Esse 2012 nro 17 (26 4)

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen 17 / 26.4.2012

Salatun vaiheilla Jani Laukkanen

Sivu 8, keskiaukeama ja sivu 20.

Toisten kohtaloiden kuuleminen hoitaa.

Irtisanottu haki vertaistukea.

Veteraanien pääjuhla Espoossa.

Pääkirjoitus.

Sivu 3.

Sivu 6.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

❘

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

Kirkko on vertaisten valtakunta

Mistä hyvät opettajat on tehty?

”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoi-

Minulla on kuntosalillani kaksi

Sururyhmä on tyypillinen vertaistukiryhmä.

Kokoontumisissa ei tarvitse miettiä, että jaksavatkohan muut enää kuunnella pohdintojani.

Elämäntilannetta eletään yhdessä läpi. Puhuminen ja toisten kohtaloiden kuuleminen hoitaa. Ryhmän jäsenet sekä saavat tukea, että tukevat toisiaan. Koulutetut ohjaajat huolehtivat siitä, että monenlaisia tunteita sisältävä prosessi etenee tasa-arvoisesti ja hallitusti. Hyvin ohjatussa ryhmässä on turvallista olla.

Helpointa on silloin ohittaa toisen suru – pahimmillaan vastaantulija vaihtaa toiselle puolelle katua kohtaamiselta välttyäkseen.

Samoja kokemuksia on myös työttömäksi jääneillä. ja, yksinhuoltajuuden kysymyksiä, työttömyyttä, vammaisuutta tai mielenterveysongelmia ei saa luovuttaa vain vertaisryhmien asiaksi.

Kirkon ydinsanomaan kuuluu se, että toisen ihmisen asia on minunkin asiani. Elämäntilanteesta ja sen hallinnasta riippumatta olemme elämän edessä samaa joukkoa, vertaisia.

Yhteiskunnasta tulee terveempi ja armollisempi, kun ymmärrämme, että ihmiselämässä nyt vain sattuu yhtä ja toista. Jos maailma tuntuukin luhistuvan, energiaa ei tarvitse tuhlata julkisivun ylläpitämiseen, vaan kysymyksensä voi jakaa toisten kanssa.

Elämän rikkaus syntyy erilaisuuden tuntemisesta ja siihen osallistumisesta. Ihmisinä olemme samaa vertaisryhmää kaikki tyynni.

dosta. Mahdollisessa muutoksessa häntä huoletti kuitenkin se, että hän menettäisi hyvät opettajansa. Opettajistamme ylpeänä päädyin tekemään spontaania kyselyä hyvän opettajan ominaisuuksista opiskelijoiltamme. Mikä tekee opettajasta hyvän, paremman tai parhaan?

Samalla muistelin omia kouluaikaisia opettajiani. Muistan pelottavia, ilkeitäkin, huomaamattomia ja tavallisia, hauskoja ja myös karismaattisia. Muistan historianopettajan pitkät, punaiset kynnet ja sivaltavan kielen. Lämmöllä muistan myös uskonnonopettajaa, jonka rauhallisuus ja lempeys tukahduttivat alkuunsa metelöinnin luokassa.

Urpu Sarlin urpu.sarlin@evl.fi

Nykylukiolaisten mielestä hyvä opettaja on huumorinta-

myös eri elämäntilanteissa olevien kohtaamista. Yhteiskunnassa näyttää olevan vallalla, että kaikki tavallisesta poikkeava eristetään omaksi saarekkeekseen. Läheisensä menettäneet tietävät, että ihmiset eivät aina tiedä miten olla surevan kanssa.

juinen ja kannustava, läsnä oleva, osaa asiansa, mutta osaa myös asettua nuoren ajatus- ja arvomaailman tasolle. ”Hyvä ope tietää, mitä mä en tiedä”, totesi yksi haastateltavistani.

Nuoret eivät odota lepsuilua tai rajattomuutta. Vaikka nuoren mieli on jatkuvassa epäluulon tilassa aikuisuutta ja aikuisten normeja vastaan, hyvin perustellut ja yhdessä selvitetyt säännöt ja rajat hän hyväksyy.

Mikä yhdistää hyvää opettajaa, seesteistä joogaopettajaa ja

potkunyrkkeilyohjaajaa? Arvostan, että ohjaaja on minua kokeneempi, osaavampi mutta ei koskaan ylimielinen tai vähättelevä. Jokainen vastaus harrastelijan esittämiin kysymyksiin on kuin ohjaaja antaisi sen ensimmäistä kertaa ja vain minulle. Uskallan kysyä ja näyttää tietämättömyyteni. Ohjaaja on aidosti läsnä. Niin olivat kouluaikani suosikkiopettajat.

”Kirkon ydinsanomaan kuuluu se, että toisen ihmisen asia on minunkin asiani.”

Tämä on viimeinen kirjoitukseni Essessä. Toivottavasti Esse jatkaa vielä vuosia ilmestymistään paperiversiona. Saamani palautteen perusteella on ollut mukavaa havaita, kuinka moni espoolainen tarttuu loppuviikosta kotiin kannettuun Esseen.

Pientä digijulkaisua ei helposti löydä nettilehtien runsaudessa, mutta pöydän kulmalla odottava paperilehti tarttuu aina käteen.

Saila Posti-Lindström Kirjoittaja on Espoon yhteislyseon lukion rehtori. saila.posti-lindstrom@kolumbus.fi

Usko ei tuo eikä vie asiantuntemusta

Sarjassa kirjoittavat Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajat 2012–2016.

3

Lukioni opiskelija kävi juttelemassa luonani koulun vaih-

Vertaistuki on tärkeää. Sen ohella tarvitaan

Johanna Lumijärvi kirkolliskokousedustaja, Kirkkonummi johanna.lumijarvi@helsinki.fi

esse

suosikkiohjaajaa. Toisen ohjaamilla tunneilla löydän joka kerta sisäisen sotilaani. Ohjaajan ensimmäinen tossun tömähdys nostattaa kilpailuviettini ja saa minut tavoittelemaan kuntoni 5 äärirajoja.

Toinen suosikkiohjaajistani herättää minussa mestaria seuraavan opetuslapsen. Ohjaajan rauhallisuus ja vahva läsnäolo saavat minut pinnistämään asanat viikosta toiseen millin verran pidemmälle.

Elämän ilmiöitä: sairautta, surua, eroprosesse-

”Ensimmäinen vanhoillislestadiolainen nainen kirkolliskokoukseen”, uutisoitiin heti valintani jälkeen.

Mietin jo ennen vaaleja, miksi herätysliiketaustat tuntuivat niin merkittäviltä vaaliasetelmassa. Ainakin lestadiolaisuus nostettiin monta kertaa esille ennen ja jälkeen vaalien. Olin itsekin kertonut äänestäjille suunnatussa vaalikoneessa tällä tavoin: ”Olen vanhoillislestadiolainen, mutta en ole vaalissa mukana herätysliikkeeni edustajana vaan yhtenä Espoon hiippakunnan luottamushenkilönä, jolle kirkko ja sen tulevaisuus ovat tärkeitä asioita.”

❘

Nokian insinööriltä lähti työ ja itsetunto

26.4.2012

minnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa.

Espoon seurakuntien tiloissa kokoontuu viikoittain satoja vertaisryhmiä, joissa samassa elämäntilanteessa olevat pääsevät jakamaan kokemuksiaan. Ryhmien pyörittämisestä vastaavat seurakuntien ohella myös monet yhdistykset.

Uusia ryhmiä syntyy tarvittaessa. Vaikka seurakuntien työntekijät kuuntelevat maailmaa avoimin korvin, kannattaa heille myös suoraan sanoa, mitä nyt tarvittaisiin. Tapiolassa alkava ryhmä työnsä menettäneille on tästä hyvä esimerkki.

26.4.2012

Ajattelen, että pelkkä vakaumukseni ei tee minusta parempaa tai huonompaa edustajaa kirkolliskokoukseen.

Siellä päätetään kirkkoa koskevista asioista. Työskentelyssä on varmasti kirkon ja sen hallinnon ja rakenteiden tuntemuksella suurempi merkitys kuin itse kunkin uskolla.

En kiellä, etteikö usko niin minulle kuin muillekin uskoville ole itsessään valtava voimavara. Hengellinen vakaumus vaikuttaa joissain kirkon oppiin liittyvissä asioissa siihen, millä tavoin Raamattua käytetään ehdotuksia ja päätöksiä perusteltaessa. Kuitenkaan usko ei tuo asiantuntemusta eikä aina neuvot-

telukykyäkään. Toisaalta ei kirkolliskokousjäsenyyteni tee minusta parempaa tai huonompaa lestadiolaista naista.

Verkostoituminen on tärkeää. Me Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajat olemme aloittaneet kokoukseen valmistautumisen. Olemme pohtineet omia ja toistemme vahvuusalueita ja kokemustaustaa sähköpostitse ja kasvotusten.

Toivomme voivamme järjestäytyä toukokuussa niin, että yhdessä antaisimme mahdollisimman hyvän panoksen kirkkomme asioiden hoitamiseksi ja sen tulevaisuuden hyväksi.

Itse uskon, että näköalapaikkani Espoon tuomiokapitulissa ja teologisessa tiedekunnassa auttavat minua pääsemään sisälle kirkolliskokoustyöskentelyyn ja toimimaan siellä rakentavasti ja uutterasti.

Olen usein iloiten pannut merkille, miten intensiivisesti ja innokkaasti kirkon luottamustoimissa olevat ihmiset paneutuvat heille uskottuihin tehtäviin. Haluan itsekin olla minulle osoitetun luottamuksen arvoinen.

Ruukinrannassa asuva Tapio Kaukonen toivoo, että syntyisi verkostoja ja ryhmiä, joista työtä vaille jääneet saisivat tukea, voimaa ja tekemistä.

Suurten tietotekniikkayritysten irtisanomiset ovat jättäneet tuhannet vaille työtä. Espoolainen diplomi-insinööri Tapio Kaukonen irtisanottiin Nokialta. Työn mukana häneltä hävisi paljon muutakin.

Teksti Paula Huhtala Kuva Esko Jämsä

P

rojektipäällikkönä työskentelevän Tapio Kaukosen elämä muuttui, kun hän jäi ilman työtä 2009. Nokia vähensi silloin väkeä strategiaryhmästään. Kaikki tehtävät pantiin uudelleen hakuun ja paikat täytettiin ylhäältä alaspäin. Ilman paikkaa jääneet saivat lähteä. Kaukonen kuului tähän ryhmään.

Lähtijät saivat talosta tukipaketin. Se sisälsi rahaa ja muutaman päivän työnhakuvalmennuksen, jossa annettiin eväitä työnhakuun, ansioluettelon laatimiseen ja oman osaamisen markkinoimiseen. ”Kun jäin kesällä työttömäksi, ensimmäisenä tuli lamaantuminen. Se oli eräänlainen suruaika. Olin menettänyt työn ja työyhteisön. Samalla lähti sosiaalinen status”, Tapio Kaukonen sanoo ja huomauttaa, ettei näistä asioista ole helppo puhua. ”Käperryin itseeni ja mietin, mikä on minun ar-

voni yhteiskunnan jäsenenä ja ihmisenä. Ei ollut helppo paikka. Työttömyys menee ihmisen sisimpään yhtä syvälle kuin avioero.”

Omalle osaamiselle ei ollut enää käyttöä Syksyllä alkoi uuden työn etsiminen. Kaukonen lähetti hakemuksia avoinna oleviin paikkoihin, mutta ei päässyt

edes haastatteluun. Hakijoita oli paljon. ”Tuntui, että viisikymppisellä diplomi-insinöörillä ei ole enää käyttöä. Minulla ei ollut sellaista osaamista, jota tämän päivän kasvuyritykset tarvitsevat.”

Uudessa tilanteessa tärkeää oli säännöllinen päivärytmi ja liikunta: aamupäivällä 20 kilometriä pyöräilyä ja iltapäivällä uintia. Ne pitivät mielen valoisana ja kunnon korkealla. ”Tärkeää oli tajuta, etten ole tässä jamassa oman epäonnistumiseni takia. Huolia ja ajatuksia kannattaa jakaa toisten kanssa. Sattumalta olen löytänyt samassa elämäntilanteessa olevan kaverin, jonka kanssa käymme

ulkoilemassa. Perheen ja läheisten tuki on ollut suureksi avuksi”, Kaukonen sanoo.

Kurssilla oma idea jalostui eteenpäin Kaukosen elämässä alkoi uusi elämänvaihe viime vuoden lopulla, kun hän pääsi Aalto-yliopiston Protomokoulutukseen. Kuuden kuukauden kurssi päättyy ensi kesänä. Sen aikana kehitetään opiskelijoiden yritysideaa eteenpäin. Tavoitteena on kehittää liikeidea oikeaksi yritykseksi, joka työllistää.

Kaukosen yritysideaa yhteisöille tarkoitetusta virtuaalirahasta viedään eteenpäin monialaisessa pienryhmässä, johon kuuluu teknologiaosaajia ja kauppatieteilijöitä.

”Koulutukseen pääseminen tuntui hyvältä. On tärkeää, että oma yritysideani saa tukea ryhmältä ja jalostuu yhteistyön tuloksena.

Protomossa olen tutustunut moniin työttömäksi jääneisiin. Tämä on ensimmäinen paikka, jossa olen saanut vertaistukea saman kokeneilta ihmisiltä”, Kaukonen sanoo.

Hän olisi kaivannut vertaistukea jo aikaisemmin.

Korkeasti koulutetut tietotekniikka-alan työttömät jäävät herkästi yksin, eikä heille ole olemassa verkostoja, joissa kohtaisi kohtalotovereita.

Puhelu papille herätti seurakunnan Viime vuonna, ennen tietoa koulutukseen pääsystä,

”Tätä ei voi ohittaa”

T

apiolan seurakunta on toukokuun alussa käynnistämässä toimintaa työttömäksi jääneille espoolaisille. Valmista kaavaa toiminnalle ei vielä ole. Toimintaa kehitetään osallistujien tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. ”Kirkko ei voi ohittaa Tapio Kaukosen heittämää ajatusta. Työttömyys koskettaa syvästi ihmistä. Tietotekniikka-alalla vähennykset ovat kohdistuneet etenkin

hyvin koulutettuihin miehiin”, sanoo Tapiolan diakoniapastori Aarne Laasonen. ”Nyt on meneillään yksi historian suurimmista rakennemuutoksista, ja se koskettaa paljon isompaa joukkoa kuin ehkä kuvittelemme. Kirkon on oltava mukana tässä muutoksessa ja kuljettava ihmisten rinnalla. Toimialaamme kuuluu koko ihmiselämä.”

Laasonen ja diakoni Timo Lounio vastaavat työttö-

mille tarkoitetun toiminnan käynnistämisestä. Ensimmäisen tapaamisen tarkoitus on saada ihmisiä koolle miettimään jatkoa. Seurakunta voi tarvittaessa välittömästi käynnistää esimerkiksi työttömien vertaistukiryhmän, joka kokoontuu useamman kerran. Vastaavista ryhmistä on hyviä kokemuksia. ”Haluamme luoda olosuhteet hyvälle kohtaamiselle. Voimme esimerkiksi tarjota tilat kokoontumi-

seen ja viedä porukkaa leirikeskukseen saunomaan.

Olemme havainneet, että hyvien löylyjen, avantouinnin ja teemukillisen jälkeen pystytään puhumaan vaikeistakin asioista. Pakko ei ole puhua, voi olla hiljaakin”, sanoo Laasonen. ”Kirkon ensisijainen tehtävä on nyt tukea ihmisiä työttömyyden kriisissä.

Ovemme ovat avoinna kaikille, myös seurakuntaan kuulumattomille.”

Tapio Kaukonen soitti kotiseurakuntansa Leppävaaran päivystävän papin numeroon. Tavalliseksi riviseurakuntalaiseksi itsensä mieltävä mies muisti kirkon erityistaidot kriisien kohtaamisessa. Hän kysyi, miten seurakunnan osaamista voitaisiin hyödyntää työttömien auttamiseksi. ”Keski-ikäisille miehille seurakunnalla ei ole juuri mitään tarjottavaa. Ajattelin, että kirkko voisi olla se yhdistävä lenkki, jonka avulla työttömät alan ihmiset löytäisivät toisensa ja verkostoituisivat”, Kaukonen kertoo.

Päivystävänä pappina puhelimeen vastannut Jukka Raunu tarttui heti soittajan ajatukseen ja miehet tapasivat. He selvittivät, onko alan ammattiliitoilla mahdollisuutta tai kiinnostusta toimia työttömiä yhdistävänä lenkkinä. Samoin he olivat yhteydessä Nokian luottamusmieheen. Selvisi, ettei tarjolla ole verkostoja työttömille eikä oikein kiinnostustakaan sellaisten luomiseen.

Kirkon uudenlaiselle työlle oli tarvetta Espoossa.

Työttömien ja työttömyysuhan alla olevien ensimmäinen tapaaminen on Tapiolan kirkon pylvässalissa 2. toukokuuta kello 14.30.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille espoolaisille.

4

esse

❘

26.4.2012

Uutiset

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Kastemekot esillä Leppävaarassa Espoon piispa tutustuu hiippakuntaan Espoon piispa Tapio Luoma on aloittanut seurakuntavierailujen sarjan. Helmikuussa työhönsä vihityn uuden piispan ensimmäinen tutustumiskohde oli Olarin seurakunta.

Siellä Luoma on tavannut seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. ”Vierailut sujuvat leppoisissa merkeissä. Toivon, että saan niiden kautta hyvän ruohonjuuritason tuntuman työhön, jota Espoon hiippakunnan seurakunnissa tehdään”, kertoo Luoma.

Seuraavaksi hän tutustuu Siuntion seurakuntaan. Piispa jatkaa seurakuntavierailujen sarjaa ensi kevääseen asti.

Sode täyttää 10 vuotta Espoonlahden seurakunnan nuorisotila Sode juhlistaa lauantaina 28. huhtikuuta kymmenvuotista olemassaoloaan. Ohjelmassa on muun muassa alttarivaatteiden esittely ja siunaus, virsikaraoke, nuorten näytelmäryhmä Spotin esitys, kynttilämessu sekä valokuva- ja videonäyttely.

Osaa juhlaillan tapahtumista voi seurata suorana nettisivulla www.sodesode.fi.

Yli miljoona euroa lasten ja nuorten liikuntaan Espoon liikuntalautakunta on myöntänyt järjestöille liikuntatoiminta-avustusta vähän yli miljoona euroa ja erityisryhmille 26 000 euroa.

Liikuntatoiminta-avustuksissa painotettiin nuorten alle 20-vuotiaiden säännöllisessä harrastustoiminnassa olevien määrää sekä harjoitustilaisuuksia. Lisäksi huomioitiin liikuntatoiminnan kulut. Avustus voi olla korkeintaan kolmannes seuran liikuntatoimintaan käyttämistä menoista.

Avustusta saaneissa seuroissa on alle 20-vuotiaita harrastajia 14 320. Suurin myönnetty avustus oli 55 000 euroa ja pienin 300 euroa.

Oikaisu Viime viikon Essen sivulla 3 oli virhe. Isä ei ole äiti -artikkelissa haastateltiin Jouni Lehmosta ja Jari Jokista.

Kuvassa Jouni Lehmonen oli vasemmalla ja Jari Jokinen oikealla, toisin kuin kuvatekstiin oli merkitty.

Leppävaaran kirkolla on kastemekkonäyttely Vauvat valkoisissa 6. toukokuuta asti. Esillä on lähes 40 kastemekkoa 1900-luvun alusta tähän päivään. Suurin osa näyttelyn mekoista on itse tehtyjä, ja niiden tekijöitä ovat useimmiten äidit ja mummit. ”Kastemekot kertovat äidinrakkaudesta. Kastemekko on lapsen ensimmäinen juhla-asu. Usein äiti tai isoäiti on se, joka on mekon rakkaudella valmistanut ja siitä perinne on jatkunut”, sanoo Leppävaaran seurakunnan tiedottaja Laura Vähäsarja.

