Karelia.fi 2021

Karelia.fi KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2021

6

Yritysyhteistyön arkea Kareliassa 20

Yhteistyöllä osaajia harvaan asutuille alueille

24

Uusia hiilineutraaleja ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa

Ylihuomisen osaamista.

Yhdessä.

Opiskelijoita

Suoritettuja tutkintoja 2020

3900 760 Opiskelijatyytyväisyys

80%

(tyytyväiset tai erittäin tyytyväiset opiskelijat)

Henkilöstöä (htv)

280

Karelia on kansainvälinen

100 100 200

KANSAINVÄLISTÄ TUTKINTO-OPISKELIJAA VAIHTO-OPISKELIJAA VUOSITTAIN KANSAINVÄLISTÄ KUMPPANIA

Joensuu on Karelian kotikaupunki

76 551 ASUKASTA 30% OPISKELIJOITA Reilun kaupan kaupunki

» PÄÄKIRJOITUS

Karelia valmiina juhlimaan kolmekymppisiä

K

arelia-ammattikorkeakoulu on saavuttamassa vireän aikuisiän ja täyttää ensi vuonna pyöreitä vuosia. Kareliasta on näiden 30 vuoden aikana valmistunut yli 16 000 opiskelijaa, joista arviomme mukaan noin kaksi kolmasosaa on jäänyt Pohjois-Karjalaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä PohjoisKarjalan työelämässä olevista osaajista ainakin joka kymmenes on Karelian kasvatti.

Karelian rooli Pohjois-Karjalan aluekehittämisessä on ollut siis todella merkittävä. Lupaamme, että Karelia on myös tulevaisuudessa laadukas ja ketterä kumppani, joka tekee näkyviä tuloksia. Koulutusalat jatkavat hedelmällistä yhteistyötä erilaisissa kehitys- ja tutkimushankkeissa alueen yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa.

"Tässä sidosryhmälehdessä pureudumme erityisesti siihen mitä on Karelian yhden ydintoiminnon eli yritysyhteistyön arki, konkreettiset toimet ja mitä kaikkea yhteistyö yritysten kanssa pitää sisällään."

On siis monta syytä juhlistaa kolmekymppistä Kareliaa. Juhlavuoden aikana muistellaan ja maistellaan kaikilla aisteilla sekä Karelian tähänastista taivalta että luodaan uudenlaisia perinteitä katsomalla tulevaisuuteen.

Tässä sidosryhmälehdessä pureudumme erityisesti siihen mitä on Karelian yhden ydintoiminnon eli yritysyhteistyön arki, konkreettiset toimet ja mitä kaikkea yhteistyö yritysten kanssa pitää sisällään.

Tätä pohditaan niin kumppanuustoiminnan, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kuin koulutustoiminnan näkökulmista. ps. Tiesithän että: Kareliassa on opiskelijoita noin 3 900 ja henkilökuntaa noin 280. Vuonna 2020 tutkintoja oli 760. Karelian toiminta on alkanut vuonna 1992 ja vakinaistettu 1996. Karelia-ammattikorkeakoulu on Joensuun kaupungin omistama osakeyhtiö vuoden 2013 alusta. viestintäpäällikkö Rauno Jussila

karelia.fi | 3

» SISÄLTÖ KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2021

Päätoimittaja Rauno Jussila, viestintäpäällikkö Toimitussihteeri Eija Pyykkö, viestintäasiantuntija Ulkoasu ja taitto Salla Anttila, viestintäasiantuntija Kuvat Karelian kuva-arkisto Kannen kuva Johanna Kokkola, viestintätoimisto Salama Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu Yhteystiedot www.karelia.fi, viestinta@karelia.fi Painopaikka PunaMusta, Joensuu Levikki 1500 kpl ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

KareliaAmmattikorkeakoulu

Karelia_AMK

karelia_amk

Karelia University of Applied Sciences

4 | karelia.fi

10

Uudet kokeilut onnistuvat yhdessä yritysten kanssa

6 10 14 18

Yritysyhteistyön arkea Kareliassa Uudet kokeilut onnistuvat yhdessä yritysten kanssa

ICT-koulutuksesta uutta osaamista Oras Groupille Yrityksillä on tärkeä rooli TKI-toiminnassa

24

Palvelumuotoilu auttaa pieniäkin yrityksiä

20 24 29 32

Varhaiskasvatuksen sosionomiksi kuntakumppanuuden avulla Palvelumuotoilu auttaa pieniäkin yrityksiä Uusia hiilineutraaleja ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa Opiskelijoiden ja yritysten kohtaaminen

38

Spark Joensuu - Visiona olla maailman paras

34 38 14

Yhteistyöllä osaajia harvaan asutulle alueelle Spark Joensuu - Visiona olla maailman paras

Uutiset

karelia.fi | 5

Yritysyhteistyön arkea Kareliassa Yritysyhteistyö on tärkeä osa Kareliaammattikorkeakouluyhteisön toimintaa. Mitä on Karelia-ammattikorkeakoulun yritysyhteistyön arki, konkreettiset toimet ja mitä kaikkea yhteistyö yritysten kanssa pitää sisällään? Asiaa pohditaan tässä lehdessä niin kumppanuustoiminnan, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kuin koulutustoiminnan näkökulmista.

TEKSTI ULLA KALLIO | KUVITUS SALLA ANTTILA

6 | karelia.fi

VAIKUTTAVUUTTA KUMPPANUUKSILLA JA PALVELUILLA

Kumppanuustoiminta on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun yritysyhteistyön muodoista. Karelialla on strategisia -, avain - ja toiminnallisia kumppanuuksia.

Strategisia kumppanuuksia tarvitaan toimintaedellytysten kehittämiseen yhteistyössä niin, että kumpikin osapuoli saa yhteistyöstä etua. Strategisten kumppaneiden kanssa tehdään kehittämisyhteistyötä koko maankunnan hyväksi. Koulutuksen liittyen strategisten kumppaneiden kesken voidaan suunnitella esimerkiksi yhteisiä opintojaksoja, yhteisiä hankkeita ja tehdä tarjouksia yhdessä esimerkiksi koulutusviennissä. Yksi Karelian strategisista kumppaneista on Karelian opiskelijakunta POKA joka mm.

Kansainväliset kumppanuudet Sidosryhmät

osallistu Karelian hallinnollisiin työryhmiin ja toiminnan kehittämiseen.

Eri alojen yrityksistä muodostuva avainkumppanuusverkosto on tiiviissä vuorovaikutuksessa ammattikorkeakoulun kanssa ja tämä tiivis yhteistyö mahdollistaa työelämäläheisen koulutuksen toteuttamisen. Yhdessä tehtävä toiminta palvelee ammattikorkeakoulun, yritysten ja muiden organisaatioiden kehittämistä. Avainkumppanitoiminnassa pyritään pitkäjänteisyyteen ja suunnitelmallisuuteen tekemällä Karelian ja kumppaniyrityksen välinen sopimus neljäksi vuodeksi eteenpäin. Avainkumppaneiden kanssa sovitaan konkreettiset toimenpiteet opetuksen ja työelämän integraatiosta, rekrytointiyhteistyöstä, osaamisen kehittämisestä,

Alumnit

Työ- ja ohjausryhmät, verkostot Osaajapooli

Toiminnalliset kumppanuudet Avainkumppanuudet Strategiset kumppanuudet

karelia.fi | 7

tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyöstä sekä kansainvälistymis- ja asiantuntijayhteistyöstä.

Toiminnalliset kumppanit ovat tärkeitä koulutuksen ja aluevaikuttavuuden kannalta. Toiminnallisessa kumppanuudessa tehdään yhteistyötä opiskelijoiden harjoittelujen ja opinnäytetöiden muodossa. Yritykset voivat osallistua myös projektitoimintaan. Yhteistyö tekee koulutusta näkyväksi maakunnan yritysten piirissä ja lisää tietoa ammattikorkeakoulun toiminnasta.

130

kansainvälistä kumppania

37

eri maasta

8 | karelia.fi

RÄÄTÄLÖIDYT KOULUTUKSET JA PALVELUT

Karelia-ammattikorkeakoulun tarjoamat konsultointi- ja asiantuntijapalvelut ovat yritysten kanssa tehtävän yhteistyön muoto, jossa organisaatioiden tarpeisiin räätälöidään ja suunnitellaan koulutuksia ja palveluja. Palveluja on mahdollista saada esimerkiksi tuotekehitykseen ja mallinnukseen, liiketoimintaan ja markkinointiin sekä kansainvälistymiseen.

Palveluja on tarjolla myös erilaisiin testauksiin ja mittauksiin, konsultointiin sekä suunnitelmien tekemiseen. Myös täydennys- ja tilauskoulutukset ovat yrityksen tarpeeseen kohdennettuja ja suunniteltuja palveluja.

- Markkinointitoimenpiteinä yritysten suuntaan Kareliasta lähetetään yleisiä tai kohdennettuja uutiskirjeitä palveluista. Karelia on mukana myös kilpailutuksissa omilla palveluaihioilla. Kumppaneiden kanssa käydään keskusteluja palvelutarpeista ja tehdään yhteistyötä kehitysyhtiöiden kanssa, toteaa palveluliiketoiminnan koordinaattori Anne Prepula.

