Karelia.fi - 2/2015 by Karelia-ammattikorkeakoulu

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2015

»6

Kareliassa opiskelijaa tuetaan WORK SMART ÄLYKKÄÄSTI TÖIHIN

» 12

BIOTALOUDESTA VETOVOIMATEKIJÄ NAISOSAAJILLE

» 15

Tavoitteena hyvinvoiva korkeakoulu yhteisö

» PÄ ÄKIRJOITUS KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2015

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori Toimitussihteerit Eija Piiparinen, tiedottaja ja Kaisa Varis, suunnittelija Ulkoasu ja taitto Salla Anttila, graafinen suunnittelija Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila, Tuukka Pakarinen, Eija Piiparinen, morguefile.com Kannen kuva Tuukka pakarinen Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu Yhteystiedot www.karelia.fi, viestinta@karelia.fi Painopaikka Grano Oy, Kuopio Levikki 2500 kpl ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

KareliaAmmattikorkeakoulu

karelia_uas

KareliaUAS

karelia_amk

Karelia_AMK

Karelia University of Applied Sciences

Ammattikorkeakoulu, silloiselta nimeltään Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, perustettiin poikkeusluvalla ensimmäisten ammattikorkeakoulujen joukossa vuonna 1992. Vuonna 2013 ammattikorkeakoulun nimi muuttui nykyiseksi Kareliaammattikorkeakouluksi.

JOKA KOLMAS JOENSUULAINEN...

istoriallisesti tarkasteltuna suomalainen koulutusyhteiskunta on nuori ilmiö. Sen kasvu ja kehitys sijoittuvat toisen maailmansodan jälkeisiin vuosikymmeniin. Tästä huolimatta Joensuu on ollut merkittävä koulukaupunki jo 150 vuotta. Vuonna 1865 täällä aloitti toimintansa suomalainen ylä-alkeiskoulu, jonka seuraaja nykyinen Joensuun lyseon lukio on Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu. Juhlavuosi 2015 on kaikkien Joensuussa toimivien koulutusorganisaatioiden yhteinen voimanponnistus, jota juhlistetaan tunnuksella ‘Koulutus kannattaa’. Myös muun koulutuksen perinteet ovat Joensuussa pitkät. Esimerkiksi Karelia-ammattikorkeakouluun kuuluvan liiketalouden koulutuksen juuret löytyvät jo vuonna 1909 toimintansa aloittaneesta Joensuun kauppakoulusta, jonka perustamisen hyväksyi silloinen Keisarillisen Suomen senaatti. Matkailun koulutuksen juuret ulottuvat vuonna 1919 perustettuun Joensuun talouskouluun. Myös tekniikan opetuksella on Joensuussa pitkät ja kunniakkaat perinteet. Jo marraskuussa 1877 käynnistettiin Pielisjoen kanavatyömaalla rakennusmestarikoulutus, mutta varsinainen systemaattinen tekniikan opetus käynnistyi kun oy Wärtsilä Ab perusti pääjohtajansa vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin aloitteesta Wärtsilän teknillisen oppilaitoksen 1960-luvun alussa. Sairaanhoitajakoulutuskin alkoi jo 1950-luvun puolivälissä kun keskussairaalan rakentamisen (1955) jälkeen aloitettiin sairaanhoitajakurssien järjestäminen. Vuosina 1958–1959 sairaanhoitajakoulutus siirtyi omaan Tikkarinteen oppilaitokseensa sairaalan läheisyyteen. Nykyisin Tikkarinteellä sijaitseva entinen sairaanhoito-oppilaitos on osa Karelia-ammattikorkeakoulua ja sen täysin remontoitu rakennuskokonaisuus edustaa niin tekniikaltaan kuin tiloiltaankin Suomen uudenaikaisinta sosiaali- ja terveysalan korkeakoulurakentamista. Oleellisesti Joensuun koulutuksen kehittymisen vaiheisiin liittyvät mm. Joensuun yliopiston – vuodeta 2010 toimineen Itä-Suomen yliopiston – perustaminen vuonna 1969. Ammattikorkeakoulu, silloiselta nimeltään PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulu, perustettiin poikkeusluval-

la ensimmäisten ammattikorkeakoulujen joukossa vuonna 1992. Vuonna 2013 ammattikorkeakoulun nimi muuttui nykyiseksi Karelia-ammattikorkeakouluksi. 2000-luvun alussa synnytettiin koko Pohjois-Karjalan ammatillisen koulutuksen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu oli tosin perustettu jo vuonna 1946 ja sekin ensimmäisten joukossa. Näiden oppilaitosten merkitys on ollut ja on yhä keskeinen alueen elinvoimaisuuden kasvussa ja kehittämisessä. Koulutus on meidän menetyksemme elinehto. Taitaa olla niin, että lukukausien ollessa käynnissä joka kolmas joensuulainen on jonkin koulun oppilas tai opiskelija ja joka neljäs vastaantulija on alle 20 vuotias. Tämä tarkoittaa, että nuoruus, opiskelijakulttuuri ja monet opiskelijoille suunnatut palvelut näkyvät ja kuuluvat Joensuussa. Kaupungin opiskelijaperinteet ovat pitkät ja Joensuun maine opiskelijaystävällisenä kaupunkina on hyvä. Aika moni meistä, myös allekirjoittanut, on entinen joensuulainen opiskelija. Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

karelia.fi | 3

» KARELIAAMMATTIKORKEAKOULULUSSA JUHLITTIIN VALMISTUVIA OPISKELIJOITA

4 | karelia.fi

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2015

» D OKUMENTTIELOKUVA KANSAINVÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

Pääkirjoitus: Joka kolmas joensuulainen

Kareliassa opiskelijaa tuetaan!

Oppilaitospappi korkeakouluyhteisön tukena

Work Smart - Älykkäästi töihin

Biotaloudesta vetovoimatekijä naisosaajille

Liiketelouden YAMK-tutkinto alkaa syksyllä 2015 Joensuussa

Dokumenttielokuva kansainvälisenä yhteistyönä

21 » A SIAKASLÄHTÖINEN HYVÄ PALLIATIIVINEN HOITO - VUOSIKYMMEN KEHITTÄMISTYÖTÄ POHJOIS-KARJALASSA

Asiakaslähtöinen hyvä palliatiivinen hoito

Liikkuvia palveluja harvaan asutulle alueelle

Elämyksiä, virikkeitä ja henkistä hyvinvointia kirjallisuuspiiristä

28 Karelia-ammattikorkeakoulussa juhlittiin valmistuvia opiskelijoita 30 Uutiset 34 Uusia julkaisuja karelia.fi | 5

KARELIASSA OPISKELIJAA TUETAAN!

6 | karelia.fi

TEKSTI Mervi Kurula | KUVAT Tuukka Pakarinen

hteisöllisyys ja välittämisen ilmapiiri syntyvät yhteisellä tekemisellä ja sillä on tärkeä merkitys niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan hyvinvoinnille ja työilmapiirille. Oppilaitoksen arjessa on monia tilanteita ja kohtaamisia, joissa voidaan pienillä teoilla vaikuttaa ilmapiiriin ja tuoda hyvää mieltä jokaiselle. Kareliaammattikorkeakoulussa arjen toimintaa ohjaa ”Välittävä yhteisö – sujuva oppiminen” opinto-ohjaus- ja hyvinvointisuunnitelma, jossa on määritelty opinto-ohjaukseen ja opiskeluhyvinvointiin liittyvät tavoitteet ja eri toimijoiden roolit. Kareliassa on vuodesta 2011 alkaen rakennettu Varhaisen tuen toimintamallia (VARTU) Ester ja William Otsakorven säätiön tuella. Varhaisen tuen toimintamallin tavoitteena on luoda korkeakoulun arkeen toimintamalleja ja -tapoja jotka tukevat yhteisöllistä, välittävää ilmapiiriä. VARTU:n keskeisenä toiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, opintojen keskeyttämisiä ja varmistaa sujuvan oppimisen edistäminen.

Aiemmin keskityttiin enemmän jo syntyneiden ongelmien ratkaisuun. Varhaisen tuen toimintamallissa paneudutaan siihen, että tiedämme mitä opiskelijoillemme kuuluu ja miten opinnot sujuvat.

