Esse 2011 nro 27 (7 7)

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Espoon seurakuntasanomat



www.esse.fi

27 / 7.7.2011

Espoon keskus on ­mainettaan parempi:

Jani Laukkanen

aina löytyy joku, joka auttaa.

Kristillisyys elää k­ aikkialla, missä ihmiset ovat.

Pääkirjoitus

Terveysasemilla on ­siirrytty omalääkärijärjestelmästä tiimimalliin.

Esineen tarina on puolet sen ­kiinnostavuutta.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

7.7.2011

❘

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

Tiimimalli omalääkärijärjestelmän tilalle

Kolumni

Kirkossa on otettu tavaksi mitata seurakunta-

laisuutta tilastoimalla kävijämääriä ja lukuja.

Espoonkin seurakuntien tulevaisuuskeskustelussa ennustetaan jäsenmäärän vähenemistä, verotulojen supistumista, toimintojen tehostamista, supistamista ja karsimista. Tässä hallinnollisessa tarkastelutavassa puhutaan massoista, ei yksilöistä.

On myös ongelmallista, jos viralliseen seurakuntien järjestämään toimintaan osallistumisesta tehdään pitkälle meneviä synkkiä johtopäätöksiä kristillisyydestä ja hengellisyydestä.

Seurakunnan kannattaisi pikemmin käyttää tarmoaan sen luterilaisen näkemyksen ­välittämiseen, että jokainen seurakuntalainen on riittävä kristitty keskellä omaa elämäänsä.

Kristillisyys elää kaikkialla siellä, missä ihmi-

set ovat. Erityisesti se elää ihmisten välisessä toiminnassa, vuorovaikutuksessa ja ihmissuhteissa.

Seurakunnan jäsenyys, kristillinen elämän­ asenne ja arvot välittyvät työssä, kotona ja vapaalla – eivät vain seurakuntasalissa. ­Juuri arjessaan ihmiset jakavat ilonsa ja surunsa luottaen toisen lähimmäisenrakkauteen ja empatia­k ykyyn.

Seurakuntalaisuus kulkee enemmän ja vähemmän näkyvästi ihmisen mukana hänen oman elämänsä kaikissa erilaisissa rooleissa.

Vanhemmat ja lapset osoittavat avoimesti pyyteetöntä rakkauttaan ja kiintymystään viestittämällä: olet erityinen lahja! Hyvät esimiehet johtavat työntekijälähtöisesti, jokaisen erityislaatuisuutta kunnioittaen ja tasapuolisuutta sekä oikeudenmukaisuutta vaalien – sekin voi

olla kristittynä kilvoittelua. Oma jumalasuhde välittyy ja heijastuu sanoina ja tekoina.

Monet kirkkoon kuuluvat keskustelevat tässä

ajassa rohkeasti siitä, mitä on olla seurakunnan jäsen ja miten se elämässä näyttäytyy – omassa elämässä. Mitä ovat ne hetket, jolloin sydämen täyttää kiitollisuus ja pyhä tuntuu olevan läsnä arjessa, tavallisissa asioissa. Lomallaan rentoutuva seurakuntalainen ei ole rantatuolissaan vähemmän kristitty kuin kirkonpenkissä.

Kansallismaiseman ja luonnossa rauhoittumisen sanotaan olevan suomalaiselle pyhää. ­Sitä ovat myös itsestä ja toisista huolen pitäminen ja ajan rauhoittaminen rakkaimmille.

Minä aion ottaa kesälomalukemiseksi Jaakko Heinimäen ja Hilkka Olkinuoran kirjan P ­ uhetta pyhästä. Se on julkaistu luterilaisen kirkon kolmivuotisen Pyhä-painopisteen ­tueksi. Puheella pyhästä kutsutaan ihan jokaista tavallista arkikristittyä muun muassa vastuulliseen elämäntapaan, luonnolliseen elämänrytmiin ja oman jumalasuhteen äärelle.

Tänä vuonna kirkossa erityisenä teemana on ”häivähdys pyhää”. Missä pyhä piilee ja ­mitä se juuri minulle merkitsee? Tähän kirkon toimintaan on helppo osallistua – tule sinäkin mukaan! Riittää, että on ja ajattelee.

Minna Kaartinen-Koutaniemi Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. minna.kaartinen-koutaniemi@helsinki.fi

Mielikuvien perhe saattaa olla

periespoolainen isä ja äiti, kaksi lasta ja kultainennoutaja. Joillakin perheeseen kuuluu myös lähisuku, englannin kielen ”extended family”, jolla ei suomessa ole kovin hyvää vastinetta. Toisilla taas perhe sisältää hyvin tiukasti vain oman, samassa taloudessa asuvan joukon.

5

Muutama vuosi sitten asuin

mieheni ja lapsieni kanssa Harmoniaksi kutsumassamme kommuunissa, ystäväpariskuntamme ja heidän tyttärensä kanssa yhtenä suurena perheenä. Näiltä vuosilta meille jäi kymmenkunta ”Harmonia-sukulaista”: entisten kanssaasujiemme vanhemmat ja sisarukset omine perheineen. ­Tapasin nämä aikuisiällä adoptoidut perheenjäsenet viimeksi äskettäin kesäisillä syntymäpäiväkahveilla ja mietin, kuinka onnekas olenkaan, kun olen saanut elämääni vuosien varrella oman sukuni lisäksi tämän uuden, laajennettun perheen.

Ennen perheeseen kuului luontevasti monta samalla tilalla

asuvaa sukupolvea. Nykyään perhettä voivat olla yhteiset, meidän ja teidän lapset sekä entiset puolisot uusine kumppaneineen ja jälkikasvuineen. Lapsiperheessä voi olla vain yksi vanhempi tai kaksi samaa sukupuolta olevaa aikuista. Entistä useamman perhe on pariskunta ilman lapsia. ­Perheetön on julma sana. Millainen on yksin asuvan perhe?

Vuosia sinkkuna omassa taloudessaan asunut ystäväni puhuu omista ihmisistä. Näitä ovat rakkaat ja tärkeät ystävät, jotka huolehtivat toisistaan. Heidän kanssaan voi juhlia uutta vuotta, syntymäpäiviä tai pääsiäistä, eivätkä he kaikkoa, jos tarvitaan apua. He ovat ihmisiä, jotka voivat ruokkia kissan, kastella huonekasveja tai tuoda ruokakassin sairastuneelle. Toinen ystävä, jolla lapsuudenperheessä oli vain pikkusiskoja, adoptoi mieheni isoveljekseen.

Psykiatri ja terapeutti Ben Furman lanseerasi aikoinaan aja-

tuksen siitä, että ei ole koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Kenties myös perhettään voi muokata ­itse.

Koskaan ei ole myöhäistä löytää itselleen perhettä, jonka tuntee omakseen, oli se sitten perinteinen ydinperhe, laaja suku tai ystävistä koostuva oma lauma.

Kesällä lapsen kanssa

”Seurakunnan jäsenyys, kristillinen elämän­ asenne ja arvot välittyvät työssä, kotona ja vapaalla – eivät vain seurakuntasalissa.”

Kristel Nyberg kristel@iki.fi Kirjoittaja on Espoon kaupunginosayhdistysten liitto ry:n järjestösihteeri.

Kissanluukku kiinnosti tuomiokirkossa Menemme väärästä portista sisälle, teemme kunniakierroksen hautausmaan kautta, mutta suoriudumme tuomiokirkon ovelle. Lapsi pysähtyy haistelemaan värikkäitä kukkia. Kun avaamme sinisen oven, saavumme valoisaan ja koristeelliseen kirkkoon, joka muistuttaa Lohjan kirkkoa. ”Tämä on kauneinta ja arvokkainta mitä Espoossa on”, oppaanamme toimiva Maija-Liisa Kaistila aloittaa lasten kirkkoesittelyn. Hän kertoo, että kirkkoon tultiin ennen asehuoneen kautta, ja että papilla oli oma ovi, josta pääsi suoraan alttarille. Lapsi kuuntelee hiljaa ja istuu kauniisti. ”Kirkossa oli ennen myös kissanluukku. Tulkaa lapset etsimään sitä”,

Kaistila sanoo – ja pienet tottelevat.

Kannusillan kolli -pehmokissa löytyy ja kaikkia hymyilyttää.

Kun oli päästy liikkumisen makuun, kävi keskittyminen hankalammaksi: lapsi kiinnostuu penkkien ovista ja alkaa heilutella niitä. Levottomuus lisääntyy muillakin penkkiriveillä.

Kaistila tarinoi kirkon tiiliin kuivumisvaiheessa jääneistä kukon, koiran ja lapsen kädenjäljistä, mutta lapset katoavat yksi toisensa perään paikoiltaan ja alkavat pitää omaa kirkkokierrostaan, jossa liikutaan pitkin penkki­ rivejä ja osoitellaan kattomaalauksista erottuvia enkeleitä.

Kaistila esittelee enää vain aikuisista koostuvalle kuulijajoukolleen lei-

jonamaalausta, joka ei näytä leijonalta. ”Täydestä meni, sillä eihän kukaan ollut nähnyt leijonaa”.

Elissa Halén Espoon tuomiokirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko.

Kirkko sijaitsee vanhan Kuninkaantien tuntumassa. Vieressä oli ennen myös purjehduskelpoinen joki ja Kirkkojärvi, joka kuivatettiin 1960-luvulla, jotta alueelle saatiin rakennettua moottoritie.

Kirkkoa esitellään kesäkeskiviikkoisin.

Lapsille suunnattu kierros on 13.7.

Teksti Noora Melaanvuo Kuvat Sirpa Päivinen

E

Omalääkärijärjestel­ mästä on luovuttu Kaikilla Espoon terveysasemilla on kuluneena vuonna siirrytty omalääkärijärjestelmästä tiimimalliin. Ennen yksittäiset lääkärit vastasivat tiettyjen korttelien asukkaista, mutta kiireettömän hoidon saatavuus vaihteli asuinalueittain. Joillakin alueilla homma toimi, mutta toisiin kortteleihin ei edes pystytty nimeämään omalääkäriä.

Nyt terveysasemien tiimit vastaavat isommista alueis­ta yhdessä. Esimerkiksi Espoon keskuksessa Samarian terveysaseman lääkärit hoitavat potilaita kahdessa tiimissä. Tietyn lääkärin paikalla olo ei enää vaikuta ajan saantiin. ”Tiimimalli on tasapuolisempi, mutta annettavat ajat eivät ole lisääntyneet”, ­toteaa vs. osastonhoitaja Kristina Silander Samarian terveysasemalta.

Takaisinsoittojärjestelmä on toinen merkittävä uudistus. Potilas soittaa terveysasemalle kerran ja jättää puhelinnumeronsa automaattiin. Hoitajat soittavat samana työpäivänä takaisin, eikä

esse

3

Espoon yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja vaihtuu ensi vuoden alussa. Tuomiokapituli määräsi vuoden 2012 puheenjohtajaksi tuomiorovasti Antti Kujanpään. Kuluvana vuonna puheenjohtajana on toiminut Tapiolan kirkkoherra Antti Rusama.

Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet ja varapuheenjohtajan valitsee kirkkovaltuusto. Espoon yhteisessä kirkkoneuvostossa on 14 jäsentä. Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana on tuomiokirkkoseurakunnan ­Heikki Sorvari.

Espoossa pyritään ­kehittämään terveys­ palvelujen sujuvuutta. ­Terveyskeskusten ongelma on työvoiman puute:­ ­yksityinen ­sektori ja työ­ terveyshuolto houkuttavat lääkäreitä ja hoitajia enemmän.

spoon kaupungin terveyspalvelujohtajaa, lääkäri Tuula Heinästä harmittaa, että potilailla on välillä vaikeuksia saada aikoja Espoon terveysasemille. ”Jonoja ei pitäisi päästää syntymään. Valvova viranomainen ei anna mahdollisuutta siihen, että potilasta pyydetään soittamaan ensi viikolla. Potilaita joudutaan ottamaan niin sanotulle palvelupyyntölistalle, ja heihin luvataan olla yhteydessä myöhemmin”, hän sanoo ja tähdentää puhuvansa kiireettömistä ajoista. Päivystysajanvaraus on eri juttu. ”Jotkut sairaudet on hoidettava samana päivänä.

Päivystysajat on saatu sujumaan hyvin. Mutta kiireelliset ajatkin ruuhkautuvat, jos kiireettömiä ei ole tarjolla.”

Yksi ongelma terveyskeskuksissa on se, että lääkärien ja hoitajien vakansseihin ei tahdo löytyä riittävästi työvoimaa. Yksityinen sektori ja työterveyshuolto houkuttavat työntekijöitä enemmän.

❘

Kirkkoneuvoston ­puheenjohtaja vaihtuu

Lääkärinajat ovat kortilla

Perhe

Pyhä arki

7.7.2011

Kotikatujen rakentamis­aika­ taulu verkossa

Kesän aikana Espoon terveysasemilla hoidetaan lähinnä kiireellisiä tapauksia.

potilaan tarvitse roikkua puhelinjonoissa.

Sähköisiä palveluja käytössä Viime vuosina perinteisen terveyskeskustyön rinnalle on kehitelty sähköisiä palvelujärjestelmiä. Muutama tuhat espoolaista on ­tehnyt sopimuksen sähköisestä asioin­nista. He pääsevät verkkopankkitunnuksilla katselemaan tietoja diagnooseistaan, hoitosuunnitelmistaan, lääkkeistään ja ­laboratoriotuloksistaan. ”Työikäisen väestön määrä vähenee, ja meillä on paineita panostaa vanhusten huoltoon. Sähköiset järjestelmät ovat osa sosiaali- ja terveystoimen selviytymisstrategiaa”, Heinänen sanoo.

Sähköisen järjestelmän kautta voi lähettää kysymyksiä hoitohenkilökunnalle. Varsinaiset tutkimukset ja syvällistä perehtymistä vaativat, monitahoiset kysymykset on säästettävä vastaanotolle, mutta tavanomaisiin, terveyttä koskeviin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa sähköisesti.

Ajanvarausta ei toistaiseksi pysty hoitamaan netissä.

Silander pitää sähköisiä palveluja periaatteessa hyvänä ajatuksena. Käytännössä uusia toimintatapoja on hiottava, koska lääkäreillä on vaikeuksia löytää aikaa viesteihin vastaamiseen.

Kesällä annetaan ­akuuttiaikoja Pienet terveysasemat sulkevat ovensa juhannuksena ja ovat kiinni elokuun puoliväliin; päivystykset hoidetaan suuremmilla terveysasemilla.

Lääkärin aikoja tarjotaan lähinnä akuutteihin vaivoihin.

Isovanhemmat Ritva ja Toivo Valtari lähtivät mukaan terveyskeskusreissulle, kun sekä 9-vuotiaan Artun että hänen äitinsä Marika Ypyä-Valtarin täytyi käydä lääkärissä.Valtarit eivät ole toistaiseksi käyttäneet sähköisiä palveluja, mutta heidän mielestään idea on hyvä.

Osastonhoitaja Kristina Silander kertoo, että kesällä pikkutapaturmat, haavat ja vatsataudit ovat tavallisia syitä terveysasemalle tuloon.

Kiireettömiin asioihin, kuten pitkäaikaissairauksien vuosikontrolleihin, todistusten kirjoittamisiin, luomenpoistoihin, ehkäisyneuvontaan sekä uusien matkustusrokotteiden aloittamiseen, saa aikoja vasta syksylle.

Silander kertoo, että yleisimpiä tulosyitä kesällä ovat pikkutapaturmat, haavat, murtumat ja vatsataudit. Helteillä vanhuksia voi näkyä vähän normaalia enemmän.

Heinäsen mukaan kesistä on yleensä selvitty hyvin supistetusta toiminnasta huolimatta. ”Espoolaiset lomailevat muualla ja hoitavat kiireettömiä asioita muulloin kuin heinäkuussa. Elokuussa voi kysyntää taas tulla enemmän kuin aikoja on tarjolla.