Kunnat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita Karelia-ammattikorkeakoululle. Tietoa erilaisista palvelumahdollisuuksista, yhteistyön lisäämistä ja tehostamista sekä uusien yhteistyön mahdollisuuksien löytämistä on edistetty jalkautumalla kuntiin. Maakunnassa toimivia yrittäjiä lähestyttiin syksyllä 2020 sekä vuoden 2021 alussa toteutetuilla maakunnan

3

yrittäjien tapaamisilla. Tapaamisten tarkoituksena oli selkeyttää koulutuksen ja yritysten yhteistyömahdollisuuksia.

TULE MUKAAN OSAAJAPOOLIIN

Karelia-ammattikorkeakoulun osaajapoolitoiminta pyörähti käyntiin syksyn 2021 aikana. Osaajapooliin on kutsuttu työelämän asiantuntijoita kumppaneiksi kehittämään Karelian koulutuksia ja palveluja, ja samalla myös omaa ja opiskelijoiden osaamista.

Osaajapooliin ilmoittautuneella on mahdollisuus päästä mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan opintojaksoja. Poolilaisten yhteisissä tapahtumissa verkostoidutaan muiden osaajapoolilaisten kanssa.

strategista kumppania

58

avainkumppania

toiminnalliset kumppanit

karelia.fi | 9

Uudet kokeilut onnistuvat yhdessä yritysten kanssa Digi2Market kohtasi uusia yrityskumppaneita kutsumalla yritykset avoimesti mukaan kokeilemaan immersiivisiä teknologioita palvelujen ja tuotteiden markkinoimiseksi. Yrityksille on nykyisin tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. Kun tarjolla on monia hyviä vaihtoehtoja, voi yksittäisen toimijan, kuten ammattikorkeakoulun, yksittäisiä teemoja koskevat täsmälliset kehittämismahdollisuudet jäädä huomiotta.

TEKSTI MARJA-LIISA RUOTSALAINEN, RISTO SALMINEN KUVAT RISTO SALMINEN

10 | karelia.fi

K

Karelia hyödynsi Flycam Oyn osaamista muun muassa metsäalan yritysten casessa. Henri Marttila (vas.) ja Mikko Syrjänen kuvasivat kesäkuun lopussa materiaalia kohteesta, jossa Metsäpalvelu Turusen Mikael Koivunen konkretisoi puuaineksen keruuseen liittyviä asioita.

arelia-ammattikorkeakoulussa on tehty vuodesta 2018 alkaen virtuaaliteknologioiden hyödyntämiseen liittyvää kehittämistyötä kansainvälisessä Digi2Markethankkeessa, jossa on kokeiltu virtuaaliteknologian avulla tehtävää digitaalista markkinointia. Kokeiluun on tarvittu kansainvälisten hankekumppaneiden osaamista, aiheen parissa työskentelevien paikallisten asiantuntijayritysten apua sekä kohdeyrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kokeilemaan uudenlaisia markkinointiratkaisuita.

Mukaan lähteneiden yritysten tueksi on tarjottu samalla myös muunlaista osaamista. Ympäristövastuustaan kiinnostuneiden yritysten on ollut mahdollista saada ympäristö- ja energiatekniikan opiskelijoilta tukea ympäristökatselmuksen tai tietyn tuotteen elinkaaren laskemisen muodossa. Liiketalouden opiskelijoiden kanssa tehdyssä yhteistyössä yritykset osallistuivat kohdeyrityksinä lanseeraussuunnitelman tai markkinointiviestinnän kursseille.

Median opiskelijat ovat puolestaan ottaneet haltuun lisätyn teknologian (AR) ja 360-kuvauksen toteuttamista, ja ovat näin tuottaneet useita taltiointeja yhdessä itäsuomalaisten yritysten kanssa. Jotta hankkeessa opittaisiin erilaisista toteutustavoista, on virtuaaliteknologiaa hyödyntäviä markkinointitoteutuksia tehty myös ammattilaisten kokemuksella.

TUTTUJA YRITYKSIÄ KÄYNNISTÄMÄSSÄ

Edellä mainittuihin yhteistyöprojekteihin osallistui 15 yritystä, joista osa oli ensimmäistä kertaa mukana Karelian projekteissa, ja osa kuuli mahdollisuudesta aiempien tai meneillään olevien projektikokemusten kautta.

Ensimmäiset mukaan lähteneet yritykset löydettiin Karelian omista verkostoista. Yritykset olivat sellaisia, jotka olivat osoittaneet olevansa uteliaita kehittämistyössään, joten heille tarjottiin ensimmäisenä mahdollisuutta kokeilla uusia teknologioita. Tuttujen kumppaneiden kanssa syntyneiden toteutusten avulla oli helpompaa tuoda muille yrityksille näkyväksi yhteistyön mahdollisuuksia sekä määritellä kunkin yritysten tarpeille sopivia kehittymistaipaleita.

Digi2Market-hankkeessa haettiin yrityskumppaneita monista kanavista, sillä avoimuus ja syrjimättömyys ovat merkityksellisiä arvoja ja toimintatapoja

karelia.fi | 11

Karelian kehittämistyössä. Kumppanuusmahdollisuutta tarjottiin etenkin erilaisissa järjestetyissä tilaisuuksissa, tapaamisissa, Facebookissa, verkkosivuilla, Twitterissä ja LinkedInissä.

HENKILÖKOHTAISET KANAVAT KÄYTTÖÖN

Yhteistyöhaussa hyödynnettiin Karelian, Digi2Market-hankkeen ja hankehenkilöiden henkilökohtaisia somekanavia sekä Karelian uutiskirjeitä. Käytettyjen viestintäkanavien laaja määrä tarkoitti myös sitä, että viestintää piti rytmittää, jotta tieto tavoittaa tavoitellut kohderyhmät houkuttelevasti ja oikeassa tilanteessa.

Hakiessaan uusia kumppaneita Digi2Market julkaisi verkkosivuillaan artikkelin, jossa kerrottiin esillä olevasta yhteistyömahdollisuudesta. Tämän jälkeen artikkelia jaettiin edellä mainituissa sosiaalisen median kanavissa.

jälkeen Digi2Market-hanke sopi kiinnostuneiden yritysten kanssa Teams-puhelut, joissa käytiin läpi tarkemmin, olisiko yhteistyölle eväitä. Tämä yhteistyö toi peräti viisi yritystä mukaan Digi2Market-hankkeen kanssa tehtävään kehitystyöhön.

KUMPPANI KUULI KUMPPANILTA

Yksi esimerkki Karelian Digi2Market-hankkeeseen osallistuneesta uudesta yrityksestä on vaatealalla toimiva Dream Circus, joka sai kuulla yhteistyömahdollisuudesta toiselta uudelta yritykseltä kesällä 2020. Liikkeenjohdon konsulttiyritys We Make It Rock Oyn yrittäjä Juha Kahelin tunsi yhden Digi2Market-hankkeen projektihenkilöistä ja havaitsi tämän markkinoineen omassa LinkedIn-päivityksessään mahdollisuutta osallistua mielenkiintoiseen kehitystyöhön.

"Yhteistyöhaussa hyödynnettiin Karelian, Digi2Market-hankkeen ja hankehenkilöiden henkilökohtaisia somekanavia sekä Karelian uutiskirjeitä."

Projektiväki kävi läpi myös muita Karelian hankkeita, joissa olevat yritykset voisivat olla kiinnostuneita yhteistyömahdollisuudesta. Digi2Marketin tapauksessa kumppaneita löytyi etenkin hyvinvointialalle suunnatusta ”Hyvinvointialan kumppanuuksilla vaikuttaviin palveluihin”-hankkeesta ja metsäsektorille keskittyvästä ”Pohjois-Karjalan ja Japanin Naganon metsäbiotalousyhteistyön kehittäminen 2020-2022”-hankkeesta.

Metsäsektorin hankkeen tapauksessa projektipäällikkö Petteri Ryhänen kysyi muiden keskusteluiden lomassa vetämänsä hankkeen yrityksiltä, olisivatko he kiinnostuneet kuulemaan Digi2Market-hankkeen yhteistyömahdollisuuksista. Tämän

12 | karelia.fi

Kun We Make It Rockin kanssa mietittiin mahdollisuutta kuvata konsulttiyrityksen referenssiä, kävi ilmi vaihtoehto, jossa hyödynnettäisiin erästä loppusuoralla olevaa, sopivaa asiakascasea. Kun tämän asiakascasen kohdeyritys Dream Circus kuuli tällaisesta vaihtoehdosta, otti sen toimitusjohtaja Petra Ryymin suoraan yhteyttä Digi2Marketiin yhteydenottolomakkeella. Siitä alkoi monipuolinen yhteistyö, jossa Dream Circuksen kanssa tehtiin ympäristökatselmus, elinkaarianalyysi, virtuaalikierros sekä markkinoinnin projektitöitä.

Dream Circus oli ollut jo aikaisemmin mukana erilaisissa EU-hankkeissa eri kumppaneiden kanssa. We Make It Rock on puolestaan lisännyt sittemmin yhteistyötä Karelian ja muiden korkeakoulujen kanssa.

