƐĞŶ ƐĞƵƌĂƚŽŝŵŝŶŶĂŶ ůŝͲ ƐćŬƐŝ ŵŵ͘ ,ĞƌćƩćũćͲzŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ ƌŝƉƉŝŬŽƵůƵƚLJƂŶ ŬŽŬŽŶĂŝƐƐƵƵŶŶŝƩĞůƵƐƚĂ͕ EƵŽƌŝ zƚLJ ͲůĞŚĚĞŶ ƉććƚŽŝŵŝƩĂũƵƵĚĞƐƚĂ ƐĞŬć ƚŽŝŵŝŶŶĂŶ LJůĞŝƐĞƐƚć ŬĞŚŝƚͲ ƚćŵŝƐĞƐƚć ũĂ ŚŽŝƚĂŵŝƐĞƐƚĂ ŶƵŽƌŝƐŽƚLJƂŶ ǀĞƌŬŽƐƚŽŝƐƐĂ͘ dŽŝŵŝƉĂŝŬŬĂŶĂ ŽŶ ,ĞůƐŝŶŬŝ ƚĂŝ >ĂƉƵĂ͘ ,ĂŬŝũĂůƚĂ ĞĚĞůůLJƚćŵŵĞ ŚĞƌćŶŶćŝƐLJLJĚĞŶ ƚƵŶƚĞŵŝƐƚĂ͕ ŵĂƚŬƵƐƚƵƐǀĂůŵŝͲ ƵƩĂ ũĂ ŽŵĂĂ ĂƵƚŽĂ͕ ŬLJŬLJć ŝƚƐĞŶćŝƐĞĞŶ ũĂ ƟŝŵŝƚLJƂƐŬĞŶƚĞůLJLJŶ ƐĞŬć ŚLJǀŝć ǀƵŽƌŽǀĂŝŬƵƚƵƐƚĂŝƚŽũĂ͘ sĂŬŝƚƵŝƐĞĞŶ ƚĞŚƚćǀććŶ ŚĂĞƚĂĂŶ ƉĂƉƉŝĂ ƚĂŝ ŬŝƌŬŽŶ ŶƵŽƌŝƐŽƚLJƂŶŽŚũĂĂũĂĂ͘ EƵŽƌŝƐŽͲ ũĂ ŽƉŝƐŬĞůŝũĂƚLJƂŶ ƟŝŵŝŝŶ ŬƵƵůƵƵ ŬŽůŵĞ ŚĞŶŬŝůƂć͘ dĞŚƚćǀć ƚćLJƚĞƚććŶ ϭ͘ϰ͘ϮϬϭϭ ĂůŬĂĞŶ ƚĂŝ ƐŽƉŝŵƵŬƐĞŶ ŵƵŬĂĂŶ͘ ŶŶĞŶ ƚĞŚͲ ƚćǀćŶ ǀĂƐƚĂĂŶŽƩĂŵŝƐƚĂ ŽŶ ĞƐŝƚĞƩćǀć ZZ> ϲ͘ Α Ϯ͘ ŵŽŵĞŶƟŶ ŵƵŬĂŝŶĞŶ ƌŝŬŽƐƌĞŬŝƐƚĞƌŝŽƚĞ͘ >ŝƐćƟĞƚŽũĂ͗ ƚŽŝŵŝŶŶĂŶũŽŚƚĂũĂ ^ŝŵŽ :ƵŶƚƵŶĞŶ͕ ƉƵŚ͘ ϬϱϬ ϯϯϳ ϭϱϯϱ͕ ƐŝŵŽ͘ũƵŶƚƵŶĞŶΛŚͲLJ͘Į ũĂ ŶƵŽƌŝƐŽƐŝŚƚĞĞƌŝ DŝŬĂ EƵŽƌǀĂ͕ ƉƵŚ͘ ϬϰϬϬ ϯϰϲ ϰϯϵ͕ ŵŝŬĂ͘ŶƵŽƌǀĂΛŚͲLJ͘Į͘ ,ĂŬĞŵƵŬƐĞƚ ƉLJLJĚĞƚććŶ ůćŚĞƩćŵććŶ Ϯϴ͘Ϯ͘ϮϬϭϭ ŵĞŶŶĞƐƐć ŽƐŽŝƩĞĞƐĞĞŶ͗ ƐŝŵŽ͘ũƵŶƚƵŶĞŶΛŚͲLJ͘Į ƚĂŝ ,ĞƌćƩćũćͲzŚĚŝƐƚLJƐ ƌLJ͕ W> Ϯϭ͕ ϲϮϭϬϭ > Wh ͘

Luokitellut ilmoitukset jatkuvat sivuilla 24-25

22

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Kehitysmaassa opettaja tuo toivoa Tansaniassa on huutava pula opettajista. Tähän huutoon on vastannut suomalainen kieltenopettaja Katri NiiranenKilasi, joka työskentelee maan pohjoisosassa Makumiran yliopistossa opettajien kouluttajana.

Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuvat Katri Niiranen-Kilasi ja Sirpa Päivinen

itä on köyhyys? Se on taistelua jokapäiväisestä toimeentulosta, sinnittelyä alle dollarilla päivässä, huolehtimista lapsijoukosta huomispäivän pelossa. Se on arvostuksen puutetta ja osattomuutta, johon usein liittyy vielä vakavia terveysongelmia.

Yksi avain köyhyyden poistamiseksi on koulutus, jota Tansaniaan on osaltaan viemässä Suomen Lähetysseuran työntekijä Katri Niiranen-Kilasi. Hän asuu työpaik-

M

kansa, kirkon Tumaini-yliopiston Makumiran yksikön hyvin hoidetulla kampusalueella. Sen ulkopuolella elämä näyttää toiset kasvonsa.

– Arushan kaupungissa näen kerjäläisiä tien varressa. Torilla kouluikäiset pojat myyvät muovipusseja ja tarjoutuvat maksua vastaan kantamaan ostokseni. En ryhdy kaupantekoon, vaan kysyn, miksi he eivät ole koulussa. En tiedä heidän tarinaansa. Ehkä vanhemmat toivovat muutamaa shillinkiä ostaakseen perheelle maissinjyviä.

Suomalainen lehtori kouluttaa Makumiran humanistis-kasva-

tustieteellisen tiedekunnan yliopistolla eri-ikäisiä miehiä ja naisia opettajiksi Tansanian kouluihin.

”

Miten oppilaskeskeisyys toteutuu, kun luokassa on 80 oppilasta ja vain kahdeksan oppikirjaa?”

23

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Tulevaisuuden vaikuttajat.

Yliopiston luentosali on täyttynyt motivoituneista opettajaopiskelijoista.

Työn sisältö ei Niiranen-Kilasia uuvuta, ainoastaan sen määrä. Satojen opiskelijoiden opetuksen valmistelu, tenttipapereiden tarkistaminen ja lopputöiden ohjaus vievät niin henkistä kuin fyysistäkin energiaa.

– Antoisinta on vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa. He ovat todella motivoituneita, innostuneita, ja haluavat keskustella. Se tekee työstä mielekästä.

Opettajien kouluttamisella on maalle todellista merkitystä. Kylissä ja yhteisöissä opettajalla on edelleen vahva kansankynttilän asema. Hänellä on mahdollisuus antaa nuorelle polvelle ruohonjuuritasolla asennekasvatusta, vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen, edistää tyttöjen koulutusta ja sanoa ei korruptiolle.

– Tämä on se toivo, mitä opettaja tuo. Hänen työnsä vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän, ihmisten elämänhallintaan ja elämänpiirin laajenemiseen. Haluam-

”

Tavoitteena on kasvattaa tulevaisuuden ammattilaisia, joilla on uskonnollista lukutaitoa ja ymmärrystä.” me kouluttaa eettisesti vahvoja opettajia, jotka ovat vaikuttajia omassa ympäristössään, Katri Niiranen-Kilasi sanoo.

Makumirassa kaikkien tiedekuntien opinto-ohjelmaan kuuluu myös maailman uskontoja käsittelevä kurssi, joka rakentaa ymmärrystä erilaisista taustoista tulevien opiskelijoiden välille. Tavoitteena on kasvattaa tulevaisuuden ammattilaisia, joilla on uskonnollista lukutaitoa ja ymmärrystä.

Opiskelijoiden joukossa on sekä lukion päättäneitä että alemman opettajankoulutuksen jo suorittaneita. Opettajapula koskettaa niin alakouluja, oppikouluja kuin yliopistojakin. Katri Niiranen-Kilasi ja hänen kollegansa ovat kroonisesti ylityöllistettyjä.