Silloin ihmiset palaavat lomilta ja koulut alkavat”, Heinänen sanoo.

la ajan 9-vuotiaalle pojalleen Artulle, jota kiusasivat äkilliset allergiaoireet. Isovanhemmat Ritva ja Toivo Valtari olivat lähteneet terveyskeskukseen mukaan, koska äidilläkin oli asiaa lääkäriin.

Itselleen Ypyä-Valtari ei saanut etukäteen aikaa puhelimessa, mutta paikan päällä hän pääsi päivystysvastaanoton kautta sisään lähes välittömästi. ”Joskus olen odottanut parikin tuntia”, hän kertoi.

Päivystyksessä poik­ keuksellisen rauhallista Samaria on yksi niistä terveys­ asemista, jotka ovat auki läpi

kesän. Kesäkuukausien aikana Samariassa huolehditaan myös kiinni olevan Kalajärven terveysaseman potilaista, mikä tarkoittaa 10 000 potentiaalisen asiakkaan lisäystä normaaliin verrattuna.

Päivystysaikojen saaminen ei tuottanut Samariassa ongelmia juhannuksen jälkeisinä päivinä. ”Oli jopa poikkeuksellisen rauhallista”, Kristina Silander sanoo.

Hän arvelee, ettei tilanne pysy koko kesää samanlaisena.

Lääkärin vastaanotolle pääsyä odottanut 27-vuotias mies kertoi, että hän oli ottanut yhteyttä terveysasemalle heti aamulla. ”Minulle soitettiin takaisin jo viiden minuutin päästä”, hän sanoi.

Potilas kuulee puhelimessa arvion, kuinka nopeasti hoitajat soittaisivat takaisin.

Miespotilaan mukaan arvio ei aina pidä täysin paikkaansa, mutta tällä kerralla kaikki sujui nopeasti.

Myös Marika Ypyä-­ Valtari oli saanut soittamal-

Vinkkejä ­helteiden ­varalle: ✹ Huolehdi riittävästä

nesteytyksestä, älä unohda suoloja. ✹ Vältä keskipäivän ­aurinkoa. ✹ Suojaudu auringolta ja hakeudu varjoon. ✹ Pukeudu kevyesti ja huolehdi viilennyksestä.

Kaupungin verkkosivulle espoo.fi/kotikadut on avattu Kotikadut kuntoon -hankkeen palvelu, josta voi nähdä pientaloalueiden vielä rakentamatta olevien katujen rakentamissaikataulun.

Palvelussa kartalla näkyvät vielä rakentamattomat kotikadut ja niiden arvioitu rakentamisajankohta. Kunkin kadun tavoiteltu rakentamisajankohta perustuu pisteytyk­ seen. Katujen pisteytykseen vaikuttavat muun muassa tieluokka, alueen asukastiheys, joukkoliikennereitit, koulujen läheisyys ja kaduista jätetyt palautteet.

Kaupungin teknisen keskuksen panostusta kotikatujen rakentamiseen kutsutaan Kotikadut kuntoon -hankkeeksi. Nykyisellä rakentamisvauhdilla kadut valmistuvat vuonna 2022.

Hallitus haluaa ­parantaa virkakieltä Uusi hallitus on sitoutunut virkakielen parantamiseen.

Hallitusohjelmaan sisältyy toimintaohjelma lainsäädännön, viranomaisviestinnän ja asioinnin kielen kehittämiseksi.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus arvioi, että virkakielen toimintaohjelmalla voidaan vaikuttaa hyvän kielenkäytön esteisiin viranomaistyössä.

Vuodesta 2004 voimassa olleen hallintolain mukaan viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tähän mennessä lailla ei ole ollut toivottua vaikutusta, sillä laki ei ole velvoittanut virkakielen parantamistoimiin.

4

esse

❘

7.7.2011

Lyhyesti Yhteiset toiminta­ tavat kelpaavat kristityille Yli 90 prosenttia maailman kristityistä hyväksyi yhteisen suosituksen kristillisen uskon todistamistavoista. Suositus julkaistiin Sveitsissä 28. kesäkuuta.

Kristillinen todistus moniuskontoisessa maailmassa -niminen asiakirja antaa käytännön menettelytapasuosituksia kristillistä elämää ja todistusta varten.

Suositus kehottaa kristittyjä toimimaan lähimmäisenrakkauden, oikeudenmukaisuuden, uskonnonvapauden ja ihmisarvon mukaisesti.

Paavillinen uskontojen välisen dialogin neuvosto, Kirkkojen maailmanneuvosto ja Maail­man Evankelinen Allianssi valmistelivat asiakirjaa viisi vuotta.

Kampin hiljentymis­ kappeli on osa ­designpääkaupunkia Helsingin Narinkkatorille kohoava Kampin hiljentymiskappeli on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa. ”Kappelissa yhdistyvät monet designpääkaupungin teemat: kaupunkikuvan parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen muotoilun avulla, uusi idea eli hiljaisuuden tila keskellä kiireisintä kaupunkia sekä kestävä kehitys kappelin rakennusmateriaaleissa ja rakennustavoissa”, sanoo World Design Capital Helsinki 2012 johtaja Pekka Timonen.

Kappelissa ei ole tarkoitus järjestää varsinaisia jumalanpalveluksia tai seurakunnallisia toimituksia.

Hiljentymistä tuetaan pienimuotoisilla tilaisuuksilla.

Keskustelua varten kappelissa tulee päivystämään Helsingin seurakuntien sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston työntekijöitä.

Pyhiinvaellus pitää suosionsa Pyhiinvaellukset ovat edelleen suosittuja. Suomessa Pyhän Jaakon kirkko Rengossa on keskiaikaisen pyhiinvaellusreitin, Jaakontien, pohjoisin päätepiste.

Jaakon vaellus järjestetään 25. heinäkuuta Rengossa Hattulan Vuohiniemen kappelilta Pyhän Jaakon kirkkoon.

Myös Espoossa voi osallistua kesällä pyhiinvaellukseen.

Sunnuntaina 7. elokuuta järjestetään ekumeeninen pyhiinvaellus. Lähtöpaikka on Karmeliittaluostari Myllyjärventiellä ja päätepiste Olarin kappeli.

Uutiset

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Sinilevä huolettaa terveystarkastajia Espoolainen voi nauttia kotikaupungin kesätapahtumissa tarjolla olevasta ruoasta ja juomasta melko huoletta. Sen sijaan uimavesien laadunvalvonta työllistää espoolaisia terveystarkastajia.

Helle hellii taas kesän messuilla ja festivaaleilla kävijää, mutta jatkuvat ruokaepidemia-uutiset saavat epäilemään, uskaltaako torilta tai tapahtumista lainkaan enää ostaa suuhunpantavaa. ”Kyllä uskaltaa”, sanoo terveysinsinööri Liisa Keisteri Espoon seudun ympäristöterveydenhuollosta. ”Espoon alueen ulkomyyntipaikkojen tai kesätapahtumien terveystarkastuksissa havaitaan melko vähän puutteita.”

Kaikista tapahtumista on tehtävä ilmoitus terveysviranomaisille, ja terveystarkastajat käyvät isoissa kesätapahtumissa ja markkinoilla tarkastamassa, että kylmäsäilytys on kunnossa

Hannele Koskinen

myös kotikeittiössä”, Keisteri muistuttaa.

Ruoan ja juomien ulkomyynti on vain pieni osa

ympäristöstä aiheutuvilta terveysriskeiltä. ”Kesäisin ­espoolaisia kiinnostaa kuitenkin erityisesti uimarantojen veden kunto. Valtaosa puhelinpalveluumme kesällä tulevista puheluista koskee sini­levää.”

Huoli ei ole aiheeton: ­sinilevätilanne merenrannoilla saattaa tänä vuonna muodostua edellisiä vuosia pahemmaksi.

Espoossa ja Kirkkonummella on 35 yleistä uimarantaa, joista kaikista otetaan vesinäytteitä uimakaudella säännöllisesti. Uima­vesien levätilannetta voi seurata kaupungin ympäristöterveyshuollon sivuilla, osoitteessa www.espoo.fi/ymparistoterveys – Uimavesien valvonta.

kaupungin terveysviranomaisten työsarkaa, sillä Espoon ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on suojata ihmisiä kaikilta

lisääntynyt”, kertoo elintarvikeapua Espoon keskuksessa Pappilantiellä arkipäivisin ympäri vuoden jakavan Hyvä arki -järjestön toiminnanjohtaja Hannu Hätönen. ”Ruokaa jonottaa päivittäin 200–250 ihmistä. ­Kesällä jonojen pituudessa on enemmän vaihtelua kuin talvella. ” Avuntarpeen lisääntymisen

on huomannut myös toisen Espoon keskustassa ruokaa

pitkälti vapaaehtoisvoimin jakavan järjestön, Mannaapu ry:n, toiminnanjohtaja Liisa Aalto. ”Ruoka-apua saa hakea kerran viikossa, ja suurin osa asiakkaista käy kerran viikossa Hyvässä arjessa ja toisen kerran meillä. Viime vuonna yritimme pitää kesätauon, mutta se ei onnistunut: Hyvä arki ei yksinään pystynyt hoitamaan ruoanjakelua, koska sillä ei toistaiseksi ole omia kylmätiloja.”

Seurakunnista ruoanjakelua järjestää Espoonlahti. Sen ruoanjakelu on auki päivittäin aamuyhdeksästä alkaen, myös kesällä. Ruokaa jaetaan myös Leppä­ vaarassa sijaitsevalla Raitin pysäkillä tiistaisin kello 10–12.

Vaikka seurakuntien diakonialounaat ovat yleensä maksullisia, ne ovat monelle tärkeitä yhteisöllisyytensä vuoksi.

”Monen edullista lounasta kaipaavan elämäntilanne on hyvin vaikea, ja siksi seura ja tuki ovat tarpeen”, ­sanoo Olarin seurakunnan vs. diakoni Maria Vilja.

Myös diakonialounaiden kesätauon aikana Espoossa pääsee syömään seurassa edullisesti: Hyvä arki järjestää aamiaisia arkipäivinä ja Raitin pysäkillä nautitaan lounasta keskiviikkoisin.

Laura Kimari

Kyytöt hoitavat maisemaa Laajalahdella Itäsuomenkarja eli kyytöt ovat ihastuttaneet ja ­herättäneet mielenkiintoa espoolaisilla pelloilla.

Laajalahdella, Otaniemessä ja Kauklahdessa laiduntavat lehmät eivät ole vain koristeena ja ihmisten ilona: niillä on tärkeä tehtävä tehtävä perinnemaiseman hoitajina.

Kyyttökarjan koti on Raa-

seporissa, Bovikin tilalla.

Tilan omistajat, Ülle ja Sebastian Nurmi ovat ottaneet asiak­seen arvokkaan maa­t iaislehmärodun ja sen geeni­perimän säilyttämisen.

Nurmi kertoo olevansa myyty mies kyyttöjen edessä: hän kuvaa niitä viisaiksi, persoonallisiksi ja lempeiksi, mutta muistuttaa, että laumaan aina mahtuu myös oman tiensä kulkijoi-

ta. Laaja­lahdessa ja Kauklahdessa laiduntavat lehmät, sonnipoikien paikka on Otaniemessä. ”Ihmiset ovat suhtautuneet laumoihin todella hienosti ja lähestyneet niitä eläinten ehdoilla”, Sebastian Nurmi sanoo.

Lehmät ovat laitumella niin kauan kuin ruokaa riittää; näillä näkymin elokuun loppupuolelle. Ne syövät ruohoa ja juovat merivettä, mutta saavat tarvittaessa makeaa vettä juoma-­ automaatista. Laitumet on aidattu sähköaidoilla.

Villa Elfvikin luontotalosta muistutetaan, että luonnonsuojelualueilla on lupa liikkua vain merkittyjä polkuja pitkin.

Hannele Koskinen

Sebastian Nurmi

❘

esse

5

Viikon kasvo Tällä palstalla esitellään henkilöitä, jotka toimivat vapaaehtoistehtävissä eri seurakunnissa.

Ehdota haastateltavia: esse.toimitus@kotimaa.fi.

Hyvät mielipide­kirjoittajat! Essen Lukijoilta-palstalla julkaistaan korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipide­ kirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi. Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana ­yhteystietosi toimituksen tietoon.

Kysymyksiä Esselle Minulla on edessäni Esse 24. Olen hämmästynyt siitä, että lehdessä ei missään kohdassa mainita Jeesuksesta mitään. Muutama viikko sitten tilanne oli aivan sama.

Ihmetyttää myös se, että eräissä numeroissa jopa aukeaman verran käsiteltiin Raamatun sanomaa toimittajan asiantuntemuksen ja tiedon puuttuessa ajattelemattomasti ja monia loukkaavasti. Seurakuntien tapahtumista lehti kertoo erittäin hyvin ja tarkasti, siitä kiitos, mutta hengellinen sanoma on heikoissa kantimissa.

Raamatussa sanotaan että usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen

Kristuksen Sanan kautta. Kysynkin vastuuhenkilöiltä, miksi laajalevikkisessä Essessä on kaikkea muuta, mitä kaikki maalliset lehdetkin kirjoittavat, mutta ei Kristuksen Sanaa?

Keskusteltuani monien seurakuntalaisten kanssa tilanteesta olen kuullut, että lukijat kaipaavat evankeliointia ja uskonsa vahvistusta.

Eikö Espoosta enää löydy kirjoittajia, jotka eivät häpeä Jeesusta ja hänen opetustaan eikä myöskään kirkasta pelastuksen sanomaa?

Liberalisoituminen ja mairittelu lehdessä ei ole tuonut kirkon penkkeihin lisää kuulijoita, vaan kato

on ollut huolestuttava. Siellä, missä evankeliumia avoimesti julistetaan, on herätys tosiasia.

Voisivatko lehden luottamushenkilöt ja kirjoittajat lähteä kulkemaan apostolien jalanjälkiä rohkeasti julistaen, kirkosta piittaamattomien ihmisten mielipiteistä ja suosiosta välittämättä?

Odotan ja moni muukin odottaa luottamushenkilöiden ja toimituksen vastuksia.

Valto Meriläinen Espoon tuomiokirkkoseurakunta Suvelan alueneuvosto puheenjohtaja

Pääkaupunkiseudun missiosta

Leipäjonot eivät lyhene kesällä Kesällä Espoon seurakuntien viikoittaisissa diakoniaruokailuissa on tauko. Nälässä espoolaisen ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä diakoniatyö auttaa tarvitsevia kesälläkin ja ilmaista ruokaa jaetaan jossakin puolella kaupunkia kuutena päivänä viikossa.

Leipäjonot näyttävät tulleen suomalaiseen yhteiskuntaan jäädäkseen, myös Espoossa. ”Tänä ja viime vuonna ruoka-avun tarve on selvästi

7.7.2011

Mielipide

Laura Kimari

ja käsienpesumahdollisuudet riittävät. ”Helteellä kylmäketjusta ja hygieniasta on pidettävä erityisen tarkkaa huolta

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Medialähetysjärjestö IRR-TV on käynnistänyt ensimmäisen missionsa Suomessa pääkaupunkiseudulle syksyllä 2011. Kyseiset Missiot Venäjän, Intian, Nepalin ja Israelin suurkaupungeissa ovat tavoittaneet miljoonia ihmisiä ja kutsuneet heitä Jumalan yhteyteen ja muutokseen elämässään mediassa julistetun evankeliumin kautta.

Nyt kun meidän evankelisluterilainen kirkkomme kamppailee irtautuvista jäsenistään, herää kysymys, kuinka sillä on varaa jäädä mission ulkopuolelle. Paras keino sitouttaa ihmiset seurakuntiin on

evankeliumin julistaminen niin, että se koskettaa ja saa heidät kääntymään Jumalan puoleen.

