Page 1

Anneli Manninen

Keski-Uudenmaan ja Sipoon logistiikkaosaaminen 2013


Sisällys Esipuhe 4 Johdanto 5 1. Logistiikan muutostrendit 5 1.1 Taloustilanne 5 1.2 Säädökset 5 1.3 Rakenteelliset muutokset 6 1.4 Työvoimatarve ja osaaminen

6

2. Autoalan tilanne ja näkymät

7

2.1 Talous ja tilanne 8 2.2 Sääntely 8 2.3 Toimintatapamuutoksia

8

2.4 Teknologian muutoksia

9

2.5 Osaaminen 9 3. Logistiikkainsinöörin osaamistarpeet

9

4. Seudullisten tarpeiden kartoitus

10

4.1 Keski-Uusimaa ja Sipoo

10

4.2 Alueen logistiikkayritysten näkökulmia

11

4.3 Yritysten rekrytointitarve

11

4.4 Rekrytoitavien koulutustarve

11

4.5 Henkilöstön osaamisen päivitystarpeet

12

4.6 Tulevaisuuden osaamistarvemuutokset ja trendit 13 4.7 Muita huomioita tai kommentteja

14

5. Yrityskysely 15 6. Johtopäätöksiä 17

Liite 1 Haastattelut

19

Liite 2 Logistiikan osaamistarpeet 2008 ja 2013

vertailu 20 Lähteet 23

3


Esipuhe Logistiikan merkitys yritysten kilpailukykytekijänä on noussut koko ajan tärkeämmäksi. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä Logistiikkaselvityksessä 2012 suuret yritykset arvioivat n. 35 % kilpailukyvystään tulevan logistiikasta. Suurten kaupanalan yritysten kohdalla arvio oli peräti 45 %. On hyvä muistaa, että logistiikka on laaja käsite ja sisältää paljon muutakin kuin kuljettamista. Yritysten logististen putken suunnittelu kaikkine selvittely- ja sopimusvaiheineen vaatii hyvää ammattitaitoa ja verkostojen hallintaa. Hyvä pohja luodaan asiantuntevalla alan koulutuksella. Koulutuksen laadun ja määrän ennakoitavuus on erityisen tärkeä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Hyvä yhteistyö yritysten ja kouluttajien välillä on aivan välttämätöntä, jotta ennakoinnissa ja koulutuksen toteutuksessa pystytään säilyttämään riittävä laadukkuus. Myös opiskelijamäärien oikean tarpeen arviointi on tärkeää kaikille osapuolille. Vaikka vuoden 2008 lopulla alkanut taantuma tai lama on vähentänyt nyt jo vuosia sekä tuotannon että palvelujen määrää, ei logistiikan tarve ole hävinnyt, vaikkakin volyymit ovat pudonneet. Vuonna 2014 syyskuussa täyttyy ensimmäinen kuljettajien viiden vuoden ammattipätevyysjakso. Tällä hetkellä C-ajokorttien suorittaneiden määrä on romahtanut, em-

Helsingissä 20.9.2013 Kyösti Orre Logistiikan asiantuntija Yleinen Teollisuusliitto 4

mekä pärjäisi ilman Puolustusvoimien antamaa ajokortti- sekä kuljettajakoulutusta. Vuonna 2014 poistuu yli 500 000 C- tai D-korttilaisen mahdollisuus ammattimaiseen kuljettamiseen. Kuljettajavajeen syntyminen näyttääkin todennäköiseltä. Tällä on heijastusvaikutuksia myös logistiikkamarkkinoihin. Uudenmaan alueella on Suomen tärkein satama ja lentokenttä, jotka palvelevat sekä henkilö- että tavaralogistiikkaa. Helsingin merkitys rautatieliikenteenkin kannalta on erittäin keskeinen. Kehä III:n varrella sijaitsee suurin osa koko Suomen maantielogistiikkaa palvelevista lähtö- ja tuloterminaaleista. Keski-Uudellemaalle on syntymässä merkittävä päivittäistavarakaupan logistiikkakeskittymä. Uudenmaan alueen logistiikan koulutus on siten haasteiden edessä. Logistiikan digitalisointi on Suomessa vielä huomattavasti jäljessä muita Pohjoismaita. Digitalisoinnilla voidaan luoda logistiikkaan uusia palveluja, vähentää huomattavasti virheitä ja niiden selvittämiseen kuluvaa aikaa sekä nostaa koko logistisen ketjun tehokkuutta. Tulevaisuudessa logistiikan tekijöistä tulee pulaa, jos asiaan ei puututa viimeistään nyt. Ennakoinnilla ja koulutuksen oikealla määrällisellä ja laadullisella suuntaamisella voimme kuitenkin varautua tuleviin työvoimatarpeisiin jo tänään. Miksi jättää se tekemättä?


Johdanto Keuda toteutti vuosina 2007–2008 Kuuma- kuntien ja Sipoon alueen logistiikan osaaminen –hankkeen yhdessä alan muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. Raportissa tarkasteltiin sekä kuntien että yritysten tilannetta alan yleisten kehitysnäkymien lisäksi. Logistiikka-ala on viidessä vuodessa kehittynyt merkittävästi Keski-Uudenmaan ja Sipoon alueella. Tästä syystä oli tärkeää tarkastella tilannetta uudelleen ja päivittää näkemyksiä yritysten kehitysnäkymistä ja osaamistarpeista. Myös autoala ja sen muutostrendit otettiin mukaan tarkasteluun Yleisten sekä maailmanlaajuisten että kansallisten muutostrendien kartoittamiseksi haastateltiin keskusjärjestöjen ja hallinnon edustajia sekä neuvottelukuntien puheenjohtajia. Yhteensä haastateltiin kymmentä henkilöä. Alueellisia näkymiä peilattiin haastattelemalla alueen yritysten edustajia. Näihin haastatteluihin osallistui 12 henkilöä kymmenestä eri yrityksestä. Henkilöt on esitelty liitteessä 1. Logistiikan ja kuljetusalan sekä autoalan tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu seuraavassa erikseen.

1. Logistiikan muutostrendit 1.1 Taloustilanne

Yleinen taloustilanne vaikuttaa merkittävästi logistiikka-alan yritysten toimintaan ja käyttöasteeseen. Syksy 2012 oli pettymys yrityksille, koska vienti- ja tuontivolyymit ovat laskeneet ja kuljetusvirrat ovat kaventuneet. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kilpailu kiristyy. Toimintatapojen muuttaminen on välttämätöntä. Logistiikkaketjun tehokkuus korostuu. EK:n suhdannebarometri 8.5.2013 ei ennustanut merkittävää elpymistä. Yleistilanne on muutenkin heikko. Rakentamisen volyymi pienenee ja kuljetustasapaino on huono. Isot t terminaalihankkeet, Inkoon putkiterminaali ja Tornion rekkaterminaali, tuskin pelastavat tilannetta. Valmisteilla olevaliikenne- ja viestintäministeriön meriliikennestrategia kiinnittää huomiota tulomaayhteyksiin ja niiden tehokkuuteen. Vuosaaren merkitys on joka tauksessa alueellisesti suuri. Tällä hetkellä kapasiteettia on käyttämättä.