OPPAAT JA TIETOJÄRJESTELMÄT TUKEVAT OHJAUSTA

Hankkeen aikana VARTU-toimintamallin periaatteet on sisällytetty ammattikorkeakoulun ohjaus- ja hyvinvointisuunnitelmaan ja ohjauksen toimijoille on määritelty selkeät roolit ja tehtävät. Hankkeen aikana on otettu käyttöön useita ohjausta ja opintojen edistymisen seurantaa tukevia tietoja raportointijärjestelmiä. Esimerkiksi vuosittainen opiskelijan ja opettajatuutorin välinen ammatillinen kehityskeskustelu käydään hyödyntäen sähköistä työkalua, jossa on opintojen eri vaiheita ja urasuunnittelua tukeva keskustelupohja. Sähköistä järjestelmää hyödynnetään myös kuukausittain tehtävässä opintojen edistymisen seurannassa. Sähköiset työkalut ovat oivallisia työvälineitä, mutta varhainen tuki on ennen kaikkea toimintaa. Ohjauksen uudelleen organisoinnin myötä ohjauksen painopiste on siirtynyt ennakoivaan toimintaan eli varhaiseen tukeen (VARTU). Aiemmin keskityttiin enemmän jo syntyneiden ongelmien ratkaisuun. Varhaisen tuen toimintamallissa paneudutaan siihen, että tiedämme mitä opiskelijoillemme kuuluu ja miten opinnot sujuvat. Sähköiset raportointijärjestelmät antavat reaaliaikaista tietoa opintojen edistymisestä ja säännölliset opintojaksoihin liitetyt tapaamiset ja ohjauskeskustelut tietoa opiskelijan tilanteesta.

OPETTAJATUUTORI JA VIP-OPISKELIJA YHDESSÄ RYHMÄN PARHAAKSI

Opettajatuutorin ja VIP-opiskelijan välinen yhteistyö on opiskelijaryhmän yhteisöllisyyden perusta. Opettajatuukarelia.fi | 7

tori vastaa ryhmänsä lähiohjauksesta ja ammatillisen kasvun ohjauksesta. Opettajatuutori käy vuosittain ammatillisen kehityskeskustelun ja tukee opintoihin liittyvissä valinnoissa sekä seuraa opintojen edistymistä ja puuttuu jo varhaisessa vaiheessa mahdollisiin ongelmiin tai vaikeuksiin. VIP-opiskelija on ryhmänsä valitsema luottohenkilö, jonka tehtävänä on omalla toiminnallaan tukea hyvää ryhmähenkeä ja ylläpitää hyvää opiskeluilmapiiriä. Arjessa VIP-opiskelija ja ryhmän opettajatuutori toimivat yhdessä ja parhaimmillaan arjessa esiin nouseviin asioihin kuten ryhmähenki, yksinäisyys tai kiusaaminen, voidaan puuttua heti. VIP-opiskelijat koulutetaan yhteistyössä opiskelijakunnan, opintokuraattorin ja oppilaitospastorin kanssa.

VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

Varhainen tuki on myös aktiivista välittämistä ja puheeksi ottamista. Tukea ja apua tarjotaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ohjauskeskusteluissa pyritään löytämään opiskelijalle sopiva tuen malli. Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskelija saa monipuolista tukea mm. henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimiseen ja opiskelutekniikkaan. Opintojen sujuvuutta tukevat mm. erilaisten suoritustapojen järjestäminen, kielten ja matemaattisten aineiden tukikurssit, opintokuraattorin palvelut mm. taloudellisten asioiden järjestämisessä ja terveydenhoitajien palvelut opiskeluhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Myös erilaiset oppijat huomioidaan kohtuullisilla erityisjärjestelyillä. Yhteistyössä Joensuun seudun erilaisten oppijoiden kanssa toimitaan silloin kun opiskelijan oppimiseen liittyvää vaikeutta kartoitetaan tai opetus- ja ohjaushenkilöstöä koulutetaan.

TAVOITTEELLISELLA YHTEISTYÖLLÄ ON PÄÄSTY HYVIIN TULOKSIIN

Yhteisöllisyys ja välittämisen ilmapiiri syntyvät yhdessä tekemisellä. Hyvää ilmapiiriä luodaan arjessa pienillä teoilla, esimerkiksi tervehtimisellä, pysähtymisellä toisen rinnalle, aidolla läsnäololla, osallistumisella. VARTU-toimintamallin rakentaminen on parantanut merkittävästi ilmapiiriä, yhteishenkeä ja Karelian koulutustoiminnan tuloksia. Esimerkiksi vuonna 2013 VARTU-toimien myötä keskeyttäneiden määrä väheni 40% aiempiin vuosiin verrattuna. Tutkinnon suorittaneiden määrä oli ammattikorkeakoulun historian korkein ja vähintään 55 op vuodessa suorittaneiden määrä kasvoi yli 20%. Lisäksi opintotuen takaisinperintään liittyvien selvityspyyntöjen määrä on vähentynyt yli 50% kahden viime vuoden aikana.

8 | karelia.fi

Oppilaitospappi korkeakouluyhteisön tukena KARELIA-AMK JA JOENSUUN EVANKELISLUTERILAINEN SEURAKUNTAYHTYMÄ YHTEISTYÖHÖN

TEKSTI Päivi Laakkonen | KUVAT Salla Anttila

arelia-ammattikorkeakoulu ja Joensuun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on tukea ja edistää Karelia-amk:ssa opiskelevien ja työskentelevien kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sopimuksen tarkoituksena on myös tukea seurakuntayhtymän toimintaa ja sen kehittämistä Karelia-amk:n opiskelijoiden opinnäytetöiden, harjoittelujaksojen ja työelämätoimeksiantojen sekä hankeyhteistyön avulla. Karelia-amk:n ja seurakuntayhtymän kumppanuus on osa valtakunnallisesti vakiintunutta ammattikorkeakoulujen ja kirkon välistä yhteistyötä. Lähtökohtana on luottamus, avoin dialogi, ammatillisuus sekä molemminpuolinen vastuullisuus sekä toiminnan eettisyys. Yhteistyön keskiössä on opiskelija ja hänen kasvunsa tukeminen niin ihmisenä, kuin ammattilaisenakin. Karelia-amk:ssa on jo aiemminkin ollut tarjolla oppilaitospapin palveluja, mutta jatkossa seurakunnan oppilaitostyö integroituu osaksi normaalia Karelia-amk:n toimintakulttuuria. Karelia-amk:n ja Joensuun seurakuntayhtymän yhteistyö- ja kumppanuussopimus allekirjoitettiin 23.1.2015.

Yhteistyön keskiössä on opiskelija ja hänen kasvunsa tukeminen niin ihmisenä, kuin ammattilaisenakin.

karelia.fi | 9

OPPILAITOSPAPPI KORKEAKOULUYHTEISÖN TUKENA

Opiskelijoille Karelia-amk:n ja Seurakuntayhtymän tiivis ja tavoitteellinen yhteistyö näyttäytyy entistä laajempana opiskeluhyvinvointia tukevana palvelukokonaisuutena. Keskeinen seurakuntayhtymän opiskelijoille tarjoama työmuoto on oppilaitospapin viikoittaiset opiskelijoiden kampus-tapaamiset. Nämä kaikille avoimet tapaamiset mahdollistavat palvelun saatavuuden helppouden ja tarvittaessa nopean intervention ongelmatilanteissa. - Työni tarkoituksena on edistää opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan, sanalla sanottuna koko oppilaitosyhteisön jaksamista sekä hengellistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kanssani voit keskustella luottamuksellisesti kaikista niin opiskeluun, kuin ylipäätään muuhunkin elämään liittyvistä asioista, kertoo oppilaitospappi Markku Fräntilä. Moniammatillinen verkostotyö on osa Karelia-amk:n ja Seurakuntayhtymän yhteistyötä. Tärkein opiskelijoiden hyvinvointia lisäävä verkostoyhteistyön muoto on oppilaitoksen VIP-toiminta (Välittämisen IlmaPiiri), jossa jokaiseen opiskelijaryhmään koulutetaan yhteistyöverkostossa VIP-opiskelijat havainnoimaan luokan hyvinvointia. Toiminnassa tärkeää on ennaltaehkäisevä näkökulma sekä mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen. Karelia-amk:n ja seurakuntayhtymän yhteisenä tavoitteena onkin hyvinvoiva opiskelija sekä hyvinvoiva opiskeluyhteisö, jossa kaikki huolehtivat toinen toisistaan. Oppilaitospappi on käytettävissä myös erilaisiin kirkollisiin toimituksiin, esimerkiksi avioliittoa solmittaessa, kastejuhlaa järjestettäessä tai kotia /opiskelija-asuntoa siunattaessa. Yhteistyön merkitys näkyy laajemmalle opiskelijakunnalle esimerkiksi kirkollisten juhlapäivien sekä oppilaitoksen hyvinvointiviikon yhteydessä, jolloin hengellisyys on luontevasti läsnä suomalaisessa arjessa. Oppilaitospappi on myös henkilöstön käytettävissä sekä työhön liittyvissä, että henkilökohtaisissa asioissa. Tarvittaessa oppilaitospappi osallistuu myös erilaisiin hyvinvointia tukeviin työryhmiin sekä toimii kriisiryhmän jäsenenä.

10 | karelia.fi

”Monipuolisesti opiskelijan arkea tukeva eri ammattilaisten muodostama verkosto tukee kokonaisvaltaisesti opiskelijan hyvinvointia sekä turvaa koko yhteisön hyvinvointia.”