Kastemekkojen yhteydessä on esillä kastekuvia sekä lyhyt tarina kastemekosta. ”Näissä kertomuksissa ja kuvissa eniten liikutti se, millainen aarre mekko on suvulle. Siihen liittyy rakkaita muistoja kastehetkistä sekä mekon tekijästä.” ”En minä olisi tätä tuonut, jos se olisi itse tekemäni, mutta tämä on äitini tekemä. Hän oli taitava ompelija”, kertoi eräs rouva tuodessaan kirkkoherranviras-

Patrik Lindstöm

ta-aikaan laskuvarjojen ompelijana.

22. huhtikuuta kello 17 teologian tohtori Sini Hulmi, joka puhuu aiheesta Kaste – portti seurakuntaan. Luento- ja keskustelutilaisuus pureutuu siihen, mikä on kasteen merkitys ennen ja nyt.

Vauvat valkoisissa näyttely jatkuu 6. toukokuuta asti, jolloin järjestetään kummikirkko. Kummikirkkoon kello 10 ovat tervetulleita kaikki kummit ja kummilapset.

Seurakunnilla on kastemek-

tolle ikäisensä 74-vuotiaan kastemekon.

Muutaman kastemekon mukana tuotiin myös kastekirja, johon on koottu kastettujen nimet, kastejuhlaan osallistuneet sekä siunausrunoja.

Vanhin Vauvat valkoisissa

-näyttelyn kastemekoista on

vuodelta 1909 ja nuorimmat vuodelta 2010. ”Mekot teki oma äitini.

Sillä on minulle iso merkitys. Se on konkreettinen osoitus siitä, että nämä suvun ensimmäiset lapsenlapset ovat tervetulleita ja toivottuja sukuun. Kastepuku on tärkeä myös siksi, että se kertoo Jumalan suojelukses-

ta, joka peittää koko lapsen,” kuvaa tiedottaja Laura Vähäsarja näyttelyn nuorimpia mekkoja.

Kastemekkojen valmistusmateriaalit vaihtelevat vanhasta batistista villalankoihin. Eksoottisin ja hyvin näyttävä kastemekko on tehty pula-aikana laskuvarjosilkistä. Mekon tekijä toimi so-

koja, joita voi käyttää oman vauvan kastetilaisuuteen.

Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on lainattavana yksi kastemekko, Leppävaarassa ja Olarissa niitä on useita. Espoonlahdesta saa käyttöön erivärisin nauhoin varustetun mekon sekä tytölle että pojalle. Tapiola lainaa kahta kastemekkoa ja tuomiokirkkoseurakunta muutamia mekkoja.

Vanhat tekstiilit uusiokäyttöön Kevätsiivouksessa poistettavaksi lajiteltuja vaatteita ja muita tekstiilejä ei kannata heittää roska-astiaan.

Ne voi kierrättää ja käyttää uudelleen. Ensi lauantaina Martat keräävät kierrätyskelpoista tekstiilitavaraa Espoossa.

Suomalaiset vievät vuosittain kaatopaikalle vaatetta niin paljon, että sillä määrällä vaatettaisin 4–5 miljoonaa ihmistä. Uusien vaatteiden tuottamiseen tarvitaan kilon verran kemikaaleja ja 200–300 litraa vettä. Vaatteiden kierrättäminen on myös ekologinen teko.

Esa Lötjönen

Marttojen järjestämän teks-

tiili- ja vaatekeräykseen kelpaavat vain puhtaat ja kuivat kodintekstiilit ja vaatteet.

Myös käyttökuntoisia kenkiä otetaan vastaan. Tekstiilit saavat olla vanhoja ja kuluneita, mutta eivät likaisia, kosteita tai märkiä.

Keräykseen voi viedä esimerkiksi lakanoita, pyyhkeitä, froteetuotteita ja miesten paitoja. Myös puuvillatrikoo, t-paidat, colleget, paidat, housut ja neuleenomaiset tekstiilit, villa-, sekoiteja acryll-tuotteet kelpaavat kierrätykseen.

Käyttöön soveltuvista vaatteista osa myydään Si-

roon. Puuvilla- ja villapitoisesta materiaalista valmistetaan muun muassa teollisuuspyyhkeitä.

Käytetyn tekstiilin keräys-

päivä Espoossa on ensi lauantaina 28. huhtikuuta kello 10–13. Espoonlahden Martat ja Soukan Martat keräävät tavaraa Soukan Huollon pihalla, osoitteessa Soukantie 13 ja Laurinlahden Martat kauppakeskus Lippulaivan edustalla, osoitteessa Espoonlahdenkatu 4. ninauha ry:n kirpputorilla päihdetyön hyväksi tai lah-

joitetaan vähävaraisille. Osa vaatteista lahjoitetaan Vi-

lisesti että toiminnallisesti kahden vaikean vuoden jälkeen saatu hyvään kuntoon.

Sen asumispalvelujen piirissä on nyt joka päivä yli 150 espoolaista mielenterveyskuntoutujaa ja asunnotonta sekä päivätoiminnan piirissä säännöllisesti yli viisikymmentä kuntoutujaa. Espoon Diakoniasäätiön konsernin palveluksessa on 50 henkilöä.

Espoon seurakunnat tukevat diakoniasäätiötä tänä vuonna 25 000 euron yleisavustuksella. Diakoniasäätiö vastaa seurakuntien tukiasuntotoiminnasta, mistä

säätiölle maksetaan lisäksi 50 000 euroa vuodessa.

Espoon Diakoniasäätiön valtuuskunta on vakavasti huolissaan asuntoa vailla olevien määrän kasvusta Espoossa. Viimeisimmän Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran selvityksen mukaan Espoo ohitti Vantaan ja nousi maan toiseksi suurimmaksi asunnottomuuskunnaksi. Selvityksen mukaan Espoossa on 624 asunnotonta, joista on pitkäaikaisasunnottomia 336 ja asunnottomia perheitä on 17. Asunnottomuus näkyy

erityisesti kaikkein huono-osaisimpien, kuten juuri mielenterveyskuntoutujien, vaikeana asuntotilanteena.

Asuntotilanteen parantamiseksi tarvitaan valtiolta lisää tukea sekä asuntoettä palveluasumisrakentamiseen pääkaupunkiseudulla. Erityisesti edullisten vuokra-asuntojen rakentamiseen on panostettava rahoitusmahdollisuuksien ja kuntien kaavoituksen kautta. Säätiöiden ja järjestöjen tukeminen niiden asunnottomuuden vähentämistyössä on tärkeää ja annettu tuki kohdistuukin suoraan avun-

❘

esse

5

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

TOINEN RUUTU

Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi.

Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Perhesurmiakin voidaan ennaltaehkäistä Kotona, perheissä ja parisuhteissa tapahtuva väkivalta on valitettavan yleistä. Ilmiön ääripään tapahtumia, perhesurmia, on tapahtunut viimeisen vuoden aikana liian monta. Yksikin perhesurma on liikaa. Niiden ennaltaehkäisyyn on syytä panostaa yhteiskunnan eri tasoilla.

Lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuu sekä väkivallan uhrille että lapsille fyysisiä vammoja ja vakavia henkisiä seurauksia, jotka saattavat vaikuttaa kielteisesti heidän elämässään pitkälle tulevaisuuteen. Useimmiten myös väkivallan tekijä kärsii käyttäytymisensä aiheuttamasta henkisestä

pahasta olosta, viimeistään siinä vaiheessa kun hän ymmärtää tekojensa seurauksia.

Lyömätön Linja Espoossa ry:n palvelut ovat tavoittaneet vuosien aikana satoja niin väkivallan tekijöinä olleita kuin sen uhreja ja lapsia. Palveluissa on aikaansaatu hyviä tuloksia, ja asiakkaiden palaute on ollut erityisen hyvää. Monet palveluihin osallistuneet ovat kokeneet työmme arvokkaana. Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä avoimeen ja vilpittömään haluumme auttaa heitä väkivaltakierteen katkaisussa ja selviytymään kohti onnellista elämää.

Toivon, että kantaisimme

jokainen huolta enemmän läheistemme hyvinvoinnista. Mieltä painavat asiat on hyvä ottaa puheeksi ja myös väkivallasta on tärkeä puhua ääneen. Yhä vähenevien taloudellisten resurssien vuoksi tarvitsemme myös edellä kulkijoita, jotka siirtyvät väkivallan vastustamisessa puheista tekoihin. Haluan haastaa espoolaiset yritykset ja yksityishenkilöt näyttämään asenteensa kotona perheissä ja parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa vastaan ja liittymään konkreettisesti tukijoukkoihimme.

Jari Hautamäki Toiminnanjohtaja Lyömätön Linja Espoossa ry

Tyhjät tynnyrit kolisevat Tyhjästä on paha nyhjäistä – paitsi kun jätehuoltofirma kippaa tyhjiä jäteastioita autoonsa ja perii siitä vielä maksun.

Eräs perhe käy ani harvoin kesämökillään, ja silloinkin he tuovat tontiltaan joka ikisen roskan kaupunkiin. Heillä ei ole omaa jäteastiaa, mutta yhteiskeräyspisteen takia tuli kuitenkin käyttömaksu. Ovat saattaneet joskus jäätelötikku hampaissa kävellä astian ohi, mutta mistään käytöstä ei suinkaan ole kyse.

Muuan perikunta omistaa mökkipalstan yksinäisessä niemessä. Kerran vuodessa joku omistajista käy tarkistamassa, että torppa on vielä olemassa. Pitkän ajomatkan jälkeen hän juo

kahvia termospullosta ja syö voileipää, mutta ei hän missään nimessä tuota mitään jätettä tontille, eivätkä he tarvitse yhteiskeräyspistettäkään. Mahdolliset luonnolliset tarpeensakin he tekevät vasta jollakin huoltoasemalla valtaa pitävien ulottumattomissa.

Siitä huolimatta heille tuli rosvoava lasku käytöstä. Pian kai ulkoistetaan karhuamisoikeus jonkin Euroopan maan mafiamiehille. Jos edes olisi kysymyksessä lakisääteinen vero eli nimikkeenä olisi jätevero, laskuttamisen ymmärtäisi.

Lapsuudesta moni muistaa, kuinka loukkaavaa oli, jos vanhemmat taikka opettaja eivät uskoneet, vaik-

ka vakuutimme olevamme syyttömiä johonkin rikkeeseen. Epäiltiin pahinta ja nimiteltiin viatonta nuorta.

Byrokraattiset firmat eivät luota sanaamme, ettemme roskaa heidän reviiriään.

Tavalliset suomalaiset ovat vielä rehellisiä. Lompakotkin palautetaan takseista, myymälöistä ja virastoista. Kasvava joukko poliitikkoja ja muita julkimoita ensin salaa, sitten unohtaa, narraa, kiistää ja ehkä pakon edessä sentään ”kertoo sellaisen totuuden kuin osaa”. Häpeällistä, että rivikansalaiset samaistetaan moisiin totuuden torviin.

Ritva-Liisa Harjumaa Rovaniemi

Seurakuntien työntekijöistä enemmistö on naisia Vuoden 2011 aikana Espoon seurakunnissa työskenteli 643 henkilöä. Heistä 74,3 prosenttia oli naisia. Erityisen vähän miehiä työskenteli lastenohjaajina, diakoniatyössä, laitoshuollossa sekä keittiö- ja toimistotehtävissä. Niin ikään enemmistö kanttoreista ja nuorisotyöntekijöistä oli naisia.

Eniten naisia, 81 prosenttia henkilökunnasta, oli töissä Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa. Tiedot ilmenevät Espoon seurakuntayhtymän henkilöstökertomuksesta.

Viime vuoden lopussa Espoon seurakunnissa työskentelevistä seurakuntapastoreista oli naisia 48 prosenttia. Vuotta aiemmin naispappien osuus oli kolme prosenttia suurempi. Papiston sukupuolijakauma on nyt tasainen, mutta ennusteena on, että naisten suhteellinen määrä papistosta kasvaa.

Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oli vuoden

2011 lopussa 565 henkilöä. Määräaikaisia oli 16,8 prosenttia henkilöstöstä.

Suurin osa heistä oli lastenohjaajia. Kesällä seurakunnat työllistivät myös kausityöntekijöitä. Hautausmailla heistä työskenteli 101 henkilöä. Lisäksi 66 kesätyöntekijää toimi rippikoulusesongin aikaan muun muassa kausiteologeina. Kausityöntekijät mukaan laskien määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli noin 36,2 prosenttia.

Työvoima vaihtui melko tiuhaan Vuoden 2011 lopussa henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta.

Työvoiman vaihtuvuus Espoon seurakunnissa on ollut varsin suurta, sillä alan töitä on tarjolla pääkaupunkiseudulla. Henkilöstöstä 45,6 prosenttia on ollut seurakuntien palveluksessa enintään viisi vuotta. Yli kymmenen vuotta palveluksessa olleita

oli 28,6 prosenttia.

Espoon seurakuntien henkilöstökulut olivat vuonna 2011 noin 27 miljoonaa euroa. Seurakuntayhtymän toimintakuluista henkilöstökulujen osuus oli noin 60,2 prosenttia. Prosenttiosuus on pysytellyt suunnilleen samoissa lukemissa viime vuosina.

Espoon seurakuntien työntekijöiden sairauspoissaolot ovat muuhun seurakuntakenttään verrattuna tavanomaista tasoa. Sairauspäiviä koko henkilöstöön suhteutettuna oli 10,2 henkilöä kohden. Naisilla oli suhteellisesti enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä. Neljään edellisvuoteen verrattuna sairauspoissaolot vähenivät hieman.

Eija Harju

Paula Huhtala

tarvitsijoille.

Valtuuskunta pitää tärkeänä, että menestyksekäs ja laadukkaita asumis- ja kuntoutumispalveluja tuottanut yhteistyö Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa jatkuu tulevinakin vuosina. Tavoitteena tulee olla joustava ja monipuolinen palveluketju tuetusta palveluasumisesta itsenäiseen asumiseen.

Asumista tukee hyvin järjestetty avuntarvitsijoiden päivätoiminta ja työhön valmennus.

LEPPÄVAARA

LEPPÄVAARA

KAUNIAINEN

Teittinen Espoon Diakoniasäätiön johtoon Espoon Diakoniasäätiön valtuuskunta valitsi hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle espoolaisen toimitusjohtajan Heikki Teittisen. Puheenjohtajana neljä vuotta toiminut Jorma Back luopuu tehtävästä. Teittinen toimii tällä hetkellä Invalidisäätiön toimitusjohtajana ja jää siitä tehtävästä eläkkeelle kesällä.

Valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan säätiön tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2011. Samalla valtuuskunta totesi, että säätiö on sekä taloudel-

26.4.2012

Mielipide

Kastemekkonäyttelyn avaa

Leppävaaran kirkon näyttelyssä on esillä lähes 40 kastemekkoa vuosikymmenten varrelta. Niitä esittelevät Seija Hatakka (vas.), Merja Saravuo, Johanna Karlsson ja Marja-Leena Pesonen.

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Ilmoittautuminen syksyn Kauniaisten suomalaisen seurakunnan

Lenn ätä

MUSKAReihin elokuussa

rukou kse

si ylös

Wappu n äe vaaran kirkolla n W ppä

Kevätretki

Hämeen sydämeen la 19.5.

Retkikohteina * Hattulan Pyhän Ristin kirkko * Hämeen linna * Aulangon näkötorni

e 18 Le k i a K 15 – . k lo 4 .

0 3

Tied.

Lea Uusitalo 050 388 9434

Lapsille ilmapalloja, simaa, kahvia ja munkkia 1 €. Sisällä ongintaa ja onnenpyörä.

Makkaraa, hodareita 1 € YV:lle. Klo 17.45 ”Ilmapallo”hartaus päättää tapahtuman

Hinta 25 €, sis. matkat ja pääsyliput. Ruokailu ja kahv kahvi eivät sisälly hintaan. Ilmoittautumiset 4.5. menn mennessä vuokko.alanne@evl.fi, p. 8050 5585 merja merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548

6

esse

❘

26.4.2012

26.4.2012

Espoon sotaveteraanikuoro valmiina juhlaan Espoon sotaveteraanikuoro on valmiina esiintymään veteraanipäivän kansallisessa pääjuhlassa.

Teksti Elina Raunio Kuva Jukka Granström

S

otaveteraanien tunnuslause ”kaveria ei jätetä” ilmenee hyvin Espoon sotaveteraanikuoron toiminnassa. Rivien harventuessa kuoroon on saatu lisävoimaa Espoon Mieslaulajien senioreista. 40-miehinen perinnekuoro on sitoutunut pitämään veteraanilaulut elinvoimaisina.

Espoon sotaveteraanikuoron puheenjohtaja Lauri Lehtonen sanoo, että kuoron jatkuvuus on erittäin tärkeä asia. ”Sodan itse kokeneet veteraanit ovat iältään jo 90 vuoden molemmin puolin, ja heitä on kuorossa kymmenkunta. Mieslaulajien seniorien mukaantulo merkitsee sitä, että veteraanit saavat jatkaa kuoroharrastustaan niin pitkään kuin he itse pystyvät ja haluavat”, Lehtonen kiittelee.

Kuoroharrastus on tärkeää sekä musiikillisesti että sosiaalisesti. ”Viikoittaisilla tapaamisilla on suuri merkitys veteraaneille.”

Hyvä harjoittelu on aina tarpeen Kuoro on valmistautunut kevätkaudella veteraanipäivän valtakunnalliseen juhlaan. ”Esitämme perin tutut laulut; Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuuto ja Leevi Madetojan Kaunehin maa. Molemmat ovat kuoron perusohjelmistoa. Esitystä on silti tarpeen hioa, ettei ote herpaannu”, Lehtonen sanoo. ”Pääjuhlassa erityisen hienoa on, että saamme esiintyä sinfoniaorkesterin säestyksellä. Yhteisharjoitukseen orkesterin kanssa on mahdollisuus vain vähän ennen juhlan alkua, mutta eiköhän se hyvin suju.”

Kuoroa johtaa Kai Vahtola.

Lauri Lehtonen sanoo, että perinteisin tavoin vietettävä veteraanipäivä on vuosikymmenestä toiseen itsenäisyyspäivän lisäksi edelleen mieltä liikuttava juhla. ”Veteraanipäivä on henkilökohtainen kunnianosoitus veteraaneille, muistutus siitä, millaisin taisteluin ja uhrauksin maamme itsenäisyys on säilytetty”, hän sanoo.

Juhlayleisössä Lehtonen toivoo näkevänsä veteraanien lisäksi nuoria. ”Vanhat ja veteraanit tiedostavat asian merkityksen. Nuoriso on nykyään fiksua ja valistunutta ja osaa arvostaa veteraaneja. He ovat

Varajohtaja Pekka Kontu harjoittamassa Espoon sotaveteraanikuoron ja perinnekuoron laulajia. Kuoro vetäytyi maaliskuun lopulla koko päiväksi kurssikeskus Hvittorpiin valmistautumaan veteraanipäivän esiintymiseen.

erityisen tervetulleita juhlaan jatkamaan perinteitä.”

Veteraaneja juhlitaan kaksi päivää Juhlallisuudet alkavat torstaina 26. huhtikuuta kello 16, kun juhlatoimikunnan puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä avaa valokuvanäyttelyn Suomenmaan sitkeä kansa.

Valokuvanäyttely kertoo ihmisistä koti- ja sotarintamalla. Suurin osa valokuvista on Espoon kaupunginmuseon kokoelmista.

Avajaistilaisuus on tarkoitettu veteraaneille, jotka jatkavat juhlaa Barona Areenalla musiikkipitoisessa aseveli-illassa.

Veteraanipäivä alkaa perjantaina 27. huhtikuuta klo 10 lipunnostolla Barona Areenalla. Lipunnostajina toimivat partiolaiset ja hartauden pitävät kenttäpiispa Hannu Niskanen, kirkkoherra Antti Rusama ja pastori (ort.) Petri Korhonen.

