Page 1

3 polkua

maailmalle 10 vuotta

YAMK-koulutusta Pohjois-Karjalassa

Joensuu

ä - kaikki lähell ja tapahtumia tulvillaan!

»Ä  ÄNEKÄSTÄ JA NÄYTTÄVÄÄ YHTEISTYÖTÄ KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2013


2 | karelia.fi


» PÄÄKIRJOITUS

KARELIAN KOULUTUKSESTA ON MONEKSI

T

änä syksynä Karelia-ammattikorkeakoulussa aloitti korkeakouluopintonsa 700 uutta tutkinto-opiskelijaa. Kaikkiaan ammattikorkeakoulussamme opiskelee lähes 4000 henkeä. Uudet opiskelijamme ovat varsin valikoitunutta väkeä, sillä tämän kevään yhteishauissa meille haki ennätykselliset 5 116 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 1 858 eli keskimääriin 3,64 hakijaa aloituspaikkaa kohden. Kilpailu kaikille koulutusaloille oli kova. Monipuolisen ja kattavan koulutuksen sekä vahvojen koulutusorganisaatioiden merkitys maakunnan menestykselle on keskeinen. Korkeakoulut muodostavat perustan osaamiselle, johon alueen kilpailukyky pohjautuu. Kareliaammattikorkeakoulun koulutustarjonta vastaa hyvin alueen ennakoituja työvoimatarpeita. Hyvä esimerkki alueellisesta vaikuttavuudestamme ovat olleet alueemme työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin räätälöidyt ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Tältä osin vietämme juhlavuotta, sillä on kulunut jo 10 vuotta siitä kun ammattikorkeakoulussamme aloitettiin eurooppalaisen korkeakoulututkintojen mukainen master-tason koulutus. Näiden vuosien aikana ammattikorkeakoulustamme on valmistunut 190 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Hieno saavutus, jonka vaikutus alueella on ollut merkittävä, sillä ovathan opiskelijat olleet jo työelämässä kouliintuneita konkareita, jotka ovat pystyneet integroimaan opintonsa lähes poikkeuksetta oman organisaationsa ja työnsä kehittämiseen. Karelia-ammattikorkeakoulu on vahva aikuiskouluttaja. Esimerkiksi maakuntakorkeakoulutoiminta mahdollistaa työelämäläheisen koulutuksen toteuttamisen PohjoisKarjalan kaikilla kolmella seutukunnalla. Maakuntakorkeakoulu on toteuttanut mm. sairaanhoitajakoulutusta Kiteellä, Lieksassa ja Nurmeksessa sekä tradenomikoulutusta Lieksassa.

Kareliassa toimii myös avoin ammattikorkeakoulu, jonka opintosuoritusmäärät ovat olleet valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen kärkitasoa. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta tapahtuva tavoitteellinen polkuopiskelu on avannut monille aikuisopiskelijoille pääsyn varsinaiseen tutkinto-opiskeluun. Ammattikorkeakoulumme on osallistunut aktiivisesti oppisopimustyyppisten täydennyskoulutusten järjestämiseen. Tämä toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa. Karelia on ollut koko olemassaolonsa ajan vahva työvoimakouluttaja. Tällä koulutuksella vastataan joustavasti alueen työelämän rakennemuutoksiin. Suomen kansallinen strategia perustuu visiolle korkean ammattitaidon yhteiskunnasta. Suomi on maa, jossa osaamisen kehittäminen on yhteiskunnan kaikkien toimintojen kannalta erittäin tärkeää. Karelia ammattikorkeakoulu on vahvasti mukana tässä työssä monipuolisen koulutustarjontansa kautta. Keskeisenä kannustimenamme on koko Itä-Suomen ja erityisesti Pohjois-Karjalan ammatilliseen korkeakoulutustarpeeseen vastaaminen – aluetta palvelevasti, laadukkaasti ja työelämäläheisesti. Petri Raivo, rehtori

karelia.fi | 3


Âť Urheileva opiskelija: Katri Hirvonen

11 4 | karelia.fi


KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 2/2013

»J  oensuu - kaikki lähellä

ja tapahtumia tulvillaan!

21

» 10 VUOTTA YAMKKOULUTUSTA POHJOISKARJALASSA

20

3

Pääkirjoitus: Karelian koulutuksesta on moneksi

19

10 vuotta YAMK-koulutusta Pohjois-Karjalassa

6

Äänekästä ja näyttävää yhteistyötä

22

Kolme polkua maailmalle

9

Opiskelijaosaamista Muuraja-projektissa

25

Ohjausta koko opintojen ajan

11

Urheileva opiskelija: Katri Hirvonen

Oppimisen iloa ja ajatusten lentoa

14

Monipuoliset oppimisympäristöt Sirkkalan Tehdas & Voimala

28 31

17

Avoimesta ammattikorkeakoulusta tutkinto-opiskelijaksi

34

Toimiva, vaikuttava, aloitteellinen Opiskelijakunta POKA

18

Musiikin ammattilaiseksi

36 Uutiset

Joensuu - kaikki lähellä ja tapahtumia tulvillaan

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori | Toimitussihteeri Eija Piiparinen, tiedottaja | Ulkoasu ja taitto Salla Anttila | Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila | Kannen kuva Salla Anttila | Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu | Yhteystiedot: www.karelia.fi, info@karelia.fi | Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu | Levikki: 7000 kpl | ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

karelia.fi | 5


Äänekästä ja näyttävää yhteistyötä KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JA JOENSUUN POPMUUSIKOT RY:N KUMPPANUUS KUULUU JA NÄKYY

TEKSTI Jussi Virratvuori | KUVA Annika Sorjonen

J

oensuu tunnetaan muualla Suomessa erityisesti heinäkuisesta Ilosaarirock-festivaalistaan, joka kerää vuosittain Laulurinteelle yli 20 000 musiikin kuulijaa, näkijää ja kokijaa. Festivaalia järjestävä Joensuun Popmuusikot ry tukeutuu mm. esitys- ja mobiilitekniikkansa sekä netti-television osalta Karelia-ammattikorkeakoulun tuottamiin palveluihin. Tämä konkreettinen yhteistyö perustuu oppilaitoksen ja Popmuusikot ry:n avainkumppanuuteen, josta vastuunhenkilönä Karelia-ammattikorkeakoulun puolella on viestinnän opettaja Harri Mielonen. - Poppareitten ja nimenomaan Ilosaarirock-festivaalien osalta Karelia-ammattikorkeakoulu on tehnyt yhteistyötä aina 1990-luvun puolivälistä alkaen. Alussa keskityttiin tekemään ennen rockia ja sen aikana lähetettävää nettitelevisiota. Sittemmin – maailman ja tarpeiden muuttuessa – Ilosaarirockissa toteutettavat palvelut ovat laajentuneet käsittämään yhä haastavampia viestinnän osa-alueita, esimerkkinä vaikkapa konserttien screenaus ja mobiilipalvelut, joiden suosio kasvaa vuosi vuodelta, Harri Mielonen kertoo.

6 | karelia.fi

Karelia-amk:n opiskelijat ovat opinnoissaan monin tavoin mukana tapahtuman toteutuksessa. Muotoilun ja kuvataiteen opiskelijat ovat jo vuosien ajan olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa esiintymisalueen ja lavojen yleisilmettä työharjoitteluna sekä projektiopintoinaan. Matkailun opiskelijat ovat tehneet selvityksiä mm. Ilosaarirockin aluetaloudellisista vaikutuksista ja ravitsemuspalveluiden opiskelijat ovat kehittäneet ja testanneet rokissa myytäviä ruokapalvelutuotteita. Popmuusikot ry ja Karelia-amk ovat tehneet vuosikausia yhteistyötä myös kehittämishankkeiden osalta ja sitä kautta yhteistyössä on mm. tehty Ilosaarirockin mobiiliopasta sekä kerätty siihen liittyviä käyttäjäkokemuksia. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Joensuun Popmuusikot ry:n välisen avainkumppanuussopimuksen tekeminen on tehnyt yhteistyöstä järjestelmällisempää, syvempää ja entistäkin monipuolisempaa. Se, mitä aiemmin tehtiin pääasiassa henkilökohtaisiin konktakteihin perustuen, on muuttunut suunnitelmalliseksi yhteiseksi työksi.


- Avainkumppanuussopimuksen myötä olemme päässeet listaamaan asioita ja toimenpiteitä sekä tekemään pitkänlinjan suunnitelmia, Mielonen kertoo ja lisää: – Popparit on meille upea yhteistyökumppani, sillä he tekevät kulttuurityötä laajalla sektorilla. Viestintään ja populaarikulttuuriin keskittyvässä yhteistyössä on myös vahva pr-arvonsa, joka vaikuttaa vahvasti Karelia-ammattikorkeakoulun julkisuuskuvaan sekä laajemminkin esimerkiksi opiskelijarekrytointiin. Vastavuoroisesti laaja-alaisessa yhteistyössä Popmuusikot saavat esim. tapahtumien aikana käyttöönsä ammattikorkeakoulun tiloja sekä kuljetusvälineistöä. - Verkottuminen Joensuun Popmuusikoitten kanssa tuo meille kiistattomasti hemmetin hyvää valtakunnallista näkyvyyttä. Se, mitä teemme esimerkiksi Ilosaarirockissa, saa laajaa julkisuutta medioissa. Se, mitä opiskelijat tekevät, näkyy ja kuuluu maailmalla!