Arbonautin kanssa tehdyssä toteutuksessa oli mukana myös kaksi sen kumppaniyritystä, Enon Energia ja Metsäpalvelu Turunen.

TUOTOKSENA MYÖS YRITYKSIÄ AUTTAVA VERKKOSIVUSTO

Paikallisen kehitystyön opit on tarkoitettu jaettavaksi myös kansainvälisesti, sillä Digi2Market kuuluu Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman Pohjoisen Periferian ja Arktisen alueen (NPA) -ohjelman hankkeisiin. Kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kehittämisen tueksi on luotu hankkeen aikana digi2market.eu-verkkosivusto, jossa muun muassa esitellään, minkälaisia virtuaali- tai lisättyä todellisuutta hyödyntäviä markkinointiviestinnän toteutuksia pk-yritysten kanssa on kokeiltu.

Opittujen asioiden jakamiseksi luotiin myös suomenkielinen nettisivusto, jossa kutakin Suomessa tehtyä taltiointia avataan tarkemmin, jotta kertynyttä osaamista saataisiin jaettua laajemmalle yleisölle.

”Digi2Market – immersive technology for SMEs” on Pohjoisen Periferian ja Arktisen alueen -rahoitusohjelman tukema kehittämishanke vuosina 2018-2022.

Hankkeen toteuttajat ovat Karelia-ammattikorkeakoulun lisäksi kehittämisyhtiöitä Irlannista, Islannista ja Pohjois-Irlannista sekä kumppanikorkeakoulu Ulster University Pohjois-Irlannista.

karelia.fi | 13

ICTkoulutuksesta uutta osaamista Oras Groupille 14 | karelia.fi

Digitalisaatio muuttaa kaikkien toimialojen yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Näiden kaikkien ratkaisujen hankkimisessa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä tarvitaan ohjelmistoteknistä osaamista. Suomessa ohjelmistoalan konsultointi-, palvelu- ja tuoteyrityksissä työskentelee yli 53 000 työntekijää. Ohjelmistoalan kasvu on ollut viime vuosina nopeampaa kuin muilla palvelualoilla. Alan yritysten yhteinen huolenaihe on osaavan henkilöstön rekrytointi.

TEKSTI HARRI MIKKONEN, EIJA PYYKKÖ KUVA KAISA HUUNONEN

O

ras Group on merkittävä eurooppalainen talotekniikan vesikalustetoimittaja.

Yrityksen tehtävä on luoda älykkäitä vedenkäyttökokemuksia kaikille. Tällä tavoitellaan ennen kaikkea tuotteidemme käytön myötä saavutettavia mitattavia hyötyjä asiakkaille ja kumppaneille. Oras Groupin liiketoiminta, tuotanto, jakelu ja hallinto muuttuvat yhä digitaalisemmaksi – samoin sen tuotteet. ICT-osaamista vaaditaan laajasti yrityksen kaikilla tasoilla, jotta yritys voi pärjätä yhä paremmin kilpailussa kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Oras Group halusi antaa työntekijöilleen joustavan mahdollisuuden kouluttautua ICT-osaajiksi.

Oras Group ja Karelia-ammattikorkeakoulu suunnittelivat yhdessä konsernin Suomen henkilöstölle suunnatun verkko-opintoina toteutetun ICT-koulutuskokonaisuuden. Koulutuksen ammatillisena visiona on ollut se, että osa koulutukseen osallistuneista jatkaa entisissä tehtävissään, mutta uusin valmiuksin. Joidenkin työntekijöiden osalta koulutus tuo osaamista uusiin tehtäviin.

- Alustavia keskusteluja Oraksen kanssa käytiin jo vuonna 2018 ja Digiosaaja-koulutus käynnistettiin syksyllä 2019. Suunnittelutyötä tehtiin intensiivisesti kaikkiaan syksy 2018 ja kevät 2019, kertoo Kareliaammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen koulutuksen suunnittelusta.

karelia.fi | 15

"ICT-taitojen lisäksi opiskelu on lisännyt ongelmanratkaisukykyä ja loogista päättelykykyä. Olen tullut myös tarkemmaksi - jokaisella merkillä on merkitystä. Koulutuksen myötä myös yleissivistykseni on lisääntynyt valtavasti ja maailmankuvani ICT-alan suhteen on avartunut. Tiedän mitä tulevaisuudessa odottaa ja mihin varautua."

Jari Aro-Heinilä

Koulutus jakaantui kahteen koulutuskokonaisuuteen eli 60 ja 50 opintopisteen opintokokonaisuuksiin: ohjelmointiin ja käyttöliittymiin sekä digitaaliseen liiketoimintaan painottuviin opintoihin.

Koulutukseen osallistui yhteensä 15 Oras Groupin työntekijää. Yksi koulutukseen osallistuneista oli messingin pinnanlaadun laadunohjaajana työskentelevä Jari Aro-Heinilä, joka halusi laajentaa osaamistaan ja saada tietoa niin koodaamisesta kuin muistakin IT-alan osa-alueista. Vaikka opiskelu on vienyt aikaa, on opinnoista jäänyt valtava halu oppia lisää. Aro-Heinilä kokee, että uusien asioiden oppiminen on ollut koulutuksen parasta antia.

- ICT-taitojen lisäksi opiskelu on lisännyt ongelmanratkaisukykyä ja loogista päättelykykyä. Olen tullut myös tarkemmaksi - jokaisella merkillä on merkitystä. Koulutuksen myötä myös yleissivistyk-

seni on lisääntynyt valtavasti ja maailmankuvani ICT-alan suhteen on avartunut. Tiedän mitä tulevaisuudessa odottaa ja mihin varautua. Työnantaja toivottavasti haluaa hyödyntää käymiäni kursseja työssäni, kertoo Jari Aro-Heinilä.

Opiskelijat ovat opiskelleet mm. ohjelmoinnin perusteita, käytettävyysasioita, web-ohjelmointia, mobiiliohjelmointia, Scrum-projektinhallintaviitekehystä, ohjelmistorobotiikkaa, tietokantatekniikkaa ja esineiden internetiä (IoT). Osa opinnoista on räätälöity opiskelijan omaan työympäristöön: esimerkiksi Scrum-viitekehyksen mukaista projektinhallintaa opiskellaan työnantajan toimeksiannon pohjalta.

Karelia-ammattikorkeakoulu järjestää täydennyskoulutusta yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.

Koulutukset voivat olla valmiita kokonaisuuksia tai tilaajan tarpeen mukaan räätälöityjä tilauskoulutuksia.

karelia.fi | 17

Yrityksillä on tärkeä rooli TKItoiminnassa Yritykset ja erilaiset organisaatiot sekä sidostyhmät toimivat kumppaneina Kareliaammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnassa (TKI), jota toteutetaan tutkimus- ja kehittämisprojekteina sekä toimeksiantoina, harjoitteluina tai opinnäytetöinä osana opetusta.

TEKSTI ULLA KALLIO

18 | karelia.fi

T

KI-toiminnassa kehitetään erilaisia asioita ja ratkotaan käytännön ongelmia. Toiminnan kautta tuotetaan uutta tietoa ja osaamista yritys- ja työelämään sekä opetuksen sisältöihin ja työtapoihin. Yritysten edustajia toimii hankkeiden ohjausryhmissä, ja sitä kautta he pääsevät vaikuttamaan hankkeen toteutukseen sekä kehitettäviin palveluihin, tuotteisiin tai uusiin innovaatioihin.

- Kun TKI-projekteihin halutaan saada mukaan yrityksiä, täytyy pystyä konkreettisesti osoittamaan, miten yritys projektista hyötyy, toteaa Karelian projektipäällikkö Timo Rui. Hankkeen tuoma lisäarvo yritystoimintaan voi olla esimerkiksi jokin tuote, markkinointiin liittyvä palvelu tai yrityksen toiminnan kehittäminen. Timo Ruin mukaan yritysryhmä-hankkeissa, joissa on mukana useita yrityksiä, tehdään useimmiten konkreettinen tuote. Se voi olla esimerkiksi kaikille yrityksille yhteisesti suunniteltu markkinointikanava nettiin.

TKI-HANKKEET AVAAVAT KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE

Projektipäällikkö Paavo Rappanan mukaan projektityöntekijät voivat lähestyä yrityksiä kysymällä onko heillä jotakin tarpeita, joissa voisi olla mahdollista auttaa projektin kautta.

- Kun yritys lähtee mukaan projektiin, on hankkeen puolelta viestiminen ja yhteyden pitäminen sopivin väliajoin tärkeää. Yrityksiä muistutellaan, että hanke on heitä varten ja he saavat esittää omia toiveitaan projektin suhteen, Paavo Raappana summaa.

Osallistumalla Karelia-ammattikorkeakoulun TKI-projekteihin on yrityksillä mahdollista kehittää toimintaansa ja saada kehitysideoita. Jotkut hankkeet mahdollistavat yrityksille sellaisten osaajien kohtaamisen, joita he eivät ehkä muuten kohtaisi.

Hankkeiden kautta yrityksille saadaan näkyvyyttä julkaisujen, artikkelien ja sosiaalisen median kautta.

Yhteistyökumppanit mainitaan kaikessa viestinnässä silloin kun siihen on saatu lupa, kiteyttää projektipäällikkö Paavo Raappana.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on yksi ammattikorkeakoulun tehtävistä. Tällä työllä synnytetään uutta osaamista ja tietoa niin työelämään kuin koulutukseenkin.

