Keuda-lehti 1/2012

Keuda Ke ski - U u d e n maan koul ut uskun tayhtymä n sidosr yh mä leh t i • 1 /20 12

SAKUstars näkyy ja kuuluu Järvenpäässä Ympäristötaidetta Tuusulassa:

Pasi Järvisen Laskeutuvat joutsenet

Keuda 50 vuotta RO

N LA H JU

E UM

2

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Tässä numerossa 3

Juhlitaan yhdessä Pääkirjoitus

9

Ottopojasta lempilapseksi Keudan historiikki on ilmestynyt

4

Juhlaa ja kulttuuria, rauhaa ja rakkautta SAKUstars Järvenpäässä 17.–19.4.2012

10

Uutisia

12

Tuusulanjärven lintujen isä Keudalaisen Pasi Järvisen ympäristötaideteos

6

Aikamatka viidelle vuosikymmenelle Keuda täyttää 50 vuotta vuonna 2012

14

Kevään kiireitä ja iloja Kuoman palsta

8

Keuda 2000-luvun ammatillisen koulutuksen nosteessa Keudan historiaa

15

Tapaa keudalainen Reijo Rikkonen

5

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu yli 190 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on 600 ja liikevaihtomme vuonna 2011 oli 54 miljoonaa euroa.

6

16

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

12

Nro

Julkaisija

Päätoimittaja

Toimitus Taitto Valokuvat

Kansikuvassa

Painopaikka Painosmäärä

1/2012 Kevät 2012, 6. vuosikerta Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 info@keuda.fi, www.keuda.fi Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki Zeeland / Tiina Valve Maarit Tiala, Heli Vastamäki, Keudan arkisto Tuusulalainen oppilas Antti Hakala Järvenpään ammattikoulussa 1964 Savion Kirjapaino Oy 3 000

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Juhlitaan yhdessä

K

eudan 50. toimintavuosi

2012 on alkanut monine

muutoksineen ja juhlavuo teen liittyviä tapahtumia

valmistellessa. Keudan uusi strategia on tuonut mukanaan uuden organisaation, uudistuneen ilmeen ja jopa uuden sloganin ”Keuda – Työelämän taitaja”.

Erityistä painoarvoa juhlavuodelle halusimme tuoda järjestämällä SAKUstars 2012 -tapahtuman, ammatillisen koulutuksen kulttuurikilpailut, olennaisena osana juhlatapahtumaa. SAKUstars on vuosittain järjestettävä kulttuurikilpailu, jonka tarkoitus on kannustaa ammattiin opiskelevia kulttuuriharrastuksessa ja antaa opiskelijoille mahdollisuus tuoda esiin sellaista osaamista, joka ei oppilaitoksen arjessa välttämättä ilmene. Yhteensä kilpailuihin ja ennakkotyösarjoihin osallistuu yli 1 000 opiskelijaa. Itse tapahtumaan saapuu yli 700 kilpailevaa opiskelijaa kisahuoltajineen.

Mukana on monipuolinen kirjo kulttuurin eri osa-alueita.

Tämän vuoden SAKUstars teema on ”Rauhaa ja rakkautta”. SAKUstars 2012 -tapahtuman suuret yhteiset tilaisuudet pidetään Järvenpään Rantapuistoon pystytettävällä Keuda Areenalla. Kaikki kisatapahtumat ovat Järvenpäässä ja

kaupunki on yksi tärkeistä yhteistyökumppaneistamme. Keudan SAKUstarstiimi on valmistellut kisat innolla ja perusteellisesti, olemme saaneet mukaan hyvät yhteistyökumppanit, ja koko Keuda on täydellä sydämellä mukana ammatillisen koulutuksen kulttuurikisoissa.

50-vuotisjuhlien kohokohta on SAKUstarsin avajaisiin osallistuminen ja huikeiden esitysten seuraaminen Juhlavuoden valmisteluihin on kuulunut myös Keudan historiikin kokoaminen. Se on ollut mittava työ, ja kirja julkistetaan 50-vuotisjuhlissa. Historiikkityöryhmän ensimmäinen kokous pidettiin jo syksyllä 2009 ja viimeinen helmikuussa 2012. Kirjassa on monia eri kirjoittajia, joten joukkoon mahtuu eri tyylejäkin. Toivottavasti sieltä sitten löytyy luettavaa erilaisista asioista kiinnostuneille.

Juhlia on hyvä viettää ammatillisen koulutuksen suosion ja vetovoiman jatkuessa vahvana myös juuri tulleiden kevään 2012 yhteisvalinnan tulosten valossa. Ammatillinen koulutus on kasvanut juuri sellaiseksi olennaiseksi yhteiskunnan tukijalaksi, joksi se aikanaan ajateltiinkin.

Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja

3

4

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

star SAKU

4 .–19.

7 1 ä s ääs rvenp ä J 2 1 s 20

.2012

ia kulttuur ja Juhlaa

Rauhaa ja rakkautta • teksti ja kuvat Heli Vastamäki

T

ervetuloa Keski-Uudellemaalle Keudaan, tällä kertaa seitsemästä jäsenkunnastamme Järvenpään kaupunkiin. Keuda viettää SAKUstars-tapahtuman merkeissä 50vuo­tis­juhlaansa ja ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut järjestetään nyt 60. kerran. On siis syytä juhlaan!

SAKUstars-tapahtuma näkyy ja kuuluu Järvenpään kaupungin kaduilla, sillä tapahtuma- ja majoituspaikkoja on eri puolilla kaupunkia, tosin kohtuullisen matkan päässä toisistaan. Kisa- ja majapaikkojen välillä kulkee tapahtuman aikana nonstop-bussi. Kauniilla säällä päätapahtumapaikkana toimivalta Järvenpää-talolta kipaisee kevyesti jalankin Keudan Wärtsilänkadun toimipisteeseen, Rantapuiston Keuda Areenalle tai

Kun tapahtuma alkaa, on graafisen suunnittelun porukan työ jo suurimmaksi osaksi ohi. Tässä Christina Lindqvist ja Jenni Valo taittavat tapahtumaopasta.

ravintola Swengiin.

Muistathan käydä tutustumassa ennakkotyönäyttelyyn, joka levittäytyy Järvenpää-talon ja Rantapuiston välille kävelykatu Jannen liikkeisiin. Osa näyttelystä sijoittuu Järvenpää-talolle ylälämpiöön.

Seremoniat Keuda Areenalla Kun SAKUstarsin järjestämistä alettiin muutama vuosi sitten Keudassa suunnitella, oli hyvänä ajatuksena järjestää kaikki suuren yleisömäärän tilaisuudet Järvenpää Areenassa, joka sijaitsi kätevästi lähes vastapäätä Wärtsilänkadun koulutusyksikköämme.

Helmikuussa 2010 kohtalo kuitenkin puuttui peliin ja hallin katto romahti niin pahoin, että koko rakennus jouduttiin purkamaan.

Kun alkoi näyttää siltä, ettei uutta

Maaliskuun järjestämisseminaarissa pistettiin tapahtuman yksityiskohtia kuntoon porukalla.

hallia ihan lähivuosina nouse tilalle, oli keksittävä luova ratkaisu. Onneksi Keuda oli mukana järjestämässä Ammatillisen koulutuksen suurtapahtumaa vuonna 2008, ja meillä oli kokemusta väliaikaisten hallien käytöstä suuressa yleisötapahtumassa. Näin päätettiin rakentaa kisojen ajaksi 1 200 neliön Keuda Areena. Areenalla järjestetään paitsi avajaiset, kavalkadi ja päättäjäiset (näihin sisäänpääsy vain kisapassilla), myös useiden lajien finaaleja.

Opiskelijat innolla mukana järjestelyissä Keudassa on haluttu ottaa järjestelyihin mukaan mahdollisimman laajasti henkilöstöä ja opiskelijoita. Karkean laskelman mukaan porukan koko onkin yhteensä 950 päätä. Tapahtuman järjestäminen on sisällytetty eri opiskelijaryhmien opintoihin. SAKUstars on opiskelijoille mainio tilaisuus paitsi toteuttaa itseään taiteellisesti, myös hankkia järjestäjänä työkokemusta sekä verkostoitua.

Virittäydy Rauhan ja rakkauden tunnelmaa niin juhla voi alkaa!

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

5

6

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Keuda täyttää 50 vuonna 2012.

Bongaa aikajanasta neljän ensimmäisen vuosikymmenen tärkeimmät etapit ja lue seuraavalta sivulta 2000-luvun kehityksestä!

6

1 97 5 1 97

1 97 4 3

1 95 3

19

1 97

54

2

1 97

2 195

Aikamatka viidelle vuosikymmenelle • teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat KEUDAN ARKISTO

19

55

71

19

57

6

9

19

19

5

70

19

6

19

Järvenpään kauppalanhallitus kutsui 15.6. lähialueen kunnat neuvotteluun keskustelemaan Keski-Uudenmaan ammattikoulutusasioista.

58

195 9

19 6

0

1961

1962

1963

1 9 64

1 9 65

19 6

6

7 19 6

19

68

19

Perustettiin toimikunta valmistelemaan laajennushanketta.

Uudet koulutilat otettiin vastaan 28.4. ja rakennustoimikunta lausui: ”Rakennus kokonaisuudessaan on erinomaisella huolella tehty ja työ on kauttaaltaan korkeatasoista.”

