Issuu on Google+

Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa EU-ohjelmakaudella 2007-2013

» Kohti huomisen asiantuntijuutta

» Tavoittele

suuria ottamalla pieniä askelia

Alueen ehdoilla ja alueen parhaaksi

KARELIA-ammattikorkeakoulun tiedotuslehti Tutkimus- ja kehittämistoiminnan teemanumero


KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU - kohti huomisen asiantuntijuutta

K

arelia-ammattikorkekoulu on ollut aktiivinen hanketoimija jo kolmen EU-ohjelmakauden ajan. EU-ohjelmakaudella 2007-2013 ammattikorkeakoulumme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on jäsentynytasiantuntijuudeksi erityisesti valituilla painoaloilla. Niiden lisäksi olemme olleet merkittävä kehittäjä monilla yhteiskunnan aloilla niin alueellisesti, kansallisesti kuin myös kansainvälisissä verkostoissa. Karelia-ammattikorkeakoulun TKI –toiminta palvelee alueen eri toimijoita monipuolisesti. Toiminnassamme pystymme hyödyntämään yli neljänsadan asiantuntijan verkostoa – Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöä! Myös opiskelijat ovat mukana tiiviisti TKI –toiminnassa esim. harjoitteluiden, toimeksiantojen ja opinnäytetöiden kautta. TKI –toiminnan kautta on synnytetty uutta osaamista, uusia opintokokonaisuuksia, suuntautumisvaihtoehtoja, täydennyskoulutusta, asiantuntijuutta,

vastattu alueen yritysten kehittämistarpeisiin ja edesautettu uusien yritysten syntymistä. Tähän julkaisuun olemme koonneet teemapohjaisesti Karelia-ammattikorkeakoulun hanketoiminnan hyviä käytäntöjä, tunnustettua osaamista sekä huomisen asiantuntijuutta ohjelmakaudella 2007 – 2013. Karelia-ammattikorkeakoulu on ylpeä TKI -kehittämistyöstään – ja edelläkävijyydestä! Hyviä lukuhetkiä! Anne Ilvonen tutkimus- ja kehittämisjohtaja

alan Pohjois-Karj eakoulu k r o ik t t a m am mk on Karelia-a tien 1.1.2013 läh

2 | karelia.fi


» Pääkirjoitus

Alueen ehdoilla ja alueen parhaaksi

T

utkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on opetuksen ja aluevaikuttavuuden ohella oleellinen osa Suomen ammattikorkeakoulujen lakisääteistä tehtävää. Vuonna 2014 voimaan tulevassa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa TKI-toiminta on merkittävässä roolissa arvioitaessa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta ja rahoitusta. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnassa korostuu vahva työelämälähtöisyys ja aluekehittämisen intressi. Tässä mielessä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta poikkeaa yliopisto-opetukseen kuuluvasta tieteellisestä tutkimuksesta. Yliopistojen tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoinen akateeminen tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus, johon oleellisesti kuuluvat alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen ohella tieteelliset jatkotutkinnot. Ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen, jonka perustana ovat ammattikorkeakoulun koulutusalat ja opetuksen asiantuntijuus. Tutkimuksen on myös kehitettävä korkeakoulun omaa osaamista ja koulutusta, siksi opetuksen ja TKI-toiminnan on oltava vahvassa synergiassa keskenään. Oleellinen osa ammattikorkeakoulun TKI-toiminnasta konkretisoituu työelämän kumppaneille ja sidosryhmille erilaisten hankkeiden ja projektien kautta. Yli 20-vuotias Karelia-ammattikorkeakoulu on ollut koko toimintahistoriansa ajan TKI-toiminnassa ammattikorkeakoulujen parhaassa kolmanneksessa ja viimeisinä kolmen vuotena myös valtakunnallisella ensimmäisellä ja toisella sijalla. Esimerkiksi vuonna 2011 olimme valtakunnallisesti ykkössijalla 11 035 M€ panoksella, mikä merkitsi n. 7,4 % osuutta

kaikkien ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan menoista. Ilahduttavaa on, että myös kansainvälisen hanketoiminnan määrä on viime aikoina kasvanut tasaisesti. Karelia-ammattikorkeakoulu on aluekehitysvaikutukseltaan yksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista. Aluevaikuttavuuden keskeisistä menestystekijöistä on mainittava pohjoiskarjalan toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden yhteinen strateginen yhteistyö ja suunnittelu, esimerkkinä vaikkapa maakunnalliset tai seutuja ja kaupunkeja koskevat kehittämisohjelmat. Karelia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan toteuttamisessa tukeudutaan omiin ja alueen strategisiin valintoihin. Nämä valinnat konkretisoituvat erityisinä painoaloina, joista tarkkuustekniikka, monimediaiset palvelut ja puurakentaminen ovat Karelian omia vahvoja osaamisaloja ja vastaavasti uusiutuva energia, väljästi asutun alueen ikäosaaminen ja Venäjäosaaminen ovat yhteisiä pohjoissavolaisen yhteistyökumppanimme Savonian kanssa. Karelian opettajat, opiskelijat ja TKI-toimijat osallistuvat jatkossakin aktiivisesti maakunnan kehittämiseen erilaisten tutkimus- ja kehittämistehtävien ja kärkihankkeiden toteuttajana. Me olemme strategiamme mukaisesti vahvasti aluevaikuttava ammattikorkeakoulu niin mittaritiedon kuin käytännön kehitystyönkin osalta. Tästä on hyvä jatkaa vahvaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa alueen ehdoilla ja alueen parhaaksi. Petri Raivo Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori

Me olemme strategiamme mukaisesti vahvasti aluevaikuttava ammattikorkeakoulu niin mittaritiedon kuin käytännön kehitystyönkin osalta.


KARELIA-ammattikorkeakoulun tiedotuslehti Tutkimus- ja kehittämistoiminnan teemanumero

» Kaikki hyvä

lähtee ruohonjuuritasolta

»» HomestayTähän tulee

5

majoituksessa nosto tekskorostuu tinä jostain majoituksen jutusta kodinomaisuus

22 27

2

Alkusanat

42

Kestävät energiaratkaisut

5

Yrittäjyyden kiitoradalla

48

Kansainvälistyminen

12

Osaamisen nosturit

56

Kumppanuus

28

Innovaation voimalinjat

58

Yhteistyökumppanit

35

Palvelutoiminnan kiiturit

59

Julkaisut

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori | Toimitussihteerit Marika Turkia, TKI-asiantuntija ja Eija Koistinen, projektityöntekijä | Ulkoasu Salla Anttila | Taitto Niina Javanainen | Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto | Kannen kuva Minna Tahvanainen | Kannen grafiikka Matti Mehtonen | Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu | Yhteystiedot: www.karelia.fi, info@karelia.fi | Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu | Levikki: 800 kpl | ISSN 2323-8453 (Painettu) ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

4 | karelia.fi


Teeman nimi lorem ipsum jne

Kaikki hyvä lähtee ruohonjuuritasolta uudenlaisten yrittäjyys- ja kehittäjäyhteisöjen nousu

ACE, TULI, Draft, Buzz Vuosina 2008 – 2012 Karelia ammattikorkeakoulussa toteutettiin joukko hankkeita, joiden tavoitteena oli lisätä korkeakoululähtöistä yrittäjyyttä. Hieman yli kaksivuotisessa ESR-rahoitteissa ACE-hankeessa kehitettiin intensiivistä ns. boot camp –tyylistä yrittäjyyskoulutusta ja kolmessa erillisessä pienemmässä TULI –hankeessa edistettiin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan innovatiivisten liikeideoiden kaupallistumista. Seuraavassa on kirjoittajan jälkiviisaita havaintoja ACE- ja TULI-hankkeiden toiminnasta.

TEKSTI Heikki Immonen | KUVAT Patrik Eronen

»

karelia.fi | 5


Lukuisat peräkkäiset kurssitoteutukset mahdollistavat Innovaatiokuukausi® -kurssin sisältöjen ja pedagogisten ratkaisujen asteittaisen ja kokeilevan kehittämisen yrityksen ja erehdyksen kautta. ” Innovaatiokoordinaattori Heikki Immonen

Hankkeiden suunnittelusta

ACE-hankkeen valmisteluvaiheessa vuonna 2008 palaute rahoittajan edustajilta oli ansaitusti kriittistä. Suunnitelmasta ei käynyt ilmi miten alhaisen yrittäjyysaktiviteetin ongelmaan todella konkreettisesti puututaan. Hankesuunnitelman seuraavaan, ja läpi menneeseen versioon, kirjoitettiin tavoitteeksi yhdeksän Innovaatiokuukausi® -kurssin toteuttaminen hieman yli kahden vuoden aikana. Hankkeen kuluessa ja erityisesti jälkiviisaasta perspektiivistä yli kymmenen kurssin toteuttaminen oli tärkein ACEhankkeen saavuttaman menestyksen (mm. syntyneiden yritysten määrä) syy. Useimmat, kaikkein parhaiten toimineet toteutusideat löydettiin vasta useiden kokeilujen kautta. Niiden ennakointi hankesuunnitteluvaiheessa oli luonnollisesti täysin mahdotonta. Kirjoittajan mielestä ACE-hankkeen syklinen eli iteratiivinen toteutustapa edustaa sellaista julkista hankesuunnittelu- ja toteutustapaa, johon tulevissa hankkeissa kannatta panostaa. Yhden massiivisen toimenpidekokonaisuuden varaan rakennettujen hankkeiden sijaan tarvitaan ketteriä perustoimintaa asteittain ja syklisesti kehittäviä hankkeita, joissa uskalletaan yrittää ja erehtyä.

Buzz - Harrastaja- ja kehittäjäyhteisöt

Vimeisen TULI-hankkeen aikana alkuvuodesta 2011 käynnistettiin suomalaisella korkeakoulukentällä uusi kokeileva toiminnan muoto; Karelia-ammattikorkeakoulu avasi kampuksensa tila- ja laiteresursseja muutamalle nk. harrastaja- ja kehittäjäyhteisölle. Harrastaja- ja kehittäjäyhteisöt ovat opiskelijoiden, alumnien ja henkilöstön omaehtoista vapaaehtoisuuteen perustuvaa säännöllistä toimintaa oman mielenkiinnon kohteen ympärillä.

6 | karelia.fi

ˆJoensuu Geek Meet kokoaa viikoittain yhteen pelaamisesta ja pelikehittämisestä kiinnostuneita


Esimerkiksi Joensuu Geek Meet kokoaa viikoittain yhteen pelaamisesta ja pelikehittämisestä kiinnostuneita. Vastaavasti Tech Club Joensuu on elektroniikka- ja robotiikkaharrastajien yhteisö. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta tällaiset yhteisöt luonnostaan edistävät kokeilevaa kehittäjäasennetta, sosiaalista hyvinvointia sekä tarjoavat ympäristön sosiaalisten verkostojen kasvattamiselle. Lisäbonuksena ja erityisesti korkeakoululähtöisen yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta yhteisöt ovatkin jo poikineet joitakin lupaavan oloisia tuote- ja yritysaihioita.

Draft – valmennusohjelma tiimeille

Keväällä 2012 TULI-toimintaa, eli ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilöstön innovatiivisten liikeideoiden kaupallistamista oli toteutettu 3,5 vuotta. Vaikka Kareliaammattikorkeakoulu on kuulunut TULI-toiminnassa absoluuttisesti ja kokoon suhteutettuna korkeakoulujen kansalliseen kärkeen, oli toiminta siihenastisessa muodossaan tullut tiensä päähän. Toiminta perustui yksittäisen keksijän palveluun ja ns. jatkuvassa haussa olevan tukirahan hyödyntämiseen mm. erilaisten markkinaselvitysten tekemiseksi hallintovetoisesti. Radikaali toiminnan muutos käynnistyi, kun uusi TULI-toiminnan, Innovaatiokuukausi -kurssin ja harrastaja- ja kehittäjäyhteisöjen elementtejä päätettiin yhdistää uudeksi toiminnan muodoksi, joka sai nimekseen Draft (suom. värväys). Kaikki Draft-valmennusohjelmaan ja tukirahoituksen piiriin päässeet tiimit julkaistaan, mikä ruokkii sekä toiminnan tunnettuutta, että yrittäjyysmyönteisyyttä vertaisesimerkin kautta. Pelkän yksilöohjauksen sijaan tiimeille alettiin järjestää Innovaatiokuukausi-kurssin inspiroimana säännöl-

lisiä kahden viikon välein toteutuvia valmennustyöpajoja, joka toi samalla tehokkuutta myös hallinnollisiin tehtäviin, koska yhden työpajan aikana oli mahdollista käydä läpi useamman tiimin asioita. Ehkä tärkeimmäksi yhteisöllisen lähestymistavan eduksi voidaan lukea sen monialaisia tiimejä ristiin verkottava vaikutus ja tilaisuus oppia toisilta. Draft on luonut tiimeille sosiaalisen ”vertaistukiryhmän”, jossa on lupa yrittää ja erehtyä.

» LINKKEJÄ HARRASTAJAJA KEHITTÄYHTEISÖIHIN Joensuu Geek Meet https://www.facebook.com/ groups/157071331019754/ Tech Club Joensuu https://www.facebook.com/ groups/220274101330837/ Joensuu Entrepreneurship Society https://www.facebook.com/ groups/272002726154018/

karelia.fi | 7

Yrittäjyyden kiitoradalla

Draft-toiminnassa idearahoituksen piiriin valitaan kerralla useita tiimejä kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä Draft-hakupäivillä


State of innovation Innovaatiokuukausi® (eng, Innovation Month®) on Karelia-ammattikorkekoulussa kehitetty yrittäjyys- ja innovaatioajattelua kehittävä intensiivikurssi. Kurssin käyneet ovat perustaneet lähes 15 kasvuhakuista yritystä ja useita yhteisöjä. Seuraavaan on koottu tärkeimmät Innovaatiokuukauden aikana opetettavat periaatteet.

1

Ajattele kuin metsästäjä-keräilijä

Mitä eroa on maanviljelijän ja metsästäjä-keräilijän ajattelutavassa? Maanviljelijän menestys perustuu asioiden pysyvyyteen ja muuttumattomuuteen. Jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, maanviljelijä korjaa hyvän sadon. Yllätykset ja muutokset ovat lähes aina uhka maanviljelijän menestykselle. Sataa liikaa, on kuivuutta, tuhohyönteiset vievät sadon jne. Metsästäjä-keräilijäheimon maailman on täysin erilainen. Koska riista ja syötävät kasvit loppuvat aikanaan, on heimon pakko siirtyä uusille alueille. Päätös kulkureitistä tehdään sitä mukaan, kun matka taittuu. Kulku käy kohti positiivisia asioita (riista, kasvit, suoja, puhdas vesi, hyvä näkyvyys) ja uhkia vältellen (pedot, vaarallinen maasto, vihollisheimot). Korkea kukkula edustaa metsästäjä-keräilijöille mysteeriä, tuntematonta, jonka takaa voi avautua vieläkin paremmat olosuhteet. Yrittäjähenkiselle ei ole edessään valmista karttaa, vaan tuntematon maasto, jossa navigoidaan mukautuen mahdollisuuksiin ja uhkiin ja aina välillä kurkata uuden kukkulan taakse.

4

Älä ylisuunnittele vaan kiirehdi kokeilemaan

Innovaatiotutkimuksen selkein löydös on se, että ennustaminen on mahdotonta. Jos siihen eivät pysty Nokian kaltaiset megakorporaatiot, niin tuskin opiskelijan tekemä kolmivuotissuunnitelma voisi toimia sen paremmin. Pitkälle viedyt ja yksityiskohtaiset suunnitelmat luovat illuusion varmuudesta ja valheellisen turvallisuuden tunteen, jonka suojassa palvelua tai tuotetta hiotaan ja ominaisuuksia lisätään tavoitteena täydellinen kokonaisuus. Paljon parempi tapa on pyrkiä kokeilemaan ideaa tosi tilanteessa mahdollisimman nopeasti pienimuotoisena ja keveänä versiona. Maailma kyllä vastaa toimiiko idea vai ei. 8 | karelia.fi

2

Tavoittele suuria ottamalla pieniä askelia

Menestyneet yrittäjät ja innovaattorit ovat kuin kotonaan paradoksaalisessa tilanteessa, missä suurta ja mahdotonta visiota kohti edetään niillä resursseilla mitä sillä hetkellä on saatavilla. Loput resurssit hankitaan matkan varrella. Ilman suuren vision antamaa suuntaa pysähtyy kehitys tavanomaiseen. Toisaalta ilman realistista ja pragmaattista käsitystä resursseista ja mahdollisuuksista tässä hetkessä ei matka etene ollenkaan. Ja anna ison vision uudistua ja jalostua matkan aikana.

3

Uudet ideat rakentuvat vanhoista yhdistelemällä

Luovuus on ollut myyttinen ja yliluonnollinen käsite. Onneksi nykyaikainen neuro-kognitiivinen tiede paljastaa luovuuden salat ja tarjoaa järjellisen perustan systemaattisesti kehittää omaa luovuutta sekä tuottaa uusia ja laadukkaita ideoita. Tieto on ihmisen aivoissa järjestäytynyt miellekartan kaltaisiksi verkostoiksi. Uudet ideat syntyvät yhdistymällä analogioiden avulla. Ilman monipuolista ja laajaa tietoa ja kokemusta ei siis voi olla luovuutta. Kätevä tapa pöllyttää johonkin alaan liittyviä luutuneita käsityksiä on aktiivisesti etsiä uusia ideoita tarkastelemalla alaa rinnan jonkin toisen itselle tärkeä osaamisalueen kanssa. Tätä kutsutaan kombinaatiomenetelmäksi.

