K&k 2011 nro 22 (15 6)

www.kirkkojakaupunki.fi

Santahamina on paratiisisaari » 8–9

Numero 22

Keskiviikkona 15. kesäkuuta 2011

ESKO JÄMSÄ

Miksi seurakunnat eivät ole mukana IRR-TV:n mediamissiossa? » 4–5 Katolisia naispappeja on yli 100 ja määrä kasvaa » 12–13

Juhannus yksin Hiljentyneessä kaupungissa voi tehdä hyviä oivalluksia » 7

Sijoita läheisiin – omiin lapsiisi » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

”

Lainasanat Nykyään osa kansasta ei erota kuusta ja mäntyä toisistaan. En meinannut aluksi uskoa sitä, mutta niin vain on.”

Kasviasiantuntija Henry Väre sivulla 8.

Numero 22

15.6.2011

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13 Postiosoite: PL 279, 00181 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen kirkkojakaupunki@kotimaa.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Menovinkit voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

MATTI KOLHO / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Vanhemmuus hukassa Rukous Miten vaikeaa on tuntea, että usko on lepoa ja syvää luottamusta – siispä harjoittelemaan.

Tässä on minun elämäni, tässä päivä, jonka annoit.

Tässä myös toiveeni ja kaikki harhailevat tunteeni.

Juuri nyt kieltäydyn ajattelemasta huomista, juuri nyt olen tässä.

Hengitän ulos levottomuuden, hengitän sisään sinun rauhasi.

Eikä minulta mitään puutu.

okainen voi omin silmin nähdä, että nuorukaisia notkuu mitään järkevää tekemättöminä kaupungin puistoissa, ostareille ja asemilla.

Valitettavasti tilastot ja alan asiantuntijat vahvistavat tämän näppituntuman. Suuri joukko nuoria, erityisesti miehenalkuja, on syrjäytynyt tai syrjäytymässä yhteiskunnan rakentavasta osallisuudesta, työstä tai opiskelusta. Usein tähän liittyy moniongelmaisuutta, päihteitä ja vaikeuksia terveyden kanssa.

On hyvä, että eri tahot pyrkivät nappaamaan näistä nuorista kiinni. Kaupungilla, eri järjestöillä ja kirkollakin on tapoja, joilla heitä pyritään tukemaan ja auttamaan uudelleen säällisen elämän alkuun. Parempi kuitenkin olisi, jos syrjäytymiseen ei tartuttaisi vasta sen tapahduttua, vaan tartuttaisiin sen syihin ja ehkäistäisiin niitä.

J

Nykyään ei saisi syyllistää ketään. Silti tavallinen arkijärkikin sanoo, että jokaisen syrjäytyneen nuoren taustalla ovat kotiolot, joissa jotakin on mennyt pieleen. On puuttunut jokapäiväistä turvallisuutta, huolehtimista ja ohjausta elämän rakentamiseen.

Nuorten asioihin perehtyneet kertovat, että ilmiö koskee sosiaaliselta asemaltaan hyvin erilaisia perheitä. On periytyvää syrjäytyneisyyttä, jossa vanhemmiltakin on elämän hallinta kateissa. Toisessa laidassa taas on ulkoisesti hyvinkin menestyviä vanhempia, joiden elämässä ei vain tahdo olla aikaa eikä ehkä niin haluakaan pysähtyä pitämään huolta jälkikasvustaan.

Yhteiskuntaa on aina helppo syyttää ja huutaa apuun. Mutta kyllä kai monessa asiassa voi kysyä yksilöidenkin vastuun perään. Kenen tehtävä on pitää lapsista huolta, ellei sitten omien vanhempien. Toki monelta voimat uupuvat eivätkä kyvyt ja taidotkaan aina niin kaksisia ole. Elämän palasia ja arvoja järjesteltäessä sieltä ihan kärkipäästä pitäisi kuitenkin löytyä se, että pitää omistaan niin hyvää huolta kuin pystyy.

Elämä ei ole vain ajautumista olosuhteiden mukana. Se on myös omia ratkaisuja ja arvovalintoja.

Oman uran tai hetken mukavuuden sijasta kannattaa panostaa läheisiin ihmisiin. On hyvä muistaa myös raamatullinen totuus: antaessaan saa. Kaiken, mitä sijoittaa omiin lapsiinsa, saa moninkertaisesti takaisin.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Olin kivi joka murretaan, olin savu joka hajoaa tuuleen. Mutta kulkija, kerran vapise tomuni ääressä kaiken sen tähden, mitä olisin voinut olla.

Koska vaikeimpien asioiden ympäri ei pääse, niihin täytyy käydä käsiksi.

Kun kirjoittaa vereslihalla, sanoo asioita, joilla voi olla merkitystä myös muille. Tärkeimmät tunteet ovat yhteisiä ja yhteisyys löytyy syvältä.

Syvyys huutaa syvyydelle, kun sinun koskesi pauhaavat – kaikki sinun tyrskysi ja aaltosi ovat vyöryneet ylitseni.

Kirjailija Mika Waltari, 1908–1979

Kirjailija Märta Tikkanen Helsingin Sanomissa 22.5.2011

Psalmista 42

3

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Koonnut: Eira Serkkola Uutisvinkit: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi

Pieniä askelia. Helsingin Diakoniaopiston opiskelijat Jade Viljamaa (vas.) ja Saara Höyden tutustuivat Vamosin tiloihin ja kokeilivat jalkapallopeliä, joka panee vauhtia tietokoneen ääressä nuutuneisiin asiakkaisiin. Kuvassa olevat nuoret eivät ole Vamoksen asiakkaita, vaan opiskelijoita.

Syrjäytyvät nuoret tarvitsevat tukea Etsivä nuorisotyö vetää kotiin syrjäytyneet yhteiskuntaan.

Teksti Salla Korpela Kuva Jukka Granström

uomessa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla on kasvava joukko nuoria – etenkin nuoria miehiä – jotka aikuisuuden kynnyksellä putoavat yhteiskunnan rattailta.

He ovat keplotelleet peruskoulun läpi armovitosilla, tai koulu on jäänyt kesken eikä yhteishaussa nappaa mikään vaihtoehto. Taustalla voi olla oppimisvaikeuksia, masennusta tai perheen ongelmia.

Kaikki vanhemmat eivät jaksa tukea ja panna rajoja, ja nuori jää ajelehtimaan oman onnensa ja kaveripiirin varassa. Kuvaan tulee

S

helposti päihteitä, terveysongelmia, toimeentulovaikeuksia, velkaa, asunnottomuutta ja rikoksia.

Kunnat tarjoavat tukipalveluita, mutta niiden pariin pääsy vaatii tarmoa, jota syrjäytyvältä nuorelta puuttuu. Myös nuorten vanhemmat ovat viime aikoina tuskailleet avun saamisen vaikeutta lehtien yleisönosastoilla.

Parhaassa tapauksessa etsivä nuorisotyö ottaa tällaisesta nuoresta kopin. Työtä koordinoi kaupunki, mutta käytännössä palveluita järjestävät muun muassa järjestöt. Helsingissä suurin toimija on Diakonissalaitoksen Vamosprojekti, jossa nuoren asioita käsitellään kokonaisvaltaisesti.

– Riittää, että nuori ilmaisee sen verran motivaatiota, että ilmestyy paikalle. Sen jälkeen häntä tuetaan ja ohjataan eteenpäin, kertoo projektin vetäjä Ulla Nord.

Vamoksen sydän on toimintakeskus Herttoniemessä, jonne voi tulla ilman lähetettä. Joskus van-

hemmat lähettävät nuoren sinne, toisinaan sosiaalityöntekijä hakee hänet. Tavoitteena on sitouttaa nuori käymään keskuksessa ensin vaikka kerran viikossa ja vähitellen useammin. Toimintakeskuksessa harjoitellaan arkielämän taitoja kuten säännöllisen päivärytmin pitämistä. Päivä alkaa kello 10 aamulla ja jos nuorta ei ala kuulua, hänen peräänsä soitetaan.

– Täällä opetellaan vuorovaikutusta ryhmässä, kertoo toimintakeskuksessa työskentelevä Keijo Pihlström.

Jokainen Vamokseen tuleva nuori saa oman ohjaajan, jonka kanssa hän tekee tavoitteellisia jatkosuunnitelmia. Ohjaaja myös auttaa nuorta löytämään peruspalvelut: terveydenhoidon, psykiatriset palvelut, mahdollisen päihdekuntoutuksen, toimeentulon ja asunnon.

Täällä edetään pienin askelin.

Ajelehtivan nuoren on tärkeää kokea, että hänestä välitetään aidosti.

Sen vuoksi meillä ei ole sanktioita

ja aina saa tulla takaisin, jos motivaatio on välillä lopahtanut, Ulla Nord kertoo.

Päiväkeskuksesta seuraava vaihe voi olla esimerkiksi saman katon alla toimiva kuntouttava työtoiminta tai starttityöpaja, joissa hankitaan työelämän valmiuksia. Kesken jäänyttä peruskoulua voi palata suorittamaan Helsingin diakoniaopistoon.

Kolme vuotta toimineen Vamosprojektin tulokset ovat hyviä. Toiminnan piirissä on tähän mennessä ollut noin 600 nuorta, joista 63 prosenttia on päässyt kiinni yhteiskuntaan. Kapasiteetti on kokonaan käytössä ja palveluita on tarkoitus kasvattaa. Tarvetta on, sillä Helsingissä on satoja alle 25-vuotiaita nuoria ilman koulutuspaikkaa ja tuhansia työttöminä tai toimeentulotuella.

Snellu kannattelee oireilevaa nuorta Helsingin seurakuntien erityisnuoristotyön keskus Snellu tukee syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Snelluun voi tulla joko omaaloitteisesti tai vanhempien, koulun, seurakunnan tai muiden lähettämänä.

Tarjolla on ryhmätoimintaa sekä yksilöllistä tukea vaikeassa tilanteessa oleville nuorille. Auttava käsi ulottuu myös vankilaan

ja vankilasta vapautuvan nuoren elämään.

Kaupungin resurssipula heijastuu Snellun työhön.

– Kun esimerkiksi mielenterveyspalveluihin voi olla kuukausien jono, me kannattelemme oireilevaa nuorta, kunnes hän pääsee hoitoon, kertoo johtava erityisnuorisotyönohjaaja Mare Kinanen.

4

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Koonnut: Eira Serkkola Uutisvinkit: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi

Kolumni Hannu Lauerma

Miksi tiedettä? iede on järjestelmällistä ja järkiperäistä tiedon hankintaa, jossa sovelletaan kriittisyyttä ja avoimmuutta. Koottavan tiedon pitää olla kritisoitavissa ja todennettavissa. Ideologioiden ja uskomusten vaikutus tiedon keruuseen ja analysointiin pyritään minimoimaan.

Tieteellinen tieto on parasta punnittavissa olevaa tietoa, ja altista muuttumaan uusien havaintojen myötä. Hyvin usein käy niin, että yleispäteväksi luultu tieto osoittautuu vain osatotuudeksi, ja kuva tarkasteltavasta ilmiöstä tarkentuu asteittain, saattaapa muuttua kokonaankin. Tieteentekijän tehtävä on siis olla väärässä kulloinkin parhaalla mahdollisella tavalla. Kehityksessä ei näinä päivinä luonnontieteen ja sen sovellusten osalta kuitenkaan ole odotettavissa äkkihyppäyksiä, jotka tulevat vakiintuneen tieteenharjoittamisen ulkopuolelta. Uudet havainnot syntyvät pitkällisellä ja nöyrällä puurtamisella tutkijoiden yhteisöissä.

T

Uudet havainnot syntyvät pitkällisellä ja nöyrällä puurtamisella tutkijoiden yhteisöissä.”

”

Mainoksissa ja muussa markkinoinnissa vedotaan usein tieteelliseen tutkimukseen, mutta usein kyseessä on näennäistiede, joka ei täytä mitään tieteen tunnusmerkkejä.

Luonnontieteen keskeisen aseman ja uskottavuuden nimissä käytetään sen termejä, mutta ilman että markkinoitavalla tuotteella tai palvelulla olisi mitään yhtymäkohtaa niihin.

Tyypillisiä näissä yhteyksissä sisältöä vailla olevia käsitteitä ovat energiavuot, värähtelytaajuudet, tasapainotukset, meridiaanit ja kliiniset tutkimukset. Yksittäisellä ravintotekijällä kerrotaan usein olevan mullistavia vaikutuksia elimistöön, ilman että mitenkään otettaisiin huomioon ravinnon kokonaisuus tai yksilön ominaisuudet.

Ennen kuin panee toivonsa ja rahansa mullistavaksi ilmoitettuun menetelmään tai hoitoon, jota on ”tieteellisesti tutkittu”, on syytä kysyä itseltään, miksi näin loistava menetelmä ei ole rutiinisuositusten joukossa. Miksi globaali asiantuntijajoukko ja oma terveyskeskuslääkäri eivät jo suosittele sitä?

Toistaiseksi pätee se, että jos jokin tuntuu olevan liian hyvää ollakseen totta, se yleensä ei ole totta.

Kirjoittaja on tutkimusprofessori ja vastaava ylilääkäri.

IRR-TV vie s

Syyskuussa pääkaupunkiseudulla alkaa näkyvä mediamissio eli evankeliointikampanja. Sen pääjärjestäjä on IRR-TV. Siis mikä?

Teksti Eira Serkkola Kuvat Sirpa Päivinen

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

288 helsinkiläistä avioparia on tähän mennessä kuluvaa vuotta vihitty avioliittoon kirkollisesti.

Näistä 245 vihkimyksessä molemmat puolisot olivat evankelisluterilaisia. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana yhteensä 90 kirkkoon kuuluvaa paria on mennyt naimisiin maistraatissa. Siviilivihkimisiä on yhteensä 330. Avioeroja vuoden alusta lähtien on tullut yhteensä 378.

RR-TV on Pohjois-Euroopan suurin medialähetysjärjestö, valottaa järjestön johtaja ja perustaja, Kanadassa kasvanut Hannu Haukka.

Ohjelmapäällikkönä toimii hänen vaimonsa, Petroskoista kotoisin oleva Laura Haukka.

Nimilyhenne viittasi alkujaan venäjänkieliseen radio- ja televisiotyöhön, mutta nykyisin se on järjestön virallinen nimi. Venäjänkielisiä kristillisiä ohjelmia IRR-TV tuottaa edelleenkin niin Keravalla, Pietarissa kuin Israelissa. Ohjelmia tehdään myös arabiaksi, somaliaksi ja useilla muilla kielillä sekä suomeksi Suomi-TV:lle ja Radio Deille. Keravan studiot ovatkin vilkas kansainvälinen työyhteisö.

I

Arabiosaston päällikkö, egyptiläinen Hani Henein kertoo: – Teemme satelliittikanaville evankelioivia ohjelmia ja perheohjelmia, joiden tarkoitus on auttaa perheitä pysymään koossa. Saamme paljon palautetta, 20–50 sähköpostia ja kirjettä päivässä. ”Kiitos, että kylvätte rakkauden, rauhan ja vapauden siemeniä arabimaailmaan. En imartele teitä kun sanon, että olen todella kiinnostunut ohjelmistanne. Ne motivoivat katsojaa tarkistamaan omalla kohdallaan joitakin tärkeitä kysymyksiä, kuten mikä minä olen, mikä on elämäni tarkoitus, missä olen ikuisesti”, kirjoittaa Abdullah Pohjois-Afrikasta.

IRR-TV:n toinen työmuoto on mediamissioiden järjestäminen.

Vuodesta 2003 alkaen on järjestetty 56 missiota 11 eri maassa, eniten

Venäjällä, mutta myös Israelissa ja Aasiassa.

Suomalaisilta tukijoilta IRR-TV saa vuodessa noin kolme miljoonaa euroa lahjoituksina ja ulkomaisista lähteistä, muun muassa kanadalaiselta säätiöltä, 1,5 miljoonaa euroa.

Mediamissio tarkoittaa sitä, että kristillinen toivon sanoma näkyy tehokkaasti suurkaupungin mediassa. Stadionkokouksia ei pidetä. Yhteistyökumppaneina ovat paikalliset seurakunnat.

– Mission aikana toimii puhelinkeskus, call center, vuorokauden ympäri. Jos ihmiset toivovat yhteydenottoa, seurakunnan työntekijä tai vapaaehtoinen lähtee viemään hänelle missiokirjaa ja kutsuu mukaan. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, korostaa Hannu Haukka.

– Tarkoituksena ei ole kutsua ihmisiä heti kirkkoon, vaan kertoa hänelle, että muutos on mahdollinen siinä, missä hän eniten tarvitsee sitä elämässään.

Puheluita tulee tuhansittain.

Laura Haukka kertoo yhdestä: Nuori mies Voronezissa seisoo katon reunalla valmiina hyppää-

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Muutoksen mahdollisuus -nimeä kantava kampanja mainostaa itseään pääkaupunkiseudun seurakuntien hankkeena. Helsingin, Vantaan ja Espoon luterilaisista seurakunnista kuitenkin vain yksi, Espoonlahden seurakunta, on mukana.

Helsingin seurakuntaneuvostot eivät ole käsitelleet asiaa. Kirkkoherrojen kokous päätti alkukeväästä, että seurakunnat eivät osallistu kampanjaan.

– Meille tarjottiin valmista konseptia, josta puuttui vain työvoi-

IRR-TV:n ohjelmia Suomi-TV:ssä ke–su klo 21 tai 23.

Elämäntyö.

Hannu ja Laura Haukka aloittivat kristillisen tv-työn Neuvostoliittoon 1989.

ta kalais Afrik etta Arstaid telyssä näyt » 10–11

ero 17 Num

SIRPA PÄIVINEN

mään. Silmiin osuu mediamission mainos puhelinnumeroineen. Hän soittaa ja kertoo tappavansa itsensä, koska kukaan ei välitä hänestä.

Päivystäjä sanoo: ”Älä hyppää!”

Hän lähtee ajamaan soittajan luo puhuen tämän kanssa koko ajan.

Nuori mies pelastuu.

IRR-TV:llä on siis hyvät kokemukset missioista muualla maailmassa. Mutta toimiiko konsepti elintasomaa Suomessa, missä ihmiset ovat kuulleet kristinuskosta kenties kyllästymiseen asti?

– Monet ovat pyytäneet missiota Helsinkiin. Meistäkin ajatus tuntui ensin vieraalta. Mutta sitten ajattelimme, miksi ei? Laura Haukka kertoo.

– Emme aio kopioida mallia suoraan pääkaupunkiseudulle.

Toisaalta ihmiset ovat perustarpeineen samanlaisia kaikkialla. Henkilökohtainen kontakti toimii, Hani Henein on huomannut.

Hannu Haukka viittaa BBC:n uutisoimaan nettipohjaiseen tutkimukseen. 1,1 miljardia ihmistä oli sitä mieltä, että kymmenen polttavimman kysymyksen joukossa ykköset ovat nämä: Onko Jumala olemassa? Mikä on onnen salaisuus?

työntekijä ja karsia jotain muuta pois.

Helsingin seurakunnat olivat vuonna 1981 mukana Se löytyy – Tässä elämä -kampanjassa, jossa tärkein yhteistyökumppani oli Kansan Raamattuseura. Seurakunnista soitettiin 116 500 puhelua ja kutsuttiin ihmisiä mukaan. 11 prosenttia halusi tulla pienryhmiin, ja jumalanpalveluksiin tuli paljon uutta väkeä. Kirkko oli mukana myös Billy Grahamin Missio Helsingissä Olympiastadionilla 1987.

1990-luvun lopulla kirkkoherrat päättivät, että yhteiskristillisiin kampanjoihin ei lähdetä mukaan, vaan keskitytään omiin. Sen jälkeen on toteutettu kolme laajaa kampanjaa: Siunaus (2002), Armo (2005) ja Usko, toivo, rakkaus (2007–2009).

SIRPA PÄIVINEN

Kirkkoherrat päättivät, että yhteiskristillisiin kampanjoihin ei lähdetä mukaan, vaan keskitytään omiin.”

Ruokak

kannettuna » 8–9 Kuka omistaa klassise kristinuskonn ? » 14–15

ti, ja elät Orja atti- vai kasv pilapsi? lem » 12–13

ikkona 2011 Keskivikokuuta 11. tou

NEN

”

Keskiviikkona 19. tammiku uta 2011

assin www.kirkkojakaupun saa kotiin ki.fi

PÄIVI

maa. Totesimme, ettei ole mahdollista irrottaa työntekijöitä tähän hankkeeseen, kun on omat projektit, Pienelle parasta ja Jäsenelle parasta, menossa ja seurakuntia yhdistetään, sanoo Töölön kirkkoherra Auvo Naukkarinen.

– Mediamission ote on hyvin evankelioiva. Se on luonnollisesti hyvä, mutta jotkin korostukset eivät ihan istu luterilaisen kirkon linjaan, Naukkarinen toteaa.

Kallion kirkkoherrana pitkään toiminut Esa Siljamäki kommentoi eläkepäiviltä aikaisempia päätöksiä: – Yhteiskristillisissä hankkeissa luterilaiset seurakunnat aristelevat vahvaa ratkaisukristillisyyden henkeä. Vielä isompi asia on se, että pienten seurakuntien mielestä isot hankkeet ovat raskaita järjestää ja oma perusseurakuntatyö kärsii.

Hankkeeseen pitäisi irrottaa joku

Numero 2

.fi unki kaup koja kirk www.

SIRPA

Studiossa. Arabiosaston päällikkö Hani Henein (seisomassa) keskustelee IRR-TV:n studiossa etiopialaisten kollegojensa Aster Saburen (vas.) ja Kebede Mergian.

Viimeksi studioon kutsuttiin uskoon tullut egyptiläinen laulaja Yhdysvalloista.

anomaa

5

www.kirkkoja kaupunki.fi

Meillä on vai n

Venäläiset A!-klubilla » 23

Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2011

Kirkon arvoilta kutsuu puolueiden puheenjohtajat Tuomiokirkon kryptaan » 3

Suojele nuori elämä

kehotta

a Hanna-Mari likiarvoja Jum Manninen» 7 alasta » Pää kirjoitus sivu 2

i posk o s u r rperi Rapa jo

Numero 10

» 8–9 okkaa talla kolu n pals än ko i Sepo Sann äntsäl

Näin meillä uskotaan

vu 2 itus si

kirjo

» Pää

aa s on M kasv talou män Yhty

Kirkko perää politi ikan

Kahden kulttuurin perheessä lapsen uskon to pitää etukäteen puhua selväksi » 12–13

arvoja » Pääkirjoitu s sivu

2

Jatkoa seuraa. Seurakuntayhtymä jatkaa jäsenlehtensä Kirkko ja kaupungin julkaisemista myös seuraavat viisi vuotta. Lehden kustantaminen kilpailutetaan.

Valtuusto ryöpytti yhteistä kirkkoneuvostoa Tunteet kävivät paikoin kuumina Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa viime torstaina.

Syynä oli valtuustolle tiedoksi tullut yhteisen kirkkoneuvoston päätös antaa Kansanlähetykselle tukea neljään eri lähetystyön projektiin yhteensä 48 000 euroa. Päätös syntyi yhteisessä kirkkoneuvostossa äänin 8–7. Näpäytyksenä Kansanlähetykselle kirkkoneuvosto päätti kuitenkin yksimielisesti poistaa yhden ehdotetun 11 500 euron avustusmäärärahan.

Useiden valtuutettujen mielestä varoja ei pitäisi kanavoida lähetystyöhön lainkaan sellaisten järjestöjen kautta, jotka eivät hyväksy naispappeutta ja suhtautuvat kielteisesti seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet perustelivat päätöstä sillä, että he eivät halua tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä tukien leikkaamisesta. Sen sijaan

halutaan selvittää perusteellisesti linjaukset siitä, kenelle apua myönnetään. Jotkut valtuutetut myös ymmärsivät kirkkoneuvoston päätöksen perusteluja. Varsinaista äänestystä ei tiedoksi tuodusta asiasta käyty. Lähetysjärjestöjen tukemisen periaatteet tulevat valtuuston ratkaistaviksi syksyllä.

Kiivaan lähetysjärjestöjä käsitelleen keskustelun jälkeen valtuusto teki myös merkittävän Kirkko ja kaupunki -lehteä koskevan päätöksen. Lehden julkaisemista jatketaan entiseen malliin myös seuraavat viisi vuotta. Lehden kustannussopimus nykyisen kustantajan kanssa on katkolla tämän vuoden lopussa. Valtuusto antoi yhteiselle kirkkoneuvostolle tehtäväksi kilpailuttaa lehden kustantaminen seuraaviksi viideksi vuodeksi saman laajuisena kuin tähänkin asti.