Valtioneuvosto hyväksyi kuntainliiton perustamissäännön 21.1. Järvenpään ammattikoulun toiminta alkoi 1.9. väliaikaistiloissa.

Järvenpään ammattikoulun harjannostajaiset 12.7.

7

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

19 8 0

19 8 1

1982

19 83

19 8

4

19 8

5

19

77

19

78

9 1 97

Koulutus alkoi Keravalla, vaikka rakennus kokonaisuudessaan valmistui vasta seuraavana keväänä.

Myös Mäntsälän ammattikoulu aloitti toimintansa Lukkarinpolulla.

19

86

19

87

Kuntainliitto teki valtioneuvostolle Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen perustamislupahakemuksen.

19 88

19 8 9 1992

Osa kuntayhtymän opiskelijoista ja henkilökunnasta siirtyi ammattikorkeakouluun.

1993

Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen vihkiäisissä kunniavieraana oli rouva Tellervo Koivisto.

Järvenpään kotitalousopettajaopisto ja Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilaitos siirtyivät osaksi silloista ammattikoulutusyhtymää.

19 91

Nurmijärven ammattioppilaitos tuli mukaan kuntainliittoon. Kuntayhtymään perustettiin kauppaoppilaitos, joka toimi aluksi vuokratiloissa Saviolla, Klondyke-talossa.

19 9 0

15.11. valtioneuvoston virallinen päätös 176 aloituspaikan oppilaitoksen rakentamisesta Keravalle.

1994 199 5 Pekka Halosen akatemia kuntayhtymään.

19

96

19 97

199 8

Kuntayhtymän siihenastisen historian suurin rakennushanke Keuda-talo valmistui.

1999

20

00

20

01

20

02

8

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Keudan historiaa, osa 5/5. Vuodet 2003–2012

Keuda 2000-luvun ammatillisen koulutuksen nosteessa

K

untayhtymän viimeisimmän vuosikymmenen aikana ammatillisen koulutuksen suosio on noussut huimasti. Viime vuosina Keuda on alkanut kehittää aikaisempaa voimakkaammin myös aikuiskoulutusta omana kokonaisuutenaan.

Vuoden 1999 alussa voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö ja sen mukanaan tuomat uudistukset mahdollistivat osaltaan opiskelijamäärien vahvan kasvun. Uudet opetussuunnitelmat sisälsivät vähintään 20 opintoviikon mittaiset työssäoppimisjaksot. Ne lisäsivät yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja motivoivat opiskelijoita uudella tavalla.

ksen koulutu tillisen Espoossa Amma a n kunta pahtum suurta 008 oli kolme , jolla s 2 tu a is n n n n o o p vu n yhteis matillisen m yhtymä tusta a ioon. u ik a v s oli sen suo k tu lu kou

Ammattikorkeakouluista tuli tärkeä jatkokoulutuspaikka ammatillisen perustutkinnon suorittaneille ja jatko-opiskelut myös yliopistossa tulivat mahdollisiksi. Ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyö tiivistyi.

Osaltaan ammatillisen koulutuksen suosiota ovat olleet nostamassa ammattitaitokilpailut, joista on tullut merkittäviä ammatillisen osaamisen ja koulutuksen näyteikkunoita. Kansallisten Taitajakilpailuiden läpilyönti tapahtui Lahdessa vuonna 2001, jolloin ensimmäistä kertaa kilpailulajit toteutettiin suuressa messutapahtumassa saman katon alla. Vuonna 2008 Keuda, Luksia ja Omnia järjestivät yhdessä Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuman, johon sisältyivät sekä

Taitaja-kilpailut että ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut, SAKUstarsit.

Sipoon Enter valmistui 2000-luvun alussa lähes kaikissa jäsenkunnissa oli kuntayhtymän koulutusta.

Sipoo sai oman ammatillisen koulutusyksikkönsä vuonna 2002, kun datanomiopinnot alkoivat väliaikaisissa tiloissa.

Samaan aikaan tehtiin päätös omien tilojen rakentamisesta yhteiseen rakennukseen Sipoon suomenkielisen lukion kanssa. Suunnittelukilpailun jälkeen rakennuksen suunnittelijaksi valittiin Arkkitehtitoimisto K2S. Sipoon Enter valmistui vuonna 2007, ja nykyisin Keuda kouluttaa siellä paitsi datanomeja, myös merkonomeja ja automaatioasentajia.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

• tekstin koosti Keudan historiikin pohjalta Heli Vastamäki

Ottopojasta lempilapseksi Keudan 50-vuotishistoriikki on ilmestynyt.

