__MAIN_TEXT__

Page 1

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Toimintakertomus

20 14


KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Toimintakertomus

20 14


Toimintakertomus 2014

TOIMITTAJAT: Kari Tiainen & Eija Piiparinen TILASTOT: Mikko Penttinen TAITTO: Salla Anttila VALOKUVAT: Salla Anttila, Riikka Ruotsalainen, morguefile.com, Karelia-amk:n arkisto PAINOS: 200 kpl PAINOPAIKKA: LaserMedia Oy, Joensuu 2015 ISBN 978-952-275-173-7 (painettu) ISBN 978-952-275-174-4 (verkkojulkaisu)


Sisällys KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPISKELIJOITA JA ALUETTA VARTEN 6 UUDET OPETUSSUUNNITELMAT KÄYTTÖÖN JA EDELLEEN HYVIÄ TULOKSIA 8 EU-RAHOITUSOHJELMAKAUDEN VAIHDOS NÄKYI TKI-TOIMINNASSA 10 PALVELUTOIMINTAA JA ALUEKEHITYSTYÖTÄ 12 HENKILÖSTÖKATSAUS 14 TALOUSKATSAUS 16 KIINTEISTÖ- JA YMPÄRISTÖKATSAUS 17 PAINOALAT STRATEGIAN TOTEUTTAJINA – IKÄOSAAMISELLA ASIANTUNTIJUUTTA JA OSAAMISTA 18 LAADUKKAAT JULKAISUT ASIANTUNTIJUUDEN JA OSAAMISEN VÄLITTÄJINÄ 22 AMMATTIKORKEAKOULUN HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO 24

20 14


Karelia-ammattikorkeakoulu opiskelijoita ja aluetta varten Joensuu on ollut ja on yhä merkittävä koulutuskaupunki. En ole varmaan kovinkaan väärässä jos totean, että lukuvuoden aikana joka kolmas joensuulainen on jonkin koulun oppilas tai opiskelija. Tämä tarkoittaa, että nuoruus, opiskelijaelämä ja monet opiskelijoille suunnatut palvelut näkyvät ja kuuluvat Joensuussa. Kaupungin opiskelijaperinteet ovat pitkät ja Joensuun maine opiskelijaystävällisenä kaupunkina on hyvä. Myös Karelia-ammattikorkeakoululle sen opiskelijat ovat kaikki kaikessa.

6

Vuonna 2014 Karelia-ammattikorkeakoulussa iloittiin hyvistä koulutuksen tunnusluvuista ja hakutuloksista. Koulutuksen monet keskeiset mittarit näyttivät hyvää tulosta. Myös opiskelijoiden antama palaute oli erittäin hyvällä tasolla. Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnat onnistuivat mainiosti. Tämä oli jo kolmas perättäinen vuosi, jolloin ylitimme aikaisemmat ennätyksemme hakijoiden määrässä. Ammattikorkeakorkeakoulussamme aloitti syksyllä 2014 noin 850 uutta tutkinto-opiskelijaa. Myös amk-tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen hakijamäärä nousi selvästi aikaisemmasta. Ylempään amktutkintoon johtavan koulutuksen hakijamäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Hyviä tuloksia ja onnistunutta opintoihin pääsyä on syytä myös juhlia. Vuonna 2014 Karelia-ammattikorkeakoulussa päätettiin elvyttää vanha traditio kevään ja syksyn yhteisistä valmistujaisjuhlista. Myös lukuvuoden 2014–2015 avajaiset vietettiin yhdessä opiskelijoiden kanssa ”festaritunnelmissa” Ilosaaressa, jonne lähes kaikki uudet opiskelijat saapuivat juhlistamaan korkeakouluopintojensa alkua. Kaikki nämä juhlat toteutettiin yhdessä opiskelijakunta POKAn kanssa.

Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnat onnistuivat mainiosti. Tämä oli jo kolmas perättäinen vuosi, jolloin ylitimme aikaisemmat ennätyksemme hakijoiden määrässä.


Vuonna 2014 Karelia-ammattikorkeakoulussa juhlittiin myös 20 vuotta täyttänyttä englanninkielistä International Business – koulutusta. Vuonna 1994 silloinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu aloitti Suomessa ensimmäisten korkeakoulujen joukossa englanninkielisen tutkintoon johtavan koulutuksen. Kansainvälisen kaupan -koulutusohjelman perustamisen tavoitteena oli tukea oppilaitoksen ja maakunnan yritysten kansainvälistymistä. Koulutus profiloitui Venäjän ja entisen Itä-Euroopan kasvaviin markkinoihin. Erikoistumista Venäjän markkinoihin syvennettiin myöhemmin sisällyttämällä opintoihin neljän kuukauden pituinen opintomoduuli Pietarissa. Tämä ’Pietarin talvikoulu’ osoittautui kansallisesti ja kansainvälisestikin menestykseksi. Kahdessakymmenessä vuodessa kansainvälisen kaupan koulutuksesta on valmistunut 300 opiskelijaa, yrityksille on toteutettu 500 kansainvälistä markkinatutkimusta ja opetukseen on osallistunut 500 vaihto-opiskelijaa. Lisäksi Pohjois-Karjalan yrityksissä on työskennellyt 400 kansainväistä harjoittelijaa. Valmistuneet opiskelijat ovat sijoittuneet työelämään hyvin. Opintoihin sisältyvät opinnot ja työharjoittelu ulkomailla sekä yritysten kanssa toteutetut projektit edustavat sitä kokemusta, jota työnantajat arvostavat. Maakunnan yritysten lisäksi valmistuneita työskentelee pääkaupunkiseudulla sekä ulkomailla. Ulkomaalaisista opiskelijoista noin puolet jää valmistumisen jälkeen Suomeen, joko työelämään tai jatko-opintoihin. Vuoden 2014 lopulla valmistui yli neljä vuotta kestänyt Tikkarinteen kampuksen remontti. Tämä remontti oli viimeinen siinä vuosia kestäneessä prosessissa, jonka aikana Wärtsilän, Sirkkalan ja Tikkarinteen kampukset peruskorjattiin vastaamaan nykyaikaisen korkeakouluopetuksen

