__MAIN_TEXT__

Page 1

OSAAVA MAAILMA.

Toimintakertomus

20 18


Toimintakertomus 2018

TOIMITTAJAT: Kari Tiainen & Eija Piiparinen TILASTOT: Mikko Penttinen TAITTO: Salla Anttila VALOKUVAT: Markkinointitoimisto Tovari PAINOS: 200 kpl PAINOPAIKKA: LaserMedia Oy, Joensuu 2019 ISBN 978-952-275-281-9 (painettu) ISBN 978-952-275-282-6 (verkkojulkaisu)


Toimintakertomus

20 18


Osaava maailma olemme me

Suoritettuja tutkintoja 2018

Opiskelijoita

3671 710 Opiskelijatyytyväisyys

76% (tyytyväiset tai erittäin tyytyväiset opiskelijat)

Henkilöstöä (htv)

280

Koulutusalat » Kulttuuriala » Luonnontieteiden ala » Luonnonvara- ja ympäristöala » Matkailu-, ravitsemis- ja talousala » Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala » Tekniikan ja liikenteen ala » Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Osaava maailma on kansainvälinen

100 100 200

KANSAINVÄLISTÄ TUTKINTO-OPISKELIJAA

Joensuu on osaavan maailman kotikaupunki

VAIHTO-OPISKELIJAA VUOSITTAIN

76 551 ASUKASTA 30% OPISKELIJOITA

KANSAINVÄLISTÄ KUMPPANIA

Reilun kaupan kaupunki


Sisältö MINKÄ JÄLJEN JÄTIMME POHJOIS-KARJALAAN VUONNA 2018?

6

HYVIÄ OPPIMISTULOKSIA, ENNÄTYSMÄÄRÄ TUTKINTOJA JA JATKUVAN OPPIMISEN KASVAVA ROOLI

8

UUSIA HANKEAVAUKSIA, PALKITTUJA PROJEKTEJA JA KASVUA ULKOISESSA RAHOITUKSESSA

12

VAHVAA KUMPANUUSYHTEISTYÖTÄ JA PIRISTYNYTTÄ PALVELULIIKETOIMINTAA

14

ASIANTUNTEVA HENKILÖSTÖ YHDESSÄ KEHITTYVÄ TYÖYHTEISÖ 16 KATSAUS KARELIAN TALOUTEEN

20

KIINTEISTÖ JA YMPÄRISTÖ

22

VAIKUTTAVUUTTA AVOIMELLA TOIMINTAKULTTUURILLA

24

AMMATTIKORKEAKOULUN HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO

26

20 18


Minkä jäljen jätimme PohjoisKarjalaan vuonna 2018? Ammattikorkeakouluille avautui vuonna 2018 mahdollisuus vahvistaa toimintaansa varainhankinnalla. Myös Kareliassa käynnistyi varainhankintakampanja keväällä 2018 teemalla ’Minkä jäljen sinä haluat jättää PohjoisKarjalaan’. Vaikka lähdimme takamatkalta ja tilanteessa, jossa yliopistot olivat jo useana vuotena toteuttaneet omaan varainhankintaansa, niin tuloksiin voidaan olla erittäin tyytyväisiä.

6

Myös itse varainhankintaprosessi oli antoisa. Kampanjamme aikana tapasin erittäin paljon alueemme yritysten ylintä johtoa. Käydyt keskustelut toivat esille yritysten tunteman arvostuksen ja luottamuksen Kareliaan ja sen toimintaan. Samalla tietenkin suunniteltiin jo uusia avauksia ja yhteistyökuvioita. Nämä kohtaamiset olivat ainakin minulle kampanjan parasta antia. Pohjois-Karjalassa toimivat yritykset ovat Karelia-ammattikorkeakoululle tärkeitä kumppaneita. Karelia haluaa vahvistaa alueen yritysten uudistumista, kilpailukykyä ja kasvua, joten varainhankinnassa saadut lahjoitukset kohdistetaan tukemaan juuri tätä kehitystä. Karelia-ammattikorkeakoulu onnistui keräämään vuonna 2018 lahjoituksina yhteensä 615 000 euroa. Koulutusaloille kohdennettuja lahjoituksia saatiin eniten liiketalouden sekä tekniikan aloille. Tämä hieno summa tuplaantui vuoden 2019 maaliskuussa kun valtioneuvosto päätti ammattikorkeakoulujen varainhankinnan vastinrahoituksista. Vipuvaikutuksen ansiosta Karelian potti nousi 1, 24 M€:n suuruiseksi. Olen erittäin kiitollinen siitä laajasta tuesta, mitä ammattikorkeakoulullemme on osoitettu.

Karelia-ammattikorkeakoulu onnistui keräämään vuonna 2018 lahjoituksina yhteensä

615 000 €


Vuosi 2018 oli myös Karelia 2020-strategian väliarvioinnin vuosi. Väliarvioinnin perusteella strategian toteuttaminen on edennyt pääosin hyvin. Toimintaympäristön muutosten ja strategiakauden alkuvaiheen toteuman perusteella vuosina 2018–2020 Karelian toiminnassa keskitytään seuraaviin toimintalinjoihin: TUTKINNOLLA TÖIHIN! Tuetaan aktiivisesti opintojen loppuunsaattamista ja yhteistyössä kumppanien kanssa edistetään valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä kaikkien opiskelijoiden opintoihin kytkeytyvillä uraohjauksella ja henkilökohtaisella työllistymissuunnitelmalla. UUSILLE MARKKINOILLE! Vahvistetaan Karelian imagoa ja vetovoimaa. Panostetaan kansainväliseen verkostoyhteistyöhön sekä varaudutaan EU-ohjelmakauden vaihdokseen ja rahoituspohjan monipuolistamiseen. Kasvatetaan tavoitteellisesti Karelian opiskelijamäärää jatkuvaa oppimista tukevassa koulutuksessa ja verkkoopintojen kansallisessa tarjonnassa. OSALLISTAVALLA JOHTAMISELLA TYÖHYVINVOINTIA! Keskitytään työhyvinvoinnin kehittämiseen ja systemaattiseen seurantaan, muutostilanteiden tukeen sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen valmentavan ja osallistavan johtamisen avulla. Moninaisuuden johtamisen näkökulma huomioidaan aktiivisesti esimiestyössä. Jokainen vastaa osaltaan oman ja työyhteisön hyvinvoinnin vahvistamisesta. VAKAA JA ENNAKOITAVA TALOUS! Varmistetaan toiminnallisten tulosten säilyminen hyvällä tasolla ja tutkintomäärien nostaminen tavoitteiden mukaiselle tasolle systemaattisella tulosseurannalla ja resurssien suuntaamisella tulosten kannalta olennaisimpiin asioihin. Vahvistetaan rahoituksen pitkäjänteistä ennakointia sekä talouden systemaattista seurantaa koko ammattikorkeakoulun ja yksikkötasolla.

