Esse 2013 nro 23 (6 6)

23 | 6.6.2013 | www.esse.fi

Tuomiokirkko | Espoonlahti | Leppävaara | Olari | Tapiola | Kauniainen

Löydä luonto läheltä 3

✚✚

Puhu päihteistä kotona. ✚✚ 2

Miksi kirkko tekee lähetystyötä? ✚✚ 10

Harriet Finne-Soveri: Yksinäisyys ei ole luonnonlaki. ✚✚6–7

www.esse.fi

Espoon seurakuntasanomat

23 | 6.6.2013 Tuomiokirkko | Espoonlahti | Leppävaara Olari | Tapiola | Kauniainen

V

2

Mitä vanhemmat voivat tehdä? Miten tunnistaa lapsen mahdollinen päihteidenkäyttö? Miten ohjata lasta ja nuorta niin, että se tilanne ei koskaan tulisi tarpeelliseksi?

Ainakin päihteistä ja huumeista pitää puhua myös kotona. Huumeet eivät ole vain joidenkin muiden ongelma. Huumausaineita kokeilevat aivan tavalliset nuoret.

Keskeisin viesti jo pienelle lapselle on se, että päihteiden käytössä ei ole mitään hienoa. Aihepiirin tärkeys kasvaa lapsen kasvaessa. Päihteistä puhuminen ei lisää niiden kiinnostavuutta, vaan vaikutus voi olla jopa päinvastainen. Todennäköistä on, että jos huumeista ei ole koskaan puhuttu kotona, ei nuori ota niitä puheeksi apua tarvitessaankaan. Luottamusta voi rakentaa avoimella keskustelulla, jossa sekä nuoren että vanhemman näkemyksille ja kokemuksille on tilaa.

PS.

Parasta ennaltaehkäisyä on lapsen itsetunnon vahvistaminen. Tärkeää on myös vanhempien antama roolimalli suhteessa päihteisiin. Voimia ja taitoa meille kasvattajille näihin haasteisiin!

Urpu Sarlin päätoimittaja urpu.sarlin@evl.fi

Todellisuutta paossa Kannabis on yleisin huumausaine Suomessa. Moni nuori uskoo, että käytössä ei ole vaaroja.

13

-vuotias poika käytti kavereiden kanssa metsässä leik­ kiessään kannabista ja surffasi netistä valtavat määrät tietoa aineen hyödyistä ja haitoista.

Kun pojan äiti Henna sai lapsensa kiinni huumeen käytöstä, edessä oli tiukka keskustelu.

Poika jäi kiinni, kun äiti huomasi Facebookissa epäilyttävää vitsailua pilven polttelusta. ”Olemme aina keskustelleet avoimesti kaikesta, ja pojan oli loppujen lopuksi aika helppo tunnustaa. En saanut mitään hirveitä raivareita, vaikka tietysti olin surullinen ja pahoillani. Olisi sinisilmäistä ajatella, että nuoret eivät kokeile ja ole kiinnostuneita”, lääkärinä työskentelevä Henna sanoo.

Kokeilun seurauksena vanhemmat sopivat yhdessä pojan kanssa, että heidän pitää olla aina tietoisia siitä, missä ja kenen kanssa tämä liikkuu. Poika lupasi myös jatkossa kertoa äidilleen, mikäli huumeita alkaa liikkua kaveripiirissä uudelleen. ”On päivänselvää, että kotibileiän alkaessa joku tuo alkoholia mukanaan ja kiusauksia alkaa olla enemmän. Nyt täytyy säilyttää luottamuksellinen

suhde lapseen, jotta saan tietää, mitä tapahtuu.”

Päihdekeskeinen kulttuuri on Hennan mielestä Suomen suurin ongelma. Hän painottaa, että yhteiskunnassa pitäisi pystyä keskustelemaan huumeista avoimesti. Kauhisteleminen tuskin auttaa, eikä lastaan voi loputtomiin kontrolloida. ”Monien vanhempien mielessä on kauhukuva siitä, että seuraavaksi vedetään jo heroii­ nia. Suurempana riskinä Suomessa pidän sitä, että alkoholin käyttö jossain vaiheessa elämää karkaa käsistä.”

Rikoskomisario Jukka Paasio Länsi-Uudenmaan poliisin huumetutkinnasta kertoo, että poliisi takavarikoi alaikäisiltä huumausaineiden käyttäjiltä useimmiten marihuanaa. Hasista ei nuorilla yleensä ole, ja kovien huumausaineiden käyttäjät ovat lähinnä aikuisia.

Kun poliisi saa nuoren kiinni huumeiden käytöstä, asia tutkitaan esitutkinnassa, jonka jälkeen se siirtyy syyttäjälle. Nuorelle järjestetään puhuttelutilaisuus. Vanhemmille ja sosiaaliviranomaisille lähtee asias­ta tieto jo esitutkinnan ollessa vireillä. ”On kamalaa, että periaatteessa minun tekisi mieli kokeilla

Päivitys Luontoelämyksiä saadakseen ei tarvitse Espoossa kauas lähteä. Uskomattoman upeita kohteita voi löytää aivan kotinurkilta. Hyvänä apuna toimii sivusto www.espoo.fi/kotinurkiltakallioille.

Valikoima luontokohteita esitellään kesän aikana viereisellä Kesäluonto-palstalla sekä laajemmin panoraamakuvina Essen verkkosivuilla www.esse.fi.

Käy vilkaisemassa ja suuntaa sen jälkeen löytöretkelle lähimaastoon!

Jukka Granström | Kesäluonto-sarja | s. 3

muitakin aineita. Vahvempiakin. En kuitenkaan haluaisi tuhota elämääni”, 17-vuotias Siiri sanoo.

Hän on käyttänyt marihua­ naa viisitoistavuotiaasta satunnaisesti, lähinnä kesäisin.

Huoliteltu ja hymyilevä nuori nainen sanoo nykyisin tiedostavansa, että käyttöön liittyy riski. ”Varsinkin kesällä tulee polteltua jälleen, koska on niin hassua olla porukassa ainoa, joka ei ota.”

Ensimmäisen sätkänsä Siiri poltti kavereiden kanssa juhlissa. Hän ei tiennyt silloin vielä tarkasti, mitä marihuana oikeastaan on.

Mistä tulee tarve saada pää sekaisin? ”Todellisuus ei riitä. Olen aina halunnut kokeilla huumeita.

Nautin seikkailusta.”

Pilven polttamisesta saa myös tarinoita kerrottavaksi. Kokemukset ovat yksi keino nousta sosiaalisella arvoasteikolla ylöspäin.

Vakavat mielenterveysongelmat iskivät reilun vuoden kuluttua ensimmäisestä sätkästä. Siiri vietti puoli vuotta sairaalassa.

Hän uskoo, että syynä on kannabis. Ennen sairastumista hän ajatteli, että marihuanan käytöstä ei tule seurauksia. ”Mietin, mitä tulevaisuudelleni käy. Mitä jos sairaus iskee uudelleen, kun olen jo työelämässä tai opiskelemassa”, yli-

Kansi

Taivasta kohti. Kesäisen vehreät puut kurottavat taivasta kohti Friisinkallion maisemissa.

Kuva Jukka Granström

Kielletyt sauhut. Kannabiskokeilu testaa nuoren ja vanhempien välisen luottamussuhteen.

”

Vanhemmat eivät osaisi reagoida ollenkaan tietoon siitä, että käytän.”

Siiri, 17

opisto-opinnoista haaveileva Siiri sanoo.

Hän ei ole kuullut porttiteoriasta, mutta ajatus miedommista huumeista ”porttina” kovien huumeiden pariin kuulostaa järkevältä. Olennaista on se, missä piireissä liikkuu. Tietynlaisessa porukassa kokeileminen on helpompaa ja aineita saa tuttujen kautta.

”En ikinä voisi kuvitella itseäni narkkarina, minulla on kuitenkin tavoitteita tulevaisuuden suhteen. On kamalaa, jos pilaa elämänsä sillä, että halusi nuorena pitää hauskaa.”

Kysymykseen siitä, kannattiko marihuanaa kaikesta huolimatta kokeilla, hän vastaa nauraen että kannatti. ”Jos haluaa jotakin jännää

ja mielenkiintoista niin kyllä.

Vaikka pelkään sairauden uusimista, olen jo elänyt sen läpi ja tiedän, että se lähtee pois ajallaan. Sekin oli ikään kuin seikkailu.”

Hirveintä, mitä hän voi kuvitella, on ajatus siitä, että elämä olisi ihan tavallista.

Kannabiksen laillistamista Suomessa Siiri ei kannata. Hän uskoo, että laillistaminen toisi huumeet helpommin alaikäisten saataville. Siiri ei ole miettinyt myöskään marihuanan käytön laittomuutta. Sen sijaan huolta aiheuttaa mahdollinen kärähtäminen kotona.

”Vanhemmat eivät osaisi reagoida ollenkaan tietoon siitä, että käytän. Me kun ollaan tämmöinen hieno eliittiperhe.”

Varsinkin nuorempana Siirin teki usein mieli kertoa asias­ ta kotona. Perheessä on aina puhuttu avoimesti kaikesta ja välit vanhempiin ovat hyvät.

Vanhemmat voisivat myös tukea käytön lopettamisessa. ”Isä ja äiti voisivat sanoa, että olen liian fiksu käyttämään marihuanaa. Jotakin sellaista, että tajuaisin lopettaa.”

Teksti Maaret Väkinen Kuva Hans Eiskonen Pääkaupunkiseudulla asuvien Hennan ja Siirin nimet on muutettu.

Fakta ✚✚Kannabis on huume, jota valmistetaan hamppukasvista. Tutuimmat kannabis­huumeet ovat marihuana ja hasis. ✚✚Pitkällinen käyttö altistaa mielenterveysongelmille. ✚✚Pitkäaikaisen käytön seurauksena voi olla mm. oppimiskyvyn heikentymistä ja masennusta. ✚✚25–34 -vuotiaista suomalaisista 36 prosenttia on kokeillut kannabista.

Lähteet: www.thl.fi, Vuoden 2010 huumekysely / THL, www.irtihuumeista.fi.

Kesäluonto Sarjassa esitellään Espoon luontokohteita | myös verkossa www.esse.fi sekä www.espoo.fi/kotinurkiltakallioille

Friisinkallio Friisinkallion alue sijaitsee Olarin ja Friisilän kupeessa ja tarjoaa pienellä alueella varsin monipuolisen valikoiman espoolaista luontoa. Aluetta halkoo valaistu ulkoilutie, jolta hieman sivuun poikkeamalla voi kavuta kauniisti lohkeilleille kallioille. Sieltä avautuvat hyvät näkymät Matinkylän ja Suomen­ojan suuntaan.

Kallioiden keskellä, lähellä muinaisen Litorina-meren rantakivikkoa sijaitsee pieni, lähes

umpeenkasvanut suo.

Kallioille kaavailtiin 1980-luvulla kerrostaloaluetta. Se oli myös yhtenä vaihtoehtona etsittäessä paikkaa uudelle jätevedenpuhdistamolle. Onneksi alueen ainutlaatuiset luontoarvot on kuitenkin ymmärretty. Se on nyt suojeltu ja säilytetty henkireikänä yhä tiivistyvässä eteläisessä Espoossa.

Teksti ja kuva Jukka Granström

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

altaosa suomalaisista pitää huumeiden käyttöä ongelmallisena.

Nuorten asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Yhä useampi ajattelee huumausaineiden olevan vain kohtalainen riski. Erityisen suvaitsevaisesti nuoret suhtautuvat mietoihin huumeisiin kuten kannabikseen.

Aiemmin huumevalistus on painottunut päihteiden vaarojen ja haittojen esillä pitämiseen. Nykyisten huumevalistajien mukaan pelkkä tiedon tarjoaminen ei riitä. Aikaisemmilta vuosikymmeniltä tuttu pelottelu saattaa lisäksi viedä viestin uskottavuuden kokonaan.

Yliampuva pelottelu ei toimi, koska huumeet ovat arkipäiväistyneet. Tilastojen mukaan nykyään yli puolet alle 35-vuotiaista tuntee henkilökohtaisesti jonkun huumeiden käyttäjän. Joka kuudennelle alaikäiselle on tarjottu huumeita.

