Esse 2011 nro 2 (13 1)

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Espoon seurakuntasanomat

Nuoren lapsiperheen u ­ nelma ­uudesta kodista muuttui ­painajaiseksi homeen takia.

Keskiaukeama ja sivu 8. 

www.esse.fi

2 / 13.1.2011

Jukka Granström

Seppo Kuusela pelaa yhä äijäkoripalloa Sivu 8.

Kun säästetään, kuka kärsii tai hyötyy?

Pääkirjoitus, sivu 2.

Tulkinta siveysnormeista voi johtaa kunnia­ väkivaltaan. Sivu 3.

Kirjastoissa luetaan ­ satuja seitsemällä kielellä.

Sivu 7.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

❘

13.1.2011

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

Kolumni

Säästöt ovat eettistä valintaa

Elämälle tarkoitus

Suomessa – samoin kuin koko Euroopassa –

Kysymys elämän tarkoituksesta

ollaan lähikuukausina matokuurin edessä. Valtio joutuu säästämään. Velkaa ei voi oleellisesti kasvattaa, koska velan kantokyky alkaa olla äärirajoillaan.

Kunnat joutuvat säästämään. Kaikkia nykyisiä palveluja ei ole varaa pitää yllä. Myös seurakunnat joutuvat säästämään. Kirkon ­jäsenkato vaikuttaa seurakuntien talouteen.

Säästöjen kohteet ovat aina eettinen valin-

ta. Jos etiikkaa ei pohdita, ratkaisut ovat sattumanvaraisia eikä oikeudenmukaisuus toteudu. Jos säästöt tehdään eettisesti kestämättömin perustein, niistä kärsivät ja hyötyvät väärät ihmiset.

Eettistenkään valintojen jälkeen ei oikeudenmukaisuus toteudu, jos tehdyt valinnat ovat olleet vääriä.

Säästöjen etiikka voi olla lähimmäisyyden

etiikkaa: annetaan sille, joka eniten tarvitsee.

Se voi olla myös vahvemman etiikkaa: annetaan sille, jolla on eniten voimaa ja valtaa.

Oleellista on, että kaikki tietävät, minkä periaatteen mukaan mennään.

Kiusallista säästöissä on, että yleensä joudutaan kajoamaan myös saavutettuihin etuihin.

Toimintojen järkeistäminen ei aina riitä. Luopuminen on vaikeaa. Ketään ei saisi pakottaa luopumiseen ilman, että voidaan riittävän selvästi sanoa, miksi se on välttämätöntä.

Jos joltain ihmiseltä joudutaan ottamaan etu pois tai hänen osuuttaan yhteisten menojen kattamiseen joudutaan lisäämään, hänellä on oikeus tietää, miksi niin tapahtuu.

Eettisten periaatteiden tulee olla esillä myös

vaalikeskustelussa. Äänestäjillä on oikeus tietää, millaista etiikkaa eri vaihtoehdot edustavat. Sillä on pitkä päälle enemmän merkitystä kuin yksittäisillä ratkaisuilla, jotka ilman periaatteita voivat olla myös keskenään ristiriitaisia.

Eettisissä valinnoissa on se hyvä puoli, että ne ovat tekoja, eivät sanoja. Teot paljastavat todelliset arvot – nekin, joita sanoilla pyritään peittelemään.

Yhteiskunnan arvokeskustelu kaipaa myös

kirkon ääntä. Kirkolla on sekä taito tehdä eettisiä analyysejä että vahva eettinen perusta, jolle voidaan rakentaa kestäviä yhteiskunnallisia ratkaisuja. Kirkon tulee osata myös arvioida omia sisäisiä eettisiä tulkintojaan ja tuoda niiden perusteet ja erot selvästi ja näkyvästi kaikkien tietoisuuteen.

Kirkon äänen käyttämisessä eivät valtakunnalliset, hiippakunnalliset ja paikalliset kirkon ja seurakuntien vastuunkantajat voi laistaa velvollisuuttaan. Kirkon tulee olla yhteiskunnan rohkea unilukkari, joka kertoo, mitkä arvot ovat tehtyjen päätösten taustalla.

Tämän päivän suomalainen yhteiskunta on

eettisesti ristiriitaisessa tilanteessa. 1900-luvun koettelemusten ja jälleenrakennuskauden jälkeen olemme kadottamassa yhteistä näkyä siitä, miten tulevaisuutta rakennamme. Sen näyn etsiminen on suomalaisen – ja myös eurooppalaisen – yhteiskunnan lähivuosikymmenten suuri kysymys.

Simo Repo simo.repo@evl.fi

aiheuttaa yleensä kiusaantuneen hiljaisuuden. Kysymystä on pohdittu halki vuosituhansien, eikä kaiken kattavaa vastausta ole löytynyt.

Sinänsä outoa, että ihmis5 kunta ei ole edennyt näin tärkeässä kysymyksessä tämän pidemmälle. Ehkä hiljaisuus aiheutuukin turhautumisesta.

Miksi pohtia asiaa, johon ei tunnu löytyvän yksiselitteistä vastausta?

Uuden näkökulman aiheeseen saa vaihtamalla kysymystä. Miksi elämällä on tarkoitus? Tämä on jo helpompi pähkinä purtavaksi.

Tarkoitus antaa suuntaa. Se määrittää, minne pitäisi pyr-

kiä, missä on maali. Tarkoitus on mittari, johon voimme verrata saavutuksiamme ja tekemisiämme. Tarkoitus vie mukanaan epävarmuuden siitä, mihin pitäisi ryhtyä.

Toisinpäin tarkasteltuna tarkoituksettomuus on puolestaan ajelehtimista. Asiat vain tapahtuvat, usein ilman keskinäistä ymmärrettävää syy-yhteyttä.

Tarkoitukseton elämä on monasti kuin olisi turistina omassa elämässään. Ja vanhemmiten, nuoruuden voittamattomuuden taian murtuessa, voimien ehtyessä, yksinäisyyden uhatessa ja kuoleman pelon kiristäessä otettaan, tarkoituksettomuus jättää meidät täysin paljaaksi maailman iskuille.

Elämällä on hyvä olla tarkoitus. Myös sen takia, että tarkoi-

tuksen myötä me päätämme itse itsestämme, omistamme oman elämämme. Tarkoituksen myötä emme ole muiden vietävissä, emme maailman orjia.

Ihmistä, jonka elämällä on tarkoitus, ei voi alistaa, ­nujertaa tai kahlita pysyvästi.

Jos haluaisimme antaa nuorille jotain kättä pidempää

elämää varten, kannattaisi koulujen päättökokeisiin ottaa mukaan aine aiheesta elämän tarkoitus. Tuossa aineessa nuori pääsisi kertomaan oman elämänsä silloisen tarkoituksen. Tai ainakin hän joutuisi miettimään, mikä se voisi olla.

Tarkoitus ei voisi olla väärä, eikä toinen tarkoitus olisi toistaan parempi. Olennaista olisi vain se, että jokaisella olisi mukanaan jotain kättä pidempää ennen kuin astuisi ihmisiä samankaltaisiin muotteihin pusertavaan ja kyyniseen maailmaan.

Elämän tarkoituksesta olisi taatusti enemmän hyötyä kuin vaikkapa derivoinnista. Ellei sitten derivointi ole se elämän tarkoitus.

P u h e e n v u o r o

”Kirkon tulee olla yhteiskunnan rohkea unilukkari, joka kertoo, mitkä arvot ovat tehtyjen päätösten taustalla.”

Mikael Jungner Espoonlahti

Messu osallistujien näköiseksi

Hanna Kiljunen hanna.kiljunen@elisanet.fi Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston ­jäsen ja kirkkovaltuutettu, kokoomus Palstalla kirjoittavat seurakuntien uudet luottamushenkilöt.

Kävin tyttäreni kanssa Auroran kappelissa laulamassa lasten kauneimpia joululauluja. Kappeli oli aivan täynnä. Reippaat ja kirkasääniset lapsikuorolaiset esiintyivät yhteislaulujen lomassa.

Joulun odotus oli lähes käsin kosketeltavaa. Tilaisuus sai minut pysähtymään joulukiireiden keskellä, enkä varmasti ollut ainoa, jota tunnelma kosketti.

Toivon seurakuntani tapahtumilta lämmintä tunnelmaa, yhteisöllisyyttä, osallistumista ja sitä, että olen varmasti tervetullut sellaisena kuin olen. Sitä odotan myös jumalanpalveluksilta.

Suomalaiset käyvät eniten jumalanpalveluksissa jouluaattona ja joulupäivänä. Seurakuntien tarjonta on joulunaikaan runsainta.

Jumalanpalvelusten vetovoima halutaan nyt ulottaa joulunaikaa laajemmalle. Kirkkohallitus aloittaa tänä vuonna hankkeen, jonka tavoitteena on vuoteen 2013 mennessä kehittää seurakuntien jumalanpalveluselämää.

Kyseessä ei ole jumalanpalvelusuudistus, sillä jo nykyisin käytössä oleva kaava tarjoaa vaihtoehtoja jumalanpalvelusten toteuttamiselle. Jumalanpalveluskaava täytyy nyt ottaa monipuolisesti käyttöön.

Aloittaisin jumalanpalvelusten kehittämisen osallistumisen näkökulmasta. Jumalanpalveluksen on oltava seurakuntalaisten näköinen.

Uskon, että mahdollisuus osallistua tilaisuuden kulkuun tai ainakin vaikuttaa siihen etukäteen innostaisi seurakuntalaisia käymään jumalanpalveluksissa.

Seurakuntalaiset voisivat esimerkiksi lukea Raamattua, toimia esirukoilijoina ja esittää musiikkia.

Suunnitteluun he voisivat osallistua valitsemalla musiikin sekä kertomalla ajatuksiaan rukouksia ja saarnaa varten. Yhdessä tekeminen lisää yhteisöllisyyttä, ja mahdollisuus vaikuttaa saa sitoutumaan.

Silti kynnys täytyy edelleen pitää matalana heillekin, jotka eivät kaipaa lisää osallistumismahdollisuuksia. On saatava myös vain olla ja antaa sielun levätä.

Kirkkohallituksen hankkeessa on mukana 40 seurakuntaa. Espoosta mukana on Espoonlahden seurakunta. Seuraavan kahden vuoden aikana minut voi tavata Auroran kappelin ja Tuomiokirkon lisäksi myös Espoonlahden kirkon jumalanpalveluksissa.

Kiinnostuneena odotan, kuinka Espoonlahdessa tartutaan haasteeseen.

13.1.2011

❘

esse

3

Kunniaväkivalta sortaa naisia Kunniaväkivalta on ­yhteisöllisten kulttuurien kotiväkivaltaa, joka ­pohjautuu kunnian ­käsityksiin. Sillä pyritään turvaamaan klaanin, suvun tai perheen uskottavuus ja arvovalta uudessakin ­kotimaassa.

Teksti Mia Hemming Kuvat Jukka Granström

K

unniaväkivallan uhka on kasvava ongelma Uudellamaalla.

Tavallisesti kunniaväkivaltaa ilmenee nuoren kapinoidessa kulttuuritaustaansa ja vanhempiaan vastaan. Vanhemmat tai isommat sisarukset saattavat vastata kapinaan väkivallalla. ”Espoossa nuorten kiireellisiä sijoituksia hoitavissa vastaanottokodeissa on kohdattu kunniaväkivaltaa.

Myös poliisin kautta meille on tullut väkivaltatapauksia”, Poijupuiston lastensuojelupalvelujen johtaja Paula Rahko kertoo.

Kunniaväkivalta voi näkyä koulumaailmassa ennen kuin asia tulee lastensuojelutapaukseksi. ”Kouluissakin väkivaltaa on vaikea todeta, sillä sen tunnistamiseen ei ole selviä merkkejä. Opettajille ja terveydenhoitajille tulisikin tarjota koulutusta kunniaväkivallasta”, Rahko toteaa.

Naiset ja tytöt tavallisesti kohteina Kunniaväkivalta kohdistuu useimmiten naisiin ja tyttöihin, mutta siitä voivat saada osansa myös suomalaismiehet.

Konflikteissa on kyse muun muassa vapauden, pukeutumisen tai koulunkäynnin rajoittamisesta. ”Kunniaväkivaltaan liittyvät yhteydenotot tulevat meille enimmäkseen lastensuojelupalveluista. Nuori on kapinoinut vanhempien asettamia rajoja vastaan, jonka seurauksena rajoja on vain tiukennettu”, asiantuntija Eeva Suomenaro Ihmisoikeusliiton Kitke! -hankkeesta selvittää.

Kunniaväkivallasta voi antaa viitteitä sekin, jos nuori myöhästelee tai jos joku perheenjäsen saattaa nuoren aina kouluun tai harrastuksiin. ”Toisinaan kierre pahenee niin, että viranomaisten on pakko puuttua tilanteeseen”, Suomenaro sanoo.

Henkinen väkivalta aluksi taustalla Vuosi sitten aloittaneen Kitke!-hankkeen tarkoitus on ennaltaehkäistä kunniaan liittyviä konfliktitilanteita ja väkivaltaa.

Kunniakonfliktissa on kyse tunteesta, että oman yhteisön siveysnormeja on loukattu. Loukkauksesta ajatellaan aiheutuneen julkista häpeää perheelle, mistä seuraa kuritusta.

Kaikkia osapuolia kuulemalla väkivaltaa voi kitkeä.

”Tavallisesti väkivalta on henkistä. Toisinaan ei ­olla enää kaukana fyysisestä väkivallasta”, Suomenaro ­sanoo.

Ympäröivä yhteiskunta saattaa maahanmuuttajista tuntua moraalittomalta ja uhkaavalta. Perhe ja suku voivat nähdä lapsen suomalaistuvan käyttäytymisen merkkinä hänen suistumisestaan huonoille teille. ”Perhe itse ei välttämättä koe kurittamista väkivallaksi, vaan pitää sitä kasvatuksena. Tieto laissa olevasta fyysisen kurittamisen kiellosta saattaa tulla yllätyksenä.

Perheenjäsenet voivat sitten olla hyvin neuvottomia, miten saada lapsi kuriin”, Eeva Suomenaro pohtii.

Konfliktitilanteita voidaan ratkoa Kunniaväkivaltatapausten joukosta löytyy monenlaisia ratkaisuja. Osa tarinoista on päättynyt sopuisaan yhteisymmärrykseen, osa tilanteista on jouduttu ratkomaan muilla tavoin. ”Tiedän tapauksia täällä Espoossa, joissa lapsi tai nuori ei ole voinut jatkaa elämää perheen kanssa. Usein perheissä on ollut muitakin vaikeuksia kuten mielenterveys-

ongelmia, ja lopulta on päädytty huostaanottoon. Toisinaan nuori on itsekin ilmaissut, ettei halua asua enää kotona kokemansa väkivallan tähden”, Rahko sanoo.

Hänen mukaansa tehostettu perhetyö on tuonut myönteisiä kokemuksia. Sen avulla on ratkottu ongelmia maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa.

Kriisitilanteissa keskeistä on koko perheen tai yhteisön lähtökohtia kunnioittava neuvottelu. Ratkaisuja tulee etsiä kaikille osapuolille. ”Pitkäjänteinen työmme on tuonut myönteisiä tuloksia. Kunkin perheen tilanteeseen tulee paneutua erikseen. Joskus konfliktin ratkaiseminen saattaa edellyttää jopa yhteydenottoa entiseen kotimaahan”, Suomenaro lisää.

Puuttumisessa ei pidä aikailla Kunniaan liittyviin konflikteihin tulisi puuttua tarpeeksi ajoissa ja asianmukaisin keinoin. Viivyttely saattaa olla riski henkilön turvallisuudelle. Toisaalta myös hätiköidyt ratkaisut voivat olla enemmän pahaksi kuin hyväksi. ”Kunniaan liittyvään konfliktiin tulee puuttua hie-

novaraisesti. Ei tarvitse järjestää isoja kokouksia asian puimiseksi. Perheelle tilanne on muutenkin vaikea”, Suomenaro huomauttaa.

Ratkaisu edellyttää asiantuntevaa työtä ja kulttuurin tuntemusta. ”Väkivallalla uhkaava perheen isä saattaa itse olla suvun painostuksen kohteena. Myös hän tarvitsee silloin apua.”

Viranomaisten jyrkkyys saattaa vain kasvattaa uhmaa jo muutenkin uhkaavaksi koettua länsimaista kulttuuria vastaan. ”Viranomaisten työotteen tulee olla arvostava myös silloin, kun perheen tavat tuntuisivat hyvin vierailta”, Paula Rahko korostaa.

Rahko ja Suomenaro ehkäisisivät kunniaväkivaltaa hyvän kotoutumisprosessin keinoin.

Kotoutuja tarvitsee mahdollisuuksia uuden kotimaan kielen oppimiseen. Hän tarvitsee myös mahdollisuuden opiskella tai käydä työssä.

Lisäksi hän tarvitsee ystäviä uuden kotimaan kansalaisista.

Kaikki tämä tukee sitä, että väkivaltatapausten taustalla esiintyvää syrjäytymistä ei tapahtuisi.

Vanhemmille ja yhteisöille tulisi tarjota rakentavia keinoja pärjätä nuoren kapinan kanssa. Kunniaväkivaltaa pitäisi käsitellä sosiaalityöntekijöiden koulutuksessakin, Eeva Suomenaro (vas.) ja Paula Rahko toteavat.

Tausta Mannerheimin lastensuojeluliitto aloitti kunniaväkivallan ehkäisyhankkeen jo vuonna 2003 ja teki sitä yhteistyössä Ihmisoikeusliiton kanssa. Vuoden 2010 alussa Ihmisoikeusliitto käynnisti oman Kitke!hankkeensa, kun Raha-automaattiyhdistys siirsi avustuksensa sille. Liitot

ovat käsitelleet viimeisen kolmen vuoden aikana yli 100 ­Uudeltamaalta tullutta yhteydenottoa aiheesta.

Viimevuonna käsiteltiin noin 30 kunniakonflikti­ tapausta.

Lisätietoa ­Kitke!-hankkeesta: www.ihmisoikeusliitto.fi/­index. php/toiminta/kitke

4

esse

❘

13.1.2011

Lyhyesti Uudenvuodenaatto sujui rauhallisesti Espoon uudenvuodenaaton nuorten palvelu- ja auttamisoperaatio sujui rauhallisissa merkeissä. Noin 250 nuoren kanssa juteltiin. Suurin osa oli 13–15-vuotiaita. Muutaman kunto tarkastettiin ja annettiin ensiapua, mutta yhtään kuljetusta ei tarvinnut järjestää.

Operaatioon osallistui noin kolmekymmentä henkeä. Kuljetus- ja jalkapartioita oli yhteensä viisi.

Seurakuntien jäsenmuutokset Espoossa erosi vuonna 2010 kirkosta 3 700 henkeä. Edellisenä vuonna eroja oli 2 162.

Kirkkoon myös liitytään aiempaa enemmän. Viime vuonna kirkkoon liittyneitä aikuisia oli Espoossa 822, edellisvuonna 720. Vilkkain kirkkoon liittymiskuukausi oli elokuu.

Kirkosta eroaminen oli syyskuun loppuun saakka edellisvuoden lukemissa. Lokakuussa television homokeskustelun jälkeen kirkosta erosi Espoossa 1 977 henkeä. Marras–joulukuussa erojen määrä laski jälleen huomattavasti.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa on tekeillä selvitys kirkosta eroamisen taustoista. Selvitys valmistuu tammikuun kuluessa.

Rukousviikko korostaa ­kohtaamista

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Espoon seurakuntien ­ympäristödiplomi uusittiin Kirkkohallitus myönsi toistamiseen ympäristödiplomin Espoon seurakunta­ yhtymälle. Asiasta päätettiin joulukuussa. Espoolla on ollut kirkon ympäristödiplomi vuodesta 2006 lähtien.

Espoon seurakuntayhtymän auditointi eli ulkoinen arviointitilaisuus pidettiin marraskuussa. Arvioinnin tekivät Kirkkohallituksen nimeämät tarkastajat, FM Marja-Liisa Leinonen ja erityisavustaja Pauli Väli­mäki.

Nykytilan lisäksi he katsastivat seurakuntayhtymän ympäristöohjelman 2011–2014.

Seurakuntayhtymä sai auditoinnissa 349 pistettä, mikä on poikkeuksellisen paljon. Tulos kertoo seurakuntien ympäristötyön vaikuttavuudesta.

Pisteet eivät ole silti vertailukelpoisia erikokoisten ja -tyyppisten seurakuntien ja yhtymien välillä. Ympäristödiplomin saadakseen seurakunnan tulee täyttää minimikriteerit. Lisäksi sen tulee kerätä vähintään 100 pistettä tarjolla olevista noin 500 pisteestä.

Auditoijat Marja-Liisa Leinonen ja Pauli Välimäki tutustuivat työkoneiden huoltohalliin Kellonummen hautausmaalla Espoon seurakuntien ympäristödiplomin katselmuksen yhteydessä. Tilaa esitteli puisto­ puutarhuri Asko Leinonen (oik.).

reettinen ympäristökasvatussuunnitelma sai arvioijilta kiitosta. Ohjelman mukaan ympäristökasvatus kuuluu jokaisessa seurakunnassa kaikkiin työmuotoihin. Jokainen työntekijä on siitä myös vastuussa omalta osaltaan.

Arvioijat tutustuivat ympäristökasvatustyöhön Leppävaarassa Karakappelin perhekerhossa. Kierrätysmateriaalien käyttö, luontoretket, kertakäyttötuotteiden välttäminen ja jätteiden lajittelu ovat osa kerhon arkea.

Olarissa ympäristötyö

näkyy varhaisnuorisotyön lisäksi muun muassa rippikoulussa, jossa vähintään yhden päivän teemana on ympäristö: Jumala luojana ja ihmisen vastuu luomakunnasta. Kaikissa seurakunnissa vietetään syyskuussa luomakunnan sunnuntaita.

Arvioinnissa kiitellään niin ikään investointeja uusiutuvaan energiaan. Seurakunnat ovat siirtyneet ekosähköön, joka tuotetaan pohjoismaisella vesivoimalla.

Velskolan leirikeskuksen öljylämmitys on muutettu pellettilämmitykseksi. Energiaa on niin ikään onnistuttu säästämään.

Sekajätteen määrää on vähennetty energia- ja biojätteen lajittelua tehostamalla. Hautakynttilöistä kertyvä muovi- ja metallijäte lajitellaan, ja ongelmajätteiden keräys on asianmukaisesti järjestetty.

Siivouksen ympäristövaikutukset on Espoossa otettu hyvin huomioon.

Jatkossa Espoon ympäris-

tösuunnitelmiin kuuluu Suvelan kappelin rakentaminen, josta kaavaillaan ekorakentamisen hanketta vuodelle 2013. Espoon seurakunta­ yhtymän metsäsuunnitelma vuosille 2010–2019 ei sisällä uudishakkuita, vaan metsiä hoidetaan virkistysmetsinä.

