Page 1

Osaava maailma.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2019

»6

AVOIN AMK

KEHITTÄÄ OSAAMISTA JOUSTAVASTI Palvelukehittämisellä 50+ markkinoille

» 10

Kansainvälistymisen mahdollisuuksia naisyrittäjille

» 19

Ko u l u t u s t a työelämän tarpeisiin

» 17


Osaava maailma olemme me Osaava maailma on kansainvälinen

Opiskelijoita

Suoritettuja tutkintoja 2018

3671 710 Opiskelijatyytyväisyys

76% (tyytyväiset tai erittäin tyytyväiset opiskelijat)

Henkilöstöä (htv)

280

100 100 200

KANSAINVÄLISTÄ TUTKINTO-OPISKELIJAA VAIHTO-OPISKELIJAA VUOSITTAIN KANSAINVÄLISTÄ KUMPPANIA

Joensuu on osaavan maailman kotikaupunki

76 551 ASUKASTA 30% OPISKELIJOITA Reilun kaupan kaupunki


» PÄ ÄKIRJOITUS

MINKÄ JÄLJEN JÄTÄMME POHJOIS-KARJALAAN?

K

arelia-ammattikorkeakoulu on saanut huhtikuussa 2018 käynnistyneen varainhankintakampanjansa aikana lahjoituksia yhteensä 615 000 euroa. Yliopistoilla on ollut jo pitkään oikeus varainhankintaan, mutta ammattikorkeakouluille vastaava oikeus saatiin vasta hiljattain. Koulutusaloille kohdennettuja lahjoituksia saatiin eniten liiketalouden sekä tekniikan aloille. Tämä hieno summa tuplaantui vuoden 2019 maaliskuussa kun valtioneuvosto päätti ammattikorkeakoulujen varainhankinnan vastinrahoituksista. Vipuvaikutuksen ansiosta Karelian potti nousi 1,24 M€:n suuruiseksi. Olemme erittäin kiitollisia siitä laajasta tuesta, mitä ammattikorkeakoulullemme on osoitettu.

Vipuvaikutuksen ansiosta Karelian potti nousi 1,24 M€:n suuruiseksi. Olemme erittäin kiitollisia siitä laajasta tuesta, mitä ammattikorkeakoulullemme on osoitettu.

Vastaamme alueen työelämän tarpeisiin myös opetusja kulttuuriministeriön vuoden 2018 lopussa myöntämällä hieman yli kolmen miljoonan euron erityisavustuksella. Näillä erityisavustuksilla käynnistämme väljästi asuttujen alueiden tarpeisiin suunnatun sairaanhoitajakoulutuksen sekä eri aloille suunnatun koodarikoulutuksen. Nämä nopeavaikutteiset koulutushankkeet tullaan toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä alueen työelämän ja ELY-keskusten sekä työvoimahallinnon kanssa. Erityisavustuksilla rahoitettavat koulutukset vaihtelevat tutkintoon johtavasta koulutuksesta erikoistumiskoulutuksiin ja lyhempiin tutkinnon osista muodostuviin osaamiskokonaisuuksiin. Koulutusten kohderyhmää ei ole rajattu vain korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Tarkoituksena on toteuttaa kestäviä toimintamalleja, joilla korkeakoulut voivat nopeasti vastata muuttuviin osaamistarpeisiin myös tulevaisuudessa. Alueellinen tapamme tehdä yhteistyötä, on valtakunnallisesti myös tunnistettu. Karelia haluaa myös jatkossa panostaa kehittämiseen ja kehittymiseen Karelian arvojen mukaisesti - edelläkävijänä. Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Varainhankintakampanjamme aikana olemme tavanneet lahjoittajia ja rakentaneet suhteita alueen yritys- ja työelämään. Nämä kohtaamiset ovat olleet ehdottomasti kampanjan parasta antia. Pohjois-Karjalassa toimivat yritykset ovat Karelia-ammattikorkeakoululle tärkeitä kumppaneita. Käydyt keskustelut toivat esille yritysten tunteman arvostuksen ja luottamuksen Kareliaan ja sen toimintaan. Samalla tietenkin suunniteltiin jo uusia avauksia ja yhteistyökuvioita. Haluamme vahvistaa alueen yritysten uudistumista, kilpailukykyä ja kasvua, joten varainhankinnassa saadut lahjoitukset kohdistetaan tukemaan tätä kehitystä. karelia.fi | 3


Osaava maailma.

» SISÄLTÖ 1/2019

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori Toimitussihteerit Eija Piiparinen, tiedottaja ja Kaisa Varis, julkaisusuunnittelija Ulkoasu ja taitto Salla Anttila, graafinen suunnittelija Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila Kannen kuva Kasper Garam, Markkinointitoimisto Tovari Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu Yhteystiedot www.karelia.fi, viestinta@karelia.fi Painopaikka Grano Oy, Vaasa Levikki 3000 kpl ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

10

Palvelukehittämisellä 50+ markkinoille

KareliaAmmattikorkeakoulu

Karelia_AMK

6

Avoin AMK kehittää osaamista joustavasti

karelia_amk

10

Palvelukehittämisellä 50+ markkinoille

Karelia University of Applied Sciences

14

RoboBisnes -hanke toi paljon uusia avauksia

4 | karelia.fi


23

28 Resto -tietotaitokilpailut ensimmäistä kertaa Joensuussa

Kansainväliset korkeakoulutetut Itä-Suomen osaajiksi

17

Koulutusta työelämän tarpeisiin

26

Kuntakierrokselta eväitä yhteistyölle

19

Kansainvälistymisen mahdollisuuksia naisyrittäjille

28

Kansainväliset korkeakoulutetut Itä-Suomen osaajiksi

23

Resto -tietotaitokilpailut ensimmäistä kertaa Joensuussa

32 Uutiset karelia.fi | 5


AVOIN AMK

KEHITTÄÄ OSAAMISTA JOUSTAVASTI Työelämän osaamistarpeet edellyttävät jatkuvaa oppimista, oman osaamisen kehittämistä ja syventämistä. Opiskelijat pitävät tänä päivänä tärkeänä, että opintoja voi suorittaa työn ohessa, mikä nousi vahvasti esille myös tuoreessa avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijapalautteessa. Palautteen perusteella opintojen suorittaminen joustavasti verkko-opintoina ajasta ja paikasta riippumatta onkin parasta avoimessa amk:ssa. TEKSTI Teija Heikkilä | KUVAT Salla Anttila

6 | karelia.fi


I

rina Malmi muutti Venäjältä Joensuuhun viisitoista vuotta sitten. Hän harkitsi matkailualan opintoja, mutta ennen varsinaisia tutkinto-opintoja hän halusi tietää, minkälaista opiskelu Karelia-ammattikorkeakoulussa olisi, joten hän aloitti opinnot avoimen amk:n opiskelijana. Avoimen amk:n opinnot rohkaisivat häntä hakemaan tutkintoon johtavaan koulutukseen.

JATKUVA KEHITYS ON IRINAN PERIAATE

Valmistuttuaan restonomi (AMK) -tutkintoon Irina Malmi halusi opiskella toisenkin tutkinnon. Uudeksi alaksi hän valitsi liiketalouden ja aloitti opinnot avoimen amk:n polkuopiskelijana. Suoritettuaan ensimmäisen vuoden opinnot tutkinto-opiskelijoiden ryhmässä Malmi haki tutkintoon johtavaan koulutukseen erillishaussa. Tämä hakumenettely oli sujuvampaa, koska valintakoetta ei tarvinnut suorittaa.