ja TKI-työn tarpeita. Tikkarinteellä myös opettajat pääsivät suunnittelu- ja rakennusvaiheessa vaikuttamaan tilaratkaisuihin sekä materiaali- ja värivalintoihin. Nyt Karelia-ammattikorkeakoululla on käytössä tämän ajan ja tulevaisuuden korkeakoulupedagogisiin ratkaisuihin rakennetut hienot tilat. Jo toteutuneet aloituspaikkojen ja ammattikorkeakoulurahoituksen leikkaukset sekä valmistautuminen vuoden 2015 yksikköhintarahan pienenemiseen aiheuttivat muutoksia niin henkilöstön määrässä kuin korkeakoulun organisaatiorakenteessa. Vuoden 2014 aikana käytiin kahdet yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena päädyttiin seitsemän henkilön irtisanomiseen ja kolmen henkilön osa-aikaistamiseen. Lisäksi toteutettiin uusi, vuoden 2015 alussa voimaan tullut organisaatiouudistus, jonka tavoitteena on hallinnon keventäminen, toiminnan tehostaminen ja kansainvälistymisen vahvistaminen. Henkilöstörakennetta kehitettiin myös uudenlaisilla rekrytoinneilla kun jokaiselle Karelian painoalalle valittiin vuoden 2014 alussa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen projektipäälliköt, joiden tehtävänä on TKI-toiminnan pitkäjänteinen ja monialainen kehittäminen. Karelia-ammattikorkeakoulu on paitsi hyvän opetuksen korkeakoulu myös erittäin tärkeä alueellisten tutkimusja kehittämishankkeiden toteuttaja ja kumppani. Me olemme täällä olemassa opiskelijoitamme ja aluettamme varten. Tulokset puhuvat puolestaan ja koko korkeakouluyhteisö katsoo yhdessä yhteistyökumppaneittensa kanssa vakaasti kohti tulevaa. PETRI RAIVO, REHTORI, TOIMITUSJOHTAJA

7


Uudet opetussuunnitelmat käyttöön ja edelleen hyviä tuloksia

8

Karelia-ammattikorkeakoulun koulutustoiminnan tulokset säilyivät hyvällä tasolla vuonna 2014. Varhaisen tuen toimintamallin (VARTU) pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen jatkui yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijakunnan kanssa. Erityisesti on keskitytty ohjauskäytäntöjen ja opiskeluhyvinvointia tukevien palvelujen kehittämiseen, ohjausta tukevien tieto- ja raportointijärjestelmien rakentamiseen sekä yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamiseen. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Opintojen läpäisy on parantunut, keskeyttäneiden määrä vähentynyt merkittävästi ja opintotuen takaisinperintään liittyvien selvityspyyntöjen määrä on laskenut yli 50 % kahden viime vuoden aikana. Koulutustoiminta keskittyi pääasiassa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Ammattikorkeakoulututkintojen määrä oli hieman edellisvuotta alhaisempi, mutta kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa tavoitetta korkeampi. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä oli selvästi tavoitetta pienempi. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrän kasvu jatkui. Yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulujen kanssa järjestettyjen kesäopintojen tarjonta laajeni ja opintosuoritusten määrät kasvoivat merkittävästi. Karelia-ammattikorkeakoulun koulutuksen vetovoima säilyi erittäin hyvällä tasolla. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen ensijaisten hakijoiden määrä oli korkeampi kuin koskaan aiemmin. Hakijamäärän kasvu oli jo kolmantena vuonna peräkkäin suurempi kuin ammattikorkeakouluissa keskimäärin. Myös opiskelijatyytyväisyys oli erittäin hyvällä tasolla ja selvästi parempi kuin koskaan aikaisemmin ammattikorkeakoulussa.

Strateginen kumppanuus ja yhteistyö Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAn kanssa jatkui tiiviinä. Opiskelijakunnan järjestäytymisaste oli ennätyksellisen korkea ja opiskelijakunnan edustajat osallistuivat aktiivisesti Karelian kehittämisen, esimerkiksi uusien valmistujais- ja lukuvuoden avajaiskäytäntöjen luomiseen. Vuoden 2014 lopulla POKAn edustaja valittiin Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOK ry:n hallituksen puheenjohtajaksi. Karelia-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat uudistettiin lukuvuoden 2013–2014 aikana ja uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2014. Uudistuksen keskeisinä tavoitteina olivat ydinasioihin keskittyminen, työelämäläheisyyden vahvistaminen sekä sujuvan opiskelun ja oppimisen varmistaminen. Uudet opetussuunnitelmat koostuvat ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen opinnoista. Täydentävän osaamisen opinnot valitaan ammattikorkeakoulun yhteisestä tarjonnasta opetussuunnitelmissa määriteltyjen mahdollisuuksien puitteissa. Sujuvan väylän rakentaminen toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun yhdessä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa jatkui ja vastaavaa yhteistyötä käynnistettiin maakunnan lukioiden kanssa.


2010

2011

2012

2013

2014

»»ammattikorkeakoulututkinto »»yamk-tutkinto

611 585 26

694 658 36

633 586 47

695 663 32

662 635 27

VÄHINTÄÄN 55 OP SUORITTANEET OPISKELIJAT

1058

1092

1121

1338

1386

2,6 2,7 1,8

2,8 2,9 2,1

3,2 3,2 2,2

3,7 3,9 1,8

3,7 3,9 1,5

4230 3322

4308 3395

3970 3181

3871 3170

3859 3135

74

74

75

76

81

OPETUSHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, HTV

214

215

196

188

176

AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU, OP

1897

2412

3224

4281

4485

SUORITETUT TUTKINNOT

VETOVOIMA, 1. SIJAISET HAKIJAT/ ALOITUSPAIKKA

»»ammattikorkeakoulututkinto »»yamk-tutkinto

OPISKELIJAMÄÄRÄ

»»kokonaismäärä »»päätoimiset opiskelijat (FTE)

OPISKELIJAT YYT YVÄISYYS, %

Hakijamäärän kasvu oli jo kolmantena vuonna peräkkäin suurempi kuin ammattikorkeakouluissa keskimäärin. Myös opiskelijatyytyväisyys oli erittäin hyvällä tasolla ja selvästi parempi kuin koskaan aikaisemmin ammattikorkeakoulussa.

