Esse 2010 nro 25 ja 26 (24 6)

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Espoon seurakuntasanomat

Uusi värikäs rippikouluopas ­muistuttaa yhtä aikaa k­ lassista ­ystäväkirjaa, nuortenlehteä ja ­ilmoitustaulua. Sivu 15. 

www.esse.fi

25–26 / 24.6.2010

Soitto soi Velskolan riparilla

Matti Karppinen

Keskiaukeama.

Kesävieraiden k­ estityksessä erikoisruokavaliot on hyvä muistaa. Sivu 8.

Retriitissä on kyse ­terveestä sisäänpäin kääntymisestä. Takasivu.

Tämä on juhannuksen kaksoisnumero.

Seuraava Esse ilmestyy 8.7.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

24.6.2010

❘

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

Kuin savuna suvessa

Kesäteillä ajellessa huomaa, miten tien-

Vanha maisema ei kestä kerrostalokulttuurin paineita. Espoon perinneympäristöt on kartoitettu ja niitä pyritään säilyttämään.

Espoo on luonnoltaan monimuotoinen ja laaja alue, johon mahtuu sekä ­puistomaisesti hoidettua kaupunkiympäristöä, tietoisesti moni­muotoisina hoidettuja viheralueita, maaja metsätalousmaata että myös koskematonta luontoa.

Suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi Espoossa tarvitsemme ajatuksen siitä, mitä teemme rakennettujen alueiden väliin jääville pienille ja suurille luontoalueille ja kuinka takaamme niiden säilymisen.

Myös kaupungissa voivat tienpientareet kukkia muutakin kuin pujoa, entiset pellot kasvaa ketokukkia pajupehkojen sijaan ja likaviemärit solista kirkkaina puroina.

Nuori ihminen nukkuu vielä – tai

Tarvitsemme myös tietämystä siitä, miten ja

Toinen nuori nukkuu tai taitaa hänkin olla puolivalveilla.

Hän on juhannuksena menossa konserttiin. Peiton alla hän hyräilee kertosäettä: ”Pieni ihminen ristii kätensä / rukoillakseen, mutta ­rukous on / vain mutina tuulessa. / Jos jostain joskus löytyy Jumala, / ei se lapsekseen, kuvakseen minua tunnista.”

Ei kuulosta rukoukselta, mutta entä jos kuitenkin. Laulu nousee voimattomuuden ja hyljätyksi jäämisen kokemuksesta. On jäljellä rippeet enkelin, pelkään kuolemaa, ei kukaan kulje täällä vetten päällä, onko minusta mihinkään, olenko edes ihminen?

Jos sanaton rukoileminen näkyisi savuna ilmassa, koko Suomi peittyisi juhannuksena savuun. Niin suuri on ihmisten kokemus osattomuudesta, yksinjäämisestä, arvottomuudesta.

Nuoressa kaupunkikulttuurissamme olem-

me havahtumassa mahdollisuuteen ylläpitää monimuotoista suomalaista luontoa myös taajamissa. Entiset viljapellot ovat vielä paljolti joutomaata, eivät kukkaniittyjä. Ihailemme etelän kukkia, suomalaisille olemme keksineet yhteisen nimen: rikkaruoho.

Yleinen mielikuva hyvin hoidetusta kaupunkiluonnosta on lyhyeksi leikattu nurmikko, luonnon kannalta yksimuotoinen, lähes kuollut alue.

Kaupunkien luonnolla on taipumus nakertua pala palalta rakentamisen ja liikenteen jalkoihin. Kaavoitus etsii sekä suuria että pieniä luontoalueita tonttimaan tarpeisiin. Kaava turvaa viheralueen olemassaolon vain seuraavaan kaavoitukseen asti.

Vihreä keidas ei ole itseisarvo vaan tonttimaan reservi. Silti suomalainen haluaa nähdä ikkunastaan mieluummin luontoa kuin pelkän vastapäisen talon seinän.

Espoo on luonnonkin suhteen erityislaatui-

nen kaupunki Sillä on 42 luonnonsuojelu­ aluetta, suurimpana Nuuksion kansallispuisto. ­Espoossakin perinneympäristöt ovat vaarassa hävitä, kun tavat käyttää maata muuttuvat.

mitkä perinteiset suomalaiset kasvit kestävät taajaan asutun alueen rasituksia.

Kaupunkiympäristön kehittämisessä joudutaan väistämättä tekemään ­kompromisseja, ­sovittamaan toisaalta kaupunkimaisen elämänmuodon ja toisaalta luonnonvaraisten kasvien ja eläinten yhdessä elämisen ehtoja toisiinsa. Suomalaiseen kaupunkiin ei välttämättä tarvitse yrittää kopioida keskieurooppalaisia ratkaisuja. Omintakeisen ja omaperäisen kaupunkiluonnon olemassa olon edellytyksiin kannattaa panostaa.

Ympäristön hoito maksaa. Elämisen laadun kannalta se on hyvä investointi.

Simo Repo simo.repo@evl.fi

”Suomalainen haluaa nähdä ikkunastaan mieluummin luontoa kuin vastapäisen talon seinän.”

ku, vaan suunnittelevat kauppaan lähtemistä. Mitä ostetaan ja hankitaan? Edessä on lasten ja lastenlasten tulo mökille.

Kun äiti ja isä ajattelevat heitä, jokaisen tulijan kasvot käyvät mielessä, jokaisen olemus käväisee jo etukäteiskylässä.

Siinä odotuksessa on läsnä huokaus ja toive, voi jos matka sujuisi hyvin, jos hyvä Jumala pitäisit hyvää huolta meistä ja meidän lapsistamme, lapsenlapsistamme, suvustamme, yhteydestä sukupolvien välillä Jos rukous näkyisi savuna ilmassa, koko Suomi peittyisi savuun. Niin paljon on ikävää ja etsintää isien ja poikien, äitien ja tyttärien, isovanhempien ja lastenlasten välillä.

Ihminen on sanaton rukous Jumala, muista minut, joka olen huokaus ilmassa.

Maija liikkeellä

Kalevi Virtanen Kirjoittaja toimii Seurakuntien lapsityön keskuksen ­pääsihteerinä ja asuu Latokaskessa. kalevi.virtanen@lastenkeskus.fi

Kirkkoveneessä olo on arvokas ja alkukantainen Kun saavun Otarantaan, nurmella on jo ihmisiä kaivamassa kirkkoveneitä pressujen alta. Paikalle vaeltava kansa tervehtii toisiaan iloisesti. Hetken kuluttua minulle selviää, että he harjoittelevat heinäkuisia Sulkavan soutuja varten.

Apua, mihin tämä sunnuntaisoutelija on oikein aironsa työntänyt?

Kun vene on saatu vesille, yksi kokeneista konkareista ottaa ohjat käsiinsä ja opastaa muutamat aloittelijat soutamisen saloihin. Ennakko-oletukseni romutetaan saman tien: soutu ei ole veto-huutojen tahdittamaa riuhtovaa nykimistä, vaan tasaista liikettä, jossa suurimman työn tekevät jalat ja selkä.

Vähän aikaa soudettuamme huomaan, että aloittelija pysyy tahdissa

mukana, jos vain keskittyy. Tuijotankin tiivisti ennemmin ensimmäisen airoparin lapaa kuin ihailen upeita maisemia.

Osa ensikertalaisista ihmettelee, miksi vedot ovat hitaita. Yksi soutajista nousee ylös ja antaa kurinpalautuksen: tahdin on oltava rauhallinen, ettei airojen liikkeestä tule vispaamista.

Rauhalliseen vetoon voi silti ladata niin paljon voimaa kuin haluaa. Se kyllä helposti unohtuu, sillä seitsemän airoparin huhkiessa on vaikea erottaa omaa osuuttaan ja tahtomattaan saattaa löysäillä. Saankin tietää, että soutu on maksimaalinen fyysinen suoritus, mutta me lähinnä soutelemme.

Parin tunnin retken lähennellessä loppuaan ehdin tarkastella ympäröivää

maisemaa. Taivas on kirkas ja vesi kimmeltää. Purjelautailijat tanssivat aalloilla ja välillä moottoriveneet suhahtavat ohi nostattaen pienet laineet.

Kun pysähdymme pitämään juomatauon, ohipyyhältävä irvileuka tarjoaa vetoapua. Olo kirkkoveneessä on kuitenkin jotenkin arvokas ja alkukantainen.

Teksti Maija Kivelä Kuva Jukka Granström Kirkkovenesoutua Otarannassa ti ja to klo 17 kesäkuusta syyskuun loppuun. Hinta 5 euroa. Ilmoittautumiset Espoon soutajat / Zita Gammals p. 050 544 0848.

Kirjoittaja kokeilee erilaisia kesäliikuntalajeja Espoossa.

esse

3

Toivontuottajien ohjelmasarja Ajatus kesäaamussa lähetetään jo viidentenä perättäisenä kesänä Radio Suomen Ylen aikaisessa.

Ohjelma kuullaan arkisin noin kello 8.20 juhannuksen jälkeisestä viikosta heinäkuun loppuun eli 28.6.–30.7. taajuudelta 94 MHz. Kesä on radiokuuntelun kulta-aikaa ja Radio Suomen Ylen aikainen on pääkaupunki­ seudun kuunnelluin radio­ kanava.

Ohjelmat voi kuunnella myös Ylen aikaisen nettisivuilla ja Toivontuottajien fanisivuilla Facebookissa. Toivontuottajat on Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteinen mediatoimitus, joka tunnetaan erityisesti Joulu­radiosta.

taitaa sittenkin olla puolivalveilla. Peiton alla hän ajatuksissaan katselee itseään peilistä ja suunnittelee juhlaan pukeutumista.

Vielä ei ole tullut vastaan Hän, se joku, joka kuiskaa korvaan: si5 nä olet ihana.

Sanallisesti hän ei rukoile, mutta koko hänen olemuksensa ja kaikki, mikä hänessä on, huokaa: Voi jos jossain olisi hän, ­ihminen, joka sanoisi ”minä rakastan sinua”.

Jos sanaton rukoileminen näkyisi savuna ilmassa, koko Suomi olisi juhannuksena täynnä savua. Niin suuri on ihmisen ikävä toisten luo.

Ei vain nuorilla ole ikävä, meillä kaikilla on.

Näetkö, koko Suomi savuaa, koko Suomi rukoilee.

Vanhemmat, isä ja äiti, he eivät enää juhannusaamuna nu-

❘

"Ajatus ­kesäaamussa" alkaa radiossa

Kolumni

Kaupunkiniityt kukkimaan penkalla ja moottoritien kaistojen välissä paikoittain hehkuu värikylläinen kukkaketo.

Tien­pitäjä esittelee matkustajille suomalaisen luonnon parasta kauneutta. Tarvittava tienpientareiden niitto tehdään paikoitellen vasta ­kukkimiskauden jälkeen, jolloin sekä kasvi­että hyönteismaailma hyötyvät ja rikastuvat – tai ainakin köyhtyminen hidastuu oleellisesti.

24.6.2010

Auroran kappelin juhannus uudistuu ”Tuppisuita emme ainakaan ole”, Anssi Rapio luonnehtii karjalaisia Mirjam Kaarelle Pisan asukaspuistossa.

Elämän syke ja Suomen suola Mirjam Kaare ja Anssi ­Rapo kaipaavat Karjalaan, vaikka eivät siellä koskaan ole asuneet. He kuuluvat Espoon ainoaan Karjalaseuraan.

Teksti Katariina Harju Kuva Jukka Granström

K

arjalanpiirakat, karjalanpaisti. Iloinen puheensorina, spontaani positiivisuus.

Tässä asioita, joihin karjalaisuus yhdistetään. ”Minä en paista piirakoita, vaan ostan ne kaupasta”, sanoo Mirjam Kaare, Tapio­ lan Karjala-seuran puheenjohtaja. Kun hän ja seuran jäsen, kirjailija Anssi Rapo pääsevät vauhtiin, puhe jatkuu ja jatkuu.

Ylpeitä juuristaan Mirjam Kaaren isoisä oli rovasti Jaakkimassa Laatokan rannalla. Anssi Rapon juuret ovat Suojärvellä ja Raudussa. Molempien sukulaiset joutuivat pakenemaan kodeistaan.

Rapon isovanhemmat muistelivat paljon menneitä.

Tunteet tarttuivat. ”Karjalaisuus on ollut minussa aina. Olen sanonut, että olen syntynyt Helsingin maalaiskunnassa, mutta olen Karjalasta kotoisin”, Rapo kertoo. ”Karjalaiset tuntevat juurensa ja ovat ylpeitä niistä.

Olemme tyytyväisiä, että olemme sieltä”, Kaare sanoo.

Rapon mukaan karjalaiset kokevat kulttuurinsa erilaiseksi ja haluavat siksi pitää sitä yllä.

Vaikuttaa siltä, että oma kulttuuri ja yhteinen trauma ovat synnyttäneet erilaisuuden tunteen. Juuri lähtö tekee karjalaisuudesta nostalgista ja kaipaavaa. Tunne on siirtynyt verenperintönä vanhemmilta lapsille ja lapsen­lapsille.

Niin myös Kaarelle ja Rapolle, jotka asuvat Espoossa, mutta kokevat itsensä karjalaisiksi.

Espoossa asuu paljon muualta muuttaneita. Tapio­ lan Karjala-seurassa on silti vain viisikymmentä jäsentä, joiden keski-ikä on kuusissakymmenissä.

Karjalaista perinnettä ylläpitävällä Karjala-liitolla sen sijaan on Suomessa lähes 50 000 jäsentä. Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä liitto järjesti näyttävät laulujuhlat Helsingissä viime viikolla.

Kaipaus kaukaiseen Monet karjalaiset ovat matkustaneet katsomaan sukunsa synnyinsijoja. Niin ovat tehneet myös Rapo ja Kaare. ”Matkalla minulla oli ristiriitainen olo. Toisaalta tuntui hienolta: kuin olisin kotiin tullut. Toisaalta paikka oli hirveässä kunnossa”, Rapo kertoo.

Monet karjalaista syntyperää olevat kokevat Karjalan kodikseen. Miten ihmiset, jotka eivät välttämättä ole koskaan alueella käyneet,

voivat niin vahvasti kaivata sinne? ”Karjalaisuutta on vaikea analysoida. Se on syvällä minussa”, Kaare sanoo. ”Mitä enemmän olen elänyt karjalaisena, sitä onnellisempi olen”, jatkaa Rapo.

Toisaalta on hienoa, että joillakin on niin vahva tunne omasta heimosta. Toisaalta tunne voi olla pelottavan intohimoinen. ”Kuulen mielipiteitä laidasta laitaan. Kaikkea on kuultu”, Kaare sanoo.

Karjalaiset sopeutuvat helposti

Kuka olen, mistä tulen?

Rapon mielestä karjalaisten kanssa on erilaista olla.

He ovat rentoja ja positiivisia. Kokemustensa vuoksi he ovat ennakkoluulottomia ja ottavat muut avosylin vastaan. Hänen mukaansa karjalaiset myös suhtautuvat taiteeseen muita palavammin.

Rapon tausta näkyy hänen kirjoissaan, joissa karjalaisuus on kirjailijan mukaan ”palavaa ja kantaaottavaa alueen palautuksen puolesta”.

Kaare on kiertänyt paljon maailmaa. Hän miettii, onko liikkuvuus karjalaisuutta. ”Karjalaiset ainakin sopeutuvat helposti”, hän sanoo. ”Karjalaisuus on elämän syke”, Rapo ylistää. ”Karjalaiset ovat Suomen suola”, kehuu Kaare.

Samalla he päätyvät to­ teamaan, että vaatimattomuus ei kaunista karjalaista.

Karjalaiset kehtaavat kehua itseään.

Kaare latoo pöydälle valo­kuvia, lehtileikkeitä ja kopioita muistokirjoituksista. Hän ja Rapo kertovat sukujensa historiasta ja luet­televat paikkojen nimiä.

He mainitsevat poliitikkoja, joilla on juuret Karjalassa.

Kaare ja Rapo haluavat välittää karjalaisen kulttuurin jatkumoa ja rikkautta jälkipolville. He uskovat perin-

teen siirtämisen olevan myös ihmisen perusluonnossa Rapon mukaan on tärkeä tiedostaa itsensä: kuka olen, mistä tulen, minne olen menossa. Siksi hän aikoo kasvattaa puolitoistavuotiaan tyttärensä karjalaiseen kulttuuriin. Myös Kaaren 40-vuotias tytär on alkanut kiinnostua juuristaan.

Se sama ketju, joka on tehnyt Kaaresta ja Raposta karjalaisia, näyttää jatkuvan.

Juhannusaattoa vietetään uudella tavalla Auroran kappelilla. Ohjelmallista aattoiltaa on valmisteltu asukasyhdistysten kanssa.

Auroran perinneyhdistys järjestää ulkoilukierroksen viereisessä Träskändan puistossa Aurora Karamzinin jalanjäljissä. Iltaan mahtuu tietokilpailua, leikkejä, yhteislauluja ja virsiä. Rokasahurit-­ bändi esittää kansanmusiikkia meiltä ja muualta.

Lapsille on luontoseikkailupolku, kaarnalaivojen rakentamista ja juhannuskukkaseppeleiden sidontaa sekä kaikille kahvia ja mehua ja mahdollisuus makkaran grillaamiseen. Vapaa pääsy.

Auroran aattoilta 25.6. klo 18–21, Heiniemenpolku 1, Espoo.

Kristillisen koulun sopimusta ­tarkistettiin

Anssi Rapo (oik.) kasvattaa Ronja-tyttärensä karjalaiseen kulttuuriin. Myös Mirjam Kaare on siirtänyt perinnettä perheelleen.

Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja Espoon kaupunki tarkensivat sopimustaan. Espoon kaupungin opetuslautakunta hyväksyi viime torstaina päivitetyn sopimuksen, joka on voimassa 1.8. alkaen.

Sopimusta piti tarkentaa, koska valtionosuusjärjestelmä muuttui vuoden 2010 alussa.

Järjestelmä vaikuttaa muun muassa siihen, miten yksityiskoulu saa rahoituksensa.

Lisäksi Espoon kristillinen koulu on siirtynyt Haukilahdesta uusiin tiloihin Matinkylään, mikä aiheuttaa koululle vuokramenojen nousua. Tarkistetussa sopimuksessa lisämenoja tasoitetaan vuokraavustuksella määräaikaisesti.

Esse

❘

24.6.2010

Uutiset

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Vammaisripari on seikkailu

Lyhyesti Lähes 1,5 ­miljoonaa euroa Nepaliin Läskillä lukutaitoa -laihdutuskampanja tuotti Espoon ja Kauniaisten seurakunnissa tuplamäärän aikaisemmin ilmoitetusta.

Nepalin opettajankoulutuksen hyväksi kertyi yhteensä 31 677 euroa, sillä kampanjan taustalla ollut yksityishenkilö päättikin maksaa jokaisesta laihdutetusta kilosta 30 euroa. Kilohinnan piti alun perin olla 15 euroa.

Koko Suomessa kampanja tuotti Nepalin opettajankoulutuksen hyväksi 1 442 220 euroa. Kampanjaan osallistuneet laihtuivat siis yhteensä 48 074 kiloa.

Tapiolan kirkon juhlalevy ­ilmestynyt Tapiolan seurakunta tuotti 50-vuotisjuhlavuoden kun­ niaksi äänilevyn Laulu kuuluu

kirkkotiellä – musiikkia Tapio­lan kirkosta.

Levyllä on yli 30 kappaletta, joita esittävät Tapiolan kirkon kuoro ja vaskiyhtye, Tapio­ lan seurakunnan kamarikuoro ja lapsikuoro ja Laetificus. Tapiolan seurakunta laulaa levyllä virret 454 Liekkejä on monta sekä 428 Kiitos suuren kuninkaan. Mukana on myös Espoolaisten virsi, jonka tekivät Markku Kilpiö ja Leena ­Ravantti Leppävaaran herättäjäjuhlille 2008.

Levy maksaa 20 e ja sitä saa vahtimestarilta tai musiikkisihteeriltä. Kirkko on kesällä auki arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 8–17.

Timo Merensilta

Auroran kappelilta lähtee kahteen taksiin survottu rippileiri, joka on hieman normaalia mölyisämpi ja kaoottisempi. Vaikeasti vammaisten leiri on lähdössä tutustumaan Wiknerin ratsutilaan.