Vuosi 2018 oli Karelia-ammattikorkeakoulun kuudes toimintavuosi – kaikkiaan ammattikorkeakoulu on toiminut Pohjois-Karjalassa jo 27 vuotta. Mennyt vuosi oli erittäin toimelias ja tuloksiltaan hyvä. Lähes kaikissa asettamissamme tuloksellisuusmittareissa mentiin reippaasti eteenpäin ja hyvin usein oltiin lähellä jo valmiiksi korkealle asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä oli historian korkein, 55 opintopisteessä olimme Suomen kolmen parhaan joukossa ja avoimen ammattikorkeakoulun suorituksissa neljän suurimman joukossa. Erinomaisia saavutuksia, jotka kantavat myös tulevaan ja jättävät vahvan osaamisen ja koulutuksen jäljen Pohjois-Karjalaan. PETRI RAIVO, REHTORI, TOIMITUSJOHTAJA

7


Hyviä oppimistuloksia, ennätysmäärä tutkintoja ja jatkuvan oppimisen kasvava rooli

8

Koulutustoiminnan tulokset olivat kokonaisuutena hyvällä tasolla ja paranivat selvästi edellisistä vuosista. Tutkintojen kokonaismäärä oli ammattikorkeakoulun historian toiseksi korkein. Erityisen positiivista oli se, että tekniikan, tietojenkäsittelyn ja metsätalouden tutkintojen määrä kasvoi selvästi, vaikka jäikin vielä jonkin verran tavoitetta alhaisemmaksi. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määrä oli tavoitteen mukaisella tasolla ja opiskelijamäärään suhteutettuna Karelian opintokertymät olivat jo kolmantena vuonna peräkkäin maan kärkitasoa. Lukuvuonna 2017-2018 Karelia oli opintokertymissä toiseksi paras kaikkien maamme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen joukossa. Avoimen ammattikorkeakoulun opintojen suoritusmäärä oli selvästi tavoitetta korkeampi ja nousi yli 40 % edellisestä vuodesta. Karelian asema avoimen amk:n opintosuoritusmäärien kansallisessa vertailussa parani merkittävästi ja Karelia on tältä osin kansallista kärkijoukkoa. Kansainvälistymisen ja työllistymisen tunnuslukujen osalta Karelia on kansallisessa vertailussa edelleen keskitason alapuolella. Opiskelijatyytyväisyys laski edellisistä vuosista ja palautteen keruutapa muuttui aikaisemmasta. Hyvien tulosten perustana ovat sitoutunut henkilöstö, aktiiviset opiskelijat, tiivis yhteistyö opiskelijakunta POKAn kanssa ja hyvät työelämä- ja sidosryhmäkumppanuudet.

Avoimen ammattikorkeakoulun opintojen suoritusmäärä oli selvästi tavoitetta korkeampi ja nousi

yli 40 %


Karelia-ammattikorkeakoulun koulutustoiminnan keskeisiä valintoja ovat työelämäläheisyys, ydinasioihin keskittyminen ja sujuva oppiminen. Karelian keskeisiä kehittämiskohteita vuonna 2018 olivat opintojen loppuvaiheen ohjauksen kehittäminen ja työllistymisen aktiivinen tukeminen, osaamisen arvioinnin kehittäminen, tutkintokoulutukseen sisältyvän täydentävän osaamisen opintojen toteutusmallin arviointi ja yrittäjänä opiskelun mahdollistavan Y-akatemia -toimintamallin käynnistäminen. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin laatuauditoinnissa Karelian koulutustoiminnan laadunhallinnan todettiin olevan edistyneellä tasolla. Karelia oli toinen korkeakoulu, joka on saanut koulutustoiminnan osalta tämän parhaan arvioinnin.

Jatkuvan oppimisen merkitys on korostunut, kun Suomessa siirryttiin pitkäaikaisesta taloudellisesta taantumasta kasvun ja nopeasti kasvaneen työvoimatarpeen aikaan. Muutos on näkynyt yritysten vaikeutena saada rekrytoitua riittävästi osaavaa työvoimaa. Kareliassa on panostettu voimakkaasti jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittämiseen ja Karelia sai merkittäviä erillisrahoituksia opetus-ja kulttuuriministeriöstä muuntokoulutushankkeille. Merkittävimmät muuntokoulutukset liittyvät robotisaatioon ja palveluprosessin automatisointiin, ohjelmointiosaajien kouluttamiseen sekä väljästi asuttujen alueiden erityistarpeisiin keskittyvään sairaanhoitakoulutukseen.

9


2014

2015

2016

2017

2018

»»ammattikorkeakoulututkinto »»yamk-tutkinto

662 635 27

728 671 57

690 637 53

680 615 65

710 638 72

VÄHINTÄÄN 55 OP SUORITTANEET OPISKELIJAT

2 113

2 174

2 189

2 222

2238

3,7 3,9 1,5

2,8 3,0 1,5

2,7 2,9 1,3

2,3 2,3 1,8

2,5 2,6 1,9

3 857 3 135

3 700 3 115

3 747 3 182

3 671 3 146

3 803 3 240

81

81

81

81

76

OPETUSHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, HTV

176

160

135

133

136

AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU, OP

4 485

5 593

10 277

13 964

21 184

SUORITETUT TUTKINNOT

VETOVOIMA, 1. SIJAISET HAKIJAT/ ALOITUSPAIKKA

»»ammattikorkeakoulututkinto »»yamk-tutkinto

OPISKELIJAMÄÄRÄ

»»kokonaismäärä »»päätoimiset opiskelijat (FTE)