Cantores Minoresista Stadin Junnu Stadin Slangi ry valitsi Helsinkipäivänä 12.6. Stadin Junnuksi Cantores Minores -poikakuoron. Perustelussaan yhdistys toteaa, että ”Cantiksen junnut on sjungannu tosi korkeetasosta musaa Stadis ja

traisannu Stadii tunnetuks ympäri boltsii”.

Stadin Kundiksi valittiin taksikuski Harri Savunen ja Stadin Friiduksi näyttelijä Minna Haapkylä.

KMN:n pääsihteeri toivoo yhteistä helluntain viettoa Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri Olav Fykse Tveit on toivonut, että läntinen ja itäinen kristikunta voisivat jatkossa viettää helluntaita yhtä aikaa. Läntisessä ja itäisessä kristikunnassa käytetään eri kalentereita, joten pääsiäinen ja tätä myöten helluntai, joka on viisikymmentä päivää

pääsiäisestä, osuvat harvoin samalle päivälle. Nyt helluntaita vietettiin poikkeuksellisesti kristikunnassa yhteisesti. Tveit toivoo, että yhteisten juhlapäivien vietto voisi olla käsiteltävänä Kirkkojen maailmanneuvoston seuraavassa yleiskokouksessa Busanissa EteläKoreassa vuonna 2013.

Lähetysjohtaja vetosi seurakuntiin Suomen Lähetysseuran johtaja Seppo Rissanen vetosi Porissa viikonloppuna pidetyssä Lähetysseuran vuosikokouksessa seurakuntien edustajiin, että nämä eivät leikkaisi tukeaan Lähetysseuralle kirkon talouden supistuspaineissa.

Vuosikokoukseen osallistui 493 edustajaa, joista 453 edusti seurakuntia, 8 muita jäsenjärjestöjä ja 32

oli henkilöjäseniä. Vuosikokous on 153. toimintavuottaan viettävän luterilaisen kirkon vanhimman lähetysjärjestön ylin päättävä elin.

Rissanen muistutti, että Lähetysseura toimii eri puolilla maailmaa kaikkein heikoimpien keskuudessa. Hän sanoi, että juuri julistustyön kasvattamiselle on nyt tarvetta, mutta tälle ei saada riittävästi varoja seurakunnilta.

6

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Kesäkerhossa kokataan ja leikitään

Milla-Maria Isopoussu

JANI LAUKKANEN

Lasten kerhotoiminta jatkuu monessa Helsingin seurakunnassa kesälläkin. Etenkin alakouluikäisille on ollut tarjolla kerhoja, retkiä ja päiväleirejä tällä ja viime viikolla. Seurakunnat päättävät kesätoiminnan sisällÜn itse. Tavallisimmin kesäkerhoissa askarrellaan, ulkoillaan ja musisoidaan.

Maununnevan seurakuntakodilla tehtiin viime torstaina lihapullia, perunamuusia ja hedelmäsalaattia arkiviikon mittaisella kokkikurssilla. Kokkien ikä vaihteli seitsemästä 11 vuoteen. – Tavoitteena on, että lapset oppisivat tekemään itsenäisesti perusruokaa. Kokoonnumme kymmenestä kahteen.

Vanhempien toivomuksesta kerho kestää tänä kesänä iltapäivään asti, jotta lapsille ei jää niin paljon yksinoloaikaa kotona. Monen vanhemman loma kun alkaa vasta juhannukselta, lastenohjaaja Satu Peltonen kertoo.

Pienen hartaushetken jälkeen 17 lasta jakautuu ryhmiin.

Ruuanlaitto käynnistyy vauhdikkaasti pienten pÜytien ympärillä. Ohjetta suurempana apuna on kunkin ryhmän oma ohjaaja. Kunhan jauhelihapaketin saa auki, taikinanteko sujuu varsin näppärästi.

Yhteistä lihapullataikinaa vuorotellen sekoittavat Rasmus Aaen, 9, Joonatan Hartikainen, 10, ja Matias Helinä, 9, ovat kaikki kokeneita ruuanlaittajia. Pojat kertovat auttavansa mielellään vanhempiaan. – Lihapullat on minun lempiruokani, Joonatan paljastaa.

Matias miettii, miltä taikina tuntuu. – Ehkä savelta.

Pojat ovat saaneet kurssilla uusien reseptien lisäksi uusia kavereita. Se on kivaa, kuten myÜs ulkona leikkiminen. – Kivointa tässä kerhossa on se, että osaa sitten aikuisena tehdä omille lapsille ruokaa, Rasmus tuumaa.

Kun pullat ovat uunissa ja hedelmäsalaatti tehty, voi kipaista vehreälle sisäpihalle nauttimaan lämpimästä ilmasta.

Kokkausharrastusta on helppo jatkaa kotona, sillä kotiinviemisinä on itse askarreltu reseptikansio.

Minkä pienenä oppii. Matias Helinä (vas.), Joonatan Hartikainen ja Rasmus Aaen valmistivat lihapullia kokkikurssilla Maununnevan seurakuntakodilla.

6LHOXQKRLWRSXKHOLQ

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS

Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

SEUROJA Ke 15.6. klo 19 Ry, seurat La 18.6. klo 18 Ry, seurat Su 19.6. klo 16 ja 18 Ry, seurat

SDOYHOHH NHVl HORNXXQ DLNDQD WLLVWDL VLQ MD SHUMDQWDLVLQ NOR 7DKGRPPH DXWWDD NXQ HWVLW KHQJHOOLVWl DSXD (VLUXNRXVS\\QW|Ml YDVWDDQRWHWDDQ

HERÄNNÄISSEURAT To 16.6. klo 18 Puolimatkan kappelissa, Aholankatu 20, Hyvinkää.

Pe 17.6. klo 18 MÜkkiseurat Kilvellä, Juhalantie 3, Topelo, Loppi.

(Y OXW .DQVDQOlKHW\V

Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet -kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

KOTIMAAKAUPPA

Kauneudenhoitoa

Kirjat, äänitteet, kirkolliset tarvikkeet, Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet.

Eläkel. perman.pak. 55₏ väripak. 55₏ • naisten leikkaus 18₏ • miesten leikkaus 16₏ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

Hietalahdenranta 13, Helsinki AVOINNA ma-pe 9-17

Kotikäynteinä edull. tällä ilmoituksella jalkahoito 43₏, kasvohoito 40₏, hier. 22₏.

Kauneudeksi Maarit p. 045 3414525 Arvoisat asiakkaat! Eläk. alenn. perm. l+k (norm. 50 ₏) nyt 37 ₏ Norm. vel. perm. l+k (55 ₏) nyt 46 ₏. Tied. 639818

Palvelukseen halutaan To 16.6. klo 21 Espoon tuomiokirkko Feel the Spirit Opera Big Band Reija Lang, jazzlaulaja Mikko-Ville Luolajan-Mikkola, viulu Jukka Linkola, johtaja Uwe Steinmetz: �Every time I feel the Spirit�

Modernin gospelteoksen kantaesitys.

To 23.6. klo 21 Espoon tuomiokirkko Juhannusiltamat Kesän taiteilijoita, yllätysvieraita, tarjoilua ja yhteislaulua sisällä ja ulkona.

Vapaa pääsy Taiteilijatapaamiset ennen konsertteja klo 20 Pitäjäntuvassa.

Laitetaan kuuloasiat kuntoon!

Kuulokoje on huomaamaton, muutaman gramman painoinen tietokone, joka auttaa kuuloa juuri niilll alueilla, jotka ovat

3DNLODQ VHXUDNXQQDVVD RQ KDHWWDYDQD

heikentyneet. Kuulohansasta saat huipputason kojeet ja mutkattoman

/DVWHQRKMDDMDQ W\|VXKGH

palvelun jonottamatta. Ota yhteyttl niin selvitetlln kuinka voimme

ODDMD DODLVWD ODSVLW\|Wl YDUWHQ .RNRDLNDLQHQ W\| SDLQRWWXX VHXUD NXQQDQ SlLYlNHUKR MD LOWDSlLYlNHUKRW\|K|Q 7\| DONDD HORNXXVVD .HOSRLVXXWHQD VHXUDNXQQDQ ODVWHQRKMDDMDQ SlWHY\\V WDL PXX VRYHOWXYD NRXOXWXV 3DONNDXV .LU9HV7HVLQ PXNDLQHQ

auttaa sinua tai llheistlsi.

Liput 13-21â‚Ź (+Lippupisteen palvelumaksu alk. 2,50 â‚Ź) Lippupiste, www.lippu.ďŹ ja ovelta tuntia ennen

+DNLMDQ WXOHH ROOD HY OXW NLUNRQ MlVHQ 7HKWlYl Wl\WHWllQ NROPHQ NXXNDXGHQ NRHDMDOOD +DNHPXNVHHQ S\\GHWllQ OLLWWlPllQ NRHDLNDD NRVNHYD VXRVWXPXV 9DOLWXOWD YDDGLWDDQ ULNRVUHNLVWHULODLQ † PRPHQWLQ PXNDLQHQ ULNRVUHNLVWHULRWH

WWW.URKUYOFESTIVAL.FI

+DNHPXNVHW PHQQHVVl RVRLWWHHVHHQ +\YlQ 3DLPHQHQ NLUNNR 3DORVXRQWLH +HOVLQNL

Kuulontutkimukset, kuulokojeet ja palvelu yksityisesti - jonottamatta

Soidintie 8, Malmi, Helsinki www.kuulohansa.fi š (09) 345 5300

/LVlWLHWRMD DQWDYDW YV NLUNNRKHUUD $QQHOH 0DUWLQ MD ODSVLW\|Q WLLPLHQ OlKLHVLPLHV 7DQMD %HUJ

7

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Pelkkä ajopuu? Kaikkea muuta. Kun ihminen on kotonaan tässä päivässä, jonka elämä toi, hänellä on rauha.

Yksin juhannuksena Olemmeko unohtuneet juhannuksesta hiljentyneeseen kaupunkiin? Eihän toki.

Olemme valinneet itse, ja meitä on heitelty. Olemme kuitenkin selvinneet. Antaa siis tulla mitä tulee.

Teksti Salla Korpela Kuva Esko Jämsä

eitä on koolla kolme naista, kaksi eronnutta äitiä ja yksi nuoremman naisen takia hylätty. Lapset ovat isiensä luona, lomat alkavat myöhemmin. Vietämme yhdessä juhannusta Ruoholahdessa, kerrostaloasunnossa.

Yksi on tuonut torilta lohen, perunoita ja tilliä, toinen kuohuviiniä, kolmas leiponut raparperipiirakan. Maljakkoon on leikattu kimppu koivun oksia. Ne tuoksuvat, jos nuuhkaisee läheltä.

Panemme lohen uuniin ja lähdemme kävelylle.

M

Ulkona on jotenkin epätodellista. Kaupungin yllä lepää raskas sumu, ei ole lämmintä eikä kylmää. Kesän vihreys tuntuu ikään kuin vetäytyneen kuoreensa. Maahanmuuttajien lapset ilakoivat sisäpihalla, heitä ei juhannus hiljennä.

Kaduilla kulkee satunnaisia ikäihmisiä ulkoiluttamassa koiraa ja kantapeikkoja matkalla lähiökapakkaan. Muuten ei näy juuri ketään. Tämä oli odotettavissa, emme ahdistu.

Suuntaamme askeleemme Jätkäsaaren vastikään autioituneelle varastokentälle: halkeillutta asvalttia, hylättyjä,

ruostuneita satamalaitteita, lokkien huutoa. Sitkeät rikkaruohot puskevat läpi tästäkin maastosta ja kukkivat villisti.

Luonto voittaa lopulta ihmisen viritykset.

Katselemme niemen kärjestä Lauttasaaren suuntaan ja seuraamme sumun seasta esiin sukeltavaa venettä. Keitä se kuljettaa ja minne se mahtaa olla menossa?

Löydämme vanhan työmaaparakin, jonka ovi repsottaa tuulessa. Kurkkaamme sisään. Muutama tuoli ja pöytä, tyhjiä olutpulloja, nurkassa uuden näköinen jääkaappi. Naulakossa roikkuu turvaliivi ja kypärä. Kukahan täällä on viimeksi ollut ja mitä tekemässä? Miksi kontti on unohtunut näille sijoilleen?

Tunnelma on omituinen, meitä naurattaa – että tällainen juhannus! Kuka olisi osannut nuorempana kuvitella?

Muistelemme menneitä keskikesän juhlia järven rannalla kokon poltossa, ulkomaille karanneena nuorena parina, menomatkoja täyteen ahdetussa autossa perheen kanssa viitostien ruuhkassa, appivanhempien mökissä. Muistelemme luonnon kukoistuksen riemua, talviturkkien heittämistä kylmään veteen. Savusaunan tuoksua, grillin tirinää, jopa hyttysiä. Lemmekkäitä hetkiä, odotusta, toiveita ja salattuja pettymyksiä. Tunnelman ylläpitämistä, väsymystä ja ärtymystä.

Nyt ollaan tässä. Vapaus, rauha, riippumattomuus. Lahjoja nekin.

Sumu tiivistyy tihkusateeksi, joka ajaa meidät takaisin sisätiloihin. Mehevä lohen tuoksu tulee vastaan jo rappukäytävässä. Katamme pöytään kukikkaat servietit ja lähetämme perunoiden kypsymistä odotellessa tekstiviestejä lapsillemme, vanhemmillemme ja muille läheisille.

Kaadamme helmeilevää juomaa korkeisiin laseihin ja nostamme maljan keskikesän juhlalle ja... mille vielä?

Ystävyydelle, ilman muuta. Kippis! Emme halua ajatellakaan, missä olisimme ilman toisiamme. Tosi ystävyys ei syty ja sammu hormonimyrskyjen, talousvaikeuksien tai nuorempien ja kauniimpien kilpailijoiden ilmestyessä näköpiiriin. Lasten syntymä ei ystävyyttä haalista.

Kolmannen maljan nostamme itsellemme ja toisillemme

juuri nyt. Emme enää ole nuoria, sydämet unelmia ja toiveita täynnä, mutta ei elämä ole meiltä vielä ohikaan. Olemme valinneet itse ja meitä on heitelty. Olemme selvinneet. Antaa tulla mitä tulee. Parasta on, kun elämä maistuu omalta. Vähät siitä, miltä se muiden silmiin näyttää.

Yhdentoista aikaan hyvästelemme. Mitäpä iltaa sen myöhemmäksi venyttämään, kun jokaisella on univelkaa ja parin päivän kuluttua on taas mentävä töihin. Ajan viimeisellä metrolla Kamppiin, olen vaunussa yksin. Vaihdan bussiin, jonka perällä istuu muutama nuori siellä täällä. Vaikka on perjantai ja juhannusaatto, yhtään humalaista ei näy missään.

Bussi kiitää aution kaupungin halki ennätysvauhdilla.

Meilahdessa kyytiin nousee keski-ikäinen pariskunta, naisella on korissaan kukkia. Katseemme kohtaavat ohimennen, luen heidän silmistään satunnaisten Vapaus, rauha, kohtaajien tervehdyksen. riippumattomuus. Mistä he ovat tulossa, minne menossa? Miksi he ovat Lahjoja nekin.” juhannuksena täällä? Entä ne takapenkin nuoret? Tunnen hetkellistä yhteenkuuluvuutta matkatovereideni kanssa.

Nousen bussista Pitäjänmäellä ja kävelen suorinta reittiä ison tien yli, en jaksa kiertää suojatien kautta. Ei sen väliä, tiellä ei liiku ketään eikä kukaan näe, tuntuu kuin koko kaupunginosa olisi yksin minun. Vähän matkan päässä kani lähtee loikkimaan vastakkaiseen suuntaan.

”

Kotona käyn suihkussa ja vaihdan vuoteeseen puhtaat lakanat. Mieleeni juolahtaa pirskottaa tyynyliinalle muutama tippa ruusuvettä. Tuumin, että tämä juhannus jää mieleen. Vuotuiset juhlat tekevät merkin aikaan riippumatta siitä, miten niitä viettää tai viettääkö ollenkaan. Saa nähdä, missä ja millaisessa seurassa ensi vuonna.

Avaan ikkunan. Nukahdan satakielen konserttiin.

8

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Koonnut: Ulla Lötjönen Sähköposti: ulla.lotjonen@kotimaa.fi JUKKA GRANSTRÖM

Santahamina, inttisaari ja paratiisi Santahamina voisi olla kivikaupunki. Siitä tuli sotilassaari ja luontokeidas.

Kaupungin kasvo: Henry Väre

Teksti Ismo Tuormaa Kuvat Jarmo Nieminen

Tunne luontosi On hehkeä iltapäivä, kun kasvibiologi Henry Väre, 50, löytää aarteen Vartioharjun takamailta.

Puolen kilometrin päässä hänen kotoaan on Tankomäen upea aarnimainen metsikkö lehtorinteineen ja sen länsipuolella laaja keto – ja ne ovat jotenkin onnistuneet pysymään hänelle tuntemattomina.

– Silmä ei ilmeisesti huomaa sitä mikä on liian lähellä. Aivan niin kuin voikukan kauneutta ei nähdä sen yleisyyden vuoksi, miettii Helsingin yliopiston kasvimuseon yliintendentti ja virnistää päälle veikeään tapaansa.

Häntä kuitenkin vakavoittaa tieto siitä, että Tankomäelle aiotaan rakentaa asuinkortteleita.

Suuri yleisö tuntee Väreen Luontoillan kasviasiantuntijana ja myös kirjoistaan. Näistä uusin, vielä painolämmin, on Suomen rantakasvio.

– Suomalaiset viettävät paljon aikaa rannoilla, mökkeillen ja muuten samoten. Samalla voi hyvin tutustua kasveihin, tutkija vinkkaa.

Helsingissä hänen suosikkirantansa löytyvät Uutelasta ja Vanhankaupunginlahdelta, mutta myös päivittäinen kävely Vartiokylänlahden rantaa Rastilan metroasemalle on lataava siirtymäriitti.

– Selkiyttää kummasti pään.

Kasvitieteilijän ei uskoisi potkivan kasveja, mutta näin hän tekee kun kukaan ei ole näkemässä. Monoa saavat ekologisesti haitalliset vieraslajit, jotka syrjäyttävät kiihtyvällä vauhdilla alkuperäislajistoa. Tällaisia ovat etenkin kurtturuusu, jättipalsami ja lupiini.

Väre ehdottaa Suomeen norjalaista mallia: siellä kunnat järjestävät virkistyspäivien muodossa haittakasvien kitkentätalkoita.

Luonnon tuntemuksen Väre näkee porttina arvostamiseen, mikä puolestaan herättää suojeluhalua. Yleinen kasvien tuntemus on tutkitusti laskenut siitä lähtien, kun kouluissa lakattiin keräämästä herbaarioita.

– Nykyään osa kansasta ei erota kuusta ja mäntyä toisistaan. En

meinannut aluksi uskoa sitä, mutta niin vain on, hän toteaa ja istuutuu aholle punakukkaisten mäkitervakoiden rinnalle.

Maabrändityöryhmässä vaikuttanut Väre muistuttaa, kuinka harvinainen etuoikeus suhteellisen hyväkuntoinen luontomme jokamiesoikeuksineen, tuhansine järvineen ja puhtaine vesineen on.

– Se on uskomaton pääoma, joka arvo tulee vain nousemaan ja josta kannattaa pitää huolta.

Lohjalla kasvanut Väre opiskeli ja väitteli Oulussa. Helsingissä hän on asunut kaksitoista vuotta.

Kasvimuseolla hänen toimenkuvaansa kuuluu muun muassa kokoelmien hoitaminen.

– Kasvikokoelmat ovat ihmiskunnan yhteistä omaisuutta. Jos tutkija toisella puolella maapalloa tarvitsee näytettä, se lähetetään hänelle, Väre mainitsee ammattiylpeydellä.

Hänen intohimoihinsa lukeutuu Lapin kasvisto, josta hän on niin ikään laatinut opaskirjan. Kairaa ja tuntureita hän on kulkenut jo lähes kolmenakymmenenä kesänä, usein yhdessä Suomen Ympäristökeskuksessa työskentelevän Heidi-vaimonsa kanssa. Heinäkuussa pakataan taas rinkat.

Etelässä rannat ovat mieleen siksikin, että niiden maisemissa on aavistus tunturia.

– Aavan ulapan äärellä näkee kauas ja on hiljaista. Siinä on sellainen ajattomuuden tunne, ei olekaan enää niin kiire.

Marko Leppänen

P.S.

Nautin vanhasta kirjallisuudesta.

Haluaisin viettää enemmän aikaa ulkona.

Tunnustan inhoavani kokouksia.

Luonnonkukkien päivänä 19.6. kolme opastettua kasviretkeä Helsingissä.

Kohteet ja ajat: www.sll.fi/luonnonkukat tai 050 407 8285.

Harvinaisuuksia. Santahaminassa pesii uhanalainen mustakurkku-uikku.

os Kustaa Vaasan ja Pietari Brahen suunnitelmat olisivat toteutuneet, Santahaminan saari olisi nyt Helsingin Manhattan. Santahaminasta tuli kuitenkin sotilassaari ja Helsingin luonto- ja kulttuuriparatiisi.

Tapaan eversti evp. Jarmo Niemisen varusmiesten valvomalla Santahaminan saaren portilla. Tarvitsen Niemistä sekä päästäkseni sisään suljetulle sotilasalueelle että luonto-oppaaksi.

Jarmo Nieminen ihastui Santahaminan saaren luontoon jo nuorena miehenä kadettikouluaikoinaan.

– Liikuin kadettina Sandiksen alueella ja huomasin sen hienon luonnon, josta kukaan ei tiedä mitään.

Myöhempi palvelusaika armeijan upseerina tässä Helsingin edustalla nousevassa saaressa vain vahvisti ensivaikutelmaa. Niinpä juuri eläkkeelle jääneestä miehestä on kasvanut Santahaminan luonnonarvojen ahkerin valistaja.

J

Saaren rakentamiskeskustelu on rauhoittunut. Valistustyö sotilassaaren luontoaarteista on tullut tarpeeseen, sillä rakentaminen on uhannut Santahaminaa säännöllisin väliajoin. Jo viikinkien ja sittemmin hollantilaisten ja virolaisten merenkulkijoiden suosimasta Santahaminasta piti jo 1500-luvulla tulla Helsingin kaupungin keskusta. Tämä oli ensin sekä Kustaa Vaasan että myöhemmin Pietari Brahen päätös. Päätökset kuitenkin hautautuivat historian melskeissä.

– Viimeksi 2000-luvun alussa Helsingin silloinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen esitti, että vuonna 2050 Santahaminassa asuisi 180 000 ihmistä. Kiihkeän keskustelun jälkeen vihreiden Osmo Soininvaara esitti saareen 40 000 asukasta, johon totesin, että sekin tuhoaa saaren luonnon.

– Nyt kun saaren kulttuuri- ja luonnonarvot on tutkittu aiempaa paremmin, saaren rakentamiskeskustelu on rauhoittunut sekä Helsingin valtuustossa että eduskunnassa. Senaattikiinteistöjen omistuksessa olevaa saarta on päätetty kehittää luonnon ehdoilla. Myös saaren vanhojen metsiä uhanneista hakkuista on ainakin toistaiseksi luovuttu, Jarmo Nieminen kertoo.

Santahamina on myös merkittävä kulttuurikohde. Saaresta löytyy kymmeniä muinaismuistoalueita, hienoja punatiilirakennuksia, puolustusrakennelmia, arvokas funkkiskasarmialue, punavankien hautausmaa ja muita muistoja eri sotien ja rauhan ajoilta.

Lähes 400 hehtaarin suuruiseen saareen 14 kilometrin merenrantoineen mahtuu myös monenlaista luontoa.

– Armeijan aiheuttama hallittu luonnon kulutus, rakenteet ja ampuma-alueet pitävät esimerkiksi yllä rikasta perhos- ja kasvilajistoa, Jarmo Nieminen kertoo harppoessamme läpi

Kulmilla: Pirkkolan maauimala

9

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Neljä kilometriä keskustasta. Santahaminan Riviera on arvokas paikallisten ja arktisten merilintujen pesimä ja muutonlevähdyspaikka. Saari on myös arvokas kulttuurimiljöö.

aarnimetsään kurottavan ampumaradan.

– Saarelta on tunnistettu jo 1 200 perhoslajia ja vuosittain täältä löytyy muutama uusi, Suomesta kadonnut perhoslaji. Putkilokasveja on tunnistettu 550.

Saari on myös tärkeä nisäkäsreservaatti, Helsingin tärkeimpiä lepakkoalueita ja lintuparatiisi. Santahaminan luonnon mosaiikkimaisuus ruokkii 120 pesivää lintulajia ja noin puolta sataa saarella talvehtivaa lintulajia. Satunnaisesti saarella tavattavia siivekkäitä on paljon tätäkin enemmän.