Kuinka monta tsunamia, tornadoa, tulvaa ja tulivuorenpurkausta tarvitaan ennen kuin aikamme ihminen nöyrtyy ja tajuaa, että meidän ainoa turvamme on ikiaikojen Jumalassa, joka armossaan lähestyy meitä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa?

Nyt tarvitaan missiota pääkaupunkiseudulla. Sen onnistumiseksi mukaan tarvitaan kaikki alueen seurakunnat ja naapuritkin. Niiden tulee valmistautua ottamaan vastaan evankeliumin koskettamat

ihmiset, jotka etsivät muutosta elämäänsä.

Tässä on mahdollisuus kokea kauan kaivattu herätys, joka sitten voi levitä koko maahamme. Lähtekäämme nyt kaikki kristityt yhdessä mukaan ja alkakaamme rukoilla tämän Mission puolesta. Uskon, että se on Jumalan tahdon mukaista, sillä me suomalaisetkin olemme Hänelle todella rakkaita. Meidänkin puolestamme Hän on uhrannut rakkaan Poikansa. Toivottavasti se ei jää turhaksi.

Jos luterilaiset seurakunnat jäisivät yhteistyöstä pois, ohjattaisiin kyselijät automaattisesti vapaiden suuntien seurakuntiin. Onko väkikadosta kärsivällä luterilaisella kirkolla varaa olla huomioimatta näitä Jumalaa etsiviä ihmisiä? Espoonlahden seurakunnan jäseninä olemme ylpeitä siitä, että seurakuntamme on mukana missiossa. Toivomme muidenkin luterilaisten seurakuntien vielä huomaavan tämän mahdollisuuden

Jeesus oli lempeä, mutta jyrkkä.

Kristillisen esikuvamme mukaisesti piispa Askolan olisi ollut paikallaan sanoa, ettei kirkon tiloja lainata toisuskoisille.

Siinä piispa Askola on oikeassa, etteivät muslimit ole vihollisia: islamilaiselta yhdyskunnalta tullut aloite luterilaisten ja musliminuorten kohtaamisille on kannatettava asia. Kilpailijoita ja siten vastapooleja kristityt ja muslimit kuitenkin väistämättä ovat. Islaminuskoisten osuus Euroopassa kasvaa jatkuvasti kristittyjen osuuden huvetessa, eikä kehityskululle näy loppua.

Äidinkielenopettaja Tiina Joenpellon kuva komeilee vapaaehtoistyötä esittelevässä näyttelyssä, joka kiertää eri puolilla Espoota. Joenpelto kertoo poseeranneensa kameran edessä Leppävaaran seurakunnan pyynnöstä. ”En koe itseäni vapaaehtoistyön sankariksi. Jollakin tavalla vapaaehtoistyö on palvellut itseäni”, miettii vuosia oman seurakuntansa vapaaehtoistehtävissä toiminut Joenpelto.

Kun kuopus oli pieni, perhekerhon vetäminen tarjosi mukavaa puuhailua lastenhoidon rinnalle. Myöhemmin Joenpelto piti kirjallisuuspiiriä. Äidinkielenopettajana hänen oli helppo jakaa kirjallisuustietämystä piiriläisille. Kuuden vuoden jälkeen alkoi kuitenkin tuntua, että päivätyö ja harrastus muistuttivat liikaa toisiaan. Oli aika tehdä jotakin muuta.

Messuavustajana Joenpelto on viihtynyt kymmenisen vuotta.

Hän lukee jumalanpalveluksissa tekstejä ja jakaa ehtoollisviiniä.

Vapaaehtoistyöhön lähteminen sopii Joenpellon mielestä ­kenelle vain, jolle löytyy sopiva tehtävä. ”Minulle tekstien lukeminen on luontevaa, mutta monelle se ei välttämättä olisi. Asioita ei voi tehdä vasten mieltä. Itseäni ei saisi kutomaan sukkia lähetyspiiriin.”

Teksti Noora Melaanvuo Kuva Jukka Granström

Kysy papilta

tavoittaa kyseleviä ja etsiviä ihmisiä.

Seurakuntien aktiiveissa on monia, jotka kertovat, että ovat löytäneet seurakuntayhteyden muutama vuosikymmen sitten pidetyssä Tässä elämä -kampanjassa. Se näyttää poikineen paljon siunausta ihmisten ja seurakuntien elämään. Eikö näin voisi tapahtua vielä tänäänkin?

Elina Jussila Tuula Tapanainen

Toisuskoisille nöyristely ei sovi kristillisyyteen Piispa Irja Askola oli liikuttunut saadessaan seurata kutsuvieraana Suomen islamilaisen yhdyskunnan miesten rukoushetkeä huoneen perältä (HS 24.6.). Tuleeko kristityn ottaa tällainen normaali ihmisten välinen kanssakäyminen ja uskontojen välinen vuoropuhelu ”suurena luottamuksen osoituksena”? Nöyristelevällä asenteella vahvistetaan väistämättä tois­uskoisten identiteettiä. Kristinuskon näkökulmasta Mohammed on eräs väärä profeetta.

Tapaamisessa islamilaisen yhdyskunnan jäsenet valittelivat piispalle tilojensa riittämättömyyttä.

Luonteva vapaaehtoistehtävä löytyi

”Vapaaehtoistyö on palvellut itseäni.”

Kari Jutila

Missio kutsuu seurakuntayhteyteen Essessä 24 Vantaan Tulkaa kaikki -liike ei suosittele luterilaisten seurakuntien osallistumista syksyllä järjestettävään pääkaupunkimissioon. Perusteluna on se, että mission taustayhteisöt suosittelevat ei-heteroseksuaaleille ”eheytymistä”.

Tuntuu siltä, että nyt katsotaan yhtä puuta eikä nähdä koko metsää.

Missioiden tarkoituksena on kutsua etsiviä ihmisiä Jumalan tuntemiseen ja seurakuntayhteyteen.

Tiina Joenpelto, Leppävaara

Homoseksuaalien oikeuksia puolustavan piispan on syytä olla jyrkkä myös tasa-arvoasioissa.

Jos on ihastuksissaan saadessaan naisena seurata muslimimiesten rukoushetkeä, mutta jos samalla ruoskii oman uskontonsa konservatiiveja naispappeuden vastustamisesta, on toiminta ristiriitaista.

Mitä Jeesus olisi tällaisesta tuumannut?

Henna Kajava

Tapiolan seurakuntapastori Arto Vallivirta vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Kysy mitä vain maan ja tavaan väliltä, nimellä tai nimimerkillä: esse.toimitus@kotimaa.fi, aihekenttään otsikko ”Kysy papilta”.

? ??

Kirkkoviiniä kotiaterialla?

Voiko kuka tahansa ostaa Alkosta viiniä, jota käytetään ehtoollisviininä?

Täsmälleen samannäköistä pulloa, jonka etiketissä lukee ”Kirkko­ viini”, ei voi ostaa, mutta täysin vastaavaa viiniä kyllä. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa useimmin käytettävä ehtoollisviini on ­espanjalaista makeaa ja vahvaa Malaga-tyyppistä jälkiruokaviiniä. Tällaisilla tuntomerkeillä Alkostakin vastaavaa viiniä voi tiedustella.

Ehtoollisella voidaan käyttää aivan mitä tahansa viiniä. Rajoituksena on, että sen täytyy olla Jeesuksen asetuksen mukaisesti ­oikeaa viiniä, eli viinirypäleistä käymisteitse valmistettua. Viini voi olla ­puna- tai valkoviiniä. Suomessa on totuttu punaviiniin, mutta ­Euroopassa käytetään varsin yleisesti myös valkoviiniä.

6

esse

❘

tavataan

7.7.2011

ISRAEL

Tee elämäsi matka

esse.tavataan@kotimaa.fi

Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa.fi viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina. Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan. Tapahtumatiedot ovat myös netissä osoitteessa www.espoolaiset.fi.

7.7.2011

Näyttelyt La 9.7. asti Jorvin sairaalan

pääaulassa (Turuntie 150) on esillä Marina Tabellin ja Taina Kukkosen maalauksia ja vitriinissä Marina Tabellin posliinitöitä Kaksi lyyliä, kaksi tyyliä -näyttelyssä.

Su 17.7. asti Galleria Aarnis-

Kirkoissa soi To 7.7. klo 21 Espoon tuomio-

Valitse rentouttava rantaloma Eilatissa tai historiallinen Israelin kiertomatka. Lennämme Israeliin viikottain 27.10.-5.1. ja 16.2.-29.3.

Eilat 599 € Israelin kiertomatka 1399 € Israel-Jordania kiertomatka 1499 € Hinta 1 vk alk/hlö (kiertomatkat 8 pv). Palvelumaksu 12e/varaus

kirkossa (Kirkkopuisto 5) Urkuyö ja aaria -sarjassa Unkarilainen aariakylpy -konsertti, jossa esitetään valikoima kaikkien aikojen kauneimpia oopperaaarioita. Andrea Rost, sopraano ja Hans-Otto Ehrström, piano.

Liput 13–21 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi ja tuntia ennen ovelta.

Su 10.7. klo 19 Espoon tuo-

miokirkossa (Kirkkopuisto 5) Suvisunnuntain iltamusiikkia -sarjassa Ilon ja kaipuun kyyneleitä. Jyrki Myllärinen, kitara ja Luciano Carotenuto, flauto.

Ti 12.7. klo 12 Tapiolan kirkos-

www.lomamatkat.fi – netistä ilman palvelumaksua! Puhelinmyynti 020 120 4100 (ma-pe 8-18, la ja su 10-14), Matka-Vekan toimistot ja valtuutetut jälleenmyyjät

sa (Kirkkopolku 6) Musiikkia puolen päivän aikaan -konsertissa esiintyvät Ville Urponen ja Risto-Matti Marin, urut.

Ke 13.7. klo 12 Leppävaaran

LKV Kiinteistönvälitystä?

Kun myyt, ja haluat hyvää sekä edullista välityspalvelua, soita meille!

Arviokäynti 0€, kesän välityspalkkiotarjous! alk. 2,49 % +alv.

puh. 09 4444 90

kirkossa (Veräjäkallionkatu 2) on Soiva kesäkahvila -konsertti, jossa esiintyvät Elina Rantamäki, sopraano ja Mikko Haapa­ niemi, piano.

info@realis.fi | www.realis.fi | Ruoholahdenkatu 6, 00180 Helsinki

sa Weegeellä (Ahertajantie 5) Juhani Tuomisen näyttely Murat II:n türbe ja muita maalauksia.

Avoinna ti, to–pe klo 11–18, ke klo 11–20 ja la–su klo 11–17.

Su 31.7. asti Tapiolan kirkon

aulassa (Kirkkopolku 6) on esillä Maarit Oksanen-Biarowskyn teoksia Elävät muistot -näyttelyssä. Avoinna ma–pe klo 8–21 ja la–su klo 8–17.

Su 20.11. asti Kamussa Weegeellä (Ahertajantie 5) Intohimona keräily -näyttelyssä aarteita Lauri ja Lasse Reitzin säätiön museon kokoelmista. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Avoinna ti, to, pe klo 11–18, ke klo 11–20 ja la–su klo 11–17.

Lapsille To 7.7. – pe 8.7. ja ma 11.7. – to 14.7. klo 12–16 Omenan kir-

jastossa (Piispansilta 11 S 10) on Nuorten kesähuone, jossa voi muun muassa oleskella, kuunnella musiikkia, pelata pelejä ja lukea.

Su 10.7. klo 10.30 Villa Elf-

vikin pihalta (Elfvikintie 4) Mörrin metsässä -luontoretki

koko perheelle. Mukaan pienet eväät.

Ke 13.7. klo 15 Keski-Espoon

tekonurmikentällä (Kylävai­ nionkuja) on poikien futis.

Omat ryhmät 12–15-vuotiaille ja yli 16-vuotiaille.

Muuta

Su 10.7. klo 13 Glimsissä

(Glim­sintie 1) on työpaja, jossa tehdään tuohisormuksia. Klo 15 on opastus Heilastelua ja hääperinteitä. Liput museoalueelle 2/1,50 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Ma 11.7. klo 17 Otaniemen sa-

tamasta (Otaranta 19) on lähtö Saaristoelämää ja ­kesähuveja -meriretkelle. Tee aikamatka Espoon saariston historiaan, elä hauskaa huvilakautta ja tutustu kieltolakivuosiin, jolloin salakuljettajat virkavaltaa uhmaten toimittivat "kirkasta kuppiin ja nuppiin". Liput 23/15/10 e. Ilm. p.

010 292 0990.

Pe 22.7. klo 16–18 ja la 23.7.

– su 24.7. klo 11–17 Gallen-

Kallelan museossa (Gallen-­ Kallelan tie 27) on Unesta ja todesta -kurssi. Kurssilla tehdään omakuvaa eri tavoin sekä tutustutaan eri tekniikoihin. Kurssimaksu 80 e. Ilm. 8.7. mennessä info@gallen-kallela.fi tai 09 849 2340.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita.

Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12–15.

Myös Laadukasta Isännöintipalvelua!

Kesän kohtaamisiin.

Keräilijän kokoelmassa asuu museon siemen

esse

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

SENIORIPYSÄKKI® Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5-9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540

AAMUKORVA Tilava huone vapaana hoitokodissamme!  YksilšllistŠ elŠmŠŠ oman pŠivŠrytmin mukaan  Ulkoilemaan suoraan olohuoneesta  Maukasta kotiruokaa omasta keittišstŠmme Kodikas ja turvallinen Villa Lauriina on keskittynyt muistisairaiden hoitoon.

Paikkatiedustelut : 040 Ð 516 0884/Minna

Villa Lauriina, NimismiehenmŠki 1, 02770 Espoo Ð info@seniorikodit.fi

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas

Kuvan figuriini esittää Aasiaa ja Afrikkaa. Leijonan selässä istuvalla mustaihoisella Afrikalla on norsunnahkahattu ja käsissään korallia ja leijonan talutushihna. Afrikkaa syleilee vaaleaihoinen Aasia, jolla on käsissään kuunsirppi ja soihtu.

lähes koko ikänsä kerännyt Juha Liljeroos kertoo keräävänsä radioyksilöitä, joilla on omat tarinansa.

Ole Holmberg puolestaan ostaa levyjä musiikin, ei keräilyn takia. Holmbergin noin kymmenen tuhannen levyn kokoelmasta on esillä mielenkiintoista kansikuvataidetta. Vinyyliaikana nuoruuttaan elänyt voi viettää kansi­ kuvien äärellä nostalgisia hetkiä.

Merja Räty

Intohimona keräily -näyttelyyn liittyvä luentosarja pyörähtää käyntiin syksyllä, samoin museoteatterin esitykset.

Lauantaina 16.7. klo 12–15 Glimsin Rakkaimmat radiot ja ääni­ levyt -näyttelyyn voi tuoda arvioi­ tavaksi oman vanhan radionsa. ­Arvioimassa radiokeräilijä Juha Liljeroos.

Yhteisvastuu

Uistin Kuusamon uistimen valmistama klassikkouistin HelmiRäsänen.

5,–

7,–

(norm. 20,10)

90

90 17,– Pia Perkiö, Jarmo Kulonen

Kaija Pispa

Kirkon Ulkomaanapu

Ystävyyden ilo

Vähän on tarpeen

Naisten Pankki kahvi

Teos kertoo ystävyyden mittaamattomasta arvosta; tuesta, kannustuksesta, ilosta ja ymmärryksestä.

Lahja, josta on iloa pitkäksi aikaa.

Matkanteon välttämättömyydestä Elämään kuuluu muutos.

Se kutsuu meitä matkalle uusiin maisemiin, uusille teille ja poluille.

Tummapaahtoinen kahvi tansanialaisista pavuista.