OPISKELIJAT YYT YVÄISYYS, %

10

AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU, OP

2018 2014

4 485 2015

5 593

2016

21 184

10 277 2017

13 964


SUORITETUT TUTKINNOT

»»ammattikorkeakoulututkinto »»yamk-tutkinto

2013 2014 2015 2016 2017 2018

662

695 728

690 680 710

Opiskelijatyytyväisyys

76%

11


Uusia hankeavauksia, palkittuja projekteja ja kasvua ulkoisessa rahoituksessa TKI-toiminta kasvoi tavoitteen mukaisesti ulkoisen rahoituksen osalta edelliseen vuoteen verrattuna ja tavoite saavutettiin. TKI‐toiminnan volyymi oli 5,0 M€ ja ulkoinen rahoitus oli 4,0 M€. Ulkoinen rahoitus kasvoi 0,4 M€ verrattuna edelliseen vuoteen. TKI‐toimintaa on toteutettu pääosin valituilla painoaloilla (Uudistuvat hyvinvointipalvelut sekä Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit) sekä läpileikkaavien teemojen yrittäjyys, digitalisaatio ja kansainvälistyminen, edistämiseksi.

12

Uudistuvien hyvinvointipalveluiden kehittämisen kärkiä ovat sosiaali‐ ja terveydenhuollon uudistus, digitalisaatio, ikäosaaminen, matkailu‐ ja kulttuuripalvelujen kehittäminen sekä maahanmuuttajatyö. Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit -painoalan kehittämisen kärkiä ovat hajautetut, kestävät energiaratkaisut, puurakentaminen ja tarkkuustekniikka. Vuonna 2018 käynnissä olleita TKI‐projekteja oli 100 kappaletta, joista kaksi investointihanketta. Ulkoisesta rahoituksesta suurin osuus muodostui rakennerahastoista (EAKR, ESR). Kansainvälinen hankerahoitus muodosti 16 % TKI-rahoituksesta. Kansainvälisiä projekteja oli yhteensä 19 kappaletta ja niistä 11 Pohjoinen Periferia ja Arktinen (NPA) -ohjelman rahoituksella, neljä raja-alueyhteistyön ENI CBC -rahoituksella, yksi Nordplus Horizontal - ja kolme Erasmus+ -rahoituksella. NPA-ohjelmassa naisyrittäjyyttä edistävä W-Power on ensimmäinen Karelian hallinnoima NPA -hanke tällä EU-ohjelmakaudella. TKIprojekteissa toteutui vuoden aikana noin 900 yritys- ja 3000 henkilöosallistumista erilaisiin toimenpiteisiin.

Keskeisimpiä TKI‐toiminnan kehittämistoimia olivat avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden ja käytäntöjen jalkauttaminen TKI‐toimintaan sekä projektinhallintaohjelmisto Reportronicin käyttöönotto. Lisäksi yrityksille tilauksesta tehdyt tutkimus- ja kehittämistyöt (tilaustutkimus) ovat avanneet uudenlaista yhteistyötä Karelian ja yritysten välille. Syksyllä käynnistyneessä YRIKE-hankkeessa (Yritysyhteistyön kehittäminen kasvualoilla), Itä-Suomen yliopisto sekä Karelia- ja Savoniaammattikorkeakoulut lisäävät tutkimuksen ja koulutuksen alueellista vaikuttavuutta kehittämällä uusia yhteisiä toimintamalleja yritysyhteistyöhön sekä TKI-toiminnan näkyvyyteen ja hyödynnettävyyteen. Karelia-ammattikorkeakoulussa kehitetty Work Smart -menetelmä ylsi voittoon Suomen ammattikorkeakoulujen välisessä Kärjet-kilpailussa. Work Smart -menetelmä tukee ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja toisen asteen opiskelijoiden työurapolkua. Menetelmä kehitettiin Karelia-ammattikorkeakoulun ja Riverian yhteisen Work Smart – Älykkäästi Töihin -hankkeen aikana vuosina 2015–2017. Joensuun korkeakoulujen (Karelia, UEF) ja oppilaitosten yhteinen Epic Challenge -ohjelma valittiin Suomen Yrittäjien tunnustamaksi vuoden yrittäjyyskoulutusteoksi.


Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit -painoalan uusi avauksia olivat mm. ympäristöministeriön toimeksiannosta käynnistetty rakennusten ympäristövaikutusten ja vähähiilisyyden arviointi. Tarkkuustekniikan osalta käynnistettiin yhteistyössä Joensuun Tiedepuiston, ItäSuomen yliopiston ja Riverian kanssa fotoniikan koulutuspolku, jonka avulla pyritään vahvistamaan fotoniikkaa hyödyntävien yritysten sijoittumista alueelle. Uusiutuvan energian alalla käynnistettiin kansainvälinen yhteistyö haja-asutusalueiden biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi (Handiheat). Lisäksi toteutettiin palvelunmyyntinä hakelämmityksen kannattavuusselvitys Kanadaan Sioux Lookoutin kaupungille. Muita painoalan hankeavauksia ovat olleet Mobiilisähkövarastot, jossa on kehitetty uudella teknologialla siirrettävä LTO-sähkövarasto sekä hankkeet Poveria biomassasta ja Poveria auringosta, joissa on edistetty uusien energiamuotojen käyttöönottoa maakunnassa ja valtakunnallisesti yhteistyössä Työtehoseuran ja Motivan kanssa. Karelian koordinoima Erasmus+ Knowledge Alliance -hankkeen tuloksena Kareliaan kehitettiin yhden lukukauden laajuiset kansainväliset biotalouden opinnot. Finpetra -hankkeessa on kehitetty menestyksekkäästi kansainvälisen viennin edistämisen konseptia haavoittuville alueille yhdessä Business Finlandin kehittyvät markkinat -ohjelman kanssa.