"TKI-hankkeet avaavat kehittämisen mahdollisuuksia yrityksille.

Projektipäällikkö Paavo Rappanan mukaan projektityöntekijät voivat lähestyä yrityksiä kysymällä onko heillä jotakin tarpeita, joissa voisi olla mahdollista auttaa projektin kautta."

karelia.fi | 19

Varhaiskasvatuksen sosionomiksi kuntakumppanuuden avulla Varhaiskasvatuslaki muuttaa varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Vuonna 2030 päiväkodeissa tulee olla korkeakoulutettuja työntekijöitä kaksi kolmasosaa, nykyisen yhden kolmasosan sijaan.

Tämä tarkoittaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajien huomattavaa vähenemistä varhaiskasvatuksessa.

Jotta kunnat ja päiväkodit pystyvät vastaamaan lain vaatimuksiin, tulee nykyisiä varhaiskasvatuksen lastenhoitajia uudelleenkouluttaa.

TEKSTI ANTTI RAEKORPI, ANNE AIRAKSINEN | KUVAT KARELIA-AMK KUVA-ARKISTO

20 | karelia.fi

V

arhaiskasvatuksen sosionomi on uusi tehtävänimike. Karelia-ammattikorkeakoulusta on valmistunut aikaisemmin varhaiskasvatuksen opettajia, mutta uuden tehtävänimikkeen myötä tämä muuttuu. Ennen syyskuuta 2019 opintonsa aloittaneet opiskelijat saavat vielä varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden, mutta tämän jälkeen saapuneet opiskelijat saavat varhaiskasvatuksen sosionomin pätevyyden.

- Lain muutos ja työelämän muutokset ovat lähtökohtia aloitetulle hankkeellemme, joka toteutetaan yhteistyössä Liperin kunnan kanssa. Vuoden 2021 maaliskuussa 13 Liperin varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa aloitti kouluttautumisen varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Kevääseen 2023 mennessä opiskelijat suorittavat sosiaalialan koulutuksen

karelia.fi | 21

opintoja avoimen amk:n opiskelijoina, kertoo projektipäällikkö Antti Raekorpi.

Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan monimuotototeutusta pyritään kehittämään nykyistä joustavammaksi sekä luomaan uudenlaisia malleja opetuksen räätälöintiin, joustaviin toteutustapoihin, aikaisemmin opitun tunnistamiseen sekä näyttöihin.

Laajasti katsoen hankkeessa kehitetään varhaiskasvatuksen koulutukseen uusia, yleisemmin hyödynnettäviä työelämälähtöisiä jatkuvan oppimisen ratkaisuja.

- Olemme pilotoimassa koulutuksen työelämälähtöistä toteutusmallia, jossa kehitetään työn arjessa tapahtuvaa oppimista. Käytännössä ohjattu opiskelu tapahtuu vuorotellen etä- ja lähitoteutuksina, joiden lisäksi oppimista tapahtuu varhaiskasvatustyön arjessa muun muassa reflektoimalla ja prosessoimalla opittuja asioita käytännössä, kertoo projektiasiantuntija Anne Airaksinen.

"Olemme pilotoimassa koulutuksen työelämälähtöistä toteutusmallia, jossa kehitetään työn arjessa tapahtuvaa oppimista. Käytännössä ohjattu opiskelu tapahtuu vuorotellen etä- ja lähitoteutuksina, joiden lisäksi oppimista tapahtuu varhaiskasvatustyön arjessa muun muassa reflektoimalla ja prosessoimalla opittuja asioita käytännössä" Kun Liperin varhaiskasvatuksen lastenhoitajat aloittivat keväällä 2021 opintonsa varhaiskasvatuksen sosionomeiksi, opinnot toteutettiin etäyhteyksin.

Elokuussa opettajat ja opiskelijat pääsivät vihdoinkin tapaamaan toisiaan kasvokkain, kun ensimmäiset lähiopetuspäivät pidettiin Tikkarinne-kampuksella.

- Tapaamispäivänä pidimme ideariihen ja kartoitimme opiskelijoiden ajatuksia ja ideoita siitä, minkälaisin menetelmin he mielestään voisivat osoittaa omaa osaamistaan. Saimme kokoon runsaasti ideoita, joita pääsemme yhdessä jatkokehittelemään ja testaamaan, jatkaa Anne Airaksinen.

22 | karelia.fi

Opiskelijaryhmästä on välittynyt erittäin motivoitunut asenne opiskelua kohtaan. ”Parasta, kun kesän jälkeen jatkuu taas opinnot niin, että päästään porukalla opiskelemaan, eikä ole vain itsenäistä opiskelua.” ”Toisten opiskelijoiden näkeminen oli tärkeää.

Koulun aloitus muuttui konkreettiseksi kun pääsi näkemään koulun ja tilat!” ”Oli mukavaa ja myös jännittävää päästä lähiopetukseen, nähdä muita opiskelijoita ja opettajia.

Tuntui, että opiskelu konkretisoitui kun pääsi oikeasti ”koulunpenkille"”.

Lastenhoitajasta varhaiskasvatuksen sosionomiksi kuntakumppanuuden avulla -hanke toteutetaan 1.3.2021 - 31.5.2023 yhteisenä kehittämispilottina Liperin kunnan kanssa.

Hankkeessa luodaan malli muille Pohjois-Karjalan kunnille uudenlaisesta, yksilöä tukevasta toimintatavasta, jossa joustavoitetaan ja sujuvoitetaan lastenhoitajien pätevöitymistä uudenlaisen jatkuvan oppimisen toteutustavan kautta. Hanketta rahoittaa ESR.

karelia.fi | 23

Palvelumuotoilu auttaa pieniäkin yrityksiä Palvelumuotoilu on ollut merkittävässä roolissa, kun vuonna 2019 alkaneessa Silver Economy -hankkeessa on kasvatettu pohjoiskarjalaisten yritysten kykyjä suunnitella palveluita asiakaslähtöisesti. Koulutuksen kehittämisen lisäksi ESR-rahoitteisen hankkeen tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu vahvistaa osaamista yli 50-vuotiaille asiakkaille sopivien palveluiden ja tuotteiden saralla. Siinä palvelumuotoilusta on ollut suurta apua.

TEKSTI OUTI SANTANIEMI, RISTO SALMINEN, TANJA RIMPILÄ | KUVAT OUTI SANTANIEMI

24 | karelia.fi

H

ankkeen alussa useat yritykset kysyivät Karelialta, soveltuuko palvelumuotoilu myös pienempien yritysten kehittämiseen. Ensimmäisiin palvelumuotoiluvalmennuksiin osallistui useita kymmeniä uteliaita yrityksiä, mutta kun läsnäolotilaisuuksia ei voitu järjestää yleisten tapaamisrajoitusten vuoksi, tarvittiin uutta lähestymistapaa. Hyvin käynnistynyt palvelumuotoilutyö haluttiin saada konkreettisemmin käytäntöön. Moni, etenkin pieni yritys tarvitsi lisää apua, jotta se voisi hyödyntää palvelumuotoilua ikääntyvien asiakkaiden huomioimisessa.

"Mikropiloteissa yritysten oli mahdollista pilotoida tai kehittää loppuun pitkälle edistyneitä yli 50-vuotiaille asiakkaille suunnattuja palveluitaan hankkeen aiemmissa koulutuksissa hankittuja oppja ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen."

Vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla hankkeeseen osallistuneille yrityksille tarjottiin mahdollisuutta jatkaa alkuun päässyttä palveluiden tai tuotteiden kehitystä niin kutsuttujen palvelumuotoilun mikropilottien avulla. Mikropiloteissa yritysten oli mahdollista pilotoida tai kehittää loppuun pitkälle edistyneitä yli 50-vuotiaille asiakkaille suunnattuja palveluitaan hankkeen aiemmissa koulutuksissa hankittuja oppeja ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Hankkeessa toteutetun kymmenen palvelumuotoilun mikropilotin avulla voitiin nähdä, että palvelumuotoilun menetelmät todella sopivat yrityskehittämisen työkaluiksi myös pienille yrityksille.

karelia.fi | 25

KEHITYSTYÖSTÄ OPPIA MUILLEKIN

Kesän ja syksyn 2021 aikana käynnistyi kymmenen palvelumuotoilun mikropilottia. Kutakin mikropilottia koordinoi hankkeen yrityskehittäjä Outi Santaniemi, jonka johdolla projektit räätälöitiin kunkin yrityksen kehitystarpeiden mukaisesti. Usein kehitystyöt liittyivät konseptointiin, tuotteistukseen ja palvelun testaamiseen. Mikropilotit keskittyivät alusta lähtien asiakasymmärryksen parantamiseen ja tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen erityisesti yli 50-vuotiaiden kuluttajien tarpeita ja toiveita kuunnellen.

Kehitysprojektit saatiin nopeasti liikkeelle, sillä aiemmissa valmennuksissa oli muutamia mikroyrityksiä, joilla oli akuutti tarve saatavilla olleelle kehitystyölle. Kun ensimmäiset pilotit valmistuivat, oli Silver Economy -hankkeen helpompaa osoittaa muille yrityksille, minkälaisia mahdollisuuksia mikropiloteilla olisi. Näin kaikki kymmenen yritystä oli valittu mukaan pilotteihin jo lokakuussa.