Perillä Kirkkonummella yksi kiljuu ilosta, toinen oksentaa ja kolmas ehti jo saada tällin hevoshakaa kiertävästä sähköpaimenesta. ”Elämä on seikkailu”, ­toteaa

pastori Martti Rae leppoisasti. Tällä riparilla vaaditaan huumorintajua. Leirillä on kahdeksan eri tavalla vammaista nuorta, joista vain kaksi pystyy puhumaan. Papin lisäksi ohjaajia on kolme, isosia neljä. Kaikilla on kädet täynnä töitä ja ohjaajien on totuttava raapimiseen ja puremiseen. ”Ekana päivänä katselin ympärilleni, että auta ­a r­mias, miten tästä selvitään”, kuvailee isonen Lauri Savolainen. ”Mutta kun on tutustunut näihin tyyppeihin ja saanut kontaktin, asiat alkavat lutviutumaan. Tämä avartaa maailmankuvaa hurjasti.”

Vaikeasti

vammaisten

kanssa työskentely ei suju kaikilta, tietää nuorisotyön-

ohjaaja Tarja Rae, joka on ollut vetovastuussa monella vammaisleirillä. ”Täytyy olla rohkeutta kohdata vammainen aidosti.

Moni vaivaantuu tai puhuu kuin vauvalle.”

Juuri siksi ratsutilalla vierailu on elämys leiriläisille. ”Eläimet ottavat kaiken-

laiset ihmiset vastaan varauksetta; sitä nämä meidän nuoret kaipaavat.”

Pelkkää ilottelua ei tämä-

kään ripari ole. ”Sama opetus täällä on kuin normileirillä, vain yksinkertaisempi”, selittää Savolainen.

”Taivaan ja meren luomisesta puhuttaessa näytillä oli hiekkaa ja vettä. Leiriläisille on tärkeää päästä kokemaan asiat: tunnustelemaan, haistamaan ja maistamaan.”

Sivustaseuraaja pohtii pakostakin, millainen merkitys uskonkappalei-

Reija Hirvonen

Espoon seurakunnilla on nyt profiili Twitterissä. Sen kautta välitetään uutisia ja tietoa mielenkiintoisista tapahtumista. ”Twitterin kautta voimme vinkata näppärästi, mitä seurakunnissa tapahtuu”, kertoo seurakuntayhtymän tiedottaja Eija Harju.

Twitter on internetissä oleva yhteisöllinen palvelu, jossa käyttäjät voivat lähettää viestejä ja lukea toisten päivityksiä. Harjun mukaan seurakunnat ovat käyttäneet Twitteriä vasta vähän. Sen sijaan yhteisöpalvelu Facebookissa monet ovat jo mukana.

Twitterissä on myös espoolaisten nuorten aikuisten verkkokahvila Cafekismus. Espoon seurakuntien sivu löytyy osoitteesta www.twitter.com/ espoonsrk, ja Cafekismuksen osoite on www.twitter.com/­ cafekismus.

Esse

juhla on viimeinen erityisjuhla elämässä. Ylioppilasjuhlia ja häitä ei useimmille ole luvassa, joten konfirmaatio on sukulaisillekin tärkeä tilaisuus. Lisäksi leiri tuo vaihtelua kehitysvammaisen nuoren usein yksinäiseen arkeen. ”Isosilla on tärkeä rooli.

Eihän me tädit voida korvata ikätoverin seuraa”, sanoo diakoni Eeva Pirinen. Ohjaajat peräänkuuluttavat lisää palveluja ja kokoontumismahdollisuuksia kehitysvammaisille nuorille. ”Tässä voisivat seurakunnat olla aktiivisempia”, vihjaa Tarja Rae. Maria Hakala

assa musiikkiesityksiä, näyttelyitä, kirjansidontaa, saaristokattauksia sekä korujen askartelua kierrätysmateriaaleista. Myös ruokaa ja käsitöitä myytiin. Lapset innostuivat etenkin Muumien esityksestä.

Tänä vuonna suosiota saavutti tikanheittokisa, jossa toisistaan mittaa ottivat Laura Lepistö, Niclas Bäckström, Amin Asikainen ja Marcus Grönholm. Voiton vei Asikainen, joka pääsi vielä kisaamaan Esbo svenska för-

samlingin kirkkoherran Roger Rönnbergin kanssa. Heistä Rönnberg heitti paremmin.

Tapahtuman

järjestävät

Espoon kaupunki, Esbobygdens ungdomsförbund ja Esbo svenska församling. ”Seurakunta menee ulos ihmisten pariin: pappikin voi heittää tikkaa, eikä aina tarvitse olla niin juhlallista”, kertoo Esbo svenska församlingin tiedottaja Sheila ­Liljeberg-Elgert.

Aikaisempina vuosina Kulturen vid ån on järjestetty Espoon tuomiokirkon ympäristössä. Kirkon remontin vuoksi nyt siirryttiin Lagstadin koululle.

Tapahtumassa oli muun mu-

Seurakunnat ­Twitteriin

den opettelulla on tälle ryhmälle. ”Me vain kylvämme ne siemenet, emme voi tietää, paljonko menee perille”, sanoo Tarja Rae. Kun itseilmaisu on rajallista, on ymmärryksen tasoa vaikea arvioida. Ymmärtämättömyyttä ei saa ottaa ­itsestäänselvyytenä. ”Vammaiset osaavat yllättää. Pään sisällä liikkuu paljon sellaista, mitä ei pysty kertomaan”, muistuttaa ohjaaja Heli Vapaakallio.

Kulturen vid ån ylsi kävijäennätykseen Espoon suurin ruotsinkielisten kulttuuritapahtuma Kulturen vid ån keräsi 4 000 kävijää. Määrä on tapahtuman 12-vuotisen historian suurin. Kesäjuhla pidettiin torstaina 17. kesäkuuta Lagstadin koulun ympäristössä Espoon keskuksessa.

Espoon kaupungin rakennuslautakunta hylkäsi Olarin kirkon peruskorjauksesta jätetyt oikaisuvaateet yksimielisesti kokouksessaan viime torstaina. Kirkon remontti voidaan aloittaa elokuussa, jos tehdystä päätöksestä ei valiteta edelleen hallintooikeuteen. Remontin oli tarkoitus alkaa 10. toukokuuta.

”Hyvältä tuntuu. Olemme toimineet luvan edellyttämällä tavalla, ja kuten rakennuslautakunta totesi, toimenpiteisiin ei ole aihetta. Tätä olemme koettaneet koko käsittelyn ajan sanoa”, Espoon seurakuntayhtymän kiinteistötoimenjohtaja Sari Turunen kommentoi.

Peruskorjaus on tarkoitus aloittaa alkuperäisessä kokonaislaajuudessaan, kun rakennuslupa on lainvoimainen. Korjaus maksaa 5,7 miljoonaa ja se on ajoitettu vuosille 2010–2011. Kirkossa aiotaan tehdä muun muassa tilamuutoksia, parantaa äänentoistoa sekä rakentaa uusi jätekatos.

Neljän oikaisuvaatimuksen käsittelystä koitunut

viivästys siirtää projektin aloitusta lähes kolme kuukautta. Kiinteistötoimenjohtaja pitää viivästymää valitettavana.

Sari Turunen ei osaa vielä sanoa, paljonko peruskorjauksen lykkääntymisestä aiheutuu lisäkustannuksia.

Remonttikulut sekä tuleva aikataulu tarkentuvat lähiaikoina, kun urakoitsijoiden kanssa on keskusteltu.

Silloin selviää myös, kuinka kauan Olarin kirkko on poissa käytöstä.

Maija Kivelä

esse

5

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

TOINEN RUUTU

Kaikki saavat siunata Kummien osallistuminen nuoren siunaamiseen konfirmaatiossa on varsin uusi asia, joka liittyy kirkkomme jumalanpalvelusuudistukseen. Tämän tehtävän kummit ovat kokeneet merkittäväksi.

Tapiolan seurakunnassa esitetään toive, että yksi kummeista osallistuu alttarilla tapahtuvaan siunaamiseen. Perusteluna on Tapiolan kirkon kuoritilan ­a htaus. Yhtäkään ylimääräistä kummia ei ole kuorista pois ajettu.

Rippikoulu kokoaa varsin hyvin koko nuorten ikäluokan. Se merkitsee myös sitä, että nuoret tulevat hyvin erilaisista perhetaustoista ja arvomaailmoista.

Joskus yhdenkin kummin osallistuminen juhlaan on eri syistä ongelmallista, mutta silloin isoäiti tai

isonen on ottanut kummin paikan. Tärkeää on, että jokaisen nuoren takana on yksi aikuinen mukana siunaamisessa.

Kummeja nuorella on ainakin kaksi, mutta heitä voi olla jopa 14. Jos kummeja on useita ja valinta on vaikeaa, niin kummit voivat sopia keskenään työnjaosta konfirmaatiossa. Kaikki kummit eivät välttämättä ole valmiita tulemaan kirkossa eteen eri syistä johtuen.

Joissakin Tapiolan kirkon konfirmaatioissa olemme lainanneet ja soveltaneet anglikaanien käytäntöä, eli nuorta siunattaessa yksi kummeista on alttarilla siunaamassa, mutta sen lisäksi siunattavan nuoren nimi kuulutetaan, jolloin hänen vanhempansa, muut kummit ja suku nousevat hetkeksi seisomaan ja osal-

listuvat näin. Tätä me kehitämme.

Vaikka Tapiolan kirkon kuori onkin ahdas, niin istumapaikkoja kirkossa on koko suvulle ja kaikille ystäville, eli koko suku on tervetullut kirkkoon osallistumaan konfirmaatiomessuun.

On hienoa, että kummi ottaa tehtävänsä kirjoittajan tavoin vaivaa nähden.

Siunausta nuori tarvitsee elämäänsä ja tulevaisuuteensa, mutta on ehkä hyvä muistaa, kuka oikeastaan siunaa. Siunauksessa kummi, vanhemmat ja pappi ovat Jumalan välineitä – niin kirkon alttarilla, penkissä tai arjessa.

Kiitos kansanedustajalle

Seppo Holm Kappalainen Tapiolan seurakunnan ­rippikoulupappi Espoon hiippakunnan ­rippikoulukonsultti

Kiitämme Olarin seurakuntaa ja kansanedustaja Tarja Tallqvistiä siitä tuesta ja huomiosta, jota olemme saaneet.

Kiusaaminen herättää paljon keskustelua. Viime aikoina koulukiusaamisen lisäksi on keskusteltu kiusaamisesta päiväkodeissa.

Olen itse koulukiusattu ja vaihdoinkin ala-asteella koulua. Lukiossa jouduin kohtaamaan kaiken sen mitä taakseni jätin: alakoulun tapahtumat palasivat uniin ja vanhat tunteet ja kysymys miksi nousivat esiin.

Olin onnellisessa asemassa siinä, että sain valtavasti tukea lukion rehtoriltani, opettajilta, äidiltäni ja ystäviltäni selvittäessäni vanhoja kokemuksiani.

Koulukiusaamisen jäljet vaikuttavat ja näkyvät kiusatussa pitkään, varsinkin jos asian annetaan vain olla eikä asiaa viedä loppuun.

On väärin, että kiusattu on se, joka joutuu vaihtamaan koulua, se joka joutuu kuvittelemaan, että minussa on jotakin vikaa. On väärin, että yhä nuoremmat, jopa päiväkotilapset joutuvat kiusaamisen kohteiksi ja mieluimmin tekeytyvät kipeiksi kuin menevät päiväkotiin – paikkaan jossa tulisi olla turvallinen olo.

Ehkä kiusaamisen näkeminen ja tunnistaminen on vaikeaa tai ehkä kyse on

TUOMIOKIRKKO

Tallqvist toi lukijapalstalla (Esse 24) esiin toiveemme taukopenkeistä ja maksuttomasta tilankäytöstä Matinkylän

Monitoimi­talossa.

Tunnemme itsemme ihmisarvoisiksi. Meitä kuunnellaan ja autetaan.

Joukko Matinkylän ruusuja

TAPIOLA

Kiusaamiseen puuttuminen vaatii rohkeutta vain siitä, ettei koulun tai päiväkodin henkilökunnalla ole avaimia ja rohkeutta puuttua. Uskon itse jälkimmäiseen.

Niin pitkään kuin olemme hiljaa emmekä tee mitään, hyväksymme hiljaisesti kiusaamisen. Ei pidä ymmärtää eikä hyväksyä selitystä, että ”kiusaajalla on nyt vähän rankkaa kotona ja sinä joudut sijaiskärsijäksi.”

Muissa Pohjoismaissa monessa koulussa opetusmenetelmät ovat osallistavampia. Ideana on luoda luokasta yhteisö, johon jokainen tuntee kuuluvansa

ja olevansa arvokas ja tärkeä osa ryhmää. Tällaisissa luokissa erilaisuuden kunnioittaminen ja ymmärtäminen lisääntyvät ja kiusaamistakin esiintyy vähemmän.

Tulevaisuudessa tulee edelleen myös kiinnittää huomiota siihen, että päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot eivät kasva ja että jokaisella opettajalla ja hoitajalla on voimavaroja sekä koulutus ja rohkeus puuttua ja tunnistaa kiusaaminen.

On oltava rohkea ja viimein sanottava ehdoton ei kiusaamiselle.

Ira Hietanen

Musiikkia puolen päivän aikaan 29.6. Jukka Perko, saksofoni ja Teemu Viinikainen, kitara

6.7. Hannu Holma, baritoni ja Liisa Malkamäki, urut

LEPPÄVAARA

Suvisunnuntain

K o k o

p e r h e e l l e

13.7. Juhana Ritakorpi, sello ja Ville Urponen, urut

uhannusJ uhla J iltamusiikkia a Perkkaan kappelill

Kuvaesitys tapahtumasta: www.wix.com/reijah/kulturen_ vid_an2010

Olarin kirkon remonttiin lupa

❘

Hyvät mielipide­kirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 2000 merkkiä pitkiä mielipide­kirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi.

Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu.

Katariina Harju

Kulturen vid ån -tapahtumassa järjestetään joka vuosi kilpailu, jossa lasketaan ankkoja jokeen. Voittaja on se, kenen ankka ehtii ensiksi perille. Kilpailu juontuu siitä, että suomenruotsalaisten yhteisöä on kutsuttu ankkalammikoksi.

24.6.2010

Mielipide

Monelle leiriläiselle rippi-

Isoset Lauri Savolainen (vas.), Peppi-Lotta Rae ja Antti-Jussi Kallio tukevat ratsastamisessa. ­Terapiaratsastuksessa käyvä Eevis Putikka on kokenut hevostelija, mutta Janne Ekebom on ratsun ­selässä ensimmäistä kertaa.

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Kauklahden kappeli sunnuntai-iltaisin klo 19 27.6. Pontus Grans, kontrabasso;

Lukas Stasevskij, sello; Maija Weitz, piano. Beethoven.

4.7. Mia Huhta, laulu; Markku Mäkinen, urut. Mendelssohn, Reger, Rheinberger.

11.7. Teppo Lampela, laulu; Antti Vahtola, piano. Brahms.

Vapaa pääsy.

8 pe 25.6. klo 15–1

Yhteislauluja, makkaraa grillistä.

Kansanmusiikkitrio Kirsi Vinkki, Samuli Karjalainen ja Rauno Junkkari.

Lapsille pomppulinna ja askartelua.

Sateen sattuessa mahduttaudumme sisälle.

Ei ilmoittautumista.

Kahvitarjoilu.

Konserttiin vapaa pääsy.

esse

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

4

www.tapiolanseurakunta.fi

6

esse

❘

24.6.2010

24.6.2010

Ruokaa sen verran kuin tarvitsen Vapaaehtoiset einesjakelijat ­jakavat joka arkiaamu ruokaa Espoonlahden kirkolla. Kesäkuun alussa he itse pääsivät viettämään virkistyspäivää.

Teksti Päivi Seppänen Kuvat Susan Tuulosniemi

S

eurakunnan vapaaehtoisten virkistyspäivän retkelle tilattu bussi on runsaasti myöhässä. Diakoni Minna Valkiainen kokoilee retkelle lähtevien joukkoa.

Hän ehdottaa, että osallistujat tutustuvat toisiinsa jo kirkon kerhosalissa bussia odotellessa.

Einesjakelijoiden lisäksi retkelle osallistuu Kaverikammari-järjestön vapaaehtoisia, joista kaksi hakee kirkolle leipää ja eineksiä lähikaupoista.

Valkiainen vastaa diakonian einesjakelusta. Työn tekevät vapaaehtoiset, joiden diakoni kehuu olevan erittäin sitoutuneita työhönsä.

Osallistujille annetaan vessapaperirulla, josta kukin saa sen verran kuin haluaa. Kun paperit on otettu, jokaisen tulee kertoa itsestään niin paljon kuin paperia tuli repäistyä.

Pekka Mannisella on seuraavana päivänä lapsenlapsenlapsen ristiäiset. Viipurin läheltä kotoisin oleva mies kertoo ajaneensa härkävaunuissa lähes 40 asteen pakkasessa evakkomatkallaan.

Elämä on karaissut miestä jo nuorena.

Seuraa ja huolenpitoa Seniorille kotiin tai palvelutaloon.

Myös omaishoitajan sijaisuudet!

Mummit

P. 045 111 3423 www.mummit.fi

Lukijat kertovat, mitä tapahtuu, kun lapsen unilelu tuhoutuu tai ­katoaa. Kirjoitukset osallistuivat ­lukijakilpaan: Nuhjuinen unilelu on paras. Esse pyysi lukijoita kirjoittamaan unirievun tai -lelun ­merkityksestä lapselle.

Mölkkyä ja virttä luonnon helmassa

❘

esse

7

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Onko läheisesi turvassa lomasi ajan?

Turvalelu ­karkuteillä

Matkalla Hilan leirikeskukseen Kirkkonummelle valkohäntäpeura hypähtelee tienvarren pellolla. Pihlajat kukkivat peltojen pientareilla.

Hilassa lintujen kuoro laulaa pihalla ja alamme laulaa itsekin. Aurinko kuumottaa poskia. Lupiinit kukkivat.

Toiset saunovat rantasaunassa ja pulahtavat uimaankin viileään meriveteen. Toiset heittävät mölkkyä ruokalan pihalla.

Hartaushetkessä meitä muistutetaan Sananlaskujen kirjan pyynnöstä: ”Älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen.”

Ruokajakelua ­seitsemän vuotta • Vapaaehtoiset alkoivat jakaa omasta aloitteestaan leipää Espoonlahden kirkolla 2003.

Valikoima laajeni käsittämään myös eineksiä vuonna 2005.

• Työ kuuluu diakonian vastuu­ alueelle. Diakoni rekrytoi vapaaehtoiset ja on heille tukena.

• Diakoni varmistaa, että joka arkiaamu einesten kerääjä menee kauppaan ja että kirkolla on tarvittava määrä jakajia.

• Ruoan hakijoita on keskimäärin 40 päivässä ja lähes 10 000 vuodessa.

• Tammi-toukokuussa ruokaa haki 4 108 henkilöä.

Pupu pestään

”Päivän kuormat, levon hetket antaa…”, laulavat vapaaehtoistyöntekijät virkistysretkellään Hilassa. Taustalla Marja Loukkola (vas.), Irene Ahola ja Marjo Jaakkola. Pöydän ääressä Liisa Käpynen-Salonen (kesk.), Pekka Manninen ja Helena Tielinen.

Kirkolla jaetaan ruokaa joka arkiaamu Vuoronumeron saaneet ruoan hakijat keräilevät perusruokatarpeita muovikasseihinsa.

Einesten jakelijat huolehtivat, että kukin saa jotakin.

Leipää riittää yleensä kolme taloutta kohti, einesten määrä taas vaihtelee suuresti päivittäin. Ruoat haetaan lähiseudun kauppiailta lahjoituksina.

Monet tarvitsevat ilmaisen ruokakassin tullakseen toimeen. ”Ihmisille on paljon hyötyä ruoasta, jota he hakevat kirkolta. Olen käynyt täällä ja olen kiitollinen siitä, mitä saan”, sanoo Olga, virolainen paluumuuttaja. ”Einesten hakijat ovat pienituloisia: työttömiä, eläke-

läisiä, opiskelijoita, maahanmuuttajia ja lapsi­perheitä”, kertoo diakoni Minna Valkiainen.