Sköldvik tulee todennäköisesti lisäämään kuljetuksia puhtaamman dieselin avulla.. Yritysten näkökulmasta taloustilanne näyttää heikkenemisen merkkejä. Vuoden 2008 tammikuun tasosta on tultu volyymissa alaspäin yli 40 prosenttia. Myös tuleva palkkaratkaisu tulee vaikuttamaan tilanteeseen. LVM:n työryhmän muistio 5/2013 ennakoi Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 & 2030. Konttiliikenteen kasvu on valtavaa ja jo pieni osa siitä riittää Suomelle. Matkustajaliikenteen kehitystä on vaikeampi ennustaa. Mahdollinen viisumivapaus vaikuttaa myös tilanteeseen.

1.2 Säädökset

Lainsäädäntö vaikuttaa sekä toimintaan että sen kannattavuuteen. Typpipäästöjen rajoitukset ovat seuraava tehostuskohde. Kuljetuskalustolla ei kuitenkaan tällä hetkellä ole vaihtoehtoisia polttoai5


neita vaan diesel on ainoa. Mittamassamuutoksesta on valmisteillä asetus. Nykyisen kaluston massojen nosto on mahdollista ja se palvelee erityisesti vientiteollisuutta. Pidemmät yhdistelmät olisivat mahdollisia. Tämä ei vaikuta tekniseen osaamiseen. Lisäksi on odotettavissa, että liikenneturvallisuus ja vuosikertymä tehokkuus paranee. Tällöin tarvitaan myös vähemmän väkeä. Muutoksen vaikutukset ovat eri toimialoilla erilaisia. Kolmannes kuljetuksista on maansiirtoa. VR on siirtänyt keskisuuret kuljetukset pyörille. Kun henkilöliikenne vapautuu 2019, Uudenmaan lähiliikenteeseen on odotettavissa muutoksia. Myös ammattipätevyyden vaikutukset yritysten kohdalla olisi hyvä selvittää, kun kuljettajien pätevyysvaatimukset muuttuvat. Vuonna 2013 päättyy bussinkuljettajien siirtymän viisivuotiskausi. ammattikuljettajien todellinen määrä vuonna 2014 on epäselvä, koska luopumista tulee todennäköisesti tapahtumaan. Uudet polttoaineratkaisut tuovat tekniikan ja elektroniikan lisäosaamistarpeita. Rikkidirektiivin vaikutus ja lisääntyvä kilpailu voi tiputtaa volyymia. Kuljetusvirran hajoaminen ei puolestaan ole ekologista. Nykyiset säädökset lisäävätkin tehottomuuden riskiä.

1.3 Rakenteelliset muutokset

Työvoimakustannus on kuljetusalan ylivoimaisesti suurin kustannuserä. Tämä saattaa lisätä epätervettä kilpailua ja kabotaasiliikennettä. Rakenteellinen muutos on joka tapauksessa tapahtumassa. Isot yritykset kasvavat edelleen ja pienten määrä jatkaa laskuaan. Myös teollisuuden kuljetuksissa on odotettavissa muutoksi monistakin syistä: 6

Teollisuuden rakennemuutos jatkuu. Paikallinen valmistaminen lisääntyy. Myös lehtien jakelun ja postin rooli on muuttumassa. Lisäksi 3D-tulostus voi muuttaa todella merkittävästi jakelun rakennetta pitkällä aikavälillä. Jakeluketjun murros on tällä hetkellä käynnissä ja integroituminen ja yhteistyö lisääntyvät. Ruokakaupassa tiheä pudotusväli on lisääntyvässä määrin kannattavaa. Kuljetustiedoista on Suomessa digitaalisessa muodossa noin 55 prosenttia. Kun ne saadaan kokonaan sähköisiksi, on tehokkuutta mahdollista nostaa purkamalla päällekkäiset järjestelmät. Terminaalitoiminnot keskittyvät ja niitä jää vain muutama samalla kun automaatioaste nousee. Myös satamatoimintoja tehostetaan. Konttisatamia tarvitaan vain muutama esimerkiksi Rauma, Helsinki ja Kotka. Satamat muuttunevat osakeyhtiöiksi ja toiminta tehostuu. Eri asiakasryhmien laatutietoisuus ja hintatietoisuus lisääntyy. Verkkokauppa hajaantuu eri toimijoille. Tämä lisää kuljetusten integrointitarvetta. Myös käsityön osuus ja loppujakelun osuus voivat lisääntyä.

1.4 Työvoimatarve ja osaaminen

Kuljetusyrittäjien saatavuudesta voi tulla pullonkaula, kun vanhemmat työntekijät eli 60 – 74-vuotiaat eivät välttämättä halua suorittaa direktiivin mukaista koulutusta. Kuorma-autokortin saanti-iän nostaminen 21 ikävuoteen vähentää puolestaan merkittävästi nuorten käyttömahdollisuuksia esim. lomien paikkaukseen. Kuljettaja pula onkin uhkaamassa pääsääntöisesti korttien vuosittaisten määrien laskun vuoksi. Nyt ollaan 4000 korttia vuodessa tasolla. Myös ammattipä-


tevyysvaatimuksilla voi olla vaikutusta erityisesti vanhempien kuljettajien ja pienten yritysten luopumisiin. Kuljettajakortteja on noin 80 000. Nuorten alalle tulo vaikeutuu, koska tutkinto täytyy olla suoritettuna eikä kesätöitä voi tehdä entiseen tapaan. Isojen rekkojen mahdolliset vaikutukset kuljettajatarpeeseen näkyvät vasta noin viiden vuoden viiveellä. Tärkeitä osaamisalueita tulevaisuudessa kuluttajajakelussa ovat paikallistuntemus ja navigointi, asiakaspalvelu sekä moniosaaminen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asennustyön lisäämistä osaamiskokonaisuuteen. Asenne on tärkeää sekä suhteessa turvallisuuteen että toiminnan taloudellisuuteen. Taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat ennakoiva ajotapa, käyttö- ja täyttöasteet sekä muutoinkin kustannusvaikutusten ymmärtäminen. Usein myös lastaus ja jakelu ovat kuljettajan vastuulla ja vaikuttavat merkittävästi suorituksen tehokkuuteen. Kuljettajan on hyvä ymmärtää yrityksen toimintaa ja laadun kokonaisuutta. Turvallisuuskysymykset nousevat myös tärkeiksi. Rikollisuus tulee lisääntymään kuljetusalalla. Esimerkiksi lentorahdin turvallisuus osaaminen vaikuttaa koko logistiikkaketjuun (Trafi 29.4.). Vaarallisten aineiden kuljetus- ja varastointiosaaminen sekä turvallisuustietoisuus lisääntyvät. Ympäristötietoisuus lisääntyy. Yritysten tilanne ei välttämättä hahmotu kokonaisuutena, vaan yksittäisten yritysten osaamistarpeiden kautta. Auto- ja logistiikka-alan työvoimatarjonta näyttäytyy positiivisena. Tässä on kuitenkin harhaa, koska usein jo lyhyelläkin työkokemuksella voidaan ilmoittautua varastotyöntekijäksi. Huolenaiheita ovat ammattipätevyy-

den lisäksi koulutuksen sisällöt sekä ulkomainen kalusto ja työvoima. Koulutuksen taso ja sisällöt vaihtelevat. Alueella kouluttaa Keudan lisäksi ainakin Kuorma-autoliitto, maahantuojat sekä Rahtarit Mäntsälästä.