Tämän jälkeen veteraaneille tarjotaan lounas.

Pääjuhla alkaa kello 13. Ovet saliin avataan klo 12.15, ja yleisöä pyy-

detään istumaan paikoillaan viimeistään klo 12.45. Juhla televisioidaan suorana lähetyksenä.

Pääjuhlassa pukeutumiskoodina on tumma puku ja kunniamerkit.

Pääjuhlan musiikkiesityksistä vastaavat Espoon sotaveteraanikuoro ja perinnekuoro, Tapiolan kuoro, Tapiola Sinfonietta sekä sopraano Mari Palo. Juhlapuheen pitää Koneen toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta, ja Veteraanin päätössanat esittää kenraali Jaakko Valtanen. Tilaisuuden juontaa Espoon kulttuurijohtaja Georg Dolivo.

Veteraanit seuralaisineen ja veteraanijärjestöjen edustajat voivat tulla tilaisuuteen ilman erillistä pääsylippua. Muut voivat noutaa ilmaislipun kaupungin yhteispalvelupisteistä.

TV1 esittää pääjuhlan suorana lähetyksenä perjantaina 27.4. klo 13.05 alkaen ja uusinta lauantaina 28.4. klo 17.05.

Suomenmaan sitkeä kansa -valokuvanäyttely on esillä 27.4. klo 11–18 sekä 28.–29.4. klo 11–17 näyttelykeskus WeeGeen aulassa.

Puolustusvoimain kalustonäyttelyyn voi tutustua Barona Areenan edustalla torstaista klo 10 perjantaihin klo 15.

Parempaa hoitoa EspEri CarE ANNA AVAIN AMMATTIIN

Jänismäessä on hyvä asua Tarjoamme turvallista ja virikkeellistä ympärivuorokautista palveluasumista Hoivakoti Jänismäessä Espoossa. Muistathan, että voit käyttää palveluseteliä asumispalveluihin.

010 4088 136 | myynti@esperi.fi | esperi.fi

ti 1.5. klo 9.30–15

Tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Lähetystalolla, Tähtitorninkatu 18 Lähetyskirkossa: klo 9.30 Alkuhartaus, Suvimarja Rannankari-Norjanen klo 12 NUNU – Voiko unelmasta tulla totta?

Tositarinaan perustuvan nepalilaisen tytön tarinan esittävät tanssija Titta Tunkkari, muusikko Pekka Nyman ja näyttelijä Antti Sevanto. Esitys sopii kaikenikäisille.

7

Sankta Claran kirkko Tukholman ydinkeskustassa on käytössä ympäri vuorokauden. Päivisin siellä etsitään Jumalaa ja öisin siellä nukutaan.

Teksti ja kuvat Sari Savela

”K

un pidin ensimmäisen jumalanpalveluksen Sankta Claran kirkossa vuonna 1989, siihen osallistui vain kolme vanhaa naista, joista nuorin oli 80-vuotias”, Carl-Erik Sahlberg muistelee seurakuntansa hiljaista alkua.

Nyt Sahlbergin johtama luterilainen seurakunta kokoaa jumalanpalveluksiin viikoittain satoja ihmisiä. Lisäksi kirkon sosiaalityö tavoittaa säännöllisesti suuren joukon kodittomia, narkomaaneja ja muita yhteiskunnan vähäosaisia. Seurakunnan kasvu on ollut voimakasta ja sitä käydään ihmettelemässä eri puolilta Ruotsia ja Eurooppaa. Keväisenä sunnuntaina ryhmä Tapiolan seurakunnan vapaaehtoisia ja työntekijöitä vieraili kirkossa.

Kirkon urut alkavat soida ja jumalanpalvelus alkaa. Kirkonpenkit ovat täynnä erivärisiä ja -ikäisiä ihmisiä, myös eri sosiaaliluokat ovat edustettuina. Pappi toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi.

Tunnelma on rento ja kodikas. Jumalanpalveluksen kaavan ja virsien lomassa on luontevasti ylistyslaulua. Ehtoollisen aikana on mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen.

Saarnavuorossa oleva kirkkoherra Sahlberg puhuu lähellä kirkkokansaa. Evankeliumiin perustuvassa opetuksessa on selkeästi ja ymmärrettävästi esillä Jeesuksen ristinsovitustyö ja kaikille tarjolla oleva syntien anteeksianto. Messun jälkeen on kirkkokahvit.

Sankta Claran seurakunnassa rukoillaan paljon. Joka arkiaamu ja -iltapäivä on maallikoiden ja työntekijöiden yhteinen rukoustunti. Kirkkoherra edellyttää, että jokainen työntekijä osallistuu rukoushetkeen vähintään neljästi viikossa.

Sankta Clarassa nälkäisiä ruokitaan, tarvitsevia autetaan ja ko-

Joukko Tapiolan seurakunnan vapaaehtoisia ja työntekijöitä vieraili Sankta Claran seurakunnassa Tukholmassa huhtikuun alussa.

Sankta Claran toiminta teki vaikutuksen tapiolalaisiin vieraisiin.

dittomille tarjotaan kirkon lattialta yösijaa. Yömajatoiminnan mahdollistaa laaja vapaaehtoisten joukko, joka palvelee monissa seurakunnan tehtävissä.

Calr-Erik Sahlbergin mukaan keskeisiä syitä seurakunnan kasvulle ovat olleet Kristus-keskeisyys, rukous, auttamistyö, suuri vapaaehtoisten määrä ja avoimuus Pyhän Hengen toiminnalle. Seurakunnassa ymmärretään, että ilman Jumalan Henkeä todellista elämää ei synny.

Rentous ja rosoisuus viehättivät Tapiolan seurakunnan väki on vaikuttunut vierailusta. ”Väenpaljoudesta huolimatta seurakunnasta välittyi lämpö ja kodikkuus. Vapaaehtoisia hääri monenlaisissa tehtävissä”, kuvailee Leena Tynnilä. ”Rentoutta

ja ihmisten avointa toinen toisensa kohtaamista toivoisin enemmän myös omaan seurakuntaan.”

Seurakuntapastori Katja Heroa puolestaan ihastutti seurakunnan elävyys ja seurakuntalaisten kulttuuritaustojen moninaisuus. ”Seurakunnalla oli erittäin monipuolinen toiminta, jonka taustalla vaikutti vahva rukouselämä.

Kirkko oli käytännössä auki koko ajan ja sinne oli selvästi helppo tulla arallakin uskolla.”

Antero Polson mielestä jumalanpalvelus oli kokonaisuutena hieno. ”Ehkä siinä oli määrättyä rosoisuutta, joka viehätti. Maallikkoja oli paljon mukana eri tehtävissä.

Vaikka siinä oli meille tuttu liturgiarunko, oli paljon myös muuta, kuten ylistysmusiikkia. He olivat kaikessa palanneet yksinkertaiseen uskoon, joka eli ja hengitti.”

Sankta Claran kirkko

Myyntiä ympäri Lähetystalon klo 9.45 alkaen: leivonnaisia, simaa, käsitöitä, tauluja, keräilykortteja, arpoja ym. Ompeluseuran tuotteita: käytetyistä kankaista ja vanhoista napeista tehtyjä luomuksia! Vanhaliinan tavaroita. Opiskelijoiden Lähetysliiton kahvila. Sisäpihalla pihakirppis, myynnissä myös grillimakkaraa (säävaraus).

Teranga avoinna klo 9.30-14, lounas klo 11-14, Basaari ja Kumbukumbu avoinna. Vapaa pääsy.

Tervetuloa mukaan iloiseen (vappu)tunnelmaan!

Konfliktien keskellä kasvanut kehitysmaan nuori tarvitsee toivoa. Anna tukesi nuorten ammattikoulutukselle allekirjoittamalla vetoomus. Lähetä tekstiviesti AVAIN (väli) AMMATTIIN numeroon 16499. Hinta 0,25 €. www.tekojakampanja.fi

esse

Sankta Claran kirkko taipuu yömajaksi

Joka päivä rukoillaan yhdessä

VAPPUTAPAHTUMA

❘

Tukholmalaiskirkon penkit täyttyivät ennen jumalanpalveluksen alkua. Sankta Clarassa käy paljon vieraita tutustumassa toimintaan.

Sankta Claran kirkko kuuluu Ruotsin kirkkoon. Aikaisemmin se oli yksi Tukholman kolmesta tuomiokirkkoseurakunnasta.

Syyskuussa 2009 se itsenäistyi omaksi jumalanpalvelusyhteisöksi. Sankta Claran kirkon ystävät -yhdistys vastaa seurakunnan toiminnasta. Suurin osa toiminnasta rahoitetaan yksityisin varoin.

Rukous ja ylistyslaulut ovat tärkeässä osassa Sankta Clarassa.

Näkökulma Kiinnostavaa, mutta ei sellaisenaan Espooseen

A

ivan Tukholman keskustassa Åhlensin tavarataloa vastapäätä toimistorakennusten ympäröimänä on Sankta Claran kirkko. Ydinkeskustan asukasmäärän pienentyessä seurakuntia on yhdistetty tuomiokirkkoseurakuntaan. Tukholman keskustan ongelmana on kirkkojen suuri määrä, niiden iso koko ja asukasmäärän vähyys.

Sankta Claran toiminnasta vastaa kaksi pappia, kolme diakoniatyöntekijää, vahtimestari ja muutama projektityöntekijä.

Kirkko on tuomiokirkkoseurakunnan kirkko, mutta toimintaa pyörittää Pyhän Claran ystävät, joka kuuluu Evangeliska fosterlandsstiftelse -järjestöön. Se vastannee historiallisilta teologisilta painotuksiltaan Suomen Luterilaista Evankeliumiyhdistystä.

Tällainen toimintamalli on harvinainen Ruotsissakin. Reilun 20 vuoden aikana on saatu koottua yli 400 hengen seurakunta ja 700 erilaisen tuen saajaa: narkomaaneja, pakolaisia, prostituoituja. Apuna on ruokaa ja vaatteita, mutta myös tukea ja rukousta. Merkittävää on vapaaehtoisten suuri määrä ja heidän tehtävänsä. Jokainen, jota ei tunneta, aloittaa voileipien tekemisellä. Ihmisten auttaminen edellyttää muutakin kuin halua auttaa. On myös ymmärrettävä toimintaympäristö, jossa toimitaan.

Kirkkoherra Carl-Erik Sahlbergissä on jotakin profeetallista ja Jumalan hullua, joka toimii ja saa muut mukaansa. Sankta Claran työn vahvuus nousee rukouselämästä. Ehkä meillä Suomessakin olisi syytä rukoilla enemmän, jos kirkkona aiotaan jatkaa.

Jumalanpalvelus, johon osallistuimme, oli rakenteeltaan Ruotsin kirkon messu. Seurakunta oli sekalainen, ja siinä oli koko maailman kirjo ja kauneus. Jossakin mielessä olo oli kuin suomalaisessa Tuomasmessussa. Saarnan yhteydessä ollut ylistyslauluosuus jäi soimaan mieleeni. Ehkä se oli aito helähdys taivaasta.

Vierailun jälkeen jäin miettimään Tapiolan seurakunnan ja Espoon seurakuntien yhteistä strategiaa ja visiota, johon strategialla pyritään. Ehkä pitäisi siirtyä ympäripyöreästä ja tyhjästä sanailusta Sana-keskeiseen toimintaan eli keskityttäisiinkin evankeliumin haasteeseen tässä ajassa. Siihen Sahlbergin kysymykset seurakunnan palvelusta, avoimuudesta, kärsimyksestä ja rukouksesta tarjoavat hyvän pohjan, vaikka hänen mallinsa ei ehkä espoolaiseen ympäristöön sellaisenaan istu.

Seppo Holm Tapiolan seurakunnan kappalainen

8

esse

❘

tavataan

26.4.2012

Pyhä pääsee esiin Pyhä kuuluu kaikille -taidenäyttely esittelee opiskelijoiden ajatuksia pyhästä.

Teksti Elina Raunio Kuvat Jukka Granström

E

spoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien oppilaitostyö järjesti vuodenvaihteessa opiskelijoille taidekilpailun.

Nuoria aikuisia haluttiin innostaa miettimään, onko mikään pyhää, voiko pyhän nähdä, miltä pyhä tuntuu ja voiko paha olla pyhää.

Kilpailussa oli kolme sarjaa; kuvataide, sanataide ja multimedia/ kollasi. Lautakunta palkitsi jokaisesta kolmesta sarjasta kaksi parasta työtä. Lisäksi opiskelijoista koostunut esiraati palkitsi kaikista kilpailuun osallistuneista töistä mielestään parhaan.

Kirkoissa soi Su 29.4. klo 16 Kauklahden

kappelissa (Kauppamäki 1) Iloa ja Voimaa virsistä -virsilaulutilaisuus. Juontaja Pekka Kivekäs, urkuri Sheldon Ylioja. Mukana Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelija Ilkka Alakarhu. Tilaisuus on osa Alakarhun opinnäytetyötä. Sen jälkeen voi osallistua vapaaehtoiseen kyselyyn, jossa tutkitaan virsien vaikutusta mielenterveyteen ja hyvinvointiin.

Pinnan alla porisee

Rouheimmat nousivat näkyviin

Katja Kangas koordinoi kisaa.

Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa.fi viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina. Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan. Tapahtumatiedot ovat myös netissä osoitteessa www.espoolaiset.fi.

Kilpailutyöryhmän jäsen, oppilaitoskanttori Katja Kangas Espoosta on iloinen projektista. ”Kolmen seurakuntayhtymän yhteisessä ponnistuksessa on opittu paljon, kilpailu on saanut myönteistä julkisuutta ja se on kiinnostanut opiskelijoita. Töitä tuli kaikkiin sarjoihin, kaikista alueen kaupungeista ja kaikilta opintoasteilta kaikkiaan kolmekymmentäkahdeksan.”

Kilpailun tavoitteena oli haastaa nuoret aikuiset pohtimaan omaa suhdettaan pyhään. Kangas sanoo, että se toteutui paremmin kuin kilpailutöiden määrästä voi päätellä. ”Pinnan alla on tapahtunut paljon. Monet opiskelijat ovat kertoneet miettineensä pyhää, vaikka oma rohkeus tai aika ei riittänyt kilpailutyön lähettämiseen.”

Pyhä on aiheena haastava ja abstrakti. ”Osalle nuorista se voi olla liian hankala. Vaikka kilpailussa ei haluttu rajata pyhän käsitettä vain hengelliseksi, löytyy kirkon kielestä hyviä metaforia aiheen käsittelyyn. Maallistuneessa yhteiskunnassa uskonnollinen kieli voi olla vierasta”, Kangas pohtii.

Katja Kangas pitää kilpailun satoa yleisilmeeltään konservatiivisena. ”Nuoret näyttävät kokevan pyhän hyvin harmonisena, yleismaailmallisena aiheena. Luonto, rauha ja rakkaus nousivat pinnalle. Töissä käsiteltiin yllättävän vähän teeman ristiriitoja.”

esse.tavataan@kotimaa.fi

Ke 2.5. klo 18.30 Espoonlahden

Juho Kytömäen variaatiota Leonardo Da Vincin klassikkoteoksesta pääsee tutkimaan tarkemmin Lasipalatsin näyttelyssä.

Hän pitää hienona asiana, että lautakunta palkitsi töitä, jotka eivät olleet itsestään selvästi kauniita. ”Multimediasarjan voittajatyö, Joonas Suomalaisen Traces du sacré kertoo pyhän varjopuolesta; hengellisestä väkivallasta ja lahkon ahdistavuudesta. Se on taitava, koskettava ja hätkähdyttävä teos.”

Arvostelulautakunta puolestaan luonnehti kuvataidesarjan voittanutta Juho Kytömäen työtä tehokkaaksi kuvaukseksi pyhän ja pyyteettömyyden sekä itsekkyyden ja pyyteellisyyden vastakkainasettelusta.

Suomen Pipliaseura 1812-2012 • www.piplia.fi • markkinoiden laajin raamattuvalikoima

JUHLITAAN PIPLIAA NahkakaNtiset Raamatut ja viRsikiRjat Anna arvostettu, henkilökohtainen lahja. Tilaa Raamattu kultaisella nimipainatuksella.

Raamattu RistiiN RastiiN Upeasti kuvitettu luku- ja hakuteos jokaiselle Raamatusta kiinnostuneelle.

Erilaisten hakemistojen avulla etsit helposti tuttuja raamatunkohtia.

36 €

heljäN muki

Su 13.5. klo 18 Soukan kappe-

Taiteen tehtävä on herättää tunteita

O

piskelija Juho Kytömäki voitti Pyhä-kilpailun kuvataidesarjan työllään Last super / viimeinen superi.

Mikkelissä syntynyt, suurimman osan elämästään Espoossa asunut nuori mies on monipuolinen käsillä tekijä. ”Olen piirtänyt ja rakennellut niin kauan kuin muistan. Taiteilijan ammatti olisi hieno juttu, ja olenkin pyrkinyt moneen taidealan oppilaitokseen”, 26-vuotias opiskelija kertoo.

Tänä keväänä Kytömäki valmistuu Omniasta viherrakentamisen artesaaniksi. ”Kasvit ovat myös kiinnostavia, ja maisemasuunnittelussa pääsen käyttämään luovuuttani. Kohta alkaa työharjoittelu Kasvitieteellisessä puutarhassa, sekin on tosi innostavaa”.

Pyhä-taidekilpailusta kuullessaan Kytömäellä oli koulussa juuri alkamassa tehtävä, jossa piti muokata tunnetusta mestariteoksesta oma versio. Kytömäki otti käsittelyyn Leonardo Da Vincin Viimeisen ehtoollisen ja huomasi, että työ sopii myös kilpailuun. ”Se oli enemmän alitajuinen kuin suunnitelmallinen juttu”, hän toteaa.

Nuori taiteilija ei halua avata ajatuksiaan teoksestaan. Hänen mukaansa teosta ei tule liikaa se-

To 26.4. klo 19 Sellosalissa (Soit-

litetä, vaan katsoja saa tulkita sitä itse. ”On hyvä, jos teos herättää tunteita.”

Kilpailun kuvataidesarjan voitto on hänelle suuri asia. ”Fiilis on hyvä, tämä oli ihan kunnon kilpailu. Erityisen makealta tuntuu se, että mukana oli töitä myös niistä taideoppilaitoksista, joihin itse olen turhaan pyrkinyt”, hän sanoo.

Palkintosumma, 700 euroa, on opiskelijalle iso raha, mutta Kytömäki arvostaa voittoaan muutenkin. ”Saan lisää itseluottamusta ja töilleni näkyvyyttä. Tällaisia kilpailuja saisi olla enemmänkin!”

Pyhä kuuluu kaikille -taidekilpailun parhaimmistoa Lasipalatsin näyttelytilassa, Mannerheimintie 22–24 Helsinki. Näyttely on avoinna 27.4.–6.5. tiistaista sunnuntaihin klo 12–18.

toniekanaukio 1a) A Tribute to Bob Dylan – Songs of Heaven and Earth. Jukka Gustavson, Anssi Kela, Jukka Orma, Uffe Krokfors, Thomas Törnroos, Vesa Kemi, Jukka Leppilampi, Popp Gustafsson sekä Elna & Christopher Romberg. Liput 20/15 e (+ palvelumaksut), www.lippu.fi.

La 28.4. klo 20 Galleria Espoon-

sillassa (Virastopiha 3) Voice of Finland kisasta tuttu Jesse Kaikuranta, säestäjä pianisti Salla Haavisto. Liput 12 e.

PL 54 | 00241 HELSINKI | www.piplia.fi | www.raamattuvuosi2012.fi | www.pipliakauppa.fi

Myymälä avoinna ma-pe 10-17 Ruoholahdenranta 5, Helsinki raitiovaunu 6:n päätepysäkki Puh. 0400 125 320 helsinki@ettonet.fi

www.ettonet.fi

Ja paljon muuta!

Museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Bellmania sanoin ja sävelin.

