1 Johdanto Työvoiman saatavuus on yritysten tärkein sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttava tekijä1. Uhka osaavan työvoiman niukkuudesta ensinnäkin rajoittaa ratkaisevasti yritysten kasvumahdollisuuksia kotimaan markkinoilta käsin, toiseksi vähentää ulkomaisten yritysten mielenkiintoa toimia Suomen markkinoilla. Molemmissa tapauksissa Suomen vaihtoehdot tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä talouden kestävyysvajeen hoitamiseen supistuvat olennaisesti. Suomi on nopeasti ikääntyvä kansakunta: vuoteen 2020 mennessä työmarkkinoiden ulottuvilta poistuu vuosittain 5 000–10 000 henkilöä enemmän kuin nuorisoikäluokista tulee tilalle. Uudellamaalla nuorten vaje on vuosittain 4 000–5 000 koulutettua osaajaa, vaikka nuorisoikäluokan koko kasvaa ja on suurimmillaan lähivuosina. Työvoiman saatavuutta heikentää eläköitymisen ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden ohella rakenteellinen työttömyys, jossa työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaavat huonosti. Pitkäaikaistyöttömyys on Uudellamaalla ja muissa maakunnissa vuosien 2008–2010 taantuman myötä jäänyt odotettua korkeammalle tasolle. Lisäksi työvoiman liikkuvuutta Uudellamaalla rajoittaa kohtuuhintaisten asuntojen vähyys. Muualta Suomesta ei ole enää jatkossa odotettavissa entisen kaltaista muuttoliikettä, sillä muissa maakunnissa väestö ikääntyy Helsingin seutua nopeammin.
Osaavan työvoiman saatavuuteen ja riittävyyteen voidaan keski- ja pitkällä aikavälillä vaikuttaa tehokkaasti työllistymisastetta nostamalla. Pääministeri Kataisen hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 %:iin ja työttömyyden alentaminen 5 %:iin vuoteen 2014 mennessä. Keinoja työllisyysasteen nostamiseen ovat nuorten ja aikuiskoulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen, työurien pidentäminen, työntekoa ja kasvua kannustavat verotusratkaisut, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen2, koulutusaikojen lyhentäminen ja koulutuksen läpäisyasteen parantaminen. Uudenmaan erityispiirteenä on muiden metropolialueiden tapaan muuta maata huomattavasti suurempi ulkomaalaistaustaisen väestön määrä: Uudellamaalla asuu yli puolet Suomen 180 000 ulkomaalaisesta. Lyhyellä aikavälillä yritysten työvoimatarpeisiin on mahdollista saada helpotusta jo maassa olevien ulkomaalaisten osaamista hyödyntämällä sekä työperäisellä maahanmuutolla. Yhtä ratkaisua työvoimatarpeen hoitamiseen ei ole. Kaikki keinot, joilla voidaan edistää yrityksissä nykyistä suotuisamman asenneilmaston syntymistä ja joilla voidaan lisätä työhön osallistumista eettisesti kestävin perustein, ovat välttämättömiä.
1
2
Keskuskauppakamarin kilpailukykyselvitys 8/2011.
7
Uudellamaalla yli 14 prosenttia 17–24-vuotiaista nuorista (yli 20 000 nuorta) on jäänyt vaille peruskoulun jälkeistä koulutusta.