Kehitysprojektit pitivät sisällään alkukartoituksen ja kahdesta kolmeen tapaamista, joiden aikana järjestettiin esimerkiksi työpajoja, joissa oli mukana testiryhmiä. Pilotoinnin sisältö riippui paljon yrityksen kehitystavoitteesta ja palvelun kehittämisen tilasta.

Mikropilotit kestivät usein reilun kuukauden, ja kun kehitystyö oli valmista, kerrottiin siitä yksityiskohtaisesti Silver Economy -hankkeen verkkosivuilla osoit-

teessa silvereconomy.karelia.fi, jotta kokemuksista voisivat oppia muutkin yritykset.

TESTAUSTA JA ASIAKKAIDEN KUUNTELUA

Yksi palvelumuotoilun mikropilotteihin osallistuneista yrityksistä on joensuulainen Polunmutka Oy. Polunmutkan kanssa tuotteistettiin uutta taide- ja kulttuuritapahtumaa, joka olisi toteutettavissa tulevaisuudessa eri paikoissa yrityksen toiminta-alueella. Polunmutka Oy:n päätavoitteena on tuottaa elämää helpottavia ja rikastavia palveluita ikäihmisten arkeen monessa eri muodossa. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Kesäpolku-tapahtumassa Polunmutka pääsi kuuntelemaan asiakkaitaan ja vahvistamaan ymmärrystään siitä, mitä asiakkaat arvostavat. Asiakasymmärrystä kartutettiin tapahtumassa haastatteluiden, keskusteluiden ja palautelomakkeen avulla. Asiakaspalautteen pohjalta Polunmutka Oy:lle syntyi selkeä kuva asiakaskunnan kanssa yhteisistä arvoista, jotka toimivat myös yrityksen toimintaa ajavina arvoina.

Hyvinvointia Luonnollisesti Oy:n mikropilotissa kehitettiin uutta, luontoyhteyttä tukevaa fysioterapiapalvelua. Mikropilotissa uusia palveluita jäsenneltiin ensin tuotekorteiksi, pohdittiin erilaisia asiakasprofiileja ja testattiin palvelua kohderyhmään kuuluvien testiasiakkaiden kanssa. Kehitysprojektin

"Usein kehitystyöt liittyivät konseptointiin, tuotteistukseen ja palvelun testaamiseen.

Mikropilotit keskittyivät alusta lähtien asiakasymmärryksen parantamiseen ja tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen erityisesti yli 50-vuotiaiden kuluttajien tarpeita ja toiveita kuunnellen."

26 | karelia.fi

suurin anti oli, että uudet palvelut saatiin testattua +50-kohderyhmällä ja muokattua saadun palautteen mukaisesti jo ennen kuin palveluita oli lanseerattu. Mikropilotin tuloksena saatiin siis aikaan jo kertaalleen oikealla kohderyhmällä testattuja, lanseerausvalmiita yli 50-vuotiaille kuluttajille suunnattuja palveluita.

Lokakuisessa mikropilotissa Fysio-Voimala Oy jalkautui esittelemään etäfysioterapia- ja nettiajanvarauspalveluita Ilomantsin Kuutamolla-tapahtumassa. Tapahtuman aikana asiakkaita haastateltiin ja jututettiin paremman ymmärryksen saamiseksi siitä, miten paljon etäyhteyden välityksellä toimivat terveyden ja hyvinvoinnin palvelut asiakaskuntaa kiinnostavat, ja mitkä ovat heidän valmiutensa

käyttää sähköisiä palveluita. Etäpalvelun esittely sai enemmäkseen positiivista palautetta. Asiakaskyselyn tuloksena saatiin varmuutta palvelun kiinnostavuudesta, sekä näkemystä siitä, millaisia asioita markkinoinnin kautta olisi hyvä tuoda ilmi palvelusta.

Hankkeen viimeiset mikropilotit valmistuvat joulukuussa, hankkeen viimeisenä toimintakuukautena.

Hankkeen kaikille avoin päätöstilaisuus järjestetään myös joulukuussa. Silver Economy -hanke kiittää jo tässä vaiheessa kaikkia hankkeen toimintaan osallistuneita.

Lisätietoa Silver Economy -hankkeen päätöstilaisuudesta, toiminnasta ja kaikista kymmenestä mikropilotista saat osoitteesta silvereconomy.karelia.fi.

karelia.fi | 27

Uusia hiilineutraaleja ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa Karelian strategiassa ”Karelia2030 – kestävää elinvoimaa!” hiilineutraalien ratkaisujen kehittäminen on nostettu yhdeksi keskeisistä strategisista valinnoista.

Haastavien kestävyyskysymysten hallinta edellyttää monialaisuutta, teknisiä ja sosiaalisia innovaatioita, sekä käyttäjälähtöisyyttä. Strategiaa toteutetaan mm. monialaisella hanketoiminnalla, jossa kehitetään kestävämpiä tuotteita ja palveluja.

TEKSTI KIM BLOMQVIST, VILLE KUITTINEN, LASSE OKKONEN, MARJA-LIISA RUOTSALAINEN, KAISA VARIS KUVAT JANI LAAKKONEN

28 | karelia.fi

Kommunikoiva Energia-hankkeen asiantuntijat Ville Kuittinen ja Kim Blomqvist toteuttavat Kommunikoiva Energia -hankkeen kehittämistyötä mm. Sirkkalan Energiapuistossa, jossa voidaan simuloida energiayhteisön toimintaa ja arvioida sovellusten digitaalista hiilijalanjälkeä.

K

ommunikoiva energia – Uusi energiamurros ja vähähiiliset digitaaliset palvelut Pohjois-Karjalassa -hankkeessa tehdään yhdessä yritysten kanssa kehittämistyötä energiayhteisöjen ja digitaalisten palvelujen hiilineutraalisuuden selvittämiseksi. Hanke on ensimmäisiä aidosti uutta energiamurrosta ja hajautetun energian digitalisaatiota käsitteleviä hankkeita Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa kehitetään toimintamalli vähähiilisten verkkopalvelujen laadintaan ja edistetään siten digitaalisten palvelujen kestävyyttä ja kehittymistä kohti hiilineutraalisuutta. Toinen merkittävä toimenpide on lähienergiayhteisöjen ja älykkään energianjakomallin pilotointi maakunnassa.

Hankkeessa edistetään myös kestävyyttä yritystoiminnan strategisena valintana. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

karelia.fi | 29

"Taloyhtiöt voivat perustaa energiayhteisön, ja jakaa sitä kautta sähkön tuotannon ja hankinnan hyötyjä. Taloyhtiössä aurinkopaneeleilla tuotettu energia on mahdollista jakaa yhtiön asukkainen kesken ja pienentää näin sähkölaskua"

30 | karelia.fi

KOHTI VÄHÄHIILISIÄ DIGITAALISIA PALVELUJA

Digitaalisten palvelujen avulla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä. Liikkumista korvataan etäyhteyksillä, tuotantoketjuja tehostetaan, ja saadaan reaaliaikaista tietoa palvelujen ja tuotannon ympäristövaikutuksista. Toisaalta viestintäverkot, palvelimet ja älylaitteet tarvitsevat sähköenergiaa ja materiaaleja, ja tuottavat sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjä.

Kommunikoiva Energia –hankkeessa pureudutaan digitaalisten palvelujen hiilijalanjäljen selvittämiseen yhdessä Hurry Oy:n, Tovari Oy:n ja Sensiren Oy:n kanssa. Yhteistyö käynnistyi Karelian opiskelijoiden työskentelyllä yrityksissä. Syksyn 2021 aikana Karelian energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat ovat koonneet tausta-aineistoa ja dataa hankkeen yhteistyöyritysten valitsemista kehittämiskohteista.

Markkinointi- ja tapahtumapalveluja tarjoavassa Hurry:ssa selvitetään lipunmyyntisivuston hiilijalanjälkeä. Markkinointitoimisto Tovari taas on luomassa uudenlaista verkkopalvelua, joka halutaan toteuttaa mahdollisimman hiilineutraalisti. Sensiren kanssa selvitetään digitaalisen omavalvontaan ja ruokaturvallisuuden varmistamiseen kehitetyn palvelun hiilijalanjälkeä. Kokonaisuus koostuu olosuhdesensorista, tukiasemasta, pilvipalvelusta ja omavalvontasovelluksesta.

Digitaalisten palvelujen hiilijalanjäljen arvioinnissa tarvitaan ymmärrystä palvelujen toiminnasta yhdistettynä laajaan ympäristötietoon. Kommunikoiva Energia –hankkeessa verkkopalvelujen hiilijalanjälki selvitetään elinkaarianalyysi keinoin, jossa työvälineenä toimii SimaPro-ohjelmisto. Ohjelmisto mahdollistaa yritysten osallistamisen analyysien laadintaan ja tulosten tulkintaan. Tällöin yrittäjät voivat käyttää tietoja yrityksen strategisessa kehittämisessä, sekä ymmärtävät, mitä analyyseista puuttuu.