Professori Lars Huldén luennoi ruotsiksi runoilija Carl Michael Bellmanin värikkäästä elämästä Bellman, den rosenräde skalden.

Pentti Hildénin esittää Bellmanin epistoloita. Liput: 8/6/4 e, alle 18-v. ilmaiseksi. Avoinna ti–la klo 11–16, su 11–17.

Pe 27.4. klo 10 ja klo 14 Sellon

kirjaston Lastenmaassa (Leppävaarankatu 9) Vappujuhlat Hattulassa, Tomin ja Riitan musiikkituokio.

Pyörä ja Donna on esillä Galleria Espoonsillassa.

Taiteilija on kiinnostunut erityisesti yksilöllisistä metalliveistoksista. Hän on työskennellyt mm. metalliyrityksissä ja Eila Hiltusen apulaisena.

Näyttelyt Pe 27. – su 29.4. WeeGee-ta-

lossa (Ahertajantie 2), 2.5. alkaen Espoon kulttuurikeskuksessa (Kulttuuriaukio 2) Suomenmaan sitkeä kansa -valokuvanäyttely.

Ihmisiä koti- ja sotarintamalla: sotaan joutuneet, surun kohdanneet ja parempaan huomiseen uskoneet.

La 28.4. asti Taidetalo Pikku-

Auroran (Järvenperäntie 1–3) näyttelyssä esillä Antonia Ringbomin alkuperäiskuvituksia Keltainen kirahvi -animaatiosarjasta ja kirjasta. Avoinna ti–to klo 10–15, la 11–14. Vapaa pääsy.

viholaisen jäljillä – Suomenojan luonto valokuvissa. Avoinna ma– pe klo 9–16 ja la–su 10–16, pääsiäispyhinä ja vappupäivänä 10–16.

Vapaa pääsy.

Su 6.5. asti Galleria Espoonsil-

Ti 15.5. asti WeeGee-talon ala-

Ti 8.5. asti Karatalossa (Kotka-

tie 4) Mun koti –näyttely. Näyttely koostuu Karatalon lähialueen päiväkotien, koulujen sekä kuvataidekoulun oppilaiden rakentamista nukkekodeista.

Pe 11.5. asti galleria Villisiassa

(Soukantie 4) Espoon kuvataidekoulun oppilaiden kevätnäyttely. Avoinna ti–to klo 14–19, pe–su klo 12–15. Vapaa pääsy.

Su 13.5. asti Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) näyttely Marski-

ESPOON SEURAKUNNAT

aulassa ja kuvataidekoulun pääkäytävässä (Ahertajantie 5) Espoon kuvataidekoulun päättötyönäyttely Kuvien metsästäjät.

Oppilaat esittelevät päättötyönsä la 21.4. klo 10–16.15 ja su 22.4. klo 10–15.45. Avoinna ti, to, pe klo 11–18, ke klo 11–20, la–su klo 11–17.

To 26.4. klo 15–18 Meistä on moneksi -tapahtuma Entressen kirjastossa (Siltakatu 11). Lapsille askartelua ja nukketeatteriesitys, senioreille konsolipeliopastusta.

Pikakampauksia, tuunatun pyörän arvonta, musiikkia, kahvia, pullaa ja paljon muuta. Työntekijät, yritykset ja järjestöt esittäytyvät.

To 26.4. klo 17 Laurean Otanie-

Muuta

men yksikössä (Metsänpojankuja 3) Aktiivisuutta elämään ikääntyneiden omaisille -hyvinvointitapahtuma, mm. lääkäriluento ravinnon merkityksestä ikääntyneiden hyvinvoinnille.

To 26.4. klo 11–16 Gallen-Kalle-

La 28.4. klo 11 Sellon kirjastos-

lan Museossa (Gallen-Kallelan tie 27) juhlitaan Akseli Gallen-Kallelan syntymäpäivää. Ilmainen sisäänpääsy Peter Dahlin näyttelyyn ja klo 14 yleisöopastus, jossa kerrotaan myös Gallen-Kallelan perheen elämästä ja juhlista Tarvaspäässä.

sa (Leppävaarankatu 9) pyöräilytapahtuma Fillarilla kohti kesää. Paneelikeskustelu ja pyöräilyteema esillä monin tavoin.

Pyöräretki lähtee liikkeelle klo 10 Helsingistä Kirjasto 10:n edustalta ja matkaa Otaniemen kautta Selloon. Matkan varrelta voi

KAUNIAINEN

Ilmoittautuminen

n i h i e R A K S U M

Hyppä

n a a uk äm

Seikkailuleiri 1.–6. lk Kannonkoskella 4.–7.6. Hinta 60 €, ilm. 4.5. menn.

Hilavitkutin leirit Hilassa 6.–8.8. (2003–2005 synt.) ja 8.–10.8. (1999–2002 synt.). Hinta 35 €. Ilm. 11.5. menn.

Lasten ja perheiden retki Särkänniemeen ke 13.6. hinta alk. 20 €. Ilm. 25.5. menn.

Taittuva keppi

Suihkujakkara

www.espoonseurakunnat.fi

esse

Su 29.4. klo 13 Gallen-Kallelan

Lapsille

lassa (Virastopiha 3) Bartolomeo Prencipe, maalauksia ja Matti Metsämaa, veistoksia. Avoinna ti–pe klo 11–16, la–su 12–15. Ma ja vappuna suljettu.

❘

liittyä pyöräseurueeseen. Matka jatkuu klo 14 Espoon keskukseen Entressen kirjastoon.

kuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) Tapiola Sinfonietan vappuaaton konsertti. Atso Almila, kapellimestari ja juontaja Yllätysesiintyjiä. Liput: 20/15/10 e (sis. kuohuviinilasillisen) (+ palvelumaksut) www.lippu.fi.

ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE Tilaukset: myynti@piplia.fi puh. 010 838 6520

Olli Laitinen

Ma 30.4. klo 18 kulttuurikes-

alkaa

Kippis-tuoli auttaa liikkeelle

Psalmit

lissa (Soukankuja 3) Pop-messu, liturgi Henri Järvinen, saarna Vilppu Huomo, musiikki Tiro Rohkimaisen bändi, Vox Edeni ja Anna Pulli. Kirkkokaakaot messun jälkeen. Lastenhoito järjestetty.

Musiikkia

Heljä Liukko-Sundströmin teemamukit. Valloittava uutuusmuki ilmestyy kevään aikana. 26 € /kpl

Voimasanoja pienessä lippakirjassa, jonka aukeamat avautuvat yhdeksi sivuksi. Huippumukava lukukokemus.

Ilmestyy toukokuussa. 10 €

kirkko (Kipparinkatu 8) Kevään toivelauluilta. Laulukirjoina virsikirja ja Messulauluja -kirja. Inkeri Oinonen ja Timo Lonka. Iltatee.

26.4.2012

Ilmoittautumiset Kauniaisten suom. srk virasto p. 512 3710

Ke 2.5. klo 19 kulttuurikeskuk-

sessa (Kulttuuriaukio 2) kuukauden leffa Oliver Schmitzin Elämä ennen kaikkea (Life, Above All).

Ke 3.5. klo 12–12.30 Vaunu-

hetki Kamussa (näyttelykeskus Weegee, Ahertajantie 5). Vauvojen vanhemmille on tarjolla pieni hetki joka kuun ensimmäisenä torstaina. Näyttelytilassa saa rauhoitella vauvaa ja vallata käytävät vaunuilla. Rauhallinen soppi vaikkapa imettämistä varten Idän ihmeet -työpajatilassa. 3.5. tutustutaan Marco Polo -mies ja myytti -näyttelyyn. Opastus. Vapaa pääsy.

Ke 3.5. klo 17 Nöykkiön kirjas-

tossa (Oxfotintie 4) Auringon päivä venäläisittäin. Leikkejä ja askartelua lapsille, tarjolla pientä suolaista ja makeaa. Duo Tulitsa esittää venäläisiä kansanlauluja ja ikivihreitä sävelmiä. Lauletaan yhdessä tuttuja venäläisiä lauluja sekä suomeksi että venäjäksi.

Ke 3.5. klo 18 Sellon kirjastos-

sa (Leppävaarankatu 9) kirjailija Jarkko Tontti puhuu sananvapaudesta, kansainvälisen kirjailijoiden ja toimittajien sananvapausjärjestön Penin toiminnasta ja Tontin omasta tuotannosta.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita.

Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12–15.

9

10

esse

❘

26.4.2012

26.4.2012

❘

esse

11

Pyhän juurilla Jaakko Heinimäki

Pyhä oli alun perin kuvaileva sana. Se määritti paikkaa tai aikaa.

Pyhän käsite on laventunut niin, ettei siitä tahdo saada kiinni.

Missä pyhyys lymyää, mikä on pyhää ja mikä ei?

Teksti Ulla Lötjönen Kuva Hans Eiskonen

Johannes Ojansuun ajatuksia kirjasta Pyhyys Mistään ei nuoruus ole saanut niin paljon käyttövoimaa kuin rajattomista mahdollisuuksista.

Se, mikä meille on annettu, on annettu läsnäolon ja lähentymisen, ei omistamisen kautta.

Me emme piirrä karttaa siksi, että maaston kuvaus olisi tosi, vaan siksi, että osaisimme kulkea siinä.

Mikään ei muuta ihmistä niin kuin tyhjä ja täyteys.

Tyhjä on se kohta, jossa me emme voi itseämme auttaa.

Se on kohta, joka tekee tilaa sille toiselle, joka tämän tilan pyhittää.

Pyhyys on ennen kaikkea asennoitumisen tapa. Se on tapa kohdata se, mikä pakenee ymmärrystämme, se on tapa kohdata se, mitä emme voi hallita.

P

yhä on salaperäinen sana, mutta hahmoton se on, vailla tarkkaa rajaa. Sanalla on silti juureva perusta.

Uskontotieteilijä Veikko Anttonen osoittaa, että suomen sana pyhä oli alun alkaen maastoon liittyvä määre. Suomessa on satoja pyhä-alkuisia paikannimiä, kuten Pyhäjärvi, Pyhäjoki ja Pyhäsalmi.

Tuhansia vuosia sitten, jo esikristillisenä aikana, suomalainen asujaimisto tapasi nimetä erikoisen maastopaikan pyhäksi.

Sana oli lainaa kantagermaaneilta ja alun perin kuvaileva. Se ilmaisi rauhoitettua ja koskematonta aluetta. Pyhäksi nimetty järvi, joki, salmi tai kukkula rajasi aluetta toisesta. Asuttu ja haltuun otettu maa-alue tai vesistö oli erillään siitä, mikä oli koskematonta ja valloittamatonta ei-kenenkään maata, siis pyhää seutua. Sinne ei ollut meneminen.

Kieli kantaa merkityksiä Muinainen suomalainen koki takamaat ja pyhäksi nimetyt alueet paikoiksi, joita tuli karttaa. Erikoinen kukkula tai muu maamerkki herätti suurta kunnioitusta, ja muinaissuomalaiset alkoivat haudata vainajansa kiviröykkiöihin.

Suomalaisessa kansanuskossa raja näkyvän ja näkymättömän, elävien ja kuolleiden välillä koettiin liukuvaksi. Esi-isiä kunnioitettiin. Vaikka kuolema oli raja, se myös yhdisti jälkeenjääneet suvun jäsenet toisiinsa. Suku oli sukua elävänä ja kuolleena.

Muinaisten hautaröykkiöiden jäännöksiä näkee maastossa vieläkin, myös eri puolilla Espoota. Kun kristinusko saapui Suomeen, vanha pyhä-termi sulautui uuteen viitekehykseen. Sen merkitys alkoi muuttua, mutta yhäkin se kantoi mukanaan varhaisia merkityksiä.

Veikko Anttonen on väitöstutkimuksessaan osoittanut, että pyhä on kansojen yhteistä sanastoa.

Se esiintyy eri muodoissa ja hiukan

eri vivahtein kaikissa tunnetuissa vanhoissa kielissä. Yleisimpiä merkityksiä sanalle ovat: loukkaamaton, rauhoitettu, suojattu, kielletty, kokonainen tai voimalla ladattu.

Onko meillä rajantajua?

Hämeenlinnalainen filosofi ja kirjailija Johannes Ojansuu pohtii pyhää ja pyhyyttä vuonna 2004 ilmestyneessä teoksessaan Pyhyys – rajalla oleva ihminen. Loppuunmyydystä teoksesta ilmestyi viime syksynä toinen painos. ”Yksi sysäys uusintapainokselle oli se, että evankelisluterilaisella kirkolla on menossa Pyhä-teema.

Monet kirjan teemat ovat nousseet sen vuoksi esille”, kertoo Ojansuu.

Hän tuntee suomalaisen pyhänimistön alkuperän. Ojansuu ei kuitenkaan puhu maastoalueiden luvattomista ylityksistä tai muista paikkasidonnaisista rajaloukkauksista.

Filosofia kiinnostavia teemoja ovat rajantaju, rajasuhteet ja rajatietoisuus.

Muinaissuomalainen kulki aikoinaan pyyntireissuillaan, mutta maasto, johon teki mieli mennä, ei enää ollut tuttua. Uusi kiehtoi ja samalla pelotti. Hän pysähtyi pyhän rajalle.

Meitä nykyisiä metsässä liikkujia eivät tällaiset säännökset koske.

Meillä on jokamiehen oikeus liikkua vapaasti luonnossa. Mutta mielenmaisemassa meitä edelleen sitoo pyhän kunnioitus, vai sitooko?

”Se liittyy kulttuurimme perusrakenteeseen, jossa tieteellisteknisellä edistysuskolla ja taloudella on ylivalta. Tämä yllyttää meidät elämän hallitsemisen utopioihin ja tyytymättömyyteen, joka on koko vapaan markkinatalouden kulmakivi. Mainonta ja markkinointi luovat meihin tyytymättömyyttä varsin tehokkaasti.”

Yltiöpäinen kuluttaja

Rajantajun katoaminen näkyy Ojansuun mielestä myös siinä, kuinka ihminen suhtautuu lajikumppaneihinsa. Hän noukkii esimerkin lähisuhteista. Kun kaksi ihmistä löytää toisensa, syntyy rakkaus kahden erillisen olennon välille. ”Rakastumme toisessa ihmisessä juuri siihen toiseen. Mutta jos kuvioon astuu ajatus tämän muuttamisesta, joutuu toisen toiseus ahtaalle.”

Symbioottinen suhde kestää hetken verran. Pienelle lapselle on järisyttävää tajuta, että hän on äi-

Johannes Ojansuun perusväite on, että länsimainen kulttuuri on kadottanut tai kadottamassa rajantajun. ”Se ilmenee kuolemattomuuden tavoittelussa”, sanoo Ojansuu. ”Kulttuurimme ikuisuutta hamuava henki näkyy vaikkapa geenimanipulaatiossa tai pyrkimyksessä jatkuvaan talouskasvuun.

Se perustuu luonnon ja luonnonvarojen jatkuvalle hyödyntämiselle.”

Ojansuun mukaan haltuunoton halu on ihmisen peruskiusaus.

Rakkaus ei omistele

distä erillinen olento. Monesti on niin, että rakastunut ihminen taantuu parisuhteessa lapsen tasolle. ”Ihmisen peruskiusaus on haltuunotto myös suhteessa toiseen”, sanoo Ojansuu. ”On tyypillistä ja inhimillistä, että lähdemme liikkeelle yhdentymisestä, mutta puhuisin mieluummin koskettamisesta, sillä koskettaminen on eri asia kuin yhteensulautuminen.”

Englannin sana sacred, pyhä, tulee lähelle sanaa secret, salaisuus. ”Raja ihmisen ja toisen välillä on iho. Tämä rajapinta on ainoa mahdollisuus yhteydelle. Se, mikä erottaa meidät toisesta on sama pyhä paikka, mikä meidät häneen yhdistää.”

Ihminen on itselleen salaisuus Johannes Ojansuu opettaa filosofiaa lukiolaisille Hämeenlinnassa.

Tämän lisäksi hän on kysytty alustaja ja luennoitsija. ”Olen luennoillani lisännyt rajantajun teemaan uuden aspektin.

Ihminen on myös itse itselleen osin salaisuuden aluetta. Emme tunne itseämme kokonaan. Sisäisen intimiteetin, kätketyn alueen tunnistaminen, on tärkeä kokemus minuudelle. Tarvitsemme suojapaikkoja. Eräässä aforismissani totean: valo ilman varjoja, autiomaa.”

Mutta mitä ilmiöitä näemmekään ympärillämme?

Sensaatiolehdistö yllyttää ihmisiä paljastamaan itsestään kaiken.

Facebookissa moni julkistaa itsestään asioita, jotka olisi hyvä pitää omana tietonaan. ”Oloni on niin vanhanaikainen, kun puhun ihmisen intimiteetistä, mutta kasvattajana olen huolissani nuoresta sukupolvesta. Aivan yhtä tärkeää kuin luonnonsuojelu, on ihmisluonnonsuojelu”, sanoo Ojansuu.

Kuka olisi valmis varjelemaan meissä olevaa kätkettyä?

Ojansuun mielestä kirkon tulee tunnistaa tekijät, jotka uhkaavat pyhää, koskeepa kahminta ja häpäisy itseä, toista ihmistä, luontoa tai tuonpuoleista.

”Väkivaltainen ja epäkunnioittava suhde pyrkii kieltämään rajat ja toimimaan omavaltaisesti. Sen sijaan rajaa kunnioittava suhde ei pyri ottamaan haltuun, ei hallitsemaan sitä, mikä on rajan tuolla puolen, siis pyhää”, sanoo Ojansuu.

Kirkko on suojapaikka Kirkon nettisivuilla kerrotaan, että meneillään olevalla Pyhä-painopisteellä ”halutaan rohkaista pyhän etsimiseen ja lähestymiseen, vahvistaa kristillistä uskoa ja elämäntapaa ja edistää luomakunnan hyvinvointia.”

Johannes Ojansuu esittää kirkolle toiveen. Kirkko ei voi katsoa sivusta jatkuvan talouskasvun ideologista ylivaltaa eikä edistysuskon kääntöpuolta, ekologista tuhoa, joka on saatu aikaan.

Hänen mielestään kirkon tulisi vaalia tässä ajassa pyhää. ”Kirkko on eräänlainen suojapaikka, jossa pyhyyttä vaalitaan.

Jos se pysyy sellaisena, se jo riittää,

mutta mielestäni kirkon tulisi ottaa rohkeammin kantaa asioihin, jotka liittyvät varjelemiseen. Ei pidä ollenkaan pelätä sitä, että astutaan poliittisten päätöksentekijöiden varpaille.”

Kolikolla on kaksi puolta, olemuksellinen ja toiminnallinen. ”Toisella puolella on intiimin varjeleminen, ja sen kääntöpuoli on täysin poliittinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen. Kirkon suuri ongelma on, kuinka se pystyy ottamaan huomioon nämä molemmat.”

Ihmisessä asuu ikävä ja kaipaus Vaikka Ojansuu esittää kirkolle haasteen, hän tiedostaa, että haltuunoton haave vaivaa ihmistä myös suhteessa tuonpuoleisuuteen.

Ihminen on rajallinen olento, mutta ei tahdo tyytyä rajoihinsa.

Ojansuu kertoo Vanhan testamentin tarinaa Mooseksesta, joka kohtaa erämaassa palavan pensaan (2. Mooseksen kirja 3). Mooses tahtoo tietää, kuka häntä puhuttelee,

hän hakee kieltä, mutta Jumala kieltäytyy antamasta itselleen nimeä. ”Minä olen se joka olen”, kuuluu ääni palavasta pensaasta. ”Uskonnonfilosofinen näkemykseni on, että kaikissa uskonnoissa on keskeistä kaipaus ja kosketuksiin pyrkiminen. Ihmisessä on ikävä, halu kurkottautua kohti, ja se on uskon ydinaluetta.”