Reilun kaupan kahvi. Suodatusjauhatus. 500g

Kannusillan kollit Lehmihaka

12,–

E

Johanna ja Juha Tanska

Talo minussa, minä talossa Meditatiivinen sisustuskirja Virikkeitä oman asuinympäristön ja sen yksityiskohtien havaitsemiseen.

Ne voivat olla yhtä hyvin aineellista todellisuutta kuin viittauksia talon ja asumuksen henkiseen ja hengelliseen ulottuvuuteen.

(norm. 19,90)

20 25,– (norm. 29,80)

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

|

ma-pe 9–17

|

p. 020 754 2350

|

www.kotimaakauppa.fi

7

TUNNETKO ITSESI YKSINÄISEKSI TAI ALAKULOISEKSI?

Matias Uusikylä / Lauri ja Lasse Reitzin säätiö

O

n helppo naureskella ihmisille, jotka keräävät liki pakkomielteisesti mitä yllättävimpiä kapineita. Moni museo saa kuitenkin kiittää kokoelmistaan keräilijöitä.

Kotien kätköistä löytyy laatikoita, joissa on tallessa lapsen kivikokoelma, sekalainen määrä erilaisia keräilykortteja tai vaikka pullonkorkkeja. Keräily on ihmiselle kuin toinen luonto.

Espoon kaupunginmuseossa on esillä palanen keräilyn maailmaa: Kamun näyttelyssä Intohimona keräily on Lauri ja Lasse Reitzin säätiön kokoelman aarteita ja Glimsin Rakkaimmat radiot ja äänilevyt -näyttelyssä Juha Liljeroosin radioita ja Ole Holmbergin levynkansia.

Kamun Intohimona keräily -näyttelyssä on esineitä, joiden hankkiminen on vaatinut melkoista vaurautta. Suomen kultakauden ajan taidetta, hopeaesineitä, vanhoja miekkoja, huonekaluja – toinen toistaan upeampia esineitä.

Kauniit esineet ovat kauneutensa lisäksi tapa sijoittaa varoja johonkin pysyvään. Arvokas kokoelma myös kertoo omistajansa varakkuudesta. Mutta kuinka moni ryhtyisi keräilijäksi, ellei puuha olisi hauskaa ja kiinnostavaa? Keräilyssä on varmasti mukana melkoinen määrä metsästysviettiä.

Esineen tarina tekee ainakin puolet sen kiinnostavuudesta. Moni näyttely aukeaa eri tavalla, kun osallistuu opastukseen; esineitten yhteyteen kun ei voi liittää pitkiä selityksiä. Ilman opasta olisin luultavasti ohittanut figuriinit ja tumlarit ja jäänyt paitsi kiinnostavista kulttuurihistoriallisista tarinoista.

Glimsissä esillä olevat radiot eivät ole taideaarteita, mutta omaa tarinaansa ne kertovat. Radioita

❘

Palsta kuvaa Espoon seurakuntien historiaa.

räänä kesäisenä pyhäiltana noin 150 vuotta sitten Espoon pappilan piika kuuli, kuinka lehmät ammuivat läheisellä niityllä.

Piika tiesi, että nyt oli aika lähteä lypsylle. Hän otti mukaansa navetasta lypsyjakkaran ja ison ämpärin ja lähti kävelemään pappilan niitylle.

Huomaamattaan hän sai mukaansa navetan kollikissan. Se hiippaili hiljaa piian perässä, sillä se aavisti pian saavansa tilkan lämmintä maitoa. Tultuaan hakaan piika huuteli lehmiä niityltä lypsylle. Pian ne juoksivat yksi toisensa jälkeen lehmihakaan.

Piika asettui jakkaralleen lypsämään lehmiä. Niistä tulikin paljon maitoa. Kollikissa odotti piian vierellä pientä maitotilkkaa. Muutaman naukaisun jälkeen se saikin kulhollisen lämmintä maitoa.

Kolli latki kulhon tyhjäksi. Se nuoli myös kulhon reunat ja viik-

sensäkin putipuhtaiksi. Sitten se nojasi piian hameeseen kehräten ja siten kiittäen saamastaan maidosta. Piika rapsutti kissaa leuan alta ja oli itsekin kiitollinen, että sinä kesänä pappilassa riitti maitoa myös kissalle.

Teksti ja piirros Tarja Rae

Vieläköhän ­ Espoon pappilassa on lehmiä?

8

esse

❘

7.7.2011

7.7.2011

❘

esse

Tupu Merikukka-Fagerström arvostaa sitä, että elämä kaikessa rosoisuudessaan sykkii Espoon keskuksessa.

Espoon keskuksessa näkyy tosi Suomi

Aune Saarinen ja Martta Vesterinen näkevät Suvelassa ainutlaatuista yhteisöllisyyttä.

Espoon keskus on läpileikkaus nopean rakentamisen ­historiaa.

Sen katukuvassa näkyvät kaikki elämän sävyt.

Teksti Maria Hakala Kuvat Jani Laukkanen

E

spoo on kaupunki, johon liitetään paljon mielikuvia. Puutarha­ kaupunki Tapiolan kulttuurisiluetit, Westendin ylellisyys. Perhehonda bemarin vieressä autotallissa, purjevene Mellstenin rannassa. Ekonomit ja diplomi-insinöörit ruiskukka rintapielissään.

Menestyjä-Espoo tunnetaan kautta Suomen. Korupuheissa ”innovaatio-Espoo” pystyy tarttumaan globaaleihin haasteisiin vahvistamalla metropoli­alueen kilpailu­kykyä ja kehittymään dynaamiseksi kaupunkikeskusten verkostoksi.

Kaupungin sisällä tiedetään, mikä ero on Länsiväylä- ja ­radanvarsi-Espoolla. Kymmenen kilometriä Tapio­lasta luoteeseen on toisenlainen kaupunki. ”Epe kepe? Sekakäyttäjiä, työttömyyttä ja juoppoja”, kuvaili espoolainen ystäväni Espoon historiallista, hallinnollista ja maantie-

teellistä keskusta, siis Espoon keskusta.

Kirkko ja kaupunki Espoon keskus oli pitkään maalais­ idylli. Kivikirkon kylkeen kasvanut kylä sisälsi muutamia tiloja, koulun ja kaupan. Lindholmin saha tarjosi töitä monelle, Espoon­joki kimalteli kirkon vieressä, maisema oli vehreä.

Vuoden 2011 Espoon keskus näyttää erilaiselta. Elementtitalojen kerrostumat luovat läpileikkauk­sen suomalaisen nopean rakentamisen historiaan. Virastotalot hohkaavat tehokasta neutraalisuutta, ­jota sieluttomuudeksikin saattaa ­sanoa.

Espoon harmaa kaupungintalo on suunniteltu lähtökohtaisesti toimistoksi, sillä ei ole samanlaista arvokkuutta kuin kollegoillaan Helsingissä, Vaasassa tai Lahdessa.

On aiheellista kysyä, miksi kaupungin keskuksen nimeä kantaa hätäisesti pinotun oloinen betoni-

lähiö, vaikka arkkitehtonista inspiraatiota ja omaleimaisuutta rakentamiseen olisi voitu ammentaa vaikka keskiaikaisesta kivikirkosta?

Huono-osaisten Espoo

Suomi24-keskustelufoorumilla on viestiketju, jonka aloittaja miettii muuttoa Espoon keskukseen. Vastaukset eivät ole mairittelevia. ”Jos haluat asua lähellä rappioalkoholisteja, nistejä ja narkkareita, somaleiden, mustalaisten, alamaailman ihmisten kanssa niin terve menoa”, sanoo nimimerkki Kilolainen.

Niin, Espoon keskus on kehittynyt huonomaineiseksi lähiöksi. Tilastoissa esimerkiksi pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden piikit osuvat Espoossa juuri keskuksen kohdalle.

Kaupungin vuokrakasarmit tuntuvat olevan häpeätahra mille tahansa kaupunginosalle.

Lama iski Espoon keskukseen siinä missä minne tahansa muual­ lekin. Perheidylleiksi tarkoitetut kerrostalolähiöt slummiutuivat, kun duunarit joutuivat kortistoon.

Kauppojen konkurssit tekivät liiketilaa baareille. Siinä missä yhteiskunta tuntuu pettävän, näyttää kossu ja keski­olut pysyvän tukena.

Uusi nousukausi 90-luvun puolivälin jälkeen poiki it-miljonäärejä ja turvasi ylemmän keskiluokan auvon Länsiväylä-Espoossa. Paremmat ajat eivät yltäneet Espoon keskukseen. Sosiaalialan toimijat puhuvat huono-osaisuuden periytymisestä: vanhempien jatkuva työttömyys, kortistoon joutuminen ja

"Viis maineesta, ihmisethän ne kaupungin luo." sossussa takkuaminen jättävät väistämättä jäljen myös seuraavaan sukupolveen. Kotona opittu katkeroituminen yhteiskuntaa kohtaan tekee koulujen kesken jättämisestä helppoa. Alkoholin ja päihteiden käytön on moni oppinut aikuisten esimerkkiä seuraamalla.

Ihmiset tekevät kaupungin Edellä maalattu kuva Espoon keskuksesta on synkkä. Luultavasti kaupunginosa näyttää ulkopuolisen vinkkelistä hieman rujommalta ja pelottavammalta, mitä se sisä-

näkökulmasta on. Jalkautuminen Espoon keskukseen ja sen asukkaiden pariin antanee tarkemman kuvan paikasta.

Tupu Merikukka-Fagerstöm on asunut Espoon keskuksessa vuodesta 1972. Hänen muuttopäivänsä osui samaan viikonloppuun, jolloin Espoo muuttui kauppalasta kaupungiksi. ”En pidä tätä paikkaa yhtään pahana: luonto, palvelut ja hyvät yhteydet ovat pitäneet minut täällä. Viis maineesta, ihmisethän sen kaupungin luo”, hän sanoo. ”Narkkareita ja juoppoja on jokaisessa suuressa kaupungissa”, Merikukka-Fagerstöm sanoo.

Hän arvostaa sitä, että elämänmeno kaikkine nyansseineen näkyy katu­kuvassa. Espoon keskuksessa ei elämän kolhimia piilotella: täällä näkyy tosi Suomi.

Kauppakeskus Entressen takana päivystävät Jokke ja Esko. He tietävät, että lähialko aukeaa puoli kymmeneltä, Manna-apu jakaa ruokaa tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin ja että Espoon keskuksen sosiaalitoimisto siirtyy syksyllä Leppävaaraan. Espoon kehittämisen painopisteet eivät ole jääneet miehiltä huomaamatta.

”Tapiolaan rakennetaan amfi­ teatterit ja muut, tänne joku kälyinen Entresse”, he sanovat. ”Kyllä täällä iltaisin liikkuessa kannattaa vähän katsella ympärilleen, mutta niinhän se on kaikkialla”, sanovat miehet, kun puhutaan paikan turvallisuudesta. Rauhallisuuden ja turvallisuuden takaamiseksi Entressen ympäriltä voi koska tahansa bongata vartijan. ”Tuntuvat vaan aina olevan just toisella puolella tietä, kun jotain tappelua on käynnissä”, miehet höröttävät.

Maahanmuuttaja, ongelma?

Moni vastaantulija Espoon keskuksessa mainitsee saman asian kuvaillessaan kaupunginosaa: ”no, täällähän on paljon maahanmuuttajia”, sen enempää kommenttiaan perustelematta.

Tupu Merikukka-Fagerström on niitä, joita viehättää katukuvan värikkyys, 2000-luvulla ei enää eletä yhden kulttuurin kauppalassa. Lisäksi Espoon keskuksen maahanmuuttajahistoria on verrattain pitkä. Suomen ensimmäisiä Vietnamin venepakolaisia sijoitettiin Espoon keskuksen kylkeen, Suvelaan.

Jokke ja Esko moittivat, että Espoon kehityspainopisteet ­tuntuvat olevan Länsiväylän suunnalla.

”Silloin 70-luvulla taksikuskitkin kutsuivat Suvelaa Vietnamiksi, niin leimaavaa oli se maahanmuutto”, hän muistelee.

Viime vuosina Suomessa on otettu tavaksi liittää sana ongelma sanan maahanmuuttaja perään. Espoon keskusta tutkiskeltaessa huomaa, että ongelmat eivät katso kotimaata. Yhteiskunta on koventunut samalla, kun sen turvaverkot ovat löystyneet.

Suvelassa ihmisestä ­välitetään Ahkera googlaus ja espoolaistuttujen jututtaminen selvensi, että Espoon keskuksen kyljessä sijaitseva Suvela on Espoon pahamaineisimpia paikkoja.

Mäen päällä sijaitsevat talot kohoavat kohti taivasta. Sisäpihoilla on leikkipaikkoja, rappujen ovenpielissä roikkuu pelargonioita. Monella parvekkeella on iso lautas­a ntenni orvokki-istutusten vieressä. Lasten äänet kimpoilevat betonia pitkin, teinijengi lorvii talon nurkassa. Suvelassa on elämää.

Erään talon pihalla paistattelevat päivää eläkeläiset Aune Saarinen ja Martta Vesterinen. Kum-

mallakin on Suvelassa asuttuja vuosia takanaan yli kolmekymmentä. ”Täällä on aina ollut sellainen yhteishenki, liekö syynä se, että oltiin kaikki työläisiä, oli pidettävä yhtä. Ja on pidettävä edelleen”, sanoo Saarinen. Naiset ovat sitä mieltä, että meno Suvelassa on rauhoittunut sitten 90-luvun. No, onhan niitä maahanmuuttajia tullut lisää. ”Kaikennäköistä elämänmenoa näkyy kun katselee parvekkeita”, rouvat sanovat. ”Mutta eivät ne ole häirinneet.”

Kumpikaan ei pidä Espoon keskusta erityisen pelottavana paikkana, päinvastoin, yhteisöllisyys näkyy arkipäivässäkin. Aune Saarinen on näkövammaisena usein tuntemattomien ystävällisyyden varassa. ”Aina löytyy joku, joka auttaa.

Tuntuu siltä, että ihmisestä välitetään aidosti. Ehtisivätköhän auttaa vaikka siellä kiireisten ihmisten Tapiolassa?”

Kehittyvä keskus, kuulevatko päättäjät?

Suvelan takana on iso leikkipuisto kiipeilyhäkkyröineen ja lapsiparvineen. Jonna Eloranta on tullut sinne 3-vuotiaan Inka-tyttönsä

kanssa. Hän muutti Tuomarilaan Leppä­vaarasta muutamia vuosia sitten. ”Espoon keskus tarjoaa paljon lapsiperheille. En ihan ymmärrä, miksi esimerkiksi Leppävaaraa pidetään parempana paikkana”, Eloranta pohtii.

Hän on huolissaan siitä, kuullaanko asukkaita tarpeeksi nyt, kun Espoon keskusta pyritään kehittämään ja siellä asuvien kuulemiseksi on perustettu esimerkiksi netin kehittämisfoorumi. Kaupunkitilaa halutaan virkistää taiteella, ”ostoskeskuksen ja muiden kaupallisten lähipalveluiden kehittämismahdollisuuksia tutkitaan”. Väestörakennetta tahdotaan ”tasapainottaa”.

Viime kuukausina Espoon keskuksen nimestäkin on syntynyt polemiikkia. Espoon nuorisovaltuuston mielestä on ironista, että paikkaa kutsutaan Espoon keskukseksi.

On hyvä kuitenkin muistaa, että kaupunginosa on Espoon historiallinen, maantieteellinen ja hallinnollinen keskus. Se on myös keskus, jossa voi tavallisena iltapäivänä nähdä, miten Suomi voi. Nuoret perheet rattaineen ja äänekkäät teinit kirjavissa ryhmissään ovat elämän ydintä, sydäntä ja keskusta.

Maalaisidyllistä kaupungiksi Espoon kylästä alettiin sorvata kaupunkia 60-luvulla.