Kokeilun perusteella ymmärrys kehittyy siitä mikä toimii ja mikä ei. Seuraavan kokeiluun jotain voidaan poistaa ja jotain lisätä. Tätä sanotaan iteraatioksi. Pyri siis ketterästi iteroimaan yhden massiivisen kaikki-tai-ei-mitään kokeilun sijaan.


horjuttamassa oppimisperinteitä Suomessa on yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä, mutta silti moni oppilas kokee joskus opiskelun pakkopullana. Tämä näkyy mm. suurena keskeyttäneiden määränä. Ammatillinen koulutusjärjestelmä onkin tällä hetkellä murrosvaiheessa, ja tähän haasteeseen ollaan kehittämässä uudenlaisia toimintatapoja. Yksi keino motivoida opiskelijoita opintoihin on työelämälähtöiset oppimistehtävät, jotka tulevat olemaan entistä suuremmassa roolissa erilaisten opintojaksojen toteutuksessa. Teksti Pinja Hautanen, Tarmo Alastalo, Heli Petsalo-Tirkkonen

M

ahdollisuus maaseudulla-projekti on osaltaan mahdollistamassa ja tukemassa tätä kehitystä. Projekti on Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteishanke, jonka projektihenkilöinä toimivat Tarmo Alastalo ja Heli Petsalo-Tirkkonen. Projektin lähtökohtana on maaseudulta lähtöisin olevien nuorten opintojen edistäminen ja aktivointi tarjoamalla nuorille mahdollisuus tehdä työelämälähtöisiä oppimistehtäviä monialaisissa tiimeissä oman kotiseutunsa yrityksiin. Projekti yhdistää maaseudulta lähtöisin olevat nuoret sekä heidän kotiseuduillaan toimivat yritykset. Hankkeen keskeisenä oivalluksena pidetään tunnistettua tarvetta saada opiskelevat nuoret työskentelemään jo opiskeluaikana niiden relevanttien ongelmien kanssa, joita oman kotiseudun yrityksillä on. Projekti on toteuttanut www.osaamistori.fi sivuston, jonka projektiaihiopankin kautta yritykset voivat välittää toimeksiantoja opiskelijoiden toteutettavaksi. Oppilaat

tai opettajat voivat käydä selaamassa pankkia ja etsimässä omaan alaansa ja kiinnostukseensa sopivia projekteja. Kun projekti löytyy, on aika ottaa yhteyttä Tarmoon tai Heliin, jonka jälkeen projektin suunnittelu käynnistetään yhteistyössä yrityksen kanssa. Osaamistorista hyötyvät niin oppilaat, opettajat kuin yrityksetkin. Projektin tavoitteena on tiivistää Pohjois-Karjalan yrityselämän ja oppilaitosten yhteistyötä. Yrityksistä etsitään oppimistehtäviä, projekteja, jotka voidaan tehdä oppilaitoksissa osana opintoja. Yritykset hyötyvät Osaamistorista tarjoamalla projekteja, joihin he saavat työvoimaa, innovatiivisia uusia näkemyksiä ja monialaista osaamista. Samalla voi löytyä yritykselle potentiaalisia työntekijöitä. Opettajille Osaamistori on haaste, joka kuitenkin tarjoaa mielekkäämmän oppimisympäristön kuin perinteinen luokkaopetus. Työn sisältö muuttuu enemmän ohjaavaan suuntaan, kun oppilaat suorittavat itsenäisemmin projektiin liittyvää oppimistehtävää. Oppilaille projektit tarjoavat oppimisympäristön, joka on motivoivampi ja mielekkäämpi

karelia.fi | 9

Yrittäjyyden kiitoradalla

Osaamistori


kuin perinteiset luennot. Oppilaat pääsevä harjoittelemaan työelämävalmiuksia yhteistyössä muiden alojen osaajien kanssa, jolloin vuorovaikutustaidot myös kehittyvät. Samalla opiskelijat saavat näppituntuman työelämästä, joka helpottaa työnhakemista opintojen jälkeen. Onnistuneita yhteistyöprojekteja on jo useita. Yksi esimerkki on PikkuKoli -perhetapahtuma, jossa Karelia ammattikorkeakoulun restonomit, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmeksen matkailupalveluiden tuottamisen perustutkinnon opiskelijat ja ammattiopisto Niittylahden nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat Loma-Kolilla PikkuKoli – perhetapahtuman. Toisenlainen esimerkki on taas Trukki-Ukko Oy, joka on hankkimassa uutta toiminnanohjausjärjestelmää ja tarvitsi siihen liittyvää selvitystyötä. Tämän projektin otti hoitaakseen tekniikan puolelta sovelluspalvelut – kurssin insinöörioppilaat. Yritysten ja eri alojen opiskelijoiden yhteistyöstä on tullut positiivista palautetta. Oppilaat ovat tunteneet ryhmätyöskentelyn ja työelämälähtöiset oppimistehtävät ja niihin liittyvät konkreettiset tavoitteet mielekkääksi. Myös yritykset ovat olleet tyytyväisiä oppilaiden tekemään työhön ja opiskelijoiden tuomiin uusin näkemyksiin. Opettajiltakaan ei ole haukkuja sadellut, vaan ne, jotka ovat uskaltaneet lähteä kokeilemaan uutta, ovat tunteneet myös tämän kaltaisen opiskeluympäristön olevan hyödyllinen.

10 | karelia.fi

Oppimista ei ole tapahtunut pelkästään opiskelijoiden ja yritysten keskuudessa, vaan myös itse Mahdollisuus maaseudulla –projektin henkilöstö tunnustaa oppineensa uutta tehdessään Osaamistoria. Esille on tullut työelämälähtöisen opiskelun haasteet esimerkiksi siinä miten voidaan muuttaa lukujärjestykseen ripotellut opintojaksot tiiviiksi kokonaisuudeksi tai mitä voidaan tehdä, jos projektiin sopivaa opintojaksoa ei ole juuri sillä hetkellä menossa. Osaamistorin toiminta elää tällä hetkellä Tarmo Alastalon mukaan ”imuvaihetta”. Aiemmin he joutuivat tuputtamaan projekteja opettajille ja opiskelijoille, nyt on tullut ensimmäiset yhteydenotot opettajilta sekä opiskelijoilta, jotka kysyvät sopivia toimeksiantoja suoritettavaksi osana opintojaksojen toteutusta. Kun tieto toiminnasta yrityksissä leviää, tulee heiltä myös erilaisia monipuolisia projekteja lisää projektiaihiopankkiin. Toivomus onkin, että vaikka Mahdollisuus maaseudulla –projeti loppuu 31.12.2013, niin Osaamistori tai ainakin sen toimintaidea uudenlaisesta yhteistyöstä ja oppimisesta jäisi elämään.

» LISÄTIETOA Hankkeen verkkosivut http://osaamistori.fi/


KORKEAKOULU YRITTÄJYYDEN KUMPPANINA

Yrittäjyyden kiitoradalla

Kirkastamo TEKSTI Niina Hattunen

Kenen tulisi kirkastua?

Kirkastamo on samanaikaisesti ESR-hanke (1.9.2012– 31.3.2013), kulttuuri- ja luovien alojen yrityksille, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville tarkoitettu sparrausklinikka sekä toimintatapa, jonka tarkoituksena on antaa eväitä pohjoiskarjalaisille yritysneuvojille kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden kohtaamiseen ja neuvontaan. Asiakkaille näkyvän Kirkastamo-toimintamallin keskiössä on ajatusten kirkastaminen sekä rahoitus-, apurahaja tuotteistamisneuvonta. Kirkastamo-klinikan keskeisenä tavoitteena on auttaa luovien alojen yrityksiä, yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia parempaan ja kannattavampaan liiketoimintaan. Klinikalle varataan aika henkilökohtaiseen, tunnin mittaiseen tapaamiseen ja klinikalle osallistuminen edellyttää ennakkotehtävän täyttämistä. Klinikan aikana asiakastapaamisesta kirjoitetaan muistiinpanot, jotka asiakas saa klinikan jälkeen, ja lisäksi asiakas täyttää klinikan jälkeen klinikkaa arvioivan asiakaspalautteen.

Kirkastamo-asiantuntijan lisäksi klinikoilla on mukana yritysneuvojia ja -asiantuntijoita seudullisista kehitysyhtiöistä, Pohjois-Karjalan Ely-keskuksesta, Pohjois-Karjalan uusyrityskeskuksesta ja TE-toimistosta.

Luovan alan erityispiirteet Kirkastamon keskiössä

Lähtökohtaisesti luovien alojen toimijoilta on puuttunut neuvontapalvelu, jossa he voisivat selkeyttää mahdollisuuksiaan tarjota osaamistaan ja palveluitaan yritystoiminnan muodossa. Tämän lisäksi toimialan haasteena on, että luovien alojen toimijat kokoavat toimeentulonsa usein monesta eri rahoituslähteestä eikä yritystoiminta välttämättä muodosta ainoaa tulonlähdettä. Uudenlaisella neuvontapalvelulla, jolla vastataan ennen yrityksen perustamista nouseviin tarpeisiin, voidaan edistää luovien alojen toimijoiden mahdollisuuksia työllistyä yrittäjinä. Kirkastamo-klinikan tavoitteena on antaa konkreettisia eväitä toimijoiden ensivaiheen, ruohonjuuritason kohtaamiseen. Yritysneuvojille Kirkastamo antaa asiakaskohtaamisessa tarvittavaa tietoa, jonka avulla tavoitetaan kulttuuri- ja luovien alojen yritystoimintaa suunnittelevat toimijat, itsensä työllistäjät, uusia liiketoimintamahdollisuuksia hakevat yrittäjät, elinkeinotoimintaa harjoittavat yhdistykset, työryhmät ja opiskelun ohessa yritystoimintaa suunnittelevat opiskelijat. Kirkastamo lisää tietoa kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden ja toimintaympäristön erityispiirteistä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kulttuuri- ja luovan alan toimijat saavat tarvitsemaansa uudenlaista, yhteistyössä toteutettua ja monimuotoista alkuvaiheen neuvontaa paikkakunnasta ja neuvonta-organisaatiosta riippumatta.

» LISÄTIETOA Hankkeen verkkosivut http://kirkastamo.blogspot.fi/ karelia.fi | 11


Visualisointitehdas Innovaatiotoiminnan visualisointiympäristön investoinnit Pohjois-Karjalassa TEKSTI Mikko Matveinen

K

arelia-amk:n luovan talouden keskuksen ja Biotalouden keskuksen sijoittuminen samalle kampukselle muodostaa uudentyyppisen toimintaympäristön, joka luo maakuntaan ainutlaatuisen kestävän kehityksen ja ekologisten innovaatioiden liittyvän osaamiskeskittymän. Uutta ICT -teknologiaa hyödyntävä investointi tukee maakunnallista monialaista innovaatiotoimintaa ja asiakaslähtöistä tuote- ja palvelukehitystä sekä erityisesti niihin liittyviä visuaalisen vuorovaikutuksen ja mallintamisen tarpeita. Investoinnin avulla muutetaan aiemmin manuaalisesti toteutetut innovaatiomenetelmät ja työkalut osaksi uutta teknologiaa hyödyntävää työympäristöä, joka tarjoaa luonnollisen kohtaamispaikan ja työympäristön yrityksille sekä eri koulutusalojen opiskelijoille ja henkilökunnalle. Valmistuttuaan Visualisointitehdas-ympäristö edistää opiskelijoiden yrittäjyystaitoja - avoimen ja inspiroivan ympäristön tarkoituksena on kannustaa aktiivisuuteen ja omatoimiseen työskentelyyn. Toiminta kiihdyttää yritysyhteistyötä ja niiden kilpailukykyä koskien innovaatiotoiminnan uusia menetelmiä ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään mm. alueen yritysten, kehittämisorganisaatioiden ja korkeakoulujen kanssa. Visualisointitehdas-ympäristön tehtävänä on myös tarjota vaihtoehtoisia lähestymistapoja kehitystyöhön, kuten kannustaa kokeilemaan ideoita käytännössä jo hyvin varhaisessa vaiheessa kehitystyötä. Tämän tyyppisestä toiminnasta käytetään myös nimitystä kokeileva kehittäminen. Kokeilevan kehittämisen lähtökohtana on, että uutta ideaa kokeillaan hyvin varhaisessa vaiheessa oikeankaltaisessa toimintaympäristössä. Kokeilujen avulla lisätään ymmärrystä kehitystyön kohteesta ja siitä mikä toimii ja mikä ei toimi. Tässä yhteydessä Visualisointitehdas-ympäristön pajakokonaisuus luo edellytykset.

Visualisointitehdas-ympäristön on tarkoitus valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Visualisointitehdas - Innovaatiotoiminnan visualisointiympäristön investoinnit Pohjois-Karjalassa-projektin investoinnit on mahdollistanut Pohjois-Karjalan maakuntaliiton myöntämä EAKR-tuki.

» Esimerkkejä Visualisointi-tehtaan palvelutarjonnasta » tuotteiden ja tuotannon

elinkaarivaikutuksen arviointi. » luonnonvarojen tai luontoarvojen hyödyntämiseen liittyvät tuotanto- ja palveluketjujen kuvaukset. » elämys- ja erityisesti luontomatkailun palveluprosessien kuvaukset. » hyvinvointialan yritysverkostojen ja alan kehittämisprojektien mallinnustarpeet. » käyttäjälähtöinen tuote- ja palvelukehitystoimintaa. » markkinatutkimukset ja open source innovaatiotoiminta.


Osaamisen Teeman niminosturit lorem ipsum jne

Onnistumiset lisäävät onnistumisia! eBusiness kehitti osaamisen työkaluja yhteys- ja palvelukeskuksille

»»» TEKSTI Pilvi Purmonen | KUVAT Olga Pletcheva

karelia.fi | 13


Projektin tavoitteena oli kehittää ja parantaa henkilöstön osaamista ja kehittää työhyvinvointia tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa

V

uosina 2008-2010 toiminut projekti pyrki tarjoamaan osaamisen kehittämisen työkaluja PohjoisKarjalan alueella toimiville yhteys- ja palvelukeskuksille. Projektissa kehitettiin myös toimialan osaamista ammattikorkeakoulun sisällä. Projekti oli ajankohtainen, ja sen kautta alueen näkyvyys ja kiinnostavuus palvelukeskusalan yritysten sijoittumispaikkana sai näkyvyyttä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Hyvä kello kuuluu kauas ja projektin keräämiä yhteyskeskusalaa kuvaavia toimiala- ja klusteriselvityksiä hyödynnettiin niin seudullisen kehittämisyhtiön investointimarkkinoinnissa kuin kansallisten yhteyskeskusten toimipaikkojen perustamisessa Joensuuhun. Onnistumiset lisäävät onnistumisia! Projektin tavoitteena oli kehittää ja parantaa henkilöstön osaamista ja kehittää työhyvinvointia tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Yhteys- ja palvelukeskusalan työhyvinvoinnin ja ergonomian haasteet olivat projektin toiminnan keskiössä. Kumppaniyritysten henkilöstön hyvinvointiin pyrittiin vaikuttamaan monin erilaisin koulutuksin. Iso koulutusponnistus oli vuoden mittainen esimiesvalmennus, jossa yhteistyökumppaniyritysten esimiehet pääsivät mukaan yhteys- ja palvelukeskusalalle suunnattuun esimiesvalmennukseen. Projektilla vaikutettiin myös valtakunnallisesti koko yhteyskeskustoimialan kehittämiseen. Projekti oli alusta saakka mukana kehittämässä ja ideoimassa laatupalkintomallia, jolla toimialan parhaita käytäntöjä nostetaan muiden yritysten tietoisuuteen ja kannustetaan jatkokehitykseen palkitsemalla parhaat toimijat. Kehitystyöstä syntyi edelleen valtakunnallisesti ajankohtainen Vuoden Parhaat asiakaspalvelukilpailu, jossa vuosittain palkitaan toimialan parhaat yhteys- ja palvelukeskukset sekä jaetaan tunnustusta myös

14 | karelia.fi

henkilökilpailun sarjoissa mm. palkitsemalla vuoden aikana ansioituneita toimialan työntekijöitä. Projektin tavoitteena oli myös kehittää toimialan tutkimustoimintaa ja siinä onnistuttiin hyvin. Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä tehty laaja tutkimus työhyvinvoinnin ja ergonomian näkökulmasta on herättänyt kiinnostusta myös projektin päättymisen jälkeen. Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty useissa yhteyskeskuksissa projektin päättymisen jälkeen. Kaikki ei tietenkään mennyt niin kuin Strömsössä, mutta parhaat onnistumiset ja oivallukset jatkavat elämäänsä vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Osaamisen kehittäminen ei pääty koskaan ja yhteys- ja palvelukeskusalalla mm. teknologian kehittyminen näkyy nopeasti. Henkilöstön hyvinvointiin tulee kiinnittää aina huomiota ja kannustaa osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Yhteistyöllä Pohjois-Karjalan maine hyvänä yhteys- ja palvelukeskuksen sijoittamispaikkana säilyy edelleen.


OSAAMINEN NÄKYVÄKSI KORKEAKOULUOPINNOISSA TEKSTI Anneli Airola

MIKÄ IHMEEN AHOT?

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan sellaisten käytäntöjen kokonaisuutta, jonka avulla opiskelijalla olevaa, opintojen osaamistavoitteiden vastaavaa osaamista voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa. AHOT:n periaatteisiin kuuluu, että opiskelijalla tulee olla mahdollisuus hyödyntää elämänsä eri vaiheissa jo hankittua osaamista riippumatta siitä, miten ja missä osaaminen on syntynyt ja saada siitä virallinen tunnustus.

tutkintojen suorittamista ja poistaa päällekkäistä koulu tusta. Tämä lisää opiskelumotivaatiota. Karelia-amk:ssa muulla tavoin hankitun osaamisen suorituksissa on useimmiten kysymys työelämässä hankitusta osaamisesta. Työelämän lisäksi opiskelijat ovat hankkineet osaamista myös harrastusten parissa, mm. yhdistystoiminnassa opiskelijat ovat hankkineet osaamista kokouskäytänteissä, kirjanpidossa ja viestinnässä. Opiskelijoiden kielitaito on karttunut monin tavoin: työelämässä, kansalaisopiston kursseilla, ulkomailla tai harrastuksissa.

AHOT-MENETTELYT UUTTA KORKEAKOULUOPINNOISSA

AHOT-menettelyjen soveltaminen on tullut mahdolliseksi suomalaisissa korkeakouluopinnoissa vasta 2000-luvun loppupuolella. ESR-rahoitteisessa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa -hankkeessa järjestettiin koulutusta ja tiedotusta Itä-Suomen korkeakoulujen henkilöstölle AHOT-järjestelmän käyttöönotosta (Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu). Karelia-ammattikorkeakoulussa AHOT-menettely otettiin käyttöön lokakuussa 2010.

MILLAISTA HYÖTYÄ ON AHOT-MENETTELYISTÄ?