Mooses riisui sandaalit jaloistaan, sillä paikka, jolle hän astui, oli pyhä. ”Tällainen pyhä kohdataan ilman määritelmiä, kokonaisvaltaisessa kokemuksessa. Kaikki uskonnollinen kieli on yritystä kuvata sitä, mitä ei voi kuvata. Uskonnollinen kokemus on ytimeltään sanaton, ja kaikki kielelliset muotoilut ovat tämän uskonnollisen kokemuksen tai sen kaipuun päällä.”

Veikko Anttonen: Ihmisen ja maan rajat.

Pyhä kulttuurisena kategoriana. SKS, 1996.

Johannes Ojansuu: Pyhyys – rajalla oleva ihminen. WSOY, 2011.

❘

26.4.2012

26.4.2012

Tapiolan seurakunta

Olarin seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000.

Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

TAPIOLA

Uskokaa minuun

kuntamme ja yhteisten asioiden puolesta. Piiri kokoontuu Tapiolan kirkolla joka perjantai klo 19–21. Mahdollisuus myös esirukouspalveluun.

Diakonia – tukea elämään Messu Tapiolan kirkossa su 29.4. klo 10

Pyhäpäivä Tapiolassa Messu ”Uskokaa minuun” su 29.4. klo 10 Tapiolan kirkossa.

Liturgi Jussi Koivisto, saarna Arto Vallivirta, musiikki kanttori Hannu Jurmu ja Tapiolan seurakunnan vaskiyhtye. Pyhäkoulu messun aikana. Kirkkokahvit.

Vappuaattona ma 30.4. Tapiolan kirkko suljetaan klo 18.

Vapunpäivänä ti 1.5. kirkko on suljettu.

Otaniemen kappelissa on messutauko 11.5. saakka remontin vuoksi.

Viikkomessu Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä Tapiolan kirkossa ke 2.5. klo 8. Liturgi Ossi Tervonen, kanttori Hannu Jurmu.

Päivärukoushetki Tule hiljentymään hetkeksi arjen keskellä ma–pe klo 12 Tapiolan kirkkoon.

Kevään katumusta Espoon musiikkiopisto EMOn opettajien konsertti ke 2.5. klo 19 Tapiolan kirkossa. Ohjelmassa mm. Johannes Brahmsin ja Gustav Mahlerin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelmatulot Yhteisvastuukeräykseen.

Keskiviikkokerho ”Thaimaa sanoin ja kuvin” ke 2.5. klo 13 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Vieraana opettaja Osmo Hupli, joka on asunut Thaimaassa 19 vuotta. Kahvitarjoilu alkaa jo klo 12.30.

Työttomänä?

Oletko vailla työtä tai työttömyysuhan alla? Tule keskustelemaan ja voimaantumaan Tapiolan kirkon Pylvässaliin ke 2.5. klo 14.30. Mietitään yhdessä, millaista toimintaa tarvittaisiin. Mukana pastori Aarne Laasonen ja

26.4.2012

26.4.2012

26.4.2012

diakoni Timo Lounio. Tilaisuus on avoin kaikille espoolaisille.

Onko elämässäsi vaikeita asioita? Tarvitsetko toisen ihmisen tukea? Ota yhteys diakoniatyöntekijään. Varaa keskusteluaika p. 8050 4433 tai käy diakoniatoimistossa Tapiolan kirkolla.

Häivähdys Pyhää Kevään viimeinen lounaskonsertti Tapiolan kirkossa ke 9.5. klo 12: Anna Song, piano ja Jason Hu, piano. J.S. Bach, F. Chopin. Konserttiin on vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Konsertin kesto on n. 30 min.

Kadonneen aarteen metsästäjät Kesäleiri 2001–2004 syntyneille tytöille ja pojille 4.–7.6. Velskolassa Pohjois-Espoossa. Leirin ohjelmassa on asiallisen hauskaa ja jännää menoa sisällä ja ulkona.

Pelailemme pelejä, askartelemme, leikimme, sekä touhuilemme muuta mukavaa. Tiedustelut ja Ilmoittautumiset 24.5. menn. ilkka.kalliokoski@evl.. Hinta 35 €.

Hilavitkutin-leirit tytöille ja pojille Kesäloman huipennus on yhteinen leiri Hilassa Kirkkonummella. Ohjelmassa on monenlaista kesäistä puuhaa, uimista, askartelua ja pelaamista kivojen kavereiden seurassa 6.–8.8. (2003– 2005 syntyneille) ja 8.–10.8.

(1999–2002 syntyneille). Hinta 35 €. Ilm. 22.5. menn. ilkka.kalliokoski@evl.. Järj. Espoonlahden, Leppävaaran ja Kauniaisten seurakunnat.

Koululaisten eloleiri Taivalkoskella 10–14-vuotiaiden kesäleiri 3.– 8.8. Taivalkoskella. Hinta 170 €.

Ilmoitt. 7.5. menn. Malle Münterille, 040 755 6797, malle.munter@evl.. Järj. Tapiolan, Taivalkosken ja Pärnun seurakunnat.

Perjantai-illan rukouspiiri Tule mukaan rukoilemaan seura-

TAPIOLA

Työtön?

Tule Tapiolan kirkolle ke 2.5. klo 14.30

Yhteiset tapahtumat Polkupyörät yms. kiertoon.

Otetaan vastaan erikokoisia käytettyjä polkupyöriä ja hyväkuntoisia pyöräilykypäriä.

Vastaanottopaikka Perkkaan kappelilla Leppävaarassa.

Tied. Eveliina Roznovskille 041 518 1244, soita ja sovi aika. Monet maahanmuuttajat eivät osaa ajaa pyörällä, mutta Espoon Venäjäklubi ja Colorful Espoo opettavat maahanmuuttajia ajamaan.

Hiljainen yhteisöviikko 22.– 29.7 Heponiemessä, Karjalohjalla. Teemme talon töitä puhumatta ja elämme hiljaisuudessa yhteisön ilta- ja aamupalaveria lukuun ottamatta. Osallistuminen edellyttää itsenäistä työ-otetta ja aiempaa kokemusta Heponiemen töistä. Lisätietoja Ulla-Maija Kyrölältä 050 346 5348. Ilmoittautumiset Heponiemen tapahtumakalenterin kautta www.heponiemi..

Näkövammaiset Näkövammaisten ja oppaiden retki Lohjalle, Vivamon Raamattukylään katsomaan uutuusnäytelmää Kuningas Salomo to 14.6. Musiikkinäytelmä kertoo Raamatun sanalaskuja laatineesta viisaasta kuninkaasta. Esitys on kuvailutulkattu näkövammaisille. Näytelmän jälkeen lounas ja kahvit. Retken hinta 20 €, lapset 10 €, oppaat ilmaiseksi. Lähtö Espoon Kulttuurikeskuksen edestä Kaupinkalliontie 10 / Kultturiaukio 2. klo 9.30, paluu klo 14.30. Ilmoittautumiset 1.6. mennessä Tarja Huttuselle p. 8050 2340, 040 734 7715.

Kesäleiri näkövammaisille ja oppaille ma–to 6.–9.8.

Hvittorpin kurssikeskuksessa Kirkkonummen Masalassa (os. Hvittorpintie 245). Lähde yhdessä virkistäytymään monipuolisen ohjelman, kauniin luonnon ja hyvän seuran merkeissä. Leirin hinta 40 €, lapset 20 €. Ilmoittautumiset ke 13.6. mennessä p. 8050 2340, 040 734 7715. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ohjelma ennen leiriä.

OLARI

Messuun

Su 29.4. klo 10 Olarin kirkko Su 29.4. klo 12 Matinkappeli iltamessu To 19.4. klo 18 Olarin kappeli iltamessu To 26.4. klo 18 Olarin kappeli

Messu

Lukupiiri

Su 29.4. klo 10 Olarin kirkko, liturgia ja saarna Paula Närhi, avustaa Eva Kanerva, kanttorina Mikko Niinikoski. Samuli Hyvärinen, sello ja baritoni.

Su 29.4. klo 12 Matinkappeli, liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttorina Sari Rautio To 19.4. klo 18 Olarin kappeli, iltamessu, liturgia ja saarna Inari Vapaakallio, kanttorina Olli Pyylampi.

To 26.4. klo 18 Olarin kappeli, iltamessu, liturgia ja saarna Vilppu Huomo, kanttorina Olli Pyylampi.

Matinkappelin olohuoneessa 10.5. klo 18–20, kirja: Siri Hustvedt, Kesä ilman miehiä. Lisätietoja Liisa Riikola 040 560 2247.

Rukous- ja hartaushetkiä Olarin kirkossa Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki ti klo 12 Olarin kappelissa Päivän Sana, ti klo 12.30. Haukikappelissa Hiljaisen rukouksen tunti, ke klo 12 Hiljaisuuden kappeli, kauppakeskus Ison omenan palvelutasolla on avoinna henkilökohtaista hiljentymistä varten arkisin ma–pe klo 12–18 ja la klo 12–15. Puolenpäivän hartaushetki arkisin ma–pe klo 12.15– 12.30. ”Puolituntinen evankeliumin ääressä” ti klo 18.30.

Siionin virsiseurat Hiljaisuuden kappelissa to 19.4. klo 18.30.

Kahvitarjoilu klo 18 Omenan olohuoneessa.

Pyhäkoulu Olarin kirkolla päiväkerhon tiloissa kerhosiivessä su 29.4. klo 10– 10.30. Musiikkipyhäkoulu Matinkappelilla su 29.4. klo 12–12.30.

Unkarilaisen ja suomalaisen musiikin ja runon ilta Tutustu unkarilaiseen mielenmaisemaan musiikin ja runouden kautta Olarin kappelissa to 26.4. klo 19. Loimaan nuorisokuoro, joht. Ferenc Juhász. Martti Rautio, piano. Runoja lausuvat Elsa Luukkonen, Helena Virtanen, Väinö Kiminki. Juontamassa Anja-Maija Leppänen.

Papin Puhelin ma–pe 9–21, 040 547 1857.

Voit varata keskusteluajan tästä numerosta. Keskusteluaika pyritään järjestämään mahdollisimman pian.

Espoonlahden seurakunta

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Olarinluoma 4, 02200 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

Kansainvälisen työn sähköpostilista Liity kansainvälisen työn sähköpostilistalle ja pysyt tietoisena mitä tapahtuu monikulttuurisessa työssä, lähetystapahtumissa, kansainvälisessä diakoniassa ja ystävyysseurakuntatyössä. Uutisia tulee listan jäsenille säännöllisen epäsäännöllisesti Olarin ja Espoon seurakuntien tapahtumista ja välillä vähän laajemmaltikin. Liity listalle lähettämällä sähköpostia markus.silvola@ evl..

Perheretki Rehndahliin ja Hilaan Ke 16.5. klo 9.30–14.30. Yhteiskuljetus Kirkkonummelle lähtee Olarin kirkolta. Käymme en-

sin tutustumassa Rehndahlin valloittaviin eläimiin, jonka jälkeen matkaamme Hilaan ruokailemaan. Hinta on aikuisilta 10 €, 3–14-vuotiailta 6 € ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 27.4. mennessä 040 503 7622 tai paula.brucehaatainen@evl..

Eläkeläisten kerhot Ohjelmassa sekä vapaata seurustelua, että keskustelua eri vierailijoiden alustusten pohjalta. Kerhojen kokoontumispaikat: Haukikappeli, Ukkohauentie 1, pe 13–14.30. 27.4. Suikki Jääskä kertoo Namibian matkastaan.

Matinkappeli, Liisankuja 3, ke 13–14.30. Olarin kappeli, Kuunkehrä 4, ti 13–14.30. 8.5. kanttori Sari Rautio kertomassa kuinka Raamatun tekstit soivat. Olarin kirkko, Olarinluoma 4, to klo 12.30–14.

Matinkappelin lähetyspiiri Katsellaan kuvia ja muistellaan Hiidenmaan ja Saarenmaan retkeä To 3.5. klo 15 alkaen Matinkappeli, Liisankuja 3.

Diakonian työpaja Työpajassa tehdään yhteistyönä Äiti Teresa-peittoja, rullataan lakanasuikaleista sidetarpeita, jotka lähetetään Kalkuttaan leprasairaiden hoitotarpeisiin ja kootaan rukousnauhoja tiistaisin 9–12 Olarin kirkolla. Jos et pääse itse paikalle, villalankoja (väh. 50% villaa) voi toimittaa työpajaan. Myös lankojen jäännöserät otetaan vastaan. Tiedus-

telut diakoni Katja Karvinen 040 773 8715.

Pääsiäisajan ikoninäyttely Esillä ikonimaalari Kati Peltomaan töitä Hiljaisuuden kappelissa kauppakeskus Iso Omena 26.3.–30.4. arkisin klo 12–18 ja lauantaisin klo 12–15.

Varhaisnuorten kesäleirit Hilassa Puuhis 1 1–4-luokkalaisille lapsille 4.–6.6. Lähtö Olarin kirkolta ma klo 17, paluu ke klo 18.30. Hinta 35 €, sisaralennushinta 25 €.

Puuhis 2 1–4-luokkalaisille lapsille 6.–8.6. Lähtö Olarin kirkolta ke klo 17, paluu pe klo 18.30. Hinta 35 €, sisaralennushinta 25 €.

Megis 5–8-luokkalaisille 8.– 11.6. Lähtö Olarin kirkolta klo pe klo 17, paluu ma klo 13.30.

Hinta 45 €, sisaralennushinta 35 €.

Kaikkien leirien ilmoittautuminen 23.4.–6.5. osoitteessa niittykappeli.net. Lisätiedot niittykappeli.net ja anne.sarasmaa@evl., 040 551 4426.

Naisten saunaillat Keväällä Hvittorpin leirikeskuksessa to 3.5. ja ti 29.5.

Kyyditys kimppakyydein. Lähtö klo 17.30 Matinkappelilta.

Iltapala 3 €. Paluulähtö klo 21. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Helena Paimela 050 360 1452.

Kastepäivä OLARI

Unkarilaisen ja suomalaisen musiikin ja runon ilta Loimaan nuorisokuoro, joht. Ferenc Juhász Martti Rautio, piano Runot Elsa Luukkonen Helena Virtanen Väinö Kiminki Juonto Anja-Maija Leppänen

to 26.4. klo 19 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4

12.5. klo 10–17. Kastetoimitukset alkavat tasatunnein klo 10–16 välillä. Kastetoimituksen jälkeen Omenan Olohuoneessa on valmiina kakkukahvit ja pientä suolaista.

Lapsia odottaa onnittelukorttiaskartelu. Tilat on somistettu päivän teeman mukaisesti.

Kastepäivä on avoin kaikille ja kaikenikäisille, joita ei ole kastettu kristillisen kirkon yhteyteen. Jos haluat järjestää ikimuistoisen kastejuhlan vastasyntyneelle lapsellesi tai jos lapsesi kastejuhla on jäänyt eri elämäntilanteista johtuen aikanaan järjestämättä, tai jos olet nuori tai aikuinen ja tahdot liittyä kristilliseen kirkkoon ja samalla luterilaiseen seurakuntaan, on päivä juuri sinua varten. Yleisenä huomiona voi todeta, että alle 12-vuotiaan kastejuhlaan tarvitaan vanhempien suostumus. Iältään 12–18-vuotiaan kastejuhlaan tarvitaan kastettavan ja vanhempien suostumus. Kastepäivään voit ilmoittautua Olarin seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 8050 7000. Lisätietoja kauppakeskuspappi juha.virta@evl..

Messut Messu su 29.4. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Asmo Sinervo, avustava pappi Auli Tamminen, kanttori Anna Pulli, urkuri Timo Lonka.

Messu su 29.4. klo 17 Soukan kappelissa, saarna teologian ylioppilas Saija Ahvenainen, liturgia Auli Tamminen, kanttori Anna Pulli, Okra-kuoro.

Klassinen messu su 6.5. klo 10 kirkossa, saarna ja liturgia Jukka Knuutti, avustava pappi Tuula Olli, kanttori Elja Puukko, urkuri Helena Yli-Jaskari. J.S.Bachin kantaatin 128 ” Auf Christi Himmelfahrt allein” laulavat Melis Jaatinen, altto, Tuomas Katajala, tenori, Elja Puukko, basso, sekä Navichorus.

Seurakunta palvelee lähes aina Pe 11.5. Espoonlahden seurakunnan kaikki tilat on suljettu koulutuspäivän vuoksi.

Diakonia Lounas vähävaraisille ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkolla, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappelilla, lipunmyynti 10.30–11.30, hinta 2 €.

Elintarvikejakelu kirkon aulassa ma–la klo 9. Vuoronumerot arvotaan klo 8. Vapunpäivänä ti 1.5. ei ole elintarvikejakelua.

Vaate- ja kenkäkeräys Diakoniatyö ottaa vastaan hyväkuntoisia, puhtaita lasten ja aikuisten aettavakvaatteita sekä kenkiä jaettavak-

19, os. Ämmässuontie 8, 02820 Espoo (Nupurintien varrella). Lisätiedot Jussi Sehm 050 309 0577.

Siionin virsiseurat

tori Olli-Pekka Ylisuutari alustaa: ”Seurakunta – yksi ruumis, monta jäsentä.” (1. Kor. 12). Keskustelua, musiikkia ja rukousta, ruumiin ravintoa unohtamatta: kevään viimeinen ilta nyyttäriperiaatteella.

Pe 4.5. klo 19–20.30 kirkossa. ”Puolustaja syntisten, korjaa kotiin vaivainen. ”SV 87:3.

Kansainvälinen vastuu

Musiikki Esbo Kammarkör konsertoi pe 4.5. klo 19–21, Soukan kappeli.

Laulukerho ti 8.5. klo 13–14, Espoonlahden kirkossa, Elja Puukko.

Perheet

ESPOONLAHTI

Klassinen messu

Lähetystyössä Eveliina Roznovski kertoo lähetystyökokemuksistaan Venäjällä Inkerin kirkon palveluksessake 9.5. klo 18–20 Espoonlahden kirkossa. Teetarjoilu.

Miesten sauna- ja raamattupiiri Hvittorpin leirikeskuksessa to 26.4. Kimppakyydit kirkolta klo 18. Sauna- ja iltapalamaksu 7 €. Tied. Urpo Malin, 050 570 6028 tai Mikko Tervonen, 040 588 5411.

ToTo Kirpputorillamme on uusi nimi "Toivon Tori", Kastevuorenkuja 4, Soukka, uudet aukioloajat to klo 14–17 ja ma, ti, ke ja pe klo 18– 19. Kauppaa tehdään myös la 28.4. ja 19.5. klo 10–14. Tuotto kansainvälisen diakonian Petroskoi-työlle.

Kirkkoherranvirasto palvelee lähes joka arkipäivä Vapunaattona ma 30.4. kirkkoherranvirasto on suljettu. Iloista kevään juhlaa! Virasto palvelee taas ke 2.5. ja yleensä ma–pe klo 8–15.

Moku-kerho ma 7.5. klo 17.30– 19.30, Kivenkolossa, Merisaapas 1 A, Eveliina Roznovski.

Avoin, monikulttuurinen kerho lapsille ja aikuisille. Tied. Teija Moilanen, 040 728 7478.

Silminnäkijänä lähetystyössä ke 9.5. klo 18–20, Espoonlahden kirkossa. Eveliina Roznovski kertoo lähetystyökokemuksistaan Venäjällä Inkerin kirkon palveluksessa. Teetarjoilu.

Mukulamessu Mukula Muk ulames messu su s 6 6.5.

6.5 5. klo 16

Silminnäkijänä

To 26.4. klo 18 ”Pelkureita ja sankareita” (Tuom. 1–10) Espoonlahden kirkossa, Jouni Turtiainen. Keskustelua ja iltatee.

esse

13

Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000.

Toimitus- ja tilavaraukset ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

ESPOONLAHTI

Raamattua luihin ja ytimiin

❘

International

si niitä tarvitseville. Lahjoitukset voi tuoda Soukan kappelin tai Espoonlahden kirkon vahtimestarille aukioloaikoina. Tied. diakoniasihteeri Tanja Tervo 040 537 6848.

su 6.5. klo 10 Espoonlahden kirkossa

ESPOONLAHTI

Nuorille aikuisille

a t l i LAITURI

Piirit pyörivät …

Raamattu- ja keskustelupiirit ma klo 18.30–20.30 Espoonlahden kirkossa, ti klo 18.30–20 Kaskikappelissa.