TKI-TOIMINTA

Uudistuvat hyvinvointipalvelut -painoalalla käynnistyivät maaseudun kehittämiseen liittyvät PUHTI- ja Rural Finland II -hankkeet. PUHTIssa keskitytään maaseudun taloudellisen kestävyyden, elinolojen houkuttelevuuden ja elinvoimaisuuden kehittämiseen erilaisten yhteistyö- ja koulutusinterventioiden avulla. Rural Finland II on valtakunnallinen matkailualan koordinaatiohanke, jonka tavoitteena on edistää Maaseutuohjelman ja valtakunnallisen Matkailun tiekartan tavoitteiden saavuttamista. Kansainvälisessä yhteistyössä uusia avauksia olivat Karelia CBC -ohjelmasta rahoitetut hankkeet Kalitka, Highway for Growth sekä Lokki venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kalitka -hanke liittyy ruokamatkailuun, Lokki elokuva-alaan ja Highway for Growth:ssa parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä rajat ylittävässä kaupankäynnissä. Vuoden 2018 aikana alkoi useita maahanmuuttajien ohjaukseen liittyviä hankkeita. SIMHE -polussa kehitetään ammattikorkeakoulujen jatkuvan oppimisen mallia sekä luodaan täydentävä koulutusmalli tekniikan ja liiketalouden korkeakoulututkinnon suorittaneille maahanmuuttajille. KOVAT - ja Talent Hub -hankkeissa etsitään täsmäratkaisuja kansainvälisten osaajien työllistymiseen alueen yrityksiin.

2014

2015

2016

2017

2018

ULKOINEN RAHOITUS

3,2

2,2

2,4

3,6

4,0

TKI-HENKILÖSTÖ, HTV

31

32

37

56

53

TKI-OPINNOT, OP/OPISKELIJA

7,3

7,3

10,6

16,9

14,0

ULKOINEN RAHOITUS

2014 2015 2016 2017 2018

3,2 2,2 2,4 3,6

4,0

13


Vahvaa kumppanuusyhteistyötä ja piristynyttä palvelutoimintaa Vuonna 2018 Karelian palveluliiketoiminnan myyntitulot säilyivät samalla tasolla kuin vuonna 2017. Palvelutoiminnan myyntituotot olivat 580 000 euroa. Palvelut koostuvat asiantuntija- ja koulutuspalveluista. Kysytyimpiä palvelutuotteita olivat Lean -koulutukset, tekniikan laboratoriopalvelut ja työvoimakoulutukset.

14

Karelia-ammattikorkeakoululla on tärkeä rooli paikallisten yritysten ja julkisyhteisöjen osaamisen kehittämisessä. Karelia tuotti yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa useita erikoistumiskoulutuksia kuten Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta - ja Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä -erikoistumiskoulutukset. Karelia sai viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriöltä myös rahoituksen Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutukseen sekä erillisrahoituksen SmartICT-, Ohjelmistorobotiikka- ja Innovative Nurse -täydennys- ja tutkintokoulutuksiin. Karelia toteutti ELY-keskuksen tilamaa työvoimakoulutusta monipuolisesti. Karelia järjesti mm. ELY-keskuksen rahoittamaa yhteishankintakoulutusta muovi-, puu- ja ICT-aloille sekä Valmenna yrityksellesi jatkaja – jatkajaksi valmiiseen yritystoimintaan -valmennuksen. Karelia tarjosi myös yhdessä VMP Joensuun kanssa ELY-keskuksen rahoittamia ohjaus- ja neuvontapalveluja alle 30-vuotiaille nuorille työnhakijoille. Lisäksi Karelian Älykkäästi töihin -projektiosaajavalmennus voitti viime vuonna ELYkeskuksen kilpailutuksen.

Kysytyimpiä palvelutuotteita olivat Lean -koulutukset, tekniikan laboratoriopalvelut ja työvoimakoulutukset.


Kumppanuustoiminnan uudistus aloitettiin vuonna 2018. Uudistuksen tavoitteena on, että entistä tiiviimpi kumppanuusvastaavien joukko koordinoi ja vastaa toiminnasta kumppaneiden kanssa. Tällä tavoin parannetaan kumppanuustoiminnan laatua ja toiminnan tehokkuutta. Karelia kehitti erityisesti kumppanuusyhteistyötä Pohjois-Karjalan kuntien kanssa. Viime vuonna tehtiin kuntakierros kaikkiin Pohjois-Karjalan kuntiin. Näiden kuntatapaamisten tavoitteena oli löytää uusia yhteistyön mahdollisuuksia kuntien, seutukuntien, yritysten sekä yhteisöjen kanssa.

Karelian tekniikan laboratorioiden tarjoamia asiantuntijapalveluja kehitettiin mm. akkreditoimalla rakennuslaboratorion betonintestaus. Sillä kehitettiin laboratorion toiminnan laadunhallintaa, palvelujen myyntiä sekä markkinointia. Tämä näkyi selvästi myös myynnissä; rakennuslaboratorion myyntituotto kasvoi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Karelia-ammattikorkeakoulu päätti hakea akkreditointia liittyen liimapuutuotteiden vientiin Japaniin (JAS- certification). JAS-akkreditoinnin myötä ko. testauspalvelua saa jatkossa Suomessa Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Yhteistyö kuntien kanssa olikin erityisen vireää vuonna 2018. Karelia toteutti mm. Liperin kunnan kanssa yhteisen Hackathon-konseptilla toteutetun tapahtuman Liperin Meijerin rannan kehittämiseksi ja järjesti Green Care -koulutuksen Liperin kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Lieksan kaupungin kanssa toteutettiin Kareliaammattikorkeakoulun kehittämä ja laatuauditoinnissakin erinomaisena huomioitu Prosessien metrokartta -kehittämisyhteistyö.

Karelian opiskelijoiden paikallisille yrityksille tekemät erilaiset vaikuttavuustutkimukset olivat myös erittäin kysyttyjä edelleen. Monipuolista koulutusyhteistyötä tehtiin tärkeän strategisen kumppanimme Siun soten kanssa. Siun sotelle pidettiin hoidon tarpeen arvioinnin- ja laskimoverinäytteenoton koulutuksia, sekä sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen -lisäkoulutus. Lisäksi suunniteltiin uusi virtuaalinen asiakaspalveluvalmennus joka pilotoidaan keväällä 2019 koko Siun soten toimialueella.

Karelia-ammattikorkeakoulu koordinoi maakuntakorkeakoulutoimintaa Pohjois-Karjalassa vuodesta 2006 lähtien. Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä ja Itä-Suomen yliopiston Aducate sekä Pohjois-Karjalan kunnat olivat aktiivisesti mukana toiminnassa. Maakuntakorkeakoulu oli hyvä konsepti, mutta toimintaympäristön tuomat muutokset ja uusien toiminta-alustojen kehittämisen myötä Karelia päätti lakkauttaa maakuntakorkeakoulutoiminnan keväällä 2018.