K

eudassa päätettiin koota ensimmäisten viiden vuosikymmenen historia yksiin kansiin ja yli kahden vuoden työn tuloksena syntyi teos ”Ottopojasta lempilapseksi. Keuda 50 vuotta”. Teoksen nimi viittaa ammatillisen koulutuksen aseman muuttumiseen viiden vuosikymmenen aikana, niin Keski-Uudellamaalla kuin valtakunnallisesti.

Parin sadan sivun paksuinen kirja on tullut painosta parahiksi ennen SAKUstars-viikolla järjestettävää Keudan juhlavastaanottoa, jonka yhteydessä historiikki julkistetaan. Kirjan perustekstit on kirjoittanut tietokir-

jailija Marja Huovila, mutta teokseen sisältyy monen muunkin kirjoittajan tekstejä. Kokonaisuuden on toimittanut viestintäpäällikkö Heli Vastamäki ja Keudan historiikkityöryhmä, johon kuuluivat Huovilan ja Vastamäen lisäksi kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä, aikuisopiston rehtori Riitta Narko sekä Keudan jo eläköityneet johtohahmot Rauno Hoikkala, Martti Laukkanen, Tapani Ranki ja Pentti Rauhala.

Historiikkiteos jaetaan Keudan koko henkilöstölle. Muut kiinnostuneet voivat tilata historiikkia osoitteesta viestinta@keuda.fi 10 euron hintaan.

Ottopoja st a

lempilap sek si

Yhtenäinen Keuda 2000-luvulla Keudan toimintaa ja samalla Keuda-brändiä on yhtenäistetty. Keuda-nimi on vakiintunut käyttöön.

Vuosina 2006–2007 tehtiin laaja strategiakierros, jonka seurauksena organisaatiota tarkistettiin ja siirryttiin koulutusalakohtaiseen johtamisjärjestelmään.

1.8.2007 alkaen oppilaitosten uusiksi nimiksi tulivat Keski-Uudenmaan ammattiopisto Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. Käytännössä puhuttiin esimerkiksi Keuda Järvenpäästä.

Samana vuonna Keuda sai pysyvän luvan järjestää työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa. Muun muassa tästä syytä kuntayhtymän aikuiskoulutusstrategia uusittiin täydellisesti ja perustettiin Aikuiskoulutuksen koulutusala.

Adulta Oy:n vuoden 2010 helmikuussa tapahtuneen konkurssin jälkeen sen toiminta jaettiin Keudan, Amiedun ja Omnian kesken. Keudaan siirtyi Adultan tekniikan ja kulttuurialan koulutus. Kokonaisuus siirrettiin Keuda Aikuiskoulutus -tulosalueen alle.

Näiden muutosten jälkeen tuli ajankohtaiseksi selvittää, miten kuntayhtymän nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen väliset järjestelyt jatkossa toteutetaan. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus, vaikuttavuus ja optimaalinen toteuttaminen Keski-Uudellamaalla olivat myös haasteita, joihin pyrittiin vastaamaan vuonna 2010 alkaneessa uusimassa strategiaprosessissa.

Yhtymävaltuusto hyväksyi uuden strategian toukokuussa 2011. Sen välittömästi näkyvänä tuloksena uusittiin Keudan organisaatio perusteellisesti. Juhlavuoteen 2012 siirryttiin uudella organisaatiolla, jonka muodostavat Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto, Keudan oppisopimuskeskus, Keudan yhtymäpalvelut ja Keudan konsernipalvelut.

Keuda 50 vuotta 20 12

Ottopoja lempilap sta seksi Keuda 50 vuotta 20 12

9

10

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Keudalaiset leipuri-kondiittoriopiskelijat Rinkeli Grand Prix -kisan voittoon

K

eudan ammattiopistossa Järven­ päässä leipuri-kondiittoreiksi opiskelevat Niko Etula ja Susanna Laitala voittivat valmentajansa Sigrid Müllerin kanssa alan nuorisoasteen SMkilpailun helmikuussa.

Vuoden 2012 Rinkeli Grand Prix -kilpailu järjestettiin Torniossa, Ammattiopisto Lappian elintarvikealan leipomossa. Kilpailu järjestettiin jo 23. kerran. Kilpailuun osallistui 14 kilpailuparia eri puolilta Suomea, Helsingistä Rovaniemelle.

Kilpailu käytiin kolmihenkisin joukkuein. Yksi jäsen on valmentajana toimiva opettaja. Kilpailussa tarkastellaan leipurin ja kondiittorin taitoja. Joukkue valmistaa sekä pakollisia että vapaavalintaisia leivonnaisia.

Vapaavalintaiset tuotteet joukkueet olivat saaneet suunnitella ja harjoitella etukäteen. Keudan tiimillä olivat vapaavalintaisina konditoriatuotteina kilpailijoiden itse suunnittelema Kruunuleivos ja kahvileipänä raparperi-puolukka-murowiener.

Kahden pakollisen tuotteen reseptit joukkueet saivat vasta kilpailua edeltävänä päivänä. Kilpailijoilla oli viisi tuntia aikaa valmistaa tuotteet ja laittaa ne esille. Arviointi oli asteikolla 1–10, arviointikohteena maku, ulkonäkö ja työskentelytaidot.

Keudan joukkue vei voiton kahdeksan pisteen erolla seuraavaksi tulleeseen kilpailijapariin. Tuomarit kehuivat erityisesti tuotteiden ulkonäköä ja makua, mutta antoivat myös rakentavaa pa-

Opettaja-valmentaja Sigrid Müller seuraa tyytyväisenä voitto isan leipuri-kondiittorip arin ilakointia.

lautetta.

Niko ja Susanna nähdään viimevuotiseen tapaan myös Taitaja-finaalissa Jyväskylässä huhtikuun lopussa.

Keudan keittiöt luomun portaille

SAKU ry:n liikuntakampanja syksyllä 2012

K

euda oli syksyllä 2011 SAKU ry:n liikuntakampanjan ylivoimaisesti eniten askelia kerännyt koulutuksenjärjestäjä. Viesti Keudan henkilöstölle: pitäkää askelmittarit tallessa, sillä ensi syksynä lähdemme puolustamaan mestaruuttamme! Henkilöstön liikuntakampanja alkaa 3. syyskuuta ja päättyy 29. lokakuuta 2012.

K

kö päällik palvelu sitteRuoka e uneela aat Iiris Ka rt dan Po ia. u e K e le m n -diplo u u m o lu

euda on liittynyt Portaat luomuun -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on auttaa ammattikeittiöitä lisäämään luomutuotteiden käyttöä osana kestävän kehityksen mukaista toimintaa.

Portaat luomuun -ohjelma käynnistyi vuonna 2002. Ohjelmaa on alusta lähtien rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö ja sen toteuttamisesta on vastannut EkoCentria (entinen Luomukeittiökeskus).

Luomun portaita on yhteensä viisi, ja Keuda on nyt portaalla kaksi, mikä tarkoittaa, että keittiössä käytetään vähintään kahta merkittävää raakaainetta pysyvästi luomutuotteina. Lisäksi käytetään muita luomutuotteita mahdollisuuksien mukaan.

Lue lisää: www.portaatluomuun.fi

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Keudalta iso joukkue Taitaja 2012 -finaaliin

N

uorten ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 24.–26.4.2012.

Tapahtumaan odotetaan 30 000 kävijää.

Taitaja-tapahtuman kilpailuissa taitojaan mittelee 500 opiskelijaa.

Keudan ammattiopistosta Jyväskylään matkaa yhteensä 20 kilpailijaa (suluissa opiskelijan koulutusyksikkö): • Patrick Nordström (Kerava, Keski katu) Asiakaspalvelu ja myynti • Paul Kylliäinen (Kerava, Sarviniitynkatu) Elektroniikka • Mika Hämäläinen (Kerava, Sarviniitynkatu) Ilmastointiasennus

Yli 2 000 halusi ensisijaisesti Keudan ammattiopistoon yhteishaussa

Y

hteishaku toisen asteen ammatilliseen koulutukseen päättyi 16.3.2012.

Keudan ammattiopistoon tuli 2 048 ensisijaista hakemusta, mikä on 23 vähemmän kuin vuonna 2011. Hakijamäärän hienoinen lasku johtuu ikäluokan pienenemisestä.

Yhteishaussa täytettäviä paikkoja on Keudan ammattiopistossa yhteensä noin 1 300. Tiedot opiskelemaan päässeistä julkaistaan aikaisintaan 14. kesäkuuta.

• Niko Etula ( Järvenpää, Sibeliuksenväylä) Kondiittori • Susanna Laitala ( Järvenpää, Sibeliuksenväylä) Kondiittori • Heli Haapatalo (Mäntsälä, Saaren kartano) Kukkasidonta • Antti Udd (Kerava, Sarvi niitynkatu) Kuljetuslogistiikka • Viljo Lehtoväre (Kerava, Sarviniitynkatu) Levy ja hitsaus • Pinja Mähönen ( Järvenpää, Sibeli uksenväylä) Matkailu – näytöslaji • Sannamari Ahola ( Järvenpää, Sibe liuksenväylä) Matkailu –- näytöslaji • Roosamari Larkiala ( Järvenpää, Wärtsilänkatu) Pukuompelu • Miranda Vainikka ( Järvenpää,

Sibeliuksenväylä) Ravintolakokki • Juuso Hynninen ( Järvenpää, Wärtsi länkatu) Talonrakennus, kirvestyöt • Topi Kokkoniemi (Mäntsälä, Lukkarinpolku) Talonrakennus, muuraus ja laatoitus • Santeri Vartia (Nurmijärvi) Talon rakennus, muuraus ja laatoitus • Johanna Janhunen (Kerava, Keskikatu) Tietojenkäsittely • Iivo Raitahila (Sipoo) Tietokoneet ja verkot • Ari Lindström (Sipoo) Yrittäjyys • Nico Nurminen (Sipoo) Yrittäjyys • Matias Kuortti (Sipoo) Yrittäjyys Lisätietoja osoitteesta www.taitaja2012.fi

Alaikäiset pääsivät äänestämään presidenttiä varjovaaleissa

A

Ainakin Keudan Järvenpään Sibeliuksenväylän ja Wärtsilänkadun ja Keravan Sarviniitynkadun koulutusyksiköissä järjestettiin alkuvuodesta presidentin varjovaalit, joissa saivat äänestää alaikäiset opiskelijat. Varjovaalit olivat valtakunnalliset, ja ne organisoi Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi.

Nuorisovaalit ovat osa koulujen demokratiakasvatusta, ja niissä opetellaan, miten vaalit ja demokratia toimivat sekä miten äänestäminen tapahtuu. Allianssi kannustaa kouluja käsittelemään vaaleja, vaaliteemoja ja seuraamaan ehdokkaita sekä innostaa aktiivisuuteen myös niitä nuoria, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Presidentinvaalien yhteydessä nuorisovaaleja kokeiltiin nyt ensimmäistä kertaa. Presidentin varjovaalit voitti oikeiden vaalien tapaan Sauli Niinistö, mutta toiselle kierrokselle pääsi Pekka Haaviston sijaan Timo Soini.

Alle 18-vuotiaat opiskelijat pääsivät harjoittelemaan presidentinvaaleissa äänestämistä mm. Järvenpään Sibeliuksenväylällä.

11

12

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuvat Maarit Tiala

Tiesittekö, että Tuusulanjärven linnut, Laskeutuvat joutsenet, on keudalaisen Pasi Järvisen tekemä ympäristötaideteos?

Tuusulanjärven lintujen isä

Y

mpäristötaideprojektiin Pasi ”joutui” opiskellessaan Taideteollisessa korkeakoulussa, josta hän valmistui taiteen maisteriksi 2002.

Opiskelun loppuvaiheessa opiskelijat tutustuivat Rantatien ja sen ympäristön alueeseen ja tekivät erilaisia ehdotelmia kunnan alueelle sijoitettavasta ympäristötaiteesta. Projekti liittyi Tuusulan kunnan Taideteolliseen Korkeakouluun kustantamaan ympäristötaiteen professuuriin. Professorina toimi Markku Hakuri. Opiskelijoiden loppunäyttely oli Hyrylässä, tyhjässä liikehuoneistossa, josta Tuusulan kunnan kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Marke Naski-Mutanen löysi Tuusulanjärven linnut -ympäristötaideteoksen.

”Alkuperäisessä suunnitelmassa oli Rantatien tyhjiin sähköpylväiden päihin suunniteltu 40 lintufiguuri­ tuuliviiriä.”

Pasin alkuperäisessä suunnitelmassa oli Rantatien tyhjiin sähköpylväiden päihin suunniteltu 40 lintufiguurituuliviiriä. Linnut valikoituivat sen mukaan, mitä lintuja Rantatien alueella pesii. Linnut osoittivat julkisen alueen, toisin kuin viirit yleensä, esimerkiksi tilaviirit. Nähtävyyksien opastetaulut ja niissä olevat lintufiguurit kuuluivat Pasin ympäristötaiteen kokonaisuuteen. Tällä hetkellä opastetauluja on vain Halosenniemessä ja Aleksis Kiven kuolinmökillä, jossa mustarastasfiguuri nivoutuu Kiven henkilöhistoriaan. Halosenniemessä on käki, joka oli tärkeä lintu Pekka Haloselle.

– Halosenniemen edustalla olevaan teokseen sain idean linnuista perehdyttyäni materiaaliin, jossa kerrottiin Pekka Halosesta ja viitattiin hänen uneensa.

Unessa joutsenet laskeutuivat talviselle järvelle. Linnut pystytettiin Halosenniemen vieressä olevalle pienelle heinäsaarelle kymmenen vuotta sitten. Saari lepää kallion päällä, joten omat kommelluksensa oli ennen kuin lintujen metallipidikkeet saatiin porattua tukevasti 30 sentin syvyyteen kallioon. Poraus ja kiinnitys onnistuivat hyvin, sillä pronssiset joutsenet ovat edelleen laskeutumassa järvelle. Ympäristötaideteoksen luonnon monimuotoisuutta tukeva viesti konkretisoituu mainiosti Tuusulanjärven rantamaille rakennettujen kosteikkojen myötä, kertoo Pasi.

Harrastuksena Vespa Pasi muutti Pohjois-Helsingin Pikku Huopalahdesta Tuusulaan vuonna 2009, sillä hän tarvitsi lisätilaa perheen kasvaessa. Hänen perheeseensä kuuluvat avovaimo ja tyttäret, kolmevuotias ja neljän kuukauden ikäinen. Ennen Keudaan tuloa Pasi oli töissä kuvataideopettajana Pohjois-Helsingin kuvataidekoulussa. Muutto Tuusulaan on tuonut elämään paljon hyvää, sillä lapsilla on siellä hyvä ympäristö kasvaa. Pasilla on aikaa myös omille harrastuksilleen: hän on entisöinyt vuoden 1973 mallia olevan Vespa Sprintin ajokuntoon kotinsa autotallissa.

– Koska museoajoneuvoksi rekisteröity kulkupeli voi olla käytössä vain 30 päivää vuodessa, käytän Vespaa vain hyvällä säällä ja silloinkin ajan kiireettömästi ja maisemia ihaillen. Ostin sen lähes

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

kaksikymmentäviisi vuotta sitten, rahat siihen keräsin raviradan videokuvaajana ja liikkuminen hoitui Vespalla koko opiskeluaikani. Ajopeli on kulkenut siitä lähtien mukanani, se onkin melkein perheen jäsen, Pasi naurahtaa.

Keudan Pekka Halosen akatemia on hyvä työpaikka, opettajien pätevyyttä mitataan säännöllisesti ja vertailu valtakunnallisiin lukemiin kestää mainiosti päivänvalon. Pekka Halosen akatemian opettajien pätevyyslukema on 86 %, jota on pidettävä erinomaisena lukemana valtakunnallisessa vertailussa.

– Toteutimme Valoa pimeyteen -valotaideteoskurssin osana muu taide -opintokokonaisuutta viime syksynä, halusimme sen myötä piristää ihmisten arkipäivää pitkän pimeyden aikana. Opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta saivat toivottavasti valoisan lohdun keskellä pimeyttä ja ehkä rahtusen pontta päivän tehtäviin. Mielestäni onnistuimme mainiosti, palaute ainakin oli rohkaisevaa ja uskon, että vastaavia toteutuksia on luvassa jatkossakin, lupaa Pasi.

SAKUstars 2012 -tapahtuman ajaksi koottava näyttely Järvenpää-talossa on yksi kevään tärkeimmistä työrupeamista. Tiistaina 17.4. on aikuisopiskelijoiden kuvanveiston näyttelyn avajaiset. Vuoden lopulla on ylioppilas- ja peruskoulupohjaisten opiskelijoiden vuoro tuoda esille osaamisensa Kaapelitehtaalle rakennettavassa näyttelyssä. Toivottavasti ennen sitä saamme nauttia Pasin omasta näyttelystä Helsingissä galleria Jangvassa.

13

14

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

alsta

np oma

Ku

Kevään kiireitä ja iloja

K

evät on opiskelijalle kiireistä ai kaa. Lopputyöt pitää kirjoittaa, kurssitehtävät suorittaa sekä rästit palauttaa. Päässä pyörii kysymyksiä: Valmistunko minä varmasti? Onko hommia rästissä? Pitää myös muistaa kysyä itseltään: muistinhan nauttia kevään auringosta?

Kevät on ollut kiireistä aikaa myös oppilaskunnallamme.

Alkuvuodesta Kuoma valitsi itselleen uuden hallituksen kaudelle 2012 sekä sai tunnustusta voittamalla Suomen ammattiin opiskelevien liiton SAKKI ry:n Vuoden Amisoppilaitos 2012 -palkinnon. Perustelui-

os 2012 oppilait ssuilla e n Amis e m d – o p u V te rahatS sai Keuda en Turun Nex ja 1000 euron dan u ia e im K n m o n -arv Diplo staa ä uussa. assa va tammik olivat ottam ikkö Erja Kärn en, a äll ri Kre n e palkinto -asioiden pä H t , lija dustaja uvisuo opiske oman e htaja Anni S ekä Ku (vas.) s ller, puheenjo ankinen. y aL Mikki M nen ja Miikk irro T ry y P

na mainittiin esimerkillinen yhteistyö koulumme johdon ja opiskelijoiden välillä.

Diplomissa mainitaan myös työmme opiskelijoiden hyvinvoinnin hyväksi. Oppilaskunnan yksi tehtävä on ajaa opiskelijoiden etua ja edistää hyvinvointia. Opiskelijoiden hyvinvointi ja kuuleminen ovat tärkeitä asioita oppilaskunnallemme. Samalla myös yhteistyö muiden kanssa on valttia. Loppukeväästä järjestämme leffaillan valmistuville opiskelijoille yhdessä Järvenpään Studio 123:n kanssa. Tämä on hieno tapa onnitella kaikkia valmistu-

via opiskelijoita heidän ahkerasta työstään ja samalla toivottaa onnea tulevaisuuteen.