Tällä vain neljän kilometrin päässä Helsingin keskustasta sijaitsevalta saarelta voikin tavata lähes kaikki petolinnut huuhkajasta lehtopöllöön. Saaren lammissa ja lehdoissa viihtyvät harvinaisuudet valkoselkätikasta mustakurkkuuikkuun.

”

Saarelta on tunnistettu 1 200 perhoslajia, ja lisääkin löytyy.”

– Merikotkakin yritti saaressa jo pesintää, sillä pesintään on täällä tarpeeksi vahvoja puita.

Monet harvinaisista lajeista hyötyvät ihmisen toiminnasta. Esimerkiksi entinen jätevesiallas, Likolampi, on nyttemmin muuttunut rikkaaksi lintupaikaksi. Herttoniemen metron rakennustyömaan jätemassat vaikuttivat puolestaan ns. Saharan suon syntyyn. Erilaiset kaivannot ja maaston hallittu kuluminen pitävät yllä suurta hyönteislajistoa.

Saaren rauhassa viihtyvät myös saukot, mäyrät, metsäkauriit ja monet muut Helsingin niemellä ahtaalle joutuneet nisäkäslajit. Rupikonnat, viitasammakot ja harvinaistuvat kyykäärmeet ovat nekin löytäneet kotinsa saaresta.

– Olen aika vakuuttunut siitä, että sitä mukaa kun Helsinki on kurjistanut Keskuspuistoa

kantakaupungin ympärillä, niin lajimäärät kasvavat täällä saaristossa luonnon yrittäessä selviytyä, Jarmo Nieminen arvelee.

Santahaminan aarnimetsissä ja lehdoissa kulkiessa on vaikea uskoa olevansa jokapäiväisessä käytössä olevalla sotilasalueella. Tästä kuitenkin muistuttavat silloin tällöin ohi suunnistavat varusmiehet, ampuma-aseiden nakutus ja tykkien jytkytys. Luonto eläimineen näyttää niihin sopeutuneen.

– Niin kauan, kun Suomessa on asevelvollisuus ja Santahamina pysyy armeijan käytössä, ei saaren luontoa uhkaa mikään, Nieminen uskoo.

Lisätietoa: Santahamina – sotilassaaren luontoaarteet Maanpuolustuskorkeakoulu 2009 (toim. Jarmo Nieminen).

Viikon fakta MARKO LEPPÄNEN

Plätsis sanoo plotti Molskahdukset ja kiljaisut täyttävät leppeän ehtoon.

Pirkkolan liikuntapuiston maauimala on etenkin nuorempien suosiossa. Lammikkoon syöksytään mutkaista liukuränniä, pieni pensaikkoinen saari tarjoaa seikkailua. Paikalliset kutsuvat uimalaa plotiksi. Slangisana tarkoittaa lammikkoa ja on ilmeistä sukua kastumista ja pulikointia tarkoittavalle verbille bludata, plutata.

Uimastadionin ja Kumpulan maauimalaan verrattuna matala ja hiekkapohjainen plotti on vaatimaton. Se on silti tärkeä keidas. Ihminen janoaa solutasoa myöten vesielementtiä, eikä luonnonrantoja ole lähellä.

Historiallisesti uiminen on uusi villitys.

1920-luvulle asti uimataitoisia olivat lähinnä

yläluokan ”uimamaisterit” ja kaupungin ensimmäinen uimarantakin, Hietsu, syntyi aivan sattumalta hiekkavaraston sorruttua.

Plotti valmistui 1951 Pirkkolan omakotiyhdistyksen talkoilla. Maamassoilla tukittiin samalla viereisen kallioluolan suu. Tsaarinaikuinen tunneli oli palvellut sotavuosina pommisuojana ja eilisen kauhut mielittiin unohtaa vähinä virkistyshetkinä.

Jos tulee hellekesä, bludataan plotissa kuulaista aamuista samettisiin öihin. Vilkkaina suvina käyntikertoja on ollut yli 50 000.

Plotti on valvottu 14.8. asti joka päivä klo 10–18.

Marko Leppänen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi.

2011 sinileväkukintojen huippu ajoittunee heinäkuun loppupuolelle ja elokuun alkuun. Jos alkukesä on tyyni ja lämmin, levälauttoja saattaa muodostua jo tätä aiemmin. Sinilevien kukintariski on tänä kesänä suurimmillaan Suomenlahden keski- ja länsiosissa. Tämä johtuu siitä, että Suomenlahden vedessä on sinilevien kasvua ruokkivaa fosforia selvästi enemmän kuin vuosi sitten tähän aikaan.

Itäisellä Suomenlahdella leväkukintojen todennäköisyys on huomattava tai kohtalainen. Saaristomeren eteläosassa ja Itämeren pääaltaan koillisosassa kukintariski on huomattava.

Lähde: Suomen ympäristökeskus

10

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Koonnut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kotimaa.fi

Tiheitä tunnelmia Unohdan melkein olevani taidenäyttelyssä, sillä Anna Tuorin maalaukset muodostavat omanlaisensa unimaailman, jossa voisi tapahtua melkein mitä vaan.

Teksti Satu Itkonen Kuva Jussi Tiainen

M

uistan kuulleeni tutkimuksesta, jossa väitettiin, että tanssiesitystä keskittyneesti seuraava ihminen itsekin ”tanssii” sisällään, vaikka hän istuisi visusti paikallaan. Jotain samankaltaista mukana elämistä voi tapahtua myös kuvatai-

teen äärellä.

Vaikka ihminen ei osaisi sanallistaa sitä, mitä hän edessään näkee ja kokee, hänen kehonsa kyllä kertoo, jos se on ”mukana” teoksessa.

Kyse ei ehkä ole ”ymmärtämisestä” tai edes 2pitämisestä” vaan jostain vaikeammin selostettavasta ymmärryksen kaltaisesta olotilasta. Siinä ei kuitenkaan ole mitään mystistä tai vaikeaa, koska keho ja aistit tekevät arvionsa nopeasti.

Helsinkiläinen taidemaalari Anna Tuori (s. 1976) sai viime syksynä Tampereen taidemuseon myöntämän Vuoden nuori taiteilija -tittelin, ja muutenkin hänen taiteensa on ollut suosiossa. Nyt Helsingin taidemuseon Meilahden näyttelytila on kokonaan Tuorin uusien ja vähän vanhempienkin teosten näyttämönä.

Maalaukset ovat usein aika suuria ja maisemallisia. Anna Tuori käyttää öljy- ja akryylivärejä ja maalauspohjana joko perinteistä pohjustettua kangasta tai siitä pinnaltaan vielä sileämpää mdf-levyä.

Siveltimenjälki on usein laveaa ja suurta, reiluin elein yli koko kuvapinnan tehtyä. Monta päällekkäistä värikerrosta kuultaa toistensa alta, ja leveiden vetojen päällä on pienempiä yksityiskohtia, joista katsojan silmä heti etsii tunnistettavia asioita: ihmis- tai eläinhahmoja, rakennuksia, maiseman muotoja ja myös viivoja, häivytyksiä ja roiskeita.

Tuorin mukaan maalatessa on oikean rytmin ja myös kuhunkin maalaukseen sopivan siveltimen liikeradan löytyminen tärkeää. Hän haluaa nimetä maalauksensa vain viitteellisesti, jotta katsojalla on vapaus omaan tulkintaan.

Kuten yhden taiteilijan takautuvassa näyttelyssä aina, katsoja saa vertailla eri aikojen töitä, muodostaa siltoja teoksista toisiin ja löytää niistä siten enemmän vivahteita kuin jos näkisi vain yhden tai muutaman teoksen.

Unohdan melkein olevani taidenäyttelyssä, sillä Tuorin maalaukset muodostavat omanlaisensa unimaailman, jossa voisi tapahtua melkein mitä vaan, mutta johon tuntuu hyvältä mennä mukaan. Teoksissa voi nähdä aineksia vaikkapa vanhoista romanttisista kauhuelokuvista tai lastenkirjallisuuden ja taidehistorian klassikoista. Huumoriakin on, ja se syntyy myös teosten nimistä, kuten maalauksessa Orava, joka sanoi miau.

Uni on mahdollisuus: se sekä kiehtoo että pelottaa, paljastaa ja kätkee. Niin myös Anna Tuorin maalaukset. Vaikka samassakin maalauksessa on monenlaista ja rennon oloisesti aseteltua liikettä ja rytmiä, kaikki näyttää hyvin hallitusti ja varmasti sommitellulta. Voisiko puhua hallitusta huolettomuudesta?

Itseäni kiehtoivat eniten tummasävyiset, vähän dramaattiset maalaukset, joiden synkkyys ei kuitenkaan ole liian tukahduttavaa. Kuva teoksesta ei koskaan ole niin vaikuttava kuin aito teos, ja se jotenkin korostuu Tuorin maalausten äärellä. Ne on tehty juuri siihen mittakaavaan, että katsoja on siinä aivan lähellä, läsnä, melkein kosketusetäisyydellä. Hän on kohdassa, josta taiteilijakin on puolivalmista maalaustaan tarkastellut. Sitä käsin on hyvä käydä vuoropuhelua kuvan kanssa.

Anna Tuori: Blow Out Your Candles, Laura. Näyttely Helsingin taidemuseo Meilahdessa 14. 8. saakka. Tamminiementie 6, avoinna ti–su 11–18.30, ma kiinni. Liput 8 / 6 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Perjantaisin vapaa pääsy klo 11–16.

SIRPA PÄIVINEN

Rytmi ja liike. Maalatessa on oikean rytmin ja kuhunkin maalaukseen sopivan siveltimen liikeradan löytyminen tärkeää, Anna Tuori kertoo. Katsojalle hän jättää tulkinnan vapauden.

Kuva kuvassa. Outoudellaan kiehtovat maisemat syntyvät sekä laveista reunassa. Anna Tuori: Annabel Lee, 2009, öljy ja akryyli levylle, 140 x 130 cm.

Mielen puutarhoissa NÄYTTELY Sinebrychoffilla voi

Sakastissa nauretaan – Miten saa Jumalan nauramaan?

–?

– Sanot vaan: ”Tämä on minun.”

nyt vaeltaa puutarhan polkuja, ihastua valkoisten kukkien lumoon ja istahtaa mielessään hiljaiselle puistonpenkille.

Valokuvataiteilija Taneli Eskola on koonnut Puutarhakuvianäyttelyn. Puutarhoja hän on kuvannut 1990-luvulta alkaen, jolloin teki väitöskirjansa Aulangon puistoista. Viimeaikaisissa töissään hän on keskittynyt kaupunkiympäristön puutarhatunnelmiin.

Näyttelyssä maalaukset, grafiikka ja valokuvat on jaettu kahdeksaan huoneeseen, joita ovat Eede-

nin puutarhat, Primavera (kevät), Valkeiden kukkien aika, Ahertajan paratiisi, Metsästä kulttuurimaisemaan ja puistoon, Ikkuna, Mate riaalien kauneutta ja Erakkomaja.

Kuhunkin huoneeseen Eskola on tehnyt mainiot, runoilla höystetyt seinätekstit. Runojen kokemuksiin on helppo yhtyä, esimerkiksi Aino Sibeliuksen kuuluisiin sanoihin: ”Minä kuokin ja lapioin kuokkimasta päästyänikin. Välillä itkin ja sitten rupesin taas uudestaan kuokkimaan.” En usko, että Aino itki työn raskautta. Kuokkaan tartutaan surujenkin aikana

siksi, että siitä saa uusia voimia.

Eskola ei ole halunnut rakentaa liian selvää vuoropuhelua valokuvien ja maalausten välille. Teemalliset yhteydet ovat syvemmällä. Ne löytää, jos malttaa pysähtyä.

Värikuvien ja mustavalkoisten eroon ei pian kiinnitä mitään huomiota.”

”

Puutarhan kuvaamista on väitetty feminiiniseksi taiteen lajiksi ja kukkien kuvaamista neitimäiseksi estetiikaksi. Taneli Eskola ei tästä hätkähdä eikä hänestä löydy ironiaa. Olkoon vaan reilusti ”kaunosieluisuutta”. Jos kukka kerran on kaunis, ei kuvatessa tarvitse panna mitään sordiinoa päälle.

Näyttelyn maalaukset ovat kotimaisista kokoelmista; niissä liikutaan Virossa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. On lähivalokuvia ja laajoja aukeita, eläimiä ja yksikseen puistonpenkillä viihtyviä ihmisiä, kuvia rennosta joutenolosta riippumatossa ja työhön kumartuneesta selästä.

Yllättävää on, ettei värikuvien ja mustavalkoisten eroon kiinnitä

11

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22 JUSSI TIAINEN

ERKKI LAITILA / LEHTIKUVA

Selviytyjä. Sisällissodan aikana Kallinen tuomittiin neljä kertaa kuolemaan, vaikkei hän osallistunut taisteluihin kertaakaan.

Unessa eläville KIRJA Pitkänäperjantaina 1971 televisiossa esiintyi 85-vuotias vanhus vahvasankaiset silmälasit päässä ja sanoi, että ”me olemme todella unessa, ajatustottumuksen unessa”. Tulinen puhuja oli neljästi kuolemaan tuomittu punakapinallinen teosofi ja sosiaalidemokraatti, sotien jälkeen puolustusministerinkin tointa hoitanut opetusneuvos Yrjö Kallinen. Presidentti Kekkonen myönsi itseoppineelle ja kouluja käymättömälle Kalliselle tämän arvonimen 1957.

Teosofian lisäksi häntä innoittivat hindulaisuus, zenbuddhalaisuus ja syvyyspsykologia.”

” siveltimenvedoista että pienistä, merkitsevistä yksityiskohdista. Tässä yllätysmomenttina on vahva pinkki viiva oikeassa ala-

pian mitään huomiota. Valohan se on kaikkein tärkein, ja herkät liukumat kohti varjojen syvyyttä.

Eskola näkee maalauksissa tutkielmia, sellaista syventymistä, johon valokuva ei anna mahdollisuuksia. Se puolestaan on nopeampaa ja toteavampaa. Oivallukset työn sisällöstä saattavat tulla vasta myöhemmin.

– Kokemuksilla ei ole fyysistä kokoa, heittää Eskola. Niinpä pieni maalaus voi olla katsojan silmissä suuri, kun oivallus asettuu hänen korviensa väliin.

Marja Kuparinen Puutarhakuvia. Sinebrychoffin taidemuseo. Bulevardi 40.

Avoinna ti, pe 10–18, ke–to 10–20, la, su 11–17.

Yhdessä aina. Taneli Eskola kuvasi joutsenparia Aulangolla vuonna 1976.

Mainitussa Hilkka Pietilän haastattelussa Kallinen julisti, että nykyinen kerskakulutuksesta vauhkoontunut ihminen on ”unissakävelijä”, joka kumartaa ”valhearvoja”, kuten titteleitä ja rikkauksia.

Tällainen unissakävely ”lisää kurjuutta kurjuuden päälle”. Lähes 90-vuotiaana vanhuksena Kallinen puhui samaa kieltä 1960-luvun radikaalit nuoret. Toisin kuin oli tapana, Kallinen ei suostunut pitämään nuorisoa turmeltuneena.

Tänään Yrjö Henrik Kallisen syntymästä tulee kuluneeksi päivälleen 125 vuotta. Kallinen syntyi Oulussa 15. kesäkuuta 1886 köyhän työläisperheen nuorimmaiseksi.

Kallisilla luettiin paljon kirjoja. Isä Heikki Kallinen oli raittiusmies, joten perheen vähä ylimääräinen raha ei mennyt viinaan vaan kirjoihin. Teosofisen Seuran kautta Kallinen kansainvälistyi jo varhain ja teki matkoja Euroopan lisäksi muun muassa Intiaan. Teosofian lisäksi häntä innoittivat hindulaisuus, zen-buddhalaisuus ja syvyyspsykologia.

Ennen talvisotaa Suomen evankelisluterilaisen kirkon johto oli siinä määrin fasismille ja natsismille myönteinen, että Kallinen muun muassa Lapuan kirkkoherran K. R. Kareksen otteista tuohtuneena erosi kirkosta jo 1936.

Kallinen oli myös tunnettu pasifisti. Aseista kieltäytyminen ei kuitenkaan ollut aivan poikkeukseton vaatimus. Heimo Huuhtasen haastattelussa vuonna 1963 Kallinen sanoi talvisodasta: ”Minä en ymmärrä, että suomalaisilla olisi ollut muuta reaalista vaihtoehtoa kuin taistella. Ei siitä tule mitään, että minä alan jeesustelemaan ja huokailemaan, että älkää taistelko.

Se on yhtä tyhjän kanssa.”

Vastustaessaan Suur-Suomihanketta ja yltiöisänmaallista uhoa Yrjö Kallinen kirjoitti vuonna 1941: ”Kaikki, mikä on omiaan vahvistamaan ihmisyystuntoa heikentäviä ryhmätuntoja, syventämään juopaa ryhmien välillä, tähdentämään niiden vastakohtaisuuksia, johtaa yhä yleisimmin tuhoon; kaikki, mikä on omiaan vähentämään näiden tuntojen merkityksiä ja elvyttämään ihmisyystuntoa, luo edellytyksiä kaikkien hyvinvointiin ja rauhaan.”

Taustalla on Kallisen mystinen kokemus kaiken olevaisen suuresta ykseydestä, mistä hän tinkimättä johti ajatuksen jokaisen ihmisen maailmanlaajasta veljeydestä ihonväriin katsomatta.

Nyt Kallisen ajatteluun on helppo päästä käsiksi, sillä tietokirjailija Matti Salmisen teos Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like 2011) antaa anekdoottimaisen kerronnan kautta yleiskuvan Suomen 1900-luvun merkittävimmästä toisinajattelijasta. Salmisen tyyli on jutusteleva, mikä saattaa häiritä. Ansiona on kuitenkin, että hän on käynyt läpi mittavan määrän Kallista koskevaa aineistoa. Kirjan etuna ovat runsaat suorat lainaukset Yrjö Kallisen omista puheista ja teksteistä.

Juhani Huttunen Matti Salminen: Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like 2011).

12

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Papeiksi vihityt naiset

Katolisten naispappien ymmärtäjät hämmentävät katolista kirkkoa.

Vatikaani luokittelee naisten pappisvihkimysten toimittamisen ja vastaanottamisen kaikkein vakavimpien kirkollisten rikkomusten luokkaan.

Teksti Mikko Ketola Kuva Taverne Etienne / G amma / S KOY

T

oukokuussa paavi Benedictus XVI erotti tehtävistään William Morrisin.

Australialaisen Toowoomban hiippakunnan piispa sai lähteä kolme vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään.

Syyksi ilmoitettiin, että Morris oli paimenkirjeessään vuonna 2006 ehdottanut uhkaavan pappispulan ratkaisuksi muun muassa naisten vihkimistä papeiksi. Morrisilla oli tosin ollut Vatikaanin kanssa kiistaa muistakin uudistushankkeista.

Naisten vihkiminen papeiksi saa koko ajan lisää ymmärtämystä katolisessa kirkossa. Joidenkin kyselytutkimusten mukaan kannatus oli 1970-luvulla seurakuntalaisten keskuudessa korkeimmillaan 30 prosenttia, kun se 2000-luvulla on ollut jopa 60 prosenttia.

Sveitsiläinen piispa Markus Büchel antoi pääsiäisenä 2011 lausunnon, jonka mukaan naispappikysymyksestä täytyy voida keskustella. Ennen Bücheliä samanlaisia lausuntoja ovat antaneet muutkin yksittäiset piispat ja teologit. Paine tabun murtamiseen on ilmeisen kova.

13

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

t haastavat Vatikaanin Laiton kutsumus. Kolme katolista naispiispaa ja Ranskan ensimmäinen katolinen naispappi Lyonissa, Ranskassa, heinäkuussa 2005. Oikealla piispa Christine Mayr-Lumetzberger, sitten vihittävä Genevieve Beney sekä piispat Gisela Forster ja Patricia Fresen. Pyhän istuimen kannalta tämä kuten muutkin katolisten naispappien vihkimykset ovat laittomia.

Huomattavaa on, että asiassa ei vedottu niinkään Raamatusta löytyvään Herran käskyyn kuin perinteeseen ja Kristuksen esimerkkiin.

Lopullisen naulan arkkuun tuntui iskevän paavi Johannes Paavali II, kun hän kiertokirjeessään Ordinatio sacerdotalis (Pappisvihkimys) vuonna 1994 kaikella arvovallallaan julisti, ettei kirkolla ollut mitään oikeutta sallia naisten pappisvihkimystä ja että kaikkien tuli mukisematta noudattaa tätä päätöstä.

Paavi ei sanonut, että päätös kuuluisi erehtymättömän opetuksen piiriin, mutta käytännössä siihen on suhtauduttu samalla vakavuudella.

Ensimmäinen katolinen naispappi vihittiin tiettävästi kommunistisessa Tsekkoslovakiassa vuonna 1970. Taustalla oli valtion pyrkimys synnyttää maahan kansallinen tsekkiläis-katolinen kirkko vastapainoksi Roomalle uskolliselle kirkolle.

Valtion hankkeita vastustamaan syntyi maanalainen katolinen kirkko. Se vihki palvelukseensa salaisesti piispoja ja pappeja, joiden joukossa oli myös naimisissa olevia miehiä ja naisia. Heidän panostaan tarvittiin, eivätkä viranomaiset osanneet niin helposti epäillä heitä papin Salaisesti papeiksi viran harjoittamisesta.

Ludmila Javorová oli vihityt olivat yksi ensimmäisistä papiksi kommunismin vihityistä naisista. Hän on tähän mennessä ainoa julkisortumisen suuteen tulleista naispajälkeen peista, mutta muitakin tieVatikaanille detään olevan olemassa.

Hänet vihki papiksi jouluongelma.” kuussa 1970 maanalaisen kirkon piispa Felix Maria Davidek. Javorová toimi vuoteen 1988 asti myös piispansijaisena.

Salaisesti papeiksi vihityt olivat kommunismin sortumisen jälkeen ongelma Vatikaanille. Osalle heistä Vatikaani suostui lopulta myöntämään pappisoikeudet erilaisten ehtojen täyttämisen jälkeen. Naisten vihkimyksiä Vatikaani ei ole koskaan tunnustanut, vaikka piispa Davidek oli kertomansa mukaan pitänyt Vatikaanin ajan tasalla niistäkin.

Javorová suhtautuu nykyään optimistisesti naispappeuden toteutumiseen katolisessa kirkossa ja pitää sitä lähinnä ajan kysymyksenä. Hänen kokemuksensa on, että se ei ole ongelma seurakuntalaisille. Naisia toimi pappeina Tsekkoslovakiassa 30 vuoden ajan eikä kukaan pannut sitä pahakseen.

”

Katolisen kirkon opillinen kanta naisten vihkimiseen papeiksi on tähän asti ollut selvä: sellaista ei voi eikä saa tehdä.

Toisenlaiseen linjaan olisi Naisten myös ollut aineksia. Paavillinen raamattukomissio totesi vihkiminen selvitystyönsä tuloksena papeiksi saa 1970-luvun puolivälissä, että Uudesta testamentista ei löydy koko ajan lisää perusteita naisten sulkemiselle ymmärtämystä pappisviran ulkopuolelle.

Tämä tulos ei tyydyttänyt katolisessa Vatikaanin uskonopin kongrekirkossa.” gaatiota, jonka oma selvitys päätyi aivan päinvastaiseen lopputulokseen. Naiset eivät voineet olla pappeja, koska Kristus valitsi apostoleiksi vain miehiä ja koska kirkolla oli niin pitkä ja jatkuva miespappeuden perinne. Seurakunta ei voisi ymmärtää ehtoollista toimittavan papin toimivan Kristuksen persoonassa, jos hän olisi nainen.

”

Naispappien joukosta löytyy yksi hyvin tunnettu julkisuuden henkilökin, irlantilainen laulaja Sinead O’Connor.

Hänen maineensa tahriintui katolilaisten keskuudessa vuonna 1992, kun hän repi kameran edessä paavi Johannes Paavali II:n kuvan amerikkalaisessa Saturday Night Live -televisio-ohjelmassa.

O’Connor halusi teollaan kiinnittää huomion lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön katolisessa kirkossa. Hän oli itse asiassa huomattavasti edellä aikaansa, kun ottaa huomioon, että Yhdysvalloissa hyväksikäyttöskandaali puhkesi vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Myöhemmin O’Connor pyysi anteeksi kuvan repimistä.