Lähtökohtana on, että opiskelijan ei tarvitse suorittaa sellaisia opintojaksoja, joiden sisällöt hän on jo oppinut esimerkiksi työuransa aikana. Näin AHOT-menettely nopeuttaa

AHOT-menettely nopeuttaa tutkintojen suorittamista ja poistaa päällekkäistä koulutusta. Tämä lisää opiskelumotivaatiota karelia.fi | 15

Osaamisen Teeman niminosturit lorem ipsum jne

”Mutta minähän osaan jo ruotsia!”


eOSMO

Osaamisen hallinnan uudet innovaatiot kehittyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tukena -hanke TEKSTI Päivi Sihvo

Osaamisen hallinta haltuun eOSMO -hankkeessa

eOSMO -hankkeessa kehitettiin uusia ja innovatiivisia ratkaisuja osaamisen hallintaan ja johtamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Hankkeessa kehitettiin organisaatiokohtaisia osaamisen hallinnan kokonaismalleja ja niihin liittyviä työvälineitä, kuten osaamiskartoitus, ryhmäosaamiskeskustelu- ja kehityskeskustelukäytäntö sekä osaamisen kehittämissuunnitelmat. Lisäksi hankkeessa kehitettiin erilaisia osaamisen kehittämisen menetelmiä kuten työkiertoa ja työn varjostamista. Hanke tuotti työvälineitä osaamisen hallinnan käytännön toteuttamiseen. Näitä olivat muun muassa osaamisen hallinnan dynaaminen palapeli, Inno-Osaamiskukka, osaamisen hallinnan työkirja. Esimerkiksi osaamisen hallinnan dynaamisen palapelin avulla organisaation/yrityksen on helpompi lähteä rakentamaan pala palalta osaamisen hallinnan kokonaisuutta juuri omiin tarpeisiin. Nämä hankkeessa kehitetyt asiat ja hyvät käytännöt on kuvattu osaamisen hallinnan oppaassa, joka löytyy www.eosmo.fi Internet-sivuilta. Opas on tarkoitettu osaamisen hallinnan ja johtamisen kehittämisen tueksi.

ne toimivat oppimisen ja kehittämisen yhteisöinä, joiden jäsenet jakoivat tietojaan ja osaamistaan, oppivat yhdessä sekä kehittivät yhteisön tavoitteena olleita asioita. Työskentelyssä sovellettiin erilaisia ideoinnin ja innovoinnin menetelmiä ja pyrittiin ylittämään nykyisten toimintakäytäntöjen rajoitukset. Hankkeeseen osallistuivat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä, Joensuun kaupunki, Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue sekä Heinäveden kunta. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat näiden tahojen sosiaali- ja terveyspalvelujen esimiehet ja henkilöstö. Hanketta toteuttivat kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (hallinnoija), ItäSuomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ELY sekä osallistuvat tahot. Projektin toiminta-aika oli 1.8.2009 - 30.11.2011.

On opittu paljon, mm.

» Osaamisen hallintaan ei ole yhtä valmista ratkaisua, vaan osaamisen hallinta rakentuu organisaatiokohtai sesti ja kehittyy toimintaympäristön ja organisaation strategian mukaan.

”Hyvä idea!” – osaamisyhteisöt uusien ideoiden tuottajana ja kehittäjänä

Kehittämistyötä tehtiin erilaisissa osaamisyhteisöissä (Communities of Practice) valmennuksen ja ohjauksen tukemana.Osaamisyhteisöt olivat moniammatillisia ja

eosmo.fi


Osaamisen Teeman niminosturit lorem ipsum jne

» Ryhmäosaamiskeskustelumallista hyviä kokemuksia: ”Yhteinen keskustelu työstä on antanut valtavasti työyhteisöille, asioita on pohdittu, kirjattu ja tehty näkyväksi”. » Osaamisen hallinnan kuvio ja dynaaminen palapeli ovat osoittautuneet toimiviksi apuvälineiksi tukea osaamisen hallinnan mallin kehittämistä ja sen integroimista osaksi organisaation toimintaan ja johtamista. » Osaamista kehittävä työkierto ja työn varjostaminen havaittiin pilottien kokemusten perusteella erittäin hyviksi osaamisen kehittämisen ja siirtämisen menetelmiksi, joilla oli myös työntekijää voimauttava vaikutus. » Osaamisyhteisöjen avulla tapahtuva kehittämistyö on tuloksellista ja se tukee yhteisöllistä oppimista. Innovatiivisen ja innostuneen kehittämistyön tuloksena syntyi niin paljon uusia hyviä ideoita, että kaikkia ei ennätetty hankkeen elinkaaren aikana täysin toteuttaa. Suurin harmi oli ettei osaamisen hallinnan työkirjaa ehditty toteuttaa englannin kielisenä versiona. » Hankkeen hallinnoijan ja osatoteuttajien välisen yhteiskehittelyn toteuttaminen osaamisyhteisöperiaatteella on toimiva ja tuloksellinen tapa tehdä hanketyötä.

Hanke päättyi, mutta kehittämistyö jatkuu

Hanke on päättynyt, mutta osaamisen hallinnan kehittäminen jatkuu. Hankkeen aikana perustettiin verkostoyhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveysalan osaamisverkostossa. Verkoston yhtenä keskeisenä tehtävänä on määrittää, mitä osaamista maakunnassa sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan tulevaisuudessa, sekä antaa tukea maakunnan toimijoille osaamisen hallinnan käytännön toteuttamiseen ja sen kehittämiseen. Osaamisverkoston kokoukset ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Osaamisverkoston Internet-sivuina toimivat www.eosmo.fi. Näiltä sivuilta löytyvällä foorumilla voi osallistua verkoston työskentelyyn ja pääsee hyödyntämään työvälineitä osaamisen hallinnan kehittämiseksi.

karelia.fi | 17


Opettajat toisissa töissä TEKSTI Jaana Tolkki | KUVAT Jussi Virratvuori

18 | karelia.fi


V

ahvaa osaamista Pohjois-Karjalaan työyhteisöistä –hanke toteutettiin kolmen organisaation yhteistyönä, toteuttajina Pohjois-Karjalan Kauppakamari (hankkeen hallinnoija), Karelia- ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY). Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa opettajien työelämäosaamista, syventää ja päivittää opetuksen työelämävastaavuutta sekä kehittää koulutus- ja työelämän organisaatioiden välistä kumppanuutta. Hankkeen aikana 68 ammattikorkeakoulun opettajaa osallistui kolmen viikon mittaiselle työelämäjaksolle Pohjois-Karjalan maakunnan alueella toimivassa yrityksessä tai muussa työelämän organisaatiossa. Työelämäkumppanuuksien vahvistamisen lisäksi hanke tiivisti ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen opettajien välisiä verkostoja ja yhteistyötä. Hankkeen lähtökohtana oli tarve päivittää opettajien tietoutta elinkeinoelämän tarpeista ja edelleen välittää tieto opiskelijoille eli tulevalle työvoimalle. Yhtenä toimenpiteenä tämän saavuttamiseksi olivat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Karelia- ammattikorkeakoulun opettajien kolmen viikon yhtämittaiset työelämäjaksot pohjoiskarjalaisissa yrityksissä ja työyhteisöissä tehden niitä töitä, joita vastavalmistuneet tekevät sisääntuloammateissaan. Työelämäjaksoilla opettajat saivat omakohtaista kokemusta opiskelijoiden tulevista työtehtävistä. Lähtökohtana oli jaksojen toteuttaminen pareittain, mikä tiivistäisi samalla koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Opettajien työelämäjaksojen lisäksi hankkeen tavoitteena oli lisätä työelämän edustajien opettajuusjaksoja sekä selvittää mahdollisuuksia opettajien ja työelämän edustajien väliselle työtehtävien määräaikaiselle vaihtamiselle. Opettajien työelämäjaksot oli tarkoitettu vakinaiselle opetushenkilöstölle. Kaikkien alojen opettajille tarjottiin tasapuolisesti mahdollisuus lähteä työelämäjaksolle. Työelämäjaksoille hakeutuvia opettajia oli enemmän kuin paikkoja oli tarjolla hankkeen puitteissa. Opettajat sopivat

työelämäjakson toteuttamisesta lähiesimiehensä kanssa kehityskeskustelujen yhteydessä. Opettajat saivat työelämäjaksolta normaalia palkkaa ja ne sisällytettiin heidän työaikasuunnitelmiinsa. Jokainen työelämäjaksoon osallistunut opettaja laati jaksosta raportin, joka tallennettiin hankkeen tietokantaan ja esiteltiin omassa työyhteisössä. Opettajien oman opetusalan tieto ja osaaminen päivittyi työelämäjaksoilla. Työelämäjaksot toivat vaihtelua opettajan työhön ja antoivat uusia näkökulmia opetukseen. Opettajat kokivat myös, että työelämäjaksot lisäsivät työmotivaatiota, työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Opiskelijoiden kannalta opettajien ajantasainen ammattitaito parantaa opetuksen laadullisia sisältöjä ja lisää opiskelijoiden opiskelumotivaatiota. Opettajien omakohtainen kokemus työskentelystä opiskelijoiden sisäänmenoammateista auttaa opiskelijoita saamaan oikeaa tietoa omaa koulutusta vastaavista työtehtävistä ja työllistymismahdollisuuksista. Hankkeen seurauksena myös opetuksen sisällön työelämävastaavuus parani, mikä tukee osaltaan myös opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja työllistymistä. Opettajien uudet ja tiivistyneet kontaktit työelämän organisaatioihin auttavat opiskelijoita muun muassa harjoittelupaikkojen löytämisessä ja opinnäytetöiden toimeksiantojen saamisessa. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta opetuksen ajantasaisuuden parantaminen lisää korkeakoulun kilpailukykyä ja houkuttelevuutta. Työelämäjaksojen kokemuksia hyödynnettiin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien päivittämisessä. Hankkeen vaikutuksesta on syntynyt konkreettista yhteistyötä ja kumppanuutta yritysten sekä toisten koulutusorganisaatioiden kanssa.

» LISÄTIETOA Opettajat toisissa töissä -opas http://nk.chamber.fi/binary/file/-/id/1/fid/659 karelia.fi | 19

Osaamisen Teeman niminosturit lorem ipsum jne

Hankkeen lähtökohtana oli tarve päivittää opettajien tietoutta elinkeinoelämän tarpeista ja edelleen välittää tieto opiskelijoille eli tulevalle työvoimalle


Ideana on, että ryhmämuotoisessa tutustumisessa ikäihmiset voivat olla avuksi toisilleen ja jakamassa kokemuksiaan tuotteiden ja palvelujen hankinnasta sekä niiden käyttämisestä

20 | karelia.fi


HILIMA-hanke

Iän karttuessa asumisympäristöltä edellytetään yhä enemmän toimivuutta, turvallisuutta ja esteettömyyttä, joka vastaa asukkaan tarpeisiin. Tällä hetkellä yritysten tarjonta ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa riittävän tehokkaasti. Siksi tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja, jotka palvelevat sekä yrityksiä että ikääntyviä asiakkaita ja heidän läheisiään. TEKSTI Timo Ekroos

H

ILIMA- hankkeen päämääränä on ollut löytää uudenlainen lähestymistapa asumisen ratkaisujen tarjoamiseen yritysten palveluna. HILIMAn tehtävänä on luoda tapoja, miten asiakkaat löytäisivät mahdollisimman joustavasti yritysten kehittämät palvelut. HILIMA- hankkeessa on kehitetty ja testattu liiketoimintamallia, joka perustuu yritysten ja asiakkaiden uudenlaiseen vuorovaikutukseen, kohtaamiseen ja vertaismarkkinointiin, jossa ikäihmisillä itsellään on vahva rooli. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen myynnin ja markkinoinnin sijaan on testattu mallia ja tilanteita, joissa ikäihmisten ryhmät saapuvat yritysten yhteisen, asumisen tuotteita ja palveluja esittelevän kokonaisuuden äärelle. Hankkeessa on ollut mukana yhteensä tusinan verran yrityksiä, joiden kautta on hankittavissa laaja tuote- ja palvelukokonaisuus. Asuntoon ja sen lähiympäristöön liittyvät kehittämistoimet edellyttävät monenlaista osaamista sekä erilaisten tuotteiden ja palvelujen yhdistämistä toimivaksi ja yksilölliseksi kokonaisuudeksi.

”Täällä on niin paljon nähtävää, ettei oikein tiedä, mitä kysyä”

kuvaa hyvin sitä, että ikääntyvä asiakas tarvitsee tukea ja asiantuntevaa apua voidakseen löytää juuri itselleen par haiten soveltuvat asumisen ratkaisut. HILIMA- hanke

ja sen kautta kehitetty toimintamalli pyrkii vastaamaan juuri tähän tarpeeseen. HILIMA- hankkeen kirkkaimmaksi helmeksi voi kuvata ikäihmisten ja eläkeläisjärjestön aktiivisen osallistumisen toteutettuihin tilaisuuksiin, toimenpiteisiin ja mallin kehittämiseen. Liiketoimintamallin testaukseen, Joensuussa maaliskuussa 2012 järjestettyyn ”Hyvän ikäasumisen teemaviikkoon” osallistui noin 200 Eläkeliiton Pohjois-Karjalan piirin jäsentä. Kysymyksessä ei ollut vain näyttelytapahtuma, vaan tarkoin yhdessä yritysten ja järjestön kanssa suunniteltu tilaisuus, jonka avulla käytännössä testattiin uutta toimintamallia. HILIMA on TEKES:n rahoittama tutkimushanke joka ulottuu 28.2.2013 saakka. ”Hankkeen kautta opittiin ja vahvistui se ymmärrys, että uudenlaista lähestymistapaa ikäasumisen kehittämiseen ja tukemiseen tarvitaan. Erityisen tärkeinä kehittämiskohteina voidaan tuoda esiin myönteisen asenteen, sekä oikea-aikaisen ja yksilöllisen tiedon saamisen ja soveltamisen merkitys.” kertoo hankkeen projektipäällikkö Timo Ekroos Näitä voidaan edistää parhaiten käytännön toimilla, esimerkiksi HILIMA- toimintamallin jatkokehittämisellä ja käyttöönottamisella. Toivomuksena ja tavoitteena on, että hankkeen jälkeen on saatavilla uudenalainen palvelukonsepti, joka saattaa yhteen asiakkaat sekä näille ikäasumisen ratkaisuja tarjoavat yritykset ja toimittajat.

karelia.fi | 21

Osaamisen Teeman niminosturit lorem ipsum jne

Hyvän ikäasumisen uudet liiketoimintamallit kehitysympäristöjä ja käyttäjätietoa hyödyntämällä


Rautaesirippu palaa takaisin! Nyt pyöräilyreittinä, joka tarvitsee palveluita 1700 km matkalla! TEKSTI Tero Taatinen ja Raija Ruusunen


E

uroopan unionin suurin panostus kestävän matkailun kehittämiseen on luoda Norjan Jäämereltä aina Turkkiin asti ulottuva uusi pyöräilyreitti. Eurovelo 13, nimeltään Iron Curtain Trail, kulkee Green Belt -vyöhykkeellä ja seuraa idän ja lännen erottanutta rajalinjaa. Tämän Rautaesirippureitin kansainvälinen markkinointi on jo aloitettu reitistä tehtyjen ohjeellisten opaskirjojen avulla. Suomella tulee olemaan reitin pisin yksittäinen maaosuus eli yli 1700 km itärajalla kulkevaa reittiä. Iron Curtain Trail kulkee suurelta osin harvaan tai erittäin harvaan asutuilla alueilla. Tämä aiheuttaa erikoishaasteita palvelujen suhteen, sillä niin pyöräilijät kuin muutkin aktiviteettimatkailijat tarvitsevat hyvän reitin, opastuksen, huollon sekä kulkuvälineen lisäksi peruspalveluja eli majoitusta ja ruokaa. Suomeen onkin tarpeen kehittää kotimajoitukseen perustuva uusi majoituskonsepti täydentämään jo olemassa olevaa palveluvarustusta, turvaamaan yhden yön majoituksen vaateet ja tukemaan aktiviteettimatkailijoiden palvelutarjontaa. Jos harvaan asutulle alueelle onnistutaan luomaan uusi, paikallisia voimavaroja ja kulttuuria hyödyntävä kansainvälisiä asiakkaita houkutteleva matkailureitti, se tuo toimeentuloa ja hyvinvointia alueen asukkaille ja toimijoille. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Homestay -Kotimajoituskonseptin kehittäminen maaseudulle -projektissa selvitetään erityisesti pyöräilijöiden tarpeeseen suunnattua kotimajoituksen kokonaisvaltaista tuotekonseptia. Hankkeessa luodaan Kotimajoittajan opas, jossa kuvataan konseptin perusperiaatteet aina hinnoittelua myöten.

»

karelia.fi | 23

Osaamisen Teeman niminosturit lorem ipsum jne

Jos harvaan asutulle alueelle onnistutaan luomaan uusi, paikallisia voimavaroja ja kulttuuria hyödyntävä kansainvälisiä asiakkaita houkutteleva matkailureitti, se tuo toimeentuloa ja hyvinvointia alueen asukkaille ja toimijoille


”Projektissa on luotu esim. tuotekriteerit suomalaiselle kotimajoituskonseptille, selvitetty oman lainsäädäntömme vaikutukset konseptiin ja varmistettu laatuedellytykset toiminnalle. Tietysti haemme edelleen aktiivisesti kotimajoituksesta kiinnostuneita henkilöitä, ja koulutamme heitä kotimajoitustoimintaan. Koska kyseessä on uusi konsepti, viemme myös aiheen markkinoinnilla asiaa tutuksi niin täällä meillä kuin kansallisesti ja kansainvälisestikin”, kertoo projektiasiantuntija Raija Ruusunen. “Kotimajoitustoiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden etsintä käynnistettiin viime vuonna. Järjestimme alueellisia tilaisuuksia, teimme lehti- ja radiojuttuja, ja tietysti ‘puskaradion’ taajuudet kävivät kovalla. Pilottivaiheeseen lähti mukaan parinkymmenen henkilön ryhmä, jonka kanssa on mietitty konseptin sisältöä. Ryhmän jäsenet ovat pääasiassa Itä-Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan alueelta. On ollut ilo huomata, että asiasta kiinnostuneiden yhteydenottoja on tullut näiden alueiden lisäksi myös jo laajemmin ympäri Suomea. Samoin tapahtumajärjestäjien suunnalta on ilmennyt kiinnostusta kotimajoituksen tarjoamisesta asiakkailleen. “, iloitsee projektipäällikkö Tero Taatinen. Homestay-projekti on edelleen käynnissä, ja päättyy 30.6.2013. Projektin tulokset julkaistaan projektin verkkosivuilla www.karelia.fi/of.

