Keudan vuosikertomus 2013

Ammatillisen koulutuksen oikea suunta

2013 VUOSIKERTOMUS KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Sisältö Kuntayhtymän johtajan katsaus . . . . 3 Keudan strategia ja visio . . . . . . . . 5 Keudan vuosi . . . . . . . . . . . . .

6

Organisaatio ja johtaminen . . . . . .

8

Ammattiopisto . . . . . . . . . . . .

11

Läpäisyn tehostaminen Keudassa . . . 15 Aikuisopisto . . . . . . . . . . . . . . 18 Oppisopimuskeskus . . . . . . . . . .23 Konsernipalvelut . . . . . . . . . . . 28 Kehittäminen ja ennakointi . . . . . . 30 Tietovarastoratkaisu tiedolla johtamisen tukena . . . . . . . . . . 32 Yhtymäpalvelut . . . . . . . . . . . .33 Henkilöstöraportti . . . . . . . . . . 35 Tulosraportti . . . . . . . . . . . . . . 41 Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . .

2

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

51

KUNTAYHT YMÄN JOHTAJAN K ATSAUS

Menestyksen vuosi 2013

K

esäkuussa 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö teki päätöksen, jolla Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamääriä nostetaan 570:llä vuosien 2014–2016 aikana. Jo aikaisemmin on opiskelijamäärää nostettu yhteiskuntatakuun puitteissa 180:llä vuosina 2012 ja 2013. Kokonaiskasvu on siis yhteensä 18 prosenttia. Myös ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa oli vuonna 2013 hyvin koulutuspaikkoja käytettävissä. Keuda tarjoaa kattavan valikoiman erilaista ammatillista koulutusta ja alueelliseen koulutuskysyntään oli nyt helpompi vastata kuin aikaisemmin. Talous- ja työllisyystilanne on vaikuttanut siihen, että aikuiskoulutuksen tarve ja määrä on kasvanut voimakkaasti. Oppisopimuskoulutuksessa on tehty paljon kehitystyötä. Sen opiskelijamäärien kasvattaminen on ollut kuitenkin vaikeaa heikossa työllisyystilanteessa, jossa uusia työpaikkoja ei synny. Kehitystyöllä on tehty kuitenkin pohjaa tulevaisuuden parempaa työllisyystilannetta varten. Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset alkoivat toimintavuoden aikana. Ne jatkuvat voimakkaampina vuodesta 2014 alkaen. Työllisyystilanteen johdosta erilaista hankerahoitusta on kuitenkin melko paljon. Tärkein niistä

oli nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) mukainen rahoitus. Tätä 20–29-vuotiaille ilman aikaisempaa ammatillista peruskoulutusta vailla oleville tarkoitettua koulutusta kampanjoitiin alueellamme voimakkaasti. Vaikka NAO ei vuonna 2013 koskenut aikuisopistossa perustutkintoja, nousi sekä oppilaitos- että oppisopimusmuotoisen aikuiskoulutuksen perustutkinto-opiskelijoiden määrä osaltaan juuri NAO-kampanjoinnin johdosta. Alueellamme selvitetään kahdeksan kunnan kesken mahdollisuuksia Keski-Uudenmaan kaupungin perustamiseksi. Riippumatta siitä, mikä hankkeen lopputulos on, täytyy toisen asteen koulutuksen kokonaisuutena taata kaikille nuorille opiskelupaikka ja riittävä tuki opinnoista selviämiseksi. KUUMA-kunnilla on uusi ohje omistajapoliittisen ohjauksen menettelytavoiksi. Sen mukaan KUUMA-kuntien omistajaohjauksen ensisijaisena tavoitteena on yhteisöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen siten, että omistajien yhteiset tavoitteet toteutuvat. KUUMA-omistajapolitiikan operatiivisesta toteutuksesta vastaa Keudassa sivistystoimenjohtajien työryhmä ja sen puheenjohtaja, kun se aikaisemmin oli KUUMA-komission jäsen. Kesästä 2013 alkaen KUUMA-työryhmät ovat kuitenkin ponnistelleet Keski­ Uudenmaan kaupunkiselvityksen kanssa, ja perinteinen

”Kuntayhtymä on vuonna 2013 edelleen tehostanut toimintaansa ja toteuttanut taloudellisesti ja innovatiivisesti ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta Keski-Uudellamaalla.” HANNU HEIKKILÄ

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

3

KUUMA-omistajaohjaus ei ole toteutunut. Kun sivistystyöryhmän seuraava puheenjohtaja ei ole kuntayhtymän omistajakunnasta, ei myöskään vuonna 2014 ole edellytyksiä KUUMA-omistajapoliittisen ohjauksen toteutumiselle.

Toiminnan kehittäminen Keudan vuonna 2012 uudistetussa organisaatiossa nuorisoasteen koulutus ja aikuiskoulutus toimivat omina tulosalueinaan. Nuorten ja aikuisten koulutukseen panostetaan niiden omien erityispiirteiden mukaan ja aikuiskoulutuksessa käytetään entistä monipuolisemmin erilaisia koulutuksen rahoitusvaihtoehtoja. Keudan konsernipalveluja sekä opetuksen tukipalveluja ja yhtymäpalveluja selkeytettiin ja tehostettiin. Oppisopimuskeskuksen asemointi organisaatiossa muuttui siten, että se on entistä selvemmin osa konsernipalveluja, mutta toimii edelleen omana tulosalueenaan. Kuntayhtymä on vuonna 2013 edelleen tehostanut toimintaansa ja toteuttanut taloudellisesti ja innovatiivisesti ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta Keski-Uudellamaalla. Uuden organisaation toimivuutta on parannettu. Erityisesti on paneuduttu koulutuksen prosessien, tiedonhallinnan ja kokonaislaadun kehittämiseen. Koulutuksen ennakointityötä on tehty monipuolisesti jatkuvalla yhteistyöllä kuntien elinkeinotoimen ja yritysten kanssa sekä järjestämällä mm. ennakointifoorumi, tekemällä erityisselvitys alueen logistiikkaosaamisen tarpeista ja osallistumalla Ennakointikamarin työhön. Uudenmaan YES-keskus on edelleen toiminut menestyksellisesti osana Keudan toimintaa. Opiskelijat Keudan järjestämään ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa ensisijaisesti hakeneiden määrä oli 1 992. Ensisijaisia hakijoita oli hieman vähemmän kuin vuonna 2012, mikä selittyy ikäluokan pienenemisellä. Kokonaisuudessaan hakijoita oli edellisvuotta enemmän: hakutoiveita sijoilla 1–5 yhteensä 7 761. Ensisijaisia hakijoita oli silti 1,5 aloituspaikkaa kohti. Keudan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä oli 4 314, jossa on 80 opiskelijan lisäys verrattuna edelliseen vuoteen. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen amma-

4

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

tillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2013 oli 4 240 opiskelijaa. Oppisopimuskoulutuksen keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä oli 999. Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen määrä oli 302 opiskelijatyövuotta. Työvoimapoliittisen koulutuksen määrä nousi selvästi aikaisempaan verraten. Kansanopistokoulutus jatkui entisellään. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2013 lopussa 198 993 henkeä. 16-vuotiaiden ikäluokka alueella oli noin 2 700 ja alimmillaan 2000-luvulla. Järjestämme myös kuntouttavaa ja valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta ja toteutamme vuosittain kaksi kotitalousopetusryhmää. Valmistavissa koulutuksissa oli toimintavuonna yhteensä 87 vuosiopiskelijaa. Opiskelijoistamme tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea noin 12,7 prosenttia.

Henkilöstö ja talous Vakinaisen henkilöstömme määrä oli vuoden lopussa 619. Eläkkeelle siirtyi 14 henkilöä. Olemme panostaneet henkilöstön kouluttamiseen ja osaamisen lisäämiseen kehittämishankkeiden avulla ja solmimalla koulutusyhteistyösopimuksia. Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 58,9 miljoonaa euroa ja vuosikate 6,5 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän toimintaa on hoidettu perussopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan oman tulorahoituksen on riitettävä myös investointimenojen katteeksi ilman omistajakuntien erillistä tukea. Kiinteistöihin ja opetuskalustoon on voitu panostaa siten, että ne ovat kunnossa ja mahdollistavat ajanmukaisen ja laadukkaan opetuksen. Vuoden suurimmat rakennusinvestointikohteet olivat Järvenpään Wärtsilänkadun tilojen autonmaalaus-, autokorinkorjaus- ja rakennusalan tilojen peruskorjaus sekä Keravalla Keuda-talon laajennus. Esitän parhaimmat kiitokset opiskelijoille, henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille rakentavasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä. HANNU HEIKKILÄ Kuntayhtymän johtaja

KEUDAN STRATEGIA JA VISIO

Kohti vuoden 2020 visiota Visio 2020 Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista.

Toiminta-ajatus Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

Missio Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uu­ distuva suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Keudan arvot • Arvostamme ammattitaitoa • Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen • Toimimme vastuullisesti • Uudistumme yhteistyössä

STRATEGISET PÄ ÄMÄ ÄRÄT JA VUONNA 2013 PAINOTETUT TOIMINNALLISET TAVOIT TEET Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta • Ennakoimme koulutus- ja työelämätarpeita (mm. koko ikäluokan kouluttaminen) • Vaikutamme opiskeluilmapiiriin ja opiskelijoiden osallistumiseen (läpäisyhanke KOLVI) • Kehitämme toimintaprosesseja ja asiakaslähtöisiä ohjaus- ja tukipalveluja (läpäisyhanke KOLVI)

Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa • Kehitämme sisäistä yhteistyötä (läpäisyhanke KOLVI) • Kehitämme alueellista yhteistyötä sekä ammattiosaamisen toimikunnan ja neuvottelukuntien toimintaa

Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja • Kehitämme markkinointia ja asiakkuuksien hallintaa • Sisäinen työnjako ja organisoituminen vastaavat tulevaisuuden tarpeitamme

Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa • Kehitämme organisaatiorakennetta toiminnan mukaiseksi • Selkiytämme johtamisjärjestelmää

Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä • Kehitämme ihmisten ja osaamisen johtamista (sis. säännölliset työelämäjaksot) • Kehitämme työilmapiiriä, työhyvinvointia ja vastuullista toimintakulttuuria

Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset • Lisäämme Kuoman/oppilaskuntien osallisuutta (läpäisyhanke KOLVI)

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

5

KEUDAN VUOSI 2013

ikuu tamm

helm ikuu

m aa

lisku

u

huhtikuu

kuu touko

uu kesäk

olun Mäntsälän Lukkarinp tetään vie ä öss sik syk lutu kou aa. uhl 30-vuotisj

aa

as Kuom kunta s a . il n p Op ukse hallit uuden

KUstarsissa Keudalla Lahden SA kkue ja tapahtuman suurin jou ija. öss ykk ton ilas alit mit

Keuda saa tiedon ministeriön esittämistä 570 lisäpaikasta ammatilliseen perustutkintokoulutukseen.

Kuntayhtymä sai uuden yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen.

6

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Keudan opiskelijoille yksi kultamitali, kaksi hopeaa ja yksi pro nssi Joensuun Taitaja-kilpailuista.

heinäkuu

elokuu

syy sku u lok aku u

marraskuu

uu jouluk

Keudan opiskelijat ylsivät 6. (Santeri Vartia) ja 15. sijalle (Toni Kettunen) Leipzigin WorldSkills-kisoissa.

Keudan o petuspesu lassa vie 20-vuotisj tettiin uhlaa.

Wärtsilänkatu 7:n laajennusosassa avajaisjuhla.

Yhteishaku uudistui.

Keudan autot saivat uuden ilmeen.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

7

ORGANISA ATIO JA JOHTAMINEN

Uusi Keuda toimii täysillä Vuonna 2013 kuntayhtymä oli jo ajanut tehokkaasti sisään edellisenä vuonna uudistuneen organisaation ja toiminta oli vakiintunutta, joskin jatkuvan kehityksen alla. 1.1.2012 Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto korvasivat aikaisemmat viisi paikkakuntakohtaista ammattiopistoa sekä Keuda Aikuiskoulutuksen.

Koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. Tulosalueita ovat Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto, Keudan oppisopimuskeskus, yhtymäpalvelut ja konsernipalvelut.

KEUDAN ORGANISA ATIO 2013 Yhtymävaltuusto Tarkastuslautakunta

Yhtymähallitus Konsernipalvelut

Ammattiosaamisen toimikunta

Yhtymäpalvelut Toimisto-, tieto­ hallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelut

Keudan oppisopimuskeskus

Keudan ammattiopisto

• tuotannon ja tekniikan ala • palvelu- ja luonnonvara-ala • hyvinvointiala ja ohjaavat koulutukset

Keudan aikuisopisto

• tekniikan ja liikenteen ala • palvelualat • hyvinvointialat • luonnonvara- ja ympäristöala • kulttuuri- ja media-ala

8

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

JOHTORYHMIEN KOKOONPANOT 2013 Kuntayhtymän johtoryhmä • Hannu Heikkilä, kuntayhtymän johtaja • Hannu Laurila, talous- ja hallintojohtaja • Tiina Halmevuo, arviointijohtaja • Anneli Manninen, kehitysjohtaja • Pekka Aittoniemi, rehtori, Keudan ammattiopisto • Riitta Narko, rehtori, Keudan aikuisopisto • Anne Vuorinen, oppisopimusjohtaja, Keudan oppisopimuskeskus • Timo Tervo, tietohallintopäällikkö • Heli Vastamäki, viestintäpäällikkö • Maarit Flinck, asianhallinta päällikkö, johtoryhmän sihteeri

Keudan ammattiopiston johtoryhmä • Pekka Aittoniemi, rehtori • Kaija Arpiainen, toimialarehtori (palvelualat ja luonnonvara-ala) • Mika Hagelin, toimialarehtori (tuotanto ja tekniikka) • Juha-Petri Niiranen, toimialarehtori (hyvinvointi ala ja ohjaavat koulutukset) • Henna Hyytiä, opetuspäällikkö • Erja Kärnä, opiskelija asioiden päällikkö • Tarja Koskinen, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

Keudan aikuisopiston johtoryhmä • Riitta Narko, rehtori • Risto Asp, toimialapäällikkö (tekniikan ja liikenteen ala) • Anne Hosio-Paloposki, toimiala päällikkö (hyvinvointialat) • Ari Ikävalko, asiakkuuspäällikkö • Outi Komi, toimialapäällikkö (palvelualat) • Paula Niemelä, toimialapäällikkö (luonnonvara- ja ympäristöala) • Riikka Siitonen, toimialapäällikkö (kulttuuri- ja media-ala) ja kehittämispäällikkö • Tarja Koskinen, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

Keudan johtoryhmä: takana Anneli Manninen, Maarit Flinck, Hannu Laurila, Tiina Halmevuo ja Timo Tervo. Keskellä Heli Vastamäki, Pekka Aittoniemi ja Riitta Narko. Etualalla Anne Vuorinen ja Hannu Heikkilä.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

9

Uusi yhtymävaltuusto ja -hallitus aloittivat toimintansa Toimintavuoden aikana vaihtuivat yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus. Uusi hallinto pääsi aloittamaan toimintansa toukokuussa. Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksi tuli Seppo Larmo Keravalta yhtymähallituksen puheenjohtajaksi Juha Salo Sipoosta. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkeinoelämän, koulutuksen, kunnallishallinnon sekä opiskelijan ja opettajan näkökulman osaavia jäseniä. Yhtymävaltuustolla ja -hallituksella on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa kuntayhtymän perussopimuksessa edellytettyä tehtävää eli järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellista ammatillista koulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Toimintavuoden aikana yhtymähallitus piti 10 kokousta ja käsitteli 83 pykälää. Yhtymävaltuustolla oli kolme kokousta.