Ilosaarirockissa toteutettavat palvelut ovat laajentuneet käsittämään yhä haastavampia viestinnän osa-alueita

ˆDisco Ensemble -yhtyettä haastatellaan NettiTV:seen Ilosaarirokissa 2013.

karelia.fi | 7


”Opiskelemme tietotekniikkaa neljättä vuotta ja teimme opinnäytetyönä verkkototeutuksen Ilosaarirock 2013 -festivaalille. Saimme toimeksiannon opinnäytetyöhönsä Joensuun Popmuusikot ry:ltä. Toimeksiannon taustalla oli se, että Ilosaarirockin tietoverkon toteutusta haluttiin lähteä kehittämään ja aikaisempien vuosien ongelmiin haluttiin löytää parempia ratkaisuja. Lisäksi olimme vastuussa verkon suunnittelusta, toteutuksesta sekä ylläpidosta kesän 2013 Ilosaarirockissa. Tavoitteena oli, että tietoverkko-ongelmat saadaan ratkaistua mahdollisimman toimivilla ja vikasietoisilla ratkaisuilla. Aikaisempina vuosina verkkoratkaisuja koskeva dokumentointi oli puuttunut lähes kokonaan, joten tapahtuman tietoverkosta vastaavan henkilön vaihtuessa työ on jouduttu aloittamaan käytännössä joka vuosi aina alusta. Tämä on ollut isoin puute. Meidän tehtäväksi jäi siis luoda ratkaisu, joka toimii ohjeena tulevien vuosien toteutuksille. Ajatus siitä, miten näitä ongelmia lähdetään ratkomaan, tuli melko nopeasti ja vanhoilta vastaavilta saatiin myös hyviä ideoita. Festivaalialue laajeni tänä vuonna laulurinteen taakse, mikä toi omat haasteensa tietoverkon toimintaan. Laulurinteen takana välimatkat ovat melko pitkiä ja kun käytössä on Ethernet –kaapelit pitää tarkkaan kartoittaa laitteiden väliset matkat. Pääsimme mittaamaan millaisia kaapelivetoja on mahdollista toteuttaa. Pitkät vedot toteutettiin käyttämällä verkkolaitteita signaalivahvistimina, jotta tiedonsiirto saatiin luotettavaksi. Laulurinteen taakse ei myöskään saatu verkkovirtaa, vaan koko tälle alueelle sähkö tuotettiin aggregaateilla. Tämä tuotti oman haasteensa. Rannekkeiden vaihdossa käytetyt Tiketin verkkolaitteet olivat aikaisempina vuosina toimineet huonosti, koska heidän käyttämänsä WLAN-tukiasemat olivat melko vanhoja ja näistä osa oli jopa hajonnut tapahtuman aikana. Ongelma ratkaistiin vaihtamalla tilalle parempia WLAN-tukiasemia, joiden verkot asetettiin samoiksi kuin hajoinneissa laitteissa, ettei kaikkia päätelaitteita tarvinnut enää konfiguroida uudestaan. Lisäksi laitteet kytkettiin valokuituverkkoon, joka minimoi ongelmat verkkolaitteiden ja Tiketin järjestelmien välisessä tiedonsiirrossa.

8 | karelia.fi

Oppi tulee oikeita töitä tehdessä ja se teki meidän opinnäytetyöstämme kyllä ehdottomasti kokemisen arvoisen.

Julkisen WLAN-verkon osalta aluetta rajattiin pienemmäksi niin, että WLAN kattoi vain tähtiteltan alueen ja yhden käyttäjän maksimikapasiteettia rajoitettiin. Lisäksi julkiset WLAN-verkot asetettiin erilliseen valokuitu-liittymään, jotta tapahtuman maksuliikenne ja muut tärkeät toiminnot toimisivat mahdollisimman hyvin. Lisäksi alueella oli työntekijöiden sekä artistien käytössä kymmeniä asiakkailta suljettuja WLAN-verkkoja. Tapahtuma-alueella oli useita kymmeniä maksupäätteitä, tietokoneita (järjestyksenvalvojat, henkilöstöhallinta, lipunmyynti, merchandise), verkkotulostimia sekä IP-puhelimia. Yhteensä Internet-yhteyttä tarvittiin yli sadalle laitteelle. Päivystimme alueella tapahtuman aikana vikatilanteiden varalle ja syntyneisiin ongelmiin pyrittiin puuttumaan mahdollisimman pikaisesti. Oman haasteensa tuotti myös se kuinka laaja kokonaisuus tapahtuma oli. Opinnäytetyöprojekti oli meille molemmille hyvin mieleinen. Se sisälsi paljon muuttuvia tekijöitä, verkon suunnittelua, laitteiden käyttöönottoa, konfigurointia ja testausta, työnjohtamista ja organisointia. Voisi sanoa että opinnäytetyömme sisälsi todella paljon sellaista asiaa, mitä opinnoissa ei tule vastaan. Oppi tulee oikeita töitä tehdessä ja se teki meidän opinnäytetyöstämme kyllä ehdottomasti kokemisen arvoisen.” Arttu Ikonen ja Jussi-Pekka Salorinne


Opiskelijaosaamista Muurajaprojektissa TEKSTI Martta Räty, Tarmo Alastalo, Jenni Ryynänen KUVAT Martta Räty

M

uuraja ky on Outokummussa toimiva yritys, jonka tavoitteena on luoda idylliseen Outokummun maaseutuympäristöön yhteisöasumismahdollisuus. Muuraja-projektia tehtiin Muuraja ky:n ja Karelia-amk:n opiskelijoiden kanssa yhteistyössä, jossa opiskelijoita oli mukana suunnittelemassa ainutlaatuisia yhteisöasumisen ratkaisuja. Yhteisöasumisen ajatuksena on luoda asumismahdollisuus vanhuksille ja niille, jotka tarvitsevat tukea arkipäivän askareissa. Tarkoituksena on, että talon asukkaat voisivat olla toistensa tukena ja turvana aina kun tilanne sitä vaatii. Ulkopuolista apua hankittaisiin silloin, kun asukas ei omin voimin enää selviä.

» karelia.fi | 9


Muuraja ky:n ja opiskelijoiden yhteistyön mahdollisti Mahdollisuus maaseudulla -hankkeen Osaamistori, joka saattaa yhteen paikallisia yrittäjiä ja ammattiin opiskelevia. Kun Muuraja ky:n yrittäjät Olli ja Eeva Leena Saikkonen kuulivat Mahdollisuus maaseudulla -hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista, he ilmoittivat heti haluavansa opiskelijoita mukaan Muuraja-projektiin tukemaan aloittavan yrityksen suunnittelua. Muuraja-projektissa on mukana usean alan opiskelijoita, jotka toivat projektin eri osa-alueisiin uutta näkökulmaa ja osaamista omalta alaltaan; rakennustekniikan opiskelijat tarkistivat rakennuksen energiatehokkuutta ja kuntoa, fysioterapiaopiskelijat auttoivat tilojen esteettömyyden suunnittelussa ja tradenomiopiskelijat laativat markkinointisuunnitelman. Sisustussuunnittelijan työ valmistuu ensi syksynä. Karelia-amk:n koulutus- ja kehittämispäällikkö Timo Pakarinen kertoo, että yrityksen omistajat halusivat päivittää rakennukset vastaamaan energiataloudeltaan, toimivuudeltaan ja rakenteiden osalta nykyaikaisia vaatimuksia. Näihin asioihin haettiin apua rakennustekniikan opiskelijoilta. Yrittäjien ohella myös opiskelijat ovat hyötyneet projektista huomattavasti, sillä työkokemus on aina tervetullutta ja motivoi opiskelijoita oppimaan.

Rakennusten esteettömyyteen haettiin uutta näkökulmaa fysioterapiaopiskelijoiden voimin. Fysioterapian yliopettaja Liisa Suhonen kiteyttää, että fysioterapeutin ammattitaidon yksi osa-alue on miettiä eritasoisille ihmisille ympäristöjä, jossa liikkuminen ja toimiminen on mahdollisimman vaivatonta. On tärkeää, että ympäristön toiminnot ovat suunniteltu tarkoin ennen remonttivaihetta. Hanketyöskentely nähdään selkeästi positiivisena asiana niin opettajien kuin opiskelijoidenkin keskuudessa. Fysioterapian tuntiopettajan Anne Ryhäsen mielestä projektiin osallistuminen kannatti, vaikka kynnys lähteä mukaan oli aluksi korkealla, sillä ei ollut varmaa, mitä pystymme hankkeelle antamaan. Opiskelijoita on tullut positiivista palautetta, että käytännön työ on hyvä tapa oppia. – Projektiin osallistuminen on ollut mielenkiintoista sekä todella opettavaista. Käytännön tehtävän saaminen teoriakurssin tueksi tuo vaihtelevuutta opiskeluun, ja on meille opiskelijoille mukava tapa oppia, sanoo fysioterapian opiskelija Tiia Hietanen. Muuraja-projektin valmistuttuaan Outokummun maaseutuympäristöön syntyy kotipaikka noin kymmenelle asukkaalle.

ˆProjektiin osallistuminen on ollut mielenkiin-

toista sekä todella opettavaista, sanoo fysioterapian opiskelija Tiia Hietanen (vas.).

10 | karelia.fi


URHEILEVA OPISKELIJA:

Katri Hirvonen

» karelia.fi | 11


TEKSTI Jenni Ryynänen | KUVAT Salla Anttila

T

ohmajärveltä kotoisin oleva Katri Hirvonen kokeili kuulantyöntöä kotipihallaan ensimmäisen kerran 6 -vuotiaana – kokeilun tuloksena kipinä urheiluun sai alkunsa ja vei tytön mennessään. Nykyisin Joensuussa asuva 23-vuotias Katri opiskelee fysioterapeutiksi Karelia-ammattikorkeakoulussa urheillen samanaikaisesti kärkitasolla – päälajinaan kiekonheitto, sivulajinaan kuulantyöntö. Joensuun Katajan naiselle Joensuu opiskelupaikkana oli ilmiselvä vaihtoehto, sillä Katrin henkilökohtainen valmentaja Teemu Olli sekä harjoituspaikat löytyvät Joensuusta. – Oman lajin kannalta harjoittelumahdollisuudet ovat kohtalaisen hyvät; Joensuun Areenassa on käytännössä kaikki tarvittava, uusi tilajärjestely tosin pakottaa voimaharjoittelun tekemisen muualla. Tilojen käyttö on myös täysin sidoksissa areenan muihin tapahtumiin, joten muiden tapahtumien aikaan heitto mahdollisuudet ovat huonot. Heittäjille tarvittaisiinkin Joensuussa talviheittopaikka, joka ei ole sidoksissa muiden tapahtumien aikatauluihin, Katri vinkkaa.

”FYSIOTERAPEUTIN OPINNOISTA ON URHEILIJALLE ITSELLEEN TODELLA PALJON HYÖTYÄ!”

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen voi olla haastavaa, mutta urheilijan oma aktiivisuus, ja ajankäytön ennakkosuunnittelu auttaa omien tavoitteiden saavuttamisessa. – Itse olen koko opiskelun ajan priorisoinut ajankäytön ja kaiken tekemisen urheilun ehdoilla. Jos haluaa harjoitella ammattimaisesti, on erittäin haastavaa panostaa samaan aikaan täysillä opiskeluun. Opiskella ehtii kyllä myöhemminkin, mutta huippu-urheilijaksi voi päästä vain kerran elämässään.