Hallinnollista keskusta lähdettiin kehittämään suunnittelukilpailun avulla. Puolalaisen voittajakolmikon työ oli jalankulkijaystävällinen ja luonnonmaisemaan mukautuva. Kaupungin katuja oli tarkoitus elävöittää kivijalkakaupoilla.

Rakennusvaiheessa alettiin tehdä kompromisseja.

Kun ihmismassat virtasivat pääkaupunkiseudulle työn perässä, oli uusilla kodeilla kiire. Viis kivijalkaliikkeistä tai jalankulkijoista, nyt pinotaan asuntoja.

Espoosta tuli kaupunki vuonna 1972. Espoon kylän Lindholmin ­s aha paloi seuraavalla vuosikymmenellä, kuin tietäen hävinneensä lopullisesti modernisaatiolle.

9

esse

❘

7.7.2011

7.7.2011

7.7.2011

7.7.2011

7.7.2011

Tapiolan seurakunta

Olarin seurakunta

Espoonlahden seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000. Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Kuunkehrä 6, 02210 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma-pe klo 8-15, p. 8050 6000. Toimitus- ja tilavaraukset ma-pe klo 9-15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

Olarin kirkko on suljettu peruskorjauksen takia. Seurakunnan pääjumalanpalvelus sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Matinkappelissa.

TAPIOLA

Kaiken hukanneille

Messu Su 10.7. klo 12 Matinkappeli, liturgia ja saarna Anna Staines, avustaa Jussi Koski, kanttorina Sanna Franssila.

Messu Tapiolan kirkossa su 10.7. klo 10

Messu ”Kaiken hukanneille” su 10.7. klo 10 Tapiolan kirkossa, liturgi Arto Vallivirta, saarna Antti Rusama, kanttori Inka Kinnunen.

Bachin ja F. Lisztin musiikkia. Ti 19.7. klo 12 Noora Karhuluoma, laulu ja Lily-Marlene Puusepp, harppu. Vapaa pääsy, ohjelmatuotot Kirkon Ulkomaanavulle.

Konsertin kesto on n. 30 min.

Viikkomessu

Kesäseurat

Kesäaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä Tapiolan kirkossa ke 13.7. klo 8.

Otaniemen kappelin messut ovat kesätauolla.

Päivärukoushetket jatkuvat Tapiolan kirkossa taas elokuussa ma–pe klo 12. Kirkko on heinäkuussa avoinna hiljentymistä varten arkisin klo 8–18 ja la–su 8–17.

Ev.lut. lähetysyhdistys Kylväjän kesäseurat pidetään Tapiolan kirkon seurakuntasalissa ke 20.7. klo 18.30. Mukana seurakunnan nimikkolähetti Aili Maria Manninen ja kirkkoherra Antti Rusama.

Pyhäpäivä Tapiolassa

Musiikkia puolenpäivän aikaan

Heinäkuun näyttely Heinäkuun ajan Tapiolan kirkon aulassa on esillä Maarit Oksanen-Biarowskyn näyttely ”Elävät muistot”. Teoksissa on käytetty mm. kierrätysmateriaaleja. Näyttelyyn voi tutustua kirkon aukioloaikoina.

Tapiolan kirkon kesäkonserttisarjassa ti 12.7. klo 12 Ville Urponen ja Risto-Matti Marin, urut. J.S.

Kirkkokahvit – kohtaamispaikka sinulle Jokaisen messun jälkeen seurakunta tarjoaa Reilun kaupan kahvia sekä mahdollisuuden jutella seurakunnan työntekijöiden ja toisten messukävijöiden kanssa. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Diakoniaretkipäivä Vietämme kesäisen päivän yhdessä ulkoillen, saunoen ja kes-

Messuun!

Su 10.7. klo 12 Matinkappeli

Hiljaisuuden kappeli, kauppakeskus Isossa Omenassa on avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 14–18.

Haukikappeli: Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 12.

Elävät muistot

Sauna lämpiää Stora Blindsundissa, Matinkylän edustalla, keskiviikkoisin 31.8. asti. Parillisilla viikoilla saunavuoro miehille klo 17–18.30 ja naisille klo 18.30–20. Parittomilla viikoilla naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan pienemmästä laiturista avoimina iltoina klo 17 ja klo 18, naisten saunailtoina klo 18. Saarimaksu 3 €, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. Järj. SeKaVa (=seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). Lisätietoja 044 068 8068.

OLARI

Rukous- ja hartaushetkiä

TAPIOLA

Saareen saunomaan

Kesäkahvilat

kustellen 4.8. Hvittorpissa. Katso lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalta.

Nuorten aikuisten pyhiinvaellus Lähde hyvässä seurassa pyhiinvaellusmatkalle Ruotsiin pyhän Birgitan asuinsijoille Vadstenaan 12.–17.10. Katso lisätiedot Nuoret aikuiset -palstalta.

Haukikappelilla ja Matinkappelilla kahvitellaan joka ke 24.8. saakka klo 13–14.30 ja Olarin kappelilla to 25.8. saakka klo 13–14.30.

Maarit Oksanen-Biarowskyn näyttely

TAPIOLA

Yhteiset tapahtumat

Tapiolan kirkossa

Ti 12.7.

Ville Urponen ja Risto-Matti Marin

Konsertit jatkuvat koko kesän ti klo 12.

Vapaa pääsy, ohjelmatulot Kirkon Ulkomaanavulle.

Musiikkia puolen päivän aikaan

Diakoniaretkipäivä Vietämme kesäisen päivän yhdessä ulkoillen, saunoen ja keskustellen 4.8. Hvittorpissa.

Ilmoittautumiset 19.7. mennessä virastoon p. 8050 7000. Ilmoita nimesi, puhelinnumerosi, osoitteesi, mahdollinen erityisruokavalio ja tieto miltä pysäkiltä tulet kyytiin. Bussi kiertää seuraavasti: klo 8.55 Leppävaarankatu 1, Sello Glo hotellin edestä, klo 9.10 Tapiola, Uimahalli, klo 9.20 Kuunkehrä 4, Olarin kappeli, klo 9.30 Kipparinkatu 8, Espoonlahden

kirkko, klo 9.40 Vieraskuja 1. kääntöpaikka. Mukana ovat diakonit Maria Vilja ja Saara Kerola, sekä pastori Anna Staines Olarin seurakunnasta. Paluumatkalle lähdemme noin klo 15.30 ja bussi kiertää käänteisessä järjestyksessä. Hinta 10 € kerätään bussissa. Ota mukaan saunavarusteet ja pukeudu sään mukaisiin vaatteisiin.

Huomioi, että ilman ilmoittautumista ei pääse mukaan ja, että ensikertalaiset ovat etusijalla.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta kirkon aulassa ma–la klo vuoronumerojärjestyksessä.

ESPOONLAHTI Paras tapa aloittaa päivä Rukoushetki Espoonlahden kirkossa joka arkipäivä klo 8.50

Kesä – loma – lämmin – virkistys? Ahdistus – masennus – väsymys?

Tule keskustelemaan samoja kokevien kanssa avoimeen KesäMieTe-vertaistukiryhmään kesäheinä-elokuussa ke klo 18–20 Espoonlahden kirkolle. Ryhmänohjaaja Eeva-Liisa Mäkinen. Tied. diakonissa Maria Laulaja 040 537 6854.

Messut Messu su 10.7. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Suvi Saarelainen, avustava pappi Hannele Salmi, kanttori Heli Hagmark. Messun jälkeen piknik-kirkkokahvit: seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua, messukävijät voivat tuoda jotain pientä jaettavaksi nyyttäriperiaatteella. Lomakauden kirkkokahvit nautitaan sään salliessa ulkosalla.

Messu su 10.7. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Hannele Salmi, kanttori Timo Lonka.

Huikon kartano 2 -rippikoulun konrmaatio la 16.7. klo 11 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Hans-Christian Daniel, avustava pappi Hannele Salmi, kanttori Heli Hagmark.

Hila 2 -rippikoulun konrmaatio su 17.7. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Jukka Lehti, avustava pappi Tuula Olli, kanttori Timo Lonka.

Törmälän rippikoulun konr-

❘

esse

11

7.7.2011

maatio su 17.7. klo 14 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Tuula Olli, avustava pappi Jukka Lehti, kanttori Heli Hagmark.

Messu su 17.7. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Hannele Salmi, kanttori Helena Yli-Jaskari.

Paras tapa aloittaa päivä Tule hetkeksi hiljentymään Raamatun, rukouksen ja virren äärelle. Rukoushetki Espoonlahden kirkossa joka arkipäivä klo 8.50.

Diakonia Tarvitsetko apua? Keskusteluaikoja voi varata heinäkuussa Espoonlahden kirkon diakoniatoimistossa ma ja to klo 9–10, os.

Kipparinkatu 8. p. 8050 6638.

Soukan kappelin diakoniatoimisto on suljettu.

Elintarvikejakelu Espoonlahden

Konfirmoidut Huikon Kartano I: Annaniemi Iiris Aurora, Haapanen Matteo Mikael, Haataja Aku Elmeri, Hagelberg Arttu Kasperi, Hakalax Ida Julia, Harjula Melina Ulpu Henriikka, Heikkilä Rebekka Henrietta, Huopalainen Joel Einari, Immonen Naruemat, Iskala Kristian Tomi Petteri, Joenpolvi Sonja Julia Aurora, Kiviniemi Heikki Pekka Samuli, Kiviniitty Iina Eveliina, Lamponen Niclas Anton Sebastian, Lindström Kennet Vilhelm, Muittari Susanne Elisa Mikaela, Nieminen Julius Harri Aleksi, Rantonen Rasmus Lasse, Reinikkala Annika Marjut, Roti Aleksi Kristian, Roukala Maija Sanna, Sae-Iao Phatra, Sivula Seeti Henri Sebastian, Suomela Pietari Osvald, Sääksjärvi Elias Lauri Aukusti, Takkula Jesse Patrik, Weckman Linda Catharina, Väänänen Jenni Kaarina.

Kisakallion rippikoulu: Otto Markus Ahonala, Markus Johan Anders Ahvonen, Essi Katariina Akselin, Satu Elina Antila, Tino Gerhard Aroautero, Eetu Peter Grahn, Katja Kristiina Helenius, Joni Christian Härus, Nea Pauliina Inkinen, Aleksi Hjalmar Valtteri Klemetti, Aleksi Ilmari Koivunen, Janette Mikaela Kotivirta, Mea Emilia Vilhelmiina Kuha, Markus Mikael Benjamin Kulmala, Sara Maarit Lehtolainen, Lauri Matias Leikkonen, Anna Josena Lindroos, Lassi Tuomas Tapio Nieminen, Katariina Johanna Numminen, Aleksi Kimmo Mikael Nyberg, Miika Ville Taneli Onnelainen, Oskari Samuel Rytkönen, Johannes Iisakki Savonlahti, Robby Gordon Wirtanen, Enna Eveliina Hetastiina Välikoski, Laura Jannina Åkerlund.

Jamilahti 1: Jere Petteri Ahopelto, Niklas Henry Rainer Ekström, Linda Alexandra Foxell, Waltteri Juha Oscar Hopponen, Annika Maria Härkki, Tytti Talvikki Jussila, Elina Maria Järvinen, Vilma Katariina Järvinen, Oona Soa Josena Keskinen, Jani-Olavi Vilhelmi Kuosmanen, Elina Maria Kuru, Tuomas Ilmari Lindgren, Mikael Kristian Lundgren, Joel Antonio Martinez, Suvi Tuuli Tellervo Marttala, Karri Albert Niemistö, Roosa Oona Erika Pekkala, Oskari Johannes Ronkainen, Emilia Anna Kaarina Saari, Joona Santeri Sarkkinen, Gerhard Erik Sarvi, Roosa Amanda Schildt, Siiri Aleksandra Seesvaara, Markus Tapio Tervo, Saga Juliana Tsurkka, Janina Anita Virta, Roope Joonatan Vuorimaa.

Kesäillan raamattupiiri Espoonlahden kirkon pikkusalissa pohditaan seuraavan sunnuntain tekstejä ja virsiä keskiviikkoisin klo 18.30 koko kesän ajan.

Illassa mukana seurakunnan pastori, ke 13.7. Suvi Saarelainen, ke 20.7. Auli Tamminen.

Sinkut retkeilee Sinkut kokoontuvat heinä- ja elokuun 21. päivä klo 18 Espoonlahden kirkon parkkipaikalle. Mukaan omat eväät. Retken kohde sovitaan paikanpäällä.

Perheleiri Monenlaisten perheiden leiri Velskolan väentuvassa 19.–21.8. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 18.7. mennessä 040 728 7478 tai teija.moilanen@evl.. Etusijalla ensi kertaa leirille tulevat Espoonlahden alueella asuvat.

Sururyhmä itsemurhan tehneiden omaisille Luottamuksellinen vertaistukiryhmä kokoontuu 8 kertaa ti klo 18– 19.30 seuraavina päivinä: 25.10., 1.11., 15.11., 29.11., 13.12., 3.1., 17.1., 31.1. (paikkatiedot myöhemmin). Ryhmään mahtuu 8 henkilöä. Mukana rovasti HansChristian Daniel ja diakonissa Ulla-Maija Kyrölä. Tied. ja ilm. to 1.9. alkaen hans-christian.daniel@evl.  tai 040 556 4455. Otamme yhteyden kaikkiin kiinnostuneisiin viimeistään kuukautta ennen ryhmän alkua.

ESPOONLAHTI

Nuorten kesäkahv

ila sa es d pe klo 17–20 So Soukan ostaril

la

Nuoret Sode (Soukan ostarilla) torstaisin, tarkemmat tiedot www.sodesode..

Espoon tuomiokirkko Kirkkopuisto 5 Konrmaatiomessu la 9.7. klo 10, Hila I. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaja Alarik Corander, kanttori Pia Koskinen.

Konrmaatio House band.

Messu su 10.7. klo 10. ”Kadonnut ja jälleen löytynyt.” Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustava pastori Antti Pohjolan-Pirhonen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Konrmaatiomessu su 10.7. klo 15, Elohovi I. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaja Risto Saarinen ja Siiri Tanner, kanttori Anna-Liisa Haunio. Konrmaation musiikista vastaavat rippikoululaiset yhdessä kanttorin kanssa.

Urkuyö ja Aaria -konsertti to 7.7. klo 21. ”Unkarilainen aariakylpy.”

Andrea Rost, sopraano; Hans-Otto Ehrström, piano. Mozart, Donizetti, Puccini, Kodály. Liput 13– 21 €. Lipunmyynti www.lippu. tai ovelta tuntia ennen konserttia. Taiteilijat tavattavissa ennen konserttia klo 20–20.30 Pitäjäntuvassa. Tarkemmin www.urkuyofestival..

Suvisunnuntain iltamusiikki su 10.7. klo 19. ”Ilon ja kaipuun kyyneleitä.” Jyrki Myllärinen, kitara; & Luciano Carotenuto, huilu. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Urkuyö ja Aaria -konsertti to 14.7. klo 21. ”Gabriel tuli takaisin.” Gabriel Suovanen, baritoni; Gustav Djupsjöbacka, piano.

Mahler, Sibelius. Liput 13–21 €.

Lipunmyynti www.lippu. tai ovelta tuntia ennen konserttia. Taiteilijat tavattavissa ennen konserttia klo 20–20.30 Pitäjäntuvassa.

Tarkemmin www.urkuyofestival..

Suvisunnuntain iltamusiikki su 17.7. klo 19. ”Virsikirja 25 vuotta.” Nina Kronlund, sopraano; Hedi Viisma, kantele; Anders Kronlund, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Tuomiokirkon esittely kesä–elokuussa keskiviikkoisin klo 14.

Esittelijöinä seurakunnan vapaaehtoiset.

Kirkko on avoinna ma klo 12–18 ja ti–su klo 10–18.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Nuorten kesäilta ke 13.7. klo 18–20. Nuorten kesäillat jatkuvat keskiviikkoisin 10.8. asti.