MONIPUOLISTA YHTEISTYÖTÄ

Seurakuntayhtymä on laaja moninaisia työtehtäviä tarjoava organisaatio, jossa tarvitaan monenlaisia osaajia. Vuoden 2015 tavoitteena onkin tämän monipuolisuuden esiintuominen sekä laajempi hyödyntäminen. Työharjoittelu- ja opinnäytetyöyhteistyötä kumppaneiden välillä tehdään nykyiselläänkin, mutta tavoitteena on yhteistyön monipuolistaminen sekä sen levittäminen useammille ammattialoille vuoden 2015 aikana. Opinnäytetyöja työharjoitteluyhteistyön lisäämisen avulla opiskelijoille pystyvään tarjoamaan mielenkiintoisia työelämäyhteyksiä sekä seurakuntayhtymälle avautuu mahdollisuus hyödyntää toiminnassaan jo nyt tulevaisuuden osaajien tuoretta tietotaitoa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa opiskelijat näkevät seurakunnan yhtenä vaihtoehtoisena kumppanina miettiessään työharjoittelupaikkoja sekä etsiessään opinnäytetöiden toimeksiantajia.

Karelia-amk:n opintokuraattori Päivi Laakkonen ja oppilaitospappi Markku Fräntilä toimivat korkeakouluyhteisön tukena.

karelia.fi | 11

WORK SMART Älykkäästi töihin

TEKSTI Mervi Leminen ja Marja-Liisa Ruotsalainen KUVAT Ari Stenroos

VERKOSTOITUMALLA TÖIHIN

Työelämä on jatkuvan muutoksen ja uudistumisen kourissa. Muuttuviin työelämätaitojen tarpeisiin tulee reagoida myös oppilaitosten koulutussisällöissä. Opiskelijoiden työllistymistä edistävät: osaamisen näkyväksi tuominen, toimivat verkostot työelämään ja ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden mahdollisuudet. Opiskelijat tarvitsevat koko opiskeluajalle ajoittuvaa tukea verkostoitumiseen ja kontaktien luomiseen yritysten ja työnantajien kanssa. Work Smart – Älykkäästi töihin -toiminnalla päivitetään Karelia-amk:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opiskelijoiden uraohjausta sekä kehitetään elinkeinoelämän rekrytointikäytänteitä vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden työelämän tarpeita. Toiminnalla edistetään opiskelijoiden työelämäverkostojen syntymistä ja helpotetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Yritykset ja työnantajatkaan eivät voi jäädä tuleen makaamaan tämän päivän muutostilanteissa. Tämän päivän opiskelijat ovat huomispäivän potentiaalista työvoimaa. Rekrytoinnissa ei yleensä ole vara epäonnistua ja siksi harjoittelijat ja opinnäytetöiden tekijät tarjoavat mahdollisuuden testata potentiaalisia työntekijöitä ja sitä kautta taata rekrytointien onnistuminen.

12 | karelia.fi

OPISKELIJOIDEN OSAAMINEN ESIIN

Work Smart –menetelmällä opiskelijoita valmennetaan kolmessa työpajassa työurasuunnitteluun ja verkostoitumiseen työelämän kanssa. Ensimmäisellä kerralla keskitytään oman osaamisen kuvaamiseen, toisessa työpajassa harjoitellaan potentiaalisten työantajien kohtaamista ja kolmannessa verkostoidutaan oikeiden yrittäjien, työnantajien ja yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden kanssa. Tavoite on tuoda näkyväksi opiskelijan muun elämänkokemuksen vaikutus osaamisessa ja hyödyt työnhakutilanteessa. Valmennuksen myötä opiskelijoille syntyy ymmärrys, että omaehtoinen kiinnostus ammattialalla tarvittaviin taitoihin mahdollistaa paremman pärjäämisen rekrytoinneissa. Opiskelijoille verkottumistilaisuudet ovat mahdollisuuksia luoda omaa sidosryhmäverkostoa jo opintojen aikana. Selvittämällä yritysten tarpeita ja havainnoimalla oman osaamisen riittävyyttä, opiskelija voi suunnata opintojaan vastaamaan työelämäkontaktien kautta saamiin tietoihin konkreettisista osaamistarpeista. Tämä motivoi opiskelijaa ymmärtämään jo ensimmäisestä opintovuodesta valmistumishetkeen saakka oman työurasuunnittelun merkitystä työllistymiseen.

UUSI REKRYTOINTIKANAVA Work Smart –hankkeessa järjestetään erilaisia tapahtumia, joissa yritykset ja organisaatiot voivat kohdata opiskelijoita ja rekrytoida heitä kesätöihin, harjoitteluun tai työsuhteeseen ja lisäksi esitellä opiskelijoille projekti- tai opinnäytetyöaiheita todellisiin tarpeisiin. Samalla yritykset sparraavat tapahtumissa opiskelijoita tulevaisuuden rekrytointitilanteisiin. Opiskelijat valmistautuvat kohtaamistilanteisiin huolella ja tapahtumat ovat ohjattuja. Opiskelijat ovat ennakkoon käyneet läpi valmennuksen oman osaamisen ja työantajien tarpeiden tunnistamiseen sekä verkostojen luomiseen. Samalla myös vahvistetaan opettajien työelämäsuhteita. Petteri Torssonen Collapick Company Oy:stä on osallistunut Work Smart –hankkeen järjestämään verkostoitumistilaisuuteen ja hänen mielestään kyseessä on toimiva konsepti. Opiskelijat ovat yllättäneet hänet positiivisesti osaamistasollaan ja kokemuksellaan. Torssonen toteaa: ”Tämä on yrityksille hyvä rekrytointikanava. Kokeneita huippuosaajia tätä kautta ei varmasti töihin löydy, mutta innokkaita ja asiasta kiinnostuneita potentiaalisia työntekijöitä kylläkin. Innostuneiden kavereiden kasvattaminen ja osaamisen kerryttäminen onnistuu sitten meilläkin.” Opiskelijoiden on tärkeää kuvata oma osaamisensa konkreettisin esimerkein. Tärkeänä esiin nostettavana taitona on kommunikointi suullisesti kasvotusten ja puhelimessa. Torssonen korostaa innostunutta asennetta: ”Opiskelijan on tuotava näkyväksi innostuksensa ja motivaationsa yritystä ja mahdollisia tehtäviä kohtaan”. Myös Pia Sirviö ISS Palveluista on ollut mukana hankkeen toiminnassa ja toteaa: ”Work Smart menetelmä on hyvä. On hienoa, että kontaktien rakentaminen opiskelijoiden ja työnantajien välille aloitetaan jo opintojen alusta.” Sirviö korostaa asenteen olevan kaiken A ja O työllistymisessä ja lisää: ”Positiivinen esiintyminen rekrytilanteessa ja selkeästi ilmaistu halu oppia antavat työnhakijasta myönteisen kuvan”.

Work Smart -hanke on Euroopan Unionin/Euroopan sosiaalirahaston, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n, Kareliaammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän rahoittama kehittämishanke, jonka toimintaaika on 1.1.2015 - 31.12.2017. Hankkeen toteuttajina ovat Kareliaammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Yhteyshenkilöt: Marja-Liisa Ruotsalainen, Karelia-amk ja Hanne Husso, PKKY Work Smart Älykkäästi töihin WS Älykkäästi töihin (@worksmart_hanke)

TYÖPAIKKA

verkostoituminen opinnäytetyö

työharjoittelu/ työssäoppiminen

kontaktointi

rekrytilanteiden harjoittelu oman osaamisen tunnistaminen ja kuvaaminen

14 | karelia.fi

work smart

BIOTALOUDESTA VETOVOIMATEKIJÄ

naisosaajille TEKSTI Helena Puhakka-Tarvainen ja Veli-Pekka Korhonen KUVAT Karelia-ammattikorkeakoulun kuva-arkisto, Aino Ärväs

ohjois-Karjala on Euroopan mittakaavassa erittäin miesvaltainen alue ja vinoutunut sukupuolijakauma korostuu erityisesti nuorten työssä käyvien ikäluokissa. Muuttoliike maakunnasta vie pois etenkin naisia parhaassa opiskelu- ja työiässä. Toisaalta Pohjois-Karjalassa vannotaan biotalouden nimeen ja monipuolista osaamista kaivattaisiin piristämään etenkin vahvasti miesvaltaista metsäbiotaloutta. Tästä lähtökohdasta BIOFEM – naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois-Karjalan biotalousbisneksessä – hankkeessa on reilun vuoden aikana on tehty useita mielenkiintoisia huomioita ja löydetty vaihtoehtoja houkutella naisosaajia työskentelemään oman maakunnan hyväksi.

MITÄ BIOTALOUS ON?