Eija Harju

Luottamushenkilöt siunattiin tehtäviinsä Markku Mattila

Seurakuntien luottamushenkilöitä siunattiin uudelle kaudelle eripuolilla Espoota loppiaisena. Yksi uutena luottamushenkilönä aloittava on kirkkovaltuustoon ja tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoon valittu Anu Ristimäki. Hän kuvailee loppiaisen tunnelmaa tuomiokirkossa lämpimäksi. ”Saarna oli oikein mukava. Siinä huomioitiin niin seurakuntalaiset kuin meidät luottamushenkilötkin”, Ristimäki kehuu. ”Se on aina hienoa, kun siunataan tehtävään. Siinä saa Jumalan Pastori Mari Mathlin, kirkkoherra Antti Kujanpää (keskellä) ja siunauksen ja valtuutuksen.” ­seurakuntalainen Pertti Rosila siunasivat tuomiokirkkoseurakunnan Ristimäki sanoo lähluottamushenkilöt uudelle nelivuotiskaudelle loppiaisena. tevänsä luottamustoimiin avoimin ja reippain mielin.

”Oikeastaan ei ole yhtään pelokkaita tunteita. Seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston väki vaikuttaa oikein mukavalta. Heidän kanssaan on varmasti mukava tehdä töitä.”

Ristimäelle tärkeitä ovat

ympäristöasiat ja se, että mahdollisimman moni löytäisi paikkansa kirkossa. Hän kuuluu Tulkaa kaikki -liikkeeseen. ”Haluaisin, että erilaisille ihmisille löytyisi kaikille paikka kirkossa juuri sellaisina kuin he ovat.”

Ristimäki toivoo, että konservatiivit ja liberaalit voisivat toimia yhdessä saman kirkon sisällä. Mut-

ta miten saada kirkosta koti kaikille? ”Se on pitkä tie ja monesta asiasta kiinni. Se on kiinni kirkosta vieraantuneista ihmisistä. Haluavatko he tutustua kirkkoon? Se on kiinni luottamushenkilöistä ja kirkon henkilökunnasta. Millaiset asenteet heillä on?”

Ristimäki uskoo, että kaikille sopiva, yhtenäinen kirkko on saavutettavissa yhteisellä panostuksella. ”Se syntyy pienin askelin ja teoin. Kun jokainen tekee jotain, ei kenenkään tarvitse yksin tehdä kaikkea.”

Anna Takala

tiin maanantaina 3. 1. kirkon ja median suhteesta. Perusta-lehden teologisten opintopäivien paneelikeskustelussa tunteita kuumensi erityisesti median tapa kirjoittaa kristityistä. ”Sanotaan, että laatulehdet pyrkivät tasapuolisuuteen. Missä tasapuolisuus oli Päivi Räsäsen kanssa? Missään lehdessä häntä ei yritetty ymmärtää”, totesi Juha Vähäsarja, Suomen Raamattuopiston toimitusjohta-

ja viitaten Ylen syksyisestä Homoillasta käynnistyneeseen keskusteluun.

Helsingin yliopiston vies-

tinnän laitoksen lehtori Salli Hakala ja Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen korostivat vuoropuhelun merkitystä. ”Suomesta puuttuu dialoginen kulttuuri. Silloin vaarana on, että yhteiskunta polarisoituu, ääripäät korostuvat. Ongelmana onkin, kuinka saataisiin muita ääniä kuuluviin. Meidän pitäi-

si oppia käymään sivistynyttä väittelyä”, Hakala sanoi. ”Keskustelussa on vaikea tehdä kompromisseja, vaikka oikeastaan meidän pitäisi tutkia totuutta yhdessä. En jakaisi keskustelijoita jyrkästi vain liberaaleihin ja konservatiiveihin”, Ruokanen selitti.

Useat keskustelijat piti-

vät ongelmallisena sitä, millaista näkyvyyttä kirkko saa mediassa. ”Kirkko näkyy mediassa vain piispojen, ­johtajien

Professori Seikko Esko-

la pohti, miksei media suhtaudu nykyistä kriittisemmin muslimeihin, vaikka islamin arvot ovat usein kristinuskoa konservatiivisempia. Toisaalta Eskola kiitteli islamia siitä, että se tuo uskon näkyväksi. Samoilla linjoilla oli myös Hakala. ”Burka on provokaatio.

Siinä uskonto tulee näkyväksi. Kristinuskon vastaava symboli on risti. Onko kirkko kiinnostunut puhumaan rististä? ” Anna Takala

esse

5

Hyvät mielipide­kirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipide­kirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi.

Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu. Toimitus voi lyhentää ja muokata ­tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Sukupolvet lähemmäksi toisiaan Jostain syystä yhteiskunnassamme ikääntyvien ihmisten elämänkokemusta, viisautta ja asennetta ei osata riittävästi siirtää nuoremmille sukupolville. Sukupolvet eristetään omiin ryhmiinsä ja kuvitellaan, että siten saadaan parhaiten vastattua nykyajan palvelutarpeisiin. Tällä mallilla erotamme sukupolvia toisistaan, vaikka meidän tulisi yhdistää ja tiivistää.

Oma isoäitini oli yksi elämäni tärkeimmistä tukipilareista. Pitkä ja antoisa vaikkakin ajoin raskas elämänkokemus näkyi hänen suhtautumisessaan elämän pieniin ja suuriin ilmiöihin kiitollisuutena. Mummoni osasi keskittyä olennaiseen.

Iloitsen, että sain mahdollisuuden oppia häneltä paljon. Samankaltaisen mahdollisuuden soisin mahdollisimman monelle.

Isovanhempana voi toimia ilman verisidettäkin. Tästä on osoituksena Lajos Garamin ja muiden Harmaiden panttereiden käynnistämä arvokas työ lapsiperheiden hyväksi.

Maamme ei ole noussut maailman parhaaksi maaksi ilmaiseksi. Nuoremmilla ikäluokilla on oikeus ymmärtää eri ikäpolvien ponnistelut ja tuntea siten olevansa tärkeä osa sukupolvien ketjua. Mahdollisuuksia eri sukupolvien kanssakäymiseen voi tarjota mikä tahansa tila: esimerkik-

si koulu, kirjasto, päiväkoti tai palvelutalo. Kynnystä astua sisään tulee madaltaa.

Ennakkoluulot tai lasiaidat eivät saa olla esteenä, vaan yhä enemmän tulee tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Kirkolla on tärkeä rooli tienviitoittajana, kun sukupolvet saatetaan lähemmäksi toisiaan. Uutena kirkkovaltuuston jäsenenä tulen omalta osaltani vaikuttamaan siihen, että mahdollisuuksia eri sukupolvien kohtaamisiin on nykyistä enemmän.

Marika Niemi Espoon suomenkielisen ­varhaiskasvatus- ja ­opetuslautakunnan pj. valtuutettu (kok)

Journalisteja vainotaan Median edustajia tavataan nakertamassa reikiä salaisiin arkkuihin. On kieltämättä ikävää, kun yksityishenkilöitten rakkauselämää pengotaan, mutta asialla on toinenkin puoli. Jos kaikella tiedolla olisi tehokas sensuuri, maailmasta tulisi diktatuurivaltaisempi.

1900-luvun alussa Kongossa vallitsi hirmuvalta.

Jos asukkaat eivät saaneet kerättyä tarpeeksi kumia, heiltä saatettiin katkaista kädet. Lähetyssaarnaajat yrittivät kertoa julmuuksista maailmalle, mutta eihän heitä uskottu. Liian monella valtiolla oli rahamassinsa kautsumetsissä.

Vihdoin eräs amerikkalainen lehtimies jaksoi jankuttaa asiasta niin kauan, että olosuhteita ryhdyttiin hieman parantamaan.

Kongo, nykyisin Zaire, on kuitenkin yhä riiston kohteena.

Länsimaissa kauhistellaan, jos itäisen valtion epäkohtia paljastanut kirjailija joutuu piileskelemään salamurhaajia koko elämänsä ajan. Myös tutkivan journalismin edustajia vainotaan rikollisina.

Valtiot vievät toisinajattelijalta maineen ja syyttävät rikoksista, joille saadaan rahalla todistajia. Journalisteja myrkytetään, ammutaan tai he joutuvat au-

Nettiotteita

Minulle ja kanssani varmaan monelle muullekin oli melkoinen pettymys havaita, että Espoonlahdessa ei uudenvuodenpäivänä vietettykään messua kello 10. Kyllä Jeesus-nimi kuusine alttarikynttilöineen on niin iso juhla, että silloin kuuluu olla messu traditionaaliseen aikaan kello 10.

Ehtoollisen saaminen uuden vuoden alkaessa on myös monelle ihmiselle omalla tavallaan merkityksellinen asia.

Olihan tietenkin nuo korvaavat tilaisuudet: uu-

to-onnettomuuksiin. Myös laki­miehet ja todistajat ovat tulilinjalla.

On järkyttävää, että suurvallat ilmoittavat surmaavansa heille epämiellyttäviä johtajia Lähi-idässä. Onnistuvatkin, ja samalla menehtyy sivullisia.

Sanotaan, että suurvallat ovat alkaneet sekoittaa diplomaattien ja vakoojien roolit. Karmeata on todeta, että ne sekoittavat myös demok­ ratian ja salamurhan. Niin kauan kuin muutama median edustaja on vielä hengissä, heille pitäisi myöntää rauhanpalkinto.

Ritva-Liisa Harjumaa kieltenopettaja

Millainen on hääparin sosiaalinen verkosto?

Etsin pääkaupunkiseudulta ensimmäistä kertaa avioituvia hääpareja haastateltaviksi naimisiin menoa, häitä ja sosiaalisia verkostoja käsittelevään tutkimukseen. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella toteutettava tutkimus Getting married in Finland and France on kansainvälinen tutkimushanke, jossa paneudutaan morsiuspari-

denvuodenaaton yömessu kello 23 ja uudenvuodenpäivän perhehartaus kello 16. Ilotulitusten räiskeeseen öiseen aikaan ei vaan monikaan yksinäinen, vanhempi tai muuten vaivalloisesti liikkuva arvaa tai uskalla lähteä edes kirkkoon, jonne tänä talvena on muutenkin ollut aika taapertaminen valoisaankin aikaan auraamattomia teitä pitkin yritellen pysyä sen ainoan kulkeneen auton rengasurassa.

Messuvieras

en ystävyys-, perhe- ja sukulaissuhteiden verkostoihin Helsingissä (pääkaupunkiseudulla) ja Pariisissa. Tutkimuksen rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.

Tutkimukseen haetaan noin 25–35-vuotiaita pareja, joilla ei ole ennestään lapsia ja jotka ovat menossa naimisiin ensimmäistä kertaa. Hääpari haastatellaan yhdessä ja haastattelut

kestävät noin kaksi tuntia.

Kaikki henkilöiden tunnistamisen mahdollistavat tiedot poistetaan tutkimuksen raportointivaiheessa.

Annan mielelläni lisätietoja. Tiedustelut ja yhteydenotot:

Anna-Maija Castrén dosentti, VTT anna-maija.castren@­ helsinki.fi Puh. (09)1912 3901

Tabuista on voitava keskustella Moni on kirjoittanut lukijapalstalle itsenäisyyspäivän alla julkaistusta Paatoksen päivä -artikkelista.

Jutun kritiikki ei kohdistunut sotaveteraaneihin, vaan suomalaiseen yhteiskuntaan yleensä. Siinä ei väitetty, että veteraanit ihannoisivat sotaa.

En vähättele veteraanien uhrauksia. Sota on järkyttävä kokemus, josta on lähes mahdoton toipua. On ymmärrettävää, että itsenäi-

TAPIOLA

Kello 10 messut takaisin! ja instituutioiden kautta.

Suomessa kirkkoa edustavat käytännössä Kari Mäkinen ja Irja Askola”, Hakala pohti. ”Valitettavasti kirkko näkyy mediassa vain reagoimassa asioihin”, totesi Sley-Median toimitusjohtaja Hannu Kippo. ”Kirkko saa olla mediassa vain, jos se sopeutuu suvaitsevaisuuteen. Uskovia leimataan lehdissä lapsellisiksi ja ärsyttäviksi”, valitti toimittaja Marjaana Perttula.

❘

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

TOINEN RUUTU

Kommentit on poimittu www.esse.fi -> keskustelu.

Kirkon pitäisi puhua rististä Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa keskustel-

13.1.2011

Mielipide

Eija Harju

Espoon seurakuntien konk-

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

e c a r g n i z a m A ilu eikka

– ihmeellinen s

Hei sinä 7–13-vuotias!

Tule kokemaan ihmeellinen seikkailu Hilan leirikeskukseen 21.2.2011 klo 10–15.

Hinta 10 €/lapsi sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ruoan.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen 31.1.2011 mennessä perhe.tapiola@evl.fi tai Katja Salmela 041 539 8709.

syyspäivä muistuttaa murheellisista tapahtumista.

Silti itsenäisyyspäivän vietosta ja sodasta on voitava puhua kriittisesti. Uusilla sukupolvilla on uudet tavat juhlia kotimaataan.

Mitä itsenäisyys merkitsee heille, joilla ei ole suoraa yhteyttä sotamuistoihin? Mitä muuta itsenäisyys voi merkitä 2000-luvun Suomessa?

Itsenäisyyspäivän viettoon liittyy tabuja, joista on vaikea keskustella ilman

voimakasta torjuntaa. Se, että historiaa tarkastellaan erilaisista näkökulmista, ei tarkoita, ettei itsenäisyyttä tai veteraanien uhrauksia arvostettaisi.

Pahoittelen, että juttu on loukannut joitain lukijoitamme. Toivon silti, että itsenäisyydestä voitaisiin puhua useammalla kuin yhdellä tavalla.

Katariina Harju Essen toimittaja

ESPOON SEURAKUNNAT k oo p eo r hn e eA n mlf u sa i it kkiker tomus EKsop Leppävaaran kirkolla ma 24.1.–4.4. klo 18–20.15.

Olarin kappelilla ke 26.1.–6.4. klo 18.30–21.

Kaskikappelissa ma 31.1.–11.4. klo 18.30–21 Espoonlahden kirkolla ti 1.2.–12.4. klo 10–12.30.

Kurssien yhteinen viikonloppu 5.–6.3. Hvittorpissa.

Lisätiedot seurakuntien viikkotiedoissa.

www.espoonseurakunnat.fi

Ensi viikolla vietetään eri puolilla maailmaa ekumeenista rukousviikkoa 18.–25.1. Viikon teema on yhteinen usko, leipä ja rukous.

Tasavallan presidentin Tarja Halosen allekirjoittama rukouspäiväjulistus luetaan kirkoissa sunnuntaina.

Julistuksessa viitataan tänä vuonna vietettävään EU:n vapaaehtoistoiminnan vuoteen. Vapaaehtoistoiminta tukee avun tarpeessa olevia ja rakentaa yhteistä hyvinvointia.

Julistus korostaa, että yhteisöllisyys avaa mahdollisuuden uudistumiseen ja maailman muuttamiseen. ”Rukous on ekumeenisen toiminnan peruselementti.

Ekumeeninen rukousviikko on yksi syvimmistä ja laajimmalle levinneistä hengellisistä liikkeistä. Viikko on maailmanlaajuinen ilmiö, joka sitoo maamme kristittyjä globaaliin hengellisy y teen”, ­toteaa Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.

Viikon yhteydessä Espoon ja Kirkkonummen seurakunnissa järjestään ekumeenisia kirkkovaelluksia 19.–23.1.

Uutiset

6

esse

❘

13.1.2011

Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille.

Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

13.1.2011

Kirjastoissa luetaan ­satuja seitsemällä kielellä

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.fi

Vapaaehtoiset vetävät Espoon kirjastoissa erikielisiä ­satutunteja.

Teksti Anna Takala Kuvat Jani Laukkanen

K

le nhemmil rtti isova jaksi!

Lahjako h päiväla syntymä ksi! konlopu ii v le Tu

Lähde kylpylälomalle Saloon!

25.–31.1.

1.–7.2.

8.–14.2.

1.–7.3.

15.–21.3.

29.3.–4.4.

17.–23.5.

24.–30.5.

14.–20.6.

21.–27.6.

28.6.–4.7.

Pelimanniviikko Kultaisen iän loma 40-, 50-, 60-luvun ikivihreät Hyvän olon eväät ja tanssin taikaa Maaliskuun virkistysviikko Positiivisuusviikko Svengaava 50-luku Pelimanni- ja kansanmusiikkiviikko Harmonikkaviikko Juhannusloma Sykettä sydämeen

Hinta 432 euroa/hlö/puolihoito/2 hh. Sinulla on mahdollisuus liittyä jäseneksi Eläkeliittoon, jolloin loman hinta vain 355 euroa.

Käytä 77 euron etu hyväksesi!

Kaikilla viikoilla monipuolista ikäihmisen ohjelmaa: hengellinen päivän avaus, vesijumppaa, yhteislaulua, tanssia, tietokilpailuja, iltamia. Lomaviikoille maksuton kuljetus Salon asemilta.

Varaukset ja tiedustelut p. (02) 727 5200 Lehmirannan lomakeskus Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato (Salo) www.lehmiranta.fi, lehmiranta@elakeliitto.fi

Jo 70 000 lukijaa. www.askellehti.fi

Käsityön taitajat Annikki Mäkinen (vas.), Carita Sormunen ja Kaija Outinen valmistivat ehtoollisella käytettävät valkoiset korporaaliliinat Leppävaran kirkon messua varten. Liinat siunataan käyttöön 16. tammikuuta.

Käsityöharrastajat tekivät

Kirkkotekstiilejä ­kotiseurakuntaan Käsityöryhmä valmisti kirkko­ tekstiilejä ja kastemekkoja ­Leppävaran seurakunnan ­käyttöön. Hankkeen ­seurauksena lastenkappeli ­Arkissa alkoi pyöriä ompelu­ seura, jossa nyt kudotaan ­nuttuja vauvoille Etiopiaan.

Teksti Iida Ylinen Kuva Jani Laukkanen

A

nnikki Mäkinen, ­Carita Sormunen ja Kaija Outinen muodostavat rouva­t rion, jonka käsissä syntyivät pellavaiset korporaaliliinat Leppä­vaaran seura­kunnan käyttöön.

Korporaali on kirkossa messun aikana alttarilla käytettävä ­neliön muotoinen liina, jolle asetetaan siunattava ehtoollinen.

Yhdessä pastori Aija Pöyrin kanssa työhön valikoitiin sopivat kankaat, langat, mallit ja tekniikat.

Puhtaanvalkoinen valittiin itsestäänselvästi liinojen väriksi. ”Valkoinen on liturgisissa väreissä juhlan ja puhtauden väri”, kertoo Pöyri. Liinan keskelle sijoitettu nelisakarainen risti päätettiin myös kirjailla valkoisella. Kyse on kreikkalaisesta rististä, jossa kaikki sakarat ovat yhtä pitkiä. Sakaroiden päitä koristaa lilja­kuvio.

Tilaa tai osta lehtipisteestä.

Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

Tekijät löytyivät lehti-ilmoituksella Sormunen, Outinen ja Mäkinen tekivät liinat vapaaehtoistyönä. Heillä on hyppysissään tekemisen ilon lisäksi rautaista ammatti­taitoa.

Outinen kävi aikoinaan puku­ ompelulinjan ammattikoulussa sekä ompelijataropiston. Tämän jälkeen hän työskenteli pukuompelijana. Mäkinen taas on saanut yksityistä ompeluoppia ja tehnyt pitkän uran ateljeeompelijana Stockmannilla. Sormunen on itseoppinut taituri.

Projekti lähti käyntiin Essessä olleesta Aija Pöyrin ilmoituksesta. Siinä haettiin tekijöitä liinoille. Yhteydenottoja Pöyri sai kymmenkunta. ”Monista käytännön syistä päädyimme siihen, että nämä rouvat tekivät liinat. Mutta olen kiitollinen jokaisesta, joka otti yhteyttä”, hän sanoo.

Pöyri piti kauniina ajatusta, että tärkeä kirkollinen tekstiili olisi seurakuntalaisten tekemä. Kaiken taustalla vaikutti myös uusi suositus korporaaliliinoista. ”Reilu vuosi sitten piispainkokous antoi uuden ohjeistuksen jumalanpalveluksista. Ohjeistukseen liittyi hyvin vahvasti ajatus korporaaliliinan käytöstä”, kertoo Pöyri.

Arkissakin ommellaan Korporaaliliinojen käyttöönottoa pohdittiin paljon Leppävaaran seura­kunnassa. ”Jotkut kokevat liinan käytön katoliseksi asiaksi, ja siksi tämä ehkä vähän hämmensi. Toisaalta albojenkin käyttöönotto aiheutti aikoinaan hämmennystä”, puntaroi Pöyri.

Korporaaliliinat ovat poikineet kaksi muutakin projektia.

Lastenkappeli Arkissa kokoontuu nykyään kuukauden toisena

tiistaina kaikille avoin ompeluseura. Siellä tehdään parhaillaan muun muassa nuttuja etiopialaisille vauvoille.

Lisäksi liinaprojekti innosti energisen rouvatrion ompelemaan kastemekkoja. Kastemekot on määrä luovuttaa seurakunnalle samalla, kun korporaaliliinat siunataan käyttöön 16. tammikuuta Leppävaaran kirkossa.

Liina korostaa ­ehtoollisen pyhyyttä Korporaali (lat. corporale eli ruumisliina) viittaa ­symbolisesti Kristuksen käärinliinoihin. ”Liinoihin, joihin Kristuksen ruumis ja veri on kätketty”, kertoo Aija Pöyri.

Hän korostaa, että itse liina ei ole mitenkään pyhä ja ihmeitä tekevä kankaanpalanen. ”Keskeistä on se, että tekstiili viittaa tärkeisiin asioihin.

Korporaaliliinan päälle katetaan ehtoollinen, meidän toinen sakramenttimme. Liina korostaa ehtoolliseen liittyvää pyhyyttä ja merkitystä.”

Korporaaliliinalle pappi kattaa ehtoollisen. Ehtoollisleivät ja viini siunataan liinan päällä.

Niistä tulee salatulla tavalla Kristuksen ruumis ja veri. Liina erottaa siunattavan ja siunaamattoman toisistaan.

uusi alle kouluikäistä lasta tapittaa keskittyneesti­ Myyrä-kirjaa. Välillä jonkun huomio keskittyy liiaksi joulukuusen kultaisiin palloihin, ja Chen Fang joutuu patistelemaan karkulaisen takaisin kirjan ääreen.

Menossa on joka lauantainen kiinankielinen satutunti Sellon kirjastossa. Satutunnin järjestämisestä vastaa joukko vanhempia.

Ying Yun Liun vanhempi poika Anlin Fu on käynyt kiinankielisillä satutunneilla jo kolme vuotta. Kiinankielen oppimisen lisäksi Ying Yun Liusta on tärkeää, että kiinalaiset lapset tapaavat toisiaan. ”Täällä on mahdollisuus nähdä toisia samanlaisia lapsia. Ilmapiiri on mukava, lapset eivät tunne olevansa yksin.”