Minusta parasta on se, että pystyn opiskelemaan työn ohessa. Voin itse päättää, mitä opintoja suoritan ja milloin, eli opiskelen omassa tahdissa. - Minusta parasta on se, että pystyn opiskelemaan työn ohessa. Voin itse päättää, mitä opintoja suoritan ja milloin, eli opiskelen omassa tahdissa. Myös monet tentit saa tehdä verkossa. On ollut helppoa yhdistää opinnot, perhe, työ ja harrastukset, iloitsee Irina Malmi. Muutettuaan Suomeen Irina Malmi aloitti työt tarjoilijana, ja nyt hänellä on kaksi ammattikorkeakoulututkintoa. Tällä hetkellä Malmi työskentelee isossa tilitoimistossa henkilöstöpalvelujen asiantuntijana.

karelia.fi | 7


- Haluan edelleenkin täydentää omaa osaamistani, ja nyt tavoitteenani on ylempi amk-tutkinto. Pidän opiskelua tärkeänä, sillä jatkuva kehitys on periaate elämässäni. Opiskelen tällä hetkellä yamk-opintoja avoimessa amk:ssa, koska se on mahdollista ilman yhteishaussa vaadittavaa kolmen vuoden työkokemusta. Avoimen amk:n opintoja on mahdollista suorittaa työn ohessa, jolloin myös työkokemusvuodet karttuvat opintojen ohella. Vuoden kuluttua Irina Malmilla on suoritettuja opintoja 20 opintopistettä ja ylemmän amk-tutkinnon työkokemusvaatimus täyttyy. Tavoite on selvä. - Aion hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen amk:n erillishaussa - ilman pääsykoetta.

AVOIMEN AMK:N SUOSIO KASVAA VUOSI VUODELTA

Avoin amk edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista. Opinnot ovat avoimia kaikille iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Avoimessa amk:ssa voi täydentää omaa ammatillista osaamistaan tai tutustua amk-opintoihin. Henkilöt, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinto, voivat vahvistaa omaa uravalintaansa opiskelemalla tutkintoon sisältyviä opintoja etukäteen. Opintoja voi suorittaa joko opintojakso kerrallaan tai polkuopiskelijana, jolloin opiskelija suorittaa kaikki ensimmäisen vuoden opinnot yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Avoimessa amk:ssa suoritetut korkeakouluopinnot vahvistavat opiskelijan opiskeluvalmiuksia, jolloin myös kynnys hakeutua tutkinto-opiskelijaksi madaltuu. Myös valintakokeiden läpäiseminen helpottuu. Avoimen amk:n suosion kasvu on tällä hetkellä maanlaajuinen ilmiö, joka näkyy selvästi myös Karelia-ammattikorkeakoulussa. Opiskelijamäärät ja opiskelijoiden suorittamat opintopistemäärät ovat kasvaneet huimasti; Kareliassa opiskelijamäärä on kolmikertaistunut kolmen viime vuoden aikana. Vuonna 2018 opiskelijoita oli jo 1827. Opiskelijoita on ympäri Suomea ja jotkut opiskelevat jopa ulkomailta käsin. Myös suoritettujen opintopisteiden määrä on kasvanut nelinkertaiseksi vuodesta 2015. Karelia onkin Suomen neljänneksi paras ammattikorkeakoulu avoimen amk:n opintopistesuorituksissa!

8 | karelia.fi

Avoimen amk:n suosion kasvu on tällä hetkellä maanlaajuinen ilmiö, joka näkyy selvästi myös Kareliaammattikorkeakoulussa.


KARELIAN AVOIMESSA AMK:SSA SUORITETTUJEN OPINTOPISTEIDEN MÄÄRÄ 2018 2016

2014

4 485 2015

5 593

i

21 184

10 277

AVOIN AMK PÄHKINÄNKUORESSA Opinnot ovat avoimia kaikille koulutustaustasta ja iästä riippumatta. Opiskelijat valitaan opintojaksolle ilmoittautumisjärjestyksessä. Avoimessa amk:ssa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja. Suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea myöhemmin suoritettavaan AMK-tutkintoon.

2017

13 964

Suoritettuaan 55 op AMK-tutkintoon tai 20 op YAMK-tutkintoon kuuluvia opintoja opiskelija voi hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa. Opintomaksu määräytyy suoritettavien opintojen mukaan seuraavasti: 1 op = 10 euroa, 2 op = 20 euroa, 3 op = 30 euroa… 12 op tai enemmän 120 euroa/lukukausi. Polkuopintoihin ilmoittaudutaan vuosittain elokuussa ja joulukuussa. Lue lisää: www.karelia.fi/avoinamk karelia.fi | 9


10 | karelia.fi


PALVELUKEHITTÄMISELLÄ

50+

MARKKINOILLE Karelia-ammattikorkeakoulussa on vuosien ajan nostettu esiin ikääntyviä ja heidän merkitystään yhteiskunnalle. Väestö ikääntyy ja ikääntynyt väestö tulee lisääntymään palveluiden käyttäjinä. Ikääntyvistä on vuosia puhuttu yhteiskunnan kulueränä, mutta toisaalta suuri osa eläkkeelle siirtyvistä viettää useita vuosikymmeniä aktiivista elämää, harrastaa ja matkustaa. Nykyiset eläkkeelle siirtyvät sukupolvet ovat huomattavasti aiempia sukupolvia paremmassa kunnossa ja eroavat heistä elämäntavoiltaan ja kulutuskäyttäytymiseltään. Vertailtaessa eri ikäryhmien kulutusta on havaittu, että ikäryhmistä kaikista voimakkaimmin kasvaa ikääntyneiden kulutus. TEKSTI Tanja Rimpilä | KUVAT Shutterstock.com, Terveysliikuntakeskus Kuntokikka Oy

karelia.fi | 11


IKÄÄNTYMINEN ON MAHDOLLISUUS

Vuoden 2019 alussa alkaneella Silver Economy -hankkeella on katse käyttäjälähtöisessä kehittämisessä ja ikääntyvissä asiakkaissa. Viime vuosikymmenen aikana Euroopassa yleistyneen Silver Economy -ajatuksen mukaan väestön ikääntyminen nähdään taloudellisen toimeliaisuuden kannalta mahdollisuutena. Ikääntyneet ovat aktiivisia toimijoita ja kuluttajia. Silvermarkkinoiden kasvu tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle monilla eri toimialoilla. Useat nykyiset palvelut ja tuotteet eivät sellaisenaan palvele ikääntyvien tarpeita. Palvelumuotoilun menetelmät ja käyttäjälähtöinen kehittäminen tarjoavat erinomaisia työkaluja palvelukehittämiseen. Silver-markkinat ja uusien Silver-palvelukonseptien luominen tuovat yrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Karelia-amk:n ja Business Joensuun Silver Economy –Turning The Silver Tsunami Into A Silver Lining –hanke tulee seuraavan 2,5 vuoden aikana tarjoamaan pohjoiskarjalaisille yrityksille uutta osaamista ja tukea suunnata palvelukehittämisellä 50+ markkinoille.