Soukan lähetyspiiri ke 2.5. klo 12, Soukan kappelissa.

Raamattu-Lähetyspiiri ke 2.5. klo 12.30–15, Iivisniemen seurakuntakodissa.

su 6.5. klo 18 Iivisniemen seurakuntakodilla

Laiva on lastattu…

Lisää alla.

12 esse

Kevään toivelauluilta Keskiviikkona kirkolle -iltana 2.5. klo 18.30. Laulukirjoina virsikirja ja Messulauluja -kirja. Inkeri Oinonen ja Timo Lonka. Iltatee.

Kaskimiehet Vierailu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ke 2.5. Esittelyssä mm. Sortti-asema pienkuormille, kaatopaikkatoiminta, biojätteen käsittely ja kaasun keräys. Kimppakyydit Kaskikappelilta, Kaskipiha 3, klo 18.30. Ohjattu tutustumiskierros alkaa klo

Каждую последнюю пятницу месяца с 18:00 вас ждёт «Блинная гостиная» Русского клуба Эспоо. Музыка, общение, чай с баранками и, конечно же блины! Мамам на заметку - для деток присмотр и своя программа в отдельной комнате с кучей игрушек! Есть кухня, камин и фортепиано. Добро пожаловать всем, говорящим по-русски! Адрес: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Тел. 050 366 1779. Каждую пятницу с 18:00 (кроме последней пятницы месяца) в церкви Leppävaara проводятся конфирмационные занятия (rippikoulu). Это знкомство с основами мирового христианства, дающее право стать членом Евангелическолютеранской Церкви Финляндии. Также можно пройти этот курс, но не вступать в Церковь. Возраст – от 14 до 99 лет. Летом для участников курса будет лагерь. Все занятия ведутся по-русски. Адрес: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Тел. 050 366 1779.

Worship Service in English on every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo) Kirkkoranta 2.

Sunday school in Finnish (3– 6 and 7–12 yrs). Fellowship time and refreshments after the service. Federation of Espoo Parishes in cooperation with International Evangelical Church in Finland. Read more: www.church. ja www.migrantchurch..

Tea & Fellowship Sat April 28 at 3 pm at Suvela Chapel (Kirstinpiha 3). A group for anyone who wants to speak English, make international friends and learn more about the Christian faith. For more information contact Pastor Mari Mathlin, mari.mathlin@evl., t. 050 438 0182.

luovuudella:

Laitetaan talentit jakoon muidenkin ihasteltavaksi!

HIIO HOI

Kiitos Yhteisvastuukeräyksen lipaskeräyksen lahjoittajille ja kerääjille! Keräys tuotti tällä kertaa 5 531,17 €.

Venäjänkielisille

Soukan kappelissa, Mira Kohijoki, Leena Santaharju, kanttori Elja Puukko.

Pikkuiset päiväkerhoon? Nyt on mahdollisuus hakea myös 2-vuotiaiden päiväkerhopaikkaa. Kerhot kokoontuvat Soukan kappelissa, Kaskikappelissa ja Mäntykappelissa. 2-vuotiaiden kerho kestää 2 tuntia ja sisältää pienimuotoisen hartauden, leikkiä, eväiden syönnin ja käden töitä.

Hakemukset netin kautta. Tied.

Leena Järvinen, 041 535 6190.

Laituri-ilta Nuorille aikuisille su 6.5. klo 18– 20, Iivisniemen seurakuntakodissa. Laiva on lastattu 6.5. luovuudella: Laitetaan talentit jakoon muidenkin ihasteltavaksi! Pas-

Pop-messu Su 13.5. Soukan kappelissa klo 18, liturgi Henri Järvinen, saarna Vilppu Huomo, musiikki Tiro Rohkimaisen bändi, Vox Edeni ja Anna Pulli. Kirkkokaakaot messun jälkeen. Lastenhoito järjestetty.

Nuoret www.sodesode., Sode – Soukan ostarilla Soden 10-vuotisjuhla la 28.4. klo 16–22. Tapahtumaan tulee myös entisiä nuoria ja työntekijöitä, tule tapaamaan vanhoja tuttuja ja näe, mitä Sodessa tapahtuu tänä päivänä.

Nuoret aikuiset Leppävaara

www.cafekismus./leppavaaran-nakut nakut.leppavaara@gmail.com Facebook: Leppävaaran seurakunnan nakut Facebook: Leppävaaran seurakunnan nakut Lepuskimessu su 6.5. klo 17 Leppävaaran kirkossa. Helena Kesti-Helia.

Ilta Parkilla su 6.5. klo 18 Nooan Parkissa, Lintuvaarantie 21. Teetä, kahvia ja kiintoisaa keskustelua. Merja Alanne alustaa aiheesta ”Eri evankeliumien Jeesus-kuvat”.

14 esse

❘

26.4.2012

26.4.2012

26.4.2012

26.4.2012

Espoon tuomiokirkkoseurakunta TUOMIOKIRKKO

Espoon tuomiokirkko Kirkkopuisto 5 Messu su 29.4. klo 10 ”Jumalan kansan koti-ikävä”. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustava pastori Anita Kyönsaari, urkuri AnnaLiisa Haunio, kanttori Eeva Jurmu.

Kirkkokahvit Pitäjäntuvassa.

Konrmaatiomessu su 29.4. klo 15, Joutenlampi. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustajat Raigo Liiman, Noora Mättö ja Arto Nyman, kanttori Marja-Liisa Talja.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Englanninkielinen jumalanpalvelus joka su klo 16.30. Kaksi suomenkielistä pyhäkouluryhmää (3–6 v. ja 7–12 v.) jumalanpalveluksen aikana. Kirkkokahvit. Järjestäjinä Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot www. church. ja www.migrantchurch..

Pyhäkoulu su klo 12.

Perhekerho to klo 10–11.30.

Tuomasmessu la 5.5. klo 18. Liturgia Marja Malvaranta, saarna Alarik Corander, juontaja kanttori Sheldon Ylioja, Espoon tuomiokirkon kamarikuoro, Petri Kangas ja yhtye. Messun yhteydessä pyhäkoulu, Outi Wenell. Teejatkot.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Pyhäkoulu su klo 12.

Rukouspiiri ke klo 18.

Viherin veikkojen venytys- ja tasapainojumppa to klo 11.

Kappelilounas to klo 12–13. Alkuhartaus, aterian hinta 4 €.

Pappi paikalla to klo 12–13.

Auroran lapsikuoron harjoitukset to klo 15.30–16.30. Tied. kanttori Lea Waaraniemi 040 831 9099.

Auroran lauluyhtye to 26.4. klo 17.30–19, Lea Waaraniemi.

Perhekerhot pe 27.4. klo 10– 11.30, kerhoa ei 4.5.; ma 7.5. klo 10–11.30, kerhoa ei 30.4.

Vauvaperhekerho seur. kerran ke 9.5. klo 10–11.30 Tallipojan kerhotilassa, Tallipojankuja.

Nuoret: Pe Lujiksen raamis klo 18–19, Lujakalliokahvila klo 19–23. Isoskoulutus ti ja ke klo 17.30–19.

Cafe Aurora ja Yhteisvastuupuoti avoinna ma–pe klo 10–14.

Myynnissä tuotteita Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Lue lisää toiminnastamme www.

espoontuomiokirkkoseurakunta.  > Seurakunta-alueet > Aurora.

Käy tykkäämässä Auroran kappelia Facebookissa.

Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Pyhäkoulu su klo 16.

Eläkeläiskerho to 3.5. klo 10.30.

Vauvaperhekerho pe klo 9–11.30.

Perhekerho ma ja ke klo 10– 11.30.

Ylistys- ja Rukousilta pe klo 19.

Diakoniapalvelun ajanvaraus Päivi Pakkanen, 040 531 1042.

Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Iloa ja Voimaa virsistä – virsilaulutilaisuus su 29.4. klo 16.

"Taivaallinen onkimies – virsilinkkejä Raamattuun." Juontaja Pekka Kivekäs, urkuri Sheldon Ylioja, mukana Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelija Ilkka Alakarhu.

Tilaisuus on osa Ilkka Alakarhun opinnäytetyötä ja tilaisuuden jälkeen voi osallistua vapaaehtoiseen kyselyyn, jossa tutkitaan virsien vaikutusta mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Seuraavan kerran su 6.5. klo 16.

Pyhäkoulu su klo 12.

Vauvaperhekerho ma klo 13–15.

Perheiden vapputapahtuma ma 30.4. klo 15–18. Yhteisvastuun hyväksi; tarjolla munkkeja, simaa, makkaraa, lapsille ilmapalloja ja kasvomaalausta, onnenpyörä, golf-puttausta.

Perhekerho ti klo 10–11.30.

Eläkeläisten keittoruokailu ti klo 11–12.30. Hinta 3€.

Kauklahden alueen kappalaisen Ari Kunnamon 50-v. syntymäpäiväseurat ti 1.5. klo 15.30, kahvitarjoilu klo 14.30.

TUOMIOKIRKKO

Perheiden

vapputapahtuma ma 30.4. klo 15–18 Kauklahden kappelissa Simaa, munkkeja, kasvomaalausta, golf-puttausta…

Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Eläkeläiskerho ma 30.4. klo 13.

Laulun ja Sanan illan kevätkonsertti pe 4.5. klo 19. Kakkukahvit.

Perhekerho pe klo 10–11.30.

Pyhäkoulu su klo 12.

Nestori Asemakuja 2 Nuoret pe Luja Kallio Raamis klo 18–19 ja Luja Kallio -kahvila klo 19–23. Isoskoulutus ti klo 17.30– 19.

Niipperi Yläjuoksun kerhotila Pyhäkoulu su klo 12.

Nupurin kappeli Brobackantie 1–3 Perhekerho ke klo 10–11.30.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke 2.5. klo 13, vieraana Anna-Liisa Haunio.

Eläkeläiskerho to 26.4. klo 10.30, Virpi Sutelainen.

Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Täräysmessu la 28.4. klo 20, pastori Sami Marte.

Yhteiskristillinen TV 7 iltapäivä ma 30.4. klo 14. Martti ja Mirja Ojares kertovat TV-kanavan synnystä ja tarkoituksesta. Toimittaja Kari Niemen haastateltavina nauhoitettavassa ohjelmassa ovat myös mm. Martti Merra, Kirsi Kanerva ja Oiva Hujanen. Tilaisuudessa laulattajana on Liikemiesten lähetysliiton lauluryhmä Jorma Löfströmin johdolla. Kahvitarjoilu.

Lauluryhmä ma 30.4. klo 18.30.

Lauletaan tuttuja, Gospel-tyyppi-

siä lauluja. Ohjaaja Tuomo Sorri 044 088 2082.

Diakoniaruokailu seuraavan kerran ti 8.5. klo 12.15–13.15. Hinta 2 €.

Vauvaperhekerho ”Suvelan suloiset” ti klo 13.30–15.

Eläkeläiskerho to 26.4. klo 13.

Raamattupiiri to 26.4. klo 12. Ohjaaja Pentti Laukkanen.

Monikulttuurinen perhekerho ”Aurinkoinen” to klo 10–11.30.

Torstaipiiri to 3.5. klo 15. Vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujille, tied. diakoni Maarit van Santen 050 438 0189.

Tea & Fellowship la 28.4. klo 15–17.

Khmerinkielinen pyhäkoulu ja tanssiryhmä su 29.4. klo 14. Urdunkielinen pyhäkoulu su 29.4. klo 14.

Tuomarilan asema Tuomarilantie 4 Siioninvirsiseurat su 29.4. klo 18, Sami Marte.

Pyhäkoulu su klo 11.

Miesten keskustelu- ja laulupiiri ke 2.5. klo 19, Ari Kunnamo.

Venäjänkielinen shakkikerho to klo 16.

Raamattupiiri to klo 18.

Perhekerho ”Pörriäinen” pe klo 10–11.30.

Viherlaakson kappeli Viherkalliontie 2 Kappelilounas seuraavan kerran ti 8.5. klo 12–13. Hinta 4 €.

Perhekerho to klo 10–11.30.

Englanninkielinen jumalanpalvelus joka sunnuntai klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2. Tarkemmin Seurakuntatalon kohdalla.

Ari Kunnamon 50-v. syntymäpäiväseurat Tule Kauklahden kappalaisen Ari Kunnamon 50 v. syntymäpäiväseuroihin ti 1.5. Kauklahden kappeliin, Kauppamäki 1. Aloitamme kakkukahveilla klo 14.30, seurat alkavat klo 15.30. Vapaaehtoinen kahviraha kerätään Kauklahden ystäväseurakunnan Kosen hyväksi. Mahdolliset muistamiset Suomen Raamattuopiston nuorisotyön hyväksi tilille 80001168411, viestikenttään "Ari50v".

TUOMIOKIRKKO

TUOMIOKIRKKO

Iloa ja Voimaa virsistä

Ari Kunnamon

su 29.4. klo 16 Kauklahden kappeli

50v syntymäpäiväseurat ti 1.5. klo 14.30 Kauklahden kappelissa

Perhepyhäkoululeiri Velskolassa 6.–9.8. koko perheelle. Ohjelman erillisosuuksissa pohditaan aikuisten kesken arjen asioita perheessä, lapsilla samanaikaisesti omaa ohjelmaa lastenohjaajien ja isosten kanssa. Päivittäin yhdessäoloa koko perheen kanssa ulkoillen, askarrellen, liikkuen ja pyhäkouluhetkien parissa. Leirin hinta, aikuiset 65 €, lapset 3–14-vuotiaat 35 €, sisältää majoituksen omilla liinavaatteilla, ruuan, ohjelman ja askartelumateriaalit. Kuljetus omilla kyydeillä. Vapaamuotoiset hakemukset 27.4.–11.5. ma–pe klo 9–15. Kaikille hakeneille lähetetään tieto leirille pääsystä viikolla 21. Tied. perhetyönohjaaja Outi Wenell p. 8050 3584 tai outi.wenell@evl..

Kevätretki Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien toimistolle Lähetysväelle ja kaikille lähetystyöstä kiinnostuneille keväinen kiitosretki Radiolähdetysjärjestö Sanansaattajien toimistoon Hyvinkäälle to 10.5. Linja-auton poimintareitti: klo 15 Suvelan kappeli – Kirkkokatu 10 – Viherlaakso – Lähderanta – klo 16 Aurora.

Tarkempi reitti ja pysähtymisajat sovitaan ilmoittautuessa. Hyvinkäälle saavutaan klo 17. Kotiin lähtö klo 20. Ohjelma: Kiitosateria Hyvinkään seurakuntatalossa, tutustuminen Sanansaattajien toimintaan, työntekijöihin ja toimitiloihin. Matkan hinta 8 € sis. matkat ja päivällisen, kerätään linja-autossa. Varaa tasaraha. Ilmoittautumiset ke 2.5. mennessä p. 8050 3516, 8050 3517 tai 8050 3503. Matkalla mukana lähetyspastori Raigo Liiman, diakoni Pauliina Alanko ja lähetyssihteeri Helene Taal.

Haluatko tehdä jotakin hyvää?

Tule vapaaehtoiseksi Espoon tuomiokirkkoseurakuntaan. Meillä on runsaasti vapaaehtoistehtäviä. Voisitko antaa aikaasi tunti tai pari joskus? Ilmoittaudu kirsi.muurimaki@evl. tai 050 438 0164, niin esittelen vaihtoehtoja.

Kirkon esittelijäksi?

Kiinnostaako keskiaikainen kirkkomme? Tule vapaaehtoisten kirkon esittelijöiden rinkiin. Kirkkoa esitellään kesä-keskiviikkoisin klo 14–15. Koulutus järjestetään su

TUOMIOKIRKKO

Tarays messu la 28.4. klo 20 Suvelan kappeli

29.4. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot kirsi.muurimaki@evl. tai 050 438 0164.

Sinäkin voit olla Yhteisvastuukerääjä Valtakunnallinen Yhteisvastuukeräys on käynnissä. Voit antaa oman panoksesi keräykseen myös vapaaehtoisena kerääjänä tai muissa tehtävissä. Voit sitoutua olemaan mukana vaikka yhdessä tehtävässä kerrallaan. Lisätiedot diakoni Merja Lehtisalo 040 763 6685.

Unelmakammari Kirpputori ja kahvila – kaiken kansan kohtaamispaikka ma 10–13 ja to 10–18 Kaivomestarinkatu 8.

Huom. suljettu ma 30.4. Peittopajassa ma klo 13–15 kudotaan Äiti Teresa -peittoja Intiaan. Otetaan vastaan lankalahjoituksia. Tied.

040 513 0862.

Espoon tuomiokirkon vihkiaikojen varaaminen Vihkiaikoja voi varata ajalle marraskuu 2012 – huhtikuu 2013 puhelimitse klo 9–15: Espoon tuomiokirkkoseurakunta p. 8050 3515, Esbo Svenska p. 8050 3209. Kesän 2013 vihkiajat (4.5.2013–26.10.2013) varataan netin kautta (2.5.–11.5.2012 klo 9 alkaen).

Perhetyön puhelinpäivystys ti klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä, p. 8050 3583 ja 8050 3584.

Diakonian ajanvaraus Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344.

Ajankohtaisimmat tapahtumatiedot www.espoontuomiokirkkoseurakunta > Kalenteri tai Ajankohtaista -sivu.

Leppävaaran seurakunta LEPPÄVAARA

A A P E RO T KIRKOSSA

Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14, to klo 9–16 (sulj. klo 11.30–12) p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

LEPPÄVAARA

ää Uutta kipin ryhmänohjaukseen

pienet saavat näky ä, kuulua ja vipeltää

Toimipisteet

Iltasoitto

Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi, kirkkoherranvirasto Alberganesplanadi 1.

su 29.4. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Musiikkiopisto Juvenalian nuoret muusikot esiintyvät.

Vapaa pääsy.

Partiomessu to 26.4. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Helena Kesti-Helia ja Essi Nyyssönen.

Partiolaiset mukana messun toteutuksessa.

Hiljainen aamurukous pe 27.4. klo 7.45–8.45 KilonRistissä.

Messu ja kirkkokahvit su 29.4. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Tiina Palmu, Timo Salo ja Kullervo Latvanen. Kirkkokuoro mukana messussa.

Messu su 29.4. klo 12 Perkkaan kappelissa. Tiina Palmu ja Kullervo Latvanen.

Pyhäkoulu su 29.4. klo 10 Leppävaaran kirkon Pikkuparkissa.

Pyhäkouluun ovat tervetulleita kaikki 3–10-vuotiaat lapset.

Arkin aamumessu ke 2.5. klo 8–8.30 Lasten kappeli Arkissa.

Taaperokirkko pe 4.5. klo 10 Lasten kappeli Arkissa. Taaperokirkossa ei pelätä yllättäviä käänteitä, vaan pienet saavat näkyä, kuulua ja taapertaa. Kirkkohetken aiheena on matka halki erämaan. Kirsti Koskela, Seija Hatakka ja Essi Nyyssönen.

Lepuskimessu su 6.5. klo 17 Leppävaaran kirkossa. Helena Kesti-Helia.

Arkin Paja la 28.4. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa. Hartaudessa klo 11.30 kuulemme paimenen äänen. Askartelemme kutsukortteja kummeille 6.5. järjestettävää kummikirkkoa varten. Kahvi- ja mehutarjoilu.

Israel -raamattupiiri tapaa Ison kirjan äärellä to 26.4. klo 18 KilonRistissä.

Yksinhuoltajien Olohuone Tule jakamaan yksinhuoltajan ilot ja surut muiden samassa tilanteessa olevien kanssa to 26.4. klo 17.30–19 Leppävaaran kirkon Olotilaan. Tarjolla pientä suolaista iltapalaa, lastenhoito järjestetty. Lopussa lyhyt hartaus.