Samaa mieltä ollaan myös venäjänkielisillä satutunneilla. ”Monet kysyvät keskustelufoorumeilla, mistä he voivat löytää lapsilleen venäjänkielisiä ystäviä”, kertoo venäläisten satutuntien vetäjä Oksana Misong.

Venäjänkielinen satutunti – tai oikeastaan puuhatuokio – järjestetään Sellon kirjastossa niin ikään.

Kävijöitä on yleensä vajaa kymmenen ja ikähaitari vaihtelee kahdeksasta kuukaudesta viiteentoista vuoteen.

Miten käy, kun satusetä lopettaa?

Osasta satutunteja vastaavat työntekijät. Esimerkiksi Sellossa englannin- ja ruotsinkielisiä satutunneista huolehtii kirjaston oma väki. Myös Entressen kirjastossa somalinkieliset satutunnit pitää palkattu työntekijä.

Espoon kaupunginkirjaston monimuotoisuustoiminnan vastuuhenkilön, somalialaisen Ali Abdirahmanin mielestä kirjastoihin tulisi palkata enemmän vähemmistökielten osaajia.

7

esse

Kirkon ulkomaanapu tukee Norsunluurannikon pakolaisia Kirkon ulkomaanapu (KUA) on myöntänyt 50 000 euroa Norsunluurannikolta Liberiaan paenneiden auttamiseksi. KUA lähettää alueelle kaksi työntekijää ottamaan selvää avustustarpeen laajuudesta. Lisää työntekijöitä lähetetään tarvittaessa.

Norsunluurannikon 19 000 tuhannesta pakolaisesta 60 prosentin on arvioitu olevan lapsia.

KUA kohdistaakin avustuksensa erityisesti heille. Avustustyötä tehdään yhdessä paikallisten tahojen kanssa.

Pakolaisalueella esiintyy mala-

riaa ja keltakuumetta, joita vastaan viranomaiset ovat rokottaneet pakolaisia. YK:n pakolaisjärjestö on jakanut huopia ja makuualustoja.

Kylissä pitää kunnostaa myös teitä, jotta apu pääsee perille.

”Ihmiset ovat joutuneet kävelemään päiviä ilman ruokaa ja puhdasta vettä”, kertoo Liberian ja Norsunluurannikon raja-alueelta palannut KUA:n edustaja ­Päivi Muma.

Pakolaisvirran syynä ovat marraskuisten presidentinvaalien laukaisemat levottomuudet. Kansainvälisesti vaalivoittajaksi on tunnustettu Alassane Ouattara, mutta istuva presidentti Laurent Gbago ei ole suostunut luopumaan vallasta.

Länsi-Afrikan yhteistyöjärjestö Ecowas on uhannut Norsunluurannikkoa voimatoimilla, mikäli Gbago ei vetäydy. Tammikuun alkuun mennessä noin 170 ihmistä on saanut surmansa Norsunluurannikon levottomuuksissa.

Esse

ESPOON SEURAKUNNAT

Ekumeenisella rukousviikolla vaelletaan Kiinalaiset vanhemmat lukevat satuja lapsille Sellon kirjastossa vuorotellen. Tällä kertaa lukuvuorossa on Chen Fang.

Kirkosta kirkkoon!

Ekumeeninen vaellus Espoon keskuksessa ke 19.1. klo 17–19.30 Lähtö Trapesasta (Kotikyläntie 5), päättyy Espoon tuomiokirkon srk-talolle kirkkokahveille.

Kirjasto tarjoaa tilan Misong pitää satutunteja vapaaehtoisesti. Hän on ollut Sellon kirjastossa työharjoittelussa ja myöhemmin töissä palkkatuella. Kun työt loppuivat, hän kysyi, voisiko hän pitää satutunteja jatkossa ilman palkkaa. Vastaus oli myönteinen. ”Mielestäni kirjasto on monikulttuurinen paikka. On tärkeää, että lapset voivat säilyttää myös oman äidinkielensä.”

Kiinan ja venäjänkielisten satutuntien lisäksi ainakin espanjankielisiä satutunteja pyöritetään Sellossa vapaaehtoisvoimin. Myös virolaisille satutunneille on ilmoittautunut vetäjä, mutta tunteja ei ole vielä aloitettu. ”Kun joku innostuu pitämään satutunteja omalla kielellään, me tarjoamme tilat ja laitamme satutunnit ohjelmiimme ja internettiin”, selittää Anu Kulometsä Sellon kirjastosta.

❘

Ekumeeninen laulun ja rukouksen ilta ke 19.1. klo 19 Espoonlahden kirkossa Kuusivuotias Anlin Fu (oik.) on käynyt kiinankielisillä satutunneilla kolmevuotiaasta asti.

Hän on itse vetänyt somalinja arabiankielisiä satutunteja. Somalinkielisille satutunneille löytyi jatkaja, mutta arabiankieliset ovat toistaiseksi tauolla. ”Arabiankielelle on hyvin hankala löytää vetäjää”, Ali Abdirahman sanoo.

Somalinkieliset satutunnit ovat pitäneet sitkeästi pintansa kymmenen vuotta, vaikka keskiviikkoisin järjestettävälle tunnille ei aina rii-

tä kävijöitä. Ali Abdirahman onkin huolissaan satutuntien tulevaisuudesta. ”Luulen, että nyt kun satusetä siirtyi muihin tehtäviin, somalinkielisten satutuntien pitäminen häviää pikkuhiljaa.”

Lisätietoa monikielisistä satutunneista: www.espoo.fi/kirjasto > Palvelut aakkosissa > S > Satutunnit

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

Leppävaaran ekumeeninen kirkkovaellus

la 22.1. klo 15–20 Lähtö Leppävaaran helluntaiseurakunnasta (Vallikallionkuja 1), päättyy Leppävaaran kirkolle iltateelle ja keskustelutilaisuuteen.

Ekumeeninen kirkkovaellus Kirkkonummen keskustasta Masalaan

la 22.1. klo 13–18 Lähtö Pyhän Mikaelin kirkolta, matkalla rukoushetki Karmel-rukoushuoneella ja Pokrovan luostarissa, päättyy Masalan kirkolle höyryävän keittolautasen ääreen.

Etelä-Espoon kirkkovaellus

su 23.1. klo 15–20 Lähtö Ison Omenan toritasolta, päättyy Tapiolan ort. kirkolle iltapalvelukseen ja keskustelutilaisuuteen. Iltateen lomassa keskustelu ehtoollisesta eri kirkkojen näkökulmista.

Tarkempi ohjelma ja vaellusten vierailukohteet seurakuntien viikkoilmoituksissa ja verkkosivuilla www.espoonseurakunnat.fi.

8

esse

❘

tavataan

13.1.2011

Toimitukselta

Home on kansallisvaiva Home- ja kosteusongelmat ovat yleistyneet niin, että niistä uutisoidaan lähes päivittäin.

Kouluja ja virastoja joutuu remonttiin kodeista puhumattakaan.

Kyse on rakentamisen laadun ja valvonnan puutteista sekä välinpitämättömyydestä.

Joskus vikaa on jo suunnittelussa.

Uusia taloja rakennetaan liian kiireesti.

Rakennekosteus ei ehdi poistua, kun pintamateriaalit jo pannaan paikoilleen. Näin rakennukset ovat susia jo syntyessään.

Usein homeongelmia tuottaa huono ilmanvaihto ja heikko sisä­ ilman laatu. Vanhoissa rakennuksissa viat pitkittyvät huollon puutteen vuoksi. Myös korjausrakentamisessa tehdään virheitä.

Julkisuudessa on näkynyt aloitteita, että rakennusvirheet pitäisi saa-

da rikoslain piiriin. Ilman tätä ei tunnu tapahtuvan merkittävää edistymistä.

Virheistä ei voi syyttää yksin ulkomaalaisia alihankkijoita. Suomalaiset osaavat hutiloinnin hyvin itsekin. Eräs kiinteistöalalla ikänsä toiminut sanoi, että suomalaisen rakentajan milli on sentti. Tulokset kertovat tästä.

Valvonta uudis- ja korjausrakentamisessa ei riitä, jos sitä ei teh-

dä kunnolla. Usein tuntuu, että valvojatkin tarvitsisivat valvojan.

Peruskorjauk­sia tekevät taloyhtiöt eivät aina nekään hallitse sopimustekniikkaa, mistä ja miten pitäisi sopia kirjallisesti. Myös asukkaiden ja taloyhtiöiden vastuissa voi olla epäselvyyksiä.

Harvemmin kiinnitetään huomiota niihin inhimillisiin kärsimyksiin,

joita home voi aiheuttaa kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Tämän lehden keskiaukeamalla kerrotaan yhden perheen hometarina.

Monet saavat homeoireita ja pahimmassa tapauksessa homemyrkytyksen, joka sekoittaa aineenvaihdunnan ja tuhoaa terveyden usein peruuttamattomasti.

Ongelmana on ollut, että homesairauksia ei ole osattu diagnosoida kunnolla. Lääkärit ovat voineet vähätellä niitä jopa psyykkisiksi vaivoiksi. Onneksi lisätieto tuo apua koko ajan lisää.

Sakari Sarkimaa Essen toimituspäällikkö sakari.sarkimaa@kotimaa.fi

Viikon kasvo Tällä palstalla esitellään henkilöitä, jotka toimivat vapaaehtoistehtävissä eri seurakunnissa. Ehdota haastateltavia: esse.toimitus@kotimaa.fi

Pekka Siiskonen, Tapiolan seurakunta

”Tekniikka kiinnostaa pienoisjunissa.”

Kaikki raiteillaan Pekka Siiskonen on vetänyt 27 vuotta pienoisrautatiekerhoa Tapio­ lan kirkolla. Puhelimeen mies vastaa Hyvinkään rautatiemuseosta – tiikeri ei pääse raidoistaan, eikä mies raiteistaan.

Siiskonen, 50, hurahti pienoisrautateihin kymmenvuotiaana. Nyt ikiteekkari aikoo jättää tammikuussa vetovastuun nuoremmalle. ”En oikein osaa enää antaa uutta, olen jäänyt junasta. Uusi ­vetäjä on ollut kerhossa mukana 10 vuotta.” ”En ole ollut itse koskaan hyvä mallien tekijä, tekniikkapuoli on enemmänkin kiinnostanut. Pienoisrautatie on tekninen lelu, on haastavaa saada se toimimaan. Se on todellinen pienoismaailma.”

Siiskosen mukaan on ollut antoisaa saada poikia harrastuksen pariin, pois kadulta luuhaamasta. ”Kutsun poikia leikillisesti opetuslapsikseni. Eräskin nyt kolmikymppinen aloitti 12-vuotiaana. Ehkä olen ollut nuorille miehen mallina. Parasta seurakuntatyössä on yhdessä tekeminen.” ”Toisaalta haluan antaa nuorille tuntemuksen siitä, että on ihan jees tulla kirkkoon ja mukaan sen toimintaan.”

• Mitä sinulla on liikaa tai liian vähän? Liian vähän järjestelykykyä ja liikaa senttejä vyötäröllä.

Teksti Heikki Lukinmaa Kuva Susan Tuulosniemi

Palloilua koko elämä Seppo Kuusela on Tapiolan ­tunnettu legenda, jonka urheiluura hakee vertaistaan. Yhä ­häntä kiitetään kauppareissuilla koripalloelämyksistä.

Teksti Elina Hatakka Kuva Jukka Granström

S

eppo Kuuselalla, 77, on omalla nimellään varustettu paikka Tapiolan urheilu­ hallin katsomossa. Hänet näkee siellä usein katsomassa Hongan koripallo-matseja. Kaksi kertaa viikossa hän kurvaa nykyisestä asuinpaikastaan Kivenlahdesta Helsingin Kisahalliin pelaamaan äijäkoripalloa, kuten hän itse ­sanoo. ”Tai ainakin menen sinne kahville tapaamaan kavereita”, hän täsmentää.

Kavereita riittää. Vaikka aktiiviura on kaukana takanapäin, edelleenkin saattaa kauppareissulla joku tuntematon käydä juttelemaan koripalloilun huippuhetkistä.

Su 16.1. klo 14 Matinkappelissa

(Liisankuja 3) on Yhteisvastuun virsikonsertti Virtemme kiitosta kantaa.

Ke 19.1. klo 12 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) on Häivähdys pyhää -sarjan lounaskonsertti.

Musiikkia Pe 14.1. klo 19 Kulttuurikeskuk-

sen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Tapiola Sinfoniettan konsertti. Kreeta-Maria Kentala, johtajaviulu ja Pieter Wispelwey, sello.

Liput 20/15/10 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www. lippu.fi. Avoimiin kenraaliharjoituksiin klo 10 on vapaa pääsy.

”Hyppyheitto oli tavaramerkkini, toinen oli nopeus”, kertoo Kuusela.

Oli heitto mikä tahansa, niillä mies saalisti tuhansissa otteluissaan 5 581 pistettä ja saavutti yhdeksän Suomen mestaruutta.

Intohimoisen pelaamisen ja sittemmin valmentamisen ohella hän palveli liike-elämää kansainvälisissä kosmetiikkafirmoissa ja muun muassa Riihimäen Lasissa.

Kuuselan elämäntarina ja yli 60 vuotta kestänyt urheilu- ja koripalloura on nyt julkaistu kirjana Hyppyheitto – Seppo Kuuselan tarina (Wsoy).

Pe 14.1. klo 19 Sellosalissa

(Soitto­niekanaukio 1 A) on Juvenalian oppilaskonsertti.

Yleisurheilusta koripalloon

Hyvät kotijoukot Lahjakkuuden lisäksi osansa Kuuselan menestykselle oli siinä, että kotijoukot ymmärsivät urheilua.

Lohtajan isoäiti ei hermostunut silloinkaan, kun kiekko lensi ikkunan läpi keittiöön. Sekä Kuuselan oma isä että urheiluleiriltä löytyneen morsiamen isä olivat korkean tason urheilumiehiä.

Esse julkaisee tällä palstalla menovinkkejä kaikista espoolaisista tapahtumista sekä musiikkitilaisuuksista kirkoissa. Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa.fi viimeistään edellisen viikon maanantaina ennen lehden ilmestymistä. Esse ilmestyy torstaisin. Lisää tapahtumia netissä www.esse.fi > tavataan.

Kirkoissa soi

Yhdeksän Suomen mestaruutta

Kuusela ehti nuoruudessaan menestyä lähes kaikissa mahdollisissa urheilulajeissa paitsi hiihdossa ja nyrkkeilyssä. Monet kouluaikojen ennätykset ovat edelleen voimassa Norssin historiankirjoissa.

Monilahjakkuus muistelee, kuinka hänet jo pikkupoikana otettiin kesälomalla Keski-Pohjanmaalla Lohtajan Veikkojen kesäjäseneksi kilpailemaan yleisurheilukisoissa. ”Oikeastaan vähän harmittaa, etten kokeillut voimiani kymmenottelussa ja 400 metrillä. Satanenkin meni aikaan 10,8. Se oli kova saavutus siihen aikaan”, hän muistelee.

Lopulta koripallosta tuli hänen suuri rakkautensa – ellei oteta lukuun vaimoa Raita Kuuselaa, aikanaan Espoon seurakuntien ensimmäistä musiikkisihteeriä, laulajatarta ja kuvataiteilijaa.

esse.tavataan@kotimaa.fi

Pallo innostaa yhä Seppo Kuuselaa, 77. Vanha pelipaita numero 7 on jäädytetty ­Tapiolan Hongan katsomoon, jossa hän usein seuraa koripallomatseja.

”Urheilusta on ollut paljon iloa ja etua elämässä”, Kuuselat myhäilevät 53 vuoden avioliiton kokemuksella. ”Kun pojat Jukka ja Petteri kasvoivat, meillä oli aina ovenpielet ja kattokin täynnä mustia

pallon jälkiä, muistelee Raita Kuusela nuoren perheen elämää. Treenit eivät menneet hukkaan, sillä sittemmin pojat ovat vuorostaan keränneet menestystä ja jättäneet omat nimensä Suomen koripallohistoriaan.

Keskiviikkona 19.1. The Latebirds avaa Sellosalin kevään rytmimusiikkitarjonnan yhdessä laulajakitaristi Mikko Joensuun kanssa.

Ke 19.1. klo 19 Sellosalissa (Soit-

toniekanaukio 1 A) syksyllä uuden albuminsa julkaissut The Latebirds ja Joensuu 1685 -yhtyeen laulajakitaristi Mikko Joensuu avaavat Sellosalin kevään rytmimusiikkitarjonnan unohtumattomalla illalla. Liput 15 e (+ palvelumaksut) Lippupisteestä, www.lippu.fi tai Tiketistä, www.tiketti.fi.

To 20.1. klo 19 Kulttuurikeskuk-

Koripallolegendan vaiheet kirjaksi Vuodet Suomen koripalloelämän huipulla toivat Seppo Kuuselalle elämän, joka on täynnä ystäviä ja tarinoita. Kaivatun kirjan on toimittanut uskontotieteen ja käytännöllisen filosofian opiskelija ja vapaa toimittaja Mikko Taatila.

Vauhdikas kirja kuvaa Suomen koripalloilun aamunkoittoa, retkiä Eurooppaan sekä Tapiolan Hongan kehitystä huippujoukkueeksi ja juniorien kasvattajaksi.

Kuuselalle kertyi 73 maaottelua ja viisi EM-kisamatkaa. Suurimpana saavutuksenaan hän pi-

tää Hongan Pohjoismaiden mestaruutta Islannissa 1968, kun Suomella ei ollut varaa lähettää kilpailuun oikeaa maajoukkuetta.

Tapiolan urheiluhalli puolestaan oli tupaten täynnä, kun pelattiin Kuuselan 70-vuotisjuhlaottelu vuonna 2004. Kuuselan joukkueessa pelasi kolmen sukupolven edustajia, nuorin oli 10-vuotias. Samalla jäädytettiin Kuuselan pelipaita numero 7 hallin kattoon.

Hyppyheitto – Seppo Kuuselan tarina, Mikko Taatila. WSOY

sen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Espoon musiikkiopiston opettajien konsertti.

To 20.1. klo 19 Sellosalissa (Soit-

toniekanaukio 1 A) on Antti Siiralan Pianoresitaali. Monen kansainvälisen pianokilpailun voittaja Antti Siirala soittaa Chopinin ja Schubertin teoksia. Liput 18/12 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Näyttelyt La 15.1. asti Omenan kirjastossa

(Piispansilta 11 S 10) on esillä Kuninkaantien taiteilijoiden maa­ lauksia. Avoinna ma–pe klo 9–20 ja la klo 10–16.

13.1.2011

Su 16.1. asti Galleria Villisiassa

❘

esse

Su 16.1. klo 14 Kamussa Wee-

(Soukantie 4) on esillä Soukan Taideseuran opettajien ja hallituksen yhteisnäyttely Hulvaton hulluttelu.

Näyttely sisältää kollaaseja ja tilataidetta, joiden materiaaleina on käytetty romua ja jätteitä. Teemana on kestävän kehityksen hengessä ympäristö ja kierrätys. Avoinna ti–to klo 14–19 ja pe–su klo 12–15.

geellä (Ahertajantie 5) Ötzi – Alppien jäämies -näyttelyn yleisöopastuksella tutustutaan Ötzin kiehtoviin vaiheisiin ja kuullaan myös, kuinka oman seutumme asukkaat samaan aikaan elivät.

Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

La 22.1. asti Jorvin sairaalan

sillassa (Virastopiha 3) on esillä Alfamariini-ryhmän maalauksia Matkalla-näyttelyssä. Avoinna ti– pe klo 11–16 ja la–su klo 12–15.

Akseli-salissa (Leppävaarankatu 9) aloittaa Luovan kirjoittamisen ryhmä aikuisille. Ryhmässä etsitään luovaa minää, kokeillaan erilaisia kirjoittamisen lajeja ja löydetään tekemisen ilo. Osallistujat saavat myös ohjaajalta henkilökohtaista palautetta teksteistään. Sopii niin vasta-alkajille kuin aiemmin kirjoittamista harrastaneillekin.

To 27.1. asti Taidetalo Pikku-

Ma 17.1. klo 17 Kannusillanmä-

Ma 17.1. klo 16 Sellon kirjaston

pääaulassa (Turuntie 150) on esillä Kati Airolan näyttely Trauma ja vitriinissä Kauniaisten nukkekotikerhon pienoishuoneita.

Su 23.1. asti Galleria Espoon-

Aurorassa (Järvenperäntie 1–3) on esillä Juvanpuiston ja Karamzinin koulun 5.-luokkalaisten arkkitehtuuri- ja lähiympäristötyöpajojen tuloksena syntyneitä suunnitelmia alueen tulevaisuudesta Träskändan kartanon alue eilen, tänään ja huomenna -näyttelyssä. Avoinna ma–to klo 9–16 ja ti 25.1. klo 9–19.

Pe 28.1. asti Kauniaisten kau-

pungintalolla (Kauniaistentie 10) on esillä Mikko Murron öljyvärimaalauksia ja valokuvia. Ins­ piraation lähteinä ovat UudenSeelannin kaunis luonto ja ­upeat maisemat. Avoinna arkisin klo 8–15.45. Ti–to myös klo 17–19.30.

en väestönsuojassa (Kannusillankatu 4) voi pelata sulkapalloa ilman suorituspaineita ja ennakkotaitovaatimuksia. Ohjaaja on paikalla 17.1. jonka jälkeen vuoro jatkuu itsenäisenä pelivuorona 2.5. asti. Hinta 35 e.

Ihmiset ovat aina matkalla johonkin tai matkalla itseensä. Nina WallenstjernaHeiskasen kuva näyttelystä Matkalla, Galleria Espoonsilta.

seen 2 e, mh.lindroth@gmail.com, www.luckan.fi ja ovelta.

Lapsille

Su 30.1. asti Entressen kirjaston lastenosaston sermeissä (Silta­katu 11) on esillä valokuvakilpailun parhaimmistoa. Avoinna ma–pe klo 9–20, la klo 10–16 ja su klo 12–18.

La 15.1. klo 14–16 Kamussa Weegeellä (Ahertajantie 5) Pienten arkeologien keramiikkatyöpajassa arkeologi Krista Vajanto tutustuttaa perheen pienimmät savitöiden saloihin Ötzi – Alppien jäämies -näyttelyssä. Materiaalimaksu 2 e. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

Su 30.1. asti Kulttuurikeskuk-

La 15.1. klo 15 Suomen lelumuseo

sen näyttelytilassa (Kulttuuriaukio 2) Herra Hakkaraisen yölliset numerot -näyttelyssä kävellään unissakävelijän varmuudella sisälle lukujen syvimpään olemukseen. Avoinna ma–pe klo 8–21, la klo 9–18 ja su klo 9–15.