Ilmaiset einekset tulevat tarpeeseen silloin, kun joudutaan odottamaan päätöstä toimeentulotuesta tai Kelan etuudet ovat myöhässä. Hakija on voinut jäädä työttömäksi tai mielenterveys on järkkynyt.

Ylivelkaantuneilla kaikki rahat menevät velkojen maksuun eikä rahaa jää enää ruokaan. Vanhuksilla taas ruokaan tarvittavat rahat voivat kulua lääkkeisiin. Monen rahat loppuvat tilanteessa, jossa yhteiskunnan tukia joudutaan odottamaan kohtuuttoman pitkään.

Ostin vielä syntymättömälle lapselleni vuonna 1996 lapsimessuilta vihreäpukuisen Ainu-ensipupun.

Uusi pehmoeläin pääsi kotona vauvan pajukorisänkyyn odottelemaan vauvaa, joka syntyikin ­pian. Pikkuinen poikavauva tuotiin kotiin nukkumaan Pupun viereen.

Pupu oli aina pojan vieressä: päivisin hän kantoi Pupua mukanaan leikeissä, muskarissa, kylässä ja matkoilla. Ajan myötä tuli hetki, jolloin Pupulle koitti kylpy.

Minäkin nukuin usein päiväunet pojan vieressä suurella leikkipatjalla lattialla. Havaitsin, ettei Pupu todellakaan ollut kovin hyvän tuoksuinen, kun sitä nenääni vasten työnnettiin. Pohdimme monta päivää, voiko Pupun pestä, ja miten poika selviää sen hetken, kun pupu kuivuu. Kelpaako se enää, kun siitä puuttuu oma ominaishaju?

Ainoa neuvo oli ostaa toinen samanlainen Pupu ja käyttää kahta pupua yhtä aikaa. Siten ominaishaju on kummassakin lemmikissä.

Varapupu kyllä kelpasi pesun ajan, mutta oikea Pupu otettiin nuttauskäyttöön heti, kun vara­ pupu oli kuivunut. Pupun kylpytoimitus hoidettiin tietenkin käsinpesuna lavuaarissa yhdessä pojan kanssa. Eikä mennyt aikaakaan, kun varapupu koki yllättävän kylvyn. Poika uitti jänöä korvista vessanpytyssä tyytyväinen ilme kasvoillaan.

Muutaman kerran lähtiessämme muun muassa yökylään jouduimme kääntymään takaisin kotiin, kun pupu oli unohtunut. ­Onneksi poika alkoi jo noin puolitoistavuotiaana itse ”pakkaamaan matkatavaransa” eikä Pupun unohtumisesta ollut sen jälkeen huolta.

Pojan ollessa kolmevuotias menimme samoille messuille, mistä

Pupu meille oli hankittu. Voi sitä onnea, kun poika löysi messuosastolta samoja pupuja sinisinä ja punaisina. Hän otti punaisen kainaloonsa ja hali sitä. Oli turhaa yrittää sanoa, että tämä Pupu on kaupan oma, sinä et voi tätä ottaa. Ja niin meillä oli kolme pupua. Viimeisin sai sitten nimeksi Tyttöpupu.

Pupu kulki pojan mukana perhepäivähoidossa. Eskarin alettua päätettiin yhdessä, että Pupu on jo niin iso, että pärjää päivän itsekseen kotona.

Poika nukkui kaikkien kolmen pupunsa kanssa noin yhdeksänvuotiaaksi saakka. Silloin hän totesi että Pupu on jo niin huonossa kunnossa, että sen voisi pistää johonkin talteen.

Korvat oli järsitty rikki ja monta reikää parsittu. Kaulan kohdalta Pupun täytteet olivat haihtuneet ja karva kulunut. Viimeiset neljä vuotta Pupu on istunut pojan kirjahyllyn päällä olevassa Amerikan-auton pienoismallissa ja vahtinut pojan unta. Aika karvaton ja silmätön hän on, mutta viettää onnellisia eläkepäivä ­tärkeän tehtävän hoidettuaan.

Varapupu ja Tyttö­ pupu ovat säilytyksessä odottamassa mahdollisia pojan omia vauvoja.

Olimme esikoisemme kanssa Kreikan matkalla, ja loman viimeinen ilta oli menossa.

Illastimme viimeisen illallisen pienessä idyllisessä kreikkalaisravintolassa viiniköynnösten alla.

Parivuotias Toni-poika oli syömisen jälkeen jo melkoisen väsynyt; käytiin iltapisulla ja lähdettiin hotellia kohti, jotta huomenna jaksetaan matkustella kotiin.

Poika taisi nukahtaa jo ennen kuin saimme hänet rattaisiin palataksemme hotelliin yöpuulle.

Kaikki näytti olevan hyvin, kunnes aamuyöstä alettiin etsiä Pupua, Tonin ensimmäistä ja ainoaa oikeaa unilelua, sitä pehmeää lohduttajaa.

Luulin jo, että Pupu oli pakattu matkalaukkuun. Se ei ollut siellä, eikä sitä ei löytynyt mistään.

Lopulta tajusin, että Pupu on ehkä pudonnut matkalla illallisravintolasta kotiin tai jäänyt ravintolaan.

Aikaisin aamulla juoksin edellisillan reitin ravintolalle asti. Ei voi olla totta! Pupu istui tyytyväisenä ravintolan ikkunalaudalla – mutta sisäpuolella ja ravintola oli tietysti kiinni!

Kohta olisi jo kiire lentokentälle, emmekä voisi odottaa niin pitkään, että ravintola aukeaisi. Mietin kuumeisesti, miten saamme ­Pupun matkaan.

Kyseessä oli kesäinen ulkoilmaravintola, ja talon ovet olivat aittamaisia puuovia, joiden puusäleiköstä näkyi läpi. Oven alla oli ­k issan juostava aukko.

Päätin kokeilla heinähangon tyyppisellä kepillä, ylettäisinkö ikkunalaudalla istuvaan Pupuun.

Oven raosta pujottelin keppiä, ja sain kuin sainkin hilattua Pupun oven alta turvaan. Upeaa!

Takaisin hotellille palatessani mietin, mitä kaikkea olisin saanut selitellä, jos joku paikallinen asukas olisi löytänyt minut ovenraosta pitkän kepin kanssa kolistelemasta.

Siinä olisi ollut vaikeaa selitellä vieraalla kielellä, että minä vaan tuota Pupua koetan pyydystää.

Olemme nauraneet tätä tapahtumaa moneen kertaan jälkikäteen. Kaikkein tärkeintä jutussa oli, että Toni sain oman kulta-Pupunsa taas kainaloonsa. Seuraavat unet olivat taas entistä makoisammat Pupun vieressä.

Mirjami Kuusela

Minna

Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150 www.esperi.fi

Suviseuraradio kuuluu Espoossa

102,40 MHz

Lähetysajat ja ohjelma: www.suviseurat.fi

Tervetuloa suviseuroihin!

Lämminhenkisiä hoivaja kuntoutuspalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia hoiva- ja kuntoutuspalveluita vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja veteraaneille.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut: Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200 Debora Kotihoito 09-45590096 Debora Fysio 09-8631122

www.debora.fi

Mökillekin mukaan:

Ympäristöystävälliset pesuaineet ja shampoot

TÄSSÄ PESUSSA EI LUONTOKAAN LIKAANNU!

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Kotimaiset, 100 % biohajoavat Tervetuloa!

Ole Hyvä -pesuaineet ja shampoot ovat luontoystävällinen valinta ESSE mökki- ja venereissujen Tällä kupongilla 24.-30.6.2010 putsareiksi. Ole Hyvä Sinun ja ympäristösi parhaaksi.

Kaikki Ole Hyvä -pesuaineet ja shampoolaadut saat myös Ruohonjuuren täyttöpalvelusta omaan pulloosi pumpattuna.

Näin säästät sekä luontoa että rahaa.

Tuoreeks,

Ole Hyvä Luonnontuote: Luonnonshampoot, 250 ml

5,-

/ kpl (6,05)

20,-/l (24,20)

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

piirrokset Minna Toivio

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

8

esse

❘

tavataan

24.6.2010

esse.tavataan@kotimaa.fi

24.6.2010

❘

esse

Toimitukselta

En yleensä kiinny esineisiin, varsinkaan

teknologiaan. Uskollisen kännykkäni hajottua huomasin kuitenkin olevani tekniikkatunteellinen.

Vaeltaessani kännykkäliikkeissä tajusin, että minulla on erityisen vahva side rikkinäiseen puhelimeeni. Kuvittelin sen johtuvan siitä, että halpismallini ominaisuudet vastasivat täydellisesti tarpeitani. Se on ­yksinkertainen, kestävä ja pikkubonuksena siinä on peili.

Uutuusmallit tietenkin nokittivat puhelimeni avuillaan, mutta ne näyttivät kummilta, tuntuivat heikko­ tekoisilta ja viestien näpyttely oli vaivalloista. Yhdessäkään mallissa ei ollut peiliä.

Totuus on, että olen kiintynyt tuohon tiettyyn kännykkään, eikä mikään hyllyillä koreileva uusi Nokia puhutellut minua.

Teksti ja kuva Eija Harju

Ti 30.6. asti Taidelainaamo Lai-

nassa (Piispansilta 11) on esillä Varpu Jaskarin öljyvärimaalauksia. Avoinna ma 11–19.30, ti–pe klo 12–18 ja la 11–15.30.

Ti 30.6. asti Samarian terveys-

asemalla (Terveyskuja 2) on esillä Jaana Toivasen öljyväritöitä näyttelyssä Osasia maisemasta.

Avoinna ma–pe klo 8–16.

pelissa (Kauppamäki 1) Suvisunnuntain iltamusiikkia. Pontus Grans, kontrabasso; Lukas Stasevskij, sello; Maija Weitz, piano. Beethoven.

Ti 30.6. asti Entressen kirjastos-

sa (Siltakatu 11) Kuvispajan loppunäytös -näyttely. Avoinna ma– pe klo 9–20, la klo 10–16, su klo 12–18.

Ti 29.6. klo 12 Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) Musiikkia puolen päivän aikaan -konsertti. Jukka Perko, saksofoni ja Teemu Viinikainen, kitara.

Ti 30.6. asti Immu Galleriassa

(Kauppamiehentie 1) Irmeli Tuomarlan ja Mauri Haapasen teoksia näyttelyssä Palasia. Avoinna ti–pe klo 11–19, la klo 11–15, ma ja su suljettu.

To 1.7. klo 21 Tapiolan kirkossa

Kummallisiin kirjaimiin on syytä suhtautua vakavasti. Ne viestittävät erikoisruokavaliota noudattavalle, mitä on turvallista syödä.

Opi erikoisruokavalioiden aakkoset VL, L, G, M, K… Mystisiä ­merkkejä ravintolan ruoka­ listalla. Tilatessa täytyy olla tarkkana, jotta saa itselleen ­sopivaa syötävää. Erikoisruokavaliot on kohteliasta ottaa ­huomioon myös kesävieraita kestitessä.

Teksti Maija Kivelä Kuva Jukka Granström

V

L- ja L-merkit liittyvät laktoosi-intoleranssiin, jolloin ruuan on oltava joko vähälaktoosista (VL) tai täysin laktoositonta (L). Se johtuu siitä, että maitosokeri eli laktoosi ei imeydy ohutsuolessa, koska sokeria pilkkova ruoansulatusentsyymi, laktaasi, puuttuu.

Laktoosia sisältävien maitotuotteiden nauttiminen ei ole vaarallista, mutta aiheuttaa laktoosi-intolerantikolle eriasteisia vatsavaivoja.

Hoitona on välttää maitosokeria sisältäviä tuotteita korvaamalla ne oman sietokyvyn mukaan joko vähälaktoosisilla tai laktoosittomilla tuotteilla.

Vaiva on yleinen, sillä sitä esiintyy vajaalla viidesosalla suomalaisista. Kesätarjoiluista onkin yk-

sinkertaisinta valmistaa vähintään vähä­laktoosisia.

G viittaa gluteenittomaan ruokavalioon, jota keliaakikot noudattavat. Keliakia on sairaus, jossa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine, gluteeni, vaurioittaa ohutsuolen sisäpintaa jo hyvin pieninä määrinä.

Kyseessä ei siis ole allergia eikä laktoosi-intoleranssiin verrattava viljan heikentynyt sietokyky, vaan elinikäinen tauti. Hoitona on poistaa ruokavaliosta pysyvästi gluteenia sisältävät viljatuotteet. Gluteenia on vehnässä, rukiissa ja ohrassa.

Esimerkiksi leivonnassa korvaavina aineksina voi käyttää riisiä, maissia, tattaria tai hirssiä. Kaura sopii myös keliaakikoille, jos se ei ole tuotannon missään vaiheessa ollut kosketuksissa gluteenia sisältävien viljojen kanssa.

M merkitsee useimmiten maidotonta tai munatonta. Merkintä liittyy ruoka-allergiaan, jossa jokin ruuan sisältämä aine, allergeeni, aiheuttaa oireita. Oireet voivat vaihdella esimerkiksi ihon lievästä kutinasta äkilliseen ja voimakkaaseen yliherkkyysreaktioon.

Allergiaa voivat aiheuttaa myös monet muut ruuat, kuten kala, äyriäiset, juurekset, mausteet, pähki-

nä ja suklaa. Yleisin hoitokeino on oireita aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen.

Kotileipuri pystyy varmistamaan vierailleen tarjoilujen sisällön, jos säilyttää reseptit sekä valmisruokien pakkausselosteet. Jos taas esimerkiksi muna- tai maitoallergia on etukäteen tiedossa, tuotteet voi korvata toisilla. Maidon sijasta voi käyttää esimerkiksi vettä, lihalientä, kaura- tai soija­ maitoa.

Kananmunaa vastaavaa tuotetta ei ole, mutta hyvään tulokseen voi päästä käyttämällä esimerkiksi kananmunakorvikejauhetta tai hedelmäsosetta leipomuksesta riippuen. Internetistä voi löytää lisää kekseliäitä ohjeita.

K tarkoittaa yleensä ­k asvista, mutta merkki ei ole aivan yksi­ selitteinen. ­K asvisruokavaliot jaetaan alalajeihin sen mukaan, mitä ruokaryhmiä ne sisältävät. Kasvissyöjä voi sisällyttää ruoka­valioonsa esimerkiksi kananmunia ja maitotuotteita, jolloin hän on l­ akto-ovovegetaristi. ­Vegaani puolestaan syö vain kasvi­ kunnan tuotteita.

Lähteenä muun muassa www.­­­ter­ veyskirjasto.fi.

(Kirkkopolku 6) Urkuyö ja aarian konsertti O, sole mio. Petrus Schroderus, tenori; Pekka Asikainen, piano; Pete Vuorio, urut.

Liput 18/21 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Pe 2.7. asti Sellon kirjastossa (Leppävaarankatu 6) Arvo Reinikaisen töitä. Avoinna ma–pe klo 8.15–20, la–su suljettu.

Su 4.7. klo 19 Kauklahden kap-

Lapsille

pelissa (Kauppamäki 1) Suvisunnuntain iltamusiikkia. Mia Huhta, laulu; Markku Mäkinen, urut.

Mendelssohn, Reger, Rheinberger.

Su 27.6. klo 10.30 Villa Elfvikis-

sä (Elfvikintie 4) lähdetään Lude vai lukki? -ötökkäretkelle. Mukaan pienet eväät ja sään mukainen pukeutuminen.

Ti 6.7. klo 12 Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) Musiikkia puolen päivän aikaan -konsertti.

Hannu Holma, baritoni ja Liisa Malkamäki, urut.

La 3.7. ja su 4.7. klo 12 Kamussa

Weegeellä (Ahertajantie 5) Matti Mammutin matkassa -opastuskierros tutustuttaa Aikamatka

Espoossa -näyttelyyn. Opastuksella tutustutaan Espoon värikkääseen historiaan toiminnallisilla tehtävärasteilla, jotka sijoittuvat eri aikakausiin. Museoalueen pääsyliput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

To 24.6. klo 16 Akseli Gallen-

Su 4.7. klo 10.30 Villa Elfvikis-

venlahden uimarannalla (Merivalkama 12) pelataan rantalentopalloa.

sä (Elfvikintie 4) on Keijukoulu.

Mukaan pienet eväät ja sään mukainen pukeutuminen.

Ma 5.7. klo 17 Otarannasta käyn-

Kallelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Tarvaspään lukutuvassa käsitellään Leo Tolstoin Kreutzer-sonaattia. Museon pääsyliput 4/6/7/8 e.

To 23.6., 1.7. ja 8.7. klo 17.45 Ki-

Pe 25.6. klo 18–23 Oittaan ulkoilukeskuksessa (Kunnarlantie 33–39) vietetään juhannusjuhlaa.

Ohjelmassa on leikkejä sekä pelejä. Juhannuskokko sytytetään klo 21. Navetan vintillä elävää musiikkia.

nistyy Onni Oravan Suuri Meriseikkailu. Veka-Linen aluksella seilataan Onnin ja kavereiden kanssa askarrellen ja ihastellen kesäisen saariston kauneutta kohti määränpäätämme Espoon saaristossa. Saaressa on mahdollisuus tutustua kauniiseen luontoon sekä historiaan, nauttia virvokkeita sekä seikkailla Onni Oravan luontotehtävän parissa.

10/15/23 e. Ilmoittautuminen p.

09 8164 7230 tai tourist@espoo.fi.

Pe 25.6. klo 20 Haukilahden Mellsteninrannasta käynnistyy juhannusristeily. Risteily huipentuu Seurasaaren kokon ihasteluun. 15/25 e. Ilmoittautuminen p.09 8164 7230 tai tourist@espoo. fi.

Ma 5.7. – to 8.7. Matinkylässä

Ma 28.6. klo 15 Finnsin kansan-

(Pyyntie 1) on Toimex ry:n taideleiri. Piirustus- ja maalausretkiä useimmiten meren rannalle.

Leirillä piirretään ja maalataan mm. maisemia, puita ja eläimiä.

Luontoa tutkitaan myös kirjojen ja kiikarin avulla. Leirimaksu 50 e (sis. taidevälineet). Mukaan eväät ja istuma-alusta. Vetäjänä Mervi Tammi. Ilmoittautumiset: mer.tammi@gmail.com tai p. 0400 466 409.

Muuta To 24.6. klo 14 Glims talomuse-

ossa (Glimsintie 1) tutustutaan vanhoihin juhannustaikoihin ja -tapoihin. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

To 24.6., ti 29.6., ke 30.6., to 1.7., pe 2.7., ke 7.7. ja to 8.7.

klo 14 Kamussa Weegeellä (Ahertajantie 5) järjestetään yleisöopastus Aikamatka Espoossa -näyttelyyn. Museoalueen pääsyliput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

opiston parkkipaikalta (Finnsinmäki 4) käynnistyy yleisöopastus Mankbyn kaivauksille. Yleisöopastuksella kuullaan Mankbyn viimeisimmistä löydöistä, alueen historiasta ja elämästä keskiaikaisessa espoolaisessa kylässä.

Ti 29.6. klo 13 Glims talomuse-

ossa (Glimsintie 1) tehdään työnäytöksessä nahkakenkiä. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

Ti 29.6. klo 15 Glims talomuse-

ossa (Glimsintie 1) esiintyy tanskalainen nuoriso-orkesteri Köge skoleorkester. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

Ti 29.6. klo 18 Oittaan ulkoilu-

keskuksessa (Kunnarlantie 33– 39) harrastetaan keppijumppaa.

Hinta 3,50 e.

Ti 26.9. klo 19 Kallion seurakun-

nan seurakuntakodissa (Siltasaarenkatu 28, Helsinki) Malkus, Helsingin seudun Setan kristilli-

nen ja elämänkatsomuksellinen ryhmä, järjestää osana Helsinki pride -tapahtumaa keskustelutilaisuuden Koittaako kevät vai uhkaako takatalvi? Alustavat dosentti Kari Latvus, pastori Eeva Järvinen ja pastori, TT Juha Malmisalo.