Biotaloudesta on muodostunut viime vuosina muotisana, jota toistellaan erityisesti alueellisten strategioiden ja rahoitusohjelmien yhteydessä. Toisaalta alan varsinaisten toimijoiden kuten yrittäjien arjessa termiä ei välttämättä edes tunnisteta tai sen merkitys koetaan vähäiseksi. Suuri osa tämänhetkisistä biotalouden määritelmistä perustuu vuonna 2010 julkaistuun Suomen biotalousstrategiaan, joka määrittelee biotalouden taloudeksi, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Suurista toimialoista biotalouteen kuuluvat metsätalous ja -teollisuus, elintarviketeollisuus, luonnontuoteala sekä energia-ala. Toisaalta hyvin monilla toimialoilla on biotalouteen sisältyviä toimintoja, esimerkkeinä mm. öljy-yhtiöiden tuottamat uusiutuvat polttoaineet sekä metsäkoneita valmistava metalliteollisuus.

karelia.fi | 15

PERINTEISET ROOLIT VALLALLA BIOTALOUSYRITYKSISSÄ

BIOFEM-hankkeessa tehtiin runsaasti selvitystyötä naisten tämänhetkisestä roolista biotalouden työpaikoissa PohjoisKarjalassa. Työpaikkojen ja -tehtävien vahva jakautuminen sukupuolittain yllätti, vaikka sukupuolten eriytyminen työelämän eri sektoreille olikin tiedossa. Haastatelluista yrityksistä naisia oli ennakko-odotusten mukaisesti vähiten metsäteollisuusyrityksissä (13 %) ja eniten puolestaan elintarvikealan yrityksissä (64 %). Huomattavaa oli myös, että suurin osa naisista työskentelee tukipalvelutehtävissä eli esimerkiksi taloushallinnossa. Suorittava työ etenkin metsäteollisuudessa on edelleen hyvin miesvaltaista, vaikka fyysisesti työtehtävät eivät useinkaan enää olisi este naisten palkkaamiselle.

PALVELUT JA INNOVAATIOT OSA TULEVAISUUTTA Euroopassa biotalous mielletään usein maatalouteen ja sen jatkojalosteisiin liittyväksi tuotannoksi. Suomessa puolestaan metsään liittyvän biotalouden on laskettu olevan merkittävin työllistäjä ja biotalouden veturi. Perinteisillä luonnonvaroja hyödyntävillä aloilla on paikkansa, mutta tulevaisuudessa biotalouteen tarvitaan myös uudenlaisia avauksia, jotta todellista kasvua ja uusia työpaikkoja voi syntyä. Avainasemassa ovat jatkojalosteita, palveluita sekä

Kurkistamalla ulos perinteisestä uraputkesta voi löytää aivan uudenlaisia soveltavia työmahdollisuuksia ja jopa mahdollisuuden tehdä mieleistään työtä kotiseudulla PohjoisKarjalassa. 16 | karelia.fi

uusia innovaatioita kehittävät pk-yritykset. Näistä hyviä esimerkkejä ovat erilaiset vihreän teknologian innovaatiot (mm. cleantech), luonnonkuitujen ja -komposiittien hyödyntäminen, elintarvikkeiden korkean jalostusasteen tuotteet kuten marjajauheet, erilaiset matkailu- ja luontopalveluyritykset sekä vihreän hoivan hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

TIETOA UUSISTA URAMAHDOLLISUUKSISTA TARVITAAN

Nuorten ammatinvalinta perustuu vielä nykyisinkin vahvasti perinteiseen ammattiajatteluun: opiskelen itselleni ammatin, joka johtaa tietynlaiseen työpaikkaan. Nykyisessä yhteiskunnassa tarkasti määritellyt työpaikat ovat kuitenkin häviämässä ja työllistyminen perustuu entistä enemmän koulutuksessa ja muussa elämässä hankitun osaamisen soveltamiseen. Esimerkiksi biotaloudessa olisi runsaasti kehitettävää ja uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, jos kehittämisen tarve ja osaavat tekijät vain kohtaisivat. Tarpeellista olisikin entistä enemmän antaa tietoa ammatinvalintaiässä olevia nuoria, opintojen ohjaajia sekä etenkin nuorten vanhempia muuttuneesta työelämästä ja sen tarpeista. Kurkistamalla ulos perinteisestä uraputkesta voi löytää aivan uudenlaisia soveltavia työmahdollisuuksia ja jopa mahdollisuuden tehdä mieleistään työtä kotiseudulla Pohjois-Karjalassa.

NAISTEN OSUUS POHJOISKARJALAISISSA BIOTALOUSYRITYKSISSÄ ALOITTAIN Toimiala

HaastateltuTyöntekijöitä jen yritysten yhteensä lkm

Naisten osuus kaikista työntekijöistä (%)

Suorittava työ (naisia %)

Tukipalvelut (naisia %)

Johtotehtävät (naisia %)

Metsäteollisuus

825

13 %

54 %

21 %

Luonnontuoteala

125

49 %

43 %

47 %

39 %

Metsätalous

25 %

Energia-ala

40 %

23 %

51 %

29 %

Elintarvikeala

507

64 %

68 %

56 %

44 %

Yhteensä/ keskiarvot

1556

38 %

28 %

42 %

32 %

AINO ÄRVÄS Aino Ärväs valmistui metsätalousinsinööriksi Karelia-ammattikorkeakoulua edeltäneestä Joensuun metsä- ja puutalousoppilaitoksesta Niinivaaralta vuonna 1988, ja suoritti samanaikaisesti myös metsätalousteknikon tutkinnon. Tällä hetkellä hän työskentelee Stora Enson Uimaharjun sekä Honkalahden sahoilla resurssipäällikkönä. Suurimman osan työurastaan Aino on työskennellyt Stora Enson organisaatiossa ja ehtinyt tehdä töitä yli kymmenellä eri tehtävänimikkeellä, mm. vientilaskuttajana, myyntisihteerinä, tuotepäällikkönä sekä laatupäällikkönä. Nykyisessä resurssipäällikön tehtävässään Ainon vastuualueena on toimia sahojen työsuojelu- ja laatupäällikkönä sekä hoitaa henkilöstöasioita. Työ on monipuolista ja työnkuvassa miellyttää erityisesti mahdollisuus muokata työtapa omannäköiseksi ja käyttää hyväksi koulutuksessa saatuja taitoja. Aino painottaa, että hyvästä koulutuksesta huolimatta paras koulutus nykyisiin työtehtäviin on ollut itse työ. Oman urapolkunsa kannalta Aino pitää tärkeimpänä asiana rohkeutta tarttua kaikkiin mahdollisuuksiin, joita hänelle on matkan varrella tarjottu. Iso yhtiö tarjoaa paljon erilaisia urapolkuja ja Aino ei ole

pelännyt hypätä uusiin haasteisiin. Hakijoille sekä opiskelijoille Aino lähettää terveisinä, että opiskeluaikana kannattaa olla aktiivinen, ja kaikki vierailut, harjoittelut ja kontaktit työelämään kannattaa hyödyntää tulevaisuutta varten. Aina kannattaa kysellä ja olla innolla mukana, sillä koskaan ei tiedä mikä kontakti lopulta on tärkeä tulevan työelämän kannalta. Aino mainitsee myös, että harjoitteluista ja kesätyöpaikoista kannattaa ottaa kaikki irti, vaikkei se mieluisin työ sillä hetkellä olisikaan, sillä rekrytoinneissa usein tärkeintä on työkokemus! karelia.fi | 17

LIIKETALOUDEN YAMK-TUTKINTO ALKAA SYKSYLLÄ 2015 JOENSUUSSA TEKSTI Kim Wrange | KUVA Tuukka Pakarinen

iiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa, tradenomin tutkintoa, on voinut suorittaa PohjoisKarjalassa jo lähes 20 vuoden ajan. Näiden vuosien aikana on valmistunut paljon tradenomeja, joista moni on säännöllisesti tiedustellut oppilaitoksestamme mahdollisuutta suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto kotimaakunnassamme. Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksella alkaa syksyllä 2015 tradenomin ylempään AMK-tutkintoon johtavan koulutus. Koulutuksen nimi on Johtaminen ja liiketoimintaosaaminen. Kevään yhteishaussa uuteen tutkintoon haki peräti 3,7 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti, mikä on selkeä osoitus siitä, että kysyntää uudelle tutkinnolle on ja että päätös sen järjestämisestä vastaa hyvin alueella olevaan kysyntään. Ylemmissä AMK-tutkinnoissa koulutus on suunniteltu alusta alkaen suoritettavaksi työn ohessa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on 2,5 lukuvuotta. Opinnot voi suorittaa tätäkin nopeammin, mikäli opinnäytetyön laatimisen aloittaa riittävän ajoissa ja mikäli pystyy työstämään sitä myös kesälukukausien aikana.