Cafe Aurora ja Sansa-soppi avoinna heinä–elokuussa keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12–15.

Tapaamispaikka, lehtiä, internet.

Sansa-sopin tuotteita ostaen tuet Kiinan radiolähetystyötä. Torstaisin klo 13–14 Pirkko Kivimäen luentosarja to 7.7. ”Profeettojen aikakausi” ja to 14.7. ”Profeetta Jesaja.”

Vastuuhenkilöiden etsiminen.

Auroran kappelille on valmisteilla Alfa-kurssi. Kurssilla käsitellään uskon peruskysymyksiä, katso tarkemmin www.alfakurssi.. Tarvitsemme toistakymmentä avustajaa erilaisiin tehtäviin.

Sinä voisit olla yksi heistä. Kurssin ohjelma koostuu 11 iltajaksosta sekä yhdestä viikonlopusta jossakin kurssikeskuksessa.

Avustajia tarvittaisiin keskusteluryhmiin (ohjaaja ja 2 apuohjaajaa/ryhmä), rukoustiimiin, keittiötiimiin, käytännön kalustojärjestelyihin, musiikin hankintaan/esittämiseen ja mainostuk-

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

TUOMIOKIRKKO

sa s u s s e m n ä ä d h ä N lauantaina 9.7.

Anssi Jauhiainen

10

klo 10 Espoon tuomiokirkko, konfirmaatiomessuu

sunnuntaina 10.7.

klo 10 Espoon tuomiokirkko klo 15 Espoon tuomiokirkko, konfirmaatiomessu

seen. Iltojen ohjelmarunko on ruokailu, musiikki, alustus, kahvi, keskustelut, kesto 2 h. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Liisa Lehtonen, 050 581 5790, liisa.m.lehtonen@gmail.com tai Jukka Lehtonen, 050 548 0594, lehtonen.jukka@yahoo.com.

Lue lisää toiminnastamme www.espoontuomiokirkkoseurakunta. > Seurakunta-alueet > Aurora.

20. Nuorten kesäillat jatkuvat tiistaisin 9.8. asti.

Lapsensa menettäneiden isien vertaistukiryhmä kokoontuu kuukausittain alkaen 30.8. klo 18–20. Ryhmää vetää pastori Ari Kunnamo. Tapaamiset ovat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa, Kirkkokatu 10. Il-

TUOMIOKIRKKO

a s s a l l i ä s soi Ke

”Kappelipalloilijat”

Lähde Israeliin

Kesäaikana pelataan torstaisin klo 18–20 Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä, Lasilaakso. Tied. Erkki Pennanen, 0400 440 571, pennaset@kolumbus..

Koe keskeiset pyhät paikat Jerusalemissa ja Galileassa 5.– 12.10. Tiedustelut ja ilmoittautuminen matkanjohtajille Jouni Hörkkö 050 354 3566 ja Hannu Mäenpää 040 513 0861.

Ekumeeninen Pyhiinvaellus ”Sieluni ylistää Herran suuruutta”

Diakonian ajanvaraus

Espoossa 7.8. Angelus-rukous ja matkalle lähtijöiden siunaus klo 13 Jumalanäidin karmeliittaluostarissa, Myllyjärventie 3.

Pieni vedenpyhitys klo 14 Oittaan uimarannalla, mehutarjoilu.

Ruusukkorukous klo 16 Espoon tuomiokirkon vieressä olevassa Pitäjäntuvassa, tarjoilu. Avuksihuutokaanoni klo 16.45 Trapesakeskuksessa, kahvi- ja tee tarjoilu. Vesper klo 19 Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4. Iltatee ja keitto, päätöstilaisuus, jossa alustaa Anja Ghiselli. Vaelluksen kokonaispituus n. 16 km. Reppuun omat eväät. Järj. Jumalanäidin Karmeliittaluostari, Pyhien mirhantuojien ortodoksinen kappeli, Olarin seurakunta ja Espoon tuomiokirkkoseurakunta.

Diakoniatyöntekijät tavoittaa 27.6.–26.8. keskusnumeron p.

80501 kautta.

Espoon tuomiokirkon esittely keskiviikkoisin 1.6.– 31.8. klo 14. Tervetuloa tutustumaan peruskorjattuun Espoon tuomiokirkkoon. Esittelijöinä seurakunnan vapaaehtoiset.

Tuomiokirkko on avoinna ma klo 12–18 ja ti–su klo 10–18.

Ajankohtaisimmat tapahtumatiedot www.espoontuomiokirkkoseurakunta > Kalenteri tai Ajankohtaista -sivu.

TUOMIOKIRKKO

nuorten kesäillat ti klo 18 Nestori Asemakuja 2 ke klo 18 Aurora Heiniemenpolku 1

Urkuyö ja Aaria -konsertti torstaisin klo 21 Espoon tuomiokirkossa 7.7. ”Unkarilainen aariakylpy.”

14.7. ”Gabriel tuli takaisin” Liput 13–21 €.

Suvisunnuntain iltamusiikkia

sunnuntaisin klo 19 Espoon tuomiokirkossa 10.7. ”Ilon ja kaipuun kyyneleitä.”

17.7. ”Virsikirja 25 vuotta” Vapaa pääsy ja ohjelma.

Vastuuhenkilöksi Auroraan?

Auroran kappelille on valmisteilla Alfa-kurssi, jossa käsitellään uskon peruskysymyksiä. Tarvitsemme toistakymmentä avustajaa erilaisiin tehtäviin. Sinä voisit olla yksi heistä. Jos kiinnostuit niin katso tarkemmat tiedot Auroran kappelin kohdalta.

Facebook Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivusto. Käy katsomassa.

Sinustako kerhon vetäjä Suvelaan

Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Diakoniapalvelun ajanvaraus Päivi Pakkanen, 040 531 1042.

Facebookissa on myös Kalajärven alueen työntekijöitä. Käy katsomassa.

Nestori Asemakuja 2 Nuorten kesäilta ti 12.7. klo 18–

moittautumiset 14.8. mennessä Ari Kunnamolle, ari.kunnamo@ evl. tai 040 579 8776. Lisätiedot Ari Kunnamo, Olli Keravuori, olli.keravuori@kolumbus. ja Vesa Keinänen, vede@suomi24..

Nuorten kesäillat tiistaisin 7.6.–9.8. klo 18–20 Nestorissa, Asemakuja 2 keskiviikkoisin 8.6.–10.8. klo 18–20 Aurorassa, Heiniemenpolku 1.

Suvelan kappelin käsityö- ja askartelukerhoon etsitään uutta vetäjää. Jos olet kiinnostunut käsitöistä sekä kerhon ohjaamisesta, ota yhteyttä Pauliinaan 040 531 1037 tai pauliina.alanko@evl..

Tule talkoolaiseksi SyysMatin Markkinoille. Parin tunnin talkootehtävän voi itse valita. Ilmoittaudu postitusrinkiin, niin saat lisätietoa tarja.rae@evl.  p. 8050 3918 tai merja.lehtisalo@evl. p. 8050 3525.

English Anglican-Lutheran Worship-Service Sun 17th June at 12 at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

12 esse

❘

1,4 miljoonalta suomalaiselta puuttuu vähintään yksi hammas. Suotta, sillä apu on keksitty. Hammasimplantti on kirkastanut jo tuhansien suomalaisten hymyn.

PUUTTUUKO

7.7.2011

7.7.2011

Leppävaaran seurakunta Toimipisteet Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi Alberganesplanadi 1.

lissa. Mukana pastori Aija Pöyri ja kanttori Elina Rantamäki.

TorstaiParkki

KesäRaamis

eli kesän nuortenillat pidetään Nooan Parkissa torstaisin klo 17.

Tule tapaamaan riparituttuja ja muita kavereita. Mukana nuorisotyön väkeä.

ti 12.7. klo 18–20 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Kokoontumiset jatkuvat läpi kesän, tule mukaan tutkimaan Psalmeja leppoisassa seurassa.

Vaeltava hiljaisuuden retriitti Teemme matkaa yhdessä, vaeltaen Jumalan läsnäolossa, Luojan luoman luonnon keskellä 11.– 14.8. Velskolassa, Nuuksion järviylängön maisemissa. Yöpyminen myös maastossa. Hinta espoolaisilta 75 €, muualta tuleville 110 €. Tied. ja ilm. 27.7. mennessä retriitin ohjaajille, pastori Kari Springfelt 040 547 1852 tai diakoni Riitta Türkmen, 040 546 5198. Voit tarvittaessa jättää viestin yhteystietoineen vastaajaan, jos et tavoita meitä soittaessasi.

LEPPÄVAARA

nuortenillat Nooan Parkissa torstaisin klo 17

piiriin, jonka ideana on kerätä varoja Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankkiin. Naisten Pankin osake maksaa 750 €. Näistä osakkeilla saaduilla varoilla pankki antaa mikroluottoja kehittyvien maiden naisille. Perheen äiti voi ottaa esim. 30 € lainaa kolmen prosentin korolla ostaakseen lehmän tai kanojen hankkimiseen.

Laina mahdollistaa naisille oman toimeentulon hankkimisen. Kirjallisuuspiirin ensimmäinen tapaaminen on ti 6.9. klo 18–20 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa.

Ryhmän vetäjänä Riitta StrömMikkonen, mukana myös diakoni Harriet Lohikari.

Helppo hääpäivä?

Arkena avioon?

Pienet häät Perkkaalla -tapahtuma järjestetään pe 11.11., jolloin Perkkaan idyllinen pikkukirkko on varattu vihkimisiä varten aamuvarhaisesta iltamyöhään. Tarkem-

LEPPÄVAARA Messut ja hartaudet Messu ja kirkkokahvit su 10.7. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgia ja saarna Merja Alanne, avustava pappi Tatu Kotilainen, kanttori Elina Rantamäki.

Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen ke 13.7. klo 19 Karakappe-

Soiva kesäkahvila ke 13.7. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Elina Rantamäki, laulu ja Mikko Haapaniemi, piano. Puolen tunnin lounaskonsertti, jonka jälkeen kahvihetki ja jutustelua kirkon sisäpihalla. Vapaa pääsy.

LEPPÄVAARA a Tuloss

syk syl

Helppo hääpäivä? Arkena avioon?

Pe 11.11. se on mahdollista!

Seuraa ilmoittelua elokuun alussa ja astu alttarin ääreen Perkkaan kappelissa.

lä

Virsimaraton

Kirkon aukioloajat kesä–elokuussa Lue lisää vieressä.

Tule virren vietäv väääkkssi!i!

2.–3.9.

Leppävaaran kirkossa

TULESINULTA KUULEMAAN LISÄÄ HAMMASHAMMAS? Hammashoitoa IMPLANTEISTA MA 13.6. KLO 14-18

7.7.2011 Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590.

Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575.

Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

Konfirmoidut la 18.6. Hvittorp I: Gummerus Kaisu, Hannula Essi, Hyvönen Krista, Lukkala Linda, Ripatti Amanda, Samppa Annika, Suominen Niko, Tossavainen Roope, Tossavainen Tuuli, Turunen Alina, Varsala Aki-Petteri Kristian, Viiri Elisa, Virolainen Kasperi. su 19.6. Vaherma I: Avenido Julia, Gustafsson Santeri, Halme Markus, Kainulainen Jaakko, Karppinen Eemeli, Koskula Sami, Leppänen Alex, Leppänen Kaisu, Mandur Noémi, Moilanen Pauli, Mäki Sanna, Nurmes Ellen, Onttonen Tommi, Peurasaari Jertta, Putkiranta Olli, Rajala Kristian, Rif Isabella, Rämö Samuli, Saarinen Aapo, Sahlsten Sanni, Savijärvi Saana, Shemeikka Tuuli, Taddeo Dario, Voutilainen Justus. la 18.6. Kaupunkiripari: Elovainio Alexandra, Hasu Hanna, Koponen Sanna Maarit, Korhonen Olavi, Kuisma Juho, Laakkonen Sauli, Lehtinen Oskari, Mäntylä Anssi, Paakkala Vilma, Pälikkö Henrik, Reinikainen Riku, Salin Joel, Savikko Suvi, Summanen Arttu, Tossavainen Kuisma, Tubbs Anneli, Turpeinen Juhani, Viiri Okko.

mat tiedot saat elokuun alusta lukien netistä, vihkiaikojen varaus alkaa 1.9.

Leppävaaran kirkko on kesä–elokuussa avoinna ma–pe klo 12– 18 sekä tilaisuuksien yhteydessä.

Virsimaraton tulee.

Varaa päivä kalenteristasi jo nyt!

Leppävaaran kirkossa virsi soi vuorokauden ympäri 2.–3.9. Tarkoitus on laulaa kaikki virsikirjan virret läpi yhtä soittoa. Kahvitarjoilu koko tapahtuman ajan. Tule mukaan virren vietäväksi! Tarvitsemme laulutaitoisia vapaaehtoisia esiveisaajiksi. Kiinnostuneet voivat kysellä lisätietoja ja ilmoittautua kanttori Kullervo Latvaselle, kullervo.latvanen@evl., elokuun alusta lukien.

Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

Tulossa syksyllä: Hyvää tekevä kirjallisuuspiiri Tule mukaan uuteen kirjallisuus-

Nuoret aikuiset Otaniemen kappeli

Jämeräntaival 8 Ristin kilta ry:n kesäteeilta ke 13.7. klo 18.30. Lisätietoja www.ristinkilta..

Espoonlahti

Nuorten aikuisten pyhiinvaellus. Lähde hyvässä seurassa pyhiinvaellusmatkalle Ruotsiin pyhän Birgitan asuinsijoille Vadstenaan 12.–17.10. Vadstena on pieni keskiaikainen kaupunki Itä-Götanmaalla. Matkan varrella pysähdytään myös upeissa ruotsalaisissa tiekirkoissa. Päiviä rytmittävät rukoushetket. Matkan hinta on n. 200 €/henkilö. Tiedustelut ja alustavat ilmoittautumiset osoitteeseen markus.asunta@evl..

Lisätietoa www.cafekismus. /menovinkit/pyhiinvaellukselle-ruotsiin-12-17-10.

1,4 miljoonalta suomalaiselta puuttuu vähintään yksi hammas. Suotta, sillä apu on keksitty.

Hammasimplantti 1,4 miljoonalta suomalaiselta on kirkastanut jo tuhansien suomalaisten hymyn. puuttuu vähintään yksi hammas.

Kauniaisten seurakunta

PUUTTUUKO

Suotta, sillä apu on keksitty. tarSamalla voit tutustua vastaanottoomme.

Otamme Hammasimplantti on kirkastanut vittaessa hampaistasi röntgenkuvan saat hammasjo tuhansienjasuomalaisten hymyn.

Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14 p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

KAUNIAINEN

Messu

7.7.2011

Perhepuisto

Su 10.7. klo 10 kirkossa, saarna ja liturgia Heidi Zitting, kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit.

Elokuun perhepuisto

SINULTA HAMMAS? lääkäriltämme arvion, miten hammasimplanttihoito sopii TULE KUULEMAAN LISÄÄ HAMMASSinulle. Varaa etukäteen aika maksuttomaan arvioon TULE KUULEMAAN LISÄÄ HAMMASIMPLANTEISTA MA 13.6.

KLO9649.

14-18 numerosta (09) 412 I M P L A N T E I S TA E S P O O N K E I L A N I E M E E N .

1,4 miljoonalta suomalaiselta puuttuu vähintään yksi hammas. Suotta, sillä apu on keksitty. Hammasimplantti on kirkastanut jo tuhansien suomalaisten hymyn.

 Palveluja tarjotaan ...HELLITÄ HELTEELLÄ...

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Ikkunoiden pesut Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin. ...........

lääkäriltämme hammasimplanttihoito sopii sopii Sinulle. arvion, arvion, miten miten hammasimplanttihoito Sinulle. Varaa etukäteen aika maksuttomaan arvioon Varaanumerosta etukäteen aika maksuttomaan arvioon (09) 412 9649.