Sinead O’Connorin vihki papiksi virallisen katolisen kirkon ulkopuolella oleva irlantilainen piispa Michael Cox, ja vihkimys oli Coxin idea. Hänen taustayhteisönsä on nimeltään The Irish Orthodox Catholic and Apostolic Church. Vihkimys tapahtui tärkeässä pyhiinvaelluskohteessa Lourdesissa Ranskassa keväällä 1999.

O’Connor otti pappisnimekseen Mother Bernadette Mary. Se viittaa samannimiseen tyttöön, jonka näyt Neitsyt

Mariasta tekivät Lourdesista kuuluisan. Vatikaani ei tietenkään ole tunnustanut O’Connorin vihkimystä.

Uusi vaihe katolisten naispappien historiassa alkoi Tonava-joella Itävallassa kesäkuun lopussa 2002. Silloin yli 200 ihmistä oli todistamassa, kun argentiinalainen piispa Romulo Braschi vihki seitsemän naista papeiksi. Braschi ei ollut tällöin Vatikaanin tunnustama piispa, mutta hän oli kuitenkin saanut oman vihkimyksensä piispaksi apostolisen suksession omaavilta piispoilta.

Papeiksi vihittyjen naisten joukossa oli neljä saksalaista, kaksi itävaltalaista ja yksi amerikkalainen. Heidän keskiikänsä oli 59. Naiset olivat valmistautuneet vihkimykseen kolme vuotta kestäneellä yksityisellä teologisella ordinaatiokurssilla. Aiemmin samana keväänä heidät oli vihitty diakoneiksi. Vihkimys tapahtui jokilaivalla ensi sijassa sen vuoksi, että silloin naiset eivät olleet kenenkään piispan hallintoalueella.

Naiset olivat hyvin tietoisia siitä, että heidän vihkimyksensä oli kirkkolain mukaan laiton, mutta he pitivät sitä silti pätevänä. Laissa sanotaan, että papiksi voidaan vihkiä vain kastettuja miehiä. Tärkeää heille oli se, että piispa Braschin kautta heille välittyi apostolinen suksessio ja että heillä oli sisäinen kutsumus papiksi.

Vatikaani varoitti naisia, että jolleivät he katuisi ja tunnustaisi vihkimystä epäpäteväksi, heidät erotettaisiin kirkon yhteydestä.

Braschia Vatikaani piti skismaattisen yhteisön perustajana ja sen vuoksi kirkon ykseyden rikkojana. Naiset eivät perääntyneet tapahtuneesta, joten rangaistus pantiin toimeen.

Samantapaiset katolisten naisten pappisvihkimykset jatkuivat seuraavina vuosina. Vihkijöiksi ei kuitenkaan enää tarvittu miespiispoja, sillä vuodesta 2003 lähtien oli jo olemassa katolisia naispiispoja. Ensimmäiset heistä olivat saaneet vihkimyksensä laillisilta miespiispoilta, joiden henkilöllisyys kuitenkin pidettiin tiukasti salassa. Vihittäviin kuului naimattomia, perheellisiä, eronneita ja eronneiden kanssa naimisissa olevia naisia.

Nykyään katolisia Vihkimyspaikkojen suhnaispappeja on jo teen jatkui Itävallassa aloitettu perinne: vihkimyksiä yli 100 ja määrä tapahtui laivoilla esimerkiksi Bodenjärvellä, joka sijaitkasvaa.” see Saksan, Sveitsin ja Itävallan rajalla, ja Saint Lawrence -joella Kanadan ja Yhdysvaltain rajalla. Tunnetuin katolinen naispiispa on vuoden 2002 pappisvihkimykseen osallistunut itävaltalainen Christine Mayr-Lumetzberger.

Vatikaani on vastannut vihkimysten määrän kasvuun määräämällä niihin osallisuudesta automaattisen ekskommunikaation, joka tarkoittaa ehtoollisyhteyden katkaisemista ja kieltoa osallistua kaikkiin liturgisiin toimituksiin.

Vuonna 2010 naisten pappisvihkimysten toimittaminen ja vastaanottaminen määriteltiin kaikkein vakavimpien kirkollisten rikkomusten luokkaan yhdessä muun muassa lasten seksuaalisen hyväksikäytön kanssa.

”

Nykyään katolisia naispappeja on jo yli 100 ja määrä kasvaa. Kaikki katolisen naispappeuden kannattajat eivät pidä laittomia vihkimyksiä järkevinä. Heidän mielestään pitäisi odottaa rauhassa, kunnes aika on kypsä, ja paaviksi saadaan mies, joka on avoin asialle. Tai sitten on odotettava, kunnes alati paheneva pappispula pakottaa vihkimään myös naisia.

Kirjoittaja toimii kirkkohistorian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa.

14

Seurakunnissa tapahtuu 16.6.—22.6.

Haaga

Herttoniemi

■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.freewebs.com/lapyska.

Pe 24.6. Juhannusaaton retki Sammatin leirikeskukseen. Yhteislaulua, juhannuskokko, hartaus, musiikkiohjelmaa, makkaranpaistoa, keittotarjoilu.

Mukana Veijo Vatka, Jukka Simoila ja Veijo Lankinen. Retken hinta 15 e (sis. kuljetuksen ja keittotarjoilun). Lähtö klo 15 Kulosaaren kirkolta (kirkon parkkipaikka), klo 15.10 Herttoniemenrannan kappelilta, Laivalahdenkaari 5, klo 15.15 Herttoniemen kirkolta (kirkon parkkipaikka) ja klo 15.30 Myllypuron kirkolta. Ilm. ja tied. kirkkoherranvirastoon p. 2340 3300 viraston aukioloaikoina.

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, puh. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Vahtimestarit

puh. 2340 3220.

Diakonian päivystys ti klo 10–12, puh.

2340 3200.

To 16.6. klo 13 Eläkeläisten torstaikerho. Jeesuksen vertaukset. ”Yöllä vieraileva ystävä.” Hannu Vapaavuori.

Su 19.6. klo 10 Messu. Mari Järvinen, Anne-Maria Ranta-aho ja Ari Häyrinen.

Messun jälkeen kirkkokahvit.

Ke 22.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia.

Marja Turu, kantele.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Vahtimestarit puh.

Herttoniemen kirkko

2340 3230.

Ke 15.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia.

Anette Pyykkö, alttoviulu.

Ke 15.6. klo 20 Iltamessu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen.

To 16.6. klo 10–11.30 Perheiden kesäkerho Huopalahden kirkon pihalla (säävaraus).

Su 19.6. klo 12 Messu. Miira Muroma-Nikunen, Seppo Lappalainen ja Ari Häyrinen. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Ti 21.6. klo 12 Kesäkahvila. Mari Järvinen.

Ke 22.6. klo 20 Iltamessu. Jukka Palola ja Olli Mönttinen.

■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 (vahtimestari).

Su 19.6. klo 10 Messu, Sammatin 1. leirin konfirmaatio, Jerkku, Perkiö, Lankinen.

Avustajina Simoila, Tikkanen. Klo 15 Kesälauluja Herttoniemen siirtolapuutarhan riihessä, yhteislaulutilaisuus, Lankinen, Simoila, kahvitarjoilu klo 14.30 alkaen (maksu siirtolapuutarhan hyväksi) Ke 22.6. klo 14 Kesäkerho, Helaseppä Diakoniapäivystys ja leivänjako ti klo 14–16

Muuta

■ Laivalahdenkaari 5, p. 2340 3340 (vahtimestari) Su 19.6. klo 18 Kesäillan messu, Tikkanen, Lankinen Diakoniapäivystys ke klo 14–15

Ke 13.7. klo 12–16.30 Diakoniaretki Mustasaareen. Retken hinta on 5 euroa. Mukana diakonit Sanna Ollikainen ja Sofia Tolonen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Sannalta puh. (09) 2340 3228 tai Sofialta puh. (09) 2340 3224.

To 14.7. klo 9.30–17 Retki Vivamon Raamattukylään kaikenikäisille. Retken hinta on 30 euroa/aikuinen ja 20 euroa/lapsi 3–12 v. Hinta sisältää matkat, näytelmät, lounaan ja pullakahvit. Ilmoittautumiset 7.7. mennessä puh. (09) 2340 3200 tai haaga.srk@evl.fi. Retkellä ovat mukana pastori Seppo Lappalainen ja diakonit Sanna Ollikainen ja Sofia Tolonen. Lisätietoja Sofialta puh. (09) 2340 3224.

Ma–to 26.–29.9. Syysleiri mielenterveyskuntoutujille Iitin Kesäharjussa.

Ohjelmassa mm. mukavaa yhdessäoloa, ulkoilua, saunomista, hartaushetkiä ym. Leirin hinta on 100 euroa ja se sisältää kuljetukset, täysihoidon ja ohjelmat. Leirin järjestää Huopalahden rovastikunta, Helsingin seurakuntayhtymä ja Niemikotisäätiö. Tarkemmat hakuohjeet saat soittamalla puh. (09) 2340 3227/Elisabeth Bariskin tai (09) 2340 3224/Sofia Tolonen.

Herttoniemenrannan kappeli

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, p. 2340 4115

(vahtimestari).

Su 19.6. klo 10 Jumalanpalvelus, Ropponen, Sabine Nieminen

Kulosaaren seurakuntatalo ■ Kulosaarentie 40, p. 2340 4115 (vahtimestari).

To 16.6. klo 13 Kesäkahvila, Mäenpää Pe 17.6. klo 18 Äitien käsityöilta, Jerkku Ti 21.6. ei diakoniapäivystystä. Yhteyden voi ottaa diakonissa Heli Mattilaan p. 2340 3341 tai käydä Herttoniemenrannan kappelin diakoniavastaanotolla (Laivalahdenkaari 5) ke klo 14–15

Myllypuron kirkko ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (vahtimestari).

Su 19.6. klo 12 Messu, Valkealan leirin konfirmaatio, Olkkola, Rantanen, Öster-

Taivaan tähden

lund, Nieminen. Avustajina Ropponen, Simoila Ke 22.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, Helaseppä, Puuska, Pantio. Lettukestit kirkon edessä Seniorisumpit Senioritalossa pe klo 13, Yläkiventie 7, kahvitarj. Elintarvikkeiden jako, Backman, p. 2340 3333 ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla oltava viim. klo 9.30. Diakoniapäivystys to klo 13–15

siä akvarellivärejä ja ns. märkämaalaustekniikkaa. Tarkat kurssiajat riippuvat laivavuorojen aikataulusta. Laiva Ullanlinnan laiturista, matka kestää n. 10 min., h. 3,80e m/p. Tied. ja ilm.: kallio. srk@evl.fi tai p. 2340 3611 Diakonialeiri eläkeläisille Korpirauhan leirikeskuksessa 15.–19.8.

H. 120e. Ilm. 30.6. mennessä virastoon p. 2340 3600. Tied. diakonissa Riihelä p.

2340 3638 Miestenleiri Kirkkonummella Kallion ja Paavalin seurakuntien yhteinen Miestenleiri Paavalin srk:n leirikes■ Virasto, Neljäs linja 18, avoinna kuksessa Mäntyniemessä ma–to 22.– ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p.

25.8. H. 45e. Ilm. 10.8. mennessä Paava2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivyslin virastoon p. 2340 5400. Tied. Sippotävä pappi viraston aukioloaikoina, la p. 2340 3639 p. 2340 3602. Diakonian ajanvaraus Retki Orimattilan kotieläinpuistoon ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p. 2340 ti 26.7.

3618. Tapaamiset ti, to klo 10–12, ke Kaikenikäiset tervetulleita. Ilm. ti 12.7. klo 14–16 mennessä p. 2340 3600. Lisätietoja Tytiltä p. 050 380 3252, tytti.friberg@evl.fi Kallion kirkko Perheleiri 26.–28.8. (pe–su) Korpi■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. rauhassa Auki ma, ti, ke, pe klo 12–17, to klo 12– Ohjattua ja vapaata toimintaa, hiljenty19, la–su klo 10–18 mistä ja saunomista. Ilm. 31.7 mennessä To 16.6. klo 13 Urkuhetki, Pauliip. 2340 3600. Lisätietoja Tytiltä p. na Hyry. Klo 18 Viikko050 380 3252, tytti.friberg@ messu, Hurmerinta, evl.fi.

Ahonen, Gripentrog Kerro muistosi Kallion SeuraSu 19.6. klo 10 Konfirkirkosta! kunnat maatiomessu, HurKallion kirkko täyttää verkossa: www. merinta, Partti, Ilvoensi vuonna 100 vuotta nen, Niskala, Grija sen kunniaksi Kallion helsinginseura- srk pentrog, Teemu Hurjärjestää kirjoitus- ja kunnat.fi me ja Jyri Hämäläikuvakeräyksen. Jos sinen (a). Klo 13 Kiinannulla on Kallion kirkkoon kielinen jumalanpalveliittyviä muistoja, kirjoita ne lus korkeintaan 2 liuskan mittaiseksi Ma 20.6. klo 19 Urkukesän konsertti, kirjoitukseksi ja lähetä se 30.9. mennesPauliina Hyry. Vapaa pääsy, ohjelma 5e. sä joko sähköisesti kallio.srk@evl.fi tai www.urkukesa.fi osoitteella Kallion seurakunta, PL 57, Ke 22.6. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri, 00531 Helsinki. Kuvien mukana pyydeKappelisali tään lähettämään kaikki mahd. tiedot: kuvaaja, kuvauspäivä, kuvassa esiintyAlppilan kirkko vien henkilöiden nimet ja selostus ku■ Kotkank. 2, p. 2340 3680 van sisällöstä. Mukaan yhteystiedot!

Su 19.6. klo 13 Messu, Lindfors, Amnell, Kuvat palautetaan lähettäjälle. KirjoiOksanen. Kirkkokahvit. Klo 15 Virontuksia ja kuvia saatetaan käyttää Kallion kielinen konfirmaatiomessu, Raakirkon juhlakirjassa. Kirjatoimikunta vamat, Rannak raa oikeuden toimittaa tekstejä. JulkaisTi 21.6. klo 10 Kesäperhekerho, Hämätujen kirjoitusten ja kuvien lähettäjät läinen, Lindfors, Karu. Klo 15.30–17.30 saavat palkkioksi Kallion kirkon Kesäkahvila ala-aulan edessä, sateella 100-vuotisjuhlakirjan. sisällä. Klo 17.30 Pihaseurat, kristityt Lisätietoja muusta toiminnasta kotimotoristit Gospel Riders vierailevat, sivuiltamme juontaa Matti Löppönen, Amnell, Niskala

saarna teol.yo Jari Lappalainen, Sirkku Rintamäki. Kirkkokahvit.

Ke 15.6. klo 19 Viikkomessu, Aili Raitavuo, puhe teol.yo Jari Lappalainen, Sirkku Rintamäki.

La 18.6. klo 12 Päivärippikoulun konfirmaatio, Virpi Koskinen, Sirkku Rintamäki.

Ke 22.6. klo 19 Viikkomessu, Konsta Korhonen, Sirkku Rintamäki.

Kallio

Perheiden kesäilta Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8) to 16.6. klo 18–20. Makkaranpaistoa ja munkkitarjoilu. Nautitaan yhdessä kesäillasta, herkutellaan, lauletaan ja askarrellaan yhdessä. Ohjelmaa ja tekemistä myös lapsille. Hartaushetki klo 19.

Mukana Kaisa Hirvonen, Sirkku Rintamäki, June Huuhka ja Heli Salo.

Kanttori paikalla ke 22.6. klo 15–18 Paikassa (Kannelmäen Prisma, Kantelettarentie 1), Sirkku Rintamäki.

Tule ja kysy häiden ja muiden kesän juhlien musiikkivinkkejä.

Kesäilta Maununnevan seurakuntakodilla (Juoksuhaudantie 37) to 23.6. klo 18, Juhannusta juhlimassa makkaraa paistaen, Riitta Järvinen, Aili Raitavuo, Kari Härkönen.

Syysleiri ”Vauvasta vaariin” 9.–11.9.

Siuntion Korpirauhassa. Mukavaa yhdessäoloa, musiikkia, ulkoilua ja saunomista. Aikuiset 50 e, lapset 20 e. Mukana Aili Raitavuo, Tiina Railo ja Sirkku Rintamäki. Ilm. 26.8. menn. kirkkoherranvirastoon, p. (09) 2340 3800.

Syysleiri mielenterveyskuntoutujille 26.–29.9. Iitin Kesäharjussa. Haku ja ilm. 31.8. menn. Heli Salo, p. (09) 2340 3842. Järj. Huopalahden rovastikunta, Niemikotisäätiö ja Helsingin seurakuntayhtymä.

Kannelmäki

Muuta Elämäni värit -maalauskurssit Harakan saarella Helsingissä Etsitään omaa luovuutta värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Sinun ei tarvitse osata piirtää tai maalata.

Päiväkurssi la–su 2.–3.7. klo 12–17, h. 65 e. Iltakurssi ma–to 4.–7.7. klo 17–20, h.

90e. Päiväkurssi la–su 9.–10.7. klo 12–17, h. 65 e. Kursseilla käytetään nestemäi-

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, fax 2340 3801, kannelmaki.srk@evl.fi Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14.

Diakonian ajanvaraus: ke 22.6. klo 10–12, p. 2340 3853.

Su 19.6. klo 10 Messu, Aili Raitavuo,

Muuta

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1, Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18 (1.6. klo 9–14), p. 2340 4300, lauttasaari. srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus kesä- ja heinäkuussa ti ja to klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 15.6. klo 13 Kimppakävely, lähtö tunnin lenkille kirkon pihalta ison kiven luota, seurana diakoni. Sateella ei kävellä. Klo 19 Viikkomessu, Juha Rintamäki, Aino Valojärvi.

To 16.6. klo 17–21 Nuorten kesäkrypta.

Su 19.6. klo 11 Messu ja Heinäkallion rippikoululaisten konfirmaatio, Marko Heusala, Juha Rintamäki, Marjukka Andersson, Varpu Koivunen, Pia Gripenberg, Irja Eklund, Johanna Rauhamäki, Seppo Kataila. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta DIGITAL VISION

Yksinkertaista Savolainen opiskelijatyttö on hämillään vastaantulijan kysymyksistä: ”Oletko ottanut Jeesuksen sydämeesi? Onko sinulla Pyhä Henki?” Ei hän osaa vastata, kun ei ole tottunut sellaisiin kysymyksiin. Eikä hän edes tiedä, miten Jeesuksen voisi ottaa itselleen, saati Pyhän Hengen. Hän on kyllä ahkera kirkkovieras ja kova rukoilemaan, ja hän luottaa Jumalaan, joka tosin on ankara ja arvaamaton, vähän samaan tapaan kuin oma isä.

Vuodet vierivät. Tuli aika, jolloin naisen oli revittävä itsensä irti Jumalasta. Samoin isästään. Se oli kivulias prosessi ja kesti kauan. Ensin kuoli Jumala, sitten isä. Isästä hän oli jo päästänyt irti, mutta Jumalan kanssa tuli ongelmia: jäi orpo olo.

Sitten sattui, että hän sai elämässään yllättäen sellaista hyvää, jota ei ollut osannut odottaa. Silloin hän aavisti, että

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

se oli Jumalan hyvyyttä, ansaitsematonta armoa hänelle.

Hän tunsi, että Jumala on, ja että hän on hyvä.

Tuli myös aika, jolloin nainen sairastui. Hän oli toivoton ja lohduton, eikä ulospääsyä pimeästä näyttänyt olevan. Silloin pieni lohtu löytyi virrestä, jonka hän kuuli radiosta. Se oli Jeesuksen kärsimysaikaan liittyvä virren säe: ”…ja luoksensa kerran hän kokoaa ne, jotka hän tunsi tiellä”. Synkän mielen lävisti valonsäde: kärsivä Kristus tunnistaa minutkin! Siihen hän tarrautui.

Nyt nainen on vanha. Hänen horjuva uskonsa on tullut entistä yksinkertaisemmaksi. Tärkeintä on Jumalan armo ja rakkaus.

Eeva Hurskainen

Pyhän Kolminaisuuden päivä Salattu Jumala

Esteet pois. Olennaisen löytäminen tekee vapaaksi.

Liturginen väri: Valkoinen Valo: Valkoinen Tekstit: Ps. 95: 1–2, 6–7, Job 37: 21–24 tai Saarn. 8: 16–17, Ef. 4: 1–16, Joh. 15: 1–10

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Ma 20.6. klo 13 Kesäkahvila kirkon pihassa, sateen sattuessa seurakuntasalissa. Kesäinen triokonsertti: Elina Poikola, viulu, Riitta Rainio, huilu ja Riitta– Liisa Hakulinen, alttoviulu. Mukana myÜs Sini Havas, Aino Valojärvi ja Mikael Dahlgren.

Ti 21.6. Diakonia järjestää retken Mustasaareen, kokoontuminen Taivallahden rannassa klo 10.45. Ohjelmassa saareen tutustumista, ruokailu ja hartaus, retken hinta 5 e. Ilmoitt. virastoon 15.6. mennessä, p 2340 4300. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä. Lisät. Sini Havas p 2340 4322 ja Pirjo TyÜrinoja p 2340 4328.

Ke 22.6. klo 19 Viikkomessu, Helena Haataja, Aino Valojärvi.

Muuta La 25.6. juhannuspäivänä messun jälkeen tarjolla grillimakkaraa ja mehua, hinta 1 e.

Vanhemman väen leiri 5.–7.8. Kaisankodissa. Hinta 2 hengen huoneessa 90 e/henkilÜ, sis. kuljetuksen. Ilmoittautumiset 23.6. mennessä diakoni Sini Havas p. 2340 4322.

Lounaspalvelu ma–to klo 12–13, B-porras. Lounaan hinta 5 e.

Malmi ■Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 2340 4402.

Jakomäen kirkko

Seurakunnissa tapahtuu 16.6.—22.6.

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4484 Hartaus to 16.6. klo 13, Markus Kopperoinen.

Tapanilan kirkko ■Veljestentie 6, p. 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4483 Viikkomessu ke 22.6. klo 12, Jukka Suonoja, Marjasisko Varha.

â– Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421

■Maatullinkuja 4, p. 2340 4426 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4486

Kahvila ke klo 17–20.

Veisuvartti ke klo 18.

Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

Viikin kirkko â– Agronominkatu 5, p. 2340 4429

Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10–11 p. 2340 4489 Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 (Rautavaara 1).

Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 14 (Lohiranta 1).

Kesämusiikki to 16.6. klo 13, Solja Lapilainen, laulu.

Diakonia Lahjoitusleivän jako kesä-elokuussa perjantaisin klo 9 (ei 24.6.) Malmin kirkolla, Kunnantie 1, p. 2340 4481.

Ajanvaraus diakoniatyÜntekijälle kesäaikana puhelimitse oman alueen diakoniatoimistoon. Mikäli ei ole puhelinta käytettävissä, voi ajan tulla varaamaan puhelinaikana Malmin diakoniatoimistoon, Kunnantie 1.

Aikuiset

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4488 Viikkomessu su 19.6. klo 18, Katianna Ruuskanen, Elina Tofferi.

Päiväkahvila to 16.6. klo 13, Katianna Ruuskanen.

Juhannusjuhla Lohjan Lohirannassa pe 24.6. Juhlassa ohjelmaa sekä hartaus. Ruoka- ja kahvitarjoilu, makkaranpaistoa. Mahdollisuus saunoa savusaunassa (oma pyyhe mukaan). Hinta aik.

15e. Juhlaan voi tulla myĂśs omalla autolla, jolloin veloitamme tarjoilusta 7e.

LähtÜ busseilla klo 16, paluu n. klo 23.

Ilm. ti 21.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p 2340 4400 ma–pe klo 9–15.

Bussikuljetus Lohirantaan BUSSI 1 lähtee klo 16 Viikin kirkolta (Agronominkatu 5) ja ottaa matkustajia reitiltä: Latokartanonkaari – Pihlajistontie – Salpausseläntie – Pihlajiston srk-koti – Pihlajamäen ostoskeskus – Rapakiventie – Rapakivenkuja – Pihlajamäen kirkko – Liusketie – Hiekkakiventie – Pihlajamäentie – Tattariharjuntie – Tullivuorentie BUSSI 2 lähtee klo 16 Jakomäen kirkolta (Jakomäen aukio) ja ottaa matkustajia reitiltä: Vanha Porvoontie – Heikinlaaksontie – Puistolan raitti – Suuntimotie – Puistolan asema – Tapanilan kaari – Tapaninkyläntie – Suutarilantie – Siltamäen ostoskeskuksen parkki BUSSI 3 lähtee klo 16 Malmin kirkolta (Kunnantie 1) ja ottaa matkustajia reitiltä: Kirkonkyläntie – Vilppulantie – Teerisuontie – Ormusmäentie – Malminkaari – Saniaistie – Fallkullantie – PäivÜläntie – Tapanilan tori – Tapanilan kaari BUSSI 4 lähtee klo 16 Pukinmäen srk– kodilta (Säterinportti 1) ja ottaa matkustajia reitiltä: Eskolantie – Karhusuontie – Tapaninvainiontie – Kirkonkyläntie – Laulurastaantie – Vanha Tapanilantie – Länsirinnetie – Kottaraistie Kaikki bussit kokoontuvat Siltamäen ostoskeskuksen parkkipaikalle matkustajien tasaamista varten ennen ajoa Lohirantaan. Paluu juhannusjuhlien päätyttyä samoja reittejä takaisin.