12 | karelia.fi

Kärkitasolla urheilu vie ison osan Katrin elämää. Talvella Katri treenaa parhaimmillaan 12 kertaa viikossa. Kesällä kisaillaan, joten määrä on huomattavasti pienempi, keskimäärin 5–8 kertaa viikossa. – Opiskelujen alussa urheilun ja opiskelun yhdistäminen oli rankkaa, mutta onneksi nykyisin on paljon helpompaa, ja untakin tulee riittävästi. Joensuun Urheiluakatemia auttaa urheilevaa opiskelijaa pitämään urheilun ja opiskelun tasapainossa. – Urheiluakatemian aamuharjoituksissa käymällä saan halutessani kaikki vapaavalintaiset opintopisteet. Akatemian kautta saa myös tarvittaessa apua opintojen suunnitteluun. Itselläni Urheiluakatemia näkyy oikeastaan eniten lääkäri- ja muissa terveyspalveluissa. Joensuun Areenan harjoituspaikkojen ja uimahallien käyttö on kärkiurheilijoille ilmaista, Katri kertoo.

65 METRIN KAARI NÄKYVISSÄ

Nuoresta iästään huolimatta, Katri on saavuttanut jo paljon urheilun saralla. Kiekonheiton ja kuulantyönnön Suomen tilastokakkosen tulevaisuuden tavoitteena on heittää kiekko yli 65 metrin kaareen ja voittaa aikuisten arvokisamitali. – Paras saavutus tähän mennessä on Universiadien 5. sija viime kesältä. Viime kesänä myös voitin ensimmäinen aikuisten Suomen mestaruuden kuulantyönnössä ulkoradoilta. Yhteensä aikuisten SM-mitaleita minulle on kertynyt hallikisat mukaan lukien kahdeksan. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan Katri valmistuu jouluna 2015, mikä on muita samaan aikaan tutkinnon aloittaneita 1,5 vuotta myöhemmin. Koska urheilu on lähellä sydäntä, Katrin toiveena on, että myös tulevaisuuden ammatti liittyisi jollain tavalla urheiluun.


JOENSUUN URHEILUAKATEMIA SOVITTAA YHTEEN URHEILUN JA OPISKELUN Karelia-ammattikorkeakoulu on yksi Joensuun Urheiluakatemian yhteistyöoppilaitoksista. Yhteistyön tavoitteena on mahdollistaa urheilu ja opiskelu – antaa tukea urheilijoille, joiden tavoitteena on urheilumenestymisen lisäksi ammattikorkeakoulututkinto. Urheiluakatemia toimii puolueettomana osapuolena; viestinviejänä opiskelijan, oppilaitoksen ja urheilutoimijoiden välillä. Jokaisen ammattikorkeakouluopinnot aloittavan urheilijan kanssa käydään starttikeskustelu, jossa urheiluakatemian henkilöstö kertoo akatemian palveluista ja antaa ohjausta urheilun ja opiskelun yhdistämiseen liittyvässä suunnittelussa. Joensuun Urheiluakatemia tarjoaa urheilijalle ohjattuja aamuvalmennuksia sekä tukea opiskelun ja urheilun yhdistämiseen. Korkeimmalla tasolla kilpailevat urheilijat ovat oikeutettuja kärkiurheilijakorttiin, jonka etuuksiin kuuluu mm. ensifysiopalveluita, pikainen ortopedille pääsy sekä maksuton Joensuu Areenan ja uimahallin harjoituskäyttö. Lukuvuoden 2013–2014 aikana Karelia-ammattikorkeakoululla ja Joensuun Urheiluakatemialla on työn alla avainkumppanuussopimus, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteistyön sujuvuus, tavoitteellinen opintojen suorittaminen sekä opintojen ja kilpaurheilun yhdistäminen. Avainkumppanuuden myötä voidaan myös mahdollistaa mm. opinnäytetyöyhteistyön ja urheiluvalmennuksen opinnollistaminen.

karelia.fi | 13


MONIPUOLISET OPPIMISYMPÄRISTÖT

&

Sirkkalan Tehdas Voimala

14 | karelia.fi


Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan Tehdas ja Voimala -oppimisympäristöt antavat suotuisat edellytykset opiskelijan luovuuden ja moniammatillisuuden kehittymiselle – innostamalla ja tukemalla aktiiviseen yhdessä oppimiseen haastaen perinteisen luokkaopetuksen.

TEKSTI Jenni Ryynänen | KUVAT Salla Anttila, Jenni Ryynänen

S

irkkalan Tehdas – oppimis- ja toimintaympäristö on Karelia-ammattikorkeakoulun eri koulutusalojen opiskelijoiden ja henkilökunnan kohtaamispaikka ja työympäristö, jossa kokeileva kehittäminen, yrittäjyyden edistäminen sekä yhteistyö työelämän edustajien kanssa kohtaavat. Sirkkalan Tehdas sijaitsee Luovan talouden keskuksessa Sirkkala-kampuksella. Tehdas tarjoaa tilat, työkalut ja viihtyisän työympäristön, jossa opiskelijoita kannustetaan monialaisuuteen sekä yrittäjyyteen tukemalla omatoimista työskentelyä sekä palvelu- ja tuoteideoiden kehittämistä. Opiskelijoiden lisäksi tiloja hyödyntävät avoimet harrastelijayhteisöt, kuten Joensuun Geek Meet sekä Tech Club Joensuu. Tehtaassa toteutettava yritysyhteistyö voi liittyä yksittäiseen opintojaksoon, opiskelijaprojektiin tai kehittämishankkeeseen. Yritysyhteistyössä tehdään toimeksiantoja, jotka liittyvät usein tuotteiden sekä erilaisten palveluiden suunnitteluun. Suunnitteluprosessin tuloksena syntyy mm. kehittämisehdotuksia, joita yritykset voivat käyttää omissa tuotteissaan. Esimerkiksi Karelia-amk:n ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston yhteisprojektissa opiskelijat kehittivät yhdessä tuotteita Pohjois-Karjalan ammattiopiston ART’Soppi -käsityömyymälään. Myös Karelia-ammattikorkeakoulun Draft-ohjelman kehittäjätiimit ovat hyödyntäneet Sirkkalan Tehdas –ympäristöä ja sen laitteistoa kehitellessään tuoteideoistaan myyntivalmiita tuotteita. Oppiminen Tehdas -ympäristössä perustuu vertaisoppimisen toimintamalliin, jossa jaetaan tietoa ja opitaan muilta opiskelijatovereilta. Tehtaan tilat pitävät sisällään mm.

Oppiminen Tehdas -ympäristössä perustuu vertaisoppimisen toimintamalliin, jossa jaetaan tietoa ja opitaan muilta opiskelijatovereilta työskentely ja pajatiloja – Tech Lab, metalli- ja puupajan sekä valokuvausstudion. Tiloista löytyvät laitteet tuote- ja palveluideoiden prototyyppien konkretisoimiseksi: videoja valokuvakameroita, taulutietokoneita sekä tietokoneohjattuja työstölaitteita, kuten 3D-tulostin. Tulevaisuudessa tavoitteena on järjestää Tehdas –ympäristössä monialaisia opintojaksoja, joiden aihealueita ovat mm. brändin kehittäminen, prototypointi, palvelumuotoilu ja yrittäjyys. Tavoitteena on, että opintojaksoille voi osallistua kuka tahansa Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelija opintoalastaan riippumatta.

karelia.fi | 15


Voimala on sosiaali- ja terveysalan keskuksen oppimisja palveluympäristö, jossa opiskelijat ja opettajat yhdessä työelämäkumppaneiden kanssa kehittävät sosiaali- ja terveysalan toimintaa ja palveluita. Voimalan keskeisessä roolissa ovat moniammatillinen yhdessä tekeminen ja oppiminen sekä palvelujen kehittäminen ja niiden toteuttaminen yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. Syyslukukaudella 2013 Voimalassa toteutetaan kehittämispilotteja, joissa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia käytäntöjä/toimintoja hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen. Piloteissa keskitytään pääasiassa ikäihmisten sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseen. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia tuetaan muun muassa järjestämällä lapsille nalleneuvolatoimintaa Joensuun Perheentalossa. Lapsille suunnatun nalleneuvolan lisäksi, vanhemmille tarjotaan lastenhoitotoimintaa sekä venäjänkielisille perheille järjestetään erilaisia tuki- ja tulkkauspalveluja. Yhteistyössä Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutoimen kanssa terveydenhoitaja- ja sosionomi opiskelijat järjestävät lapsille pienryhmäohjausta, jonka tavoitteena on edistää 0.–2. luokkalaisten tunne- ja sosiaalisia taitoja. Opiskelijoiden tehtäviin kuuluu mm. pienryhmäohjausten sisältöjen suunnittelu sekä ryhmätuokioiden toteutus. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi opiskelijat järjestävät omaishoitajaperheille ja vertaistoimijoille mm. ryhmätoimintaa. Opiskelijoiden rooli on selvittää osallistujien tarpeita, ja suunnitella ryhmätoiminta vastaamaan niitä. Lopuksi opiskelijat yhdessä osallistujien kanssa arvioivat ryhmätoiminnan toteutusta; oman toiminnan sekä hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat toimivat piloteissa moniammatillisina kehittämistiimeinä; aktiivisina tekijöinä, joissa hanke- ja opetushenkilöstö tukevat oppimista. Opiskelijat osallistuvat kehittämispilotteihin osana opinto- tai työharjoittelujaksoa, myös opinnäytetöitä voi kytkeä Voimalan toimintaan. Tikkarinteen kampukselle on rakentumassa uusia Voimalan tiloja, josta löytyy tilat kehittämistoiminnalle; ikäihmisten kanssa työskentelylle, ryhmäohjaukselle sekä hyvinvointi- ja terveysneuvonnalle. Kehittämispilottien toteutuspaikat mietitään aina pilottikohtaisesti. Voimalan toimintaa tapahtuu kampuksen lisäksi erilaisissa työympäristöissä, siellä missä palvelut ovat käyttäjille helpoiten saatavilla.

16 | karelia.fi

Voimalan toimintaa tapahtuu Voimalan tiloissa Tikkarinne-kampuksella sekä erilaisissa työympäristöissä, siellä missä palvelut ovat käyttäjille helpoiten saatavilla.