Ammattiosaamisen toimikunta ja uudistuneet neuvottelukunnat Laki ammatillisesta koulutuksesta säätää, että ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin, johon kuuluu koulutuksen järjestäjiä, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Keudan yhtymähallitus on edelleen päättänyt, että toimielimen nimi on Ammattiosaamisen toimikunta, ja se toimii samalla myös Sora-lainsäädännön edellyttämänä monijäsenisenä toimielimenä (Soratoimielin). Uuden 1.8.2013 toimikautensa aloittaneen Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtajana jatkaa johtaja Seppo Oksa Oracle Oy:stä. Kuntayhtymällä on neuvottelukuntajärjestelmä, joka uudistettiin kertomusvuoden aikana. Aikaisempien 18 ammatillisen neuvottelukunnan tilalle nimettiin 7 suurempaa klusterityyppistä ammatillista neuvottelukuntaa. Kukin neuvottelukunta edustaa laajaa toimialaa, jonka vastuualueelle kuuluu monta eri ammatillista perus- ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. Uusissa neuvottelukunnissa on jäseninä 102 elinkeinoelämän edustajaa. Neuvottelukunnat ovat auttaneet meitä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, koulutustarpeen määrittelyssä ja koulutuksen markkinoinnissa.

Uusia yhtymävaltuuston ja -hallituksen jäseniä Keuda-koulutuksessa elokuussa 2013.

10

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

KEUDAN AMMAT TIOPISTO

Vaikuttavaa toimintaa vakiintuneessa organisaatiossa

K

eudan ammattiopistossa järjestettiin toimintavuonna 2013 koulutusta kaikilla koulutusaloilla 27 perustutkinnossa, 43 eri koulutusohjelmassa. Lisäksi järjestettiin nivelvaiheen koulutuksena ammattistarttia, kotitalousopetusta, valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta sekä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Yksikköhintaisen rahoituksen piirissä olevien opiskelijoiden määrä oli painotettuna 3 706, mikä oli 111 alle talousarviotavoitteen mutta kuitenkin 187 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2012. Ammattiopisto toimii kuudella paikkakunnalla kymmenessä eri yksikössä, ja koulutus on organisoitu kolmeksi eri toimialaksi: tuotannon ja tekniikan, palvelu ja luonnonvara-alan ja hyvinvointialan toimialoiksi. Ohjaavat koulutukset kuuluvat hyvinvointialaan. Puhtaasti yhden toimialan yksiköitä on ammattiopistossa vain kolme.

Vuonna 2013 koulutusta annettiin

43

koulutusohjelmassa.

Muut ovat monialaisia yksiköitä. Aikuisopisto toimii pääosin yhteisissä rakennuksissa ja opiskeluympäristöissä ammattiopiston kanssa.

”Toimintavuosi 2013 oli vuonna 2012 toteutetun uuden organisaation toiminnan vakiinnuttamista ja hyviksi havaittujen käytäntöjen vahvistamista.” PEKKA AITTONIEMI, rehtori

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

11

Kuoma edustaa opiskelijoita

K

eudan oppilaskunta Kuoman toiminta on kehittynyt ja vakiintunut. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää Keudan toimipisteiden oppilaskuntien yhteistyötä ja toimia niiden edustajana, valvoa ja toteuttaa ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain toteutumista Keudassa, edustaa opiskelijakuntaa eri toimielimissä ja yhteistyöryhmissä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja ammattiopistoa koskevissa asioissa. Yhtymähallituksen kokouksissa on oppilaskunnan edustajalla, jolla on läsnäoloja puheoikeus.

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Palautteen perusteella opiskelijat olivat vuonna 2013 opintoihinsa jopa hieman tyytyväisempiä kuin edellisenä vuonna. Opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,65 asteikolla 1–5, kun se edellisenä vuonna oli 3,6. Puoli vuotta opiskelijoiden valmistumisen jälkeen kerätyn palautteen keskiarvo oli 2,59 asteikolla 1–4. Palautteessa on laskua 0,15 verrattuna edelliseen vuoteen, mutta toisaalta vastaukset saatiin vain 137 opiskelijalta. Opiskelijoiden työllisyys toteutui hieman arvioitua heikommin. Työttömyysaste oli 12,98 prosenttia talousarviotavoitteen ollessa 12,4 prosenttia. Erotukseksi jäi täten 0,58 prosenttia. Jatko-opintoihin hakeutui 15,7 prosenttia opiskelijoista, mikä ylitti tavoitteen 3,6 prosenttiyksikköllä. Edelliseen vuoteen verrattuna nousua oli 2,9 prosenttiyksikköä. Ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden oli 1,5 opiskelijaa tavoitearvon ollessa 1,4. Yhteiskunnallista ja asiakasvaikuttavuutta kuvaavat tavoitteet toteutuivat muilta paitsi työllistymisasteen osalta. Valmistuneiden opiskelijoiden antaman palautteen keskiarvo jäi talousarviotavoitteesta, mikä johtui kyselyn asteikkoerosta. Kyseisen palautteen keskiarvo asteikolla 1–5 olisi vastannut talousarviotavoitetta 3,2. Opiskelijoiden työllistyminen oli parasta tuotannon ja

12

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

tekniikan toimialalla (työttömyysaste 9,8 %). Jatko-opintoihin hakeutuneita oli eniten hyvinvointialalla (26,1 %) ja läpäisyaste oli paras palvelu- ja luonnonvaran toimialalla (72,5 %). Keskeyttämisessä ja opiskelijapalautteissa ei ollut juurikaan eroa toimialojen välillä.

Prosessit ja rakenteet Ammattiopiston toiminnan pääprosessi on opetusprosessi, ja sen onnistumista parhaiten kuvaava mittari on läpäisyaste. Vuoden 2013 läpäisyn tavoiteaste oli 69,2 %, josta jäätiin 2,6 prosenttiyksikköä. Tavoite oli korkea, ja siitä jäätiin, vaikka parannusta edellisvuoteen verrattuna oli 2,2 prosenttiyksikköä. Toimialakohtaisessa vertailussa parhaan tuloksen saavutti palvelu- ja luonnonvara-ala (72,5 %). Toimialan sisällä läpäisyaste kuitenkin vaihteli paljon. Samoin oli tilanne tuotannon ja tekniikan alalla. Keskeyttämismittarin, joka on tavallaan läpäisymittarin vastapuoli, tavoitearvo oli 5,9 % ns. negatiivisia keskeyttäneitä. Mittarin arvoksi muodostui 3,18 %, mikä on huomattavasti arvioitua vähemmän ja vaikuttaa lupaavalta lähivuosien läpäisyä ajatellen. Erot keskeyttämisessä olivat toimialakohtaisessa vertailussa hyvin pieniä ja vähäisiä myös yksiköiden välillä. Toimintavuonna suoritettujen perustutkintojen määrä oli 1 009, mikä on 14 arvioitua enemmän mutta viisi vähemmän kuin vuonna 2012.

VILLE L AINE Keudan ammattiopiston keskiverto-opiskelija

19-vuotias.

Oli edellisenä kesänä kesätöissä. Opiskelee tekniikan ja liikenteen alalla. On suorittanut 59 opintoviikkoa.

Asuu Järvenpäässä.

Ylpeä koulutuksestaan ja oppilaitoksestaan.

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön osaamista arvioidaan opetushenkilöstön kelpoisuusasteella, joka on ammattiopistossa ollut tunnetusti korkea. Opetushenkilöstöstä 91,4 prosentilla oli tehtävän edellyttämä kelpoisuus tavoitteen ollessa 87,3 prosenttia. Kelpoisuusaste oli korkeimmillaan sen jälkeen, kun sitä alettiin mitata. Työhyvinvointia mitattiin henkilöstökyselyllä, jonka keskiarvon tavoite oli talousarviossa 3,3. Kyselyn keskiarvoksi tuli 3,6, mikä oli 0,3 yli tavoitteen. Nousua edellisvuodesta oli 0,2 kymmenystä. Opetushenkilöstön osalta kerättiin tietoa myös opettajien osallistumisesta työelämäjaksoille ja työskentelystä omassa yrityksessä. Vuoden aikana työelämäjaksolle osallistui yhdeksän opet-

Poissaolot vuoden aikana 43 tuntia.

Pitää äitiä tai isää ammatillisena esikuvanaan.

tajaa ja vähintään kahden viikon pituisia työskentelyjaksoja omassa yrityksessä oli opettajilla kaikkiaan 21.

Resurssit ja talous Resursseja ja taloutta seurattiin opiskelijapaikkojen käyttöasteella (opiskelijamäärä suhteessa järjestämisluvan paikkoihin), keskimääräisellä ryhmäkoolla ja talousarvoin toteutumisella. Vuoden opiskelijapaikkojen käyttöaste oli 102,8 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijamäärä ylitti järjestämisluvan 2,8 prosentilla. Keskimääräinen ryhmäkoko oli 18,1 eli 0,1 kymmenystä yli tavoitteen. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä ammattiopiston tilikauden tulostoteutuma oli 100,2 prosenttia.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

13

Ammattiopiston toteutunut läpäisyaste oli vuonna 2013

66,6% TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Toimintavuosi 2013 oli vuonna 2012 toteutetun uuden organisaation toiminnan vakiinnuttamista ja hyviksi havaittujen käytäntöjen vahvistamista. Rakennuskantaa koskevista muutoksista merkittävin oli Järvenpään Wärtsilänkadun uuden hallin valmistuminen sekä rakennus- ja auto-osaston tilojen saneeraus. Hankkeen kokonaislaajuus oli noin 6 500 neliömetriä, ja uudisrakennukseen valmistuivat hienot ja ajanmukaiset tilat koneistuksen ja hitsauksen sekä sisutuksen ja pintakäsittelyn opetukselle. Ammattiopiston lähes kaiken ammatillisen koulutuksen kattavassa tarjonnassa ei tapahtunut juurikaan muutoksia. Toimitilahuoltajan tutkinto vaihtui Järvenpään Sibeliuksenväylällä kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoon, kotityöpalvelujen koulutusohjelmaan, josta valmistutaan kodinhuoltajaksi. Keravan Keskikadulla järjestettävän datanomikoulutuksen uudeksi painopistealueeksi tuli syksyllä pelituotanto, millä oli hakijamääriin heti myönteinen vaikutus. Kaikkiin tutkintoihin suunniteltiin mahdollisuus toteuttaa ne aikaisempaa työvaltaisemmin ns. 2+1-mallin mukaisesti. Työvaltaisempia tutkintoja ei vielä viime vuonna toteutunut kovin monta, mutta mallia on tarkoitus kehittää ja ottaa käyttöön laajemmin lähitulevaisuudessa. Viranomaistaholla valmisteltiin monia Keudan ammattiopiston kannalta suuria toimintaan ja rakenteisiin vaikuttavia päätöksiä. Valmistelussa on esimerkiksi ollut opiskelijavalinnan ja tutkintorakenteen uudistus, joista ensimmäinen vaikutti jo syksyllä 2013 toteutettuun yhteishakuun.

14

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Mikko Pynnönen nousi hienosti hopealle Taitajien ravintolakokkilajissa. Vuonna 2014 hän edustaa Suomea EuroSkillsissä Ranskassa.

Menestystä Taitajista ja SAKUstarsista

O

piskelijamme menestyivät hyvin Taitaja 2013 -kilpailuissa Joensuussa. Keudasta pääsi Taitaja-finaaliin 13 kilpailijaa. Keudan edustajat saavuttivat neljä mitalia: kultaa Juuso Hynninen (talonrakennus, kirvestyöt), hopeaa Santeri Vartia (talonrakennus, muuraus ja laatoitus), hopeaa Mikko Pynnönen (ravintolakokki) ja pronssia Hannu Jaakkola (verkkosivujen tuottaminen). Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailuissa SAKUstarsissa Lahdessa oli Keudalla mukana tapahtuman suurin joukkue: 92 kilpailijaa livesarjoissa, jonka lisäksi ennakkosarjoihin osallistui 39 opiskelijaa. Palkintoja ja menestystä tuli erittäin monissa lajeissa. Tärkeintä oli kuitenkin innostus ja mukana olemisen riemu, joka vaikuttaa varmasti myös opiskelumotivaatioon.

L ÄPÄISYN TEHOSTAMINEN KEUDASSA

Enemmän suoritettuja tutkintoja, vähemmän keskeytyksiä

A

mmatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma vuosina 2011–2014 on osa nuorisotakuuta. Ohjelmassa on vuonna 2013 ollut mukana 23 hanketta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt tavoitteet ja painopistealueet tälle ohjelmalle. Tavoitteena on edistää koulutuksen läpäisyä ja vähentää niiden keskeyttämistä. Ohjelmaan liittyvä Keudan hanke on KOLVI OY, jota Keuda koordinoi. Hankkeessa kumppaneina ovat Omnia, Luksia ja Varia. Vuosina 2013–2014 toiminnan painopiste on pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen joustavoittaminen yksilöllisten opintopolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat hankekumppaneiden oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa suorittavat opiskelijat, erityisesti syksyllä 2011 ja myöhemmin opintonsa aloittaneet. Kohderyhminä ovat myös ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat, opiskelijahuollon henkilöstö sekä opetushenkilöstön esimiehet. Välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijoiden huoltajat ja muut sidosryhmät sekä yhteistyökumppanit. Hankkeen toimijat ovat organisaatioissaan järjestäneet omien tavoitteidensa mukaista toimintaa, esimerkiksi suunnitelleet ja organisoineet yhteisiä tilaisuuksia ja seminaareja opiskelijoille, opettajille ja oppilaitosten johdolle. Näissä tilaisuuksissa on esitelty hankkeessa kehitettyjä hyviä käytänteitä ja jaettu mm. ryhmäohjaajakoulutukseen liittyvää materiaalia.

Useimmat keskeyttäjät vaihtavat koulutusta Keudassa on toimittu tarpeiden ja seurantatutkimuksesta saatujen tulosten mukaan. Toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti niihin opintoaloihin, joiden keskeyttämisprosentit ovat muita suuremmat. Keudassa 2011 tai myöhemmin aloittaneille ja myö-

hemmin opintonsa keskeyttäneille opiskelijoille on laadittu kysely keskeyttämiseen liittyvistä syistä. Kyselyn tulosten mukaan useimmin opiskelija keskeyttää opintonsa siirtyäkseen muuhun koulutukseen. Opinto-ohjaajat ovat seuranneet ohjaavien ja valmistavien koulutusten vaikuttavuutta, ja tuloksia on käsitelty ohjaavan koulutuksen henkilöstön tapaamisissa. Rinnakkaisopettajuutta ja ohjaajajärjestelmää on kehitetty mm. määrittelemällä toimenkuvat. Ohjaavalle henkilöstölle on käynnistetty säännölliset tapaamiset. Ohjaukseen ja tukeen, erityisopetukseen, yleiseen hyvinvointiin ja tasa-arvoon liittyviä asiakirjoja on päivitetty. Opiskelijahuollon henkilöstöä oli kouluttajina uusien opettajien perehdyttämispäivässä, jossa käytiin läpi edellä mainittujen aihealueiden keskeisimmät sisällöt. Opintohallintojärjestelmässä (Winha) olevaa tietoa on hyödynnetty ohjauksessa ja opintojen seurannassa. Järjestelmään liittyvä ohjeistus on tarkistettu ja päivitetty ja tiedottamista lisätty. Opintohallintojärjestelmän työkalujen käyt­ töä on tehostettu tutustuttamalla uudet opettajat keskeisiin työkaluihin perehdyttämispäivässä. Uudelle opetushenkilöstölle on järjestetty HOPS-info ja HOPS-työkalun esittely. Koulutusyksiköihin on nimetty ja koulutettu Winha-tukihenkilöt. Hankkeen aikana Keudassa koulutuksen läpäisy on tehostunut ja keskeyttämiset ovat vähentyneet. Opetushallituksen määrällisen seurannan mukaan vuoden 2012 eroprosentti oli 7,6 ja vuonna 2013 7,0. Vuoden 2012 läpäisy oli 64,4 prosenttia ja vuoden 2013 läpäisy oli 68 prosenttia. Keudan tehtävänä on myös koko läpäisyn tehostamisohjelman kansallinen koordinointi. Koordinointiin kuuluu laadullisen tutkimuksen ja määrällisen seurannan toteuttaminen. Keuda vastaa tehostamisohjelmaan kuuluvien hankkeiden kansallisesta tiedottamisesta, seminaarien järjestämisestä ja Wikisivujen ylläpitämisestä (http://teholapaisy.wikispaces.com).

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

15

KEUDAN AMMAT TIOPISTO

STRATEGIA- JA TULOSMIT TARIT Näkökulma

Kriittiset menestystekijät

Arviointikriteeri

Ta-13

Tp-13

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Tyytyväinen opiskelija

Nopea työelämään sijoittuminen

1

Työttömyysmittari %

12,4

13,0

Jatko-opintoihin sijoittuminen

2

Jatko-opiskelumittari %

12,1

15,7

Opiskelijapalaute

3

Opiskelijapalautteen ka.

3,3

3,7

Valmistuneet opiskelijat -kysely

4

Kyselyn keskiarvo

3,2

*)

Työnantajapalaute

5

Kyselyn keskiarvo

3,2

*)

Koulutustarjonnan vetovoima

Koulutustarjonnan vetovoima

6

Vetovoimamittari

1,4

1,5

Opetusprosessin sujuvuus

Monipuoliset koulutuksen totuttamistavat

7

Läpäisymittari, %

69,2

66,6

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat

8

HOJKS-läpäisymittari %

50,3

66,5

Asiakastyytyväisyys

Prosessit ja rakenteet

Opiskelijahuollon toimivuus

Mittari

9

Keskeyttämismittari, %

5,9

3,2

10

Suoritetut tutkinnot, lkm Perustutkinnot, ops-perust.

995

1009

**)

**)

Kustannustehokkaat tukiprosessit

Sisäisen asiakkuuden huomioiminen

11

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Pätevä, osaava ja uudistushaluinen henkilöstö

Osaamisen uudistaminen

12

Kelpoisuusmittari, % Opetushenkilöstö

87,3

91,4

Resurssit ja talous

Resurssien tehokas käyttö

Suunnitelmallisuus

13

Talousarvion toteutuminen

100,0

100,2

*) Ei mitattu. **) Mitataan joka toinen vuosi.

16

No

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

MÄ ÄRÄMIT TARIT Näkökulma

Kriittiset menestystekijät

Arviointikriteeri

No

Mittari

Ta-13

Tp-13

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Tyytyväinen opiskelija

Opintojen valintamahdollisuus

14

Suoritetun kurssivaihdon määrä yht.

1990

1774

Keudan opiskelijoiden suorittamat lukiokurssit

1837

1810

Lukio-opiskelijoiden suorittamat kurssit Keudassa

153

19

Kuntien toisen asteen koulutustarpeeseen vastaaminen

15

Yo-tutkinnon suorittaneet %

3,8

3,6

Koulutustarjonnan kattavuus

16

Aloituspaikat suhteessa ikäluokkaan

51,0

51,7

Aloituspaikkojen täyttöaste

17

Aloittaneet opiskelijat 20.9/ aloituspaikat %

100,8

105,4

Koulutustarjonnan monipuolisuus

18

Opiskelijamäärämittari: Ammatillinen peruskoul. yht.

3817

3706

Opetussuunnitelmaperust.

3690

3608

josta erityisopiskelijat

449

514

Ohjaava ja valmentava koul.

81

55

Valmentava ja kuntouttava koulutus

12

10

Talouskoulu

18

17

Maahanmuuttajat

16

16

Ei tutkintoon johtava koulutus:

Kansainvälinen yhteistyö

19

Kansainvälisyysmittari: Lähtevät opiskelijat, % Tulevat opiskelijat, lkm Lähtevät opettajat, % Tulevat opettajat, lkm

3,1

3,1

78

108

14,0

12,1

30

50

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Motivoitunut henkilöstö

Sitoutuneisuus

20

Henkilöstöpalaute

3,3

3,6

Henkilöstön osaaminen

Työelämäyhteydet

21

Työelämäjaksolle osallistuneet opettajat %,(väh. 2vk jaksot)

7,4

2,9

22

Omassa yrityksessä toimivat %

5,8

6,8

Resurssit ja talous

Järjestämislupapaikkojen riittävyys

Opiskelijapaikat

23

Käyttöaste, %

106,7

102,8

24

Keskimääräinen ryhmäkoko

18,0

18,1

25

Investointien tulorahoitus, %

99,3

132,1

Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko Vakaa talous

Investointikyky

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

17

KEUDAN AIKUISOPISTO

Aikuisopiskelijoita on yhä enemmän

K

eudan aikuisopisto on toteuttanut tutkintoon johtavaa koulutusta näyttötutkintoperusteisena hyödyntäen eri koulutus- ja rahoitusmuotoja. Aikuisopistolla on järjestämislupa noin 70 eri perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Lisäksi aikuisopisto on palvellut työelämää toteuttamalla kysyntälähtöisesti täydennyskoulutusta sekä erilaisia räätälöityjä koulutuksia ja muita työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviä. Aikuisopiston henkilöstö on tehnyt aktiivista asiakas- ja työelämäyhteistyötä, jota CRM-järjestelmän käyttöönotto on tukenut. Asiakaspalautteen ja saavutetun tuloksen perusteella aikuisopisto on pystynyt hyvin toteuttamaan Keudan visiota, jonka mukaisesti tavoitteena on kuulua aikuiskouluttajien parhaimmistoon. Hyvinvointialojen toimialalla toteutettiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusta seuraaviin tutkintoihin: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hiusalan perustutkinto, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen

”Aikuisopiskelijoiden määrän kasvu on jatkunut. Ohjaukseen on kohdistettu lisää resursseja, erityisesti Nuorten aikuisten osaamisohjelman myötä.” RIITTA NARKO, rehtori

18

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

ammattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkintoon sekä vanhustyön erikoisammattitutkintoon. Opiskelijamäärä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli lähes 400. Heistä suurin osa, lähes 80 prosenttia, kouluttautui lähihoitajan ammattiin. Päätoimisia kouluttajia oli toimintakauden päättyessä 18. Kulttuuri- ja media-alan toimialalla koulutettiin opiskelijoita kuvallisen ilmaisun, media- ja kirjastoalan tutkintoihin. Määrällinen pääpaino koulutuksissa oli media-alalla, josta valmistui ammattiosaajia audiovisuaalisen alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Perustutkintoon johtavissa koulutuksissa opiskeltiin media-assistenteiksi tai kuva-artesaaniksi. Kirjastoalalla suoritettiin tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoja. Koulutukset on suunniteltu tiiviisti työelämän tarpeiden mukaisesti, tästä esimerkkinä Ylen työntekijöille räätälöity oppisopimuskoulutus. Mediaalan nopeaan kehitykseen on vastattu ottamalla käyttöön uutta laitteistoa. Alan opiskelijavirtauma kuluneena vuo-

isten Nuorten aiku lma anosaamisohje ahdollitoi Ainolle m uraan. en te uu suuden

Aikuisopistolla on järjestämislupa noin

70

eri perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon.

tena oli 526 opiskelijaa. Päätoimisia kouluttajia oli kahdeksan ja sivutoimisia kouluttajia kymmeniä. Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutustarjonta keskittyi maatalous- ja puutarha-alan koulutuksiin, ja alalta on valmistunut eläintenhoitajia, puutarhureita, floristeja ja puistopuutarhureita. Luonnonvara-alan tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä oli noin 250 opiskelijaa, ja opiskelijamäärän lasku on kohdistunut pääasiallisesti lisäkoulutuksen vähenemiseen. Kouluttajien määrä oli 16. Lisäksi opetusmaatilan ja -puutarhan ohjaushenkilöstö on toiminut myös aikuisopetuksen tukena. Palvelualoilla tarjottiin koulutusta laaja-alaisesti palvelualan eri tehtäviin. Koulutusta toteutettiin kotityö- ja puhdistuspalvelualalla, kiinteistöpalvelualalla, liiketalousalalla, ravitsemispalvelualalla sekä tekstiilihuolto- ja vaatetusalalla. Palvelualojen opiskelijamäärä nousi lähes 400 opiskelijaan. Päätoimisen henkilökunnan määrä oli 16, lisäksi on käytetty useita sivutoimisia kouluttajia. Tekniikan ja liikenteen ala on tarjonnut koulutusta kone- ja metallialan, logistiikka- ja kuljetuspalveluiden, rakennusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan sektoreilla. Koulutusvolyymin painopiste on kuluneen vuoden aikana ollut rakennusalan ja talotekniikan koulutuksien tarjonnan laajentamisessa. Korjausrakentamiseen kohdistuva Keski-Uudenmaan kisällikoulu -hanke on ollut merkittävänä tekijänä rakennusalan koulutusten kasvussa. Lisäksi vuoden alussa käyttöönotetut uudet toimitilat ovat erityisesti näkyneet kone- ja metallialan koulutusten kehitystyössä. Alan opiskelijamäärä nousi tutkintotavoitteisessa koulutuksessa noin 400 opiskelijaan. Päätoimisen opetushenkilöstön määrä oli 20.

Aino opiskelee viljelypuutarhuriksi Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa

L

uonto ja eläimet ovat aina olleet Suomenlinnassa kasvaneelle Ainolle tärkeitä, ja peruskoulun jälkeen hän lähtikin opiskelemaan hevostenhoitajaksi. Koulu jäi kesken, mutta tallitöissä Aino viihtyi kymmenen vuotta. – Kyllästyin olemattomaan palkkaan, ja lähdin kokeilemaan muita töitä, kuten siivousta ja kaupan kassatyötä. Pian tulin siihen tulokseen, että minun on löydettävä työ, joka aidosti kiinnostaa, Aino kertoo. Työn ohella Aino oli alkanut raivata viljelypalstaa ja saanut jo mukavasti satoa eri hyötykasveista, kuten pinaatista, lantusta, porkkanasta ja punajuuresta. Luomu, biodynaaminen viljely ja ajatus omavaraisuudesta alkoivat kiinnostaa niin paljon, että Aino päätti tehdä alasta itselleen ammatin. Työkokemus ja harrastuneisuus sekä vahva motivaatio painoivat vaakakupissa niin paljon, että Aino pääsi opiskelemaan suoraan viljelypuutarhurin ammattitutkintoon, vaikka hänellä ei ole alan perustutkintoa. – Innostuin heti kun kuulin, että koulutus painottuu luonnonmukaiseen tuotantoon. Joudun tekemään opintojen eteen paljon enemmän töitä kuin perustutkinnon suorittaneet, mutta hyvällä motivaatiolla tämä onnistuu ja valmistun joulukuussa. Aivan mahtava opiskeluryhmä ja hyvät kouluttajat tsemppaavat hyviin tuloksiin.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

19

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Aikuisopiskelijoiden määrän kasvu on jatkunut, ja erityisesti työvoimakoulutuksissa olevien opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut kuluneen vuoden aikana. Oppisopimusopiskelijoiden määrä on edelleen kasvanut talouden taantumasta huolimatta. Aikuisopisto on vastannut usean tutkinnon perusteiden uudistamistyöstä ja koulutuksia on kehitetty yhdessä työelämän kanssa (esim. tuotantokoordinaattorikoulutus). Koulutustarjontaa on lisätty, ja uusiin tutkintoihin haettu järjestämissopimuksia esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla, myyntialalla, kuljetusalalla sekä tekstiili- ja vaatetussektorilla. Opiskelijapalaute on ylittänyt edelleen kaikilla toimialoilla asetetut tavoitteet. Ohjaustoimintaa on kehitetty, ja ohjauksen ja tuen suunnitelma on valmistunut kuluneen vuoden aikana. Ohjaukseen on myös kohdistettu lisää resursseja, erityisesti Nuorten aikuisten osaamisohjelman myötä. Opiskelijoiden työllistyminen erityisesti hyvinvointialoilla on ollut hyvää. Prosessit ja rakenteet Aikuisopiston organisaatiorakenne on todettu toimivaksi ja toimenkuvat selkeiksi. Toiminnan volyymin kasvaessa organisaation mataluus on osoittautunut haasteelliseksi. Osalla toimialoista on otettu käyttöön tiimityöskentely. Kuluneen vuoden aikana on jatkettu aikuisopiston toimintaprosessien kehittämistä erityisesti vertaisarvioinnin avulla. Luonnonvara-alalla on erityisesti kehitetty hakeutumisprosessia. Ammattiopiston ja aikuisopiston yhteistyömallien kehittämisessä on saavutettu hyviä tuloksia erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla. Keskeinen vertaisarvioinnin ja kehittämisen kohde ja sitä seuranneet kehittämistoimet liittyivät tutkinnon suorittamisen prosessiin. Prosessien ja rakenteiden toimivuutta on mitattu suoritettujen tutkintojen määrällä, sekä läpäisy- ja keskeyttämisprosenteilla. Suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut edellisestä vuodesta, ja kuluneelle vuodelle asetetut tavoitteet ylitettiin. Keskeyttämisessä asetettu tavoite saavutettiin, ja negatiivisten keskeyttäjien osuus 5,54 prosenttia on erittäin hyvä. Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen on ollut yksi Keudan strategisista päämääristä. Aikuisopisto on panostanut edelleen koko opetushenkilöstön yhteisiin tilaisuuksiin, joita järjestettiin lukuvuoden aikana kolme. Keskeisinä teemoina ovat olleet aikuiskoulutuksen ja

20

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

opiskelijoiden rahoitusmuodot, aikuisopiskelijoiden ohjaus, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaaminen. Aikuisopiston henkilöstön määrää on lisätty, mutta edelleen on tarvetta rekrytoida uutta henkilöstöä koulutuksen volyymin jatkaessa kasvuaan. Suurimmalla osalla kouluttajista on pedagoginen pätevyys sekä näyttötutkintomestarin tutkinto. Ne, joilta nämä pätevyydet puuttuvat, on ohjattu koulutukseen. Kuusi kouluttajaa on osallistunut kuluneen vuoden aikana työelämäjaksolle. Ajantasainen työelämäosaaminen on välttämätöntä aikuiskouluttajina toimiville ja osittain sitä myös ylläpidetään oman yritystoiminnan kautta. Kouluttajien osallistuminen omaa ammattitaitoa lisääviin koulutuksiin on ollut aktiivista ja kaikkiaan aikuisopiston opetushenkilöstölle kertyi 310 koulutuspäivää kuluneen toimintavuoden aikana. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on nostettu käytyjen kehityskeskustelun pohjalta yhdeksi tärkeäksi toiminnalliseksi tavoitteeksi aikuisopistossa. Kukin toimiala on laatinut ja toteuttanut oman suunnitelmansa työhyvinvoinnin edistämiseksi ko. toimialalla. Tiimityön ja perehdyttämisen kehittäminen ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi tässä työssä. Henkilöstöpalaute parani edelliseen vuoteen nähden ja ylitti asetetun tavoitteen.

Resurssit ja talous Keudan aikuisopiston taloudellinen tulos kuluneelta vuodelta oli erinomainen ja talousarvion tulostavoite ylittyi merkittäväksi. Valtionosuusrahoitteisesta koulutuksesta tulleen perusrahoituksen lisäksi sekä oppisopimus- että työvoimakoulutuksen osuus on noussut. Erityisesti työvoimakoulutuksen lisääntyminen sekä erittäin hyvä opiskelijatilanne näkyvät tulosalueen tuloksessa. Toiminnan tehostaminen esimerkiksi kehittämällä koulutusten järjestämistä on myös vaikuttanut hyvän taloudellisen tuloksen syntymiseen. Aikuisopistossa on pystytty hyvin toteuttamaan strategista päämäärää ja käyttämään tehokkaasti eri koulutusja rahoitusmuotoja. Hanketoiminnan taloudellisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja aikuisopiston hankesalkkua on tietoisesti supistettu. Henkilöstön saatavuus on ollut edelleen haasteellista erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla. Ohjausresursseja on lisätty. Uusien toimitilojen käyttöönotto Järvenpäässä Wärtsilänkadulla on myös mahdollistanut opiskelijoiden määrän lisäämisen erityisesti koneja metallialalla.

MINNA LEHTO Keudan aikuisopiston keskiverto-opiskelija

35-vuotias.

Opiskelee lähihoitajaksi.

167,5 cm pitkä.

Asuu Helsingissä.

Motivoitunut ja innokas opiskelija.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Valtiontalouden mittavat säästöohjelmat sekä rakenneratkaisut vuosille 2013–2016 ovat jo vaikuttaneet aikuiskoulutuksen toimintaedellytyksiin ja erityisesti toiminnan ennustettavuuteen. Uuden organisaation toiminnan vakiintuminen on mahdollistanut tavoitteellisen kehittämistyön

onnistumisen. Alojen toimintojen yhtenäistäminen ja yhteinen kehittäminen sekä toisilta oppiminen ovat auttaneet uusien avauksien toteuttamisessa (esim. luovien alojen työvoimakoulutus) ja antavat myös vankan pohjan tulossa oleville muutoksille.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

21

KEUDAN AIKUISOPISTO

STRATEGIA- JA TULOSMIT TARIT

Ta 2013

MÄ ÄRÄMIT TARIT

TP 2013

Ta 2013

TP 2013

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Opiskelijamäärät

Opiskelijapalaute 1 Opiskelijapalautteen ka

3,40

4,03

350

336

Sisäinen myynti

16 Perustutkinnot (näyttöperusteiset) yksikköhintaiset (painotettu keskiarvo) 1) 610 609

2 Keudan oppisopimusten määrä

oppisopimusopiskelijat, Keuda 2)

216 332

Prosessit ja rakenteet

oppisopimusopiskelijat, muut 2)

40 47

työvoimapoliittiset 2))

100 229

Suoritetut tutkinnot ja osatutkinnot

3 Perustutkinnot

Koko tutkinnot

256

288

Osatutkinnot

55

164

yksikköhintaiset 2)

263 298

4 Ammattitutkinnot

Koko tutkinnot

172

166

oppisopimusopiskelijat, Keuda 2)

88 151

Osatutkinnot

93

88

oppisopimusopiskelijat, muut 2)

54 63

5 Erikoisammatti- tutkinnot

Koko tutkinnot

43

53

työvoimapoliittiset 2)

Osatutkinnot

11

9

17 Ammattitutkinnot

7 5

18 Erikoisammattitutkinnot

Läpäisy

yksikköhintaiset 2)

53 112

oppisopimusopiskelijat, Keuda 2)

16 34

6 Perustutkinnot, läpäisy % 1)

73 %

72 %

7 Ammattitutkinnot, läpäisy % 1)

73 %

80 %

Tutkintoon johtava koulutus yhteensä

8 Erikoisammattitutkinnot, läpäisy % 1)

64 %

84 %

19 Tutkintoon johtamaton koulutus

40

66

20 Täydennyskoulutus (lyhyt kurssit)

515

721

310,00

280,11

Opiskelun keskeyttäneet/purkaneet (negatiiviset keskeyttäjät)

9 Yksikköhint. Koulutuksessa (pt, at, eat)

57

59

10 Oppisopimuskoulutuksessa

21

33

11 Työvoimapoliittisessa koulutuksessa

14

12

Yhteensä

Keskeyttämis % (neg. keskeyttäjät)

92 8,70 %

104 4,68 %

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Henkilöstön osaaminen

12 Päätoimiset kouluttajat, lkm 31.12.2013

67

76

13 Kouluttajat 31.12., joilla pedagog.pät.

58

58

14 Kouluttajat 31.12., joilla NTM

59

66

Resurssit ja talous 15 Talousarvion toteutuminen 1) Vuonna 2011 aloittaneista vuoden 2013 loppuun mennessä valmistuneet.

100 %

143 %

oppisopimusopiskelijat, muut 2)

9 7 1 456

1 887

Opiskelijatyöpäivät/vuodet 21 Lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet

- joista henkilöstökoulutusta

11,00

- joista NAO-opiskelijatyövuodet

12,27

22 Lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäivät

53 580

23 Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät

21 885

28 851

24 Peruskoulutuksen opiskelijatyöpäivät

109 392

115 710

1 480

1 708

46

121

25 Täydennyskoulutusten opiskelijatyöpäivät Koulutusten lukumäärä (lyhytkurssit)

47 775

26 Kansainvälisyysmittari Lähtevät kouluttajat (lkm), väh. 5 pv

4

2

Lähtevät opiskelijat (lkm), väh. 5 pv

16

13

Lähtevät kouluttajat (lkm), alle 5 pv

6

9

3,20

3,70

7

6

3

5

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi 27 Henkilöstöpalaute 28 Työelämäjaksolle osallistuneet kouluttajat (vähintään 2 viikon jakso, lkm)

Omassa yrityksessä toimivat kouluttajat (lkm) 1) Sisältää myös työnjohtokoulutuskokeilun. 2) Vuoden aikana kirjoilla olevien opiskelijoiden määrä.

22

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS

Katse nuoriin

O

ppisopimuskeskuksen tehtävänä oli tarjota sekä nuorille että aikuisille työelämälähtöistä, yhtymästrategian mukaista oppisopimuskoulutusta. Oppisopimusten tilastopäivien opiskelijakeskiarvo oli 999: perustutkintoja suorittajia oli 333,5 ja lisäkoulutuksen suorittajia 665,5, joista ammattitutkintoja suoritti 315,5, erikoisammattitutkintoja 307 ja tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta suoritti 43 opiskelijaa. Virtauma oli 1 537 opiskelija, joista naisia oli 55,5 prosenttia ja miehiä 44,5 prosenttia. Opiskelijoiden keski-ikä oli 36 vuotta. Alle 30-vuotiaita oli kaikkiaan 461 (peruskoulutuksessa 280 ja lisäkoulutuksessa 181), nuorimmat oppisopimusopiskelijat olivat 16-vuotiaita. Perustutkinnon suorittavista 14,3 prosenttia työskenteli julkisella sektorilla, 4,3 prosenttia yhdistyksissä ja 81,4 prosenttia yksityisellä sektorilla. Yrittäjiä opiskelijoista oli 13,1 prosenttia eli 201. Perustutkinnoista suosituimmat olivat sosiaali- ja terve-

Vuonna 2013 perustutkinnon suoritti oppisopimuksella

334 opiskelijaa.

ysalan, liiketalouden sekä logistiikan ja talotekniikan perustutkinnot. Lisäkoulutuksessa suosituimpia olivat johtamisen erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto sekä laitoshuoltajan ammattitutkinto. Tietopuolista koulutusta hankittiin 85 eri oppilaitoksesta. Keudalta ostettiin 337 tutkintoa, mikä oli lähes asetetun tulostavoit-

”Nuorisotakuun toteuttaminen on leimannut Keudan oppisopimuskeskuksen vuoden 2013 työskentelyä. Aiemmin nuoria ei ole ollut samassa laajuudessa oppisopimuksessa.” ANNE VUORINEN, oppisopimusjohtaja

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

23

VIIVI KORHONEN Keudan oppisopimuskeskuksen keskiverto-opiskelija

36-vuotias.

Työskentelee yksityisellä sektorilla. Opiskelee sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalaa (lähihoitaja). Harrastaa kävelylenkkeilyä. Asuu Järvenpäässä.

Tyytyväinen oppisopimukseen.

teen mukainen. Perustutkintojen näyttötutkinnon suoritti 85 opiskelijaa, ammattitutkinnon 154 ja erikoisammattitutkinnon 141 opiskelijaa. Tutkinnonsuorittamisprosentti oli 60. Tutkintojen läpäisyprosentti toteutui talousarvioon asetettuja tulostavoitteita selvästi paremmin ja taantumasta huolimatta ns. negatiiviset keskeytykset vähenivät.

24

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Kengännumero 38.

Opiskelijoiden ja yrittäjäopiskelijoiden antama palaute oli tulostavoitteiden mukainen, yrittäjien mentorien palaute oli tavoitetta korkeampi, kun taas työpaikkakouluttajien palaute (3,2) oli hiukan alhaisempi kuin asetettu tavoite (3,3). Henkilöstöpalaute oli selvästi asetettua tulostavoitetta parempi.

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Nuorisotakuun toteuttaminen on leimannut Keudan oppisopimuskeskuksen vuoden 2013 työskentelyä. Aiemmin nuoria ei ole ollut samassa laajuudessa oppisopimuksessa. Oppisopimustoimijat ovat päässeet opettelemaan monia uusia asioita. OKM:n ulkoinen rahoitus ohjasi toimintaa peruskoulunsa päättäneiden sekä nuorten aikuisten (20–29-vuotiaat) kohderyhmän oppisopimustoiminnan kehittämiseen. Resursseja kohdistettiin runsaasti ns. hakevaan toimintaan, samoin kuin opiskelijoille ja työnantajille suunnattuun tukeen ja ohjaukseen. Oppisopimusjohtaja oli kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa nuorten oppisopimukseen liittyvistä kysymyksistä. Oppisopimuskeskuksessa vahvistettiin sidosryhmäyhteistyötä verkottumalla säännöllisesti mm. omistajakuntien HR-henkilöiden, alueellisten yrittäjäjärjestöjen sekä Keuken ja elinkeino- ja työvoimaviranomaisten kanssa. Oppisopimustoimintaa esiteltiin lukuisille yhteistyökumppaneille. Erityistä tukea tarvitsevien oppisopimusasiakkaiden palvelua (erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) kehitettiin. Joustavia oppimisratkaisuja, kuten 2+1-toimintamallia on kehitetty yhdessä Keudan ammattiopiston vastuuhenkilöiden kanssa. Metropolialueen oppisopimustoimijoiden yhteistyö on ollut säännöllistä, toimivaa ja vaikuttavaa. Oppisopimuskeskus valmisteli vuoden aikana useita nuorisotakuuseen liittyviä hankehakuja. Korotetun koulutuskorvauksen sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman sekä em. liittyvän hakevan ja tukevan toiminnan osalta saatiin positiiviset päätökset loppuvuodesta 2013. Prosessit ja rakenteet Työelämän kehitys- ja palvelutehtävä ohjasi toimintaa. Vuoden aikana on keskitytty asiakaslähtöisten, laadukkaiden toimintakäytänteiden edelleen kehittämiseen osana työnjaon ja vastuiden selkiinnyttämistä. Metropolialueen Priima-hankkeessa tehdyt itsearvioinnit sekä kollegatoimistojen asiantuntijoiden tekemä vertaisarviointi ovat auttaneet tunnistamaan omia vahvuuksia sekä kehittämiskoh-

teita. Oppisopimuksen huolellisella edellytysten varmistamisella ja pedagogisella ohjaustoiminnalla on pystytty ehkäisemään keskeytyksiä ja vaikuttamaan läpäisyä tehostavasti. Oppisopimuskeskuksen sähköisen asioinnin lisäämiseksi ja oppilaitosyhteistyön tiivistämiseksi ja helpottamiseksi hankittiin Sopimus Pro -järjestelmään lisäominaisuuksia. Keudan aikuisopiston kanssa syvennettiin koulutusalakohtaista yhteistyötä.

Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Keudan sisäisiin koulutuspäiviin, valtakunnalllisiin Opso-seminaareihin sekä OKM:n ja OPH:n kutsuseminaareihin samoin kuin useisiin oppisopimuksen kehittämisverkostoihin osallistuttiin aktiivisesti. Lisäksi järjestettiin omia kehittämistilaisuuksia. Oppisopimuskeskuksen henkilöstö on kouluttautunut aktiivisesti. Oppisopimuskeskuksessa on vallinnut avoin yhteisöllisyyttä, vuorovaikutteisuutta ja osaamisen jakamista korostava työkulttuuri. Ulkoisen hankerahoituksen turvin palkattiin nuorisotakuun toteuttamiseen projektikoordinaattori sekä opso-opo. Opso-opon työnkuva on valtakunnallisesti uraa uurtava. Resurssit ja talous Määrällisia tavoitteita ei perus- ja lisäkoulutuksen osalta täysin saavutettu. Nuorisotakuun kohderyhmään kuuluvien rekrytointi ja ohjaustoiminta on vienyt huomattavasti resursseja: lisäohjauspanostusta vaativat niin nuoret opiskelijat kuin heidän työpaikkakouluttajansakin. Taloudellinen tulostavoite jäi asetetusta tavoitteesta. Talousarviossa palvelujen ostoihin varattu määräraha ylittyi. Taloudelliseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä nykymuotoisessa oppisopimuksessa ovat etenkin seuraavat: oppisopimusajat ovat huomattavasti lyhentyneet opintojen henkilökohtaistamisen myötä, oppisopimus saattaa keskeytyä myös työnantajasta johtuvista syistä, nouseva työttömyyskehitys korreloi suoraan toimintaan, samoin yrityksissä käynnistetyt YT-neuvottelut, uusyrityshankinta vaatii jatkuvia yritysvierailuja ja oppisopimuksen markkinointia – samaan aikaan hallintovaateet ovat kasvaneet.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

25

koulutukseen Oppisopimus enemmän ä halutaan yh o Raassina nuoria. Mik teeseen. tarttui haas

Opiskelijoista

81,4%

työskenteli yksityisellä sektorilla.

Opiskelijoista

55%

oli naisia.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Valtakunnallinen ja alueellinen työllisyys- ja talouskehitys ovat vaikuttaneet oppisopimustoimintaan. Yt-neuvottelujen lisääntyminen vaikuttaa yritysten halukkuuteen kouluttaa henkilöstöä oppisopimuksella. Joillain aloilla oppisopimusteitse tehdyt uusrekrytoinnit ovat täysin tyrehtyneet. Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys on kasvanut tietoyhteiskuntakehityksen myötä, ja luovan talouden työllistävä vaikutus on jo lisääntynyt. Valtion linjaukset nuorisotakuun edistämisestä sekä koulutusta ja työtä joustavasti yhdistävistä tutkinnon suorittamisen malleista koskevat vahvasti oppisopimustoimintaa. Moniammatillisen verkostoyhteistyön rooli on korostunut.

26

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Oppisopimuksella käytännön tietä ammattiin

M

iko Raassina on 16-vuotias oppisopimusopiskelija Pornaisista. Mikolle oppisopimuksen edellyttämän työpaikan löytäminen ei ollut ongelma, sillä hän oli juuri perustanut rakennusalan perheyrityksen yhdessä isänsä ja kahden veljensä kanssa. Toinen Mikon veljistä on opiskellut sähköalalle, toinen maarakennusta. Oppisopimus opiskelumuotona on ennestään perheelle tuttu. Miko valmistuu aikanaan rakennusalan perustutkintoon, talonrakentajaksi, joten veljesten osaamisalat täydentävät loistavasti toisiaan. Isä taas on ollut pitkään teollisuuden kunnossapitoalalla ennen yrittäjäksi ryhtymistä. – Oppisopimus oli helppo valinta, sillä halusin heti päästä kunnolla töihin enkä kuluttaa paljon aikaa koulun penkillä, nuori yrittäjä toteaa. Miko käy joka toinen perjantai Keudan aikuisopistossa Järvenpäässä suorittamassa opintoja, jotka nekin ovat enimmäkseen hyvin käytännönläheisiä. Osaamisen edistymistä seurataan näyttötilaisuuksissa työmaalla. Oppisopimuskoulutus antaa opiskelijalle vapauden kehittää itseään tuetusti työn kautta. Se on kuitenkin opiskelumuoto, joka edellyttää todella paljon itsenäistä vastuun ottamista. – Koulu voi joskus alkaa vasta yhdeksältä tai kymmeneltä, mutta työmaalle mennään aina aamuseitsemäksi, Miko muistuttaa.

KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS

STRATEGIA- JA TULOSMIT TARIT Ta-13

Näkökulma Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Prosessit ja rakenteet

Tp-13

Sijoittuminen työelämään 5

6,7

Työttömyysmittari %, lisäkoulutus

2,0

0,7

Opiskelijapalautteen keskiarvo

3,3

3,3

Työttömyysmittari %, peruskoulutus

Tutkintojen läpäisykerroin % Tutkintoon johtava ammatillinen perusk. aikuiset

56

70

Tutkintoon johtava ammatillinen perusk. alle 25 v

51

60

Sopimuksen loppuun saattaneet perusk.aikuiset

64

84

Sopimuksen loppuun saattaneet perusk. alle 25 v

53

72

Keskeyttämisaste (ns.negatiiviset kesk.) Peruskoulutus %

2,9

1,8

Lisäkoulutus %

0,9

0,5

5,3

6,2

Purkautuneet sopimukset (koeajan jälkeen) Peruskoulutus % Resurssit ja talous

Lisäkoulutus %

4,4

3,9

Talousarvion toteutuminen %

100

69,3

Ta-13

Tp-13

MÄ ÄRÄMIT TARIT Näkökulma Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Opiskelijamäärämittari, lkm peruskoulutus lisäkoulutus

1 020

999

350

333,5

670

665,5

Suoritemittarit Peruskoulutus 2012 170

195

Koulutukseen osallistuneet =virtauma

480

442

Koulutuksen keskeyttäneet =purkautuneet ko. vuoden aikana

34

59

Koko tutkinnon suorittaneet =ko.kalenterivuoden aikana

80

85

Ammattioasaamisen näyttöjen lukumäärä

10

29

Aloittaneet opiskelijat, lkm

90

588

Koulutukseen osallistuneet, lkm

840

1310

Koulutuksen keskeyttäneet, lkm

85

79

Koko tutkinnon suorittaneet, lkm

250

270

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Henkilöstöpalaute

3,8

4,6

Resurssit ja talous

Käyttöaste % *)

130,1

129,2

Aloittaneet opiskelijat, lkm

Lisäkoulutus 2012

*) verrattuna järjestämisluvan vähimmäismäärään.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

27

KONSERNIPALVELUT

Toiminnan tukea kustannustehokkaasti

K

onsernipalvelut tukee ja ohjaa kuntayhtymän eri tulosalueita, toimialoja ja yksiköitä kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Tuloksellinen toiminta edellyttää joustavaa yhteistyötä konsernipalvelujen ja edellä mainittujen vastuualueiden välillä. Konsernipalvelut tukee keskitetysti kuntayhtymän strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii osaltaan Keudan johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Lisäksi konsernipalvelut tukee demokraattista päätöksentekoa Konsernipalvelut tuottaa hallinto-, asianhallinta-, talous-, henkilöstö-, viestintä ja markkinointi-, tietohallintopalveluita sekä muita ennakointi-, kehittämis- ja asiantuntijapalveluita. Konsernipalvelujen menoihin sisältyvät luottamushenkilöhallinnon menot (yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, tilintarkastus ja ammattiosaamisen toimikunta) sekä konsernipalvelujen menot. Konsernipalveluihin kuuluvat mm. hallinto-, talous- ja henkilöstöpalvelut, kuntayhtymän kehittämis- ja projektitoiminta (mm. kansainvälinen toiminta, ennakointi, arviointi ja hanketoiminta), yhtymä-

Keuda-taloon Keravasalin yhteyteen saatiin kaivattua uutta tilaa. Kuva Aimo-aulasta.

28

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

palvelujen yhteiset (ruoka-, kiinteistö- ja tietohallintopalvelut), Kerava-sali ja muut yhteiset eli työsuojelutoimikunta, henkilökuntaneuvosto ja ammatilliset neuvottelukunnat. Konsernipalvelujen nettomenot vuoden 2013 tilinpäätöksessä ovat yhteensä 3 308 259 €, mikä on noin 176 000 € pienempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Yhtymävaltuuston vuodelle 2013 asettama tilikauden tulostavoite saavutettiin ja se ylittyi noin 270 000 €:lla. Vuoteen 2012 verrattuna nettomenot vähenivät yhteensä noin 400 000 €. Menojen vähentymistä selittää vuoden 2012 kertaluonteisten menojen poistuminen. Vuosi 2012 oli kuntayhtymän juhlavuosi. Kuntayhtymä järjesti SAKUstars 2012 -kilpailut (ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut) osana Keudan 50-vuotisjuhlaviikkoa. Tämän lisäksi julkaistiin kuntayhtymän historiikki sekä järjestettiin mm. juhlagaala henkilöstölle. Nettomenojen pienentymistä selittää myös, että merkittävä osa kuntayhtymän kehittämis- ja projektitoiminnan henkilöstön palkkakuluista on voitu kohdistaa käynnissä oleviin projekteihin. Keudan kehittämis- ja projektitoiminnan nettomenot

Keuda-talon uusi Aimo-aditorio lisää toimintamahdollisuuksia Keravalla keskeisellä paikalla sijaitsevassa rakennuksessa.

Konsernipalvelujen tulosalueella olivat noin 490 000 €, mikä on noin 60 000 € enemmän kuin vuonna 2012. Vuonna 2013 uusina toimijoina kuntayhtymän kehittämisyksikössä aloittivat verkkopedagogiikan asiantuntija sekä toinen kvkoordinaattori. Konsernipalvelujen menoihin sisältyy Kerava-salin menot ja tulot. Lähtökohta Kerava-salin taloudelle on, että se tulee ns. omillaan toimeen. Tilinpäätöksessä 2013 Keravasalin nettovaikutus konsernipalvelujen menoihin on noin –51 000 €, jonka lisäksi tulevat kiinteistöstä tehtävät suunnitelman mukaiset poistot. Menorasitus johtuu Kerava-saliin tehdyistä investoinneista ja niistä aiheutuneista suunnitelman mukaisten poistojen määrästä. Keravan kaupungin kanssa on sovittu pidemmästä kuoletusajasta, kuin mikä on kuntayhtymän nykyinen poistosuunnitelma. Kuntayhtymä on solminut Keravan kaupungin kanssa

Kerava-salin käyttösopimuksen vuosiksi 2012–2021. Sopimuksen mukaan Keravan kaupunki maksaa Keudalle ylläpito- ja käyttövastiketta (1 300 €/kk) ja ns. tekniikkavastiketta (4 900 €/kk), jota vastaan Keuda on toteuttanut mm. vuosina 2012–2013 näyttämötekniikan perusparannuksen ja kunnostuksen, minkä myötä sali soveltuu paremmin myös teatterikäyttöön. Vuonna 2013 valmistui myös Kerava-salin ylälämpiön laajennus ja 80-paikkainen Aimo-auditorio. Vuonna 2013 Keudan kilpailutoiminnan koordinoinnin menot Taitaja-kilpailujen osalta siirrettiin ammattiopiston tulosalueelle ja vastaavasti kansainvälisen kilpailutoiminnan menot siirrettiin aikuisopiston tulosalueelle. SAKU­ stars-kilpailujen menot sisältyvät edelleen konsernipalvelujen tulosalueelle. Vuonna 2013 SAKUstars-kilpailutoimintaan käytettiin yhteensä n. 30 000 €.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

29

KEHIT TÄMINEN JA ENNAKOINTI

Tieto näkyväksi, yhteistyö toimivaksi

K

eudan laadunhallinnan osalta vuoden 2013 tavoitteissa edettiin suunnitellusti. Sähköisen toimintajärjestelmän (IMS) prosesseja päivitettiin ja uusia kuvattiin erityisesti talouden prosessien osalta. Laadunhallinnan kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutettiin suunnitellusti (toiminnan arviointi ja palautetiedon tuottaminen sekä tulosten hyödyntäminen). Vuoden 2013 kärkihankkeena jatkui ammatillisen koulutuksen läpäisyn edistämishanke KOLVI OY (yhteistyössä Omnian, Luksian ja Varian kanssa). Hankkeessa kehitettiin edelleen nivelvaiheen yhteistyötä, tuettiin aloittavien ryhmien ryhmänohjausta ja opiskelijahuoltotyötä sekä edistettiin opiskelijahallintojärjestelmän (Winha) työkalujen käyttöä ohjauksessa. Keuda toimi myös kaikkien läpäisyhankkeiden kansallisena koordinaattorina. Valtakunnalliseen Osaava-ohjelmaan liittyen jatkettiin henkilöstön osaamisen kehittämistä Uusi Osaaja 3 -hank-

”Jokainen Keudassa työskentelevä vaikuttaa omalta osaltaan toiminnan laatuun ja tuloksellisuuteen. Tavoitteena on, että Keudassa kukin tietää tehtävänsä ja on oman työnsä laatupäällikkö.” TIINA HALMEVUO, arviointijohtaja

30

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

keessa. Hankkeessa toteutetun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamiskartoituksen pohjalta järjestetään vuonna 2014 tarvittava määrä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksia. Sisäisenä kehittämishankkeena toteutettiin Keudan tietovaraston ensimmäinen vaihe (Keuda-DW) yhteistyössä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin asiantuntijoiden kanssa. Keudan ammattiopistolle rakennettiin viisi raporttia, joilla pystytään opintohallintojärjestelmästä ajantasaisesti seuraamaan toiminnan tuloksia (opiskelijamäärät, eronneet, valmistuneet, läpäisy). Tietovarastohanke jatkuu vuonna 2014, jolloin rakennetaan raportteja Keudan oppisopimuskeskuksen ja Keudan aikuisopiston tarpeisiin. Keuda on hallinnoinut Uudenmaan YES-keskusta elokuusta 2010 alkaen. YES Uusimaan keskeisenä tehtävänä on toimia yrittäjyyskasvatuksen edistäjänä KUUMA+-alueella. Aluetoimintaa on toteutettu perustoiminnan lisäksi erillisten hankkeiden avulla.

Edelleen jatkuvassa YES goes to lukio -hankkeessa on alueelta mukana Järvenpään, Hyvinkään Sveitsin, Mäntsälän ja Tuusulan lukiot sekä Keravan lukio ja aikuislukio. Hanke on edistynyt suunnitelmien mukaan. Vuoden aikana toteutettiin puolen päivän Veso-koulutukset Hyvinkäällä ja Tuusulassa sekä yhden päivän Veso Mäntsälässä. Lisäksi järjestettiin tulevaisuuden työelämään liittyvää asiantuntijakoulutusta Keravan lukio ja aikuislukiossa sekä Mäntsälän lukiossa. Keravan, Järvenpään ja Tuusulan lukioille järjestettiin kaksi työelämä-/yritysvierailua. Kaikille lukioille avattiin mahdollisuus osallistua Seinäjoen yrittäjyyskasvatusseminaariin sekä Nakkilassa järjestettyyn YES goes to lukio -foorumiin. Lisäksi kaikkien lukioiden opettajilla ja rehtoreilla oli mahdollisuus osallistua heille räätälöityihin TET-päiviin. Uudenmaan liiton Yrittäjyyskasvatustyöryhmät-hanke päättyi vuoden lopussa. Kaikki hankkeessa tavoitteena olleet ryhmät saatiin perustettua hankkeen aikana. Toimintavuoden aikana perustettiin uudet yrittäjyyskasvatustyöryhmät Porvooseen, Loviisaan, Lapinjärvelle, Tuusulaan, Vihtiin, Sipooseen ja Kirkkonummelle. Lisäksi toteutettiin yhdet ope-yrittäjätreffit, kaksi yrittäjyyskasvatuksen strategiapäivää sekä useita työryhmien tarpeisiin ja tavoitteisiin

sopivia tapahtumia ja koulutuksia. Näitä ovat olleet mm. erilaiset NY (Nuori Yrittäjyys) -leirit, messut ja vierailut. Lisäksi opettajille on tarjottu yrittäjyyskasvatukseen liittyvää koulutusta ja seminaareja. Yrittäjyyskasvatustyöryhmät ovat kokoontuneet alueella yhteensä 70 kertaa. Järvenpää ja Tuusula ovat myös laatineet omat yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelmansa. Keskeisenä tavoitteena on ollut toiminnan aktivointi sekä valmiuksien luominen toiminnan jatkamiseen. Yes goes to lukio - ja Yrittäjyyskasvatustyöryhmäthankkeiden lisäksi YES Uusimaalla on ollut muutakin aluetoimintaa esimerkiksi Nuori Yrittäjyys -messut 7.2., Yrittäjänpäivän tilaisuuksia 5.9., aluekehityspäivä 21.11. sekä opetushallituksen hanke (OPH 2) NY (Nuori Yrittäjyys) -opinto-ohjelmien viemiseksi perusasteen kouluihin. Ennakointitoiminta on painottunut vuoden aikana ennakointijärjestelmän ja yhteistyöverkoston luomiseen. Kuntayhtymän neuvottelukuntarakennetta on uudistettu enemmän klusteripohjaiseksi. Klustereissa läheiset yhteistyöalat ovat samassa neuvottelukunnassa. Aiemmista 18 neuvottelukunnasta on muodostettu seitsemän klusteripohjaista neuvottelukuntaa. Neuvottelukuntatoiminnan piiriin kuuluu sekä nuorten että aikuisten koulutus.

”Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma nostaa edelleen yrittäjyyden ja ennakoinnin painoarvoa. Ennakoinnin perustaa vahvistettiinkin rakenteita ja verkostoja uudistamalla sekä kehittämällä ennakoinnin työkaluja yhdessä yritysten kanssa.” ANNELI MANNINEN, kehitysjohtaja

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

31

TIETOVARASTORATK AISU TIEDOLL A JOHTAMISEN TUKENA

Tiedolla johdetaan - Keuda DW

K

eski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä on aloitettu tietovarastoteknologiaan liittyvä raportoinnin kehittämishanke (Keuda DW), jonka tarkoituksena on tuottaa automaattisesti haluttuja raportteja operatiivisista järjestelmistä tietovaraston kautta valmiiksi esitettävään muotoon. Etuna on, että informaatiota ei enää tarvitse koota ja muokata erikseen, mikä vähentää käsityötä ja inhimillisiä virhemahdollisuuksia. Raportoitava informaatio on kaikkien saatavissa ja jokapäiväisessä käytössä. Lisäksi informaation oikeellisuus, yhteismitallisuus ja laatu paranevat. Tietovarastoratkaisu toimii tiedolla johtamisen tukena ja edistää laatuajattelua arjen toiminnassa sekä omassa työssä. Tietovarastoraportoinnin avulla Keuda voi tulevaisuudessa tuottaa raportteja myös kolmansille osapuolille. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin syksyllä 2013, ja se tuotti Keudan ammattiopiston käyttöön viisi automaattista raporttia, jotka muodostuvat opintohallintojärjestelmästä (Winha) kerätyistä opiskelijatiedoista. • Läsnä olevat opiskelijat • Valmistuneet opiskelijat • Läpäisyaste • Eronneet opiskelijat • Opiskelijamäärä tilannepäivänä Raporteilla voidaan porautua toimialoilta tutkintoihin, yksikköihin, opiskelijaryhmiin ja tapahtumatasolle eli yksittäisen opiskelijan tilanteeseen. Opiskelijakuution avulla voidaan tuottaa vielä lisää tarvittavia raportteja.

32

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Winha-järjestelmästä raportoitavan informaation oikeellisuus on parantunut isoin harppauksin syksyn 2013 aikana, josta iso kiitos kuuluu koulutusyksiköiden opintosihteereille. Myös mittariselosteet ovat täsmentyneet, jolloin raportoitavan informaation luotettavuus ja pätevyys paranevat entisestään. Raportoitavan informaation yhteismitallisuus paranee, kun koulutuksen myötä henkilöstölle luodaan yhteinen käsitys mittariselosteista ja niihin tarvittavasta informaatiosta sekä informaation oikea-aikaisuuden tärkeydestä.

YHT YMÄPALVELUT

Asiakaspalvelun ammattilaiset

Y

htymäpalvelujen perustehtävänä on tarjota koulutuskuntayhtymän eri yksiköille niiden tarvitsemat tukipalvelut laadukkaasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhtymäpalvelut sisältää toimisto-, tietohallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelujen menot.

Tavoitteena on, että yhtymäpalvelut tarjoaa palveluhenkistä ja joustavaa asiakaspalvelua tehokkaasti. Yhtymäpalvelujen toiminnan yhteisiä tavoitteita ovat asiakastyytyväisyys, toiminnan laatu, kustannustehokkuus ja työhyvinvointi.

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Prosessit ja rakenteet Yhtymäpalvelujen tuottamista opetuksen tukipalveluista on sovittu yhdessä tilaajan kanssa palvelusopimuksessa. Palvelusopimus on yhteinen sekä ammatti- että aikuisopistolle. Vuosittaiset palaute- ja kehittämistilaisuudet järjestettiin yhdessä yksikön johdon kanssa elokuussa. Tavoitteena on, että palautekierros toteutettaisiin keväisin ja että palvelusopimusten sisältö tulisi paremmin tunnetuksi. Keuda on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimuk-

seen (KETS) maaliskuussa 2011. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö verrattuna vuonna 2010 kulutettuun energiamäärään. Energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 1,977 GWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Konkreettisina toimenpiteinä vuonna 2013 teetettiin mm. loput yksikkökohtaiset energiatehokkuuskatselmukset. Jokaisen raportin toimenpiteet on käyty toimipaikkakohteisesti läpi ja tarkoituksenmukaiset toi-

”Yhtymäpalvelujen tuottamista opetuksen tukipalveluista on sovittu yhdessä tilaajan kanssa palvelusopimuksessa. Toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat asiakastyytyväisyys, kustannustehokkuus ja työhyvinvointi.” HANNU LAURILA, talous- ja hallintojohtaja

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

33

Energiansäästötalkoot tuottavat tulosta

K

eudan lukuisat kiinteistöt ovat hyvin erikokoisia, -ikäisiä ja muutenkin erilaisia. Vesa Takko sekä huoltomestari Harri Huhtala kuitenkin toteavat yhden kaikkia yhdistävän asian: ilmanvaihto kuluttaa eniten energiaa. Ilmanvaihtoa ja lämmitystä on säädelty viime vuosina ahkerasti ja pyritty löytämään optimitaso, joka ei kuluta turhaan energiaa, mutta on silti kiinteistöjen käyttäjille miellyttävä. Lisäsäästöjä haetaan myös sähkölaitteiden ajastuksella, valojen liiketunnistimilla sekä valaistuksen siirtymisessä vähitellen led-tekniikkaan. Työsaleissa erilaisten laitteiden moottorit on käyty läpi ja vaihdettu tai vaihdetaan tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan vähemmän kuluttaviksi. Vettä säästetään vaihtamalla remonttien yhteydessä vähemmän kuluttavat hanat vanhojen tilalle. Aikuiskoulutuksen lisääntyessä Keudassa tilat ovat tulossa koko ajan enemmän myös ilta- ja kesäkäyt­ töön.

menpiteet on käynnistetty. Tehtyjä toimenpiteitä seurataan ja niistä raportoidaan Motivan seurantajärjestelmään. Kiinteistöjen todellinen käyttöaste kartoitettiin viikolla 39 toteutetulla kierroksella, jolloin kaikki tilat käytiin läpi jokaisen oppitunnin osalta. Siivouspalveluiden osalta kiertävät siivousalueet ovat nyt käytössä jokaisessa toimipisteessä ja siivousvälineitä on päivitetty ergonomia huomioiden, mm. kaikilla laitoshuoltajilla on nyt käytössä säätövarrelliset työvälineet. Ruokapalveluissa jatkettiin edelleen kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Lounasruoat toteutetaan kiertävän sesonkiruokalistan mukaan, jossa on huomioitu laadulliset kriteerit ja kestävä kehitys. Lisäksi toteutettiin mm. lautasbiojätekampanja, jonka tavoitteena oli vähentää asiakkaan lautaselta tulevaa biojätettä. Päivittäiset mittaustulokset jätemäärästä vaihtelivat 8–25 kg riippuen yksikön koosta. Opiskelijakyselyn palautteen keskiarvo oli erittäin hyvä eli 3,8 asteikolla 1–5, lisäksi eri yksiköiden välinen hajonta oli pienentynyt (3,6–4,4). Ruokapalvelut tarjoaa harjoittelupaikkoja ja oppimisympäristöjä Keudan marata-alan opiskelijoille, vuonna 2013 lisääntyivät erityisesti aikuisopiston opiskelijoiden työssäoppimisjaksot. Kuntayhtymän tietohallintolinjausten ja suunnitelman 2013–2015 mukaisesti elokuussa aloitettiin tietokoneiden käyttöasteen seuranta. Seuranta kattaa kaikki opetuskäytössä olevat laitteet. Tulostinlaitteiden määrälliseen vähentämiseen valmistauduttiin luomalla tulostuspolitiikka. Lisäksi oheistulostimia ei enää vuoden 2013 aikana hankittu.

34

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Huoltomestari Harri Huhtala (vas.) ja kiinteistönhoitaja Otto Kivelä Järvenpään Sibeliuksenväylän online-tietojen äärellä: sähkön kulutusta ja laitteiden toimintaa päästään seuraamaan ja säätämään miesten takana näkyvillä monitoreilla.

Loppuvuodesta 2013 tehtiin päätös siirtymisestä 1.2.2014 alkaen keskitettyyn tulostuksen hallintapalveluun. Kuntayhtymän HRM-sovelluksen käyttöönottoa jatkettiin vuonna 2013. Vuoden aikana otettiin käyttöön mm. sähköinen virkamääräys- ja työsopimuslomake sekä kehityskeskusteluosio. Vuoden 2013 tavoitteena ollut luottamushenkilöiden verkkopalvelun eli sähköisen kokoushallinnan käyttöönotto toteutui tammikuussa 2014.

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvointiin on panostettu monin eri tavoin kuten esimerkiksi henkilökohtaisilla keskusteluilla, ryhmäkeskusteluilla ja erilaisilla työaikajärjestelyillä. Henkilöstöbarometrissa yhtymäpalvelujen keskiarvo oli 3,8 asteikolla 1–5. Henkilöstön osaamisen nostamisessa on esimerkiksi hyödynnetty monipuolisesti oppisopimuskoulutusta, vuonna 2013 yhtymäpalveluissa oli voimassa olevia oppisopimuksia yhteensä kuusi. Resurssit ja talous Yhtymäpalvelujen nettomenot ovat yhteensä n. 8,9 milj. €, mikä on noin 150 000 € vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Vuoteen 2012 verrattuna nettomenot kasvoivat ainoastaan n. 60 000 € eli 0,6 prosenttia. Nettomenojen pysyminen lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin on merkittävää, kun huomioidaan mm. ylläpidettävien kiinteistöjen ja tilojen lisäys sekä kasvanut opiskelijavolyymi.

HENKILÖSTÖRAPORT TI

”Keudaan on mukavaa tulla aamuisin töihin”

K

eudan koko henkilöstön määrä 31.12.2013 oli 619 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli 408 henkilöä. Vuonna 2013 henkilöstöstä oli naisia 60,3 prosenttia ja miehiä 39,7 prosenttia. Vuoteen 2012 verrattuna henkilöstömäärä on kasvanut eniten aikuisopistossa ja oppisopimuskeskukses-

sa. Aikuiskoulutuksen kehittäminen on ollut yksi Keudan strategisista päämääristä. Keudan vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vuonna 2013 oli 85 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 83 prosenttia. Keudassa vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut suhteessa vuoden 2012 tilanteeseen ja vastaavasti määräaikaisen henkilöstön määrä on vähentynyt. Keudan henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti henkilöstö pyritään rekrytoimaan vakinaisiin työ- ja virkasuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa. Määräaikaisuuden perusteena voi olla myös se, että henkilöllä ei ole pätevyyttä hoitamaansa tehtävään (esimerkiksi opetustehtävässä toimivalta henkilöltä puuttuu pedagoginen pätevyys). Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli vuonna 2013 Keudan henkilöstöstä 68 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osatyökyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osa-aikaiset). Työllistämistuella oli vuonna 2013 neljä henkilöä.

Keudan henkilöstömäärä tulosalueittain

Konsernipalvelut 42 Oppisopimuskeskus 13

Yhtymäpalvelut 108

Aikuisopisto 89

Ammattiopisto 367

lkm

Keudalaisten palvelussuhteen luonne 2011

85% työntekijöistä oli 2013 vakinaisessa työsuhteessa.

2012

500

2013

400 300 200 100 0

Vakituiset

Määräaikaiset

Miehet

Naiset

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

35

40%

90%

:lla

koko Keudan opetushenkilöstöstä on suorittanut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon.

Keudan ammattiopiston opettajista on viran edellyttämä pätevyys.

Vuonna 2013 Keudan henkilötyövuosien määrä vuonna oli 603,4. Vuodelta 2012 ei ole vertailulukua käytettävissä.

Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä on koko Keudassa 48,8 vuotta, kun se oli 48,5 vuotta vuonna 2012. Keudan henkilöstöstä on 50 vuotiaita tai vanhempia 50 prosenttia. Eläköityminen tulee koskemaan puolta Keudan henkilöstöstä tulevan 15 vuoden aikana. Kaikissa tarkastelluissa ikäluokissa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Alle 50-vuotiaiden ikäluokassa naisten suhteellinen osuus on suurempi kuin yli 50-vuotiaiden ikäluokissa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Keudan koko henkilökunnasta ylemmän korkeakouluasteen tutkinto tai tutkijakoulutusasteen tutkinto on 32 pro-

Keudasta eläkkeelle jääneiden määrä 2011–2013 sekä ennuste 2014–2018

vanhuuseläkkeet työkyvyttömyyseläke tapaturmaeläke

lkm

varhennettu vanhuuseläke

20 15

36

ennuste

2013

ennuste

2012

ennuste

2011

ennuste

0

ennuste

10 5

sentilla henkilöstöstä. Opetushenkilöstöstä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon on suorittanut 40 prosenttia. Keudan ammattiopiston opetushenkilöstöstä 90 %:lla on viran edellyttämä pätevyys. Keudan aikuisopiston kouluttajista 78 prosenttia on suorittanut opettajan pedagogisen pätevyyden. Keudassa käydään kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelu voidaan käydä joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna. Kaikille on kuitenkin tarjottava mahdollisuutta henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun, ja se on käytävä vähintään joka toinen vuosi. Kehityskeskustelun osana on henkilökohtaisten ja/tai ryhmän osaamisen kehittämistarpeiden määrittäminen sekä osaamisen kehittämisen suunnitelmien laatiminen. Vuoden 2013 kehityskeskustelukierros käynnistyi marraskuussa 2013 ja jatkui helmikuuhun 2014. Kehityskeskustelut käytiin nyt ensim-

2014

2015

2016

2017

2018

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Eläköityminen tulee koskemaan puolta Keudan henkilöstöstä tulevan 15 vuoden aikana.

lkm

Keudalaisten keski-ikä vuonna 2013 oli

48,8

Keudan henkilökunnan ikäjakauma Naiset

120

Miehet

100 80 60 40 20 0

mäistä kertaa hyödyntäen sähköistä kehityskeskustelutyökalua kehityskeskusteluiden dokumentoinnissa. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä ostettiin kumppaneilta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen osalta tehtiin yhteistyötä mm. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Vuoden 2013 aikana järjestettiin kaikille Keudan esimiehille neljä yhteistä koulutuspäivää joiden aiheina olivat työterveyshuoltoyhteistyö, virka- ja työsuhdeasiat, hyvä hallintotapa sekä kriisiviestintä. Syksyllä 2013 alkoi Keudan uudelle opetushenkilöstölle suunnattu vertaisryhmämentorointi. Vertaisryhmien tapaamisia on 1–2 kuukauden välein, ja niiden tavoitteena on tukea uusia opettajia työssään. Ryhmät käsittelevät koulutettujen mentoreiden ohjauksessa ryhmän yhdessä määrittelemiä työhön liittyviä asioita työssä jaksamisen tu-

alle 30 v.

30-39

40-49

50-59

60-64

65-

eksi. Keudassa on tällä hetkellä viisi vertaisryhmämentoria ja heidän ohjaamissaan ryhmissä on noin 30 opettajaa, kouluttajaa sekä uusia esimiehiä.

Terveysperusteiset poissaolot ja hyvinvointi Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteisten poissaolopäivien määrä per henkilö koko Keudassa oli 11,3 päivää. Terveysperusteisten poissaolopäivien keskimääräinen lukumäärä per henkilötyövuosi oli 11,6. Työtapaturmista johtuneita palkallisia sairauspoissaolopäiviä oli 0,3 päivää henkilöä kohti vuonna 2013, kun vuonna 2012 niitä oli 0,4 päivää henkilöä kohti. Keudan tulosalueista oli eniten terveysperusteisia poissaoloja yhtymäpalveluissa (ruokapalvelut, toimistopalvelut, siivouspalvelut ja kiinteistöpalvelut).

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

37

K AISA KEUDAL AINEN Keskivertokeudalainen

49-vuotias. Ammattiopiston opettaja.

Vakituisessa työsuhteessa.

Asuu Järvenpäässä.

Kokee sekä henkisen että fyysisen työkykynsä hyväksi.

Pitää työstään.

Korkeasti koulutettu ja pätevä työhönsä. Tekee tavoitteellista työtä, jonka sisältöön ja kehittämiseen pääsee itse vaikuttamaan.

Keudan varhaisen tuen toimintamalli on otettu käyttöön vuonna 2012. Toimintamallin tavoitteena on sairauspoissaolojen osalta vähentää niiden määrää mahdollisimman aikaisella reagoinnilla henkilön tai työyhteisön työkyvyn heikkenemiseen. Mallin käytöstä kerätyn tiedon ja palautteen perusteella toimintamallin kehittäminen ja kouluttaminen ovat vuoden 2014 kehittämiskohteita. Keudan työterveyshuollon palvelut tuotti vuonna 2013

38

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Kannattaa elinikäistä oppimista, myös omalla kohdallaan.

väliaikaisella sopimuksella Attendo Terveyspalvelut Oy. Eniten sairauspoissaoloja on syntynyt tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyssyistä johtuen. Toimikauden 2013 toiminnan perusteella esiin nousseita vuoden 2014 kehittämiskohteita ovat mm. esimiesten ja työterveyshuollon välisen yhteistyön kehittäminen henkilöstön työkyvyn tukemiseksi (mm. varhaisen tuen mallin käytön tehostaminen) sekä työpaikkaselvitysten tulosten hyödyntäminen

pv

Keudalaisten poissaolopäivät/henkilö

12

2011 2012

10

Keudalainen oli vuonna 2013

2013

11,3

8 6 4 2 0

päivää sairaana. Sairausloma

Äitiys­ vapaa

Vanhem­ painvapaa

Hoito­ vapaa

KuntouOsaPalkalli- Palkaton tus aikainen nen virka- virkavapaa vapaa vapaa

Keudan ja työterveyshuollon toiminnassa. Keudan työhyvinvointiryhmä kokoontui viisi kertaa vuonna 2013. Työhyvinvointiryhmä on toiminut myöskin työterveyshuollon toiminnan seurantaryhmänä. Keudaan on valittu syksyllä 2013 työsuojelutoimikunta kaudelle 2014–2017. Työhyvinvointiryhmän ja työsuojelutoimikunnan toiminnan osittaisen päällekkäisyyden vuoksi uusi työsuojelutoimikunta tulee jatkossa hoitamaan myös työhyvinvointiin liittyviä asioita. Keudassa vietiin läpi syksyllä 2013 koko organisaatiota koskenut työpaikan riskien arviointi. Riskien arvioinnissa nousivat koko Keudan yhteisiksi kehittämiskohteiksi mm. työsuojeluorganisaation tunnettavuuden parantaminen, yhteinen ohjeistus ensiapuvälineitä koskien ensiapuvälineiden sijoittelua ja hankintaa, turvallisuusohjeiden näkyväksi tekeminen sekä oppilaitosturvallisuuteen liittyvät koulutukset ja harjoitukset. Keudan vuosittainen henkilöstökysely toteutettiin marraskuussa 2013. Kyselyssä oli mm. väittämä ”Minusta on mukavaa tulla aamuisin töihin”. Sen vastausten keskiarvo koko Keudassa asteikolla (5 täysin samaa mieltä ja 1 täysin eri mieltä) oli 4,1 (vuonna 2012 3,8). Kyselyyn vastasi 447 henkilöä eli vastausprosentti oli 72.

Muut poissaolot Äitiysvapaita oli vuonna 2013 yhteensä 876 päivää. Vanhempain- tai isyysvapaata käytettiin yhteensä 1 246 päivää. Yhteensä vanhempain vapaita oli 2 451 päivää. Hoitovapaata, osittaista hoitovapaata tai tilapäisiä hoitovapaita käytettiin 3 090 päivää. Kaikkien virkavapaiden käsittely tapahtuu vuonna 2013 käyttöön otetuissa HR-järjestelmän osioissa.

Opinto­ vapaa

Vuorotteluvapaa

Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2013 aikana Keudasta lähti vanhuuseläkkeelle yhteensä 12 henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kaksi henkilöä vuonna 2013. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63 vuotta 11 kuukautta, kun se oli 64 vuotta 11 kuukautta vuonna 2012. Kevan tilastojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuonna 2011 keskimäärin 63 vuoden 8 kuukauden iässä. Kaikkien eläkkeelle jääneiden keskiikä oli vuonna 2013 62 vuotta ja 9 kuukautta. Sivun 36 kuvassa on esitetty Keudasta eläkkeelle lähteneiden henkilöiden määrät vuosina 2011–2013 sekä ennuste vanhuuseläkkeelle lähtevistä henkilöistä vuosina 2014–2018. Ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle lähtevien määrä tulee kasvamaan vuoteen 2016 saakka. Osa-aikaeläkeläisten määrä Keudassa oli 22 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä oli 8 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2013 kolme henkilöä. Keudan palvelukseen tuli (vakinaiset palvelussuhteet) vuonna 2013 32 henkilöä ja palveluksesta lähti 16 henkilöä (muut kuin eläkkeelle lähteneet). Täten tulovaihtuvuus oli 6,1 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 5,2 prosenttia Lähtövaihtuvuus vuonna 2013 oli 3,1 prosenttia kun se vuonna 2012 oli 0,8 prosenttia Varhaisen tuen toimintamallin mukaisilla toimenpiteillä pyritään reagoimaan ennakoivasti henkilön työkykyä mahdollisesti alentaviin seikkoihin. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle lähteneiden määrä ei ole suuri, halutaan silti panostaa ennakoivasti henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen vanhuuseläkeikään saakka.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

39

Henkilöstön rekrytointi Keudassa oli avoinna vuonna 2013 yhteensä 76 työpaikkaa sisältäen määräaikaiset työ- ja virkasuhteet. Avoinna olleisiin paikkoihin saatiin yhteensä 1 303 hakemusta eli 17,1 hakemusta työpaikkaa kohti. Keudassa avoinna olleita paikkoja hakeneista oli naisia 69 prosenttia ja miehiä 31 prosenttia. Tasa-arvotilanne Keudassa on henkilöstöä ja opiskelijoita koskeva tasa-arvosuunnitelma. Lisäksi Keudassa on opiskelijoita koskeva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Keudan tilinpäätöksessä raportoidaan vuosittain tasa-arvotilanteesta. Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvosuunnitelman toteutumista. Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasaarvon toteutumista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä. Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän kielto sisältyy Suomen perustuslain 6. §:ään. Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) velvoittaa työnantajaa estämään sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantamaan naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Keudassa on ollut voimassa vuodesta 2005 alkaen henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasaarvosuunnitelma. Opiskelijoita koskeva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on hyväksytty vuonna 2010.

40

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Yhtymävaltuustossa on yhteensä 8 naisvaltuutettua eli 38 prosenttia jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 13 eli 62 prosenttia. Yhtymähallituksen jäsenistä miehiä on 4 eli 44 prosenttia ja naisia 5 eli 56 prosenttia. Tarkastuslautakunnan jäsenistä naisia on 2 ja miehiä 1. Vuonna 2013 Keudan ammattiopistoon haki opiskelemaan yhteensä 7 761 henkilöä, joista naisia oli 46 prosenttia ja miehiä 54 prosenttia Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 8 183 hakijaa, joista oli 47,3 prosenttia naisia ja 52,7 prosenttia miehiä. Vuoden 2013 aikana Keudan ammattiopistossa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1 009 opiskelijaa (naisia 47 % ja miehiä 53 %), kun vuonna 2012 ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1 014 opiskelijaa. Vuonna 2013 Keudan aikuisopistossa suoritettiin 452 perustutkintoa, 254 ammattitutkintoa ja 62 erikoisammattitutkintoa eli yhteensä 768 tutkintoa. Vuonna 2012 aikuisopistossa suoritettiin yhteensä 569 tutkintoa. Kaikista tutkinnon suorittaneista vuonna 2013 oli naisia 64 prosenttia ja miehiä 36 prosenttia Hakijatietoja ei ole systemaattisesti dokumentoitu, koska osaan koulutuksista on jatkuva haku. Vuonna 2013 Keudan oppisopimuskeskuksessa suoritettiin 85 perustutkintoa, 154 ammattitutkintoa ja 141 erikoisammattitutkintoa. Kaikista tutkinnon suorittaneista oli naisia 59,8 prosenttia ja miehiä 40,2 prosenttia

KUNTAYHT YMÄN TULOS 2013

Vahvan talouden kuntayhtymä Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannalta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksikköhinnan suuruus opiskelijaa kohti. Samalla on myös huolehdittava riittävästä ryhmäkoosta. Talousarviossa ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määräksi arvioitiin 4 427, painotetun keskiarvon mukainen toteuma oli 113 opiskelijaa vähemmän eli 4 314. Vuoden 2013 opiskelijamäärä ylitti kuntayhtymän järjestämisluvan (4 240) 74 opiskelijalla. Järjestämisluvan ylittäminen tarkoittaa sitä, että yli menevistä opiskelijoita ei saa rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki kuitenkin vuoden aikana päätöksen, jolla kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin yhteensä 74 opiskelijalla eli kaikista ylimenneistä opiskelijoista saatiin rahoitus. Osana ammatillisen koulutuksen sopeuttamistoimia ja säästöjä ministeriö on tehnyt päätöksen koulutuksen jär-

lkm

jestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille 2014–2016. Ministeriön päätöksessä koko maan tasolla vähennetään 1 941 (3151) paikkaa ja samanaikaisesti Uudellemaalle lisätään yhteensä 3 508 (3 388) paikkaa. Tästä Keudan osuus on 570 paikkaa, joista vuodelle 2014 kohdistuu 150, vuodelle 2015 160 ja vuodelle 2016 260 paikkaa. Näin ollen uusi järjestämislupa vuoden 2014 alusta on 4 390. Ministeriö on eri päätöksillä korottanut Keudan järjestämislupaa vuosina 2007–2012 yhteensä 960 paikalla ja kun huomioidaan nyt tehty päätös, on kokonaispaikkalisäys vuoteen 2016 mennessä yhteensä 1 530. Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna ainoastaan Mäntsälän Lukkarinpolun, Mäntsälän Saaren kartanon ja Tuusulan Pekka Halosen akatemian koulutusyksiköissä saavutettiin talousarviossa tavoitteeksi asetettu opiskelijamäärä. Eniten alle talousarviotavoitteen jäätiin Järvenpään Wärtsi-

Opiskelijamäärän kehitys

4000

4 314 Vuonna 2013 Keudassa opiskeli

3500 3000 2500

perustutkinto-opiskelijaa.

2000 2001

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

2011

2012

2013

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

41

Vuosikate oli edelleen hyvä ja säilyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vuosikatteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 100 000 euroa.

länkadun (34) ja Keravan Keskikadun (32) yksiköissä. Vuoden 2012 notkahduksen jälkeen opiskelijamäärä jatkoi kasvuaan, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 80 opiskelijaa eli 1,9 prosenttia. Kuntayhtymän opiskelijamäärän kasvu on ollut huomattava, varsinkin kun huomioidaan alueen nuorisoikäluokan samanaikainen pieneneminen. Vuosien 2009–2013 kasvu on ollut lähes 17,7 prosenttia eli 648 opiskelijaa. Oppisopimuksen peruskoulutuksen osalta opiskelijamäärätavoite alittui hieman, opiskelijoita oli yhteensä 333,5 eli 16,5 vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Lisäkoulutuksen määrällinen tavoite lähes saavutet-

tiin, opiskelijoita oli 665,5 eli vain 4,5 vähemmän kuin talousarviotavoite. Vuoteen 2012 verrattuna lisäkoulutuksen opiskelijamäärän lasku oli huomattava, jolloin toteuma oli 861,5. Lisäkoulutuksen määrässä näkyy oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen kiintiön leikkaaminen osana valtion talouden säästöjä. Keudan kiintiötä (=opiskelijamäärä) leikattiin voimakkaasti vuodelle 2013 ja kiintiö oli 678 (644+34) opiskelijaa. OKM:n myöntämässä järjestämisluvassa Keudan oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen vähimmäismäärä on 270 opiskelijatyövuotta. Vuonna 2013 oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuositoteuma oli yhteensä

Opiskelijamäärän kehitys koulutusaloittain

2 000

2009 2010 2011

1 5000

Vuoden 2012 notkahduksen jälkeen opiskelijamäärä jatkoi kasvuaan. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 80 opiskelijaa eli 1,9 prosenttia.

2012 2013

1 000

500

0 ala

stö

äri

ra-

n

on

Lu

42

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

va on

ja

p ym

an iik

kn Te

ja

a

nj

de

ou tal

ke

Lii

la

na

tee

en liik

ala - ja

s

mi

se

vit , ra

u-

ail atk

M

en

eid

et eti

ti

on

nn

o Lu

ala

on

inn

ll ha

la

sa

ou

tal

ali

sia

So

la

sa

ey

erv

t - ja

ltt

Ku

j

n-

lm Va

i

va sta

ala

tus

va

as ak

ine

t nis

ma

Hu

la

ria

uu

ja

lut

oh

va jaa

u ko

lut

u ko

s mu

i

op

pis

Op

us

us

Kuntayhtymän tulot 2013

Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus saavuttivat yhtymävaltuuston asettaman tulostavoitteen.