18 | karelia.fi

Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen opinnot koostuvat 80 opintopisteen laajuisista yhteisistä syventävistä ammattiopinnoista ja 10 opintopisteen laajuisista vapaasti valittavista opinnoista. Tradenomi (ylempi AMK) -tutkinnon yhteisten opintojen tavoitteena on syventää teorian soveltamista oman tai muun organisaation käytäntöön. Yhteisiin opintoihin kuuluu myös 30 opintopisteen laajuinen yhdessä työelämän kanssa toteutettava opinnäytetyö, joka perustuu ajankohtaiseen työelämän kehittämisideaan tai -ongelmaan. Opintojen teemavalinnoissa on huomioitu ajankohtaisia aiheita ja tarpeita, joista esimerkkeinä voidaan mainita opintojaksot Hankintatoimi ja logistiikka sekä Haastavien henkilöstötilanteiden lainsäädäntö. Opintoja suoritetaan englannin kielellä 10 opintopisteen verran yhdessä Kareliaamk:n ulkomaisille vaihto-opiskelijoille suunnatun opiskelutarjonnan kanssa. Vapaavalintaisia opintoja voivat olla esimerkiksi erittäin ajankohtainen Sustainable Management sekä tekniikan ylemmän AMK-tutkinnon opintojakso Laadunhallinta ja toiminnanohjaus. Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen opintojen toteutuksessa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöä. Valta-

Ylemmissä AMKtutkinnoissa koulutus on suunniteltu alusta alkaen suoritettavaksi työn ohessa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on 2,5 lukuvuotta.

osa opinnoista on mahdollista suorittaa etäopintoina itsenäisesti työskennellen ja verkkotyöympäristöjä hyödyntäen. Koulutukseen sisältyy 25-30 lähiopetuspäivää lukuvuotta kohti kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, ja ne järjestetään pääsääntöisesti kahden päivän jaksoissa Joensuussa. Opintoja toteutetaan yhdessä Karelian muiden YAMK-opintojen kanssa. Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija-, päällikkö- ja esimiestehtävissä. Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi liiketoimintapäällikkö, palvelupäällikkö, projektipäällikkö, kehityspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, laatupäällikkö, yksikön tai osaston johtaja tai yrittäjä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa tai muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Tänä vuonna aloituspaikkoja koulutukseen on 20. Koulutus tullaan toteuttamaan samalla aloituspaikkamäärällä myös vuonna 2016 ja tavoitteena on käynnistää vuosittain uusi ryhmä myös tästä eteenpäin. Koulutuksen opintoja

suorittamaan voidaan ottaa lisäksi yksittäisiä polkuopiskelijoita avoimen amk:n kautta. Kun polkuopintoja on suoritettu 20 opintopistettä, opiskelija voi hakea opinto-oikeutta tutkinnon suorittamista varten. Liiketalouden ylempi AMK-tutkinto vahvistaa Kareliaamk:n profiilia työelämän kehittäjänä, sillä jokainen ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijan suorittama opintojakso ja niiden oppimistehtävät kytketään vahvasti opiskelijan sekä hänen työyhteisönsä osaamisen kasvattamiseen ja opinnäytetyö toteutetaan laajempana työelämän kehittämistehtävänä. Jokainen suoritettu ylempi AMK-tutkinto onkin parhaimmillaan opiskelijan, organisaation ja alueen kehittämisen interventio.

Lisätietoja:

www.karelia.fi/fi/hakijalle/koulutus/ ylempi-amk-tutkinto/tradenomi-ylempiliiketoimintaosaaminen

karelia.fi | 19

Dokumenttielokuva kansainvälisenä yhteistyönä TEKSTI JA KUVAT Harri Mielonen

edia-alan opiskelijat toteuttivat huhtikuussa kansainvälisenä yhteistuotantona Pietarin valtiollisen elokuva- ja TV yliopiston opiskelijoiden kanssa lyhyen dokumenttielokuvan Ilja Repinistä. Opiskelijoiden tuotantoprosessia koordinoivat Pietarin yliopistosta Anna Dranitsina ja Karelia-ammattikorkeakoulusta Harri Mielonen. Elokuvan virallinen ensiilta on Pietarissa Peterkit elokuvafestivaaleilla syksyllä 2015. Dokumenttia kuvattiin 13. - 17.4.2015 muun muassa Russian Museumissa Pietarissa ja Ilja Repinin kotimuseossa Repinon kylässä. Jälkituotanto toteutettiin Media-alan koulutuksen tiloissa Joensuun Tiedepuistolla 18. - 22.4.2015. Tässä kansainvälisessä elokuvayhteistyössä oli mukana myös Kareliaammattikorkeakoulun matkailun opiskelijoita.

20 | karelia.fi

Karelia-ammattikorkeakoulun media-alan koulutuksen yhteistyö Pietarin yliopiston kanssa alkoi vuonna 2012 ja toimintaa on kehitetty vuosittain eteenpäin. Tämän vuoden työpajassa kokeiltiin ensimmäisen kerran sosiaalisen median sovelluksien tuomia mahdollisuuksia kansainvälisen dokumenttielokuvatuotannon esituotannossa. Muun muassa tuotannon aikataulutusta, käsikirjoitusta ja kuvasuunnitelmaa edistettiin käyttäen erilaisia sosiaalisen median sovelluksia ja pilvipalveluja. Repin - Life on the border dokumentti on nähtävissä Karelia-amk:n Youtube kanavalla.

Asiakaslähtöinen hyvä palliatiivinen hoito vuosikymmen kehittämistyötä Pohjois-Karjalassa

TEKSTI Henna Myller | KUVAT Antti Pitkäjärvi, morguefile.com

ohjois-Karjalan maakunnassa palliatiivisen hoidon kehittäminen on edennyt vuosikymmenen ajan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Vuosina 2005–2008 Palliatiivisen hoidon kehittämishankkeessa ja 2008–2011 Kotihoito 24 -hankkeessa luotiin vankkaa perustaa nyt toteutuneelle hankkeelle ”PalettiPalliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä PohjoisKarjalan maakunnassa” (ESR). Paletti-hankkeen kehittämistyön lähtökohdat perustuivat maakunnan palliatiivisen hoidon kokonaistilanteeseen ja palliatiivisen hoitotyön osaamisen vahvistamisen tarpeeseen. Valtakunnallisia ja kansainvälisiä perusteluita hankkeen tarpeelle on luettavissa maakunnan hyvinvointiohjelmasta (2009) WHO:n suosituksista, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksistä ja raporteista sekä aikaisempien hankkeiden loppuraporteista ja julkaisuista. Kaikissa näissä tulee esille Palliatiivisen- ja saattohoidon kehittäminen ja vahvistaminen yli organisaatio-, kunta – ja sektorirajojen, saattohoidon kriteeristönja hoitosuunnitelman laatiminen, työnjaon organisointi ja moniammatillisen osaamisen vahvistaminen, niin että potilaan sujuva, laadukas, hyvä hoito ja saattohoitopolku toteutuvat asiantuntijayhteistyönä.

karelia.fi | 21

Paletti-hankkeen lähtötilanteessa potilaan palliatiivisen ja saattohoitopolku maakunnan eri alueilla oli rakentunut epäyhtenäisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Alueellisista saattohoidon järjestämistä ei ollut koordinoitu, puuttui selkeä palliatiivisenja saattohoidon kokonaisrakenne sekä vastuulliset toimijat. Potilaan kokonaishoitoon kaivattiin verkostomaista moniammatillista toimintaa maakunnan eri alueille, lääkäri-hoitaja työpareja sekä mm. fysioterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden osallistumista aktiivisesti potilaan hoitoon. Aiemmassa hankkeessa perustetulle sairaanhoitajaverkostolle toivottiin selkeästi suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa. Yhtenä keskeisenä huolena oli potilaan akuuttien ja vaikeasti hallittavien oireiden asiantuntija- ja konsultaatiokäytänteet ilta-, yö ja viikonloppuisin maakunnan eri alueilla. Kun osaavia saattohoitoon painottuneita osastoja tai hoitoyksiköitä ei maakunnassa juurikaan ole, haluttiin hoidon osaamisen tasoon myös parannusta. Maakunnassa on tunnetusti ikääntynyt väestörakenne ja eri sairausryhmien yleistyminen ja kroonistuminen kasvattavat tulevaisuudessa palliatiivisenja saattohoidon perus- ja erikoisosaamisen tarvetta kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa. Paletti-hanke toteutui 1.4.2013–31.5.2015 ja sitä rahoitti Euroopan sosiaalirahasto. Hanke toteutettiin yhteistyössä Karelia-amk:n (hankkeen hallinnoija), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) kanssa. Kehittämisprosessissa keskeistä oli turvata palliatiivisessa - ja saattohoidossa olevan potilaan turvallinen ja inhimillinen hoidon kokonaisuus hoidon porrastuksen rakenteita ja hoitojärjestelmiä kehittämällä sekä vahvistamalla hoitohenkilökunnan osaamisen rakenteita. Palliatiivisen- ja saattohoidon kehittämishankkeen toteuttamisaika osoittautui erittäin hyväksi ajankohdaksi. Valtakunnallinen eutanasia/hyvä palliatiivinen- ja saattohoito keskustelu sekä vuoden 2014 yhteisvastuukeräyksen kohde saattohoito lisäsivät ajatusta kehittämistyön merkittävyydestä Pohjois-Karjalassa. Myös kuntien taloustilanne ja sote-rakenneuudistus edellyttävät kehittämään uusia, innovatiivisia (säästö)ratkaisuja, arvioimaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja pohtimaan uusia toimintamalleja. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti alueellinen saattohoitosuunnitelma, saattohoitoportaalin mallintaminen ja sisältö, Karelia-amk:n ja PKKY:n yhteinen perusopintojaksokokonaisuus ja täydennyskoulutusmalli palliatiiviseen- ja saattohoitoon sekä moniammatillisen verkostotoimintamallin luominen olivat keskeiset kehittämiskohteet. Näiden kehittämiskohteiden rakenteet ja sisältö ovat valmiit.