24 | karelia.fi

» Kotimajoituskonseptin Ideologian päälinjat » Homestay-majoituksessa korostuu majoituksen kodinomaisuus eli majoitustilat sijaitsevat isäntäväen asuinrakennuksessa tai sen pihapiirissä » Homestay-kodeissa vieraat elävät mukana kodin arjessa. Isäntäväki on läsnä tai tavoitettavissa koko vierailun ajan » Homestay-kodit ovat vieraanvaraisia. Isäntäväki huomioi mahdollisuuksien mukaan vieraiden tarpeet ja heidän yksityisyytensä, ja myös vieraat kunnioittavat isäntäväkeä sekä tämän kotia


Hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen (SOHVI) -projektissa kerätään tietoa joensuulaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista. SOHVI-hankkeen tuottaa kansalaisten hyvinvointia kuvaavaa kokemustietoa erityisesti kuntien hyvinvointikertomuksia sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvää toimintaa varten. TEKSTI Kaisa Hiltunen

K

okemustietoa käytetään avaimena syrjäytymisen ehkäisemisessä. SOHVI:n erityisenä kokemustiedon keräämisen kohderyhmänä ovat joensuulaiset, syrjäytymisvaarassa olevat lapsiperheet. Syksyn 2012 aikana teimme asiantuntijahaastatteluita, joissa oli mukana yhteensä yli 60 joensuulaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevää henkilöä. Tuloksena kuntakumppanimme Joensuu saa systemaattista, monipuolista tietoa kuntalaistensa hyvinvoinnista. Kaupunki voi kerätyn tiedon avulla kehittää palveluitaan vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeita, ja todennäköisesti kustannustehokkaammin! Keväällä 2013 starttaamme tiedonkeruun joensuulaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa. Tällä hetkellä SOHVI:ssa on mukana useita kymmeniä opiskelijoita – sekä yksittäisiä että kokonaisia ryhmiä – sekä kymmenkunta opettajaa. Kaikki sosiaali- ja terveysalan keskuksen koulutusohjelmat ovat edustettuina eli sohvilaisiin kuuluu terveydenhoitotyön, hoitotyön, sosiaalialan ja fysioterapian tulevia ammattilaisia. Lisäksi mukana on ollut graafisen suunnittelun opiskelijoita rakentamassa SOHVIilmettä ja kevään – kesän aikana joukkoon liittyy myös media-alan ja musiikin opiskelijoita ja opettajia. SOHVI:ssa syntynyt yhteistyön verkosto on laaja. Mukana on kuntakumppani Joensuun kaupungin toimijoita eri aloilta, järjestöistä on aktiivisesti mukana tällä hetkellä esimer-

kiksi Pelastakaa Lapset ry., Joensuun Perheentalo ja Miessakit ry. Jatkossa kokemustietoa palveluiden kehittämiseksi ja hyvinvointikertomusten tueksi on mahdollista kerätä myös muilta kohderyhmiltä, esim. työikäisiltä tai ikäihmisiltä. Toiveissa olisi myös, että hankkeen loppupuolella toteutettavista palvelukokeiluista tulisi jatkossa pysyvä osa lasten, nuorten ja lapsiperheiden pysyviä palveluita. Projektissa totetettava kokemukseen perustuva tiedonkeruumalli on siirettävissä myös muihin Pohjois-Karjalan kuntiin. Itä-Suomen SOHVI-hanke toteutetaan ajalla 1.3.201228.2.2014. Hanketta hallinnoi ja toteuttaa Kareliaammattikorkeakoulu. Itä-Suomen SOHVI-hankkeen kumppanina toimii Joensuun kaupunki ja sen osalta erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin koordinaatioryhmä. Hanke on ESR-rahoitteinen.

» LISÄTIETOA Hankkeen blogi http://sohvihankeitasuomi.blogspot.fi/

karelia.fi | 25

Osaamisen Teeman niminosturit lorem ipsum jne

Kokemuksista hyvinvointia


Nanotyöstöympäristö (Ultra Precision Unit)

on Karelia-ammattikorkeakoulun jättipanostus alan kehittämiseen Tarkkuustekniikka on valmistus- ja materiaaliteknologioiden sekä mittaamisen syvällistä ymmärtämistä ja lisäarvon tuottamista tuotteisiin. Tavoitteena on koulutuksen ja aktiivisen hanketoiminnan keinoin löytää tuotantoteknologialle uusia sovellusalueita, edistää tarkkuustekniikkaan pohjautuvaa TEKSTI Kari Mönkkönen | KUVAT Tuula Korkalainen

U

ltra Precision Unit (UPU) eli nanotyöstöympäristö täydentää alueen tarkkuusteknologian valmistusketjun; tutkimuksen, koulutuksen, suunnittelun, tuotteistuksen ja massatuotannon. Aiemmin ympäristön tarjoamaa erikoisosaamista on jouduttu ostamaan ulkomailta. Nanotyöstöympärsitö palvelee muovi- ja metalliteollisuuden työvälinealan yrityksiä, kokoaa yhteen alan asiantuntijoita sekä vie eteenpäin alan koulutusta ja tutkimusta. EU-ohjelmakauden 2007-2013 tavoitteena on ollut luoda Joensuun seudulle maailmanluokan tarkkuusteknologian ympäristö. Nanoteknologia on yksi maakunnan vahvuuksista, joten siihen halutaan panostaa voimakkaasti. Uuden teknologian kehittämiseen rakennettiin hankelusteri, joka rakentui Karelia- ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Klusteri koostui tarkkuustekniikan koulutuksen kehittämisprojektista, joka antoi valmiudet nanotyöskoneen käyttämiseen (ESR), investointiosiosta (EAKR) sekä tutkimushankkeista (TEKES). Hankeklusterin ylösnostamista tukivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, TEKES ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

26 | karelia.fi

Lisäksi Joensuun Tiedepuisto Oy hoiti yhteyksiä päättäjiin alueen kehittämisorganisaation roolissa. Yhteiset kehittämisponnistukset eivät suinkaan ole jääneet makaamaan laakereillaan, vaan vielä vuoden 2013 aikana alueen käyttöön saadaan kaarevia pintoja mittaava profilometri osaksi nanotyöstökeskuksen laitekantaa. Tämä investointi pystytään toteuttamaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton myöntämällä EAKR-tuella.

Ultra Precision Unit (UPU) = Nanotyöstökone


Mihin käytetään?

Teknologian kehittyessä myös valmistettavien kappaleiden ja rakenteiden laatu‐ ja mitta-tarkkuusvaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Tarkkuusteknologiaa käytetään uusien tuotteiden kehittämisprojekteihin tutkimuksen ja teollisen toteutuksen välillä. Sillä voi valmistaa prototyyppejä tai valmiita tuotteita. Nanovalmistusympäristöä hyödyntäviä sovelluskohteita ovat prosessiteollisuudessa käytettävät anturit, optiset mittalaitteet ja lääketieteen diagnostiikkamenetelmät. Keskeisimpinä sovellusalueina ovat uudet LED -valaisuun liittyvät ratkaisut.

Ketkä hyötyvät?

Tarkkuusteknologian osaamisesta ja tutkimuksesta hyötyvät opiskelijat, tutkijat ja yritykset. Nanotyöstokoneella voidaan viedä eteenpäin yritysten tuotekehitysprojekteja, edistää yritysten liiketoimintaa ja hyödyntää saatuja tuloksia laajemmissa tutkimushankkeissa. Karelia- ammattikorkeakoulun vahvuusalue on tuotantoprosessi ja tuotteistaminen, ja vastaavasti yliopistolla on korkeaa osaamista suunnittelu- ja valmistusmenetelmien sovelluksissa. Yritykset ovat tiiviisti mukana, ja tästä syntyy alueelle positiivinen kierre, kun alaan vihkiytyneet osaajat voivat toimia alueen yrityksissä ja yritykset voivat hyödyntää korkeakoulujen osaamista kaupallisten sovelletusten kehittämisessä. Toimijat näkevät uusien ja vaikeasti työstettävien materiaalien työstön tulevaisuuden voimavarana suomalaiselle teollisuudelle. Lisäksi laiteinvestointi lisää kotimaista osaamista tarkkuustyössä huomattavasti.

Mitä nanotyöstökone tekee?

Sovelluskohteita ovat prosessiteollisuudessa käytettävät anturit, optiset mittalaitteet ja lääketieteen diagnostiikkaamenetelmät. Yksi keskeinen sovellusalue on myös LEDvalaisuun liittyvät ratkaisut. Koneella voidaan työstää jopa sadastuhannesosamillimetrin tarkkuudella, jonka tarkkuus on parhaimmillaan 3000 kertaa pienempi kuin ihmisen hius. Nanotyöstökoneen avulla voidaan yksinkertaistaa tuotantoprosesseja, ja myös selkeästi parantaa tuotteiden laatua sekä tuotekehittää kokonaan uusia tuotteita.

karelia.fi | 27

Osaamisen Teeman niminosturit lorem ipsum jne

TARKKUUSTEKNOLOGIA PÄHKINÄNKUORESSA


Tieto on parasta

tuoreena!

Innovaatioassistentti-projekti loi korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin. Projekti toteutti onnistuneesti mallin, joka vahvisti korkeakoulusta vastavalmistuneiden pysyvää työllistymistä Pohjois-Karjalan yrityksiin ja työorganisaatioihin sekä paransi alueen pk-yritysten kilpailu- ja innovaatiokyvykkyyttä. Teksti Kirsi Mononen | KUVA Miska Korpelainen

28 | karelia.fi


Todellisista työelämäsuhteista…

Työttömät korkeakoulutetut ja pk-yritykset olivat Innovaatioassistentti-toiminnan kaksi pääkohderyhmää. Lamavuoden 2008 jälkeen projektin tehtävänä ja haasteena oli saattaa yhteen korkea osaaminen ja alueen työnantajien kehittämistarpeet vaikeassa yleisessä työllisyystilanteessa Pohjois-Karjalassa. Tavoitteen saavuttamiseksi kiinnitettiin huomiota kohderyhmille sopiviin viestintäkanaviin mm. hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Toisaalta henkilökohtainen ja räätälöity viestintä työnantajakentässä oli tärkeässä roolissa: yritysten tarpeita tiedusteltiin suoraan eikä asioita jätetty sähköpostin tai yleisten kyselyiden varaan. Opiskelijalle tärkeät työelämäkontaktit ja työllistymissuunnitelmat rakennettiin yhteistyössä työnantajayritysten ja Työhallinnon kanssa. Työllistymiseen liittyvien tukien (työelämävalmennus, palkkatuki) käsittely tehtiin mahdollisimman asiakaslähtöisesti.

..oikeisiin töihin

Toimintaan osallistuneet yritykset pitivät tärkeänä, että Innovaatioassistentti-opiskelijat tulivat yritykseen tekemään oikeita, haastavia ja yrityslähtöisiä töitä eikä vain

parin viikon harjoittelua epämääräisin tavoittein. Erityisesti pienet yritykset tunnistivat nopeasti projektin hyödyt ja tarttuivat tilaisuuteen saada korkeakoulutettu osaaja riveihinsä: valtaosa työnantaja-asiakkaista oli alle 20 henkilön yrityksiä. Vuosina 2010 – 2012 projekti järjesti neljä Innovaatioassistentti-koulutusta. Koulutuksiin osallistui yhteensä 59 henkilöä yli 20 tieteen- ja koulutusaloilta (vähintään amk). Koulutukseen osallistuneista noin kolme neljästä pääsi kiinni työelämään välittömästi koulutuksen päättymisen jälkeen joko määräaikaisen työn tai työelämävalmennuksen kautta.

Kansainvälistä tunnustusta

Projekti sai tunnustusta toiminnastaan myös kansainvälisellä tasolla. Marraskuussa 2011 Innovaatioassistentti valittiin edustamaan Suomea Euroopan komission verkkosivulla, jossa kuvataan Euroopan sosiaalirahaston rahoittamia onnistuneita projektialoitteita kaikista Euroopan maista. Talvella 2012 Innovaatioassistentti-projekti sai yhteydenoton kanadalaiselta tutkimusryhmältä. Tutkijat olivat kartoittamassa maailmanlaajuisesti hyviä käytäntöjä, jotka edistävät tehokkaasti nuorten vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työmarkkinoille integroitumista. Oli ilo huomata, että globaalisti kartoitettuja ohjelmia ja projekteja käsittävästä aineistostaan tutkijat olivat valinneet Suomesta Pohjois-Karjalassa toimivan Innovaatioassistenttiprojektin toimintamallisi, jonka hyviä käytäntöjä ja työelämän lähestymistapaa suositellaan hyödynnettäväksi nyt myös Kanadassa! Innovaatioassistentti-projekti toteutettiin ajalla 1.11.2009 – 31.12.2012. Hankkeeseen liittyi samanaikaisesti toteutettu Työhallinnon rinnakkaisprojekti, jota hallinnoi PohjoisKarjalan ELY-keskus. ESR:n tuella toteutettua Innovaatioassistentti-projektia rahoittivat Pohjois-Karjalan ELY -keskus sekä Josek Oy kuntarahoitusosuudella.

Osaamisen Innovaation voimalinjat Teeman niminosturit lorem ipsum jne

I

nnovaatioassistentti-projekti madalsi korkeakoulutettujen työllistämiskynnystä yrityksissä ja valmensi korkeakoulutettuja yritysten itse tunnistamiin innovaatio- ja kehittämistehtäviin. Projekti järjesti korkeakoulututkinnon suorittaneille työnhakijoille Innovaatioassistentti-työvoimakoulutuksen (2 kk, 12 op), joka koostui mm. seuraavista aiheista: työnhakutaidot ja oman osaamisen markkinointi, projektitoiminta, verkosto-osaaminen sekä innovaatio- ja yrittäjyysopinnot Innovation Month®. Tiivistahtista Innovaatioassistentti-koulutusta seurasi työskentelyjakso yrityksissä (6 kk), jonka aikana opiskelija toteutti yrityslähtöisen kehittämistehtävän. Työskentelyjakso oli mahdollista toteuttaa Työhallinnon tuella osin työelämävalmennuksena, lisäksi työnantajan oli mahdollista hakea palkkatukea opiskelijan työllistämiseen. Työskentelyjakso toimi siltana työelämään ja pitempikestoiseen työsuhteeseen.


Käyttäjät kehitystyön peruspilareiksi Living Lab –hankkeen (Arkipäivän käyttäjät yritysten innovaattoreina) tavoitteena on kehittää Living lab -konseptin avulla uusia toimintatapoja elämysmatkailun palveluiden kehittämiseksi. Samalla hanke nostaa esille ammattikorkeakoulujen roolin Living lab – toiminnassa Pohjois-Karjalassa. Projektissa on toimittu yhteistyössä yrityksien kanssa mm. Ilosaarirockin mobiiliopasta eteenpäin vieden sekä luomalla uutta shoppailun opastusta teemapolkuineen Karelia Expert Oy:n kanssa. TEKSTI Saara Newton

30 | karelia.fi


Osaamisen Innovaation voimalinjat Teeman niminosturit lorem ipsum jne

Se, mitä toivomme vielä saavuttavamme, on alueellisten yrityksien ymmärryksen lisääminen käyttäjälähtöisyyden eduista.” Saara Newton

R

atkaisuna haluamme selventää Living Lab toiminnan keskittyvän tuotteen tai palvelun kehitykseen, jossa ”ihminen” eli ns. käyttäjä on keskiössä. Tällä tavoin erilaisia havainto-, tutkimus-, ja työpajamenetelmiä käyttäen tunnistetaan käyttäjien tiedostettuja ja tiedostamattomia tarpeita sekä tuotteiden tai palveluiden saavutettavuuteen tai käytettävyyteen liittyviä seikkoja jo kehitysprosessin alkuvaiheessa, jolloin voidaan välttyä olettamuksien aiheuttamilta virheratkaisuilta myöhemmin. Living Lab toiminta antaa siis lisäarvoa perinteiseen kehitystyöhön tuomalla käyttäjän näkökulman mukaan. AKI Living Lab projektissa on opittu paljon siitä, kuinka yrityksille tehtävää työtä voidaan sisällyttää opetukseen. On nähty hyviä tapauksia, joissa opiskelijalle on avautunut aivan uusia ulottuvuuksia omien opintoaineiden lisäksi sekä projektilla on samalla ollut mahdollisuus tavoittaa kansainvälisiä käyttäjiä eri puolilta maailmaa tulleiden opiskelijoiden avulla. Myös epäonnistumisia

on ollut, mutta niistä on aina voitu oppia, kuinka toimia paremmin ensi kerralla. Projektin aikana opiskelijoiden lisäksi on tavoiteltu ja kokeiltu uusia yhteistyökuvioita mm. Uusyrityskeskuksen kanssa sekä Karelia Expert Matkailupalvelut Oy:n kanssa. Yhteistyö näiden tahojen kanssa jatkuu myös tulevaisuudessa osana ammattikorkeakoulumme Living Lab -toimintaa. Olisi hyvin tärkeää osata hyödyntää käyttäjiltä saatavaa tietoa mahdollisimman paljon ja ajoissa, jotta yritykset voisivat kehittää tuotteistaan ja palveluistaan entistä parempia ja kilpailukykyisempiä.

“Työskentely AKI:ssa on ennen kaikkea näyttänyt minulle, mitä palvelumuotoilu on. Toisekseen, olen myös oivaltanut, että yksi olennainen osa palvelumuotoilua on käyttäjä. Jotta voimme ymmärtää mitä käyttäjä tarvitsee ja haluaa, on tärkeää osata erilaisia tehokkaita menetelmiä toteuttaa työpajoja sekä haastatteluja. Kun käyttäjän tarpeita ja toiveita ymmärretään, voidaan luoda syvempi yhteistyö yrityksen ja käyttäjien välille. Tämä on se palvelumuotoilun ydin ajatus: luoda laadukkaita palveluita käyttäjille.”

”AKI living lab projektiin osallistuminen opiskelijana on antanut minulle aitoa kokemusta ryhmätyöskentelystä, jossa ajatukset, ideat, tieto ja kokemukset jaetaan saavuttaen yhdessä parempia ja uusia luovia ideoita. Oppimalla innovaatiotoiminnan perusteita ja menetelmiä sekä käyttäjälähtöisiä tutkimusmenetelmiä, kuten mind-map, yksinkertaiset visualisoinnit ja havainnoinnit, ovat näyttäneet minulle kuinka voin kehittää yrityksien, tuotteiden tai palveluiden näkyvyyttä markkinoilla.”

Ekaterina Afanasyeva second year ID student

Kania Khalili second year ID student

karelia.fi | 31


Globaalit ilmiöt aluekehittämisen mahdollisuutena

TONIC

Maailma on havahtunut soitinpuiden rajallisuuteen ja uusien puulajien uhanalaistuminen on tyhjentänyt jo materiaalientoimittajienkin varastoja ja vaikeuttanut soitinrakentajien materiaalihankintoja. Soitinpuiden laatu on alittanut jo asiakkaiden sietokyvyn, ja esimerkiksi toimivia viulun kiristysnuppeja ei enää löydy markkinoilta. TEKSTI Heikki Koivurova

T

onic Center – TONIC –projekti oli Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ESR-rahoituksella toteutettu projekti. Se vei eteenpäin soitinrakennusteollisuuden alueellisen keskittymän rakentumista. Keskittymän osaaminen perustuu alueen luonnonkuitukomposiittiosaamisen yhdistämisestä soitinrakennusteollisuuden tarpeisiin. Periaatteessa kaikki puu-pohjaiset soittimet ja soitinten osat: esim. viulun- ja kitaran otelaudat, kaulat, viulun kiristysnupit jne. ja kokonaiset soittimet, esim. sähkökitara voidaan tehdä eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla hyödyntäen alueella kehitettyjä tekniikoita. CITES-yleissopimus (Convention on international trade in endangered species of wild flora and fauna) on yksi maailman laajimmista kansainvälisistä ympäristönsuojelusopimuksista. Se sääntelee yli 30 000 uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden (nk. yksilöt) kauppaa. Sääntely koskee paitsi luonnossa eläviä myös vankeudessa syntyneitä, tarhattuja ja keinotekoisesti lisättyjä eliöitä. Suomi on maailman suurimman metsän länsireunalla (Taiga) ja metsäteollisuutemme täyttää kaikki kansainväliset kestävään kehitykseen tähtäävät normit. Koko globaali soitintuotanto on noin 6 miljardia euroa ja liiketoiminnan volyymia ja oman tuotantomme suhdetta kuvannee parhaiten tieto, että yhden suomalaisen sellutehtaan, esimerkiksi Enossa olevan Enocell:n tuotanto -

32 | karelia.fi

luonnonkuitukomposiitiksi muunnettuna - riittää koko maapallon soitinpuutarpeen tyydyttämiseen.