Herättäjäjuhlille Ouluun 8.–10.7. joitakin paikkoja vapaana. Tied. Helena Untamala, p. 046 579 6799.

Sururyhmä 12.9.–21.11. (joka toinen viikko) Malmin kirkolla (Kunnantie 1) klo 17– 18.30. Vetäjinä diakoniatyÜntekijä Saara Menezes ja pastori Joona Mikkola. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 2340 4400 ma–pe klo 9–15.

â– Kunnantie 1, p. 2340 4420

Diakonia: puh.ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 2340 4481 Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 (Savonlinna).

Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 14 (Talon päivärippikoulu).

Kappelihartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa to 16.6. klo 19, Esa Järvinen, Kaisu Rauhamaa.

Seurat ke 22.6. klo 18, Janne Keränen, Marjasisko Varha.

Iltamusiikki ke 22.6. klo 19, Merja Wirkkala, laulu, Joonas Vapaavuori, sello, Timo Olli, urut.

Pihlajamäen kirkko ■Liusketie 1, p. 2340 4427

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4487 Messu su 19.6. klo 10, Jukka Holopainen, Timo Olli.

Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 14 (Pihlajamäen päivärippikoulu).

Pihlajiston seurakuntakoti â– Tiirismaantie 4, p. 2340 4437

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4480 Kesäpiiri ke 22.6. klo 13, Martta Paijola.

Puistolan kirkko â– Tenavatie 4, p. 2340 4425

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4485 Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 (Eerikkilä 1).

Pukinmäen seurakuntakoti ■Säterinportti 3, p. 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

2340 4482 Hartaus Madetojan palvelutalolla su 19.6. klo 18, Leena Latvala, Kaisu Rauhamaa.

Siltamäen seurakuntakoti ■Jousimiehentie 5, p. 2340 4424

Nuoret

Tapulin seurakuntakoti

■Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428

Malmin kirkko

klo 9.15 ja paluu n klo 17. Hinta: aik. 20 e, lapset 3–12 v. 10 e, alle 3 v. maksutta.

Hinta 10 e /henk., jos samasta perheestä yli neljä osallistujaa. Hinta sis. matkat, lounaan, kahvin, pääsyliput ja tapaturmavakuutuksen. Retki on avoin kaikille perheille. Ilm. to 16.6. klo 12 menn. Markus Kopperoinen p. 2340 4459 tai Helena Pietinen p. 2340 4530 (vastaajiin voi jättää ilmoittautumisviestin).

Perheet Monikulttuurinen perheretki Lohjalle Vivamoon pe 17.6. Ohjelmassa ulkoilmanäytelmiä ym. LähtÜ Malmin kirkolta

Meilahti

15

Helsinkiläisille pienyrittäjille ja freelancereille Iltoja Mustasaaressa 15.6. ja 11.8. klo 18-21.

Kirkkovenesoutu, iltapala, seurustelua. Edestakainen laivamatka 4â‚Ź.

Ilmoittautuminen: juha.hietanen@evl.ďŹ ; 09-2340 2602

Yrittäjien lomaleiri TÜrmälässä 15.-19.8.2011.

Teemakeskusteluja, erämaaretkiä, kirkkohetkiä.

Tied.: raija.korhonen@evl.ďŹ , p. 09-2340 2507 Lisätietoja: http://uskotoivorakkaus.ďŹ /Uutisia/lomaleiri2011

Meilahden kirkko ■Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahtim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700, meilahti. srk@evl.fi.

Diakoniapäivystys kesällä torstaisin klo 10–11 diakoniatoimisto, Meilahti Su 19.6. klo 11 Pyhän Kolminaisuuden päivän messu, Krans (l+s), Vuorio (k) Ke 15.6. klo 18 nuorten kesäklubi, 19 rukouspiiri srk-salin aulassa To 16.6. klo 13–14.30 kesäkahvila kirkon patiolla tai srk-salissa Ke 22.6. klo 18 nuorten kesäklubi, 19 rukouspiiri srk-salin aulassa

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■Tilkank. 5, p. 2340 4782 Ke 15.6 klo 16–17.30 kesäkahvila, 17.30 avoin rukousvastaanotto Ke 22.6. klo 16 kesäkahvila, 17.30 avoin rukousvastaanotto

Muuta ilmoitettavaa To 16.6. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla �Pannari ja hillo�, (2 e) ja yhteislaulua, WennerstrÜm Ke 22.6. klo 17 Karunan kirkossa Seurasaaressa kesäinen musiikkihetki, Sonore Ensemble, joht. Hanna Remes. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Pe 8. heinäkuuta srk-retki Meilahden lomakodille Sammattiin. LähtÜ klo 9.00 Länsi-Pasila, 9.10 Pikku Huopalahti, 9.20 Meilahden kirkko, paluu n, 16.00.

Hinta 25 e. Ilmoitt. krh-virastoon p. (09) 2340 4700 viimeistään 1.7. Matkalla mukana Sirkku Kuusanmäki, Johan WennerstrÜm ja Eeva-Liisa Sammela.

Diakonialeiri 16.–18.8. Meilahden lomakodilla, hinta 40 e sis. kuljetuksen, majoituksen, ruuat ja ohjelman. Leirihakemuksia saa kirkkoherranvirastosta. Lisätiedot Heleena Hilvo p. (09) 2340 4742.

Mikael ■Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802. DiakoniatyÜ: Kesän päivystykset ajanvarauksella puhelimitse ma,ti ja to klo 9–10. P. (09) 2340 4818. Lisäksi ti klo 10–10.30 voi käydä varaamassa ajan diakoniatyÜntekijälle Mikaelinkirkolla.

Mikaelinkirkko ■Emännänpolku 1, p. 2340 4820 (vahtimestarit).

To 16.6 klo 13 Kesäkahvila jutustelua ja alustuksia eri aiheista.

La 18.6 klo 11 Honkalinnan leiririppikoulun konfirmaatiomessu Aimo Lankinen, Emilia PerkiĂś, Sanna Laitinen, Osmo Honkanen.

Su 19.6 klo 11 Kesän cityrippikoulun konfirmaatiomessu Kaisa Yletyinen, Jaana Makkonen, Venla Vänskä, Noora Parkkonen, Osmo Honkanen.

Ă–stersundomin kirkko â– Kappelintie 65, p. 2340 4826

9DUDD DLND LOPDLVHHQ NHVNXV WHOXDSXXQ \OL YXRWLDLOOH 6RLWD

JVP ZZZ VHQLRULS\VDNNL Âż

$XWWDYD SXKHOLQ VHQLRUL

LNlLVLOOH MD YDQKXNVLOOH .XXOROOD MRND DDPX NHOOR

JVP ZZZ DDPXNRUYD Âż

www.piika.fi

Tarvitsetko apua kotiisi?

Me teemme kotisiivoukset ja autamme arkiaskareissa.

Teemme myÜs hoivatyÜtä: autamme sinua henkilÜkohtaisesti ja käytÜssäsi on tarvittaessa kotisairaanhoitajamme.

Saat palveluistamme 60 % kotitalousvähennyksen verotuksessasi.

Palvelumme ovat arvonlisäverottomia iästä, heikkokuntoisuudesta tai sairaudesta johtuen hoidon tarpeessa olevalle.

P. 0207 641 641

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti SandstrĂśm ¡ mieliala- ja muistihäiriĂśt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski ¡ muistihäiriĂśt ¡ aivoverenkierronhäiriĂśt ¡ Parkinsonintauti ja liikehäiriĂśt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes ¡ vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa ¡ manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähkĂśposti:seniori@poli.ďŹ , www.dementiakoti.ďŹ -VPNVMMJTFTUJ

3BLLBVTQBLLBVT

UVP LVIJOBB LFTááO

3VPIPOKVVSJ QBMWFMFF NZĤT *UøLFTLVLTFTTB

1VIEJTUBNPO 3BLLBVTQBLLBVT FMJ 3BBLBLBBLBP .BDB KVPNBKBVIFTBB TZEáNFU TZLLJNááO KB QPTLFU QVOBJTJLTJ

5FSWFUVMPB

TF |

{%PO +VBOJO TB MBJ OFO B 3BLLBVTKVPNBQBLLBVT

PO UáZOOá LáTJUUáNáUĤOUá

WPJNBB QBLBUUV OJJO UáZUFFO SBLLBVUUB FUUá TJUá QJUáá LáTJUFMMá WBSPWBJTFTUJ

3VPIPOKVVSJ TJJOá PO JUVB

, ,

5øMMø LVQPOHJMMB

1VIEJTUBNP

3BLLBVTQBLLBVT

H O

KøUUJQBLLBVT

,".11* 4BMPNPOLBUV )FMTJOLJ 1VI

*5§,&4,64 *UøLFTLVLTFO LBVQQBLFTLVT 1BMWFMFNNF JMPNJFMJO BSLJTJO -" 46

Seurakunnissa tapahtuu 16.6.—22.6.

16 Su 19.6 klo 18 Messu Marjaana Suurnäkki, Osmo Honkanen Ke 22.6 klo 18 Suvi-illan yhteislaulut Östersundomin kirkon puistossa. Osmo Honkanen. Mukana kirkkoherra Martti Häkkänen, Mehutarjoilu.

Muuta Syksyllä 2011 alkaviin lasten musiikkikerhoihin ilmoittautuminen on käynnistynyt. Lisätiedot sekä ilmoittautuminen seurakunnan verkkosivuilta Ti 21.6. klo 13.30 Ehtoolliskirkko Kontulan vanhustenkeskuksessa (Kontukuja 5).

Matka Oulun Herättäjäjuhlille 8.– 10.7.2011 Lähtö: pe 8.7. klo 7.30 Matteuksenkirkko, klo 7.45 Mikaelinkirkko, klo 8 Malmin kirkko. Hinta: 170 e sis. bussimatkan, majoittumisen Holiday Inn hotellissa, aamupalan ja saunan.

70 e sis. bussimatkan. Ilm.: Vartiokylän seurakunta p. (09) 2340 6400, Tied.: Helena Untamala p. 046 5796 799, Martti Häkkänen, p. 050 5970 500, Arto Virkkunen, p. 040 5804 989.

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. (09) 2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. (09) 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus p. (09) 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntasali

Maunulan kirkko www.verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340

Su 19.6. klo 12 Messu. Veli Pelkonen, Reijo Kataja, Maija Pesonen-Kareinen, ConSonaatti-lauluyhtye Ke 29.6. klo 13 Kesäkahvila Elämä on meri. Meriaiheisia yhteislauluja, kahvitarjoilu.

Maunulan uurnalehto ■ Pirkkolantie 22

Ti 21.6. klo 18 Kesähartaus. Reijo Kataja

Kesäpiknik Ti 21.6. klo 10–12 Perheiden kesäpiknik Pikkukosken rannalla. Jokainen tuo jotain pientä nyyttäripöytään. Kahvi, mehu ja astiat seurakunnalta. Huom. sateella piknik peruuntuu. Tied. Terhi Lahdensalo (09) 2340 5382.

Pe 24.6. Juhannusjuhla Mäntyniemen kesäkodissa. Bussikuljetus Paavalinkirkolta klo 16, paluu n. klo 21.30. Yhteislaulua, runoja, tietokilpailuja, saunomista ja uimista (uikkarit ja pyyhe mukaan), hyvää ruokaa, omaa ohjelmaa lapsille. Hinta 20 e (sis. kuljetus, ohjelma ja ruoka).

Alle 16 v. maksutta. Liikuntarajoitteisille oma avustaja mukaan, maasto on vaikeakulkuista. Ilm. virastoon 17.6. menn.

Ke 13.7. Virkistyspäivä Mäntyniemessä. Lähtö Paavalinkirkolta klo 9, paluu n. klo 16. Mukana Birgitta Huhtaluhta ja Kirsti Hietalahti. Hinta 15 e (sis. matkat ja ruoat). Ilm. virastoon 6.7. menn.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, Viikonloppuleiri p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi.

Lasten ja vanhempien yhPäivystävä pappi: ma, ti, to, teinen leiri 19.–21.8. Eläpe 10–14, ke 13–17, p. männokassa Sammatis2340 5502. DiakoniaSeurasa. Lähtö pe klo 16, papäivystys ti 10–12, p. kunnat luu su n. klo 15. Tied.

2340 5552. ja ilm. 5.8. mennessä, Su 19.6. klo 11 Messu. verkossa: www.

Terhi Lahdensalo Annele Martin, Marja helsinginseura- Vainikka ja Katri Vesa2340 5382, Kirsti Kakunnat.fi jos 2340 4227 ja 4.– nen.

31.7. p. 2340 5300. Leiri Ke 15.6. klo 19 Kesäillan tarkoitettu Oulunkylän srk:n musiikki. Lauri Voipio, sello, alueella asuville. Paikat täyteMatti Hannula, laulu ja urut. J. Sitään ilm.järjestyksessä. Lisätietoja nebelius, T. Kuusisto, K. Voipio ja M. Hela. tissä.

Vapaa pääsy.

■ Raumantie 3

Messu su 19.6. klo 11, Elise Rinne (s,) Sinikka Peltohaka (l), Tapani Saarinen (k).

Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 13.

Paavali

Pitäjänmäki

Paavalinkirkko

Pitäjänmäen kirkko

Munkkiniemen kirkko

■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

■ Tiilipolku 6, avoinna ma–pe klo

11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. www.helsinginseurakunnat.fi/paavali. Meidät löytää myös facebookista! Päivystävä pappi: Viraston aukioloaikoina p.

2340 5402. Diakoniatoimisto: päivystys to klo 10–12, p. 2340 5418.

Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot. paavali@evl.fi.

Ke 15.6 klo 19 Kesäillan ehtoollinen.

Annaelina Tähtinen ja Seppo Välimäki.

Su 19.6. klo 10 Messu. Arja Kortelainen, Jorma Parviainen ja Seppo Välimäki.

Kirkkokahvit sisäpihalla itsepalveluperiaatteella.

Ma 20.6. klo 19 Renessanssin hengellistä ja maallista musiikkia. Cappella tibia. Josquin, Dufay, Tromboncino, Isaac, Senfl. Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

Ti 21.6 klo 12 Hyvänmielen kävely.

Lähtö Paavalinkirkon pihalta. Klo 13– 14.30 Pihakahvila kirkon sisäpihalla.

Ke 22.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen.

Arja Kortelainen ja Seppo Välimäki.

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. Diakoniapäivystys 1.6.– 31.8. tiistaisin klo 10–12, ilman ajanvarausta, p. 2340 5638, 2340 5648.

Ei päivystystä 21.6.

Ke 15.6. klo 13 Kesäkahvila. Jukka Vanne, Kylli Ahola Su 19.6. klo 10 Messu. Jukka Vanne (s), Martti Pitkänen (av.), Kylli Ahola (k) Ke 22.6. klo 13 Kesäkahvila. Leena Julin, Kylli Ahola Rukouspiiri jatkuu läpi kesän keskiviikkoisin klo 13 (3 krs.)

10–15 hiljentymistä varten Iltamessu su 19.6. klo 17. Sinikka Peltohaka. Kotiryhmäverkosto.

Kesäkahvila tiistaisin klo 13 seurakuntatalon pihalla. Kesäkahvilan yhteydessä rukouspalvelu.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. (09) 2340 5320. Vi-

rasto p. 2340 5300, oulunkyla.srk@ evl.fi, auki ti,to,pe klo 9–14, ke 15–17.

Huom! Viraston tiloissa alkaa 21.6. remontti, jonka aikana virasto palvelee vain puhelimitse, käynneistä sovittava etukäteen. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakonia p.

2340 5318.

Su 19.6. klo 10 Konfirmaatiomessu.

Matti Mäkeläinen, Emilia Helavuo, Antti Rintala, Taru Hämäläinen Ke 22.6. klo 13 Kesäkahvila Kansanlaulukirkko. Leena Väyrynen-Si, Hanna Autio ja Taru Hämäläinen, Tuomas Vaaramo, viulu, Antti Untamala, viulu ja kitara. Kansanlaulujen san. Anna-Mari Kaskinen. Kahvitarjoilu Pe 24.6. klo 18 On juhla ja juhannusilta. Kari-Kyösti Silvennoinen, baritoni, Heli Närhi, sopraano, Maija PesonenKareinen, piano. Tarja Albekoglu. Kesäistä ohjelmaa, yhteislaulua, tarjoilua.

Vapaa pääsy

Muuta Stadin mestat -näyttely Paavalinkirkossa 13.6.–31.8. ma–to klo 11–15. Yleisön toivomuksesta suosittu näyttely jälleen nähtävillä. Vapaa pääsy. Tervetuloa mestoille.

To 16.6. klo 18 Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Kalervonkatu 1. Arja Kortelainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222

Diakoniatoimisto ti ja pe klo 9–11, p.

(09) 2340 4218, Murto Su 19.6. klo 11 Konfirmaatiomessu.

Heikki K. Järvinen, Tarja Albekoglu, Mirja Kietäväinen, Hannu Leskinen Ti 21.6. klo 18 Kesäkahvila Kansanlaulukirkko. Nanna Helaakoski, Hanna Autio, Katja Korja, laulu, Tuomas Vaaramo, viulu, Antti Untamala, viulu ja kitara.

Kansanlaulujen san. Anna-Mari Kaskinen. Kahvitarjoilu Ti 28.6. klo 18 Kesäkahvila Käsi kädessä. Lauluja ja ajatuksia parisuhteesta ja rakkaudesta. Kahvitarjoilu

Isä Ruben

Roihuvuori Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700, fax.

2340 5701. roihuvuori.srk@evl.fi.

Toimisto avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12–18.

Pappi tavattavissa: Roihuvuoren seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18. Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus tiistaisin klo 9–10 soittamalla p. 2340 5758 tai käymällä paikan päällä. Päihdetyön vastaanoton ajanvaraus p. 2340 5778. Ti klo 12–14 Roihutupakahvio aulassa.

Ke 15.6. klo 18 Iltamessu Su 19.6. klo 10 Messu, Kaskinen ja Kujansuu

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Laajasalon kirkko

Suomenlinnan kirkko

■ Reposalmentie 13, p. 2340 5708

■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14.

Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14.

Diakoniatyön vastaanotto kesän ajan to klo 9–10 p. 2340 5768.

Su 19.6. klo 12 Messu, Kaskinen ja Kujansuu

avoinna ti–su klo 12–16.

Muuta Roihuvuoren seurakunnan Yhteisvastuukeräyksen nettotuotto oli 19487,89.

Lämmin kiitos hyvästä tuloksesta kaikille lahjoittajille, kerääjille sekä tapahtumiin osallistujille.

Vietätkö juhannuksen Helsingissä? Juhannusaattona 24.6. klo 18 alkaen perinteiset juhannusjuhlat Laajarannassa (Humalniementie 15).

Tuomiokirkko ■ Virasto: Meritullintori 3, 2. krs (PL

168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p.

2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl. fi.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na ma–su klo 9–18, kesä–elokuu klo 9–24.

Tapulin matkamuistomyymälä ja café, avoinna ma–la 10–17, su klo 12–18.

Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten arkisin klo 15–17 rippihuoneessa.

To 16.6. klo 12 Viikkomessu. Nenonen, Laitinen. Omakustanteiset kirkkokahvit.

Krypta. Klo 18 Nuorten aikuisten lautapeli-ilta. Kappelin alasali.

Pe 17.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappeli. Klo 12 Urkuvartti. Olli Pyylampi.

La 18.6. klo 18 Iltakirkko. Nenonen, Laitinen.

Su 19.6. klo 10 Messu. Nenonen, Kanerva, Murto. Kirkkokahvit, saarnajatkot.

Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti.

Olli Pyylampi, urut.

Ma 20.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappeli. Klo 12 Päivärukous.

Ti 21.6. klo 12 Päivärukous Ke 22.6. klo 12 Urkuvartti. Heli Peitsalo.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 6122,

avoinna ma–pe klo 12–15 Su 19.6. klo 10 Messu. Ikonen, Ingerö.

Mikael Agricolan kirkko www.agricolaliike.fi ■ Tehtaank. 23, p. 2340 6123

Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas klo 11–14. Alueen parasta kahvilaruokaa.

Su 19.6. klo 12 Messu (vanha kaava).

Ikonen, Ingerö. Kirkkokahvit. Café Agricola. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu.

Arja Vaulas, Jose Turunen. Mus.: Tuomo Huhdanpää ja orkesteri. Tulkkaus englanniksi.

Ti 21.6. klo 18 Tuomasyhteisön kristill. mietiskelyn ryhmä. Kappeli, D-porras.

Ke 22.6. klo 19 Nuorten kesähartaus.

Vanha kirkko ■ Lönnrotink. 6, p. 2340 6128, avoin-

na ma–pe klo 12–15, to 17–21 To 16.6. klo 17–21 Rukouksen talo. Kesän avoimet ovet. Teetä, rukousta, mus.: Kansan Raamattuseuran musiikkiryhmä, namibialainen Vocal Motion Six -gospellauluyhtye.

Su 19.6. klo 10 Messu. Kiuru, Suikkanen.

Kirkkokahvit.

Ti 21.6. klo 12 Päivämusiikki. Suikkanen, urut.

Ke 22.6. klo 8 Aamumessu. Kiuru, Suikkanen. Klo 20 Urkukesän konsertti.

Mika Suihkonen, viola da gamba, Johannes Vesterinen, urut&cembalo.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 16.6. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki. Antturi.

Muuta Retki Porvooseen pe 1.7. Lähtö klo 9.30 m/s J. L. Runebergilla presidentinlinnan edustan laiturista (Tapaaminen klo 9.15). Perillä (n. klo 13.30) Porvoossa lounas ja tutustuminen Tuomiokirkkoon. Paluu bussilla n. klo 19 Tuomiokirkolle. Hinta (maks. käteisellä retken alussa) 40 e/hlö sis. matkat, lounaan ja kirkon esittelyn. Sit. ilm. viim. ma 27.6. p.

2340 6100/tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Mainitse erikoisruokavaliosta. Retkellä mukana diakoni Viitanen ja pastori Viljanen-Pihkala. Heiltä lisätietoja.

Tapulin matkamuistomyymälästä laadukkaita kristillisiä tuotteita. Kahvipiste. Avoinna ma–la 10–17, su klo 12–18.

Kahvia ja taidetta kesäkahvila Café Kryptassa avoinna 1.6.–29.8. klo 11–17.

Olli Joen näyttely ”Oodi väreille” 1.–23.6.

Vapaa pääsy.

Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. www.urkukesa.fi.

Taizé-rukoushetket to klo 18.30 Mustasaaren kappelissa. Lautta Taivallahden laiturista klo 18. Tied.: johanna.rajamaki@helsinki.fi.

Diakoniavastaanotot ja yhteystiedot kesällä: Ke klo 12–14 Johanneksen aluetoimistossa, Korkeavuorenkatu 10 E, 3. krs. Päivystysnumero 2340 6203 ajalla 9.–27.6. To klo 10–12 Ruoholahden kappelissa, Selkämerenkuja 1. p. 2340 620; päivystys 21.–27.6. numerossa 2340 6205. Tavoitat diakoniatyöntekijän joka viikko. Vastaanotolla voi käydä tai soittaa diakoniatyöntekijälle miltä alueelta tahansa. Vastaajaviesti kertoo, kuka päivystää. Satu Ahonen, p. 2340 6201, Tarja Kuha, p. 2340 6202, Lydia Rosenstein, p. 2340 6203, Leena Engström, p. 2340 6205, vanhuksiin liittyvät asiat: Helena Viitanen, p. 2340 6204, diakoniapastori Ermo Äikää, p.

2340 6173.

Ruoholahden kappeli

Töölö

■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

Ke 22.6. klo 18 Kesäillankerho. Kristilliset symbolit: Kolminaisuus. Kiuru, Suikkanen.

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Musiikkia vierailijoille arkisin klo 10– 14 Su 19.6. klo 10 Konfirmaatiomessu, Otto Alanen (l.s), Soili Maisila (avust), Tuomas Karjalainen (k)

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

Ma 20.6. klo 19 Raamattupiiri, Anna Maija Niemelä

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Seurakunnissa tapahtuu 16.6.—22.6.