Kahden vuoden työkauden jälkeen lehtori on Suomessa opintovapaalla tansanialaisen opettajapuolisonsa Doward Kilasin kanssa.

– Miten sitä nyt kuvailisi? Mennyttä työkautta voisi verrata kuntopyörällä tehtyyn rasitustestiin: aloitetaan kevyin polkimin, lisätään taakkaa vähitellen, ja lopulta polkija vaipuu uupuneena pyöränsarvien päälle.

– Tavoite on tärkeä tässä maassa, jossa kristityt, muslimit ja perinteisten uskontojen harjoittajat elävät rinta rinnan, Niiranen-Kilasi toteaa.

Opetuskielenä korkeakouluissa on englanti, mutta swahilin asema on vahvistumassa. Suomalaisen kieltenopettajan yksi suosikkiaine Makumirassa on ollut sosiolingvistiikan kurssi, jolla pohditaan kielen roolia yhteisössä.

– On ollut aivan huikaisevaa opettaa sitä monikielisessä ryhmässä, jossa on mukana parinkymmenen eri äidinkielen puhujaa. Yllätyksiäkin koettiin: kun käsittelimme maailman uhanalaisia kieliä, eräs opiskelija ilmoitti äidinkielekseen gwenon. Se on UNESCO:n mukaan yksi häviämässä olevista Tansanian kielistä.

Afrikan karu arki saattaa yliopistomaailmassa unohtua.

Katri Niiranen-Kilasilla on kokemusta opettajan työstä myös tavallisessa tansanialaisessa koulussa, sillä 1990-luvulla hän työskenteli Etelä-Tansaniassa Kidugalan luterilaisen seminaarin lukion opettajana.

Nykyisessä työssään hän on myös kiertänyt Arushan seudun kouluja arvioimassa opiskelijoidensa harjoittelua. Uudet opettajat tuovat kylien kouluihin vähitellen uusia moderneja käytäntöjä.

– Harjoittelussa joudutaan miettimään esimerkiksi sitä, miten oppilaskeskeisyys toteutuu, kun luokassa on 80 oppilasta ja vain kahdeksan oppikirjaa. Parin viikon aikana näin monta erilaista maailmaa: kyläkoulun puskassa, kaupunkikoulun keskustassa, maasaikoulun Kenian rajalla.

Opettajana Katri Niiranen-Kilasi on tuntenut voivansa vaikuttaa myönteisellä tavalla ihmisten elämään.

– Kun ajatellaan lähetystyötä julistuksena ja palveluna, niin tämä on sitä palvelua ja vaikuttamistyötä, mitä kirkko yhteiskunnassa tekee. Taustalla on kirkon kokonaisvaltainen työnäky, ihminen hengellisenä, henkisenä ja fyysisenä kokonaisuutena.

Yhteyttä rakentamassa. Katri Niiranen-Kilasi pitää yhteyttä ja erilaisuuden ymmärtämistä äärimmäisen tärkeänä. Tansaniassa kristityt, muslimit ja perinteisten uskontojen harjoittajat elävät rinta rinnan.

Kehittynyttä Afrikkaa. Makumiran yliopiston humanistinen tiedekunta.

Suomen Lähetysseura ja Suomen valtion kehitysyhteistyö ovat tukeneet Makumiran kasvua monialaiseksi yliopistoksi.

Pulaa oppikirjoista. Lohay Jerman opettaa matematiikkaa Makumiran oppikoulussa. Pääasiallisena työvälineenä on perinteinen liitutaulu.

Köyhän maan kouluhaaste Luontoelämyksenä Tansania tunnetaan safareista ja kansallispuistoista. Syvemmällä katsauksella avautuu ikkuna inhimilliseen todellisuuteen. Noin 40 miljoonasta asukkaasta yli puolet elää köyhyysrajalla. Odotettavissa oleva elinikä on reilut 50 vuotta ja lapsikuolleisuus on korkea. Terveysongelmien kärkipäätä hallitsee aids.

Tansanian koululaitos on ollut myllerryksessä koko 2000-luvun. Valtion alakoulujen lukukausimaksujen poistaminen vuonna 2001 avasi opintien myös köyhien perheiden lapsille. Kun alakouluissa vuosikymmenen alussa oli 4,9 miljoonaa lasta, oli luku vuonna 2008 jo 8,4 miljoonaa. Samana aikana yläkoululaisten ja lukiolaisten määrä nelinkertaistui.

Kehityksen yhtenä mahdollistajana on ollut Tansanian pääsy niiden maiden joukkoon, joiden ulkomaan velkoja annettiin anteeksi. Vapautuneita varoja on suunnattu koulutukseen ja terveydenhoitoon.

Yhä useampi tansanialainen lapsi pääsee siis kouluun ja saavuttaa lukutaidon, mutta oppilasmäärän kasvu tuo suuren

haasteen koululaitokselle. Pulaa on opettajista, materiaalista ja rakennuksista. Valtion koulujen rinnalle on syntynyt yksityisiä kouluja ja yliopistoja.

Tansanian evankelisluterilainen kirkko on ottanut paljon yhteiskunnallista vastuuta. Kirkolle taistelu köyhyyttä, sairautta ja tietämättömyyttä vastaan on tavallista arkea evankeliumin julistamisen rinnalla. Kirkon sairaaloita, terveysasemia ja kouluja tuetaan myös Suomesta lähetys- ja kehitysyhteistyövaroin sekä työntekijävoimin.

Tansanian evankelisluterilaisen kirkon Tumaini eli Toivon yliopisto perustettiin vuonna 1996. Tumaini kouluttaa muun muassa pappeja, opettajia, lakimiehiä ja lääkäreitä. Yliopistosta valmistuvat opettajat työllistyvät valtion ja kirkon kouluihin ja lievittävät maan opettajapulaa.

Minna-Sisko Mäkinen Lisätietoja: Suomen Lähetysseura www.mission.fi Suomen YK-liitto www.globalis.fi Basic Education Statistics in Tanzania (2008), Tansanian valtion Opetusministeriö.

24

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

neniälittereK

Hammashoitoa

Vuokrata halutaan Vuokrata halutaan -ilmoitusten vastaanotto ja hinnat:

Ă&#x201E;lyane

â&#x20AC;˘ ilmoitus maksetaan tilille Nordea 157330-00000710 Pohjola pankki 500001-10029559 Sampo Pankki 800012-00062967 â&#x20AC;˘ ilmoitustekstin ja kuitin voi lähettää sähkĂśpostilla ilmoitusmyyynti@kotimaa.fi faksata numeroon 020 754 2343 tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessä â&#x20AC;˘ kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 23 %): 3 riviä (minimi) hinta 28,29 â&#x201A;Ź 4-5 riviä hinta 42,44 â&#x201A;Ź 6-7 riviä hinta 56,58 â&#x201A;Ź Yhdelle riville keskim. 33 merkkiä.

Lisätietoja p. 020 754 2255 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

S

ynnin kerrotaan tulleen maailmaan haukkaamalla kielletystä puusta noukittua omenaa. Nyt valtameren takainen omenasta nimensä saanut yhtiÜ on tuonut markkinoille älypuhelinsovelluksen katolisen kirkon synnintunnustuksia varten. Sovelluksen kysymysten avulla selviää sielun tila.

Kyseessä ei ole ratkaisu selibaatin vuoksi pappispulasta kärsivän kirkon rekrytointiongelmaan, vaikka jotkut ovat jo ehtineet niinkin ajatella. Vatikaani on korostanut, että rippiin tarvitaan yhä papin läsnäoloa.

Kyseessä on apuväline etenkin rippituolikäytännÜstä etääntyneille katolisille nuorille.

Jotkut kirkkohistoriansa lukeneet ovat kuitenkin muistelleet uskonpuhdistuksen ajan aneita ja ilkamoineet, ettei tämä omena kauas puusta putoa. Heidän ennustuksensa mukaan sovelluksesta ilmestyy pian versio, jossa syntisparan kuumia hetkiä kiirastulessa voi lyhentää. Tämä hoituisi kätevästi syntien suuruuden mukaan hinnoitellulla hankinnalla kirkon verkkokaupasta.

HAMMASASEMA â&#x20AC;˘ Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600â&#x201A;Ź pari Särkypäivystys poisto ja ďŹ&#x201A;uoraus 59 â&#x201A;Ź Yksi kokoproteesi 350â&#x201A;Ź Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

â&#x2DC;&#x17D;

2VDOOLVWX NLOSDLOXXPPH

69. vuosikerta

www.kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Ilmoitusten vastaanotto:

www.helsinginseurakunnat.fi

Ilmoitussihteeri Liisa Puro, p. 020 754 2255 faksi: 020 754 2343 Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki sähkÜposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myÜs verkossa näkÜislehdessä.