Uutena koulutusavauksena suunniteltiin Personal Trainer -koulutus yhteistyössä Nordic Health Academyn kanssa.

Lean-tuoteperheen kysyntä kasvoi edelleen. Kareliaammattikorkeakoulu toteutti Quality Knowhow Karjalainen Oy:n kanssa ensimmäisen Black Belt -koulutuksen Pohjois-Karjalassa. Abloyn kanssa aloitettiin laajan ICT -koulutuksen suunnittelu lähinnä insinöörikoulutuksen suorittaneille. Koulutuksen tarkoituksena on lisätä merkittävästi Abloyn ICT -osaamista.

Kansainvälisten kumppanuuksien vahvistaminen, toimintamallin kehittäminen sekä strategisten ja avainkumppanuuksien tunnistamistyö etenivät suunnitelman mukaisesti. Ensimmäinen arvio keskeisimmistä kumppaneista valmistui syksyllä 2018; vuoden 2019 aikana selvitetään kumppaneiden kiinnostus yhteistyön suunnitelmalliseen syventämiseen Karelian kanssa. Kehittämistyössä on haettu synergiaetuja kansallisen kumppanuustyön käytänteistä ja valmisteltu avainkumppanivastaavan roolien yhtenäistämistä. Kansainvälisen liiketoiminnan keskeisiä toimenpiteitä olivat Kiinan yhteistutkintokoulutuksen toteutuksen käynnistäminen syksyllä 2018, ikäosaamisen yhteistyöneuvottelujen käynnistyminen Latinalaisessa Amerikassa, Kanadassa toteutettu uusiutuvan energian tutkimuspilotti sekä yritysyhteistyörajapinnan kartoitus Jordaniassa sekä alueellisen koulutusvientihankkeen toisen vaiheen rahoitus. EduPark2020-hanke mahdollistaa vientiyhteistyön kehittämisen jatkuvuuden Latinalaiseen Amerikkaan kahden vuoden ajaksi.

15


Asiantunteva henkilöstö – yhdessä kehittyvä työyhteisö HENKILÖSTÖKATSAUS 2018 PÄHKINÄNKUORESSA

Määräaikaisessa työsuhteessa 74

Henkilöstöstä miehiä 149

Päätoiminen henkilöstö 31.12.2018 16

314

47% 53%

76%

Henkilöstöstä naisia 165

Vakinaisessa työsuhteessa 240

Henkilöstöstä opetushenkilöstöä 178

57% 43% Henkilöstöstä hallintohenkilöstöä ja TKI-henkilöstöä 136

24%

Henkilöstön ikärakenne alle 45-vuotiaita 105

33% 45-54 -vuotiaita 102

32% 34%

yli 55 vuotiaita 107

60 vuotta täyttäneitä 31.12.2018 henkilöstöstä 49 (16%).


Sisäiset henkilöstökoulutukset

Tavoite- ja kehityskeskustelut

257

9

10

Smartum -liikunta ja kulttuurisaldon käyttäjät

Henkilöstön perehdytykseen osallistujat

Etätyösopimuksia

Seniorivapaat (hlöä)

28

220

Henkilöstön työtyytyväisyys

69%

16

Palkattomalla työlomalla

(opintovapaa, vuorotteluvapaa, hoitovapaa)

13

Ulkoiset rekrytoinnit

67

Eläkkeelle jääneet

10

Sairauspoissaolopäivät

1897

17


Keskimääräisen henkilöstön lukumäärä kasvoi hieman vuonna 2018 johtuen määräaikaisen opetushenkilöstön sekä harjoittelijoiden määrän kasvusta. Opetushenkilöstön kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta vakinaisen opetushenkilöstön määrä laski pääsääntöisesti eläköitymistä johtuen määräaikaisen kasvaessa vastaavalla määrällä. Muun henkilöstön määrä kasvoi myös hieman edellisvuodesta. Vuosittain keräämäämme henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn tulos vuodelta 2018 oli 69% (vuodelta 2017 71%). Tyytyväisimpiä oltiin kokonaisuutena työhyvinvointiin ja turvallisuuteen, tyytymättömimpiä johtamiseen. Tyytyväisyys parani edellisvuodesta eniten yhteistyön sujuvuudessa työtovereiden kanssa ja esimiehen toimimisessa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tyytyväisyys laski eniten ylimmän johdon strategiseen ja henkilöstöjohtamiseen. Tyytyväisimpiä oltiin yhteistyöhön työkaverien kanssa ja tyytymättömimpiä ylimmän johdon henkilöstöjohtamiseen.

18

Työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen on yksi strategiamme painopisteistä vuosille 2018-2020. Henkilöstöön liittyviä keskeisiä teemoja vuonna 2018 olivat työhyvinvointi ja osaaminen.

HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ Henkilöstöön liittyviä työhyvinvoinnin kehittämistoimia vuonna 2018 olivat työhyvinvoinnin mittarien kehittäminen sekä kannustamisen ja palkitsemisen periaatteiden rakentaminen. Toteutimme koko henkilöstölle työn kuormitukseen ja epäasialliseen kohteluun liittyvät kyselyt, joiden avulla voimme valita keinoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Perustimme myös työhyvinvointiryhmän strategiakauden loppuun koordinoimaan ja kehittämään henkilöstön työhyvinvointitoimia. Toiminnan alkaessa toteutimme kampuskokouksissa reaaliaikaisen kyselyn, jonka avulla selvitimme työhyvinvoinnin nykytilaa. Ryhmän jäsenten omalla aktiivisella toiminnalla olemme tuoneet esille työhyvinvoinnin kokonaisuutta ja tehneet sitä näkyväksi sekä madaltaneet henkilöstön kynnystä olla yhteydessä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Yhteistyössä opiskelijakunta POKAn kanssa järjestimme erilaisia tempauksia sovituissa valtakunnallisissa teemapäivissä. Työhyvinvointiryhmän tehtävään kuuluvana ideoimme virkistystoimintaa ja seurasimme toimintaan osallistuneiden määriä sekä Smartum-saldon käyttökoh-