Ke 30.6. klo 15 ja su 4.7. klo 14

Glims talomuseossa (Glimsintie 1) opastuskierroksella tutustutaan maatiaiskanojen elämään.

Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi. Keskiviikkoisin vapaa pääsy.

Ke 30.6. klo 14 ja 18 Entressen

kirjastossa (Siltakatu 11) kokoontuvat kesän lukupiirit. Kirjana on Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo.

Ke 30.6. ja 7.7. klo 17 Matinky-

län uimarannalla (Koukkuniementie 1) pelataan rantalentopalloa.

Ke 30.6. klo 17 Oittaan ulkoilu-

keskuksessa (Kunnarlantie 33– 39) zumbataan. Hinta 8 e.

To 1.7. ja to 8.7. klo 12 Glims

talomuseossa (Glimsintie 1) työnäytös: Lampaasta langaksi. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

To 1.7. klo 16 Akseli Gallen-Kal-

lelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Tarvaspään lukutuvassa käsitellään Leo Tolstoin Ylösnousemusta. Museon pääsyliput 4/6/7/8 e.

Pe 2.7. ja la 3.7. klo 10 Glims ta-

lomuseossa (Glimsintie 1) on ohjattua työpajatoimintaa. Tervetuloa Glimsin Pikkutupaan kokeilemaan vanhanajan askareita kuten kahvin jauhamista ja villan karstausta. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

Su 4.7. klo 12 Glims talomuseos-

sa (Glimsintie 1) työnäytöksessä huovutetaan hattu. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

Ti 6.7. klo 18 Kauniaisten kirkos-

Ti 6.7. klo 10 Glims talomuseos-

To 8.7. klo 21 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) Urkuyö ja aarian konsertti Kaananmaa. Aholansaari Sinfonietta, johtaa: Jyri Nissilä. Jukka Perko, saksofoni. Liput 18/21 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Ke 7.7. klo 15 Glims talomuseossa (Glimsintie 1) esitellään Glimsin tilan rakennushistoria. Keskiviikkoisin vapaa pääsy.

sa (Kavallintie 3) on Runon ja suven päivän -konsertti. Johanna Vänttinen, huilu ja Maria Suokas, piano.

sa (Glimsintie 1) työnäytöksessä valmistetaan saippuaa. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18v. ilmaiseksi.

To 8.7. klo 16 Akseli Gallen-Kal-

lelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Tarvaspään lukutuvassa käsitellään Arvid Järnefeltin teosta Heräämiseni. Museon pääsyliput 4/6/7/8 e.

Näyttelyt Ke 23.6. asti Sellon kirjastos-

sa (Leppävaarankatu 6) on esillä ”Olympia” Checker A2 1948 -näyttely. Kuvia, esineistöä ja kirjallisuutta erään taksiauton historiasta. Avoinna ma–pe klo 8.15–20, la–su suljettu.

Ke 23.6. asti Sellon kirjastossa

(Leppävaarankatu 6) Intohimon innoittamat -näyttely. Avoinna

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12–15.

Jukka Granström

Viikon kasvo

Puutarhuri Santeri Berggren, 23, on ollut ympäristönhoitotöissä huhtikuusta alkaen Espoon tuomio­kirkon hautausmaalla. Pesti kestää puoli vuotta. ”Lisäksi opiskelen metsäluonnonhoitajaksi Hyvinkäällä”, hän mainitsee.

Berggrenin tehtäviin kuuluu muun muassa puiden ja pensaiden leikkaamista sekä nurmikoiden tekemistä. Hän ohjeistaa myös hautausmaan kesätyöntekijöitä erilaisiin tehtäviin. ”Työssäni kivointa on visuaalisuus ja luonnon yksityiskohtien tarkkailu.”

Haastavimmaksi hän kokee tehtävien tärkeysjärjestyksen suunnittelun. Kasvukauden ollessa kiivaimmillaan myös rikkaruohot ­kukoistavat. ”Töitä on paljon ja hoidettavaa aluetta on useampi hehtaari.”

Ulkotöissä viihtyvä Berggren toivoo, että nykyistä useampi ­puisto kasvaisi luonnonmukaisesti ja metsämäisesti.

Kesällä nuorella miehellä on vähän vapaata. Töiden päätyttyä hän jatkaa päiväänsä viherrakennustöissä isänsä firmassa.

• Ykkösharrastus: Telttailu • Mieliruoka: Lampaanviulu ja valkosipuliperunat • Suosikkipaikka: Metsä • Lempimusiikki: Sludgemetal ja ambient-musiikki • Ihailemani henkilö: Pentti Linkola

sa (Turuntie 150) on esillä Maisi Blomfeltin kollaaseja ja maalauksia näyttelyssä Kangastuksia ja krumeluuria sekä Inkeri Palmrothin maalauksia näyttelyssä Seikkailevat eläimet.

Su 27.6. klo 19 Kauklahden kap-

Maria Hakala maria.hakala@kotimaa.fi Essen kesätoimittaja

Puistotöissä ­hautausmaalla

La 26.6. asti Jorvin sairaalas-

(Kirkkopolku 6) Urkuyö ja aarian konsertti Kirkkautta kohti kuljen.

Anna-Kristiina Kaappola, sopraano; Jaakko Riihimäki, piano ja Kari Jussila, urut. Strauss, Mozart, Velmers. Liput 18/21 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

lelu tai koru. Ei kai ole ihme, että päivittäin käytössä oleva kännykkä kerää tunnearvoa? Mikä parasta, voin koska tahansa ottaa taas moitteettomasti toimivan puhelimeni esiin ja muistelumatkailla vaikka tärkeimpien tekstiviestieni kanssa.

”Metsäluonto koskettaa aina.”

nissa Weegeellä (Ahertajantie 5) on Espoon Kuvataiteilijat ry:n kesänäyttely Ja äkkiä on ilta. Avoinna ti, pe ja su klo 11–18 , ke–to klo 11–20.

To 24.6. klo 21 Tapiolan kirkossa

Monella meistä on joku esine, jota vaalii muistojen vuoksi: lapsuuden

Santeri Berggren, Espoon seurakuntayhtymä

To 24.6. – su 18.7. Galleria Aar-

Kirkoissa soi

Niinpä vein kännykkäni korjattavaksi. Tunsin itseni typeräksi: miksi näen näin paljon vaivaa yhden hölmön rakkineen takia.

Huollossa minua neuvottiin poistamaan puhelimesta kaikki turhat viestit ja kuvat, ehkä se antaisi kännykälle jatkoaikaa. Deletointipuuhiin ryhdyttyäni tajusin, miksi juuri tämä esine on minulle niin rakas.

Poistin puhelimestani 1591 lähetettyä ja 1459 vastaanotettua viestiä sekä kymmeniä pikselimössöisiä kuvia. Kännykkäni kantoi lähivuosien henkilöhistoriaani kuin minipäiväkirja. Eikä kyse ole vain muistikortille tallennetuista asioista. Muistan tarkasti, millaisessa ­tilanteessa näytön lasi halkesi ja miksi takakansi on löystynyt. Taustakuvan minulle lähetti ystävä erityisen hauskana iltana ja soittoääneni on sisäpiirivitsi.

Tällä palstalla esitellään vuoron perään yksi Espoon ja Kauniaisten seurakuntien työntekijä.

ma–pe klo 8.15–20, la–su suljettu.

Esse julkaisee tällä palstalla menovinkkejä kaikista espoolaisista tapahtumista sekä musiikkitilaisuuksista kirkoissa. Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa.fi viimeistään edellisen viikon maanantaina ennen lehden ilmestymistä. Esse ilmestyy torstaisin. Tapahtumatiedot ovat myös netissä www.esse. fi > tavataan.

Tunnetta löytyy käyttötavaroistakin

Oittaan ulkoilukeskuksessa (Kunnarlantie 33–39) vietetään juhannusjuhlaa 25.6. klo 18–23. Ohjelmassa on leikkejä sekä pelejä. Juhannuskokko sytytetään klo 21. Navetan vintillä soitetaan elävää musiikkia.

9

10

esse

❘

24.6.2010

24.6.2010

❘

esse

11

Musariparilla löytyy yhteinen sävel Musiikkiriparilla jammaillaan ­kitaroilla ja lauletaan ­läski­bassoina. Näistä aineksista ­syntyy erityis­laatuinen ­leiri­tunnelma, joka auttaa ­omaksumaan ­rippikoulun ­opetusta.

Teksti Maija Kivelä Kuvat Matti Karppinen

O

n vaikea uskoa, että Velskolan Väentuvan musiikkirippi­ koulussa on vasta neljäs leiripäivä.

Kun Tuomikirkkoseurakunnan leiriläiset asettuvat nurmikolle soittimineen kuvausta varten, tekisi mieli mennä itse mukaan. Joukosta huokuu hyvä leiritunnelma. ”Tuli kirkkoon mies ja lapsi, he eteeni istuivat”, alkaa joku rykelmästä tapailla tuttua laulua. Kuin yhteisestä sopimuksesta jokainen yhtyy lauluun ja soittoon.

Musiikki on osa kirkkoa Musiikkipainotteinen rippikoulu järjestetään neljättä kertaa peräkkäin, mutta leirin kanttori AnnaLiisa Haunio muistelee musaripareita olleen jo ainakin 2000-luvun alussa. Erikoisrippikouluun ovat tervetulleita kaikki musiikista kiinnostuneet, sillä pääsyvaatimuksia ei ole. ”Mikään musiikkiopisto tämä ei ole, vaan musiikki on yksi osa opetusta. Se on väline käydä asioita läpi”, nuorisotyönohjaaja Risto J. Saarinen sanoo. ”Musiikkihan on oleellinen osa kirkon työskentelyä; se ei ole pelkkää puhuttua sanaa”, kanttori Haunio jatkaa.

Leiriläiset komppaavat ohjaajiaan ja kertovat, että laulut auttavat oppimaan. Musiikillisesti kirjavat taidotkin nähdään vain myönteisinä. ”Ei kaikki voi olla yhtä hyviä”, Emmiina Kuusisto sanoo. ”On vain hauskaa, kun soitamme eri tavalla”, Lotta Mannonen jatkaa.

Leirillä harjoitellaan musiikkia päivittäisissä bändi- ja kuorokanavissa. Harjoittelun päämääränä on valmistella musiikkiesityksiä rippikoulujakson päättävää konfirmaatiota varten.

Bändikanavissa soitto ei lakkaa Velskolan Väentuvan vintiltä kuuluu jo soitinten sekamelska ennen kuin bändikanavan ohjaajat Risto J. Saarinen ja pastori Sami Marte ovat saapuneet paikalle. ”Tämä on sama kuin antaisi sählykentällä pelaajalle mailan ja pallon: heti alkaa tapahtua. Kun leiriläiset saavat soittimen käteensä, jokainen alkaa välittömästi soittaa omaa juttuaan”, Saarinen vertaa.

On kuitenkin aika keskeyttää jammailu ja alkaa harjoitella ensimmäistä kappaletta. ”Hei stop, akustisen kitaran soittajat tulkaa tänne ja hakekaa jakkarat”, nuorisotyönohjaaja kehottaa. Samaan aikaan Emmiina Kuusisto soittaa pianolla sointuja ja pastori Marte vääntää sähkökitaran nuppeja. ”Kokeillaan ensin Pyhiinvaeltajan laulua. Onko valmista? Sampo laskee”, Saarinen ohjaa.

Musiikki alkaa, ja siinä silmänräpäyksessä leukaluuni valahtaa kohti polvia. Musiikki kuulostaa todella hienolta. Ihmettelen, miten on mahdollista, että leiriläiset ovat harjoitelleet ensimmäistä kertaa yhdessä vasta muutama päivä sitten.

Bändikanavassa Emmiina Kuusisto soittaa syntikkaa,ja nuorisotyönohjaaja Risto J. Saarinen komppaa mandoliinilla.

Rippikoulu ­pähkinänkuoressa • evankelis-luterilaisen kirkon kasteopetusta.

• kestää yleensä puoli vuotta.

• sisältää tapahtumia, vierailuja, opetusta iltaisin ja viikonloppuisin sekä useimmiten leirijakson.

• laajuus 80 tuntia.

• käydään yleensä sinä vuonna, kun täytetään 15 vuotta.

• päättyy konfirmaatioon eli vahvistamiseen, jossa rippikoululainen tunnustaa uskonsa.

• konfirmaatio antaa oikeuden toimia kummina ja osallistua itsenäisesti ehtoolliselle. 18 vuotta täytettyään on mahdollisuus myös asettua ehdolle seurakuntavaaleissa ja tulla vihityksi kirkollisesti avioliittoon.

Vireellä on väliä Vaikka musiikki hipoo korvissani lähes täydellisyyttä, on siinä ohjaajien mielestä silti kehittämistä. ”Kiinnitetään jatkossa huomiota, että soittimet ovat vireessä. Jos ne eivät ole, musiikki ei kuulosta hyvältä”, Saarinen kommentoi.

Pyhiinvaeltajan laulu lähtee alusta ja leiriläiset saavat heti kehuja. ”Pienellä keskittymisellä tuli merkittävä parannus.”

Seuraavana työn alla on Edessäsi uudistun. ”Muistaako kaikki: aina A:n kautta, G:tä puolikas tahti ja taas A. Kitaristit alkaa sitten puolessa

On monta tapaa ­käydä rippikoulu Musiikkirippikoulu on vain yksi lukuisista vaihtoehdoista saada opetusta siihen uskoon, johon meidät on kastettu. Yleisintä on osallistua kotiseurakunnan järjestämälle leirijaksolle jossakin leirikeskuksessa, mutta valinnanvaraakin löytyy.

Talven aikana Espoossa on pidetty muun muassa hiihtoloma- ja lasketteluripareita. Kesällä on esimerkiksi vaellus- sekä saaristorippikouluja. Jos ei halua lähteä leireilemään, voi osallistua kaupungissa päiväopetukseen.

Seurakuntien ohella kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja eri puolella Suomea. Omat leirinsä löytyvät myös maahanmuuttajille ja erityisryhmille.

Opetusta on mahdollista saada myös vanhemmalla iällä osallistumalla aikuisrippikouluun tai varusmiehenä sotilasrippikouluun.

Isonen Turkka Junkkari sekä leiriläiset Lotta Mannonen ja Anna Pascarella viihtyvät Velskolan Väentuvan musiikkiriparilla.

Musiikkia harjoitellaan päivittäin ohjatusti, mutta soitto ei lakkaa vapaa-ajallakaan. Kitara otetaan mukaan uimarannallekin.

välissä jynkyttää sitä G:tä”, Sami Marte evästää.

Toinen kappale kuulostaa vähintään yhtä hyvältä kuin ensimmäinen, vaikka ohjaajat hiovatkin soittoa sekä antavat henkilökohtaista opastusta hankalissa kohdissa.

Leirillä on muutakin kuin musiikkia

Kuorokanavassa leikitään läskibassoa Samaan aikaan toisaalla, Väentuvan alakerrassa, harjoittelee kuorokanava Anna-Liisa Haunion johdolla. ”Jätetään kirjat penkille ja noustaan ylös”, Haunio ohjaa.

Kuorolaiset laskeutuvat kyykkyyn ja ylös. He laulavat samalla kappaleenpätkää, kun kanttori antaa ohjeita äänenmuodostukseen.

Koska kuorokanavassa soittimena on oma ääni, siellä on enemmän hälinää kuin bändissä. Suuta voi soittaa myös viisasteluun.

”Aletaanko me kirkossakin vetää tällaista?”, joku lohkaisee kyykkyharjoituksesta.

Anna-Liisa Hauniolla on rutkasti intoa ja mielikuvitusta ohjata nuoria laulajia. ”Kaikki ovat solisteja! Ei mitään rivilaulajia”, hän kannustaa, kun leiriläiset harjoittelevat Eilinen jääköön taa -laulua. ”Te olette kuin sellon koppa tai läskibasso”, hän keksii, ja laulajien asennoista voi heti huomata mielikuvaharjoituksen tehoavan.

Soitto soi vapaa-ajallakin Päivittäiset musiikkiharjoitukset lohkaisevat oman osansa useimman rippikoululaisen suosikkihetkestä, vapaa-ajasta, mutta se ei musariparilaisia haittaa. ”Ei ole tarkoituskaan, että koko ajan olisi vapaa-aikaa, vaan tänne on tultu opiskelemaan. Huomaan

tosin, että olen aika väsynyt, kun ohjelmaa on paljon”, Emmiina Kuusisto sanoo.

Leiriläiset kertovat, ettei vapaa-aikaa osaa edes kaivata, koska musisointi on heistä niin kivaa.

Osa saattaa lepohetkinäkin soittaa ja laulaa joko porukalla tai itsekseen.

Musiikilla on ohjaajien mielestä jo itsessään tärkeä sosiaalinen merkitys. Yhteinen mielenkiinnon kohde vähentää häiriötekijöitä, helpottaa ryhmäytymistä ja lisää motivaatiota.

Yksi isosista, Turkka Junkkari, vahvistaa viiden leirin kokemuksellaan ryhmän erityislaatuisuuden. ”Tämä on ehkä paras leiri, jolla olen ollut. Kaikki haluavat olla täällä ja musiikki yhdistää tietenkin. Hyvä leiri on kiinni leiriläisistä itsestään.”

Ei musiikkirippikoulu pelkkää musisointia sentään ole. Pitkän päivän aikana on jo ehditty opiskella muun muassa Jeesuksen elämästä ja opetuksista sekä kärsimyksestä ja kuolemasta. On käyty läpi tarinaa laupiaasta samarialaisesta ja istuttu pitkäperjantain jumalanpalveluksessa.

Kyllä sitä musiikitonta vapaaaikaakin todistetusti jää. Kun kanavat ovat ohi, leiriläiset ryntäävät omille teilleen. Suosittuja ajanviettotapoja ovat esimerkiksi koripallo tai oleilu pihapiirin leikkikentällä.

Tänään leiriläiset haluavat mennä ensimmäistä kertaa uimaan. Sami Marte johdattaa joukkoa niittyjen halki kohti Vääräjärven uimarantaa.

Matkassa on tunnelmaa, kun leiriavustaja Mikko Malmivaara

kulkee etunenässä kitara olallaan ja perässä tulee Tuure Saloheimo huuliharppuineen.

Ehdin juuri ajatella, että vihreään puseroon ja lakkiin sonnustautuneessa Saloheimossa on jotain nuuskamuikkusmaista, kun hän kuin sinetiksi alkaa soittaa tuttua sävelmää Muumilaakson tarinoista.

Rannalle talsiessa leiriläisillä on hyvää aikaa suorittaa isosille rippikoulun ulkoläksyjä. ”Miksi tämän pitää olla ’älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä ja karjaa?’ Miksi se ei voi olla vain ’älä himoitse mitään, mikä ei ole omaasi”, yksi rippikoululaisista kummastelee.

Iltaohjelmat naurattavat vuodesta toiseen Vapaahetken jälkeen on aika palata illan ohjelmalliseen osuuteen. Velskolan väentuvan yläkerrassa on lu-

vassa isosten valmistelema iltaohjelma. ”Iltaohjelma ei noudata mitään teemaa. On hyvä, että leirillä on yksi juttu, joka ei pyri mihinkään päämäärään”, Risto J. Saarinen sanoo.

Ohjelma alkaa leiriläisten toivomalla Vuorilaululla. Noin kolmekymmentä leiriläistä istuu lattialla ringissä tyynyjen päällä ja laulaa hartaasti.

Kun laulu loppuu, lavalle ryntää kaksi isosten esittämää hahmoa, joista toinen jahtaa toista hurjana.

Selviää, että jahdattu on ylennetty johtotehtäviin, jolloin hän kaivaa taskustaan nipun sähköjohtoja.

Yleisö nauraa.

Rippikoululeirejä menee ja tulee, ja vuosia kuluu. Jokin pysyy silti ennallaan: perintönä leiristä toiseen siirtyvät iltaohjelmien sketsit.

Kuorokanavassa kanttori Anna-Liisa Haunion johdolla jokainen leiriläinen on ­solisti, eikä mikään rivilaulaja.

Entä jos on kukkaron nyörit tiukalla?

Tiukka taloudellinen tilanne ei ole este rippikoululle. Osallistumismaksusta on mahdollista anoa vapautusta joko osittain tai kokonaan.