- Yhdessä yritysten kanssa pyrimme luomaan läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä hiilijalanjäljen ja hiilineutraalisuuden huomioimiseen digitaalisissa palveluissa. Tavoitteena on, että kestävä kehitys tuodaan entistä vahvemmin mukaan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, toteaa yliopettaja Lasse Okkonen.

TALOYHTIÖISTÄ ENERGIATOIMIJOITA ENERGIAYHTEISÖJEN KAUTTA

Energiayhteisöt kokoavat yhteen sähkön pientuotantoa omistavia osapuolia ja voivat koostua henkilöistä, yhdistyksistä sekä yrityksistä. Energiayhteisöt voivat olla sähkö- tai lämpöenergiayhteisöjä tai molempia. Tyypillisin energiayhteisö syntyy sähkön pientuotannon, kuten aurinkoenergian yhteyteen taloyhtiöissä. Haja-asutusalueella energiayhteisö voi syntyä esimerkiksi biokaasun ympärille. Taloyhtiöt ja niiden muodostamat energiayhteisöt ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämpiä energiatoimijoita.

- Taloyhtiöt voivat perustaa energiayhteisön, ja jakaa sitä kautta sähkön tuotannon ja hankinnan hyötyjä. Taloyhtiössä aurinkopaneeleilla tuotettu energia on mahdollista jakaa yhtiön asukkainen kesken ja pienentää näin sähkölaskua, toteaa Kommunikoiva Energia -hankkeen projektiasiantuntija Kim Blomqvist Karelia-amk:sta.

Taloyhtiöissä aurinkosähkön etuina nähdään etenkin taloudellinen kannattavuus, pienempi riippuvuus sähkön- ja siirtohintojen muutoksista sekä uusiutuvan energian ympäristöystävällisyys.

Laki on sallinut hyvityslaskentaperusteiset kiinteistön sisäiset energiayhteisöt vasta vuoden 2021 alusta, joten valmiita malleja taloyhtiöille energiayhteisön perustamiseksi ei vielä juurikaan ole.

Kommunikoiva Energia -hankkeessa tehdäänkin yhdessä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n, Solarworksin ja paikallisten isännöintitoimistojen kanssa työtä energiayhteisöjen kehittämiseksi mm. testaamalla aurinkosähköjärjestelmää ja hyvityslaskentamallia pilottikohteissa.

Energiayhteisön toiminnassa on keskeistä energian tuotannon sekä kulutuksen tarkkojen tietojen kerääminen, hyödyntäminen ja jakaminen osakkaiden kesken. Kommunikoiva Energia -hankkeessa kehitetään verkkopalvelua, jolla energian tuotannon ja kulutuksen mitattujen tietojen käsittely on energiayhteisön jäsenille mahdollisimman helppoa, eikä vaadi asiantuntijaosaamista. Sovelluksen kehitystyö tehdään Sirkkalan Energiapuistossa, jossa voidaan simuloida luotettavasti energiayhteisön toimintaa.

Samalla arvioidaan sovelluksen digitaalista hiilijalanjälkeä. Energiapuistossa tehdyn kehitystyön jälkeen sovellusta testataan taloyhtiökohteessa yhdessä yrityskumppaneiden kanssa.

karelia.fi | 31

Opiskelijoiden ja yritysten kohtaaminen Ammattikorkeakoulun koulutuksen näkökulmasta yhteydet ja hyvät suhteet yrityksiin ovat äärimmäisen tärkeitä. Opiskelijat tarvitsevat jatkuvasti harjoittelupaikkoja, opinnäytetyön aiheita ja projektitöiden tekopaikkoja.

Vastavuoroisesti myös opiskelijat ovat tärkeä kohderyhmä yrityksille.

TEKSTI ULLA KALLIO KUVA JOHANNA KOKKOLA

32 | karelia.fi

O

pintojensa aikana opiskelijat tekevät yrityksille erilaisia projekteja, joiden sisällöt määrittyvät yrityksen tarpeen mukaan.

Yrityksille tehtävät opinnäytetyöt ja harjoittelut ovat opiskelijalle oiva paikka näyttää osaamistaan ja omia kykyjään ja mahdollisesti työllistyä harjoitteluyritykseen. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat tulevat työelämästä ja vievät osaamistaan suoraan työpaikoille.

Kaikille Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnatut WorkSmart-tapahtumat eli työelämäpäivät ovat erinomainen tilaisuus päästä tutustumaan ja luomaan yhteyksiä eri alojen yrityksiin.

Yritystreffeillä opiskelijoilla on mahdollisuus kysellä kesätyö- ja harjoittelupaikkoja tai osaamistarpeita yrityksessä ja samalla kertoa omasta osaamisesta sekä luoda verkostoja. Syksyn 2021 työelämäpäivät toteutettiin lokakuussa.

- Tapahtumasta on tarkoitus tehdä vuosittainen ja sen toteutustapa on messutyyppinen esittely-

pöytineen. Päivien aikana yritykset pääsevät esittelemään omaa toimintaansa, kertomaan harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikoista sekä mahdollisista avoimista työpaikoista. Yrityksillä on mahdollisuus esittää toiveensa minkä alan opiskelijoita haluavat tavata, kertoo Karelian projektipäällikkö Niina Pennanen.

TYÖVOIMAKOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN

Pohjois-Karjalan maakunnan yritykset liittyvät vahvasti Karelian toteuttamiin työvoimakoulutuksiin ja –valmennuksiin. Työvoimakoulutuksiin osallistuu vuosittain runsas määrä työttömiä työnhakijoita tai työttömyysuhan alla olevia henkilöitä. Koulutuksilla pyritään lisäämään työelämässä tarvittavaa osaamista ja mahdollistamaan osaajien ja työn kohtaamista. Tavoitteena on osallistujien työllistyminen.

Karelian työvoimakoulutuksiin osallistujat ovat usein korkeakoulututkinnon suorittaneita aikuisia, joilla on paljon osaamista jo olemassa.

"Yritystreffeillä opiskelijoilla on mahdollisuus kysellä kesätyö- ja harjoittelupaikkoja tai osaamistarpeita yrityksessä ja samalla kertoa omasta osaamisesta sekä luoda verkostoja."

karelia.fi | 33

Yhteistyöllä osaajia harvaan asutulle alueelle Karelian keskeisenä tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta koko maakunnan alueella. Keskeiseksi haasteeksi on noussut asutuksen keskittyminen kasvukeskuksiin. Yli 68 % Suomen pinta-alasta on harvaan asuttua maaseutua.

Tällä alueella sijaitsee valtaosa Suomen luonnon aineellisista ja aineettomista raaka-aineista. Myös Pohjois-Karjalassa maakunnan reuna-alueilla väkimäärä vähenee. Alueilla toimii useita Suomenkin mittakaavassa merkittäviä yrityksiä.

Työvoiman riittävyys ja kohtaanto-ongelmat muodostuvat usein kriittiseksi tekijäksi näillä alueilla.

TEKSTI TANJA RIMPILÄ, JENNI KETTUNEN, MIKKO LAHTI KUVAT JOHANNA KOKKOLA

34 | karelia.fi

M

aakunnan haasteena on ollut lisäksi valmistuvien nuorten heikompi työllistyminen ja työllistymisen viivästyminen valmistumisen jälkeen. Keskeisenä haasteena on nähty, että nuoret eivät kiinnity yrityksiin opintojen aikana tai heti valmistumisensa jälkeen. Työllistymisen viivästyminen saattaa osaltaan johtaa muuttoon työn perässä muualle. Yritysten tarjoamilla harjoittelupaikoilla sekä opinnäytetöillä on tässä iso rooli.

UUSIA POLKUJA ETSIMÄSSÄ

Elokuussa 2021 käynnistyneellä Osaajia harvaan asutulle alueelle -hankkeella halutaan vastata tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen. Hanke sai alkunsa Ilomantsin Yrittäjien aloitteesta. Yrittäjät toivat esiin tarpeen osaavasta työvoimasta. Karelia-amk:n ja Riverian yhteistyössä toteuttama hanke tulee kahden vuoden aikana kartoittamaan harvaan asuttujen alueiden harjoittelijatarpeita, lisäämään opiskelijoiden tietämystä alueiden työmahdollisuuksista sekä vahvistamaan yritysten rekrytointivalmiuksia.

Hanke sai alkunsa Ilomantsin Yrittäjien aloitteesta.

Yrittäjät toivat esiin tarpeen osaavasta työvoimasta.

Hankkeen toimenpiteillä luodaan edellytyksiä opiskelijoiden sijoittumiseen harvaan asutulle alueelle, helpotetaan opiskelijoiden ja yrittäjien kohtaamista sekä autetaan opiskelijoita löytämään harjoittelupaikkoja. Hankkeessa toteutetaan myös uudenlaisia opiskelijoiden harjoittelupolkujen pilotteja, valmennetaan työmahdollisuuksista ja luodaan tulevaisuuden toimintamalleja yritysten ja oppilaitosten kesken. Hankkeen kohderyhmiä ovat

karelia.fi | 35

Karelia-ammattikorkeakoulun ja Riverian opiskelijat sekä heidän harjoittelujaan ohjaavat yritykset. Kehittäminen on lähtenyt liikkeelle Ilomantsista syksyllä 2021. Kahden vuoden aikana toimintaa tullaan laajentamaan koko maakuntaan. Hankkeen tuloksena syntyy kokeiltuja käytäntöjä ja toimintamalli opiskelijoiden työllistymisen ja sijoittumisen edistämisestä harvaan asutuille alueille sekä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön.