Ke 22.6. klo 13.15 Keskiviikkokahvit, Eeva Tikka

varausta kesälomien vuoksi.

Diakoniaruokailu ke klo 12 (1 euro).

Vuosaaren kirkko

Töölön kirkko

■ Satamasaarentie 7

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi

■ Topeliuksenkatu 4, p. 2340 6321

Soutustadion

Ke 15.6. klo 12.30–14 Kesäkahvila. Leppoisaa yhdessäoloa ja klo 13 on ohjelmallinen tuokio. Kahvimaksu 1 euro.

Su 19.6. klo 11 Messu. Merihiekka I rippikoululaisten konfirmaatio. Liturgia ja saarna Tommi Vanhanen, Pirkko Seitsonen avustaa ja kanttorina Riitta Hirvonen.

Ke 22.6. klo 12.30–14 Kesäkahvila.

Su 19.6. klo 18 Virsilauluilta, Markus Lehtimäki ja Tuomas Karjalainen

Katukappeli

Su 19.6. klo 12 Messu, Markus Lehtimäki (l), Soili Maisila (s), Tuomas Karjalainen (k) Ti 21.6. klo 14 Kesäpiiri, Soili Maisila Ke 15.6. klo 18 Ehtoollishetki, Eeva Tikka, Tuomas Karjalainen

Muuta ajankohtaista Juhannusviikolla diakonian vastaanotto keskiviikkona 22.6. klo 10–13.

Retki Mustasaareen tiistaina 5.7.

Lähtö Taivallahden laiturista klo 10 ja paluu klo 15. Ohjelmaan sisältyy venematkat, lounas ja pullakahvit. Retken hinta 15 e. Ilmoittautuminen ja maksu kirkkoherranvirastoon 1.7. mennessä, puh. 2340 6312.

Perheleiri 26.–28.8. Siuntiossa lapsille ja nuorille yhdessä vanhempien/ huoltajien/muiden läheisten aikuisten kanssa. Yhteistyössä Tuomiokirkon ja Kallion seurakuntien kanssa. Leirimaksu 60 e, yli 5-v lapset 40 e ja alle 5v maksutta. Netti-ilmoittautuminen 31.7. mennessä, täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalla tuomiorovastikunnan alueella asuvat perheet.

Kiitos helatorstain Torimessusta 2.6.

Kiitos kaikille osallistujille ja messun toteuttamisessa mukana olleille. Kiitos myös kaikille torin varrella asuville yhteistyöstä. Kiitos Taivaan Isälle siitä että torilla oli hyvä olla kauniissa kesäsäässä.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna:

ma–pe 10–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–13 ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

ke 15.6. Kesäkerho. Kesäteologi Sara Toivanen. su 19.6. klo 10 Messu. Kontio, Jukka Moilanen(saarna) ja Rebekka Nikula. ke 22.6. Kesäkerho.Piia Kontio.

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

to 16.6. klo 18 Kappelimessu. Kontio ja Rebekka Nikula.

Muuta Matka Oulun Herättäjäjuhlille 8.– 10.7.2011 Lähtö: pe 8.7. klo 7.30 Matteuksenkirkko, klo 7.45 Mikaelinkirkko, klo 8 Malmin kirkko. Hinta: 170 e sis. bussimatkan, majoittumisen Holiday Inn hotellissa, aamupalan ja saunan.

70 e sis. bussimatkan. Ilm.: Vartiokylän seurakunta p. (09) 2340 6400, Tied.: Helena Untamala p. 046 5796 799, Martti Häkkänen, p. 050 5970 500, Arto Virkkunen, p. 040 5804 989

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma–pe klo 9–13, ke lisäksi 17.30– 18.30, p. (09) 2340 6500, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p.

(09) 2340 6502. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. (09) 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus). 12.7. ei ole ajan-

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

To 16.6. klo 17 Virkisty kesävirsillä.

Riitta Hirvonen. Klo 18 Iltakirkko. Maria Sirén ja Riitta Hirvonen.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 To 16.6. klo 10–11.30 Perheiden kesäkerho. Mukavaa yhdessäoloa, laulua, leikkiä, askartelua. Mukana kanssasi: Salme Vesterinen ja Leila Väisänen.

Su 19.6. klo 17 Kesäisiä lauluja. Tule laulamaan yhdessä toisten kanssa, virkistymään musiikin, iltahartauden ja teen pariin. Anja Hinkkanen ja Pirkko Seitsonen.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

15.–17.6. klo 9.30–11.30 Perheiden kesäkerho. Mukavaa yhdessäoloa, laulua, leikkiä, omat eväät mukaan, talo tarjoaa kahvit ja mehut. Mukana kanssasi: Heli Hallikainen ja Päivi Lindberg.

Tulossa Eläkeikäisten rantapäivät 29.–30.6.

Vietämme pari kesäistä rantapäivää Merihiekassa seurakuntayhteyttä vaalien, laulaen, kuunnellen sanaa ja nauttien hyvästä ruoasta, uimisesta ja saunomisesta. Lähtö bussilla klo 8.50 Pohjoinen ostari, klo 9 kirkolta ja klo 9.10 Mosaiikkitorilta. Päivien hinta 14 euroa, yhteensä. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 21.6. virastoon, p. (09) 2340 6500. Tule mukaan!

Merihiekan saunavuorot Tilaussaunat ovat 15.6.–31.8. (ei 29.6. eikä 17.8.) keskiviikkoisin klo 16.05–20, 4 vuoroa, 55 min. Tilataan vuoro kerrallaan virastosta. Hinta 5 e/tunti.

Yleiset saunavuorot ovat torstaisin 16.6.–28.7. Miehet klo 16–18, Naiset klo 18.30–20.30. Hinta 2 e/henkilö. Saunaa ei lämmitetä 23.6. Alue suljetaan klo 21.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde (09) 23400

Kuurojentyö Merellinen retki Honkalinnaan, Sipoon saaristoon 20.8., hinta 12 e, ilm.

Päiville, puh. 050 301 9619.

Näkövammaistyö Kesäkävely ma 20.6. Vuosaari, Sokeritori 18–20. Kokoonnumme Vuosaaren metroaseman lähellä, Sokeritorilla, Kahvikuja 3, Columbus-kauppakeskuksen eteläpäässä. Eri pituisia lenkkejä pitkin Vuosaaren rantoja, Kesäkävely ma 27.6. Lauttasaari 18–20. Kokoonnumme bussien 21V, 65A ja 66A päätepysäkillä (Melkonkuja) Itälahdenkatu 9, josta myös paluu. Mahdollisuus lenkkeillä 3–5 km,

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, puh. (09) 2340 2572 Pullakirkko su 19.6. klo 10, Henna Laitinen ja Laura Vihreäpuu, Päivätupa ma ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18,

Kiinankielinen työ, toiminnasta vastaa pastori Paulos Huang, puh. 2340 3650, päiväjumalanpalvelus ja pyhäkoulu Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2, sunnuntaisin klo 13, Raamattu- ja rukouspiiri ja ruokailu perjantaisin klo 18, Käenkuja 3 a A, Venäjänkielinen työ, tiedustelut venäjänkielisestä työstä Olga Russkih p. 2340 2528, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, Vironkielinen työ, tiedustelut p.

2340 3121 tai tuuli.raamat@evl.fi.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

17

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Palvelusetelillä Tilkassa Palvelusetelillä saat tehostettua palveluasumista ikääntyneille ja muistisairaille. Tarjoamme myös kevythoivaa ja lyhytaikaista asumista.

010 4088 175 | www.esperi.fi

Huoletonta vuokra-asumista

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto

Mustasaari Mustasaaren toimintakeskus on avoinna 31.5.–21.8.2011 ti, pe, la ja su klo 9–18, ke ja to klo 9–21. Maanantaisin saari on suljettu. Lautta-ajat: Taivallahdesta ti, pe, la ja su klo 9, 10, 11, 12, 13.15, 14, 15, 16, ke ja to klo 9, 10, 11, 12, 13.15, 14, 15, 16, 17, 18. Mustasaaresta: ti, pe, la ja su klo 10.40, 11.40, 13, 13.40, 14.40, 15.40, 16.40, 18, ke ja to klo 10.40, 11.40, 13, 13.40, 14.40, 15.40, 16.40, 17.40, 19, 20, 21. Huom! 6.–18.6. Taivallahdesta klo 10 lautta täynnä, tarvittaessa ajetaan klo 10.30 lautta, lounasta on tarjolla klo 12–14, päärakennuksessa on pieni kahvio, Messu sunnuntaisin klo 14, hartaudet päivittäin klo 14, Taize-rukousillat torstaisin klo 18.30, Mustasaaren juhannus: 24.6. juhannusaattona lauttaliikenne alkaa klo 14 ja viimeinen lautta klo 22, 30 min. välein. Ohjelmaa klo 15 alkaen (lipunnosto, pihaleikkejä ym.), hartaudet 16.30 ja 17.30 sekä juhannuskokko klo 19, 25.6. juhannuspäivänä normaali lauantain lauttaliikenne 13.15– 18 välisenä aikana. Sanajumalanpalvelus klo 14 kappelissa. Siili-musikaali, yli 3-vuotiaille, 12 esitystä 29.6.–10.7. välisenä aikana, lipun hinta 4 euroa, lisätietoja musikaalista ja saaren muusta toiminnasta puh. (09) 2340 2590 tai www. mustasaarentoimintakeskus.fi.

International Ev. Church Pastor Timo Keskitalo 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2.30pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

International Christian Center (ICC) & Bookshop ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi) Office open Mon–Fri 10–17 hrs Bookshop open Mon–Fri 9–17 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: (09) 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!

Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen.

Ole hyvä.

Ole arkienkeli. www.yhteisvastuu.fi

25 asunnon intiimi yhteisö Vantaan Hakunilassa, Birkanpolku 3.

Omat pihat. Avarat yhteiset tilat. Metsäinen ympäristö.

Huoneistoesimerkit 2H, KK, terassi, 36 m2, 670 €/kk 2H, avokeittiö, terassi, 54,5 m2, 1050 €/kk

valmis Muutto 11 30.6.20

Peruspalvelumaksu 120 €/hlö/kk Palvelut Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lta.

Lisätietoja 010 292 2002, Markus Hohenthal

www.emerituskoti.fi – vuokraus@emerituskoti.fi Esittely sopimuksen mukaan. Kysy myös tulevista omistusasunnoista.

Kesäinen Ihana Lomatarjous!

1 vrk

110 €/2 hlö

sisältäen aamiaisen

Hopeaniemi Hopeaniementie 24 K • 03100 Nummela

Vaihde: (09) 224 241 • Myynti: (09) 2242 4300 myyntipalvelu@hopeaniemi.fi

www.hopeaniemi.fi

18

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22 MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Hiv elää Helsingissä

S

ari on 29-vuotias biologian opiskelija. Hänellä on hiv. Hän sai sen vuonna 2004 opiskellessaan Englannissa.

– Sain tartunnan aika heti tultuani Englantiin. Lähdin kämppiksen kanssa baariin ja löysin jonkun. Se oli yhden illan juttu, eikä käytetty kondomia.

Sari sai tietää tartunnasta sattumalta käydessään testeissä ihan vain kaverinsa seurana. Pian klinikalta soitettiin.

– Se oli aikamoinen sokki. Jonkin aikaa elin kuin usvassa. Olin yksin. Ystävät ja perhe olivat Suomessa. Soitin heti äidille ja joillekin kavereista. Vanhemmat olivat tietysti aivan järkyttyneitä.

Viime vuonna Suomessa todettiin 188 uutta hiv-tartuntaa. Yli puolet niistä sijoittui pääkaupunkiseudulle. Tauti leviää nyt tuplaten nopeammin kuin 90-luvulla.

Infektiosairauksien klinikan osastonylilääkäri Matti Ristola kertoo, että sairastuneita on todellisuudessa vielä enemmän kuin tilasto paljastaa. Moni ei nimittäin edes tiedä olevansa hiv-positiivinen.

– Hiv on sillä tapaa salakavala, ettei monille tule ensioireita. Tauti

saatetaan siten todeta liian myöhään.

Jos infektio havaitaan ajoissa, hiv ei ole kuolemantuomio. Ajoissa aloitettu lääkitys estää käytännössä immuunikadon puhkeami-

”

Moni ei edes tiedä olevansa hiv-positiivinen.” sen ja tekee viruksesta diabetekseen verrattavan kroonisen sairauden.

– Jos ihminen jaksaa sitoutua lääkitykseen, hiv-tartunta ei vähennä juurikaan elinikää, Ristola sanoo.

Sitoutumista tarvitaan. Lääkkeet pitää muistaa ottaa aina ajallaan, muuten virus muuttuu vastustuskykyiseksi. Pahimmassa tapauksessa voidaan päätyä tilanteeseen, jossa mitkään lääkkeet eivät enää tehoa.

Sarille lääkkeistä huolehtiminen ei ole ollut vaikeaa.

– Minulla on nyt se hyvä tilanne, että voin ottaa lääkkeen kerran päivässä. Otan sen aina lounasaikaan. Ennen oli kyllä vaikeampaa,

Tärkeä turva. Kondomi suojaa Hi-viruksen leviämiseltä myös parisuhteessa.

kun piti ottaa lääke kaksi kertaa päivässä.

Hi-virukseen liittyy monia ennakkoluuloja. Tauti saatetaan leimata esimerkiksi homojen tai afrikkalaisten taudiksi. Matti Ristolan mukaan hiv-positiivisena eläminen Suomessa on vaikeaa.

– Vaikka suomalaiset haluavat olla ennakkoluulottomia, ennakkoluuloja on paljon. Ne puskevat pintaan etenkin, kun virus tulee lähelle. Jos vaikka joku tuttu saa sen. Toivoisin, että leimaaminen ja eristäminen vähenisivät. Tar-

tunnan saaneita on asiatonta pelätä.

Sari on ollut tässä suhteessa onnekas. Hänen tiivis kaveripiirinsä on tukenut häntä joka vaiheessa, eikä hän ole joutunut kohtaamaan syrjintää. Vaikka Sari tartunnan saatuaan ajatteli, että romanttinen elämä tyssäisi siihen, hän löysi pian Suomeen palattuaan itselleen miehen.

– Kuudetta vuotta asutaan nyt yhdessä. Hän ei ole hiv-positiivinen. Tässä ei ole mitään ongelmaa,

Kotimaa-yhtiöt on johtava suomalainen kirkollisen viestinnän ja henkisen hyvinvoinnin viestintätalo. Kotimaa, Askel ja Lastenmaa ovat Kotimaa-yhtiöiden lehtiä, joita yhdistää kristillisyys ja välittäminen.

Tule myymään lehtiä, joissa on sanomaa.

Haluatko olla tekemisissä ihmisten kanssa?

Tämä tehtävä on juuri sinulle, joka pidät ihmisten kohtaamisesta ja heidän kanssaan keskustelemisesta. Tehtävänäsi on asiamiehenä myydä lehtiemme tilauksia. Osallistut tilaushankintakilpailuihin. Kutsumme sinut yhteisiin tapahtumiimme ja pääset asiamiesten yhteisille matkoille. Tietenkin maksamme sinulle myös mukavia lisäansioita.

Odotamme sinulta myönteistä suhtautumista lehtiimme ja kiinnostusta esitellä niitä uusille lukijoille. Perehdytämme sinut myyntityöhösi, annamme osoitetukea kontaktien löytämiseen ja autamme sinua pääsemään haluamiisi tavoitteisiin.

Tule kokeilemaan olisiko tämä sinun tapasi tehdä seurakuntatyötä.

Ole yhteydessä kello 10.00–16.00 välisenä aikana markkinointikoordinaattori Anne Mutaseen 040–570 1875 tai myynti- ja markkinointipäällikkö Pauli Saukkoseen 040–060 1386, niin keskustellaan lisää tulevasta työstäsi.

pitää vain muistaa käyttää kondomia.

Silti Sari tietää, ettei kaikilla positiivisilla ole yhtä helppo tilanne kuin hänellä.

– Viruksen tuoma stigma on ehkä vaikein asia. Haluaisin, että taudista voisi puhua avoimemmin ja asiallisemmin. Tiedän esimerkiksi nuoria ja teini-ikäisiä, jotka ovat saaneet viruksen äidiltään. He eivät voi puhua siitä joutumatta silmätikuiksi.

Juha Matias lehtonen Lue lisää: http://positiiviset.fi/

19

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Kielitaitoa vapaaehtoisvoimin Kieli solmuun. Irma Mattila auttaa darinkielisiä Alizadaa (vas.) ja Fatemahia syvemmälle suomen kielen saloihin.

noo. Alizada keskittyy sanaristikon tekemiseen. Polkupyörä on haastava sana. Lyhyet taloussanat, kuten siirappi tai pulla, avautuvat helpommin.

– Haluan oppia, puhua ja lukea, Alizada toteaa. Molemmat naiset kokevat saaneensa ryhmästä apua.

Pitkien arkisanojen opetteleminen on silti täyttä työtä.

– Ymmärrämme toisiamme, mutta kaikki kielelliset osa-alueet, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen, kaipaavat heillä vahvistusta, Mattila kertoo. Hän arvelee, että tarvetta vastaavanlaisille vapaaehtoisten vetämille ryhmille

”

Tarvitaan vain vähän uskallusta ja yksinkertaista ystävällisyyttä.”

Eläkkeelle jäätyään opettaja Irma Mattila ei jättänyt rukkasiaan naulaan. Hän alkoi opettaa maahanmuuttajanaisille suomen kieltä Pihlajiston seurakuntakodilla.

Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuva Sirpa Päivinen

yvä maa, vaikea kieli, ovat Irma Mattilan opissa käyneet afgaaninaiset todenneet opettajalleen. Suomessa 6–8 vuotta asuneet naiset ovat saaneet myös virallista

H

opetusta, mutta kielitaito on yhä heikko. Tärkeää olisi saada työtä ja kontakteja.

– Naiset viettävät paljon aikaa perhepiirissä. Siinä ei suomen kieli pääse kehittymään. Koulua he ovat käyneet omassa maassaan ehkä alakoulun verran. Nostan hattua, että he ovat oppineet näin paljon, Mattila sanoo.

Irma Mattila jäi keväällä 2010 eläkkeelle Nurmijärveltä Nukarin kyläkoulusta opetettuaan ekaluokkalaisia lukemaan 38 vuoden ajan.

Kokemusta siis on, ja myös halua käyttää sitä.

– Minulta kysyttiin, mitä olen ajatellut eläkkeellä tehdä. Heitin siihen, että saatan opettaa vaikka somalinaisia lukemaan, Mattila muistelee.

Joulun jälkeen hän käveli kotiseurakuntansa Malmin maahanmuuttajatyön diakoni Helena Pietisen luokse ja kysyi, voisiko olla avuksi. Tarvetta löytyi heti. Pieni Afganistanista tulevien naisten kieliryhmä alkoi kokoontua helmikuussa. Osallistujien oma äidinkieli on dari eivätkä he puhu eng-

lantia. Ensimmäisessä tapaamisessa jännitettiin puolin ja toisin.

– Haastattelin naisia ja kyselin heidän taustoistaan. Vähitellen tutustuttiin. He ovat valoisia ihmisiä, vaikka tulevat vaikeasta maasta.

Kolmen hengen ryhmässä on mahdollista paneutua henkilökohtaiseen opetukseen. Kerran viikossa naiset kuuntelevat selkouutisia, tutkivat lehtien otsikoita ja yrittävät selvittää, mistä uutinen kertoo.

Toukokuisena keskiviikkona Mattila leväyttää Fatemahin ja Alizadan eteen aukeaman Suomen jääkiekkojoukkueen voitosta. Fatemah tietää heti, mistä on kysymys.

– Poikani huusi kovaa, hän sa-

SIRPA PÄIVINEN

Minun suosikkini KIRJA Tekstiilitaiteilija Heidi Leveelah-

den rakkaimmat kirjat kertovat vahvoista naisista.

– Muistan kuinka äiti aikoinaan luki minulle ja sisaruksilleni ääneen Peppi Pitkätossua, hän käänsi suoraan ruotsin kielestä. Se oli aivan riemastuttavaa. Suuri rakkaus kirjoihin syntyi, kun asuin puolisoni kanssa ulkomailla ja veljeni lähetti minulle kirjapaketteja Suomesta. Kaipasin suomen kieltä niin kovasti, että luin muun muassa kaikki Päätalot, kertoo Leveelahti.

Hän veti aikoinaan Pakilan seurakunnassa kirjallisuuspiiriä, kunnes jätti vetovastuun nuoremmilleen. Kirjoja toki kuluu hänen käsissään yhä, uutuuksia sekä vanhoja suosikkeja.

Henryk Sienkiewicz: Quo vadis Tämän kirjan Heidi Leveelahti otti käteensä ensimmäisen kerran teinityttönä oman isänsä kirjahyllystä. Sienkiewiczin Quo vadis (suomentanut Maila Talvio, WSOY 1936) kertoo kristittyjen elämästä Rooman katakombeis-

sa Keisari Neron aikaan. Se on myös suurenmoinen rakkaustarina, jossa saavutetaan vaikeuksien kautta voitto – vauhtia ja dramatiikkaa riittää. Osa tarinan henkilöistä on aitoja historiallisia hahmoja, osa kirjailijan mielikuvituksen tuotetta.

– Kirja teki minuun valtavan vaikutuksen! Olin silloin uskonnollisesti herkässä iässä ja 1940–50-lukujen uskonnollisuus oli meillä Suomessa aika synkkää ja pelkokeskeistä. Quo vadis oli kaikkea muuta – se hehkui rakkauden sanomaa ja kristittyjen iloa.

Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani Samasta Maailman suurromaaneja -sarjasta löytyy myös Heidi Leveelahden toinen suosikki, Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani (Suomentanut Tyyni HaapanenTallgren, WSOY 1947).

– Luin senkin jo teini-iässä. Sitten kesällä 1959 olin Englannissa oppimassa kieltä ja asuin perheessä, jossa ei ollut ikäistäni seuraa. Sain lukeakseni tämän kirjan alkukielel-

Elämästä selviää. Heidi Leveelahti pitää voimaa antavista kirjoista.

lä ja myöhemmin olen vielä palannut sen pariin noin kerran kymmenessä vuodessa.

Romaanissa orpotyttö Jane Eyre viettää ankean lapsuuden sukulaisten armoilla ja ankarassa sisäoppilaitoksessa. Hän päätyy lopulta kotiopettajattareksi Thornvillen kartanoon.

olisi muissakin seurakunnissa.

– Tämä on diakoniaa, ihmisten auttamista. Uskon oppilaideni ymmärtävän sen, että minä olen vapaaehtoinen työntekijä, joka ei voi auttaa heitä muissa asioissa kuin kielen suhteen.

Kun ryhmä syksyllä jatkuu, Mattila ei panisi pahakseen, vaikka saisi itselleen työparin. Hän kannustaa opettamisesta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä omaan seurakuntaansa.

– Ei tässä tarvitse välttämättä olla opettaja eikä tehdä ihmeitä.

Tarvitaan vain vähän uskallusta ja yksinkertaista ystävällisyyttä. Hyvä kohtaaminen on tärkeää. Kieltä voi oppia vaikka käsityöryhmässä juttelemalla.

Jane rakastuu kartanon isäntään, mutta tie onneen käy monen mutkan ja vaaran kautta.

– Jane Eyre on hyvä, viisas ihminen, joka ei anna periksi pinnallisille houkutuksille.

Hän on todellinen selviytyjä.

Eeva Joenpelto: Kaakerholman kaupunki Selviytyjä ja sankari on myös Eeva Joenpellon Kaakerholman kaupungin (WSOY 1950) Sortin Anni. Isänsä lellikkinä kasvanut navettapiika Anni haaveilee paremmasta elämästä, mutta tulee sitten naineeksi kulkumies Eljaksen. Syntyy lapsia, joista yksi on kehitysvammainen. Eljas menee menojaan, espanjantauti tappaa kolme tytärtä ja elämän ehdot käyvät yhä ankeammiksi. Koko Kaakerholman kylä hiipuu vähitellen, mutta Anni kestää. Häntä kannattelee rakkaus vammaiseen lapseen. Lopulta Anni joutuu luovuttamaan lapsensakin vaivaistaloon.

– Kaikki valitsemani kirjat kertovat itsenäisistä, vahvoista naisista. Naiset kieltäytyvät onnesta, jonka tuntevat vääräksi. He tottelevat paremman minänsä ääntä. Ehkä tämä kertoo jotain omista arvoistani, Heidi Leveelahti pohtii.

– Mutta kaikissa tulee kuitenkin happy end!