22 | karelia.fi

Maakunnassa on tunnetusti ikääntynyt väestörakenne ja eri sairausryhmien yleistyminen ja kroonistuminen kasvattavat tulevaisuudessa palliatiivisenja saattohoidon perus- ja erikoisosaamisen tarvetta kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa.

Sisällöllinen toiminta ja kehittäminen jatkuvat edelleen. Hankkeen tavoitteisiin kuuluva hyvä saattohoitoympäristö mallinnettiin Joensuun kaupungin Siilaisen sairaalan osasto 1B:lle ja PKSSK:n osasto 2K:lle. Myös selvitys ensihoidon osuudesta kaupunkikeskusten ulkopuolisessa kotisaattohoidossa toteutui. Sen pohjalta laadittiin kotisaattohoitopotilaan oirehoidon protokolla ensihoitoon, jota pilotoitiin kevään 2015 aikana useassa maakunnan kunnassa. Pilotoinnin tulokset ovat olleet erittäin myönteisiä. Hankkeen aikana mallinnettiin alueellinen palliatiivisen hoidon palveluketju, joka sisältää mm. hoidon porrastuksen, eri yksiköiden tehtävät sekä lähete- ja konsultaatiokäytänteet. Huhtikuussa 2015 PKSSK käynnisti onkologian poliklinikan yhteyteen Palliatiivisen hoidon yksikön toiminnan. Kaikkia hankkeen tuloksia on kuvattu laajemmin hankkeen julkaisussa ”Palliatiivinen hoito Pohjois-Karjalassa – Inhimillisesti potilaan parhaaksi” (Myller 2015). Julkaisu on käännetty myös englanninkielelle. Maakunnan eri palliatiivisen hoidon kehittämishankkeiden aikana hanketyö ja opetuksen integrointi on tunnistettu luontevaksi osaksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden asiantuntijuuteen kehittymistä ja ammatillisen kasvun laaja-alaista tukemista. Hankkeisiin tehdyt harjoittelut, erilaiset selvitykset, AMK ja YAMK-opinnäytteet ja kehittämistyöt sekä pro-gradut ovat omalta osaltaan edistäneet kehittämistyötä ja tulosten jalkautumista.

Karelia-amk on toteuttanut vuosien 2005–2014 aikana kolme kertaa Palliatiivisen hoitotyön 30 opintopisteen erikoistumisopinnot tai oppisopimustyyppiset opinnot sekä Kivunhoidon erikoistumisopinnot. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden palliatiivisen hoidon osaamisen vahvistaminen on huomioitu uudessa opetussuunnitelmassa (sl 2014). Opetussuunnitelmaan on tullut Paletti-hankkeessa tuotetun palliatiivisen hoidon perusopintojen lisäksi 15 opintopisteen täydentävät opinnot. Myös muissa opinnoissa sivutaan palliatiivista- ja saattohoitoa. Paletti-hankkeessa suunnitellun täydennyskoulutusmallin mukaisesti palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusten suunnittelu, toteutus ja markkinointi jatkuvat Kareliaamk:n, PKSSK:n ja PKKY:n muodostamassa yhteistyöryhmässä. Kareliasta on myös henkilö suunnittelemassa Suomen sairaanhoitajaliiton, Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistyksen ja Suomen Syöpäsairaanhoitajat ry:n toimijoiden kanssa kansainvälistä Palliatiivisen hoidon seminaaria vuodelle 2016. Lisäksi Karelia-amk:n sosiaali- ja terveysala on aktiivisesti mukana korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutusten toteutumismallin suunnittelussa, joka osaltaan liittyy palliatiiviseen hoitoon. Valtakunnallisesti Pohjois-Karjalan palliatiivisen hoidon kehittäminen on noteerattu edistykselliseksi, kokonaisvaltaiseksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi. Kehittämistyön toimintamalleja ja -tuloksia on esitelty ja tullaan edelleen esittelemään valtakunnallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa.

karelia.fi | 23

LIIKKUVIA PALVELUJA harvaan asutulle alueelle TEKSTI Ari Tarkiainen | KUVA morguefile.com

äynnissä olevan hyvinvointipalvelujen rakenteellisen uudistamisen yhteydessä on liikkuvien palvelujen mahdollisuus nostettu vahvasti esille. Erityisesti harvaan asutuissa kunnissa liikkuvat palvelut nähdään mahdollisuutena taata palveluja kuntakeskuksen ulkopuolella. Liikkuviksi palveluiksi ymmärretään kyyditys- ja asiointipalvelut, yhden palvelun autopalvelut sekä monipalveluautot. Liikkuvat palvelut oppimisen ja työllistymisen väylänä on Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, joka toteutetaan yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää pienimuotoisia ja ketteriä ratkaisuja kotiin vietäviin palveluihin sekä lisätä palveluntarjoajia. Hankkeella vahvistetaan vajaakuntoisten työllistymistä ja kehitetään uusi oppilaitosten yhteinen toimintamalli. Hanke pyrkii myös lisäämään tietoa ja avaamaan keskustelua liikkuvien palveluiden mahdollisuuksista Pohjois-Karjalan maakunnassa. Liikkuvia palveluja ei tule käsitellä erillään muusta kehittämisestä. Kaupunkien reuna-alueiden ja väljästi asuttujen alueiden palvelujen turvaamisen lähtökohta on alueen

24 | karelia.fi

tarpeiden täsmällisempi analyysi ja lähipalveluiden sekä liikkuvien palvelujen parempi integraatio. Tämä tarkoittaa, sitä että eri palveluja tulee yhdistää ja tarkastella palvelukokonaisuuksia uudella tavalla. Myös uuden teknologian ja monitoimijuuden parempi hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa voivat taata palvelujen säilymisen ja saatavuuden haja-asutusalueillakin. Yksi tapa hahmottaa haja-asutusalueiden ja kaupunkien reuna-alueiden haasteita on katsoa tulevaisuutta erilaisten ikkunoiden läpi. Seuraavaksi esitellään neljä ikkunaa tulevaisuuteen.

Etäpalvelut-ikkuna

Maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden palvelutarpeeseen voidaan vastata kehittämällä sähköisiä palveluita sekä hyvinvointiteknologiaa. Etäpalvelujen kehittämiselle on hyvät edellytykset ja sitä tukevat maakuntaan asennetut laajakaistaverkot. Teknologian ohella palvelujärjestelmän on oltava toimiva. Teknologiaratkaisu viittaa tässä uudenlaiseen asiakasrajapintaan, jossa asiakkaan käyttöliittymä on sähköinen ja digitaalinen. Käyttöliittymään voidaan liittää erilaisia toi-

Kaupunkien reunaalueiden ja väljästi asuttujen alueiden palvelujen turvaamisen lähtökohta on alueen tarpeiden täsmällisempi analyysi ja lähipalveluiden sekä liikkuvien palvelujen parempi integraatio.

mintoja, kuten etätelevisio- ja videoneuvottelujärjestelmiä sekä seuranta- ja hälytysratkaisuja. Erityisesti sähköiset palvelut ja sähköinen asiointi ovat tärkeitä kehittämiskohteita.

Lähipalvelut-ikkuna

Lähipalvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koetinkivi: miten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus taataan eri alueilla. Palvelu voi olla lähellä, mutta sen saatavuus voi olla hankalaa. Yksi tapa ratkaista välimatkojen aiheuttamat ongelmat on erilaisten liikkumisen ja logistiikan ratkaisujen kehittäminen. Usein ratkaisu on ollut jonkinlainen auto, josta on kehitelty uusia palveluyksiköitä. Esimerkiksi syrjäkyliä kiertävä auto johon on liitetty erilaisia terveyden- ja sosiaalihuollonpalveluja voisi olla realistinen toimintamalli.

Palvelujen ekosysteemi -ikkuna

Kolmas ikkuna nostaa esiin palvelutarpeen ja palvelujen tarjoajien jännitteen. Perinteisesti julkinen sektori on ollut sosiaali- ja terveyspalveluissa tuottaja, mutta asetelma on viime vuosina muuttunut ja yksityisten palvelutuottajien määrä

kasvanut. Lisäksi on kolmas sektori, joka voi olla yleishyödyllistä kansalais- ja järjestötoimintaa tai toimia markkinoilla yritysten tapaan. Esimerkiksi kyläyhteisöt voivat itse tuottaa omia palveluitaan perustamalla yhteiskunnallisia yrityksiä ja kehittämällä liiketoimintaosaamista. Sitä kautta ne voivat edesauttaa alueen pysymistä asuttuna ja lisätä alueen hyvinvointia, yhteisöllisyyttä sekä omavaraisuutta.