KAHDEN OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖLLÄ TESTATAAN HARJOITTELUTOTEUTUKSIA

Osaajia harvaan asutulle alueelle -hankkeessa on tavoitteena pilotoida opiskelijan harjoittelun toteutumista useammassa yrityksessä, joka muistuttaa työelämän yhteisrekrytointia. Lisäksi tavoitteena on testata yhteisharjoittelumallia, jossa harjoitteluun

"Ilomantsin alueella on useita myös Suomen mittakaavassa merkittäviä toimijoita, kuten Neovan aktiivihiilitehdas, kansainvälistä kauppaa tekevä HAVEL Oy, Suomen vanhin viinitila sekä KESLA Oy ja Arskan Kone Oy." osallistuu yhtä aikaa useampia opiskelijoita esimerkiksi eri aloilta tai oppilaitoksista. Kehittämällä uusia harjoittelumalleja voidaan vastata paremmin sekä opiskelijoiden että yritysten tarpeisiin.

Harjoittelu useammassa yrityksessä tarjoaa opiskelijalle mahdollisimman monipuolisen kokemuksen. Koska useilla aloilla on pula substanssiosaajista myös yritykset hyötyvät uusista toimintamalleista.

Yritysten kannalta harjoittelu useammassa yrityksessä myös jakaa ohjausvastuuta useammalle toimijalle.

ILOMANTSIN PILOTTI ALKANUT

Kehittäminen on lähtenyt liikkeelle Ilomantsista harjoittelupaikkakartoitusten ja tutustumiskäyntien merkeissä. Ilomantsin alueella on useita myös Suomen mittakaavassa merkittäviä toimijoita, kuten

36 | karelia.fi

Neovan aktiivihiilitehdas, kansainvälistä kauppaa tekevä HAVEL Oy, Suomen vanhin viinitila sekä KESLA Oy ja Arskan Kone Oy. Ilomantsissa sijaitsee myös merkittävä mustakiviesiintymä, josta louhitaan ja jatkojalostetaan kiveä.

- ”Ilomantsissa on vahva yrityskulttuuri. Täällä on rohkean ja luonnon läheisyydessä viihtyvän ihmisen hyvä kokeilla siipiään, innostua, onnistua, yrittää tai olla työssä, välillä muksahtaa mättääseen, elää elämäänsä arvottaen vapaa-aikaansa itse. ” Ilomantsin Yrittäjien puheenjohtaja Antti Ikonen toteaa.

Harjoittelupaikalle liikkumisen kynnystä madalletaan tarjoamalla opiskelijoille tutustumiskäyntejä yrityksiin sekä valmentamalla heitä tunnistamaan muita paikkakunnalla viihtyvyyteen vaikuttavia vetovoimatekijöitä. Ikosen mukaan Ilomantsista löytyy paljon harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.

- Ilomantsi on luonnonläheisyytensä ansiosta paikka, jossa on vaikeaa olla inspiroitumatta ja antaa ideoiden ja ajatusten lentää. Silti täällä vallitsee myös realismi, kaikkea ei ole kaikille eikä ole omaa hoploppia. Ilomantsin vahvuuksia on ennen

kaikkea kattava valokuituverkko, joka mahdollistaa tiedonsiirron suurissa määrin ja nopeasti. Vapaaaikana retkeilet, tutustut kulttuuriin, käyt uimassa tai viikonloppuisin elokuvissa. Vireää ravintolatoimintaa ja iltaohjelmaa on runsaasti. Kokonaisuutena Ilomantsi on hyvä paikka olla ja palvelut löytyvät elokuvateatteria myöten, tervetuloa! toivottaa Yrittäjien puheenjohtaja.

”Osaajia harvaan asutulle alueelle” on Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama kehittämishanke vuosina 2021-2023.

Hankkeen rahoittajana on lisäksi William ja Ester Otsakorven Säätiö. Hankkeen toteuttajana toimivat Karelia-ammattikorkeakoulu sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria.

Lisätietoja hankkeesta nettisivuilta: osaajiatyoelamaan.karelia.fi

karelia.fi | 37

Spark Joensuu - Visiona olla maailman paras Tiesitkö, että Joensuun Tiedepuistolla on opiskelijayrittäjyyden ympäristö, johon jokainen yrittäjyydestä kiinnostunut opiskelija tai alumni on tervetullut? Mikä on Spark Joensuu, miksi se on olemassa ja mihin menossa?

TEKSTI PAAVO RAAPPANA

38 | karelia.fi

O

n liian helppoa sanoa Spark Joensuun olevan vain opiskelijayrittäjyyteen tarkoitettu fyysinen ympäristö. Onhan kyseessä Joensuun Tiedepuistolla sijaitseva tila, mutta seinien lisäksi merkittävä osa Sparkia ovat myös ihmiset ja yrittäjyyteen innostava yhteisö.

Vuodesta 2019 lähtien toimineen Spark Joensuun kunnianhimoinen visio on luoda Joensuusta maailman paras paikka yhdistää opiskelu ja yrittäjyys.

Tähän on vielä matkaa, mutta Karelia-ammattikorkeakoulun, Riverian, Itä-Suomen yliopiston, Business Joensuun sekä lukuisien yrittäjäjärjestöjen yhteistyönä tekemässä Sparkissa kasvaa opiskelijalähtöisesti ideoita ja uutta yrittäjyyttä Pohjois-Karjalan maakuntaan.

KUKA TÄÄLLÄ KÄY?

Spark Joensuun ovet ovat monille avoimet. Kareliaammattikorkeakoulun, Riverian sekä Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ja alumnit, jotka toimivat yrittäjinä tai pohtivat sen aloittamista, ovat yksi potentiaalinen kohderyhmä hyödyntämään Spark Joensuun ympäristöä. Tärkeintä on kiinnostus oppilaitos- ja koulutusalarajat ylittäviin kohtaamisiin, jotka yhden kampuksen arjessa ovat epätodennäköisiä.

Vuoden 2020 maaliskuussa alkanut koronapandemia, kokoontumisrajoitukset sekä etätyösuositukset vaikuttivat siihen, ettei kuhina Sparkissa ole ollut toivotunlaista. Karelian Y-akatemian sekä Riverian yrittäjyysopintojen sekä -ohjelmien opiskelijat ovat elävöittäneet arkea jo pitkään ja kuluvan syksyn aikana kävijöiden määrä on kasvanut lisää.

Tilaisuudet, luennot ja tapahtumat ovat lisääntyneet ja niiden myötä yhä useampi on tullut tutuksi Sparkin kanssa ja toivottavasti oivaltaa yhteisöllisen ympäristön edut oman osaamisen kasvattamiseksi.

Maakunnan nuoren yrittäjyyden näkökulmasta parasta on ollut Joensuun Tiedepuistolle muuttaneen Lyseon lukion opiskelijoiden vierailut Sparkissa. Mitä moninaisempi on koulutusalojen -ja tasojen laajuus, sitä parempi.

UUTTA YRITTÄJYYTTÄ UUDISTUVAAN MAAKUNTAAN

Karelia-ammattikorkeakoulu sekä Riveria toteuttavat tällä hetkellä yhteistä Base Camp -opiskelijayrittäjyysalustojen kehittäminen -hanketta, jonka

tavoitteena on monipuolistaa opiskelijoiden yrittäjävalmiuksia. Hankkeen toimenpiteitä on myös Spark Joensuun kehittäminen. Tehtävälistalla on tunnettuuden, yhteisöllisyyden sekä alueellisen vaikuttavuuden lisääminen esimerkiksi digitaalisuuden keinoin, koska Pohjois-Karjalassa on opiskelijayrittäjyyttä myös Joensuun ulkopuolella. Käyttäjämäärän toivottavasti lisääntyessä, myös toiminnan koordinointiin on laitettava enemmän paukkuja. Osaajien verkoston kasvua nopeuttaa se, jos käytössä on henkilöitä, jotka tuntevat yhteisön osaamisen ja verkottavat oikeat jäsenet yhteisen kehittämisen äärelle.

"Pohjois-Karjalan elinvoimainen tulevaisuus tarvitsee monialaista osaamista, uusia yrityksiä sekä innostuneita yrittäjiä."

Pohjois-Karjalan elinvoimainen tulevaisuus tarvitsee monialaista osaamista, uusia yrityksiä sekä innostuneita yrittäjiä. Yrittäjyysopintoja oppilaitoksissa on vastaisuudessakin, mutta Spark Joensuu on yrittäjyyteen kasvaville yhteisö, jossa koulutusalasta tai oppilaitoksesta riippumatta yrittäjyyttä voi turvallisesti kokeilla. Nähtäväksi jää, onko Joensuu joskus maailman paras paikka yhdistää opiskelu ja yrittäjyys. Tulevaisuuden unelmana on pohjoiskarjalaisten yrittäjien verkosto, jonka jokaisen jäsenen yrittäjyydessä on mukana jotain Spark Joensuusta opittua.