Avoimesta ammattikorkeakoulusta

tutkinto-opiskelijaksi TEKSTI Eija Piiparinen | KUVA Salla Anttila

A

voin ammattikorkeakoulu on joustava tapa suorittaa ammatillisia korkeakouluopintoja. Opinnot on tarkoitettu kaikille ammattikorkeakouluopinnoista kiinnostuneille iästä, ammatista ja koulutustaustasta riippumatta. Vuosittain 400 aikuista opiskelee Karelia-amk:n avoimessa ammattikorkeakoulussa. Avoimen amk:n opinnot ovat sisällöltään ja vaatimustasoltaan Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisia, joten opiskelijan on mahdollista opiskella myös tutkinto-opiskelijoiden ryhmissä. Avoimen amk:n opiskelija opiskelee ammattikorkeakouluopintoja samassa tahdissa kuin ryhmään kuuluvat varsinaiset tutkinto-opiskelijat. Suoritetut opintojaksot voidaan hyväksyä osaksi ammattikorkeakoulututkintoa. Anton Sutinen aloitti matkailun opinnot Karelian avoimessa amk:ssa syksyllä 2012. Anton ei tullut valituksi kevään 2012 yhteishaussa tutkinto-opiskelijaksi, mutta halusi kuitenkin opiskella matkailua. - Matkailuala kiinnosti minua, koska olen asunut ja matkustanut eri maanosissa ja käyttänyt matkailupalveluja USA:n Yellowstonessa, Etelä-Afrikan Krugerin kansallispuistossa, Aasian suurkaupungeissa, Uuden-Seelannin maastoissa joilla on filmattu Taru sormusten herrasta, ja Fidzin aurinkorannoilla. Anton opiskeli avoimessa amk:ssa mm. matkailun perusteita, matematiikkaa, kieliä ja restonomin atk-taitoja. Myös ravintolapalvelut tulivat tutuiksi, koska opintoihin kuului ruoanvalmistusta ja alkoholilainsäädäntöä. Suurimmaksi eroksi avoimen amk:n ja tutkinto-opiskelun välillä Anton kokee opintososiaaliset edut. Vaikka avoimen amk:n opiskelijaa opiskelee samoissa ryhmissä samoja opintoja tutkinto-opiskelijoiden kanssa, avoimen opiskelijalla ei ole oikeutta opintotukeen tai muihin päätoimisille opiskelijoille myönnettäviin etuuksiin, kuten opiskelija-alennuksiin VR:n tai Matkahuollon lipuissa tai opiskelijaravintoloissa.

Anton haki uudelleen kevään 2013 yhteishaussa Kareliaan matkailun koulutusohjelmaan ja tällä kertaa tuli valituksi tutkinto-opiskelijaksi. - Pääsin suoraan toisen vuoden opiskelijaksi, koska kaikki avoimessa amk:ssa suoritetut opinnot hyväksyttiin osaksi tutkintoa. Opiskelu matkailussa on välillä intensiivistä ja paljolti projektipainotteista.

karelia.fi | 17


Musiikin ammattilaiseksi TEKSTI Tommi Ilonen | KUVA Salla Anttila

O

len Tommi Ilonen, 23-vuotias musiikkipedagogiikan opiskelija Joensuusta. Opiskelen neljättä vuotta musiikkia Kareliassa pääaineenani pop/ jazz piano. Musiikki on kuulunut elämääni jo lapsuudesta asti ja epäilen, että geeniperimällä on yhteys asian kanssa. Minulle on opintojen aikana kertynyt instrumenttiopintojen ja pedagogiikan lisäksi aimo annos opintoja esimerkiksi säveltämisestä, sovittamisesta, musiikin teoriasta äänitekniikasta, notaatiosta ja erilaisten musiikkityylien historiasta. Olen ollut pianonsoiton ohella aina hyvin kiinnostunut säveltämisestä ja musiikin tuottamisesta ja niihin olenkin saanut opinnoista arvokkaita työvälineitä ja oppeja. Olen tähän mennessä päässyt soittamaan yli 50 erilaisessa yhtyeessä, joissa teemana on ollut aina eri artisti, bändi tai genre. Ehkä ikimuistoisin ja avartavin kokemus opinnoissa tähän mennessä on opintomatka Italiaan Atina Jazz-festivaaleille, jossa soitettiin ja vietettiin aikaa erilaisten muusikoiden kanssa ympäri maailmaa. Arvokas asia ja loistava bonus koulutuksessa on myös musiikkipedagogiikan opinnot, joista on mielettömän suuri hyöty työllistymisen kannalta. Opiskelupäivä voi sisältää esimerkiksi teoria-opintoja, rytmiikkaa, kahdet bändiharjoitukset, pianotunnin ja illasta töihin. Päivät ovat välillä pitkiä, mutta vastapainoisesti tulee niitäkin hetkiä, että voi vain keskittyä omiin juttuihin tai juoda kahvia vitsaillen kavereiden kanssa. Lyhyellä varoitusajalla voi tulla työtarjous, johon on tartuttava tai se menee ohi. Koko ajan on hoidettava projekteja, kehitettävä itseään ja pidettävä huolta myös musiikin ulkopuolisesta elämästä. Vaikka pop/jazz-opinnot painottuu jazziin, omaa identiteettiä korostetaan ja kunnioitetaan. Itse saa vaikuttaa paljon siihen mihin syventyy. Lähtökohdat ovat kaikilla erilaiset. Jotkut ovat mestareita jossakin asiassa jo aloittaessaan opinnot ja toiset ovat vasta lähtötelineissä. Tiedostan olevani ajoittain paatunut työnarkomaani ja todella avuton kieltäytyjä, mutta käytän yleensä vapaa-aikani mielelläni perheen ja ystävien tapaamiseen, tyttöystävän hemmotteluun, leffojen katseluun, lukemiseen ja ruoanlaittoon. Oman alan työskentely ja harrastaminen opintojen ohella on suhteellisen helppoa, sillä esimerkiksi musiik-

18 | karelia.fi

kikoulussa opettamalla, studioprojekteilla tai keikoilla voi kerryttää harjoittelupisteitä. Olen saanut jo tässä vaiheessa opintoja kiitettävästi kontakteja työelämään ja töitä näyttää olevan pianisteille hyvin. Muusikon työ ei ole ruusuilla tanssimista, mutta omalla kohdallani koko tarinan juoni nivoutuukin siihen, että saan yhdistää rakkaan harrastuksen ja ammatin. Musiikin opinnoilla Kareliassa on ollut tähän suuri vaikutus. Haluaisin kannustaa kaikkia, joiden sisällä asuu pienikin muusikko harkitsemaan musiikin opintoja. Karelia on loistava paikka kartuttaa tietoja ja taitoja. Meillä on tiivis opiskelijayhteisö ja lämmin ja kannustava ilmapiiri opiskelijoiden ja opettajien kesken.

ä Yhteisöllist opiskelua ja verkostoja työelämään


Johtamisoppeja ja työelämäläheistä kehittämistä:

10 VUOTTA

YAMK-KOULUTUSTA POHJOIS-KARJALASSA TEKSTI Kim Wrange, Eija Piiparinen | KUVA Salla Anttila

A

mmattikorkeakouluissa on ollut Suomessa valtakunnallisesti tarjolla Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaista Master-tason koulutusta vuodesta 2002 alkaen ja Pohjois-Karjalassa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on voinut opiskella vuodesta 2003 alkaen. Koulutus aloitettiin ensin kokeiluna tekniikan ja liikenteen alalla osaamisen johtamisen koulutusohjelmalla. Vakinaistamispäätös saatiin vuonna 2005, jolloin nimi muuttui. Siitä lähtien koulutusta on toteutettu joka vuosi ja hakijoita koulutukseen on riittänyt hyvin. Karelia-ammattikorkeakoulussa voi opiskella ylempään ammattikorkeakoulututkintoon teknologiaosaamisen johtamisen ja ympäristöteknologian koulutusohjelmissa tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa sosiaali- ja terveysalalla. - Opetuksellinen integraatio eri alojen välillä on suurta ja erityiseksi lisäarvoksi onkin koettu se, että esimerkiksi insinöörit ja sairaanhoitajat voivat opiskella johtamisen opintojaksoja monialaisesti yhdessä. Johtamisen haasteet ja mahdollisuudet ovat yllättävän samankaltaisia eri aloilla ja viime kädessä ihmiset ovat johtajina ja johdettavina pohjimmiltaan hyvin samankaltaisia, toteaa yliopettaja Kim Wrange.

Opetuksellinen integraatio eri alojen välillä on suurta” yliopettaja Kim Wrange

karelia.fi | 19


Uskon myös, että opinnot antavat mahdollisuuden kehittyä nykyisissä tehtävissä ja edesauttavat myös työuralla etenemistä” Teknologiaosaamisen johtamisen opiskelija Olli Mielonen

20 | karelia.fi


Ammattikorkeakoulujen ylemmän tutkinnon opiskelijoilla on pääsyvaatimuksena olevan kolmen vuoden työkokemuksen ansiosta tiukka ote työelämään ja suurin osa opiskelijoista opiskelee työn tai oman yritystoiminnan ohella, mikä on myös lähtökohta opiskeluille. Suurin osa opintojaksojen erilaisista harjoitustöistä sekä tutkinnon kruunaava opinnäytetyö sidotaankin lähes poikkeuksetta opiskelijan oman organisaation kehittämiseen. Näin saadaan aikaiseksi vahva panos alueen yritysten ja organisaatioiden kehittämiseen jo opiskeluaikana. Opiskelussa voidaan tehokkaasti yhdistää teoreettista tietoa käytännön ongelmanratkaisuun ja tämä on ylempien ammattikorkeakoulututkintojen selkeä kilpailuetu. Abloy Oy:n Lukot -liiketoimintayksikön osavalmistuksen esimiehenä työskentelevä Olli Mielonen aloitti opinnot teknologiaosaamisen johtamisen koulutuksessa syksyllä 2013. - Hain Karelia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan teknologiaosaamisen johtamisen yamk-tutkintoa kehittääkseni omaa ammatillista osaamistani esimiestyössä ja johtamistaidoissa. Toivon, että opintoni hyödyntävät myös työnantajaa-

ni tekemieni työelämän kehitysprojektien ja opinnäytetyön osalta. Uskon myös, että opinnot antavat mahdollisuuden kehittyä nykyisissä tehtävissä ja edesauttavat myös työuralla etenemistä, kertoo Olli Mielonen. Olli odottaa opinnoilta mielenkiintoisia opintokokonaisuuksia ja työelämälähtöisiä kehitysprojekteja. Myös erilaisilla työ- ja koulutustaustoilla varustettu opintoryhmä tuo monialaista näkökulmaa ja syvyyttä luennoille ja samalla luo hyviä verkostoitumisen mahdollisuuksia opiskelijoille. Entä miten Olli aikoo selvitä opintojen, työelämän ja muun elämän yhdistämisen haasteista? - Työelämän, opintojen ja muun elämän yhdistämisestä minulla on kokemusta jo parin tutkinnon verran, jotka olen opiskellut työn ohessa. Edellisen tutkinnon suorittamisen aikana perheeseeni syntyi kaksi lasta ja omakotitalo, joten uskon että ajankäytön suhteen on tällä kertaa helpompi tilanne. Monimuoto-opinnot vaativat aina hyvää ajankäytön suunnittelua. Itselleni monimuoto-opinnot ovat sopineet ja työelämälähtöisenä kokonaisuutena työnantaja on myös hyvin niissä mukana.