On myös hyvä muistaa, että seurakunta kustantaa leirimaksusta merkittävän osan. Maksulla katetaan vain osa kuljetus- ja täysihoito­ kuluista.

Tarkempia tietoja saa omasta seurakunnasta.

12 esse

❘

24.6.2010

24.6.2010

24.6.2010

24.6.2010

Tapiolan seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo.

Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000. Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

Pyhäpäivä Tapiolassa Toinen toistamme siunaten -messu su 27.6. klo 10 Tapiolan kirkko, liturgi Erika Kallio, saarna Seppo Holm, kanttori Liisa Malkamäki.

Palvelukseen kutsutut -messu su 4.7. klo 10 Tapiolan kirkko, liturgi Miia Martinsuo, saarna Pekka Kiviranta, kanttori Liisa Malkamäki.

Viikkomessu Kesäaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä klo 8–8.30 Tapiolan kirkko: Ke 30.6. liturgi Erika Kallio, kanttori Ruut Kiiski.

Ke 7.7. liturgi Pekka Kiviranta, kanttori Liisa Malkamäki.

lansaari Sinfonietta, Jukka Perko, saksofoni; Jyri Nissilä, joht.

Virsisovituksia.

Taiteilijatapaaminen klo 20 Tapiolan kirkolla. Liput 18–21 € (+ Lippupisteen palvelumaksu alk.

1,50 €) Lippupiste, www.lippu. ja ovelta tuntia ennen. www.urkuyofestival..

Otaniemen kappeli Kappeli on auki 1.6.–31.8. ma– pe klo 12–17, paikalla opas. Viikonloppuisin auki vain kirkollisia toimituksia varten. Kappelin toimisto on kiinni 21.6.–23.7., jona aikana toimitusvarauksia hoitaa Tapiolan päivystävä pappi p.

8050 4440.

Seuraava messu 22.8. klo 11.

Huomaa, että Otamessuissa palataan perinteiseen alkamisaikaan klo 11.

TAPIOLA

n e t a n siu

Taneli Laasonen

Toinen toistamme

Messu M

su 27.6. klo 10 Tapiolan kirkossa Päivärukous Pieni pysähtymishetki keskellä arkipäivää to 24.6. klo 12 Tapiolan kirkossa. Päivärukoukset jatkuvat kesätauon jälkeen 2.8. alkaen.

Lähetyksen kesäseurat

Diakonian retkipäivä To 5.8. Villa Hvittorpissa. Hinta 10 € sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ateriat. Ilmoittautumiset viim. 15.7. p. 8050 4433, arja. muhin@evl.. Lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalla.

Ke 7.7. klo 18.30 Tapiolan kirkko. ”Taivaan Jumala on pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu”, Daniel 2:44. Mukana Olavi Peltola, Arja Gröhn ja Antti Rusama.

Taidepiste

Musiikkia puolenpäivän aikaan

Matkalle Viroon

Urkuyö ja aaria Tapiolan kirkossa Kirkkautta kohti kuljen to 24.6. klo 21. Anna-Kristiina Kaappola, sopraano; Jarkko Riihimäki, piano; Kari Jussila, urut. R.Strauss, Mozart, Velmers.

O, sole mio to 1.7. klo 21. Petrus Schroderus, tenori; Pekka Asikainen, piano; Pete Vuorio, urut. Wagner, Tshaikovski, Liszt, Madetoja.

Kaanaanmaa to 8.7. klo 21. Aho-

26.–29.8. Luoteis- ja Länsi-Viroon. Matkalla tutustutaan alueen luontoon ja kaupunkeihin paikallisen oppaan johdolla, osallistutaan Pärnun Elisabetin kirkon urkujen vihkimiseen ja käydään Manilaidin saarella Riianlahdella. Hintaan 390 € sisältyy matkat, majoitukset kahden hengen huoneessa ja ateriat Viron puolella. Tapiolasta matkan johtajina ovat Miia Martinsuo, Erkki Korhonen ja Viron puolella Meeli Hanso. Ilmoittautumiset viimeistään 2.7. klo 9–15 p. 8050 4000. Tiedustelut Miia Martinsuo 040 513 0846. Voi jättää soittopyynnön.

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Kuunkehrä 6, 02210 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

OLARI

Messuun!

La 26.6. klo 12 Matinkappeli, Juhannuspäivän messu Su 27.6. klo 12 Matinkappeli Su 4.7. klo 12 Matinkappeli

Messu

Olars kyrka

La 26.6. klo 12 Matinkappeli, Juhannuspäivän messu, liturgia ja saarna Laura Pentti, kanttorina Sanna Franssila.

Su 27.6. klo 12 Matinkappeli, liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttorina Mikko Niinikoski.

Su 4.7. klo 12 Matinkappeli, liturgia ja saarna Anna Staines, avustaa Johanna Koivisto, kanttorina Sanna Franssila.

Niittykummussa, Olarinluoma 4.

Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki to klo 12–12.25 Kesäkahvila to klo 12.30–14.

Tiedustelut Aino Kotajärvi p.

8845 952 tai 050 594 5294.

Olarin seurakunnan diakoniapäivystys kesällä

Hiljaisuuden kappeli kauppakeskuksen palvelutasolla tarjoaa kauppakeskuksessa asioiville ja työskenteleville mahdollisuuden hiljaisuuteen, rauhoittumiseen, lepoon ja rukoukseen arjen keskellä. Kesäaikana 31.8. saakka kappeli on auki ma–pe klo 14–18. Aukioloaikojen ulkopuolella Hiljaisuuden kappelissa voi järjestää kastejuhlia sekä pienimuotoisia häätilaisuuksia.

Toimitusten yhteydessä on mahdollista käyttää juhlatilana Omenan Olohuonetta eli kerhotiloja kappelin yhteydessä.

Keskitetty päivystys ja ajanvaraus 22.6.–10.8. välisenä aikana Matinkappelilla, osoite Liisankuja 3, 02230 Espoo, tiistaisin kello 9–10, jolloin voi tulla paikan päälle käymään tai soittaa numeroon 8034 826.

Matinkappeli, Liisankuja 3 Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12.

Kesäkahvila ke klo 13–14.30, 25.8. saakka.

Matinkappelin Minikirppiksella on kesämyyjäiset. Tule tekemään löytöjä ma 28.6. klo 12– 15. Kirppis jää tämän jälkeen kesätauolle ja aukaisee ovensa taas elokuussa.

Haukikappeli, Ukkohauentie 1 Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki ti klo 12.

Kesäkahvila ti klo 12.30–14.

Hiljaisen rukouksen tunti 7.7. alkaen ti klo 12–13. Alussa lyhyt johdattelu tarvittaessa.

Seurakunta kauppakeskus Isossa Omenassa

Ekumeeninen yhteisöleiri Jumala, luonto, hiljaisuus, sinä ja minä – Sisimpäni värit. Stora Blindsundissa, Espoossa 28.7.– 2.8. Elämme saaressa vanhan luostariperinteen mukaisesti: rukoillen ja hiljaisuudessa arkitöitä tehden ja omaa elämäämme mietiskellen. Tänä kesänä otamme lähes päivittäin aikaa myös sisäisten tuntojemme maalaamiseen. Järjestäjänä SeKaVa (= Seurakunnat, kaupunki ja vapaat järjestöt), päävastuu Ex Veteris Nova ry:llä. Mukana Olarin ja Tapiolan ev.lut seurakunnat, Tapiolan ortodoksikirkko sekä Kirkon kasvuryhmät ry ym. kiinnostuneet. Yht. n. 15 hlö mah-

OLARI OLAR ARI AR

tuu mukaan. Hinta 50 €, tarvikemaksu 20 €. Vapaita paikkoja voi tiedustella Ulla-Maija Kyrölältä 5.7. jälkeen 040 547 1858.

Monikulttuurinen kesäretki / Multicultural summertrip La 21.8. Helsingin Mustasaaressa ulkoilua ja iloista yhdessäoloa upeassa ympäristössä meren äärellä. Lautta lähtee klo 10 Taivallahden venesatamasta ja paluu Mustasaaresta klo 14.40 lähtevällä lautalla. Saarella on mahdollisuus ruokailla lounasravintolassa (9 €) tai voit ottaa omat eväät mukaan. Ilmoittautumiset 15.8. mennessä Markus Silvola, secretary of missionary and multicultural work, 040 531 1017, markus.silvola@evl.; Saara Kerola, deacon, 050 438 0238, saara.kerola@ evl.. Welcome to multicultural summertrip to Mustasaari Island recreation area on Saturday 21st of August. Programme consists activities and freetime outdoors. The ferry departs at 10 am from Taivallahti marina and leaves from Mustasaari at 2.40 pm. Bring your own snacks or use the services of the restaurant (lunch costs 9 €). Enrolment until 15th of August to Markus or Saara (Contact info above).

Varaa kalenteriisi syksyn Alfa-kurssi Alfa-kurssi on avoin jokaiselle kristinuskon ja elämän peruskysymyksistä kiinnostuneelle.

Kokoonnumme Matinkappelilla keskiviikkoisin 22.9.–1.12. klo 18.30–21. Kurssiin kuuluu myös yhteinen viikonloppu seurakunnan leirikeskuksessa 23.– 24.10. Alfa-iltaan kuuluu yhteinen ateria. Ilmoittautuminen kurssille p. 8050 7000.

Saareen saunomaan Sauna lämpiää Stora Blindsundissa, Matinkylän edustalla, keskiviikkoisin 1.9. saakka.

Parillisilla viikoilla saunavuoro miehille klo 17–18.30. ja naisille klo 18.30–20. Parittomilla viikoilla naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan pienemmästä laiturista avoimina iltoina klo 17 ja klo 18, naisten saunailtoina klo 18. Saarimaksu 3 €, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. Järjestää SeKaVa (=seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). Lisätietoja 0440 688 068.

Nuoret

t e s i ä j y sämy KeMatinkappelin Minikirppiksellä sellä llä Tule tekemään löytöjä ma 28.6. klo 12–15 (Liisankuja 3)

Nuorten tila, ”Kulma” sijaitsee Kuitinmäen ostarilla, Kuunkehrä 6:n päädyssä toisessa tasossa S-markettia vastapäätä. Kesäkuppila ke 18–21. Pieneen hintaan voit ostaa purtavaa ja tukea samalla lähetystyötä. Illan lopuksi hartaus.

Kauniaisten seurakunta Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14, p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Messu Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 10 kirkossa, saarna ja liturgia Mikko Alava, kanttorina Mikko Nurmi.

Su 27.6. klo 10 kirkossa, saarna ja liturgia Mikko Alava, kanttorina Mikko Nurmi. Kirkkokahvit.

Su 4.7. klo 10 kirkossa, saarna Alpi Saloranta ja liturgia Mauri Vihko, kanttorina Mikko Nurmi.

Kirkkokahvit.

24.6.2010 Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000 päivystävä pappi (toimitusvaraukset) ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

Messut

Avoin rukouspiiri

Diakonia

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Hannele Salmi, avustava pappi Merja Alanne, kanttori Lauriina Hooli.

Messu su 27.6. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Merja Alanne, avustava pappi Hannele Salmi, kanttori Lauriina Hooli.

Messu su 27.6. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Hannele Salmi, kanttori Lauriina Hooli.

Jamilahti 2 -rippikoulun konr-

sunnuntain messun klo 11.15– 13 jälkeen Espoonlahden kirkon yläkerrassa, kerhohuone 2. Kulloinkin paikalla olevilla on mahdollisuus yhteiseen rukoukseen.

Tarvitsetko apua? Keskusteluaikoja voi varata Espoonlahden kirkolla ma 28.6. klo 9–10 sekä heinäkuussa ma ja to klo 9–10, os.

Kipparinkatu 8. p. 8050 6638.

KesäMieTe

Diakonian retkipäivät

Avoin, luottamuksellinen vertaistukiryhmä masentuneille ja uupuneille Espoonlahden kirkolla ke 30.6., 14.7., 28.7. ja 11.8. klo 18– 20. Ryhmä on luottamuksellinen, avoin vertaistukiryhmä masentuneille ja uupuneille.

Espoon seurakuntien yhteinen diakonian retkipäivä Villa Hvittorpissa 1.7. on peruttu. Korvaava retkipäivä 28.7. Hvittorpin leirikeskuksessa. Tarkemmat tiedot Yhteiset tapahtumat -palstalla.

Diakonian retkipäivä to 5.8. Villa Hvittorpissa. Hinta 10 € sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ateriat.

Ilmoittautumiset Tapiolan seurakuntaan viim. 15.7. p. 8050 4433 tai arja.muhin@evl.. Lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalla.

ESPOONLAHTI

Konsertti Runon ja suven päivän konsertti ti 6.7. klo 18 kirkossa. Johanna Vänttinen, huilu ja Maria Suokas, piano. Vapaa pääsy, ohjelma Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Kesäkahvit ”Sanoin ja sävelin”, kirkkoherra Mauri Vihko ke 7.7. klo 13 kirkon sisäpihalla (sateella sisällä).

Kuorokoulu ”Kalaus” kaikille laulunlyömille 18., 20., 26., ja 27.8. Kauniaisten kirkolla kanttori Anna Marten johdolla. Sis. yhteislaulua klo 18–19 ja n. 15 min. yksityistä laulunohjausta sekä yhteisesiintymisen messussa 29.8. Osallistuminen ei edellytä laulutaitoa. Ilm. 30.7. menn. virastoon p. 512 3710.

Perheretki Raamattukylään Lähde ke 11.8. mukaan seuraamaan vaellusnäytelmiä Nooan ja Tuhlaajapojan kertomuksista Lohjalle Vivamoon. Retki sopii vauvasta vaariin. Lähtö bussilla klo 9.30, paluu klo 16 menn. Ilm. virastoon p. 512 3710. Lisätietoja kotisivuilta.

Nuoret aikuiset

Tule messuun Soukan kappeliin: su 27.6. klo 17 su 4.7. klo 17

maatio la 3.7. klo 11 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Ansa Helminen, avustava pappi Jukka Lehti, kanttori Timo Lonka.

Metsäkartano 2 -rippikoulun konrmaatio la 3.7. klo 14 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Jukka Lehti, avustava pappi Ansa Helminen, kanttori Timo Lonka.

Messu su 4.7. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Ansa Helminen, avustava pappi Asmo Sinervo, kanttori Timo

Virki stä

toiv ott aa

Raamattupiiri Kesäillan raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30–20 koko kesän ajan Espoonlahden kirkon pikkusalissa. Piirissä käsitellään seuraavan sunnuntain tekstejä, mukana seurakunnan pastori: 30.6.

Ansa Helminen, ke 7.7. Suvi Saarelainen.

ä ä s ke

nlahden o o Esp

seurakunta Otaniemen kappeli

Jämeräntaival 8 Kappeli on auki 1.6.–31.8. ma–pe klo 12–17, jolloin paikalla on myös opas. Viikonloppuisin auki vain kirkollisia toimituksia varten.

Kappelin toimisto on kiinni 21.6.–23.7., jona aikana toimitusvarauksia hoitaa Tapiolan päivystävä pappi p.

8050 4440.

Seuraava messu 22.8. klo 11. Huomaa, että Otamessuissa palataan perinteiseen alkamisaikaan klo 11.

Nuoret Kesäkahvila perjantaisin klo 17– 20 Sodessa, Soukan ostarilla.

Espoonlahden kirkkoon:

la 26.6. klo 10 juhannuspäivä su 27.6. klo 10 la 3.7. klo 11 Jamilahti 2 -konfirmaatio la 3.7. klo 14 Metsäkartano 2 -konfirmaatio su 4.7. klo 10

ESPOONLAHTI

esse

13

24.6.2010

Espoonlahden seurakunta

ä vä

Tiistaisin klo 12 Tapiolan kirkko: Ti 29.6. Jukka Perko, saksofoni ja Teemu Viinikainen, kitara.

Ti 6.7. Hannu Holma, baritoni, Liisa Malkamäki, urut.

Ti 13.7. Juhana Ritakorpi, sello; Ville Urponen, urut.

Vapaa pääsy, kesto 30 min.

Heli Venesjärven öljyvärimaalauksia Espoon maisemista sekä graikkaa heinäkuussa Tapiolan kirkolla.

Olarin seurakunta

24.6.2010

❘

Lonka.

Messu su 4.7. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Asmo Sinervo, kanttori Timo Lonka.

Paras tapa aloittaa päivä Tule hetkeksi hiljentymään Raamatun, rukouksen ja virren äärelle. Rukoushetki Espoonlahden kirkossa joka arkipäivä klo 8.50.

Kesäillan urkumusiikkia Konserttisarja Espoonlahden kirkossa: ke 21.7. Niels Burgmann, su 25.7. Elena Borisovets, ke 28.7. Katri Vesanen, ke 4.8. AnnaMaria Lehtoaho, ke 11.8. Risto Valtasaari, ke 18.8. Agnes Goerke, ke 25.8. Anna Pulli. Konsertit alkavat klo 20 ja niihin on vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Yhteiset tapahtumat Diakonian retkipäivä vaihtunut. Espoon seurakuntien yhteinen diakonian retkipäivä Villa Hvittorpissa 1.7. on peruttu. Korvaava retkipäivä on 28.7. Hvittorpin leirikeskuksessa. Tule viettämään mukavaa kesäpäivää. Retken hintaan 10 €/aikuinen ja 4 €/lapsi (3-14-v) sisältyy aamiainen, lounas ja päiväkahvit. Maksu kerätään bussissa, varaa tasaraha. Bussireitti: klo 7.45 Espoon keskus, Vieraskuja 1; klo 8.00 Leppävaara Sello, Palace-hotellin edestä; klo 8.15 Tapiola, Garden; klo 8.25 Olari, Olarinluoma 4; klo 8.40 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Paluukuljetus klo 15 päinvastaisessa järjestyksessä. Ilmoittautumiset 18.7. mennessä p. 8050 3503 tai www.espoonseurakunnat. > Tuomiokirkko > Ajankohtaista > Ilmoittaudu.

Diakonian retkipäivä to 5.8.

Villa Hvittorpissa. Hinta 10 € sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ateriat. Saunomismahdollisuus – ota omat saunavarusteet mukaan. Mukana pastori Aarne Laasonen ja diakonissa Kaija Aspholm.

Bussireitti: 8.30 Leppävaara, Palace-hotelli (Leppävaarankatu 1); 8.45 Espoon keskus, Vieraskuja 1; 9.00 Tapiola, hotelli Garden; 9.05 Olarin kirkko (Olarinluoma 4); 9.15 Espoonlahden kirkko (Kipparinkatu 8). Paluumatkalle lähdetään n. klo 15. Ilmoittautumiset Tapiolan seurakuntaan viimeistään 15.7. p. 8050 4433 tai arja.muhin@evl..

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, pastori Tuija Filppula, kanttori Sanna Mansikkaniemi.

Kirkkokahvit.

Messu su 27.6. klo 10. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, pastori Antti Pohjolan-Pirhonen, kanttoreina Sanna-Kaisa Ojala ja Pia Koskinen. Kirkkokahvit.

Messu su 4.7. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Pohjolan-Pirhonen, pastori Päivi Linervo, kanttoreina Anna-Liisa Haunio ja Sanna Mansikkaniemi. Kirkkokahvit.

Lentopalloa miehille ja naisille torstaisin klo 18 Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä, Lasilaaksontie. Säävaraus, mutta pieni sade ei esteenä.

Ilman ikä- ja osaamiskynnystä. Uintimahdollisuus ja suihku.

Yhteyshenkilö Erkki Pennanen 0400 440 571, pennaset@kolumbus..

Suvisunnuntain iltamusiikki su 27.6. klo 19. Pontus Grans, kontrabasso; Lukas Stasevskij, sello; Maija Weitz, piano. Beethoven.

Vapaa pääsy.

Suvisunnuntain iltamusiikki su 4.7. klo 19. Mia Huhta, laulu; Markku Mäkinen, urut. Mendelssohn, Reger, Rheinberger. Vapaa pääsy.