Väite ”yksikin kokeilu voi johtaa riippuvuuteen” ei välttämättä saa vahvistusta nuoren omasta kokemuspiiristä.

Huumeiden haitat ovat kuitenkin olemassa.

Myös miedot huumausaineet aiheuttavat riippuvuutta. Pidempiaikaisen käytön on todettu lisäävän oppimishäiriöitä ja vakavien mielenterveysongelmien riskiä. Vaikuttaa myös siltä, että erityisesti miehillä nuorena aloitettu käyttö näyttää vakiintuvan. 25–34-vuotiaiden kannabiksen käyttö on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Paikan koordinaatit ovat 60.1723 ja 24.7166.

Puhu kotona huumeista

3

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti palauttaa Suvelan kappelin rakentamisen jatkovalmisteluun nousseiden kustannusten vuoksi. Jatkovalmistelussa etsitään säästökohteita ja kartoitetaan esille tulleita riskejä niin, että ne voidaan ottaa huomioon lisäsuunnittelussa ja urakkaneuvotteluissa.

Palautus hyväksyttiin äänin 30–26. Valtuusto hyväksyi myös asian ripeää käsittelyä puoltavan ponnen. Sen mukaan uudet tarjouspyynnöt tulisi käsitellä tämän vuoden aikana, niin että rakentaminen voi alkaa vuoden 2014 alussa.

Syntymäni jälkeen olin pari vuotta sotaa paossa Jepualla.

Helsingissä elin ja opiskelin ja menin naimisiin Kaarinani kanssa. Kun esikoisemme syntyi 1974, muutimme Laajalahteen, josta myöhemmin Tapiolan kautta Olariin. Espoon avaruus ja luonto viehättävät.

”

Kotiseurakunnassani voi vaikuttaa niin nuorten kuin ikäihmistenkin arkeen ja pyhään. Valtuustotasolla haastetta antaa tämän hetken vakava taloustilanne. Laajemmin haluaisin löytää sen viisasten kiven, jolla ihmiset saataisiin näkemään kirkon ja seurakunnan tarpeellisuus jokapäiväisessä elämässämme.

Kulttuurit kohtaavat Lähetys ylittää kulttuurirajoja ja yhdistää ihmisiä.

T

ulevana viikonloppuna eri kulttuureista tulevat kristityt kohtaavat toisiaan Helsingissä järjestettävillä Valtakunnallisilla Lähetysjuhlilla. Espoon seurakuntayhtymän monikulttuu-

risuustyön sihteeri Pertti Poutasen mielestä ihmisten välisten kohtaamisten merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Poutasen mukaan ihmisten pitäisi oppia kohtaamaan ja ymmärtämään toisiaan arjessa, jotta esimerkiksi Tukholman

Kolumni | Grazyna Zeranska-Gebert

mellakoiden kaltaisilta tapahtumilta vältyttäisiin. ”Sanotaan, että lähetystyö alkaa kotiovelta. Nykyään se tulee todeksi siinä, että jo kotiovella näemme vierasmaalaisia ihmisiä. Nyt tarvitaan enemmän kuin koskaan sitä lähimmäisenrakkautta, jota kirkko on lähetystyön kautta vienyt kauas”, Poutanen sanoo.

Erilaisten kulttuurien rau-

haisaan yhteiseloon ei Poutasen mukaan tarvita uusia poppakonsteja, vaan kirkon työntekijöillä on ennestään siihen oikeat työkalut. Maahanmuuttajia voi kohdata samalla lähimmäisenrakkaudella, kuin kantasuomalaisiakin. ”Mitä enemmän kirkko osaa puolustaa tärkeitä asioita, kuten rakkautta ja ihmisarvoa, ja vastustaa rasismia, sitä turval-

Kirjoittaja on viulunsoiton opettaja. grazyna5@me.com

Minulla on oppilas, joka pelaa jalkapalloa ja käy joskus soittotunneilla. Hän on todella lahjakas pelaaja ja musikaalinen viulisti.

Urheilutreenejä on viisi, kuusi kertaa viikossa, eikä aikaa jää paljoakaan soittamiselle.

Mutta viulutunnilla meillä on hauskaa ja soitamme yhdessä. Eräänä iltana hän sanoi: ”Keskittyminen viulunsoitossa on niin kova, että soittotunnin jälkeen mun treenit menee paljon paremmin.”

Vau! Tämä oli vuoden paras lahja.

Ennen kuin jalkapallotreenit veivät hänen koko vapaa-aikansa, tuleva mestariurheilija oli ehtinyt harjoitella viulunsoittoa satoja tunteja. Se kehitti hänen sekä motorista että kognitiivista oppimistaan.

Urheilija ei ole pelkkiä luita ja lihaksia, myös luovuuden kehitys on tärkeää. Musiikissa niin kuin urheilussakin saavutettu tai-

totaso riippuu olennaisesti harjoittelun määrästä ja säännöllisyydestä. Oppilaani on oppinut treenaamaan.

On tieteellisesti todistettu, että soittotaidon ja aivorakenteiden välillä on vahva yhteys. Tulosten mukaan koululaiset, jotka saavat musiikin opetusta ja harjoittelevat säännöllisesti, suoriutuvat paremmin verbaalisissa muistitehtävissä, matematiikassa ja luonnontieteissä. Lisäksi he ovat kurinalaisempia ja ystävällisempiä.

Musiikin harjoittelu vaikuttaa anatomisiin, fysiologisiin ja tiedollisiin ominaisuuksiin.

Myös omien taitojen, tietojen ja strategioiden tiedostaminen kehittyy huomattavasti.

Miksi näitä tietoja ei oteta huomioon suunniteltaessa lasten kasvatusta ja koulutusjärjestelmää? Miksi taito- ja taideaineet

Lähetysjuhlilla Poutanen toimii liturgina Maailmojen messussa, jonka perusajatuksena on kehittää suomalaista jumalanpalvelusta kutsuvammaksi, avoimemmaksi ja rukouksellisesti monipuolisemmaksi. Tavallisen messun kaavaan haetaan musiikillisesti uutta

Tilaa lehti, josta saat voimaa ja iloa.

Samaan aikaan verkossa Kotimaa24.fi

on ajettu marginaaliseen asemaan? Miksi musiikkiopistojen pitää taistella olemassa olostaan?

Jos minä olisin Suomen Tärkein Päättäjä, tekisin kaikkeni, että musiikkia opetettaisiin kaikille lapsille – ja paljon.

Koulurauhan parantamiseen käyttäisin musiikkia. Syrjäytymisen ehkäisemiseen käyttäisin musiikkia. Kehittäisin musiikkiopistoja entisestään ja avaisin lapsille ovet musiikin ihmemaahan.

Keskustelu rangaistuksista olisi turha, jos kaikilla olisi mahdollisuus toteuttaa itseään, tutustua kauneuteen ja kokea musiikkimaailman ihmeitä soittamalla ja laulamalla.

virettä. Esimerkiksi virsiä on sovitettu maailmanmusiikin suuntaan.

Lauantaina järjestettävässä messussa on mukana muun muassa botswanalainen kuoro, pakistanilainen bändi sekä sudanilaisia laulajia. Saarnan pitää pakistanilaissyntyinen luterilainen pappi Ramez Ansara ja ehtoollisavustajiksi on pyydetty maahanmuuttajia.

Ei rekisteröidyssä parisuhteessa eläminen ole este vihityksi tulemiselle tai pappina toimimiselle, jos muut kriteerit täyttyvät.

Piispa Irja Askola Kotimaa24.fi -uutiset

Usein ainoastaan uskonnolliset kannat mielletään arvovärittyneiksi ja kuvitellaan, että uskonto koulusta poistamalla voidaan kasvatukselle luoda ideologisesti tyhjä tila.

Kasvatustieteilijä Saila Poulter Kotimaa24.fi –uutiset

Facebookissa yksi opettaja sanoi, että hänen koulussaan on 120 oppilasta ja jos yksikin

Ensi syksynä Suomen Lähetysseuran kautta Kambodzaan lähtee parisuhteensa rekisteröinyt miespari. Lähetit ovat menossa kehitysyhteistyön tehtäviin. Toinen läheteistä vihitään myös papiksi Helsingissä kokoontuvilla Lähetysjuhlilla 9. kesäkuuta.

Lähetysseuran johtaja Seppo Rissasen mukaan kyseessä ei ole kannanotto tai provokaatio vaan rekrytointi, jossa avoimeen työpaikkaan haettiin

kieltää Jeesus-säkeistön, sitä ei lauleta.

Runoilija Anna-Mari Kaskinen Kotimaa24.fi -uutiset

Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Helsingin messukeskuksessa 7.-9.6.2013. www.lahetysjuhlat.fi

Lahjaksi huivi! taustaiset ihmiset. He pelkäävät toisia uskovaisia ja heidän sanomisiaan sekä taivaspaikan meVaikuttavien lukuelämysten lisäksi 500:lle ensimmäiselle nettämistä heidäntilaajalle silmissään. lahjaksi upea italialainen kukkakuvioitu huivi (arvo 23,00 €).

Vuokko Ilola Kotimaa24.fi -blogissa

Blogeissa

Tilauskortti

Asialla ovat kiinalaiset, venäläiset ja myös EU-maiden asukkaiden omistamat mukavuuslipun alla purjehtivat isot alukset. Ne ryöstökalastavat Länsi-Afrikan rannikolla. Se on tuhonnut sukupolvelta toiseen periytyneen elinkeinon.

Ilkka Sipiläinen suomenkuvalehti.fi -blogissa

Mitä he (vanhoillislestadiolaiset) pelkäävät? Sen tiedämme kertomattakin me kaikki vl-

Soitin äsken rakkaalle ihmiselSoittamalla le sairaalaan. Häntä harmitti, kun ei ollut saanut palvelukodin rollaattoria mukaansa. Sii- Sähköpo stilla: hen kun on liimattu tarra, josta voi tarkistaa oman nimensä.

020 754 2333

tilauspalvelut@kotimaa.fi

parasta mahdollista työntekijää. Rissanen muistuttaa, että lain mukaan työnantaja ei voi udella työnhakijan parisuhdeasioita. ”Lähetysseurassa pidetään kiinni syrjimättömyydestä ja se noudattaa rekrytoinneissaan vallitsevaa työlainsäädäntöä”, Rissanen sanoo.

Kotimaa24:n tavoittama lähettipari ei halunnut vielä tässä vaiheessa kommentoida asiaa.

Olli Seppälä / Kotimaa24.fi

Nyt lehtipisteissä.

Toipuminen alkaa totuudesta

EEVIRIITTA KUKKONEN:

Tietokoneella papin puheille Nero-kissa pelasti oravan Kuonoterapiaa ikä-ihmisille

OLEN RUKOUKSIN KANNETTU

Teemu Kakkuri Kotimaa24.fi -blogissa

Tänään kävi onni: tajusin, että lintu oli aivan etumaisessa pensaassa ja hiivin varovasti tarkkailuasemiin.

Erika Kallio espoonseurakunnat.fi -blogissa

www.askellehti.fi Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

Ihmeitä tekevä musiikki

lisempi yhteiskunta meillä on”, Poutanen sanoo.

Lähetysjuhlat on kirkon kansainvälisen toiminnan laajin vuotuinen tapahtuma. Kattavan musiikkitarjonnan lisäksi luvassa on keskustelua muun muassa lähetystyöstä, kehitysyhteistyöstä ja kirkkojen roolista kestävän rauhan luomisesta vihollisten välille.

Juhlilla on myös lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa. Messukeskuksessa on oma poikien ja tyttöjen lava ja nuorten ohjelma toteutetaan Agricolan kirkolla. Siellä esiintymislavalle nousevat Uuden Musiikin Kilpailussa kunnostautunut Great Wide North sekä Idän Ihmeet, Kaemo ja Ruudolf.

Lähetysseura siunaa läheteiksi miesparin

6 | KESÄKUU 2013 7.50 €

Maailmojen messun kehittäjä Sakari Löytty (mikrofonin ääressä) jammaili maaliskuussa 2012 Espoonlahden nuorisotilassa Sodessa. Daniel Piedrahita ja Pascual Soton (edessä oikealla) soittivat latinorytmejä.

pyydetty maahanmuuttajia.