Samalla voit tutustua vastaanottoomme. Otamme tarvittaessa hampaistasi röntgenkuvan ja saat hammaslääkäriltämme arvion, miten hammasimplanttihoito sopii Sinulle. Varaa etukäteen aika maksuttomaan arvioon numerosta (09) 412 9649.

HOITOKOTI ESKIL on tunnetusti hyvä ikäihmisten hoitokoti Pohjois-Haagassa.

numerosta (09) 412 9649.

Tarjoamme täyden palvelun periaatteella pitkä- ja lyhytaikaishoitoa, esim. putkiremontin tai omaisen loman ajaksi.

Ammattiinsa sitoutunut henkilökunta ja oma geriatrinne takaavat turvallisen huolenpidon ympäri vuorokauden.

Sovi toki tutustumisaika hoitokotiimme.

Tj. Seija Karinen p. 041 501 9453

Keilaranta 10, Espoo puh. (09) 412 9649 Keilaranta 10, Espoo puh. (09) 412 9649 www.keilahammas.fi www.keilahammas.fi

Keilaranta 10, Espoo puh. (09) 412 9649 www.keilahammas.fi

Yhdessäoloa, leikkiä ja pientä puuhastelua yhdessä lapsesi kanssa 3.–19.8. keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10−12 kirkon leikkipuistossa. Grilli kuumana klo 10.30. Tuo omat grillattavat.

Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua. Ei ennakkoilmoittautumista.

gsm. 0400 997 116 ✁ Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........ Olet sen ansainnut.

Suomalaiset siivoojat

TULE KUULEMAAN LISÄÄ HAMMASSamalla voit voit tutustua Otamme tarSamalla tutustuavastaanottoomme. vastaanottoomme.

Otamme tarvittaessa IMPLANTEISTA MA 13.6.

KLOröntgenkuvan 14-18 ja saat vittaessa hampaistasi ja saat hammashampaistasi röntgenkuvan hammaslääkäriltämme

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

7.7.2011

7.7.2011

Grankulla svenska

Esbo svenska

Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16, stängt 11.30–12, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265.

Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Högmässa

Högmässor sö 10.7

Sö 10.7 kl 12 Carola TonbergSkogström, Barbro Smeds. Aulakaffe.

Esbo domkyrka kl. 12.15 Mataskärs kapell kl. 18 lägergudstj.

Sommarcafé på kyrkans innergård

Musik i sommarkvällen

Ti 12.7 kl 13.30 Emma Willman, Barbro Smeds. Om det regnar samlas vi i nedre brasrummet.

Esbo domkyrka sö 10.7 kl.

19. Glädjens och längtans tårar. Jyrki Myllärinen, gitarr & Luciano Carotenuto, öjt. Fritt intr. o. progr.

Koti-ikkunoiden pesua alk. 10 e/ikkuna + alv.

ALBERTI CLEAN p. 512 2791. www.alberticlean.fi

Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9

 Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

esse

 Seurat HERÄNNÄISSEURAT Pe-su 8.-10.7. Herättäjäjuhlat Oulussa. Juhlien koko ohjelman lähettävää Körttiradiota voi kuunnella Internetin kautta osoitteessa www.oulunherattajajuhlat.fi. Lisäksi pe klo 18 iltaseurat, la klo 8.30 aamuseurat, klo 10.30 vuoroveisuut ja raamattutunti, klo 18.30 iltaseurat ja su klo 10 jumalanpalvelus ja klo 14 päätösseurat kuuluvat pääkaupunkiseudulla radiosta taajuudella 100,0 MHz.

 Vuokrata halutaan

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Terassit, aidat ja muut pihatyöt Maputek Oy 045 4303131 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Sohvat, tuolit verhoillaan.

P. 0400 503 179.

Verhoomo Leppänen

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

 Ostetaan Käteisellä Kuolinpesät, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 040 764 1348 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000 / vaihde

VIRKISTY LÄHILOMALLA Kesällä huone kuin huone (1–2 hengelle) Plussa-kortilla 95 €/vrk.

Luonto houkuttelee liikkumaan! Aurinkoisia elämyksiä koet myös veistospuistossa, taidepolulla ja Metsäkylpy-näyttelyssä.

Ravintola ja ulkoterassi sekä uusi melontapiste palvelevat läpi kesän. Tervetuloa!

Huonevaraukset netistä kampanjatunnuksella KESÄ2011 tai myyntipalvelusta, puh. 09 2606 060.

Tarjous voimassa 20.6.–31.7.2011.

Pensionärsläger 2–5.8 på Mataskär. Pris 40 €.

Mer info & anm. sen. 8.7 Majvi Andersson-Sjögren, tel. 8050 3403, 040 531 1044, majvi. andersson-sjogren@evl..

ESPOON SEURAKUNNAT UNN NN N AT A

Kesäkahvit ä s s ä v y h seurassa www.espoonseurakunnat.

Espoon seurakuntasanomat

Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Alue: Leppävaara, Tapiola

Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi

Toimittajat Merja Räty, p. 020 754 2346 merja.raty@kotimaa.fi Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen

Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi

Elissa Halén, p. 020 754 2070 elissa.halen@kotimaa.fi

Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Päätoimittaja Simo Repo, p. 8050 2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä

www.esse.fi

Toimituspäällikkö Hannele Koskinen, p. 020 754 2004 hannele.koskinen@kotimaa.fi

13

www.eskilkoti.org

Keilaranta 10, Espoo puh. (09) 412 9649 www.keilahammas.fi

Yhdessäoloa, laulua ja leikkiä

❘

Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä.

Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. 8050 2327

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä.

Teksti-ilmoitusten tilavaraus julkaisupäivää edeltävän viikon tiistaina klo 16.

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 23 %.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 23 %.

Aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Toimitusneuvosto Erkki Berg (Tapiola).

Marita Helki (Espoonlahti).

Antti Kujanpää (Tuomiokirkkoseurakunta).

Kirsi Rostamo (Olari).

Anssi Siukosaari (Leppävaara).

Juha Vähäsarja (Tuomiokirkkoseurakunta).

Simo Repo, julkaisija.

Mikko Hormio, kustantaja.

Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310 Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2011 Painos 81 300 kpl 40. vuosikerta Jakelu Itella Posti Oy

14 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

7.7.2011

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

7.7.2011

❘

esse

15

Jukka Granström

Lehtikirkko

ELÄMÄNKAARI

10.7.2010

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

4. sunnuntai ­helluntaista

Vanhempi veli

Tuhlaajapoika ja hänen veljensä

Pyhän aihe on Kadonnut ja jälleen löytynyt.

Kertomus tuhlaajapojasta lienee suomalaisil-

Jeesus sanoi: ”Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Nuorempi heistä sanoi isälleen: ’Isä, anna minulle osuuteni omaisuudestasi.’ Isä jakoi omaisuutensa poikien kesken. Jo muutaman päivän päästä nuorempi kokosi kaikki varansa ja lähti kauas vieraille maille. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen holtitonta elämää. Kun hän oli pannut kaiken menemään, siihen maahan tuli ankara nälänhätä, ja hän joutui kärsimään puutetta. Silloin hän meni erään sikäläisen miehen palvelukseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen sikopaimeneksi. Nälkäänsä hän olisi halunnut syödä palkoja, sikojen ruokaa, mutta niitäkään ei hänelle annettu.

Silloin poika meni itseensä ja ajatteli: ’Minun isäni palkkalaisilla on kaikilla yllin kyllin ruokaa, mutta minä näännyn täällä nälkään. Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon.’ Niin hän lähti isänsä luo.

Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä. Poika sanoi hänelle: ’Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.’

Mutta isä sanoi palvelijoilleen: ’Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.’ Niin alkoi iloinen juhla.

Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin.

Hän huusi luokseen yhden palvelijoista ja kysyi, mitä oli tekeillä. Palvelija vastasi: ’Veljesi tuli kotiin, ja isäsi käski teurastaa syöttövasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.’ Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, mutta hän vastasi: ’Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa.

Mutta kun tämä sinun poikasi tulee, tämä, joka on hävittänyt omaisuutesi porttojen parissa, sinä teurastat hänelle syöttövasikan!’ Isä vastasi hänelle: ’Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun.

Mutta olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt.’”

Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Pyhän tekstit ovat Psalmi 32:1­­–2, 5–8 Hoosean kirja 12:6–7 tai Jesajan kirja 61:10–11 Kirje roomalaisille 4:1–8 Luukkaan evankeliumi 15:11–32

Rukous

Pyhä Jumala, sinun rakkautesi on suurempi kuin koskaan voimme käsittää.

Kiitos, että sinä aina jaksat ­odottaa lapsiasi kotiin.

Eksymme niin helposti tieltäsi ja lähdemme seuraamaan vääriä polkuja.

Kiitos, että monin tavoin kutsut meitä takaisin luoksesi. Älä anna minkään asian tulla yhteyden esteeksi välillemme.

Auta meitä ymmärtämään, että sinun kutsusi on tarkoitettu kaikille ihmisille.

Kuule rukouksemme Jeesuksen, pelastajamme tähden.

le tuttu jo rippikoulusta. Vertauksessa isä edustaa Jumalaa. Kristillisessä perinteessä nuorempi poika edustaa parannuksen tekijää, vanhempi häneen nyreästi suhtautuvaa. Ensimmäisten kristittyjen näkökulmasta tulkinta on näyttänyt hivenen toisenlaiselta: nuorempi veli on edustanut pakanuudesta kristillisyyteen kääntynyttä ja vanhempi veli puolestaan juutalaiskristittyä, joka oikeastaan aina on asunut isänsä kodissa.

Vanhemman veljen reaktio kadonneeseen ja

jälleen löytyneeseen veljeen paljastaa hänen sisimmän kateuden tunteensa. Tilanne tuntui hänestä epäoikeudenmukaiselta. Vanhempi veli oli aina kuuliaisena täyttänyt isänsä tahdon. Silti hän ei koskaan ollut saanut mahdollisuutta viettää juhlaa omien ­ystäviensä kanssa. Elää merkitsi jatkuvaa työntekoa.

Vanhemman veljen mielestä omaisuuttaan vierailla mailla tuhlannutta ei tulisi kohdella näin hyvin. Hänhän oli käyttäytynyt röyhkeästi pyytäessään ennakkoperintöä. Takaisin palaavaa ja kaiken menettänyttä varten ei pitäisi järjestää ilojuhlaa, jossa tarjotaan vieraille parasta mitä talosta löytyy.

Vanhempi veli empii. Isän tapa ottaa katuva vastaan tuntuu hänestä vieraalta.

Tässä on kuitenkin hänen kohtalonkysymyksensä: on vain yksi ilojuhla. Siihen on kaikki kutsuttu. Mikään erimielisyys ei saa estää osallistumista isän kodissaan järjestämään juhlaan.

Ensimmäisten kristittyjen tilanteessa viesti on selvä: erilaisista rituaalisen puhtauden käsitteistä huolimatta pakanakristittyjen (parannuksen tekijöiden) ja juutalaiskristittyjen tulisi voida yhdessä aterioida isän talossa (viettää ­ehtoollista).

Tämä haave eri tavoin ajattelevien kristittyjen yhteydestä elää yhä. Isän kodis-

sa on tarjolla vain yksi ateria. Tästä yhteydestä kenenkään ei kannata jättäytyä ulkopuolelle.

Kalervo Salo

kalervo.salo@evl.fi Kirjoittaja on Leppävaaran kirkkoherra.

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain raamatuntekstiin. Kirjoitus on myös internetissä www.tuhattulkintaa.fi-sivustolla, jossa aiheesta voi keskustella.

www.tuhattulkintaa.fi

TAPIOLA TAPIOLA

TUOMIOKIRKKO TUOMIOKIRKKO

Espoontuomiokirkossa tuomiokirkossa Espoon

SSooiivvaa

Kesäkahvila Kesäkahvila 13.7.klo klo1212 keke13.7.

Leppävaarankirkossa kirkossa Leppävaaran

Puolentunnin tunnin Puolen

Vapaa pääsy Vapaa pääsy

ElinaRantamäki, Rantamäki,laulu laulu Elina MikkoHaapaniemi, Haapaniemi,piano piano Mikko Kahvihetkijajajutustelua jutusteluakirkon kirkonsisäpihalla sisäpihalla Kahvihetki

10.7. klo susu 10.7. klo 1919

”Ilonjajakaipuun kaipuunkyyneleitä” kyyneleitä” ”Ilon

Jyrki Myllärinen, kitara Luciano Carotenuto, huilu Jyrki Myllärinen, kitara && Luciano Carotenuto, huilu 17.7. klo susu 17.7. klo 1919

”Virsikirja25 25vuotta” vuotta” ”Virsikirja

Nina Kronlund, sopraano Nina Kronlund, sopraano Hedi Viisma, kantele; Anders Kronlund, urut Hedi Viisma, kantele; Anders Kronlund, urut 24.7. klo susu 24.7. klo 1919

”Pianoilta” ”Pianoilta”

Sofia Wilkman, piano Sofia Wilkman, piano

Vapaa pääsy ja ohjelma Vapaa pääsy ja ohjelma

lounaskonsertti lounaskonsertti

SUVISUNNUNTAINILTAMUSIIKKI ILTAMUSIIKKI SUVISUNNUNTAIN

Evankeliumi Luukkaan mukaan 15:11–32.

Kastettu: Kaitlyn Adrians, Alex Olavi Daniel Ainesmaa, Saimi Anniina Airamaa, Paavo Einari Airamo, Leevi Elias Alkula, Luiz Emilio Oliver da Silva, Tekla Emilia Erke, Arttu Johannes Juutila, Aada Linnea Jylhä, Aamos Matti Mikael Konttinen, Kaarlo Ilari Koskela, Iivo Martti Mikael Laaksonen, Joel Juho Aleksi Laaksonen, Oliver Eero Henrikki Mattila, Jenni Soa Meuronen, Sami Sebastian Mikkolainen, Tiago Alek Riekkinen Ferreira, Sakari Erkki Johannes Roponen, Veera Annika Sandberg, Aappo Daniel Varila, Neo Benjamin Virolainen, Sisu Olavi Vittaniemi, Patrik Toivo Oskari Ylä-Mella. Oskari Iisakki Ahonen, Oscar Elliot Helenius, Juha Sakari Hirvelä, Alex Mikael Huovinen, Markus Alpo Olavi Inkala, Luka Olavi Juntunen, Eino Ville Kaislampi, Katri Soa Kalela, Olavi Toivo Salomon Keskitalo, Karla Marianna Korhonen, Fiona Ester Kumlin, Kati Elina Kärkäs, Martti Valtteri Makkonen, Daniel Viljami Samuel Niemi, Jimi Jasperi Nykänen, Miko Marius Gabriel Nykänen, Alexandra Ida Adéla Ojanen, Ilona Aino Inkeri Palola, Eeli Akseli Räsänen, Aksel Joakim Rönnberg, Anna Pihla Olivia Salminen, Aapo Elias Soini, Samuel Jeremias Torkki, Inkeri Anni Soa Vaahteranoksa, Otso Emil Edward Vennamo.

Avioliittoon aikovat: Outi Katariina Siivinen ja Mikko Kalevi Pusa, Lina Varpu Marcela Niemi ja Mika Johannes Mäki-Leppilampi, Iida Lotta Maria Turunen ja Francesco Seppo Setaro, Hanna Kaisa Pinomaa ja Timo Olavi Tolska, Tiia Jasmin Röntynen ja Antti Kaarlo Numminen, Paula Elina Pieskä ja Benjamin Arnold Riecks, Mervi Maarit Vahosalmi ja Jarkko Petteri Merinen, Julia Karoliina Korhonen ja Tuomas Tapani Lumikaarto, Anni Tuuli Maria Janatuinen ja Tuomas Antero Merilahti.