Yhdessä yrittämistä

TONIC:n yritysyhteistyökumppanit olivat alusta alkaen hyvin sitoutuneita toimimiseen projektissa ja muodostivat monialaisen klusterin NFC- eli luonnonkuitukomposiittiaihealueen kehittämiseksi, osaamisen soveltamiseksi sekä niiden käyttömahdollisuuksien laajentamiseksi. Yhteistyön hedelmistä mainittakoon mm. ruiskuvaletun NFC-viulun otelaudan kehitys ja koeajot, soittimien pitkäkuitulujitetut kertamuoviaihiot, akustiset huonetilavaimentimet, kivikomposiitti rummut ja – kaiuttimet sekä puun syyrakennetta jäljittelevät moniväriruiskuvalukokeilut. Osa kehitetyistä tuotteista ja menetelmistä on jo kaupallistunut. Ilman yritysten osaamista ja teknistä toteutusta merkittävä osa projektin tavoitteista olisi jäänyt saavuttamatta, sillä Karelia-amk:lla ei ollut kaikkeen vaadittavaan kehitykseen, käytännön testaamiseen, ja tekemiseen tarvittavia laitteita.

Komposiittien kehitys on myös ”leipomista”, ei vain kemiaa

Komposiittien ja sointiin perustuvien tuotteiden kehittämisessä vaaditaan asiantuntevaa, monialaista ja ennakkoluulotonta kokeilua, eri alojen osaamisten yllättävääkin yhdistelyä mutta myös henkilökohtaista innostusta ja aitoa


NFC-tekniikka tunnetaan nyt maailmalla

Myös markkinointikonsultti Ella Kaasisen vetämä ja Karelia-amk:n muotoilun opiskelijoiden rakentama ja miehittämä Tonic:n oma standi maailman suurimmilla soitinalan messuilla Frankfurtissa keväällä 2012 osoitti, että tuloksia voi saada hyvinkin rajallisilla resursseilla, kun motivaatio

on kohdallaan. Viimeistään Frankfurtissa varmistui myös, että viestintäkonsultti Sirkka-liisa Salmelan kehittämä viestintästrategia eli ”tarjoamme vaihtoehtoja, emme syyllistä ketään” oli onnistunut: Koko projektin aikana maailmalta ei tullut mitään negatiivista rekyyliä, vaan päinvastoin: Musiikkialan suurin kaupallinen järjestö NAMM - the National Association of Music Merchants kutsui projektin edustajat suurimpaan tapahtumaansa luennoimaan, vaikka järjestö nimenomaan vastustaa USA:n CITES-tulkintaa! Tonic:n tuloksista puhuttaessa arvokkain asia lienee, että kaikki maailman johtavat soitinvalmistajat tietävät tällä hetkellä mitä NFC-tekniikka voi tarjota soitinrakennusteollisuudelle globaalissa mittakaavassa. Luonnonkuitukomposiitit eivät ole vain uhanalaisia puulajeja korvaavia, vaan joiltakin ominaisuuksiltaan jopa parempia! Varsinainen tavoite - 1% maailman soitintuotannosta (60 Meur) vuonna 2025 tehdään Suomessa - on yhtä aikaa sekä kaukana, että lähellä. Sinne ei päästä ilman uusia satsauksia ja yhdessä tekemisen intoa. Mutta teimme varmasti oikeaa asiaa ja oikeaan aikaan!

» LISÄTIETOA Janne Ojajärvi loi lopputyönään perusteet kielisoittimiennumeraaliselle testaukselle: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110696

karelia.fi | 33

Osaamisen Innovaation voimalinjat Teeman niminosturit lorem ipsum jne

sitoutumista. Esimerkiksi projektin K.O.R.U.-workshopissa tekstiilitaiteilija Aino Lampion erityisosaaminen johti kertamuovi-luonnonkuitukomposiitin ominaispainon merkittävään alenemiseen. Hän etsi myös yhdessä kasvatustieteiden yo. Suvi Siraisen kanssa koulutuksellisia puutteita koko teollisten soittimien kehitysketjusta ja loivat tähän tarpeeseen kansainvälisen (engl.) monialaisen modernin soitinrakennuksen opintokokonaisuuden, sekä siihen tarvittavat materiaalit. Äänitarkkailija Janne Ojajärvi kehitti numeerisen mallin sointiin perustuvien tuotteiden testaamiseen ja onnistui yhdessä pajamestari Väinö Vornasen kanssa myös tekemään konkreettisen kitaroiden soinnin tutkimiseen tarvittavan testausympäristön. Vientikonsultti Rob Connell hoiti päämarkkina-alue yhteistyön (USA) niin tyylikkäästi, että maailman kaikkien merkittävimpien alan brändien tuotekehityspäälliköt kokoontuivat kahtena perättäisenä vuotena luennoimaan – ilman korvausta – Joensuuhun.


Tulevaisuutta, jossa haluamme olla mukana

Life 2.0

Life2.0 -projektin kehittää uuden, teknologiaa hyödyntävän palvelun, joka lisää ikäihmisten sosiaalista vuorovaikutusta ja palveluiden saavutettavuutta. Karelia-ammattikorkeakoulu edustaa projektissa Suomea Tanskan, Italian, Espanjan ja Bulgarian yliopistojen ja tietotekniikkayrityksien rinnalla. TEKSTI Saara Newton

Lämminhenkistä yhteistyötä

Life2.0 –projektissa kehitetään uuttaa palvelua aidosti vuorovaikutuksessa ikäihmisten kanssa. Tämä yhteistyö on antanut projektille, sekä kehitettävään palveluun todella paljon aineksia niin alueellisesti kuin Euroopan laajuisesti. Alueellamme on toden totta aktiivisia ja lämminhenkisiä yhdistyksiä ja ihmisiä, joita ilman käyttäjien mukaan saaminen olisi todella haasteellista. Toivomme, että tämä hieno yhteistyö jatkuu myös projektin jälkeen, sekä Life2.0 –palvelun tulevaisuuden toiminnassa. Projektissa käyttäjien ja yhdistyksien kanssa työskentely on ollut kaikkein onnistunutta. Kansainvälisessä yhteistyössä vuorovaikutus on toiminut hyvin mm. Skype-puheluiden ja muiden projektihallinta-ohjelmien avulla. Mutta hankaluuksia on ilmennyt Life2.0- palvelun teknisen kehityksen aikatauluissa ja hitaudessa. Kaikkein hankalammaksi projektissa on ollut alueen yrityksien aktivoiminen ja mukaan saaminen. Tähän tulemme toivottavasti saamaan yhtä toimivat keinot kuin käyttäjien kanssa. Kehitystyömme siis jatkuu vielä vuonna 2013, ja selkeytämme sen, miten Life2.0 –palvelu tulee toimimaan - ja aktiivisesti ylläpidettyä myös projektin jälkeen. Lisää tarkempaa projekti-infoa ja Life2.0 –palvelun toimintoja voit käydä katsomassa nettisivuilta: www.life2projekti.wordpress.com (suomeksi) www.life2project.eu (englanniksi)

34 | karelia.fi

“Joen Severi ry:n vertaisohjaajat ovat olleet mukana projektissa ohjaamassa ikäihmisiä tietokoneen käytössä. Kaikki seniorit ovat olleet innolla mukana ja erityisen kiitollisia saadessaan projektin myötä tutustua tablettitietokoneisiin. Osallistuminen on jälleen osoittanut, kuinka tärkeää on tuoda tietokoneet ikäihmisten toimintaympäristöön.”

Tuula Jokiranta, projektikoordinaattori, Joen Severi ry

”Ystävät ja heihin yhteydenpito antaa molemmille henkistä voimavaraa jaksaa vaikeatkin päivät yhdessä. Nykyinen tekniikka antaa tähän helpon ja mielenkiintoisen mahdollisuuden, tämä on tulevaisuutta, jossa haluamme olla mukana.”

Taisto Väyrynen Toiminnanjohtaja, Eläkeliiton Pohjois-Karjalan piiri


Palvelutoiminnan kiiturit

Ilosaarirock Mobiiliopas kirkkaimpana tähtenä

Täällä Pohjoisen Periferian alla TEKSTI Timo Rui

A

lussa – no, tuo alussa on kieltämättä hyvin suhteellinen käsite, mutta tässä se tarkoittaa niinkin varhaista esihistoriaa kuin syksyä 2009; oli suo, kuokka ja verkkoratkaisuihin keskittynyt viestinnän verkkomedian (ystävien kesken ”verkkis”) opetus. Erilaiset mobiilijutut olivat tulossa, ja verkkomedian opettajalla oli jo vahva aavistus mihin maailma oli menossa. Juuri tässä vaiheessa – kuin itse Suuren Kurpitsan johdattamana - onnistui Luovan talouden keskus voittamaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton käynnistämässä tarjouskilpailussa EU:n Pohjoisen Periferian –ohjelman CMC@NP –hankkeen pilotin tekemisen. Kliseisesti sanottuna loppu onkin ollut sitten historiaa - verkkomedia on siitä lähtien ollut monessa suhteessa mobiiliteknologian hyödyntämisen kärkinimi; eikä pelkästään Pohjois-Karjalassa, vaan myös koko Suomessa. Voimakkaana kannustimena verkkiksen mobiiliteknologian kehitykseen on ollut juuri Pohjoisen Periferian –ohjelma (NPP). Vuoden 2011 alusta Luovan talouden keskus on ollut yhtenä partnerina Tourist Guide for Northern Periphery –hankkeessa (TG4NP). Hankkeiden merkitystä verkkomedian opetus-, tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan ei voi vähätellä. Osallistumalla hankkeiden toimintaan niin opettajat kuin opiskelijat ovat päässeet hankkimaan uusinta osaamista ja seuraamaan mitä alalla kansainvälisesti tapahtuu.

Näkyvimpänä saavutuksena, suoranaisena kruununjalokivenä on varmasti suosittu (esimerkiksi kesällä 2012 yli 5000 latausta) ja kehuttu Ilosaarirock Mobiiliopas. Se oli kesällä 2010 ensimmäinen suomalainen toimiva tapahtumaopas, joka tuolloin toteutettiin CMC@NP:n pilottina. Seuravana kesänä pilotointia jatkettiin osana TG4NP-projektia. Kehitystyössä oli myös mukana ESR-rahoitteinen AKI-Living Lab –hanke. Kesän 2012 oppaasta totesi taas YLE:n blogisti Panu Vatanen seuraavasti: ”Ilosaarirockin pelkistetty festarisovellus toimii erinomaisesti”. Niinpä teki, paitsi että olihan siinä toki yksi mokakin: oppaan kartassa oli nimittäin yksi festivaalialueen vesipiste väärässä paikassa. Rokissa paikalla olleena pääsin kuitenkin helpottuneena toteamaan, että yleisö löysi vesipisteet mainiosti pienestä mokastamme huolimatta! Toki muutakin on hankkeiden osalta tehty, edelleen teemalla ”hyvää yritimme, priimaa pukkasi”. Ilomantsin Hattuvaaran taistelijan taipaleen ympärille on dramatisoitu vaikuttava sotahistoriallinen opastus ”GPS-taival”, Kolille on tulossa yhdessä Kolin yrittäjien kanssa tehtävä kattava mobiiliopastus ja niin edelleen. Kehitystyö jatkuu...

» LISÄTIETOA

Mitä on saatu aikaiseksi?

Kaikki verkkomedian liittyvät projektit ovat integroitu verkkomedian opetukseen. Opiskelijoiden kädenjälki näkyy jokaisessa tehdyssä tuotannossa. Opiskelijatyöt, opinnäytetyöt, työharjoittelut ja projektiopinnot ovat selkäranka, jotka muodostavat mobiiliteknologiaan liittyvien tuotantojen kovan ytimen.

Tourist Guide for Northern Periphery http://www.tg4np.eu/ Vuoden 2012 Ilosaarirockin mobiiliopas http://www.ilosaarirock.fi/2012/ info/mobiiliopas.php

karelia.fi | 35


MOBIDEC

Metsänomistajan ja metsäneuvojan mobiili päätöksenteon tukipalvelu TEKSTI Ari Talkkari | KUVA Otto Tarvainen

36 | karelia.fi


Palvelutoiminnan kiiturit

Mobidec-palvelu on uusi innovaatio, jonka käyttökynnys on hyvin matala. Kaikki metsäammattilaiset ja opiskelijat sekä useimmat metsänomistajat osaavat mitata tarvittavat syöttötiedot

H

anke toteutettiin vuosina 2009-2010 ja sen idea voisi tiivistettynä olla ”Metsäneuvontaa matkapuhelimella”. Hankkeessa luotiin langattomien yhteyksien, eli käytännössä nettiselaimella varustetun puhelimen kautta toimiva palvelu. Mobidec-palvelun asiakkaita ovat metsänomistajat, metsäneuvojat sekä muut metsässä toimijat, jotka hyötyvät reaaliaikaisesta metsikkötiedosta miettiessään toimenpidetarpeita ja niiden ajankohtia metsässä liikkuessaan. Palvelun toimintaperiaate on yksinkertainen: käyttäjä näppäilee metsikön puustotunnukset ja Mobidec tuottaa näiden tietojen pohjalta raportin metsiköstä. Tuotetuista tiedoista selviävät mm. puumäärä ja puutavaralajit sekä niiden arvo. Lisäksi käyttäjä saa metsänkäsittelyohjeiden mukaisen suosituksen metsänhoidosta sekä arvion hakkuun taloudellisesta kannattavuudesta. Nykyisin yhä tärkeämpää on myös tieto saatavan biomassan määrästä, jonka perusteella voidaan arvioida saatavaa lämpöenergiaa. Tietoja voidaan käyttää metsänhoito- ja puunmyyntipäätösten tukena reaaliaikaisesti metsässä liikuttaessa. Mobidecpalvelu on suunniteltu käytettäväksi matkapuhelimella, mutta palveluun on kätevintä tutustua ja rekisteröityä internet-selaimella. Mobidec-palvelu on uusi innovaatio, jonka käyttökynnys on hyvin matala. Kaikki metsäammattilaiset ja opiskelijat sekä useimmat metsänomistajat osaavat mitata tarvittavat syöttötiedot. Laskennassa käytetään uusinta metsänarvi-

oimistieteen tuottamaa tietoa, joka jalostetaan käyttäjälle helposti ymmärrettäväksi. Palvelu tuottaa tietoa, jota ei tähän asti ole ollut saatavilla metsäorganisaatioiden tietojärjestelmistä tai metsäsuunnitelmista. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Metsäkeskus Pohjois-Karjalan kanssa. Metsäkeskuksen toimihenkilöt testasivat palvelua sen kehitysvaiheessa, esittelivät palvelua metsänomistajille sekä keräsivät metsänomistajien palautetta. Tosin ensimmäisen version testausta alettaessa oli lumi jo ehtinyt peittää maan, minkä vuoksi testaus jäi aiottua suppeammaksi. Tuotantoversion testaus aloitettiinkin hyvissä ajoin heti maastokauden alussa. Mobidec-palvelu on edelleen aktiivisessa käytössä ja toimii koko maassa ja siihen on rekisteröitynyt käyttäjiä Helsingistä Rovaniemelle. Palvelun käyttö on ilmaista ja siihen voi tutustua ja rekisteröityä osoitteessa http://pax.pkamk.fi/mobidec.

» LISÄTIETOA Otto Tarvainen teki hankkeessa metsätalousinsinöörin opinnäytetyönsä, joka palkittiin Thesis 2010 –kilpailun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun parhaana opinnäytetyönä. karelia.fi | 37


LAatuelämyksiä - kestävää matkailua

Opiskelijat reitistökehittämisen tiedontuottajina TEKSTI Anna-Mari Tiainen | KUVA Tuukka Pakarinen

P

ohjois-Karjalan virkistysreitistöjen ja niihin perustuvan luontomatkailun kehittämiseen tähtäävän Reiteistä traileiksi–Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana -hankeen päätavoitteena on selvittää vaihtoehtoiset organisaatio- ja rahoitusmallit maakunnan laajan virkistysreitistön.ylläpitämiseksi. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken. ”Meillä on runsaasti virkistyskäyttöön tarkoitettuja reitistöjä, joiden ylläpidon ja kehittämisen pysyvää toimintamallia hankkeessa suunnitellaan. Hankkeen tuloksena on syntymässä uudenlaisia organisaatio- ja käyttöoikeussopimusmalleja, jotka ovat herättäneet kiinnostusta myös muualle Suomeen sovellettavissa olevina pilotteina”, kertoo projektipäällikkö Anne-Mari Tiainen.

Molemminpuolista hyötyä

Reitistöjen kehittämiseen liittyviä taustaselvityksiä on toteutettu Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden projekti- ja opinnäytetöinä sekä harjoittelujaksoina. Mukana on ollut matkailun, viestinnän ja metsätalouden opiskelijoita. ”Eri teemoihin liittyneiden opinnäytetöiden avulla hankkeen käyttöön on saatu laajemmat tiedolliset perusteet kuin mihin olisi pystytty pelkästään hanketyöntekijöiden työpanoksen avulla. Opiskelijatöiden suunnitelmallinen kytkeminen osaksi projektin toteuttamista onkin lisännyt projektin vaikuttavuutta”, arvioi projektiasiantuntija Keijo Koskinen.

38 | karelia.fi

Opiskelijat ovat hyötyneet yhteistyöstä saamalla hanketyökokemusta ja käytännönläheisiä opinnäytetyöaiheita.