Messua on Espoossa vietetty aiemmin Olarissa ja Matinkylässä. Idean isä on muusikko Sakari Löytty, joka on tehnyt Sibelius-akatemialle tohtorintutkimuksen namibialaisen kansanmusiikin käytöstä jumalanpalveluselämässä.

U S K O S TA , TO I V O S TA J A R A K K AU D E S TA

Pertti Poutanen

Nuoret juhlivat fiksusti

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

Olen toista kautta yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Toimin myös Olarin seurakuntaneuvostossa ja Espoon hiippakuntavaltuustossa.

”Mitä enemmän kirkko vastustaa rasismia, sitä turvallisempi yhteiskunta meillä on.”

Espoonlahden kirkkoherra Jouni Turtiainen on vetänyt yhteisen kirkkovaltuuston lähetystukipäätöksestä tekemänsä kirkollisvalituksen pois Helsingin hallinto-oikeudesta ennen valtuuston viime viikon kokousta. Edellisellä viikolla Espoon yhteinen kirkkoneuvosto totesi, että Turtiaisella ei ole asiassa valitusoikeutta.

4

Matti Finskas Lauantaina järjestettävässä messussa on mukana muun muassa botswanalainen kuoro, pakistanilainen bändi sekä sudanilaisia laulajia. Saarnan pitää pakistanilaissyntyinen luterilainen pappi Ramez Ansara ja ehtoollisavustajiksi on

Turtiainen peruutti valituksen

Nuoret juhlivat loman alkua Espoossa pääosin hyväntuulisesti ja asiallisesti. Rannoilla, kallioilla ja niityillä kokoontui jopa useiden satojen nuorten porukoita. Suuremmilta järjestyshäiriöiltä vältyttiin ja vain muutama nuori tarvitsi apua liian juhlimisen vuoksi.

Nuorten apuna oli lauantai-illan ja yön aikana noin 40 aikuista: Espoon seurakuntien ja kaupungin nuorisopalvelujen työntekijöitä sekä Suomen punaisen ristin, Johanniittojen ja seurakuntien Saapas-vapaaehtoisia.

Viikon kasvo

Jani Laukkanen

Suvelan kappelille lykkäystä

5

AVOIMET OVET KOKO KESÄN ma ja ke 15-18

Peliongelmiin on ratkaisuja.

Tieto- ja tukipiste pelaajille ja läheisille. Tule keskustelemaan sinulle sopivista ratkaisuista työntekijöiden ja/tai muiden samaa kokeneiden kanssa.

Tiltti | Kaisaniemenkatu 2b, 3.krs | 00100 Helsinki

www.tiltti.fi

Kunnossa kaiken aikaa On opintolinja sinulle, joka olet kiinnostunut hyvinvoinnistasi ja jaksamisestasi.

Linja tarjoaa puitteet, joissa on mahdollista voimaantua Jumalan huolenpidon kannattelemana, ohjaajilta ja ryhmältä tukea saaden sekä itseä kuulostellen. Päivittäinen ohjelma koostuu raamatunopetuksesta ja hartauselämästä sekä monipuolisesta fyysisestä harjoittelusta. Lisäksi luentoja, yhdessä tekemistä ja retkiä.

Eniten saat itsellesi hyvää oloa osallistumalla koko syksyn mittaiselle linjalle. Jos elämäntilanteeseesi sopii lyhyempi opintojakso, voit opiskella myös kahden viikon mittaisilla teemallisilla moduuleilla. Hakuaika on nyt! www.sro.fi/kuka Lisätietoja antaa linjan vastaava opettaja Elina Lamminmäki, elina.lamminmaki@sro.fi,p. 040 451 6781.

KOTILÄÄKÄRI ● KOTISAIRAALA ● SENIORIPALVELUT

Vain soitto ja lääkäri tulee kotiisi 020 7419970 Tarjoamme ihmisläheistä hoitoa koko perheelle pääkaupunkiseudulla.

Kutsu kokenut lääkäri tai hoitaja kotiisi hoitamaan lastasi, lähimmäistäsi tai itseäsi. Hyödynnä sairauskulu- ja lapsivakuutukset. Soita Lähilääkärille!

Suomen vanhustenhoito on suhteellisen hyvällä tolalla mutta reippaan remontin tarpeessa, tietää geriatrian dosentti Harriet Finne-Soveri.

S

Teksti Janne Villa Kuva Jani Laukkanen

uomalaisten ikärakenne on nopeassa muutoksessa. Suuret ikäluokat elävät edeltäviä sukupolvia vanhemmiksi. ”Kaikissa länsimaissa pohditaan, kuinka sosiaali- ja terveyspalve-

Vapaaehtoistyö on sivistyksen merkki. Palvelutaloissa ja laitoksissa asuville on ratkaisevan tärkeää päästä ylös vuoteesta, Harriet Finne-Soveri sanoo.

Suomi varautuu vanhenemiseen

.tirakaawww.lahilaakarit. lihal.www www.lahilaakarit.

6

lut pitäisi rakentaa niin, että vanhustenhoidon kustannusten nousu olisi mahdollisimman vähäinen”, sanoo vanhuuden sairauksiin erikoistunut lääkäri Harriet Finne-Soveri.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevän Ikäihmisten palvelut -yksikön johtajan mielestä kaikki ongelmat voidaan ratkoa, kun toimitaan järkevästi yhteistyössä ja halutaan aidosti saada aikaan muutos. ”Mikään tuuli ei ole suotuisa laivalle, jos laiva ei tiedä, minne se on menossa. Mutta jos laivassa tiedetään, minne ollaan matkalla, aina löytyy jokin reitti. Meillä täytyy olla selkeä käsitys siitä, mikä on vanhusten hoidon päämäärä, ja uskallus kulkea sitä kohti.”

Eläkkeelle siirtyvien hyväkuntoisten henkilöiden suuri lukumäärä on uusi ilmiö. Vain harvat ja valveutuneet vapaaehtoisjärjestöt ovat tajunneet tämän terhakkaan joukon resurssit aktiivisina toimijoina eikä vain toiminnan ja auttamisen kohteina. ”Meneillään on ajattelun muutos. Kuva vanhenevasta henkilöstä hauraana hoidon ja hoivan kohteena on monipuolistumas-

sa. Iäkäs henkilö nähdään objektin sijasta subjektina. Hänen omat voimavaransa, itsenäinen päätöksentekonsa ja elämänlaadun ylläpitäminen ovat astuneet kuvaan.”

Nyt mietitään, miten iäkkäitä voitaisiin auttaa asumaan kodeissaan mahdollisimman pitkään.

Iäkkäille pyritään tarjoa­maan mahdollisuus valita, missä asua ja elää, sekä tukea tämän valinnan toteutumista. Useimmat haluavat asua ja elää, sekä tukea tämän valinnan toteutumista.

Harriet Finne-Soverin mielestä erityisesti muistisairaiden kotihoitoa on kehitettävä radikaalisti. Samalla on parannettava omaisten tukijärjestelmää. He ovat usein uuvuksissa, eivätkä jaksa pitää iäkästä kotona ilman kunnon tukea.

”

Vanhusten parissa toimiville vapaaehtoisille on nyt suuri sosiaalinen tilaus.”

Harriet Finne-Soveri

”Systeemi hajotettiin tuusan nuuskaksi, kun kunnat ulkoistivat eri toimijoille kodin hoitamisen, siivous-, ateria- ja kuljetuspalvelut sekä ylipäätään kaikki ulkoistettavissa olevat palvelut. Toimijoiden joukko on laajentunut farmaseutteihin, hoivaavustajiin ja omaishoitajien sijaishoitajiin.” ”Ihmistä ja hänen kotiaan hoitaa aiempaa suurempi joukko entistä lyhyemmän ajan kerrallaan. Iäkkäät ovat jo vuosia toivoneet vähemmän käyntejä ja enemmän aikaa.”

Kotihoidon asiakkaista ja palvelutalojen asukkaista moni viettää päivänsä pääsääntöisesti yksin tai kokee itsensä yksinäiseksi.

Vaikka yksinäisyys vaivaa valtavan suurta ikääntyneiden joukkoa, se ei ole mikään luonnonlaki. Asialle on tehtävissä paljonkin hoitajien ja muiden työntekijöiden sekä vapaaehtoistyöntekijöiden organisoimisen avulla. ”Uusien ihmissuhteiden solmiminen ja aiempien ylläpito ovat osa täysipainoista elämää. Se on mahdollista silloinkin, kun sanat ovat kateissa. Tarvitaan vain riittävästi tilaisuuksia toisten ihmisten kohtaamiseen. Mahdollisuus sosiaaliseen vuoro-

vaikutukseen on järjestettävissä missä tahansa, riippumatta palvelujen järjestäjätahosta”, Harriet Finne-Soveri muistuttaa.

Kaikkien kynnelle kykenevien kannattaa liikkua ja hakeutua aktiivisesti ihmisten seuraan, niin kauan kuin se vain suinkin on mahdollista.

Tulevaisuudessa internet, sosiaalinen media ja teknologia voivat helpottaa yksinäisyyden ja eristymisen kokemusta ainakin niillä iäkkäillä, jotka kykenevät käyttämään uusimpia kommunikointivälineitä.

Ehkäpä etähoitaja aloittaa jonakin päivänä vanhusten virtuaalisen jumppatunnin tai terapiaryhmä kokoontuu kotitietokoneiden äärellä skypen kautta. Uusista innovaatioista voi olla paljon iloa ja hyötyä. Ihmisen aitoa läsnäoloa kasvokkain kaivataan kuitenkin yhä kipeästi. ”Vapaaehtoistyöntekijöillä on ihan varmasti tulevaisuudessa kasvava rooli. Kunnilla on lakisääteinen tehtävänsä järjestää peruspalvelut, mutta kaikkiin inhimillisiin tarpeisiin ei voi vastata verovaroilla.”

Järjestöjen kautta toimivilla sosiaali­ alan ammattilaisilla ja vapaaehtoisilla on oma kenttänsä, jota kunnan ja yksityisen sektorin toimijat eivät korvaa.

Kuka?

Kuka?

Harriet Finne-Soveri, 60, LTT, geriatrian dosentti.

Ikäihmisten palvelut -yksikön johtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Tutkinut Vanhenemiseen varautuvaa kaupunkia (THL 2012), vanhusten koti- ja laitoshoitoa ja kipua.

Vuoden geriatri 2006.

Harrastuksia?

Liikunta, kirjoittaminen, draama, kirjallisuus, viinit.

Motto?

Jos laivassa tiedetään, minne ollaan matkalla, aina löytyy jokin reitti.

”Vanhusten hoitamisessa kaikille tekijöille on tilaa, tarvetta ja oma tärkeä paikkansa. Vapaaehtoistyön ohjaajien kanssa toimiessani olen nähnyt, että heillä on kiteytynyt ja kirkastunut hyvin oma roolinsa suhteessa avun tarvitsijoihin ja kunnallisiin toimijoihin”, Harriet Finne-Soveri kiittää.

Vanhustyön palkittu asiantuntija Harriet Finne-Soveri näkee, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on parinkymmenen vuoden aikana muuttunut letkeämmäksi ja epämuodollisemmaksi.

Toisaalta rahakeskeiset, kovat ja nuoruutta palvovat piirteet ovat korostuneet kulttuurissamme.

Vapaaehtoistyö on yksi merkki siitä, ettei vanhuksista välittämistä ole ulkoistettu yhteiskunnalle. ”On osa jokaiseen sivistysvaltioon kuuluvaa kansalaissivistystä, että me huolehdimme myös vapaaehtoisesti sellaisista ihmisistä, joiden eväät ovat pienemmät kuin itsellä.” ”Joillekin voi käydä niinkin, että auttamisesta saa myös omaan elämään merkitystä ja sisältöä, mikä on äärettömän tärkeä asia.”

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

.anotok aotioh ätsiehkotona. älsimhI Ihmisläheistä hoitoa kotona.

Ihmisläheistä hoitoa

7

Piditkö lukemastasi?

Menovinkit

www.laatulehdet.fi/esse-4

Elfvikissä tapahtuu

Kerro mielipiteesi Essestä ja osallistu kilpailuun! Vastaa

Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi. Kotipalveluiden perushinta on 35 €/h ja fysioterapian 70 €/h. Tilaa maksuton kartoituskäynti jo tänään!

