2 minute read
Pääkirjoitus: Vastuullinen hallitus ei ylläty – se ennakoi
Taloyhtiön hallituksen toiminta vaikuttaa suoraan yhtiön arkeen, asumiskustannuksiin ja kiinteistön arvon kehitykseen. Siksi hallituksen vastuullisuus, avoimuus, suunnitelmallisuus, oikea-aikainen viestintä ja talouden kurinalaisuus ovat osa hyvää hallintotapaa.
Vastuullisuus
Hallituksen tulee toimia yhtiön ja kaikkien osakkaiden edun mukaisesti. Päätöksiä ei tehdä kevyin perustein tai yksittäisten intressien ohjaamina, vaan harkiten, asiantuntijoihin nojaten ja taloyhtiöstrategiaan pohjautuen. Vastuullinen hallitus huolehtii kiinteistön kunnosta, turvallisuudesta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä.
Avoimuus
Osakkailla on oikeus tietää, mitä yhtiössä tapahtuu. Päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, ja viestinnän selkeää ja oikea-aikaista. Kun tieto kulkee, myös luottamus hallitukseen ja isännöintiin vahvistuu.
Suunnitelmallisuus
Yllätyksiltä ei aina voi välttyä, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – ja usein myös edullisempi. Suunnitelmallisuus korostuu erityisesti kunnossapitotarveselvityksissä, jotka perustuvat vähintäänkin peruskuntoarvioon sekä siihen sisältyvään pitkän tähtäimen suunnitelmaan ja pitkän aikavälin taloussuunnitteluun.
Viestintä
Hyvä viestintä ei ole vain tiedottamista, vaan vuorovaikutusta. Osakkaille ja asukkaille tulee kertoa selkeästi tulevista hankkeista, päätöksistä ja niiden taustoista.
Viestintäkanavat voivat vaihdella ilmoitustauluista sähköposteihin ja taloyhtiön omiin verkkosivuihin, mutta tärkeintä on, että tieto tavoittaa kaikki ja viestintätavoista on yhdessä sovittu.
Viestinnästä vastaa viime kädessä hallitus, mutta käytännön toteutus voi olla isännöitsijän tai viestintävastaavan tehtävä. Vastuun selkeys ehkäisee väärinkäsityksiä ja varmistaa, että kaikki pysyvät ajan tasalla.
Budjetissa pysyminen
Budjetissa pysyminen ei tarkoita säästämistä laadun kustannuksella, vaan realistista budjetointia ja kustannusten seurantaa.
Ylitykset on perusteltava, ja säästöt osattava hyödyntää viisaasti. Jotta ylimääräisiä vastikkeita ei tarvitsisi periä, on fiksua määritellä vastiketaso alun alkaen sellaiseksi, että sillä voidaan realistisesti kattaa yhtiön kulut ja jättää vielä 3–4 kuukauden puskuria yllätyksiä varten.
Kädestä suuhun eläminen saattaa koetella taloyhtiön maksukykyä ja heikentää sen kykyä reagoida yllättäviin kuluihin.
Syksy on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan hallituksen toimintatapoja ja varmistaa, että suunta on oikea.
Toivottelen kirpakoita syyspäiviä! Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa ja silloin valmistaudutaan taas jo tilinpäätöksiin.
Johanna Laitala, toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi
Puhelin 040 149 8398, johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi
https://fi.linkedin.com/in/johanna-laitala-519647b7/