Teatteria

Hevosenkengässä Weegeellä (Ahertajantie 5) on Tarinakierros lapsiperheille. Kierroksen aikana katsellaan yhdessä museon leluja ja kuunnellaan, millaisia tarinoita niillä on kerrottavanaan. Lähtö museon ovelta Weegeen toisesta kerroksesta. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. ­vapaa pääsy.

La 15.1. – su 16.1. klo 18 Ma-

La 15.1. klo 16 ja su 16.1. klo 15

To 20.1. klo 18 Kulttuurikeskuk-

sen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) esitetään Mauri Kunnaksen kirjaan perustuva näytelmä ­Hyvää yötä, herra Hakkarainen.

Yli 4-vuotiaille. Liput 8 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Muuta La 15.1. klo 15 Kulttuurikeskuk-

sen lämpiössä (Kulttuuriaukio 2) Anna-Liisa Rekolan esikoiskirjan julkistukseen liittyvässä Tihenevässä hämärässä -lausuntamatineassa Anna-Liisa Rekola ja ­Irma Sulonen lausuvat runoja Anna-Liisa Rekolan pitkältä matkalta runoilijana. Pianistina piano­taiteilija Inkeri SimolaIsaksson ja laulu­solisteina Erika Burmansson ja Anna Kuusamo.

La 15.1. klo 16 ja 18 Kulttuuri-

Teatteri Hevosenkengässä (Juhannusmäki 2) esitetään näytelmä Saapasjalkakissa. Runsaasti musiikkia sisältävässä esityksessä on ajattelemisen aihetta kaiken ikäisille katsojille. Liput 8 e, www.hevosenkenka.fi.

keskuksen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) Baletin nuorta energiaa -esiintymistilaisuus esittelee Keravalla 2009 menestyneitä balettikoreografioita ja -tanssijoita. Yli 5-vuotiaille. Liput 15/10 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

tokasken koululla (Kaskisavu 4) esitetään scifimusikaali Kybeia.

Teos rakentuu peliformaattien ja erilaisten kokeellisen teatterin menetelmien varaan. Jokainen esitys on ainutlaatuinen, sillä yleisö pääsee vaikuttamaan loppuratkaisuun. K-10. Liput 10/8 e.

Varaukset liput@kybeia.fi.

Su 16.1. klo 13–15 Suomen lelumu-

Su 16.1. klo 11–15 Villa Elfvikis-

Ma 17.1. – ke 19.1. klo 13 ja 19

(Leppävaarankatu 9) on Vauvojen lorutuokio.

tinkylän monitoimitalolla (Matinraitti 17) Teatteri Mustan Aukon näytelmä Pian koittaa aika kertoo haparoivista elämistä holtittomissa suhteissa. Liput 12/8 e, www.­teatterimustaaukko.fi/­liput.

La 15.1. – su 16.1. klo 19 Kan-

Kulttuurikeskuksen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) esitetään monikielinen musikaali Tusen och en natt (Tuhat ja yksi yötä). Esitys pyrkii näyttämään vanhan ja modernin kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä. Liput 10/8/5 e, paitsi ma 17.1. klo 13 kenraaliharjoituk-

seo Hevosenkengässä Weegeellä (Ahertajantie 5) avoimessa askartelutyöpajassa lapset ja vanhemmat voivat askarrella kierrätysmateriaalista vaikkapa avaruusaluksen. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. ­vapaa pääsy.

Ma 17.1. klo 18 Sellon kirjastossa

Ke 19.1. klo 10 Entressen kirjas-

tossa (Siltakatu 11) on satutunti.

To 20.1. klo 10 Entressen kirjas-

tossa (Siltakatu 11) on englanninkielinen satutunti.

sä (Elfvikintie 4) on mahdollisuus ostaa suoraan viljelijältä herkullisia luomutuotteita, mm. juureksia, sipulia, korppuja, spelttituotteita, hapankaalia, intiaanisokeria ja tyrnimehua. Luomutuotteita voi ostaa luontotalolla koko kevään aina kuun kolmantena sunnuntaina.

Su 16.1. klo 13 Kamussa Wee-

geellä (Ahertajantie 5) Ötzi – Alppien jäämies -näyttelyn yhteydessä järjestettävässä työnäytöksessä tehdään makuumatto järviruo’osta. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. ­vapaa pääsy.

Ma 17.1. klo 17.30 Tapiolan pal-

velukeskuksessa (Itätuulenkuja 4) ortopedi LT Pekka Ylinen luennoi aiheesta Lonkan nivelrikko ja sen hoitomuodot. Ennen luentoa tiedetoimittaja Tuula Vainikainen kertoo Nivelkirjasta ja sen teosta klo 16.30 alkaen.

Ma 17.1. klo 17.30 Ison Ome-

nan toimistotornin 5. kerroksessa (Piispansilta 11 A) on Windows 7 -luento. Luennolla tutustutaan Windows 7 -käyttöjärjestelmän uusiin ominaisuuksiin.

Kurssimaksu 15 e sekä monistemaksu 2 e. Ilm. www.ilmonet.fi tai p. 09 8165 0000 ma klo 12–17 ja ti–pe klo 12–15.

Ti 18.1. klo 9–20 Laaksolahden

kirjastossa (Veininkatu 24) on Avoimet ovet. Klo 10 Tomi Pulkkinen laulaa lapsille, klo 11 ja 12 on tarinatuokio, klo 17.30 Karakallion laulajat esiintyvät ja klo 18.30 dekkarikirjailija Jarkko Sipilä kertoo itsestään ja kirjoistaan.

Tarjoilua klo 17 alkaen.

Ke 19.1. klo 14 Sellon kirjaston

yläkerrassa (Leppävaarankatu 9) kokoontuu lukupiiri. Keskustelun aiheena on Torgny Lindgrenin kirja Akvaviitti.

Ke 19.1. klo 14.30–19 Tähtinii-

tyn koululla (Friisinkalliontie 4) voi luovuttaa verta. Luovuttajaksi sopii, jos on terve, 18–65-vuotias ja painaa vähintään 50 kg. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. Mukaan on otettava virallinen henkilötodistus. Lisätietoja www.veripalvelu.fi.

Ke 19.1. klo 17 Sellon kirjaston

aulassa (Leppävaarankatu 9) on Kokoomuksen keskustelutilaisuus. Tervetuloa esittämään poliitikoille kysymyksiä!

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12–15.

9

10

esse

❘

13.1.2011

13.1.2011

❘

esse

11

Unelmien koti tuotti ison pettymyksen Nuori perhe osti 30 vuotta ­vanhan rivitaloasunnon ­muutamia vuosia sitten.

Pian lapsiperhe alkoi sairastaa yhä useammin. Kävi ilmi, että ­kalliilla lainalla ostetussa ­kodissa oli rakennusvirheitä ja­homekasvustoa.

Unelma r­omahti.

Teksti Jaana Veikkola-Virtanen

P

erheen oli pakko lähteä tutkimusten jälkeen kiireesti muovikassien kanssa sukulaisten luokse evakkoon. Päätöstä vauhditti kaupungin terveys­ tarkastajan lausunto. Turhaa oleskelua asunnossa piti välttää.

Koko pieni taloyhtiö päätyi täysremonttiin. Perheen osuus remontti- ja korjauskuluista nousi lähes 100 000 euroon. Talous ja elämä menivät täysin sekaisin. Perheessä oli kaksi alle kaksivuotiasta lasta. ”Jouduimme maksamaan kahden asunnon kuluja. Olin vielä kodinhoidonvapaalla, ja saimme mieheni tulojen lisäksi vain kodinhoidontukea”, perheen äiti kertoo.

Alkoi hillitön rumba: työn, velkojen, muuttojen ja päivähoidon kierre. Äiti joutui menemään töihin paljon suunniteltua aikaisemmin ja teki välillä kolmeakin työtä.

Nuorempi tytär oli vasta kahdeksan kuukauden ikäinen. Lapsille ei saatu kaupungilta hoitopaikkaa, joten heitä hoitivat kotona eri lastenhoitajat. Seuraavat puolitoista vuotta tuntuivat painajaismaisilta. ”Taloudellisesti tiukkaa meillä tulee olemaan vielä seuraavat 10 vuotta”, äiti huokaa.

Mistään ei saanut avustusta Aktiivinen nuori nainen otti selvää kaikilta tahoilta, voiko taloudellista avustusta tai tukea saada.

Mistään ei kuitenkaan löytynyt apua, eikä vakuutuskaan korvannut mitään.

Oikeusturvan kautta perhe sai vakuutusyhtiöltä sitoumuksen, että asianajokuluja maksetaan tietty summa. He ottivat pankista lisää lainaa.

Perhe pääsi onnellisten sattumien ansiosta melko pian vuokralle uuteen omakotitaloon. Se kuitenkin myytiin myöhemmin, ja he joutuivat muuttamaan toiseen asuntoon. Samalla lapset saivat hoitopaikan uuden asuinpaikan läheltä.

Asvalttimiehet huomauttivat ongelmista ensimmäisinä Kaikki alkoi, kun perheen äiti kilpailutti asvaltointiyritykset pihan asvaltoimiseksi uudelleen.

Asvalttimiehet totesivat melko pian, että asunnossa on nyt muita ongelmia, jotka täytyy selvittää ennen asvaltointia.

Lehtikuva

Sen jälkeen hälytyskellot alkoivat soida. ”Olin jo aavistellut, että kaikki ei ollut kunnossa, koska tyttäremme sairastelivat koko ajan. Heillä oli jatkuvasti yskää ja nuhaa, itsellänikin oli nuha. En kiinnittänyt siihen erityistä huomiota, koska ajattelin, että olen vain väsynyt raskauksista ja imettämisestä. Vasta kun mieheni alkoi sairastella samoin, aloin huolestua talosta. Äitiyslomalla ollut perheen äiti alkoi selvitellä asioita ja etsiä tietoa.

Aluksi hän hoiti asuntoon liittyviä asioita kahdesta neljään tuntia joka päivä. Ensimmäiseksi paikalle kutsuttiin tavarantarkastaja tekemään tutkimuksia. ”Hän otti viisi näytettä. Tuloksia joutui odottamaan kuusi viikkoa. Näytteistä kaksi viittasi vaurioon ja kolme heikkoon vaurioon.”

Pariskunta valitti heti kiinteistönvälittäjälle ja myyjälle ja ehdotti kaupan purkua, mutta välittäjä ja myyjä eivät suostuneet siihen. Myöhemmin rakennusterveysasiantuntijat ottivat näytteitä paljon lisää. ”Heiltä saimme parissa kuukaudessa selvityksen asioista ja talon korjaussuunnitelman. Remontti alkoi joulukuussa 2008.” ”Meillä kävivät myös homekoirat, jotka merkitsivät useita paikkoja. Suuren osan vaurioituneista kohdista koirat löysivät, mutta eivät kaikkia paikkoja. Koirien avulla näytteidenottopaikat oli kuitenkin helppo päätellä.”

Rakennusvirheitä ja vanhoja vaurioita Tutkijat löysivät useita vaurioiden syypäitä. Selviä ongelmia aiheutti piha, joka vietti asuntoon päin. Vedet eivät virranneet talosta poispäin. Salaojaputketkaan eivät toimineet, vaikka myynti­ tilanteessa niiden väitettiin olevan kunnossa.

Talossa oli liian lyhyet sadevesirännit ja ikkunoiden pellit viettivät sisäänpäin niin, että vettä oli päässyt ulkoseinän sisään. Koska ulkoseinien rakenne oli liian tiivis, eikä niissä ollut ilmarakoa, vesi aiheutti paljon vahinkoa. ”Myös asunnon ilmastointi toimi väärin niin, että olimme ikään kuin tuulikaapissa. Sisällä oli ­v iileää ja vetoista. Myöhemmin löytyi vielä putkivuoto, jolloin alkoi koko taloyhtiön putkiremontti.”

Hyvää asunnossa oli uusittu katto. Alkuperäinen tasakatto oli 1980-luvulla muutettu harja­ katoksi. Myyntitilanteessa tämä kuvailtiin asunnon kunnostustyöksi. Mainitsematta välittäjältä jäi, että muutokset olivat aiheutuneet katto­v uodoista. ”Erittäin stressaavaa oli, että isännöitsijänä toiminut asuntomme myyjä ei enää tuntunut luotettavalta. Talon huoltoa oli mielestämme laiminlyöty jo pitkän ­aikaa.” ”Petyimme myös kiinteistönvälitysyritykseen. Asunnon kuntoa tulisi arvioida puolueettomasti ja selvittää mahdolliset riskitekijät ostajille. Asuntoa myytäessä kerrottiin vain pikkuvirheistä, kuten

parketin reunan repeämisestä ja peilin särkymisestä. Vanhoista vesivahingoista ei kerrottu.” ”Välittäjästä jäi nopean rahastamisen karvas maku. Koti on nyt onneksi remontoitu asiantuntevan rakennusvalvojan valvonnan alaisena.

Kuvankäsittely Tarja Patrikainen

Suomessa altistuu home­ ongelmille päivittäin töissä tai kotona jopa 800 000 ihmistä.

Valtio onkin juuri avannut ­­ home- ja kosteustalkoita ­koskevan tietosivuston.

Kotiaan voi jokainen huoltaa vaurioiden ehkäisemiseksi.

Remontti vei puolitoista vuotta Nuoripari jaksaa olla iloinen, että he havahtuivat ongelmiin ennen vakavia terveyshaittoja. Homemyrkky voi tuhota koko tervey­den. ”Ei kukaan halua uskoa omasta kodistaan, että siellä olisi jokin pahasti vialla. Jos kuitenkin epäilee jotain, asioista kannattaa ottaa selvää, eikä jättää niitä kaivertamaan mieltä. Mitä aikaisemmin havahtuu, sitä pienempiä kustannukset ja haitat ovat”, pariskunta pohtii.

Asunnon ostoa harkitseville he suosittelevat ehdottomasti laajoja kuntotarkastuksia. ”Tarkastajiksi kannattaa valita vain alan tuoreimmat määräykset ja suositukset tuntevia, puolueettomia ammattilaisia.”

Perhe muutti takaisin kotiinsa toukokuussa 2009. Urakassa oli mukana kaikkiaan neljä eri tutkivaa tahoa, neljä suunnittelijaa, kaksi pääurakoitsijaa sekä kahdeksan aliurakoitsijaa. Lisäksi mukana olivat valvoja, kaupungin rakennusvirasto ja terveystarkastaja sekä asian­ajajat ja vastapuolen asiantuntijat sekä asianajajia.

Kiistoista on hiljattain päästy sopuun. ”Vastaavia ongelmia kohtaavat joka vuosi monet perheet, joilla ei ehkä käy yhtä hyvä tuuri toipumisen, selviämisen ja talouden suhteen kuin meillä”, perheen äiti toteaa positiivisesti.

Teksti Jaana Veikkola-Virtanen Sakari Sarkimaa

K

otia kannattaa tutkia aika ajoin tavallista tarkemmin sekä sisältä että ulkoa. ”Aistit kannattaa pitää avoimina. Normaalista poikkeavat hajut, tummuneet kohdat, irtoilevat kaakelit sekä rapinat, tiputtavat tai klonkottavat äänet saattavat kertoa ongelmasta”, sanoo espoolainen rakennusterveysasiantuntija ­Eila Hämäläinen Suomen Sisäilma­ keskuksesta.

Jos asuu rivi- tai omakotitalossa, talon tekniikkakin pitäisi tuntea. ”Mystiset koteloinnit pitäisi tutkia erityisesti kodinhoitohuoneessa, eteisessä ja vaatehuoneessa. Niissä voi piillä vesivuotoja, jotka havaitaan usein liian myöhään.”

Vettä tiputtava lämminvesivaraaja voi aiheuttaa yllättävän kosteus- tai homevaurion. Laitteiden ylivuoto- ja kondenssivesien poistoputket tulee johtaa viemäreihin.

Jos talossa on ilmalämpöpumppu, sen poistovesi pitää johtaa kauas talosta sadevesijärjestelmään.

Siivotessa voi katsella asunnon kuntoa

Hometalkoot jakaa tietoa Kosteus- ja homevaurioiden ­aiheuttamille epäpuhtauksille altistuu päivittäin 600 000– 800 000 suomalaista. Kosteuden ja homeen aiheuttamia ongelmia on kaikessa rakennuskannassa toimistoista laitoksiin ja koteihin.

Näin toteaa hiljattain ympäristöministeriön avaama Hometalkoot-sivusto netissä. Korjaustietosivustolla puolestaan jaetaan alan uusimmat tiedot home- ja kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.

Suomen Sisäilmakeskus on alkanut pitää internetissä valtakunnallisia sisäilmaseminaareja, webinaareja, joiden suosio on yllättänyt järjestäjät. Viimeisin oli 1.12.

Lisätietoja: www.hometalkoot.fi, www.korjaustieto.fi, www.sisäilmakeskus.fi

Kotia pitää huoltaa

Mikroskooppikuva homeitiöstä, joka muhii kosteusvaurioissa. Itiöt aiheuttavat usein monia oireita ja terveydensuojelulain kirjaamia terveyshaittoja.

Siivouksen yhteydessä voi katsella ja koputella taloa ja miettiä, onko kaikki kunnossa. ”Jos kylpyhuoneen laatoituksen saumat pesun jälkeen tummuvat heti tai eivät lähde puhtaiksi, asia kannattaa tutkituttaa tarkemmin.”

Ikkunoiden huurtuminenkin kertoo pulmista. Pyykinkuivaus olohuoneessa voi aiheuttaa ongelmia, jos pyykkiä kuivataan paljon, eikä kosteus pääse haihtumaan.

Jos haistaa kotona outoa hajua, joka ei häviä tuulettamalla, Hämäläinen suosittelee sisäilma-asioihin erikoistuneen ammattilaisen kutsumista paikalle. ”Kannattaa tutkia, vapautuuko huoneilmaan kostuneista rakennusmateriaaleista jotain. Ilmanvaihto voi olla väärin säädetty tai rakenteissa voi piillä homekasvustoa.”

Hämäläisen mukaan naiset ovat viime vuosina aktivoituneet ottamaan yhteyttä rakennusalan asiantuntijoihin. ”Varsinkin pienten lasten äidit aistivat herkästi outoja asioita ja ihmettelevät, miksi lapset sairastavat niin usein. Valitettavan usein syynä ovat rakennuksen sisäilma­ ongelmat.”

Oma koti kullan kallis. Home tekee aina kodista kalliin ja vaarantaa terveyden.

Tarkastuksia sekä kesällä että talvella Rivi- ja omakotitaloissa pitäisi luukun kautta tarkastaa myös välikatto sekä kesällä että talvella. Talvella räystäiden reunoilla roikkuvat jääpuikot saattavat kertoa siitä, että lämpöä karkaa yläpohjan kautta. Lämpövuotoa saattaa esiintyä myös seinissä.

Tiilitalon vaippaan voi syksyisin syntyä pakkasrapaumaa. Kosteus saattaa siirtyä runkorakenteeseen, jos seinissä ei ole ilmarakoja. Mikäli talon ulkoseinässä näkyy viherrystä tai värimuutoksia, todennäköisesti tuuletus ei toimi seinän sisällä.

Talo ja katot syyniin myös sateella Rivi- ja omakotitalo kannattaa kiertää ympäri myös sateella. Jos talossa on harjakatto, seurataan, tulevatko sadevedet kourujen yli vai syöksytorvia alas, ja mihin vesi ohjautuu.

Kannattaa katsoa, ovatko kourut notkolla ja tukkivatko roskat niitä.

Räystäspeltien alla voi kasvaa vihreää kasvustoa tai jäkälää. Jos

ilma ei pääse kiertämään peltien alla, rakenne ei kuivu kunnolla.

Rännikaivot tulisi pitää puhtaina roskista, ja kaikissa taloissa pitää olla toimiva sadevesijärjestelmä.

Tasakatolle saattaa vesi jäädä seisomaan, vaikka katolla olisi kattokaivoja. Jos kaivot ovat tukossa, voi seurata paljon ongelmia. Katon kunto kannattaa tarkistaa säännöllisesti erityisesti läpivientien kohdalla. Tulisi myös tietää, minne vedet kattokaivojen kautta ohjautuvat.

Lumi voi lämpövuotojen vuoksi muuttua jääksi, joka sulaessaan voi tunkeutua rakenteisiin. Lunta kannattaa poistaa katoilta. Lumen sulamisen aikaan on puolestaan hyvä seurata, mihin sulamisvedet ohjautuvat. Ne eivät saa valua rakennusta kohti.

Lähellä olevat isot puut ja niiden juurakko voivat myös aiheuttaa ongelmia. Talon ympärillä ilma ei kierrä hyvin, jos puut varjostavat sitä. Myrskyt voivat myös kaataa puita talojen päälle, Hämäläinen muistuttaa.

Sakari Sarkimaa

Jos epäilee kosteusongelmia, niiden tutkimusta ei pidä lykätä. Pitkitys ­tulee kalliiksi ja lisää terveysriskejä, rakennusterveysasiantuntija Eila Hämäläinen sanoo.

12 esse

❘

13.1.2011

13.1.2011

13.1.2011

13.1.2011

Tapiolan seurakunta

mennessä arja.muhin@evl.fi tai p. 8050 4433.

TAPIOLA

Sykarin kaivolla – riittääkö armo?

Messu su 16.1. klo 10 Tapiolan kirkossa.

Pyhäpäivä Tapiolassa Messu ”Kohtaaminen Sykarin kaivolla – riittääkö armo” su 16.1. klo 10 Tapiolan kirkossa, liturgi Ossi Tervonen, saarna Seppo Holm, kanttori Hannu Jurmu. Pyhäkoulu messun aikana.

Kirkkokahvit.

Sanajumalanpalvelus su 16.1. klo 12 Mankkaan seurakuntakodilla, saarna ja liturgia Seppo Holm, kanttori Hannu Jurmu.

Nuorten messu su 16.1. klo 18 Tapiolan kirkossa, Seppo Salmensaari.

Messu, Ristin killan Senioripyhä su 16.1. klo 11 Otaniemen kappelissa, Juha Lassila, Jaani Vilkkilä, musiikki Katja Kangas & Kappeli Band.

Viikkomessu ke 19.1. klo 8, liturgi Ossi Tervonen, kanttori Liisa Malkamäki.

Hiljaisuuden messu ke 19.1. klo 19 Tapiolan kirkossa. Ossi Tervonen, Hannu Jurmu.

Päivärukous Pieni rukoushetki tarjoaa pysähtymisen arjessa ma–pe klo 12 Tapiolan kirkolla.

Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä Moninaiset, keskusteluryhmä naisille ti 18.1. klo 14 Tapiolan kirkolla.

Tiistaipiiri, raamattu- ja keskustelupiiri ti 18.1. klo 15 Tapiolan kirkolla.

TAPIOLA

Kiitos!

Keskiviikkokerho ke 19.1. klo 13 seurakuntasalissa, kahvit klo 12.30. "Papin taipaleella nähtyä", Pekka Kiviranta. Ikämiespiiri to 20.1. klo 14 seurakuntasalissa.