Soita ja kysy lisää: Debora Kotihoito 010 320 8844 www.debora.fi

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

KOTILÄÄKÄRI ● KOTISAIRAALA SENIORIPALVELUT

Kotihoiva, välittävää huolenpitoa 020 7419970 Iäkkäille asiakkaille Kotihoito-palvelumme tarjoaa henkilökohtaista ja välittävää huolenpitoa ja hoitoa asiakkaan tarpeiden mukaan.

Hyödynnäsairauskuluvakuutukset.

Soita Lähilääkärille!

Tapahtumatiedot

✚✚ Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) on liitooravista kertovan Papanamaan kartta -näyttelyn lisäksi: ✚✚ To 6.6. klo 18.30–24 koko perheen tapahtuma Alkukesän lintuyö. Aluksi on maksuton lasten luontoretki klo 18.30. Maksullinen ohjelma, joka sisältää muun muassa musiikkia, lintuvisailun, arpajaiset ja ruokailun, alkaa sisällä klo 20. Klo 22 lähdetään eripituisille yölaulajaretkille oppaan johdolla. Osallistumismaksu on aikuisilta 12 e ja lapsilta 5 e, perhemaksu kuitenkin enintään 30 e. Tilaisuuden tuotto käytetään Villa Elfvikin luontotalon toiminnan tukemiseen. Järjestää Villa Elfvikin ystävät ry. ✚✚ Pe 7.6. klo 22.30–01.30 lepakkoretki Laajalahdelle. Lähtö Villa Elfvikin pihalta klo 22.30. Mukaan taskulamput ja retkieväät. ✚✚ Su 9.6. klo 10.30–12.30 Seikkailujen metsä – koko perheen luontoretkellä kuljetaan lasten ehdoilla. Retkelle lähdetään klo 10.30 luontotalon pihalta. Ota mukaan pienet eväät ja pukeudu säänmukaisesti. ✚✚ Su 9.6. klo 16 Teatteri Pensas on Yleisön armoilla. Improvisaatioesityksessä näyttelijät heittäytyvät tyhjän päälle ja tekevät runoja, kohtauksia ja tarinoita yleisön antamista, luontoon liittyvistä aiheista. Lisätietoja: www.pensas.org.

Historian havinaa ✚✚ Ke 12.6., ke 19.6. sekä ke 26.6. klo 14.30 Finnsin vanhan kansanopiston parkkipaikalta (Finnsinmäki 4) lähtee Espoon kaupunginmuseon järjestämä opastettu yleisökierros Mankbyn kaivausalueelle. Se on Espoon kartanon metsässä oleva ainutlaatuinen keskiaikainen kyläkokonaisuus, joka on säilynyt koskemattomana vuodesta 1556, ja jota on tutkittu vuodesta 2007 lähtien. ✚✚ Ke 12.6. klo 18 Aurorakodin pysäköintipaikalta (Träskandanristi 2) on lähtö Träsk­andan kartanopuiston iltakävelylle. Ympäristökeskuksen järjestämällä retkellä tutustutaan kartanopuiston monimuotoiseen puustoon ja kiehtovaan historiaan.

Monenlaista mukavaa www.lahilaakarit. .tirakaawww.lahilaakarit. lihal.www

.anotok aotioh ätsiehkotona. äkotona. lsimhI Ihmisläheistä hoitoa www.lahilaakarit. Ihmisläheistä hoitoa Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

8

Dr. Evl vastaa

Onko todella niin, että uskova puoliso ”pyhittää” puolisonsa?

Eli onko aviopuolison mahdollisuus pelastua vaimonsa/miehensä uskon kautta, vaikka itse ei uskoisikaan? Entä miten kristinusko suhtautuu siihen, että valitsee kumppanikseen henkilön, joka ei usko?

Uskonasioita

Nimimerkki Uskonasioita viittaa todennäköisesti 1. Korinttilaiskirjeen 7 lukuun, jakeisiin 12–16.

Dr. Evl otti yhteyttä raamattueksperttiin Uuden testamentin dosentti, TT, Niko Huttuseen, joka valotti eroa ”Herran

✚✚ La 8.6. klo 10–15 Tapiolan keskustassa on kirpputori Unicefin hätäavun hyväksi.

lähetetään viimeistään

kymmenen päivää ennen Myyntipailehden ilmestymistä kat jaetaan osoitteeseen Stockmanesse.menovinkit@kotimaa.fi. nin edessä Toimitus ei takaa, että kaikki klo 9.30 läh- lähetetyt tiedot julkaistaan. tien. MuTilaisuuksiin on vapaa pääsy, kaan oma ellei pääsymaksua mainita. pöytä, joka on siivottava pois lähtiessä. Paikkamaksu 10 e sisältää päivän paikoituksen Kaupinkallion parkkihallissa.

Seuraavat kirpputorit 13.7. ja 10.8., sateen sattuessa siirto viikolla eteenpäin. Lisätietoja: Elisabet Likki, p. 040 763 4546. ✚✚ Ti 11.6. kulttuurikeskuksen ulkoilmanäyttämö Amfilla (Kulttuuriaukio 2) kaupunkitansseissa on tarjolla ilmaista paritanssiopetusta, johon voi lähteä mukaan ilman ennakkoilmoittautumista, tanssiparia tai tanssitaitoja. 11.6. valssi ja 18.6. foksi. ✚✚ Ke 12.6. klo 10–12 sekä 13–15 Talomuseo Glimsissä (Glimsintie 1) Kädentaitojen keskiviikon työnäytöksessä kehrätään villaa ja kerrotaan villan matkasta lampaasta langaksi. Suomalaisia maatiaislampaita on paikalla koko päivän. Ryhmille ennakkovaraus on välttämätön.

Keskiviikkoisin Glimsiin on vapaa pääsy.

Taidetta tarjolla ✚✚ Ma 10.6. – su 16.6. Galleria Espoonsilta (Virastopiha 3) on kansainvälisen art­ expon (itsliquid.) näyttämö. Mukaan valitut taiteilijat ympäri maailmaa kerääntyvät galleriaan video- ja valokuvataiteen sekä maalausten pariin. Avajaiset ma 10.6. klo 16. Avoinna joka päivä klo 16–19. ✚✚ Su 16.6. saakka Galleria Aarnissa (Ahertajantie 5) on esillä Mollu Heinon maa­ lausten näyttely Syvä. Taiteilija on tavattavissa su 16.6. klo 15. Aarni on avoinna ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17. ✚✚ Su 1.9. saakka Gallen-Kallelan Museossa (Gallen-Kallelan tie 27) sukelletaan nuoren Axel Gallénin ja pohjoismaisen taiteilijaveljeskunnan villeihin opiskeluvuosiin Pariisissa 1800-luvun lopussa.

Näyttelyssä Suomi-poika ja puuromaalari – Pohjoismaiset taiteilijaboheemit esittäytyvät Elin Danielson-Gambogi, Carl Dørnberger, Albert Engström, Akseli Gallen-Kallela, Sven Jørgensen, Eero Järnefelt ja Emil Wikström. Avoinna päivittäin 11–18, liput 4–8 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

hin tulisi suhtautua? Huttusen mukaan Paavali ikään kuin ”keskustelee” ja pohtii eettisiä ongelmia ja esittää niihin ratkaisuja.

Paavali pohdiskelee kristityn ja ei-kristityn avioliittoon liittyvää problematiikkaa. Dr. Evl:n mukaan kyseisestä kohdasta käy ilmi, että Paavali ei tuomitse ns. seka-avioliittoja, jossa kumppanit edustavat erilaista vakaumusta. Tämä on ollut myös pääsuuntauksena kristinuskossa Paavalin jäl-

keen, vaikkakin yhteinen kristillinen vakaumus tuo avioliittoon monia etuja esimerkiksi lasten kasvatuksen suhteen.

Paavali myös sanoo, että eiuskova on uskovan puolisonsa pyhittämä. On vaikeaa sanoa tarkalleen, missä määrin tämä koskee myös ei-uskovan lopullista pelastusta – etenkin kun Paavali näyttää viittaavan pyhyydellä ennen kaikkea jälkeläisten syntymiseen. Lopulta tämäkin asia näyttää Paavalin mukaan olevan korkeammas-

✚✚ Dr. Evl ja hänen lemmikkinsä muistuttavat Austin Powers -elokuvista tuttua kollegaa Dr. Eviliä. Kumpaakin hahmoa kiinnostavat pahuuteen liittyvät kysymykset, mutta Dr. Evl kokee olevansa hyvisten puolella. Katso koko vastaukset osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi/dr-evl

Liian kiltti tyttö

P

unaiseen paitaan pukeutunut tyttö juoksee huoneen poikki ja hyppää käkättäen vatsalleen säkkituolin päälle. ”Olen tänään niin iloinen, en tiedä miksi.”

On alkamassa Hiljaisten tyttöjen ryhmän tapaaminen Olarin nuorisotila Kulmassa. ”Ryhmään haettiin kilttejä tyttöjä. Niitä, jotka ovat tunnollisesti paikalla, eivätkä herätä huomiota”, kertoo Olarin seurakunnan varhaisnuorisotyönohjaaja Taru Hytönen.

Ryhmät toteutetaan Espoon seurakuntayhtymän Korsi-projektin rahoituksella. Keväällä ryhmiä kokoontui kaksi, ensi syksynä aloittaa neljä ryhmää. Mukaan otetaan neljäs ja viidesluokkalaisia tyttöjä koulukuraattorien ja luokanvalvojien suositusten perusteella.

Kouluilta on tullut paljon kyselyitä Hiljaisten tyttöjen ryhmistä ja palaute niin vanhemmilta kuin lapsiltakin on ollut positiivista. Tavoitteena on rohkaista tyttöjä kertomaan mielipiteistään sekä tunteistaan.

Ryhmän vetäjä Laura Iivonen-Mellais sanoo, että ryhmässä on opeteltu sanomaan ei.

Espoon seurakunnat

Dr. Evl vastaa lukijoiden lähettämiin kysymyksiin Lähetä kysymyksesi osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/dr-evl

sanan” ja Paavalin omien sanojen välillä.

Kyseisestä kohdasta käy ilmi, että kyseessä ei ole ”Herran sana” eli Kristuksen käsky, vaan ennemmin Paavalin oma mielipide. Huttusen mukaan ”Herran sana” viittaa historiallisen Jeesuksen sanoihin. Paavalin kirjeet ovat evankeliumeita varhaisempia. Vaikka Paavali ei käyttänytkään meidän tuntemiamme evankeliumeita lähteenään, on kyseessä kuitenkin sama traditio kuin evankeliumeissa.

Entä sitten Paavalin omat sanat, joihin yllä olevassa kohdassakin viitataan. Miten nii-

Hiljainen ja kiltti. Ryhmässä tyttöjä kannustetaan olemaan oma itsensä ja sanomaan ei. Kuvan henkilö ei liity aiheeseen.

sa kädessä.

Kolmanneksi Paavalin ohjeessa näkyy hyvän maalaisjärjen käyttö. Jos yhteiselämä sujuu seka-avioliitossa hyvin, voidaan sitä jatkaa. Jos sen sijaan ei-kristitty puoliso ei halua enää elää kristityn kanssa, voidaan avioliitosta erota. Jumala on lopultakin kutsunut ihmiset elämään rauhassa keskenään.

Tarjolla

”Tytöille on muodostunut käsitys siitä, että he itse voivat vaikuttaa nykyhetkeen sekä tulevaisuuteensa.

Heitä on kannustettu olemaan oma itsensä, ulkoisista odotuksista välittämättä.”

Kevään aikana jokainen ryhmäläinen on koonnut voimaboksiin tunteita ja ajatuksia. Boksin avulla tunteisiin voi halutessaan palata. Eikä sen sisään saa katsoa kukaan muu.

Hiljaiset ja kiltit jäävät usein yksin pahan olonsa kanssa, koska ongelmat eivät purkaudu ulospäin. Aikuiset uskovat, että tunnollinen lapsi tulee pärjäämään elämässä.

Hiljaisten tyttöjen ryhmän toinen vetäjä Siru Valli toteaa, että ryhmässä tytöt ovat etsineet ja pohtineet omaa arvokkuuttaan. ”Olen oppinut, miten sanotaan ei, jos joku pyytää sellaista, mitä en halua”, eräs ryhmän tytöistä sanoo.