Toteutimme koko henkilöstölle työn kuormitukseen ja epäasialliseen kohteluun liittyvät kyselyt, joiden avulla voimme valita keinoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Perustimme myös työhyvinvointiryhmän strategiakauden loppuun koordinoimaan ja kehittämään henkilöstön työhyvinvointitoimia.


teita. Työhyvinvointitoiminnan kehittämistyötä teemme myös henkilöstöpalaute-kyselyssä esille tulevien palautteiden pohjalta. Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi keskeinen osaalue on toimiva ja yhdenvertainen esimiestyö. Vuonna 2018 toteutimme esimiehille työyhteisösovitteluvalmennuksen Itä-Suomen korkeakouluyhteistyönä Savonian ja UEF:n kanssa. Jotta voimme toteuttaa yhtenäistä, tasapuolista ja ajantasaista henkilöstön työhyvinvointia tukevaa toimintaa työyhteisössämme, edellyttää se myös erilaisten suunnitelmien ja mallien jatkuvaa arviointia ja kehittämistä sekä niiden aktiivista käyttöä esimiestyössä. Vuonna 2018 laadimme eläkkeelle valmennus -mallin sekä uusimme henkilöstön ikä- ja työkykyohjelman. Päivitimme myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmamme vuosille 2019-2021. Arvioimme myös Karelian henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisten eettisten periaatteiden toteutumista pop up-torilla kampuksillamme yhteistyössä opiskelijakunnan kanssa. Yksi konkreettinen ja näkyvä osa työhyvinvointia on henkilöstön virkistystoiminta. Siihen sisältyvät Kareliassa mm. Smartum-liikunta- ja kulttuurisaldo, Sykettäliikuntapalvelut ja Iloa elämään -aktiviteetit. Iloa elämään -tapahtumissa vuonna 2018 jatkuivat jo perinteeksi muodostuneet henkilöstön kesänavausilta, kirjallisuuspiiri sekä askarteluillat ja kokkausillat. Kokkausiltojen teemoina vuonna 2018 olivat pääsiäinen ja Aasia. Ensimmäistä kertaa toteutimme metsäkasvien tunnistusretken Kuhasaloon, jonka aikana saimme tutustua metsän monimuotoisuuteen. Hiihtokauden harjoittelu oli mahdollista aloittaa lokakuussa Kontiolahden jäähdytetyllä ladulla, jossa henkilöstömme käytössä oli Karelia-ammattikorkeakoulun yrityslippu. Myös massahiihto- ja juoksutapahtumat saivat henkilöstömme liikkeelle. Opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteiset liikuntailtapäivät olivat keväällä ja syksyllä. Näissä iltapäivissä oli mahdollista osallistua myös kulttuurikävelyihin, joiden teemoina olivat Kirkkokadun kirkot ja jokivarren patsaskierros. Syyskuussa järjestimme jo perinteeksi muotoutuneen opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisen pesäpallo-ottelun.

YHDESSÄ KEHITTYVÄ Henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen ja varmistamiseen liittyviä kehittämistoimia vuonna 2018 olivat opetushenkilöstön ammatillisen työelämäosaamisen tukityökalujen laatiminen sekä seuraajasuunnittelun rakentaminen osaksi strategista henkilöstösuunnittelua. Seuraajasuunnittelua toteutimme muun muassa sisäisillä rekrytoinneilla sekä mentoroinnin ja varjostamisen menetelmillä. Uusimme opetushenkilöstön työelämäjaksojen periaatteet niin, että päätoiminen vakinainen opetushenkilöstö päivittää työelämäosaamistaan säännöllisin väliajoin kahden viikon mittaisella työelämäjaksolla. Opetus- ja hallintohenkilöstön työskenteleminen hankkeissa lisääntyi merkittävästi vuonna 2018. Hanketyöskentely olikin viime vuonna yksi keskeinen oman osaamisen kehittämisen muoto. Vuonna 2018 käynnistimme Itä-Suomen korkeakouluyhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa mentorointiohjelman, johon osallistui korkeakouluista yhteensä 44 mentoria ja aktoria. Vuosittain päivitettävä koulutussuunnitelmamme on osa henkilöstösuunnitelmaa, jossa painottuu henkilöstön ammatillisen osaamisen kuvaaminen henkilöstöryhmittäin ja niissä tapahtuviin muutoksiin sekä osaamistarpeisiin suhteessa strategiaamme. Kouluttautumisen painopistealueita vuonna 2018 olivat strategian läpileikkaavien teemojen digitalisaatio, kansainvälisyys ja yrittäjyys lisäksi moninaisuuden ja työhyvinvoinnin johtamisen osaamisen vahvistaminen sekä robotiikkaosaamisen kehittäminen ja vahvistaminen. Koko henkilöstöä koskeva koulutusaihe vuonna 2018 oli valmistautuminen EU-tietosuoja-asetuksen soveltamiseen, johon järjestimme sekä täsmä- että yleiskoulutustilaisuuksia henkilöille. Henkilöstömme arvioi omaa ammatillista osaamistaan osaamiskartoituksen avulla ja kehityskeskustelujen yhteydessä teemme suunnitelman kehittymistarpeista ja -tavoitteista. Vuoden aikana tarjosimme lähes kolmekymmentä eri sisältöistä sisäistä koulutusta osaamisen vahvistamiseen. Osaamisen kehittämisen tueksi päivitimme osaamisen kehittämisen työkalupakin, johon on koostettu useita kehittämisen välineitä. Henkilöstöllämme on myös mahdollisuus opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa amk/yamk-tutkintoihin kuuluvia opintoja ilman opintomaksua. Vuonna 2018 kirjattuja koulutustunteja oli 7846, joka on laskennallisesti 4,6 päivää/työntekijä.

19


Katsaus Karelian talouteen Perusrahoituksen määrä on laskenut useiden vuosien ajan toiminnallisten rahoituksen määrään vaikuttavien tulosten jatkuvasta paranemisesta huolimatta. Tilikauden tappio oli ‐0,68 M€, ollen hieman budjetoitua suurempi. Vuoden 2018 budjetti laadittiin oletuksella, että Joensuun Tiedepuistossa olevista tiloista luovutaan vuoden puolessavälissä. Näin ei tapahtunut, joten tilojen määrän sopeuttaminen tarpeen mukaisiksi on edelleen tavoitteena.