9


EU-rahoitusohjelmakauden vaihdos näkyi TKI-toiminnassa TKI-toiminnan kannalta keskeisin toimintaan vaikuttava asia vuonna 2014 oli EU-ohjelmakauden vaihdos ja sitä kautta merkittävimpien ulkopuolisten rahoitusinstrumenttien hakumahdollisuuksien käynnistyminen. Ensimmäisessä aallossa käynnistyivät energiaomavaraiseen kampukseen tähtäävä Sirkkalan Energiapuisto -hanke ja siihen liittyvät investoinnit sekä suuren mittakaavan puurakentamisen kehittämisedellytyksiä eteenpäin vievä BiNo-hanke.

10

Suurin osa hanketoiminnasta Karelia-ammattikorkeakoulun painoaloilla suuntautui vuonna 2014 ns. valmisteluhankkeisiin, joiden avulla valmisteltiin uudelle EU-ohjelmakaudelle laajempia hankekokonaisuuksia. Tekesin ohjelmiin jätettiin useita rahoitushakemuksia, mm. Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan. Lisäksi käynnistettiin kaksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa isoa verkostohanketta Horizon Hub ja From Borders to Shared Space (BOSS) osana ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten vahvistamista. Vuoden 2014 loppupuolelta alkaen on valmisteltu uusia rahoitushakemuksia kansallisiin ja kansainvälisiin rahoitusohjelmiin vuosille 2015-2017. Kansainvälisen TKI-toiminnan osalta jätettiin ensimmäiset hakemukset loppusyksystä avautuneeseen NPA- (Northern Periphery and Arctic) -ohjelmaan sekä valmisteltiin hakemuksia Erasmus + -ohjelmaan. Lisäksi päätettäessä edellisen kauden ENPI CBC -ohjelman hankkeita, luotiin edellytyksiä ja vahvistettiin hankekonsortioita silmällä pitäen Venäjä-yhteistyöhön suunnattua ENI-ohjelmaa (European Neighbourhood Instrument).

Toiminnan sisäiseen laadunhallintaan liittyen toteutettiin useita selvityksiä ja toimenpiteitä. TKI-toiminnan viestintää ja kumppanuuksia arvioitiin osana Karelia-ammattikorkeakoulun sisäistä auditointia. Koulutusviennin laadunhallintaa koskevia kysymyksiä kehitettiin KOLARI (Koulutuksen viennin laadun- ja riskienhallinta) -hankkeessa, jossa laadittiin yhteistyössä alueen vientiyritysten kanssa mm. koulutusviennin laadunhallinnan käsikirja sekä suomeksi että englanniksi. Toiminnan laadun kehittämistä toteutettiin myös muiden ammattikorkeakoulujen kanssa bencmarking – vertailukehittämisen keinoin. Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa selvitettiin mm. opetushenkilöstön näkemyksiä opettajuuden ja TKI-toiminnan integraatiosta ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa vertailtiin TKI-toiminnan käytänteitä ja johtamista. Karelia-ammattikorkeakoulussa kehitetty PROHAprojektinhallintajärjestelmä otettiin käyttöön Saimaan ammattikorkeakoulussa. TKI-toiminnan organisoinnissa tapahtui vuoden 2014 alussa muutoksia kun painoalaprojektipäälliköt aloittivat tehtävissään. Hanketoiminnan suunnitelmallisuutta ja kohdentumista strategian toteuttamiseen vahvistettiin laatimalla painoalojen kehittämissuunnitelmat, joita on esitelty mm. rahoittajatahoille ja kumppaneille. Kumppanuuksia vahvistettiin mm. liittymällä Itä- ja Pohjois -Suomen EU-toimiston koordinoimaan Eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien EIP- Smart Cities and Communities -verkostoon osana NSPA (Northern Sparsely Populated Areas) -konsortiota. Verkoston tavoitteena on edistää erityisesti kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön (Sustainable Districts and Built Environments) alaan kuuluvia aloitteita ja toteuttaa tutkimushankkeita.


Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yrittäjyyttä tukevan Draft-ohjelman toteuttamista jatkettiin ja laajennettiin koskemaan myös Itä-Suomen yliopiston opiskelijoita. Draft-verkoston toimintaan saatiin mukaan myös sponsoriverkosto alueen yrityksistä. Seitsemän ammattikorkeakoulun Draft-ohjelmaan osallistunutta startup-tiimiä sai vuoden 2014 aikana vähintään yhden enkelirahoitustarjouksen. Draft ohjelman osalta käynnistettiin myös ensimmäiset tunnustelut kansainvälisen verkoston rakentamiseksi. TKI-toiminnan volyymi oli 6,5 miljoonaa euroa ja ulkoinen rahoitus 3,2 miljoonaa euroa. Vastaavat luvut olivat vuonna 2013 volyymi 8,0 miljoonaa euroa ja ulkoinen rahoitus 4,5 miljoonaa euroa. Henkilötyövuosia TKItoiminnassa kertyi 31 (v. 2013: 56,5). Tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymin laskuun syynä olivat hanketoiminnan suunnitelmallinen vähentäminen vuosina 2013-2014 ammattikorkeakoulun taloudellisten haasteiden vuoksi. Lisäksi volyymin vaikutti myös EUrahoitusohjelmakauden vaihtuminen, joka viivästytti uusien rahoituspäätösten saantia ja hankkeiden käynnistämistä. Tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä hankeinvestointeja ei toimintavuonna ollut, mikä näkyy myös menojen pienenemisenä.

Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yrittäjyyttä tukevan Draft-ohjelman toteuttamista jatkettiin ja laajennettiin koskemaan myös Itä-Suomen yliopiston opiskelijoita. 11


Palvelutoimintaa ja aluekehitystyötä Palvelutoimintaa toteutettiin koko ammattikorkeakoulussa työvoimakoulutuksena, asiantuntijapalveluina, täydennyskoulutuksena, laboratorio- ja testauspalveluina sekä oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena. Oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset aloitettiin Biotalouden ja Sosiaali- ja terveysalan keskuksissa. Vuoden 2014 aikana suunniteltiin koko korkeakoulukenttää koskevia erikoistumiskoulutuksia. Vuonna 2014 alkoi viisi työvoimakoulutusta. Työvoimakoulutus on edelleen taloudellisesti suurin yksittäinen palvelutoiminnan koulutuskokonaisuus Karelia-ammattikorkeakoulussa.

12

Asiantuntijapalveluista suurin osa oli Liiketalouden ja tekniikan keskuksessa toteutettuja laboratorio- ja testauspalveluja. Biotalouden keskuksessa onnistuttiin oppisopimustyyppisten täydennyskoulutusten aloittamisessa ja työvoimakoulutuksessa. Sosiaali-ja terveysalan keskuksessa painotettiin työvoimakoulutuksen lisäksi perinteistä täydennyskoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Korkeakoulutettujen osaamissalkku on saanut asiakkailta loistavaa palautetta ja syksyllä aloitettiin jo kolmas koulutus. Vuonna 2014 jatkettiin Työelämä muutoksessa 2020 asiantuntijaluentosarjaa. Luennoitsijoina olivat Juhani Ilmarinen, Henkka Hyppönen, Jari Parantainen, Anssi Vanjoki ja Anni Ronkainen.

Korkeakoulutettujen osaamissalkku on saanut asiakkailta loistavaa palautetta ja syksyllä aloitettiin jo kolmas koulutus.


Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on toteuttanut aktiivisesti aluekehitystyötä. Toiminta perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön eri toimijatahojen välillä ja lähtökohtana on ollut koulutustoimijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kumppanuus. Maakuntakorkeakoulun ydin kiteytyy kolmeen kokonaisuuteen: koulutus, kehittäminen ja aikuisten koulutusvalintoihin liittyvä ohjaus- ja neuvonta. Maakuntakorkeakoulutoimintana järjestettiin mm. sosionomi- ja sairaanhoitajaopintoja Nurmeksessa, verkkovälitteisiä yleisöluentoja ympäri maakuntaa sekä Yrittäjän työkalupakki -koulutusta Polvijärvellä. Matkailualan sekä sosiaali- ja terveysalan yrittäjien koulutus- ja kehittämistarpeita kartoitettiin Pielisen Karjalassa ja toimenpiteet niihin vastaamisek-

si aloitettiin. Opiskelijoiden tekemiä kehittämistöitä suunnattiin maakunnan alueelle. Maakuntakorkeakoulu osallistui aktiivisesti maakunnassa järjestettyihin tapahtumiin kertoen opiskelumahdollisuuksista maakunnassamme. Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa toteutettu yhteistyöprojekti päättyi. Projektin toiminnasta ja tuloksista kertova Ammattikorkeakoulut aluevaikuttajina -julkaisu ilmestyi. Palvelutoiminnan tulos jäi budjettiin asetetusta tavoitteista selvästi. Palveluliiketoiminnan kokonaisliikevaihto oli 0,95 M €. Keskuksista suurimpiin liikevaihtoihin pääsivät Kehittämis- ja palvelukeskus sekä Sosiaali- ja terveysalan keskus.

PALVELUTOIMINNAN TOTEUMA

2011

2012

2013

2014

TOTEUMA, PALVELUTOIMINNAN LIIKEVAIHTO M€ (VOLYYMI)

1,39

0,94

0,95

0,95

13


Henkilöstökatsaus Karelia-ammattikorkeakoulun henkilötyövuosimäärä oli vuoden 2014 lopussa 304 henkilötyövuotta, joka on 31 henkilötyövuotta pienempi kuin vuonna 2013. Henkilöstömäärä laski kaikissa henkilöstöryhmissä. Eniten laski tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä, mikä johtui pääosin projektitoiminnan voimakkaasta vähenemisestä. Henkilöstömäärän vähenemiseen vaikuttivat myös vuosien 2013 ja 2014 aikana toteutetut yhteistoimintaneuvottelut.

14

Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöstä vakinaisessa työsuhteessa oli vuoden 2014 lopussa 87 % ja määräaikaisessa 13 %. Vakinaisessa työsuhteessa olevan henkilöstön suhteellinen määrä on kasvanut usean vuoden ajan. Vuoden 2014 lopussa päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 50 vuotta ja määräaikaisen 44 vuotta. Vuoden 2014 lopussa henkilöstöstä 40 oli yli 60 -vuotiaita ja seitsemän alle 30-vuotiaita. Vuoden 2014 aikana jäi eläkkeelle seitsemän henkilöä. Osana Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöjohtamista laadittiin Ikäohjelma vuosille 2015-2017. Ikäohjelman tavoitteena on kehittää työhyvinvoinnin johtamista ja osaamisen johtamista. Hyvällä ikäjohtamisella vaikutetaan henkilöstön osaamiseen, yhteistyöhön, motivaatioon, työkykyyn ja jaksamiseen ja siten myös työurien pidentämiseen. Vuonna 2014 otettiin käyttöön palkkauksen arviointijärjestelmä, joka laadittiin palkkatyöryhmän koordinoimana vuosien 2013-2014 aikana. Palkkausjärjestelmä edellyttää arviointia, jonka perusteella määräytyy työntekijän henki-