Hautaan siunattu: Marjatta Vilhelmiina Santti 92 v, Aini Terttu Kyllikki Raunio 75 v, Aila Inkeri Poutanen 74 v, Susanna Maria Lohman 37 v, Ville Aleksi Vänttinen 24 v, Sally Adele Constance Huuskonen 96 v, Sulo Erland Lindfors 92 v, Tauno Kalevi Kivinen 81 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Cameron Joseph Gallagher, Viljami Johannes Kallionpää, Jenna Elise Kumpulainen, Atte Mikael Aleksanteri Melén, Tyrsky Eevert Pellinen, Eeli Kaarlo Taavetti Salonen, Alisa Linnea Åkerman, Tommy Johannes Dahlgren, Soa Irene Eliina Keravuori, Jenni Lilian Korhola, Jonna Julia Kämäräinen, Otto Teo Tiitus Laine, Maria Katarina Laperie, Kerttu Kukka Karoliina Romppanen, Iisa Ilona Ylikukkonen.

Avioliittoon aikovat: Anne-Marie Hagman ja Ville Tuomas Seppänen, Reetta Elisa Syrjänen ja Oskari Osmo-Päiviö Vuorinen.

Hautaan siunattu: Aino Ester Aalto 84 v, Paul Kustaa Vilho Rissanen 80 v, Jorma Kalevi Mattila 70 v, Jukka Marko Tapio Haajanen 40 v, Irja Annikki Määttänen 89 v, Meeri Martta Tuulikki Invenius 74 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu: Anni Soa Untinen 96 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Joona Verneri Turunen, Elli Mimosa Nieminen, Fanny Matilda Nieminen, Karoliina Vilma Alisa Kuusi, Aaro Luca Olavi Pesonen, Iiro Juhani Teppala, Iida Helmi Hyytiäinen, Jasper Agathon Orion Rekonen, Minja Aino Katalin Tarhanen, Aatos Martti Sakari Lindholm, Aatu Joose Kristian Haavisto, Lotta Anna Olivia Nordlund, Minea Lilja Leona Wiik, Juho Ilmo Oskari Heimbürger, Oona Katariina Kettunen, Hetta Matilda Huuskonen, Lenni Johannes Mustonen, Sonja Maria Olivia Hakamäki, Lotta Emilia Kinnunen, Akseli Oliver Luukkonen, Linnea Helvi Klaudia Heikura.

Avioliittoon aikovat: Petri Johannes Tyynismaa ja Anna Henriikka Sipilä, Ari Pekka Kalevi Kujala ja Pia Cristina Airola, Jarkko Juhana Saloranta ja Maija Johanna Ojanen, Lauri Samuli Sarkimaa ja Heidi Johanna Kohtala, Mirko Joni Albert Baas ja Heidi Mariia Järvinen, Heikki Juhani Tidenberg ja Tiina Johanna Vainio.

Hautaan siunattu: Sointu Eliina Nurmi 89 v, Seppo Tapio Haarala 55 v, Olli Johannes Arnberg 48 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: Aatu Oliver Rämö, Aleksi Daniel Henrikki Mäkelä, Alise Erika Härkönen, Elmeri Onni Olavi Savero, Emilia Paula Elisabeth Raunio, Helmi Janessa Haajanen, Juho Kuusisto, Maiju Elisa Sallila, Niklas Erik Aleksander Sode-Carlsen, Oliver Kristian Sainio, Peppi Hertta Lohikoski, Aino Leena Saari, Hilma Liisa Tenhunen, Miko Eskil Sohlo, Mila Elise Sohlo, Rilla Ilona Laitinen, Simo Severi Kuki.

Avioliittoon aikovat: Sara Linnea Lindroos ja Ari Markus Honkavaara, Riikka Maria Marttinen ja Lauri Timo Johannes Ulán, Riitta Hannele Karinen ja Harri Martti Mantila.

Hautaan siunattu: Brita Kyllikki Jaanti 92 v, Unto Ensio Kallio 87 v, Anja Milka Ulan 75 v, Jukka Tapani Suomela 64 v, Jaakko Johannes Stenberg 63 v, Mika Petteri Tihinen 35 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu: Lilja Matleena Kiviluoto, Topias Aaron Mäkinen, Vanessa Isadora Knutar, Iisak Antti Sakari Rusama, Elle Alexandra Salo, Liisa Katriina Vollmer, Miska Eemeli Teder, Joonas Mikael Kohtala, Anni Adele Rönkkö, Elma Onerva Juusela, Valle Aaron Kujala, Olivia Maria Hämäläinen, Okko Ernonpoika Ovaska, Daniel Kristo Martin Ervola, Robert Oskari Rahja, Amos Eliel Aukusti Myllynen, Salla Amanda Jaakola-Siimes.

Hautaan siunattu: Maire Mirjam Huuska 93 v, Eine Elisabet Heinonen 87 v, Otto Huoponen 85 v, Arvo Alvar Jokinen 84 v, Virpi Talvikki Korhonen 80 v, Kirsti Katri Ahlstedt 75 v, Martti Ilmari Lappalainen 69 v, Raija Hannele Klami 65 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: Ronja Aamu Helena Granlund, Josephine Tootzie Wilhelmina Lindroos, Teresa Jenny Aurora Uddström, Titus Johannes Winterbäck, Kevin Valdemar Grönlund, Mikael Alexander Sirén, Sharon Olivia Marja Jalonen, Marion Kristal Jalonen, Jazzmin Josephine Holmlund, Inez Bucht, Gizele Bucht, Senny Ida Alexandra Levlin, Daniel Viljam Alexander Hedman, Aava Michaela Viisola, Rickard Kristian Westerberg, Alex Gustaf Ilmari Oldenburg, Robin Jan Konstantin Aarnio.

Hautaan siunattu: Marianna Kaarina Viherkanto 45 v, Erik Axel Thorvald Manelius 84 v, Ilse Kaarina Sundelin 64 v, Maj-Britt Ingeborg Sundbäck 86 v, Lahja Wikström 79 v.

Anna silmät nähdä Pystyn yhä palauttamaan mieleeni riemastuksen,

jonka koin 13-vuotiaana saadessani ensimmäiset lukulasini. Koivunlehdille palautuivat taas udun takaa tarkat sahalaidat, ja yhtäkkiä erotin koulun liitutaululle raapustetut kirjaimet ja numerot. Tv-ruudun Peyton Placen tekstit erottuivat kotisohvalle asti. Olin ehtinyt totaalisesti unohtaa, kuinka kirkas maailma voi olla.

Mutta muistan myös hämmennyksen ja pelon.

1970-luvulla sankamallisto oli suppea ja rillirouskun nimitys herkässä. Painajaismaisinta oli kuitenkin paljastaa vanhemmilleen, että lasit menivät liikuntatunnilla rikki. Niin kohtuutonta kuormitusta ei heidän kukkarolleen olisi suonut.

Nämä muistot puskivat läpi, kun nyt yli 35 vuot-

ta myöhemmin mallailin kaksia korunkauniita kehyksiä kasvoilleni ja tuumailin, miltä ne eri tavoin vaatteisiin yhdistelemällä ulkopuolisillekin näyttäisivät. Tarjous oli huikea: samaan edulliseen hintaan saisin kaupan päälle vielä kolmannetkin lasit – puolisolleni aurinkolasit vahvuuksilla!

Hassua, miten helppoa ja halpaa! Hassua sekin, että melkein oleellisemmalta nyt tuntui, miltä lasit saisivat minut tässä maailmassa näyttämään kuin se, miten minä maailman niillä näkisin.

Tajusin, että jotakin tuosta 13-vuotiaana kokemastani maailman kirkastumisesta jäin sittenkin kaipaamaan. Yksinkertaista oivallusta: toisinkin voi nähdä!

Elämässäni oli menossa vaihe, jolloin en peiliin katsoessani ollut pitänyt näkemästäni. Kärjistyneessä ihmissuhdekuviossa ei tarkimmistakaan monitehoista ollut apua siihen, että sain jatkuvasti itseni kiinni siitä, etten kyennyt näkemään ristiriitapuolessa hyvää. Että kyynisyys yritti sitkeästi sokeuttaa, rajata, hämärtää. Että nyt kaiken elämänkokemukseni jälkeen, kauniine, tarkkoine laseineni en löytänyt itsestäni edes halua nähdä ulkokuoren ja kaiken ylimääräisen sälän taakse. Yhtä lailla olin tullut yllätetyksi siitä, kuinka alhaisia puolia itsessäni havaitsin.

Silmälaseja illalla yöpöydälleni asetellessani olen

kuitenkin huomannut, että iltarukouksen tavoin mielessäni on alkanut kertautua vuosien takainen Jörg Zinkin nöyrä säe: Anna minulle silmät nähdä. Että Luojani, myös minä voisin kestää sinun katseesi.

Anita Järvisalo anita.jarvisalo@elisanet.fi

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

16 esse

❘

7.7.2011

Maarit Oksanen-Biarowsky tekee romuista koruja Töidensä kautta taiteilija Maarit Oksanen-Biarowsky haastaa ihmisen kyseen­ alaistamaan ennakko­ käsityksen kauneudesta. ”Joskus vaatii kärsivällisyyttä nähdä pintaa syvemmälle”, hän sanoo.

Teksti Noora Melaanvuo Kuvat Sirpa Päivinen

T

apiolassa varttuneen Maarit Oksanen-Biarowskyn tie vei 1970-luvulla Saksaan, kun poikaystävä lähti sinne opiskelemaan. Ylioppilasneiti ei ollut lukenut koulussa saksaa, mutta hän muutti perässä ja päätti opetella kielen. Taideteollisen korkeakoulun ovet aukesivat jo puolen vuoden päästä.

Suhteesta suomalaisnuorukaisen kanssa ei tullut elinikäistä, mutta nuori nainen jäi Saksaan opiskelemaan teollista muotoilua.

Kun hän myöhemmin meni entisen poikaystävänsä ja tämän uuden tyttöystävän tupaantuliaisiin, pariskunta oli punonut romanttisen juonen. Oksanen-Biarowsky esiteltäisiin vakituista suhdetta etsineelle saksalaislääkärille.

Salajuoni toimi täydellisesti.

Andreas Biarowsky hurmasi suomalaistytön ensi silmäyksellä. ”Olin aina ajatellut, että tällaista on rakkaus. Sitä kesti 11 vuotta”, Oksanen-Biarowsky muistelee.

Tapiolan kirkko tuli Maarit Oksanen-Biarowskylle tutuksi jo nuoruusvuosina.

"Kaipaus ei koskaan häviä, mutta sen kanssa oppii elämään."

Kunnes kuolema erotti Pari meni naimisiin ja adoptoi kaksi lasta. Elämä antoi ensimmäisen myrskyvaroituksen kymmenen vuotta ensitapaamisen jälkeen. ”Mieheni törmäsi moottoripyörällään autoon. Luulimme, että hän ei selviäisi onnettomuudesta. ­A ndreas menetti jalkansa, mutta toipui muuten.”

Maarit ­Oksanen-Biarowsky kertoo, että seuraava vuosi oli kaikista onnellisista vuosista onnellisin, ja perhe oli kiitollinen miehen eloonjäämisestä.

Sitten tuli yllättäen aika sanoa hyvästit.

Kesäloma Suomessa vuonna 1991 päättyi miehen sydänkohtauk­ seen. Ambulanssi ei ehtinyt syrjäiselle kesämökille ajoissa. Vaimonsa sylissä levännyt Andreas Biarowsky tiesi kuolevansa. ”Tulee olemaan vaikeaa, hän sanoi. Mutta sinä selviät”, Maarit OksanenBiarowsky kertoo. ”Olen koettanut muistaa tämän.”

Äärettömyys puhutteli Miehen kuoleman jälkeen oli raskasta, mutta läheisten tuki ja puolison sanat auttoivat; nainen

ei antanut epätoivon vallata mieltään.

Miehensä kuolemaa seuranneena syksynä Oksanen-Biarowsky kävi hakemassa tavaransa Saksasta ja asettui lastensa kanssa Espoon Mankkaalle asumaan. ”Kaipaus ei koskaan häviä.

Se on iso osa elämää, mutta sen kanssa oppii elämään. Enää se ei ole taakka”, hän sanoo ja kertoo kohdanneensa kuoleman ensimmäisen kerran neljän vanhana, kun veli menehtyi munuaissairauteen. ”Ihmettelin veljen katoa­ mista ja etsin häntä komeroista. Äiti sanoi, että Jukka on nyt taivaassa.”

Oksanen-Biarowsky huomasi jo nuorena, että yksin mietiskely oli hänelle luontainen tapa käsitellä asioita. Hän oleskeli kalliolla ja mietti mielessään suuria sanoja: ääretön, ikuisuus, aina. ”Äärettömyyden keskellä oma olemus tuntui pieneltä, ja samalla koki olevansa osa sitä.”

Muutto maalle Asuttuaan Espoossa useita vuosia Oksanen-Biarowsky alkoi haaveilla

elämästä vanhassa maalaistalossa.

Orimattilasta löytyi sopiva rakennus, jonne hän muutti perheineen vuonna 1999.

Orimattilassa kului kuusi vuotta. Muutto tuli ajankohtaiseksi, kun Oksanen-Biarowsky näki netissä kuvan myynnissä olevasta entisestä kyläkaupasta Padasjoella. Pari yötä mietittyään hän päätti ostaa sen.

Maalla Oksanen-Biarowsky on keräillyt vanhoja esineitä, joita hän hyödyntää taidetta tehdessään. Materiaaliksi kelpaavat sellaisetkin esineet, joilla ei muille ihmisille ole arvoa. Koruja voi työstää lehmänriimuista, hevosen kuolaimista, koneiden osista tai muusta romusta.

Töidensä kautta hän haastaa katsojia kyseenalaistamaan ennakkokäsityksensä kauneudesta. ”Kaiken ei tarvitse olla uutta ja kiiltävää ollakseen kaunista. Kyläsepän takomassa esineessä on edelleen tarkoitus läsnä, vaikka se olisi kuinka ruosteinen.”

Samalla lailla OksanenBiarowsky yrittää nähdä ihmisissäkin kauneuden. Padasjoella hän on toiminut vakituisena sijaisena kouluissa ja päiväkodissa, ja oppilaitoksissa nainen tunnetaan nuorten puolestapuhujana. ”Nuoret koetaan helposti ongelmallisina. Vaatisi kuitenkin kärsivällisyyttä nähdä syvemmälle ja aistia kaikki se kaunis, mikä heissä on kehittymässä.”

Pois heitetyt esineet saavat taiteilijan käsissä uuden käyttötarkoituksen.

Näyttely Tapiolan kirkolla Taiteilija Maarit Oksanen-Biarowskyn työstämiin koruesineisiin voi tutustua Tapiolan kirkon näyttelyssä heinäkuun ajan. Näyttelyn nimi Elävät muistot viittaa ajan tuomiin muutoksiin elämässä.

Oksanen-Biarowskyn mukaan aika jättää jäljen niin esineisiin kuin ihmisiinkin. Muutoksista huolimatta ne kuitenkin pysyvät samoina kuin ennenkin. ”Tämä liittyy esimerkiksi omaan ikääntymiseeni. Peilikuvasta voin ihmetellä, olenko tuo minä. Joka kerta jotakin on muuttunut, ja silti se olen edelleen minä”, taiteilija pohtii.

Tapiolan kirkolle Oksanen-Biarowsky keksi pystyttää näyttelynsä sen jälkeen, kun hän kerran kirkossa käydessään huomasi, että aulassa on kuukausittain vaihtuvia näyttelyitä.

Kirkko on tuttu jo nuoruusvuosilta. ”Pidin kirkosta heti, vaikka rakennusta parjattiin, kun sitä rakennettiin. Ymmärsin tunnelman ja koin pyhän läsnäolon. Kirkossa on tarpeeksi tilaa, ja pidän siellä olevasta valosta ja hämystä. Uskon, että pyhyyden olemus on jotakin, mitä voimme kokea arjessa, maisemissa, ihmisissä ja omissa ajatuksissamme.”