TUOMIOKIRKKO

Tule messuun Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa Juhannuspäivänä 26.6. klo 10 Sunnuntaina 27.6. klo 10 Sunnuntaina 4.7. klo 10

Rinnekappelissa

Jumalanpalvelus sunnuntaina 4.7. klo 13.30

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Juhannusjuhla pe 25.6. klo 18– 21. Ohjelmallinen kaikenkansan juhannusaattoilta kaikenikäisille yhteistyössä asukasyhdistysten kanssa. Ohjelmassa mm. lipunnosto, opastettu kierros Träskändan puistossa, kansanmusiikkia, lapsille omaa ohjelmaa.

Kokko Pitkäjärven rannalla. Tarkemmat tiedot jäljempänä. Tiedustelut 050 511 0195.

Nuorten kesäilta keskiviikkoisin klo 18–20.

Kesäkahvila avoinna torstaisin klo 12–15 heinä–elokuun ajan.

Klo 13 kesäkonsertti, Leppävaaran seurakunnan kanttori Kullervo Latvanen ja pianisti Blaudia Kohanevits. Kahvi ja pulla 1.50 €. Nettimahdollisuus.

Lue lisää toiminnastamme www. espoontuomiokirkkoseurakunta.  > Seurakunta-alueet > Aurora.

Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Ylistys-, raamattu- ja rukous-ilta pe 25.6. klo 19, minkä jälkeen alkaa kesätauko.

Kappeli on kiinni 28.6.–1.8.

Kauklahden kappeli Kauppamäki 1

Suvisunnuntain iltamusiikki su 11.7. klo 19. Teppo Lampela, laulu; Antti Vahtola, piano. Brahms.

Vapaa pääsy.

Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Kesäseurat ti 29.6. klo 18.30, kappelin vanhalla puolella. Pentti Olkkonen.

Nestori Asemakuja 2 Nuorten kesäilta tiistaisin klo 18–20.

Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus su 4.7. klo 13.30.

Juhannusjuhla Auroran kappelilla Juhannusaattona 25.6. klo 18– 21. Ohjelmallinen aattoilta kaikenikäisille yhteistyössä asukasyhdistysten kanssa.

Ohjelmassa lipunnosto, ulkoilukierros Träskändan puistossa Aurora Karamzinin jalanjäjissä Mari Nevalaisen (Auroran perinneyhdistys) vetämänä, tietokilpailu, runonlausuntaa, leikkejä.

Yhteislauluja ja virsiä. Kansan-

musiikkia Suomesta ja muualta, Rokasahurit-bändi. Lapsille omaa ohjelmaa mm. luontoseikkailupolku, kaarnalaivojen rakentamista ja juhannuskukkaseppeleiden sidontaa. Makkaranpaistoa ja juhannusiltapala, mehua ja kahvia. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuun hyväksi. Iltahartauden jälkeen klo 21 lähtö Laaksolahden huvilayhdistyksen kokolle Pitkäjärven rannalle omin kyydein tai seurakunnan bussikuljetuksessa. Pysäköintitilaa on kappelin ja Auroran koulun, Lippajärventie 44 A, parkkipaikoilla. Tiedustelut 050 511 0195.

Lentopalloa torstaisin Kauklahdessa Lentopalloa miehille ja naisille torstaisin klo 18. Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä, Lasilaaksontie. Säävaraus, mutta pieni sade ei esteenä. Ilman ikä- ja osaamiskynnystä. Uintimahdollisuus ja suihku. Yhteyshenkilö Erkki Pennanen 0400 440 571, pennaset@kolumbus. . Peli-illat järjestää Kauklahden seurakunta-alue ja ne jatkuvat syyskuun loppuun asti.

Suvisunnuntain iltamusiikkia sunnuntai-iltoina klo 19 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1.

27.6. Pontus Grans, kontrabasso; Lukas Stasevskij, sello; Maija Weitz, piano. Beethoven.

4.7. Mia Huhta, laulu; Markku Mäkinen, urut. Mendelssohn, Reger, Rheinberger.

11.7. Teppo Lampela, laulu; Antti Vahtola, piano. Brahms.

Vapaa pääsy.

Muskareissa vapaita paikkoja Seurakunnan muskareihin voi kesän aikana jälki-ilmoittautua vapaille paikoille ja jonotuslistaan www.espoontuomiokirkkosrk. > musiikki > muskarit. Vapaita paikkoja on erityisesti Kalajärven kappelin 3–5-v ryhmässä pe 12.10–12.50. Toukokuussa ilmoittautuneille tulee tieto 24.6. mennessä, jälki-ilmoittautuneille 13.8. mennessä.

Perheleiri Saaristossa 9.–12.8. kouluikäisten perheille. Kuljetus yhteisesti tilausajolla. Matkalla poiketaan Paraisilla lammastilalla lounaalla. Ensimmäinen päivä vietetään Nauvossa. Loput päivät Utössa. Matkalla mukana Tarja ja Martti Rae sekä Minna Lindfors. Leirin hintaan 225 €/aik., 185 €/lapsi sisältyy matkat, majoitus liinavaatteineen, ruoka ja ohjelma. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ma–pe 9–15 Tarja Rae p. 8050 3918.

Hiljaisuuden retriitti Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla 10.– 12.9. Ohjaajina Pirkko Nurminen ja Pia Koskinen. Hinta espoolaiset 75 €, muut 110 €. Ilmoittau-

14 esse

❘

24.6.2010

24.6.2010

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

Leppävaaran seurakunta

tuminen 26.8. mennessä Pirkko Nurminen 040 567 4420.

Toimipisteet

Sururyhmä Oletko menettänyt läheisesi?

Onko siitä kulunut vähintään noin puoli vuotta tai ehkä useampikin vuosi? Tule keskustelemaan menetyksestäsi toisten samankaltaista kokeneiden kanssa. Ryhmä kokoontuu Tuomarilan asemalla lauantaisin 25.9.–18.12. seitsemän kertaa.

Ilmoittaudu tai kysy tarkemmin pastori Kirsi Muurimäki 050 438 0164 tai diakoni Päivi Pakkanen 040 531 1042.

Perhetyön puhelinpäivystys tiistaisin klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä. P. 8050 3583 ja 8050 3584. Päivystystä ei ole 29.6. ja 6.7.

TUOMIOKIRKKO UOMIO IO O KI KIRK RK K KO

Tule mukaan

Suvisunnuntain iltamusiikkia sunnuntai-iltoina klo 19 Kauklahden kappelissa

Nuorten kesäillat

tiistaisin Nestorissa ja keskiviikkoisin Auroran kappelissa klo 18–20.

Kesäseurat

ti 29.6. klo 18.30 Laaksolahden kappelissa

Kesäkahvila

heinä-elokuussa torstaisin klo 12–15 Auroran kappelissa

Lentopalloa

torstaisin klo 18 Kauklahden lentopallokentällä

Diakonian retkipäivä vaihtunut Espoon seurakuntien yhteinen diakonian retkipäivä Villa Hvittorpissa 1.7. on peruttu. Korvaava retkipäivä on 28.7. Hvittorpin leirikeskuksessa. Tule viettämään mukavaa kesäpäivää.

Retken hintaan 10 €/aikuinen ja 4 €/lapsi (3–14-v) sisältyy aamiainen, lounas ja päiväkahvit.

Maksu kerätään bussissa, varaa tasaraha. Bussireitti: klo 7.45 Espoon keskus, Vieraskuja 1; klo 8.00 Leppävaara Sello, Palacehotellin edestä; klo 8.15 Tapiola, Garden; klo 8.25 Olari, Olarinluoma 4; klo 8.40 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Paluukuljetus klo 15 päinvastaisessa järjestyksessä. Ilmoittautumiset 18.7. mennessä p. 8050 3503 tai www.espoonseurakunnat. > Tuomiokirkko > Ajankohtaista > Ilmoittaudu.

Diakonian ajanvaraus Diakoniatyöntekijän tavoittaa 17.6.–31.8. keskusnumeron 80501 kautta.

Messut ja hartaudet Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 26.6. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgi Kirsti Koskela ja kanttori Elina Rantamäki. Sanajumalanpalvelus, ei ehtoollista.

Messu ja kirkkokahvit su 27.6. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgi Arto Vallivirta ja kanttori Elina Rantamäki.

Anglican-Lutheran Worship Service Sun 27th June at 4 pm at Karakappeli Chapel. Arto Vallivirta.

Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen ke 30.6. klo 19 Karakappelissa. Arto Vallivirta ja Kullervo Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 4.7. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgi Timo Salo ja avustava pappi Kari Springfelt.

Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen ke 7.7. klo 19 Perkkaan kappelissa. Jukka Raunu.

Kirkonmäki kutsuu Leppävaaran kirkko on kesällä avoinna arkisin klo 12–18. Kirkkoon voi tulla hiljentymään tai muuten vain tutustumaan peruskorjatun kirkon arkkitehtuuriin.

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590. Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

Hei sinä, haluatko tehdä hyvää?

kon pihalla noin klo 12.40. Vapaa pääsy.

Elokuussa tehdään urbaanista unelmasta totta: kaupunki täyttyy hyväntekijöistä. La 28.8. Sellon Ratsutorilla tarjoillaan kahvia, annetaan niskahierontaa, tehdään lapsille kasvomaalauksia, puhdistetaan silmälaseja jne.

Osallistu palvelutempaukseen ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi 25.6. mennessä. Osallistumis-

Diakonian retkipäivä

K o k o

uhla Juhannus J a Perkkaan kappelill 8 pe 25.6. klo 15–1

Lapsille pomppulinna

maksuna toimii Urbaani unelma t-paita, hinta à 20 €. Ilmoittautuessa ilmoita kokosi (S, M, L tai XL) heli.siltakorpi@evl., 040 537 6876. Lisätietoja www.leppavaaranseurakunta..

To 5.8. Villa Hvittorpissa. Hinta 10 € sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ateriat. Ilmoittautumiset Tapiolan seurakuntaan viim.

15.7. p. 8050 4433 tai arja.muhin@evl.. Lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalla.

English

Aikuisrippikoulu

Anglican-Lutheran Worship Service Sun 27th June at 4 pm at Karakappeli Chapel, Karakalliontie 12. Arto Vallivirta.

Kymmenen käskyä – raamattuopetusta ja keskustelua Seurakunnan pappien pitämä luento- ja keskustelusarja torstaisin 9.9.–11.11. klo 18.30–20 Leppävaaran kirkon seurakuntasalissa.

Rukouskoulutus ”Toivon lähde”

Hengelliset levyt ja kirjat kiertoon

Urbaani unelma -palvelutapahtumassa 28.8.

Lue lisää alla

Juhannusjuhla koko perheelle Pe 25.6. klo 15–18 Perkkaan kappelilla. Kesäiseen tunnelmaan johdattaa kansanmusiikkitrio Kirsi Vinkki, Samuli Karjalainen ja Rauno Junkkari. Lapsille pomppulinna ja askartelua.

Lisäksi yhteislauluja, makkaraa grillistä ja mukavaa yhdessäoloa.

Juhlaan ei tarvitse ilmoittautua.

Sateen sattuessa mahduttaudumme sisälle.

Ekumeeninen ristisaatto La 21.8. klo 9–21 Myllyjärveltä Leppävaaraan. Ohjelma heinäkuun alussa osoitteessa www. leppavaaranseurakunta..

15

Hengelliset levyt ja kirjat kiertoon Urbaani unelma -palvelutapahtumassa 28.8. Sellon Ratsutorilla on myös hengellisen musiikin tai kirjallisuuden ilmaiskirpputori.

Jos sinulla on ylimääräisiä kristillisiä kirjoja, puhe- tai musiikkikasetteja, videoita, CD- ja DVD-levyjä, voit lahjoittaa ne kirpparille.

Ilmoita tuomistesi määrä etukäteen ja sovi toimitustavasta (myös nouto mahdollinen) Markku Kojon kanssa mkojo@ welho.com.

Kesäsoitto-konsertti Ke 14.7. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Johanna Vänttinen, huilu, Maria Suokas, piano.

Schubert, Debussy. Konsertti kirkkosalissa 30–40 min. Kahvia, teetä, mehua ja pullaa kir-

Esbo svenska Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Midsommarfest på Mataskär fre 25.6 kl. 17–21. Rönnberg, Koski, Grönqvist, Erika Hjorth.

Sara Hjorth, öjt. Kaffe, musik, korvgrillning, allsång, andakt.

Högmässor

p e r h e e l l e

LEPPÄVAARA

on suljettu joulukuuhun asti peruskorjauksen vuoksi. Messu sunnuntaisin klo 10 vietetään seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2.

To 5.8. Villa Hvittorpissa. Hinta 10 € sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ateriat. Ilmoittautumiset Tapiolan seurakuntaan viim.

15.7. p. 8050 4433 tai arja.muhin@evl.. Lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalla.

LLEPPÄVAARA E PPÄVAARA

Espoon tuomiokirkko

Diakonian retkipäivä

Syksyllä Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3. Kokoontumiset 13.10., 20.10., 27.10., 3.11. ja 10.11. klo 18.30–21. Kon-

Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi Alberganesplanadi 1.

esse

24.6.2010

24.6.2010

rmaatio 14.11. klo 12. Ilmoittautuminen sähköisesti: www. espoontuomiokirkkoseurakunta. > Rippikoulu > Aikuisrippikoulu. Lisätiedot Seppo Särkiniemi 040 733 5616, ja Anneli Mäntyala (ti–to klo 9–14) p.

8050 3517.

❘

Lö 26.6. Midsommardagen.

Esbo domkyrkas församlingsgård kl. 12, Juntumaa, Kronlund.

Sö 27.6. Förs.gården kl. 12, Sandell, Hjorth.

Sö 4.7. Förs.gården kl. 12, Juntumaa, Hjorth.

Mataskärs kapell kl. 18 lägergudstj. Sandell, Hjorth.

Musik i sommarkvällen i Köklax kapell Sö 27.6 kl. 19 Pontus Grans, kontrabas, Lukas Stasevskij, cello, Maija Weitz, piano.

Sö 4.7 kl. 19 Mia Huhta, sång, Markku Mäkinen, orgel.

Sommarsamlingar i Karabacka kapell to 24.6 och Köklax kapell ti 6.7 kl. 13–15.

Ikuista asiaa rempseästi Grankulla svenska

Leppävaarassa alkaa syksyllä Toivon lähde -rukouskoulutus. Se on sielunhoidollista peruskoulutusta ja se sopii myös jokaiselle, joka on kiinnostunut rukouselämänsä syventämisestä. Toivon lähde kokoontuu neljänä lauantaina klo 9–15 Karakappelissa. Koulutuspäivät 18.9., 2.10., 27.11. ja 18.12. Lisätietoja www. hengenuudistus., ilmoittautuminen Isa Sundholm 050 376 6042. Tarkemmat tiedot Essessä ja nettisivuilla heinäkuun aikana.

Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Diakonia

Sommarcafé

Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

Ti 29.6 och ti 6.7 kl 13.30 på kyrkans innergård. Vid regn i nedre brasrummet.

Nuoret Kesänuortenilta to 24.6. klo 18– 20 Nooan Parkissa, Lintuvaarantie 21. Tule tapaamaan kavereita, riparilaisia ja isosia. Huom. nuorten illat kesällä torstaisin 12.8. asti.

Johanna Koivisto tietää, ettei ole ihan sama, millainen riparikirja on.

Högmässa Sö 27.6 kl 12, Carola TonbergSkogström, Reidar Tollander.

Sö 4.7 kl 12, Ola Byfält, Reidar Tollander.

Konsert Ti 6.7 kl 18 Musik som komponerats genom inspiration av litteratur och dikter. Johanna Vänttinen, öjt. Maria Suokas, piano. Fritt inträde.

Dagklubben för 3–6 åringar onsdagar kl 12–15 med början 8.9. Anm. med önskemål fr.o.m. 17.8 när barn- och familjearbetare Yvonne Fransman börjar jobba: ti 17.8 kl 9–14 i dagklubben (Kavallv. 3) och ti–fr kl 9–18 per tfn 050 443 0045.

Kolme vuotta sitten ­Johanna Koiviston harteille lankesi kolmasosa uuden riparikirjan tuottamisesta.

Koivisto myöntää, että Jee, tehdään kirja -fiilis ehti muuttua Tää ei tuu ikinä valmiiksi -tunnelmaan. ­Kovan työn tuloksena ­syntyi Ihan sama – eilen tänään ja ikuisesti.

Teksti Maria Hakala Kuvat Patrik Lindström

T

änä kesänä monet rippi­ koululaiset saavat käsiinsä uuden, kirjavan riparioppaan. Se muistuttaa yhtä aikaa klassista ystäväkirjaa, nuortenlehteä ja ­i lmoitustaulua. ”Halusimme tehdä kirjan, joka kohtaa aidosti ripari-ikäisen”, kertoo Olarin nuoriso- ja rippikoulutyön kappalainen Johanna ­Koivisto. ”Ja tietysti sen piti olla sellainen, jota me itse riparilla käyttäisimme.”

Lasten keskus kutsui kolmisen vuotta sitten useita nuorisotyön osaajia tilaisuuteen, jossa pohdittiin uuden rippikoulukirjan mahdolli-

suuksia ja haasteita. Koivisto, Helena Paalanne ja Antti Siukonen valikoituivat riparikirjan tekijöiksi. ”Aika nopeasti tuli yhteinen näky kirjasta”, Koivisto kuvailee. Ihan sama on aidon tiimityön tulos. Lähes kaikissa kirjan teksteissä näkyy jokaisen kädenjälki. Yleensä kolmikko kokoontui saman pöydän ääreen ja antoi läppäreiden kiertää tekijältä toiselle. ”Silloin kun tekstiä ei irronnut, sysäsimme koneen jonkun toisen syliin. Jokainen meistä on ollut yhtä tärkeä osa tätä kirjaa.”

”Päätimme heti, että kaikkia kuvituskliseitä on vältettävä. Esimerkiksi liikennemerkkien käyttö kymmentä käskyä opeteltaessa on näyttänyt olevan jokin kirjoittamaton sääntö.”

Ihan sama -kirjan kuvitus on ammennettu nuorten maailmasta. Jeesuksen toiminnasta kerrotaan lego­ palikkakuvin ja Raamatun sisältö tiivistetään tietokoneen valikkoruutua mukailevaan näkymään. Toisaalta kirjassa törmää myös Edward Munchin, Rembrandtin ja Ilja Repinin perinteisiin töihin.

Tavoitteena riparisukupolven näköinen opus

Ihan samaa asiaa

”Jotkut aikuiset lukijat ovat sanoneet, että kirja on liian sälämäinen.” Sälämäisellä Koivisto tarkoittaa, että sivut ovat täynnä kuvia ja infobokseja, grafiikkaa ja väriä. ”Ehkä se voi jonkun mielestä vaikuttaa vähän sekavalta, mutta tämä on se vi­ suaalinen maailma, jossa teini­-ikäiset nykyään elävät.”

Kirjan ilmeeseen panostettiin erityisellä tarkkuudella. Kuvitusta mietittiin alati kirjoitustyön ohessa.

Kirjasta haluttiin tuoreen näköinen.

Voiko näin hauskannäköinen kirja olla asiallinen, on moni kysellyt. ”Tietysti voi”, sanoo Koivisto. ”Sisältö on kuitenkin 2000-vuotista asiaa. Ihan samaa tiukkaa kristinoppia, siitähän se nimikin tulee.”

Piispainkokouksen vuonna 2001 asettaman rippikoulusuunnitelman mukaiset tavoitteet löytyvät kirjasta.

Kukaan ei ole määritellyt, ettei syntiä voisi käsitellä lautapelin muodossa tai etteikö Jeesuksen eheyttävää vaiku-

tusta voisi verrata siihen samannimiseen kaikenkorjaavaan teippiin.

Kirjan monipuolisuudella on myös pedagoginen peruste. Kirjoittajat yrittivät ottaa huomioon kaikenlaiset oppijat.

Välillä käydään keskustelua siitä, onko suomalainen rippikoulu epäonnistunut, kun niin moni nuori aikuinen eroaa kirkosta. Onko raflaavan riparikirjan tarkoitus sitouttaa nuori kirkkoon? ”Tämä kirja on tehty 15-vuotiaalle. Luulen, että voi tästä jotain iloa ja vastauksia repiä myöhemmälläkin iällä. Olisi kuitenkin aika paljon vaadittu, että riparikirja voisi vastata niihin kiperiin uskonkysymyksiin, joita parikymppisinä pohditaan, kun mietitään kirkon jäsenyyttä.”