Osaamisen ikkuna

Neljäs ikkuna nostaa esiin toiminnan osaamisen ja oppimisen. Nykyisessä järjestelmässä kunta tai yhteistoiminta-alue vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Kaikki palvelut, esimerkiksi kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut eivät kuitenkaan kuulu suoraan kuntien järjestämisvastuun piiriin. Osaamisen näkökulmasta tarvitaan koordinaatiota ja johtamista, erityisesti kokonaiskuvan hahmottamista ja tilanteen kuvausta. Toisaalta on tärkeää synnyttää yhteisöllisyyttä ja osaamista alueella.

karelia.fi | 25

ELÄMYKSIÄ, VIRIKKEITÄ JA HENKISTÄ HYVINVOINTIA

kirjallisuuspiiristä

26 | karelia.fi

Karelia-ammattikorkeakoulussa on kokoontunut henkilökunnan kirjallisuuspiiri syksystä 2014 alkaen. Kirjallisuuspiiri on osa Karelia-ammattikorkeakoulun henkilökunnan työhyvinvointia edistävää Iloa elämään -toimintaa. Kirjallisuuspiirissä sukelletaan kirjallisuuden moniin maailmoihin ja jaetaan erilaisia lukukokemuksia muiden kanssa. Kirjallisuuspiiriä luotsaa kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö Kari Tiainen.

TEKSTI Kari Tiainen | KUVA Tuukka Pakarinen

arelia-ammattikorkeakoulussa on kokoontunut kirjallisuuspiiri syksystä 2014 alkaen. Kirjallisuuspiiri on osa Iloa elämään -toimintaa, jolla edistetään Karelia-ammattikorkeakoulun henkilökunnan työhyvinvointia. Iloa elämään -aktiviteetteihin voivat osallistua kaikki Karelia-ammattikorkeakoulun päätoimisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Tarjolla on liikuntaa, kulttuuria ja muuta toimintaa, kuten erilaisia toiminnallisia piirejä, joihin kirjallisuuspiirikin kuuluu. Karelian kirjallisuuspiirin toiminta-ajatus on terapeuttinen; kirjallisuus tuottaa parhaimmillaan elämyksiä, virikkeitä ja ideoita henkisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja oman minuuden vahvistamiseksi. Kirjallisuuspiirissä sukelletaan kirjallisuuden moniin maailmoihin ja jaetaan erilaisia lukukokemuksia muiden kanssa. Kirjallisuuspiirin vetäjänä voin rikastuttaa mieluisaa lukuharrastustani, edistää omaan hyvinvointiani ja työyhteisön hyvinvointia. Olen koko ikäni ollut kirjallisuuden suurkuluttaja; luen vuosittain 30-50 kirjaa. Lukeminen on mieliharrastukseni. Vaikka lukeminen on minulle yksilölaji, siihen on kuulunut aina myös tarve keskustella ja jakaa lukukokemuksia muiden lukijoiden kanssa.

vuodelta ja nostin sieltä esille ne kirjat, jotka olivat jääneet minulle jostain syystä mieleen lukukokemuksena. Tällä tavalla ryhmän lukumieltymykset saatiin kartoitettua. Yksi ahmii etupäässä dekkareita, toinen matkakirjoja, kolmas taas nauttii muistelmien lukemisesta.

AKTIIVINEN JA INNOSTAVA RYHMÄ

Karelian kirjallisuuspiirin luotsaaminen on ollut antoisaa ja innostavaa. Keskustelu on ollut vilkasta ja lukukokemuksia on vaihdettu innokkaasti. Erilaisia näkökulmia on tuotu esille, väiteltykin on raikkaasti. Kirjallisuuspiirissä on nautittu kirjallisuuden lisäksi myös ruuasta. Kun käsittelimme Heidi Könkään Dora, Dora -kirjaa nautimme Lappi-teeman mukaisesti poropiirakkaa, leipäjuustoa ja lakkahilloa. Saksalaista strudeliakin saimme maistella; sitä syötiin nimittäin myös kirjassa. Kevään viimeisessä tapaamisessa nautimme kuplivan maljan runoudelle.

Kirjallisuuspiiriin ilmoittautui syksyllä kahdeksan innokasta lukijaa eri ammattiryhmistä. Naisia on ryhmässä kuusi ja miehiä kaksi. Kirjallisuuspiiri kokoontuu kerran kuukaudessa. Viime syksynä ryhmä kokoontui kolme kertaa ja tänä keväänä viisi kertaa. Kirjallisuuspiiri valitsee luettavat kirjat yhdessä. Kirjalisuuspiirin ensimmäisessä tapaamisessa kartoitin osallistujien lukumieltymyksiä. Pyysin osallistujia kertomaan mitä he lukevat. Esittelin ensin omat lukulistani kahdelta edelliseltä

MONIPUOLINEN LUKULISTA

Karelian kirjallisuuspiirissä luetaan monenlaista kirjallisuutta. Kirjallisuuspiirissä on luettu tähän mennessä seuraavat kirjat: Heidi Könkään Dora, Dora, Tuula-Liina Variksen Naisen paras ystävä, Juha Itkosen Ajo, Rauli Virtasen Reissukirja, Jo Nesbøn Poliisi sekä Jari Tervon Koljatti. Dora, Dora oli Finlandia-palkintoehdokas vuonna 2012, TuulaLiina Varis on paikallinen kirjailija. Juha Itkonen valittiin lukulistalle, koska haluttiin lukea mieskirjailijan uusi teos kahden naiskirjailijan jälkeen. Virtasen Reissukirja taas sai edustaa tuoretta matkakirjallisuutta. Jo Nesbøn kymmenes Harry Hole -sarjan dekkari oli ensimmäinen käännöskirja kirjallisuuspiirin lukulistalla. Jari Tervon poliittinen satiiri valittiin lukulistalle kevään vaalien innoittamana. Toukokuun tapaaminen pyhitettiin keväälle ja runoudelle.

MONENLAISIA ELÄMYKSIÄ

karelia.fi | 27

Kareliaammattikorkeakoulussa juhlittiin valmistuvia opiskelijoita TEKSTI Eija Piiparinen | KUVAT Akseli Väisänen

arelia-ammattikorkeakoulun valmistumisjuhlaa vietettiin perjantaina 29.5.2015 Tikkarinne-kampuksella. Juhlaan oli kutsuttu kaikki kevään 2015 aikana valmistuneet opiskelijat. Juhlassa puhuivat rehtori Petri Raivo ja Opiskelijakunta POKAn hallituksen puheenjohtaja Simo Rauma. Valmistumisjuhlassa jaettiin ensimmäinen Karelia-ammattikorkeakoulun myöntämä stipendi. Stipendin sai sairaanhoitajaksi valmistuva Hanna Pulkkinen aktiivisesta osallistumisesta korkeakouluyhteisön kehittämiseen ja toiminnasta Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Pokassa. Karelia-amk:n eri koulutuksista on valmistunut kevään 2015 aikana yhteensä 277 opiskelijaa, joista 148 valmistui toukokuussa. Eniten opiskelijoita on valmistunut hoitotyön koulutuksesta.

28 | karelia.fi

karelia.fi | 29

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi vuoden 2014 parhaat opinnäytetyöt Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi ansiokkaista opinnäytetöistä metsätalousinsinööri Jaakko Salakan metsätalouden koulutusohjelmasta (ammattikorkeakoulututkinto) ja insinööri (yamk) Timo Hilskan teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmasta (ylempi ammattikorkeakoulututkinto).

30 | karelia.fi

Vuoden 2014 Karelia-amk:n opinnäytetyökilpailun teemana oli luovuus. Luovuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä nähdä ongelma tai mahdollisuus sekä halua tehdä asiat toisin ja paremmin kuin ennen. Siihen mahtuvat sekä taiteellinen luovuus että työelämän luovat ratkaisut.