TERVEYSLIIKUNTAKESKUS KUNTOKIKKA - ”SENNUT <3”

Joensuulainen Terveysliikuntakeskus Kuntokikka Oy on jo vuosien ajan järjestänyt raikkaalla tavalla ryhmäliikuntaa ja matkoja senioreille. Tänä keväänä Kuntokikka suunnittelutiimeineen voitti Joensuun kaupungin tapahtumapalveluiden järjestämän Timantti-tapahtumaideakilpailun Joen Joogafestivaali –tapahtumallaan. Millaisena yritys näkee senioriasiakkaat ja mistä riittää into kehittää uutta? - Senioriasiakkaat ovat meidän yrityksessämme suuri asiakasryhmä, johon haluamme panostaa. Olemmekin päivisin senioreiden oma liikuntakeskus. Liikuntakeskukset ovat usein tyhjäkäynnillä päivisin ja seniori-ikäiset ovat otollinen kohderyhmä tarjota tunteja juuri päivällä. Olemme halunneet panostaa tuntien laatuun ja monipuoliseen tuntitarjontaan, kertoo yrittäjä Kikka Heinonen. Kuntokikassa myös kuunnellaan asiakkaiden toiveita tuntivalinnoissa. Tuntitarjontaa täytyy olla tässäkin ikäryhmässä monentasoisille liikkujille, myös huippuhyväkuntoisille. - Tarjoamme tällä hetkellä senioreille kohdennettua joogaa, pilatesta, kahvakuulailua, kehonhuoltoa,

12 | karelia.fi

Useat nykyiset palvelut ja tuotteet eivät sellaisenaan palvele ikääntyvien tarpeita.

SILVER ECONOMY - TURNING THE SILVER TSUNAMI INTO A SILVER LINING »»Toteutusaika: 1.1.2019 - 31.12.2020 »»Päärahoittaja: Euroopan Sosiaalirahasto »»Rahoittajan koodi: S21474 »»silvereconomy.karelia.fi


LAVIS-lavatanssijumppaa ja kuntosalicircuittia. Ajan hermoilla on oltava koko ajan ja kuunneltava herkällä korvalla asiakkaiden toiveita. Uutta on kehiteltävä, jotta motivaatio säilyy niin ohjaajilla kuin asiakkaillakin, jatkaa Heinonen. Ryhmäliikunnan ohella on vuosittain järjestetty myös Kuntokikan seniorien liikuntalomia etelän aurinkoon. Matkalle lähdetään suoralennolla Joensuusta ja viikon mittaisella lomalla tarjolla on päivittäin Kuntokikan ohjaajien vetämää liikunnallista ohjelmaa. Kikka Heinosen mukaan idea lomiin sai alkunsa jo 15 vuotta sitten, kun Heinonen alkoi järjestää matkoja Itä-Suomen liikuntaopistolla yhdessä silloisen työkaverinsa kanssa. Oli luonteva jatkaa matkojen järjestämistä myös omassa yrityksessä, koska kysyntää matkoille on ollut. - Olimme juuri huhtikuussa Portugalissa joogaja liikuntalomalla. Kokeilimme reissua ensimmäistä kertaa niin, että mukana oli kaikenikäisiä. Nuorin osallistuja oli vuoden ikäinen ja vanhin 81-vuotias. Liikuntaa oli tarjolla monenlaista, joten kaikille löytyi sopivan tasoista tekemistä. Tulemme jatkamaan myös tällaisia matkoja, jos vain kysyntää on. Mitkä ovat sitten reissujen tähtihetkiä? - Tähtihetkiä oli viime reissulla montakin, mutta päällimmäisenä jäi mieleen ryhmään lähtenyt eläkeläisherra, joka sanoi etukäteen, ettei hän meinaa osallistua ollenkaan liikuntaan, ainoastaan vaimo osallistuu. Kuitenkin tämä mies osallistui viikon aikana 15 kertaa liikuntatuokioihin, ja sai siitä kipinän jatkaa ohjatuissa ryhmissä myös matkan jälkeen. Seuraava seniorien liikunta -ja hyvänolon loma suuntaa syyskuussa Costa del Soliin. Silver Economy –hanke toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi Silver Economy –kehittämisen pariin.

Silver-markkinat ja uusien Silver-palvelukonseptien luominen tuovat yrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. karelia.fi | 13


ROBOBISNES -HANKE TOI PALJON UUSIA AVAUKSIA

Vuosina 2016-2019 toteutetun ESR-rahoitteisen RoboBisnes-hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut nostaa esiin erityisesti palvelurobotiikan ja digitaalisuuden haasteita arjen ja työelämän näkökulmasta. Erityisenä painopisteenä oli yhteiskunnallisen muutoksen ja osaamisen välisen jännitteen avaaminen sekä koulutustoimijoiden, yrittäjien ja muiden toimijoiden herättely näkemään uuden teknologian mahdollisuudet. TEKSTI Ari Tarkiainen | KUVAT shutterstock.com

14 | karelia.fi


H

anketoiminnan alkumetreillä useilla RoboBisneshankkeen tilaisuuksiin osallistuneilla oli selvästi vaikeuksia hahmottaa mistä on kyse. Tämä johtui pitkälti uudesta vaikeaksi koetusta terminologiasta, jonka avulla automaation ja tekoälyn mahdollisuuksia kuvattiin. Asioita pitää sanoittaa ja vanhat sanastot eivät kerro, mistä on kyse. Iso osa hankkeen kohderyhmästä suhtautui hankkeeseen kiinnostuneesti, mutta myös kriittisesti. Hanketta pidettiin liian laajana ja hankkeen rajaamista ehdotettiin. Rajausta ei kuitenkaan tehty, mitä voidaan jälkikäteen pitää oikeana ratkaisuna. Monessa pelkkä robottikäsite herätti vastustusta. Ne eivät hoida minua, oli usein kuultu kommentti.

Hankkeen toimenpiteisiin osallistui yli 650 ihmistä ja 160 yritystä, mitä voi pitää erinomaisena saavutuksena. KUNNIANHIMOISET TAVOITTEET MAAKUNNAN PARHAAKSI

Tutustu RoboBisnes havaintoja, kokemuksia ja näkymiä -julkaisuun osoitteessa theseus.fi

Hankkeen laajempi tavoite jaettiin neljään toimenpidekokonaisuuteen: uuteen teknologiaan liittyvän tiedon ja tietoisuuden lisääminen, osaamisen ja koulutuksen haasteiden täsmentäminen, käytännön kokeilujen toimeenpano sekä maakunnan digitulevaisuuden hahmottaminen. Näissä kaikissa oli omat yksityiskohtaiset toimenpidesuunnitelmat. Hanketoimijoina olivat Karelia-amk ja Riveria. Kaikki neljä teemaa nostivat erinomaisella tavalla kiinnostavia puolia uudesta teknologian kehityksen vaiheesta. Alun kankeuden jälkeen vastaanotto oli positiivinen.

TULOKSET JA YLLÄTTÄVIÄ UUSIA AVAUKSIA

Hankkeen toimenpiteisiin osallistui yli 650 ihmistä ja 160 yritystä, mitä voi pitää erinomaisena saavutuksena. Hanke osallistui aktiivisesti kansallisen robotiikkaverkoston tapaamisiin ja teki useita ulkomaan ja kotimaan tutustumisvierailuja erilaisiin kohteisiin. Tapahtumien määrä on ollut

karelia.fi | 15


jälkikäteen katsottuna hengästyttävä. Mielenkiintoisinta on, että uusia yhteistyöavauksia ja toimintamalleja syntyi yllättävän paljon. Näistä voi mainita Tulevaisuuden digivalmentaja-ryhmä, Avoimen ammattikorkeakoulun verkkokurssi, DigiRobo-ryhmä(yhteistyö DigiSote-hankkeen kanssa), BusinessCafe -tilaisuudet (13 kpl) yhteistyössä Tiedepuiston ja monien hankkeiden kanssa, RoboTivolikiertueet, kirjastojen robottikerhot ja muut pienimuotoiset kokeilut, yhteistyö Innokas-verkoston ja ScieFest-tapahtuman kanssa sekä laaja yhteistyö Joensuussa (Kauppakamari, Yrittäjät) ja Suomessa (esim. Airo ry, VTT Oy Tampere, ItäSuomen yliopisto).

