KauppaSuomi | viikko 38 / 2016
57
HYVINVOINTI Kätilöt vyöhyketerapian ja refleksologian kurssilla:
Apuna synnytyksen eri vaiheissa
Ymmärrys täydentävien hoitomuotojen tehokkuudesta on lisääntymässä Suomessa. Sairaalamaailmassa on huomattu esimerkiksi refleksologian myönteiset vaikutukset synnyttävien äitien täydentävänä hoitona. Teksti ja kuvat: Merja Kiviluoma
R
äidin synnytystä, rauhoittaa mieltä, lievittää kipua, laskea stressiä sekä auttaa avautumisvaihetta. Synnytyksen ajankohtaa voidaan siis refleksologialla nopeuttaa ja toisaalta synnytyksen kestoa lyhentää, Mustajärvi sanoo. Refleksologiaa käytetään paitsi synnytyksen aikana, mutta myös sitä ennen ja sen jälkeen. – Refleksologia auttaa synnnytyksen kaikkiin eri vaiheisiin ja siitä on iso apu myös vauvalle, Alisa Kuukasjärvi sanoo. Kyse on kaiken kaikkiaan tasapainottamisesta. Raskauden alkuvaiheessa eli kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ei useinkaan suositella vyöhyketerapiaa tai refleksologiaa. Mustajärven mukaan kuitenkin sinäkin aikana voi hoitoa antaa, mikäli käsittelijä on kokenut ja riittävän koulutuksen saanut.
efleksologiasta ja vyöhyketerapiasta on apua moneen vaivaan, ja nyt sitä saavat myös synnyttämään tulleet naiset kätilöiden käsien kautta – sairaalaolosuhteissa. Tietotaitoa välittävät refleksologian kouluttajat Päivi Mustajärvi ja hänen tyttärensä Alisa Kuukasjärvi. Tapaan heidät Jorvin sairaalassa, jossa he kouluttavat kätilöitä paripäiväisellä kurssilla. Kätilöt oppivat muun muassa helpottamaan synnyttävän äidin kipuja ja edistämään synnytyksen käynnistymistä. Vastaavanlaisia kursseja äiti ja tytär ovat pitäneet sairaalamaailmassa muun muassa Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingin Kätilöopistolla. – Tulokset puhuvat puolestaan, ne ovat olleet huikeita. Tämän vahvista- SUOMESSA PUHUTAAN YLEISESTI vat monet kätilöt ja heidän potilaansa, vyöhyketerapiasta, ja se ymmärretään Päivi Mustajärvi perustelee. jalkapohjien heijastepisteiden käsittelynä. ENSIMMÄISIÄ KÄTILÖITÄ MUSTA– Eri maissa puhutaan hieman eri terJÄRVI KOULUTTI Oulussa jo vuonna mein sen mukaan, miten termit ovat 2002, jolloin kätilöt maksoivat itse kou- käännetty. Suomessa vyöhyketerapia lutuksesta. Sen jälkeen Suomen Kätilö- merkitsee jalkapohjan heijastepisteiliiton paikallisyhdistys, Keski-Suomen den käsittelyä, kun taas refleksologia kätilöyhdistys, otti yhteyttä ja kurssi- merkitsee koko kehon heijastepisteiden toiminta sai vauhtia Jyväskylässä. Pää- käsittelyä, Alisa Kuukasjärvi selventää. kaupunkiseudullakin kysyntää on ollut Jalkapohjat ovat toki tärkeä osa myös viime syksystä alkaen. refleksologiaa, samoin kuin korvatkin. – On hienoa, että Suomessakin täy– Ihmiskehossa on paljon energiaradentäviä hoitomuotoja on alettu arvos- toja ja meridiaaneja. Pisteitä on vatsalla, taa osana terveydenhuoltoa. Muualla päässä, selässä, käsissä, jaloissa, aivan Euroopassa tämäntyyppiset hoitomuo- joka paikassa, Mustajärvi lisää. dot ovat olleet jo pitkään arkipäivää, ja Vyöhyketerapia ja refleksologia sokoululääketiede ja täydentävät hoito- pivat minkä tahansa muunkin vaivan muodot kulkevat käsi kädessä, myös hoitoaiheeksi. – Refleksologiasta