TYÖELÄMÄ MUUTOKSESSA 2020 -LUENTOSARJA Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkalantie 12, Auditorio 139

Työhyvinvoinnin johtaminen

23.1.2014 klo 9.30–15.30, professori Juhani Ilmarinen, Juhani Ilmarinen Consulting (JIC Oy)

Myynnistä innostuminen ja can do –asenne

13.2.2014 klo 13–16, luova johtaja Henkka Hyppönen, FUNCK Helsinki Oy

Palvelujen tuotteistaminen

15.4.2014 klo 13–17, tuotteistaja Jari Parantainen, Noste Oy

ILMOITTAUDU: www.karelia.fi » www.nk.chamber.fi

Uudet raikkaat ajatukset ja ideat! karelia.fi | 21


3 polkua

maailmalle TEKSTI Marjo Piironen | KUVAT Salla Anttila

VARAÄITINÄ VAIHTAREILLE

Kansainvälistyminen ei aina edellytä ulkomaille lähtemistä. Ympäristöteknologian opiskelija Katja Kuosmanen on toiminut vuoden ajan kv-tuutorina espanjalaisille, portugalilaisille, ranskalaisille, puolalaisille, botswanalaisille ja sambialaisille vaihto-opiskelijoille. - Tärkein syy tuutoroinnin aloittamiseen oli oman kielitaidon kehittäminen. Perheellisenä on vaikeampi lähteä ulkomaille, joten tämä tuntui hyvältä tavalta kansainvälistyä, Kuosmanen toteaa. Ensimmäinen vaihtarien tapaaminen jännitti niin, ettei yöllä meinannut saada unta. Onneksi tukena oli kokenut tuutori. Myös opiskelijakunta POKA:n järjestämä koulutus auttoi alkuun. Tuutorina Katja on auttanut vaihto-opiskelijoita monenlaisissa asioissa. Milloin on etsitty huonekaluja kirpputorilta, milloin hämmästelty suomalaisen kaupan maitohyllyä tai hedelmäosaston itsepalveluvaakoja. Katjan rinnalla tuutorina on toiminut koko Kuosmasen perhe. Vaihto-opiskelijat ovat vierailleet Kuosmasilla saunomassa ja grillaamassa. - Vähän vanhempana olen toiminut vaihtareille varaäitinä. Kielitaito on vuoden aikana kehittynyt kovasti, niin minulla kuin perheellänikin. Nyt uskaltaa käyttää englantia ihan eri lailla, kun tietää, että pärjää. Olen oppinut kuuntelemaan toisia entistä paremmin ja sosiaalinen silmä on kehittynyt. Myös avoimuus on lisääntynyt, arvioi Kuosmanen.

22 | karelia.fi

1


2 TOINEN KOTI PUOLASSA

Rakennustekniikkaa opiskeleva Niko Nuutinen on suorittanut opintoja ulkomailla jo kahteen otteeseen: neljän kuukauden harjoitteluvaihdossa Saksassa ja viime keväänä YAMK-opinnoissa Puolassa. - Harjoitteluvaihtoon lähdin kaverieni kanssa lyhyellä varoitusajalla jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Näimme ilmoituksen ilmoitustaululla ja kahden viikon kuluttua seisoimme matkalaukkujen kanssa lentokentällä, Nuutinen muistelee. Harjoittelu oli urakkatyötä betonityömaalla. - Olin opiskellut ammattikorkeakoulussa saksan perusteet. Vaikka en vielä paljoa osannut, oli vähästäkin kielitaidosta iso apu ja pystyin vähän kommunikoimaan.

Ensimmäinen kv-vaihto jätti kipinän kytemään ja seuraavaksi vaihtokohteeksi valikoitui Puola. - Kun saavuin Puolaan, tuntui heti siltä kuin olisin tullut toiseen kotiin. Ihmiset olivat ystävällisiä ja auttavaisia, Nuutinen toteaa. Asiaa auttoi myös puolalainen tyttöystävä. Harjoittelu- ja opiskelijavaihdosta Nuutiselle on jäänyt saksan ja puolan puhekielitaito. Ja siitä tyttöystävästä on tullut morsian. - Ymmärrys muuta maailmaa kohtaan on lisääntynyt. Ennen asioita seurasi vain uutisista, nyt ymmärtää eri lailla myös uutisten taustoja. Ja reissussa oppii, että kaikki järjestyy, Nuutinen pohtii.

karelia.fi | 23


3 KANSANMUSIIKKI VIE MAAILMALLE

Viidettä vuotta musiikkia opiskeleva Reetta-Mari Kellokoski vietti viime kevään Erasmus-vaihdossa Unkarissa. - Opiskelin mm. unkarilaista kansanmusiikkia, pääinstrumentin soittoa sekä tein erilaisia bändijuttuja. Olen ollut aina kiinnostunut suomalais-ugrilaisesta kansanperinteestä ja Unkari tuntui siksi hyvältä vaihtoehdolta. Olin ollut aiemmin Nordplus-pikavaihdossa Viljandissa Virossa, joten nyt halusin kauemmaksi, Kellokoski toteaa. Vaihtojen aikana syntyneet ystävyydet ja verkostot kantavat edelleen. - Vaihdamme nuotteja ja hyviä nettilinkkejä ja ystävien avulla tietoa voi hakea helposti eri maista. Kansanmusiikissa tehdään yleensäkin paljon kansainvälistä yhteistyötä. Kontaktien lisäksi ulkomailta on tarttunut mukaan roppakaupalla itseluottamusta.

24 | karelia.fi

- Vaihdossa oppii, että pystyy selviämään eri tilanteissa. Maailmankuva avartuu ja oppii ymmärtämään, miten eri maissa toimitaan. Ja huomaa, että Suomessa asiat ovat aika hyvin, Kellokoski pohtii. Ehkä tärkein oppi liittyy kuitenkin toisten ihmisten kohteluun. - Itse ulkomailla ollessa ymmärtää, miltä tuntuu itse olla vieraana ja siitä on hyötyä myöhemminkin. Unkarilaiset jännittivät englannin puhumista ja osa vältteli vaihtareita. Itsekin huomasin, miten kivalta tuntui, kun joku vieras hymyili ja sanoi unkariksi ’moi’. Samalta varmasti tuntuu Suomessa olevista vaihtareista. Pitäisi vain uskaltaa avata keskustelu ja lopettaa virheiden pelkääminen, Kellokoksi muistuttaa.


OHJAUSTA KOKO OPINTOJEN AJAN TEKSTI Mervi Kurula, Eija Piiparinen | KUVAT Salla Anttila

K

arelia-ammattikorkeakoulussa opinto-ohjauksen ja opiskelijan hyvinvointia tukevan toiminnan tehtävänä on varmistaa sujuva oppiminen ja edistää tavoitteellista opiskelua sekä opiskelijan henkilökohtaista ja ammatilliseksi asiantuntijaksi kasvua. Ohjausta annetaan koko opintojen ajan sekä työelämään siirryttäessä. Ohjaus on osa opetussuunnitelman toteutusta, se on jatkuvaa ja sitä toteuttavat kaikki. Ohjauksen toimintatavoissa huomioidaan aikuisopiskelijoiden, erilaisten oppijoiden ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden ohjaustarpeet. Monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia menetelmiä hyödyntävä ohjaus tavoittaa kaikki opiskelijat ja mahdollistaa vuosittain myös henkilökohtaisen ohjauksen. Ohjauksen painopiste muuntuu opiskelijan tarpeita vastaavaksi hakuvaiheen neuvonnasta päättövaiheen työelämään siirtymisen tukemiseen. Ohjausta toteutetaan ryhmä- ja yksilöohjauksena. Ryhmäohjausta käytetään kaikissa niissä tilanteissa, joissa yksilöohjaus ei ole välttämätöntä. Tyypillisiä yksilöohjaustilanteita ovat kehityskeskustelut ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman päivittäminen sekä harjoittelun ja opinnäytetyön ohjaus. Opiskelijoita ohjataan ja neuvotaan myös opiskeluun ja opiskelijan arkeen liittyvissä asioissa.

» karelia.fi | 25


Janne Väätäinen, opettaja, opinto-ohjaaja Olen rakennustekniikan opinto-ohjaaja, Lite-keskuksen vastaava opinto-ohjaaja ja LTRNS13-ryhmän opetutor. Lisäksi opetan eri vuosikursseilla mm. rakentamistaloutta, kaavoitusta ja johtamisen perusteita. Olen päivittäin tekemisissä opiskelijoiden kanssa joko opetuksen tai opinto-ohjauksen parissa. Opinto-ohjauksessa on parasta opiskelijoiden kohtaaminen henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisissa ohjaustilanteissa käsitellään yleensä opintojen edistymistä, opintoihin liittyviä valintoja tai henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan liittyviä hyväksilukuja ja korvaavuuksia. Minusta opinto-ohjaus on mukavaa ja palkitsevaa työtä ja se tuo vaihtelua työpäiviin.

Lauri Hänninen, ICT-tukihenkilö Tuen opiskelijoita tietoteknisten ongelmien vastaan tullessa. Tukitehtävät koskevat yleensä ATK-laitteita tai sovelluksia. Olen opiskelijoiden kanssa tekemisissä päivittäin Sosiaali- ja terveysalan keskuksessa ja Helpdesk-palvelun kautta. Minulta voi tulla kysymään apua jos jokin tietotekninen asia mietityttää.

Noora Kontturi, informaatikko Opastan lukuvuoden alkaessa uusia opiskelijoita kirjastonkäytön saloihin ja tiedonhankinnan ihmeelliseen maailmaan kirjastoinfoissa ja tiedonhankinnan opetustunneilla. Opinäytetyövaiheessa oleville opiskelijoille pidän tiedonhankinnan tunteja. Meille informaatikoille voi myös varata ajan henkilökohtaiseen opastukseen, jos tiedonhankinta syystä tai toisesta tökkii tai tietokantojen käyttö on päässyt unohtumaan. Teen myös asiakaspalveluvuoroja kirjaston tiskissä, joten moni opiskelija tunnistaa kasvoni myös tiskin toiselta puolelta.

