KauppaSuomi | viikko 37 / 2015
8
TYÖ JA TALOUS
MIKÄ?
SAUSO-käsineet
Tänä syksynä käsineiden värimaailmassa on oliivia, viiniä, punaista ja vaaleanruskeaa. Muodissa ovat myös sinisen eri sävyt, kuten jeans, cobalt ja tummansininen.
- yritys perustettu 1929 - nykyisin toimiva Sakari Sauso Oy perustettu 1980-luvun lopulla - toimitusjohtaja Tomi Pokki - henkilökuntaa tätä nykyä noin 55, lisää ollaan palkkaamassa - Sauso-käsineet valmistetaan Sakari Sauso KFT-käsinetehtaassa Pecsissä Unkarissa
Suomalainen SAUSOn suku on valmistanut laadukkaita nahkakäsineitä yli 85 vuotta
Jokainen käsinepari leikataan käsin ilman sähkövirtaa Materiaaleina Sauson käsineissä käytetään suomalaista hirveä ja Suomen Lapin poroa, etiopialaista karvalammasta sekä Amazonin alueella Perussa elävän Peccary-villisian nahkaa. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Sakari Sauso Oy
S
akari Sauson isoisällä Svante Sausolla oli unelma. Hän halusi valmistaa käsineitä, jotka olisivat kauniita, tuntuisivat hyvältä ja olisivat omistajiensa ilona pitkään. Svante Sauso hakeutui 1920-luvulla saksalaisten käsinemestareiden ammattioppiin. Oman käsinetehtaansa hän perusti Järvenpäähän 1929. – Svante Sauso oli ylpeä ammattitaidostaan. Koko tuotannon piti olla mahdollisimman laadukasta. Nopeasti markkinoilla syntyikin käsite”Sauso-laadusta”, joka on jatkunut tähän päivään saakka ja jatkuu edelleenkin, Sakari Sauso Oy:n toimitusjohtaja Tomi Pokki kertoo. VUONNA 1958 Svante Sauso osti Heinolasta nahkatehtaan, ja siirsi sinne myös käsinevalmistuksen, jota hän jatkoi vuoteen 1973. Nahanvalmistuksen Svante Sauso lopetti 1980, jolloin nahkatehtaan koneet siirrettiin Järvenpäähän Käsinetehdas Sauso Oy:lle, jonka Svante Sauson poika, Arno Sauso oli perustanut 1955. Arno Sauso kuoli 1972. Hänen lapsensa jatkoivat tuotantoa vuoteen 1989 saakka. Tuolloin tehtaalle töihin 1940–60-luvuilla tulleet työntekijät
jäivät eläkkeelle. – 1970-luvulla nahanvalmistusalalle oli erittäin hankala saada nuoria oppiin. Jatkuvuutta ei ollut. 1980-luvun lopulle saakka Sauso oli lähinnä kotimarkkinayritys. – Vientiä rajoittivat ammattitaitoisten työntekijöiden puutteesta johtuva rajoitettu kapasiteetti sekä käsityövaltaisen alan korkea palkkataso, mikä nosti tuotteiden hintaa, Pokki kertoo. NYKYINEN OMISTAJA Sakari Sauso perusti oman yrityksensä 1980-luvun lopulla jatkamaan suvun käsineteollisuuden perinteitä. Kun tuotanto Järvenpäässä loppui 1989, Sakari Sauso perusti käsinetehtaan Unkariin Pecsin kaupunkiin, jossa on valmistettu käsineitä 1800-luvulta lähtien. – Pecs on nykyään yksi harvoja paikkoja maailmassa, missä vielä osataan valmistaa laadukkaita nahkakäsineitä, Pokki kertoo. Nykyään kaikki Sauso-käsineet valmistetaan Sakari Sauso KFT- käsinetehtaassa Pecsissä. Se on sataprosenttisesti Sakari Sauso Oy:n omistuksessa. Henkilökuntaa on noin 55. – Päämarkkinamme ovat Suomessa. Viennin osuus liikevaihdostamme on noin 35%, Pokki kertoo. Sauson käsineitä viedään lähinnä Venäjälle, Ruotsiin, Norjaan, Sak-