KOKEILUJEN VAIKEUS

Osa hankkeen interventioista ei onnistunut suunnitellulla tavalla. Pienimuotoiset kokeilut eivät saaneet sitä painoarvoa, mitä ennakkoon ajateltiin. Robottien ja ratkaisujen esittely kyllä onnistui, mutta kun siirryttiin puhuman varsinaisista työpaikoille ja hoitokoteihin sijoittuvista kokeiluista, syntyi hiljaisuus. Syitä oli monia. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa oli valmiiksi suunniteltu logistiikkarobottien kokeilu, mutta se kariutui hissien ohjelmistojen ongelmiin. Robotit eivät pystyneet liikkumaan hisseissä kuten oli ajateltu. Tarjosimme robotteja hoivakoteihin, kirjastoihin, päiväkoteihin, mutta usein pelkkä esittely jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Opettajien asenteet olivat varautuneita ja monen digitaidot osoittautuivat sangen puutteellisiksi. Tästä esimerkkinä oli, että emme saaneet alakoululaisille tarkoitetulle ohjelmointikursseille kuin muutaman kiinnostuneen. Kaikilla tuntui juuri silloin olevan muuta menoa. Päätelmämme oli, että digiosaaminen ja suhde uuteen tekniikkaan vaatii vielä aikaa, vaikka opetussuunnitelmia on jo alettu muokkaamaan. Paine on kuitenkin ilmeinen, sillä työelämän ja koulutuksen suhde tulee vaatimaan uusia digitaaliseen oppimiseen perustuvia ratkaisuja. Nyt niitä ei juurikaan ole, ehkä tekniikan aloja lukuun ottamatta. Tämän päivän todellisuutta on, että maakunnan monilla yrityksillä on huutava osaamispula – osaajia, jotka hallitsevat digitaalitekniikan, ei löydy. Työelämän viesti onkin, että tarvitaan ihmisiä, jotka haluavat oppia uutta eivätkä pelkää suuriakaan muutoksia. Oppiminen ei lopu koskaan. Yhteenvetona voi sanoa, että nyt eteen tulevat työelämän ja koulutuksen muutokset ovat radikaaleja. Aiemmasta poiketen muutokset tapahtuvat ikään kuin verhon takana. Vaarana on, että ihmiset eivät tämän vuoksi ole halukkaita muuttumaan vaikka juuri kyky joustaa ja venyä on näiden muutosten ydin.

16 | karelia.fi

Työelämän viesti onkin, että tarvitaan ihmisiä, jotka haluavat oppia uutta eivätkä pelkää suuriakaan muutoksia. Oppiminen ei lopu koskaan. TULEVAISUUDEN MAAKUNTA - DIGIMAAKUNTA?

Hankkeen yksi tavoite oli lisätä digi-tietoisuutta maakunnassa ja nostaa erityisesti koulutuksen ja yritysten näkökulmaa tulevaisuudessa. Osana hankkeelta ilmestyi ”RoboBisnes - havaintoja, kokemuksia ja näkymiä”- julkaisu Joensuun Taitaja-tapahtuman yhteydessä pidetyssä loppuseminaarissa. Pohjois-Karjalan digitulevaisuuden hahmottamiseksi haasteltiin aiheen kannalta keskeisiä toimijoita ja niiden pohjalta pyrittiin muodostamaan kuvaa maakunnasta 2030 luvulla. Pohjois-Karjalan digitulevaisuudesta laadittiin neljä skenaariota: Kyllä se tästä, Hälytystila, Peräkammari kutsuu ja Kokeileva digitaalinen maakunta. Näistä vaihtoehdoista varteenotettavin on Kokeilevan digimaakunnan skenaario. Entisin konstein ei voi jatkaa, valoja ei tule sammuttaa, mutta uutta ajattelua ja rohkeaa asennetta on laitettava peliin. Toivottavasti päätöksentekijät ovat rohkeita ja avarakatseisia ja ottavat tämän ajatuksen päätöksenteon pohjaksi.

HANKE TULI TARPEESEEN

Hanke oli ilmeisen tarpeellinen, sillä se onnistui synnyttämään keskustelua aiheesta ja tavoitti yllättävän suuren joukon ihmisiä. Saamamme palaute oli pääosin kiittävää ja kannustavaa. Useat olivat sitä mieltä, että tällaista uuden teknologisen kehityksen mahdollisuuksien avaamista tarvitaan. Vaikka maailma, josta alun perin lähdimme, ei ole enää sama, tietoisuuden nostamiselle ja herättelylle on yhä edelleen paljon kysyntää. Tuohon kysyntään vastaus ei ole RoboBisnes II, mutta toivoisimme tulokulmalle ja teemalle jatkoa. Nyt on vain raapaistu pintaa.


KOULUTUSTA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN

Karelia-ammattikorkeakoulu vastaa alueen työelämän tarpeisiin opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2018 lopussa myöntämällä hieman yli kolmen miljoonan euron erityisavustuksella. Näillä erityisavustuksilla Karelia käynnistää väljästi asuttujen alueiden tarpeisiin suunnatun sairaanhoitajakoulutuksen sekä eri aloille suunnatun koodarikoulutuksen. Nämä nopeavaikutteiset koulutushankkeet tullaan toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä alueen työelämän ja ELY-keskusten sekä työvoimahallinnon kanssa. TEKSTI Eija Piiparinen | KUVAT Shutterstock.com, Salla Anttila

karelia.fi | 17


SAIRAANHOITAJAKOULUTUSTA VÄLJÄSTI ASUTUILLE ALUEILLE

Innovative Nurse -sairaanhoitajakoulutus on innovatiivinen sairaanhoitajakoulutus, jossa keskitytään väljästi asutuilla alueilla toimivien sairaanhoitajien työn erityishaasteisiin. Se on tarkoitettu erityisesti henkilöille, joka asuvat Pohjois-Karjalan väljästi asutuilla alueilla, esimerkiksi Pielisen-Karjalassa. Koulutus toteutetaan monimuotototeutuksena, pääsääntöisesti Tikkarinne-kampusalueen ulkopuolella. Suuri osa opinnoista on itsenäistä opiskelua sekä ohjattua etäopiskelua, jonka lisäksi opinnoissa hyödynnetään työn opinnollistamista. Sairaanhoitajaopinnoissa opiskellaan monipuolisen tietoperustan lisäksi ihmissuhdetaitoja, organisointi- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä erilaisten hoitotilanteiden hallintaa. - Väljästi asutuilla alueilla sairaanhoitajan osaamisessa korostuvat muun muassa digitaalisuus, uudet palveluketjut, kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut, laaja-alainen sekä kokonaisvaltainen hoidon tarpeen arviointi ja hoito, kertoo koulutuspäällikkö Henna Myller. Ensimmäinen Innovative Nurse -koulutuksen opiskelijaryhmä aloitti opintonsa toukokuussa 2019. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen kanssa.

KOODARIKOULUTUSTA ERI ALOJEN AMMATTILAISILLE

Eri alojen ammattilaisille suunnatulla koodarikoulutuksella vastataan koodarien työvoimapulaan. Verkko-opintoina toteutettava koodarikoulutus on tarkoitettu työelämässä toimiville tai työttömille eri alojen ammattilaisille, kuten esimerkiksi insinööreille, tradenomeille, eri alojen toimihenkilöille, opettajille ja IT-alan ammattilaisille. Koodarikoulutus sopii erityisesti niille henkilöille, jotka haluavat täydentää omaa ammatillista osaamistaan ohjelmistotekniikkaan liittyvissä taidoilla. Opintoihin kuuluu muun muassa ohjelmointitekniikkaa, tekoälyä, koneoppimista, projektinhallintaa sekä pilvipalveluiden hyödyntämistä. - Digitalisaatio muuttaa kaikkien alojen yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Esimerkiksi verkkokaupassa asioidessamme tai varatessamme internet-palvelusta ajan parturille käytämme ohjelmistoteknisin välinein toteutettuja digitaalisia palveluja. Näiden kaikkien ratkaisujen hankkimisessa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä tarvitaan ohjelmistoteknistä osaamista, summaa lehtori Petri Laitinen. Hakuaika koulutukseen oli huhtikuussa 2019 ja opinnot alkavat syksyllä 2019. Koulutus toteutetaan Kareliaammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyöprojektina, ja opiskelija voi suorittaa yhteistyön piirissä olevia opintojaksoja muista yhteistyökorkeakouluista.