Salla Korpela

20

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

neniälittereK Synkimmät syyslaulut

K

irkossa on jo vuosia totuttu laulamaan kauneimpia joululauluja.

Niiden varjolla kerätään varoja Suomen Lähetysseuralle. Nyt on alettu hehkuttaa uutta lauluperinnettä, jonkinlaisia suloisimpia suvilauluja. Kaava on vähän sama.

Vetoamalla lapsuudesta tuttuihin lauluihin, erityisesti kaikkien rakastamaan suvivirteen, nostatetaan nostalgisia tuntoja. Ja pitihän se arvata, että käsi ojossa tässäkin liikutaan. Raha kilahtaa tässä yhteydessä Kirkon Ulkomaanavun kirstuun.

Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan. Luodaan lauluperinnettä myÜs ikävimpään vuodenaikaan, synkimpään syksyyn. Synkkiä virsiä, kansanlauluja ja iskelmiä jäyhässä Pohjolan perukassa kyllä lÜytyy. �Minä vaivainen oon, mato matkamies maan�, �Siks oon mä suruinen� ja niin edelleen. Ikään kuin laulujen tunnelmaa tapaillen näiden myÜtä voitaisiin kerätä varoja ilottomuudestaan tunnetuille lähetysjärjestÜille, kuten Kansanlähetykselle ja Sleylle.

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

HAMMASTEKNIKKO

24h

hymy Kaunis taa ! it o ll va

Eurohammas p. 726 2266 Uushammas p. 146 1460 Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.ďŹ

T ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT kuin omat hampaat A Proteesit Proteesit valmis 7 tunnissa (hätätapaus yksi leuka 500₏) ERIKOISHINTAMME: Hinta Omavast. Kelapal. K TÄSSÄ KUUSSA: Hammaskiven ja värjäytymien 390 ₏ 26,40 U YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI poisto, uoraus, puhdistus....... 59₏ 32,60 630 ₏ Hampaan värinen paikkaus...... 59₏ 38,60 20,40 U YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI Kivuton hampaan poisto........... 59₏ 38,60 85 ₏ 20,40 T YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIPOHJAUS YLÄ- tai ALALEUAN OSAPROTEESI (MUOVI) alk.

490 ₏ Hammasvalkaisu yksilÜllisellä menetelmällä alk... 150₏ Y YLÄ- tai ALALEUAN OSAPROTEESIPOHJAUS 139 ₏ Ei Kelan suoraveloitusta. Ö PROTEESIN KORJAUS alk.

50 ₏ Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkärimme Mikko Larjomaa

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Odottaessa pohjaus ja korjaukset.

Tarj.hinnoista ei tule alennusta.

Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressä.

Katutasossa, helppo pyÜrätuolille.

Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa

Hakaniemi TÜÜlÜ Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 `/puh + 0,1199 `/min)

Hammaslääkäri Beata Heikkinen Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienian hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 690₏ pari Särkypäivystys poisto ja uoraus 69 ₏ Yksi kokoproteesi 390₏ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

69. vuosikerta

www.kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Ilmoitusten vastaanotto:

www.helsinginseurakunnat.fi

Ilmoitussihteeri Liisa Puro, p. 020 754 2255 faksi: 020 754 2343 Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki sähkÜposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Osoitteenmuutokset Puhelimitse (09) 2340 2235 tai sähkÜpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja Kustannus-OsakeyhtiÜ Kotimaa Päätoimittaja Seppo Simola, p. (09) 2340 2231 sähkÜposti: seppo.simola@evl.fi Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki PL 279, 00181 Helsinki kirkkojakaupunki@kotimaa.fi tai: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi ToimituspäällikkÜ Marja Kuparinen, p. 020 754 2262 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 754 2268 Eira Serkkola, p. 020 754 2242 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 754 2209 Marjo KytÜharju, p. 020 754 2229 Ulla LÜtjÜnen, vs., p. 020 754 2243 Milla-Maria Isopoussu, kesätoimittaja, p. 040 753 6041 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. (09) 2340 2609 sähkÜposti: sirpa.patronen@evl.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

2VDOOLVWX NLOSDLOXXPPH

ZZZ KDPPDVVDORQNL Âż DJULFRODQNDWX KHOVLQNL

KDPPDVOllNlULW VXXK\JLHQLVWL DMDQYDUDXV

Hautaustoimisto

ARMAS BORG & Co Oy Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Ilmoitusmarkkinointi: Myynti- ja markkinointipäällikkÜ Minna Zilliacus, p. 020 754 2361

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

Myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309

Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

ReprotyÜ Esko Jämsä Painopaikka Lehtipaino Keski-Uusimaa ISSN 0356-3421

Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16

MyyntipäällikkÜ Seija Kosunen, p. 020 754 2270

Painos 202.000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

PĂ„IVYSTYS 24 h: 050 347 1555

KDPPDVNLYHQ SRLVWR PLQ â‚Ź RPD RVXXV â‚Ź

Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myÜs verkossa näkÜislehdessä.

Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviä 2,30 e / pmm. Hintoihin lisätään ALV 23%.

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

EERO LAUKKOSKI ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

ANTTI KOSKELO Uudet proteesit pohjaukset, korjaukset kotikäynnit hammassuojat urheiluun Hermannin Rantatie 12 A 00580 Hki puh. 020 728 8759 www.ehtakoskelo.ďŹ

VETERAANI- JA ELĂ„KELĂ„ISEDUT

tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000

ALFADENT Erikoishammasteknikko Jouko Pohjonen Aleksis Kiven katu 16, Hki 50 p. 701 6807 ja 0500 435 775.

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Myydään hautakiviä .DXQHLPPDW KDXWDNLYHW .DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9, 9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

SXK ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

Lakiasioita Luotettavaa ja henkilÜkohtaista palvelua perhe- ja perintÜoikeuden alueelta. Parisuhdeoikeus, perhevarallisuusoikeus, testamentit, perunkirjoitukset ja jäämistÜoikeus, lasten huolto-, elatus- ja tapaamisoikeusasiat asiantuntevasti ja nopeasti.

Itälahdenkatu 23 B, 0207 851 531 Oikeustieteen kandidaatti Jukka Fahlgren, 040 715 1195

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W

S ZZZ SHLNLYL Âż

3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN

Helsingin PERHEOIKEUSKESKUS Katriina Heikkinen Oy Lakiasiaintoimisto p. (09) 604 744 Pietarinkatu 13 perukirjat, testamentit ym. lakiasiat

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693

ILMOITUSAINEISTOT: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

21

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Palveluja tarjotaan

Siivouspalveluja

Kiitos

...HELLITÄ HELTEELLÄ...

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Ikkunoiden pesut Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

gsm. 0400 997 116 ✁ Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........ Olet sen ansainnut.

Suomalaiset siivoojat ...........

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

MIETITKÖ ASUNNON MYYNTIÄ?

Ihmisläheistä ja laadukasta välityspalvelua.

Asuntoarvio ripeästi ja veloituksetta! Odotan yhteydenottoasi!

Anna Toppinen, Oik.kand, LKV gsm 050 551 4115 anna.toppinen@huom.fi Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

KOTIAPU NAULA JA VASARA Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset ja asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Hetipalvelut ® - 15 kpl Huoltoautoa - Pesukoneen kytkennät - Hanan vaihdot - Viemärin avaukset - Suunnitteluapua - Ilm. arviointi isommille töille - Kaukolämpötyöt - Linjasaneeraukset - 24 h päivystys

Kodin siivouspalvelut sekä ikkunanpesut

Kodinapu helmi p. 040 720 9420 Siivous- ja kotipalveluita Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi! p. 045 345 5082 tai www.varmuudella.com IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Rakennusala

IKKUNAT KIRKKAIKSI!

REMONTTI mielessä?

Luonto hehkuu.

P. 050 3384754 / Erkki Kraft.

Tosi hienoa IKKUNANPESUA. p. 044 5511661 Aila Rasimus IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762

020 7411820 yhteys@lvis.fi

TEHOSÄHKÖ Kaikki sähkötyöt pääkaupunkiseudulla 30 v. kokemuksella, kotimaisin voimin, 15 miehen vahvuudella.

09-724 5188 Rakennusmies tarjoaa ammattitaitoista ja luotettavaa palvelua.

Tarvitsetpa sitten taulun seinälle tai muuta pientä kodin remonttityötä.

Puh. 050 5500298.

MATTOJEN KÄSINPESUA 8 €/m .

Puhtaana ja kuivana takaisin.

Kuljetus 10 € Helsingin alueella.

Matti Koiviston pesula p. 0500 871148.

P.S. Olin ennen Hakaniemen torilla.

2

www.studionovora.fi.

Huonekalujen entisöinti & verhoilu Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

Sohvat, tuolit verhoillaan.

P. 0400 503 179.

Verhoomo Leppänen

Asianajajia

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 € / tunti 050 926 6203 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

Verhoilut, entisöinnit ja puukorjaukset.

Verhoilu & Entisöinti Puhti p. 044 524 1122

REMONTOITKO ASUNTOASI! Kaikenkokoiset remonttikohteet, pienet sekä suuret, esim. kylpyhuone-, keittiö- ja saunaremontit. Laatoitus-, laminaatti-, parketti-, maalaus-, tapetti- ja kirvesmiestyöt ym.

Tehdään tietysti edullisesti ja 26v. kok. Tarvikeale ja kulj. Ilmainen arviointi. Kotital.väh. p. 0400-819 757. Saneeraus Pe-Ry tmi

Vuokrata halutaan ETSIMME LUOTETTAVAN VUOKRALAISEN + halutessanne takaamme ja valvomme vuokran - välityspalkkio: vain 95% yhden kuukauden vuokrasta sis. alv OTA YHTEYTTÄ!

Osaava valtakunnallinen välittäjä kantakaupungissa

OVV Asuntopalvelut Helsinki O V V A S U N T O PA LV E L U T VA LTA K U N N A L L I N E N V U O K R AV Ä L I T T Ä J Ä

Sammonkatu 2, 00100 Hki p. (09) 612 7240 www.ovv.com

Vuokrata halutaan -ilmoitusten vastaanotto ja hinnat:

Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.fi Asianajotoimisto Norros Oy Runeberginkatu 37 A. P. 4770680.

Perhe- ja perintöasiat.

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Sairaanhoitaja etsii asuntoa Helsingistä 28.6. alkaen. En tupakoi, ei lemmikkejä. Puh. 040 753 4396

Savuton opettajanainen etsii siistiä yksiötä/kaksiota kantakaup. alueelta. p. 050 57 14512.

Asianajotoimisto Matti Kauppi Oy Urho Kekkosen katu 8 B p. 0207 798870.

KUOLINPESÄT

Yliopistolla työskentelevä nainen etsii pitkäaik. yksiötä kantakaupungista 050 557 0981.

Apua, putkiremontti pahimmillaan 15.6.-15.8.

Löytyiskö kantak. edull. asunto pienyrittäjänaiselle? 050 346 3595

Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

Myös kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486.

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Testamentit, perintö- ym. lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p. 010 616 8920, Korkeavuorenk.19 A, Hki www.silvennoinen.fi

Asianajotoimisto Tyynilä Oy

KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 040 764 1348 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

nouto - osto - tyhjennys.

0400 821 805

Remonttia kotiin/mökille!

Kattopesut, talojen ulkomaalaukset.

Uudisrakentamista ja rakennussaneerauksia täyden palvelun ammattilaiselta. Kotitalousvähennys. Soita, Tekno-Kate Oy p. 040 56 56 754. teknokatekalev@gmail.com

KODIN PIENREMONTTIAPUA digiboxin asennuksesta tapetointiin!

Soita 040 528 1247 rispot.tmi@netti.fi

Kirvesmiestyöt. Omakotitalo- ja hirsirakentaminen, sisustus ja remonttityöt jne. p. 0400 602 374

OSTAMME kuolinpesät, muuttojäämistöt, astiat, taulut, maljakot, lasit, posliinit, lp-levyt ym. Nopea nouto.

Käteismaksu! Wanhapörssi OY H:ki P. 0400 458 610

Asianajotoimisto Timo Kallio

Ostetaan

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYÖNÄ.

X.X.L WEAR OY. p. (09) 454 8100.

• ilmoitus maksetaan tilille Nordea 157330-00000710 Pohjola pankki 500001-10029559 Sampo Pankki 800012-00062967 • ilmoitustekstin ja kuitin voi lähettää sähköpostilla ilmoitusmyyynti@kotimaa.fi faksata numeroon 020 754 2343 tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessä • kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 23 %): 3 riviä (minimi) hinta 28,29 € 4-5 riviä hinta 42,44 € 6-7 riviä hinta 56,58 € Yhdelle riville keskim. 33 merkkiä.

Lisätietoja p. 020 754 2255 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Itäkeskuksen kauppakeskus Perukirjat testamentit perinnönjaot ja muut perheenne lakiasiat 040 960 8308 www.marittaheiskanen.fi

Jabell Oy

L

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

-689 7422 8974 0-6 soita 0400

0ilmainenn a 04 Soitja aa tilla a ilmaine ja ti ini.ti. vioi iont arrv ontti mon ttia rem re s- lous alou tita ko kotit ä nn nn dy yö dy H yö H 10 . .

11 • 20 ys 20 nnys henn vähe vä

UUSI ILME KEITTIÖÖN

Vanhusten-/vammaut. kotihoitoa, siivousta, ruoanlaittoa, inkontinenssin hygieniaa, jalka- ja klass. hierontaa tarjoaa Aasiasta kotoisin oleva nainen, jatkokoulutettu myös Suomessa (tai pariskunta v.1995 Itä-Hki). P. 041 528 1677, e-mail: pency48@gmail.com.

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ripeästi ja edullisesti. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. p. 045 131 2131. www.kuljetusvarma.com

Varaa nyt remontti Jabelin ammattilaisilta!

L Huoneistoremontit L Kylpyhuone L Sauna L Keittiö L Maalaus L Lattiat

www.jabell.fi

Hoivapalveluja

Yleismies Jantunen palveluksessanne! Luotettava monitoimimies kodin ja yritysten huoltotöihin: valaisimien, kodinkoneiden sekä kalusteiden asennus ja kokoaminen ym., myös pienet ja suuret remontit. www.ymj.fi tai 041-531 5071.

Töölön Putkiliike Oy v. 1952

Kiitos kaikille teille jotka järjestitte ja osallistuitte eläkkeelle lähtöjuhliini Östersundomin kirkossa.

Teitte niistä ikimuistoiset ja arvokkaat.

Kiitos myös kaikille teille joihin olen saanut tutustua vuosikymmenten saatossa, te olette tehneet työstäni mielekkään. Taivaan Isän siunausta toivottaen.

Ville (Vilho) Kemppainen

Omakoti- ja rivitalojen ulkomaalaukset. Ilmainen arviointi. p. 050 401 0477.

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

Terveydenhoitoa Oletko vaikeassa tilanteessa?

puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Keskustellen saat apua alkoholi-, ihmissuhde- yms. ongelmiisi.

Keskiviikkoisin klo 17-20. P. 407 189 Suur-Helsingin Valkonauha ry.

Etsimme asuntoa Kulosaaresta Helsinkiin opiskelemaan tulevalle tyttärellemme, 1-2 h+k. Pitkäaikainen vuokrasopimus. Puh. 050 567 8994.

Psykoterapiaryhmä käynnistyy syksyllä Katajanokalla. Tiedustelut ryhmäanalyytikko, psykoterapeutti Taru Kaivola, taru.kaivola@saunalahti.fi tai 050 360 2077.

Fysioterapeutti Nina Aarnio 3x30 min. hieronta 65 €.

Kaisaniemenkatu 1 B A, 2 krs p. 040 569 3515

ISÄNNÖINTIKESKUS OY

NAPRAPATH-HOITOA 30 v. kokemuksella!

Mona Turja, p. 045 879 6006.

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi HANS VON SCHANTZ

Viikon vinkki

Kuvia Karjalasta Kirkko ja kaupungille paljon valokuvannut Hans von Schantz pitää yhdessä kollegansa Sami Parkkinen kanssa valokuvanäyttelyn Joki tekee mutkan Galleria Volgassa. Näyttelyn kuvat sijoittuvat maantieteellisesti Venäjän Karjalaan.

– Valokuvaajana reagoin tapaamiini ihmisiin ja visuaalisiin ärsykkeisiin, eikä kuvallinen ilmaisu sinänsä vaadi sanallista taustoittamista tai selityksiä. Silti oman mieleni pohjassa häilyy lukemani Neuvostovenäläisen Andrei Platonovin teos Monttu (1930), varhaisen eksistentialismin ja absurdismin merkkiteos, jossa syrjäseudulla ryhdytään suunnittelemaan sosialismin rakennustyömaata, von Schantz kertoo.

Näyttely Joki tekee mutkan Studio Galleria Volgassa, Museokatu 34, 2.7. asti ti–pe klo 14–19, la 12–15.

Tervetuloa. Vuosaaren merimieskirkolle voi piipahtaa vaikka sumpille. Toki myynnissä on myös matkamuistoja porontaljasta lähtien. – Minusta kirkko on hieno paikka sanoo Vuosaaren merimieskirkon johtaja Ville Nieminen.

Radio & TV YLE radio1 87,9 MHz Su 19.6. klo 10 Jumalanpalvelus Mäntyharjun kirkosta. Virret: 134, 343: 5, 321: 1, 2; 132, 445, 115: 1, 7, 8, klo 11 Horisontti, klo 18 Pelastusarmeijan jumalanpalvelus Jyväskylästä.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 16.6. Botswanan luterilaisen kirkon piispa Cosmos Moenga, toimittajana Pirjo Almusa. Hiippakuntapastori Jussi Peräaho.

Pe 17.6. Pastori Hanna Vanonen.

Päivän raamatuntekstit.

La 18.6. Kirkkoherra Iivo Suvanto (Ortodoksinen kirkko). Pastori Meri Tirroniemi.

Ma 20.6. Sairaalapastori Hanna Hella-Aro. Pastori, kanttori Samuli Korkalainen.

Ti 21.6. Kirjailija Kaija Pispa. Rehtori Sirpa Koriala (Ortodoksinen kirkko).

Ke 22.6. Hiippakuntasihteeri Marjaana Härkönen. Teologian tohtori Lasse Karppela.

To 23.6. Diakoni Eva Kavahematui Botswanan luterilaisesta kirkosta, toimittajana Pirjo Almusa. Kappalainen Ritva Tamminen.

TV1 La 18.6. klo 11.05 Pisara. Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo lukee Apt 3:1–12, 16. Katsominen ja näkeminen parantavat.

Melkein merille Vuosaaren merimieskirkko on tänä kesänä Helsingin ainoa tiekirkko.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Sirpa Päivinen

tään päättyessään Kehä III vie Vuosaaren tunneliin, jonka toisessa päässä kuljettaja pian havahtuu ajelevansa uudehkolla Vuosaaren satamaalueella. Turistin kannalta näky on ankea. Tien molemmin puolin on kituvaa erämaata.

Tällä kertaa tulemme kuitenkin Itäväylän suunnalta. Navigaattorinamme on valokuvaajan puhelinluettelo, jossa näkyy määränpäämme tarkka osoite: Provianttikatu 4.

Karun satamaympäristön yhdessä kolkassa, Gate Housen ja Hansaterminaalin vieressä, on maailmanlaajuisesti huomiota herättänyt, hyvin uudenaikainen mutta seesteinen puurakennus.

Sen kyljessä lukee koruttoman komeasti ”Helsinki Seafarers’

I

Centre”, eli kyseessä on Vuosaaren merimieskirkko. Se vihittiin käyttöön 27.1.2009. Kartalla sen aaltomainen muoto muistuttaa silmää tai kalaa.

Kirkon johtaja Ville Nieminen ottaa vieraansa vastaan sydämellisesti. Merimieskirkot ovat oikein kuuluisia siitä, että niissä jos missä on matala kynnys astua sisään.

Tämän merimieskirkon kynnyksen ovat suunnitelleet ARK-housen arkkitehdit Pentti Kareoja ja Pasi Kinnunen.

– Merimiehet tulevat tänne perustarpeiden vuoksi. Täällä he saavat puhelimen tai internetin välityksellä yhteyden kotiin. Täällä voi myös satelliittitelevisiosta katsoa omankielisiä uutisia, Nieminen kertoo.

– Emme kysy, mikä on tulijan hengellinen tila. Kun tänne tulee merimiehiä, en päältäpäin näe, onko kyseessä muslimi, hindu vai katolilainen. Merimiehetkään eivät kysele, mistä pappeutemme on lähtöisin, Nieminen kuvaa.

– Yksi vapaaehtoisista työntekijöistämme on koulutukseltaan teologian maisteri. Hänellä ei kuitenkaan ole pappisvihkimystä. Kun katolilainen merenkävijä kotimat-

kalle valmistautuessaan pyytää, voisitko siunata minut, niin se onaika kova juttu.

Merimieskirkkojen vakiovieraita ovat myös rekkamiehet, jotka tulevat pyykkäämään, saunomaan ja syömään kotiruokaa. Nykyaikaa ovat myös webbikamerat. Pitkillä työkomennuksilla olevia rikastuttaa nähdä omien lasten leikkejä suorana lähetyksenä.

Maailmassa on viisi miljoonaa merimiestä. Suomalaisia merenkävijöitä on vajaat 10 000. Kansainvälisellä merimieskirkko-organisaatiolla on kirkkoja noin 700 satamassa.

Suomen merimieskirkoilla on noin 220 000 kohtaamista per vuosi.

– Pisimmillään seilausjakso kestää 8–10 kuukautta. Sitä seuraa noin 3–5 kuukauden kotonaolojakso, jonka jälkeen lähdetään taas merille, Ville Nieminen sanoo.

Hän mainitsee Englannissa tehdyn kyselytutkimuksen, jossa haastateltiin 3 200 merimiestä. 60 prosenttia heistä ei edellisen kahdeksan viikon aikana päässyt kertaakaan maihin. Merimieskirkon tekemät laivavierailut ovat sen takia hyvin odotettuja.

– Laivalla omat jutut ovat nopeasti kerrotut moneen kertaan.

On tärkeää, että niille saadaan aika ajoin uudet korvat.

Pitkät ajat ja etäisyydet vaikuttavat myös niin, että kodin arkihuolet näyttävät aivan toiselta kuin tavallisesti olemme tottuneet.

– Oman lapsen käden murtuminen leikeissä voi kaukaisten merten takana aiheuttaa isässä hyvin suurta huolta ja avuttomuuden tunnetta. Samoin kotipuolessa sattuneet luonnonmullistukset huolettavat.

Tänä kesänä Kirkkopalveluiden organisoiman Tiekirkko-verkoston ainoana helsinkiläisenä kirkkona on Vuosaaren merimieskirkko.

Tiekirkko tarkoittaa kirkkoa, joka erityisesti halutaan pitää kesäaikaan turisteille avoimena.

– Tämä on myös kenelle tahansa helsinkiläiselle tutustumisen arvoinen paikka. Vuosaaren merimieskirkosta on kirjoitettu yli 20 kansainvälisessä arkkitehtialan julkaisussa, Ville Nieminen sanoo.

Samalla on mahtava tilaisuus tutustua merimieskirkon työhön keskellä yhä koventunutta merenkulkubisnestä. Kun vielä kymmenen vuotta sitten merimieskirkkoa pyydettiin järjestämään tutustu-

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Kierros kirjailijoiden haudoilla Hietaniemen hautausmaan vanhalle puolelle on haudattu monta suomalaista merkittävää kirjailijaa, muun muassa Zacharias Topelius, Aale Tynni, Eino Leino, L. Onerva ja Tove Jansson. Elvi Sinervo -seura järjestää maksuttoman kirjallisuusaiheisen kävelykierroksen Hietaniemen hautausmaalla lauantaina 18.6. kello 12. Iiro Kajaksen opastamalle kierrokselle lähdetään Vanhan kappelin edestä, Mechelininkatu 2.

Östersundomin kirkkoon Helsingin vanhin kirkko sijaitsee hyvien pyöräilyteiden päässä Sipoon suunnalla. Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65, pidetään kesämessuja sunnuntaisin 19.6., 24.7. ja 21.8. kello 18. Niiden, jotka palavat halusta laulaa suvi-iltana yhteislauluja, kannattaa suunnata Östersundomin kirkkopuistoon keskiviikkona 22.6. kello 18. Silloin lauletaan kesäisiä yhteislauluja ja virsiä kanttori Osmo Honkasen johdolla. Kirkkoherra Martti Häkkänen on mukana tilaisuudessa.

Tarjoilua on tilaisuuden päätteeksi.

Mahdollista sadetta paetaan kirkon suojiin. Muut kesälaulutilaisuudet pidetään keskiviikkona 20.7. ja 10.8. kello 18.