Toinen jatkaa, että tunteiden näyttäminen on tärkeää. Silloin muut pystyvät lohduttamaan, kun tietävät, miltä toisesta tuntuu.

Toimittajalta

Omien hyvien puolien kertominen on tytöille vaikeaa. Kysymys ”missä olet hyvä” odottaa vastaustaan pitkään. Lopulta joku uskaltautuu sanomaan hiljaa: ”Olen hyvä keksimään satuja”. Toinen ryhmäläinen jatkaa, että on hyvä pitämään salaisuuden. Yksi sanoo, että on hyvä kantamaan muiden huolia ja pahaa oloa.

Yleisesti ottaen tottelevaisuus ja tunnollisuus ovat tyttöjen ongelmia. Pojille rajojen ylittäminen ja villi käytös on hyväksyttävämpää. ”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta”, sanoo sosionomidiakoniksi opiskeleva Valli.

Hän painottaa, että varhaista puuttumista tarvittaisiin yhteiskunnassa enemmän. Puuttumalla jo ala-asteella lapsen ongelmiin voitaisiin välttää suuremmat vaikeudet murrosiässä. Usein asiat saavat liian pitkään mennä omalla painollaan. ”Sitten vasta korjataan, kun ihminen on mennyt rikki.”

Teksti Maaret Väkinen Kuva Rodeo

Noora Wikman | määräaikainen toimittaja

Ensimmäisen maailman sää Kesä on suomalaisille kiihkeintä sääkeskustelujen aikaa. Tai siis säästä valittamisen aikaa.

Mikään muu vuodenaika ei herätä yhtä kiihkeitä tunteita säätä kohtaan kuin kesä. Syksy on vain ohimenevä valmistautumisvaihe matkalla talveen, jonka kärvistelemme sisulla ja toppavaatteilla.

Mutta se kesä. Ensin kevät alkaa liian aikaisin tai liian myöhään, sitten sataa liikaa ja on liian kylmä.

Mikäli helle sattuisi eksymään näille leveysasteille, suomalainen tuskastuu. Loppuisi jo tämä tukahduttava kuumuus!

Syyllistyn itsekin säästä valittamiseen. Työmatkapyöräilijälle väärin arvioitu lämpötila, tuulen purevuus tai sateen todennäköisyys kostautuvat nopeasti, ja täytyyhän sitä heti työkaverille kommentoida.

Oman loman kohdalle sattunut kolea sadesää

harmittaa, kun mökillä olisi pihahommia, uusi uimapatja odottaa toimettomana paketissa ja etelän äkkilähdötkin on loppuunmyyty.

Yhdistän sään aiheuttaman mielipahan netissä viihtyville tuttuun First world problems -ilmöön.

Ensimmäisen maailman ongelmat ovat etuoikeutettujen länsimaisten ihmisten turhautumisen ironisia purkauksia. Tyyliin: Läppärini akku ei kestä Avatarelokuvan katsomista, eikä kesämökilläni ole sähköjä.

Seuraavan kerran, kun sade on yllättänyt minut työmatkalla ja saavun toimistolle läpimärkänä, yritän muistaa laittaa asioita oikeaan mittasuhteeseen. Ainakin minulla on työpaikka, kulkuväline ja useampi vaatekerta.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

släheistä hoitoa kotona.

esse.menovinkit@kotimaa.fi

9

Kiperiä kysymyksiä lähetystyöstä Lähetystyötä on tehty reilusti yli sata vuotta. Mitä on saatu aikaan ja miksi kirkko käyttää siihen edelleen rahaa?

Teksti Kaisa Halonen Kuva Salla Matilainen/Suomen Lähetysseura

L

10

Pitäisikö lähetystyö lopettaa? ”Kysymys siitä, tarvitaanko lähetystyötä, on yhtä absurdi kuin se, että kysyisi, tarvitaanko kirkkoa. Lähetystyö ei ole mitään muuta kuin ulkomailla tehtävää kirkon työtä. Jos kirkko Suomessa julistaa ja palvelee, samalla lailla se toimii myös ulkomailla”, sanoo Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Maria Immonen. ”Jos vaaditaan lähetystyön lopettamista vetoamalla siihen, että kehitysyhteistyö riittää, voidaan ihan yhtä hyvin vaatia kirkonkin lopettamista. Onhan meillä jo sosiaalitoimistot ja koululaitos.”

Lähetystyö-termistä Immonen kyllä luopuisi mielellään, sillä siihen liittyy hänen mukaansa paljon ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Lisäksi edelleen on tahoja, jotka toimivat lähetystyön nimissä epäeettisesti. ” Meille olisi täysin vierasta lyödä ihmisiä Raamatulla päähän tai käännyttää apua hakevia, vaikka jotkut ehkä toimivatkin niin ja kutsuvat sitä lähetystyöksi. Me kutsuisimme sitä hengelliseksi väkivallaksi.”

Lähetystyön sijasta Immonen puhuisi yksinkertaisesti kirkon työstä.

Mitä vaikutusta lähetystyöllä on?

Suomen Lähetysseuran ulkomaantyö alkoi Ambomaalta, nykyisen Namibian alueelta vuonna 1870. Sinne suomalaisen lähetystyön uranuurtaja Martti Rautanen perusti lähetysaseman, jolla toimi myös koulu ja klinikka. Edelleenkin Lähetysseuralla on Namibiassa työntekijöitä. Siksi Immonen ottaa mielellään Namibian esimerkiksi, kun häneltä kysytään, mitä hyvää lähetystyö on kehitysmaiden ihmisille tuonut.

Miksi lähetysjärjestöt tekevät kehitysyhteistyötä?

Suomen Lähetysseura on saanut ulkoasiainministeriön tukea kehitysyhteistyöhankkeisiinsa 1970-luvulta alkaen. Nykyisin ulkoministeriön tuki muodostaa vajaan neljäsosan Lähetysseuran tuloista – viime vuonna se oli 7,8 miljoonaa euroa.

Lähetysseuran kehitysyhteistyöhankkeet tavoittavat vuosittain vähintään 1,5 miljoonaa äärimmäisen köyhissä olosuhteissa elävää ihmistä. Joukkoon mahtuu esimerkiksi kambodzhalaisia perheitä, joissa on kehitysvammainen lapsi, kiinalaisia homoseksuaalisia prostituoituja ja zimbabwelaisia aids-orvoista huolehtivia isoäitejä. ”Hakeudumme aina niiden kaikkein heikoimpien ja syrjityimpien ihmisryhmien luo, jonne kukaan muu ei halua mennä”, Maria Immonen kertoo.

Immosen mukaan kehitysyhteistyö on samalla lailla lähetystyötä kuin julistus- ja seurakuntatyökin – ja on ollut alusta asti, vaikka sitä ei Martti Rautasen aikoina kehitysyhteistyöksi kutsuttukaan. ”Kirkko, joka vain puhuu, ei ole kirkko. Köyhimpien auttaminen ja ihmisarvoisen elämän tarjoaminen kaikille kuuluu kristilliseen identiteettiin.”

Joskus pelkällä puheellakin on vaikutusta. Immonen sanoo, että kristinuskon sanoma kaikkien ihmisten tasa-arvosta voi olla sorretuille ihmisryhmille tajunnanräjäyttävä.

Seesamilla ruokaa. Tansanialainen Christina Raymond on parantanut perheensä elintasoa seesamin viljelyllä. Sen ansiosta neljän lapsen äiti pystyy tarjoamaan lapsilleen toisenkin aterian päivässä.

”Nepalin hindulaisille kasti määrittelee koko elämän ja tulevaisuuden. Jos joku sanoo kadunlakaisijalle, että jokainen on yhtä tärkeä ja Jumalalle arvokas, se on mullistavaa.”

Millainen työ on tehokkainta? ”Kehitysprojekteissa pieni ja hidas on kaunista”, sanoo käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopistosta.

Hänen mielestään lähetysjärjestöjen vahvuus on se, että ne tekevät pitkäjänteistä työtä ruohonjuuritasolla paikallisten kirkkojen rinnalla. ”On tärkeää, että kehitystyötä tekevät ihmiset osaavat paikallista kieltä ja tuntevat kulttuurin. Nopeat ja isolla rahalla yhteisön ulkopuolelta tehdyt hankkeet eivät ole niin vaikuttavia.”

Vähäkangas huomauttaa, että suuri muutos voi olla kiinni yllättävän pienistä asioista. Jos äiti saa pienlainan avulla hankittua muutaman kanan, hän pystyy kananmunia myymällä rahoittamaan tyttäriensä koulunkäynnin. ”Kehittyvien maiden miljoonat pikkukoululaiset ovat avainasemassa. Koulutus antaa heille itsetuntoa, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja toivoa. Kun on toivoa, on syy pitää huolta itsestään. Se on ratkaisevaa esimerkiksi aidsin pysäyttämiseksi”, Vähäkangas sanoo.

Tyttöjen koulunkäynti on hänen mielestään hyvä esimerkki kehitysyhteistyön tuloksista.

”

Köyhimpien auttaminen ja ihmis­ arvoisen elämän tarjoaminen kaikille kuuluu kristilliseen identiteettiin.”

Maria Immonen

”Edelleen joissakin Aasian maissa joudutaan perustelemaan vanhemmille, miksi tyttöjä pitäisi kouluttaa. Tansaniassa, jossa protestanttista lähetystyötä on tehty toistasataa vuotta, harva perhe enää kyseenalaistaa tyttöjen koulutuksen merkitystä. Päinvastoin: vanhemmat ajattelevat koulutettujen tyttöjen olevan vanhuudenturva. Nykyisin Tansaniassa yläasteella on jo yhtä paljon tyttöjä kuin poikia.”

Miksei aidsia saada aisoihin?

Auli Vähäkangas on tutkinut muun muassa hiv/aidsia sukupuolen, häpeän ja sosiaalisen tuen näkökulmasta. Hän kertoo, että erilaiset aids-projektit ovat tuoneet Afrikkaan paljon rahaa, mutta varsinkin nopeat kampanjat ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. ”Käyttäytymisen ja asenteiden muuttaminen vaatii pitkäjänteistä rinnalla kulkemista ja kulttuurin tuntemista. Enää ei ole kyse siitä, etteivät ihmiset tietäisi, miten aids leviää, vaan asenteista, toiminnasta ja moraalisista ratkaisuista.”

”Aids-työssä on keskitytty toistakymmentä vuotta pääasiassa naisiin, mutta se on osoittautunut riittämättömäksi. Monissa maissa mies tekee päätökset seksuaaliterveyden kysymyksissä. Miehiä ei voi siis ohittaa, vaan heidät täytyy saada tuntemaan vastuuta puolisosta ja lapsista.”

Aidsista Afrikassa ei Vähäkankaan mukaan voi puhua vain pelkkänä sairautena. On puhuttava myös miljoonien ihmisten köyhyydestä, koulutusvajeesta ja sosiaalisista ongelmista, joita kaupungistuminen on lisännyt. ”Siihen nähden Afrikan aids-luvut ovat yllättävän pieniä.”

Kenen ehdoilla toimitaan?

Auli Vähäkangas on myös pappi ja ollut kymmenkunta vuotta lähetystyössä Tansaniassa. Hän on seurannut pääkaupunkiseudulla käytyä kädenvääntöä lähetysmäärärahojen jaosta siksikin, että hän oli aikoinaan Vantaankosken seurakunnan nimikkolähetti. ”Seurakunnat voivat Suomessa päättää omista linjauksistaan ja määritellä tukensa lähetysjärjestöille niiden mukaan. Itsenäisillä kolmannen maailman kirkoilla täytyy kuitenkin olla mahdollisuus tehdä omat päätöksensä, eikä niitä voi rahalla painostaa esimerkiksi naispappeus- tai homokysymyksissä. Mutta tässäkin korostaisin koulutuksen ja asennekasvatuksen merkitystä.”

Vähäkangas lisää, ettei kysymys seksuaalivähem-

mistöjen asemasta ole afrikkalaisille kirkoille päivänpolttava asia. ”Kirkot kamppailevat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Suomessakin puhutaan siitä, että kirkossa joudutaan leikkaamaan menoja, mutta Afrikassa jotkut kirkot saattavat joutua pudottamaan budjettinsa puoleen edellisvuotisesta.” ”Toinen kaikkeen vaikuttava tekijä on aids. Joillakin alueilla kuolleisuus on niin suurta, että pappien kaikki aika menee hautajaisissa. Kuolema, kärsimys ja sairaus ovat koko ajan läsnä.”