Opinnot toukokuussa 2019 aloittanut ensimmäinen Innovative Nurse -sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijaryhmä.

18 | karelia.fi


KANSAINVÄLISTYMISEN MAHDOLLISUUKSIA

NAISYRITTÄJILLE Naisyrittäjä Itä- ja Pohjois-Suomessa, miltä kuulostaisi mahdollisuus verkostoitua, oppia uutta ja laajentaa liiketoiminta-aluetta läpi Euroopan pohjoisosien? Se on mahdollista Karelian koordinoiman W-Power -verkoston kautta. Verkostossamme on jo nyt lähes sata naisyrittäjää Suomesta, Ruotsista, Islannista, Skotlannista ja Irlannista ja mukaan mahtuu edelleen! TEKSTI JA KUVA Helena Puhakka-Tarvainen KUVITUS Digi- ja mainostoimisto Höyry

karelia.fi | 19


W-POWER YHDISTÄÄ, TUKEE JA KOULUTTAA

Yrittäjän kannalta W-Powerin keskeisimmät palvelut ovat verkostoitumisen mahdollistaminen niin alueellisesti kuin kansainvälisesti, erilaiset koulutukset ja työpajat, sekä mahdollisuus innovoida uutta. Alueellisia verkostoitumistilaisuuksia ja koulutuksia ajankohtaisista teemoista järjestetään läpi hankeajan. Tähän mennessä koulutusta on järjestetty mm. ajanhallinnasta sekä sosiaalisen median käytöstä. Lisäksi W-Powerin hankerahoitus mahdollistaa muutamille naisyrittäjille kultakin alueelta myös osallistumisen kansainvälisiin koulutus- ja verkostoitumistapahtumiin. Syksystä 2019 alkaen eri alueiden naisyrittäjillä on mahdollisuus solmia rajat ylittäviä vertaismentorointisuhteita hankkeen tukemana. Haku vertaismentorointiin avautuu kesällä 2019. Vuosien 2019-2020 aikana naisyrittäjille tarjotaan myös mahdollisuus osallistua moninaisuuden huomioivan yritysvalmennuksen pilottiin. Valmennuksessa otetaan huomioon kokonaisvaltaisemmin naisyrittäjän kokemat haasteet arjessa ja autetaan karikkojen ylittämisessä kohti menestyvää liiketoimintaa. Lisäksi järjestetään innovaatiotyöpajoja uusien liikeideoiden ohjattuun kehittämiseen sekä kansainvälisen liikeideakilpailun naisyrittäjyyden edistämiseksi harvaan asutuilla pohjoisilla alueilla. Liikeideakilpailun voittajatiimit saavat ideansa toteuttamisen tueksi sekä rahallista tukea että sparrausta.

HYÖTYÄ KANSAINVÄLISESTÄ HANKEVERKOSTOSTA

Kontiolahtelaisen Scandinavian Diamonds Oy:n toimitusjohtaja Noora Mäkinen osallistui W-Powerin ensimmäiselle verkostoitumis- ja opintomatkalle Rovaniemelle marraskuussa 2018. Mäkinen on tuore yrittäjä, joka kehittää erityisesti kansainväliseen markkinaan sopivia tuotteita, ja siksi W-Powerin rajat ylittävä näkökulma sai hänet liittymään mukaan verkostoon heti siitä kuultuaan.

20 | karelia.fi

Valmennuksessa otetaan huomioon kokonaisvaltaisemmin naisyrittäjän kokemat haasteet arjessa ja autetaan karikkojen ylittämisessä kohti menestyvää liiketoimintaa.


W-power verkoston ensimmäinen kansainvälinen tapaaminen järjestettiin Rovaniemellä marraskuussa 2018. Scandinavian Diamonds Oy:n toimitusjohtaja Noora Mäkinen (kuvassa keskellä kirkkaanpunaisessa kaulahuivissa) osallistui tapaamiseen ja oli tyytyväinen saamiinsa kontakteihin ja uusiin ideoihin.

- Rovaniemen tapahtuma antoi minulle useita hyviä kontakteja tulevaa liiketoimintaani varten sekä uusia näkökulmia tuotekehitykseen, kertoo Mäkinen tyytyväisenä. Mäkisen suunnitelmissa on avata tulevaisuudessa kansainvälinen verkkokauppa ja sen takia hän odottaakin erityisesti W-Powerin tulevaa kansainvälistä mentorointiohjelmaa, jonka kautta olisi mahdollisuus tutustua yrittäjiin ja kohdemarkkinoihin Skandinavian alueella. - Minusta on hienoa, kun naisyrittäjät verkostoituvat ja sparraavat toisiaan yli toimialarajojen ja W-Power-verkosto auttaa juuri siinä, toteaa Mäkinen.

W-POWER -HANKE

Karelia-ammattikorkeakoulu ja Business Joensuu toteuttavat W-Power –hankkeen toimenpiteitä Pohjois-Karjalassa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat PohjoisKarjalan Yrittäjien Bisnesleidit-ryhmä sekä naisyrittäjät ja yritysneuvontaa tekevät organisaation ympäri maakuntaa. Empowering Women Entrepreneurs in sparsely populated Northern communities –hanketta rahoittaa EU:n Pohjoisen periferian ja arktiksen ohjelma vuosina 2018-2021. Lisätietoja hankkeesta löydät sivulta www.w-powerproject.eu sekä somekanavistamme.

karelia.fi | 21


RESTO2019 -TIETOTAITOKILPAILUT

ENSIMMÄISTÄ KERTAA JOENSUUSSA 22 | karelia.fi


Karelia-ammattikorkeakoulu järjesti valtakunnalliset RESTO2019-tietotaitokilpailut Joensuussa maaliskuussa 2019. Kilpailujen tarkoituksena on tehdä restonomikoulutusta tutuksi, edistää alan opiskelijoiden yhteistyötä sekä matkailu- ja ravitsemisalan asiantuntijoiden verkostoitumista. Kilpailut järjestetään vuorotellen eri restonomikoulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa. TEKSTI Tuula Ikonen | KUVAT Oskari Nevalainen, Jonna Hämäläinen, Jenni Katajisto

R

esto-kilpailu on valtakunnallinen restonomiopiskelijoiden (matkailu- ja palveluliiketoiminta) tietoja ja taitoja mittaava kilpailu. Kilpailujen teemaksi oli valittu tänä vuonna ”PURE KARELIA”, jolla haluttiin korostaa karjalaista vieraanvaraisuutta ja alueen erityispiirteitä. Kilpailujen tehtävät tulivat toimeksiantoina paikallisilta yrityksiltä, joten kilpailijat pääsivät näyttämään osaamistaan yhteistyökumppaneille ja samalla myös verkostoimaan heidän kanssaan. Kilpailijoilla oli ratkottavanaan kaksi ennakkotehtävää ennen kilpailuja. Tehtävissä tuotteistettiin Joensuun ja Kolin tarjontaa keskieurooppalaisille tapahtumamatkailijoille ja pohdittiin valtakunnallista ratkaisua ravintola-alan kohtaanto-ongelmaan, jotta ala koettaisiin houkuttelevana uravalintana.

karelia.fi | 23


Kilpailupäivien aikana kilpailijoilla oli lisäksi kolme tehtävää, joissa kilpailijoiden tuli muun muassa suunnitella paikallisuutta korostava tapahtuma Joensuuhun, esittää digitaalisin keinoin, miten karjalainen vieraanvaraisuus näkyy Taitokorttelissa sekä pohtia, miten villiruoka saataisiin konseptoitua ympärivuotiseksi matkailulliseksi vetovoimatekijäksi.