lökohtainen peruspalkka. Työntekijän henkilökohtainen peruspalkka määräytyy työtehtävien vaativuuden, ammattitaidon ja työsuorituksen tason perusteella kokonaisarviointina. Järjestelmään liittyvät arviointikeskustelut käytiin syksyllä 2014. Keskeistä palkkausjärjestelmässä on se, että työntekijä voi vaikuttaa henkilökohtaiseen peruspalkkaansa osaamisellaan ja työsuorituksellaan. Karelia-ammattikorkeakoulussa otettiin vuoden 2014 alusta alkaen käyttöön vuosittain laadittava henkilöstön koulutussuunnitelma, joka sisältää erikseen määritellyt osaamisen kehittämisen alueet (mm. mentorointi, esimiesvalmennukset, työnohjaus) henkilöstöryhmittäin sekä erityisesti ammatilliset kehittämis- ja täydennyskoulutustarpeet. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan vuosittain toteutettavalla työtyytyväisyyskyselyllä, sairauspoissaolojen seurannalla sekä työterveyshuollon kanssa toteutettavilla työkykyjohtamisen yhteistyöpalavereilla. Työtyytyväisyyskyselyn teemat liittyvät työn sisältöön, johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen, kehittymisen tukeen sekä työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Henkilöstön kokonaistyytyväisyys (69 %) pysyi edellisvuoden tasolla. Tyytyväisimpiä oltiin työhyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviin asioihin. Tyytymättömimpiä oltiin työyhteisön toimivuuteen. Tyytyväisyys parani edellisvuodesta eniten osaamisen kehittämisen mahdollisuuksissa sekä työssä jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä laski edellisvuodesta. Vuonna 2014 sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohti oli 8,4. Eniten laski 15-60 päivän pituisten sairauspoissaolojen määrä.


PÄÄTOIMINEN HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ (HTV)

»»päätoiminen opetushenkilöstö »»T&K-henkilöstö »»hallintohenkilöstö

SUKUPUOLI

»»nainen »»mies

T YÖSUHDE

»»vakinainen »»määräaikainen

OPETUSHENKILÖSTÖ YHTEENSÄ (HTV)

»»lehtorit »»yliopettajat »»päätoimiset tuntiopettajat »»sivutoimiset opettajat

OPETTAJIEN KOULUTUSTASO

»»tohtori »»lisensiaatti »»ylempi korkeakoulututkinto »»alempi korkeakoulututkinto »»muu

T YÖT YYT YVÄISYYS, % SAIRAUSPOISSAOLOT

»»yhteensä, pv »»pv/hlö

2009

2010

2011

2012

2013

2014

379 212 77 91

403 214 86 103

407 205 73 129

372 195 64 113

335 179 46 110

304 168 31 106

54 % 46 %

54 % 46 %

54 % 46 %

55 % 45 %

55% 45%

55% 45%

60 % 40 %

67 % 33 %

70 % 30 %

73 % 27 %

76% 24%

87% 13%

222 114 15 83 10

225 106 18 90 11

205 101 18 85 12

196 93 19 75 9

188 83 18 78 9

176 105 15 48 8

9 16 168 12 9

14 14 169 19 9

14 12 163 12 5

13 13 144 12 5

14 11 141 8 5

10 13 134 7 4

66

71

68

65

69

68

3065 8,1

3647 9,0

2846 7,0

2790 7,5

3205 9,6

2539 8,4

15


Talouskatsaus Vuosi 2014 oli Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön ylläpitämän Karelia-ammattikorkeakoulun toinen toimintavuosi. Tilivuoden toiminnallinen tulos ennen satunnaisia eriä oli 993 924 euroa ylittäen ammattikorkeakoululle asetetun tulostavoitteen 293 924 eurolla ja tilikauden voitoksi muodostui 182 628 euroa. Liikevaihto toteutui 0,9 miljoonaa euroa budjetoitua pienempänä, koska palveluiden myynti jäi hieman tavoitetta alhaisemmaksi ja hanketoiminta lähti liikkeelle hitaammin kuin oli suunniteltu. Koulutuksen ja palveluiden myynti pysyi edelleen edeltäneen vuoden kaltaisesti alhaisella tasolla vaikka kasvoikin noin 0,1 miljoonaa euroa.

16

Tarvikkeiden ja palveluiden ostot jäivät budjetoitua pienemmiksi, toisaalta noudattamalla tarkkaa hankintapolitiikkaa, toisaalta maltillisesti toteutuneen hanketoiminnan palvelujen oston myötä. Positiivisen tuloksen saavuttamiseksi ammattikorkeakoulussa toteutettiin yhteistä säästöohjelmaa sekä yhteistoimintaneuvottelut, joiden vaikutukset kohdistuvat pääsääntöisesti vasta vuoden 2015 puolelle. Henkilöstökulujen toteuma oli noin 20,42 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 0,35 miljoona euroa budjetoitua suurempina. Palkkojen ja palkkioiden toteutuma oli noin 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua pienempi ja laskua edellisvuoteen oli noin 0,7 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen kasvu aiheutui eläkemenojen tuntuvasta kasvusta.

KESKEISIMMÄT TALOUDEN TUNNUSLUVUT

Liikevaihto euroa

31 761 812

Liikevoitto %

3,1

Liikevoitto euroa

982 006

Oman pääoman tuotto %

21,8

Omavaraisuusaste %

63,3

TKI-toiminnan menot euroa

3 350 000

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä aluekehitystyön tuotot toteutuivat 1,5 miljoonaa euroa budjetoitua pienempinä. Muiden tukien ja avustusten jäämisellä asetetusta tavoitteesta on merkittävä vaikutus tulevaisuuden rahoituksen määräytymisessä. Toimintavuoden tulokseen sillä ei ole merkittävää vaikutusta, koska tukien pienentyessä vastaavat menotkin pienenevät. Liiketoiminnan muiden kulujen toteutuminen jäi alle budjetoidun erityisesti IT‐hankinnoista, matkustuksesta sekä asiantuntijapalveluiden hankinnasta syntyneiden säästöjen vaikutuksesta. Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön taseen oma pääoma vahvistui sekä omistajan vapaan oman pääoman rahastoon tekemä yhden miljoonan euron sijoituksen että Wärtsilä‐stipendirahaston taseeseen siirtymisen johdosta.