Base Camp -opiskelijayrittäjyysalustojen kehittäminen -hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

karelia.fi | 39

Uutiset Karelialle merkittävä rahoitus kestävän kehityksen edistämiseen rakentamisessa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille viisi miljoonaa euroa hankkeisiin, joissa kehitetään laajassa yhteistyössä kestävän kehityksen ratkaisuja yhteiskuntaan ja eri toimialoille.

Karelia-ammattikorkeakoulu sai rahoitusta 640 000 euroa Sustainable Building Technologies – Community of Practise (SBTCP) -hankkeeseen, jonka tehtävänä on löytää ratkaisuja ilmastoviisaaseen rakentamiseen yhdessä saksalaisen Jade University of Applied Sciences sekä itävaltalaisen Salzburg University of Applied Sciences kanssa.

Hankkeen keskeisiä kehittämiskohteita ovat tietomallintaminen, kestävän kehityksen mukainen rakentaminen sekä materiaalitekniikka. Hankekonsortiossa Karelian vastuulla on erityisesti kestävän kehityksen rakentamisen kysymykset, johon kuuluvat vähähiilinen rakentaminen, kiertotalous sekä puurakentamisen kilpailukykyisyys.

– Puurakentaminen on nouseva trendi Suomessa ja Euroopassa. Syinä tähän ovat uusiutuvan materiaalin tuomat ympäristöhyödyt sekä puurakentamisen järjestelmien tuomat kilpailuedut, kuten kuivaketjun hallinta, korkea esivalmistusaste sekä rakentamisen nopeus. Tämä hanke vahvistaa Karelian kansainvälistä yhteistyötä ja asiantuntemuksen lisääntymistä puurakentamisessa kertoo lehtori Timo Pakarinen.

Puurakentaminen on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun soveltavan tutkimuksen painoaloista.

– Olemme tehneet pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistyötä alan yritysten ja toimijoiden kanssa puurakentamiseen liittyen. Suuren mittakaavan puurakentamiseen liittyvän tutkimustoiminnan lisäksi kehitämme vähähiilisiä rakentamisen ratkaisuja sekä puutuoteteollisuutta yhteistyössä yritysten kanssa. Haluamme tehdä Pohjois-Karjalasta puurakentamisen edelläkävijän ja kouluttaa kansainvälisen tason osaajia työelämän tarpeisiin, kertoo tutkimus- ja kehittämisjohtaja Anne Ilvonen.

"Haluamme tehdä Pohjois-Karjalasta puurakentamisen edelläkävijän ja kouluttaa kansainvälisen tason osaajia työelämän tarpeisiin"

40 | karelia.fi

TOIMITTAJA EIJA PYYKKÖ

Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat menestyivät siltasuunnittelukilpailussa Suomen metsäkeskus ja Suomen Tieyhdistys järjestivät keväällä valtakunnallisen kilpailun, jolla pyritään lisäämään puunkäyttöä yksityisteiden siltaratkaisuissa. Kilpailuun osallistuneista 11 suunnitelmasta ykkössijaille nousi Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden siltasuunnitelma, jonka tekemisestä vastasivat Karelian opiskelijat Heli Rautiainen, Nico Räty ja Pasi Muukkonen. Arto Haarasen ohjaaman ryhmän Karelia-nimisessä sillassa on kantavana rakenteena CLT-levystä ja liimapuupalkeista val-

mistettava laatta. Tuomariston mielestä työssä yhdistyivät parhaiten käyttötarkoitus, kantavuus ja pieni hiilijalanjälki.Järjestäjien mukaan kilpailutöiden taso oli yllättävän korkea, sillä puusiltoihin liittyvää koulutusta tai yritystoimintaa on Suomessa vähän.

Tuomariston puheenjohtaja Timo Pisto Suomen Metsäkeskuksesta arvioi, että useilla kilpailutöillä on mahdollisuus päätyä siltatuotteiksi jatkokehityksen jälkeen.

Joensuun Draftille erikoismaininta eurooppalaisen yrittäjyyden edistämisestä Karelia-ammattikorkeakoulun Draft Program -yrittäjyysohjelma on saanut erikoismaininnan Eurooppalaisen yrittäjyyden edistämisen (EEPA) kilpailussa. Joensuulainen yrittäjyysohjelma sai tunnustusta innovatiivisesta ja luovasta yrittäjyyttä edistävästä hankkeestaan, jossa paikallisia hyviä käytäntöjä siirretään muille alueen aloittaville yrittäjille.

Draft Program on viiden itäsuomalaisen oppilaitoksen yhteinen pieni, mutta innovatiivinen yrittäjyysohjelma. Ohjelma tarjoaa mikrorahoitusta ja valmennusta opiskelija-, henkilökunta- ja alumnitiimeille. Ohjelmassa on kehitetty tutkivan yrittäjyyden toimintamalli, missä jokainen asiakastiimi nähdään tutkimusretkikuntana, joka tuottaa paikallisesti relevanttia toimialaspesifiä tietoa. Ohjelmasta on viime vuosina syntynyt vajaa kymmenkunta yritystä vuosittain.

karelia.fi | 41

Uutiset Maakuntajohtaja Markus Hirvonen on Karelian vuoden 2021 alumni Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden 2021 alumniksi on valittu vuonna 2007 sairaanhoitajaksi (AMK) valmistunut Markus Hirvonen. Perusteluissa todetaan, että Markus Hirvonen on tehnyt aktiivista yhteistyötä Karelian kanssa eri rooleissa ja tehtävissä työskennellessään Pohjois-Karjalan keskussairaalassa eri tehtävissä, Juuan kunnanjohtajana sekä nykyisin maakuntajohtajan – Markus on positiivisella ja avoimella tavalla yhteistyötä rakentava tiimipelaaja, joka haastaa kaikki yhteiseen tekemiseen. Hänen avoin viestintänsä maakunnassa tehtävistä asioista on tuonut positiivista julkisuutta ja tietoisuutta koko maakunnalle ja sen toimijoille. Lisäksi hän on esimerkillinen jatkuva oppija ja oman osaamisen kehittäjä, kertoo Karelian tutkimus- ja kehittämisjohtaja Anne Ilvonen.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana työskentelevä Hirvonen on tuonut esille taustaansa ammattikorkeakoulun opiskelijana.

– Karelia oli erinomainen oppilaitos. Sain sieltä elinikäisten ystävien lisäksi elämäni ensimmäisen ja laadukkaan korkeakoulututkinnon. Sairaanhoitajan tutkinnosta on ollut johtamistyössä valtavasti hyötyä, enemmän kuin virallisista johtajuusopinnoista. Sairaanhoitajaopinnoissa opin ihmisten kohtaamisen merkityksen. Ja mitä johtaminen on?

Se on oikeastaan lähes kokonaan ihmisen aitoa kohtaamista. Tämän kaiken mahdollistivat sitoutuneet opettajat, kertoo Markus Hirvonen.

Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden alumni on valittu vuodesta 2017 alkaen. Alumneja ovat kaikki Kareliasta, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta tai niitä edeltävistä oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat sekä kansainväliset vaihto-opiskelijat.

Suomen Kuntasäätiön tunnustuspalkinto Karelian YAMK-opinnäytetyölle Suomen Kuntasäätiö myönsi vuoden 2020 ammattikorkeakoulusarjan tunnustuspalkinnon eli 2 000 euron apurahan Karoliina Sutiselle ja Virpi Gröhnille YAMK-opinnäytetyöstä ”Kotikuntoutuksen juurtuminen ja kehittäminen”. Työ on tehty Kareliaammattikorkeakoulun Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen -tutkinto-ohjelmaan.

42 | karelia.fi

Suomen Kuntaliitto myöntää Suomen Kuntasäätiön kautta vuosittain tunnustuspalkinnon parhaalle kalenterivuonna valmistuneelle kunnallishallintoa tai kuntasektoria käsitelleelle pro gradu -tasoiselle opinnäytetyölle sekä osana ammattikorkeakoulututkintoa tehdylle opinnäytetyölle.

Ylihuomisen osaamista. Yhdessä.

Joka viidennellä töissä olevalla pohjoiskarjalaisella on tutkinto Kareliasta ja suurin osa heistä on työllistynyt vuoden sisällä opintojensa päättämisestä.

Vuonna 2022 Kareliassa on haettavana jälleen lähes tuhat aloituspaikkaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa.

AMK-TUTKINNOT • Tradenomi (AMK): Liiketalous, tietojenkäsittely, International Business • Insinööri (AMK): Energia- ja ympäristötekniikka Industrial Management, konetekniikka, rakennustekniikka, talotekniikka • Metsätalousinsinööri, Restonomi, Medianomi • Fysioterapeutti, Geronomi, Sairaanhoitaja, Sosionomi, Terveydenhoitaja

YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT • Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen • Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen • Johtaminen ja liiketoimintaosaaminen • Kestävä energiatalous • Teknologiaosaamisen kehittäminen ja johtaminen

KORKEAKOULUJEN YHTEISHAUT 2022 5. – 19.1.2022 Vieraskieliset koulutukset 16. – 30.3.2022 Suomenkieliset koulutukset 31.8. – 14.9.2022 Suomenkieliset koulutukset

karelia.fi | 43

Ylihuomisen osaamista.

Yhdessä.