Suunnitelmallisesti ja arvioiden

Liikkeelle lähdettiin muotoilemalla hankkeen osatehtäviä opiskelijoille sopiviksi toimeksiannoiksi ja tekemällä opiskelijatyönä tehtävistä taustaselvityksistä oma työsuunnitelmansa. Seuraavana etsittiin kuhunkin toimeksiantoon sopiva opiskelija ja tehtiin sopimus työn tekemisestä. Palkkaa ei töistä maksettu. ”Oma haasteensa on ollut opiskelijatöiden aikataulussa pysyminen ja ohjausresurssien irrottaminen. Suuri merkitys on ollut kunkin opiskelijan osaamisella ja motivaatiolla”, Keijo Koskinen puntaroi. Opinnäytetöiden valmistuttua ammattikorkeakoulu on pyytänyt toimeksiantajaa arvioimaan yhteistyön onnistuneisuutta. Toinen tärkeä osuus opinnäytetöiden jälkihoidossa on ollut niiden julkaiseminen. ”Tulokset on esitelty yhdessä opiskelijoiden kanssa järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa. Lisäksi työt on julkaistu sähköisessä muodossa sekä hankkeen internet-sivuilla että Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisujärjestelmässä. Näin töiden tulokset ovat kenen tahansa käytettävissä”, painottaa Anne-Mari Tiainen. ”Tiedotustilaisuuden pitäminen oli uusi kokemus ja tuntui hienolta, kun oma työ kiinnosti laajemminkin. Mukavaahan se oli, kun tuloksia esiteltiin muuallakin kuin vain koululla”, Joonas Härkönen tiivistää kokemuksensa opinnäytetyön myötä tulleesta julkisuudesta.

» LISÄTIETOA Hankkeen verkkosivut www.pohjois-karjala.fi/reittihanke

» Reittihankkeessa tehdyt opinnnäytetyöt » Joonas Härkönen. Pohjois-Karjalan ulkoilureitistön kävijäkysely. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Matkailun koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Toukokuu 2012. » Katri Heinonen ja Tiina Juvonen. Herajärven kierroksen kävijätutkimus. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Matkailun koulutusohjelma. Opinnäytetyö Toukokuu 2012 » Janne-Pekka Miettinen. Maisema-arvot huomioon ottava metsikön suunnittelu. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Metsätalouden koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Toukokuu 2012 »Janne Härkönen. Kansainvälinen näkökulma virkistysalueiden ja -reittien ylläpitoon. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Matkailun koulutusohjelma. Tekeillä oleva opinnäytetyö, valmistuu 2013. »Riitta Simonen. Pohjois-Karjalan moottorikelkkaurien käyttäjäkysely. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Matkailun koulutusohjelma. Tekeillä oleva opinnäytetyö, valmistuu 2013.

Palvelutoiminnan kiiturit

Opiskelijat ovat hyötyneet yhteistyöstä saamalla hanketyökokemusta ja käytännönläheisiä opinnäytetyöaiheita. Myös hankkeessa syntyneitä yritys- ja yhdistyskontakteja on voitu hyödyntää opinnäytetöiden toteutuksessa, jolloin opiskelijat ovat saaneet tuntumaa luontomatkailun toimijakenttään. Opiskelijoiden mukaan hankeyhteistyö on ollut mielenkiintoista. He ovat pitäneet hyvänä sitä, että opinnäytetöiden aiheet ovat olleet käytännön tarpeista lähteneitä ja töiden tuloksia on käytetty hyödyksi hanketyössä. ”Opparin tekemisestä hankkeelle jäi erittäin hyvä fiilis. Tehtävä oli tarpeeksi selkeästi määritelty ja ohjeistus oli hyvä”, kuvailee restonomiksi valmistunut Joonas Härkönen. ”Kun aihe oli itseäni kiinnostava ja kun tiesi että omasta työstä on hyötyä, niin opparia oli mukava tehdä. Valtavasti siinä tuli itsellekin reitistötietoa ja tunsi tulevansa reitistöasiantuntijaksi”, Härkönen jatkaa.


PAWT-työelämän ikääntyminen ja johtaminen TEKSTI Ari Tarkiainen

P

ielisen Karjalan elinkeinoyhtiö koordinoi vuosina 2009 ja 2010 seitsemän maan elinikäisen oppimisen ajatukseen perustunut PAWT –hanketta. Se nosti esiin useita hyvin tärkeitä ja innovatiivisia suomalaisen työelämän teemoja. Erityinen hankkeen ansio oli se, että seitsemän eri maan näkemykset ja kokemukset nostivat keskusteluun monta suomalaisessa keskustelussa pimentoon jäänyttä asiaa. Erityisesti valokeilaan nousi suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja sen mukanaan tuomat haasteet. Tässä kuvassa Pohjois-Karjalan tulevaisuus oli erityisen haasteellinen – kaikkein dramaattisin tulevaisuudenkuvas oli ennusteiden mukaan koko Euroopan tasolta katsottaessa Pielisen Karjalassa. Huoltosuhteen ja työikäisten määrä olisi 2030- luvulla pahimpia koko Suomessa. Tämän ikärakenteen muutoksen esiin nostamisen lisäksi hanke loi ns. PAWT- mallin, jolla yritykset ja organisaatiot voivat aloittaa monitasoisen muutoskeskustelun. Hanke tuotti virtuaalisen oppimisympäristön ja siihen soveltuvan ADDIE- viitekehykseen pohjaavan opetussuunnitelma-

40 | karelia.fi

mallin. Ammattikorkeakoulun kannalta hanke oli monella tavalla hyödyllinen. Sen avulla luotiin uusia keskusteluyhteyksiä suomalaiseen työelämänkeskusteluun ja -tutkimukseen, erityisesti sen monimuotoisen johtamisen haasteisiin. Ikääntyneiden asema ja suomalaiseen työelämään yhdistyvät haasteet tulivat osaksi ammattikorkeakoulun sisäistä keskustelua. Näitä kahta uutta avausta voidaan pitää hankkeen merkityksellisimpinä tuloksina. Hanke oli myös hyvin opettavainen. Yhtälö, jossa on mukana seitsemän maata, ja joissa kaikissa ikärakenteen muutos sekä sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan,

ei ole helppo. Nämä erilaiset lähtökohdat loivat oman haasteensa hankkeen johtamiseen ja kumppaneiden sitoutumiseen. PAWT-projektiin osallistuvien maiden erilaiset lähtökohdat olisi tullut tunnistaa (ja tunnustaa) heti hankkeen alkumetreillä, ja korjata suunnitelmaa niin, että toteuttajat olisivat voineet paremmin viedä eteenpäin juuri omaa aluettaan palvelevia toimenpiteitä. Hankkeen myötä kävi selväksi, että kulttuuriset ja vuorovaikutukselliset seikat ovat kansainvälisissä hankkeissa sittenkin se kaikkein tärkein asia – myös diplomatiaan tulee panostaa!

Hankkeen yhteydessä syntynyt osaaminen ja asiantuntemus ovatkin siirtyneet moniin muihin työelämän ja erityisesti työhyvinvoinnin kehittämishankkeisiin ja ikäosaamisen kehitystyöhön


Palvelutoiminnan kiiturit

Enemmän aikaa asiakkaalle! TEKSTI Katja Isoaho

V

aske - Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen -projekti (VASKE) on yhteiskunnallisesti erittäin ajankohtainen. Projektissa pilotoitiin tietoteknisen osaamiseen, optimoinnin, käyttöä julkisten palveluiden kehittämisessä tiiviissä yhteistyössä optimointialan yrityksen kanssa. Optimointimenetelmien käyttö julkisten palveluiden kehittämisessä on vielä harvinaista. Optimoinnilla haetaan vaihtoehtoisia malleja tuottaa samalla resurssilla enemmän palveluja vanhuspalvelujen kasvavaan palvelutarpeeseen. ESR-rahoitteisen Vaske-hankkeen toteutusalueena oli kaksi laajaa väljästi asuttua aluetta Itä-Suomessa – YläSavo ja Pielisen Karjalan alue. Näiltä alueilta hankkeeseen osallistui Iisalmen, Kiuruveden ja Lieksan kaupungit sekä Vieremän ja Sonkajärven kunnat. Lieksassa kehittämisen kohteena oli kotihoidon palvelut. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään kuuluvien kuntien alueella kehittämisen kohteena oli kotisairaala- ja kotihoidon palvelut. Hankkeen hallinnoijana toimi Karelia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Savonia-ammattikorkeakoulu.Hanke toteutettiin vuosina 2011– 2012. Hanketta rahoitti Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Vaske-hanke toteutti myös Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja sen ISAT-painoalaa ‘väljästi asutunalueen hyvinvointipalvelut’. Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusi toimintojen kehittämis- ja arviointiväline sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen väljästi asuttujen alueiden kuntien käyttöön. Projekti vastasi osaltaan valtavasti kasvavaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen. Hankkeen kehittämistyössä käytettiin apuna optimointia ja skenaariotyöskentelyä, joilla haettiin vaihtoehtoisia malleja tuottaa samalla resurssilla enemmän palveluja. Hankkeen aikana kuvattiin myös uusien palvelutuotantotapojen käyttöönotossa tarvittavat muuttuneet osaamistarpeet ja varauduttiin vastaamaan näihin osaamistarpeisiin täydennys- ja peruskoulutuksen keinoin.

Hankkeessa luotiin uudenlainen monialainen käytännön ja teorian yhdistävä kehittämiskonsepti, joka on sisältänyt keskustelua niin tieteen ja käytännön, teknologian ja hoitotyön kuin työelämän ja koulutuksen välillä. Projektista jää elämään uudenalainen tapa tarkastella työtä ja uutta osaamista, uusia kehittämis- ja osaamistarpeita sekä yhteistyö- ja verkostorakenteita.

”Aikakriittinen ajattelutapa opetti, että onko kaikki pakko tehdä klo 7-10 välillä”

Uusi ajattelutapa jää elämään työntekijöiden arkeen ja verkostorakenteisiin. Työelämän oppimis- ja yhteistyöverkostoon on kuulunut sosiaali- ja terveysalan käytäntöä, yliopistollista tutkimusta, asiantuntijakonsultointia ja ammattikorkeakoulujen vuoropuhelua, joka myös osaltaan turvaaa hankkeen kehittämistyön jatkumisen. Projektiin osallistuneet työntekijät kokivat, että kiireen tunne väheni hoito- ja palvelusuunnitelmien aikaikkunoiden tarkistamisen seurauksena. Projektin toimenpiteillä vaikutettiin konkreettisesti työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

» LISÄTIETOA www.vaskehanke.blogspot.fi VASKE Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen Pielisen Karjalassa ja Ylä-Savossa (toim. Katja Isoaho ja Markku Viita) http://publications.theseus.fi/handle/10024/52080 Procomp oy http://www.procomp.fi/fi/ajankohtaiset/ procomp-mukaan-vaske-hankkeeseen karelia.fi | 41


Uusiutuvilla energinen maakunta Uusiutuvilla, paikallisesti tuotetuilla liikennepolttoaineilla voidaan edistää merkittävästi alueen energiaomavaraisuutta. Koulutuksella ja tiedottamisella tuetaan alan liiketoimintamahdollisuuksia ja niiden syntymistä. TEKSTI Ville Kuittinen

U

usiutuvat liikenteeseen –ESR-rahoitteinen projekti on osa maakunnallista liikenteen uusiutuvien energialähteiden hankekokonaisuutta, jossa tehtävämme on ollut koulutusmateriaalien tekeminen sekä koulutusten ja tapahtuminen järjestäminen. Biopolttoaineiden tuotannossa tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä aina raaka-aineiden ominaisuuksista jalostuslaitoksen logistiikkaan. Keskityimme keräämään liikenteen biopolttoaineiden tuotannon hajanaisia tietoja yhteen tuottaen lopulta koulutuskokonaisuuden verran koulutusmateriaalia biokaasun, -etanolin ja -dieselin valmistuksesta, tuotannosta ja liiketoiminnasta. Koulutusmateriaalien tekeminen ja yrittäjille pidetyt koulutukset toivat uusia näkökulmia henkilökunnalle ja nostivat ammattiosaamista. Opimme paljon Uusiutuvia liikenteeseen -hankkeesta. Hanketta suunniteltaessa annoimme suuren painoarvon koulutuskokonaisuudelle, jossa kohderyhmänä olivat mahdolliset tuottajat. Tapahtumien järjestäminen ja tiedonlevityksen tarve kuluttajille kasvoi kuitenkin suunniteltua suuremmaksi hankkeen kuluessa, laajentaen hankkeen alkuperäisiä tavoitteita. Hankesuunnitelmasta poiketen järjestimme tapahtumia, joissa kohderyhminä olivat yleisen kuluttajakunnan lisäksi päättäjät, opiskelijat ja erityisesti autotekniikan osaajat. Yhteistyö Pohjois-Karjalan ammattiopiston kanssa muodostui ensisijaisen tärkeäksi tapahtumia järjestettäessä.

42 | karelia.fi

Paikallismarkkinat avain pientuotantoon

Liikennepolttoaineiden pientuotannon edellytyksenä ovat toimivat paikallismarkkinat. Jakamalla tietoa maakunnan kuluttajille voidaan lisätä liikenteen biopolttoaineiden kysyntää. EU:n ja Suomen politiikassa tavoitellaan biopolttoaineiden osuuden lisäämistä liikenteessä, mutta tämä ei tarkoita paikallisten päättäjien tai kuluttajien tottumusten ja asenteiden muuttumista samassa suhteessa. Toisinaan tarvitaan huomiota herättävämpiä keinoja ja esitystapoja, jotta koulutus, materiaalit ja tapahtumat saataisiin houkuttelevammiksi. Koulutusten ja tapahtumien toteutuksessa tarvitaan laajaa eri alojen osaamispohjaa. Tämänkaltaisissa kehittämishankkeissa onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa sopivien ammattilaisten saatavuus ja sitouttaminen koko hankkeen ajalle. Projektien onnistumiselle on tärkeää, että keskusten ja koulutusohjelmien välinen yhteistyö on helppoa ja entistä jouhevampaa. Hanketoiminta on oleellinen osa organisaatiomme toimintaa, jonka tarkoitus on kehittää maakuntaa ja henkilöstön ammattiosaamista sekä antaa opiskelijoille mahdollisuus käytännönläheisempään oppimiseen. Karelia ammattikorkeakoulun laajaa, keskus- ja koulutusohjelmarajojen ylittävää, osaamista pitää pyrkiä hyödyntämään laajasti tulevaisuudessakin.


Kestävät Opetuksen energiaratkaisut kehittäminen

ˆBiokaasua bensa-autoon, konversio-tapahtuma pidettiin PKKY:n tiloissa Penttilässä.

Vaikka liikenteen päästöistä on puhuttu paljon, ei ole itsestään selvää, että uusiutuvista liikennepolttoaineista tai ajoneuvojen teknisistä vaatimuksista tiedettäisiin tarpeeksi.” Projektipäällikkö Ville Kuittinen

karelia.fi | 43


Usean ohjelmakauden kokemuksesta huolimatta, pohjoisen alueen uusiutuva energia tarjoaa edelleen haasteita ja yll채tyksi채


Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakauden 2007–2013 aikana Karelia-ammattikorkeakoulu on ollut keskeisessä roolissa pohjoisten alueiden uusiutuvan energian kehittämistyössä. Energia-alan järjestelmiä ja liiketoimintaa on kehitetty yhdessä kansainvälisten ja kotimaisten partnereiden kanssa. Tuloksena on uusia yrityksiä, työpaikkoja, palveluja, tuotteita. Hanketoiminnan ja yhteisen energia-alan ohjelmatyön myötä alueella on saavutettu myös edistysaskelia kestävän energian politiikassa. Pohjoisilla alueilla on paljon yhteistä, kuten vaikea saavutettavuus, haastava ja muuttuva ilmasto, runsaat luonnonvarat, herkkä luonnonympäristö ja ainutlaatuiset paikallisyhteisöt. TEKSTI Lasse Okkonen

» karelia.fi | 45

Kestävät Opetuksen energiaratkaisut kehittäminen

Kestäviä energiaratkaisuja Euroopan pohjoisille alueille


Kuntakierroksen aikana luotiin pohja hankkeen tuotokselle, joka hankeraportissa esiteltiin ns. päättäjäakatemiana ts. foorumina, jossa päättäjät saavat itselleen tärkeätä sekä päätöksentekonsa pohjaksi puolueetonta tietoa” lehtori Jarmo Renvall

Näkökulmia Pohjoisten alueiden kestävään energiapolitiikkaan

Smallest -hanke toteutettiin syksyn 2009 ja kevään 2012 välisenä aikana. Hankeen toimenpiteitä toteutettiin Pohjoisen Periferian -ohjelman eli NPP:n alueella Suomen (ItäSuomi, Kainuu, Lappi) lisäksi Brittein saarilla (Skotlanti, Pohjois-Irlanti, Shetlanti), Irlannissa, Islannissa, Färsaarilla ja Ruotsissa (Västerbotten). Yksi hankkeen tavoitteista oli kehittää paikallista päätöksentekoa ja tuottaa puolueetonta tietoa päättäjille. Hankkeen merkittävimpiä toimenpiteitä Pohjois-Karjalassa oli hankkeen toimijoiden aktiivinen osallistuminen maakunnallisen ilmasto- ja energiaohjelman laatimiseen. Hankkeessa teimme koko maakunnan kattavaa yhteistyötä kuntapäättäjien kanssa ilmasto- ja energiaohjelman laadinnassa. Smallest -hanke huipentui NPP -alueen eri osissa pidettyihin Road Show -tapahtumiin. Ideana tapahtumissa oli saattaa yhteen alueiden päättäjiä ja muita intressiryhmiä sekä esitellä heille hankkeen tuloksia. Osallistuimme mm. Skotlannin tapahtumaan ja järjestimme itse yhdessä ruotsalaisen partnerin kanssa tapahtuman suomalaisille ja ruotsalaisille päättäjille Skellefteå:ssa. Tapahtuman aikana suomalaiset ja ruotsalaiset päättäjät saivat vertailtavakseen ja keskusteltavakseen erilaisia toimintamalleja sekä pääsivät tutustumaan erityyppisiin kohteisiin Västerbottenin alueella. Aivan hankkeen lopussa kävimme esittelemässä hankkeen tuloksia myös Euroopan Parlamentin päättäjille Brysselissä.