Raamattumietiskely Lectio Divina ke 2.5. klo 10–12 Karakappelissa. Tule ja hiljenny kokonaisvaltaisesti Raamatun sanoja mietiskellen ja tunnustellen. Aiheena on tulevan sunnuntain evankeliumiteksti, Psalmi tai yksi lukukappale.

Siioninvirsiseurat ma 7.5. klo 18.30 Perkkaan kappelissa. Seuroissa vuorottelevat lyhyet puheet ja virret. Herännäisyyden ydin on Jumalan suuruudessa ja ihmisen pienuudessa.

Seuroissa mukana muun muassa Inkeri Juvela, Juha-Pekka Rissanen, Hans-Christian Daniel ja Samuli Korkalainen. Seurat alkavat kahvittelulla klo 18.30.

Michael Decker Jerusalemista.

Aiheena messiaaniset juutalaiset ja lähetystyö Israelissa juutalaisten parissa. Michael Decker alustaa aiheesta ja kertoo työnsä haasteista. Alustusta seuraa yleisökeskustelu. Tee- ja kahvitarjoilu. Kolehti Israel-lähetystyölle.

Aikuistyön kevätretki Hämeen sydämeen Retkikohteena Hattulan Pyhän Ristin kirkko, Hämeen linna ja Aulangon näkötornila 19.5. Hinta 25 €, sis. matkat ja pääsyliput. Ruokailun ja kahvin jokainen maksaa itse. Ilmoittautumiset 4.5. mennessä vuokko.alanne@evl., 8050 5585 tai merja. alanne@evl., 050 347 2548.

Omaishoitajien ja läheisten virkistysretki

Oletko jo käynyt ihastelemassa Leppävaaran kirkolla yli pariakymmentä kastemekkoa?

Näyttely on avoinna 6.5. asti.

Esillä on kastemekkoja, vauvojen kuvia sekä tarinoita pukujen takaa yli kymmeneltä eri vuosikymmeneltä. Näyttely on avoinna arkisin Leppävaaran kirkolla klo 10–18 sekä viikonloppuisin tilaisuuksien yhteydessä.

Hei sinä, joka hoidat omaistasi Leppävaaran seurakunnan alueella. Seurakunta järjestää yhdessä Espoon kaupungin kanssa keväisen virkistyspäivän sinulle ja omaisellesi Hvittorpin leirikeskuksessa ti 29.5. klo 9.45–17.15. Tarjolla bussikuljetus, iloista yhdessäoloa ja hyvää ruokaa. Vapaaehtoisemme auttavat omaisten hoidossa. Päivän hinta 10 euroa/osallistuja. Retki on tarkoitettu myös heille, jotka eivät saa omaishoidon tukea.

Voit osallistua virkistyspäivään niin omaisen kanssa kuin ilman.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset pe 8.5. mennessä Riitta Türkmen, 040 546 5198 tai Eveliina Kauppila 040 518 1387.

Kaiken Wäen Wappu

Runollinen iltapäivä

Tule viettämään vappua hyvässä seurassa ma 30.4. klo 15– 18 Leppävaaran kirkolle. Lapsille ilmapalloja. Tarjolla simaa, kahvia, munkkeja, makkaroita ja hodareita 1 €. Sisällä ongintaa ja onnenpyörä. Wapputapahtuman päättää ilmapallohartaus klo 17.30. Tapahtuman tuotto kerätään Yhteisvastuulle.

su 29.4. klo 15 Karakappelissa.

Tapahtuman järjestää seurakunnan runoryhmä ja kirkkokoreogra Riitta Vainio. Kahvitarjoilu.

Kastemekkonäyttely Vauvat valkoisissa

Ilta särkyneille Sanan ja rukouksen illan vetävät yhdessä Pirkko Muhonen ja pastori Merja Alanne la 5.5. klo 17– 19 Leppävaaran kirkossa. Mahdollisuus henkilökohtaiseen rukoukseen ja sielunhoitoon.

Koulutus aloitteleville ja kokeneille raamattupiirin ohjaajille Suunnitteletko perustavasi uuden ryhmän? Haluatko uutta kipinää ryhmäsi ohjaukseen? La 12.5. klo 10–15 Leppävaaran kirkolla koulutusta kaikille ryhmän ohjauksesta kiinnostuneille. Opettajina ovat Helsingin Raamattukoululta TM Sisko Mäkinen ja toiminnanjohtaja Marja Heimala-Pelkonen. Päivän ohjelma: klo 9.30 tulokahvit, klo 10– 12 Orientoituminen raamattupiirityöskentelyyn, Miksi kokoonnumme raamattupiiriin? Erilaisia raamattupiirejä, Raamattupiirin sisältö, rutiinit ja kesto, klo 12.30–13 tarjoilutauko, klo 13– 15 Ohjaamisessa on monia ulottuvuuksia, Ohjaajan persoona, Ohjaajan valmentautuminen ja Ohjaajakin on oppimassa. Kouluttajat ottavat vastaan mielellään odotuksiasi, kysymyksiäsi ja toiveitasi käsiteltävistä asioista. Tiedustelut ja Ilmoittautumiset 4.5 mennessä Inkeri Juvelalle, inkeri.juvela@evl. tai 040 531 1059.

Etsitään polkupyöriä maahanmuuttajille Otamme vastaan erikokoisia käytettyjä polkupyöriä ja hyväkuntoisia pyöräilykypäröitä. Monet maahanmuuttajat eivät osaa ajaa pyörällä. Espoon Venäjäklubi ja Colorful Espoo opettavat maahanmuuttajia pyöräilemään.

Pyöriä vastaanotetaan Perkkaan kappelilla Leppävaarassa sovitusti. Soita Eveliina Roznovskille, 041 518 1244.

Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

LEPPÄVAARA

Runollinen iltapäivä

su 29.4. klo 15 Karakappelissa

Lähetysilta ti 8.5. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Vieraana asianajaja

Messu

Lapset leirille

Su 29.4. klo 10 kirkossa, saarna Mimosa Leinonen, liturgia Hanna Vanonen ja kanttorina Teija Palolahti. Kirkkokahvit.

Seikkailuleiri 1.–6. lk Kannonkoskella 4.–7.6. Hinta 60 €, ilm.

4.5. menn. virastoon.

Hilavitkutin leirit Hilassa 6.–8.8.

(2003–2005 synt.) ja 8.–10.8.

(1999–2002 synt.). Hinta 35 €.

Ilm. 11.5. menn. virastoon, p. 512 3710.

Perhekerho To 26.4. klo 10 Sebastoksessa, ”Lukutoukka”. To 3.5. klo 10 ma ja to ryhmien grillijuhlat kirkon puistossa.

pe 4.5. klo 18 Lasten kappeli Arkki

Messut ja hartaudet

15

Kauniaisten seurakunta

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590.

Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575.

Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

.

Messu klo 10 Espoon tuomiokirkko klo 15 Espoon tuomiokirkko konfirmaatiomessu alvelus Englanninkielinen jumalanp irkon klo 16.30 Espoon tuomiok seurakuntatalo

Puuhapaja pe 27.4. klo 9.30–13.

Kappelipalloilijat siirtyvät pelaamaan ulkokentälle! Lentopalloa kesäaikaan torstaisin klo 17– 20. Aloitus to 10.5. Pelipaikkana Kauklahden urheilukentän lentopallokenttä, os. Lasilaaksontie, 02780 Espoo. Tied. Erkki Pennanen, pennaset@kolumbus., 0400 440 571. ”Oh happy day!” Exoduskuoron konsertti to 10.5. klo 19, johtajana Anna-Liisa Haunio. Petri Kangas piano, Joonatan Rautio saksofoni, Antti Kataja basso ja Pekka Nyman perkussiot. Solisteina Veera Railio ja Pasi Piispanen.

Vapaa pääsy.

esse

26.4.2012

Lue lisää alla

a s s u s s e m n ä NSuännhundtaäina 29.4.

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–18, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

❘

Lue lisää yllä.

Yhteisvastuunkeräys To 26.4. klo 9–13 ja klo 15–17 Kauniaisten keskustassa.

Lasten ja perheiden retki Särkänniemeen ke 13.6. hinta alk.

20 €. Ilm. 25.5. menn. virastoon.

Kesäkerho

Keskustelevat naiset kirkolla

Ohjattua toimintaa 3–6-vuotiaille lapsille kirkon puistossa 4.–15.6. ma–pe klo 9–12. Ilm. virastoon 2.–25.5. p. 512 3710.

To 26.4. klo 14 takkahuoneessa.

Aiheena ”Armo”, mukana AnnaKaisa Tuomi.

Syksyn päiväkerhot

Ke 2.5. klo 18 takkahuoneessa.

3–5-vuotiaille lapsille 2 tai 3 krt/ vko kokoontuvat ryhmät. Ilm. toukokuun aikana www.kauniaistenseurakunta..

Martat ja Mariat

Muskarit

To 3.5. klo 12 kansainvälisen työn ryhmä yläsalissa.

Ilmoittautuminen elokuussa. Tied.

Lea Uusitalo 050 388 9434.

Raamattupiiri

19.4.2012

19.4.2012

Grankulla svenska

Esbo svenska

Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16, stängt 11.30–12, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265.

Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Högmässa

Högmässor sö 29.4.

Sö 29.4 kl 12 i Grankulla kyrka, Carola Tonberg-Skogström, Heli Peitsalo.

Esbo domkyrka kl. 12.15.

Olars kyrka kl. 10.30 mässa med små och stora. Gosskören Cavata medv.

Karabacka kapell kl. 10. Konrm. av kvällsskriftsk.

Taizéandakt On 2.5 kl 19 i kyrkan, Carola Tonberg-Skogström, Heli Peitsalo

Bibelkväll To 3.5 kl 18.30 i Sebastos.

Ti 8.5 Utfärd till Vanda, lantbruksmuséet Emil, Helsinge kyrka. Pris 15 €, lunch och kaffe ingår. Anm. till kansliet tel. 512 3722 senast 27.4.

Barnläger med tema TRÄFFIS För åk 1–3 på Sjömansro i Lappvik, Hangö 4–6.6. Pris 52 €.

För åk 4–6 på Sjömansro i Lappvik, Hangö 6–9.6. Pris 70 €.

Anm. till pastorskansliet tel.

512 3722. Sista anmälningsdagen 21.5.

Bytesdag för barnkläder & prylar Röda Stugan i Gröndal lö 28.4 kl. 10–14. Allt är gratis, ta med en slant för servering för Gemensamt Ansvar!

Vigseltider i Esbo domkyrka Vigseltider för maj-oktober 2013 bokas på www.esbosvenskaforsamling. 2.–11.5.2012. Vigslarna sker lö kl. 12–17. Esbo domkyrka kan i första hand bokas av medl. i Esbo sv. förs. o. Espoon tuomiokirkkosrk, eller tidigare medl. vilkas föräldrar är förs.bor.

Medl. i andra förs. i Esbo kan boka vigsel end. kl. 17 på lö.

16 esse 16 esse

❘ ❘

26.4.2012

26.4.2012

❘

esse

17

19.4.2012

Rukous oman sielun ja sananpalvelijoiden puolesta Radio-ohjelmaa

Oletko rukoillut sananjulistajille oikeaa viisautta?

Voimme kuvitella kirkon penkkiin kyyristyvän sarkapukuisen työmiehen tai huivipäisen naisen tämä rukous sydämessään. Sanankuulijan rukous puhuttelee ja tavoittaa olennaiset asiat lyhykäisyydestään huolimatta.

S

ana ei ole pelkkää passiivisesti vastaanotettavaa tietoa, vaan se näyttäytyy kristillisessä uskossa jopa kaiken lähtökohtana – alkaahan Johanneksen evankeliumikin enteellisesti: ”Alussa oli Sana…”

Tämä Sana, Logos, merkitsee yleisimmän tulkinnan mukaan itse Kristusta. Kun kuuntelemme Jumalan sanaa, siitä avautuu eteemme Kristuksen pelastustien kokonaisuus.

Sanankuulijan rukous

”O

i Jumala, Pyhä Henki! Sinä olet antanut meille pyhän Sanasi.

Se on sielumme oikea ruoka jota olet jakanut meille niin armollisesti ja runsaasti.

Myös uskonpuhdistajamme Martti Luther kehotti lukemaan Raamattua Kristus-keskeisesti.

Miten pakkosaarna sisäistettiin?

Eräs ongelma entisajan sanankuulijoilla saattoi olla. Kirkossakäynti oli käytännössä pakollista. Kuinka saada sydän ja koko mieli liittymään aidosti hartauteen? Kuinka ottaa uskolla vastaan saarnattu sana, jos pappikin vaikuttaa leipäpapilta?

Näistä käytännön ongelmista huolimatta entisaikana oli paljon sydämestä lähtevää,

 Virkoja avoinna

aitoa Jumalan sanan nälkää ja janoa. Perinne myös ohjasi tiiviisti Jumalan sanan lähteille.

Sanan kuuleminen ja siitä oppiminen ei jää pelkästään teoriatasolle. Rukoilija pyytää itselleen Jumalan sanan viitoittamaa kärsivällisyyttä ja elämänparannusta loppuun asti.

Tälläkään kertaa hän ei unohda lopuksi liittää pyyntöään ”välimiehen” eli Jumalan Pojan, Jeesuksen nimiin. Näin oli lähes kaikissa vanhoissa rukouksissa säännönmukaisesti, mikä onkin kristinuskon perinteiden mukaista.

 Palveluja tarjotaan

A

nna meille hurskaat, jumaliset ja uskolliset opettajat, jotka näyttävät meille jumalisella elämällä hyvää esimerkkiä. Anna meille myös pyhä armosi, että me uskolla ja sydämen halulla ottaisimme vastaan Sinun Sanasi sekä sen kautta kasvaisimme uskossa, toivossa ja kärsivällisyydessä.

S

uo että eläisimme sanasi mukaisesti loppuun asti ja saisimme viimein katoamattoman elämän kruunun. Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta.

Aamen.”

Kauniaisten seurakuntayhtymässä on haettavana

TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA

KAUNIAISTEN SEURAKUNTAYHTYMÄ GRANKULLA KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET

Kauniaisten seurakuntayhtymä on kaksikielinen seurakuntayhtymä, jonka muodostavat Kauniaisten suomalainen seurakunta ja Grankulla svenska församling. Talouspäällikön vastuualueeseen kuuluvat taloushallinto, henkilöstöhallinto (palkka-asiamies), kiinteistötoimi sekä hautaustoimi. Talouspäällikkö toimii myös yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston sihteerinä.

Virka täytetään 15.8.2012 alkaen tai sopimuksen mukaan. Viran palkkaus on vaativuusryhmä 602 mukainen (3 101,84 e). Lisäksi maksetaan vuosisidonnaista palkanosaa enintään 15 % peruspalkasta.

Virkaan valittavalla tulee olla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai opistoasteinen tai ammattikorkeakoulututkinto. Seurakuntahallinnon tuntemus katsotaan eduksi. Virkaan valittavan tulee hallita riittävästi molempia kotimaisia kieliä. Viran koeaika on neljä kuukautta.

 Myydään hautakiviä

Tiedusteluihin vastaavat yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Mauri Vihko 050 351 7986 tai kirkkoherra Ulrik Sandell 050 525 2201.

Kauniaisten seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 11.5.2012 klo 14 mennessä osoitteeseen Kavallintie 3, 02700 Kauniainen.

Yrittäjä, ilmoita paikkakuntasi seurakuntalehdessä:

UUSILLE ASIAKKAILLE

30 %

ALENNUS ILMOITUSHINNOISTA! Ota yhteyttä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Pintaremontti piristää!

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi?

Mutta luotettava remonttimies puuttuu.

Me teemme maalaukset, tapetoinnit, uusimme lattiat ja remontoimme keittiöt.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu.

Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

Laadukkaat remontit edullisesti.

Ota yhteyttä ja pyydä maksuton tarjous p. 0400 664 502. www.radeco.fi

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636 IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888 Kaikki kodin remontit luotettavasti 050 308 1010 www.remonttivarma.fi Sohvat, tuolit verhoillaan.

P. 0400 503 179.

Verhoomo Leppänen

Tähtisumua Kotimaisen elokuvan pääosissa Pirkko Mannola (oik.), Esko Salminen (vas.), Leo Jokela, Marja Eskola, Elina Salo. Tunnetut taiteilijat esittävät aikakauden suosituimpia iskelmiä.

TV1 to 3.5. klo 13.05.

 Seurat

Yle kuvapalvelu

Muut kanavat

Sormuksen ritarit J.R.R. Tolkienin kirjoihin perustuva vaikuttava Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian ensimmäisessä osassa Frodo-hobitti (Elijah Wood) saa haltuunsa sormuksen, jossa asuu suuri pahuus ja jonka voima on käynyt monelle ylitsepääsemättömäksi. Frodon tehtävänä on viedä sormus tuhottavaksi Sauronin maahan, Tuomiovuoren tuleen.

Nelonen la 28.4. klo 21.00.

KESKIVIIKKO 2.5.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Lassi Rajamäki, Turku. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Past. Riitta Kuparinen, Suolahti.

TORSTAI 3.5.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Kai Sadinmaa, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Khra Pekka Särkiö, Lahti.

TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat.

Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat.

Hartaat sävelet Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.30– 18.50. Toiveita voi lähettää osoitteeseen Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sävelet. Ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus.

Yle kuvapalvelu

TV-ohjelmaa Yle TV1 LAUANTAI 28.4.

11.05 Pisara. Gospel-lattareiden äiti Asta Lehtimäki. ”Turva Jumalassa on kuin oma kotisohva.”(Ps. 31: 1–9) Uusinta 30.4. klo 14.55.

SUNNUNTAI 29.4.

15.15 Historiaa: Pyhiinvaeltajaisät. Joukko englantilaisia puritaaneja saapui vuonna 1620 Mayflower-laivalla Pohjois-Amerikan koillisrannikolle.

Monet amerikkalaiset pitävät sitä kansakunnan syntynä, mutta millaista valtiota tulijat itse kaavailivat?

Akuutti Yllättääkö jano? Akuutin toimittaja Mikko Penttilä (kuvassa) yrittää selvitä vuorokauden ilman vettä.

Yle TV2 ti 1.5. klo 19.30.

HERÄNNÄISSEURAT

UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Koti-ikkunoiden pesua alk. 10 e/ikkuna + alv.

ALBERTI CLEAN p. 512 2791. www.alberticlean.fi

Yle kuvapalvelu

Nykysuomeksi toimittanut ja johdannolla varustanut Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta 1701

MITOIN KUIN MITOIN

Yle Radio 1 TORSTAI 26.4.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Viestintäpääll. Simo Repo, Espoo. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Kouluttaja Mika Aspinen, Vantaa.

PERJANTAI 27.4.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Hanna Vanonen, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Teol.tri Pirkko Lehtiö, Helsinki.

LAUANTAI 28.4.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Tutkija Leena Valkonen, Baptistikirkko, Leppävesi. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.00 Ehtookelloina Tampereen Pispalan kirkon kellot.

18.01 Iltahartaus. Past. Meri Tirroniemi, Kittilä.

SUNNUNTAI 29.4.

10.00 Meilahden seurakunnan ”Tuuli puhaltaa” -messu Länsi-Pasilan kappelista. Saarnaajana past. Jukka Valkama. Liturgina Virva Krans.

Kantt. sekä MeiJoy-gospelkuoron joht. Nina Tilli.

11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhien Aleksanteri Nevskin ja Johannes Krysostomoksen kirkosta Hämeenlinnasta. Palveluksen toimittaa khra Markku Aroma. Kirkkokuoroa johtaa kantt. Leena Lomu.

18.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

MAANANTAI 30.4.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Sairaalapast. Hanna Hella-Aro, Paimio. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä. Kuuntelijoiden toivomaa hengellistä musiikkia.

18.50 Iltahartaus. Päivi Kangas lukee Jobin kirjaa.

TIISTAI 1.5.