Ihmisestä ja Jumalasta Kaikille avoin opetus- ja keskusteluiltojen sarja ihmisestä ja Jumalasta Raamatun ja kristillisen perinteen pohjalta Tapiolan kirkolla. To 13.1. klo 18 pastori Ilkka Rytilehto luennoi aiheesta "Onnellisena yksin kaikkeudessa?" To 20.1. klo 18 ”Ihminen on Jumalasta”, alustajina Arto Vallivirta ja Mimosa Leinonen. Kahvia tarjolla klo 17.30 alkaen. Seuraavat illat 10.2. ja 17.2. klo 18.

Usko pois! Miesten saunaleiri Velskolassa Saunaa, sanaa ja keskustelua 21.–22.1. Velskolan toimintakeskuksessa. Lähtö Tapiolan kirkolta pe klo 15. Hinta 20 € sisältää ohjelman, ruokailut ja yöpymisen. Mukana pastori Aarne Laasonen ja diakoni Timo Lounio.

Ilm. ja tied. aarne.laasonen@evl. fi tai 040 513 0847.

Evankeliset talvipäivät Tapiolan kirkolla 22.–23.1. La klo 15 raamattutunti teemana "Ihmiseksi syntynyt Jumala", klo 16.30 lähetysjuhla "Kristus kaikkeen maailmaan!". Su klo 10 messu, klo 12.15 evankeliumijuhla "Uskon kautta Jumalan lapsi". Järjestävät Tapiolan seurakunta ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys.

on toimitettu Pärnun Eliisabetin seurakuntaan.

Lapset Kirkkoparkkiin 20.1.

Tapiolan kirkolla järjestetään 20.1., 10.2., 10.3. ja 14.4. Kirkkoparkki klo 17.30–19.30. Varaa 2–6-vuotiaalle lapsellesi hoitopaikka – vanhemmille hetki vapaata! Ilmoittautuminen 20.1.

Kirkkoparkkiin on käynnissä osoitteessa perhe.tapiola@evl.fi.

Saat sähköpostiisi vahvistuksen paikasta tai varasijasta. Lisätiedot perhe.tapiola@evl.fi tai Katja Salmela 041 539 8709.

Amazing race – ihmeellinen seikkailu Sinä 7–13-vuotias tyttö tai poika!

Tule kokemaan ihmeellinen seikkailu Hilan leirikeskukseen ma 21.2. klo 10–15. Hinta 10 €/lapsi sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ruoan. Menossa mukana Jenni ja Katja. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 31.1. mennessä perhe. tapiola@evl.fi tai Katja Salmela 041 539 8709.

Israelin matka 28.9.–5.10.2011 Kiertomatka Jerusalem – Tiberias. Oppaana Ariel Livson. Hinta puolihoidolla 1 350 €, yhden hengen huoneen lisä 330 €. Lisäksi retkipaketit. Mukana Antti ja Leena Rusama. Ilm. antti.rusama@ evl.fi, 0400 425 255. Matkatoimisto Toiviomatkat, www.toiviomatkat.fi.

TAPIOLA

Nallekirkko

Ota oma nalle kainaloosi ja tassuttele Tapiolan kirkolle.

Su 23.1. klo 15.

Tule Nallekirkkoon Ota nalle kainaloosi ja tassuttele Tapiolan kirkolle! Laulua ja loruilua yhdessä oman nallesi kanssa. Nallekirkko su 23.1. klo 15 Tapiolan kirkossa. Mukana muskarikuoro Liisa Soinion johdolla.

Hiihtolomaleiri yksinhuoltajaperheille

Mummopaketit

Olarin seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000.

Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

Hilassa 23.–26.2. Ohjelmassa sekä yhteisiä toimintatuokioita että erillistä toimintaa aikuisille ja lapsille. To ja pe myös ulkoillaan ja saunotaan. Leirin hinta aikuisilta 40 €, alle 16-v. 20 €, alle 3-v. maksuton. Mukana diakonissa Leena Vanne, diakoni Timo Lounio ja perhetyöntekijä Katja Salmela. Tied. ja ilm. 31.1.

Kiitos Pärnun-paketeista ”Mummopaketit” on toimitettu ystävyysseurakuntaamme Pärnuun. Sydämelliset kiitokset kaikille lahjoittajille!

Taidetta kirkon aulassa Tammikuun näyttelyssä ”Kämmenellä” Jaana Toivasen ja Tarja Pietilän maalauksia. Näyttelyyn voi tutustua kirkon aukioloaikoina ma–pe 8–21 ja la–su 8–18.

Olarin kirkko on suljettu peruskorjauksen takia. Seurakunnan pääjumalanpalvelus sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Matinkappelissa.

Messu To 13.1. klo 18 Olarin kappeli, iltamessu, liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttorina Mikko Niinikoski. Ennen messua on mahdollisuus ripittäytyä messun papille klo 17–17.45 kappelin rippihuoneessa.

Su 16.1. klo 12 Matinkappeli, liturgia ja saarna Anna Staines, avustaa Eva Kanerva ja Vilppu Huomo, kanttorina Mikko Niinikoski.

Su 16.1. klo 12 Haukikappeli, liturgia ja saarna Laura Pentti, kanttorina Päivi Hakomäki.

Su 16.1. klo 14 Hiljaisuuden kappeli, Kauppakeskus Iso Omena, Juha Virta, Leena Lenkkeri.

Ke 19.1. klo 18 Matinkappeli, Pyhän Henrikin muistopäivän messu, liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttorina Mikko Niinikoski.

To 20.1. klo 18 Olarin kappeli, iltamessu, liturgia ja saarna Anna Staines, kanttorina Mikko Niinikoski.

Rukous- ja hartaushetkiä Hartaus joka arkipäivä (ei la) klo 12.15–12.30 Hiljaisuuden kappelissa, kauppakeskus Isossa Omenassa.

Puolituntinen evankeliumin ääressä ti klo 18 Hiljaisuuden kappelissa.

Päivän Sana - rukoushetket ti klo 12 Haukikappelissa.

Kaamoksen keskeltä Jumalan syliin. Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 12 Haukikappelilla. Lisätietoja Marja Ervanne 050 558 8916.

Päivä Sana – hiljainen rukoushetki evankeliumitekstin äärellä ti klo 12.30 Olarin kappelilla, kesto n. 20 min.

Hartaushetki to klo 12.30 Matinkappelissa.

Siioninvirsiseurat to 20.1. klo 18.30 Hiljaisuuden kappelissa, kahvitarjoilu klo 18 alkaen kerhohuoneessa. Mikko Alava, Saara Ohtonen, Johanna Hirsto, Leena Lenkkeri.

Pyhäkoulut Su 16.1. klo 11 Olarin kappelissa ja klo 12 Matinkappelissa (päiväkerhon tiloissa).

Yhteisvastuulounas ja virsi-iltapäivä Su 16.1. klo 13 Matinkappelilla. Messun jälkeen voit aterioida Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kaikki tulot menevät yksinäisten

13.1.2011

Espoonlahden seurakunta

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Kuunkehrä 6, 02210 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

lasten ja nuorten tueksi Suomessa ja Mosambikissa. ”Virtemme kiitosta kantaa” – virsi-iltapäivä su 16.1. klo 14 lounaan jälkeen.

Virsiin johdattelee professori Reijo Pajamo. Tule veisaamaan yhdessä ja tutustumaan virsien historiaan.

Uusi kokkikerho 4–6-luokalaisille tytöille ja pojille ti klo 18–19.30 Haukikappelilla,

sa ryhmissä on tavoitteena oman lauluäänen kehittäminen, hienovaraisen kuulemisen oppiminen sekä kehon värähtelyn ja resonanssin aistiminen. Teemme terapeuttisia ääniharjoituksia ja opiskelemme antiikin kristillisiä lauluja sekä latinaksi, että suomeksi. Laulutaito ei ole välttämätön ryhmiin osallistumiseen.

Ryhmien ohjaajana on musiikkiterapeutti Raisa Saloheimo, raisa.saloheimo@hotmail.com.

OLARI

n u u s s e M

Su 16.1. klo 12 Matinkappeli, klo 12 Haukikappeli ja klo 14 Hiljaisuuden kappeli

Ke 19.1. klo 18 Matinkappeli, Pyhän Henrikin muistopäivän messu To 13.1. ja 20.1. klo 18 Olarin kappeli, iltamessu

joka toinen viikko, parittomat viikot alkaen 18.1. Ilmoittautumiset sähköpostilla: milla.kristola@ evl.fi, viestiin kerholaisen nimi, mahdolliset ruoka-aineallergiat, huoltajan nimi ja puhelinnumero.

Läheisryhmä mielenterveyskuntoutujien läheisille Ma 17.1. alkaen klo 18–19.30 Matinkappelilla. Mukana aluetyöntekijä Riikka Ranta Omaiset mielenterveystyön tukena ry:stä.

Muut kokoontumiset 14.2., 14.3., 18.4. ja 23.5. Ryhmä on tarkoitettu kaikille mielenterveyden ongelmista kärsivien omaisille ja läheisille. Ryhmäläiset voivat jakaa omia ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan toisten samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ryhmä on vertaistukiryhmä. Ryhmässä mukana: ryhmänohjaaja Terttu Laiho 040 703 5167, diakoniapastori Eva Kanerva 040 531 1026 ja diakoni Anu Kuokkanen 040 509 7762.

Hiljaisen rukouslaulun ryhmä Hiljaisen rukouslaulun/antiikin kristillisen laulun ryhmät Matinkappelissa pe klo 18–19.30: 14.1., 28.1., 11.2., 25.2., 11.3., 25.3., 8.4., 24.4. ja 6.5. Haukikappelissa ke klo 18–19.30: 19.1., 2.2., 16.2., 2.3., 16.3., 30.3., 13.4. ja 27.4. Molemmis-

OLARI Yhteisvastuulounas ja virsi-iltapäivä Su 16.1. Messun jälkeen Matinkappelilla lounas klo 13.

”Virtemme kiitosta kantaa” – virsi-iltapäivän virsiin johdattelee professori Reijo Pajamo klo 14.

sä). Ensimmäinen kokoontuminen 14.2., muut kokoontumiset 21.2., 7.3., 21.3., 4.4., 18.4., 2.5., 16.5. ja 30.5. Ryhmään tuleminen edellyttää sitoutumista tapaamisiin. Vetäjinä diakonit Kristiina Huotari ja Anu Kuokkanen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Anu 040 509 7762, 1.2. mennessä.

Etelä-Espoon kirkkovaellus Su 23.1. klo 15–20 Etelä-Espoon kirkkovaellus (reitti n. 6 km): aloitustilaisuus ja lähtörukous, Ison Omenan toritaso, Piispansilta 11 (lut.); n. klo 16, (Majakka srk, Rantaharju 6); klo 17.30, Tapiolan lut. kko (Kirkkopolku 6), anglikaaninen rukoushetki; n. klo 18, Tapiolan ort. kko (Kaupinkalliontie 6), rukouspalvelus ja päätöstilaisuus. Keskustelu aiheesta: Ehtoollinen eri kirkkojen näkökulmasta. Alustuksia. Iltatee. Vaellus on osa Ekumeenista rukousviikkoa Espoossa 18–25.1., teemana: Yhteinen usko, leipä ja rukous (Ap. t. 2:42—47).

Lukupiiri Matinkappelissa

OLARI

Kokoontumispäivät ja kirjat: 27.1. klo 18: Günter Grass, Sipulia kuoriessa. 24.2. klo 18: Simonetta Agnello Hornby, Mantelinpoimija.

24.3. klo 18: Halldór Laxness, Islannin kello. 28.4. klo 18: Merete Mazzarella, Täti ja krokotiili. 19.5. klo 18: Runoilta, Lassi Nummen ja Saila Susiluodon runoja.

Etelä-Espoon kirkkovaellus

Alfa-kurssilla kristinuskon perusteet tutuiksi Alfa-kurssi ke 26.1.–6.4. klo 18.30–21 Olarin kappelilla. Kurssiin kuuluu myös yhteinen viikonloppu seurakunnan leirikeskuksessa 5.–6.3. Yhteinen illallinen, alustus, kahvihetki ja keskustelua pienryhmissä. Sinulle, joka haluat tutustua paremmin kristinuskoon ja tietää siitä enemmän: Sinulle, joka olet juuri tullut uskoon. Sinulle, joka olet juuri liittynyt kirkkoon. Sinulle, joka haluat löytää uudelleen uskosi perusteet. Kurssi on ilmainen. Ruoasta ja kurssimateriaalista vapaaehtoinen maksu. Tiedustelut Virve Soini, virve@soini.info, 050 549 8695. Ilmoittautuminen kurssille 18.1. mennessä p. 8050 7000.

TalousTuunaamo – sinulle, jonka rahat eivät meinaa riittää Loppuuko rahat joskus kesken?

Haluatko opetella taloudenhallintaa? Miten tehdä halvalla ruokaa? Entä jos köyhäily olisikin jopa kivaa? TalousTuunaamo on luottamuksellinen, toiminnallinen ryhmä sinulle, joka haluat oppia hallitsemaan talouttasi, tekemään pienesti kivaa ja löytää iloa elämääsi. Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 15.30–17.30 Omenan Olohuoneessa (kauppakeskus Iso Omena, Palvelutaso, Hiljaisuuden kappelin yhteydes-

Nuoret aikuiset

Su 23.1. klo 15–20 Lisää ohessa.

Talvileirit kouluikäisille Velskolan Väentuvassa seuraavasti: Talvi Puuhis 1–4-lk (03– 00 synt.) tytöille ja pojille 19.–21.2. (lähtö leirille klo 10 ja paluu klo 16.30). Talvi Megis 5–8-lk (99–96 synt.) tytöille ja pojille 21.–23.2. (lähtö leirille klo 15.00 ja paluu klo 20.30).

Leirille otetaan 30 leiriläistä/ leiri. Leirin hinta on 35 €. Sisaralennushinta on 25 €. Ilmoittautumisaika: 24.1.–2.2. osoitteessa: www.niittykappeli.net/ varhis. Lisätietoja leireistä voit kysellä: Milla Kristola 040 509 8208, Mikael Westman 040 531 1016, Juha Mustonen 0400 817 186, etunimi.sukunimi@evl.fi.

Haukikappeli, Ukkohauentie 1 Ikäihmisten kerho aloittaa kevätkauden perjantaina 14.1. klo 13–14.30. Tervetuloa uudet ja vanhat kerholaiset. Kerhon ohjaajana pastori Eva Kanerva.

Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Eläkeläistenkerho ti klo 13. Vetäjänä toimii Kirsti Lehtinen.

Messut Nuorten messussa la 15.1. klo 17 Sodessa mukana Jukka Lehti.

Messu su 16.1. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Anne Blomqvist, avustava pappi Hans-Christian Daniel, kanttori Anna Pulli, urkuri Timo Lonka. Messu tulkitaan viittomakielelle. Aikuistyön väki kutsuu kirkkokahville.

Messu su 16.1. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Ansa Helminen, kanttori Anna Pulli.

Tuomasmessu su 23.1. klo 17 Soukan kappelissa, saarna Matti Poutanen, liturgia Anne Blomqvist, musiikki gospelryhmä Nardus. Messu tulkitaan viittomakielelle. Mahdollisuus yksityiseen rippiin ennen messua klo 16 alkaen. Iltatee.

Sanasta suunta evankeliumi-ilta Jukka Niemelä on Katekismuksen äärellä: Kahdeksas käsky to 13.1. klo 19 Iivisniemen seurakuntakodissa. Järj. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys SLEY ja Espoonlahden seurakunta.

Sinkkuilta La 15.1. klo 18 Espoonlahden kirkolla.

Sunnuntaitapahtuma Su 16.1. klo 18 Iivisniemen seurakuntakodissa. Aiheena Kuuluuko evankeliumi kaikille? Musiikista vastaa Sanna Roine, illan isäntänä Kari Roine. Kahvi- ja teetarjoilun kolehti Lääne-Nigulassa tehtävään nuorisotyöhön.

Otaniemi Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo.

Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000 päivystävä pappi (toimitusvaraukset) ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

Miesten sauna- ja raamattupiiri

Talviurheiluvälineitä Torstaitorille!

to 20.1. Hilan leirikeskuksessa. Kimppakyydit kirkolta klo 18. Sauna- ja iltapalamaksu 7 €. Tied. Urpo Malin, 050 570 6028 tai Mikko Tervonen 040 588 5411.

Toiko Pukki lapsille uusia suksia, sauvoja, monoja ja luistimia?

Otamme mielellämme pieneksi jääneet vastaan Espoonlahden kirkon tai Soukan kappelin vahtimestarille. Torstaitori myy ne

ESPOONLAHTI

ä Talviurheiluvälineit Torstaitorille!

Toiko Pukki lapsille uusia suksia, sauvoja, monoja ja luistimia?

Tuo pieneksi jääneet myyntiin kansainvälisen diakonian hyväksi!

Ks. lisätietoja riveiltä.

Kaksosperheiden kerho Tule tapaamaan muita monikkoperheellisiä ja vaihtamaan ajatuksia arjen haasteista ja iloista!

Aloitamme ti 25.1. klo 9.30–11 Espoonlahden kirkolla. Tarjolla kahvia, teetä, mehua ja pientä purtavaa 1 €/perhe. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua. Kerhon vetäjänä toimii kaksosten äiti ja lapsityön pappi Mira Kohijoki 040 5670506, mira.kohijoki@evl.fi.

Kokoonnumme parillisilla viikoilla 25.1.–17.5.

Laulu päivän kirkastaa

Piirejä ja kerhoja

Seurakunnan kanttori kokoaa laulajat ti 18.1. klo 13 Espoonlahden kirkon musiikkisaliin. Lauluhetken jälkeen nautitaan yhdessä pullakahvit (1 €).

Moku-kerho ma 17.1. klo 17.30– 19.30, Asukastila Kivenkolo, Merisaapas 1 A. Kipparin piirin kankaanpainintatalkoot la 22.1. klo 12.30–17 Espoonlahden kirkon rippikoulusalissa. Tied. Marita Helki 044 338 6409. Äiti Teresa -piirissä autetaan Intian köyhiä valmistamalla villalangoista tilkkupeittoja ja lakanoista sidetarpeita ti 25.1. klo 18–20 Espoonlahden kirkolla.

Puhtaita lakanoita ja lankoja otetaan vastaan. Tied. Teija Moilanen 040 728 7478.

Perhekerhot alkavat viikolla 2.

Ekumeeninen laulun ja rukouksen ilta Ke 19.1. klo 19 Espoonlahden kirkolla. Mukana pastori Antero "Mooses" Laukkanen Espoon Majakka-seurakunnasta, isä Petri Hakonen ja lauluryhmä Tapiolan ortodoksisesta seurakunnasta, pastori Anne Blomqvist ja kirkkoherra Jouni Turtiainen sekä kanttori Espoonlahden luterilaisesta seurakunnasta.

Raamattua luihin ja ytimiin Uusi raamattuluentosarja alkaa!

Aatamin aikaisia juttuja tähän päivään tuo kirkkoherra Jouni Turtiainen joka toinen keskiviikko alkaen 20.1. klo 18 Espoonlahden kirkolla. Ensimmäisen illan aiheena "Raamattu ja muuttuvat maailmankuvat - ajaton ja aikaan sidottu Raamatussa".

Alfa -kurssit Mistä kristinuskossa on kysymys? Etsitään ja löydetään vastauksia yhdessä. Alfa-kurssit alkavat ma 31.1. klo 18.30 Kaskikappelissa ja ti 1.2. klo 10 Espoonlahden kirkolla. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa, 11 kertaa. Alfa on opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa aterian äärellä. Tied. ja ilm. 21.1. menn. 050 583 6883, inkeri.oinonen@evl.fi.

kansainvälisen diakonian hyväksi. Tied. Teija Moilanen 040 728 7478.

Tyttöjen ja poikien harrastekerhot ja kurssit Kaikki syksyllä alkaneet kerhot jatkuvat viikolla 2. Tarjolla on myös uusia kerhoja ja kursseja 3–6-luokkalaisille: Salibandy- ja pelailukerho ti klo 17–18 Nöykkiönlaakson koululla sekä Salibandy- ja liikuntakerho to klo 16–17 Latokasken koululla, Pöytätenniskurssi 2.2.–27.4. ke klo 17.30–18.30 Sodessa ja Koirakurssi II (jatkokurssi) 8.3.–5.4. ti klo 16–17 Soukassa. Myös osassa syksyllä alkaneista kerhoista on vielä tilaa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.sodesode.fi tai Eva Willman 040 546 5196, Stella Björkholm 040 596 1686, sähköpostilla etunimi. sukunimi@evl.fi.

4–6-luokkalaiset leirille!

Kutsumme kaikkia uusia ja tuttujakin kasvoja leireilemään Velskolaan, talven ihmeelliseen valtakuntaan 11.–13.2. Leirin hinta 25 € laskutetaan ilmoittautuneilta leirin jälkeen. Ilmoittaudu mukaan 23.1. menn. www.sodesode.fi tai soita/laita sähköpostia Stellalle 040 596 1686, stella. bjorkholm@evl.fi.

Nuoret www.sodesode.fi

Kirkko ja virasto suljettu Espoonlahden kirkko ja kirkkoherranvirasto on suljettu ke 19.1. klo 12–17 henkilökunnan koulutuksen vuoksi.

Messu, Ristin killan Senioripyhä su 16.1. klo 11, Juha Lassila, Jaani Vilkkilä, Katja Kangas & Kappeli Band.

Leppävaara

www.cafekismus.fi/leppavaaran-nakut nakut.leppavaara@gmail. com Facebook: Leppävaaran seurakunnan nakut Raamattupiiri nuorille aikuisille ma 17.1. klo 18.30–20 KilonRistissä.

Tiedustelut piirin yhteyshenkilö Elisa Simonen 044 578 5662. Piirissä tutkitaan Johanneksen evankeliumia.

Ilta Parkilla Osallistumme Tuomasmessuun su 23.1. klo 17 Leppävaaran kirkossa, ei iltaa Parkilla. Ilta Parkilla su 30.1. klo 18, Nooan Parkki Lintuvaarantie 21.

Yhteiset tapahtumat Sururyhmä itsemurhan tehneiden omaisille kokoontuu 8 kertaa to klo 18.30–20, (3.2.–5.5.) Espoon keskuksessa. Viimeinen kerta 5.5. Ohjaajina diakonissa Kaija Aspholm Tapiolan seurakunnasta ja pastori Ari Kunnamo Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta. Tied. ja ilm. kaija.aspholm@evl.fi, 040 533 9593, ja ari.kunnamo@evl.fi, 040 579 8776.

Läheisryhmä mielenterveyskuntoutujien läheisille ma 17.1. alk. klo 18– 19.30 Matinkappelilla. Mukana aluetyöntekijä Riikka Ranta Omaiset mielenterveystyön tukena ry:stä.