Yhteistyötä pienyritysten kanssa

PELLETime -hankkeessa keskityimme pienen kokoluokan pelletintuotannon kannattavuuden parantamiseen Suomessa, Ruotsissa, Skotlannissa ja Islannissa. Alan ke-

46 | karelia.fi

hittämistyötä tehtiin kansainvälisesti ja paikallisesti usei den pk-yritysten kanssa. Työtä jatketaan hankeyhteistyönä mm. Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusaseman kanssa. Pellettialan kehittämisen, erilaisten raaka-aineiden pelletöintikokeiden ja pellettien laatuanalyysien ohella hankkeessa tehtiin aluekohtaisia toimenpiteitä. Esimerkkinä hanketyön tuloksista PELLETime -hankkeen koordinaattori Lasse Okkonen mainitsee Islannissa käynnistetyn maan ensimmäisen metsäenergia-alan yrityksen Skogarorka Ehf:n. Hanke osoitti, että puuenergia on mahdollista hyvinkin erilaisilla alueilla ja voi tukea paikallisten yhteisöjen kehittämistä, yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta. Skogarorkan toimitusjohtajan ja pitkäaikainen bioenergia-alan partnerin Loftur Jonssonin mukaan hankkeella oli huomattava vaikutus Islannin metsäalan kehitykseen ja suunnittelutyöhön. Ammattikorkeakoulun hallinnoima MicrE -hanke kehitti asiantuntijapalvelun, jossa hyödynnetään monipuolista kansainvälistä asiantuntijaverkostoa ja tarjotaan yrityskohtaisesti räätälöityä koulutusta ja neuvontaa. Kiteen Sopensuolla toimiva biokaasulaitos käsittelee Joensuun ja Kiteen alueen biojätteet tuottaen niistä sähköä, kaukolämpöä ja lannoitteita.

Ohjelmatason yhteistyötä ja koordinointia

Keväällä 2010 Pohjoisen Periferia-alueen ohjelman (NPP) sihteeristö päätti toteuttaa tulevan strategisten hankkeiden hakukuulutuksen aiemmista kerroista poikkeavalla tavalla ja kutsua hanketoimijat mukaan haun valmistelutyöhön. Ohjelman silloiset hankkeet jaettiin kolmeen klusteriin, joista suurimman – uusiutuvan energian klusterin – vetovastuu annettiin Karelia-amk:lle. Hanketoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden yhteistyönä kartoitettiin tärkeimmät uusiu-


Kestävät Opetuksen energiaratkaisut kehittäminen

tuvan energian kehittämisalueet tuleville vuosille. Osana tätä yhteistyötä, energiaklusteri järjesti 120 osallistujan kansainvälisen Sustainable Energy Systems 2010 -konferenssin Joensuussa. Klusterin vetovastuu toi merkittävän vaikutusmahdollisuuden, jonka ansiosta seuraavaan hakukuulutukseen oli mahdollista rakentaa ohjelmalle merkittävä, mutta myös ammattikorkeakoululle hyvin sopiva hanke. Klusteriyhteistyön, partnerihakujen ja hankehaun jälkeen aloitti toimintansa syksyllä 2011 strateginen SECRE -hanke, joka tuottaa kansainvälisen palvelun edistämään ja auttamaan yhteiskunnallisia yrityksiä uusiutuvan energian alalla.

Toimintaympäristön tuntemus ja tuntemattomuus

Pohjoisen Periferian -ohjelman hankkeissa on kohdattu monia paikallisia kehittämishaasteita hyvinkin vaihtelevilla alueilla, Pohjois-Karjalasta Orkneylle, Ulkohebrideille, Irlantiin ja Itä-Islantiin. Pohjoisten alueiden ihmisillä on paljon yhteistä, mikä edesauttaa hanketoimintaa. Jokaisella alueella on myös oma toimintakulttuuri, normit ja tavat. Moderni tuulivoimateknologia ei toimi ilman huoltopalveluja tai itävaltalainen biokattila ilman sille sopivaa polttoainetta ja hankintaketjua. Siten vanha sanonta – maassa maan tavalla – on edelleen tässä yhteydessä paikkansa pitävä.

ˆPitkänlinjan keksijä ja konepajayrittäjä Matti Pappinen Polvijärveltä. Pellettipioneeri Pappinen kuvattiin SECRE –hankkeen ”Pohjois-Euroopan uusiutuvan energian yrittäjät ja yhteisöt” –kuvasarjaan tuotteistamansa lähes huoltovapaan ja tehokkaan pellettipolttimensa kanssa.

Olemme oppineet, että teknologioiden siirto on helppoa, mutta niihin liittyvät käytännöt ja toimintamallit pitää laatia paikallisesti karelia.fi | 47


Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan Monikulttuurinen Lieksa -projekti (Mokuli) syntyi Lieksan kaupungin työntekijöiden toivomuksesta, ja heidän tunnistamaansa kehittämistarpeeseen. TEKSTI Saara Hiltunen

L

ieksa oli uuden tilanteen edessä, kun vuosina 2010 - 2012 kaupunkiin asettui lähesi 300 uutta maahanmuuttajaa. He ovat lähtöisin pääasiassa sodan repimistä maista, Somaliasta ja Irakista. Lieksan uudet asukkaat ovat herättäneet monenlaisia reaktioita ja vilkasta mielipiteen vaihtoa puolesta ja vastaan. Pahimmillaan maahanmuuton vastustaminen aiheutti rasistisia tekoja etenkin syksyllä 2011, joka osui ajallisesti hankeen akumetreille. Lieksa on Euroopan nopeiten ikääntyvä paikkakunta, josta nuoret tyypillisesti muuttavat suurempiin asutuskeskuiksiin. Väestökato näkyi muun muassa siinä, että Lieksan vuokratalot olivat hankkeen käynnistyessä lähes tyhjiä. Kahdessa peruskoulussa on maahanmuuttajaluokka, joihin uudet tulokkaat otetaan aluksi oppimaan kieltä. Myöhemmin maahanmuuttaja oppilaat integroidaan suomalaislasten kanssa samoihin luokkiin. Myös päivähoidon puolella syntyi lyhyessä ajassa tarve perustaa uusia ryhmiä. Terveydenhoitoa työllistivät yllättäen maahanmuuttajien tulotarkastukset sekä erilaiset terveysongelmat. Poliisia työllisti maassaoloon liittyvät lupakäytänteet ja KELA sekä sosiaalitoimi hoitivat entistä suuremmalle joukolle toimeentulokysymyksiä. Mokuli-projektin käynnistyessä Lieksan kaupungista muodostui aktiivinen kumppani ja myös toimeksiantaja. Ensimmäinen tehtävä meille oli kaupunginvaltuustolle esittäytyminen, ja hieman myöhemmin kaupungin luottamushenkilöille koulutustilaisuuden järjestäminen maahanmuuttoon liittyvien väärinkäsitysten oikomiseksi. Myöhemmin Mokuli-projekti järjesti useita julkisia yleisökeskustelutilaisuuksia, joissa oli mukana päättäjiä aina eduskuntaa myöten sekä maahanmuuton asiantuntijoita eri tahoilta. Suunnittelimme tilaisuudet ja etsimme ulkopuoliset asian-

48 | karelia.fi

tuntijat kulloinkin pinnalla olleiden kysymysten mukaan. Yleisötilaisuuksien otsakkeet muodostettiin tarkoituksella provokatiivisiksi kuten esimerkiksi ”Lieksa monimuotoistuvassa maailmassa -kuka maksaa viulut”. Kaupungin johto oli aina ajantasalla ja antoi tukensa ja kommenttinsa suunnitelmille. Julkisissa paneelikeskusteluissa yritysten, oppilaitosten, politiikan ja maahanmuuttajien edustajat vastasivat yleisön kysymyksiin ja jakoivat tietoa maahanmuuttajien saamista etuuksista ja palveluista.

”Paras paperi pitkiin aikoihin”

Merkittäväksi muodostunut työprosessi oli Lieksan kaupungin maahanmuuttostrategia 2020, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2012. Karjalaisen artikkelissa kaupunginhallituksen jäsenet kommentoivat strategiatuotosta monin positiivisin ilmaisuin kuten.”Paras paperi Lieksassa pitkiin aikoihin”. Strategiassa on määrityelty tarpeet ja tavoitteet kaupungin toiminnoille maahanmuuttotyössä. Syksyllä maahanmuuttotyön esittelyssä uudelle kaupunginvaltuustolle esitettiin myös seurantaryhmän perustamista strategian toteuttamiseksi. Julkisen mielipiteen ”muokkauksen” lisäksi Mokulista kutsuttiin asiantuntijajäsenenä mukaan maahanmuuttoa koskeviin keskusteluihin, joissa valmisteltiin maahanmuuttoon liittyviä toimenpiteitä Lieksan kaupungin hallinnossa. Olimme keskeinen tekijä maahanmuuttoa koskevien palveluprosessien kuvausten tuottamisessa. Tämä oli moniulotteinen prosessi, jossa kaikki viranomaistahot kokoontuivat yhteen ja tekivät palveluprosessikuvaukset omasta tehtävästään maahanmuuttajatyössä. Prosessin aikana eri alojen työntekijöiden toimenkuvat ja vastuualueet selkeytyivät. Prosessikuvaukset ovat nähtävissä Lieksan kaupungin


web-kurssin monikulttuurisuudesta henkilöstölle ja järjestimme koulutustilaisuuksia mm. islamilaisen naisen asemasta sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja opiskelijoille ja opettajille. Mokulin päällimmäiseksi viestiksi jäi: Maahanmuuttajat ovat osa Suomea ja samalla osa meitä.

» LISÄTIETOA » PROJEKTIN TUOTTAMA KIRJA Projektin tuottama julkaisu http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-042-6  

Syrjäinen Euroopan reuna-alue monimuotoistuu

Monikulttuurinen Lieksa-projektin ympärille muodostui laaja ja monipuolinen maahanmuuttotyön verkosto paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisestikin. Syrjäisen Euroopan reuna-alueen monimuotoistuminen kiinnostaa ilmiönä tutkijoita ja päättäjiä. Projektin edustajana sain olla kertomassa Lieksassa tehtävästä maahanmuuttotyöstä Euroopan Muuttoliikeverkoston (EMN) seminaarissa Turussa huhtikuussa 2011 ja Pohjoismaiden muuttoliikkeen tutkijakonferenssissa (16th Nordic Migration Research Conference (NMRC) & 9th ETMU Days) elokuussa 2012. Jälkimmäinen esitys oli yhdessä kanadalaisen vieraan Haweiya Egehin kanssa, ja esityksessämme vertailimme kahden maan käytänteitä. Lisäksi Kanadassa konferenssimatkalla tapaamamme dokumenttielokuvien tekijä Brandy Yanchyk kiinnostui Lieksasta ja on nyt tekemässä kansainvälisille markkinoille dokumenttia Lieksan maahanmuuttajista työnimellä ”Finding the Edge Road”. Mokulin ympärille muotoutuneen verkoston moninaisuudesta kertoo myös projektin tuottama kirja, Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirja kertoo omalla värikkäällä tavallaan maahanmuuton haasteista Suomessa. Lieksan lisäksi projektin tavoitteisiin kuului myös monikulttuurisuuden edistäminen Karelia- ammattikorkeakoulussa. Järjestimme monikulttuurisuusklinikoita opettajille, kehitimme suomenkielen opetusmateriaaleja, tuotimme

ˆKulttuurit kohtaavat. Fatima taidekeskus Kassandrasta demonstroi afrikkalaista ilmaisua laulaen ja tanssien. Oppilaana rovasti Kosti Heikkinen.

karelia.fi | 49

Kansainvälistyminen

verkkosivuilla. Mukana olleet tahot kertoivat oppineensa paljon omasta työstään tehdessään siitä kuvauksen. Julkisten tilaisuuksien lisäksi Mokuli järjesti runsaasti koulutustilaisuuksia opettajille, päiväkotityöntekijöille, terveysalan työntekijöille sekä muille kiinnostuneille. Projektiohjaaja oli tavattavissa päivittäin Lieksan Yhteispalvelut- pisteessä, jossa maahanmuuttajat vierailivat ahkerasti hakien neuvoja, ohjausta, harjoittelupaikkoja, opiskelupaikkoja tai muuta tietoa. Lisäksi hanke oli mukana ohjaamassa maahanmuuttajien omien yhdistysten toiminnan suunnittelua. Kesällä 2012 yhteistyössä Lieksan kaupungin ja Pakolaisen Oppipolku- hankkeen kanssa järjestettiin kotouttamiskoulutusta maahanmuuttajaäideille, joilla ei ollut muutoin mahdollisuutta osallistua koulutuksiin. Tälle ryhmälle oli samalla lastenhoito järjestetty ja sylilapset saivat olla myös äidin mukana tunneilla.


Koulutuksella kohti kansainvälistä projektitoimintaa TEKSTI Maria Saastamoinen | KUVA Saku Räsänen

P

rojektimuotoisesta toiminnasta on tullut merkittävä työkalu erilaisten kehittämistoimenpiteiden toteutuksessa. Euroopan unionin ja myös muiden kansalliset rajat ylittävien rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksien myötä projektitoiminta on samalla kansainvälistynyt. Kansainvälinen projektitoiminta ei ole itseisarvo, mutta sen avulla voidaan hyvin suunniteltuna ja toteutettuna saavuttaa tuloksia, joihin ei välttämättä alueellisella tai kansallisella kehittämistyöllä päästäisi. Kynnys lähteä mukaan kansainväliseen projektitoimintaan voi sen asettamien haasteiden kuten kasvaneiden riskien vuoksi tuntua korkealta. Projektitoimijalla on kuitenkin käytettävissään menetelmiä ja työkaluja, jotka mahdollistavat hallitun ja menestyksellisen projektien suunnittelun ja toteutuksen. Karelia-ammattikorkeakoulun yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n kanssa vuosina 2008 – 2010 toteuttaman GLOBRO – Koulutuksella kohti kansainvälistä projektitoimintaa -projektin tavoitteena oli koulutuksen keinoin kasvattaa kansainvälisen projektitoiminnan osaamista ja lisätä yritysten sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden osallistumista kansainvälisiin verkostoihin ja projekteihin. Projektin toiminta koostui kansainvälisen projektitoiminnan koulutuksesta, siihen liittyvien temaattisten työpajojen toteuttamisesta, projektitoimintamallin työstämisestä sekä kansainvälisten verkostojen muodostamisesta. Kymmenissä tilaisuuksissa perehdyttiin erityisesti kansainvälisessä toimintaympäristössä käytettyihin projektitoiminnan malleihin ja menetelmiin. Projektia rahoittivat Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Euroopan sosiaalirahasto), Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Oy, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Projektin alusta saakka haasteeksi osoittautui yritysten suora osallistaminen projektin toimintaan, sillä

50 | karelia.fi

projektimuotoinen julkisesti rahoitettu kansainvälinen kehittämistoiminta on yrityksille varsin epäkiitollinen toimintamuoto raskaan hallinnollisen taakan vuoksi. Useimmiten vain tutkimusintensiivisille yrityksille on tarjolla kansainvälistä kehittämisrahoitusta ja tämänkaltaisia yrityksiä on Pohjois-Karjalassa vähän. Tämä näkyi siksi myös yritysten vähäisenä osallistumisena projektin toimintaan. Projektin toiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota kehittämistyön jatkuvuuteen projektin toiminnan päättymisen jälkeen. Koulutustoimintaa jatketaan Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoiman EUFUND 2010 -hankkeen kanssa luotu sähköinen Projektiplaneetta™-ympäristö toimii alueen yhteisenä alustana projektitoiminnan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja siihen kytkeytyy myös projektin tuloksena käynnistynyt Pohjois-Karjalan kansainvälinen hankefoorumi. Projektin ”Best Practices and Lessons Learnt in International EU R&D Projects” -julkaisussa esitellään Itä-Suomessa toteutettujen kansainvälisten projektien kautta kertyneitä oppeja, kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Tavoitteena on laajentaa niiden hyödyntämistä suunniteltaessa ja toteutettaessa uusia kansainvälisiä projekteja. Kokemusperäisten artikkeleiden lisäksi julkaisu sisältää kansainvälisen projektitoimintaan ja sen menetelmiin ja työkaluihin perehdyttäviä artikkeleita perustuen projektin puitteissa järjestettyihin koulutuksiin sekä asiantuntijoiden toimeksiantoihin.

» LISÄTIETOA Projektin julkaisu www.karelia.fi/globro/julkaisu.html


Kansainvälistyminen

Metsä-, rakennus- ja puuteknologia-alan

AASIA OSAAMINEN -HANKKEEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TEKSTI Janne Häyrynen, Timo Pakarinen, Petteri Ryhänen

» karelia.fi | 51


Lisäksi opittiin myös se, että käytännönläheisyyttä voidaan ottaa tämän kaltaisissa hankkeissa vieläkin enemmän koulutuksiin mukaan

M

etsä-, rakennus- ja puuteknologia-alan Aasia osaaminen (Aasia) –hanke toteutettiin vuoden 2009 lopulta vuoden 2012 loppuun saakka. Tavoitteena oli parantaa mukana olevien yritysten ja sidosryhmien osaamista monella osa-alueella, mm. Aasian liiketoiminnassa, kauppatavoissa ja kulttuurien ymmärtämisessä. Lisäksi hankkeen aikana kehitettiin luonnonkatastrofialueille pika-asutuskonsepti, joka on nopeasti hädän hetkellä toimitettavissa ja pystytettävissä pysyvästi vaikeakulkuisen reitin taakse. Taloa voi jälkeenpäin laajentaa tarpeiden ja varallisuuden mukaan. Kolmantena tavoitteena hankkeella oli viedä kestävän metsätalouden ja puuteollisuuden mallia Aasiaan. Puun ekologiset arvot materiaalina ja muut ympäristöarvot ovat olleet hankkeessa korostetusti esillä. Hankkeessa olevat yritykset rahoittivat oman osansa hankkeesta ja heidän päällimmäiset intressinsä olivat osaamistason nostaminen Aasian liiketoiminnasta sekä omien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Aasiassa. Hyviksi käytänteiksi nostamme projektin verkostoitumis- ja opinto-

52 | karelia.fi

matkat, joita toteutettiin 1-2 kertaa vuodessa kohdealueelle. Aihealueeseen kiinteästi liittyvät koulutukset hankkeen alkupuolella antoivat erinomaisen ponnahduslaudan lähteä ensimmäisille matkoille, joiden aikana tutustuttiin opittuun ja nähtiin asioita käytännössä. Mitä pidemmälle hanke eteni ja useampi matka tehtiin, sitä syvemmin opittua ymmärrettiin ja opittiin myös käytännön tekemisen ja kokemisen kautta. Kulttuurit ja kauppatavat tulivat yhä paremmin tutuiksi. Matkoja suunniteltiin sopivan joustaviksi yrityksille antaen myös tarvittaessa vapauksia ydinohjelmasta. Näin kaikki osapuolet kokivat saavansa vieläkin enemmän hyötyä asiaan varatusta ajasta ja panostamisesta. Muita merkittäviä hyviä käytänteitä olivat mm. toimivat workshop-malliset suunnittelutilaisuudet, joissa oli yritykset vahvasti mukana. Palautteen mukaan yritykset arvostivat myös kokemusta, jota myös hankkeen henkilöstöllä oli substanssialasta ja kulttuureista. Yritysten yhteisesiintymistä Kiinan messuilla hankkeen puolivälin jälkeen voidaan pitää myös onnistuneena käytänteenä, vaikka messutavarat melkein myöhästyivät. Onneksi ryhmämme

etujoukko sai nopeutettua tullin käsittelyä ja saimme erityisehdoilla tavarat messuosastollemme. Tuolloin yritykset olivat oppineet hyvin perusteita teorian ja käytännön kautta ja pääsivät toteuttamaan itseään hektiseen messuympäristöön luoden uusia verkostoja ja kumppanuuksia. Hanke teetti palautehaastattelun ja kyselyn sidosryhmille. Palautteen ja hankkeen itsearvioinnin perusteella nähtiin, että ennalta asetettuihin tavoitteisiin päästiin hyvin. Yksi kehitettävä asia on lisätä sidosryhmien ja yritysten yhteistapaamisia myös matkojen ja koulutusten ulkopuolella. Näin hyvät käytänteet ja opittu siirtyy helposti organisaatiolta toiselle täydentäen oppimistulosta. Hankkeesta jäi käteen erittäin hyvä mieli onnistumisesta ja samalla pieni haikeus siitä, että hanke loppuu ainakin tässä muodossa. Kuitenkin hanketiimissä koettiin, että olimme luoneet jotain uutta ja toimivaa niin, että sen soisi jatkuvan ja kehittyvän yhä paremmaksi kokonaisuudeksi auttaen vielä paremmin sidosryhmien ponnisteluja kansainvälistymisen tiellä. Tunnemme, että tärkeä avaus jollekin suuremmalle on tehty.