Kilpailujen ohjelma rakentui monipuoliseksi alueen erityispiirteitä korostavaksi kokonaisuudeksi, jossa tärkeässä roolissa oli myös karjalainen vieraanvaraisuus. - Resto2019-kilpailujen suunnittelu aloitettiin keväällä 2018. Kilpailujen suunnittelussa ja järjestelyissä olivat vahvasti mukana Karelia-ammattikorkeakoulun restonomi- ja medianomiopiskelijat. Kilpailujen projektipäällikkönä toimi kolmannen vuoden restonomiopiskelija Heidi Hyppönen ja assistentteina Niina Paulasuo ja Mira Kaarmo. Heidän vastuullaan oli järjestää yhdessä ohjaavien opettajien kanssa ikimuistoinen tapahtuma opiskelijoilta opiskelijoille. Harjoittelijat saivat omien sanojen mukaan hyvää kokemusta tulevaa työelämää varten ja oppivat paljon tapahtuman järjestämisessä tarvittavia tietoja ja taitoja, kertoo lehtori Tuula Ikonen. Kilpailujen ohjelma rakentui monipuoliseksi alueen erityispiirteitä korostavaksi kokonaisuudeksi, jossa tärkeässä roolissa oli myös karjalainen vieraanvaraisuus. Kilpailutehtävien lisäksi kilpailijoiden kisapäiviin kuului muun muassa kädentaitopaja Taitokorttelissa, tutustuminen tapahtumapuutarha Botaniaan, opiskelijatreffit Laulutalolla, jonne Karelia-ammattikorkeakoulun toisen vuoden restonomiopiskelijat olivat järjestäneet illallisen ja ohjelmaa,


sekä verkostoitumista toisten ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden lisäksi kisapäiviin osallistui myös kilpailujoukkueiden valmentajia ja ammattikorkeakoulujen henkilökuntaa. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyä alumnitapahtumaa ei tänä vuonna pystytty järjestämään vähäisen osanottajamäärän vuoksi. - Kollegat seurasivat kilpailutehtävien esityksiä, osallistuivat paikallisten asiantuntijoiden luennoista koostuvaan trendiseminaariin, tutustuivat paikallisiin yrityksiin ja pääsivät leipomaan ja maistelemaan karjalanpiirakoita Pohjois-Karjalan Marttojen piirakkapajassa, jatkaa Ikonen.

Gaalassa palkittiin jokaisen tehtävän parhaat ja lisäksi kolme parasta joukkuetta. Kilpailu oli tasainen ja jännitys voittajasta säilyi loppuun saakka. Kaksipäiväinen tapahtuma huipentui juhlavaan iltagaalaan, jossa palkittiin parhaat kilpailijat. Jokaisessa kilpailutehtävässä oli tuomaristo, jossa oli mukana toimeksiantajan ja Karelia-ammattikorkeakoulun edustajia. Gaalassa palkittiin jokaisen tehtävän parhaat ja lisäksi kolme parasta joukkuetta. Kilpailu oli tasainen ja jännitys voittajasta säilyi loppuun saakka. Vuoden 2019 Restotietotaitokilpailun voitti Rebels Laurea-ammattikorkeakoulusta, toiseksi tulivat Poristokraatit Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja kolmannen sijan nappasi Porvoon Mitta Haaga-Helia Porvoosta. Seuraavat kilpailut järjestetään Haaga-Helia Haagassa maaliskuussa 2019, jonne myös Karelia-ammattikorkeakoulu lähettää nelihenkisen joukkueen kilpailemaan.

karelia.fi | 25


KUNTAKIERROKSELTA

EVÄITÄ YHTEISTYÖLLE Karelia-ammattikorkeakoulu toteutti kuntatapaamiset syksyllä 2018 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä Liperiä ja Valtimoa lukuun ottamatta. Liperin kunnan johtoryhmän kanssa oli tavattu jo aikaisemmin, ja Valtimo jäi kierrokselta pois johtuen piakkoin toteutuvasta kuntaliitoksesta. Tapaamisten tavoitteena oli löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia Karelia-ammattikorkeakoulun ja kuntien, seutukuntien, yritysten sekä yhteisöjen kanssa. TEKSTI Anne Prepula | KUVA Salla Anttila

E

nnen tapaamisia jokaisesta kunnasta tehtiin esiselvitys kuntien väestöstä (ikäjakauma, koulutustaso, työttömyysaste), elinkeinorakenteesta ja työllistäjistä sekä kunnan kehittämisen painopisteistä. Lisäksi Kareliassa tutustuttiin kuntien strategioihin ja suunnitelmiin, joista saatiin teemoja yhteisiin keskusteluihin. Tapaamisissa esiteltiin kunnille myös Karelian toimintaa. Kareliasta tapaamisiin osallistuivat projektisuunnittelija Pentti Ojajärvi ja palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen sekä lukuisa joukko Karelian eri alojen asiantuntijoita. Kunnista keskusteluissa oli mukana yleisesti johtoryhmä. Tapaamisissa keskusteltiin erityisesti maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen liittyvistä yhteistyötarpeista ja -mahdollisuuksista.

26 | karelia.fi

Lue Karelian s Kuntakierro tti 2018 -rapor osoitteesta

theseus.fi


- Nyt oli juuri oikea hetki selvittää kuntien tarpeita, kun toimintaympäristössä myllertää murros. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, maakuntauudistus ja valinnanvapauslaki tulevat aiheuttamaan muutoksia maakuntien ja kuntien toimintoihin ja palveluihin, kertoo palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen Kareliasta. Kunnan roolin, rahoituksen ja sen tehtävien toteutustapojen muutokset vaikuttavat kunnalliseen demokratiaan ja kunnan johtamistapoihin sekä lisäävät henkilöstön uudelleenkoulutustarpeita. Kuntakierroksen antina saatiin monipuoliset eväät yhteistyölle. Tapaamiset koettiin kunnissa tarpeellisiksi. Keskustelut loivat perustaa myös Karelian strategiatyölle. Kareliassa on aloitettu uuden strategian valmistelu vuosille 2021-2030. Keskustelut kuntien kanssa toivat tärkeää infor-

yritysten kehittäminen

matkailupalvelujen kehittäminen

kuntaviestintä ja -markkinointi digitalisaation hyödyntäminen kuntapalveluissa

maatiota strategiatyössä määriteltäviin valintoihin, linjauksiin ja painopisteisiin. - Kuntayhteistyössä halutaan päästä konkreettisesti käytännön tasolle. Nyt kerättyä tietoa tietoa tulee hyödyntää ja tehdä yhteistyötä kuntien kanssa järjestelmällisesti, huomioi Karelian Pentti Ojajärvi. Tämän varmistamiseksi sekä Kareliassa että kunnissa on määrätty vastuuhenkilöt yhteistyöavausten ja niihin liittyvien toimenpiteiden edistämiseksi. Olennainen osa yhteistyötä on tiedon jakaminen erilaisista hankkeista, palveluista ja toiminnoista. Kuntakierros 2018 antoi Karelia-ammattikorkeakoululle hyvän kokonaiskuvan kuntien tilanteesta, suunnitelmista ja tarpeista. Pohjatyö hyvälle ja rakentavalle yhteistyölle on nyt tehty. Nyt kääritään hihat ja aloitetaan varsinainen työ!