26 | karelia.fi


Kirsi Kukkonen, opintosihteeri Työhöni kuuluu opiskelijoiden asiakaspalvelua, mm. opintosuoritusotteiden, opiskelutodistusten, VR-todistusten, WinhaWille-salasanojen ja ateriatukikorttien antamista. Neuvon opiskelijoita mm. opiskeluoikeusaikoihin, lukuvuosi-ilmoittautumiseen, opintotukeen ja jatkoaikoihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvon ja ohjaan yhteishakuihin liittyvissä asioissa tulevia opiskelijoitamme, joten olen mukana opiskelijan arjessa jo siinä vaiheessa, kun opiskelija on vielä hakija. Vastaamme omalta osaltamme Pakki-opiskelijaintran sisällöstä.

Hanish Bhurtum, opettaja, opettajatutor Opettajatutor toimii yhdessä opettajien kanssa opiskelijan tukena. Tavoitteena on tukea opiskelijan oppimisprosessia ja itseohjautuvaa oppimista. Opettajatutorina tuen opintojen aloittamista ja opintojen etenemistä koko opiskelun ajan. Yritän myös varmistaa, että opiskelijoiden opetus toteutuu opetussuunnitelman mukaisesti sekä tuen ammatti-identiteetin kehittymistä. On erittäin tärkeää, että opiskelijat luottavat minuun opettajatutorina.

Kaija Saramäki, kv-koordinaattori Ohjaan opiskelijoita vaihtoon hakeutumisessa; kerron kohdekorkeakouluista, niiden ohjelmistaan ja opiskeluympäristöstään. Autan myös hakupapereiden ja muiden käytännön asioiden kanssa ennen ja jälkeen vaihdon sekä vaihdon aikana. Saapuvia vaihto-opiskelijoita autan opiskeluun liittyvissä asioissa, opiskelusuunnitelmien kanssa ja yleisissä Suomessa olemiseen liittyvissä asioissa. Suomeksi (ja opiskelijoiden kielellä) sanottuna: yritän potkia Karelian opiskelijoita vähäksi aikaa maailmalle ja tukea vaihtoon lähtöä siten, että he saisivat vaihdostaan mahdollisimman paljon irti.

karelia.fi | 27


Oppimisen iloa ja ajatusten lentoa - INNOLEIRILTÄ IDEOITA JA UUSIA AVAUKSIA

TEKSTI Liisa Timonen, Ulla Asikainen KUVAT Mari Vuotilainen, Maakaista, MDI

K

eski- ja Pohjois-Karjalan yhteinen innovaatioleiri kokosi maaseudun toimijoita ideoimaan uusia avauksia alueen kehittämiseen. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Keski-Karjalan kehittämisyhtiö KETIn kahdesta leiri-ideasta yhdistettiin yksi yhteinen toteutus, josta hakijat vastasivat yhdessä. Luomutuotannon brändin ja markkinoinnin kirkastamista sekä valokuituverkon käytön mahdollisuuksia kokoontui pohtimaan kaikkiaan nelisenkymmentä toimijaa. Vaivion kurssikeskuksessa ideoita ja ajatuksia törmäyttivät joukko yrittäjiä, asiantuntijoita, Karelia-ammattikorkeakoulun opettajia ja opiskelijoita sekä luottamushenkilöitä. Tuloksena syntyi viisi erilaista kehittämisideaa, joiden työstämistä jatketaan leirin jälkeen.

INNOSTAVAT, TYÖELÄMÄLÄHEISET OPPIMISKOKEMUKSET

Karelia-ammattikorkeakoulusta innoleirin suunnitteluun ja toteutukseen osallistui opintojen loppuvaiheessa olevia agrologiopiskelijoita sekä heidän opettajiaan. Yhteisenä innovaatioteemana oli alueen luomutuotannon kehittäminen. Innoleirin toteutus oli integroitu Luonnonmukainen tuotanto – opintojaksoon, mikä oli opiskelijoista erinomainen tapa opiskella. Mahdollisuus tavata erilaisia asiantuntijoita, oppia konkareilta, testauttaa omia ajatuksiaan ja verkostoitua oli opiskelijoiden mielestä ”ihan loistava juttu”.

28 | karelia.fi

Luomuruoan tuotantoketjua ja tunnistettavuutta pohtinut ryhmä asetti tavoitteeksi katkeamattoman ja läpinäkyvän ruokaketjun, jossa kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Sähköinen luomutori kokoaa yhteen maakunnan tuottajat ja mahdollistaa riittävät volyymit yhteiseen markkinointiin. Myös luomutuotanto globalisoituu, mikä hämärtää ruoan alkuperää. Kuluttaja mieltää usein luomuruoan ja lähiruoan samaksi vaikka todellisuudessa luomutuotteet voidaan tuoda eri puolilta maailmaa kaikkea muuta kuin kestävän kehityksen periaattein. Kuluttajat ovat kuitenkin koko ajan kiinnostuneempia ruoan alkuperästä, samoin ruoan eettisyys kiinnostaa yhä enemmän. Tuotantoketjun lyhentäminen, luottamuksen rakentaminen ja tuotteiden saatavuuden helpottaminen mahdollistavat ekologisen ja eettisen kuluttamisen. Paikallista luomua voi syödä hyvillä mielin!

LUOMUVIHANNEKSIEN UUDET MAHDOLLISUUDET

Luomuvihannesten ryhmässä rakennetaan Pohjois-Karjalan uutta ruokabrändiä. Kantavana ajatuksena on tehdä ruokaa taidolla ja rakkaudella ruoan alkuperän varmistaen. Tavoitteena on vastata yhdessä pääkaupunkiseudun kysyntään, ja myydä verkostona luomuvihanneksia suurtalouskeittiöille. Helsingin kaupungin strategiana on varmistaa, että vuoteen


Ei tällaista oppia saa mistään muualta, mahtava kokemus!”

karelia.fi | 29


2015 mennessä puolet päiväkotilasten ruoasta on luomua. Maakunnan luomutuottajat voivat yhdessä verkostoituen ja volyymiä lisäten vastata pääkaupunkiseudun luomuvihannesten kysyntään. Pohjois-Karjalan kilpailuvalttina on ruoan puhtaus ja maukkaus. Luomutuotannon ja valokuituverkon hyödyntämisen yhteisenä kehittämisteemana oli sähköinen markkinointi. Ryhmä päätyi ideoimaan piha- ja ympäristörakentamiseen liittyvää sähköistä markkinapaikkaa, joka kokoaa eri pihaja ympäristörakentamisen yrityksiä yhteen. Tavoitteena on tehdä kuluttajan valinnat mahdollisimman helpoiksi ja vaihtoehdot näkyviksi.

PÄIVÄT PITKÄT PILVIPALVELUISSA?

Valokuidun vaikutusta asumiseen ja viihtyvyyteen pohtivassa ryhmässä syntyi idea rakentaa Rääkkylään Suomen suurin mummola. Mummola on muutakin kuin yhteisöllinen ikääntyvien ihmisten asumismuoto. Mummolassa on modernit verkkopalvelut lukemattomine appseineen: mummo tai pappa voi viihtyä pilvipalveluissa vaikka koko päivän. Mummolaan kytkeytyy vahvasti myös ajatus luomukuolemasta, kuolemaan voi valmistautua yhdessä ja omaa kuolemaansa voi suunnitella vaikka erilaisten ”tuunaa oma arkkusi” appsien avulla. ”Rääkkylästä ollaan brändäämässä elinkaariajattelun ehtoopuolen pitäjää, jossa suhtaudutaan kuolemaankin iloiten.” toteaa leirin fasilitaattorina toiminut MDI omassa blogissaan. Valokuidun mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen pohtinut ryhmä päätyi ehdottamaan verkkovallankumousta. Verkon kautta saatavilla oleva nettilääkäri,

nettisairaanhoitaja ja nettikodinhoitaja voivat auttaa kuntalaista kustannustehokkaasti ja nopeasti. Tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata kaikkia sote-palveluita sähköisesti vaan pohtia tarkkaan, mitkä palvelut voidaan tarjota verkon kautta ja mitkä palvelut ehdottomasti edellyttävät lähipalvelua.

INNOVAATIOMENETELMÄT MAASEUDUN KEHITTÄMISTYÖSSÄ

Innovaatioleiri on valtakunnallinen Maaseutuverkostoyksiön ideoima kehittämisen työkalu. ”Innostin Aducatea ja Kareliaa hakemaan leiriä heti, kun kuulin verkoston ohjausryhmässä tästä mahdollisuudesta”, kertoo Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Alueet hakivat leirejä vuoden alussa, ja toteutukseen valikoitui viisi parasta ideaa. Leirin rahoittaa Maaseutuverkosto. Vuoden 2013 leirit toteutuvat eri puolilla Suomea: Forssan seudulla, Kaakkois-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä Tunturi-Lapissa. Leirit toteuttiin yhteistyössä Maaseutuverkoston, MDI:n sekä kunkin alueen toimijoiden kanssa. Jokaisella leirillä on oma teemansa, vain kehittämisen menetelmä on yhteinen. Innoleirien anti koottiin yhteen Summasemmassa Helsingissä 3.12.2013. Pohjois-Karjalan leirin tuotokset istuvat Pekka Tahvanaisen arvion mukaan erittäin hyvin uuden ohjelmakauden tavoitteisiin, ja tuotetut sisällöt ovat erinomaisia hankeaihioita. Yhteisenä haasteena on jalostaa ideat toimiviksi kehittämistoimenpiteiksi. ”Lopputulos oli aivan huikea, ihmiset olivat kuin hurmoksessa. Tämä on hieno osoitus alueen maaseututoimijoiden yhteistyökyvyistä ja taidoista”, summaa Pekka Tahvanainen.

Mahdollisuus tavata erilaisia asiantuntijoita, oppia konkareilta, testauttaa omia ajatuksiaan ja verkostoitua oli opiskelijoiden mielestä ”ihan loistava juttu”.

30 | karelia.fi


JOENSUU

– kaikki lähellä ja tapahtumia tulvillaan

Joensuu on opiskelijakaupunki, jossa tapahtuu aina. Vuoteen ei satu sellaista viikkoa ettei jossain päin kaupunkia olisi konserttia, klubia, teatteriesitystä, stand up –iltaa, urheilukilpailua, elokuvailtaa, taidenäyttelyä tai keskustelutilaisuutta.