20

Kasvanut TKI-toiminta sekä opettajatarve nostivat henkilöstökuluja budjetoidusta 0,55 M€. TKI-toiminnan kasvu oli tavoitteen mukaista ja omarahoitusprosentti jäi ennakoitua pienemmäksi ollen kuitenkin edelleen suuri, 17,9 %. Vakinainen henkilöstö on osallistunut hankkeisiin aikaisempaa enemmän. TKI-toiminnan vahvistuminen tuottaa rahoitusta tulevina vuosina rahoitusmallin kautta. EU-ohjelmakauden vaihtuminen vuonna 2021 voi aiheuttaa TKI-toiminnan ulkoisessa rahoituksessa tilapäisen laskun, joka vaikuttaa rahoitusmallin kautta myös tulevien vuosien perusrahoitukseen. Liikevaihto toteutui 0,24 M€ budjetoitua suurempana johtuen pääosin suoran ja välillisen EU-rahoituksen kasvusta sekä OKM:n myöntämästä 0,1 M€ lisästä strategiarahoitukseen. Perusrahoituksen ja strategiarahoituksen määrä kuitenkin laski 0,68 M€ verrattuna edelliseen vuoteen. Palvelujen myynti kehittyi suotuisasti ja hyvän kehityksen odotetaan jatkuvan. Vuoden 2018 varainhankinnan tuloksena saatiin 0,62 M€ lahjoituksia, jotka rahastoitiin ja käytetään vuosien 2019-2020 aikana.

KESKEISIMMÄT TALOUDEN TUNNUSLUVUT

Liikevaihto euroa

26 854 124

Liikevoitto prosenttia

-0,03

Liikevoitto euroa

-7 162,56

Oman pääoman tuotto-%

-0,82

Omavaraisuusaste %

65,61

Quick ratio

1,77


Liikevaihto toteutui 0,24 M€ budjetoitua suurempana johtuen pääosin suoran ja välillisen EU-rahoituksen kasvusta sekä OKM:n myöntämästä 0,1 M€ lisästä strategiarahoitukseen. 21

Perusrahoituksen ja strategiarahoituksen määrä kuitenkin laski 0,68 M€ verrattuna edelliseen vuoteen.


Kiinteistö ja ympäristö Karelia-ammattikorkeakoulun toimitilojen kohdalla tapahtui vuonna 2018 ainoastaan pieniä muutoksia. Toiminta on keskittynyt pääasiassa kahdelle pääkampukselle, Tikkarinteelle ja Wärtsilään, joissa opiskelijoiden ja henkilökunnan määrä säilyi edellisen vuoden tasolla.

Karelia-ammattikorkeakoulu on mukana Joensuun kaupungin Energiatehokkuussopimuksessa. Energiankulutusta seurataan aktiivisesti. Viiden vuoden aikana kulutukset ovat pienentyneet henkilöä kohden mitattuna 21-78,9 %. Osa-alueittain ne ovat: lämmönkulutus -78,9 %, sähkön kulutus -46,3 % ja veden kulutus -27,6 % (ks. tarkemmin taulukosta). Lisäksi seurataan syntyneen jätteen määrää. Se on pienentynyt lähes 8,9 kg/henkilö, ja tämä johtuu pääosin poltettavan jätteen määrän pienenemistä. Toisaalta poltettavan jätteen määrän kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,9 kg/henkilö. Tämä johtui valmistautumisesta Wärtsiläkampuksen keittiöremonttiin. Wärtsilä-kampukselle valmistui vuoden 2018 lopussa väliaikainen keittiö ja ruokasali.

Sirkkalassa sijaitsevat vain Karelia-ammattikorkeakoulun Energiapuiston tutkimustilat sekä hyvin varustettu kemian luokka. Joensuun Tiedepuiston tiloissa taas toimii Karelian Y-akatemia, ja siellä sijaitsevat myös median opetuksen tilat. Ilosaaressa Karjalantalolla on edelleen musiikin koulutuksen soittoharjoitustiloja. Laulutalolta vuokrattiin lauluharjoitustilat vuonna 2018.

22

Tikkarinne-kampuksella on valtakunnallisen EXAM -sähköisen tenttijärjestelmän käyttöön tarkoitettu tenttitila, jossa on 10 tietokonetta.

2014

2015

2016

2017

2018

Muutos 2014–2018

yht.

/hlö

yht.

/hlö

yht.

/hlö

yht.

/hlö

yht.

/hlö

yht.

/hlö

31937

10,2

30985

10,0

27432

9,0

24159

7,5

24112

7,4

-7825

-37,8 %

LÄMMÖN KULUTUS, MWh

6816

2,2

6037

1,9

4875

1,6

4006

1,3

4002

1,23

-2814

-78,9 %

SÄHKÖN KULUTUS, MWh

3794

1,2

3309

1,1

2963

1,0

2538

0,8

2663

0,82

-1131

-46,3 %

VEDEN KULUTUS, m³

7982

2,5

7511

2,4

7318

2,4

6713

2,1

6350

1,96

-1632

-27,6 %

JÄTEHUOLTO (SEKA, BIO, LASI, MET.), KG

15 0000

47,8

11 8000

37,8

107 000

35,0

117 000

36,5

128 000

39,4

-22000

-21,3 %

16000

4,2

14000

4,4

14000

4,9

14900

4,6

15000

4,6

-1000

8,7 %

TOIMITILOJEN PINTA-ALA, m²

PAPERI, PAHVI, KG


Viiden vuoden aikana kulutukset ovat pienentyneet henkilöä kohden mitattuna

21-78,9 % 23

Sähkönkulutus

-46,3 %


Vaikuttavuutta avoimella toimintakulttuurilla Karelia-ammattikorkeakoulussa toteutetaan avointa toimintakulttuuria, jonka avulla kaikki korkeakoulussa tuotettu tieto ja osaaminen pyritään saamaan näkyväksi sekä välitettyä kaikkien halukkaiden käyttöön. Avoimuuden muotoja ovat tutkimustiedon avoin julkaiseminen sekä tulosten popularisointi, tutkimusaineistojen avaaminen sekä avoimet tutkimusmenetelmät. Avoimuuden avulla edistetään tutkimustulosten vaikuttavuutta yhteiskunnassa sekä mahdollistetaan uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita.