opiskelijatyöt: opinnäytetyöt, harjoittelut, opiskelijaprojektit

työllisyyden edistäminen kuntien rakentaminen ja energiaratkaisut

kesäasukkaiden tarpeiden huomioiminen maahanmuuttajien koulutus ja kotouttaminen

kuntien henkilöstön osaamisen kehittäminen

Harri Mikkonen ja Pentti Ojajärvi hyppysissään tuore Kuntakierros 2018 –raportti. karelia.fi | 27


KANSAINVÄLISET KORKEAKOULUTETUT ITÄ-SUOMEN OMIKSI OSAAJIKSI

28 | karelia.fi


Työnantajien osaajapula sekä alueen kansainväliset korkeasti koulutetut ovat laajasti keskusteluissa esillä Pohjois-Karjalassa. Puheissa korostuvat haasteet yritysten ja osaajien kohtaamisessa, mutta kokemukset ovat osoittaneet, että pelkkä matchmaking ei riitä. Tarvitaan valmennusta työnantajien ja osaajien välillä, jotta työllistymiskokemuksesta tulee molemmin puolin onnistunut ja että kansainvälinen osaaja jää maakuntaan. Kyselyistä selviää, että iso osa osaajista haluaisi jäädä tänne, mutta heillä on vaikeuksia löytää sopivaa työnantajaa. TEKSTI Janita Ylitalo, Helena Puhakka-Tarvainen KUVAT Janita Ylitalo, Laura Palovuori, Joensuun kaupunki

P

ohjois-Karjalassa pilotoidaan uusia suomen kielen ja työkulttuurin valmennuksia yritysten tarpeisiin, tavoitteena parantaa korkeasti koulutettujen kv-osaajien edellytyksiä jäädä alueelle töihin. Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten hallinnoimassa ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettavassa KOVAT-projektissa rakennetaan uusia tapoja työpaikoilla tapahtuvaan valmennukseen. Kieli- ja työelämävalmentajat jalkautuvat työpaikalle ja antavat helppoja käytännön vinkkejä mm. ulkomaisen työntekijän suomen kielen aktivointiin työyhteisössä.

Suomalaiset työnantajat hakevat usein “hyvää tyyppiä” ja se pitäisi osata kirjoittaa näkyväksi CV:ssä ja hakemuskirjeessä, opastaa Baronan Johanna Karjunen.

ROHKEUTTA JA VARMUUTTA TYÖNHAKUUN

KOVAT-projektissa autetaan myös kansainvälisiä opiskelijoita ja työnhakijoita oman osaamisen tunnistamisessa ja siitä kertomisessa suomalaiselle yritykselle. Erot esimerkiksi CV:ssä tai työhakemuksissa eri maiden välillä ovat suuria. On haasteellisempaa sanoittaa omaa taustaansa ulkomailta, etenkin kun ulkomaiset tutkinnot ja -työnantajat ovat tuntemattomia suomalaisille työnantajille. Puolen vuoden aikana KOVAT-valmennuksissa on käynyt yli 40 alueen kv-osaajaa. He ovat saaneet konkreettista hyötyä mm. henkilökohtaisesta CV-opastuksesta, vinkeistä hakuprosessiin sekä

karelia.fi | 29


työtavoista ja –kulttuureista suomalaisilla työpaikoilla. Oman osaamisen tunnistamisen työpajoissa on nähty hienoja oivalluksia ulkomailla hankitun taustan hyödyntämiseen. Yrityksille kv-osaajilla on yksi yhteinen pyyntö: vastaattehan sähköposti- tai puhelinkyselyihimme.

Yrityksille kv-osaajilla on yksi yhteinen pyyntö: vastaattehan sähköposti- tai puhelinkyselyihimme. TAVOITTEENA INTERNATIONAL HOUSE JOENSUU

Oppilaitosten ja työelämän yhteistyöllä on merkittävä vaikutus kv-osaajien työllistymiseen. Pk-yrityksille tehdyssä kyselyssä 60 % kertoo saaneensa kv-osaajan oppilaitosyhteistyön kautta (uuttaosaamista.fi). KOVAT-yhteistyöverkosto rakentaa myös yksinkertaisempaa palvelupolkua yrityk-sille, jotka palkkaavat ulkomaisia työntekijöitä. Kevään ja kesän aikana asiaa työstetään palvelumuotoilun pajoissa yritysten ja organisaatioiden kanssa. Jos kiinnostuit tulemaan mukaan, niin otathan yhteyttä projektihenkilöstöön. Yhteystiedot sekä tietoa mm. ajankohtaisista valmennuksista: www.uef.fi/ aducate/kovat. KOVAT-projekti kestää 06/2020 asti, rahoitus on Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Osaajien ja yritysten matchmaking-työssä sekä oman osaamisen tunnistamisessa tehdään yhteistyötä TalentHub– projektin ja Simhe –ohjauspalvelun kanssa.

30 | karelia.fi

Johanna Karjunen ja Itä-Suomen yliopiston puumateriaalitieteiden opiskelija Manish Pakhrin Nepalista CV-sparrauksessa.


FINPETRA-VERKOSTOSTA JORDANIAN ICT-OSAAJIA JOENSUUHUN Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman Finpetra –projektin yhteistyöverkostosta on avautunut kontakteja Jordaniaan ict-alan yliopistoon. Ensimmäinen onnistunut Erasmus+ harjoitteluvaihto oli joensuulaisella Arbonautilla ja kesäksi 2019 harjoittelijan ottaa joensuulainen Solenovo. Lisäksi Arbonaut isännöi maaliskuussa Jordaniassa hackathonia, josta valikoitui yksi uusi osaaja. Arbonautin paikkatietoratkaisua ollaan viemässä Lähi-idän markkinoille ja tässä kehitysvaiheeessa on tärkeää saada tiimiin myös arabiankielistä osaamista, kertoo projektipäällikkö Tuomo Puumalainen Arbonautilta. Onnistunutta ictyhteistyötä Jordaniaan jatketaan laajentamalla verkostoa edelleen. Yhteystiedot Finpetraprojektissa: finpetra.karelia.fi

Yliopiston käytävällä Ammanissa rekrytoitiin Arbonautin hackathoniin suurilla lakanoilla osallistujia, tapahtuma oli menestys. Kuvassa lehtori Seppo Nevalainen, Karelia-amk (vas.), projektipäällikkö Tuomo Puumalainen, Arbonaut, ja järjestelyistä paikan päällä vastannut ict-harjoittelija Haneen Saleh, Arbonaut. Haneen Saleh on sittemmin palannut Suomeen töihin.

karelia.fi | 31


» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen

Karelialle myönnetty valtion vastinrahaa 628 000 euroa – summa kaksinkertaisti saadut lahjoitukset Valtioneuvosto on päättänyt ammattikorkeakoulujen varainhankinnan vastinrahoituksista. Karelia-ammattikorkeakoululle on myönnetty valtion vastinrahoitusta yhteensä 628 016,17 euroa. Karelia-ammattikorkeakoulu on saanut huhtikuussa 2018 käynnistyneen varainhankintakampanjan aikana lahjoituksia yhteensä 615 765 euroa. Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja suhteessa näiden keräämään yksityiseen pääomaan vuonna 2018 vastaanotettujen lahjoitusten perusteella, joten vastinrahoituksen ansiosta Karelian lahjoitussumma kaksinkertaistuu.