TEKSTI Ville Moilanen

N

uoret tuntevat kaupungin erityisesti Ilosaarirockista – festivaalista, jolla on aivan oma tunnelmansa. Urheilun ystäville Joensuu tarjoaa erinomaisten liikuntamahdollisuuksien lisäksi mahdollisuuden seurata kansallisen tason otteluita ja kilpailuja useissa eri lajeissa. Täällä tapahtumia ei kopioida, vaan oman näyn mukaista tapahtumaa rakennetaan kärsivällisesti ja perinteitä synnyttäen. Tekijöitäkin on kattava kirjo. Tapahtumien takana on yhdistyksiä, urheiluseuroja, yrityksiä, yhteisöjä ja kekseliäitä ihmisiä, jotka haluavat saada vipinää kaupunkiin. Joensuulaisista joka kolmas on alle kolmekymppinen opiskelija. Se myös näkyy ja kuuluu. Opiskelijaelämä on vauhdikasta ja kotona ei tarvitse nyhjätä yksin – ellei sitä välttämättä halua.

Joensuulaisista joka kolmas on alle kolmekymppinen opiskelija. Se myös näkyy ja kuuluu.

www.joensuu.fi

karelia.fi | 31


Tapahtumatarjontaa laidasta laitaan Joensuussa on mukavasti tapahtumia kaupungin kokoon nähden ja tarjontaa on laidasta laitaan, isosta rockfestivaalista pieniin klubikeikkoihin ja näyttelyihin. Joensuusta löytyy jokaiselle jotakin. Joensuun ykköstapahtuma on Ilosaarirock. Sillä on hieno historia ja varmasti tulevaisuuskin. Rokin positiiviset vaikutukset alueen taloudelle ja imagolle eivät ainakaan tilannetta pahenna. Itse kävin Ilosaaressa ensimmäisen kerran 13-vuotiaana ja siitä lähtien joka vuosi vähintään Töminä-klubilla. Olen järjestänyt itsekin tapahtumia Joensuussa ja kaupungista löytyy aina helposti joku, jolta voi kysyä apua, jos tulee ongelmia. Tapahtumien järjestämiseen löytyy myös monia hyviä paikkoja. Esimerkiksi tänä syksynä Jyri Kerosen kanssa järjestämämme Korttelijuhla oli Taitokorttelin sisäpihalla. Tapahtuma sai hyvän vastaanoton ja suunnittelemme jo uusia kuvioita ensi vuodelle. https://www.facebook.com/jnskorttelijuhla/info Ia-Päivikki Jaakkonen, 29

KUVA Jyri Keronen

Kaikkea uimahypystä tanssiin ja koripallosta keilailuun Tulin Joensuuhun syksyllä 2008 pelaamaan koripalloa ja opiskelemaan kauppatieteitä. Nyt teen tutkimus- ja opetushommia yliopistolla. Koripallo on itselleni yhä ykkösjuttu täällä Joensuussa. Koripallon lisäksi pelaan tennistä, golfia ja kesäisin on kiva pallotella rantalentistä. Olen myös päässyt tutustumaan avantouinnin ihmeelliseen maailmaan! Kaikki tämä onnistuu Joensuussa hienosti, liikuntamahdollisuudet ovat erittäin hyvät ja kaikille löytyy varmasti mieluinen laji. Tarjolla on kaikkea uimahypystä tanssiin ja koripallosta keilailuun. Urheilukaupunkina Joensuu on kansallista kärkeä. Kuinka monella noin 70 000 asukkaan kaupungilla on pääsarjatason koripallo-, salibandy-, lentopallo- ja pesäpallojoukkueet? Ja siihen päälle Mestiskiekkoa sekä ykkösessä pelaava jalkapallojoukkue? Opiskelevalle aktiiviurheilijalle Joensuu on erinomainen kaupunki. Liikuntamahdollisuuksien kirjo on valtava ja kaikki on lähellä. Esimerkiksi yliopistolta pääsee parissa minuutissa treeneihin ja treeneistä taas kotiin samassa ajassa. Aikaa ei kulu kulkuvälineissä kököttämiseen, vaan tuonkin ajan voi käyttää aina ihanaan ja mieltä piristävään hikoiluun! Juho Nenonen, 26v

KUVA Ville Moilanen

32 | karelia.fi


Kulkeminen helppoa pyörällä tai jalkapatikassa

Joensuu on yksi Suomen kuudesta Reilun kaupan kaupungista. Arvonimeä haettiin kaupunkilaisten toiveesta syksyllä 2009. Reilun kaupan kaupunki onkin koko kaupungin juttu. Mukana reilumpaa maailmaa tekemässä on kauppoja, kahviloita, hotelleja, yhdistyksiä, yrityksiä, seurakuntia ja työyhteisöjä. Joensuun kaupungin osalta reiluus tarkoittaa, että kaupunki tarjoaa omissa tilaisuuksissaan Reilun kaupan kahvia. Käytössä ovat myös Reilun kaupan tee, sokeri ja hunaja. Tuotteiden käyttöä lisätään vuosittain ja Reilua kauppaa pidetään esillä kaupungin toiminnassa. www.reilujoensuu.fi

Kuljen Joensuussa ympäri vuoden lähes aina ja kaikkialle polkupyörällä. Jos tämä ei syystä tai toisesta joskus onnistu, niin sitten käytän julkisista liikennettä tai kavereiden kyytejä. Kaupungin ehdoton vahvuus näin pyöräilijän näkökulmasta katsottuna on erittäin kattava pyörätieverkosto, jonka ylläpito toimii hyvin ympäri vuoden. Kävely- että pyöräilyolosuhteet ovat Joensuussa kohtalaisen hyvällä mallilla. Keskusta-alueen kompakti koko mahdollistaa sen, että pyörällä tai jalkapatikassa pääsee helposti moneen paikkaan. Myös joukkoliikenne toimii ainakin siltä osin, mitä sitä itse välillä tulee käytettyä. Pyöräilijän kannalta kaupungissa on varsin hyvä liikkua. Keskustan alueella väylien ja niiden merkitsemisen taso voisi tosin olla parempikin, mutta liikkuminen laitakaupungilta keskustaan on vastaavasti erittäin sujuvaa. Pyöräilijän näkökulmasta joidenkin autoilijoiden asenteissa kevyttä liikennettä ja liikennesääntöjä kohtaan olisi parantamisen varaa. Tero Taatinen, 35

Arvonimeä haettiin kaupunkilaisten toiveesta syksyllä 2009. Reilun kaupan kaupunki onkin koko kaupungin juttu.”

KUVA Tero Taatinen

karelia.fi | 33


Toimiva, vaikuttava, aloitteellinen TEKSTI Tiia Kyllönen | KUVA Akseli Väisänen

A

ktiivisella tarkoitetaan toimivaa, vaikuttavaa, aloitteellista ja toiminnan käynnistävää. Minkälainen on POKAn silmin aktiivinen opiskelija? Aktiivinen opiskelija edistyy opinnoissaan, ottaa kantaa, antaa palautetta, on vuorovaikutuksessa henkilökunnan ja muiden opiskelijoiden kanssa, kysyy, jos ei tiedä, osallistuu POKAn, opiskelijayhdistysten, jaostojen tai tuutoritoimintaan, äänestää ja luo kontakteja. Tämä syksy on myös POKAssa ollut aktiivinen. Tänä syksynä olemme olleet paikan päällä tavoitettavissa kolmella eri kampuksella ja uusituissa toimistoissamme. Aloittavien opiskelijoiden POKA-infot on hoidettu seitsemän POKAlaisen yhteisvoimin. 5.9. järjestimme historian suurimman FAMKY-tapahtuman, johon osallistui päivällä noin 600 opiskelijaa ja noin 70 järjestäjää ja illalla lähes 1200 ihmistä. Lisäksi vuoden 2013-2014 vertais- ja kansainväliset tuutorit on nyt koulutettu. Myös tuutoreitamme on kiittäminen aktiivisuudesta jo nyt heidän tehtävänsä alkutaipaleella: kiitosta on tullut niin POKAlta, tuutorijaostolta, amk:n henkilöstöltä kuin jo uusilta opiskelijoiltakin. Uudet opiskelijat otettiin syyskuussa innolla vastaan ja tutustuminen pääsi alkuun. Tuutoreita heidän tehtävässään tsemppaa POKAn alainen tuutorijaosto, joka näyttää aktiivista esimerkkiä myös viikoittaisessa Sporttivartissa.

34 | karelia.fi

Aktiivisuus edellyttää sekä oikeanlaista ja tukea tarjoavaa toimintaympäristöä että opiskelijan omia taitoja ja voimavaroja. Meistä jokaisella on vaikutus siihen, minkälainen työ- ja opiskeluympäristömme on ja miten paljon se ruokkii aktiivisuutta. Erityisesti toimivat opiskelijahyvinvointi- ja ohjauspalvelut ovat varmasti sellaisia asioita, joilla käynnistämme itseään ruokkivan aktiivisuuden kehän. POKAlla on tärkeä rooli niin välillisesti opiskelijahyvinvoinnin ja ohjauspalvelujen kehittämisessä kuin suoraan palvelujen järjestäjänä. Hyvinvointia lisää toisaalta vaikutustyömme esimerkiksi Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön palveluiden laajentamiseksi amk-opiskelijoille; toisaalta myös ryhmäytymistä ja yhteisöön kiinnittymistä tukeva toimintamme sekä liikuntapalvelumme. Uskon, että ulkoisella motivaattorilla, opintotuella, on myös monelle merkitystä siihen, kuinka aktiivisesti opintoihin panostaa. Opintotuki onkin jälleen isosti tapetilla opiskelijakuntien vaikutustyössä. Kuten sanottu, aktiivisuus ruokkii itseään. Me POKAssa haluamme tarjota siihen eväitä: edunvalvonta, vaikutustyö, hyvinvointi-, ryhmäytymis- ja liikuntapalvelut. Uskomme, että palvelumme lisäävät kunkin opiskelijan aktiivisuutta opintojen edistämiseksi.