2. Autoalan tilanne ja näkymät Autoalalla on tehty laajaa ennakointityötä sekä valmis paketti muutosvoimista. Työssä on määritelty skenaariomuuttujat ja –strategiat. Perusoletuksena on matalan kasvun aika eli 1-2 % vuosikasvu vuoteen 2030. Liikevaihdon pysyvä gäppi suhteessa aiemmin ennakoituun on noin 100 miljoonaa euroa. Kuluttajakäyttäytymisen muutokseen vaikuttaa kaupungistuminen ja asuntokuntien pienentyminen. Ajokorttikehitys nuorten joukossa on laskeva ja ajokilometrit ovat pienentyneet 16 000 Km/vuosi/asukas. Skenaarioiden draivereiksi valittiin: kuluttajakäyttäytyminen ja jakelun rakenne, ulottuvuuksina sirpaloitunut sähköinen/fyysinen palvelu sekä säännöstelty/markkinalähtöinen. Syntyi neljä skenaariovaihtoehtoa: Nimi

A Kiihtyvä kurjuus B Tuunattu tulevaisuus C Volyymin voima D Villi viidakko

Esimerkkiyritys

Musta Pörssi Motonet, uudet palvelut IKEA Amazon

Skenaariotyön jalkautusta tukee verkossa toimiva strategiatyökalu. Lisäksi totutetaan road show - millaista osaamista tarvitaan 2020. 7


2.1 Talous ja tilanne

Euroopassa on noin 1/3 liikaa kapasiteettia. Tulevaisuudessa yhteistyö lisääntyy; yhteistyösopimukset ja fuusiot. Kiinasta tuli jo ensimmäinen auto Quoros Euroopan markkinoille. Euroopan osuus sekä tuottajana että markkina-alueena laskee. Kiina on jo suurin automyyjä 20 milj. kpl ja USA tulee seuraavana n. 15 milj. autoa vuodessa. Venäjän markkina kasvaa, mutta toteuttaa myös paljon eurooppalaisten merkkien tuotantoa. Kiinasta tulee myös jatkossa euromarkkinakelpoista tuotantoa. Intian markkinat ja tuotanto ovat vielä kehitysvaiheessa.

2.2 Sääntely

Kuluttajakäyttäytymistä voidaan ohjata hinta/verotus sääntelyn avulla. Käytön verotus olisi oikeudenmukaisempaa ja viiden vuoden sisällä sen toteutukseen syntyy teknisiä ratkaisuja. Sitoutuminen päästövähennyksiin vaikuttaa kehitykseen. Toteutuuko satelliittiperustainen käyttömaksu pilotointi Suomessa? Käytön verotus ja perusvero ovat lähtökohtana jatkossakin. Onko mahdollista toteuttaa autoveron alennus tai poisto? Autokannan iän vaikutus turvallisuuteen on kiistaton, 2007 – 2010 vain 1/3 onnettomuuksia. tämän pitäisi näkyä myös maksuissa. Avoimia kysymyksiä ovat ympäristörajoitukset ja EU:n päästöt, bensa/ diesel suhde, verotuksen ohjausvaikutukset ja ruuhkamaksut sekä käytön verotuksen lisääntyminen. Työsuhdeautojen kannattavuus riippuu verotus- ja korvausratkaisuista. EU-alueella on maissa, joissa rekisteröidään paljon sähköautoja, on myös 8

erittäin voimakkaita insentiivejä, joilla sitä tuetaan: Norjassa ei veroja ja voi käyttää bussikaistaa. Hollannissa sähköisiä työsuhdeautoja ei lasketa mukaan tulokertymään. Euronormi 6 vähentää dieselin NOx – päästöjä, myös hyötysuhde paranemassa. Etanoli on maailmanlaajuisesti vastatuulessa: Suomi tuottaa jäteperäisenä, joten tilanne on erilainen. Biodiesel on eettisesti kestämätön vaihtoehto. Dieselin käyttövoimaverotus suosii pienempiä kilometrimääriä ajavia.

2.3 Toimintatapamuutoksia

Palvelun osuus on se, joka tuo yrityksille kannattavuutta. Vapaa kilpailu laskee palvelun tuottavuutta. Kehitys eriytyy: suuret volyymitalot, erikoisliikkeet ja jälkimarkkina. Pilvipalvelupohjaiset ratkaisut ovat uhka autotaloille. Tehtaiden service call centerit voivat toimia missä vain ja tehtaiden ote omista merkeistä tiukkenee. Samalla monimerkkipelurit vähenevät. Palvelukonseptit laajenevat kattamaan huoltopaketit ja palvelusopimukset sekä yksityisleasing-sopimukset. Perinteisestä huoltamisesta siirrytään kokonaisvaltaiseen hoitoon. Myös asenteet ovat muuttumassa: oivaltava, ennakoiva palvelu asiakasrajapinnassa. Rahoitus-, vakuutus- ja katsastuspalvelut sekä sähköinen yhteydenpito lisääntyvät. Syntyy laajempia palvelupaketteja, e-Call, tietojärjestelmät, älykkäät autot ja etäkorjaus, s-Call. Uusien autojen merkkiliikkeiden koko kasvaa. Brändin vaaliminen, oma ilme ja palvelut tulevat tärkeämmiksi tulevaisuudessa. Tällöin monimerkkiedustaminen vähenee. Kiinalaisten autojen esiinmarssi toteutunee kymmenen vuoden sisällä.


Data liikkuu ja mahdollistaa erilaiset mobiilipalvelut sekä mainosmarkkinat. Autonvalmistajat mahdollistavat sähköisten palveluiden avulla uusien palvelutarjoajien tulon markkinoille, esimerkkinä aikataulut ja palveluiden organisointi. Vain kaksi promillea maailman uusista rekisteröidyistä autoista on sähköisiä eli 23 000/14 milj. Sähköistyminen tulee lisääntymään, mutta muutoksen tahti on hidas. Mitä insentiivejä sähköistyminen lisääntyminen vaatii, ei ole meillä julkisessa keskustelussa mukana. Isommat myyntiyksiköt syntyvät keskustan ulkopuolelle; Show Roomit? Popupit? Brändin näkyvyys ja turvaaminen syntyy keskittämällä. Alueellinen tilanne liikekeskittymä, jossa yhdistyy katsastus, varaosat ja renkaat, edellyttää yli 100 000 asukkaan asiakaspohjaa. Vaihtuvuus on yleisesti 1/3 myynnistä muualle ja 1/3 muualta. Britanniassa on jo olemassa malliesimerkki monitoimijamallista (www. pendragonplc.com).

2.4 Teknologian muutoksia

Teknologia puolen vaikuttavia tekijöitä ovat telematiikka, karttaohjelmat ja turvallisuus. Kulutuskäyttäytyminen sirpaloituu ja tarvitaan erilaisia palveluita eri kohderyhmille. Teknisistä ongelmista 40 prosenttia voidaan korjata etänä. Katsastus siirtyy korjaamoihin ja mobiiliksi. Sokea-ajo, loggautujat ja lead-auto mahdollista 20 vuoden sisällä. Myös sähköinen ostaminen lisääntyy. Hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet 168:sta 132.een LVM:n toimenpiteiden ansiosta. Tästä löytyy myös laajalti tilastopohjaa. Turvallisuus korostuu. Ympäristövaikutusten arviointi ja erityisesti akkujen kierrätys lisääntyy.