- Saavutimme vuoden 2018 varainhankinnassa erinomaisen tuloksen, minkä ansiosta myös valtiolta saatava vastinraha on merkittävä. Varainhankintakampanjamme aikana olemme tavanneet lahjoittajia ja rakentaneet suhteita alueen yritys- ja työelämään. Olemme erittäin kiitollisia siitä laajasta tuesta, mitä ammattikorkeakoulullemme on osoitettu, kertoo rehtori Petri Raivo. Karelia-ammattikorkeakoulun varainhankintakampanja jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka. Saadut lahjoitukset käytetään ammattikorkeakoululaissa tarkoitettujen tehtävien huolehtimiseen. Yli 10 000 euron lahjoitukset voidaan kohdentaa lahjoittajan toiveen mukaisesti koulutusalalle.

Karelia-ammattikorkeakouluun 4328 hakijaa kevään yhteishaussa Karelia-ammattikorkeakouluun haki yhteensä 4328 hakijaa tänään päättyneessä korkeakoulujen kevään yhteishaussa. Karelia-ammattikorkeakoulun ensisijaiseksi hakukohteekseen valitsi 1436 hakijaa. Fysioterapeutti-, sosionomi- sekä tradenomikoulutukset kiinnostivat hakijoita tänä vuonna eniten. Liiketalouden monimuoto –koulutuksen opiskelijavalintatapana on ensimmäistä kertaa tradenomitutkintoon kuuluva valintakurssi, jonka perusteella opiskelijavalinta tehdään. Uusien valintatapojen kehittäminen näkyy myös ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen hakijamäärässä positiivisesti. Valintakoe on ensimmäistä kertaa sähköinen, kertoo rehtori Petri Raivo.

32 | karelia.fi

Todistusvalinta laajenee kevään 2019 haussa, mikä tarkoittaa sitä, että ylioppilastutkinnon suorittaneet hakijat voivat tulla valituksi suoraan koulutukseen koulumenestyksen perusteella. Todistusvalinta on käytössä energia- ja ympäristötekniikan, konetekniikan, rakennustekniikan, talotekniikan, matkailun sekä liiketalouden päivätoteutuksen koulutuksissa. Karelia-ammattikorkeakoulussa oli 3.4.2019 päättyneessä kevään yhteishaussa 22 päivä- tai monimuotototeutuksena toteutettavaa koulutusta, joista ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavia koulutuksia oli viisi. Koulutuksiin järjestetään valintakokeet touko-kesäkuun vaihteessa ja opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2019. Opinnot alkavat elokuussa 2019.


OS

A A

MA

VA

MAAILMA TARVITSEE TEKIJÖITÄ.

MA

AIL Tule osaksi osaavaa maailmaa!

Avoin ammattikorkeakoulu on mahdollisuus

www.karelia.fi/haku

www.karelia.fi/avoinamk

Katso kaikki Karelia-amk:n AMK- ja YAMK-tutkinnot:

Katso myös avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta:

karelia.fi | 33


» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi vuoden 2018 parhaat opinnäytetyöt Karelia-ammattikorkeakoulu on palkinnut vuoden 2018 parhaat opinnäytetyöt. Vuoden 2018 AMK-tutkinnon opinnäytetyönä palkitaan fysioterapian koulutuksesta valmistuneiden Sari Hotokan ja Aino Miettisen työ Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvan tasapainon tutkiminen ja harjoittaminen Kistler-voimalevyillä ja Kistler MARS -ohjelmistolla – Opetusvideo. Sari Hotokka ja Aino Miettinen ovat perehtyneet yhteen fysioterapian erityiskysymykseen johdonmukaisesti ja syvällisesti. Työn tuloksena syntynyt opetusvideo avaa mahdollisuuksia Kistler-voimalevyjen ja Kistler MARS -ohjelmiston käytölle ja käyttöönottamiselle koulutuksessa ja Fysiotikka-oppimisympäristössä. Huolellinen dokumentaatio ja käyttöönoton reflektointi tuovat työlle lisäarvoa. Vuoden YAMK-tutkinnon opinnäytetyönä palkitaan Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen koulutuksesta valmistuneen Tomi Turusen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n

34 | karelia.fi

toimeksiannosta tekemä työ Asiakaskokemuksen kehittäminen - Case PKS Sähkökauppa. Tomi Turusen työ on ajankohtainen: energia-ala on muutoksessa, sillä kuluttajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita energian lähteistä. Turunen käsittelee työssään alan ytimessä olevaa kysymystä: miten ottaa huomioon asiakkaan kasvava rooli osana tulevaisuuden energiajärjestelmää? Entä miten osallistaa asiakkaat mukaan sekä asiakaskokemuksen että yrityksen tarjooman kehittämiseen? Erityisesti keskiössä olivat yrityksen sähköiset palvelut. Vuoden opinnäytetyö –kilpailun teemana oli tänä vuonna ammatillinen kasvu. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin innovatiivisia opinnäytetöitä, jotka tarjoavat oman aihealueensa ammatilliseen toimintaan hyötyjä nyt ja lähitulevaisuudessa. Palkittavat opinnäytetyöt valitsi raati, jossa olivat yliopettaja Tarja Kupiainen (pj.), yliopettaja Lasse Okkonen sekä lehtorit Tiina Parviainen ja Jyri Roihuvuo.


» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Eija Piiparinen

Tuumasta toimeen – tiimistä töihin Karelia-ammattikorkeakoulussa käynnistyi maaliskuussa 2019 Älykkäästi töihin -projektiosaajavalmennus. Työvoimakoulutuksena toteutettava valmennus on tarkoitettu eri alojen korkeakoulutetuille työttömille tai työttömyysuhan alaisille työnhakijoille. Kyseessä on uudenlainen työvoimakoulutuksen toteutusmalli, joka perustuu tiimipedagogiikkaan. Valmennuksessa olevat opiskelijat kouluttautuvat tulevaisuuden projektiosaajiksi sekä perehtyvät käytännön tiimiperusteisen tekemisen kautta oikeaan yrityshaasteeseen. Opiskelijat pääsevät samalla rakentamaan itselleen yrityksen tavoitteita täydentävän tehtävänkuvan.

- Tuumasta toimeen – tiimistä töihin, on projektiosaajien motto. Kareliassa on saatu mainioita tuloksia tiimipedagogisen ja ratkaisukeskeisen valmentamisen menetelmästä. Osallistujat motivoituvat, rohkaistuvat ja aktivoituvat valmennuksessa ja luottamus omaan osaamiseen kasvaa. Niillä eväillä on hyvä lähteä työelämään, kertoo vastuuvalmentaja Daniel Bågeberg. Valmennus toteutetaan Karelia-ammattikorkeakoulun Y-akatemian tiloissa Joensuun Tiedepuistolla. Valmentajina toimivat Y-akatemian tiimivalmentajat, jotka sparraavat osallistujia tulevaisuuden projektityöhön.

karelia.fi | 35


OS

A A

MA

OSAAVA MAAILMA.

AIL 36 | karelia.fi

VA

MA www.karelia.fi

Profile for Karelia-ammattikorkeakoulu

Karelia.fi - 1/2019  

Karelia-ammattikorkeakoulun tiedotuslehden numerossa 1/2019: - Avoin ammattikorkeakoulu kehittää osaamista - Palvelukehittämisellä 50+ markk...

Karelia.fi - 1/2019  

Karelia-ammattikorkeakoulun tiedotuslehden numerossa 1/2019: - Avoin ammattikorkeakoulu kehittää osaamista - Palvelukehittämisellä 50+ markk...

Advertisement