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Eija Piiparinen

Jaakko Salakan opinnäytetyö ”Identifying Appropriate Small Scale Harvesting Technologies for Commercial Scale Bamboo Fuel Chip Production in Lao PDR” on oivallinen esimerkki käytännön luovuudesta ja yhteisön osallistamisesta. Työn toimeksiantajana oli Metsäntutkimuslaitos ja aiheena bambun korjaaminen energiapuuksi Laosissa. Työn ansioiksi voi katsoa koko työ prosessin ja luovuuden. Haastavaksi aiheen teki se, että aikaisempaa tietoa vastaavasta bambun korjuusta ei ollut ja Salakan piti itsenäisesti löytää apuvälineet, mitä korjuussa voi hyödyntää. Luovuutta työssä osoittivat myös täysin uuteen ympäristöön sopeutuminen, uusien menetelmien kehittäminen, uusien työvälineiden haltuun ottaminen ja työvälineiden käytön sekä keruumenetelmien opettaminen uusille työntekijöille. Timo Hilskan tutkimuksellinen kehittämistyö ”Hankintaorganisaation prosessien kehittäminen” on tehty suuren, globaalisti toimivan yrityksen toimeksiannosta. Hilskan opinnäytetyön aihepiiri on erittäin ajankohtainen ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellinen. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi uusi strategisen hankinnan proaktiivinen organisaatiomalli, joka paremmin ottaa huomioon liiketoimintojen muuttuneet tarpeet ja joka täyttää nykyaikaisen hankinnan tunnusmerkit. Strateginen hankinta jaettiin uudessa mallissa kahteen osastoon: Sourcing- ja Supplier Quality -osastoihin. Lisäksi hankinnan rajapintojen rooleja selkeytettiin ja hankinnan mittareita ajanmukaistettiin. Malli on todettu toimivaksi ja organisaation resursseja tehostavaksi ratkaisuksi.

karelia.fi | 31

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUUN YHTEENSÄ 4618 HAKIJAA KORKEAKOULUJEN YHTEISHAUSSA Karelia-ammattikorkeakouluun haki kevään 2015 korkeakoulujen yhteishaussa yhteensä 4618 hakijaa, joista 1883 valitsi Karelia-ammattikorkeakoulun ensisijaiseksi hakukohteekseen. Hakemuksia saatiin yhteensä noin 6000. Eniten hakijoita kiinnosti edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysalan koulutukset. Karelia-ammattikorkeakoulussa oli haussa 24 koulutusta, jotka toteutetaan päivä- tai monimuotototeutuksena. Aloituspaikkoja on 730. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoon johtavaan koulutukseen haettiin yhdellä sähköisellä hakulomakkeella Opintopolku.fi –palvelussa. Tämän vuoden hakijamäärää ei voi suoraan verrata edelliseen vuoteen, sillä aiemmin yliopistoihin oli oma yhteishakunsa ja ammattikorkeakouluihin kolme erillistä yhteishakua.

Tikkarinne-kampus on vuoden 2014 maakunnallinen rakennuskohde Pohjois-Karjalassa toimivat rakennusalan ammatillisaatteelliset järjestöt ovat valinneet vuoden 2014 maakunnalliseksi rakennuskohteeksi Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinteen kampuksen peruskorjaustyöt. Rakentaminen on kestänyt vuodesta 2010 vuoteen 2015. Kohde on toteutettu useassa vaiheessa kaikkiaan kolmen pääurakoitsijan ja kolmentoista sivu-urakoitsijan voimin. Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Osmo Karttunen, Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen, pääurakoitsijoina Rakennustoimisto K Tervo Oy, Rakennusliike Mika Peltola Oy ja Lujatalo Oy. Kohteen uudistamisessa lähtötilanteena olivat teknisesti ja tilallisesti vanhentuneet rakennukset sekä uusien opetussisältöjen ja -menetelmien aiheuttamat vaatimukset. Näiden pohjalta on rohkeasti lähdetty uudistamaan ammattikorkeakoulun opetus-, hallinto- ja huoltotiloja nykyaikaiseksi kokonaisuudeksi.

32 | karelia.fi

Rakennuksissa on tehty merkittäviä toimintojen muutoksia uusien tilatarpeiden mukaan. Mm. kirjasto on muutettu hallintotiloiksi, liikuntasalista on tullut kirjasto ja uimahallista auditorio. Perinteiset luokat on avarrettu lasisiirtoseinin muuntuviksi opetus- ja harjoitustiloiksi, käytävät ovat laajentuneet ryhmätiloiksi. Ennen erilliset rakennukset on yhdistetty esteettömäksi kokonaisuudeksi rakentamalla käytäviä ja nostimia. Täysin uusia opetusmenetelmiä ovat mahdollistaneet mm. simulaatio-opetustilat, joiden avulla voidaan harjoitella monenlaisia hoitotyössä esiin tulevia tilanteita hyvin todentuntuisesti. Rakennusten tekniikka on lähes kauttaaltaan uusittu. Valaistusta, lämmitystä ja ilmastointia pystytään säätämään varsin tarkasti kunkin tilan tarpeiden mukaisesti ja energiataloudellisesti. Toteutuneet tilat muodostavat viihtyisän ja esteettisesti mielenkiintoisen kokonaisuuden. Tärkeä osa kokonaisuutta on aikaansaatu raikkaalla värimaailmalla ja uudella kalustuksella, mihin liittyvät myös useat kauniit valaistusratkaisut.

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Eija Piiparinen

Pantteri vieraili Wärtsilä-kampuksella Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsiläkampuksella koettiin yllätys kesken liiketalouden opettajankokouksen, kun tuore koripallon Suomen mestari Riku Heinonen Joensuun Katajasta saapui vierailulle Pantteri-patsaan kanssa. Riku opiskelee liiketaloutta Karelia-amk:ssa.

karelia.fi | 33

» Uusia Karelia-amk:n julkaisuja Matkaopas markkinatalouteen Kim Wrange

Julkaisussa avataan markkinatalouden tärkeimpiä peruskäsitteitä kuten kysynnän ja tarjonnan laki, kansantalouden kiertokulku, raha vaihdannan välineenä, koron korko, pääoma ja voitto.

Hyvä saattohoitoympäristö on kaikkien etu: Opas suunnittelutyöhön Katja Väyrynen

Oppaassa esitellään saattohoitoympäristön suunnittelussa ja ehostamisessa huomioitavia erityispiirteitä potilaan, omaisten ja hoitohenkilöstön tarpeet huomioiden. Opas sisältää 3D-mallinnuskuvia sekä esimerkkiratkaisuja saattohoitoympäristön suunnittelun tueksi.

Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Arja Aalto & Kaisa Varis (toim.)

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Karelia-amk:n Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun -hankkeessa kehitettiin uraohjausta ja innostettiin ammattiopiston opiskelijoita hakeutumaan jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun.

Oppisopimuksella palliatiivisen hoitotyön kehittäjäksi Irja Väisänen (toim.)

Karelia-amk toteutti yhteistyössä Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen kanssa Palliatiivisen hoitotyön oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutuksen vuonna 2014. Julkaisuun on koottu koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden omista kehittämistöistään kirjoittamia artikkeleita.

Liikkuvien palvelujen mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Ari Tarkiainen & Virve Valoheimo

Raporttiin on koottu tietoa liikkuvien ja kotiin vietävien palvelujen tilanteesta maakunnassa sekä tuottajien ja asiakkaiden näkemyksiä niiden kehittämisestä. Lisäksi raportissa kuvataan muualla Suomessa kehiteltyjä hyviä käytänteitä ja ratkaisuja.

Palliatiivinen hoito Pohjois-Karjalassa Inhimillisesti potilaan parhaaksi Henna Myller (toim.)

Julkaisussa kuvataan PALETTI - Palliatiivisen hoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa -hankkeen aika tehtyä kehittämistyötä ja hankkeen tuloksia.

Prospects for cross-border cooperation in the Republic of Karelia. From borders to shared space - BOSS report Yuri Saveliev, Nikolay Kolesnikov, Egor Mikhel.

Raportissa kuvataan Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.

Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa: Teoriasta käytäntöön Annikki Jauhiainen & Päivi Sihvo (toim.)

ASSI eli asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa -hankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön asiakaslähtöisiä omahoitoa ja etähoitoa tukevia sähköisiä terveyspalveluja perusterveyden- ja työterveyshuollon asiakkaille.

Ajan hermolla hallinnossa ihmisyyttä kunnioittaen

Lisätiedot ja isut: verkkojulka a.fi/ www.kareli elut/ fi/tki-ja-palv inta julkaisutoim 34 | karelia.fi

Anna Liisa Westman & Tuija Kuusisto (toim.) Julkaisun artikkelit ovat Karelia-amk:n liiketalouden opiskelijoiden hallinnon opintojaksossa tuottamia. Artikkeleissa käsiteltyjä teemoja ovat mm. esimiestyö, onnistunut rekrytointi, projektityöskentely ja monikulttuurisuus.

Näetkö itsesi fysioterapeuttina, sairaanhoitajana tai sosionomina? - Hae Karelia-ammattikorkeakouluun syksyn yhteishaussa

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala » Fysioterapeutti (AMK) » Sairaanhoitaja (AMK) » Sosionomi (AMK) www.karelia.fi/haku

TUTUSTU JA HAE 5. - 22.9. 2015!

AVOIN AMK

» Kokeile siipiäsi amk-opiskelijana. »T äydennä tai päivitä ammatillista osaamistasi. » Suorita 60 op ja hae erillisvalinnassa AMK-tutkintoon. » Suorita 20 op ja hae erillisvalinnassa YAMK-tutkintoon. » Opinnot hyväksytään osaksi tutkintoa.

www.karelia.fi/avoinamk avoinamk@karelia.fi

ON MAHDOLLISUUS karelia.fi | 35

36 | karelia.fi