07.45 Hartaita säveliä.

07.50 Aamuhartaus. Past. Hilkka Olkinuora, Inkoo.

 Terveydenhoitoa Psykoterapiaa / Psykoterapi Marketta Pylväskangas, psykoterapeutti, TM, Kela. Lauttasaarentie 28-30, puh. 044 275 4044.

Jalkahoidot kotikäyntinä 55 euroa + matkakulut. SKY-kosmetologi Heidi Leino p. 0400 963 222.

 Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

 Vuokrata halutaan

Pe 27.4. klo 14 Vuosaaren katukappelissa kauppakeskus Columbuksessa, Hki. La 28.4. klo 10-16 Maallikkopäivä Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mystiikan maailmaan johdattavat Kalle Hiltunen, Samuli Korkalainen ja Hilkka-Liisa Vuori.

Klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Su 29.4. klo 11 Kirkkopyhä Pakilan kirkossa, Palosuontie 1, Hki. Saarnaa Juhani Elenius. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 12 Kirkkopyhä Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi 10, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen. Kirkkokahvit ja kevätveisuut. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Samuli Korkalainen, Päivi Linnoinen ja Sara Pykäläinen.

Klo 18 Tuomarilan asemalla, Tuomarilantie 4.

Ke 2.5. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki.

Kadonneet lampaat

E

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 29.4. klo 14 Jumalan kansan koti-kävä Anna-Leena Heikkilä ja Markku Sivonen

Sivut Sivut sujuvasti Sivut Sivut sujuvasti sujuvasti nettiin sujuvasti nettiin nettiin nettiin www.sujuu.fi www.sujuu.fi

www.sujuu.fi kumppanina www.sujuu.fi kumppanina kumppanina kumppanina

Palsta kuvaa Espoon seurakuntien historiaa.

www.esse.fi Espoon seurakuntasanomat Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Päätoimittaja Urpu Sarlin, p. (09) 8050 2520 urpu.sarlin@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä Vs. toimituspäällikkö Ulla Lötjönen, p. 020 754 2243 Alue: Espoonlahti, Olari Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 Alue: Leppävaara, Tapiola Toimittaja Elina Raunio, p. 020 754 2346 Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen

spoon kirkon suntio kiipesi kellotapuliin aloittaakseen ehtookellojen soiton. Hän avasi tapulin luukut ja aikoi juuri ryhtyä soittamaan kelloja, kun hän kuuli kirkkomaalta lampaiden määkimistä.

Hän katsoi alas kirkkomaalle ja näki, kuinka koko pappilan lammaslauma popsi kirkkomaalla hautaseppeleitä ja istutuksia. ”Mokomat lampaat, taas ne ovat päässeet haudoille”, ajatteli suntio ja päätti karkottaa ne kovalla kellojen soitolla pois kirkkomaalta.

Jo ensimmäinen kellon kumahdus saikin lampaat havahtumaan ja pinkomaan edestakaisin. Ketterästi ne kapusivat kirkkomaan kiviaidan yli ja lähtivät viilettämään kohti Kirkkojärven rantaniittyä.

Ehtookellojen soiton jälkeen kurkisti suntio jälleen tapulin luukusta kirkkomaalle ja to-

Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä.

Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 23 %.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 23 %.

Ilmoitusmarkkinointi Sari Havia p. 020 754 2284 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361

tesi tyytyväisenä lampaiden kadonneen. Yhtä tyytyväinen ei kuitenkaan ollut tallirenki, joka juoksi Kirkkojärven rannoilla etsimässä pappilan kadonneita lampaita!

Seuraavana kesänä, vuonna 1879 kirkkomaan kiviaitaa korotettiin, etteivät lampaat enää pääsisi syömään hautakukkia ja pensaita.

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. (09) 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari (Leppävaara) pj. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Erkki Berg (Tapiola).

Marita Helki (Espoonlahti).

Antti Kujanpää (Tuomiokirkkoseurakunta).

Kirsi Rostamo (Olari).

Mauri Vihko (Kauniainen).

Juha Vähäsarja (Tuomiokirkkoseurakunta).

Urpu Sarlin, julkaisija.

Mikko Hormio, kustantaja.

Teksti ja piirros Tarja Rae

Oletko käynyt kirkkomaalla?

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310 Painos 81 300 kpl 41. vuosikerta Jakelu Itella Posti Oy

18 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

26.4.2012

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

❘

esse

19

Mike Agliolo/Corbis/Skoy

ELÄMÄNKAARI

29.4.2012

26.4.2012

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu: Elias Eino Urmas Minkkinen, Sanni Viola Nevalainen, Eveliina Elsa Annikki Peuranen, Nuutti Pyry Benjamin Sivenius, Totti Olavi Tuominen.

3. sunnuntai pääsiäisestä

Tuomas ei tunne tietä

Minä olen tie, totuus ja elämä

Pyhän aihe on Jumalan kansan koti-ikävä.

Teksti on hautajaisista tuttu. Se soveltuu tähän

Jeesus sanoi opetuslapsilleen: Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.

Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen.”

Tuomas sanoi hänelle: ”Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?” Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet.”

Alttarilla on valkoinen liina ja neljä kynttilää.

Pyhän tekstit ovat Psalmi 66:3–9 tai Psalmi 126 5. Mooseksen kirja 30:19–20 Kirje heprealaisille 11:2, 13–19 Johanneksen evankeliumi 14:1–7

tilanteeseen lohduttavuutensa tähden hyvin.

Kaikki ei pääty kuolemaan, vaan kristityllä on toivo elämästä Isän kodissa.

Sydän merkitsee tunteiden ja ajatusten tyyssijaa, siis koko ihmisen persoonallisuutta. Levottomuuteen ei ole mitään syytä. Pikemminkin usko ja syvä luottamus Jumalaan ja Jeesukseen riittää.

Aina emme ymmärrä kärsimystä tai sen perimmäistä syytä. Eivät opetuslapsetkaan käsittäneet, miksi Jeesus ristiinnaulittiin. Ahdistuksen hetkinä usko antaa voimaa.

Tavallisessa kodissa voi olla ahdasta. Hotel-

Rukous

Kristus, Herramme.

Usko sinuun on matka ja tie, jota kulkiessa eteen avautuu yhä uusia näköaloja.

Kiitos, että tämän matkan aikana opimme tuntemaan yhä paremmin sinua.

Kiitos salaisuudesta, joka säilyy, kunnes kerran näemme sinut taivaan kodissa.

Me emme vielä voi aavistaa, mitä kaikkea sinä olet meitä varten valmistanut.

Pidä meidät tällä tiellä ja vie meidät kaikki perille taivaaseen.

Ylistys sinulle ikuisesti.

li on joskus täynnä ja lento-koneeseenkaan ei aina mahdu.

Isän kodissa tila ei lopu kesken. Jeesus valmistaa omilleen asuinsijan kuin odotetulle vieraalle. Hän tulee takaisin ja noutaa omansa luokseen. Sen jälkeen ikuinen yhdessäolo on mahdollinen. Jeesus menee edeltämme valmistaakseen meille tien.

Tuomas ilmaisee epäilynsä eikä tyydy vastauksiin, joita ei täysin kykene ymmärtämään. Juuri tämä epäilevä kysymys antoi tilaisuuden ytimekkäälle selitykselle. Tie taivaan kotiin kulkee Jeesuksen kautta. Muuta reittiä ei ole olemassa. Lunastaja on sekä tie että päämäärä.

Jeesus itse on tie Isän luo.

Evankeliumi Johanneksen mukaan 14: 1–7

Kuvittele olevasi itsellesi oudossa kaupungissa kysymässä neuvoa päästäksesi

Avioliittoon aikovat: Sirpa Hannele Koskinen ja Esa Tapio Kannosto, Reeta Maria Huhtala ja Markus Eemeli Kinnunen, Anna-Stiina Pelkonen ja Ville-Matti Erkkilä.

Hautaan siunattu: Eero Antero Ilmarinen 76 v, Mauri Juhani Leivo 73 v, Anna Tyyne Bertta Kilpeläinen 64 v, Hilkka Elina Pammo 61 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Elsa Katri Maria Aalto, Panu Lauri Antero Haukka, Silja Ilona Riihentaus, Topi Tapani Taskinen, Isla Lavenia Waloranta.

Hautaan siunattu: Arvo Samuel Rajarinne 88 v, Kaija Tuulikki Nironen 75 v, Raimo Jorma Kalevi Kiira 75 v, Maila Anneli Toukola 70 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu: Leo Christer Ström.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Viljami Risto Juhani Nurmi, Frans Benjamin Andell, Tuomas Antero Meskanen, Lenni Onni Ensio Huhtanen, Emil Olli Henrik Tahvanainen, Hilma Maaria Kattilakoski.

Avioliittoon aikovat: Juha Petteri Nisula ja Riikka Johanna Ala-Nikkola.

Hautaan siunattu: Georg Björn Lindroos 82 v, Finn Anders Johan Malmgren 81 v, Ukko Pekka Nykänen 81 v.

johonkin kohteeseen.

Vaikka saat hyvät ohjeet, perille pääsy ei ole aivan varma. Mikäli reitti on monimutkainen, todennäköisesti jossain vaiheessa eksyt. Oletkin kääntynyt jostain risteyksestä väärään suuntaan.

Jos taas neuvoja on valmis istumaan autoosi, hän kykenee johdattamaan sinut täsmällisesti oikeaan paikkaan. Jeesus toimii juuri näin. Hän itse on reitin neuvoja, joka koko ajan neuvoo oikeaan suuntaan. Tässä on perimmäinen syy, miksi kristityn ei tarvitse olla levoton. Jeesus on valmis johdattamaan perille saakka.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: Emil Anton Laulainen, Erik Zachary Karttunen, Petrus Kaspari Rantaniva.

Avioliittoon aikovat: Maria Fredrika Hirvonen ja Masi Johannes Malmi, Hanna Kaarina Nurkka ja Antti Juhani Kleemola.

Hautaan siunattu:

Kalervo Salo kalervo.salo@evl.fi Kirjoittaja on Leppävaaran kirkkoherra

Urho Antero Vuorinen 70 v, Vesa Olavi Aaltonen 67 v, Markku Juhani Posti 51 v, Timo Tapani Rissa 36 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain raamatuntekstiin.

Kastettu: Tessa Vilhelmiina Mynttinen, Tuisku Onni Ilmari Härkönen.

Avioliittoon aikovat: Kaisamari Matilda Laine ja Tommi Sakari Heikkilä.

Hautaan siunattu: Lars Birger Juhani Granström 68 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Hautaan siunattu:

s a m Tuo u s s e m la 5.5. klo 18

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo

Kirkkoranta 2

liturgia Marja Malvaranta, saarna Alarik Corander, juontaja kanttori Sheldon Ylioja, naiskuoro Lukkarit, Petri Kangas ja yhtye.

Messun essun yhteydessä pyhäkoulu, Outi Wenell.

Teejatkot. ejatkot. atkot.

ESPOONLAHTI

LLEPPÄVAARA

Klassinen messu su 6.5. klo 10 a Espoonlahden kirkossa

J.S.Bachin kantaatin 128 ”Auf Christi Himmelfahrt allein” in” laulavat Melis Jaatinen altto Tuomas Katajala tenori Elja Puukko basso Navichorus

Maire Kyllikki Klar 86 v, Björn Erik Hallbäck 79 v.

Avaruusaiheisissa scifielokuvissa ja -kirjoissa ihmi-

set liikkuvat näppärästi pitkin avaruutta tutkimusmatkoilla, sotimassa tai ihan vain kauppareissuilla.

Eräs suosikkikirjoistani on Douglas Adamsin viisiosainen trilogia Linnunradan käsikirja liftareille, jossa liikutaan liftaamalla pitkin maailmankaikkeutta ja välillä hurautetaan syömään ravintolaan, joka sijaitsee maailmanlopussa.

Scifiviihteessä avaruudessa reissaaminen on yleensä jännää ja kiehtovaa. Oikeasti avaruusmatkailu olisi tylsää ja turhauttavaa, koska suurin osa avaruudesta on kylmää ja pimeää tyhjyyttä, jossa lähimpään jonnekin on älyttömän pitkä matka. Matkalla Marsiinkin menisi pari kuukautta ja lähimpään naapurigalaksiin satoja vuosia. Jo saattaisi matkalla kyllästyä.

1970-luvulla monet uskoivat, että vuonna 2000 tavik-

ILTASOITTO Vapaa pääsy.

TUOMIOKIRKKO

Avaruusmatkailua

kuukauden viimeinen su klo 18 Leppävaaran kirkossa Veräjäkallionkatu 2 - Juvenalian nuoret muusikot su 29.4.

- Kamarikuoro Murtosointu, joht. Seppo Murto su 27.5.

set tekevät viikonloppumatkoja kuuhun. Nykyään nimitämme avaruusturismiksi miljoonien eurojen hintaisia piipahduksia naftisti ilmakehän ulkopuolelle.

Ketään ei ole käynyt kuussa kohta neljäänkymmeneen vuoteen, eikä kukaan koskaan kuuta kauempana. Tähänastinen avaruusmatkailu on maailmankaikkeuden mittakaavassa varsin pientä piperrystä.

Vähän kuin kävisi ulko-oven kynnyksellä ja sanoisi käyneensä tosi kaukana.

Lastenelokuvassa Wall-E ihmiskunta asuu avaruu-

dessa, kun maa-planeetta on saastutettu elinkelvottomaksi. Pieni robotti nimeltä Eva lähetetään etsimään maan päältä elonmerkkiä, joka kertoisi, olisiko paluu kotiplaneetalle mahdollinen.

Ihmiskunnan muuttaminen avaruuteen on yleinen teema scifikulttuurissa, jossa utopistisuus on yleensä hyve.

Jotta ihmiskunta voisi muuttaa avaruuteen, pitäisi rakentaa avaruusalukset, joissa olisi kaikille ihmisille asunnot, oleskelu- ja harrastustilat, ravinnon- ja hapentuotantoyksiköt, vedenpuhdistussysteemit ynnä muut. Aluksissa pitäisi pystyä tuottamaan ravintoa vähintään yhtä paljon kuin nykyisessä maailmassa yhteensä ja happea yhtä paljon kuin koko ihmiskunta nytkin tarvitsee.

Viidesosalle maailman ihmisistä ei ole tähän men-

nessä saatu rakennettua edes ulkohuusseja, joten koko ihmiskunnan tarvitsemien tilojen rakentaminen avaruusaluksille ei ole kovin realistinen ajatus.

Tähänastiset saavutukset avaruudessa asumisen suhteen koostuvat parista maata kiertävästä avaruusasemasta, joilla muutama ihminen lillii.

Varmaan kannattaisi ennemmin laittaa Maa-nimisen avaruusaluksen sisäilmaongelmat ja muut ympäristöongelmat kuntoon kuin haaveillaan täältä poistumisesta.

Matti Pirhonen

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo, s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2 300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

20 esse

❘

26.4.2012

Maallinen ja iankaikkinen, harmonisesti

Espoolainen Joose Lassila saa oivalluksia sekä solun että uskon äärellä. Biologikin voi uskoja Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.

Tiede ja usko eivät ole biologille vastavoimia.

Teksti Maria Hakala Kuvat Jani Laukkanen

J

oose Lassila on harkitseva.

Kun häneltä kysyy kysymyksen, mies tuumaa aikansa ja sitten vastaa. Sitten hän jatkaa ajatustaan, rakentaa sen päälle yhä useampia kerroksia. Keskustelu Lassilan kanssa on vaivattoman polveilevaa. Välillä hän pysähtyy ja hymyilee leveästi: oivallus! ”Lopulta tässä ei ole mitään ristiriitaa, oikeastaan en ajattele koko asiaa”, hän päättää naurahtaen.

Kysymys kuului, miten kasvibiologian opiskelija yhdistää uskon ja tieteen.

Tieteen ulottumattomissa

Luonnonsuojelu on kristityn vastuu Joose Lassilan ilme vakavoituu ja kulmat kääntyvät alaspäin.

Ihmisen vastuu luomakunnasta mietityttää miestä. ”Välillä koen ahdistusta maailman tilasta. Lajeja kuolee sukupuuttoon kiihtyvällä vauhdilla.

Mitä me teemme tälle pallolle?”

Luonnonsuojelu on yksi syy biologian opiskeluun. Monimuotoisuuden ylläpitäminen on hänestä yhtälailla kristillinen vastuu kuin lähimmäisen rakkaus.

”Ilmastonmuutos ja muu ihmisen toiminta tuhoaa elinympäristöjä. Etelä-Suomessakaan metsiä ei suojella tarpeeksi, saati sitten sademetsiä vaikkapa Brasiliassa ja Indonesiassa.”

Esimerkiksi Itämeren tilanteessa Lassila näkee toivoa. ”Asiaan on havahduttu, kun kyse on niin konkreettisesta jutusta: kukaan ei halua uida leväpuurossa.”

Miten kristitty biologi sitten lukee Raamattua? ”No niin kuin kuka tahansa kristitty, se pelastussanoma siellä on tärkein.”

Lassila tarkoittaa, että Raamattu ei ole mikään biologian oppikirja. ”Luomiskertomus ei nähdäkseni ole tieteellinen kuvaus siitä miten nykyiseen tilanteeseen ollaan tultu. Se kertoo enemmän ihmisen suhteesta Jumalaan ja luomakuntaan.”

Tutkimus ei ehkä tavoita Jumalaa, mutta Lassila näkee, että Luoja on luonut kaiken, joten mikään, minkä voi maailmasta tieteen avulla havaita, ei ole Jumalan kanssa ristiriidassa.

Lassilan hehkuttaessa DNA:n ihmeellisyyttä, tulee puheeksi sie-

lu. Siellä DNA:ssako se on? Lassila nauraa. ”Ei varmaankaan. Vaikka siinäkin on jotain pyhää, että elollinen maatuu osaksi kiertokulkua.

Uskon silti sieluun, se on puhdasta luottamusta.”

”Olla vaikka tunturin laella tai katsoa solukkoa mikroskoopilla.

Se on hurmaavaa, en löydä edes sanoja!”

Tämä tuntuu olevan Lassilan ajattelun ydin: maallinen ja iankaikkinen ovat harmonisesti ja salatulla tavalla sekoittuneet toisiinsa.

Ei aukkojen Jumalaa Menneinä aikoina ajateltiin, että taivaalla kiertävät planeetat pysyivät paikoillaan Jumalan käsien piteleminä. Tiede on korjannut monia sellaisia käsityksiä, joita uskonto on aiemmin selittänyt.

Lassilasta tieteen ja uskonnon vastakkainasettelu on ummehtunutta. ”En tahdo ajatella sellaista aukkojen Jumalaa.”

Hänestä on absurdia ajatella uskon perustuvan siihen, että tungetaan Jumala täyttämään ne lävet, joihin tiede ei ole vielä ulottunut. ”Tiedettä ja uskontoa on oikeastaan turha lähteä rinnastamaan, tiede vastaa ihan eri kysymyksiin.”

Lassila muistuttaa, että tieteessä itsessään ei ole mitään uskonnonvastaista. ”Luoja vain on lähtökohtaisesti tieteen ulkopuolella.”

Yhteys, ei yksinäisyys Meri, Nuuksio, Inari. Luontofiilistelijänä luomakunta on Lassilalle todistusta Jumalasta. ”Maapallolta on vaikeaa löytyä paikkaa, jossa ei olisi elämää. Kivienkin sisältä löytyy pieniä yksisoluisia eliöitä, se on häikäisevää: olla vaikka tunturin laella tai katsoa solukkoa mikroskoopilla. Se on hurmaavaa, en löydä edes sanoja!” Lassila innostuu. Hän hymyilee leveästi ja puistelee päätään, epäuskoisena.

Moni sanoo saavansa hengelliset kokemuksensa nimenomaan luonnon ääreltä, ei ihmisten rakentamista kirkoista. Tätä Lassila ei allekirjoita. ”Kristinusko on yhteyden uskonto. Minulle olisi outo ajatus olla uskossani olematta vuorovaikutuksessa muihin.”