saa apua kaikkiin Alisa Kuukasjärvi toteaa. Pyyntö Helsinkiin tuli Kätilöopiston vaivoihin. Vastaanotollamme käy esikautta ja Jyväskylään Kätilöliiton kaut- merkiksi vaihdevuosivaivoja tai kuukauta. Ja lisää on tulossa. tiskipuja potevia asiakkaita, korvatulehKoulutusta ei ole myöskään kätilöille duksesta kärsiviä lapsia, selkävaivaisia, määrätty työnantajan taholta, vaan he migreenipotilaita ja ihottumista kärsiviä, Mustajärvi listaa. osallistuvat siihen omasta halustaan. – Sairaalamaailmassa kouluttava Kuukasjärvi korostaa, että hoitomuotarvitsee kuitenkin myös koululääke- don tarkoitus on aktivoida ihmisen tieteen tuntemusta ja se on tärkeä asia. omaa kehoa niin, että keho itse korjaa – Molemmat opinalat täydentävät itseään. toisiaan hyvin, Mustajärvi toteaa. – Hippokrateskin aikoinaan sanoi, että ihminen on luonnon suuri mestaKÄTILÖT OVAT OPPIMASSA TAI- riteos, ja jos se saa mahdollisuuden, se TOJA, joita he voivat hyödyntää syn- pystyy parantamaan itsensä. Menetelnyttävien äitien kanssa antamalla heille mät vain laittavat prosessin liikkeelle, refleksologiaa tukihoitona. Mustajärvi lisää. – Refleksologialla voidaan helpottaa PÄIVI MUSTAJÄRVI ASUU NIVA-
Alisa Kuukasjärvi ja hänen äitinsä Päivi Mustajärvi pitävät kursseja refleksologiasta sairaaloissa.
LASSA ja lähestyy 60 ikävuotta. Hän on diplomi refleksologi, homeopaatti ja opiskellut kiinalaista lääketiedettä. Hänellä on myös koululääketieteen pohjakoulutus. – Olen kouluttanut refleksologiaa parin vuosikymmenen ajan. Itse tutustuin menetelmään jo teini-ikäisenä etsiessäni apua omiin terveysongelmiini ja allergioihini. – Omien lasteni synnytyksessä käytin apuna refleksologiaa. Vaihdevuosiani aloin hoitaa jo 42-vuotiaana, ja olen säästynyt kaikilta oireilta. Mustajärvi on saanut valtaosan koulutuksestaan tamperelaisessa MedikaNOVAssa. Lisäksi hän on saanut oppia edesmenneeltä vyöhyketerapian ruotsalaiselta isältä, Karl-Axel Lindiltä. Mustajärvi on käynyt myös ulkomailla oppia saamassa. Kuopiolainen, 29-vuotias Alisa Kuukasjärvi on äitinsä kouluttama refleksologi ja vyöhyketerapeutti. Hän hoitaa työkseen ihmisiä näillä menetelmillä. – Olin 15-vuotias, kun kun ensi kerran tulin äidin kurssille. Teemme nykyisin äidin kanssa paljon yhteistyötä ja toimin kursseilla apuopettajana. Myös omia kursseja olen pitänyt, hän kiteyttää. PÄIVI MUSTAJÄRVI ILOITSEE siitä, että hänen oma tyttärensä on innostunut täydentävistä hoitomuodoista ja kouluttautunut samalle alalle. – Minusta on mielettömän hienoa, että saan antaa kaikki tietotaitoni omalle tyttärelleni. Oma oppiäitini oli MedikaNOVAN omistaja Anna-Kaarina Lind, hän toteaa. Tytär yhtyy iloon ja kertoo, että hänelle on erityisen hyödyllistä, että apu on aina lähellä, jos tulee kysyttävää. – Joskus tulee haastavia asiakastapauksia, joista haluan konsultoida äitiäni. Se on aikamoinen etuoikeus, Alisa sanoo. Työpäivät eivät ole tylsiä äidille eikä tyttärelle; jokainen päivä on erilainen. – Monesti unohdamme sen, että olemme töissä, kun työ on niin mielenkiintoista, naiset sanovat. • Tämä juttu on julkaistu Karprint Oy:n julkaisemassa Luontaisterveys 5/2016 -lehdessä ja julkaistaan nyt luvalla KauppaSuomessa.