Kiinteistö- ja ympäristökatsaus Tikkarinteen kampuksen tilojen mittava saneeraushanke päättyi vuonna 2014. Ainoastaan pihatöiden viimeistely siirtyi kevääseen 2015. Karelia-ammattikorkeakoulun kaikki toimitilat on nyt uudistettu tilastrategian mukaisesti. Ajanmukaisia tiloja on noin 32 000 neliömetriä. Tilojen muutto- ja siirtojärjestelyt Tikkarinteen osalta olivat erittäin haasteelliset ja tiukasti aikatauluun sidotut. Vuodenvaihteessa Tikkarinteelle muuttivat viimeiset väistötiloissa olleet toiminnot ja opetus uudistetuissa tiloissa alkoi vuoden 2015 alussa. Uudenlaiset oppimisympäristöt Tikkarinteen Voimala, Sirkkalan Tehdas ja Wärtsilän Dynamo otettiin käyttöön vuonna 2014. Ympäristöasiat ja vastuullisuus ovat tärkeitä Kareliaammattikorkeakoululle. Toimitilojen uudistaminen on tuonut mukanaan uutta talotekniikkaa, joka säästää energian kulutusta. Karelia-ammattikorkeakoululle laadittiin ympäristöohjelma vuosille 2014 – 2015. Tavoitteena on säh-

2012

kön, lämmön ja veden kulutuksen vähentäminen. Lisäksi tavoitteena on vähentää oman auton käyttöä virkatehtävissä sekä sekajätteen määrän vähentäminen. Karelia-ammattikorkeakoululle myönnettiin toukokuussa 2014 oikeus WWF:n eli Maailman luonnonsäätiön Green Office -merkin käyttöön. Karelia-ammattikorkeakoulu ja WWF allekirjoittivat sopimuksen Green Office –yhteistyöstä talvella 2013. Sopimuksessa sovittiin, että Tikkarinteen ja Sirkkalan kampukset pilotoivat Green Office –toimintaa. WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Ohjelman tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Green Office motivoi henkilöstöä arjen ekotekoihin, parantaa ympäristötietoisuutta ja tuo kustannussäästöjä.

2013

Muutos 2011–2013

2014

yht.

/opisk.

yht.

/opisk.

yht.

TOIMITILOJEN PINTA-ALA, m²

32666

10,00

32435

9,78

31937

LÄMMÖN KULUTUS, MWh

7210

2,21

6468

1,95

SÄHKÖN KULUTUS, MWh

3588

1,10

3821

VEDEN KULUTUS, m³

8823

2,70

8878

/opisk.

yht.

/opisk.

10,18

-2,2 %

1,8 %

6816

2,17

-5,5 %

-1,6 %

1,15

3530

1,13

-1,6 %

2,4 %

2,68

7982

2,54

-9,5 %

-5,8 %

17


Painoalat strategian toteuttajina – ikäosaamisella asiantuntijuutta ja osaamista

18

Painoalat ovat Karelia-ammattikorkeakoulun valitsemia vahvuusalueita, joissa tavoitellaan kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua asiantuntijuutta ja osaamista. Karelia-ammattikorkeakoulun painoalat ovat: uusiutuva energia, ikäosaaminen, Venäjä‐osaaminen, tarkkuustekniikka, monimediaiset palvelut ja puurakentaminen. Miten strategiset painoalat ovat edistäneet asiantuntijuutta ja osaamista? Sitä valotetaan ikäosaamisen näkökulmasta. Hanketoiminta on vahvistunut, oppimis- ja palveluympäristö Voimalan toiminta on alkanut vakiintua ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta on valmisteltu.

uusiutuva energia

venäjäosaaminen

tarkkuustekniikka


IKÄOSAAMISEN HANKETOIMINTA Painoalalla toteutettiin useita ikäosaamisen vahvistamiseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita yhteistyössä alueen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien tahojen kanssa. Liikkuvat palvelut -hankkeessa tuotettiin tietoa liikkuvista palveluista sekä ideoitiin ja kehitettiin liikkuvien ja kotiin vietävien palveluiden mahdollisuuksia ja toteutusvaihtoehtoja. Hyvän ikäasumisen palvelukeskus HIP -hankkeessa kehitettiin matalan kynnyksen HIP -palvelua, jossa palvelut ja tieto hyvästä ikäasumisesta on koottu yhteen. Ikä 3.0 -hankkeessa kehitettiin Ylä-Karjalan alueen sekä Joensuun seudun piloteissa moninaisuuden johtamisen osaamista esimiesvalmennusten ja työyhteisövalmennusten avulla. Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä -hankkeessa (PALETTI) vahvistettiin moniammatillista yhteistyötä ja osaamista sekä kehitettiin palliatiivisen- ja saattohoidon rakenteita Pohjois-Karjalan kunnissa. Lisäksi kehitettiin palliatiivisen- ja saattohoidon perus- ja