Muut kokoontumiset 14.2., 14.3., 18.4. ja 23.5. Ryhmä on tarkoitettu kaikille mielenterveyden ongelmista kärsivien omaisille ja läheisille. Vertaistukiryhmässä voi jakaa omia ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan toisten samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Mukana ryhmänohjaaja Terttu Laiho 040 703 5167, diakoniapastori Eva Kanerva ja diakoni Anu Kuokkanen.

Sinkkuilta la 15.1. klo 18 Espoonlahden kirkolla.

Näkövammaisten Raamattupiiri parillisilla viikoilla to 13.1. alk. klo 14– 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Tule lukemaan Raamattua ja keskustelemaan elämän peruskysymyksistä.

Huolestuttaako läheisesi päihteidenkäyttö?

Espoon ja Vantaan seurakuntien näkövammaistyö järjestää yhdessä Kalliolan Kuntoutusklinikan kanssa näkövammaisille ja heidän oppailleen kahden viikonlopun mittaisen Läheiskurssin 11.–13.2. Hvittorpissa ja 4.–6.3. Velskolassa. Hinta 50 €/viikonloppu, yht. 100 €. Tied. ja ilm.

17.1. mennessä tarja.huttunen@evl.fi.

❘

esse

13

13.1.2011 Kauniaisten seurakunta Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, K A U N I A I S T E N SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kavallintie 3, 02700 Kauniainen.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14 ja to klo 9–16, p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Messu Su 16.1. klo 10 kirkossa, saarna Hanna Vanonen, liturgia Mauri Vihko ja kanttorina Mikko Nurmi. Kirkkokahvit.

Family club If you feel you would like to broaden your social network, meet others in similar situations for discussion or advise or just have a friendly chat over a cup of coffee/tea and bun, join us on Sundays between 4pm–6pm at Sebastos, Kauniainen. The first meeting will be on 16th January.

Vartin hartaus Ma 17.1. klo 12.45 Sebastoksessa.

Maanantaikahvila Ma 17.1. klo 13–15 Sebastoksessa.

Ryhmä omaishoitajille Kerran kuussa maanantaisin alk. 17.1. klo 16 Sebastoksessa.

Kirkkokuoro Kevätkauden aloitus ti 18.1. klo 18 kirkon yläsalissa.

Valamo -ilta Tietoa sanoin ja kuvin vanhan Valamon luostarista sekä srk:n järjestämästä pyhiinvaellusmatkasta vanhaan Valamoon kesällä 2011, ke 19.1. klo 18 kirkon yläsalissa.

Raamattupiiri Joka toinen keskiviikko (pariton vko) alk. 19.1. klo 18 kirkon alatakkahuoneessa.

Ompeluseura äideille ja naisille Tule neulomaan, virkkaamaan tai jatkamaan keskenjäänyttä neuletyötäsi teekupposen äärelle tai neulo nuttu afrikkalaiselle vauvalle ke 19.1. klo 18.30 Sebastoksessa. Ota hetki aikaa itsellesi Sebastoksessa joka toinen viikko.

Hiljaisuuden messu Taizé-lauluja, hiljaisuutta, ehtoollinen ke 19.1. klo 20 Sebastoksessa. Mukana AnnaKaisa Tuomi, Mikko Nurmi ja Tiro Rohkimainen.

Perhekerho Kauden aloitus to 20.1. klo 10 Sebastoksessa.

14 esse

❘

13.1.2011

13.1.2011

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoon tuomiokirkko Kirkkopuisto 5 Messu su 16.1. klo 10. "Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa".

Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustava pastori Kirsi Muurimäki, kanttori Päivikki Leinonen. Kirkkoväärtien, ehtoollisavustajien, kirkonesittelijöiden, alueiden messuavustajien ja lautamiesten siunaaminen tehtäväänsä. Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntatalossa.

saarna Hannu Mäenpää, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit.

Kutsutaan alueelle muuttaneet uudet asukkaat messuun.

Pyhäkoulu su 16.1. klo 12.

Ompeluseurat to 13.1. klo 18. Äidit kappelilla ma 17.1. klo 18.

Tiedustelut: Tuula Jäppinen 041 539 8702.

Raamattu-rukouspiiri ma 17.1. klo 19.

Naistenpiiri ti 18.1. klo 18.30.

Ota aikaa itsellesi. Tule keskustelemaan, ihmettelemään ja jakamaan arjen menoa. Vetäjänä Mirja Grönfors.

TUOMIOKIRKKO

Tule Messuun sunnuntaina 16.1.

klo 10 Espoon tuomiokirkko klo 12 Auroran kappeli klo 12 Kauklahden kappeli

Ekumeenisen vaelluksen hartaustilaisuus ke 19.1. klo 18. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustava pastori Raigo Liiman, kanttori Petri Koivusalo. Hartauden jälkeen kahvitilaisuus seurakuntatalossa. Ekumeeninen vaellus alkaa klo 17 ortodoksisella rukouspalveluksella Trapesassa (Kotikyläntie 5). Matkalla pysähdytään helluntaiseurakunnassa (Keski-Espoon Lähiseurakunta (Vieraskuja 4), jonka jälkeen vaelletaan Espoon tuomiokirkkoon.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Eläkeläiskerho to 13.1. klo 13.

Kuulumisia uuden vuoden alkaessa, Kristina Lempiö.

Perhekerho tiistaisin klo 9.30– 11.

Nuorten ja nuorten aikuisten Exodus-kuoron kevätkauden ensimmäiset harjoitukset to 13.1. klo 19. Uudet laulajat tervetulleita! Tiedustelut: Anna-Liisa Haunio 040 765 2160, anna-liisa. haunio(@evl.fi Vietnaminkielisten keskustelukerho to 20.1. klo 13.30–15.

Keskustellaan elämästä Suomessa ja Vietnamissa, Kim Lähde.

Xin chao!

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Messu su 16.1. klo 12. Liturgia ja

Rukouspiiri ke 19.1. klo 18. Äitien raamattupiiri "Mammaraamis" torstaisin klo 9.30– 11.30.

Kappelilounas torstaisin klo 12– 13, alkaa hartaudella klo 12. Hinta 4 €.

Eläkeläiskerho to 20.1. klo 13– 14.30. ”Kaatumistapaturmien ehkäisy”, Pirkko Kivimäki.

Teologinen opintopiiri. ”Sielu, mieli, henki” on Auroran kappelin uuden alustussarjan otsikkona.

Ensimmäinen alustus to 20.1. klo 18.30–20.30 "Miten muisteluryhmä parantaa sielua", alustajana TT Lauri Kruus.

Perhekerho; ryhmät ma 17.1. klo 10–11.30; pe 14.1. klo 10– 11.30.

Vauvaperhekerho Tallipojan kerhotilassa (Tallipojankuja 4) ti 18.1. klo 10–11.30. Huom. paikka vaihtunut.

Auroran lapsikuoron kevätkausi alkaa to 20. 1. klo 15.30–16.30.

Otetaan uusia laulajia. Tied. Lea Waaraniemi 040 831 9099, lea. waaraniemi@evl.fi.

Cafe Aurora ja Sansa-soppi avoinna ma-pe klo 10–14. Paikalla vapaaehtoinen kahvilaemäntä.

Tapaamispaikka, lehtiä, Internet.

Sansa Sopin tuotteita ostaen tuet Kiinan radiolähetystyötä. Talkootorilta apua ja pikkuhommia.

Nuoret: Tiistaisin: Isoskoulutus klo 17.45–19.15; Isoskoulutuksen jatkot klo 19.15–20.30. Torstaisin: Isoskoulutus klo 17.15– 18.45; Isoskoulutuksen jatkot klo 18.45–20.30; Erityisnuortenkerho klo 18-19.30. Perjantaisin:

Lujiksen raamis klo 18–19, Luja Kallio –kahvila klo 19–23.

Lue lisää toiminnastamme www. espoontuomiokirkkoseurakunta. fi > Seurakunta-alueet > Aurora.

Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Ylistys-, raamattu- ja rukousilta pe 14.1. klo 19.

Pyhäkoulu su 16.1. klo 12.

Vauvaperhekerho perjantaisin klo 9.20-11.30.

Perhekerho maanantaisin klo 9.30-11.

Avoin perhekerho maanantaisin klo 11.30-13.

Kappelin kahvila ma 17.1. klo 13-15. Kaikille avoin tapaamispaikka.

Israel-piiri ma 17.1. klo 19.

Eläkeläisten kerho ke 19.1. klo 13.

Diakoniapalvelu: ajanvaraus Päivi Pakkanen 040 531 1042.

Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Kyläkirkko su 16.1. klo 12. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, kanttori Päivikki Leinonen.

Pyhäkoulu su 16.1. klo 12.

Eläkeläiskerho ma 17.1. klo 13.

Perhekerho tiistaisin klo 10– 11.30.

Kappelin keittoruokailu tiistaisin klo 11–12.30. Hinta 3 €. Aluksi hartaus.

Raamattualustus ti 18.1. klo 18.30.

Pyhän Henrikin muistopäivän iltakirkko ke 19.1. klo 18. Liturgia Pirkko Nurminen, saarna Kimmo Saastamoinen, kanttori Sheldon Ylioja.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 19.1. klo 19. Uusi piiri, jossa esitellään hyvää hengellistä kirjallisuutta. Ensimmäisenä käsitellään kirja ”Paavi Benedictus XVI Jeesus Nasaretilainen”. Voit tulla esittelemään oman löytösi toisille rakennukseksi ja uskon vahvistukseksi. Mukaan voi tulla kuuntelemaan toisten löytöjä, ilman velvoitteita. Lisätiedot: Tuija Ora 040 510 2326.

Kauklahden lapsikuoro Kielot harjoittelee torstaisin klo 15–16.

Tiedustelut Sheldon Ylioja 040 590 0730. ”Kappelipalloilijat” Lentopalloa tiistaisin klo 17–18.30 Mikkelän koululla, Lanttikatu 7. Vetäjänä Erkki Pennanen 0400 440 571, pennaset@kolumbus.fi.

Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Eläkeläiskerho to 13.1. klo 13.

Pyhäkoulu su 16.1. klo 12.

Avoin kahvila ti 18.1. klo 9.30– 11.30. Kappelilla, vanhan talon peräkammarissa on kahvila auki joka tiistai. Kaikki tervetulleita.

Perhekerho perjantaisin klo 10– 11.30.

Nuorisotila Nestori Asemakuja 2 Paluumuuttajapiiri Kanerva to 13.1. klo 13.

Luja Kallio kahvila-avustajien kokous to 13.1. klo 17.

Isoskoulutus jatkuu 18.1. alkaen klo 17.30.

Leppävaaran seurakunta

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

Niipperi Yläjuoksun kerhotila Pyhäkoulu su 16.1. klo 12.

Nupurin kappeli Brobackantie 1-3 Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30.

Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Torstaipiiri to 13.1. klo 15–16.

Keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille.

Suvelan lapsikuoro aloittaa toimintansa joulun jälkeen to 13.1. klo 16. Uudet laulajat tervetulleita. Tiedustelut kanttori Eeva Jurmu 040 548 0466.

Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30, alkaen 13.1. Kerhossa on lapsille omaa toimintaa ja aikuisille keskustelua kahvikupin ääressä perheitä koskettavista asioista. Kerhon alussa pieni hartaushetki.

Urdunkielinen pyhäkoulu la 15.1. klo 14.

Urdunkielinen lauluryhmä la 15.1. klo 14.

Khmerinkielinen pyhäkoulu ja tanssiryhmä la 15.1. klo 14.

Matalan kynnyksen ilta su 16.1. klo 17, Heikki Marjanen. Tule keskustelemaan lepopäivästä: Mitä se on nyt, mikä siinä on pyhää, kelle se kuuluu. Kolmas käsky on tänäänkin totta.

Käsityö - ja askartelupiiri ti 18.1. klo 10–14. Valmistetaan käsityöja askartelutuotteita lähetyksen ja yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12.15–13.15, alkaen 11.1. Hinta 2 €.

Raamattupiiri ke 19.1. klo 18.

Eläkeläiskerho to 20.1. klo 13.

Suvelan kappelin 30-vuotismessu su 23.1. klo 12, minkä jälkeen juhlakahvit. Kappelilla avoimet ovet 24.1.–27.1. klo 9–18.

Tuomarilan asema Tuomarilantie 4 Kansainvälinen shakkikerho torstaisin klo 16–17.30. Kerhon ohjaaja Ilmar Rots. Käyttökielinä suomi, englanti ja venäjä.

Pyhäkoulu su 16.1. klo 11.

Yksinhuoltajaperhekahvila su

16.1. klo 15-16.30. Jutustelua arjen askarruttavista aiheista kahvin, teen ja mehun kera. Lapsille omaa ohjelmaa. Tiedustelut Kirsi Kanerva 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi.

Luodaan yhdessä –askarteluryhmä ti 18.1. klo 13.

Vauvaperhekerho ke 19.1. klo 13-15.

Perhekerho pe 14.1. klo 10– 11.30.

rho

eke Iltape. rkhlo 18

Ekumeeninen vaellus ke 19.1. klo 17 alkaen Espoon keskuksessa.

Viherlaakson kappeli Viherkalliontie 2 Lähetyspiiri ma 17.1. klo 14. "Diakonin matkassa Mumbaista Mosambikiin”, Jyrki Myllärniemi.

Kappelilounas tiistaisin klo 12– 13. Hinta 4 €. Lounas on tarkoitettu kaikille. Mahdollisuus syödä yhdessä toisten kanssa, tulla tutuiksi ja vaihtaa kuulumisia.

Lounaan aluksi yhteinen hartaus kappelissa.

Iltaperhekerho ke 19.1. klo 18– 20. Tervetuloa perheet, isovanhemmat lastenlapsineen ja kummitkin. Erityisesti mukaan kutsutaan äitiys- ja vanhempainlomalta töihin palanneita. Leikki- ja lauluhetkiä, askartelua, juttelua ja illan päätteeksi pieni hartaus. Tarjolla iltapalaa 1.50 €.

Raamattupiiri ke 19.1. klo 18.30.

Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30.

Perhekerhot Kevätkausi alkaa viikolla 2.

Varhaisnuorten kerhot jatkuvat normaalisti viikkolla 2. Lisätietoja ja ilmoittautumiset uusille tulijoille www.lujakallio.fi.

”Kappelipalloilijat” Lentopalloa miehille ja naisille tiistaisin klo 17–18.30 Mikkelän koulun palloilusalissa, Lanttikatu 7. Vetäjänä Erkki Pennanen 0400 440 571, pennaset@kolumbus.fi.

Exodus-kuoro Nuorten ja nuorten aikuisten Exodus-kuoron kevätkauden ensimmäiset harjoitukset to 13.1. klo 19 Espoon tuomiokirkon seura-

Yksi h uoltaja perhn e k su 16.1 ahvila . klo 15 an asem alla

Tuoma ril

.

a.

s ke 19.1 kson kappelis a la r e Vih

”Sielu, mieli

Pyhän Henrikin muistopäivän iltakirkko ke 19.1. klo 18 Kauklahden kappelissa.

kuntatalossa, Kirkkoranta 2. Uudet laulajat tervetulleita! Tiedustelut: Anna-Liisa Haunio 040 765 2160 tai anna-liisa.haunio@evl.fi.

Ekumeeninen vaellus

TUOMIOKIRKKO

le Tu mukaan!

TUOMIOKIRKKO

to 20.1. klo 18 , henki” .30 Auroran kapp elissa.

Espoon keskuksessa ke 19.1. klo 17 alkaen: lähtö ja ortodoksinen rukouspalvelus Trapesassa (Kotikyläntie 5); pysähdys helluntaiseurakunnassa (Keski-Espoon Lähiseurakunta, Vieraskuja 4). Klo 18 hartaus Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5), minkä jälkeen ekumeeniset kirkkokahvit Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 19.1. klo 19 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Uusi piiri, jossa esitellään hyvää hengellistä kirjallisuutta. Kokoontuu kerran kuukaudessa.

Uusi Krito-ryhmä ”Mikä minun oikein on?” Kristillinen toipumisryhmä (Krito) tarjoaa turvallisen paikan oman elämän hahmottamiseen sekä ongelmien ja pahan olon työstämiseen.

Ryhmässä käsitellään toipumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä, kuten minun kipuni, kuka oikeastaan olen, mistä minä tulen, millaisia minun tunteeni ja kokemukseni ovat, mitä on toipuminen? Krito-ryhmä kokoontuu kerran viikossa tiistaisin 13 kertaa Viherlaakson kappelilla, Viherkallionkatu 2. Ensimmäisen kerran ti 8.2. klo 18–20.30. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 4.2. mennessä: diakoni Taina Viherkari 040 513 0862, taina.viherkari@evl.fi.

Aikuisrippikoulu

Hengellisen kirjallisuuden piiri

ke 19.1. klo 19 Kauklahden kappelissa.

kokoontuu alkaen 10.2. klo 19– 20.30 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1. Seuraavat neljä kokoontumispäivää sovitaan ryh-

män kanssa. Tied. Hannu Mäenpää 040 513 0861 tai hannu. maenpaa@evl.fi. Ilmoittautuminen: www.espoonseurakunnat. fi/tuomiokirkko/aikuisrippikoulu tai ti-to klo 8.30–15 p. 8050 3517/Anneli Mäntyala.

Perheleiri Hilassa 4.–6.3. Ohjelmassa talvista/keväistä ulkoilua, kättentöitä, keskustelua, hartautta, yhdessäoloa ja hyvää ruokaa.

Leirin hinta omilla liinavaatteilla 40 €/aikuinen, 20 € 3–14-vuotias. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 10.1. alkaen: Outi Wenell p.

8050 3584.

Sururyhmä itsemurhan tehneiden omaisille kokoontuu 3.2. alkaen. Tarkemmat tiedot Yhteiset tapahtumat –palstalla.

Unelmakammari Kirpputori ja kahvila - kaiken kansan kohtaamispaikka, Kaivomestarinkatu 8. Avoinna maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin 10–15, hartaus 11.30.

Hyväkuntoisia, puhtaita ja ehjiä vaatteita, leluja sekä kodin pientavaraa otetaan vastaan.

Tervetuloa kahville ja edullisille ostoksille. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Tied. Virpi Sutelainen 040 736 9315. Peittopajassa maanantaisin klo 12–14 kudotaan Äiti Teresa -peittoja Intiaan vietäväksi. Tiedustelut diakoni Pauliina Alanko 040 531 1037.

Perhetyön puhelinpäivystys tiistaisin klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä p. 8050 3583 ja 8050 3584.

Diakonian ajanvaraus Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344

English Family club If you feel you would like to broaden your social network, meet others in similar situations for discussion or advise or just have a friendly chat over a cup of coffee/ tea and bun, join us on Sundays between 4pm–6pm at Sebastos, Kauniainen. The first meeting will be on 16th January.

Toimipisteet Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi Alberganesplanadi 1.

Pyhäkoulu Su 23.1. klo 12 KilonRistissä.

Leppävaaran seurakunnan kevätesite 2011 jaetaan koteihin viikolla 2. Esitteessä on tietoa seurakunnan messuista, musiikista ym. toiminnasta ja kevään tapahtumista. Esitteestä löydät säännöllisesti kokoontuvien ryhmien alkamisajat kevätkaudella 2011.

Pappi päivystää Sellossa Leppävaaran seurakunnan pappi on tavattavissa keskusteluja varten perjantaisin klo 15–17 Sellon kauppakeskuksen 2. kerroksessa.

Rovasti Marja-Liisa Hietasen 70-vuotissyntymäpäiväseurat La 15.1. alkaen klo 14 Leppävaaran kirkolla. Seurojen jälkeen juhlakahvit. Mahdolliset muistamiset nimikkolähetti Hilkka Armisen työn hyväksi Papua-Uudella-Guinealla. Pankkitili: 111230385275 viite: Nimikkolähetti Hilkka Arminen. IBAN-tilinumero: FI40 1112 3000 3852 75.

Alfa Tässäkö elämä on? Tule Alfakurssille pohtimaan tätä ja muita uskon peruskysymyksiä. Alfa-kurssi ma 24.1.–4.4. klo 18–20.15 Leppävaaran kirkolla. Lisäksi viikonloppuleiri la– su 5.–6.3. Tied. ja ilm. ke 19.1. mennessä Rauni Virtanen 040

15

Esbo svenska

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590.

Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575.

Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

LEPPÄVAARA

it t n a k i s u m a j i l e t s a Harr tapailevat säveliä

Ke 19.1. alkaen klo 18.30 Perkkaan kappelissa.

Messut ja hartaudet Varttuneen väen messu ja lounas to 13.1. klo 12–14 Leppävaaran kirkossa. Pastori Timo Salo ja diakonissa Taina Rönnholm.

Hiljainen aamurukous pe 14.1. klo 7.45–8.45 KilonRistissä.

Messu ja kirkkokahvit su 16.1. klo 10 Leppävaaran kirkossa.

Liturgi Aija Pöyri, avustava pappi Kirsti Koskela, kanttori Elina Rantamäki. Messun yhteydessä kirkkoherra Kalervo Salo siunaa uudet luottamushenkilöt tehtäviinsä. Myös seurakuntalaisten ompelemat uudet korporaaliliinat siunataan käyttöön.

Messu ja kirkkokahvit su 16.1. klo 12 Karakappelissa. Liturgi Kirsti Koskela ja kanttori Elina Rantamäki.

Arkin aamumessu ke 19.1. klo 8 Lasten kappeli Arkissa. Merja Alanne.

esse

13.1.2011

13.1.2011

13.1.2011

❘

Lisätiedot alla.

523 3380, Kirsti Aamuharju 050 341 6895, alfa.leppavaaranseurakunta@gmail.com. Lisää tietoa tässä lehdessä olevasta yhteisestä ilmoituksesta.

Harrastelijamusikantit tapailevat säveliä Musaryhmä ke 19.1. alkaen klo 18.30 Perkkaan kappelissa. Kaikille soittamisesta innostuneille avoin, ilman esiintymispaineita jammaileva vapaamuotoinen ryhmä kokoontuu yhdessä musisoimaan joka toinen keskiviikko. Tied. Juha-Pekka Rissanen, juha-pekka.rissanen@evl.fi, 040 531 1055.

Arkin paja La 15.1. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa. Askarrellaan ja rakennetaan vekottimia, koruja, käsitöitä tai jotakin aivan muuta. Käytämme pääasiassa kierrätysmateriaaleja. Paja on avoin kaikille kiinnostuneille.

Löytöjä kirpputorilta Tiistaisin ja torstaisin klo 11–14 Leppävaaran kirkon Olotilassa.

Tuotto Mauritanian tyttöjen koulunkäyntiin. Mukavaan vapaaehtoisporukkaan mahtuu mukaan, kysy lisää Riitta Türkmenilta 040 546 5198.

Tuunauspaja Alkaen 20.1. joka toinen torstai klo 15–17 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Voit tulla ompelemaan vanhasta uutta, joko itsellesi tai myytäväksi. Tuotteen voit ostaa itsellesi kirpputorin hintaan.