Riparikirjan laatu koetellaan kentällä ”Joku taisi sanoa, että tämä kirja haisee pahalle. Ehkä se johtuu paperilaadusta”, pohtii Koivisto saamaansa kritiikkiä. Pääosin palaute on ollut positiivista. ”Parasta on ollut se, että riparilaiset täyttävät kirjan tehtäviä mielellään ihan vapaa-aikanakin.”

Kirjan tekoprosessiin kuului useampia testikierroksia, joissa kirjaa luetutettiin aidolla yleisöllä. Näin siitä saatiin oikeasti teiniä puhutteleva. Kun aikuiset yrittävät kirjoittaa teineihin vetoavaa tekstiä, on korniuden riski suuri. ”Sehän on tosi ankeaa, kun aikuiset yrittävät esittää nuorta. Hirveän falskia.

Me kirjoitimme ihan aikuisina, mutta nuoret huomioiden.”

Rippikoulukirjan ristiriita piilee siinä, että sitä markkinoidaan ja myydään aikuisille riparityöntekijöille, mutta sitä käyttävät nuoret.

Molempien ryhmien on ymmärrettävä kirjan idea. Ohjaajien työtä helpottaa onneksi oheiskirja, Ihan sama -opettajan opas. Se sisältää myös vähemmän perinteisiä työskentelyehdotuksia rippileirille. ”Mikä tahansa opettajan opas on kallisarvoinen, sillä riparia ei yksinkertaisesti ehdi aina suunnitella kokonaan etukäteen.”

Nykyhetkeen sopivan rippikouluoppaan elinaikaodote on verrattain lyhyt. Vuoden 2001 rippikoulusuunnitelma poiki useita oppaita, mutta niiden rinnalle kaivataan jo

tuoreempaa materiaalia: uudet teinisukupolvet eroavat edellisistä. Jos Ihan sama on kymmenen vuoden päästä jo auttamatta vanhanaikainen, lähteekö Koivisto uuteen kirjaprojektiin? ”Täytyisi harkita tosi tarkkaan, on tämä ollut sellaista myllytystä. Puitesuunnitelman toteutuminen, piispainkokouksen hyväksyminen, seurakunnille markkinoiminen… Tämä on ollut antoisa, mutta isotöinen projekti. Mutta parempi olla sanomatta varmasti, eihän sitä koskaan tiedä.”

”Parasta on ollut se, että riparilaiset täyttävät kirjan tehtäviä mielellään ihan vapaaaikanakin.”

16 esse

❘

24.6.2010

HERÄNNÄISSEURAT Ke-to 30.6.-1.7. Siioninvirsiseuramatka Enonkoskelle Camilla ja Veli-Matti Hynnisen mökille. Lähtö klo 8. Hinta 165 euroa. Lisätietoja: (09) 7514 4511. Ilmoittautuminen: 010 289 8112 tai leena.siukola@ lomalinja.fi Su 4.7. klo 16 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Tähtitorninmäellä, sateen sattuessa Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18, Hki. Klo 16 Herättäjäjuhlien lähtöveisuut Lindkullan pihalla, Karstunraitti 4, Lohja.

Ke 7.7. klo 18 Herättäjäjuhlien lähtöveisuut Paavolan srk-kodilla, Aittatie 1, Hyvinkää. Klo 19 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Martti Häkkänen, Ville Malm, Arto Virkkunen, Leena Väyrynen-Si. Pe-su 9.-11.7. Herättäjäjuhlat Kiuruvedellä. www.kiuruvedenherattajajuhlat.fi

¬ Ostetaan Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.fi, 0600 04004.

¬ Myydään

24.6.2010

¬ Virkoja avoinna Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa haettavana

TOIMISTOSIHTEERIN VIRKA Espoon hiippakunnan tuomikapituli hakee toimistosihteeriä palvelutiimiin.

Hakijalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulu- tai muuta tutkintoa tai riittävää kokemusta viran tehtävistä, suomen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa, hyvää yhteistyökykyä ja vankkoja ATK- taitoja. Toimenkuvaan kuuluu monipuolisten viraston toimistotehtävien lisäksi hiippakunnalliseen koulutukseen ja toimintaan liittyvät sihteerityöt sekä kotisivujen pääkäyttäjän tehtävät. Kirkollisen toiminnan tuntemus katsotaan eduksi.

Toimistosihteerin virka kuuluu vaativuusryhmään 501. Virkaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakijan on esitettävä hyväksyttävä lääkärinlausunto terveydentilastaan ennen viran vastaanottamista. Haastattelut 9.-10.8.2010. Virka täytetään sopimuksen mukaan.

Lisätiedustelut viikoilla 26 ja 30, hallintosihteeri Päivi Härkönen puh. 09-8050 8832, paivi.h.harkonen@evl.fi. Hakemukset työtodistuksineen 2.8.2010 klo 15 mennessä osoitteeseen: Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, Kirkkokatu 10, PL 203, 02771 Espoo tai sähköpostilla espoo.tuomiokapituli@evl.fi.

¬ Koulutusta Sielunhoitajakoulutus 2010-2011 Sielunhoidon peruskoulutus vapaaehtoisille

Kouluttajina mm. TT, prof. Paavo Kettunen, pastori Marja Mäkilä, psykologi Marja-Leena Käyhty, diakonissa, retriitinohjaaja Eija Vuorela, psykoterapeutti Päivi Tukia ja TM, aikuiskasvatussihteeri Sami Seppänen Lähijaksot 25.-26.9., 20.-21.11., 15.-16.1., 18.-20.3., 21.-22.5.

Hinta 340 € (syksyllä maksetaan 140 €, keväällä 200 €). Hinta sisälsältää opetuksen, ruokailut ja kahvit, koulutusmateriaalin, retriittiviikonlopun täysihoidon ja todistuksen. Majoitusmahdollisuus.

Koulutukseen tarvitaan papin tai diakoniatyöntekijän suositus.

www.laajasalonopisto.

Laajasalon kristillinen opisto Kuukiventie 6, 00840 Helsinki, (09) 621 9000

¬ Palveluja tarjotaan

HYVÄÄ MULTAA

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä Puh. (09) 854 8937 J-V Lammi Oy

¬ Vuokrata halutaan VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

VAPAITA ASUKASPAIKKOJA!

Ankkurisaarentie 4-6 02160 Espoo www.kanervakoti.fi

Kodin remontit ja uudisrakennukset, suuret ja pienet, alusta loppuun.

Pitkäaikaisella kokemuksella ja ammattitaidolla.

Huomioikaa kotivähennys.

TipTop Rakennus Oy P. 045 634 7858 e-mail: esa.kokkonen@kolumbus.fi

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

SOITA (09) 3780 2200 KANERVAKOTI

Luotettava,siisti sosionomi etsii asuntoa pääkaupunkiseudulta, etenkin puutaloista. Minna/040 560 6412

¬ Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Myös lomapaikka mahd.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

p. 050 569 0477 Koti-ikkunoiden pesua alk. 8 €/ikkuna, min.veloitus 50 €.

ALBERTI CLEAN p. 512 2791. www.alberticlean.fi

Teen tilapäistä kotiavustus- ja siivoustyötä Matinkylässä.

Puh. 050 329 1264

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

alk. 25€/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

❘

esse

17

Kirjoja Kirjoja keskiajan ­hurmaamille

Menevää ja ­maistuvaa taidehistoriaa lapsille

Marko Lamberg – Anu Lahtinen – Susanna ­Niiranen (toim.): Keskiajan avain. 576 s. SKS 2009.

Kaakinen Jussi, Kuisma Juha, Manninen Kirsti: Suomen lasten taidehistoria. 223 s. Otava 2009.

Suomalaisen kirjallisuuden seura ­julkaisi viime ­v uonna kaksi ­mainiota kirjaa niille, jotka keskiaika on hurmannut.

Keskiajan avain -teos on tiiliskiviromaanin paksuinen keskiajan tutkimuksen käsikirja. Esittelyn mukaan kirja on oiva yliopistollinen metodiopas, mutta varmasti tukeva tietoannos maistuu myös keskiajasta huvin tai harrastuksen vuoksi kiinnostuneille.

Kirjassa selvitetään keskiaikaisen kirjallisuuden lajeja, historiankirjoitusta, erilaisia lähdetyyppejä, keskiajan musiikkia, sinettejä… Tietoa kirjassa riittää vaikka kuinka pitkälle. Todellisille asianharrastajille tuhdissa teoksessa on myös peruskieliopit Euroopassa keskiajalla käytetyistä valtakielistä.

”Retki Suomen taiteen historiaan on jännittävä seikkailu”, väittää Suomen lasten taidehistoria. Veikkaan, että moni kouluikäinen suhtautuisi väittämään epäillen. Moni heistä saattaa kuitenkin yllättyä.

Suomen lasten taidehistoria on ­komea pakkaus: se aloittaa taidehistorian läpi­käymisen kalliomaalauksista ja päättyy vilkaisulla video- ja multimediataiteeseen. Kirja on helposti lähestyttävä, se esittää faktat ytimekkäästi ja useiden ­kuvien siivittämänä.

Välillä poiketaan fiktion puolelle: pienemmille lukijoille tieto konkretisoituu, kun sen ympärille on rakennettu menevä tarina. Eikä ole syytä rajata kirjan kohderyhmää vain lapsiin. Aikuisen kannattaa olla mukana kirjanselailussa, muuten jälkikasvu päihittää nopeasti vanhempansa taidehistoriantuntemuksellaan.

Taiteen avulla ilmaistaan, purkaudutaan ja kerrotaan. Taide on laastia kulttuurin kivijalassa. Siksi Suomen lasten taidehistoria on merkittävä: ympäröivän kulttuurin ja historian ymmärtäminen auttaa lasta rakentamaan omaa identiteettiään. Lisäksi taiteella on itseään inspiroiva voima: ehkäpä se kymmenvuotias, joka tänään tutkii taidehistoriaa, esitellään vuoden 2020 painoksessa kunniapaikalla.

Tuomas Heikkilä: Piirtoja ja kirjaimia. Kirjoittamisen kulttuurihistoriaa keskiajalla. 191 s. SKS 2009.

Tuomas Heikkilän Piirtoja ja kirjaimia on hyvin kirjoitettu ja kaunis kirja. ­Teos selvisi mainiosti melkein jo unessa -testistä: jos kirjan tekstin ymmärtää vaivatta iltamyöhällä ollessaan jo unen partaalla, tietää, että kirjoittaja on tehnyt hyvää työtä.

Heikkilä selvittää kirjoittamisen historiaa miellyttävällä ja helposti lähestyttävällä tavalla. Kuvat tukevat hienosti tekstiä ja sanasto auttaa yli hankalista paikoista.

Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 24.6.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Teol. tri Pirkko Lehtiö, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Past. Pauliina Kuokka, Hyvinkää.

PERJANTAI 25.6.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Khra Seppo Ruotsala, Kauhava. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Khra Mika Lehtola, Lappeenranta.

LAUANTAI 26.6.

09.55 Nivalan kirkon kellot kutsuvat.

10.00 Jumalanpalvelus Nivalan kirkosta. Saarnaajana ja liturgina kappalainen Sanna Jukkola. Kantt. ja urk. Anu Rautio. Virret: 536:1-3; 134:1,4; 571:1-3; 572:1-2; 332b.

18.00 Ehtookelloina Koiviston kirkon kellot.

SUNNUNTAI 27.6.

09.55 Ilmajoen kirkon kellot kutsuvat.

10.00 Ilmajoen musiikkijuhlien juhlajumalanpalvelus Ilkanrannasta. Saarnaajana kenttäpiispa Hannu Niskanen. Liturgina Risto-Pekka Alhainen. Kantt. ja urk. Sinikka Pekkanen. Virret: 332; 571:1-4; 574; 462.

11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

18.00 Helluntaiherätyksen kesäjuhlat Keuruulta. Saarnaajana Pekka Havupalo. (Nauhoitettu 25.6.2010.)

MAANANTAI 28.6.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Johanna Liukkonen, Jyväskylä. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä. Kuulijoiden toiveita.

18.50 Iltahartaus. Kaisa Tanttu ja Ville Talola lukevat päivän Raamatuntekstit.

TIISTAI 29.6.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Sairaalapast. Teemu Paarlahti, Tampere. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Lähetyssiht. Anneli Lohikko, Baptistikirkko, Tampere.

KESKIVIIKKO 30.6.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Diakoni Tiina László, Vantaa. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Sairaalapast. Hanna Hella-Aro, Paimio.

TORSTAI 1.7.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Khra Kari-Pekka Kinnunen, Vantaa. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Varhaisnuorisotyönohj.

Päivi Ilves, Hausjärvi.

PERJANTAI 2.7.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Tiedotussiht. Heli Karhumäki, Lapua. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Khra Mika Lehtola, Lappeenranta.

LAUANTAI 3.7.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Seurakunnanjoht.

Pauli Hyppönen, Baptistikirkko, Tampere. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.00 Ehtookellot.

18.01 Iltahartaus. Kantt. Eero Annala, Kerava.

SUNNUNTAI 4.7.

09.55 Helsingin tuomiokirkon kellot kutsuvat.

10.00 Karjalaisten Laulujuhlien jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta. Saarnaa arkkipiispa emeritus Jukka Paarma. (Nauhoitettu 20.6.2010.)

11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

18.00 Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen suviseurat Liperistä.

Saarnaajina opett. Erkki Ilvesluoto ja rov. Jorma Niinikoski.

MAANANTAI 5.7.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Mauri Tervonen, Jyväskylä. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä. Kuulijoiden toiveita.

18.50 Iltahartaus. Timo Komulainen ja Anneli Vartiainen lukevat päivän raamatuntekstit.

TIISTAI 6.7.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Arkkipiispa Leo, Ortodoksinen kirkko, Kuopio. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Dipl.ins. Juhani Laaksonen, Pelastusarmeija, Helsinki.

KESKIVIIKKO 7.7.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Diakoni Tiina László, Vantaa. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Kappalainen Eija Nivala, Kalajoki.

TORSTAI 8.7.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Khra Kari-Pekka Kinnunen, Vantaa. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Khra Pauli Niemelä, Kiiminki.

TV-ohjelmaa TV1 LAUANTAI 26.6.

10.00 Kolmen vartin kirkko. Juhannus & Johannes Kastaja. Pappi: Harri Palmu. Musiikki: Jippu, Junnu Aaltonen sekä lauluyhtye Vartti joht. Pekka Nyman. Uusinta kesältä 2009. www.yle.fi/kolmenvartinkirkko.

11.05 Pisara. Ajatus uskosta. Uusinta 28.6. klo 15.50.

SUNNUNTAI 27.6.

12.35 Rauhoitettu: Korsvikin kirkko. Pernajassa, Sarvilahden kartanon mailla sijaitseva siirtolohkareista muodostunut ”kivikirkko” on rauhoitettu vuonna 1925.

LAUANTAI 3.7.

11.05 Pisara. Otan vastaan Sinun rauhasi. Pyhä huolettomuus on lepoa

luottamuksessa. Uusinta 5.7. klo 15.50.

SUNNUNTAI 4.7.

10.00 Kolmen vartin kirkko. Herran palveluksessa. Pappi: Harri Palmu. Musiikki: Päivi Sini Ristimäki, Junnu Aaltonen sekä Peripherials. www. yle.fi/kolmenvartinkirkko.

SUOMI TV SUNNUNTAI 24.6.

10.00 Aarrearkku, lapsille.

10.30 Ermot, lapsille.

12.00 Sunnuntaikatsaus.

SUNNUNTAI 4.7.

10.00 Aarrearkku, lapsille.

10.30 Ermot, lapsille.

12.00 Sunnuntaikatsaus. Uusinta klo 15.30.

Muut kanavat TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat.

Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat.

Hartaat sävelet Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.3018.50.Toiveita voi lähettää osoitteeseen Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sävelet.Ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus.

Kannusillan kollit Vällyt

L

Maria Hakala

Merja Räty

¬ Lakiasioita

Palsta kuvaa Espoon seurakuntien historiaa.

ahnuksen kylällä Mestersin talon kukko kiekui auringon noustessa 1800-luvun alkupuolella. Kukon kiekuminen herätti talon emännän puuron keittoon. Oli juhannusaamu ja pian koko talon väki oli hereillä, sillä kohta lähdettäisiin kirkko­ matkalle.

Perheen nuorimmainen, pieni Ralf, nukkui makeasti tuvan ovenpielen kerrossängyn alapedillä uudinverhojen takana. Äiti yritti herättää Ralfia, mutta tämä vaan painoi pienen päänsä yhä syvemmälle vällyn alle. Äiti ei saanut Ralfia hereille, ei millään. Ralf jätettiinkin nukkumaan vällynsä alle muiden lähties­sä kirkkomatkalle. Talon piika jäi kotiin hänen seurakseen.

Muutaman tunnin kuluttua Ralf heräsi ja ihmetteli kovasti, miksi hän ei ollut päässyt mukaan juhannuskirkkoon. Piikaa

totesi siihen, että vällyt veivät voiton kirkosta tällä kertaa.

Teksti ja piirros Tarja Rae

Jaksatko sinä herätä kirkkomatkalle?

ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

¬ Hammashoitoa Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9

Haluatko tavoittaa puoli miljoonaa lukijaa pääkaupunkiseudulla?

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin tai omaan yhteyshenkilöösi. www.kotimaa-yhtiot.fi/ mediaopas

Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Espoon seurakuntasanomat www.esse.fi Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä.

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä.

Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi

Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi Toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa, p. 020 754 2249 sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Alue: Tapiola, Seurakuntayhtymä Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Alue: Leppävaara

Katariina Harju, p. 020 754 2225 katariina.harju@kotimaa.fi Alue: Espoonlahti, Olari Merja Räty, p. 020 754 2346 merja.raty@kotimaa.fi Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen Toimitusharjoittelija Maija Kivelä, p. 020 754 2239 maija.kivela@kotimaa.fi

Toimittajat (Ulla Lötjönen, virkavapaalla)

Päätoimittaja Simo Repo, p. 8050 2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä

Maria Hakala, p. 020 754 2237 maria.hakala@kotimaa.fi

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Paula Kaijanto, p. 020 754 2247 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Teksti-ilmoitusten tilavaraus julkaisupäivää edeltävän viikon tiistaina klo 16.

Ilmoitushinnat Mv 1,50 e / pmm + alv 22 %, 4-väri 1,80 e / pmm + alv 22 % .

Aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona kello 16.

Mikko Hormio, kustantaja.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari, pj.,Leppävaara. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Jan Ahonen, Olari.

Jorma Back, Espoonlahti.

Antti Kujanpää, Tuomiokirkkoseurakunta.

Anja-Maija Leppänen, Olari.

Tuija Ora, vpj, Tuomiokirkkoseurakunta.

Tiro Rohkimainen, Kauniainen.

Simo Repo, julkaisija.

Sari Savela, Tapiola.

Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2010 Painos 81 300 kpl 39. vuosikerta Jakelu Itella Oy

18 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

24.6.2010

Lehtikirkko

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

❘

esse

19

Jukka Granström

ELÄMÄNKAARI

26.6.2010

24.6.2010

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu:

Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)

Mikä sinusta tulee isona?

Johannes Kastajan syntymä

Lakkiaisjuhlien, valmistujaisten ja rippi­

Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan. Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan.

Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias, mutta hänen äitinsä sanoi: ”Ei, hänen nimekseen tulee Johannes.”

Toiset sanoivat: ”Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä.”

He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle. Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: ”Hänen nimensä on Johannes.”

Kaikki hämmästyivät. Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.

Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla. Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: ”Mikähän tästä lapsesta tulee?” Sillä Herran käsi oli hänen yllään.

juhlien yhteydessä moni nuori on joutunut vastaamaan otsikon kysymykseen.

Joillakin nuorilla on kysyjälle suora vastaus, mutta useimmat vielä ankarasti punnitsevat, pohtivat ja harkitsevat vaihtoehtoja ja omaa paikkaansa. Missä minä olen hyvä? Millaisessa tehtävässä viihtyisin?

Pyhän aihe on Tien raivaaja.

Alttarilla on valkoinen ­alttariliina ja neljä kynttilää.

Lapsen kastejuhlassa ei vielä mietitä uraa ja

Pyhän tekstit ovat Psalmi 92:2–6 Jesajan kirja 40:1–8 Apostolien teot 13:23–26 Luukkaan evankeliumi 1:57–66

Rukous

Herra, meidän Luojamme.