Muita teknologian muutoksia:

• Hybriditekniikka kehittyy edelleen, paineilmahybridi? • Tulossa ovat myös laihaseosmoottorit ja pienet taloudelliset turbot. • Polttomoottori jyrää vielä kymmeniä vuosia, sähköautojen yleistyminen tapahtunee 20 vuoden aikajänteellä. • Kaasu ei kilpailukykyinen, entä etanoli? • Uusien alkuaineiden käyttö voi vaikuttaa merkittävästi akkujen kehitykseen ja latausaikoihin. • Sähköinen turbo auttaa käynnistyk sessä arktisissa olosuhteissa? • Kiinan akkuteknologian kehitys voi olla nopeaa.

2.5 Osaaminen

Osaamisen puolella tulee uusia erityviä tarpeita, joita voidaan ratkoa koulutuksessa erilaisten moduulien avulla, esim. sähköturvallisuus. Autoalan Keskusliitto AKL on tehnyt Koulutusstrategian 2012–2013. Se loi vision Unelma 2015 osaamisen kehittämisestä, joka kantaa nimeä AKL Akatemia. Tavoitteena on myös kehittää pysyvä autoalan koulutusrekisteri. Auto- ja kuljetusalan osaamisen ennakoinnin asiantuntijaryhmä ja OPH ovat tuottamassa alan ennakointiraportin syksyllä 2013. Muutosta tarkastellaan aikajänteellä 2012 – 2020 ja tahtotila on määritelty vuoteen 2022. Silloin direktiivin voimassaoloaika päättyy. Ennakointi kattaa kaikki osaamisen tasot.

3. Logistiikkainsinöörin osaamistarpeet

Logistiikkainsinöörin osaamistarpeita on työstetty Hämeen Ammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa alkuvuonna 9


2013. Logistiikkainsinööri voi työllistyä hyvin erilaisiin työtehtäviin, joita ovat työnjohdolliset tehtävät, ajojärjestelijän tai vuoropäällikön tehtävät, suunnittelutehtävät, kehitystehtävät, huolintatehtävät, operatiiviset ostotehtävät sekä yrittäjyys. Logistiikkainsinööreistä 70 % menee muualle töihin kuin kuljetus- ja logistiikkayrityksiin. Osaaminen voidaan jakaa geneerisiin osaamisiin ja perusinsinööriosaamisiin. Geneeriset osaamiset voidaan luokitella seuraavasti: • palveluosaaminen, palveluprosessin hallinta ja asiakas- ja käyttäjä lähtöisyys- ihmissuhde-, tiimityö ja esimiestaidot • verkottuminen ja yhteistyötaidot, verkostojohtaminen ja projekti osaaminen • arvoketjun tunteminen, kustannus tietoisuus, liiketoimintaosaaminen ja myynti- ja hankintaosaaminen • isojen kokonaisuuksien hallinta, prosessi- ja analyyttinen ajattelu, ongelmanratkaisu, kokonaisarkki tehtuurin ymmärtäminen sekä teknologian soveltamisen taito sekä niihin liittyvät menetelmät • vastuullisuus ja eettisyys ja kestävä kehitys • kiinnostus ja halu alaa ja yritystä kohtaan, monitaitoisuus, 1 -2 erityis osaamisaluetta, tehtäväkohtaiset erityisosaamiset tai poikkialainen osaaminen, profiilin merkitys kasvaa • kommunikointitaito Perusinsinööriosaaminen: • suunnittelu, mekaniikka, lujuus laskenta,peruskonetekninen näkemys • kannattavuus ja tehokkuuslaskelmat, 10

yrityksen operatiivinen laskentatoimi • logistinen prosessiajattelu, kuvaami nen ja analysointi, kokonaisvaltainen optimointi ja simulointi, toimitusket jun reaaliaikainen läpinäkyvyys • logistiikan operatiivinen toiminta ja siihen kytkeytyvä teknologia • globaalit toimitusketjut • logistiset tietojärjestelmät ja toimin nanohjaus, ICT, ERP • johtamisjärjestelmät, laatu, ympäristö, työturvallisuus, riskienhallinta, turvallisuus Kaikilla ammattikorkeakouluilla on sama perusopetus sama, mutta eri painotuksia sisältöjen suuntaamiseen kuten merenkulku ja autoliikenne.

4. Seudullisten tarpeiden kartoitus 4.1 Keski-Uusimaa ja Sipoo

Keski-Uudenmaan ja Sipoon elinkeinotoimen vuoden 2013 sidosryhmäkierroksella logistiikkatoimiala on nousemassa yhä tärkeämpään asemaan. Myös useiden teollisuusalueiden odotusarvona on logistiikka-alan yritysten siirtyminen alueelle. Tästä esimerkkinä Nurmijärven Ilvesvuori ja Sipoon Bastukärr. Myös Keravan Kercaan on tullut uusia yrityksiä, vaikkakaan ei siinä määrin, kun vuonna 2008 ennakoitiin. Keski-Uudenmaan sijainti on logistisesti hyvä. Tästä syystä alueelle on sijoittunut useita logistisesti merkittäviä yrityksiä kuten Sinebrychoff, Itella ja Tuko Logistics. Myös kauppa siirtää terminaaleja alueelle: Anttila Logistics Keravalla, Inex Partners Sipoossa. Inex Partnersin päivittäistava-


rakaupan varaston siirto Kilosta vuonna 2016 voi tarkoittaa tuhatta rekkaa päivässä. Sipoossa toimivalla Arla Ingmanilla on myös vaikutusta logistiikkatarpeisiin. Schenkerillä on Ilvesvuorella Nurmijärvellä varastohotelli ja myös terminaali siirtymässä lentokentän läheisyyteen. Mäntsälään on Tokmanni konsernin jälkeen sijoittunut myös tölkkivalmistaja Rexam. Tuusula ja Järvenpää ovat leimallisesti enemmän autokaupan keskittymiä, vaikka Sulan alueella on myös kuljetusyrityksiä. Järvenpää on panostamassa uuteen erikoistavarakaupan keskittymään Lepolan alueella. Kauppakamarin näkemys on se, että seuraavan viiden vuoden aikana logistiikka tulee jatkamaan siirtymistään Keski-Uudenmaan suuntaan.

4.2 Alueen logistiikkayritysten näkemyksiä

Touko- ja kesäkuussa 2013 haastateltiin 12 alan yrityksen edustajaa tulevaisuuden muutostekijöistä ja osaamistarpeista. Henkilöstön määrä haastatteluun osallistuneissa yrityksissä vaihteli 16:sta 1400:aan. Alle viidenkymmen henkilön yrityksiä oli kolme ja yli 250 henkilön yrityksiä kuusi. Myös yritysten henkilöstörakenteessa oli suuria vaihteluita. Työntekijä toimihenkilö – suhde vaihteli välillä 60/40 ja 95/5. Kolmessa yrityksessä suhde oli 75/25, kahdessa 90/10 ja yhdessä 70/30. Yleisimpiä työntekijöiden ammattinimikkeitä ovat kuljettaja, logistiikkatyöntekijä, varastotyöntekijä ja terminaalityöntekijä. Lisäksi mainittiin nitoja, stanssaaja ja painaja sekä rahtimies ja asentaja. Toimihenkilöistä yleisimpiä ovat liikennesuunnittelija, ajomestari tai -järjestelijä,

työnjohtaja, vuoroesimies tai –päällikkö, myyntineuvottelija, logistiikka- tai markkinointipäällikkö, tuotannon suunnittelijat ja –valvojat. Lisäksi mainittiin järjestelmäpäällikkö, reklamaatiokäsittelijä, myyjä, toimitusketjun johtaja, osastopäälliköt, operaattorit, varastopäällikkö, toimistotyöntekijä, tiiminvetäjä. Muita toimijoita olivat lisäksi asiantuntijat ja kehityshenkilöstö sekä taloushallinto ja myyntihenkilöstö sekä hankinta.

4.3 Yritysten rekrytointitarve

Yritysten rekrytointitarve painottuu yleisesti kesätyöhön ja sesonkeihin. Esimerkiksi kevätsesonki voi tarkoittaa jopa 30 prosentin lisätyövoimatarvetta. Yritykset käyttävät sekä omaa rekrytointia että vuokratyövoimaa tai alihankintaa. Puhdasta rekrytointia tehdään kuitenkin vähän lukuun ottamatta paria nopeassa kasvussa olevaa yritystä. Lisäksi rekrytoidaan kausivaihteluihin työhön kutsuttavia osa-aikaisia työntekijöitä.. Työjohtotasolle rekrytoidaan edelleen, mutta yleiskuvaksi jää henkilöstövuokrauksen yleistyminen. Automaation lisääntymisen arvioidaan vähentävän henkilöstötarvetta. Harvat yritykset ennakoivat henkilöstön määrän kehitystä asiakkaiden toiminnan avulla. Osa yrityksistä näkee vaihtuvuuden olevan kasvussa. Osalla vaihtuvuus on hyvinkin pientä. Myös henkilöstön keski-ikä vaihtelee yrityksestä riippuen, mutta on osassa hyvinkin alhainen, noin 25 vuotta. Kaikissa yrityksissä keski-ikä näyttää olevan laskussa.

4.4 Rekrytoitavien koulutustarve

Logistiikka-alan varasto- ja terminaalitehtäviin riittää 18 vuoden ikä. Koulutus ei ole välttämätön, koska yrityksillä on kehi11


tettynä sisäinen polku, oma koulutus tai räätälöity oppisopimus. Spesifisiin tehtäviin edellytetään kuitenkin peruskoulutusta ja/tai työkokemusta. Kuljettajatehtäviin on jatkuva kuljettajahaku varsinkin osa-aikaisiin tehtäviin ja kesäajaksi. Logistiikka-alan koulutuksen saaneita ei juuri ole tarjolla, eikä peruskoulutusta periaatteessa tarvitakaan. Rekrytoinnissa suositaan kuitenkin alan koulutusta ja työkokemusta saaneita. Kuitenkin tärkeämpänä pidetään asennetta ja motivaatiota työn tekemiseen: Hyvä tyyppi, laaja-alaisuus, huumori ja trukkitaidot nousevat esiin. Henkilöstön työ on usein jaettu pieniin osiin, jotka oppivat tekemällä. Myös automaatio on lisääntynyt, goods to man -prosessi sisältää useampia yksinkertaisia työvaiheita. Ensihuoltotiimi koulutetaan syvällisemmin, samoin ohjaajat ja asiantuntijat. Asiantuntijatarve tulee arvioiden mukaan lisääntymään. Rekrytointitilanteessa hakijoiden määrä on suuri ja laatukin on noussut. Myös suhteisiin perustuvaa hakua on enemmän. Osa toteuttaa lisätyövoimatarpeen toistaiseksi voimassa olevana kilpailutettuna alihankintana, mutta ydintehtävät kuten lähetys ja vastaanotto hoidetaan omalla henkilöstöllä. Toimihenkilörekrytointia toteutetaan lähinnä poistuman mukaisesti.

4.5 Henkilöstön osaamisen päivitystarpeet

Yritykset hoitavat koulutustarpeensa pääsääntöisesti oman sisäinen koulutuksen avulla. Sisäinen koulutus kattaa esimerkiksi asiakasjärjestelmät, ohjelmistot ja turvallisuusasiat sekä perehdytyksen. Osalla on tätä varten erillinen koulutusyk12

sikkö. Lisäksi käytetään räätälöityjä ja kilpailutettuja koulutuksia ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Osa yrityksistä kouluttaa myös sopimuskumppaneitaan tai alihankkijoitaan. Perehdytys on usein vaiheistettu ja koulutus toteutetaan työssä oppimalla. Jonkin verran toteutetaan myös ryhmäkohtaisia rekrykoulutuksia. Yksilökohtaisesti räätälöidään tarvittavat korttikoulutukset esimerkiksi trukkitaidot sekä asiakasosaaminen. Paineita on osaamiskirjon laajentamiseen ja liikkuvuuden lisäämiseen myös oman osaston ulkopuolelle eli siirtokyvyn laajentamiseen. Viestintäosaamista kaivataan erityisesti myynnissä. Yritykset tukevat omaehtoista kouluttautumista. Peruskoulutuksen ja erityisesti esimieskoulutuksen olemassa oloa pidetään tärkeänä. Osa vaatii myös alihankkijoiltaan tiettyjä osaamisia. Trukkikortit, moniosaamisen tarve sekä turvallisuusosaaminen mainitaan useasti. Koulutusta ostetaan tarpeen mukaan ja toteutetaan pienmuotoisesti koko ajan. Erityisen tärkeänä pidetään asenteisiin vaikuttavaa ja niitä muokkaavaa koulutusta. Ammattipätevyysdirektiivin mukainen jatkokoulutus ostetaan yleensä ulkopuolelta tai tilataan kouluttajat esim. ensiapuun ja ennakoivaan ajoon. Sisältöinä nostettiin esiin ennakoiva ajo, taloudellinen ajo, asiakaspalvelu, ADR-koulutus ja trukki- ja ensiapukortit. Myös ympäristösertifikaatti ja ympäristökysymykset nähdään tärkeinä. Kuljetukset on pääsääntöisesti ulkoistettu ja hoidetaan sopimuskuljettajilla. Tällöin koulutustarve ja tilanne eivät välttämättä näyttäydy. Epäilynä on, että


moni yrittäjä lyö hanskat tiskiin Suunnitteilla on myös kuljettajavuokrauksen tuotteistaminen.

4.6 Tulevaisuuden osaamis tarvemuutokset ja trendit

Viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut muutos perinteisestä varastosta nykytilaan on ollut suuri: Toimii kuin prosessimainen tuotantolaitos. Kustannusrakenne on tasainen: 1/3 tilat, 1/3 henkilöstö ja 1/3 kuljetukset. Automaation lisääntyminen on aiheuttanut murroksen. Tuotannonohjauksen, järjestelmien ja kunnossapidon rooli on kasvanut. Varastohenkilöstöltä edellytettäviä ominaisuuksia ovat tarkkuus, kiinnostus tietotekniikkaan, käsipäätteiden tuntemus sekä ääniohjaus. Sähköinen asiakirja- ja tietoliikenne toimii asiakkaalta lähtien. Työtekijöiltä edellytetään oikeaa asennetta, joustavuutta sekä moniosaajuutta. Myös valmius vuorotyöhön sekä aikataulujen noudattaminen on tärkeää. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös järjestelmällisyys ja aikataulutus, asiakaspalvelu sekä kiinnostus tehdä tehokkaasti! Automaatio lisääntyy edelleen. Se tuo mukanaan pääteosaamisen ja käyttäjäystävällisyyden vaatimuksen. Tiedonsiirron rooli kasvaa monimutkaisessa ohjausjärjestelmässä, jossa voi olla useita eri jakelukonsepteja. Myös logiiggapuolen osaamistarve kasvaa, kun sähköinen tiedonvälitys lisääntyy. Kilpailun kärki kiristyy. Tämä edellyttää jatkuvaa kommunikaatiota ja tehokkuusvaatimukset kasvavat. Haasteena on kausivaihteluiden hallinta. Osaamiskuvan laajentaminen ja moniosaaminen painottuu. Tarvitaan monipuolinen työkone- ja tietojärjestelmäosaaminen.

Odotettavissa on työmarkkinoiden ja sopimusten muutoksia. Nyt samaa hommaa tehdään monen sopimuksen alla. Suomen kieli perusvaatimus, englannin kielen osaamista tarvitaan järjestelmissä. Suomalaiset loppuvat raskaista tehtävistä esim. kontinpurusta. Uusilla työntekijöillä tulee olla riittävä kielitaito. Nuoret eivät suostu tekemään, kun kulttuuri ja moraali heikkenevät! Palkitseminen ja motivointi nousevat tärkeiksi osatekijöiksi. Tuotelähtöisyydestä siirrytään ihmislähtöisyyteen, asiakaspalveluammatti. Varastotyöntekijöiden määrä laskee muutoksen myötä. Perusduuni on tehtävä hyvin ja uralla eteneminen mahdollistuu. Ihmisen oma vastuu tekemisestä kasvaa: rutiinit, laatu ja ammattiylpeys. On ymmärrettävä kokonaiskuva ja oman työn vaikutus toisen työhön. Tästä syntyy positiivinen nöyryys ja aloitteellisuus. Uudet liiketoiminnot ja nettitoimitukset suoraan asiakkaalle muuttavat toimitusketjua. Yksi kokonaisprosessi vaatii lean-, IT- ja kokonaisarkkitehtuuriosaamista sekä prosessi- ja projektisalkun hallintaa. Kun tavoitteena on asiakkaan hyllyjen täyttäminen, kuvaan tulee uusia toimijoita, ammattikuvia ja henkilöstöyrityksiä. Asiakkaalla on pieni aikaikkuna. Tarvitaan tehokkuutta ja liikkuvia kokonaispalveluja. Esimerkiksi lääkekauppa ja reseptilääkkeiden toimitus edellyttää lisäksi lakisääteistä koulutusta. Sähköinen seuranta lisää kustannustehokkuus ja edellyttää ICT:n vastuullista käyttöä. Fyysinen osaaminen katoaa! Suora kuluttajajakelu lisääntyy. Myös kuljettaja on asiakaspalvelutehtävässä. Osaavien kuljettajien rekrytointi on haastavaa. EU-säädökset, byrokratia ja liian pitkä siirtymäaika karsivat väkeä. 13


Ihmisten johtamisessa on jatkuva koulutus käynnissä, joka koskee koko esimieskaartia. Aiheina ovat vastuullisuus, ympäristö ja turvallisuus sekä työhyvinvointi. Hyviä työjohtajia ei ole saatavilla: suoraselkäisyys, asioiden läpivienti, johtaminen ja tehokkuus. Myös opettajien tiedot tulisi ajantasaistaa. Tämä koskee erityisesti erityistuotteiden varastointia sekä elintarvike- ja kemikaalilainsäädännön ajantasaisuutta.

4.7 Muita huomioita tai kommentteja

Keski-Uudellemaalle on jo tehtyjen päätösten mukaan siirtymässä runsaasti varastoalan toimintoja. Perusolettamus on, että tarvittava henkilöstö siirtyy mukana. Täysautomaatiovarastot tuovat mukanaan uudenlaiset osaamistarpeet. Tekninen huolto ja kunnossapito on usein täysin ulkoistettu. Silti tarvitaan kymmenittäin uusia henkilöitä ylläpitotehtäviin. Käytön varmistaminen on tärkeää. Vaikka huolto- ja kunnossapito on ulkoistettu, oma huoltotarvekin lisääntyy. Softapuoli ja automaatioylläpitäjät ovat yleensä omaa väkeä. Rakennemuutosta tulee edelleen tapahtumaan liiketoiminnan muutoksen myötä. Ala keskittyy isoille toimijoille: Itella, Schenker, Kaukokiito ja DHL. Ne ovat jo asiakkuudenhallintaorganisaatioita. Pienet toimijat kärsivät, kun marginaali pienenee. Kustannustehokkuus, talous ja liiketoiminnan ymmärtäminen on oleellista. Myös koulutuksessa oman liiketoiminnan hallinta korostuu. Isoissa sarjoissa automaatio lisääntyy. Samaan aikaa tapahtuu suoran kuluttajajakelun kasvua. Uudet toimintatavat ja kokonaispalvelu tarkoittaa sitä, että 14

kuljettajan on ymmärrettävä kokonaisuus. Henkilöliikenteessä uskotaan perinteisiin menetelmiin: matkustusmukavuus ja luotettavuus, toimintavarmuus ja esteettömyys liikenteelle. Tilausliikenne reagoi jonkin verran talouden mukaan ja muutoksia syntyy myös asiakasryhmittäin. Pääkaupunkiseudulla ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mutta maakunnissa yhteiskuljetukset lisääntyvät. Kaupan jakelun keskittyminen vaikuttaa autotarpeeseen. Kustannustehokkuus ja yksilöllisyys lisääntyvät. Kuluttajajakeluun tulee erilaisia tapoja: yksittäispakkaus, lähetystapa, posti/rahtikuljetus, joustavuus, uudet kellonajat toimituksiin käyttäjälähtöisesti. Logistinen kustannus on iso osa toimitusta. Tietotekniikan ja käytännön yhdistäminen ratkaisee! Standardia ei kannata kuljettaa kovin kauas. Syntyy myös paikalliset markkinat ja -kilpailutekijät. Kauppaketjut haluavat todennäköisesti hoitaa itse kaiken jakelun myymälöihin. Voidaan myös tarjota ”kokonaispakettia”, johon sisältyy esillepano ja muut tuotteet. Tehostamistarve lisää tuotannonohjauksen tarvetta. Tämä laajentaa logistiikkaosaamisen tarvetta. Syntyy tuotannon ja logistiikan yhteinen resurssi, uusia osaamiskokonaisuuksia sekä laaja-alaisuusvaatimus myös esimiestyössä. Esimieskoulutus on hyvä pohja, mutta AMK-tason merkitys kasvaa. Toimitusketjujen hajoaminen korostaa jakeluketjun hallintaa (supply chain management) ja kustannustehokkuutta. Lisäksi tarvitaan kysynnän ennustamisen työkaluja. Säädösmuutokset ja sääntely koetaan suurimpana haasteena. Kuljetusalalla syntyy uusia investointitarpeita ja vyön


kiristystä. Ennakoimattomuus vaikuttaa pitkän tähtäimen suunnittelumahdollisuuksiin: tiestö, ympäristöhaitat ja rahoitus. Kun kustannustehokkuus lisääntyy, kasvaa ulkomaalaisten kuljettajien osuus. Ulkoistaminen jatkuu esim. satamissa. Henkilöstöpalveluita tarvitaan lisää. Kun maahanmuuttajat lisääntyvät työtehtävissä, tarvitaan kielikoulutusta. Jakeluliikenteessä kommunikointi asiakkaan kanssa on tärkeää. Syntyy mahdollinen työvoimapula. Lisäksi veropolitiikka vaikuttaa mm. tuonnin määrään.

5. Yrityskysely

Vuoden 2013 yrityskyselyyn vastasi 27 yritystä. Lähes puolet yrityksistä oli alle kymmenen henkilön yrityksiä. Yrityksistä 11 toimii kuljetusalalla ja seitsemän varastoinnissa tai logistiikan kokonaispalveluissa. Suurimmalla osalla on toiminta-alueena Uusimaa tai Suomi. Kolme ilmoitti toimivansa globaaleilla markkinoilla. Suurimmat rekrytointitarpeet liittyivät

kuljetusten järjestämiseen. Myös toimihenkilötehtäviin kaivataan työtekijöitä. Suurimmat tarpeet ovat esimiestehtävissä ja asiakaspalvelussa. Myös myyntiin ja markkinointiin, kehittämis- ja teknisiin asiantuntijatehtäviin tarvitaan jonkin verran väkeä. Osaamisen kehittämisen tärkein väline on työssä tapahtuva oppiminen, mutta myös muut koulutusmuodot ovat käytössä. Liitteessä 2 on esitetty vuoden 2008 ja vuoden 2013 kyselyjen yhteiset tulokset. Osaamistarpeet ovat selkeimmin lisääntyneet kuljettamisessa, henkilöliikenteessä sekä yrittäjyydessä ja liiketoiminnassa. Kuljettajien ammattipätevyystarpeet ovat lisääntyneet kaikilla osaamisalueilla. Varastointi- ja terminaaliosaamisessa näkyy toimintatapojen muutokset. Automaatiojärjestelmine ylläpito-osaaminen on vähentynyt toimintojen ulkoistamisen vuoksi. Kaikilla muilla osaamisalueilla on osaamistarve kasvanut. Uutena osaami-

Yrityksenne koko 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 alle 10 10-49 50-99 100-249 250-499 500-999 yli 1000

15


Onko teillä logistiikkahenkilöstön lisätarvetta lähitulevaisuudessa? Jos on, niin mitä? 0 1 2 3 4 5 6 7 Varasto- tai terminaalipäällikkö Varastonhoitaja Logistiikkatyöntekijä Ajojärjestelmä Kuljettaja Ahtaaja Asentaja tai korjaamotyöntekijä Automaatioasentaja Ohjelmoija Muu, mikä?

Mitä keinoja käytätte osaamisen lisäämiseksi organisaatioonne? 0 1 2 3 4 5 6 7 Rekrytointi Henkilöstövuokraus Alihankinta Maahanmuuttajakoulutus Lyhytkestoinen koulutus Tutkintoperusteinen koulutus Oppisopimus Työssä tapahtuva oppiminen Muu, mikä?

16


Kuljettajien ammattipätevyyden kehittämistarpeet Onnettumuustilanteissa toimiminen Ennakoiva ja taloudellinen ajo

2008 2013

Palvelu- ja logistiikkataidot

Terveys-, tie- ja ympäristöturvallisuus Ajoturvallisuus 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00

salueena on haastatteluiden perusteella mukaan tullut sisäinen asiakkuus. Ahtausja huolintaosaamisen puolella merkittävimmät osaamistarpeen nousut sijoittuvat lastinkäsittelyn osa-alueelle. Myös kaikki yrittäjyyteen liittyvät osaamistarpeet kasvavat merkittävästi. uutena on mukaa noussut säädösten tuntemus. Yleisten osaamisten tarve on myös kasvussa. vain ohjelmisto-osaamisessa ei ole havaittavaa muutosta. Tärkeimmiksi osaamisiksi nousevat asiakaspalvelu, laatu ja toimintatavat sekä esimiesosaaminen. Eniten on kuitenkin kasvanut suomen kielen osaamistarve. Tekniikan osaamisessa ykköseksi on noussut häiriötön toiminta. Tärkeitä ovat myös tieto- ja tietoliikennetekniikka, vaikka näistä jälkimmäinen ei olekaan enää kasvanut. Uusia osaamisalueita ovat ohjelmistoarkkitehtuuri ja järjestelmäasiantuntijuus.

6. Johtopäätöksiä

Viimeisen viiden vuoden aikana merkittävien logistiikkayritysten määrä Keski-Uudellamaalla ja Sipoossa on kasvanut. Kunnat ovat kilpailleet yrityksistä ja uudet yritykset ovatkin jakaantuneet suhteellisen tasaisesti eri kuntiin ja niiden varaamille teollisuusalueille. Yritysten edustajat ovat yleisesti pitäneet kunnan palveluiden joustavuutta ja nopeaa päätöksentekoa sijoittumisensa ensisijaisena syynä. Logistiikkayritysten toiminnassa on tapahtunut myös selkeä toimintatapa muutos. Erityisesti isot yritykset toimivat prosessimaisesti tuotantolaitoksina. Tällöin toiminta keskittyy ydinosaamiseen ja muut tehtävät voidaan ulkoistaa. Käynnissä pysyminen ja häiriötön toiminta on tärkein yksittäinen osaamisalue. Ylläpito on usein ulkoistettu tähän osaamiseen keskittyneelle yritykselle. Varastoautomaatioon, keräilyyn ja ajojärjestelyihin liittyvät 17


järjestelmät ja niiden ylläpito on yritysten ydinosaamista. Tähän liittyviä uusia osaamisalueita ovat järjestelmäasiantuntemus ja ohjelmistoarkkitehtuuri. Myös sisäinen asiakkuus nousee tärkeäksi. Rekrytointi ei edellytä aikaisempaa tutkintoa ja isot yritykset hoitavat koulutuksen usein omien järjestelmiensä kautta. Pitkäkestoisia sopimuksia tehdään vain ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämisestä. Kuljetusjärjestelyt on yrityksissä yleensä ulkoistettu useammalle toimijalle. Tällöinkin näyttää siltä, että ydinosaaminen on eriytymässä tehokkuusvaatimusten takia. Terminaalien välinen liikenne ja jakeluliikenne kulkevat omia teitään. Lisäksi uudet toimintatavat synnyttävät uutta liiketoimintaa vastaamaan yritysten kausivaihteluiden ja osaamistarpeiden kysyntäpiikkien tasoittamisesta. Moniosaajuus ja tehokas ydinosaamisen hyödyntäminen kulkevat käsi kädessä. Kilpailun kiristyminen näkyy pienenevinä katteina. Samaan aikaa kuljetusyritykset pelkäävät ammattipätevyysvaatimusten synnyttämää kuljettajapulaa ja sesonki- ja loma-aikojen tuuraajien saatavuutta. Myös koulutuskustannusten pelätään nousevan. Rekrytointitarvetta näyttäisi olevan

18

erityisesti kuluttajajakeluun. Nopeasti kasvavat yritykset ovat ennakoineet toimintatapojen muutoksen ja muuttaneet omaa liiketoimintamalliaan vastaavasti. Muita osaamiseen vaikuttavia havaintoja ja kommentteja: Työvoimahallinto seuraa tilastoja omien asiakaskäyntiensä valossa, jolloin tilanne ei välttämättä edusta koko klusterin tarvetta. Ennakoinnin aikajänne on lyhyt, mutta vastaavasti reagointia osaamistarpeisiin voidaan tehdä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. ELY-keskus on myös käynnistämässä projektia teemalla Ennakoivat ja projektiiviset yrityshaastattelut. Pitkäkestoiset oppisopimukset koetaan vanhanaikaisina. Ne pitäisi pilkkoa osiksi usealle työnantajalle. Lisäksi työpaikkaohjaajat tarvitsevat nykyistä enemmän tukea oppimisen vahvistamiseen. Koulutus ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien kanssa toimii yritysten mielestä hyvin. Nuorisoasteella tulee kuitenkin mahdollistaa nykyistä laajempi erikoistuminen. Esimieskoulutustarpeita on jatkossakin. Monialaisen palvelun tarve lisääntyy. Palvelu- ja koulutuspakettien tuotteistaminen tulee yritysten mielestä tehdä koulutuksen järjestäjien toimesta, esimerkiksi sähkömies/putkimies/kuljettaja.


Haastatellut henkilöt

Liite 1

Järjestöjen ja neuvottelukuntien edustajat Henkilö

Organisaatio

Asema

Ajankohta

Kyösti Orre

EK

asiantuntija

7.3.2013

Raimo Stenvall

Stenvall-yhtiöt

toimitusjohtaja

12.3.2013

Pekka Aaltonen

Logistiikkayritysten Liitto

toimitusjohtaja

22.3.2013

Autoalan Keskusliitto

toimitusjohtaja

22.3.2013

SKAL

logistiikkapäällikkö

28.3.2013

Tero Kallio

Autotuojat

toimitusjohtaja

18.3.2013

Tuukka Tuominen

Mäkelän Autotalot

hallituksen puheenjohtaja

13.3.2013

Eila Turtola

Uudenmaan TE-toimisto

johtaja

24.5.2013

Pekka Rissa, Jouko Sohlberg Sakari Backlund, Eino Simonen

Alueen yritysten edustajat Henkilö

Organisaatio

Asema

Ajankohta

Katri Kostiainen

Schenker Cargo Oy Inex Partners, Sipoo

johtaja, logistiikka

16.5.2013

johtaja, logistiikka

10.5.2013

Kimmo Savolainen

varastologistiikan päällikkö logistiikan päällikkö terminaalipäällikkö henkilöstöpäällikkö

Lasse Sevonkari Juhani Perkiönmäki

Anttila Logistiikkakeskus

Juha Salo Jaana Helin

Tuko Logistics

Marjut Hyvönen

Sinebrykoff

henkilöstösuunnittelija 8.5.2013

Anna-Riitta Surakka

Tokmanni-konserni

koulutussuunnittelija

19.6.2013

Pirjo Makkonen Ari Paronen

Korsisaari Yhtiöt Oy Pakkauspojat Oy Vantaan Rahtikeskus Oy Transvall Henkilöstöpalvelut Oy

liikenne-esimies toimitusjohtaja

6.5.2013 6.5.2013

toimitusjohtaja

22.5.2013

toimitusjohtaja

6.6.2013

Jyri Kuivala Sakari Kiiskinen

4.6.2013 24.5.2013

19


Logistiikan osaamistarpeet 2008 ja 2013 vertailu

Liite 2

Kuljetuspalvelut Yrittäjyys ja liiketoiminta Vaaralliset kuljetukset Henkilöliikenne 2008

Ulkomaankuljetukset

2013

Yhdistelmäajoneuvon käsittely Kuorma-autotekniikka Kuormankäsittely Kuljettaminen Ajoneuvon huoltaminen 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50

Kuljettajien ammattipätevyyden kehittämistarpeet Onnettumuustilanteissa toimiminen Ennakoiva ja taloudellinen ajo Palvelu- ja logistiikkataidot

Terveys-, tie- ja ympäristöturvallisuus Ajoturvallisuus 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00

20

2008 2013


Varastointi- ja terminaaliosaaminen Sisäinen asiakkuus Varastopalveluiden markkinointi Vaarallisten aineiden varastointi Automaatiojärjestelmien ylläpito Varaston tietojärjestelmät Kuorman seuranta Tavaran lähetys

2008 2013

Työkoneiden käyttö ja huolto Keräily Säilytys Tavaran vastaanotto ja tarkastus 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50

Ahtaus- ja huolintaosaaminen Tullimenettelyt Vienti- ja tuontiasiakirjat Huolintatoimeksiannot 2008

Liikenteenohjaus

2013 Lastin laskenta Lastin tuenta Nosto -ja nosturityöt Lastinkäsittely 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00

21


Yrittäjyyden kehittämistarpeet Säädösten tuntemus Toimintaympäristön muutokset Yritysten johtaminen 2008

Tuotekehitys

2013

Henkilöstöhallinto Kirjanpito Myynti ja markkinointi Taloushallinto 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00

Yleiset osaamisalueet Suomen kieli Venäjän kieli Englannin kieli Työkyky ja työturvallisuus Esimiestaidot

2008

Työsuhdeasiat

2013

Ohjelmisto-osaaminen Ympäristö -ja energiakysymykset Vastuullinen liiketoiminta Laatu ja toimintatavat Asiakaspalvelu 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00

22


Tekniikan lisäosaamistarpeet Järjestelmäasiantuntijuus Ohjelmistoarkkitehtuuri Tietoliikennetekniikka Tietotekniikka

2008

Hydrauliikka ja pneumatiikka

2013

Kappaletavara-automaatio Mekatroniikka Automaatiotekniikka Häiriötön toiminta 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50

Lähteet: Anteroinen, S. J. (2013). Ilvesvuori näyttää kyntensä. Prologistiikka 2/2013. EK. Suhdannebarometri 2/2013. Huhtala M. (2012) Auto- ja kuljetusalan laadullinen ennakointi. Auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta, Opetushallitus: Helsinki. Keskitalo, J. (2013). INSSI -seminaarin 29.1.2013 ryhmätyön tulokset -kooste 20.2.2013. HAMK. Kihl M. ja Mononen M. (2013). DB Schenkerin logistiikkakeskus otettiin käyttöön Nurmijärvellä. Prologistiikka 2/2013. Manninen, A. (2008). Kuuma logistiikkaosaaminen, Kuuma -kuntien ja Sipoon alueen logistiikkaosaamisen kehittäminen. Kuulos-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvosto. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2016–2020. Virta I. (2013). Autokaupan lama romuttaa verohaaveet. Talouselämä 19/2013. 23

Keski-Uudenmaan ja Sipoon logistiikkaosaaminen 2013  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you