Tuhoaako lähetystyö alkuperäiskulttuureja?

Lähetystyötä on usein syytetty kulttuuri-imperialismista. Syytöksiin vastatakseen Maria Immonen palaa Martti Rautaseen. Rautanen oli lähetyssaarnaajan työnsä ohessa myös muun muassa kansatieteilijä ja raamatunkääntäjä, joka pyrki säilyttämään paikallista kulttuuria ja kehitti ndongan kirjakieltä. ”Edelleen Lähetysseuralla on hankkeita, joissa pyritään takaamaan vähemmistöryhmien lapsille mahdollisuus käydä kaksi ensimmäistä luokkaa koulua omalla äidinkielellään”, Immonen muistuttaa. ”Sitä paitsi on harhaluulo, että ennen lähetystyötä kaikki oli hyvin. Kaikki, mikä on alkuperäiskulttuuria, ei ole elämää kannattelevaa eikä pyhää. Mitä hyvää on esimerkiksi siinä, että vastasyntyneet tyttölapset hylätään kuolemaan? Jokaista kulttuuria on arvioitava ihmisoikeuksien näkökulmasta.”

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

ähetystyöstä on viime aikoina tullut kuuma puheenaihe. Ensin kiisteltiin siitä, millä perusteilla lähetysjärjestöjä tuetaan, sen jälkeen siitä, pitäisikö lähetystyö lopettaa kokonaan. Nyt annetaan puolustukselle puheenvuoro.

”Nykyisin Namibiassa lähes kaikki ovat kristittyjä.

Namibian valtio on yksi Afrikan menestystarinoista ja vakaimmista yhteiskunnista. Siellä on toimiva monipuoluedemokratia. Kaikki pääsevät kouluun ja saavat terveyspalveluita ja tarpeeksi ruokaa. Talous kasvaa ja tasa-arvo on niin pitkällä, että myös naiset voivat edetä yhteiskunnassa ja esimerkiksi vammaisista huolehditaan”, Immonen luettelee.

Ei tarvitse mennä kuin naapurimaihin löytääkseen esimerkkejä siitä, että toisinkin olisi voinut käydä: Etelä-Afrikassa kansakunta jakaantui kahtia, Angolassa koko valtio romahti. Immonen arvioi, että ilman Lähetysseuran työtä ja luterilaista kirkkoa niin olisi saattanut tapahtua Namibiassakin.

Lähetystyöntekijöillä oli Immosen mukaan merkittävä rooli myös Namibian itsenäisyyssodan aikana, kun maa erkaantui Etelä-Afrikan apartheid-hallinnosta. ”He asettuivat selkeästi sorrettujen ja vainottujen mustien afrikkalaisten puolelle. Sitä ei kukaan namibialainen unohda. Pelkkä läsnäolo ja puolen ottaminen konfliktissa oli julistus mustien ihmisarvon puolesta.”

11

Polkaisu hyvän asumisen puolesta Pyöräily- ja liikuntatapahtuma Tour De Kuninkaantie toteutui viime perjantaina toista kertaa. Lähtö, maaliintulo ja pihatapahtuma olivat Kuninkaankallion asumisyksikön pihamaalla, ja asukkaat huolehtivat niistä yhdessä henkilökunnan kanssa.

Hyvää asumista edistävän tapahtuman järjestivät Helsingin Diakonissalaitos, Espoon kaupungin eri toimialat sekä Sosiaalipyöräilijät -yhdistys. ”Saadessaan asunnon ihminen voi alkaa tehdä itselle tärkeitä asioita, kuten

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

harrastaa pyöräilyä ja mennä omaan kotiin suihkuun! Tätä kautta voi muutenkin alkaa kuntoutua esimerkiksi työelämään”, köyhyystutkija ja vannoutunut pyöräilijä Jouko Karjalainen Sosiaalipyöräilijät-järjestöstä sanoo.

(09) 8050 3800 arkisin klo 9–15 etunimi.sukunimi@evl.fi Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, 02770 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

Matilda Carlson ja Kaijus Varjonen

Kaijus Varjonen (oikealla) ojentaa Tour de Kuninkaantie t-paidan Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelälle.

LOMALLE VISBYYN Lähde koko perheen

PEPPI PITKÄTOSSUN VISBY 5 pv lento/laiva 21.7., 28.7., 4.8. laiva/lento 17.7., 24.7., 31.7.

559€

alk/aikuinen

269€

KOLMÅRDENIN HOTELLIMATKA 4 pv, Helsingistä. (bussi/laiva) Lähdöt to 27.6.-8.8.

alle 12 v. lisäv.

239€ 149€

OMATOIMINEN LENTOMATKA VISBYYN 4 pv, to-su: lähdöt to 4.7.-8.8.

5 pv, su-to: lähdöt su 14.-28.7.

469€ 299€

Seurakunnissa tapahtuu

Matilda Carlson

alk/aikuinen

255€ 149€

alle 12 v. lisävuoteessa

matkapojat.fi/riemulomat/visby

alk/aikuinen alle 12 v.

PÄIVÄ KOLMÅRDENISSA -RISTEILY 3 pv, lähtö Helsingistä, paluu Turkuun.

Lähdöt ma 17.6.-5.8.

109€ 99€

alle 12 v. lisävuoteessa

3 pv, Helsingistä. (laiva/lento) Lähdöt su 30.6.-28.7.

4 pv alk/aikuinen

Riemulomalle! alk/aikuinen alle 12 v.

Riemulomia myös Legolandiin!

Katso kaikki Riemulomamme matkapojat.fi/riemulomat

Katso kaikki matkamme ja varaa matkapojat.fi - EI TOIMITUSMAKSUA!

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min.

Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö • Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä.

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

KSI! A J ILAH RIPP

Kirkon Ulkomaanapu

Marakassi Perusta

12

13 90 1 KPL

2500

1750 Hannele Päiviö

Tuulen kutsu Kirja nuorelle. Kokoelma ajatuksia filosofeilta, runoilijoilta, pohtijoilta johdattaa elämän myötä- ja vastatuulissa.

17,50 (19,90)

Suomalaisia lauluja

2500

Kokoelmasta löytyy lauluperintömme komea kaari – Finlandia-hymnistä Sankareihin – sanoin, soinnuin ja melodioin.

F-KUSTANNUS

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Yhteiset tapahtumat

3400 Laura Voutilainen, Jore Marjoranta, Kristiina Brask ja Riki Sorsa

Yhteisvastuu

Old is gold T-paita

musta, suora malli 25,00 valkoinen, muotoonommeltu malli 34,00 AVOINNA: ma–pe 9–17

Toivon lauluja cd Uusia hengellisiä lauluja tähtiartistien tulkitsemina.

19,00 (20,00)

puh. 020 754 2350

www.sacrum.fi

19 00

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

Perulainen, kalebassi-puun hedelmistä valmistettu koristeellinen rytmisoitin.

13

Seurakunnissa tapahtuu Leppävaaran seurakunta p. (09) 8050 5000, arkisin klo 9–15 leppavaaranseurakunta@evl.fi, etunimi.sukunimi@evl.fi Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, 02650 www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta p. (09) 8050 6000 arkisin klo 9–15 espoonlahdenseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, 02320 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

Olarin seurakunta

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

p. (09) 8050 7000 etunimi.sukunimi@evl.fi Olarin kirkko, Olarinluoma 4, 02200 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

14

15

Radio & TV

Tapiolan seurakunta

Yle Radio 1

p. (09) 8050 4000 arkisin klo 9–15 tapiolanseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

TORSTAI 6.6.

06.15 Aamuhartaus. Dos. Kari Latvus, Järvenpää. Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Khra Matti Hirvilammi, Oulainen.

PERJANTAI 7.6.

06.15 Aamuhartaus. Past. Anu Morikawa, Rovaniemi.

Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Uskontokasvatussiht. Pekka Y. Hiltunen, Helsinki.

LAUANTAI 8.6.

06.15 Aamuhartaus. Past. Leena Turpeinen, Vapaakirkko,

Espoo. Uusinta klo 7.50.

18.01 Iltahartaus. Rov. Marja Kosonen, Mikkeli.

SUNNUNTAI 9.6.

10.00 Jumalanpalvelus Sumiaisten kirkosta. Saarnaajana khra Jukka Kuparinen.

Virret: 408; 126; 413:1-3,6; 452:1-3; 224; 620:2; synnintunnustus nro 700.

11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

18.00 Metodistiseurakunnan jumalanpalvelus Tampereelta. Saarnaajana evankelista Sini Lahnajärvi.

HAUTAUSPALVELUJA

MAANANTAI 10.6.

06.15 Aamuhartaus. Hiippakuntasiht. Kati Pirttimaa, Espoo.

Uusinta klo 7.50.

18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Kuuntelijoiden toivomaa hengellistä musiikkia.

18.50 Iltahartaus. Elsa Saisio lukee Matteuksen evanke­ liumia.

TIISTAI 11.6.

06.15 Aamuhartaus. Kappalainen Arto Antturi, Helsinki.

Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Toiminnanjoht.

Pekka Matilainen, Vapaakirkko, Kuopio.

KESKIVIIKKO 12.6.

06.15 Aamuhartaus. Past. Mari Leppänen, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Pastori Sanna Husso, Kuopio.

16.35 Prinsessa Madeleinen häät.

Ruotsin prinsessa Madeleine vihitään Christopher O’Neillin kanssa Tukholman kuninkaallisen linnan kirkossa. Suora lähetys.

TORSTAI 13.6.

06.15 Aamuhartaus. Toimittaja Johanna Korhonen, Vantaa.

Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Khra Matti Hirvilammi, Oulainen.

KESKIVIIKKO 12.6.

19.00 Historiaa: Juutalaislasten pelastajat. Natsit surmasivat 1,5 miljoonaa juutalaislasta ja epätoivoiset vanhemmat koettivat kaikin keinoin piilottaa lapsiaan. Eva Kuper pääsi kolmevuotiaana piiloon nunnaluostariin ja tapaa nyt 62 vuoden päästä pelastajansa.

Yle TV1 LAUANTAI 8.6.

11.05 Pisara. Uusinta 10.6. klo 14.55.

PALVELUJA TARJOTAAN

SEURAT

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

TÄYDEN PALVELUN MAINOS- JA MUSIIKKITOIMISTO OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUSTA!Ê

PAIKKOJA AVOINNA

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ ESBO KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET

Kauniaisten suom. seurakunta

Grankulla svenska Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl. 9–14, to kl. 9–16 stängt 11.30–12, tfn (09) 512 3722. fornamn.efternamn@ evl.fi www.grankullasvenska-forsamling.fi

Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14 ja to klo 9–16 sulj. klo 11.30–12 p. (09) 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Esbo svenska

16

Espoon seurakuntien palvelukeskus

Ê www.solumamus.fiÊ Ê

solumamus@gmail.comÊ Ê 09Ê88602Ê0520Ê

Seurakuntayhtymän viraston palvelukeskuksen varaus­ palveluissa on haettavana

toimistosihteerin työsuhde Espoon seurakuntayhtymän palvelukeskus hakee varaus­ palvelutiimiin toimistosihteeriä. Varaustiimi vastaa kirkollisten toimitusten varaamisesta ja työtehtäviin kuuluu myös muita toimistotehtäviä. Työ on pääasiassa puhelinpalvelua suomeksi ja ruotsiksi.

Toimistosihteerin pätevyysvaatimuksena on vähintään soveltuva ammatillinen tutkinto tai alan tuntemus ja käytän­ nön kokemus.

Koti-ikkunoiden pesua alk. 10e/ikkuna + alv. 24% ALBERTI CLEAN p. 512 2791. www.alberticlean.fi Tietokonehuolia?

Opastus, ongelmanratkaisu kotonasi 21e / ½h. P. 045 865 2492 / Mikko Rakennustyöt, laatta-, maalaus- ja sokkelityöt.

P. 040 514 7563.

Parturi-kampaaja, terveydenhuollon ammattilainen: jalkojenhoito, kotikäyntejä. Elisabeth: 040 595 6843.

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

3

i

suv

.fi

io rad

Tiedusteluihin vastaa varauspalveluiden toimistoesimies Susanne Nyholm p. 050 363 6707.

Fysioterapeutti Eeva Palva-Reponen Amm.taitoista kuntoutusta kotona, lääkärin lähetteellä tai ilman.

Lähetteellä KELA-korvaus.

Yhteydenotot 044 300 0270 VUOKRATA HALUTAAN

4

OSTETAAN OSTAMME KODIN IRTAIMISTOT vintistä kellariin.

Kuolinpesät, muutot, loppusiivoukset sop. mukaan.

040 377 5159 *ONNI*

Tarjoamme mahdollisuuden työsuhdeasuntoon.

.8.

TERVEYDENHOITOA

HAMMASHOITOA

Työsuhde kuuluu vaativuusryhmään 402 ja sen palkkaus on 1 967–2 262 euroa/kk työkokemuksesta riippuen. Työsuhtees­ sa on neljän kuukauden koeaika.

-4 1.5.

La 8.6. klo 15 konsertti ja seurat Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

Aholansaari Sinfonietta, Veisuuveljet sekä Johanna Korhonen ja Samuli Korkalainen. Konsertti kuuluu Lähetysjuhlien ohjelmaan.

To 13.6. klo 18 Puolimatkan kappelissa, Aholankatu 20, Hyvinkää.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tehtävään valittavalta henkilöltä edellytetään suomen kielen taidon lisäksi erinomaista ruotsin kielen taitoa. Etsimämme henkilö on oma­aloitteinen, huolellinen sekä yhteistyö­, ihmis­ suhde­ ja asiakaspalvelutaitoinen. Perehdytämme tehtävien hoitamiseen, joten kiinnostus uuden oppimiseen on tarpeen.

Työsuhteeseen valittavan on oltava evankelis­luterilaisen kirkon jäsen.

Hakemukset toimitetaan osoitteeseen Espoon seurakuntayhtymän kirjaamo, PL 200, 02771 Espoo tai kirjaamo.espoo@evl.fi. Käyntiosoite on Kirkkokatu 1, Espoo. Hakemusten on oltava perillä viimeistään 28.6.2013 klo 15.30. Hakemuksia ei palauteta.

HERÄNNÄISSEURAT

Nyt ilmoitukset kesähinnoin!

Lisätietoja: Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Esse Esse| |Espoon Espoonseurakuntasanomat seurakuntasanomat| |23 X | 6.6.2013 x.x.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

International

tfn (09) 8050 3000 esbosvenskaforsamling@ evl.fi, fornamn. efternamn@evl.fi Esbo domkyrka, Kyrkparken 5, www.esboforsamlingar.fi

Espoon kuusi seurakuntaa muodostavat maamme toiseksi suurimman seurakuntayhtymän. Espoon seurakuntien jäsen­ määrä on noin 175 000 ja henkilöstöä on noin 600.

Ê OyÊSoluÊMainosÊ&ÊMusiikkiÊLtd.Ê

SLS:n lähetysjuhliin kuuluva rinnakkaistilaisuus Siionin matkalauluseurat lauantaina 8.6.2013 klo 15 Fredrikinkatu 61 B. Puhujina Anna-Leena Heikkilä ja Markku Sivonen, säestäjänä Irja Silvola, juontajana Kalevi Silvola.

17

Tyylikkäiden kolmas

Elämänkaari Espoon tuomio­ kirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

Kauniaisten suomalainen seurakunta Avioliittoon vihitty: Patrik Christian Sjöblom ja Raija Carita Piirainen.

Leppävaaran seurakunta Kastettu: Aliisa Ida Lilian Koskinen, Lily Elisabet Syrjäniemi, Hilda Julie Tetri, Alex Johan Tapani Vuorinen.

18

Espoon seurakuntasanomat

Toimitus Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.menovinkit@kotimaa.fi Lukijaposti esse.mielipide@kotimaa.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Päätoimittaja Urpu Sarlin, p. (09) 8050 2520, urpu.sarlin@evl.fi, Espoon seurakuntayhtymä Toimituspäällikkö Ulla Lötjönen, p. 020 754 2243 Toimitussihteeri Paula Huhtala, p.

020 754 2325 Alue: Leppävaara, Tapiola Toimittajat Taneli Kylätasku, p.

020 754 2221 Alue: Espoonlahti, Olari Elina Raunio, p. 020 754 2346 Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2600, essetilaukset.espoo@ evl.fi | Osoitemuutokset päivittyvät väes­tötietojärjestelmästä.

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Tapiolan seurakunta Kastettu: Otto Emil Blomqvist, Hilda Elina Hallivuori, Emmi Aava Huttunen, Sanni Saara Helena Kangas, Niko Enne Koivula, Otso Emil Antero Merikanto, Voitto Samuli Norhomaa, Aaro Topias Salminen, Venla Lempi Katariina Valakari.

Avioliittoon aikovat: Lauri Tapani Ilomäki ja Hanne Marita Miettinen, Pekka Juhani Kivimäki ja Mia Julia Birgitta Häyrinen, Tuomas Nikolai Saloniemi ja Airi Karoliina Lahtinen.

Hautaan siunattu: Mirjam Helvi Skogster 90 v, Erkki Johannes Laurmaa 87 v, Marja Liisa Alanko 82 v, Auli Riitta Daiber 70 v.

Lahden seudulla aikoinaan kaveriporukassa syntynyt Soul Connection on koko olemassa olonsa ajan yhdistellyt acid jazz- ja soulvaikutteita luontevaksi musiikilliseksi kudokseksi.

Yli viisitoistavuotisen taipaleen tehnyt yhtye julkaisi kesän kynnyksellä kolmannen levynsä. Vaikka muu ydinryhmä on pysynyt pitkälti samana, on laulaja vaihtunut joka levylle.

Tuoreella äänitteellä Laulu-

Vaikka yhtyeessä vaikuttaa kaksi pappia, ei levyllä vedetä kuitenkaan väkinäisiä raja-aitoja maallisen ja hengellisen välille. Ison Omenan kauppakeskuspappina tunnettu, yhtyeen rumpali Juha Virta kantaa edelleen päävastuun sanoituksista, mutta myös muiden jäsenten tekstejä on päätynyt kaksi vuotta hiljalleen kypsytellylle tuotokselle.

Laulukielen vaihtuminen on verottanut sanoitusten särmää, mutta toisaalta huolellinen tuotanto ja uuden laulajakaksikon kiistaton musiikillinen osaaminen ovat vastavuoroisesti syventäneet kokoonpanon sointia. Soul Connec­tion on uutukaisellaan nimelleen uskollinen, soulahtavampi kuin koskaan aikaisemmin.

Ei ole lainkaan ihme, että muutamat radioasemat Yhdysvalloissa, Australiassa ja Englannissa ovat poimineet sinkkuna julkaistun Pilgrimagen ja nimikappaleen soittolistoilleen.

Etenkin ensin mainittu onkin selkeää hittimateriaalia yhdysvaltaisen soulahtavan musiikin ystäville. New Times on harvinaista herkkua Suomen musiikkikentässä.

Jan Ahonen

Kirkoissa soi

Esbo svenska församling Kastettu: Cira Christina Carlson, Hilma Ina Kaarina Jernström, Vincent Benjamin Maximus Laitinen, Kevin Cristopher Laxén, Jenna Isabella Piiparinen, Alina Isabella Saksi, Edvin Gustav Mikael Siro.

Avioliittoon aikovat: Kim Mikael Hisinger ja Maria Elisabeth Björne.

Hautaan siunattu: Nils Håkan Andersson 78 v, Gunnel Christina Johansson 74 v.

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä kustantaja KustannusOsakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva p.

020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri, Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 24 %.

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä, viestinta.espoo@evl.fi, p.

(09) 8050 2327.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa ISSN 1455-2310 | Painos 81 300 kpl | 42. vuosikerta | Jakelu Itella Posti Oy

kesäkonsertteja.

Laulu kaikuu ja urut soivat monessa kirkossa.

Espoon tuomiokirkon uudet urut otettiin käyttöön reilu vuosi sitten. ✚✚ To 6.6. klo 22 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5) alkaa Urkuyö ja Aaria -konserttisarja. Ohjelmassa on J.L. Adamsin Sky with Four Suns and Sky with Four Moons sekä Mozartin Requiem. Hedvig Paulig, sopraano, Maria Kettunen, altto, Aki Alamikkotervo, tenori, Juha Kotilainen, basso sekä Tapiolan Kamarikuoro ja E-ensemble johtajinaan Hannu Norjanen. 13-32 euron lippuja voi ostaa Lippupisteestä (lippu.fi). ✚✚ La 8.6. klo 19 Laaksolahden kappelissa (Ylänkötie 16) Jupperin kamariorkesterin 11. kesäkonsertin solisteina ovat Sinikka Holma-Peets, piano ja Päivi Kärkäs, oboe.

Maarit Kirvessalon johtaman konsertin säveltäjänimet ovat Bach, Dvorak ja Vivaldi. Ohjelmamaksu 10 e käytetään Viron Kuresaaren ystäväseurakunnan hyväksi, väliajan kahvitarjoilun järjestää Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Jupperin

omakotiyhdistys. ✚✚ Su 9.6. klo 19 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5) Suvisunnuntain iltamusiikin teemana on Pyhä Neitsyt – Pyhä Messu. Kaj-Erik Gustafsson, urut ja Helena Juntunen, sopraano. Ohjelmassa mm. Kaj-Erik Gustafs­ sonin Missa sopra sopraanolle ja uruille. ✚✚ Ti 11.6. klo 12 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) Musiikkia puolen päivän aikaan -sarjassa, pianisti Jouni Somero soittaa omien sävellystensä lisäksi Bortkiewiczin ja Melartinin musiikkia. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. ✚✚ Ke 12.6. klo 12 Leppävaaran kirkossa (Veräjäkallionkatu 2) Soivassa kesäkahvilassa teemana on Huilulla ja pianolla. Outi Vainiomäki, piano ja Hellevi Lassfolk, huilu. Ohjelmassa Hannikainen, Enesco, Kuhlau, Milhaud ja Doppler. Soiva kesäkahvila toimii kesä-, heinä- ja elokuussa kuukauden toisena

keskiviikkona klo 12. Kirkkosalissa kuultavan konsertin jälkeen on tarjolla kahvia ja rupattelua kirkon pihalla. ✚✚ Ke 12.6. klo 14 Karakappelilla (Karakalliontie 12) Kesäkahvilassa on tarjolla kesäistä yhdessäoloa ja kahvittelua mukavassa seurassa. Vetäjästä riippuen laulua, keskustelua tai muuta mukavaa. Hartaus. ✚✚ Ke 12.6. klo 18 Olarin kirkon sisäpihalla (Olarinluoma 4) lauletaan kauneimpia kesälauluja. Yhteislauluillat jatkuvat läpi kesän keskiviikkoisin. ✚✚ To 13.6. klo 22 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5) Urkuyö ja Aaria -konserttisarjan Valon yössä -illassa Musiikkitalon kuoro on ensivisiitillä talon ulkopuolella. Yössä soivat laulut renessanssin Espanjasta aikamme Suomeen. Liput 12–22 euroa Lippupisteestä tai tuntia ennen konserttia ovelta.

Lisätietoa www.urkuyofestival.fi.

Tuo köyhät ja raajarikot

”Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalle: ’Mene kiireesti kaupungin kaduille ja toreille ja tuo tänne köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat.’ Palvelija tuli sanomaan: ’Herra, olen tehnyt niin kuin käskit, mutta vielä on tilaa.’ Silloin herra sanoi: ’Mene maanteille ja kylien kujille ja vaadi ihmisiä tulemaan, jotta taloni täyttyisi.

Ja siitä voitte olla varmat, että yksikään noista, jotka minä kutsuin, ei pääse minun pitopöytääni!’”

Evankeliumi Luukkaan mukaan 14: 16

Rukous

Rakas Jeesus, sinä et kysele, kuinka hyviä ja onnistuneita me olemme, vaan kutsut seuraajiksesi kaikenlaisia ihmisiä ja aterioit heidän kanssaan.

Opeta meille, etteivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. Anna meidän kokea avaraa rakkauttasi erityisesti silloin, kun ihmiset halveksivat ja syrjivät meitä.

Anna-Mari Kaskinen: Rukouksen aika. Kirjapaja 2011.

Kutsu Jumalan valtakuntaan

3. sunnuntai helluntaista | Luukkaan evankeliumi 14: 16–24 | Lue myös Psalmi 18:17–20, 26–29; Hoosean kirja 11:1–4, 7; Kirje filippiläisille 2:12–16.

Sivistyneet oharit

T

unnelma ennen juhlan alkua on hienoisen jännittynyt. Juontajat istuvat yläparvella, orkesteri on valmiina aloittamaan ja pöydät notkuvat herkkuja. Valtakunnan ykkösjuhlat ovat alkamassa.

Presidentti ja rouva ovat silminnähden vaivaantuneita kameroiden edessä, kun adjutantti tuo viestin.

Mannerheimin ristin ritarit ovat flunssassa ja suurlähettiläiden autot hajosivat.

Hallituksen pikkujouluissa oli syöty jotain pilaantunutta ja piispojen piti kutsua koolle kriisipalaveri erään tv-ohjelman vuoksi. Kaikki olivat kovin pahoillaan, etteivät päässeetkään tulemaan.

Jeesus kertoi vertauksen taivaallisista pidoista, joihin kutsutut tekivät sivistyneet oharit yksi toisensa jälkeen, kohteliaasti kieltäytyen, hyvällä syyllä. Vertauksen isäntä ei kuitenkaan painanut jarrua vaan kaasua. Köyhät, sokeat, rammat ja raajarikot noudettiin ensin, ja lopulta kaikki vastaantulijatkin kutsuttiin kekkereihin.

Tapiolan seurakunta

23.2.–2.3.2014

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Olisiko kenestäkään meistä samaan? Taitaa olla niin, että maanpäälliset nyyttikestimme jäävät väistämättä aina vajaiksi. Asetelma on kipeästi läsnä jokaisessa kohtaamisessamme.

Jumalan rakkaus on radikaalia. Se kohdistuu jokaiseen ihmiseen riippumatta tämän ulkoisesta olemuksesta, sosiaalisesta statuksesta, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta tai henkilöhistoriasta.

Se kutsuu inhimilliset ihmiset, meidät syntiset, juhliin, joissa kattauksen on laatinut kolmiyhteinen Jumala. Eikä näistä juhlista kukaan jää kylmäksi.

Kutsusanat voi kuulla jokaisessa messussa, ja ehkäpä kerran, viimeistä viivaa ylittäessä saamme kuulla samat taivaallista juhlariemua täynnä olevat sanat: ”Tulkaa, kaikki on jo valmiina.”

Antti Siukonen antti.siukonen@evl.fi Kirjoittaja on kasvatustyön pastori (hoitovapaalla)

Leppävaaran seurakunta

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

www.esse.fi

Kastettu: Liina Ilona Haaksiluoto, Emma Joanna Mullenger, Atte Robert Ilmari Oirola, Taimi Tupuna Paananen, Linda Vilhelmiina Palatz, Erik Rikhard Henrik Roos, Eemil Artturi Syväri.

Avioliittoon aikovat: Johannes Oskari Pättiniemi ja Emmi Johanna Alaranta.

Hautaan siunattu: Pauli Hätönen 82 v.

Levy

yhtye Rajattomasta tuttu Hannu Lepola on tehnyt tilaa Voice Of Finland -finalisti Jepa Lambertille sekä Jonnu Heikkilälle. Sisarukset ovat tuttuja muun muassa Jenni Vartiaisen ja Laura Närhen taustoilta.

Toisen merkittävän muutoksen edelliseen levyyn nähden tuo esityskielen vaihtuminen suomesta englantiin.

Jukka Granström

Kastettu: Sara Laura Maria Blomqvist, Elsa Aurora Kimpiharju, Joel Tuomo Tapio Kuosa, Markus Oliver Litsilä, Elis Lauri Michailis Ranki, Benjamin Kalervo Reenkola, Emil Gregor Sivlén, Hilja Eleonoora Turunen, Eero Akseli Vartiainen.

Avioliittoon aikovat: Mika Petri Kämäräinen ja Jaana Susanna Jokiniemi.

Hautaan siunattu: Martti Vilhelm Rankka 90 v, Sirpa-Terttu Kyllikki Walle­ nius 68 v.

Olarin seurakunta

Soul Connection: New Times.

Uneksija/Soul Connection Music.

Satu Eronen / satuhelsinki.wordpress.com

Kastettu: Aksel Sebastian Alppivuori, Stella Emilia Fagerström, Tuomas Toivo Aleksi Hakala, Erika Malvina Hedberg, Lila Cecilia Jauho, Jonne Ismo Kalervo Kallio, Elias Eero Johannes Kopperi, Miko Rasmus Samuel Laurila, Joa Allan Leppänen, Vera Emilia Mahkonen, Leo Artturi Ferdinand Majanen, Nico Valtteri Malinen, Emil Hannu Antti Pesola, Rasmus Johannes Roine.

Avioliittoon aikovat: Mika Petri Björk ja Iina Emilia Hietanen, Heikki Johannes Karhumäki ja Leena Marjaana Lepistö.

Hautaan siunattu: Helmi Kyllikki Lehtonen 95 v, Laila Susanna Rostua 93 v, Eeva Eine Björkqvist 88 v, Leena Marjatta Rasimus 73 v, Antti Veikko Alus 32 v.

Avioliittoon aikovat: Simo Tuomo Sakari Kantola ja Milla Marjukka Autio.

Hautaan siunattu: Vieno Annikki Miikkulainen 94 v.

Taivasikkuna

19

Mielipide

Esse, PL 279, 00181 Helsinki | esse.mielipide@kotimaa.fi

Hyvät mielipide­kirjoittajat!

Essen Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipide­kirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Haaste rippi­ koulunopettajille Osallistuin äskettäin Auroran kappelissa tilaisuuteen, jossa Kirkon tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki selosti kirkon nelivuotiskertomusta ”Haastettu kirkko”.

Yksi kertomuksen merkillisimmistä ja haastavimmista tilastotiedoista koskee nuorten ihmisten kirkosta eroamista ja Jumalaan uskomista. Kertomuksen mukaan kirkostamme eroaa poikkeuksellisen paljon juuri 18 vuotta täyttäneitä, jotka ilmoittavat, etteivät usko kirkon opetuksiin esimerkiksi Jumalan olemassaolosta. Asian merkillisyys on siinä, että nämä nuoret aikuiset ovat käyneet vain muutama vuosi sitten rippikoulun!

Tämä tieto on hälyttävä ajateltaessa rippikouluopetusta, johon haaste muiden tekijöiden ohella mielestäni ennen kaikkea kohdistuu. Tänäkin kesänä pidetään lukuisia rippikouluja Espoon seurakunnissa ja niiden kävijät ovat muutaman vuoden kuluttua opiskelijoita muun muassa korkeakouluissa.

Kysyä sopii, onko rippikouluopetus siten ennakoivaa, aikuismaista ja älyllisesti rehellistä, että se antaa nuorille riittävästi eväitä kohda-

Kehu tai moiti

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 23 | 6.6.2013

Tällä palstalla saa mieluusti kehua, moittia tai ihmetellä Esseä ja siinä julkaistuja juttuja. Mikä ilahdutti tai kummastutti sinua?

Palstalla saa myös antaa palautetta Espoon ja Kau­ niais­ten seurakuntien toiminnasta. Kerro tekstissäsi, mitä

20

ta esimerkiksi tulevien opiskeluympäristöjen tieteellisesti perustellut maailmankatsomukset? Rippikouluissa ratkaistaan paljolti kysymyksiä niin Jumalan olemassaolosta kuin kirkkomme tulevaisuudestakin.

Pekka Kuusniemi

Rappari vai pappi?

K. Kuuskoski kirjoitti mielipiteenään, ettei kristitty voi olla vapaamuurari (Esse 22/ 30.5.2013). Olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että kristillisyys on ristiriidassa vapaamuurariuden kanssa ja edellyttää ainakin jonkin asteista epäuskoa kirkon opetuksia kohtaan.

En kuitenkaan näe vapaamuurariutta niin yksioikoisesti kuin K. Kuuskoski näyttää tekevän. En esimerkiksi usko Maailman Ruhtinaan olevan vapaamuurarien johdossa. Sen sijaan uskonnon kaltaisuutta vapaamuurariudessa voidaan nähdä. Loosi on vapaamuurarien seurakunta.

Juuri uskonnon kaltaisuus antaa aiheen kysyä, onko kristinusko eri muodoissaan ristiriidassa vapaamuurariuden kanssa tai vapaamuurarius kristinuskon kanssa? Kirkoissa oppi on dogmaattisessa, julistettavassa muodossa, kun taas vapaamuurariuden oppi

on kirjoitettu näkymättömällä musteella. Vertaaminen ei ole helppoa, mutta ei täysin mahdotontakaan.

Suhtautuminen vapaamuurariuteen on yksittäiselle kristitylle omantunnon asia. Kirkon virassa hengellistä työtä tekevän asema on toinen. Jos vapaamuurarius edustaa aidompaa ja parempaa kristillistä sanomaa, tulisi sen näkyä – ja väistämättä näkyykin – kirkollisen viranhaltijan sanomassa. Jos täydellisyys on saavutettavissa Kristuksessa, mihin kristitty tarvitsee vapaamuurariutta?

Kuuskosken näkemystä va-

www.esse.fi/palaute seurakuntaa palautteesi koskee.

Palautteen antaminen käy verkossa kätevästi. Mene osoitteeseen www.esse.fi/ palaute ja kirjoita sinne lyhyt viestisi omalla nimelläsi tai nimimerkillä.

Muista liittää mukaan oma

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Espoon tuomiokirkos sa ja tuomiokirkonmäellä

Toinen ruutu

juhannusaattona pe 21.6.

sähköpostiosoitteesi. Se tulee vain toimituksen tietoon.

Laita rasti ruutuun, jos palautteesi saa julkaista tällä palstalla.

Leppävaaran seurakunta

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

paamuurariuden polyteistisuudesta en allekirjoita. Pikemmin perustana on näkemys, että Jumala on uskontojen yläpuolella ja että uskonnot ovat vajavaisia.

Jarmo J. Tuokko

Homeisia hölmöläistaloja Historia kuulemma opettaa, ettei siitä mitään opita. Näin on myös rakentamisen kohdalla. Samat virheet väkelletään entistäkin hankalampina yhä uudestaan. Ala-aste lähti pitkälliseen home-evakkoon monen kilometrin päähän. Palasivat vuoden kuluttua, ja vajaan puolen vuoden sisällä oli edessä uusi evakkotaival. Kerrotaan muuten, että hometta torjuvaan desinfiointiaineeseen on jo yksi lapsi menehtynyt.

Erään kerrostalon vintillä oli lätäkköjä. Kas kummaa, kun katto vuoti. Kattotiilet oli ladottu väärin. Virhe korjattiin hintavasti, mutta lätäköt lisääntyivät, koska tiilet oli jälleen heitelty nurin narin.

On se sitten omakotitalo, mökki tai kerrostalo, enää ei tiedetä, missä järjestyksessä eristyksiä, vaikkapa muovikalvoja, pitäisi asetella. Ei arvata, millä toimenpiteellä kosteus pysyy ulkona ja miksi se tunkeutuu sisään. Ammattikoulutustakin supistetaan.

Homeisia säästöjä.

Ennen vanhaan rakennustarvikkeet, esimerkiksi lautakasa, suojattiin sateelta. Kai säästösyistä pressuja ei kannata enää käyttää. Vasta valettu sementtikin saa maistaa kaatosateen raikkautta. Kiire lounaalle ja rahan hankintaan tai säästämiseen.

Hölmöläiset rakensivat talon, mutta se oli pimeä, koska ikkuna-aukkoja ei ollut hoksattu laittaa. Viisas Jussi neuvoi tekemään seinään aukon.

Hienoa, valoa tulvi mökkiin.

Hölmöläiset kaipasivat lisää valaistusta ja poistivat kaikki seinät, joten talo romahti kasaan. Ei ainakaan hometta. Nelivetotalo, jossa veti joka suunnasta.

Ritva-Liisa Harjumaa

Espoonlahden seurakunta

Tule Velskolaan