monimediaiset palvelut

täydennyskoulutusta. Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa projektissa (ASSI) kehitettiin ja otettiin käyttöön asiakaslähtöisiä, omahoitoa ja etäohjausta tukevia sähköisiä terveyspalveluja eri asiakasryhmille sekä uudistettiin hoitopolkuja ja niihin liittyviä työ- ja toimintaprosesseja. Hankkeessa mallinnettiin asiakaslähtöisten sähköisten terveyspalvelujen kokonaisvaltainen käyttöönotto ja vaikuttavuuden arviointi. Ikäosaamisen vahvistaminen monialaisena yhteistyönä -hankkeessa (IMMO) kehitettiin lähipalvelualueiden toimintamalleja. Venäjä-yhteistyötä tehtiin mm. ENPI-rahoitteisessa Social services on both sides of the border –hankkeessa kehittäen matalan kynnyksen sosiaalipalveluja. European Later Life Active Network –projektissa (ELLAN) luotiin euroopanlaajuista 26 maata käsittävää verkostoa yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

puurakentaminen

ikäosaaminen

19


OPPIMIS- JA PALVELUYMPÄRISTÖ VOIMALA Ikäosaamisen oppimis- ja palveluympäristö Voimalan toimintaa on edelleen kehitetty ja vakiinnutettu. Voimalan painopisteeksi on vahvistunut ikäosaaminen, ja moniammatillinen yhteinen oppiminen on ollut keskeinen toimintaperiaate. Voimalan kehittäminen on kohdentunut pedagogiseen kehittämiseen, Voimalan toimintakäytäntöjen kehittämiseen sekä ikäosaamisen kehittämispilottien toteuttamiseen ja arviointiin. Voimalan tilat valmistuivat vuoden 2014 lopussa.

20

Voimalassa tehtävä ikäosaamisen kehittämistoiminta kohdistuu ennaltaehkäisevään, ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön sekä jo ehkä runsaastikin palveluja käyttävien ikäihmisten osalta eri toimijoiden järjestämiä palveluja ja toimintoja täydentävään ja tukevaan toimintaan. Kehittämispilotteja on suunniteltu, toteutettu ja arvioitu tiiviissä yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa, ja käytännön toteutuksesta ovat vastanneet moniammatilliset opiskelijatiimit yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2014 jatkettuja pilotteja olivat omaishoitajayhteistyö (ryhmätoimintaa omaishoitajille sekä samanaikaisesti omaishoidettaville ryhmätoimintaa ja kotikäyntejä), kuntoutumista ja kotiutumista tukevan työn kehittäminen Siilaisen terveyskeskussairaalassa sekä ikäihmisten vertaistoimijoiden tuen mallin kehittäminen. Ikäihmisten palvelualueiden kanssa tehtävä yhteistyö on painottunut Joensuun kaupungin uuden ikäihmisten asumis- ja palveluyksikön, Senioripihan kanssa kehitettyihin toimintoihin. Lisäksi käynnistettiin yhteistyö muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja terveyttä tukevan ryhmätoiminnan kehittämiseksi. Voimalan opiskelijat

Voimalan painopisteeksi on vahvistunut ikäosaaminen, ja moniammatillinen yhteinen oppiminen on ollut keskeinen toimintaperiaate.


ovat toimineet yhteistyössä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialan koulutuksen kanssa Hyvinvointia kulttuurista -hankkeessa. Liikkuvien palvelujen kehittämishankkeessa Voimalan opiskelijat ovat tehneet kotikäyntejä yhdessä ammatillisen erityisoppilaitoksen (LUOVI) opiskelijoiden kanssa. Yhtenä Voimalan uusiin tiloihin kehitettävän toiminnan pilottina jatkettiin hyvinvointikulmaksi nimetyn pisteen suunnittelua. Kyseessä on perinteistä itsehoitopistettä laajempi ja toiminnallisempi palvelupiste, jossa ikäihmiset saavat hyvinvointi- ja terveystietoa ja ohjausta. Hyvinvointikulmaan sijoittuu myös Semppi-itsehoitopiste, joka toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa. Hyvinvointikulman yhteyteen sijoitetaan myös musiikin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksien selvittämiseen pohjautuvan opinnäytetyön tuotos, musiikkituoli, johon musiikkipedagogiikan opiskelija on tuottanut erilaisia äänimaisemia.

IKÄOSAAMINEN OPETUKSESSA Vuoden aikana valmisteltiin syksyllä 2015 käynnistyvää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Koulutuksen opetussuunnitelmatyötä tehtiin yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. Keskeisiä sisältöjä ovat ikäosaaminen, laaja-alainen kuntoutusosaaminen sekä tutkimuksellinen kehittämisosaaminen. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa aiemmin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ja työkokemusta hankkineiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ikäosaamista ja siten ikäosaamisen kehittämistoimintaa. Tutkinto tukee sosiaali- ja terveysalan palvelurakenneuudistusta tuottaen järjestelmään uutta osaamista.  

21


Laadukkaat julkaisut asiantuntijuuden ja osaamisen välittäjinä Karelia-ammattikorkeakoulun osaamiseen ja toimintaan voi tutustua myös julkaisujen kautta. Kareliaammattikorkeakoulun julkaisusarjat ovat keskeinen väylä ammattikorkeakoulussa syntyvän tiedon, osaamisen ja uusien oivallusten näkyväksi tekemiseen ja levittämiseen. Julkaisutoiminnan tehtävänä on välittää työ- ja elinkeinoelämälle tietoa Karelia-ammattikorkeakoulun asiantuntijuudesta ja osaamisesta sekä monialaisesta opetus-, tutkimus- ja kehittämistyöstä. Julkaisut toimivat myös uuden tiedon ja tutkimustulosten välittäjänä esimerkiksi alueellisissa verkostoissa.

22

Julkaisuja tuotetaan kolmessa eri julkaisusarjassa: tutkimukset, oppimateriaalit ja kokoomateokset sekä raportit. Niissä ilmestyy kahdesta kolmeen julkaisua kuukaudessa, mikä on ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnan mittakaavassa kiitettävä määrä. Vuonna 2014 julkaisuja ilmestyi yhteensä kolmekymmentäyksi. Lähes kaikki julkaisut ovat vapaasti luettavissa verkossa. Osa tuotetuista julkaisuista on myyntiartikkeleita, ja etenkin Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstön laatimat oppikirjat ovat tehneet kauppansa. Julkaisujen myynnissä ja markkinoinnissa tukena on Tähtijulkaisut-yhteistyöverkosto, joka toimii viiden ammattikorkeakoulun (Kareliaammattikorkeakoulu, Jyväskylän, Kymenlaakson, Mikkelin ja Tampereen ammattikorkeakoulut) julkaisumarkkinoinnin sateenvarjona. Tähtijulkaisuilla on yhteinen verkkokirjakauppa (tahtijulkaisut.net) ja verkosto osallistuu kustannusalan tapahtumiin. Lokakuussa Tähtijulkaisuilla oli oma osasto Helsingin Kirjamessuilla. Osastolla esiteltiin ammattikorkeakoulujen tuoreimpia julkaisuja.

Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisusarjat ovat keskeinen väylä ammattikorkeakoulussa syntyvän tiedon, osaamisen ja uusien oivallusten näkyväksi tekemiseen ja levittämiseen.


Syksyllä 2014 Tähtijulkaisut-verkoston jäsenet tekivät kansainvälistymismatkan Frankfurtiin. Matkaan sisältyi vierailut mm. Frankfurtin ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Mielenkiitoisen viikon loppuhuipennuksena olivat Frankfurtin kirjamessut, joiden teemamaana oli Suomi.

.fi/ www.karelia lut/ tki-ja-palve inta julkaisutoim 23


Ammattikorkeakoulun hallinto ja päätöksenteko Karelia-ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä toimii Joensuun kaupungin omistama Karelia Ammattikorkeakoulu Oy. Ylin päätösvalta on osakeyhtiölain mukaisella yhtiökokouksella. Yhtiökokous valitsee osakeyhtiön hallituksen, joka vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä. Yhtiöllä on osakeyhtiön hallituksen valitsema toimitusjohtaja, joka toimii myös Karelia‐ammattikorkeakoulun rehtorina.

24

Karelia‐ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Ammattikorkeakoulun johto vastaa ammattikorkeakoulun strategisesta johtamisesta ja kehittämisestä sekä tiedottamisesta. Lisäksi se huolehtii päätöksenteon valmistelusta ja esittelystä ammattikorkeakoulun hallitukselle. Karelia‐ammattikorkeakoulun toiminta on organisoitu neljään koulutus‐ ja tutkimuskeskukseen sekä kehittämis‐ ja palvelukeskukseen. Koulutus‐ ja tutkimuskeskuksissa toimivat koulutusohjelmien lisäksi niiden osaamisalueeseen liittyvät projektit ja palvelutoiminta. Kullakin KT‐ keskuksella on keskuksen toiminnasta vastaava johtaja.

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUS Osakeyhtiön hallitus hoitaa osakeyhtiölain mukaiset tehtävät, huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnasta asianmukaisesta järjestämisestä sekä vastaa siitä, että yhtiö organisoidaan ja sitä johdetaan säännösten mukaisesti. Vuonna 2014 osakeyhtiön hallitus piti 10 kokousta, lisäksi ammattikorkeakoulun johto piti hallituksen kanssa yhteisen strategiapäivän kesäkuussa. KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUS 2014

Kaupunkineuvos Juhani Meriläinen, puheenjohtaja Koulun johtaja Jaana Minkkinen, varapuheenjohtaja Ammattikasvatustarkastaja Matti Leskinen Projektipäällikkö Krista Mikkonen Järjestösihteeri Petri Rytkönen Talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen, Joensuun kaupunki Toimitusjohtaja Anne Vänskä, Pohjois-Karjalan kauppakamari

Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja Petri Raivo tai hänen määräämänsä henkilö.


KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN HALLITUS Opetushallintoa varten ammattikorkeakoulussa on erillinen ammattikorkeakoulun hallitus. Ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä on kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa. Hallituksen varsinaisten jäsenten määrä on kaksitoista (12). Kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Rehtori toimii puheenjohtajana.

Vuonna 2014 ammattikorkeakoulun hallitus kokoontui neljä kertaa. Toimikausi jäi ammattikorkeakoulun hallituksen viimeiseksi vuoden 2015 alusta voimaan astuvan uuden ammattikorkeakoululain myötä.

VARSINAINEN JÄSEN

VARAJÄSEN

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JOHDON EDUSTAJAT

Keskuksen johtaja Jyrki Kankkunen

Keskuksen johtaja Raimo Moilanen

Keskuksen johtaja Susanna Rosell

Keskuksen johtaja Ulla Asikainen

PÄÄTOIMISTEN OPETTAJIEN EDUSTAJAT

Tuntiopettaja Atte Korte

Lehtori Asko Puhakka

Yliopettaja Jari Kupiainen (opintovapaa 31.5.14 saakka)

Yliopettaja Liisa Suhonen

MUUN PÄÄTOIMISEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT

Työmestari Matti Salonen Suunnittelija Pirjo Leppälä

Toimistosihteeri Merja Kortelainen

OPISKELIJOIDEN EDUSTAJAT

Opiskelija Terhi Reponen

Opiskelija Aino Markkinen Opiskelija Jani Karhula

ELINKEINO- JA MUUN T YÖELÄMÄN EDUSTAJAT

Hallituksen puheenjohtaja Matti Kurki, Fastroi Oy

Henkilöstöjohtaja Satu Krohns, Abloy Oy

Toimitusjohtaja Mika Juvonen, BioKymppi Oy

Henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Mononen, PKO

Ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikön johtaja Anu Niemi, PKSSK

Johtaja Arja Jämsén, ISO Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN EDUSTAJA

Järjestösihteeri Petri Rytkönen

25


KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkarinne 9, FI-80200 Joensuu puh. vaihde (013) 260 600

Profile for Karelia-ammattikorkeakoulu

Toimintakertomus 2014  

Toimintakertomus 2014  

Advertisement