Osoitteenmuutokset Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Muut osoiteasiat puhelimitse numeroon (09) 2340 2235 tai sähkÜpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. (09) 2340 2231 sähkÜposti: seppo.simola@evl.fi Kustantaja Kustannus-OsakeyhtiÜ Kotimaa Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 Hietalahdenranta 13, 4. kerros, 00180 Helsinki Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki PL 279, 00181 Helsinki sähkÜposti: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi tai: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi ToimituspäällikkÜ Marja Kuparinen, p. 020 754 2262 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 754 2268 Eira Serkkola, p. 020 754 2242 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 754 2209 Marjo KytÜharju, p. 020 754 2229 Ulla LÜtjÜnen, vs., p. 020 754 2243 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. (09) 2340 2609 sähkÜposti: sirpa.patronen@evl.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi: Myynti- ja markkinointipäällikkÜ Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 MyyntipäällikÜt Paula Kaijanto, p. 020 754 2247 Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309

ZZZ KDPPDVVDORQNL Âż

DJULFRODQNDWX KHOVLQNL KDPPDVOllNlULW VXXK\JLHQLVWL DMDQYDUDXV KDPPDVNLYHQ SRLVWR PLQ â&#x201A;Ź RPD RVXXV â&#x201A;Ź YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk. alenn. perm. l+k (norm. 50 â&#x201A;Ź) nyt 37 â&#x201A;Ź Norm. vel. perm. l+k (55 â&#x201A;Ź) nyt 46 â&#x201A;Ź. Tied. 639818

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

Savuton ja tyÜssäkäyvä opettaja nainen etsii yksiÜtä kantakaup.

Ed. vuokr.a suosit. p. 050 402 3829 Pian valmistuva, jo tyÜssäkäyvä, savuton nuori nainen etsii kotia kantakaupungista. 040 8471587/Minna

Siivouspalveluja Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio 3x30 min. hieronta 65 â&#x201A;Ź.

Kaisaniemenkatu 1 B A, 2 krs p. 040 569 3515 JALKAHOITOA. Pitkä kokemus, luottamuksella. MyÜs kotikäyntejä. p. 040 756 8332 Katriina SirviÜ.

Virkoja avoinna

7LS 7RS 6LLYRXV VLLYRXVWD MR YXRGHVWD

NDLNNL NRGLQ VLLYRXNVHW LNNXQDQSHVXW YXRGHQ \PSlUL YLLNNRVLLYRXNVHW PXXWWRVLLYRXNVHW UHPRQWWLVLLYRXNVHW NDLNNL SHVXODSDOYHOX YLLGHQ WlKGHQ PDWWRSHVXOD ZZZ WLSWRSVLLYRXV Âż /XXWQDQWLQWLH OW +HOVLQNL

WLSWRS#OLYH Âż

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kattolumitÜitä.

Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%.

Rivi-ilmoitukset 1â&#x20AC;&#x201C;10 riviä 2,30 e / pmm. Hintoihin lisätään ALV 23%.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.ďŹ kotital.väh. (-60%)

Painos 202.000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

ReprotyÜ Esko Jämsä Painopaikka Lehtipaino Keski-Uusimaa ISSN 0356-3421

www.kotikuntoon.com â&#x20AC;˘ kaikki kodin siivoukset â&#x20AC;˘ ikkunanpesut kotimaisin voimin

:$17(' 3LWlMlQPlHQ VHXUDNXQQDVVD RQ KDHWWDYDQD

6HXUDNXQWDVLKWHHULQ YLUND 9LUDQ SlWHY\\VYDDWLPXNVHQD RQ VHXUDNXQWDVLKWHHULQ WDL PXX YDVWDDYD NRXOXWXV WDL DODQ WXQWHPXV VHNl W\|NRNHPXV 3DONNDXV RQ YDDWLYXXV U\KPlQ PXNDLQHQ Âź 9LUNDDQ YDOLWWDYDQ WXOHH ROOD HY OXW NLUNRQ MlVHQ 7\|WHKWlYLVVl SDLQRWWXX WLHGRWXV P\|V DVLDNDVSDOYHOX YlHVW|UHNLVWHULDVLDW DUNLVWRLQWL WLODVWRLQWL VHNl PXXW VLKWHHULQ WHKWlYlW NXXOXYDW YLUDQKRLWRRQ +\YlW DWN WDLGRW RYDW YlOWWlPlWW|PlW 9LUDQ KRLGRVVD QRXGDWHWDDQ QHOMlQ NXXNDXGHQ NRHDLNDD /LVlWLHWRMD DQWDD NLUNNRKHUUD 0DUWWL 3LWNlQHQ S

9DSDDPXRWRLQHQ KDNHPXV MD &9 WRLPLWHWWDYD NOR PHQQHVVl RVRLWWHHVHHQ 3LWlMlQPlHQ VHXUDNXQWD 7XUNLVPLHKHQNXMD +HOVLQNL .XRUHHQ PHUNLQWl ´VHXUDNXQWDVLKWHHUL´

P. 0440 691 994 /Timo Vanari KOTIPALVELUA. Siivoukset ja ikkunanpesut ym. Huolella ja edullisesti.

Kotitalousvähennys -60%. p. 050 305 4066 /Merja ja Marja-Leena Ammattitaidolla koti-, rakennus- ja loppusiiv. MyÜs toimistosiivoukset.

Edull. hinnoin. p. 046 6885771.MyĂśs vkl.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 â&#x201A;Ź/+alv. www.kaijaclean.ďŹ p. 046 589 2382 IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 â&#x201A;Ź/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.ďŹ

25

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Koulutusta

Palveluja tarjotaan

Hoivaa ja Huolenpitoa kaikkiin elämäsi vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon 0UHELINNUMERO s )NTERNET WWW SELLINA FI

Rakennusala

VanhustyÜn keskusliitto ry:n Senioritoiminta organisoi vapaaehtoistoimintaa pääasiassa kotona asuville ikäihmisille koko Helsingin alueella.

Vapaaehtoiset voivat toimia esimerkiksi keskustelu- ja kahviseurana, ulkoilukaverina tai saattajana lääkärikäynnillä.

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI järjestetään 7.3., 10.3., 14.3. ja 17.3. klo 17.00â&#x20AC;&#x201C;19.00 VanhustyĂśn keskusliiton koulutustilassa, os. Malminkauppatie 26 (3. krs), 00700 Helsinki Kurssilta saa tietoa vapaaehtoisena toimimisesta, vanhusten kohtaamisesta ja liikkumisessa avustamisesta sekä valmiuksia näkĂś- ja kuulovammaisen kohtaamiseen ja opastamiseen. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Mukaan mahtuu 25 kurssilaista.

Lisätietoa vapaaehtoistoiminnasta ja ilmoittautumiset 28.2.2011 mennessä numeroon 050 5722 829 tai 050 5722 830.

Malmille pääsee busseilla 52A, 54, 69, 70T, 73, 76A, 76B, 78, 79, 512, 519 sekä I- ja K-junilla.

Tervetuloa!

Hetipalvelut Ž - 15 kpl Huoltoautoa - Pesukoneen kytkennät - Hanan vaihdot - Viemärin avaukset - Suunnitteluapua - Ilm. arviointi isommille tÜille - KaukolämpÜtyÜt - Linjasaneeraukset - 24 h päivystys

TÜÜlÜn Putkiliike Oy v. 1952

020 7411820 yhteys@lvis.fi

TEHOSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013; Kaikki sähkĂśtyĂśt pääkaupunkiseudulla 30 v. kokemuksella, kotimaisin voimin, 15 miehen vahvuudella.

09-724 5188 Valokuvaus Kuvankäsittely / Skannaus www.perttiraami.ďŹ / 041 510 5975

KOTIAPU NAULA JA VASARA Hoidamme kaikenlaiset kodin tyĂśt!

Huonekalujen kokoamiset ja asennustyĂśt. Huoneistoremontit, korjaustyĂśt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

HALUATKO YRITTĂ&#x201E;JĂ&#x201E;KSI? Meiltä täysi yrityspaketti markkinoiden halvimmilla hinnoilla ja parhailla palveluilla. Ota yhteyttä ja ilmoita yhteystietosi, niin otamme sinuun yhteyttä. p. 046 610 1843 Yleismies Jantunen palveluksessanne! Luotettava monitoimimies kodin ja yritysten huoltotĂśihin: valaisimien, kodinkoneiden sekä kalusteiden asennus ja kokoaminen ym., myĂśs pienet ja suuret remontit. www.ymj.ďŹ tai 041-531 5071.

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ripeästi ja edullisesti. Asennamme myÜs kalusteet, verhot, lamput ym. p. 045 131 2131. www.kuljetusvarma.com

1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

www.studionovora.ďŹ .

Huonekalujen entisĂśinti & verhoilu Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

Muutot â&#x20AC;˘ Kuljetukset â&#x20AC;˘ Remontit â&#x20AC;˘ Kalustekasaukset www.sb-palvelut.ďŹ p. 044 336 7633

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 â&#x201A;Ź / tunti 050 926 6203

Verhoilut, entisĂśinnit ja puukorjaukset.

Verhoilu & EntisĂśinti Puhti p. 044 524 1122

Kirjanpidot, veroilmoitukset, konsultointi, edullisesti.

TILI-ERMA Oy p. 044 274 0210

Turvallista KOTIPALVELUA kaikissa arjen askareissa. Siivoukset ym.

Renato Oy, puh. 044 203 3709

MUUTOT JA KULJETUKSET

Hautauspalveluja Hautaustoimisto

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16 tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000

Lepsämäntie 1, 01800 Klaukkala www.uudenmaanhautauspalvelu.ďŹ

Hautaukset alkaen hinta 299 â&#x201A;Ź Teemme kotikäyntejä. info@uudenmaanhautauspalvelu.ďŹ

/XRWHWWDYDD MD KHQNLO|NRKWDLVWD SDOYHOXD SHUKH MD SHULQW| RLNHXGHQ DOXHHOWD 3DULVXKGHRLNHXV SHUKHYDUDOOLVXXVRLNHXV WHVWDPHQWLW SHUXQNLUMRLWXNVHW MD MllPLVW|RLNHXV ODVWHQ KXROWR HODWXV MD WDSDDPLVRLNHXVDVLDW DVLDQWXQWHYDVWL MD QRSHDVWL ,WlODKGHQNDWX % 2LNHXVWLHWHHQ NDQGLGDDWWL -XNND )DKOJUHQ

Helsingin PERHEOIKEUSKESKUS LAKI- JA KOULUTUSPALVELU

Varatuomari Hannu Ă&#x201E;imänen

611 058, 050 529 3021 Liisankatu 27 B, Helsinki Lakiasianne tunnollisesti kohtuuhinnoin. www.lakijakoulutus.ďŹ

â&#x20AC;˘ Pumpulitäytteisiä peittoja â&#x20AC;˘ Pumpulitäytteisiä petauspatjoja eri kokoja, saa erikoismittoja â&#x20AC;˘ Tyynyjä polyestervanu-, hĂśyhen-, muovirouhe- ja pumpulitäytteisenä â&#x20AC;˘ Valmistamme erik.mittaisia pussilakanoita, muovipatjoja ja tyynyjä â&#x20AC;˘ Tuolimattoja 20â&#x201A;Ź, 26â&#x201A;Ź â&#x20AC;˘ Päiväpeittoja 15â&#x201A;Ź,25â&#x201A;Ź,35â&#x201A;Ź,40â&#x201A;Ź,50â&#x201A;Ź â&#x20AC;˘ Päiväpeittoja myĂśs parisänkyyn ja 120 cm leveään sänkyyn â&#x20AC;˘ Gobeliinikang. lev. 140cm 8â&#x201A;Ź/m,16â&#x201A;Ź/m â&#x20AC;˘ PĂśytäliinoja ja pĂśytäliinakankaita â&#x20AC;˘ Pyyheliinoja ja pyyheliinakankaita â&#x20AC;˘ KanavatyĂśpohjia, tyynypakkauksia, lankoja ja ompelutarvikkeita.

TALOUSHOITO OY Fleminginkatu 12, p. 753 1257 Auki: ma-pe 10-18, la 10-15

Myydään hautakiviä

+$87$.,9(7

Hoivapalveluja

Lakiasiaintoimisto Reijonen Oy Lakipalvelut luottamuksella kohtuuhintaan.

Puh. 040 557 4283 minna.reijonen@reijonenlaw.ďŹ www.reijonenlaw.ďŹ

-689 7422 8974 0-6 soita 0400

0ilmainenn a 04 Soitja aa tilla a ilmaine ja ti ini.ti. vioi iont arrv ontti mon ttia rem re s- lous alou tita kotit nnä ko dynn yÜdy HyÜ H 10 . .

11 â&#x20AC;˘ 20 ys 20 nnys henn vähe vä www.jabell.fi

L

Jabell Oy

Rakenna tai remontoi.

Suoritamme 30 v. kokemuksella rakennusalan ammattityĂśt. kylpyhuoneet, perusparannustyĂśt, maalaus ja tapetointi, keittiĂśt, lattiat, myĂśs hionnat sekä sähkĂś- ja putkityĂśt p. 040 146 4771 kalottiyhtiot@gmail.com HYĂ&#x2013;DYNNĂ&#x201E; KOTITALOUSVĂ&#x201E;HENNYKSESI! Kokeneet kirvesmiehet vapaana pääkaupunkiseud.TyĂśkok. 30v. alalla.

Kaikki rakennusalan tyĂśt, myĂśs laatoitus.

HUOM. Suoritamme myĂśs kattoja pihalumityĂśt.

Urakka- tai tuntilaskutus Soita 045-347 9312/Harri

UUSI ILME KEITTIĂ&#x2013;Ă&#x2013;N - uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä tyĂśstä. www.ergadesign.ďŹ ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Kaikenkokoiset remonttikohteet, pienet sekä suuret, esim. kylpyhuone-, keittiÜ- ja saunaremontit. Laatoitus-, laminaatti-, parketti-, maalaus-, tapetti- ja kirvesmiestyÜt ym. Tehdään tietysti edullisesti ja 26 v. kokemuksella.

Hyvä tyÜn jälki on a ja o. Tarvikeale ja kulj.

Ilmainen arviointi. Kotital.väh. Soitelkaa p. 0400-819 757. Saneeraus Pe-Ry tmi Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -tyÜt Pohjanmaan RakennuspyÜrä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693

Huoneisto-, kylpyhuone-, sauna- ja keittiÜremontit kattavasti kauttamme ammattitaidolla ja aikailematta. MyÜs parkettilattioiden hionnat ja lakkaus. Kotital.vähennys.

Tekno-Kate Oy gsm: 040 56 56 754, email:teknokatekalev@gmail.com

Katriina Heikkinen Oy Lakiasiaintoimisto p. (09) 604 744 Pietarinkatu 13 perukirjat, testamentit ym. lakiasiat

Kaikki huoneistoremontit, remontti-, suunnittelu- ja arviointityĂśt.

Rehellinen. TyĂślle takuu.

Puh. 0400 812 682, Joheke ky

Ostetaan

Asianajajia

Käteisellä kuolinpesät, muuttojäämistÜt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, tyÜkalut ym. kotiirtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. ANTIIKKI PERLATEK OY, puh. 040 5533 042

KAIKKI PERHEENNE LAKIASIAT Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Itäkeskuksen kauppakeskus puh. (09) 343 2636, 0400 275 229 www.marittaheiskanen.ďŹ Testamentit ja perukirjat, myĂśs kotikäynteinä. MyĂśs ilta-aikoja.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, tyÜkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Testamentit, perintĂś- ym. lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p. 010 616 8920, Korkeavuorenk.19 A, Hki www.silvennoinen.ďŹ

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiÜÜn.

MENEC 09 4546572 www.menec.ďŹ

Asianajotoimisto Timo Kallio

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Asianajotoimisto Norros Oy Runeberginkatu 37 A. P. 4770680.

Perhe- ja perintĂśasiat.

S ZZZ SHLNLYL Âż

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN

KĂ&#x201E;TEISELLĂ&#x201E; kuolinpesät, jäämistĂśt.

Joustava, nopea nouto. 0400 821 805 www.kotikadunmainio.com

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W

Varaa nyt remontti Jabelin ammattilaisilta!

L Huoneistoremontit L Kylpyhuone L Sauna L KeittiĂś L Maalaus L Lattiat

REMONTOITKO ASUNTOASI!

Myydään

UUDENMAAN HAUTAUSPALVELU OY 09-595 050, 0400-161 100

Lakiasioita

REMONTTI mielessä?

Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

MyÜs kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486.

Asianajotoimisto Matti Kauppi Oy Urho Kekkosen katu 8 B p. 0207 798870.

Asianajotoimisto Tyynilä Oy Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.ďŹ

Kaikki kodin ja kiinteistĂśn remontit edullisesti. Kysy tarjous p. 044 0165273. www.helsinginrakennusjaasennus.ďŹ Kylpyhuoneremontit, huoneistoremontit ja vesieristykset ym.

Kotitalousvähennys. p. 044 560 8258.

KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYĂ&#x2013;NĂ&#x201E;.

X.X.L WEAR OY. p. (09) 454 8100.

KYLPPĂ&#x201E;RI- ja HUONEISTOREMONTIT. P. 050 558 6120. Hyvät suositukset/ sertiďŹ oitu. MyĂśs LVI- ja sähkĂśtyĂśt.

Kylpyhuoneremontit. Sisäremontit, maalaukset. HyÜdynnä verovähennys.

Puh. 0400 582035.

Ostetaan huoneistoja OSTETAAN yksiÜ tai kaksio EteläHelsingin alueelta (sis. Lauttasaari).

Puh. 050 588 7382.

26

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Hanna Ekola ja Aurinkotie Hanna Ekola julkaisee uuden Aurinkotie-levynsä konsertissaan Vanhassakirkossa 17.2. Levynjulkaisukonsertin laulut sanoittavat lohtua ja toivoa, joiden sylissä suruntie voi muuttua aurinkotieksi.

Konsertissa Hanna Ekolaa säestää levylläkin ahkeroinut pianisti-laulaja Virpi Lahti. Ekola valmisteli levyä miehensä, kitaristi Lido Salosen, sekä basisti Pekka Pohjolan kanssa. Molempien elämäntaival päättyi levynteon loppumetreillä. Konsertin aikana kerätään kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Konsertti Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, torstaina 17.2. kello 19.

Vapaa pääsy, kolehti.

Radio & TV YLE radio1 87,9 MHz Su 20.2. klo 10 Jumalanpalvelus Porvoon tuomiokirkosta, klo 11 Horisontti, klo 18 Katolinen messu Pyhän Henrikin katedraalista Helsingistä.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 17.2. Diakoni, kotiäiti Kristiina Huotari. Nuorisotyönohjaaja Johanna Jutila.

Pe 18.2. Tiedotussihteeri Heli Karhumäki. Päivän raamatuntekstit.

La 19.2. Pastori Reino Piirainen (Vapaakirkko). Kanttori Eero Annala.

Ma 21.2. Pastori Johanna Liukkonen. Professori Jaakko HämeenAnttila.

Ti 22.2. Sairaalapastori Kari Niemelä. Kapteeni Saga Lippo-Karvonen (Pelastusarmeija).

Ke 23.2. Vs. hiippakuntasihteeri Marjaana Härkönen. Kappalainen Lasse Karppela.

To 24.2. Kirkkoherra Kari-Pekka Kinnunen. Diakoni Päivi Liu.

RadioDei 89 MHz Su 20.2. klo 18 Tuomasmessu.

TV1 To 17.2. klo 15.50 Yhteisvastuukeräys: 8 vuoden yksinäisyys. Koulukiusatun Mintun tarina. Uusinta su 20.2. klo 16.45.

Su 20.2. klo 10 Vaajakosken Baptistiseurakunnan musiikkijumalanpalvelus. Uusinta ti 22.2. klo 13.

Kodikas kahvilatila. Satu Pitkänen toivoo, että pienten lasten yksinhuoltajat löytäisivät uudenlaisen tukimuodon.

Lepotauko äidei Yksinhuoltajat saavat uudessa kahvilassa tukea haastavaan elämäntilanteeseen.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

ksinhuoltajaäideille ja heidän lapsilleen tarkoitettu kahvila avaa ovensa maaliskuun alussa Kätilöopiston sairaalan lähellä sijaitsevissa NNKY:n Itu-projektin tiloissa.

Itu-projektin työntekijän Satu Pitkäsen mukaan äidit voivat tavata viihtyisissä tiloissa muita äitejä sekä saada tukea vanhemmuuteen.

– Tarkoituksena on tarjota hengähdystauko alle kolmivuotiaiden lasten äideille. Täällä voi jutella rauhassa yksinhuoltajan elämään liittyvistä asioista.

Itu-projekti yhdistää kahvilatoiminnassa voimansa kristillistä

Y

kasvatus- ja lastensuojelutyötä tekevän Mantelipuu ry:n kanssa.

– Pyrimme kuuntelemaan äitien toiveita siitä, millaista tukea ja tietoa he kaipaavat. Samalla voimme tehdä vaikka yhdessä ruokaa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Anne Waala.

– Jos joku haluaa enemmän henkilökohtaista tukea elämäänsä, yritämme järjestää hänelle jonkun kokeneemman äidin tukihenkilöksi.

Kahvilaidea on lähtöisin Tampereen NNKY:n Itu-projektin monimuotoisesta yksinhuoltajatyöstä. Tampereella on perustettu masu-, yksinhuoltaja- sekä äiti-vauvakahvilat, joista on tullut hyvin suosittuja.

Anne Waalasta on tärkeää luoda tällaisia matalan kynnyksen tukimuotoja, koska sosiaalitoimen

tuessa on selviä puutteita.

– Lisääntyneiden huostaanottojen määrässä näkyy se, miten suuri on varhaisen tuen tarve perheissä.

Tunnen tilanteen, koska pidän itse perhekotia, jossa minulla on ollut huostaan otettuna vuosien varrella yhteensä 30 lasta.

Mantelipuun tavoitteena on lähitulevaisuudessa avata murrosikäisten lasten yksinhuoltajille yholkkari sekä perustaa kristillisen lastensuojelutyön toimintakeskus ja tukikoti.

Yksinhuoltajien vaikeudet liittyvät yleensä perheen talouteen, lasten kasvatukseen ja yleiseen jaksamiseen. Satu Pitkänen tietää, miten rankkaa voi olla jo raskausvaiheessa niillä, jotka odottavat lasta yksin, ilman puolison tukea.

– Kun nainen joutuu tällaiseen tilanteeseen, häntä pelottaa, miten hän pärjää syntyvän lapsen kanssa.

Pelko jaksamisesta voi ajaa hänet tekemään abortin.

– Jos lapselta puuttuu kokonaan miehen malli, on äidillä kova urak-

ka olla myös isän roolissa. Lisäksi monet ovat taloudellisesti tiukoilla, vaikka yhteiskunnalla onkin erilaisia tukimuotoja.

Pitkänen arvelee, että pääkaupunkiseudulla varsinkin muualta muuttaneilla yksinhuoltajilla saattaa olla vähemmän tukiverkostoa, sukulaisten tai ystävien tukea, kuin muualla Suomessa.

Itu-projekti auttaa puhelimitse tai neuvontapisteissään kriisiraskaustilanteessa olevia tai abortin läpikäyneitä. Satu Pitkäsen mukaan yllättäen raskaaksi tulevalle halutaan tarjota muitakin vaihtoehtoja kuin abortti.

– Suomessa tehdään noin 10 000 aborttia vuodessa. Periaatteessa terveydenhoitajien pitäisi terveyskeskuksessa puhua aborttia haluavien kanssa, mutta käytännössä osa heistä hakeutuu suoraan lääkärille, eikä asiasta juuri keskustella.

Itu-projektin työntekijä pyrkii selvittämään aborttia harkitsevan kanssa, miten paljon hän tarvitsisi

27

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Musiikkia kirkoissa Torstai 17.2.

Kivimessu klo 18 Kallion kirkossa. Sanaa ja rukousta sekä laulua messubändin säestyksellä. Lastenhoito. Jatkot Kappelisalissa improvisaatioteatterin merkeissä.

Siionin virsi -seurat klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa.

Aurinkotie-levyn julkaisukonsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Hanna Ekola, laulu, säestää Virpi Lahti. Konsertissa julkaistaan myös kirja Sano suruasi rakkaudeksi. Kolehti Yhteisvastuulle.

Lauantai 19.2.

Brahms-konsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa. John Emanuelsson, viulu, Seppo Tarhio, piano. Ohjelma 5 e.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Matti Vaakanainen, urut. Scheidemann, Hanff, J.S. Bach.

Syvä hiljaisuus klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Petri Laaksonen Yhteisvastuukonsertti. Juonto ja tarinat runoilija Anna-Mari Kaskinen. Liput 20 e, opisk. ja eläk. 10 e, ovelta. Alle 12-v. ilmaiseksi. Tuotto Yhteisvastuulle.

Sunnuntai 20.2.

Urkumessu klo 10 Kallion kirkossa.

tukea elämään lapsen kanssa.

– Varsinkin silloin, jos parista vain toinen haluaa pitää lapsen, on ratkaisun tekeminen vaikeaa.

Yhtä hyvin voi tosin olla niinkin, että mies haluaa pitää lapsen ja nainen ei.

Abortin läpikäyneille puolestaan järjestetään keskusteluryhmiä, joissa on sitouduttava kymmenen kohdan ohjelmaan. Pitkänen toteaa, että abortin käsitteleminen jälkikäteen on usein tarpeen, sillä moni ei pääse sen yli helposti, vaikka pitäisikin ratkaisuaan oikeana.

– Abortin tekeminen on laillista, mutta siihen voi silti liittyä häpeän tunnetta, salailua ja surua.

Aborttiahan on vaikea surra julkisesti. Ryhmissä on käynyt jopa 70-vuotiaita naisia, joita se on jäänyt vaivaamaan, koska he eivät ole voineet koskaan puhua asiasta.

Yksinhuoltajien kahvila ti 1.3. klo 10–12 Ituprojektin tiloissa, Isonniitynkatu 3 D. Lisätiedot: www.ituprojekti.net ja www.mantelipuu.fi

rea, Linkola. Johanna Karjalainen, piano. Beethoven, Chopin, Rahmaninov.

Osa Sibelius-Akatemian Pianomusiikin osaston ainejärjestö Pihka ry:n järjestämää sarjaa. Ohjelma 5 e.

Taizé-messu klo 18 Malmin kirkossa.

Malmin kantaattikuoro, johtaa Heikki Poutanen, Pirkko Poisuo, liturgi.

Kielin, palkein, koskettimin klo 18 Myllypuron kirkossa. Matleena Huovinen, kantele. Hämeenniemi, Lintinen, Sumera. Minttu Siitonen, piano. Bach, Skrjabin, Messiaen. Osa Sibelius-Akatemian Pianomusiikin osaston ainejärjestö Pihka ry:n järjestämää sarjaa.

Yhteisvastuukonsertti klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa. Anna Immonen, laulu, Elina Tofferi, urut ja piano.

Ohjelma 10 / 5 e.

Konsertti klo 18 Viikin kirkossa. Maija Kontunen, viulu, Liisa Ukkonen, piano.

Ohjelma 5 e.

Beethovenin sinfoniat pianolla II klo 18.15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, Vantaa. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa konserttisarjassaan kaikki Beethovenin sinfoniat Lisztin pianosovituksina. Ohjelma 5 e.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Iina Katila, urut.

Tiistai 22.2.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Aamuvirkut yhteislaulajat klo 11 Lauttasaaren kirkolla, B-porras. Lauletaan yhdessä.

Keskiviikko 23.2.

Laudes-hetkipalvelus klo 8 Kallion kirkon kuoriholvissa, sisään sakastin ovesta. Rukouslaulua keskiaikaisin sävelin ja psalmitekstein. Tilaisuus on kohdistettu nuorille aikuisille.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Petros Paukkunen.

Musiikkihetki klo 12 Mikael Agricolan kirkossa. Susanne Kujala, urut.

Laulut Soikoon! klo 13 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3.

Lauletaan yhdessä klo 14 Johanneksen seurakuntasalissa.

Agricolamessu klo 20 Mikael Agricolan kirkossa. Bändi ja Agricola sings Hallelujah! -kuoro, johtaa Jippu. Jatkot kahvilassa.

Torstai 24.2.

Konsertti klo 18 Alppilan kirkossa.

Aleksander Sünter ja muusikot Oortyhtyeestä. Ohjelma 5 e.

Idän kirkon hengellistä viisautta

Äideille ja sylivauvoille

Kivimessu Kallion kirkossa

Anima mea -ryhmään laulajaksi

Yksi tämän hetken tunnetuimmista ruotsalaisista hengellisistä vaikuttajista, pastori ja kirjailija Peter Halldorf, puhuu kristillisen idän hengellisistä opettajista ja heidän sanomastaan. Maksullinen seminaari pidetään Kulttuurikeskus Sofiassa, Kallvikintie 28, viikonloppuna 11.–13.3., ja siihen on mahdollista osallistua myös vain yhtenä päivänä. Metropoliitta Ambrosius osallistuu seminaariin. Lisätietoja: www.kulttuurikeskussofia.fi

Perhekerho esikoisvauvoille ja heidän äideilleen kokoontuu maanantaina 21.2. kello 13 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Minna Lindströmille p. (09) 2340 5462.

Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, vietetään kivimessu torstaina 17.2. kello 18. Kivimessu pohjautuu Apostolien tekoihin: ”Hän on se kivi, joka ei teille rakentajille kelvannut mutta josta on tullut kulmakivi.” Messun jälkeen jatketaan kirkon Kappelisalissa improvisaatioteatterin merkeissä. Lastenhoito on järjestetty messun ajaksi.

Anima mea -ryhmä toimii esilaulajana Hiljaisen rukouslaulun messuissa. Ryhmä laulaa keskiaikaisia rukouksia suomeksi ja latinaksi, ja ne opetellaan korvakuulolta. Laulujen keskittynyt toisto ja kehon resonanssin herkkä kuuntelu voivat johdattaa mielen rukouksen sydämen rukoukseksi. Esilaulajien harjoituksia pidetään Kallion kirkossa messupäivinä kello 16 ja seuraavina maanantaipäivinä: 14.2., 28.2., 28.3., 4.4., 25.4., 2.5. kello 18–19.30.

Räsymatot seinille

lle

Messun ordinarium-osat korvataan Frescobaldin urkumusiikilla.

Siionin Kanteleen lauluseurat klo 16 Hakavuoren kirkossa. Puhe rovasti Tuula Sääksi, mukana Ismo Törrönen, Mari Järvinen ja Ari Häyrinen. Kahvit klo 15.30 alkaen. Järj. Evankelinen Lähetysyhdistys ja Haagan srk.

Oppilaskonsertti klo 16 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Johann Tilli ja Laajasalon opiston lauluoppilaat.

Urkukonsertti klo 16 Kallion kirkossa.

Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog 40 v.

Kallion urkurina. J.S. Bachin musiikkia.

Päätteeksi kakkukahvit. Ohjelma 5 e Yhteisvastuulle.

Musiikkia Theresienstadtista klo 16 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1.

Virpi Räisänen-Midth, mezzosopraano, Janne Rättyä, harmonikka. Poimintoja Theresienstadtin keskitysleirissä sävelletystä musiikista vuorotellen Bachin alttoaarioiden kanssa. Ohjelma 10 e.

Viulu soikoon -konsertti klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa. Camilla Bäckman, viulu, Risto Lappalainen, piano, Ilkka Bäckman, juontaja.

Dedications & standards klo 18 Johanneksenkirkossa. Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Risto-Matti Marin, piano. Ohjelma 5 e.

Kielin, palkein, koskettimin klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Olga Shishkina, kantele. Bach, Debussy, Valpola, Co-

90-vuotiaan taiteilija Pirkko Sanen kutomia räsymattoja on nähtävänä Ruoholahden kappelissa, Selkämerenkuja 1, kevään ajan tilaisuuksien yhteydessä. Mattojen aiheet ovat peräisin luonnosta.

Hetkipalvelus nuorille aikuisille Keskiviikkopäivät voi aloittaa kello 8 Laudeksella eli aamun hetkipalveluksella hiljaisen rukouslaulun hengessä.

Tule mukaan ja anna keskiaikaisten sävelten ja psalmitekstien koskettaa sisintäsi. Kallion kirkon kuoriholviin pääsee sakastin ovesta Neljännen linjan puolelta. Ohjaajina pastorit Ilkka Sariola, p. (09) 2340 3663 ja Mari Mattsson, p. (09) 2340 3632, etunimi.sukunimi@ evl.fi.

Menokasvo: Janne Keränen Isot kysymykset ovat esillä Malmin kirjaston Usko tai älä -keskusteluilloissa torstaina 24.2. sekä tiistaina 8.3. ja 22.3. Yksi ilta on jo pidetty otsikolla ”Voiko järkevä ihminen uskoa?”. Miten ilta meni, pastori Janne Keränen?

– Meni oikein mukavasti. Paikalla oli noin 15 ihmistä, joista osa totesi olevansa sano olevansa kristittyjä. Pystyimme ilman ateisteja, osa sanoi riitelyä vaihtama vaihtamaan ajatuksia ja löytämään ymmärrystä toisen näkökulm näkökulmaa kohtaan. Illoissa ei ole mukana keasiantuntija Kaikilla on yhtäläinen oikeus sanoa. tään asiantuntijaa.

Miksi keskustelu keskustelut pidetään kirjastossa?

Kirjasto on tällais tällaiseen keskusteluun hyvä paikka, koska se ei ole kenenkää kenenkään kotikenttä. Halusimme tarjota mahdollisuuden ke keskustella omasta maailmankatsomuksestaan. Esillä on myös puoli hyllymetriä kirjoja aiheesta.

Med Mediassa on puhuttu kirkosta paljon varsink kin viime syksynä. Ihmisten omat kysym mykset eivät välttämättä ole samoja, jjoista asiantuntijat vääntävät. Kirjastossa ih ihmiset ovat mukana omana itsenään ja sovinnollisuusk sovinnollisuuskin löytyy helpommin.

Mihin kysymyk kysymyksiin tartutaan ensi viikon torstaina kello 18–20?

– Aiheena on ”U ”Uskon, mutta omalla tavallani”. Pohdimme esimerkiksi ssitä, mikä on uskonnollisen kokemuksen Tii ja opin suhde. Tiistaina 8.3. mietitään, tarvitaanko uskomiseen jokin laito laitos.

Eira Serkkola

Via Crucis hakee avustajia Via Crucis -pääsiäisvaellukselle etsitään avustajia. Vapaaehtoisia haetaan muun muassa avuksi puvustukseen, lavastukseen, rakennukseen, roudaukseen ja muihin oman kiinnostuksen ja taitojen mukaisiin tuotantotehtäviin. Tämänvuotisen esityksen ohjaa Mikko Lammi. Via Crucis esitetään pitkäperjantaina 22. huhtikuuta. Harjoitukset alkavat huhtikuun alussa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: tuotantoassistentti Rani Korhonen, s-posti: viacrucis@evl.fi.

Iltapäiväkahvit Alppilan kirkossa Alppilan kirkon aulakahvila on auki tiistaisin kello 14–18. Kahvittelun lomassa voi pelata seurapelejä ja jopa neuloa tai korjata vaatteita. Alppilan kirkolle, Kotkankatu 2, pääsee bussilla nro 23 ja raitiovaunulla 3B. Molemmat pysähtyvät kirkon edessä. Ala-aulaan pääsee kätevästi myös pyörätuolilla ja lastenvaunuilla.

Hiljaisen rukouslaulun messut Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, kuukauden ensimmäisenä torstaina 3.3., 7.4. ja 5.5. kello 18. Rukouslaulumietiskely alkaa kello 17.30. Messussa on paljon rukousta, hiljaisuutta, vanhoja pyhiä lauluja ja ehtoollisen vietto.

Messun laulut ovat vanhoja keskiaikaisia rukouksia. Voit levätä niiden harmoniassa tai itse osallistua laulamiseen. Messussa avustaa esilaulajien ryhmä Anima mea, johtaa Hilkka-Liisa Vuori.

Teatterikärpäsen puremille Näyttelijä, teatteriohjaaja Mikko Lammi vetää tänä keväänä eri puolilla Helsinkiä viikoittain kokoontuvia ilmaisutaidonryhmiä, jotka on tarkoitettu yli 15-vuotiaille. Ryhmiin osallistuminen on maksutonta eikä se edellytä aiempaa teatteriharrastusta.

Ryhmät kokoontuvat maanantaisin Mikael Agricolan kirkon liikuntasalissa, Tehtaankatu 23, kello 21–23, tiistaisin Konalan kirkossa, Kyntäjäntie 4, kello 19–21, torstaisin Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, kello 18–20 ja perjantaisin Lauttasaaren kirkon kryptassa, Myllykallionrinne1, kello 19–21. Ennakkoon ei tarvitse ilmoittautua. Lisätietoja: Mikko Lammi, mlammi@welho.com, p. 040 5910 005.

Taiteesta voimaa äideille Äitiyden kokemuksia voi myös jakaa muiden äitien kanssa maalaten, tanssien ja tutkaillen. Lastenhoito järjestetään yli kolmivuotiaalle lapselle/lapsille (ryhmän koko max 8 lasta). Kevyt välipala tarjotaan. Luovuusvalmentaja Marie Mikkosen ja pastori Mari Mattssonin ohjaama kurssi pidetään 5.–6.3. ja 19.– 20.3. klo 11–14 Kohtaamispaikka Myötämäessä, Siltasaarenkatu 28.

Tarvikkeista peritään 20 e. Ilm. kurssisihteeri Kirsi Matilaiselle, p. (09) 2340 3611 ma–pe kello 9–13 tai kirsi.matilainen@evl.fi. Lisätietoja: pastori Mari Mattsson, p. (09) 2340 3632

28

Kirkko&kaupunki 16. helmikuuta 2011 Numero 6

Mielipide Mielipidepalstan osoite: Kirkko ja kaupunki, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus: Mielipide Sähköposti: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi.

vät Jumalan vanhojen lupausten täyttyneen Jeesuksessa, hänen elämässään ja kuolemassaan. Hän oli profeettojen lupaama Messias.

Hänestä kertovat uudet kirjoitukset koottiin aikanaan Uudeksi testamentiksi.

Yhteisten kertomusten käyttäminen kertoo jotain juutalaisuuden ja kristinuskon yhteisestä juuresta. Jeesus syntyi juutalaiseen perheeseen ja sai oppia elämään isiensä uskon mukaan. Jo lapsena hän luki pyhiä tekstejä.

Vanhaa testamenttia on jo tästäkin syystä hankala heittää pois. Kristityt kuuntelevat sen riveiltä ja rivien väleistä saman Jumalan puhetta kuin Uudesta testamentista – toki tietäen, että ihmisen tapa ymmärtää Jumalansa tahto on muuttuvainen. Myös Uudessa testamentissa näkyy käsitysten erilaisuus.

Vanha testamentti on myös historiakirja.

Se on tallentanut ihmisten käsityksiä ja uskomuksia, joita ei ole tarkoituskaan uskoa tai noudattaa. Kuvatessaan kirjoittajan mainitsemia asioita – aviorikkomuksia, veljen surmaa, naisten orjuuden aikaa jne. – se kuvaa inhimillistä elämää sellaisena kuin se on ollut ja paikoin yhä on.

Kysymys Vanhan ja Uuden testamentin, juutalaisuuden ja kristinuskon suhteesta on niin laaja, että palaamme siihen myöhemmin artikkelin muodossa.

Toimitus

Päättäjien puheet ja teot eivät kohtaa

Ville Ranta

Kiitokset Ville Rannalle Kerrankin Ville Rannan pilapiirros oli todella osuva (K&k 9.2.)! On aika epäilyttävää vaatia leikkauksia heti ensimmäiseksi juuri ympäristönsuojelusta ja kehitysavusta. Tietysti luonnolla tai kehitysmaiden köyhillä ei ole omia ääniä, joita voisi populistisilla ja ihmisten itsekkyyteen vetoavilla taktiikoilla itselleen kahmia.

Vaikka totta kai myös suomalaisista köyhistä pitää huolehtia, niin kylmä fakta on se, että keskivertosuomalainen ei BKT:n perusteella todellakaan kamppaile niiden elämän perustarpeiden hankkimisen kanssa. Näitä ihmisen perustarpeita eivät nimittäin ole sellaiset asiat kuin etelän lomamatka, TV tai tietokone.

Hiilihydraateista saa energiaa, joka sitten pirskoutuu hikoiluna ja liiallisena lämmöntunteena. Energia kuluu hukkaan, koska sitä tarvitaan pilkkomaan epäterveellisiä elimistöön tungettuja aineita ja poistamaan niitä elimistöstä.

Itse olen entinen lastenkotilapsi, kolmen lapsen äiti ja yo-merkonomi, jolla on työuraa takana noin 40 vuotta. Olen eläkeläinen, joka ei tule toimeen ilman avustuksia.

Tuula Weber

Vanha testamentti pois käytöstä!

Voisiko joku kertoa tämän lehden palstoilla, mihin enää tarvitsemme Vanhaa testamenttia ja mihin sitä on koskaan tarvittu?!