24

Tutkimuksen avoimuus tarkoittaa sitä, että kaikki tutkimuksen aikana käytetyt ja syntyneet tutkimusmateriaalit, kuten tutkimusjulkaisut, tutkimusaineisto ja tutkimuksen menetelmät saatetaan avoimesti kaikkien saataville ja hyödynnettäviksi. Tätä tutkimusmateriaalien avoimuutta kuvataan käsitteellä Open Access (OA). Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään Karelia-ammattikorkeakoulussa pääasiassa julkisin varoin, ja myös tästä syystä tutkimuksen tulee olla laadukasta ja vaikuttavaa ja tulosten kaikkien hyödynnettävissä. Kareliassa on sitouduttu suosimaan avoimia julkaisukanavia hankkeiden tulosten ja ammatillisen tiedon levittämisessä. Julkaisun avoimuus tarkoittaa, että koko julkaisu on verkossa ilmaiseksi ja esteettömästi kaikkien käytettävissä. Vuonna 2018 avointen julkaisujen osuus kaikista Karelian henkilöstön tuottamista julkaisuista oli lähes 90%.

Karelia-ammattikorkeakoulu on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa 11 ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston yhteisessä hankkeessa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi. Hanke alkoi keväällä 2018 ja se päättyy 31.12.2020. Hankkeessa vahvistetaan ammattikorkeakoulujen avoimen toimintakulttuurin osaamista sekä edistetään tutkimusaineistojen kestävää käyttöä ja tulosten vaikuttavuutta. Kehittämistyö painottuu erilaisten tutkimusaineistojen, julkaisujen ja tulosten avaamiseen sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyötapojen kehittämiseen. Vuonna 2018 Kareliassa keskityttiin erityisesti avoimen toimintakulttuurin vahvistamiseen, aineistojen kestävän käytön edistämiseen sekä avointen innovaatioiden mahdollistamiseen. Syksyllä 2018 aloitettiin mm. henkilöstölle suunnatut aamupuurotilaisuudet, joissa keskustellaan aamiaisen lomassa ajankohtaisista avoimuuteen liittyvistä kysymyksistä, sekä Avoimesti siun -webinaarisarja, joka esittelee Karelia-ammattikorkeakoulun kehittämistyön tuloksia henkilöstölle, opiskelijoille ja kaikille sidosryhmille. Avoimesti siun -webinaarit ovat katseltavissa sekä live-lähetyksinä että tallenteina Karelian YouTubekanavan kautta. Aineistojen kestävää käyttöä edistettiin valmistelemalla Karelian datapolitiikkaa, aineistojen hallinnan ja avaamisen käytänteitä sekä datan tallentamisen automatisointia TKI-ympäristöissä. Avointen innovaatioiden mahdollistamiseksi kehitettiin TKI- ja palveluympäristöjen avoimuutta ja saavutettavuutta, pyrittiin lisäämään opiskelijoiden roolia hanketoiminnassa sekä kokeiltiin uusia reittejä tutkimustulosten hyödyntämiseen.


Vuonna 2018 avointen julkaisujen osuus kaikista Karelian henkilöstön tuottamista julkaisuista oli lähes

90%

25


Ammattikorkeakoulun hallinto ja päätöksenteko Karelia-ammattikorkeakoulu on Joensuun kaupungin omistama osakeyhtiö. Ylin päätösvalta on osakeyhtiölain mukaisella yhtiökokouksella. Yhtiökokous valitsee osakeyhtiön hallituksen, joka vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä, joista kaksi on korkeakouluyhteisön valitsemia jäseniä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Karelia‐ammattikorkeakoulun rehtori, toimitusjohtajan sijaisena toimii hallinto- ja talousjohtaja. Karelia-ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitaa rehtori. Ammattikorkeakoulussa on yksi vararehtori, joka toimii tarvittaessa rehtorin sijaisena.

26

Karelia-ammattikorkeakoulun toiminta on organisoitu ydintoimintoihin, joita ovat koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä palveluliiketoiminta. Ydintoimintoja tukevat hallinto- ja tukipalvelut. Rehtori, vararehtori sekä hallinto- ja talousjohtaja muodostavat ammattikorkeakoulun ylimmän johdon. Ammattikorkeakoulussa on johtaja- ja päällikkönimikkeellä toimivia tulosvastuullisia lähiesimiehiä ja asiantuntijoita. Ammattikorkeakoulun sisäisen päätöksenteon ja toiminnan tukena toimii rehtorin nimittämä johtoryhmä. Ammattikorkeakoulun johto vastaa ammattikorkeakoulun strategisesta johtamisesta, kehittämisestä ja tiedottamisesta. Lisäksi se huolehtii päätöksenteon valmistelusta ja esittelystä osakeyhtiön hallitukselle.

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUS Osakeyhtiön hallitus hoitaa osakeyhtiölain ja ammattikorkeakoululain mukaiset tehtävät, huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnasta asianmukaisesta järjestämisestä sekä vastaa siitä, että yhtiö organisoidaan ja sitä johdetaan säännösten mukaisesti. Vuonna 2018 osakeyhtiön hallitus piti 11 kokousta.

HALLITUKSEN JÄSENET 2018

Susitaival Hanna, puheenjohtaja Miettinen Tarmo, varapuheenjohtaja Alastalo Tarmo Leskinen Matti Mannelin Maarita Pamola Mira Puumalainen Janna, Joensuun kaupunki Puustinen Hanna-Maria Vänskä Anne, Joensuun kaupunkikeskustayhdistys (21.3. saakka) Vuojärvi Matti, Pohjois-Karjalan kauppakamari (21.3. alkaen) Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja Petri Raivo tai hänen määräämänsä henkilö.


27


Profile for Karelia-ammattikorkeakoulu

Karelia-ammattikorkeakoulun toimintakertomus 2018  

Karelia-ammattikorkeakoulun toimintakertomus 2018

Karelia-ammattikorkeakoulun toimintakertomus 2018  

Karelia-ammattikorkeakoulun toimintakertomus 2018

Advertisement