Taidot heti käytäntöön, jotta lääkitystä voitaisiin vähentää
J
orvin sairaalan koulutustiloihin on kokoontunut 17 kätilöä. Heitä on pääkaupunkiseudulta paitsi Jorvin sairaalasta, myös HUS:n Naistenklinikalta ja Kätilöopiston sairaalasta. Kurssilaiset kertovat opetuksen hyödylliseksi, koska taitoja voi heti hyödyntää kätilön työssä ja synnyttävissä äideissä on hoitomuodolle avoimia ihmisiä runsaasti. Vetäjäkin saa naisilta kiitosta. Synnytyssalikätilönä toimiva Anu Suomalainen käsittelee juuri kollegansa jalkapohjia. Suomalainen toteaa, että tottumattomalle käsittelyn antaminen toiselle on aluksi hieman käsiä rasittavaa. Päivi Mustajärvi ohjeistaa huoltamaan omia käsiään venyttelemällä niitä monipuolisesti. Suomalainen kertoo aiemmin tutustuneensa akupunktioon, mutta vyöhyketerapiaa tai refleksologiaa hän ei ole toistaiseksi synnyttäville äideille antanut. Hän kuitenkin uskoo vyöhyketerapian voimaan. – Minulla on ollut tapana kesäisin kulkea paljain jaloin saaristossa, ja olen tuntenut sen tekevän hyvää jalkapohjille ja koko keholle. Otaksunkin, että paljan jaloin kävely stimuloi monia jalkapohjien pisteitä. Kosketuksen voimaa Anu Suomalainen on erittäin avoin vyöhyketerapialle ja refleksologialle eikä häntä tarvitse vakuuttaa menetelmien tehokkuudesta. – Jos käsiteltävä kokee saavansa jotain, se riittää minulle, hän sanoo. Suomalaisen mielestä kätilöille jalkapohjien käsittely on sikäli helppoa, että sillä ei tule liian lähelle äitiä. Esimerkiksi hartioiden, pään, kasvojen ja kaulan kosketus saattaa olla monelle naiselle liikaa. – Aina ventovieraita ihmisiä ei haluta kovin ”iholle”. Jalat ovat kui-
tenkin yleensä sellaisia kehon osia, joihin melkeinpä kuka tahansa voi koskea. Suomalaisen mielestä kätilöjen työ on muutoinkin tullut hieman liian etäiseksi. – Joskus jopa tuntuu kuin kätilöt olisivat ”etätöissä”. Jos kätilö antaa äidille puudutusta ja lääkehoitoa ja poistuu kansliaan, äiti jää liialti yksin. Fyysinen käsittely tuo kätilöllekin mahdollisuuden viipyä synnyttävän naisen luona. Vähemmän lääkitystä Tällaisia kursseja halutaan, koska palaute synnyttäjiltä on ollut hyvä. Sen ovat kuulleet sairaalatkin. – Meillä HUS:ssa pyritään nykyisin synnyttäjiä hoitamaan vähemmällä lääkityksellä. Tiedetään, että runsas lääkitys saattaa haitata monella tavalla synnytystä ja vaikuttaa alussa vauvaankin. Tästä ei kukaan hyödy. Olen iloinen, että henkilökuntaa koulutetaan muillakin tavoilla lievittämään kipuja. Anu Suomalainen on sitä mieltä, että henkilökunnan tulisi myös sitoutua käyttämään kursseilla opittuja tukihoitomuotoja eivätkä kurssit ole vain tapa viettää työpäiviä. – Koulutusta olemme saaneet myös esimerkiksi akupunktiosta ja vaihtoehtoisen paikallispuudutuksen antamisesta. Erilaisia vaihtoehtoja on meille annettu, eikä ollenkaan haittaisi, jos työnantaja vaatisi opittujen asioiden näkymistä käytännössä. Näin raha ei mene hukkaan ja potilaat hyötyvät niistä, hän sanoo. Suomalainen puhuu mieluummin funktionaalisesta hoidosta kuin vaihtoehtohoidoista. – Tämä merkitsee sitä, että koko ihmistä hoidetaan eikä vain jotakin tiettyä osaa ihmisestä. •