Vuokratulot 1 % Tuet ja Muut avustukset tulot 3% 6% Muut myyntitulot 7 %

280,1 (otv), vuonna 2012 vastaava luku oli 303 (otv). Opiskelijatyövuositoteuma alitti talousarviotavoitteen 30 opiskelijalla. Kuntayhtymän toimintatuotot vuoden 2013 tilinpäätöksessä ovat 58,9 miljoonaa euroa ja toimintakulut 52,3 milj. euroa. Vuoteen 2012 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 1,27 miljoonaa euroa eli 2,2 prosenttia ja toimintakulut 1,15 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia. Vuoden 2013 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi noin 2,9 miljoonaa euroa enemmän kuin ennakoitiin. Tulojen kasvua selittää erityisesti opiskelijavolyymin kasvu sekä kuntayhtymän saama tulosrahoitus (1,34 milj. €). Toimintamenot ylittivät talousarvion 0,9 miljoonaa euroa. Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus muodostui selvästi talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Se on vuoden 2013 tilinpäätöksessä 6,54 milj. euroa eli noin 2,0 milj. euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 112,5 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 112,6 %. Suhdeluku kertoo sen, paljonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen. Näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investointimenot. Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli määritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Vuoden aikana talousarvion käyttötalousosaan ei tehty muutoksia. Kaikki tulosalueet (Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto, Konsernipalvelut ja Yhtymäpalvelut) lukuun ottamatta Keudan oppisopimuskeskusta saavuttivat yhtymävaltuuston asettaman tulostavoitteen. Keudan oppisopimuskeskus jäi tavoitteesta 273 517 euroa. Tätä selittää erityisesti se, että menokehitys ei ollut talousarvion mukainen eikä seurannut volyymin (= tulorahoituksen) laskua. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikatteeksi muodostui 6,55 miljoonaa euroa. Vuosikate oli

Kuntayhtymän menot 2013 Muut kulut 3 % Investoinnit 9%

Tarvikkeet 12 % Yksikköhinnat 88 %

Palvelut 15 %

Henkilöstömenot 61 %

edelleen hyvä ja säilyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, vuosikatteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 100 000 euroa. Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että lainojen lyhennysten kattamiseen. Talousarvioon verrattuna toteutunut vuosikate oli noin 2,13 milj. euroa parempi kuin ennakoitiin. Vuosikate on 157,0 prosenttia poistoista, vuonna 2012 vastaava tunnusluku oli 187,3 prosenttia Viime vuosina kuntayhtymässä on investoitu voimakkaasti ja tämä on omalta osaltaan kasvattanut suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Poistojen määrää lisää myös vuosina 2011 ja 2013 tehdyt poistosuunnitelman muutokset. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 4,17 milj. euroa, verrattaessa sitä edellisen vuoden poistoihin on huomattava, että vuoden 2013 poistojen määrässä näkyy poistosuunnitelman muuttamisesta aiheutunut kertapoisto noin 230 000 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu 2 378 681 euroa, mikä on noin 624 000 euroa pienempi kuin vuonna 2012.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

43

milj. € 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0

Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin 2001–2013

Vuosikate

suuret. Vuonna 2013

investoinneissa palattiin ns. normaalille tasolle. TP01

TP02 TP03 TP04 TP05 TP06 TP07 TP08 TP09

Toiminnan rahoitus ja investoinnit Vuoden 2013 nettoinvestoinnit olivat noin 4,9 miljoonaa euroa, mikä oli noin 5,9 miljoonaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntayhtymän investoinnit olivat vuosina 2006– 2012 poikkeuksellisen suuret, yhteensä ko. vuosien investoinnit olivat noin 50,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 investoinneissa palattiin ns. normaalille tasolle, vuonna 2014 investointien taso tulee olemaan vielä hieman matalampi. Kertomusvuonna valmistuivat seuraavat kolme merkittävää laajennus- ja saneeraushanketta: • Wärtsilänkatu 7:n alueelle toteutettiin tiloja sekä nuorten että aikuisten koulutukselle. Laajennuksella toteutettiin tiloja mm. verhoilu- ja sisustusalan koulutukselle, joka aiemmin toimi tilapäisissä vuokratiloissa. Lisäksi rakennettiin tilat pintakäsittelyalan koulutukselle ja metallialan koulutukselle. Hanke vastaanotettiin joulukuussa 2012, vuodelle 2013 oli budjetoitu vielä viimeiset urakkaerät. Hankkeen kokonaispinta-ala on noin 3 000 m² ja kokonaiskustannukset 6,0 milj. €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi P&R Arkkitehdit Oy. • Wärtsilänkatu 7:n saneerauksessa toteutettiin vanhan metalliosaston ja autonmaalaustilojen saneeraus. Metallialan vanhoista tiloista saatiin lisätilaa automaalareille, ja tiloihin siirtyi myös autokorikorjauksen koulutus Keravalta. • Keravan salin ylälämpiön laajennus toteutettiin 2013. Samalla toteutettiin 80 paikkainen Aimo-auditorio. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 1,6 milj. €, josta vuoden 2013 osuus oli 1,37 milj. €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy.

44

Kuntayhtymän investoinnit olivat 2006– 2012 poikkeuksellisen

Nettoinvestoinnit

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

TP10

TP11

TP12

TP13

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 1 610 526,67 euroa eli tulorahoitus (= vuosikate) riitti hyvin kattamaan nettoinvestoinnit. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostuu 132,0 prosenttia vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 59,3 prosenttia Vuoden aikana kassavarat kasvoivat 1,2 miljoonaa euroa ja ne olivat vuoden lopussa n. 1,6 miljoonaa. Kokonaisuutena kuntayhtymän talous oli edelleen vahva, ja se vahvistui vielä vuoden aikana. Tämä näkyy myös kassanriittävyystunnusluvussa, joka parani vuoteen 2012 verrattuna. Kassan riittävyys oli keskimäärin 10,4 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 2,4 päivää. Kuntayhtymän hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että vuosien 2006–2011 isot investoinnit pystyttiin kokonaisuudessaan toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kassavaroilla. Vuosina 2012 ja 2013 investointien rahoittamiseksi jouduttiin myös turvautumaan lainaottoon. Rahoitustarpeen kattamiseksi ja maksuvalmiuden turvaamiseksi käytettiin lyhytaikaista rahoitusta (kuntatodistus). Talousarviossa lainaottoon oli budjetoitu 600 000 euroa, parantunut tulorahoitus kuitenkin mahdollisti sen, että pitkäaikaista lainaa ei nostettu. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kuntayhtymän lyhytaikaisten lainojen määrä oli 1,0 miljoonaa euroa.

Keudan omavaraisuusaste oli vuonna 2013

85,6% Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen loppusumma oli 62,4 miljoonaa euroa, jossa vuoteen 2012 verrattuna on kasvua 0,66 miljoonaa. Erityisesti kuntayhtymän oma pääoma vahvistui (+1,6 milj. €). Keskeinen omaisuuserän eli rakennusten tasearvo on vuoden 2013 tilinpäätöksessä yhteensä 50,8 milj. €. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste vahvistui hieman edelliseen vuoteen verrattuna ollen 85,6 %, kun se vuotta aiemmin oli 82,6 %. Vuoden 2013 tuloksesta tehtiin 2 000 000 euron investointivaraus Paatela-rakennuksen peruskorjaushankkeeseen. Kuntayhtymän kaikkiin viime vuosien isoihin investointeihin on kyetty tekemään täysimääräinen investointivaraus (lukuun ottamatta vuonna 2012 valmistunutta Wärtsilänkatu 7:n hanketta). Tämä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2013 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 29,6 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus oli edelleen suhteellisen pieni eli 15,3 %, vuotta aiemmin se oli 18,6 % ja vuoden 2011 tilinpäätöksessä vastaava tunnusluku oli 13,5 %. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusasteen paranemiseen ja suhteellisen velkaantuneisuuden pienenemiseen vaikuttaa luonnollisesti se, että lyhytaikaista lainaa oli vuoden 2013 lopussa enää 1,0 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin sen määrä oli 3,0 miljoonaa. Vuoden 2013 lopussa kuntayhtymällä ei ollut pitkäaikaista lainaa.

Omavaraisuusaste vahvistui hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tämän hetkisen arvion mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tullaan uudistamaan vuoden 2015 alusta. uudesta rahoitusjärjestelmästä ei ole tehty vielä päätöksiä, mutta esillä on ollut malli, jossa rahoitus määräytyy kolmen eri osatekijän perusteella. Näitä osatekijöitä olisivat perusosa, suoriteosa ja vaikuttavuusosa. Perusosa määräytyisi aloittaneiden opiskelijoiden perusteella, suoriteosa suoritettujen tutkintojen ja osatutkintojen perusteella sekä vaikuttavuusosa työllistymisen, jatko-opintojen ja opiskelijapalauteen perusteella. Riippuen eri osatekijöiden painoarvoista näyttää siltä, että kuntayhtymän rahoitus voi hetkellisesti hieman pienentyä. Huomattavasti suurempi merkitys on kutenkin sillä, jos ammatillisen koulutuksen koko rahoitus vielä merkittävästi pienenee, jo nyt on päätetty leikkauksista vuodelle 2015 ( 2,7 %) ja 2016 (ei indeksitarkistusta). Hallituksen päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta on toiselle aseteelle kohdistettu yhteensä 260 milj. €:n lisäsäästöt vuoteen 2017. Tämä säästöpäätöstä on vielä tarkemmin kohdentamatta. Kuntalain 1.9.2013 voimaan tulleet säännökset edellyttävät, että kuntien on yhtiöitettävä kaikki sellainen toiminta, joka tapahtuu markkinoilla. Kuntayhtymässä tällaista toimintaa ovat erilaiset korttikoulutukset sekä nykyisen tulkinnan mukaan myös työvoimapolittiinen koulutus. Työvoimapoliittisen koulutuksen osalta siirtymäaikaa on vuoteen 2016. Viimeistään vuoden 2015 aikana tulee ratkaistavaksi se, mikä osa Keudan toimintaa yhtiöitetään. Tulevan kehityksen kannalta on ratkaisevaa kuntarakenneselvitysten lopputulos sekä toisaalta mahdollisen metropolihallinnon laajuus.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

45

TULOSL ASKELMA

2013 2012 1 000 € 1 000 € Toimintatuotot Myyntituotot 56 083 54 519 Maksutuotot 295 299 Tuet ja avustukset 1 657 1 744 Muut tuotot 740 682 Valmistevarastojen muutos 101 362 Toimintatuotot yhteensä 58 876 57 606 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -28 180 -26 746 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 552 -5 157 Muut henkilösivukulut -1 341 -1 650 Palvelujen ostot -8 347 -8 696 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 994 -6 722 Avustukset -74 -84 Muut toimintakulut -1 847 -2 126 Toimintakulut yhteensä -52 335 -51 181 Toimintakate 6 541 6 425 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot (+) 5 12 Muut rahoitustuotot (+) 13 20 Korkokulut (-) -4 -4 Muut rahoituskulut (-) -3 -9 Vuosikate 6 553 6 444 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 174 -3 441 Tilikauden tulos 2 379 3 003 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 1 242 -10 843 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -2 000 9 765 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 20 15 Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 1 641 1 939 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 112,5 % 112,6 % Vuosikate/poistot % 157,0 % 187,3 % Vuosikate, €/opiskelija 1 171 1 191 Opiskelijamäärä 5 594 5 410

46

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

RAHOITUSL ASKELMA

2013 1 000 €

2012 1 000 €

Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 553 6 444 Tulorahoituksen korjauserät 1 19

6 554

6 425

Investointien rahavirta Investointimenot -4 961 -10 874 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 18 28

-4 943

-10 846

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 611 -4 421 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -6 -75 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 -6 -75 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 000 3 000 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -115 -373 Saamisten muutos 1 440 -1 293 Korottomien velkojen muutos 283 547 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 608 -1 119 Rahoituksen rahavirta -398 1 806 Rahavarojen muutos 1 213 -2 615 Kassavarojen muutos 1 213 2 615 Kassavarat 31.12. 1 637 424 Kassavarat 1.1. 424 3 039 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -5 573 -7 167 Investointien tulorahoitus, % 132,0 % 59,4 % Lainanhoitokate 3,69 3,96 Kassan riittävyys, pv 10,4 2,4 Opiskelijamäärä 5 594 5 410

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

47

TASE

2013 2012 VASTAAVAA 1 000 € 1 000 € PYSYVÄT VASTAAVAT 57 535 56 761 Aineettomat hyödykkeet 270 239 Aineettomat oikeudet 270 239 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Aineelliset hyödykkeet 56 533 55 796 Maa- ja vesialueet 330 330 Rakennukset 50 788 49 196 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 685 1 186 Koneet ja kalusto 3 540 4 460 Muut aineelliset hyödykkeet 66 66 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 124 558 Sijoitukset 732 726 Osakkeet ja osuudet 467 467 Muut saamiset 266 260 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 10 10 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 10 10 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 899 5 011 Vaihto-omaisuus 981 866 Aineet ja tarvikkeet 82 68 Keskeneräiset tuotteet 900 799 Saamiset 2 280 3 720 Pitkäaikaiset saamiset 347 483 Muut saamiset 347 483 Lyhytaikaiset saamiset 1 933 3 237 Myyntisaamiset 361 480 Muut saamiset 1 391 2 402 Siirtosaamiset 181 354 Rahoitusarvopaperit 54 54 Osakkeet ja osuudet 54 54 Rahat ja pankkisaamiset 1 584 370 VASTAAVAA YHTEENSÄ 62 444 61 781

48

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

2013 2012 VASTATTAVAA 1 000 € 1 000 € OMA PÄÄOMA 21 813 20 191 Peruspääoma 8 966 8 966 Muut omat rahastot 264 284 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 10 942 9 003 Tilikauden yli-/alijäämä 1 641 1 939 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 31 606 30 848 Poistoero 29 606 30 848 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 2 000 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 10 10 Lahjoitusrahastojen pääomat 10 10 VIERAS PÄÄOMA 9 016 10 732 Pitkäaikainen 20 20 Muut velat 20 20 Lyhytaikainen 8 996 10 712 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 000 3 000 Ostovelat 1 692 2 473 Muut velat 681 639 Siirtovelat 5 623 4 600 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 62 444 61 781 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste % 85,55 82,61 Suhteellinen velkaantuneisuus % 15,31 18,63 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € 12,58 10,94 Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija 2 249,37 2 022,52 Opiskelijamäärä 5 594 5 410

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

49

Millaista siellä oikeasti on? Keudan omaan blogiin kirjoittavat sekä opiskelijat että työntekijät. Blogista saat esimakua siitä, millaista keudalaisten arki oikein on. Kurkkaa kulissien taakse osoitteessa blogi.keuda.fi.

50

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Seuraa Keudaa ja ota yhteyttä! • www.keuda.fi • blogi.keuda.fi • Facebook: Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus • Twitter ja Instagram: @Keuda_Ammattiin • Puh. 09 273 81 • Sähköposti: info@keuda.fi

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä • Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto • Uutiskatu 2, 00240 Helsinki • Sibeliuksenväylä 55 A ja B, 04400 Järvenpää • Wärtsilänkatu 7, 04400 Järvenpää • Wärtsilänkatu 63, 04440 Järvenpää • Keskikatu 3 a, 04200 Kerava • Sarviniitynkatu 9, 04200 Kerava • Lukkarinpolku 2, 04600 Mäntsälä • Lopentie 20, 01860 Perttula • Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus • Iso Kylätie 14, 04130 Sipoo • Kansanopistontie 60, 04380 Tuusula • Kirkkotie 31, 04310 Tuusula

Mäntsälä

4

E75

Keudan oppisopimuskeskus • Kultasepänkatu 5, 04250 Kerava 3

Järvenpää

Nurmijärvi

Pornainen

E75

4

E12

3

Kerava

Tuusula E12

Sipoo

E75 E18

1

E18

E18

Helsinki

7

E18

7