Vaikka kiire ja tekemisen määrä painavat, on hyvä muistaa rentoutua.

Ehkä jopa nauttia ihanasta kevätauringosta sekä lintujen laulusta. Samalla on ihana odottaa ovella kolkuttelevaa kesälomaa. Vaikka monille opiskelijoille kesä on työntekoa, on hyvä muistaa ottaa myös hetki aikaa itselleen. Maailma näyttää aina hieman valoisammalta yhden levätyn päivän jälkeen.

Anni Suvisuo Oppilaskunta Kuoman puheenjohtaja

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

• tekstit ja kuva: Heli Vastamäki

Tapaa keudalainen

konen Reijo Rik ettaja, salan op Rakennu pisto, mmattio Keudan a ilänkatu ä, Wärts Järvenpä

Millainen Keuda oli silloin, kun tulit tänne töihin?

– Aloitin työt Keudassa, silloisessa Järvenpään ammattikoulussa, vuonna 1974, kun olin 25-vuotias. Rehtori Vaito Kovasiiven minulle ohjeistama opetussuunnitelma oli ”saat vapaat kädet”. Rakennusala ei silloin ollut kovin suosittu ja ensimmäisessä luokassani oli muistaakseni vain seitsemän opiskelijaa. He olivat kuitenkin opinhaluista porukkaa.

Mitkä ovat olleet suurimpia ilon aiheita työssäsi?

– Rakennusalan suosion suuri kasvu on ollut hieno asia. Osastoa on tietoisesti kasvatettu ja nyt täällä on jo 220 opiskelijaa. Olen saanut olla Keudassa monessa mukana: olin vararehtorina lähes 10 vuotta ja pitkään osastonjohtajana. Meillä on ollut hyvä tiimi ja opettajan homma on antanut paljon. Olemme opiskelijoiden kanssa toteuttaneet monta hyvää rakennuskohdetta. Olen myös saanut olla mukana kehittämässä Keudaa, esi-

merkiksi tekemässä meille ensimmäistä laatujärjestelmää.

Missä asioissa Keuda ja ammatillinen koulutus ovat kehittyneet parempaan suuntaan?

– Opetussuunnitelmien tarkka noudattaminen on tuonut toimintaan ryhtiä.

Tekniikka on kehittynyt ja tullut avuksi monessa asiassa. Nykyisiä opiskelijoita täytyy kehua siitä, että kurinpidollisia ongelmia meillä ei ole enää kuten ennen. Opiskelijoiden täsmällisyyteen ja vastuunottoon joutuu kylläkin puuttumaan entistä useammin. Nuoret uskaltavat nykyisin vaatia opettajilta paljon. Jos opettaja esittää tietävänsä tai osaavansa todellista enemmän, opiskelijat kyllä huomaavat sen. Myös Keudan talous on kehittynyt parempaan suuntaan, kiitos visionääristen johtajien.

Myös huonoja kehityssuuntia on ollut. Henkilöstön mukanaolo kehittämistyössä pitäisi esimerkiksi palauttaa jollain tavalla entiselle aktiivisuustasolle.

Mitä aiot tehdä eläkkeellä?

– Jään keväällä eläkkeelle opettajan työstä, mutta aion silti jatkaa suunnittelutöitä omassa insinööritoimistossani sopivassa määrin. Ehkä matkustelen jonkin verran: Kreikka on melkein kuin toinen kotimaani, sillä olen käynyt siellä 40 kertaa. Enemmän aion kuitenkin asua maalla, Sysmän mökillä. Luonto ja kalastaminen ovat lähellä sydäntäni. Hommasin myös karaokelaitteet, sillä aina täytyy kokeilla jotain uutta!

Haluan kiittää Wärtsilänkadun yksikön henkilökuntaa tuesta, jota sain osakseni viime syksynä henkilökohtaisen menetyksen hetkellä. Meillä on yhteenkuuluvuutta, jota hyvä työyhteisö tarvitsee!

Kenet haastat seuraavaksi Tapaa keudalainen -haastatteluun?

– Haastan koulutuspäällikkö Raimo Tuonosen Keravan Sarviniitynkadulta.

Olemme vuosien varrella tehneet monenlaista yhteistyötä esimerkiksi kehittämishankkeissa.

15

”Ihanan makea paahtokiisseli esimerkiksi oli uusi tuttavuus, samoin kuin piparjuuriliha, ­joka maistui aluksi minusta ihan hirveältä.”

Ottopojasta lempilapseksi – Keudan 50-vuotishistoriikki