5.9. järjestimme historian suurimman FAMKY-tapahtuman, johon osallistui päivällä noin 600 opiskelijaa ja noin 70 järjestäjää ja illalla lähes 1200 ihmistä.

karelia.fi | 35


» UUTISET

Karelia-ammattikorkeakoulu jatkaa itsenäisenä ammattikorkeakouluna uuden toimiluvan voimin Karelia-ammattikorkeakoulu jatkaa itsenäisenä ammattikorkeakouluna Valtioneuvoston myöntämän uuden toimiluvan voimin. Karelia-ammattikorkeakoululle myönnetyt koulutusvastuut olivat toimilupahakemuksen mukaiset. Toimilupaa haettaessa Karelia-ammattikorkeakoulun perusteluja toimiluvalle olivat selkeä strategia, kaikkien toimipisteiden keskittäminen Joensuuhun, hyvät tulokset ja vakaat talousnäkymät, laaja ja vaikuttava TKI-toiminta sekä kansallisesti tunnustettu laatujärjestelmä. Ammattikorkeakoulu haki pääosin samoja koulutusvastuita, joita se

KARELIASSA TYYTYVÄISET OPISKELIJAT - KAIKKIEN AIKOJEN PARAS OPISKELIJAPALAUTE Karelia-ammattikorkeakoulussa kaikilta tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevilta opiskelijoilta kerätään vuosittain opiskelijapalautetta. Kyselyillä on kerätty palautetta opetussuunnitelmista, koulutuksen toteutuksesta, oppimisen ohjauksesta ja arvioinnista sekä osaamisen kehittymisestä jo vuodesta 1999 alkaen. Saatua palautetta hyödynnetään kehitettäessä ammattikorkeakoulun toimintoja. Vuonna 2013 kysely toteutettiin tammi-helmikuussa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1772 opiskelijaa. Kokonaisuutena opiskelijatyytyväisyys oli paremmalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Tyytyväisimpiä opiskelijat olivat oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen sekä koulutuksen toteutukseen. Erityisesti kehittämiskohteina olleissa teemoissa (opetussuunnitelma sekä oppimisen ohjaus ja arviointi) saavutettiin kaikkien aikojen parhaat kokonaistulokset.

36 | karelia.fi

on aikaisemminkin hoitanut. Karelia-ammattikorkeakoulun toimilupahakemuksessa esittämä koulutustarjonta ja sen jakautuminen eri aloille vastaa hyvin alueen ennakoituja työvoimatarpeita. Ammattikorkeakoulujen toiminta perustuu valtioneuvoston myöntämiin toimilupiin. Kaikkien ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan 1.1.2014 alkaen. Toimilupien uusiminen liittyy laajempaan kaksivaiheeseen ammattikorkeakoululainsäädännön muutokseen, joka astuu voimaan vuosina 2014 ja 2015.

PÄIVI KÄRÄJÄMIES VALITTIIN KARELIA-AMK:N VUODEN AIKUISOPISKELIJAKSI Karelia-ammattikorkeakoulu on valinnut sairaanhoitajaksi opiskelevan Päivi Käräjämiehen vuoden 2013 aikuisopiskelijaksi. Perusteluissa todetaan, että Päivi kannustaa, ohjaa ja neuvoo muita opiskelijoita sekä ottaa asioista selvää. Hän onkin toiminut oman ryhmänsä ryhmävastaavana opiskelijana. Tähän tehtävään hänet valitsivat oman ryhmän muut opiskelijat. Päivi on positiivinen, vastuuntuntoinen ja erittäin aktiivinen opiskelija. Opinnoissaan Päivi on menestynyt hyvin. Opiskeluvalmiudet ovat huippuluokkaa, joten opinnot ovat edenneet sujuvasti ja harjoittelusta saatu palaute on ollut kiitettävää. Hän on hyvin itseohjautuva ja aktiivinen oman opintoohjelmansa suunnittelun suhteen. Hoitotyön opiskelu sopii Päiville erinomaisen hyvin ja hänellä on selkeä halu kehittyä ja kehittää omaa ammattialaa. Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi Päivin kunniakirjalla ja lahjakortilla.


»

TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Salla Anttila, Eija Piiparinen

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU PALKITSI VUODEN PARHAAT OPINNÄYTETYÖT Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi vuoden 2012 parhaina opinnäytetöinä Maria Korkatin Monikulttuurinen teatteriprojekti osallisuuden näkökulmasta sekä Mika Issakaisen Terveydenhuollon sähköinen asiointi – käyttöönottopilotti Joensuun terveyskeskuksessa. Maria Korkatin toiminnallisen opinnäytetyön tehtävänä oli mahdollistaa monikulttuurisia osallisuuden kokemuksia harrastajateatterin avulla. Suurelle yleisölle esitettiin Menolippu – matkoja maailmanloppuun -näytelmää kolmesti. Lisäksi Korkatti teki dvd-tallenteen sosiaalialan ammattilaisille työvälineeksi. Videotallenne tukee hankkeen päämäärää kokeilla ja arvioida toiminnallisen osallistumisen tapoja. Testattuja käytäntöjä voidaan videon tuella toteuttaa ja hyödyntää tulevaisuudessa. Opinnäytetyön menetelmälliset valinnat olivat tavanomaisesta poikkeavia, ja ne osoittavat rohkeutta ja innovatiivisuutta. Maria Korkatti on yhdistänyt onnistuneesti aiempaa osaamistaan teatterialalta monipuolisilla menetelmäratkaisuillaan. Maahanmuuttajataustaiset osallistujat suunnittelivat ja toteuttivat teatteriesityksen yhdessä muiden pohjoiskarjalaisten toimijoiden kanssa. Tällainen toimintapa edistää sosiokulttuurista kestävyyttä ja monikulttuurisen yhteiskunnan kehittymistä. Maria Korkatti osoittaa työllään ennakkoluulotonta edelläkävijyyttä, ja siksi hänen ammattikorkeakoulututkintonsa opinnäytetyö palkitaan ensimmäisenä Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden opinnäytetyönä. Mika Issakaisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on aiheeltaan erittäin ajankohtainen ja alueellisesti merkittävä. Työ toteutettiin yhteistyössä julkisen terveydenhuollon ja sille tietojärjestelmiä tuottavien yritysten kanssa. Terveydenhuollon sähköinen asiointi mahdollistaa palvelujen saatavuuden asuinpaikasta riippumatta, mikä on tärkeää erityisesti harvaanasutuilla alueilla. Tutkimusosuus on tehty huolellisesti, ja menetelmät ovat oivallisesti valittuja ja menetelmien käyttö on erinomaista. Työssä on saatu arvokasta tietoa sekä terveydenhuollon palvelujen käyttäjiltä että ammattilaisilta sähköisen asioinnin edistämiseksi. Mika Issakaisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on aidosti työelämälähtöinen ja siinä on selkeä aluekehittämisen näkökulma. Aihe

on todella ajankohtainen, ja työn aluevaikuttavuus on merkittävä. Issakaisen työn tuloksia on hyödynnetty jatkossa terveydenhuollon sähköisen asioinnin kehittämisessä. Sen vuoksi hänen opinnäytetyönsä palkitaan ensimmäisenä Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä.

karelia.fi | 37


» UUTISET

Starckjohann-säätiön stipendit jaettiin Karelia-amk:n opiskelijoille Starckjohann-säätiön stipendit jaettiin Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille 2.12.2013. Tänä vuonna jaossa oli yhteensä 32 400 euroa, 900 euroa jokaisen koulutusohjelman kahdelle opinnoissaan parhaiten menestyneelle kolmannen vuosikurssin opiskelijalle. Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiö ja Karelia-ammattikorkeakoulu ovat tehneet yhteistyötä jo 11 vuotta ammattikorkeakoulussa opinnoissaan hyvin menestyneiden opiskelijoiden hyväksi.

STIPENDIEN SAAJAT: Kulttuuriala: Hirvonen Anni, Kautto Pia, Khalili Kania, Korkalainen Tuula Elisa, Laine Siiri, Newton Benjamin, Ojajärvi Janne ja Vepsäläinen Katri Elina Luonnonvara- ja ympäristöala: Ikonen Juha, vJuntunen Joni, Moilanen Jarkko ja Nevalainen Saila Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: Hassinen Kati ja Kokkonen Kati Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala: Jantunen Linda, Koivisto Lauri Santeri, Lintumäki Tiia-Riina, Nevalainen Linda, Partanen Niina ja Pulkkinen Hanna Tekniikan ja liikenteen ala: Kettunen Marko, Korpela Samuel, Luukkonen Joni Jesse Mikael, Makkonen Ville, Purhonen Marko, Repo Mikko, Sorvari Tuomas Teppo, Tanskanen Teemu, Timonen Sami ja Vanhala Niko Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala: Juppo Antti-Jussi, Järvinen Henna, Jääskeläinen Heta Justiina, Kokkonen Teemu, Korhonen Joonas ja Vepsäläinen Tuuli Maaria

38 | karelia.fi


Avaamme

asiantuntijuuteen.

ENGLANNINKIELINEN KOULUTUS Yhteiskuntatieteiden, talouden ja hallinnon ala Tradenomi (BBA) » Degree Programme in International Business

LUE LISÄÄ A JA TARKIST HAKUAJAT NETISTÄ!

NUORTEN JA AIKUISKOULUTUS Kulttuuriala Medianomi (AMK) » Viestinnän koulutus Musiikkipedagogi (AMK) » Musiikin koulutus Luonnonvara- ja ympäristöala Metsätalousinsinööri (AMK) » Metsätalouden koulutus Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Restonomi (AMK) » Matkailun koulutus Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapeutti (AMK) » Fysioterapeuttikoulutus Sairaanhoitaja (AMK) » Sairaanhoitajakoulutus Terveydenhoitaja (AMK) » Terveydenhoitajakoulutus Sosionomi (AMK) » Sosionomikoulutus Fysioterapeutti (ylempi AMK), Sairaanhoitaja (ylempi AMK), Terveydenhoitaja (ylempi AMK), Sosionomi (ylempi AMK), Bioanalyytikko (ylempi AMK) » Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK) » Kone- ja tuotantotekniikan koulutus Insinööri (AMK) » Rakennustekniikan koulutus Insinööri (AMK) » Talotekniikan koulutus Insinööri (AMK) » Tietotekniikan koulutus Insinööri (AMK) » Energia- ja ympäristötekniikan koulutus Insinööri (ylempi AMK) » Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus Insinööri (ylempi AMK) » Uusiutuvan energian koulutus Yhteiskuntatieteiden, talouden ja hallinnon ala Tradenomi (AMK) » Liiketalouden koulutus Tradenomi (AMK) » Tietojenkäsittelyn koulutus

www.karelia.fi/haku karelia.fi | 39


40 | karelia.fi

Profile for Karelia-ammattikorkeakoulu

Karelia.fi - 2/2013  

Karelia-ammattikorkeakoulun tiedotuslehti 2/2013, teemana opiskelu ja Joensuu.

Karelia.fi - 2/2013  

Karelia-ammattikorkeakoulun tiedotuslehti 2/2013, teemana opiskelu ja Joensuu.

Advertisement