Me kiitämme sinua luonnon kauneudesta ja kesän ihmeestä, kaikesta mikä kasvaa ja kukoistaa.

Kiitämme siitä, että annat maan kasvojen uudistua.

Uudista myös meidät Hengelläsi.

Me kiitämme sinua Johannes Kastajasta, Vapahtajan tien raivaajasta.

Auta meitä ottamaan vastaan hänen kutsunsa.

Kiitos uudesta elämästä, jonka lahjoitat Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa.

Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

ammatteja, vaan iloitaan aiheellisesti uudesta elämänalusta. Lapsi on ihmeellinen ja ainutlaatuinen. Häntä ihaillaan ja ainakin esikoisen kohdalla pohditaan, millainen ihmisolento juuri näiden vanhempien lapsesta voisi tulla parhaimmillaan tai pahimmillaan.

Juhannuksen evankeliumi kertoo erikoisesta

lapsesta, Johanneksesta, jonka syntyminen ikääntyville vanhemmilleen oli jo ihme sinänsä. Kun lapsen syntymään liittyi vielä useita enkeli-ilmestyksiä ja ennakkotieto lapsen nimestä ja tehtävästä, oli naapurien ja omaisten hämmennys moninkertainen.

Sana levisi ja koko paikkakunnalla pohdiskeltiin ja kyseltiin: ”Mitähän tästä lapsesta tulee?” Eikä pohdinta kohdistunut niinkään ammatinvalintaan, vaan johonkin arkipäivää suurempaan.

Johanneksesta kasvoikin merkillinen mies. Evankeliumit kuvaavat hänet

J­ eesuksen julistukselle tietä valmistaneeksi askeettisesti eläneeksi Jumalan ­profeetaksi.

Johannes nosti esille väärinkäytökset ja yhteiskunnan vinoutumat, sorron ja vääryydet ketään pelkäämättä. Johannes vaatii yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja yksityiselämän vinoutumien korjaamista. Rosvot kiinni -linja oli tiukka kuin eräällä 1970-luvun suomalaispoliitikolla.

Jotkut olivat elämässään valmiita Johanneksen vaatimaan suunnanmuutok-

seen. Useimmat eivät. Vallanpitäjille Johanneksen henki ei ollut edes yhden valssin arvoinen.

Evankeliumi Luukkaan mukaan 1:57–66

Edvin Dag Bergman, Tatu Aatos Grönthal, Aida Emilia Hartikainen, Maisa Olivia Heinonen, Aaro Lauri Tapio Häkkinen, Iida Soella Kuittinen, AntonOliver Hermanni Lehtola, Jalo Johannes Lietzén, Hilla Matilda Markelin, Verneri Aarre Myllynen, Leo Asser Juhani Pietikäinen, Rasmus Toivo Tapani Rissanen, Joonatan Luca Marcello Setaro, Robert Erkki Benjamin Sillanpää, Mila Matilda Trentecuisse.

Avioliittoon aikovat: Päivi Tellervo Jänkälä ja Timo Lauri Hietala, Maiju Marjo Pauliina Suutari ja Tommi Tapio Katainen, Jenni Maria Ritari ja Jussi Olavi Saarijärvi.

Hautaan siunattu: Pauli Immanuel Salonen 90 v, Asta Kaarina Paananen 75 v, Risto Tapani Lahti 68 v,Riitta Kyllikki Ruotsalainen 60 v, Thomas Sebastian Brunholm 23 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Viivi Soa Hämäläinen, Lilia Isabelle Rosa Kneppers, Kerttu Vilhelmiina Kuisma, Maija Elisabet Kuisma, Laura Emilia Pietarinen, Ava Olivia Ranta, Jimi Eemeli Cristian Suominen, Emily Isabella Tolonen.

Avioliittoon aikovat: Sari Kristiina Fisk ja Lauri Markus Marjamäki, Mia Marika Kolehmainen ja Jari-Pekka Juhani Parkkinen, Tiia Kaarina Porkka ja Mika Petteri Lagerström, Liisa Elina Saaren-Kierola ja Juha Pekka Honkanen.

Hautaan siunattu: Laila Elisa Kanon 90 v, Marja Terttu Adolfsson 86 v, Juhani Burtsov 63 v, Markku Tapio Viitalähde 54 v, Petri Juhani Pietiläinen 43 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Alex Samuel Sysimies, Jimi Johan Jeremy Törmi, Antto Jaakko Mikael Häkkilä, Anni Katarina Kepsu, Mikko Erik Kasimir Kepsu, Maija Kristina Kepsu, Topi Tapani Kustaa Virtanen, Janne Matias Penttilä, Emil Onni Benjamin Tuominen, Jack Daniel Grahn, Joonas Juhani Lindberg, Elias Oskar Akseli Kivistö, Brianna Gisella Kirabo Holm.

Avioliittoon aikovat: Esa Pekka Satola ja Annamari Hannele Rusila, Carl Mikael Grahn ja Taija Annukka Kolari, Jani Markku Juhani Laatikainen ja Maria Elisa Pellikka, Jussi Johannes Lahti ja Piia Maria Nevala, Markku Juhani Kuusela ja Sari Susanna Tuomala, Petri Petteri Rask ja Krista-Maria Johanna Korkiakoski, Sami Tero Olavi Lähteenmäki ja Piia Katariina Hauhia, Ari Antero Rekonen ja Salla Marit Ojanperä, Teemu Tapani Huuskonen ja Ira Maria Sainio.

Hautaan siunattu:

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain evankeliumitekstiin.

Sanni Annikki Mört 87 v.

Antti Kujanpää antti.kujanpaa@evl.fi Kirjoittaja on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra.

Hän asuu Kauklahdessa.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: Amanda Olivia Muilu, Elsa Maria Malmberg, Erin Sara Katariina Piirto, Nestor-Olavi Dariutara Reksoprodjo, Veera Ellinoora Nousiainen.

Avioliittoon aikovat: Ilona Henriikka Vuorio ja Tuomas Antero Kervinen, Tarja Helena Tikanoja ja Jari Tapio Niskanen, Minna Kristiina Pyykkö ja Ville-Mikko Juhana Korkka, Carita Johanna Nyman ja Johan Bertil Rantala, Susanna Margareta Lehtinen ja Peter Matias Björkman, Liisa Marjatta Alastalo ja Juha-Matti Tapio Kauppinen.

Hautaan siunattu: Onni Erkki Lehto 76 v, Kaarlo Tapani Hämäläinen 73 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu:

Juhannus on Johannes Kastajan syntymäpäivä Juhannuspäivä on lauantai 26.6.

Vuodesta 1955 alkaen tätä pyhää on vietetty Suomessa aina kesäkuun 19. päivää seuraavana lauan­ taina.

Aiemmin kirkollinen juhannuspäivä oli aina 24. kesäkuuta, Johanneksen nimipäivänä. Aaton nimipäivänä 23.6. vietettiin juhannusaattoa. Tämä käytäntö on yhä voimassa Virossa, Latviassa ja Norjassa.

Juhannus on Johannes Kastajan syntymäpäivä. Johannes Kastaja oli Jeesuksen edelläkävijä, joka kulki Jordanin seudulla saarnaten kansalle parannusta. Hän kehotti ihmisiä kääntymään ja ottamaan kasteen syntien anteeksi saamiseksi.

Johannes tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Saamansa nimensä mukaisesti Johannes julisti Jumalan armollista hyvyyttä ja pelastusta.

Puoli vuotta ennen joulua Johannes Kastaja todisti tulevasta Messiaasta näin: ”Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Hän kastaa teidät tulella.” Johannes Kastaja kastoi myös Jeesuksen Jordan-virrassa.

Raamatun mukaan Johannes Kastaja syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Siksi juhannusta vietetään puoli vuotta ennen joulua.

Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, kuinka enkeli Gab­riel ilmestyi neitsyt Marialle ja kertoi hänelle Jeesuksen syntymästä. Samalla hän kertoi Johanneksen äidin Elisabetin olevan kuudennella kuukaudella raskaana.

Raskaus oli vanhalle Elisabetille ja tämän miehelle Sakariaalle suuri yllätys.

Johanneksesta Juhoksi ja Giovanniksi Nimi Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto heprealaisesta Jochanan-nimestä. Nimipäiväkalenterissamme on perinteisellä juhannuspäivällä 24.6. Johannes sekä siihen pohjautuvat Juhani, Ju-

ha, Jukka, Janne, Juho, Jani, Jussi ja Juhana. Näistä Juhani ja Johannes olivat 1900-luvulla suomalaismiesten suosituimmat etunimet.

Myös muissa maissa Johannekseen pohjautuvat miestennimet ovat olleet suosituimpia, kuten Englannissa John, Ranskassa Jean, Espanjassa Juan, Italiassa Giovanni, Ruotsissa Johan ja Venäjällä Ivan.

400-luvulta periytyvä juhla Kristikunnassa juhlaa on vietetty jo 400-luvun alkupuolelta lähtien. Juhlan liturginen väri on valkoinen ja alttarikynttilöitä on neljä.

Robin Miro Nikolas Raunio, Vuokko Ilona Vähä-Heikkilä, Elisa Helmi Katariina Juusela, Minella Ida Emilia Perälä, Viljami Simo Olavi Rastivaara, Julia Linnea Granström, Roope Valtteri Koski.

Toinen vanha Johannes Kastajalle omistettu muistopäivä on hänen mestauspäivänsä 29.8., joka löytyy edelleen sekä ortodoksisen että katolisen kirkon kalentereista.

Suomalaisille juhannus on myös tärkeä keskikesän kansallinen juhla, mittumaari (ruotsin midsommar).

Silloin nautitaan valoisasta kesäyöstä, poltetaan kokkoja, saunotaan ja grillataan. Juhlaan liittyvät myös juhannuskoivut ja erilaiset lemmentaiat. Nykyään juhannus on myös Suomen lipun päivä.

KT/Esse

Avioliittoon aikovat: Karoliina Veera Maria Reunanen ja Miika Ilari Kotaniemi, Nora Maria Kristina Arlander ja Harald Heikinpoika Attila.

Hautaan siunattu: Tyyne Lydia Morelli 98 v, Aarre Elis Silfverberg 85 v, Sonja Anita Veckman 80 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: Hanna Karolina Klemt, Kevin Alexander Lindqvist, Jessica Nora Linnea Purontaus, Patrik Erik Mikael Lönnqvist, Oscar Wenzel Sylvester Hellgren, Matilda Sirpa Wilhelmina Airaksinen, Alexander Sakari Lumme, Oskar Oliver Suomi.

Hautaan siunattu: Alvar Gerhard Nyman 83 v, Risto Juhani Taipale 47 v, Ralf Albert Salonius 76 v, Leif Hans Liljestrand 66 v.

Konfirmoitujen nimet ovat seurakuntien rivi-ilmoituksissa kunkin seura­kunnan osiossa.

Ruma kukka on kaunis 1930-luvun lopulla otetussa valokuvassa isäni, täti-

ni, mummoni ja ukkini köllöttävät mahallaan kukkapenkin äärellä punkkeja pelkäämättä. Suurennuslasin avulla huomaan, että pikkukoltiaisen iässä olevan isäni edessä sojottaa pari kukkaa.

Nehän ovat ruskoliljoja. Ruskoliljat ovat siis viihtyneet mummolan pihapiirissä ainakin 70 vuotta.

Pistää ja polttelee, kun kahlaan ruskoliljojen luo.

Villiintynyttä pihamaata hallitsevat kainaloita kutittelevat heinät, nokkoset ja koiranputket.

Ruskoliljan trumpettimaiset kellokukat kurkottelevat ylöspäin – aivan kuin ne toitottaisivat riemukasta sävelmää.

Hämähäkki kutoo verkkoaan ruskoliljan varteen.

Kuolleita terälehtiä roikkuu kukan varressa kuin ­pelottelemassa syksyn lähestymisestä.

Kesä on tullut, ja yhtäkkiä edessäni onkin rupsahtanut kukka. Osa oransseista terälehdistä on nuutuneita, muutama ruskeaksi kipristynyt on leijunut maahan.

Nytkö ne jo kukkivat?

Riipaisee kesän hetkellisyys. Hektinen hoppu

eteenpäin. Tiedänhän minä, ettei kesä yhteen kukan kuolemaan lopu. Mutta silti kesän kiireisyys saa olon levottomaksi. Se saa minutkin heräämään aamulla auringon kanssa yhtä aikaa.

On nähtävä kesän ihmeet ja imettävä niitä varastoon.

Yritän repiä rikkaruohoja liljojen juurilta pois. Sitten

mietin, mikä oikeastaan on kaunista. Monet rikka-

ruohot ovat minusta kauniita, suorastaan hillityn tyylikkäitä verrattuina jalostettuihin kasveihin.

Huokailemme usein kauneuden perään. Kukkia valokuvataan ja akvarelleja maalataan, kun kukan terälehdet ovat komeasti auki. Meillä on vimmattu tarve nähdä hymyileviä suita ja voimansa tunnossa hehkuvia kukkia.

Masentuneita kasvoja ja nahistuneita kukkia ei kukaan kuvaa.

Kun hiljennymme vuoropuheluun viheliäisimmänkin kasvin kanssa, saatamme nähdä sen uudella tavalla. Ruman voi silloin nähdä kauniina. Ärsyttävä rehuheinä voikin olla herkullinen villiyrtti, jonka voi vaikka syödä pois.

Eihän tässä mitään hätää ole! Mummon ruskolil-

jat kukkivat vielä elokuussakin. Sitä paitsi on mukava seurata ruskoliljojen lehtihankoihin kehittyvien itusilmujen kasvua. Kun silmut muuttuvat mustiksi, ne ovat valmiita singahtamaan maahan.

Niistä kasvaa aikanaan uusia ruskoliljoja.

Marja-Liisa Hyvärinen lierinkangas@wippies.fi Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

20 esse

❘

24.6.2010

Puhelias hiljaisuuden ystävä Muutama kuukausi sitten ­Sirkka-Liisa Raunio jätti ­pitkäaikaisen virkansa Olarin seurakunnassa ja aloitti ­kokopäivätyön itselleen tärkeän asian – hiljaisuuden – parissa.

Teksti Maria Hakala Kuvat Esko Jämsä

”Viisi vuotta sitten en olisi voinut kuvitellakaan lähteväni Olarista”, Sirkka-Liisa Raunio nauraa. Hiljalleen ajatus kuitenkin alkoi konkretisoitua: 20 vuotta Olarin seurakuntaa takana, vielä reilu viisitoista vuotta työelämää edessä. Mikäli muutokseen haluaisi vielä ryhtyä, se olisi tehtävä nyt.

Olaria ei ollut kuitenkaan helppo jättää taakse. ”Parissakymmenessä vuodessa ehtii kiinnittymään monen perheen elämänkaareen. Kun on viettänyt ristiäisiä, häitä ja hautajaisia saman perheen kanssa, on syntynyt vahva side. Missään nimessä minulla ei ollut kiire pois!”

Kappalaisena toiminut Raunio nautti työstään, mutta välillä tuntui, että rautoja oli tulessa liian monta. Joskus sitä tahtoo uppoutua vain yhteen asiaan. Rauniolle se oli hiljaisuus ja sisäinen hengellinen elämä. ”Minulla on vahva sisäinen näkemys kristillisestä spiritualiteetista, joten ajattelin että tähänhän voisin keskittyä”.

Nykyarki kaipaa hiljaisuutta Raunio aloitti toukokuussa Hiljaisuuden ystävät ry:n toiminnanjohtajana. Hiljaisuuden ystävät on tuhannen jäsenen valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hiljaisuuden viljelyä sekä järjestää retriittejä ja retriittiohjaajakoulutusta. ”Hiljaisuuden retriitit ja yleensäkin hiljaisuuden edistäminen on tärkeää nyky-yhteiskunnassa. Monella on kovat paineet työssä ja vapaa-aikakin on aikataulutettua.

Kiire on trendi, sitä pidetään merkkinä menestyksestä.”

Rauhoittumisen tarve näkyy paitsi erilaisten hiljaisuuden retriittien suosiossa, myös esimerkiksi joogan kävijäluvuissa. ”Moni ei anna hiljaisuudelle ja yksinäisyydelle aikaa, silloin yhteys omaan sisimpään katoaa”, kuvailee Raunio. Hän on usein kuullut sanottavan, että kyllähän suomalaiset osaavat hiljaa olla. Yhteyttä sisimpään ei kuitenkaan pelkällä puhumattomuudella hoideta. ”Suomalaiset toki taitavat hiljaisuuden, mutta en väittäisi, että meille olisi helppoa olla tekemättä mitään, olla vain ajatuksia pyöritellen.”

Puhelakko kammotti Raunio itse osallistui ensimmäiselle hiljaisuuden retriitille vuonna 1992, kun Olarin seurakunnan papeille sellainen järjestettiin. Viikonlopun pituinen tapahtuma epäilytti Rauniota. ”Minulle puhuminen on tär­ keää ja merkityksellistä. Ajattelin, että miten sitä muka voi olla ryhmässä sanomatta sanaakaan.”

”Oman sisäisen elämän vaaliminen unohtuu meiltä kaikilta välillä hektisessä arjessa”, tietää Sirkka-Liisa Raunio.

Raunion työkaverit ja lapset naureskelivat, kun hän kertoi tulevasta retriitistä. ”Varsinkaan omat lapset eivät pystyneet kuvittelemaan minua muutaman päivän hiljaisuudessa.

No, olenhan tosi puhelias ihminen!”

Ensimmäisen kerran jälkeen Raunio jäi koukkuun. Nyt hän käy retriiteillä kerran vuodessa. ”Näen retriitit sellaisena sielun treeninä. Sielua pitää harjoittaa, kuten ruumistakin. Täydellisessä hiljentymisessä pääsee hoitamaan myös omaa Jumala-suhdettaan tavalla, joka ei välttämättä arkitodellisuudessa onnistu.”

Hiljentyessä oma sisin alkaa puhua, jopa äänekkäästi, mikäli sitä ei ole pysähtynyt aikaisemmin kuuntelemaan. Itseensä keskittymällä asiat asettuvat oikeisiin suhteisiin ja retriitiltä saattaa palata yhtä vastausta rikkaampana.

Joillekin ajatus viikonlopun retriittireissusta saattaa kuulostaa kummalta. Miksi mennä ryhmässä hiljaa möllöttämään, kun niin voi tehdä ihan kotonakin? ”Olen miettinyt tätä itsekin. Tokihan sitä voisi luoda sen ympäristön ihan kotonakin. Sammuttaisi kaikki soittovehkeet ja television, laittaisi kännykän ja tietokoneen pois päältä. Mutta jostain syystä niin ei vain tule tehtyä. Retriittipaikkojen luonnonrauha auttaa hiljentymään.”

Raunio kuitenkin kokee olevansa nykyään sen verran kokenut hiljentyjä, että sielun hoitaminen onnistuu vaikka ruuhkabussissa.

Matka sisimpään ei vaadi erityisolosuhteita, vaikka ne auttavatkin matkaan lähdössä. ”Hiljaisuudella on monia erilaisia sävyjä.”

Ei mikään hiljentymisen kurssi Retriittiohjaajana Sirkka-Liisa Raunio tietää, että tulosvastuullista arkiajattelua on vaikea karistaa hiljaisuuden retriiteilläkin. Joskus ihmiset saapuvat viikonloppuretriitille ikään kuin suorittamaan hiljaisuuden kurssin. ”Me ajattelemme yleensä sillä tavoin, että tässä on panostus ja tässä sitten tulos. Välillä on vaikea nähdä arvoa pelkässä hiljentymisessä.”

Monia yllättää se, että hiljaisuuden retriitti ei pääty minkäänlaiseen palauterinkiin, missä käytäisiin läpi, miten kukin on edelliset päivät kokenut. ”On vaikea päästä eroon siitä ajattelumallista, että kokee itsensä vain suhteessa muihin”, pohtii Raunio. Retriitissä on kyse nimenomaan terveestä sisäänpäin kääntymisestä. ”Jos esimerkiksi alkaa tosi yksityiskohtaisesti kuvailla kokemustaan muille, sen ikään kuin ulkoistaa itsestään. Joskus on oikein olla tilivelvollinen vain itselleen.”