Vasemman käden maalarit La 22.1. klo 12–17 Perkkaan seurakuntatalolla, Upseerinkatu 5. Ryhmä muodostaa ekspressiivisen maalausryhmän, jonka toimintatavoitteena on maalaamisen kautta antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille ilmaisu. Kevään muut maalauspäivät 12.2., 26.3., 16.4. Ohjaajana toimii Raija Järvimäki. Hinta 15 €/kerta, sis. materiaalit ja välineet. Ilmoittautuminen mielellään viikkoa ennen haluamaasi viikon-

11.30–12.30 Leppävaaran kirkon seurakuntasalissa. Hinta 2 €.

Hyvä Olo - Mielenterveyskuntoutujien avoin keskusteluryhmä alkaen ti 18.1. klo 14.30–15.30 Leppävaaran kirkon Olotilassa.

Tied. diakoni Harriet Lohikari 040 531 1057.

Yksinhuoltajien Olohuone on muuttanut aikaa ja paikkaa!

Kokoonnumme Leppävaaran kirkon Olotilassa torstaisin kello 17.30–19.00 27.1. alkaen joka toinen torstai. Tarjolla pientä suolaista iltapalaa, lastenhoito järjestetty. Lopetamme lyhyeen hartauteen. Tiedustelut diakoni Harriet Lohikari 040 531 1057 ja diakoni Ritva Aarnio 040 513 0867.

loppua Inkeri Juvelalle 040 531 1059 tai inkeri.juvela@evl.fi.

Alakouluikäisten kerhotoimintaa

Ekumeeninen kirkkovaellus

Joissakin kerhoissa on vielä tilaa, kannattaa tiedustella suoraan varhaisnuorisotyönohjaajilta Pirjo Nepali, pirjo.nepali@evl. fi tai Maria Andersson, maria.andersson@evl.fi.

Tanssi- ja liikuntakerho 1–3lk. Ruusutorpan koululla ma klo 17–18.

Askartelukerho 4–6-lk. ti klo 16.30–17.30 Uutussa.

Hengailukerho 4–6-lk. ti 18– 19.30 Nooan Parkissa.

Näytelmäkerho 1–3-lk. ma klo 17.30–18.30 Kilonristissä.

Kokkikerho 1–3-lk. ma klo 17.30–18.30 Lasten kappeli Arkissa ja 4–6-lk ti klo 17.30– 18.30 Leppävaaran kirkossa.

La 22.1. klo 15–20. Klo 15 rukoushetki Leppävaaran helluntaiseurakunta (Vallikallionkuja 1), matkalla rukouspalvelus ortodoksiperheessä, klo 18 rukoushetki Leppävaaran kirkossa (lut. ja angl.), iltatee ja keskustelua.

Tuomasmessu Su 23.1. klo 17 Leppävaaran kirkossa.

Vainojen uhrien muistotilaisuus To 27.1. klo 19 KilonRistissä.

Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri vapautettiin 27.1.1945. Tuo päivä on otettu Euroopassa vainottujen vähemmistöjen muistopäiväksi. KilonRistin tilaisuudessa muistetaan erityisesti natsi-Saksan toimeenpaneman holokaustin uhreja. Puhe JuhaPekka Rissasen, lisäksi kuvia ja musiikkia.

Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

Diakonialounas tiistaisin klo

Oma ryhmä 7–8luokkalaisille tytöille Ryhmä kokoontuu joka toinen torstai, ja tapaaminen kestää pari tuntia. Leivotaan jotain yhdessä ja pohditaan tyttöjen juttuja.

Ryhmästä tulee osallistujien näköinen ja oloinen. Ensimmäinen kerta to 20.1 klo 17.30, lisätiedot www.lenu.fi. Yhteyshenkilö Maria Andersson 050 432 7504, maria.andersson@evl.fi.

Nuoret PePa eli Perjantai Parkki alkaen 21.1. klo 18.30–22 Nooan Parkissa, Lintuvaarantie 21.

LEPPÄVAARA

Uusien luottamushenkilöiden tehtäviin siunaaminen su 16.1. klo 10 Messun yhteydessä Leppävaaran kirkossa.

Kirkkokahvit.

Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Högmässor sö 16.1. kl. 12.15 Esbo domkyrka, Juntumaa, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan. kl. 12 Hagalunds kyrka, Lindqvist, Malmgren. Kyrkkaffe. kl. 16 Köklax kapell, Sandell, Bengts. Kyrkkaffe.

Familjeklubbarna on och fre 9.30–11.30 Mattby kapell. Start 13.1. må 10–11.30 Köklax kapell.

OBS! Ny tid! Start 10.1. ti 9.30–11 Sökö kapell. Start 11.1.

Dagklubbarna i Esboviken, Röda Stugan, Gammelgård och Församlingsgården startar v. 2. Dagklubben i Olars flyttar till Mattby kapell, start 17.1.

Miniorklubbar för 7-12-åringar Kock-klubben start må 31.1 kl.

17 i Karabacka kapell.

Klubb Fisken on 2.2 kl. 17.30 i Gäddviks kapell.

Flick-klubben on 2.2 kl. 17.30 i Köklax kapell.

Tisdaggruppen ti 18.1 kl. 18 i Hagalunds kyrka (Obs! Ny plats).

13.1.2011

Grankulla svenska

K A U N I A I S T E N SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Fredag 14.1 Samtal kring tro kl 10.30 och Förbön och lovsång kl 11 i övre brasrummet. Gruppen samlas varje fredag.

Högmässa Sö 16.1 kl 12 i Grankulla kyrka, provpredikan Ulrik Sandell, Barbro Smeds. Kyrkkaffe i övre salen.

Tisdag 18.1 Pensionärskören kl 13 i nedre salen.

Tisdagsträffen kl 13.30 i övre salen.

Bibelkväll To 20.1 kl 18.30 i Sebastos.

16 esse 16 esse

❘ ❘

13.1.2011

13.1.2011

esse

17

27.11.2008

 Ostetaan

 Vuokrata halutaan

OSTETAAN KUOLINPESIÄ antiikkia, tauluja, huonekaluja, kirjoja, hopeaa, kelloja, koruja, valaisimia, astioita, lasia ym.

Nopea - Luotettava Reilu käteismaksu - Nouto MUISTOJEN BULEVARDI Puh. 0500 60 70 40

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

 Vuokralle tarjotaan Vuokrataan 2h+k Espoosta yhdeksi vuodeksi, kalustettuna. Vuokra 700 e + yhden kuukauden takuu.

Yht.otot: Kuvaja Markku, Siltaniitynkuja 2, 01260 Vantaa.

Hyvä yksiö Matinkylässä 1.2. lähtien luotettavalle vuokralaiselle.

P. 045 264 0770.

Senioreille ­koulutetaan avustajia

Virkakieleen ­vaaditaan kohennusta

Kokkosen–Loukon syytekäsittely siirtyy

HelsinkiMissio kouluttaa Espoossa vapaaehtoisia avustamaan ikäihmisiä arjen asioissa.

Keikka-auttaja voi auttaa lomakkeiden täyttämisessä tai lähteä seuraksi virastoon, lääkäriin tai kauppaan. Myös lampun vaihtaminen ja tietokoneen tai puhelimen käytön opastaminen voivat kuulua avustustehtäviin.

Vapaaehtoinen voi itse valita, milloin ja minne haluaa lähteä keikalle. Koulutukseen osallistuminen ei sido toimintaan.

Miten kirjoitetaan ymmärrettäviä virkatekstejä? Miten viranomaiset tavoittavat ne, joille yleiskielenkin ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia?

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ehdottaa, että seuraavan hallitusohjelman osaksi tulee Virka­k ielen politiikkaohjelma tai virkakielen ­y mmärrettävyyteen kiinnitetään muuten huomiota ­hallitusohjelmaa valmisteltaessa.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii, että hallintolain kielipykälä on viedään käytäntöön.

Pahimmillaan monimutkainen virkakieli on uhka kansalaisten oikeusturvalle ja demokratialle.

Espoon teknisen toimen johtajaa Olavi Loukoa ja eläkkeelle jäänyttä kaupunginjohtajaa Marketta Kokkosta koskevan syytekäsittelyn aloitus siirtyy reilulla viikolla aikataulusyistä. Valmisteluistunto on siirretty torstaille 20.1. kun sen oli alun perin määrä olla 12.1.

Virkarikossyytettä koskeva pääkäsittely pidetään suunnitelmien mukaan helmikuun puoliväliin mennessä. Tarkemmat päivät sovitaan valmistelukäsittelyssä.

Koulutus järjestetään to 3.2. ja ke 9.2. klo 17–20 Leppävaaran kirjaston Akselisalissa, Leppävaarankatu 9, Espoo.

 Koulutusta

 Virkoja avoinna Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on avoinna K A U N I A I S T E N SUOMALAINEN SEURAKUNTA

❘

Seurakuntalaisen saarnakoulutus 29.-30.1.2011 alkaen

Mukana: piispa Irja Askola, Ilkka Puhakka, Päivi Räsänen, Pekka Y. Hiltunen, Leena Kairavuo, Yrjö Rossi, Kaarina Linko, Sami Seppänen, Vihtori Leskelä, Lauri Kemppainen

NUORISODIAKONIN VIRKA

Reilun neljän tuhannen jäsenen seurakunnassamme on yksi diakonin ja yksi nuorisodiakonin virka, jossa puolet työstä on diakoniaa ja toinen puoli nuorisotyötä.

Virassa painottuu diakonian saralla nuorisodiakonia, päihdetyö sekä mielenterveystyö. Nuorisotyössä virkaan kuuluu rippikoulutyötä, isoskoulutusta sekä nuorisotyötä yhdessä seurakuntapastorin ja nuorisotyönohjaajan kanssa.

Pätevyysvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä diakonian virkaan kelpoistava tutkinto. Muodollisen pätevyyden lisäksi arvostamme kykyä ja halua pienen seurakunnan laaja-alaiseen työhön, kokemusta toiminnasta nuorten kanssa sekä halua ja kykyä kehittää seurakuntaelämää yhdessä työtovereiden ja seurakuntalaisten kanssa. Pidämme tärkeänä myös verkkoosaamista.

Viran vaativuusryhmä on 502, peruspalkka 2200,59 euroa. Virka tulee ottaa vastaan 1.3.2011 tai sopimuksen mukaan ja siinä on neljän kuukauden koeaika.

Aiempaan saarnalupatutkintoon pohjautuva koulutus koostuu lähi- ja etäopiskelusta.

Koulutukseen tarvitaan seurakunnan kirkkoherran tai muun papin suositus.

Lähijaksot: 29.-30.1. Matka alkaa, 26.-27.3. Raamattu ja usko, 21.-22.5. Ilmaisutaito, 27.-28.8. Yhteinen ihmisyys, 8.-9.10. Kirkko ja yhteiskunta, 10.-11.12. Tehtävä odottaa

Hinta 420 €. Hinta sisältää opetuksen, ruokailut ja kahvit, kurssimateriaalin ja todistuksen.

Tiedustelut ja ilmoittautuminen: sami.seppanen@laajasalonopisto., p. (09) 621 9000

Sijaiskanttorikoulutus

1.2.-27.5.2011 (ilta- ja etäopiskeluna)

Sielunhoidon syventävä koulutus

sielunhoidon perusteisiin perehtyneille. Tiedustelut: sami.seppanen@laajasalonopisto.

Tiedustelut: Kirkkoherra Mauri Vihko, p. 050 351 7986, mauri.vihko@evl.fi Hakemukset: 26.1. klo 14 mennessä osoitteeseen Kauniaisten suomalainen seurakunta, Kavallintie 3, PL 4, 02701 Kauniainen. Mahdollista haastattelua varten hakijoiden tulee varata kalenteriinsa aika 2.2. klo 15-20.

Kutsu haastatteluun lähetetään 30.1.

 www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas  Hammashoitoa

Nokia Missio

Luterilainen jumalanpalvelus Espoon keskuksen palvelutalon ruokasalissa, Espoonkatu 8, su 16.1. klo 11.00, pyhäkoulu ja kirkkokahvit. Tervetuloa! Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. www.sanastasuunta.net

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Nokia Missio piti ­historiansa ensimmäisen kastejuhlan 30.11.2008 Tampere Areenalla.

Rovasti Kauko Mäen muistoseurat Filadelfiakikossa, Albertinkatu 31

16.1. klo 13.

Kirkkoherra Kalervo Salo ja Matti Latvala.

Kahvitarjoilu seurojen päätyttyä.

Sielunpelastajat Dokumentti maailmanlopun pelosta ja Markku Koiviston unelmasta uuden kirkon, Nokia Mission, rakentamisesta. Dokumenttiprojekti: Sielunpelastajat.

YLE TV2 su 16.1. klo 17.30.

HERÄNNÄISSEURAT

www.laajasalonopisto.

Su 16.1. klo 14 Kotiseurat Raija ja Hannu Kotaviidalla, Kasarminkatu 5 C 15, Lohja. Klo 15 Loviisan siunauskappelissa, Läntinen Harjutie.

Klo 18 Maunulan kirkolla, Metsäpurontie 15, Hki. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ti 18.1. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 19.1. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, Hki. To 20.1. klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11. Kahvit klo 18 Omenan olohuoneen puolella.

 Palveluja tarjotaan

Levy

Ei pubiralleja vaan raikasta musiikkia

 Hautauspalveluja Kotiapu • Hoitopalvelut Hoivapalvelu Elegia Oy Kotiapu • Hoitopalvelut Täyden palvelun toimisto Liisa Kokko 0400 628743

Mustarastas: Murretut värit

sairaanhoitaja Leppävaara puh. 010 76 66610 Tapiola puh. 010 76 66570 niina.holopainen@kotiapu.fi Niina Holopainen 044 303 1306 Tikkurila puh. 010 76 66560 terveydenhoitaja, sairaanhoitaja niina.holopainen@kotiapu.fi Maksuton kartoituskäynti Myyrmäki puh. 010 76 66600 Kotijaensimmäinen hoivapalvelut Kotisairaanhoito niina.holopainen@kotiapu.fi Kerava puh. 010 76 66550 Mahdollisuus kotitalousvähennykseen Koti- ja hoivapalvelut KotijaKotisairaanhoito hoivapalvelut Kotisairaanhoito Mielenterveyskuntoutujien kotiapu Tukihenkilöpalvelu Hyvinkää puh. 010 76 66580 Mielenterveyskuntoutujien kotiapu Tukihenkilöpalvelu (0,0828 €/puh + 0,1199 €/min) Mielenterveyskuntoutujien kotiapu Tukihenkilöpalvelu Kotiapu ja ainen

Velkataakka Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto lupasivat auttaa kongolaiset pois köyhyydestä. Lopputulos: köyhyys lisääntyi.

YLE TV1 ke 19.1. klo 22.

Toinen elämäni Itsemurhayritys, näön menetys, konkurssi. Mistä ihminen saa uusia voimia jatkaa, kun elämä on nollapisteessä? Anne Flinkkilän vieraina Eeva Simons, Maarit Hedman ja Risto Hänninen (­kuvassa).

YLE TV2 su 16.1. klo 21.

Maniaa ja ­masennusta Millaiseksi perheen elämä muuttuu, kun lapsen todetaan sairastavan kaksisuuntaista mielialahäiriötä? Katie Davis tutustuu sairauteen viiden perheen kokemusten kautta.

YLE TV1 ma 17.1. klo 19.

netuin nähtävyys lienee Tyrvään Pyhän Olavin kirkko.

YLE TV2 SUNNUNTAI 16.1.

17.30 Dokumenttiprojekti: Sielunpelastajat. Dokumentti maailmanlopun pelosta ja Markku Koiviston unelmasta uuden kirkon, Nokia Mission, rakentamisesta.

SuomiTV SUNNUNTAI 16.1.

17.00 Sunnuntaikatsaus. Viikoittainen ajankohtaislähetys kuvaa kirkollisen kentän tapahtumia ja ilmiöitä sekä yhteiskunnallisia uutisaiheita kristillisen arvomaailman näkökulmasta.

Uutistarjonta on ekumeenista.

Muut kanavat TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat.

Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat.

Hartaat sävelet Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.30– 18.50. Toiveita voi lähettää osoitteeseen Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sävelet. Ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus.

teneviksi ihan kyllästymiseen asti.

Kliseily on silti varsin totta.

Mollisävelet jakavat paitsi haikeutta, myös iloa. Kansikuva tuo mieleen hilpeällä tavalla rapakon taa muuttavan kulkuriporukan 1800-luvulta. Se poppoo taisi sitten jäädä matkan puoliväliin.

Levyn toteutus ja taso sen sijaan eivät ole puolituisia. Havaitsen edelleen pitäväni Kari Haapalan rauhallisen toteavasta laulu­äänestä. Hän ja Susanna Eronen jakavat lead-vokaalit tasa­ vertaisesti.

Yhtyeen soitto kulkee tasaisen taatusti, joskin se on ehkä piirun verran härmäläistyyppisempää kuin odotin. Levyn tahti on linjakkaan rauhallinen ja miettiväinenkin.

Etevät pelimannit ottavat kuitenkin riittävän usein esiin mandoliinin ja buzukin unohtamatta traditionaalisia puhaltimia. On aivan onnistunut valinta, ettei le-

vyllä ole nopeatempoisia pubiralleja.

Mieleenpainuvimpia tuokioita ovat klassikko Irish Blessingin suomennettu versio, Mua siipeis suojaan kätke (virsi 552) sekä viulisti Laura Airolan novellimainen emigranttiteos Pala sydämestä.

Vihreän saaren kulttuurissa ei uskoa lokeroida omaan karsinaansa. Näin tekee Mustarastaskin. Tämä levy ei ole gospelia, tämä on elämänmakuinen tasokas musiikki­ kokonaisuus.

Niina

w w w. k o t i a p u . f i Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 Luotettavaa kotisiivousta puh. 045 638 5774.

Tapiola­ laisesta ­pesästä kuoriutunut Mustarastas on liverrellyt jo 16 vuotta hengellissävytteistä folkiaan.

Yhtyeen tapa liittää yhteen kansallista sävelperinnettämme ja irlantilaisia sävyjä on hedelmäistä.

Yhdeksäs levy pitää sisällään pitkään yhtyeessä viihtyneiden muusikkojen laulua ja soundeja.

Irlantilaisten ja suomalaisten luonteenpiirteitä on vertailtu yh-

Kun ihminen on niin merkittävä, että jää kuolemansa jälkeen historiaan, menettää hän osan inhimillisyydestään. Hänestä tulee jonkun asian tai ideologian monumentti, hänet nostetaan jalustalle, hänen elämäänsä romantisoidaan.

Siksi onkin helpottavaa saada välillä muistutus siitä, että nämä suurmiehet ja -naiset ovat ihan tavallisia tyyppejä. Hekin ovat olleet välillä kiukkuisia ja epävarmoja, hupsuja ja suloisia. Kuten nyt esimerkiksi nämä peruspulliaiset; Järnefeltin pariskunta.

Eero ja Saimi Järnefeltin kirjeenvaihtoa ja päiväkirjamerkintöjä 1889–1914 on Suomalaisen kir-

jallisuuden seuran kokoama teos taitelija-näyttelijäpariskunnan elämästä.

Järnefeltit olivat aikansa kermaa, kosmopoliitteja ja paitsi kulttuuri-, myös poliittisia vaikuttajia.

Ja ah, kuinka hellyttävän normaalia heidän arkensa kuitenkin oli!

Kirjeissä puhutaan lastenkasvatuksesta ja talon hoidosta, valitetaan, nalkutetaan ja yritetään tehdä kompromisseja.

Eihän merkkihenkilöidenkään jokainen lause voi olla maailmaa mullistavaa, joskus on pakko jakaa pyykkivuoroja.

Tokihan arvoisat Järnefeltit puhuivat keskenään myös kivenkovaa asiaa, punnitsivat suuria ideoita ja ruotivat yhteiskunnan epäkohtia.

Vuoropuhelu inspiroi: arkipälätyksen sijaan keskustelukumppanin voisi yllättää järnefeltimäisellä keskusteluhaasteella.

niina.holopainen@kotiapu.fi Kotiapu ja nen i a m l i ä ja Kotisairaanhoito KotiapuKotija Pyydhoivapalvelut etn n ! i s a u m i l i o t Hoitopalvelut Ppyaylvdeälukar tus ! toi r Hoitopalvelut a k u l e v pal Niina Mielenterveyskuntoutujien kotiapu Tukihenkil Niina

Kotisairaanhoito yydä ilm Hoitopalvelut Ppalvelukartoitus ! ja kotipalvelut

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

TV-ohjelmaa YLE TV1 LAUANTAI 15.1.

11.05 Pisara. Suuresta kertomuksesta.

Uusinta 17.1. klo 13.40.

TORSTAI 20.1.

10.45 Kansallismaisemat: Rautavesi.

Rautaveden maamerkkejä ovat itärannan korkeat vaarat sekä komeilla paikoilla olevat kirkot. Tun-

terveydenhoitaja, sairaanhoitaja

Niina Holopainen 044 303 1306 Hakaniemi puh. 010 76 66500 sairaanhoitaja Töölö puh. 010 76 66530 Niina Holopainen 044 303 1306 terveydenhoitaja, sairaanhoitaja Itäkeskus puh. 010 76 66590 Marko Kokko 0400 628763

 Ilmoitusaineistot

06.15 Aamuhartaus. Past. Suvi-Päivi Koski, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Kasvatusasiain koordinaattori Sirpa Okulov, Ortodoksinen kirkko, Kuopio.

KESKIVIIKKO 19.1.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Khra Armi Rautavuori, Luhtapohja. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Teol. tri Heikki-Tapio Nieminen, Helsinki.

TORSTAI 20.1.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Diakoni Kristiina Huotari, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Toiminnanjoht. Olli Valtonen, Helsinki.

Niina Holopainen 044 303 130

Helsingin kristillinen opisto Kuukiventie 6, 00840 Helsinki, (09) 621 9000

terveydenhoitaja, Kotiapu • Hoitopalvelut mielenterveyshoitaja

Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9

neli Vartiainen lukevat päivän raamatuntekstit.

LAUANTAI 15.1.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Arto Liukko, Baptistikirkko, Vaajakoski. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

12.15 Suoraa puhetta: Jumalaa ei ole!

Tarja Koivumäki väittää: Jumalaa ei ole! Tänään keskustellaan vieraiden ja kuulijoiden kanssa aiheesta: Mitä ateismi on? Vieraina tietokirjailija Jussi K.Niemelä ja uskontotieteen tutkija Ilkka Pyysiäinen. Soita suoraan lähetykseen ja osallistu! 09 144 800, tai yleradio1.fi 18.00 Ehtookelloina Jurvan kirkon kellot.

18.01 Iltahartaus. Kouluttaja, past. Anita Ahtiainen, Helsinki.

SUNNUNTAI 16.1.