TEKSTI Anneli Airola

K

arelia-ammattikorkeakoulussa kansainvälistyminen on yksi toiminnan painopistealueita. Kansainvälistymisen keskeisimpiä toimintoja ovat opiskelu- ja harjoitteluvaihdot, henkilöstövaihdot, vieraskielinen opetus, kotikansainvälistyminen sekä kansainväliset koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeet. Meneillään olevan Kansainväliset nuoret osaajiksi työyhteisöihin (KNOT) –hankkeen tavoitteena on kehittää kansainvälistymisen osa-alueista nimenomaisesti kansainvälisen harjoittelun käytänteitä. Hankkeen tarkoituksena on luoda pysyvät ja toimivat yhteistyöverkostot oppilaitosten ja työelämän välille. Tavoitteena on myös tukea pohjoiskarjalaisia työnantajia kansainvälisten opis-

kelijoiden rekrytoinnissa ja laajentaa yritysten joukkoa, jotka ovat valmiita ottamaan kansainvälisiä harjoittelijoita ja sitä kautta kansainvälistymään. Hankkeen aikana Karelia-ammattikorkeakoulu selkeyttää kansainvälisen harjoittelun käytänteitä myös ammattikorkeakoulun sisällä. Pohjois-Karjalaan saapuu vuosittain noin 1300 ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa opiskelemaan ItäSuomen yliopistoon tai Karelia-ammattikorkeakouluun. Moni näistä nuorista haluaisi suorittaa opintoihinsa kuuluvan työharjoittelun paikallisessa yrityksessä. Yli 60 pohjoiskarjalaista yritystä on osoittanut kiinnostusta kv-harjoittelijan ottamiseen. Kevään 2012 ja kesän aikana KNOT-hankkeen kautta on järjestynyt harjoittelupaik-

ka 16 kv-opiskelijalle. Työnantajia on ollut 12 ja ohjaajia 25. Pohjois-Karjalan kauppakamari hallinnoi KNOT-hanketta. Projektipäällikkönä toimii kehittämispäällikkö Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan kauppakamarista. Mukana hankkeessa ovat ammattikorkeakoulun lisäksi Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun Nuorkauppakamari ry. Joensuun Nuorkauppakamari on sitoutunut ottamaan yli 20-vuotiaita opiskelijoita mukaan toimintaansa ja sitä kautta sitouttamaan ja juurruttamaan opiskelijoita Pohjois-Karjalaan. Tämä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittama ESR-rahoitteinen hanke on kolmivuotinen (2011-2013).

Ulkomaisen harjoittelijan ottaminen on edullinen ja helppo tapa kansainvälistää yritystä. Kun osa henkilöstöstä on ollut ulkomaalaisia, on ollut helppo aloittaa kielen puhuminen. Tuntuu, että ulkomaiset asiakkaatkin ovat lähempänä.” Toimitusjohtaja Kim Väisänen Blancco Oy

karelia.fi | 53

Kansainvälistyminen

ELÄVÄSTI KANSAINVÄLINEN!


Toimiva Koti Pietari Karelia-ammattikorkeakoulussa toimiva Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus (ISAK) toteutti sisäasiainministeriön rahoittamassa ja Joensuun Seudun Kehitysyhtiö JOSEK Oy:n hallinnoimassa aluekeskusohjelmassa hyvinvointitoimialan kehittämistoimenpiteitä, ja samanaikaisesti vahvistettiin alueellista ja valtakunnallista toimija- ja kumppanuusverkostoa. Kansainvälisenä toimenpiteenä ohjelmassa toteutui Pietarissa käynnistynyt yhteistyö joka johti Toimiva Koti- informaatio- ja malliympäristön suunnitteluun, toteutukseen ja käynnistymiseen huhtikuussa 2009. TEKSTI Timo Ekroos

P

ietariin suuntautunut kehittämisprosessi lähti liikkeelle Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA:n ja Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK:n yhteistyökeskusteluista aluekeskusohjelman osatoteuttajina. SPATIAN roolina oli tukea alueen yritysten mahdollisuuksia kytkeytyä lähialueiden markkinoille ja ISAK:n roolina oli toteuttaa kehittämistoimenpiteitä hyvinvointialalle suuntautuneiden yritysten kanssa. Tutkimuksellisen pohjan toimenpiteelle muodosti yhdessä toteutettu selvitystyö Pietarin alueen markkinoista, toimijoista ja tilanteesta. Sen keskiössä olivat organisaatiot, jotka tuottavat palveluja vammaisille ja ikääntyneille henkilöille. Selvityksen myötä löysimme oleelliset yhteistyötahot ja väylät joiden avulla ajatus Pietariin suunniteltavasta, suomalaisyritysten varustamasta malliympäristöstä sai siivet. Oleellinen yhteistyötaho oli ja on edelleen Pietarin kaupunki, jonka työllisyys ja sosiaaliasian komitea osti ajatuksen ja pääsimme tosi toimiin asiassa vuonna 2007. Toimiva Koti Pietari informaatio- ja malliympäristö sijoittui Pietarin kaupungin hallinnoiman Ammatillisen kuntoutuksen keskuksen yhteyteen. Siellä se toimii aktiivisesti edelleen tarjoten tietoa ja ratkaisuja asumista, liikkumista ja arkiaskareita helpottavista tuotteista asiakkaille ja asiantuntijoille sekä mahdollistaen monille suomalaisille sekä myös muualta tuleville yrityksille toimivan alustan tuoda esiin kiinnittyä sikäläisille hyvinvoinnin

54 | karelia.fi

markkinoille omilla tuotteillaan ja palveluillaan. Projektin jälkeen kehitettyyn konseptiin on myöhemmin kiinnittynyt yhä enemmän yrityksiä.

”Sitkeys palkitaan laajenevilla mahdollisuuksilla”

Toimiva Koti Pietari oli ensimmäinen laatuaan Venäjällä ja se on avannut ISAK:lle ja myös yhä laajenevalle yritysryhmälle erilaisia yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi Karjalan- sekä Komin tasavalloissa. Toimiva koti- ympäristöön on tutustunut vuosittain noin 2000 – 3000 alan

Malliasunnon varustamiseen on osallistunut 15 suomalaista yritystä joista noin puolet toimii Pohjois-Karjalassa


Kansainvälistyminen

ˆToimiva koti- Pietari koostuu suomalaisten yritysten varustamasta malliasunnosta, yksittäisille tuotteille tarkoitetusta näyttelytilasta sekä koulutustilasta josta on suora yhteys malliasuntoon. Tilojen suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota esteettömyyteen ja ympäristön toimivuuteen myös useampien ryhmien tutustuessa samanaikaisesti näyttelyyn ja esillä oleviin ratkaisuihin

asiantuntijaa Venäjältä ja Suomesta, sekä koko ajan laajeneva asiakasjoukko paikallisesti. Toimenpiteellä on käynnistetty ja synnytetty luottamuksellinen yhteistyö suomalaisten ja venäläisten toimijoiden välille yhteisten kehittämishaasteiden edessä. Pietarin kaupungin sitoutuminen Toimiva Koti- ympäristön rakentamiseen ja sen ylläpitämiseen on ollut ehdottomasti paras onnistuminen ja edellytys kestävälle ja pysyvälle toiminnalle. Pelkästään Pietarin alueella asuu lähes miljoona Toimivan kodin asiakasryhmiin lukeutuvaa ihmistä. Tarvetta siis on, mutta kysymys on siitä miten kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Tähän Toimiva Koti antaa hyvän alustan ja mahdollisuuden ja työ jatkuu edelleen. Yllätyksellisyyttä ei kehittämisprosessista puuttunut. Tullimuodollisuudet ja tavaroiden toimittaminen Pietariin aiheuttivat joskus harmaita hiuksia. Jälkeenpäin voi huvittuneena muistella vaikkapa 12 tunnin ”syvätarkastuksia” Venäjän tullissa yhden tuotteen kanssa tai suomalaisten asentajien ylimääräistä viikon ”lomaa” Pietarissa Toimivan Kodin tuotteita tullista odotellen. Mutta kaikista selvittiin ja vieläpä kunnialla. Avajaisissa 19.4.2009 oli suuri ilo olla leikkaamassa punaista nauhaa yhdessä Pietarin kaupungin vastuuhenkilöiden kanssa. Silloin ei vielä tiennyt mihin se nauhan leikkaaminen johtaisi, eikä oikein tiedä vieläkään, sillä tämä avaus on johtanut mielenkiintoisiin meneillään oleviin jatkoaskeliin sekä Pietarissa että myös muualla Venäjällä.

Omistan tämän kirjoitukseni kaimalleni Timo Lautaselle, joka SPATIA:n tutkimusjohtajana oli merkittävässä roolissa alkuselvityksen toteutuksessa ja toimenpiteiden visioinnissa yhdessä yrityskumppaneiden sekä koko ryhmämme kanssa. Samalla osoitan lämpimät kiitokseni kaikille toimenpiteen rahoittajille, toteutukseen tavalla tai toisella osallistuneille sekä perässähiihtäjille. Latu on auki joten sitä käykäämme!

» LISÄTIETOA Prosessiin liittynyt opinnäytetyö Study of Visual Communication – Case Functional Home at the Senior Generation Exhibition in St. Petersburg, Saila Rönkkö, Degree Programme in Design, PKAMK 4/20 Video avajaisista on katsottavissa sekä suomen- että venäjänkielisenä osoitteesta www.isak.fi

karelia.fi | 55


Korkeakoulujen osaamista ja palveluja maakuntaan TEKSTI Mervi Lätti

P

ohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun toimii koko maakunnan alueella. Maakuntakorkeakoulussa on keskitytty erityisesti koulutuksen saatavuuden varmistamiseen kehittämällä aikuiskoulutuksen joustavia toteutustapoja esimerkiksi monimuotoistamalla ammattikorkeakouluopintoja niin, että opiskelu onnistuu pääsääntöisesti kotipaikkakunnalta käsin. Tätä vahvistaa myös erittäin monipuolinen avoimien korkeakouluopintojen ja täydennyskoulutuksen tarjonta ja toteutus verkko- ja monimuoto-opintoina. Opiskelumahdollisuuksista järjestetään säännöllisesti maakunnassa infoja sekä tarjotaan aikuisille suunnattuja neuvonta- ja ohjauspalveluja. Ehdottoman hyvä käytänne on se, että Lieksan ja Nurmeksen kaupungit ovat resursoineet maakuntakorkeakouluun yhteyshenkilöt, joiden tehtäviin kuuluu mm. aikuisopiskelijoiden neuvontaa ja ohjausta sekä alueen

56 | karelia.fi

koulutus- ja kehittämistarpeiden välittäminen maakuntakorkeakoululle. Maakuntakorkeakoulutoiminnan hyvä toimintamalli on seudulliset ohjausryhmät, jossa on elinkeinoelämän, yritysten ja yhteisön sekä oppilaitosten laaja-alainen edustus. Ohjausryhmät ovat vuorovaikutusfoorumi seudullisten toimijoiden ja korkeakoulujen välillä. Koulutus- ja kehittämistarpeet kootaan seudullisiin koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmiin ja esimerkiksi Karelia- ammattikorkeakoulussa suunnitelmia hyödynnetään aikuiskoulutuksen aloituspaikkapäätöksiä tehtäessä. Joillakin paikkakunnilla on omia maakuntakorkeakoulun työryhmiä, joissa on syvennetty esimerkiksi opiskelijasenssien järjestämiseen kutsumalla paikkakunnalta lähtöisin olevia korkeakouluopiskelijoita tapaamaan kunnan ja elinkeinoelämän edustajia ja tarjoamalla opiskelijoille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä opinnäytetöiden aiheita. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta on etsitty ja kokeiltu erilaisia toimintamalleja mm. käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen Pielisen Karjalassa-projektissa ja KUOKKA-projektissa, jossa keskityttiin korkeakoulujen opiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön kehittämiseen Keski-Karjalassa. Korkeakoulujen osaaminen ja palvelut tukevat seudullisista tarpeista nousevaa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämistoimintaa. Perustana on korkeakoulujen, koulutustoimijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kumppanuus. Maakuntakorkeakoulu toimii verkostomaisesti ja mukana verkostossa ovat toimintaa koordinoiva Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampus ja Pohjois-Karjalan kesäyliopisto. Maakuntakorkeakoulu on lisännyt alueen korkeakoulujen välistä yhteistyötä.


Kumppanuus

Karelia työelämän kumppanina TEKSTI Katja Kolehmainen

T

yönantajat toivovat ammattikorkeakouluilta aktiivisempaa, järjestelmällisempää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä sekä työelämätarpeiden huomioimista koulutuksessa sekä palvelu- ja kehittämistoiminnassa. Karelia-ammattikorkeakoulu on toteuttanut 1.5.2011 alkaen Kumppanit – työelämä korkeakoulun kumppanina -projektia, jossa vahvistetaan kumppanuutta ammattikorkeakoulun sekä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän välillä. Keinoina ovat avainkumppanuustoiminnan ja alumnitoiminnan käynnistäminen sekä korkeakoulun palvelutoiminnan tunnetuksi tekeminen. Työelämän todellisten tarpeiden ja opiskelijoiden yhteen saattaminen on todella palkitsevaa. Kumppanuustoiminnan kautta opiskelijat ovat saaneet yrityksiltä todellisia työelämän toimeksiantoja ja siten saaneet realistisen kuvan tulevan ammattinsa todellisista työtehtävistä. Parhaimmillaan opiskelijat ovat työllistyneet opintojaksojen toimeksiantajalleen valmistumien jälkeen. Työelämäyhteistyössä myös ammattikorkeakoulun opetus ja menetelmät kehittyvät. Keväällä 2012 hanke käynnisti alumnitoiminnan. Alumnit, korkeakoulusta valmistuneet, ovat tärkeä työelämäyhteys korkeakoulullemme. Parhaimmillaan alumnit voivat olla motivoimassa opiskelijoitamme. Syksyllä 2012 järjestetyn Työelämäpäivän yhteydessä 33 alumniamme pitivät uraseminaareja yli 300 sadalle opiskelijallemme. ”Olen iloinen, että projekti on onnistunut systematisoimaan Karelian työelämäyhteistyötä: Avainkumppanuus- ja alumnitoiminta on käynnistynyt, palvelutoiminta on kehittynyt ja hankkeessa määritellyn asiakkuudenhallintaohjelman käyttöönotto on alkanut ”, Katja Kolehmainen kertoo. ESR-rahoitteisessa projektissa ovat rahoittajina Pohjois-Karjalan ELY -keskus ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy.

Työelämän todellisten tarpeiden ja opiskelijoiden yhteen saattaminen on todella palkitsevaa

karelia.fi | 57


Kiitos yhteistyรถkumppaneille!


Poimintoja tuoreista julkaisuista Lisää julkaisuja löydät osoitteesta karelia.fi/tki-ja-palvelut/julkaisutoiminta A-SARJA

C-SARJA

Ohjaus osana opettajan työtä: perusopetuksen aineenopettajien käsityksiä ohjauksesta. Mervi Lätti 2012. 2008. 107 s. ISBN 978-951-604-091-5. Hinta 25 € (sis. alv).

Innovaatioassistentti - Innovation assistant. Milena Fayt (toim.) 2012. 55 s. 978-952-275-044-0.

Women Leave, Men Remain: Issues of Gender, Welfare and Labour Marketsin the Nordic Periphery. Anna Liisa Westman (ed.). 2005. 209 s. ISBN951-604-048-9. Hinta 30 € (sis. alv).

B-SARJA Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Saara Hiltunen (toim.) 2012. 173 s. 978-952-275-041-9. CE-merkintä bioenergia-alan tuotteissa : Lämpölaitosteknologian kehityshanke Joensuun seudulla ja Keski-Karjalassa. Veera Pyy 2012. 157 s. 978-952-275-027-3. Käyttäjänäkökulmia ikäasumiseen. Mirja Kälviäinen & Aino Lampio. 2012. 31 s. 978-952-275-020-4.

Komee - Kone- ja metallitekniikan osaamisverkosto: Loppuraportti. Jyri Pötry (toim.) 2012. 58 s. 978-952-275-037-2 VASKE : Väljästi asuttujen alueiden sosiaalija terveyspalveluiden kehittäminen Pielisen Karjalassa ja Ylä-Savossa. Katja Isoaho & Markku Viita (toim.) 2012. 71 s. 978-952-275-035-8 Creative Managers – luovan talouden kansainvälinen erikoisosaaja- ja tuottajavalmennus: Loppuraportti. Marja-Liisa Ruotsalainen. 2012. 53 s. 978-952-275-024-2. Outdoors Finland -strategian mukainen matkailuaktiviteettien kehittäminen ja imagomarkkinointi Pohjois-Karjalassa. Raija Ruusunen & Tero Taatinen (toim.) 2011. 81 s. 978-952-275-002-0

Tästä ilmoituksesta et löydä HAE NYT! Nuorten ja aikuiskoulutus 3 4.3.–3.4.201

mutta opinnot Kareliassa antavat monta vaihtoehtoa sen selvittämiseksi.

hakutoimisto | hakutoimisto@karelia.fi | 050 408 8429

karelia.fi | 25

www.karelia.fi/haku



Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa EU-ohjelmakaudella 2007-2013