saan ja Baltiaan. Satunnaista vientiä lisian nahkaa. on ympäri maailman, muun muassa Pokki kertoo, että käsineessä hirUSA:han. ven nahka tuntuu pehmeälle, kuohkealle ja lämpöiselle. – Hirvennahka myös kestää kuluSAKARI SAUSO OY:N perusajatus on yhdistää parhaat saatavilla olevat tusta erinomaisesti. materiaalit sekä paras eurooppalainen osaaminen. ”Leikkurin – Kierrämme jatkuvasti maailmalla nahka-alan erikoismessuja ja ammatin seuraamme tuotteiden kehittämistä oppiminen ja uusia tuulia, kaikkea mitä nahkapuolella yleensä tapahtuu. Tästä esikestää noin merkkinä mainittakoon uudet koskolme vuotta.” ketusnäytöille tarkoitetut käsineet, joiden kämmenpuolella käytämme uudella tekniikalla valmistettua lam– Poromokka puolestaan on eritpaannappaa. täin kestävä ja pehmeä käsinemateSauson tuotekehittely tapahtuu riaali. Varsinkin vuorittomissa käsitehtaalla Unkarissa sekä Suomessa. neissä poromokka on aivan ylellisen – Suomessa tuotekehittely ja suun- tuntuinen. Ylellisyyttä lisäävät poronittelu tehdään oman henkilökun- mokan upeat värisävyt. tamme toimesta. Sauson normaalit nappakäsineet Uusia malleja sesonkia kohti syntyy valmistetaan etiopialaisesta karvalampaasta, mikä on maailman arjokusia kymmeniä. Tomi Pokki sanoo käsinetehtaan vostetuin lammasrotu käsinetarkoityöntekijöiden olevan kuin taiteilijoi- tukseen. ta. Ammattitaito vaatii pitkän oppi– Käytämme aniliini-nappaa eli natien; ja jatkuvaa uudistumista. hat ovat vain rumpuvärjättyjä, niissä – Esimerkiksi leikkurin ammatin ei ole mitään keinotekoisia lisäpinoppiminen kestää noin kolme vuot- noitteita. ta. Vasta tällöin hän tuntee nahkojen ominaisuudet ja osaa oikean veny- POKIN MUKAAN Peccary-villisian tystekniikan. Jokaisessa käsineparissa nahka on kaikista ylellisin ja halutuin on tietty määrä nahkaa ”sisällä”. Siksi käsinemateriaali. jokainen käsinepari leikataan yksilöl– Peccary-nahka tuntuu silkin lisesti käsin ilman sähkövirtaa. Tätä pehmeältä, lämpöiseltä ja näyttää menetelmää ei osata Aasiassa, siellä tyylikkäältä. tehdään massaa. Peccary-nahan saatavuus on erittäin rajoitettua ja työstettävyys vaaMATERIAALEINA SAUSON käsi- tivaa. neissä käytetään suomalaista hirveä – Peccary-käsineiden valmistuksesja Suomen Lapin poroa, etiopialais- ta vastaavatkin kaikkein kokeneimta karvalammasta sekä Amazonin mat mestarit. alueella Perussa elävän Peccary-vilPeccary-nahasta valmistetut käsi-
neet ommellaan käsin. – Tämä vaatii erikoisosaamista, siksi päivässä valmistuu vain 2,5 käsineparia. Amazonin Peccary-intiaanit metsästävät Peccary-villisikoja ruoakseen; niiden nahka on sivutuote. Salametsästyksen ehkäisemiksi Peccaryn maailmanlaajuista kauppaa rajoittaa CITES -sopimusjärjestelmä. CITES-vientiluvan voi saada vain Perusta. VUORIMATERIAALEINA SAUSO käyttää 100-prosenttista villaa, aitoa silkkiä, cashmer/villasekoitusta, viskoosia, kania ja lammasturkista. Käsineet ommellaan 3-säikeisellä, katkomattomalla polyester-langalla. – Kyseinen lanka on vahvaa. Se joustaa nahkaosien välissä ja estää näin nahan reunan repeämisen. Karhunlankatyyppinen joustamaton lanka rikkoo saumat, tämä on tyypillistä aasialaisille käsineille, Pokki kertoo. Sauso-käsineiden koristelussa käytettävät korut tulevat Swarovskilta. TOMI POKIN mukaan Sauson käsineet soveltuvat hyvin monenlaisiin tarpeisiin. – Tärkeintä on, että käsine tuntuu hyvälle ja istuu hyvin. – Talvella on hyvä käyttää villavuorisia käsineitä, vaikkakin silkkivuorisellakin voi pärjätä lähes läpi talven, esimerkiksi työmatkakäytössä. Juhlatilanteisiin Pokki suosittelee vuorittomia ja silkkivuorillisia käsineitä. –Suomalaisesta porosta valmistetut käsineet ovat todella näyttävät. Nahka on superohutta, mutta uskomattoman kestävää ja miellyttävän pehmoista. •