09.55 Lahden Salpausselän kirkon kellot kutsuvat.

10.00 Jumalanpalvelus Salpausselän kirkosta. Saarnaajana khra Pentti Keisanen. Liturgina kappalainen Päivi Airas. Kantt., urk. sekä Salpausselän Kirkon kuoron joht. Johanna Torikka. Tekstinlukijoina Ansa Mahkonen ja Antero Helanterä. Virret: 199:1,2; 128:2-4; 330:1-3; 375.

11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkosta Joensuusta. Palveluksen toimittaa khra Iivo Suvanto.

18.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

MAANANTAI 17.1.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Heidi Watia, Jyväskylä. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Tiedottaja Virpi Hyvärinen, Joensuu.

TIISTAI 18.1.

06.05 Hartaita säveliä.

Kotiapu • Hoitopalvelut

Koulutus antaa valmiuksia toimia kanttorin sijaisena seurakunnassa. Kouluttajina mm.

MuM Ruut Kiiski, kanttori Anna Pulli, MuM Matti Vaakanainen, laulaja Annaliisa Pillak.

Pääsykoe 25.1. klo 16 alkaen. Hinta 250 €/kk (sis. opetuksen ja materiaalin) Tiedustelut ja ilmoittautuminen: vihtori.leskela@laajasalonopisto., (09) 6219 0036

22.-23.1.2011 alkaen

Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 13.1.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Khra Kari-Pekka Kinnunen, Vantaa. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Toiminnanjoht. Olli Valtonen, Helsinki.

PERJANTAI 14.1.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Khra Heikki Sariola, Kurikka. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Timo Komulainen ja An-

Mikko Saari

Kirja

Ihan tavalliset ­Järnefeltit

Eero ja Saimi Järnefeltin kirjeenvaihtoa ja päiväkirjamerkintöjä 1889–1914. SKS 2009.

Maria Hakala

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Sohvat, tuolit verhoillaan.

P. 0400 503 179.

Verhoomo Leppänen

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Koti- ja toimistosiivoukset luotettavasti suom. naisyrittäjän toimesta.

Myös ikkunoiden pesut. p. 040 8396912

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

 Kruunupaketti

tavoittaa pk-seudulla lähes puoli miljoonaa lukijaa!

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Alue: Leppävaara

Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä.

Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä.

Teksti-ilmoitusten tilavaraus julkaisupäivää edeltävän viikon tiistaina klo 16.

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 23 %.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 23 %.

Aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. 8050 2327

Kotiapu ja Hoitopalvelut www.esse.fi

Espoon seurakuntasanomat

Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi

Toimittajat (Ulla Lötjönen, virkavapaalla)

Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Merja Räty, p. 020 754 2346 merja.raty@kotimaa.fi Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen

Toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa, p. 020 754 2249 sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Alue: Tapiola, Seurakuntayhtymä

Päätoimittaja Simo Repo, p. 8050 2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä

Katariina Harju, p. 020 754 2225 katariina.harju@kotimaa.fi Alue: Espoonlahti, Olari

Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Paula Kaijanto, p. 020 754 2247 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309

Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361

Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari, pj.,Leppävaara. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Jan Ahonen, Olari.

Jorma Back, Espoonlahti.

Antti Kujanpää, Tuomiokirkkoseurakunta.

Anja-Maija Leppänen, Olari.

Tuija Ora, vpj, Tuomiokirkkoseurakunta.

Tiro Rohkimainen, Kauniainen.

Sari Savela, Tapiola.

Simo Repo, julkaisija.

Mikko Hormio, kustantaja.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310 Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2011

d y y P v

Painos 81 300 kpl 40. vuosikerta Jakelu Itella Oy

18 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

13.1.2011

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

13.1.2011

❘

esse

19

ESPOON SEURAKUNNAT

ELÄMÄNKAARI

16.1.2011 Lehtikirkko Ekumeenisella rukousviikolla vaelletaan

Kirkosta Syrjityn puolella kirkkoon!

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu:

2. sunnuntai ­loppiaisesta

Helmi Olivia Hassi, Vilma Karoliina Hassi, Daniel Benjamin Kattelus, Viola Matilda Lehtimäki, Veikka Sisu Eemeli Perälä, Milea Emilia Karolina Toivanen.

Jeesus ja samarialainen nainen

On helppo liittyä samanhenkisten joukkoon.

Pyhän aihe on Asuinalueetkin arvotetaan, ei vain ympäristön, Jeesus ilmaisee vaan myös asukkaiden aseman mukaan. jumalallisen voimansa Vaikka emme avoimesti näyttäisikään sitä, Ekumeeninen vaellus Espoon keskuksessa

Avioliittoon aikovat: Birgitta Karoliina Lindström ja Hannu Juhani Saranko.

Hautaan siunattu:

Matkallaan Jeesus tuli Sykar-­ nimiseen Samarian kaupunkiin.

Sen lähellä oli maa-alue, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille, ja siellä oli Jaakobin kaivo. Matkasta uupuneena Jeesus istahti kaivolle. Oli keskipäivä, noin kuudes tunti.

Eräs samarialainen nainen tuli noutamaan vettä, ja Jeesus sanoi hänelle: ”Anna minun juoda astiastasi.”

Opetuslapset olivat menneet kaupunkiin ostamaan ruokaa.

Samarialaisnainen sanoi: ”Sinähän olet juutalainen, kuinka sinä pyydät juotavaa samarialaiselta naiselta?” Juutalaiset eivät näet ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa.

Jeesus sanoi naiselle: ”Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.” ”Nainen sanoi: ”Herra, eihän sinulla edes ole astiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sinä lähdevettä ottaisit? Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, jolta olemme saaneet tämän kaivon? Hän joi itse tämän kaivon vettä, ja sitä joivat hänen poikansa ja hänen karjansakin.”

Jeesus vastasi hänelle: ”Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.”

meillä on ennakkoluulomme. Ääritapauksessa

Alttarilla onklo 17–19.30 ke 19.1. työnnämme katseillamme ja eleillämme syrja piiloon ihmiset, joita emme halua kohvihreä ja kaksi kynttilää.

Lähtöliina Trapesasta (Kotikyläntie 5), päättyy Espoonjään tuomiokirkon

srk-talolle kirkkokahveille.

data.

Pyhän tekstit ovat Evankeliumin nainen oli tietoisesti liikkeelPsalmi 105:2–5, 39–42 Ekumeeninen laulun ja rukouksenlä ilta keskipäivän aikaan, jolloin on epätodennä2. Moos. 17:1–6 ke 19.1. klo 19 Espoonlahden kirkossa köisintä kohdata muita ihmisiä. Myös kaivo Ilmestyskirja 22:16–17 oli syrjäinen, toki kylässä olisi ollut toinenkin, suositumpi kaivo.

Johanneksen evankeliumi 4:5–26 Kaivot olivat kylän keskuksia, kohtauspaikLeppävaaran ekumeeninen kirkkovaellus

koja, elämän lähteitä. Sinne Jeesuskin meni jala 22.1. klo 15–20 noissaan, eikä hän nähnyt tarpeelliseksi pitää Lähtö Leppävaaran helluntaiseurakunnasta (Vallikallionkuja 1), etäisyyttä naiseen, jonka kaikki tunsivat, mutpäättyy Leppävaaran kirkolle iltateelle ja keskustelutilaisuuta jonka kanssa ei ollut soveliasta puhua. teen.

Synti ja syrjäytyminen voivat näet tarttua, kukapa haluaisi tulla osallisek-

Rukous

si heikkoon ja halveksittuun. Näytä minulle ystäväsi, niin kerron sinulle milRakas Jumala. lainen olet!

Meidän on välillä vaikea Ekumeeninen kirkkovaellus luottaa sinuun.

Kirkkonummen keskustasta Masalaan Samarialaisten ja juutalaisten välit olivat olleet kauan ongelmalliset. Vihanpito kasvoi välillä konkreettiseen väkivaltaan saakka. Erimielisyyksiä oli etenHaluaisimme olla varmoja la 22.1. klo 13–18 kin teologisista kysymyksistä. ­tulevaisuudesta, Lähtö Pyhän Mikaelin kirkolta, matkalla Itse asiassa juutalainen ei voinut olla missään tekemisissä samarialaisen Karmel-rukoushuoneella luostarissa, eikärukoushetki meidän ole helppoa heittäytyä ja Pokrovankanssa.

Jeesuksen ja naisen keskustelu ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin kiistaääreen. vainpäättyy sinunMasalan varaasi.kirkolle höyryävän keittolautasenkysymyksistä, vaan siitä, mikä on kaikille yhteistä – janosta ja vedestä.

Auta meitä uskomaan, Nainen taisi yllättyä siitä, että hänen kanssaan keskusteltiin ja hänen sanojaan kirkkovaellus ettäEtelä-Espoon koko elämämme on kuunneltiin. Voi vain kuvitella, miten paljon sanoja, kysymyksiä ja tuntemuksu käsissäsi.

23.1. klo 15–20 sinun sia hän oli joutunut pitämään sisällään.

Lähtö Ison Omenan toritasolta, päättyy Tapiolan ort. kirkolle Nyt hänen elämänkohtalonsa ja syntyperänsä eivät tehneetkään kohtaamisAuta meitä luottamaan, iltapalvelukseen ja keskustelutilaisuuteen.

Iltateen talomassa mahdottomaksi. Uudet, lempeät, kiehtovat ja koskettavat tuulet puhalsivat että sinä tänäkin päivänä Sykarin kaivolla. keskustelu ehtoollisesta eri kirkkojen näkökulmista. voit luoda uutta Jumalaa voi rukoilla missä tahansa, Jumalan voi kohdata missä tahansa.

Meillä on ennakkoluulomme, mutta Messiaan aikana tuuli puhaltaa missä se ja antaa lahjoja, tahtoo. joita emme olisi osanneet edes odottaa.

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain evankeliumitekstiin.

Sinua me ylistämme.

Tarkempi ohjelma ja vaellusten vierailukohteet Inkeri Juvela seurakuntien viikkoilmoituksissa ja verkkosivuilla inkeri.juvela@evl.fi Kirjoittaja on Leppävaaran seurakunnan seurakuntapastori. www.espoonseurakunnat.fi.

Hän asuu Leppävaarassa.

Evankeliumi Johanneksen ­mukaan 4:5–14

Alma Maria Kuusimäki 100 v, Inkeri Kormilainen 96 v, Eila Elsa Kaarina Rinne 81 v, Irja Inkeri Helelä 80 v, Veijo Rainer Koskinen 70 v, Pekka Erkki Laukala 67 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Veeti Matias Autere, Aaron Eliel Heittola, Eetu Oskari Jauhiainen, Julius Mikael Karjalainen, Christian Randar Lindholm, Pyry Oskari Nauha, Media Win Taw, Charlotta Hanna Elena Vanamo.

Avioliittoon kuulutetut: Niina Maria Makkonen ja Sami Tapio Eskola.

Hautaan siunattu: Lahja Matilda Malme 96 v, Hilkka Ilona Rissanen 88 v, Aran Heikki Hermanni Rohmi 1 päivän ikäisenä.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Joose Julius Malinen.

Hautaan siunattu: Aune Maria Boström 78 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: Elmo Rudolf Haro, Emilia Ida Amanda Kunnas, Justus Olavi Haaramo, Katariina Amanda Ruhanen, Tuomas Juhani Ristolainen, Hertta Aleksandra Liesirova, Lauri Aatos Eemeli Tiihonen.

Avioliittoon aikovat: Johanna Katariina Kellock ja Panu Hermanni Janhunen.

Hautaan siunattu: Eero Emil Laurila 85 v, Aili Annikki Juvonen 83 v, Arto Gunnari Bollström 51 v, Laura Kaarina Paatsama 50 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu: Veikka Oskari Kauppinen, Iines Airi Elisabet Niemi, Linus Viktor Akseli Rosberg.

Hautaan siunattu: Sirkka Helena Järvinen 83 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: Kukka Emilia Mäkinen, Frida Mathilda Nurmimäki, Arthur Waldemar Grönmark, Stella Emelie Kallis.

Hautaan siunattu: Tommy Caj Erkki Pihlaja 72 v, Ann-Maj Ingemo Nordström 88 v, Ivan Viking Vilhelm Ramstedt 79 v.

ESPOON SEURAKUNNAT

Ristin killan senioripyhä Messu su 16.1. klo 11

ESPOONLAHTI

Raamattua luihin & ytimiin eli...

Aataminaikaisia juttuja TÄHÄN PÄIVÄÄN

Juha Lassila, Jaani Vilkkilä, Katja Kangas & Kappeli Band.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

ESPOONLAHTI

Hautaan siunattu: Taimi Ester Serpola 95 v.

Ekumeeninen laulun ja rukouksen ilta ke 19.1. klo 19 Espoonlahden kirkossa

Otaniemen kappelissa.

tuo kirkkoherra Jouni Turtiainen joka toinen keskiviikko klo 18 Espoonlahden kirkolla.

Ensimmäisen kerran 20.1.

Jukka Granström

Mukana:

Espoon Majakka-seurakunta Tapiolan ortodoksinen kirkko Espoonlahden luterilainen seurakunta

Rukous Jeesus Kristus, Herramme.

Maan päällä ollessasi sinä ilmaisit monin tavoin kirkkautesi.

Elämän arjessa meiltä hämärtyy usein se, että sinä elät ja teet työtäsi meissä ja muissa.

Ravistele meidät hereille Henkesi avulla ja vahvista uskoamme rakkautesi voimaan.

Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti.

Kahdenlaisia matkoja Sen kadunvarsimaiseman muistan yhä, vaikka sil-

mieni näystä on kulunut vuosissa jo mitattava tovi.

Liekö sitä enää edes olemassa muistikuvani kaltaisena?

Satunnaisena turistina Oulussa huomioni kiinnittyy kahteen yritykseen, jotka toimivat vierekkäisissä liikehuoneistoissa: matkatoimisto ja hautaustoimisto.

Niiden rinnakkaiset näyteikkunat hämmentävät, niin kovin erilaisia matkoja ne äkkiseltään kauppaavat – aurinkolomia ja ruumisarkkuja.

Vaan kun tarkemmin ajattelen, ne alkavat tuntua sa-

man alan toimijoilta, joilla on selkeä liikeidea ja työnjako. Toinen myy niitä matkoja, joihin sisältyy myös paluu. Toisen matkat ovat vain yhdensuuntaisia, niitä viimeisiä.

Aurinkomatkoja ja taivasmatkoja.

Erehtyvätkö niiden asiakkaat koskaan ovissa, kyselen mielessäni. Lomatohkeissaan ei aina tule katsoneeksi, mitä ovea tempoo auki, ja surun sumentama mieli voi toimia hyvinkin epätavallisesti. Vaan mitä tapahtuu, jos läheisensä äsken menettänyt eksyykin etelänmatkatiskille ja stressaantunut lomakaipaaja joutuu ruumisarkkuhyllyjen väliin?

Viime kesän helteiden aikaan varasin toiveikkaa-

na talvimatkan Eilatin valoon ja lämpöön. Halusin päästä vaimon kanssa hetkeksi paitsi lomalle Israeliin, myös marraskuun loskaa ja pimeyttä pakoon.

Matka-ajatuksen yllä leijaili kuitenkin varjo pitkin kesää ja syksyä. Ei aurinkovarjo, vaan kuoleman varjo.

Kun lähtöön oli aikaa enää vajaa viikko, jouduin pe-

rumaan sen. Sain kutsun ylemmältä taholta saattamaan elämänsynnyttäjääni hänen taivasmatkalleen.

Aurinkomatka sai tehdä tilaa taivasmatkalle. Nyt tiedän, miten huikeita ja ainutkertaisia maisemia voi nähdä, kokea ja tuntea ilman lentokonetta niiden päivien aikana, kun ollaan vielä maassa, mutta lähellä taivasta.

Vaan näitä retkiä ei voi tilata eikä maksaa ennakkoon.

Alun perin suunnittelemani lento laskeutuu ­Eilatiin

ilman meitä samoihin aikoihin, kun tartun hautaus­ toimiston oven ripaan. Menen ostamaan äidille ­arkkua.

Sisälle astuttuani tuntuu kuin olisin erehtynyt ovesta.

Seppo Laakso seppo.laakso@pp.inet.fi

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

20 esse

❘

13.1.2011

Jyrki J. Kasvin mukaan politiikkaa pitää tehdä tasapainotellen idealismin ja realismin kompromisseissa.

Arvot ennen kaikkea Hyvä poliitikko on Jyrki J. Kasvin mielestä yhtä aikaa idealisti, ­naiivi, narsisti ja realisti. ­Seuraavat kaksi vuotta kansan­ edustaja Kasvi toimii myös ­Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Teksti Jaakko Kaartinen-Koutaniemi Kuva Jukka Granström

J

yrki J. Kasvi (vihreät) sanoo toimivansa politiikassa ennen kaikkea yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edustajana. ”Hyvä poliitikko on idealisti, joka uskoo hyvään ihmisessä, hän on naiivi ja uskoo, että maailmaa voidaan parantaa, ja hän on narsisti, koska uskoo, että juuri hänellä on siihen valmiudet”, sanoo Jyrki J. Kasvi.

Koska maailma ei muutu yhdessä yössä, poliitikon pitää lopulta olla myös realisti. Omat näkökulmat etenevät vain kärsivällisesti ujuttamalla, tekemällä työtä asioiden parissa ja sopivasti mainostamalla. ”Kun järjestelmää ei pysty muuttamaan, se pitää syödä sisältä­ päin”, Kasvi naurahtaa.

Tekniikka on hyvä renki Vuonna 2003, kun Kasvi pääsi eduskuntaan, hänet palkittiin Vuoden nörttinä. Tekniikan tohtori istuu eduskunnassa tulevaisuus­

valiokunnan puheenjohtajana sekä Liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Hän tuntee tietoyhteiskunnan muutenkin kuin juhlapuheissa. ”Itse kyllä yritän kaikin voimin pitää esillä muitakin teemoja kuin teknologiaa. Minä olen ehdottomasti arvopoliitikko”, Kasvi sanoo. ”Teknologia on vain väline niiden tavoitteiden saavuttamiseen, joihin politiikalla pyritään: hyvinvointiin, maailman pelastamiseen ja ihmisten voimaannuttamiseen.”

Arvot, joiden puolesta Jyrki J. Kasvi poliitikkona työskentelee, ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. ”Minä määrittelin asemani niihin jo 12-vuotiaana, eikä sitä ole tarvinnut uusia. Niihin minä suhtaudun edelleen lapsen tunteella.”

rin tietohallinnon ohjauksesta ja viranomaistoiminnan julkisuudesta.

Ensi kuulemalla ei vaikuta arvovetoiselta. Kasvi selkeyttää.

Julkisen tiedon avoimuus auttaa muun muassa puuttumaan epä­ tasa-arvoon ja tietojärjestelmien ohjauksella voidaan säästää satoja miljoonia sosiaali- ja terveyspalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ne taas puolestaan parantavat mahdollisuuksien tasa-arvoa ihmisten välillä. ”Tilanne on se, että Suomessa ja Espoossa palveluja pitää leikata, veroja ja maksuja korottaa tai sitten parantaa tuottavuutta. Se tapahtuu toimintakulttuuria ja järjestelmiä kehittämällä. Mieluiten edistän kolmatta vaihtoehtoa”, Kasvi toteaa.

Politiikkaa hauskasti asiapohjalta

Espoon haasteet yhdenvertaisuudessa

Kasvista on tullut suosittu poliitikko. Hän näyttää hauskasti toisenlaiselta poninhännässään, nenäkkäissä t-paidoissaan ja mustassa stetsonissaan. Hän kertoo diggailevansa animea ja sarjakuvia.

Toisaalta Kasvi bloggaa ja twiittaa järkeviä näkökulmia yhteisistä asioista, jotka hän näyttää hallitsevan.

Värikäs imago yhdistyy lainsäädännölliseen puurtamiseen periaatteiden puolesta.

Parhaana saavutuksenaan Kasvi esimerkiksi pitää osuuttaan parhaillaan valmisteltavaan lainsäädäntöön. Se koskee lakia julkisen sekto-

Kasvin kotikonnut ovat on Laajalahdessa, Otaniemessä ja Tapiolassa. ”Minulla on vahva kaupunginosaidentiteetti siitä vuoden 1983 syyskylmästä aamusta lähtien, jolloin nousin bussista Teknillisen korkeakoulun päärakennuksella.

Ensimmäinen mielenosoitukseni oli Laajalahden kirjaston puolesta.”

Tammikuussa Jyrki J. Kasvi aloitti espoolaisen demokratian huipulla. Seuraavat kaksi vuotta Kasvi toimii kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Ensitoimikseen hän haluaa valtuuston istunnot suorina verkkoon, läpinäkyvyyden nimissä.

Kasvi kannattaa kaupunginosavaltuustojen pohtimista. Esimerkiksi alueiden kaavoituksesta ja lähipalveluista päätetään hänestä jo liian kaukana asukkaista.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat Espoonkin haasteita. ”Espoolla on ollut maantieteellisesti hyvä mäihä ja sitä on osattu hyödyntää. Sittemmin leiviskä on hukattu. Kunnallispolitiikka on kaupunginosien taistelutanner

ja samalla Espoo on pahasti jakautunut hyvinvoinnin suhteen”, Kasvi pohtii. ”Me olemme niin pieni maa, ettei täällä olisi varaa tuupata ketään marginaaliin. Kehitys on ollut huono. Olemme menneet mustavalkoisempaan maailmaan. Se huolestuttaa.”

Sarjassa haastatellaan kaikki Espoon kansanedustajat vaalikausien välillä.

Kirkko kansan ­haltuun Suvaitsevaisuuden puolustajana Jyrki J. Kasvi on tyytyväinen siihen, että kiivas keskustelu seksuaalivähemmistöjen asemasta kirkossa herätti tavallisia ihmisiä äänestämään seurakuntavaaleissa. ”Aiemmin kirkon jäsenistä on äänestänyt kovin epätasapainoinen otos. Syksyn keskustelu näytti kirvoittavan monissa ajatuksen, että hei, otetaan meidän kirkko haltuun”, Kasvi sanoo. ”Se on tervettä kehitystä, sillä kirkko on edelleen keskellä kylää ja merkittävä vaikuttaja.”

Kirkossa aktiivisia vihreitä on viime vuosina hämmentänyt puolueen kanta muun muassa kirkon

ja valtion erottamisesta. Vihreiden puoluekokouksissa on kuultu vahvoja ateistisia äänenpainoja. ”Vihreisiin mahtuu monenlaisia ajatuksia. Puoluekokous tosiaan on tehnyt periaatepäätöksen kirkon ja valtion eron tavoittelemisesta. Toisaalta eduskuntaryhmä ei ole mitenkään vienyt asiaa eteenpäin. Kysymykseen liittyy muutakin kuin periaatteita. Mitenkäs esimerkiksi diakoniatyö sitten rahoitettaisiin?” Kasvi miettii. ”Periaatteen tasolla jotenkuten ymmärrän asian. Onhan koomista, että vaikka olen agnostikko enkä kuulu kirkkoon, minäkin olen säätämässä kirkon lakeja.”