Antti Laakso Siinä kuvataan karmeita aikoja, naisten orjuuden aikaa, vihaa, sotaa, avioliittorikkomuksia, veljen surmaa, lasKöyhä syö pakosta ten hyväksikäyttöä ja muita julepäterveellisesti Jatka muuksia. keskustelua Ville Ranta ei kai ole nähnyt Sitä vastoin Uusi testaköyhää suomalaista, joka saa mentti luo valoa, iloa ja anverkossa www. apua jokapäiväiseen ateriaanteeksiantoa. kirkkojaAlli Vierelä sa leipäjonosta ja muista ylikaupunki.fi jäämäruoan jakelupisteistä.

Helsinki Piirroksen henkilön lihasmassa on löysää ja hiki tirskuu.

Jeesuskin luki Tulen siihen tulokseen, että hedelVanhaa testamenttia miin ja vihannessalaatteihin tai lihapatoihin Edellisen johdosta: Uuden Testamentin ei ole ollut varaa. Jokapäiväinen ateria on koottu leivästä ja ylijäämävalmisruoka-avus- kirjat ovat syntyneet noin vuosina 50–170 jKr. Ensimmäisten kristittyjen Pyhä kirja oli tuksista. Ne ovat hiilihydraattipitoisia: valsiis juutalaisten kirjoitusten kokoelma. misruokia, pullia ja leipää. Niitä saa ilmaiKristittyjen käyttämä nimi Vanha testaseksi noista jakelupisteistä, ja ulkonäkö mentti viittaa siihen, että kristityt ymmärtämuodostuu tuollaiseksi.

Luin seurakuntaneuvoston jäsenen Josa Jäntin kannanoton, jossa Jäntti on huolissaan eläkkeiden perusteen laskemisesta, mutta ei puhunut sanallakaan kirkon työntekijöiden palkkauksesta (K&k 9.2.). Se on jäänyt täysin jälkeen muusta palkkakehityksestä.

Diakoniatyöntekijätkin aloittavat työnsä 1969–2068 eurosta kuussa, vaikka heillä on joko entinen opistotason tai nykyinen ammattikorkeakoulutason tutkinto, puhumattakaan muista kirkon työntekijöiden palkoista. Kirkko vaatii yhteiskunnalta toimia syrjäytymisen ja köyhyyden poistamiseksi, mutta samaan aikaan osa kirkon työntekijöistä itse elää köyhyysloukussa. Melko ristiriitaista toimintaa!

Kun äänestin seurakuntavaaleissa, kuvittelin äänestäväni henkilöä, joka pyrkii vaikuttamaan muun muassa kirkon työntekijöiden palkkakehitykseen. Yllätyksekseni joudun havaitsemaan, että oma eläke onkin tärkeämpi. Valitettavasti eläkkeisiin vaikuttaminen kuuluu eduskunnalle ja hallitukselle. Asioihin voi vaikutta äänestämällä eduskuntavaaleissa sopivaa ehdokasta.

Sirkka Hänninen kirkon työntekijä, eduskuntavaaliehdokas

Mahdollisuudet odottavat Helsingissä on viime vuosina valmisteltu rakennemuutosta yhteensä 12 seurakuntaan.

Muutosprosessia varten jokaisen kuuden seurakuntaparin tuli perustaa järjestelytoimikunta, johon valittiin demokraattisessa järjestyksessä luottamushenkilöitä, kirkkoherrat ja työntekijöiden edustajat. Tähän prosessiin liittyvät kymmenet esityslistat, päätöspöytäkirjat ja muut asiakirjat ovat olleet nähtävinä molempien seurakuntien kirkkoherranvirastoissa sekä julkisella internet-sivulla.

Munkkiniemen uuden seurakunnan toimintamallin mukaan seurakunta haluaa palvella kaikkia alueella asuvia ja olla hyvinkin erilaisten ihmisten yhteisö sekä kutsua mukaan seurakunnan monipuoliseen toimintaan.

Nyt olemme uuden tien alussa. Meillä on erinomainen mahdollisuus toteuttaa yhteistä hyvää. Tähän tarjoaa oivan mahdollisuuden uuteen toimintamalliin sisältyvä projektityön osuus. Jokainen voi tehdä aloitteita tai ehdotuksia tapahtumista, luentosarjoista, teemailloista, konserteista tms., joita voidaan yhdessä toteuttaa vaikkapa pelkästään vapaaehtoisvoimin ja näin samalla vaikuttaa kokonaistarjontaan. Jotta asiat ja ihmiset tulisivat tutuiksi, torstaina 3.3. klo 18 järjeste-

tään Munkkiniemen kirkolla seurakuntailta, jossa on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tutustua toisiimme.

Juuri alkaneella Yhteisvastuukeräyksellä torjutaan nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Kuukauden sisällä järjestetään Munkkiniemen seurakunnassa neljä kertaa lounas keräyksen hyväksi.

Vastuu toteutuksesta on pääosin seurakunnan aktiivisilla vapaaehtoisilla. Tällöinkin on mahdollisuus toteuttaa yhteistä hyvää ja samalla auttaa heitä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin.

Maija-Liisa Friman Munkkiniemen järjestelytoimikunnan jäsen vuosina 2008–2010

Onko tappelu huono asia?

Olen tässä HIFK–Jokerit -mittelön jälkimainingeissa ihmetellyt sitä määrää resursseja, jonka viranomaiset ja muut toimijat käyttävät Suomessakin niin sanottujen jalkapalloja jääkiekkohuligaanien valvontaan.

Itse en ymmärrä, miksi juuri tähän asiaan pitää niin voimallisesti puuttua. Jos joukko aikuisia miehiä haluaa syrjäisellä paikalla tapella keskenään, niin ketä se häiritsee? Päinvastoin, hyvällä tuurilla saa katsoja nähtäväkseen samana iltana kaksi ottelua, yhden kentällä polvihousuisten kesken ja toisen parkkipaikalla.

Kim Lindblom Helsinki

Koira tuo iloa ja terveyttä Olen täysin samaa mieltä Tuulikki Lautkarin kanssa kirjoituksesta ”Koirasta iloa yksinäiselle nuorelle” (K/&k 9.2.). Tosin koirasta on paljon iloa ja seuraa myös yksinäiselle aikuiselle, vanhukselle ja perheille. Monille koira onkin rakas perheenjäsen.

Lapset oppivat ottamaan vastuuta ja huomioimaan myös muita paremmin, kunhan vastuu koiran hoidosta on aina vanhemmilla. Koira elää 10–15 vuotta, ja nuorille tulee omat menonsa.

Koiralla on myös terveysvaikutuksia psyykkisen tervehdyttämisen lisäksi. Esimerkiksi koiran silittäminen alentaa verenpainetta. Koiranomistajien tulee liikuttua ulkona, mikä ei ole kenellekään pahasta, ja samalla tutustuu helposti muihin ihmisiin Mutta koira ei ole lelu eikä lääke. Koiraa ei pidä ottaa vain hetken mielijohteesta tai miellyttävän ulkonäön takia vaan on tarkkaan mietittävä, minkälainen koira sopii juuri meille ja mihin tarkoitukseen koira halutaan.

Teija Tirkkonen

Lapinkielinen aapinen Artikkelissa Jumala osaa saamea (K&k 2.2.) saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio kertoo: ”Juuri ilmestyi inarinsaameksi Lapsen Raamattu. Edellisen kerran inarinsaamelaiset lapset saivat äidinkielistä luettavaa 150 vuotta sitten.”

Inarin kirkkoherra Tuomo Itkonen ryhtyi vuonna 1929 suunnittelemaan lapinkielisen aapisen laatimista. Sen käsikirjoitus valmistui 1934 monien vaikeuksien jälkeen. Itkosen apuna olivat olleet kielimestareina katekeetta N.W. Holmberg, kansakoulunopettaja J. Guttorm ja porolappalainen J. Jomppanen.

Kirjan kuvittajaksi oli lupautunut Samuli Paulaharju.

Kouluhallitus sitoutui ostamaan aapista ja niin saatiin aapiselle kustantajakin, WSOY. Vielä samana vuonna ilmestyi Samikiel abis, lapinkielinen aapinen Lapin Sivistysseuran ensimmäisenä julkaisuna. Painos oli 4 000 kappaletta.

Suurin osa aapisista lienee päätynyt oppimateriaaliksi katekeetta- ja kansakouluihin – Tuomo Itkonen tosin kertoo muistelmateoksessaan Pippinä ja pappina, kuinka vuosikymmeniä myöhemmin Länsipohjan piirin kansakoulutarkastajan jäljiltä löytyi avaamaton pahvilaatikko, joka sisälsi 45 Samikiel abista.

Kerttu Itkonen