Maalauskurssille Harakan saareen

Vuosaaren merimieskirkko, Provianttikatu 4, on avoinna ma–pe 14–21. Iltahartaus torstaisin 18.30.

Bussilla 90B kauppakeskus Columbuksen edestä pääsee viereiseen Hansaterminaaliin, joka on samalla päätepysäkki.

Lisätietoja: www.tiekirkot.fi, www.merimieskirkko.fi

Kansanlaulukirkkoja kesäkahviloissa Nimensä mukaisesti kansanlaulukirkko ammentaa musiikkinsa suomalaisesta kansanlauluperinteestä. Anna-Mari Kaskinen on kirjoittanut tuttuihin kansansävelmiin uudet, hengelliset sanat.

Kansanlaulukirkko pidetään ja kirkkokahvit tarjotaan Oulunkylän seurakunnan kesäkahviloissa: ■ Keskiviikkona 22.6. kello 13 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, jossa mukana ovat Leena Väyrynen-Si, Hanna Autio ja Taru Hämäläinen, Tuomas Vaaramo, viulu, Antti Untamala, viulu ja kitara.

■ Tiistaina 21.6. kello 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14, jossa mukana ovat Nanna Helaakoski, Hanna Autio, Katja Korja, laulu, Tuomas Vaaramo, viulu, Antti Untamala, viulu ja kitara.

Eläkeläiset rannalle Merihiekkaan Vuosaaren eläkeläisiä kutsutaan viettämään pari kesäistä rantapäivää Merihiekkaan, Ramsinniementie 32 keskiviikosta torstaihin 29.–30.6. Perillä lauletaan, kuunnellaan sanaa ja nautitaan hyvästä ruoasta, uimisesta ja saunomisesta. Matkalle lähdetään bussilla Pohjoiselta ostarilta, Mustalahdentie 4 kello 8.50 Vuosaaren kirkolta, Satamasaarentie 7 kello 9 ja Mosaiikkitorilta kello 9.10. Kahden päivän hinta on yhteensä 14 euroa. Ilmoittautuminen osallistumismaksuineen viimeistään 21.6. Kirkkoherran virastoon, Satamasaarentie 7 p. (09) 2340 6500.

Unkarilaisia tansseja Seurasaaressa Magyar Állami Népi Együettes MÁNE on yksi Unkarin parhaimmista kansantanssiryhmistä. Unkarilaisen kielialueen tanssi- ja musiikkiperinteitä vaaliva ryhmä on saanut kiitosta näyttävistä koreografioistaan ja se on kiertänyt eri festivaaleilla neljässä maanosassa ja peräti 44 maassa. Sen taiteellisena johtajana toimii nykyisin Gábor Mihályi.

Suomeen saapuvassa seurueessa on kaksi tanssiparia ja kolme pelimannia ja he esiintyvät Seurasaaressa Antin aukiolla sunnuntaina 19.6. kello 15. Unkarilaisia tansseja esitetään maanantaina 20.6. kello 17 Espafolk-tapahtumassa Esplanadin puistossa. Molempiin esityksiin on vapaa pääsy.

Menokasvo: Sirkku Parviainen Senaatintorilta päin nähtynä Tuomiokirkon irkon vasemmalla puomälä on avoinna lella olevan tapulin matkamuistomyymälä a sunnuntaisin maanantaista lauantaihin kello 10–17 ja inkiläisille? kello 12–18. Mitä myymälä tarjoaa helsinkiläisille? atuinen paikka, – Tämähän on arkkitehtonisesti ainutlaatuinen ientä syötävää, kujossa voi nauttia reilun kaupan kahvia ja pientä ten myslipatukoita ja karkkia. Kahvin voi nauttia myymälän terassilla tai vaikka kirkon portailla.

Millaisia tuotteitta myytte?

– Meillä on myynnissä jonkin verran kir-a joja ja musiikkia, minkä lisäksi tänä vuonna tarjolla on muun muassa Caring Hands n -nimisiä ugandalaisten yksinhuoltajaäitien o tekemiä paperimassakoruja, joiden tuotto lähetetään takaisin Ugandaan.

– Valikoimassa on myös Street Angel ai-tuotesarja, joka sisältää enkeliaiheisia t-paitoja, lippiksiä ja ekokasseja. Niiden tuotto an menee ensi vuonna Lahteen rakennettavan amiseen. lasten ja nuorten Rauhanmajakan rakentamiseen. seurakunKoko kaupan tuotto menee tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöhön.

Juhani hani Huttunen Tuomiokirkon matkamuistomyymälä uistomyymälä on avoinna oinna 4.9. asti.

ANEN

misretkiä kaupunkiin, enää ei tällaiseen ole mahdollisuutta.

– Enää sellaiseen ei ole aikaa.

Kun Vuosaaren satama avattiin, kaikissa avajaistilaisuuksissa korostettiin erityisesti merimieskirkon merkitystä siksi, että tämä on harvinaislaatuinen keidas keskellä kovaa bisnestä.

Merimieskirkot ovat perinteisesti olleet hyvin matalakirkollisia.

Hengelliset kysymykset putkahtelevat pinnalle aivan arkisten jutteluiden kautta. Vuosaaren merimieskirkossa kanttiinin ruokailutila toimittaa samalla kappelin virkaa. Alttaria vastapäätä on biljardipöytä. Arki ja pyhä ovat lomittain.

Mutta entä alttaritaulu, tavallinen Suomenlahden merikartta?

– Mielestäni sen viesti on, että elämän kaikissa karikoissa on merkittyjä väyliä. Niitä seuraamalla ei ole vaikea löytää perille.

tautuneille lähetetään tarkemmat aikataulut ja tiedot. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-koulutuskeskuksen kanssa.

JA N I LA UKK

sikälikin, että siellä saa olla ihan itsekseenkin,

Harakan saarella järjestetään maalauskursseja heinäkuussa. Taideterapeutti, kuvataitelija Terhi Varjoranta ohjaa Elämäni värit -kursseilla, joissa etsitään omaa luovuutta värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Sinun ei tarvitse osata piirtää tai maalata osallistuaksesi päiväkursseille, jotka pidetään 2.–3.7., 9.–10.7., 12.–14.7., 16.–17.7., 19.–21.7., 23.–24.7., 25.–27.7., 6.–7.8. tai iltakursseille 4.–7.7. ja 2.–4.8.

Kursseilla käytetään nestemäisiä akvarellivärejä ja ns. märkämaalaustekniikkaa. Elokuun viikonloppukurssi soveltuu sekä uusille että aiemmin maalanneille.

Kolmen päivän kurssi maksaa 100 euroa, viikonloppukurssi 65 euroa, kolmen illan kurssi 65 euroa ja neljän illan kurssi 90 euroa. Hinnat sisältävät ohjauksen ja kaikki tarvikkeet. Kurssien tarkat alkamis- ja päättymisajat riippuvat laivavuorojen aikataulusta. Laiva Harakan saareen lähtee Ullanlinnan laiturista. Matka kestää kymmenisen minuuttia ja edestakaiselle matkalle pääsee 3,80 eurolla.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut kallio. srk@evl.fi tai p. (09) 2340 3611. Ilmoit-

23

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 16.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen, piano.

Urkuhetki klo 13 Kallion kirkossa.

Pauliina Hyry.

Kesämusiikki klo 13 Viikin kirkossa.

Solja Lapilainen, laulu.

Virkisty kesävirsillä klo 17 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus.

Laulattamassa Riitta Hirvonen.

Lauluilta klo 18 Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Kalervonkatu 1. Laulattajina Arja Kortelainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

Pianokonsertti klo 18 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Sofia Hakala, piano. Beethoven, Rahmaninov, Liszt, Rautavaara, Kurtág, Hakala.

Urkuyö ja Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Feel the Spirit. Opera Big Band, Reija Lang, laulu, Mikko-Ville Luolajan-Mikkola, viulu, johtaa Jukka Linkola. Uwe Steinmetz: Every Time I Feel The Spirit (ke.). Lisätietoja: www.urkuyofestival.fi. Liput 13–21 e Lippupisteestä ja ovelta.

Perjantai 17.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen, piano.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Olli Pyylampi.

Musiikkia vierailijoille klo 14 Temppeliaukion kirkossa. Oscar Somersalo, kitara.

Lauantai 18.6.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Markku Heikinheimo, urut. J.S. Bach: Sonaatti I Es-duuri, BWV 525, Passacaglia ja fuuga c-molli, BWV 582.

Sunnuntai 19.6.

Yhteislaulutilaisuus klo 15 Herttoniemen siirtolapuutarhan riihellä, Kipparlahden silmukka. Laulattajana Veijo Lankinen ja Jukka Simoila. Kesälauluja. Kahvitarjoilu.

Kesäisiä lauluja klo 17 Merirastikappelissa. Laulattamassa Anja Hinkkanen ja Pirkko Seitsonen. Yhteislaulua ja iltahartaus. Teetarjoilu.

Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie. Laulattajina Markus Lehtimäki ja Tuomas Karjalainen. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Olli Pyylampi, urut.

Rin Beethoven, Mendelssohn, Rinck, Ba Lisätietoja: A.W. Bach, J.S. Bach. www.urkukesa.fi. Ohjelma 5 e.

Maanantai 20.6.

Maanant Musiikkia vierailijoille vierai klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen, pian piano.

Kirkon kesäkahvila kesä klo 13 Lauttasaaren k kirkon pihalla, sateen sattuessa seurakuntasalissa.

Trio Pilk Pilke: Riitta Rainio, huilu, Elin Elina Poikola, viulu, Riitt Riitta-Liisa Hakulinen, alt alttoviulu. Mukana m myös Sini Havas, Aino Va Valojärvi ja Mikael Da Dahlgren.

Urkukesän k konsertti klo 19 Kallion kirkossa kirkossa. Pauliina Hyry, urut.

Bach, Guilm Guilmant, Merikanto, Dubois, Boëllm Boëllman. Lisätietoja: www.urkukesa www.urkukesa.fi. Ohjelma 5 e.

Konsertti klo 19 Paavalinkirkossa.

Helsingin vanha vanhan musiikin seuran

yhtye Cappella tibia. Renessanssin hengellistä ja maallista musiikkia.

Josquin, Dufay, Tromboncino, Isaac, Senfl. Ohjelma 5 e.

Tiistai 21.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen, piano.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Pekka Suikkanen, urut.

Kesäkahvila Kansanlaulukirkko klo 18 Käpylän kirkossa. Laulujen sanat, Anna-Mari Kaskinen, Tuomas Vaaramo, viulu, Antti Untamala, viulu ja kitara, Katja Korja, laulu. Mukana pastori Nanna Helaakoski ja kanttori Hanna Autio. Musiikkia kansanlauluperinteestä. Kahvitarjoilu.

Metrolla musiikkiin klo 20 Merirasti-kappelissa. Lintu ja kala. Barokkiyhtye Cornucopia: Pekka Silen, nokkahuilu, Marianna Henriksson, cembalo, Louna Hosia, sello. Ohjelma 5 e.

Keskiviikko 22.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen, piano.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Heli Peitsalo.

Kesäkahvila Kansanlaulukirkko klo 13 Oulunkylän kirkossa. Laulujen sanat, Anna-Mari Kaskinen, Tuomas Vaaramo, viulu, Antti Untamala, viulu ja kitara. Mukana pastori Leena Väyrynen-Si, kanttorit Hanna Autio ja Taru Hämäläinen. Musiikkia kansanlauluperinteestä. Kahvitarjoilu.

Kesäinen musiikkihetki Seurasaaressa klo 17 Karunan museokirkossa, Seurasaari. Kamarikuoro SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes. Ohjelma 5 e.

Suvi-illan yhteislaulut klo 18 Östersundomin kirkon puistossa, Kappelintie 65. Kesäisiä yhteislauluja ja virsiä kanttori Osmo Honkasen johdolla. Mukana kirkkoherra Martti Häkkänen. Mehutarjoilu.

Kesäillan musiikkia klo 18.30 Hakavuoren kirkossa. Marja Turu, kantele.

Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa.

Merja Wirkkala, laulu, Joonas Vapaavuori, sello, Timo Olli, urut.

Urkukesän konsertti klo 20 Vanhassakirkossa. Mika Suihkonen, viola da gamba, Johannes Vesterinen, urut ja cembalo. J.S. Bach. Lisätietoja: www.urkukesa.fi. Ohjelma 5 e.

Torstai 23.6.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen, piano.

Urkumusiikkia klo 13 Kallion kirkossa. Dag-Ulrik Almqvist.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5. Yhteislaulutilaisuus. Laulattajana Veijo Lankinen. Kahvitarjoilu alkaen klo 13.30.

Urkuyö ja Aarian juhannuskonsertti klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Kesän taiteilijoita, yllätysvieraita, tarjoilua ja yhteislaulua sisällä ja ulkona pidettävässä konsertissa. Lisätietoja: www.urkuyofestival.fi.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja sekä koko kesän musiikit löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Kesän musiikkikalentereita on saatavilla muun muassa kirkoista ja kaupungin matkailutoimistosta.

24

Kirkko&kaupunki 15. kesäkuuta 2011 Numero 22

Mielipide Mielipidepalstan osoite: Kirkko ja kaupunki, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus: Mielipide Sähköposti: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi.

historiallinen fakta ei muuksi muutu, vaikka virsi jotenkin nolostellen koverretaan ontoksi sen alkuperäisestä sisällöstä.

Virren teennäinen ateistisoiminen on märän rätin heittämistä kirkon jäsenten kasvoille eikä varmasti palvele katsomusten keskinäistä kunnioitusta. Se yllyttää ihmisiä kokemaan tarpeetonta uskontofobiaa ja tekee katsomusten rinnakkainelon vaikeammaksi. Ainakaan omat uskonnottomat tuttavani eivät kaipaa tällaista ylihyysäämistä.

Tähän simolalaiseen mielistelevään suuntaan kun edetään, saadaan pian vaihtaa koulujen joulukuvaelmassa seimen lapsi Väinämöiseksi ja kirkontornien ristit rauhanmerkkiin. Tällainen uskonperintöjen nurkkaan ajaminen ei mitenkään helpota muidenkaan uskontojen hyväksyvää kohtaamista monikulttuurisessa Suomessa.

Heli Karhumäki toimittaja, Lapua

Ranska vaikuttaa latinan ääntämiseen Vielä yksi lisätieto latinan kielen ääntämistä koskevaan keskusteluun (K&k 4.5., 25.5., 1.6. ja 8.6.): C:n ääntäminen s-kirjaimena on tullut Ranskasta, jossa e:n ja i:n edessä oleva c äännetään aina s:ksi, esimerkiksi celte (kelttiläinen) äännetään ”selt”, ja cicérone (turistiopas) äännetään ”siseron”.

Erkki Forss

Vanhuus ja tyhjien talojen ongelma

Ville Ranta

Kiitokset Kannelmäen seurakunnalle!

Suvivirsi nostaa mieleen ikäviä muistoja

Kaupunginosayhdistys Kaarela-Seura ry. jär- Tämän kirjoittaja ryntää sulkemaan radion jesti 15:nnen kerran perinteisen Mätäjokiheti, kun sieltä tulee suvivirsi. Inhoan sitä festivaalin sunnuntaina 29.5. Kannelmäessä sydämeni pohjasta. Virsi tuo mieleen kouluKartanonhaan jokialueella. Uutuutena oli ajat 50- ja 60-luvuilla, kun koulun kevätjuhmukaan saatu seurakunnan järjestämä ullissa aina sai ehdot ja kesä oli pilalla. koilmamessu.

Nyt kun on kyseenalaistettu suvivirren Tämä Mätis-messun nimellä toimilaulaminen koulun päättäjäisissä muitettu hieno tapahtuma onnistui den kuin kristittyjen oppilaiden taerinomaisesti. Paikalla oli väkeä kia, on kirkko pääkaupunkiseuJatka runsaasti, kynnys osallistua dulla käpertynyt puolustustuntui olevan huomattavan asemiin ja perustanut uuden keskustelua matala. Sellaisetkin henkilöt, perinteen, Suviverkossa www. kirkollisen joita ei juuri näy messussa, virren sunnuntain. kirkkojaolivat innolla mukana. Messu Itsenäisyysäivän läheisestä kaupunki.fi näkyi ja kuului useille sadoille sunnuntaista voitaisiin tehdä sellaisillekin henkilöille, jotka Jumala ompi linnamme -virren yleensä eivät käy kirkossa. Palaute sunnuntai. Ja niin edelleen; kyllä on ollut pelkästään positiivista, ainovirsiä, sunnuntaita, maahanmuuttajia atakaan soraääntä ei yhdistyksemme tietoon ja toisuskoisia riittää.

Huono oppilas ole tullut.

Käsittelimme asiaa yhdistyksen hallituksen kokouksessa 8.6. tullen johtopäätökseen, Suvilaulu lietsoisi että jatkossakin toivomme seurakunnan uskontofobiaa osallistuvan näihin tapahtumiin nyt aloitePäätoimittaja Seppo Simola se sitten päätti tulla tavalla. Lisäksi toivomme muidenkin pääkirjoituksessaan oikein suosittaa uskonseurakuntien astuvan rohkeasti ulos sisätinottomaksi riisutun Suvivirren käyttöönotloista ihmisten keskuuteen siellä, missä tällainen vain on mahdollista. Se lisää varmasti toa alkuperäisen rinnalla ja sijasta. Hänestä on hyvä, että uskonnottomatkin saadaan positiivista asennetta ja alentaa kynnystä veisaamaan. osallistua myös seurakunnan toimintaan.

Ai veisaamaan? Ei se ole veisaamista, jos Vielä kerran kiitos seurakunnan työntekijöille upeasti hoidetusta juhlatapahtumasta! uskonnoton laulaa uskonnotonta kevätlaulua ja kristityt siinä ympärillä surevat virtenKaarela-Seura ry:n puolesta Erik Bärlund sä pilaamista. Suvivirsi on kristilliseen pepuheenjohtaja rintöön kuuluva sävellys ja sanoitus, ja tämä

Monet haja-asutusalueiden vanhukset elävät aikoinaan hankkimissaan omakotitaloissa, ja omistusasumispolitiikka iskee heihin lujaa.

Asumisen kulut ovat korkeat, vaikka eläkeläisillä on pienet tulot. Jos vanhukset haluavat siirtyä jossain vaiheessa taajamiin tai palvelutaloihin, niin kiinteistöverotus jää vanhasta asunnosta melkein ennalleen.

Jo nyt realisoituva ongelma on tyhjien talojen ongelma, kun haja-asutusalueiden vanhat tilat ja röttelötalot periytyvät perintömaiden muiden lähisukulaisille. Syntyy paljon kiinteistöverotettavia arvokiinteistöjä, joiden rahallinen arvo on pieni, mutta tunnearvo ja kiinteistövero korkea.

On kurjaa purkaa esi-isien perintöä palasiksi. Suuren ikäluokan perijäännös tulee moninkertaistamaan tämän ongelman tulevaisuudessa.

Ongelma ei ole pelkästään kiinteistöverossa, vaan myös jätemaksussa, joka kohdistetaan kiinteistöihin eikä kiinteistöä käyttäviin ihmisiin. Sama henkilö joutuu maksamaan samasta jätteen tuotannosta moninkertaiset maksut.

Kaiken lisäksi nykyinen jätelaki ei määrittele, mikä on kohtuullinen etäisyys asunnosta lähimmälle jätepisteelle. Taksit eivät suostu roskia kuljettamaan, vaan vanhusten tulisi hankkia apua tai kuljettaa jätesäkit itse yli 10 kilometrin päähän.

sämme on kasvamassa ja esiin nousemassa, on yksityistä. Tällä matkalla ei kukaan saa mestaroida toistaan ja julistaa totuuksia omasta keskeneräisyydestään käsin muille.

Parikymppisellä nuorella on hyvin vähän kokemusta elämästä ja homoseksuaalisuudesta. Suotakoon siitä hänelle oma kokemuksensa, mutta niin ei pidä olla, että hänen tarinansa todistaisi jotain yleistettävää ja yleispätevää. Ja hän, joka käyttää itsestään nimitystä parisuhdetyöntekijä – perehtyköön asioihin perusteellisemmin ja sivistäköön itseään lisää tässä asiassa. Luulen myös, että ”parisuhdetyöntekijän” olisi hyvä ymmärtää, että helvettipelottelua ei erikseen tarvita siellä, missä ihmistä estetään elämästä ja tulemasta todeksi ja omaksi itsekseen, koska helvetti on siellä jo läsnä.

Susanna Airola-Topi

Huono työilmapiiri vaivaa kirkossa Kun lukee lehdistä, kuinka kauppa tai kioski on ryöstetty, niin tulee mieleen, että ei ole kiva olla töissä, jos saa pelätä fyysistä väkivaltaa. Mutta on myös toisenlaista väkivaltaa, nimittäin henkistä.

Oltuani nyt muutaman vuoden kirkon palveluksessa on tullut monta kertaa mieleen etsiä toinen työpaikka, koska jotkut työyhteisön jäsenistä kohtelevat minua kuin olisin vähä-älyinen huutolainen. Kun en saa minkäänlaista arvostusta, niin työn ilo on hukassa.

Ei kirkon töissä olla herran helmassa, vaan joskus tuntuu kuin olisi paholaisen palveluksessa. Negatiivinen palaute tulee pikapostissa, mutta positiivinen kinttupostissa, jos tulee ollenkaan.

Kuinkahan monessa seurakunnassa on huono työilmapiiri ja kuinka monessa hyvä?

Heijastuuhan se myös seurakuntalaisiin, jotka kirkkoa ja sen palveluja käyttävät.

Kujakissa

Sinäkin voit osallistua mediamissioon Oletko kuullut, että pääkaupunkiseudulle on tulossa mediamissio 15.9.–15.10.2011? Olemme saaneet olla mukana lähetystyössä Suomessa ja Angolassa. Jumalan valtakunnan työ on joukkuepeli jos mikä!

Lubangon luterilaisessa kirkossa oli pappisvihkimys. Mukana juhlassa oli edustajia niin katolisesta kuin evankelisista kirkoista.

Vapaakirkon pastori onnitteli kahdesta uudesta papista ja sanoi: ”Kun Angolan jalkapallojoukkue voittaa, sanomme, me kaikki voitimme. Tunnen nyt aivan samoin, me kaikki saimme kaksi uutta ilosanoman julistajaa.”

Kampanjan järjestäjä IRR-TV on kristillinen medialähetystoimija. Se antaa puitteet evankeliumin levittämiseen. Seurakuntien vastuulla on etsijöiden vastaanotto. Tarvitaan rukousta ja vapaaehtoisia.

Erkki ja Kaisa Halme Vantaankosken seurakunnasta

Ryöstörahastus lopetettava

Antakaa ”Annin” kasvaa rauhassa Nimimerkki Parisuhdetyöntekijä Stadista (K&k 1.6.) päättelee Älä alistu! -kampanjavideon Annin tarinaan viitaten: joka toisen homoseksuaalimiehen pitää olla epämiehekäs ja naisellinen, joka toinen lesbo joutuu olemaan epänaisellinen ja miehekäs. Näinkö se menee? Ihanko totta? Ja missä tällaista tietoa jaetaan?

Parikymppisen nuoren neidon sanoille ja elämänkokemukselle laitetaan aikamoinen lasti. Eikö riitä, että hänen selkänsä takana piileskelee jo hirmuinen liuta erilaisissa vastuutehtävissä, johto- ja opetustehtävissä olevia uskonnollisia pelkureita, jotka laittoivat hänet oman agendansa äänitorveksi?

Antakaa ”Annin” tehdä ja kertoa oman elämänsä tarina. Antakaa hänen kasvaa täyteen ihmisyyteensä siinä aikataulussa ja sillä tavalla, mikä hänelle on kauneinta, parasta ja eniten totta. Se, mitä meidän sisimmäs-

Sillit suolassa, yksin armosta Eduskuntavaalien tuloksen perusteella on paljon kaipuuta perinteisiin arvoihin ja muutenkin perinteiseen kolonialistiseen maailmaan, vaikkei sitä todella kestettäisi.

Väitetään, että puoluekanta kulkee suvuittain; lienee sentään mahdollista ajatella omilla aivoilla, vaikka suku äänestäisi toisin.

Sukututkijan mukaan meidänkin suvussa on ollut sekä punaisia että valkoisia ja nyt varmaan persujakin. Sitä on sitten elettävä kuin sillit suolassa kaikkien kanssa. Onneksi kristinuskossa elämme yksin uskosta ja armosta.

Satu Ranne

Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista Kun kirjoitat mielipidesivulle, muista merkitä kirjoitukseen nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin jostain syystä nimimerkkiä.

Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista.