__MAIN_TEXT__

Page 1

Osaava maailma.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2017

PUUKERROSTALO IHASTUTTI KARELIAN INSINÖÖRIOPISKELIJOITA »6

Avoimet ovet ympäröivään yhteiskuntaan

» 14

DigiSote osaamista uudistamassa

» 18


Osaava maailma.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2017

» PÄ ÄKIRJOITUS

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori Toimitussihteerit Eija Piiparinen, tiedottaja ja Kaisa Varis, julkaisusuunnittelija Ulkoasu ja taitto Salla Anttila, graafinen suunnittelija Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila Kannen kuva Salla Anttila Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu Yhteystiedot www.karelia.fi, viestinta@karelia.fi Painopaikka Grano Oy, Joensuu Levikki 2000 kpl ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

KareliaAmmattikorkeakoulu

karelia_uas

KareliaUAS

karelia_amk

Karelia_AMK

Karelia University of Applied Sciences

Meiltä Kareliasta ja sen edeltäjästä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta on näinä vuosina valmistunut jo yli 12 500 uutta korkea-asteen ammatillista osaajaa.


25 VUOTTA AMMATTIKORKEAKOULUTUSTA POHJOISKARJALASSA JA SUOMESSA

S

uomalainen ammattikorkeakoulujärjestelmä täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Myös me täällä PohjoisKarjalassa juhlimme oman ammattikorkeakoulumme neljännesvuosisataa. Meiltä Kareliasta ja sen edeltäjästä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta on näinä vuosina valmistunut jo yli 12 500 uutta korkea-asteen ammatillista osaajaa. Jos heistä noin 2/3 on jäänyt PohjoisKarjalaan, niin voidaan sanoa, että joka kymmenes maakuntamme työllisistä on oman ammattikorkeakoulumme kasvatti. Meiltähän ne oman maakuntamme sairaanhoitajat, sosionomit, terveydenhoitajat, fysioterapeutit, tradenomit, restonomit, medianomit ja monen eri alan insinöörit ovat tulleet ja tulevat myös tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi ammattikorkeakouluissa on vuodesta 2005 lähtien voinut suorittaa ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, jotka ovat profiileiltaan työelämän kehittämiseen tähtäävää maisterikoulutusta. Koulutukseen vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemus korkeakoulututkinnon jälkeen. Kyseessä on jo kokeneiden työelämässä olevien aikuisten innovatiivinen koulutusmuoto, jossa yhdistyy käytännön asiantuntijakokemus sekä tutkimusja kehittämisosaaminen. Vahvan työelämäyhteyden ansiosta ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot työllistävät erittäin hyvin. Esimerkiksi meiltä on reilun kymmenen vuoden aikana valmistunut jo reippaasti yli 200 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Koulutuksen lisäksi ammattikorkeakouluissa tehdään työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa

korostuu yhteistyö elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa, alueellinen vaikuttavuus ja yhteistyö. Yhtenä osoituksena ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan dynaamisuudesta ovat ammattikorkeakoulujen ilmiöpohjaiset strategiset painoalat, jotka perustavat ammattikorkeakoulujen omiin strategioihin ja toiminta-alueen elinkeinorakenteen ja koulutustarpeen painopisteisiin. Karelia-ammattikorkeakoulussa näitä monialaisia painoaloja ovat: uudistuvat hyvinvointipalvelut sekä kestävät energiaratkaisut ja materiaalit. Valituilla painoaloilla edistetään vahvasti alueellista elinkeinojen uusiutumista, kasvua, innovaatioiden käyttöönottoa ja yrittäjyyttä. Lisäksi painoalojen asiantuntemusta hyödynnetään koulutuksessa ja palveluliiketoiminnassa. Kuluneet 25 vuotta ovat olleet ammattikorkeakouluille jatkuvaa muutoksen ja kehittämisen aikaa. Ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet rakentamaan ratkaisukeskeisyyteen ja käytännönläheisyyteen perustuvaa vaikuttavaa koulutus- ja TKI-toimintaa. Tähän ammattikorkeakoulujen draiviin kiinnitti huomiota myös taloustieteen nobelisti Bengt Holmström puhuessaan viime maaliskuussa eduskunnassa. Ammattikorkeakoulututkinnot kiinnostavat opiskelijoita ja työelämää kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulut ovat myös erittäin kustannustehokkaita. Niiden opinnoista valmistutaan nopeasti ja tutkintojen sisällöt antavat opiskelijalle osaamista, jolla työllistytään hyvin. Yritys- ja työelämäyhteistyö sekä aluekehitystehtävä ovat vakiintuneet osaksi ammattikorkeakoulujen ketterää ja proaktiivista toimintakulttuuria. Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

karelia.fi | 3


V = välittämisen I = ilmaP = piiri

Osaava maailma olemme me

Suoritettuja tutkintoja 2016

Opiskelijoita

3747 690 Opiskelijatyytyväisyys

Henkilöstöä

81% (tyytyväiset tai erittäin tyytyväiset opiskelijat)

255

nenä Yhteisön jäse ksi e is ammattila rit opiskelija-tuto it or ut -t opettaja ja aa opinto-ohj tori opintokuraat

Koulutusalat » Kulttuuriala » Luonnontieteiden ala » Luonnonvara- ja ympäristöala » Matkailu-, ravitsemis- ja talousala » Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala » Tekniikan ja liikenteen ala » Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Osaava maailma on kansainvälinen

100 100 200 4 | karelia.fi

KANSAINVÄLISTÄ TUTKINTO-OPISKELIJAA

Joensuu on osaavan maailman kotikaupunki

VAIHTO-OPISKELIJAA VUOSITTAIN

75,514 ASUKASTA 30% OPISKELIJOITA

KANSAINVÄLISTÄ KUMPPANIA

Reilun kaupan kaupunki


KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2017

22

» PALVELUROBOTIIKKAA JA UUTTA OSAAMISTA

26

» O SAAMISSALKUN OPINNOILLA BIOTALOUDEN ASIANTUNTIJAKSI

6

Puukerrostalo ihastutti Karelian insinööriopiskelijoita

20

Nopeilla kokeiluilla uusille raiteille

9

Sujuvasti työelämään - LVI Myller panostaa tuleviin työntekijöihin

22

Palvelurobotiikkaa ja uutta osaamista

12

Karelia-ammattikorkeakoulussa juhlitaan tänä vuonna

24

SMErec Rekrytaitoja!

14

Avoimet ovet ympäröivään yhteiskuntaan

26

Osaamissalkun opinnoilla biotalouden asiantuntijaksi

16 18

Kestävät energiaratkaisut

kautta 29 Sattuman tismalleen oikeaan paikkaan 30 Uutiset

DigiSote osaamista uudistamassa

karelia.fi | 5


PUUKERROSTALO ihastutti Karelian insinööriopiskelijoita

↑ Karelia-ammattikorkeakoulun talotekniikan insinööriopiskelijat pääsivät tutustumaan Joensuun ensimmäiseen puukerrostaloon.

6 | karelia.fi


→ As Oy Joensuun Pihapetäjä on koottu tilaelementeistä, joissa kantavana runkona toimii massiivipuinen CLT-rakennuslevy.

TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT Salla Anttila

A

urinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja maaliskuinen muutaman asteen pakkanen tuntuu raikkaalta, kun parikymmentä Karelia-ammattikorkeakoulun tulevaa talotekniikan insinööriä aloittaa vierailunsa erityislaatuisella työmaalla Joensuussa. Ryhmän edessä kohoaa Pohjois-Karjalan ensimmäinen yli kaksikerroksinen puukerrostalo. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön rakennuttama ja rahoittama 6-kerroksinen asuinkerrostalo on jo niin pitkällä, että ensimmäiset vuokralaiset pääsevät muuttamaan vastavalmistuneisiin asuntoihin kesäkuun alussa. Rakennuttajainsinööri ja projektipäällikkö Petteri Elonen toivottaa opiskelijat tervetulleeksi kypärä ja keltainen huomioliivi päällään. Rakentajien työpäivä on jo päättynyt, joten vierailijat eivät turvavarusteita tarvitse.

Kaikki puukerrostalot Suomessa ovat pilottikohteita. Aina on kehitettävää ja hyviä innovaatioita kaivataan. rakennuttajainsinööri, projektipäällikkö Petteri Elonen

TALO TÄYNNÄ EKOLOGISIA RATKAISUJA

Opiskelijat kuuntelevat tarkasti, kun Elonen käy pihamaalla läpi rakennustyömaan vaiheita. Tekniset faktat kiinnostavat ja Elonen heittää väliin myös käytännön vinkkejä siitä, miten esimerkiksi väestönsuojan vesipisteen kanssa kannattaa toimia. Suurin osa talotekniikasta on jo piilossa, mutta Elonen kehottaa kysymään kaikesta mieltä askarruttavasta vierailun aikana. – Kaikki puukerrostalot Suomessa ovat pilottikohteita. Aina on kehitettävää ja hyviä innovaatioita kaivataan, Elonen toteaa ryhmälle.

karelia.fi | 7


Varsinaisen esittelykierroksen aluksi tarkastetaan väestönsuoja ja vilkaistaan sähköpääkeskusta ja hissikuilua. ”Rinkulahuoneeksi” Elonen kutsuu sprinklerihuonetta, johon mahtuu vain osa opiskelijoista kerrallaan. Joku napsaisee kännykällä valokuvan talon kauniisti kuvioidusta ulkoseinästä odottaessaan vuoroaan. Paljon on valmiina, mutta tekemistäkin riittää vielä. Rappukäytävässä huomio kiinnittyy puisiin portaisiin ja lattioihin. Pintasilaukseksi on tulossa vielä puupohjainen linoleumi-matto. – Se on yksi esimerkki siitä, että pyrimme kaikessa mahdollisimman ekologisiin ratkaisuihin, Elonen huomauttaa. – Kerroitko jo, että tämä on Joensuun energiatehokkain asuinkerrostalo, heittää väliin Karelia-ammattikorkeakoulun Mikko Matveinen, joka toimii puukerrostaloprojektiin liittyvän kehityshankkeen projektisihteerinä.

VALMIIT TILAELEMENTIT TEHTAALTA

Kierros jatkuu ensimmäisessä asuinkerroksessa, jossa huoneistot ovat siinä kunnossa, johon ne ovat tilaelementtien asennuksen jälkeen jääneet. Vierailijoita hämmästyttää huoneistojen valmis ulkonäkö. Yksiöt on nostettu paikoilleen valmiina ja kolmiot kahtena eri lohkona, jotka on yhdistetty toisiinsa paikan päällä. – Mitä enemmän jää työmaalle tekemistä, sitä enemmän lähtee katteesta pois, perustelee Elonen tilaelementtien valmistusta mahdollisimman pitkälle tehtaalla. Opiskelijoiden huomio kiinnittyy sprinklereihin, joita näkyy eri puolilla asunnossa. Elonen selittää, että verhotangon paikkakin on mietitty sen mukaan, milloin verho voi olla sprinkleriputken edessä ja milloin ei. – Rakentamisessa pitää miettiä kokonaisuutta. Eri urakoita ei pidä tehdä irrallaan toisistaan, vaan tarvitaan hyvä konsensus eri suunnitteluvaiheiden välillä ja toteuttamisessa, hän opastaa tulevia ammattilaisia. Tyylikkäät näkyvillä olevat puuelementit seinillä, ikkunanpielissä ja parvekkeella tekevät selvästi vaikutuksen. Kolmiossa huomataan myös Suomen ensimmäinen puukerrostalossa näkyvissä oleva kantava CLT-seinä. – Onhan tämä jännää, puurakentaminen on niin uutta, kommentoivat opiskelijat kierroksen päätteeksi. Lähes kaikki ovat jo poistuneet paikalta, kun Elonen huomaa, että katolla olevat aurinkopaneelit jäivät kokonaan esittelemättä. Puukerrostalossa riittää niin paljon yksityiskohtia, että kaikkia ei aina muista mainita.

8 | karelia.fi

KEHITTÄMISHANKE TUKEE PUUKERROSTALON SUUNNITTELUA JA TOTEUTUSTA »»Rakennusprojektin yhteydessä toimii Energiatehokas puukerrostalo EAKR -hanke »»Hanke tuottaa puolueetonta tutkimustietoa ja vahvistaa puurakentamisen osaamista »»Penttilän puukerrostalo toimii Karelia-amk:n tutkimusalustana seuraavien vuosien ajan »»Talon rakenteet on varustettu antureilla, joilla voidaan seurata reaaliajassa rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa »»Muita tutkimuskohteita ovat mm. rakennuksen painumat, äänitekninen toiminta, rakenteiden tiiveys ja asukastyytyväisyys »»Hankekumppaneita ovat Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö (hallinnoija), Kareliaammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto

↑ Rakennusprojektin yhteydessä toimii Energiatehokas puukerrostalo -hanke, joka tuottaa tutkimustietoa ja vahvistaa puurakentamisen osaamista.


SUJUVASTI TYÖELÄMÄÄN

– LVI-MYLLER PANOSTAA TULEVIIN TYÖNTEKIJÖIHIN Pohjois-Karjalan oppilaitosten talotekniikan opiskelijoille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia luoda suhteita työelämään jo opintojen aikana. Työelämän näkymiä tarjoavat työharjoittelut, vierailut ja ammatilliset pikadeitit. Erityisen aktiivinen oppilaitosten yhteistyökumppani on joensuulainen LVI-Myller Oy. TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT Kirsi Taskinen

← Toimitusjohtaja Katri Salonen toivottaa opiskelijat tervetulleeksi tutustumaan LVI-Myllerin toimintaan. karelia.fi | 9


V

uonna 1953 perustettu perheyhtiö LVI-Myller on tehnyt jo kymmenkunta vuotta tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalan oppilaitosten kanssa. – Olemme käyneet ammattiopistolla ja opiskelijat ovat käyneet meillä tutustumassa. Lahjoitimme kouluun myös elektronisia hanoja silloin kun ne olivat uusia, jotta saatiin opiskelijoille heti uutta tekniikkaa harjoitteluun, toimitusjohtaja Katri Salonen muistelee. Kun talotekniikan koulutusohjelma käynnistyi Kareliaammattikorkeakoulussa vuonna 2014, LVI-Myller kutsuttiin useiden muiden yritysten tapaan mukaan tuomaan näkemystä opetussuunnitelman laatimiseen. – Kommentoimme meidän näkökulmastamme sitä, millaista osaamista alalla tarvitaan. Kun yhteydenotto Kareliasta tuli, lähdimme heti innolla mukaan, kertoo myyntipäällikkö Jari Leskinen. Vierailujen ja opetussuunnitelmayhteistyön lisäksi LVIMyller työllistää vuosittain useita harjoittelijoita. Tiivis yhteydenpito nähdään luontevana osana toimintaa ja satsauksena tuleviin työntekijöihin.

– Koulu ei ole erillinen yksikkö, opiskelijat työllistyvät jossain vaiheessa meille ja muihin yrityksiin. Haluamme olla opiskelijoille läsnä ja tukena, jotta yrityselämä linkittyy jo opiskeluvaiheeseen, Salonen toteaa.

VERKOSTOITUMISTA PIKADEITEILLÄ

Viimeisen kahden vuoden aikana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat päässeet tapaamaan LVI-Myllerin edustajia myös pikadeiteillä. Ammatilliset pikadeitit on kehitetty oppilaitosten yhteisessä Work Smart – Älykkäästi töihin -hankkeessa, joka vahvistaa opiskelijoiden työelämätaitoja ja edistää heidän sujuvaa siirtymistään työelämään valmistumisen jälkeen. Pikadeiteillä opiskelijat keskustelevat potentiaalisten työnantajien kanssa kasvokkain ja ehtivät tutustua parin tunnin verkostoitumisen aikana 4–7 eri yritykseen. – Opiskelijat pääsevät markkinoimaan omaa osaamistaan ja työnantajat esittelemään toimintaansa ja tapaamaan tulevaisuuden työntekijöitä. Työelämän edustajat kertovat

– Vastuuta on luvassa, kun osoittaa aktiivisuutta ja kykynsä, lupaa myyntipäällikkö Jari Leskinen LVI-Myllerillä työnjohtoharjoittelunsa suorittaneelle Jani Romppaselle.

10 | karelia.fi


usein myös omaa urapolkuaan ja niihin peilaten opiskelijat voivat pohtia omia valintojaan ja painotuksiaan opiskeluissa, kertoo tapaamisten hyödyistä Karelia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaaja Johanna Luostarinen. Work Smart -tapaamiset ovat saaneet erinomaista palautetta opiskelijoilta ja opettajilta sekä työelämän edustajilta, joista monet ovat käyneet juttelemassa opiskelijoiden kanssa useaan otteeseen. – Tapaamiset ovat toimivia, koska ne lähentävät työelämää ja oppilaitoksia. Osa opiskelijoista on selkeästi varautunut etukäteen aiheeseen ja käynyt katsomassa nettisivuja ja miettinyt kysymyksiä valmiiksi. Näin pääsee erottumaan muista, pohtii Leskinen. – Suurimman vaikutuksen tekevät opiskelijat, joista välittyy aktiivinen tekemisen meininki, into ja kiinnostus, Salonen kuvailee.

HARJOITTELUN KAUTTA TÖIHIN

Suurin osa LVI-Myllerin harjoittelijoista on asentajien matkassa kulkevia ammattiopiston työssäoppijoita, mut-

ta mukaan mahtuu myös Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Yksi heistä on Jani Romppanen, joka suoritti keväällä talotekniikan insinööriopintoihinsa kuuluvan työnjohtoharjoittelun. Romppanen on yritykselle tuttu kasvo, sillä hän ehti käydä harjoittelussa useampana vuonna jo ammattiopistoaikoina ennen nykyisiä jatko-opintojaan. – Hyvin olen viihtynyt, tänne on mukava tulla ja työkavereiden kanssa pärjää hyvin, Romppanen kiittelee. Työnkuvaan kuuluu huolto- ja remonttipuolen työnjohdon tehtäviä. – Teen työmääräimiä, aikataulutan ja opettelen käyttämään softaa. Harjoittelujakso loppui toukokuussa, mutta alustavasti on jo suunniteltu, että hommat jatkuvat, sillä LVI-Myllerillä ollaan tyytyväisiä Romppasen tekemisiin. – Jani on hyvin aktiivinen ja reipas ja osaa olla kaikkien kanssa ihmisiksi, Salonen kehaisee. – Vastuuta on luvassa, kun osoittaa aktiivisuutta ja kykynsä. Meitä ei pelota antaa vastuuta, meillä saa kokeilla, Leskinen kannustaa.

Hyvin olen viihtynyt, tänne on mukava tulla ja työkavereiden kanssa pärjää hyvin. insinööriopiskelija Jani Romppanen

← Karelia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaaja Johanna Luostarinen tutustuu toisen vuoden insinööriopiskelija Jani Romppasen harjoittelutehtäviin LVI-Myllerillä.

karelia.fi | 11


KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA

JUHLITAAN TÄNÄ VUONNA TEKSTI Eija Piiparinen

S

uomen ammattikorkeakoulujärjestelmä on saavuttanut vireän aikuistumisvaiheen ja sillä on merkittävä roolin Suomen koulutuskentässä. Karelia-ammattikorkeakoulu on ollut eturintamassa kehittämässä uutta korkeakoulujärjestelmää, ja oli ensimmäisten vakinaistettujen ammattikorkeakoulujen joukossa. Rehtori Petri Raivon mukaan Karelia-ammattikorkeakoulusta on valmistunut vuoden 2016 loppuun mennessä yhteensä 12 473 opiskelijaa, joista arviolta noin kaksi kolmasosaa on jäänyt Pohjois-Karjalaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä Pohjois-Karjalan maakunnan työelämässä olevista osaajista joka kymmenes on Karelian kouluttama. Karelia-ammattikorkeakoulun rooli aluekehittämisessä on ollut todella merkittävää. On siis monta syytä juhlistaa 25-vuotista taivalta. Koko juhlavuoden ajalle on laadittu erilaisia tapahtumia, joissa tuodaan esille ammattikorkeakoulun toimintaa. Juhlavuosi avattiin opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisellä aamupuurotilaisuudella tammikuun puolessa välissä. Puurobaarin antimista oli nauttimassa myös monia ammattikorkeakoulussa työuransa tehneitä eläkeläisiä.

12 | karelia.fi

JUHLAJULKAISUSSA KATSOTAAN MENNEESEEN JA TULEVAAN

Karelian juhlajulkaisussa esitellään monipuolisesti Kareliaammattikorkeakoulun osaamista ja toimintaa koko juhlavuoden ajan. Juhlajulkaisua tehdään yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa unohtamatta paikallisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Vaikka juhlajulkaisussa katsotaan vähän menneisyyteen, se ei ole kuitenkaan historiikki. Julkaisun pääpaino on Karelia-ammattikorkeakoulun nykyisisessä toiminnassa ja tulevaisuuden näkymissä. Tutustu juhlajulkaisuun osoitteessa www.karelia.fi/juhlajulkaisu.

Tutustu uun! juhlajulkais a.fi/ www.kareli u juhlajulkais


Karelia-ammattikorkeakoulun 25. juhlavuosi vuonna 2017!

karelia.fi | 13


AVOIMET OVET ympäröivään yhteiskuntaan Tiesitkö, että suomalaisilla korkeakouluilla on satoja tutkimusja palveluympäristöjä, jotka voisivat olla myös sinun yrityksesi hyödynnettävissä pientä korvausta vastaan? Entä tiesitkö, että lähes kaikki ammattikorkeakouluissa valmistuneet opinnäytetyöt löytyvät yhden hakukoneen takaa Theseus-portaalista? Entä sen, että Karelian tutkimusja kehittämishankkeissa on mukana satoja yrityksiä tälläkin hetkellä? Nämä ja monet muut asiat ovat osa avointa toimintakulttuuria, jota edistetään aktiivisesti myös Karelia-ammattikorkeakoulussa. TEKSTI Helena Puhakka-Tarvainen, Kari Tiainen

K

orkeakoulujen avoimet toimintatavat luovat mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja Suomi on Euroopan kärjessä pyrkimässä avoimuuden mallimaaksi. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) tavoite on kirjattu Eurooppa 2020 -strategiaan ja Suomessa periaatetta on edistetty systemaattisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla vuodesta 2014 lähtien (www.avointiede.fi). Ammattikorkeakoulujen toiminta on jo lakisääteisesti yliopistoja lähempänä ympäröivää työelämää ja yrityksiä, joten erityinen painopiste avoimuuden edistämisessä on nimenomaan tiedon ja palveluiden avaaminen yritysten ja muiden toimijoiden hyötykäyttöön (kuva 1).

TERVETULOA TUTUSTUMAAN KARELIAN PALVELUYMPÄRISTÖIHIN

Karelian avoimet tutkimus- ja palveluympäristöt tarjoavat paikan kokeiluille ja uuden kehittämiselle. Joko sinä olet

14 | karelia.fi

käynyt tutustumassa yhteistyömahdollisuuksiin? Voimala on palvelu- ja oppimisympäristö, jossa opiskelijat tarjoavat opettajien valvonnassa erilaisia hyvinvointipalveluita mm. ikäihmisille, eläköityneille, muistisairaille ja omaishoitajille. Dynamo puolestaan tarjoaa tekniikan ja liiketalouden asiantuntija- ja testauspalveluita yritysten tuotekehityksen ja liiketoiminnan edistämiseksi mm. puurakentamiseen liittyen. Simulan kolmen huipputeknologiaa sisältävän potilassimulaattorin avulla voit harjoitella esimerkiksi elvytystä reaalimaailmaa muistuttavissa olosuhteissa, ja Fysiotikassa puolestaan opiskelijat tarjoavat opettajien valvonnassa fysioterapiapalveluja sekä kunto- ja toimintakykytestejä työyhteisöille ja yksityishenkilöille. Uusimpana kokonaisuutena on rakentumassa Sirkkalan Energiapuisto, jossa tutkitaan ja testataan uusiutuvan energian teknologioita, sovellettavuutta ja ratkaisuja.


issa Korkeakoulu to tuotettu tie n ja osaamine yväksi tuodaan näk ja kaikkien äväksi hyödynnett

Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen avoimuuden kehittämisen teesit (Seinäjoen amk, Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hanke 2016).

THESEUKSESTA LÖYTYY JO YLI 120 000 JULKAISUA

Avoin julkaiseminen ja rinnakkaistallentaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä pyrkimyksessä kohti avointa toimintakulttuuria. Ammattikorkeakoulujen yhteisessä julkaisuportaalissa Theseuksessa (www.theseus.fi) on tallennettuna ja ladattavissa jo yli 120 000 opinnäytetyötä ja muuta julkaisua. Portaalissa tehdään vuosittain yli 15 miljoonaa hakua, joten se on jo löytänyt paikkansa tuoreimman työelämäläheisen tutkimustiedon varantona. Tulosten avointen julkaisemisen lisäksi tällä hetkellä kehitetään myös menetelmiä avata tutkimusaineistoja kuten esimerkiksi mittaustuloksia tai haastattelulomakkeita vapaasti saatavilla oleviin tietokantoihin, tietenkin lainsäädännön ja uudistuvan EU:n tietosuoja-asetuksen sallimissa rajoissa.

AVOINTA KEHITTÄMISTÄ TKI-HANKKEISSA

Tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat konkreettinen väline, jonka avulla ammattikorkeakoulujen osaamista voidaan hyödyntää elinkeinoelämän ja alueen kehittämisessä. Suurin osa hankkeista saa rahoituksensa julkisista varoista, joten myös toimenpiteet ja syntyvät tulokset ovat avoimesti kaikkien hyödynnettävissä. Osa avoimen toimintakulttuurin kehittämistä on löytää keinoja tuoda syntyvät tulokset ja innovaatioiden aihiot esille niin, että aihioista voi syntyä vaikkapa uutta liiketoimintaa. Tälläkin hetkellä Karelian toteuttamissa hankkeissa on mukana satoja yrityksiä ja muita organisaatioita, joten potentiaalia uusien tuote- tai palveluinnovaatioiden syntymiselle löytyy. Ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulla on kehittämisidea tai haluat esimerkiksi tarkemmin tutustua tutkimusympäristöjemme palvelutarjontaan!

karelia.fi | 15


KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT POLITIIKKAA, YMPÄRISTÖTALOUTTA VAI AIDOSTI KESTÄVÄÄ LIIKETOIMINTAA? Nykyisen kehitysvaiheen yhteiskunnat kehittyneissä maissa perustuvat hyvin suurelta osin eri materiaalien käyttöön. Oleellinen kysymys meille on, että miten kestävästi ympäristön ja myös sosiaalisen yhteiskuntarakenteen puolesta käytämme luonnonvarojamme. Eri raaka-aineiden käytön suhteen kysynnän kirjo on todella huomattava. Osa käytössämme olevista raakaaineista on ainutkertaisia, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden kautta saatavat rakennusaineet erilaisten rakennusten ja rakenteiden lähdemateriaalien suhteen. Puu uusiutuvana raaka-aineena tarjoaa meille luontaisen vaihtoehdon kovinkin laajasti rakentamista tarkastellen. TEKSTI Asko Puhakka & Marja-Liisa Ruotsalainen & Ville Kuittinen & Juha Väyrynen & Mikko Matveinen

K

estävät energiaratkaisut tarkoittavat yhdyskunnan energiahuollon tarpeiden toteuttamista mahdollisimman paljon uusiutuviin energialähteisiin ja -varoihin perustuen. Puu energiahuollon yhtenä pääraaka-aineena on ajattelussamme yleisesti ensimmäinen mieleen tuleva raaka-aine. Puun suhteen on aina kuitenkin muistettava puun jalostettavuuden hyödyntäminen tuotto- ja ympäristö-arvoiltaan mahdollisimman arvokkaisiin jatkotuotteisiin. Kestävää energiantuotantoa ei siis ole kaiken saatavissa olevan puumassan käyttämi-

16 | karelia.fi


nen sähkön ja lämmön tuotantoon. Oleellisinta on pyrkiä edistämään puun ja vastaavien kasvipohjaisten materiaalin käyttöä teollisessa tuotannossa mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen pyrkien. Energiahuollon kestävyyttä pohdittaessa voi tarkastella myös hajautetun energiantuotannon näkökulmaa. Voisiko ajatella, että suurimmat voimalaitokset eivät välttämättä ole ympäristön ja kokonaisvaltaisen kestävyyden tarkastelun kannalta kaikkein parhaimpia ratkaisuja. Monessa tapauksessa lähilämpö tai alueelliset energiahuollon ratkaisut voivat olla kokonaisuuden kannalta parempia ratkaisuja. Alueellisissa ratkaisuissa alueella asuvien ja toimivien ihmisten mahdollisuus toimia osakkaana, siis osaomistajana, tuo aluetalouteen positiivisia vaikutuksia ja edistää paikallista työllistymistä ja yritystoimintaa. Näiden seikkojen huomioiminen vaatii perehtymistä ympäristövastuullisen energiahuollon toteutusvaihtoehtoihin ja kunnallisessa päätöksenteossa linjakkuutta aluetalouden ja ympäristövastuun puolesta.

KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT JA MATERIAALIT -PAINOALAN OSAAMINEN KEHITYSTOIMINNAN KÄYTTÖÖN

Painoalapohjaisessa kehitysmallissa Karelia-ammattikorkeakoulu pyrkii hyödyntämään eri tieteenalojen osaamista uudella tavalla sekä hakemaan erilaisia katsantokantoja, uusia toimintamalleja ja menetelmiä. Osaaminen perustuu aina ihmisiin, opittuun ja kokemusperäiseen tietoon. Näiden painoalojen kehittämistyön ammattilaiset muodostavat tuoreella tavalla toimivien asiantuntijoiden ryhmän, joka pystyy ottamaan kehitystyön kohteeksi uudenlaisia esimerkiksi ympäristöteemaan liittyviä haasteita. Uusia ratkaisumalleja haetaan ympäristön kannalta kestävästi toteutuneista matkailupalveluista pohjoisen Euroopan herkälle biosfäärialueelle, josta esimerkkinä on Pohjoisen Periferian alueen ja Arktis-ohjelman kautta rahoitettu kolmevuotinen Shape -hanke. Vastaava esimerkki painoalan monipuolisuudesta on puurakentamisen erityisosaamisen kehittäminen, jossa on kyse digitaalisuuden hyödyntämistä rakentamiseen ja asumiseen liittyen. Myöskin puurakentamisen erityisosaaminen on yksi tärkeimpiä erityisosaamisen alueita. Puu- ja metsätalouteen liittyy maakunnan ja Joensuun kannalta merkittävä metsäkonevalmistuksen tuotantokeskittymä. Liiketoiminta on maailmanlaajuista mittakaavaltaan ja samalla tuotannossa on kyse millimetrien sadas-

osista. Kyse on siis tarkkuustekniikasta ja –mittauksesta jolla varmistetaan koneteollisuuden tuotannossa erittäin tärkeän laatutekijän, mittatarkkuuden ja laadun hallinnasta. Käytännössä metsäkonetuotannossa lopullisen tuotteen laatu riippuu aivan oleelliselta osin tuotannon alihankintaketjussa toimivien yritysten toiminnan laadukkuudesta. Tuotteiden mittatarkkuuden kautta myös tarvittavien raaka-aineiden käyttö vähenee joka edelleen parantaa yritysten liiketoimintaa ja on eduksi ympäristökuormituksen hallinnalle.

UUSIA TEKNOLOGIARATKAISUJA JA OPETUSYHTEISTYÖTÄ

Työpöydillämme ja testiympäristöissämme on ympäristötekniikkaa, materiaalien käsittelyä, ja työstämistä, valon hyödyntämistä, päästöjen hallintaa ja mittalaiteosaamisen kehittelyä. Kehitteillä olevat laitteet ja menetelmät voivat koskea metsäkoneiden kokoluokkaa tai äärimmäisen pieniä, mittatarkkoja laitteistoja savukaasupäästöjen hallintaan. Osa menetelmistä on aivan uusia tuoteaihioita ja osa on jo olemassa olevien laitteistojen tehokkuuden parantamista. Sirkkalan energiapuisto tarjoaa testi – ja harjoitusympäristönä Karelian opiskelijoille oivan mahdollisuuden harjoitella energiantuotannon ja raaka-ainehuollon eri laitteistojen käyttöä, tehdä huoltotöitä ja saada näin konkreettista sekä kokemusperäistä oppia energiahuollon eri toiminnoista. Kehitystoimet suuntautuvat pienen kokoluokan sähkön tuotantoon, akkutekniikan käytettävyyteen energiahuollossa ja varastoinnissa sekä energiantuotantoon käytettävien raakaineineiden laadun parantamiseen.

OPINNOISTA TYÖELÄMÄÄN NIVELVAIHEESEEN ON TARJOLLA TUKEA ERILAISIN KEINOIN

Opiskelijoiden työelämätaitoja lisäämällä ja panostamalla yrittäjyyskasvatukseen, vahvistetaan nuorten kyvykkyyttä toimia työyhteisöjen jäsenenä. Työelämän murrosmarkkinoille tulee valmistaa osaamistaan edelleen kehittäviä, yrittäjyysasenteen omaavia ja verkostojaan jatkuvasti laajentavia alansa ammattilaisia. Työuraansa suunnittelevien opiskelijoiden motivointiin tarvitaan yritysten ja potentiaalisten työnantajien ajankohtaisia näkemyksiä. Kehittämishankkeiden kautta mahdollistetaan kohtaamisia ja verkostojen syntymisiä, jotka edistävät opiskelijoiden työurasuunnittelua sekä antavat työnantajille mahdollisuuden tutustua tuleviin, sopiviin työntekijöihin.


osaamista uudistamassa TEKSTI Päivi Sihvo, Juuso Ojasalo, Heli Jääskeläinen

D

igitalisaatio on kaikkialla läsnä. Varmasti jokainen pohtii sitä, miten pysyn digitalisaation kehityksessä mukana niin työssä kuin palvelujen käyttäjänä. Teknologian nopea kehittyminen on edesauttanut myös sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiota. Digibarometri 2016 mukaan Suomella on parhaat edellytykset digitalisaation hyödyntämisessä, mutta käytännön tasolla digitalisaation hyödyntämisessä on kehitettävää. Yksi tärkeä kehityskohde on osaaminen. Keskeistä on, miten osaamme hyödyntää näitä mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon työssä ja palveluissa. Tässä kehityksessä osaamisen uudistaminen on organisaation menestyksen ydin. Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoima ESR-rahoitteinen eAmmattilaiset tulevaisuuden työelämässä – Pohjois-Karjalan DigiSote (2016-2018) –hanke pyrkii osaltaan edistämään sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja lisäämään siihen tarvittavaa osaamista. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Siun soten sekä Pielisen Karjalan kehittämiskeskuksen ja Joensuun seudun kehittämisyhtiön kanssa. Hankkeen keskeisinä teemoina ovat sosiaali- ja terveyden huollon digitaalisen tulevaisuuden ennakointi ja siinä tarvittava osaaminen. Hankkeessa otetaan käyttöön erilaisia digitaalisia palveluja ja työmenetel-

18 | karelia.fi

miä nopeiden kokeilujen avulla. Toiminta tähtää työn ja palvelujen kehittämiseen sekä eAmmattilaisten osaamisen kehittämispolkuun ja valmennuskokonaisuuteen. ”Väestö pärjää kotona, robotiikka ja digitalisaatio palvelevat ennalta ehkäisevässä roolissa sekä ovat tehokkaasti käytössä sairauksien hoidossa, asumispalveluissa sekä kuntoutuksessa. Väestö seuraa hyvinvointiaan ja terveyttään itsenäisesti ja yksilöllisesti digitekniikan avulla. Tämän kaiken varmistaa käyttövarma ja luotettava digi-infrastruktuuri.” Yllä kuvattu skenaario on erään työryhmän pohdintaa hankkeen järjestämissä monialaisissa tulevaisuustyöpajoissa, joita toteutettiin yhdessä yhteistyöhankkeiden kanssa. Tulevaisuustyöpajoissa tuotettiin yhteensä 25 skenaariota sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja työstä. Lähtökohtana oli pohtia, millainen on sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalinen tulevaisuus ja miten se muuttaa alan työtä ja palveluja? Ennakointityö on tärkeää myös tulevaisuuden osaamistarpeiden esille saamiseksi. Digiosaaminen tai digitaalinen kompetenssi onkin noussut yhdeksi osaamisalueeksi digitalisaation myötä. Digiosaaminen sisältää teknisten taitojen lisäksi myös muita osaamisalueita ja –vaatimuksia, joita hankkeessa selvitetään sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta.


Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan toimintakenttä on yhä monialaisempi ja monialaista osaamista ja ymmärrystä tarvitaan. Tulevaisuudessa tarvitaan ammattilaisia, joilla on vahvan substanssiosaamisen lisäksi ymmärrys myös muista osaamisalueista, kuten tekniikan ja viestinnän alasta. Näin ammattilainen ymmärtää myös eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia ratkaista sosiaali- ja terveysalan digitalisaatioon liittyviä haasteita ja hyödyntää ongelmien ratkaisuissa monia osaajia. Tulevaisuudessa ei riitä, että osaa vain käyttää erilaisia digitaalisia välineitä. Tämän lisäksi on osattava myös kehittää palveluprosesseja siten, että digitaaliset palvelut saadaan luonnolliseksi osaksi asiakkaiden käyttöön. Siten palveluista saadaan mahdollisimman suuri hyöty asiakkailla. Kyseistä kehittämistä ei kuitenkaan voida suorittaa yhden ammattialan voimin, vaan se vaatisi monialaista osaamista. Tulevaisuudessa tarvitaan eAmmattilaisia, jotka tulevat toimimaan digitalisaation edistäjinä, kehittäjinä ja kouluttajina omissa organisaatioissa. Tulevaisuuden eAmmattilaisella on digiosaamista, joka on erityisosaamista palvelu- ja koulutustarpeiden ennakointiin, yritysyhteistyöhön, digipalvelujen innovointiin ja kehittämiseen sekä koulutukseen ja ohjaukseen. Kaikilta työntekijöiltä edellytetään digitaitojen perusosaamista, jotta osaa käyttää organisaation digipalveluja ja työmenetelmiä sekä ohjata asiakasta käyttämään digitaalisia palveluja. DigiSote -hankkeessa osaamista kehitetään tekemällä oppien eli integroituneena hankkeessa tehtäviin nopeisiin kokeiluihin. Digityövälineitä ja -palveluja tulee saada kokeilla käytännössä. DigiSotessa suoritetaan ketteriä ja nopeita kokeiluja sekä Siun soten, että yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden palveluissa. Tavoitteena on erityisesti löytää ratkaisuja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin ylittävien palvelupolkujen digitalisointiin. Näitä digipalveluja voivat olla esimerkiksi etälääkäri- ja etäläsnäolo- sekä etäkonsultointipalvelut. ”Teknologian kehitys tuo terveyden ja hyvinvoinnin seurannan ihmisen arkielämään mukaan. Oman elämän Big data valjastetaan jokaisen ihmisen käyttöön. Henkilökohtaiset terveystiedot siirtyvät suoraan tietokantaan, joka on terveyspalveluiden ja henkilöiden omassa käytössä. Tekoäly käyttää tietokannassa olevaa dataa analysoimaan yksityishenkilöiden ja kansakunnan terveystilaa.” Edellä mainittu skenaario terveys- ja hyvinvoinnin seurannan osalta on osittain jo arkipäivää monille nuorille, jotka ovat aktiivisia älylaitteiden käyttäjiä. Nuorten hyvinvoin-

nin edistämisen monitoimijainen kehittäminen on myös yksi hankkeen kehittämiskohde, sillä esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät applikaatiot ovat lisääntyneet valtavasti. Mitkä ovat vaikuttavia applikaatioita ja pelejä, joita voisin suositella asiakkailleni? Löytyisikö applikaatioiden kehittämistarpeita? Näihin kysymyksiin hanke myös hakee vastauksia. Virtuaali- ja lisättytodellisuus ja sen tuomat mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuoltoon on myös oivallettu. Millaisia palveluja voitaisiin tarjota työhyvinvointiin tai sairastuneen psyykkiseen tukemiseen? Miten virtuaalipalveluja voitaisiin organisoida niin, että ne olisivat mm. ePalveluohjausta tukevaa? Nämä ovat kysymyksiä joihin myös haetaan vastauksia. Tulevaisuus haastaa myös digiosaamisen kehittämismenetelmät uudistumaan. Digioppimiseen voi liittyä esimerkiksi oppimisvaikeuksia, jotka tulisi huomioida digiosaamisen kehittämisessä. Digitalisaation mukanaan tuomia positiivisia vaikutuksia ja uhkia tulee pohtia organisaatiossa, jotta tulevaisuudessa osataan hyödyntää digitalisaatiota mahdollisimman hyvin asiakkaan ja kansalaisten parhaaksi. Siksi on tärkeää suunnitella digiosaamisen kehittymispolkua eri koulutusasteilla ja työelämässä. Artikkelin skenaarioiden lähde: Jauhiainen, A., Sihvo, P., Jääskeläinen, H., Ojasalo, J. & Hämäläinen, S. Skenaariotyöskentelyllä tietoa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluista ja osaamistarpeista. Artikkeli julkaistaan Finnish Journal of eHealth and eWelfare (FinJeHeW) lehdessä keväällä 2017.

eAmmattilaiset tulevaisuuden työelämässä – Pohjois-Karjalan DigiSote -hanke 1.9.2016 – 31.12.2018 www.karelia.fi/digisote instagram.com/pkdigisote twitter.com/pkdigisote facebook/pkdigisote

karelia.fi | 19


NOPEILLA KOKEILUILLA UUSILLE RAITEILLE Karelia-ammattikorkeakoulu on ollut koko historiansa ajan aktiivinen maakunnallinen toimija erilaisissa luovien alojen hankkeissa, työryhmissä ja käytännön toiminnassa. Syksyllä 2016 tässä toiminnassa otettiin seuraava askel, kun maakunnassa käynnistettiin Karelian hallinnoima LUMO2 –Tehoja Kasvuun! -hanke. TEKSTI Timo Rui, Tero Hyttinen | KUVA Niina Myller

20 | karelia.fi

H

ankkeen taustalla ovat luovien alojen moninaiset haasteet. Luovien alojen kehittämisen ja kehittymisen tämän hetken trendi on monialaisuus. Keskeisenä haasteena on saada eri toimialat kohtaamaan ja löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia, jotka voivat tuottaa uusia tuotteita tai lisäarvoa jo olemassa oleviin tuotteisiin. Entä mikä ja millainen on paikka, jossa eri toimialat voivat verkostoitua? Kuinka sitten luoda toimijaverkosto, joka pystyy yhdessä ratkaisemaan yrityskohtaisia ongelmia tai kehittämään vaikka kaupunkialueita? Ja tunnetaanko Pohjois-Karjala tulevaisuuden monialaisena lipunkantajana?


Haasteisiin vastataan Kokeile tätä! – 360 astetta lisää liiketoimintaa –kehittämispolulla, joka on LUMO2 –hankkeen toimintamalli. Karelia-amk koordinoi hanketta, jonka partnerina on kehittämisyhtiö Josek Oy. Maakunnallista vaikuttavuutta hankkeeseen tuovat omalla panoksellaan myös alueelliset kehittämisyhtiöt Pikes Oy ja Keti Oy. Hankkeen pääpaino on monialaisissa tuotteissa, joiden ideat voivat tulla joko yrityskentältä tai vaikka kaupunkiseudun kehittämisestä. Nimensä mukaisesti hanke yhdistää luovasti luovat alat ja muut toimialat. Lumokakkosen tärkein tavoite on edesauttaa uusien tuotteiden ja palveluiden syntymisessä. Hankkeessa syntyneiden ideoiden ja kehittämistoimien teemoja ovat monialaisuus, uudet teknologiat ja innovatiiviset tilat, joiden puitteissa kehitystyötä tehdään. LUMOn toimintaan ovat tervetulleita kaikki yritykset ja alueen kehittämistoimijat toimialaan katsomatta. Hankkeeseen on jo haettu ja haetaan jatkuvasti lisää yrityksiä ja toimijoita, jotka ovat innokkaita tarjoamaan osaamistaan tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Myös opiskelijat ovat enemmän kuin tervetulleita toimintaan mukaan. Hankkeen tapahtumat ovat hyviä tilaisuuksia verkostoitua ja esitellä osaamistaan alueen yrityksille. Lumo tarjoaa sparrausta ideoiden kehittämiselle ja uusien liiketoimintojen käynnistämiselle aina rahoitusneuvontaan saakka. Hanke perustuu nopean kokeilun työpajoihin, Nopsiin, joissa etsitään uusia ideoita, eli hankekielellä aihioita. Nopsissa alueellisesti tunnistetut kehittämishaasteet nostetaan luovien alojen toimijoiden mahdollisuuksiksi. Nopsien tarkoituksena on päämäärähakuisesti ja vahvaan kokeilukulttuuriin perustuen luoda edellytykset uusien palveluiden ja tuotteiden syntymiselle. Nopsissa luovien alojen toimijoita sekä kasvu- ja kehittämiskohteita törmäytetään keskenään tekemään alueellisiin haasteisiin liittyviä protoja. Kehittämistyötä tehdään sekä kasvokkain Teho-tilaisuuksissa että verkossa projektihenkilöstön ja mukana olevien toimijoiden yhteisessä työympäristössä.

ESIMERKKEJÄ ERILAISISTA NOPSISTA

Ensimmäinen suurempi Nopsa pidettiin uuden teknologian, erityisesti uuden visuaalisen teknologian, ympärillä joulukuussa 2016. Virtuaalitodellisuus, ilmakuvaaminen ja 360-kuvaaminen olivat Nopsan iltapäiväsessioiden agendalla. Nopsa koostui kolmesta työpajasta, joita vetivät yrittäjät Rami Saarikorpi ja Sami Vuomajoki sekä Karelia-amk lehtori Harri Mielonen. Nopsaan osallistui yli 40 henkilöä, jotka kävivät noissa kolmessa työpajassa kuulemassa ja ko-

keilemassa uusinta visuaalista tekniikkaa. Tarkoituksena oli samalla herättää ajatuksia ja ideoita, kuinka kukin pystyisi tällaista teknologiaa hyödyntämään omassa toiminnassaan. Uusia aihioita tulikin useita. Näitä hanke on nyt aloittanut työstämään prototyypeiksi, samalla uusia toimijoita niiden ympärille keräten. Hyvin erilainen oli toinen suurempi Nopsa, joka oli tilakokeilu helmi-maaliskuussa 2017 VR:n veturitalleilla Joensuussa. VR:n veturitalleilla oli juuri ennen tilakokeilun käynnistymistä aloittanut Osuuskunta Sulatto, jonka periaatteena on koota yhteen toimijoiden yhteenliittymä ja tarjota fasiliteetit ja palvelut luovan alan toimijoille yhden luukun periaatteella. Juha Lehtinen, yksi osuuskunnan vetäjistä, osallistui myös toimintaan ja toimi asiantuntijana muun muassa mainontaan, digimarkkinointiin sekä muotoiluun ja tuotekehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Lumo2 hanke teki osallistujille maksuttoman tilakokeilun veturitalleilla. Kokeilussa toimijoille tarjottiin mahdollisuutta tulla työskentelemään veturitalleille ennalta sovittavaksi ajaksi. Näissä tapauksissa tilan saattoi kuvitella etätoimistoksi. Kun paikalle oli saatu erilaisia toimijoita, esimerkiksi yrittäjiä ja julkisen sektorin työntekijöitä, toiminnan idea oli saada nämä kohtaamaan toisensa arjessa ja löytämään uusia toimintamalleja yhteistyöhön. Tilakokeilun tarkoitus oli saada toimijat rennosti kohtaamaan toisensa, joten mitään muuta ei tarvinnut tuoda mukanaan kuin oman tietokoneen ja avoimen mielen. Tilakokeilun ajan veturitalleilla järjestettiin myös minityöpajoja ennalta määritellyistä aiheista. Työpajoissa pureuduttiin käytännönläheisesti mm. sosiaalisen median, mainonnan ja tuotteistamisen ongelmiin. Työpajoissa asiantuntijoina toimivat hankkeen henkilöstö ja ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuiksi ideoita, joista taas hankkeen voimin jalostetaan uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Lumio2-hankkeen maakunnallista ja edelleen toimialat ylittävää ulottuvuutta edusti Rääkkylässä maaliskuussa 2017 pidetty Nopsa. Se pidettiin yhdessä Rääkkylän Kunnan hallinnoivan Piuhasta Palveluksi –hankkeen ja Rääkkylän Yrittäjät Ry:n kanssa Rasivaaran Nuorisoseuran Talolla. Myöhäisestä perjantai-illan ajankohdasta huolimatta paikalle kerääntyi runsaasti paikallisia yrittäjiä kuuntelemaan tietoa digiajan yrittäjyydestä yritysesimerkkien kautta sekä tutustumaan digiajan uusimpiin teknologioihin. Yhteistä toimialoja ylittävää toimintaa jatketaan paikallisten toimijoiden kanssa tapahtumassa esiin nousseiden ideoiden jatkojalostamiseksi aina prototyypeiksi asti.

karelia.fi | 21


PALVELUROBOTIIKKAA JA UUTTA OSAAMISTA RoboBisnes – Osaamista ja uutta liiketoimintaa palvelurobotiikasta -hanke on Karelia-ammattikorkeakoulun ja PKKY:n yhteinen ESR-hanke, jonka keskiössä on palvelurobotiikka, siihen liittyvä osaaminen, liiketoimintamahdollisuudet sekä tiedon jakaminen ja tuottaminen eri toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveysala-, puhtaanapito-, turvallisuusala sekä erilaiset hallintopalvelut. Lisäksi hankkeessa tutustutaan ohjelmistorobotiikkaan. RoboBisneksessä selvitetään ja kokeillaan robottivaihtoehtoja erilaisissa käytännön tilanteissa ja edesautetaan robottien käyttöönottoa laajemmin koulutuksessa ja työelämässä. TEKSTI Ari Tarkiainen ja Satu-Minna Piiroinen | GRAFIIKKA Arja Kiiskinen

22 | karelia.fi


R

oboBisneksen käytännön toiminnan voi tiivistää neljään sanaan: tieto, osaaminen, kokeilut ja tulevaisuus. Hanke jakautuu vastaavia teemoja käsittelevään neljään työpakettiin. Palvelurobotiikkaa voi luonnehtia monella tavalla. Ensinnäkin se on osa automaatiota ja ilmentää automaation siirtymistä teollisuudesta palveluihin ja arkielämään. Toiseksi palvelurobotiikkaa voidaan tarkastella osana laajempaa digitalisaatiokehitystä, jossa vodaan nähdä kolme elementtiä - digitaaliset koneet eli robotit ja automaatio, tekoälykehitys ja oppivat koneet sekä työn muuttuminen digitaaliseksi. Itse asiassa kyse on näiden kolmen ulottuvuuden yhteiskehityksestä ja yhteensulautumisesta. Roboteista tulee älykkäämpiä ja osaavampia, mistä seuraa nykyisten työtehtävien nopeakin katoaminen. Robotisaatiossa voidaan erottaa kolme näkökulmaa, joiden parissa tehdään kehitystyötä kaikkialla maailmassa: ihmiskäden jatke-kehitystyö, koneen ja ihmisen vuorovaikutus sekä ohjelmointirobotiikka. Digitalisaatio ja robotisaatio vaikuttavatkin syvällisesti nykyiseen elämäntapaamme ja erityisesti työelämään sen vaikutukset ovat merkittävät. Käytännössä edellä oleva tarkoittaa, että monella ammattialalla perinteinen osaaminen tulee radikaalisti muuttumaan ja osa työtehtävistä poistuu – toisaalta myös aivan uudenlaisia työtehtäviä syntyy. Tulevaisuudentutkijat ennustavat, että kaupan ja taloushallinnon alalla sekä logistiikassa muutokset tulevat olemaan dramaattisia. Monet myös väittävät, että tähänastinen tietokoneperustainen kehitys on vasta alkanut ja muutokset alkavat näkyä seuraavan viiden vuoden päästä. Laajemmassa kuvassa muutokset työelämässä ovat suuria. Johtaminen ja monella alalla koko liiketoimintalogiikka tulee muuttumaan. Toisin sanoen vanhat konstit eivät auta vaan on rohkeasti lähdettävä kokeilemaan uusia. RoboBisnes haluaa nostaa keskusteluun palvelurobotiikkaan yhdistyvän uuden osaamisen haasteita eri aloilla. Tämä koskee mm. kaupan alla, sosiaali- ja terveysalaa, matkailualaa, turvallisuusalaa, logistiikkaa ja laajasti palvelusektoria. Palvelurobotiikassa on kyse laajemmasta koko talouteen liittyvästä isosta muutoksesta, jonka ymmärtämiseen tulee keskittyä vakavasti. Eri selvitykset osoittavat, että yritykset ja työelämä eivät ole kovin hyvin ymmärtäneet, mistä muutoksessa on kyse. Myös isolle osaa koulutusorganisaatiota puhe uudesta osaamisesta tuntuu kaukaiselta. Väitämme kuitenkin, että kyse on ehkä tärkeimmästä työelämämuutoksesta koskaan. Onkin erittäin olennaista, että koulutusorganisaatiot aloittavat laajat ja syvälliset keskustelut, joissa asiaa lähdetään

yhteiskehittämään. Asia ei siis ratkea sillä, että yksittäinen toimija olisi aktiivinen. Kaikkien on lähdettävä mukaan ja mahdollisimman pian. RoboBisnes haluaa lisätä tietoisuutta ja kehittää digitalisaatioon yhdistyvää osaamista laaja-alaisesti. Lisäksi halutaan painottaa käytännön kokeilujen merkitystä ja siihen liittyvää tiedontuottamista. Yhtä lailla tärkeää on puhua tulevaisuudesta ja tulevaisuuden työelämästä. Työelämän muuttaminen on hyvä tehdä nyt: ennakointi ja eteenpäin katsominen tuovat aina paremman tuloksen, kuin pelkkä reagoiminen ja vanhaan hyvään aikaan vetoaminen. RoboBisnes haastaa kaikki toimijat maakunnassa osallistumaan tähän suureen urakkaan. Tulevaisuus ei tule, se tehdään.

Työelämän muuttaminen on hyvä tehdä nyt: ennakointi ja eteenpäin katsominen tuovat aina paremman tuloksen, kuin pelkkä reagoiminen ja vanhaan hyvään aikaan vetoaminen.

ROBOBISNES – OSAAMISTA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA PALVELUROBOTIIKASTA 1.9.2016 – 31.12.2018 »»www.facebook.com/RoboBisnes »»www.twitter.com/RoboBisnes »»robobisnes.blogspot.com

karelia.fi | 23


Rekrytaitoja! Suomessa on todettu pk-yrityksillä toimialoittain olevan pulaa osaavasta työvoimasta. Pk-yrityksissä ei yleensä ole tiettyä vastuuhenkilöä huolehtimassa rekrytoinneista tai henkilöstöpolitiikasta. Yritykset eivät kuitenkaan ole halukkaita hyödyntämään varsinaisia rekrytointiyrityksiä. Joidenkin toimialojen työnantajamielikuva ei kannusta nuoria hakeutumaan alalle, joten kyseessä on työvoiman ja pk-yritysten kohtaamattomuus.

↑ Belgiassa 19.4.2017 kansainvälinen partneritapaaminen eli kick-off meeting.

24 | karelia.fi


TEKSTI Marja-Liisa Ruotsalainen

N

yt Karelia-ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja JOSEK Oy ovat yhteisesti toteuttamassa SMErec – New generation recruitment skills for SMEs and workforce kehittämistyötä keskittyen rekrytointien onnistumiseen. Tämän Suomikonsortion lisäksi kehittämistyötä toteutetaan yhdessä belgialaisten ja saksalaisten kumppanikorkeakoulujen kanssa EU:n ensimmäisestä koordinoidusta kansainvälisestä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankeyhteistyöhausta. Yhteisen kehittämistyön tavoitteena on parantaa mikro- ja pk-yritysten rekrytointiosaamista sekä korkeakouluopiskelijoiden työnhakutaitoja tuoda ammattiosaamistaan esille. Suomessa toimitaan kahdella erilaisella talousalueella edistäen yritysten kilpailukykyä luomalla yritysten henkilöstöstrategiaa tukevia mittareita ym. rekrytointiin sovellettavia työkaluja. Tavoitteena on tehdä yrityksille innovatiivisia ja konkreettisia valintamenetelmiä rekrytointityökaluiksi.

Tähän tähdätään kouluttaen myös yrittäjien rekrytointiosaamista henkilöstöresurssien johtamisessa ja työnantajamielikuvan hallintaan. Opiskelijat ovat kehittämässä virtuaaliteknologian mahdollisuuksia rekrytointiprosesseissa niin teknisissä ratkaisuissa kuin myös oman osaamisensa esittelemiseksi. Näin edistetään opiskelijoiden työelämään siirtymistä sujuvasti ja työelämätaidot kasvavat samalla kun kehittämistyötä tehdään yhdessä yritysten kanssa. Toukokuun alussa toteutui ensimmäinen Rekrytaitoja yrityksille! –koulutus, kun Suomen kokenein sosiaalisen median rekrytoinnin ja työnhaun kouluttaja sekä LinkedInasiantuntija Tom Laine jakoi asiantuntemustaan pk-yrityksille ja työorganisaatioille Internetin ja sosiaalisen median hyödyntämisestä rekrytoinnissa. Samaisessa tilaisuudessa joensuulaisyritys Arcusys Oy:n Minna Tornberg ja Krista Holappa kertoivat Suomen parhaiden työpaikkojen vertailussa Great Place to Work –instituutin listauksessa erinomaisesti menestyneen yrityksen kokemuksista ja käytänteistä.

SMEREC -HANKE »»SMErec - New recruitment skills for SMes and workforce –hanke on Euroopan Unionin/ Euroopan sosiaalirahaston, Etelä-Savon ELYkeskuksen, Karelia-ammattikorkeakoulun, Turun Ammattikorkeakoulun ja Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n rahoittama kehittämishanke. »»Toiminta-aika on 1.1.2017-31.12.2019. Hankkeen toteuttajat ovat Karelia-amk, Turku AMK ja JOSEK Oy. Hanke toimii niin Joensuun seudulla Pohjois-Karjalassa kuin myös Turun seudulla Varsinais-Suomessa. »»Kansainvälistä yhteistyötä tehdään Belgian Gent:n kaupungissa toimivan University College Ghent (HoGent) oppilaitoksen sekä saksalaisen Hochschule Harz:n kanssa. »»smerec.karelia.fi »»www.facebook.com/smerecproject »»www.twitter.com/SME_rec ↑ Sosiaalisen median tunnustettu ja arvostettu kouluttaja Tom Laine. Kuvaaja Maria Miklas.

karelia.fi | 25


OSAAMISSALKUN OPINNOILLA BIOTALOUDEN ASIANTUNTIJAKSI

Korkeakoulujen yhteistyönä syntynyt verkko-opintoja sisältävä Biotalousasiantuntijan osaamissalkku on uusi tapa kehittää osaamista. Opinnot on tarkoitettu kaikille biotaloudesta ja ympäristöalasta kiinnostuneille – pohjakoulutuksesta ja osaamisalasta riippumatta. TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT Salla Anttila

26 | karelia.fi

B

iotalous on termi, johon törmää tällä hetkellä lähes kaikkialla. Osaamista tarvitaan, mutta varsinaista biotalouden tutkintoa ei ole vielä mahdollista suorittaa monessakaan paikassa. Karelia-ammattikorkeakoulu kehittää työelämän tarpeisiin vastaavia biotalouden opintoja Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus (AVOT) -hankkeessa, jossa on mukana kahdeksan suomalaista yliopistoa ja ammattikorkeakoulua sekä useita työelämäkumppaneita. – Olemme keränneet yhteistyössä biotalousasiantuntijan osaamissalkun, joka on kokoelma biotalouteen liittyviä verkko-opintoja, kertoo AVOT-hankkeen projektipäällikkö Helena Puhakka-Tarvainen. – Osaamissalkku on tarkoitettu kaikille biotaloudesta kiinnostuneille. Se sopii etenkin työelämässä jo oleville ammattilaisille, jotka haluavat vahvistaa osaamistaan biotaloudesta kokonaisuutena.


↑ Kaikille avointa biotalouden osaamissalkkua kokoavat Karelia-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkö Helena Puhakka-Tarvainen, erikoissuunnittelija Mervi Lätti ja lehtori Anne Poutiainen.

VERKKOKURSSIT AVOIMIA KAIKILLE

Osaamissalkun opinnot on koottu avoimien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjonnasta. Avoin korkeakoulutus on nimensä mukaisesti avointa kaikille, joten kuka tahansa voi suorittaa opintoja oman kiinnostuksensa ja tarpeensa mukaan. – Eri korkeakoulujen tarjontaa on nyt koottu teeman mukaan, mikä on ihan uutta. Sitä kautta opiskelija saattaa löytää sellaisia opintoja, joita ei muutoin olisi osannut edes ajatella, toteaa Karelia-ammattikorkeakoulun erikoissuunnittelija Mervi Lätti. Osaamissalkussa on verkkokursseja sekä biotalouteen vasta perehtyville että pidemmälle ehtineille. Karelian avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden tutustua esimerkiksi uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Pidemmälle edistyneille lisä- ja täydennyskoulutukseksi sopii viiden opintopisteen laajuinen Metsäenergia-opintojakso.

– Sekä uusiutuva energia että metsäenergia ovat nonstop-opintoja, joten ne voi aloittaa itselle sopivana ajankohtana ja suorittaa verkossa, Lätti vinkkaa.

ENNÄTYSMÄÄRÄ ILMOITTAUTUNEITA

Biotalousasiantuntijan osaamissalkun opinnot aloitetaan kaikille yhteisellä kahden opintopisteen laajuisella Näkökulmia biotalouteen -opintojaksolla. – Opintojakso luo kokonaiskuvan aiheesta ja sen jälkeen voi omien osaamistarpeiden perusteella syventää osaamistaan, Puhakka-Tarvainen kertoo. Näkökulmia biotalouteen -opintojakso on herättänyt huimaa kiinnostusta. Vastikään alkaneelle kolmannelle pilottijaksolle ilmoittautui mukaan yli 140 opiskelijaa. Osallistujien kirjo on ollut monipuolinen ja kurssia on suoritettu niin Suomesta kuin ulkomailtakin.


Näkökulmia biotalouteen on täysin virtuaalinen opintojakso, jolla opiskelija etenee itsenäisesti omaan tahtiinsa kirjallisten ohjeiden avulla ja palauttaa tekemänsä tehtävät arvioitavaksi verkon kautta. Sisällöstä on pyritty tekemään hyvin monipuolinen. – Tehtävissä on videoita sekä keskustelu-, pohdinta- ja monivalintatehtäviä. Opiskelijat voivat antaa palautetta myös toisilleen. Monet ovat ottaneet kantaa ja keskusteluja on syntynyt hienosti, kiittelee verkkokurssin vetäjä ja Karelia-amk:n lehtori Anne Poutiainen. Palaute on ollut positiivista: ”Erittäin mielenkiintoinen ja omia ajatuksia herättelevä kurssi!”, ”Materiaali oli kattava ja tehtävät kivoja”, ”Verkkoalusta oli erinomainen tapa suorittaa kurssi näin työssäkäyvälle”, ”Kurssi toimii hyvänä alalle innostajana!”

OPINTOJAKSOLTA REPULLINEN VINKKEJÄ

Yksi Näkökulmia biotalouteen -opintojakson ensimmäisten joukossa suorittaneista on joensuulainen Päivi Heinilä, joka on tehnyt pitkän uran pianonvirittäjänä. Heinilää motivoi biotalouden opintojaksolle itsensä kehittämisen ja tiedon lisäämisen tarve.

Osaamissalkun johdantojakson ensimmäisten joukossa suorittanutta pianonvirittäjä Päivi Heinilää motivoi biotalouden opintoihin itsensä kehittämisen ja tiedon lisäämisen tarve.

– Olen ollut aina kiinnostunut ympäristöasioista, mikä näkyy tässä ammatinvalinnassakin. Käytämme kestävän kehityksen mukaisia materiaaleja, ja toimintatapoja kehitetään sellaiseksi, että työtä voi tehdä läpinäkyvästi. Nämä asiat ylipäänsä kiinnostivat ja siksi etsin juuri biotalouden opintoja. Heinilän mukaan kurssi avasi mielenkiinnon ja sen kautta sai ”repullisen vinkkejä”, joihin saattoi tutustua ajan kanssa. – Huomasin itsessäni, että hurja tiedonnälkä lähti liikkeelle niistä täkyistä, joita koulutuksesta ja kouluttajalta sai. Tietoa löytyi erilaisista kanavista ja sitä prosessoi koko ajan, silloinkin kun ei varsinaisesti ollut koneen ääressä opiskelemassa. Koko ajan tuli mieleen uusia ajatuksia ja kysymyksiä, joihin piti tietysti etsiä vastaus, mikä johti taas uusiin ajatuksiin ja kysymyksiin. Se oli oikein positiivinen kokemus, Heinilä kuvailee. Heinilän saama palaute oli kannustavaa ja positiivista. Hän kokee, että opintojaksosta jäi käteen ennen kaikkea yleissivistystä, paljon tietoa biotaloudesta ja halu oppia lisää. – Kirjoitin palautteeseen, että kaikki biotalousasiantuntijan osaamissalkun kurssit ovat sellaisia, joihin haluaisin tutustua, Heinilä naurahtaa.

Hurja tiedonnälkä lähti liikkeelle niistä täkyistä, joita koulutuksesta ja kouluttajalta sai. Päivi Heinilä

28 | karelia.fi


Sattumien kautta tismalleen oikeaan paikkaan

M

atkailua opiskeleva Anni Vento ajautui opiskelemaan matkailua Joensuuhun monien sattumien kautta. Ylioppilaskirjoitusten ja parin välivuoden jälkeen Anni päätti suunnata pääkaupunkiseudun sijaan itäisempään Suomeen, ja haki samana keväänä Kareliaan sekä medianomin että matkailun koulutukseen. Medianomin valintakokeet jäivät käymättä, mutta kuukautta myöhemmin hän sai tietää päässeensä opiskelemaan matkailua Kareliaan. Nyt opinnot ovat loppusuoralla ja Anni kokee olevansa oikeassa paikassa. - Rakastan matkailun opiskelun käytännönläheisyyttä. Jo ensimmäisenä vuonna tehdään paljon yritysvierailuja, ja yhtenä kohokohtana vietetään aikaa Tikkarinteen kampuksen opetuskeittiössä, yhdessä opintoryhmän kanssa ruokaa valmistaen ja syöden. Opinnoissamme painotetaan paljon matkailupalvelujen tuotteistamisen ja markkinoinnin osaamista, ja olemme ryhmätöinä toteuttaneet muun muassa aitoja markkinointisuunnitelmia paikallisille matkailu- ja ravitsemisalan yrityksille. Kyseiset opintojaksot ovat sisältäneet minulle mieluisinta oppia ja asiaa, ja myös osaltaan tönineet minua markkinoinnin urapolkua kohti, kertoo Anni. Eniten Anni on nauttinut ja hyötynyt työharjoitteluista, joita matkailun opintoihin kuuluu kaksi. Ensimmäisen perusharjoittelun hän suoritti hotellin vastaanotossa.

A n n i Ve n t o

- Olin pitkään ajatellut, että hotellissa työskentely oli kuin tehty minua varten, mutta oivalsin todellisen kutsumukseni vasta suoritettuani syventävän esimiesharjoitteluni Ilosaarirockin viestintäassistenttina ja -vastaavana kesällä 2016. Työharjoittelu vilkkaassa ja positiivisessa festivaaliympäristössä sai minut koukuttumaan tapahtumatuotantoon ja tapahtumamarkkinointiin täydellä sydämellä, summaa Anni harjoittelujaksojaan. Syventävä harjoittelu poiki Annille lopulta myös opinnäytetyön aiheen ja hän saa jatkaa festivaalin organisaatiossa vapaaehtoisena vastaavana tulevinakin kesinä. Anni pitää Karelian matkailun koulutuksen parhaana puolena sen monipuolisuus. Opiskelijoita ei rajoiteta tutustumaan vain tiettyihin matkailualan osa-alueisiin, vaan harjoitteluiden ja projektien kautta pääsee tekemään ja kokeilemaan itselleen mieluisia töitä ja työtehtäviä. Omista tulevaisuuden näkymiäänkin Anni on jo kerennyt pohtia. - Tulevaisuudessa näen itseni työskentelevän tapahtumatuotannon ja erityisesti tapahtumien markkinoinnin parissa. Kareliasta ja Karelian avulla olen saanut uskomattoman hyvät eväät oman alani asiantuntijuutta varten, ja voin jo nyt sanoa olevani matkailualan moniosaaja. Ennen Kareliaa näin tekeväni töitä ainoastaan pääkaupunkiseudulla, mutta nyt Pohjois-Karjalasta on tullut koti. Päivääkään en ole katunut valintojani, jotka johdattivat minut opiskelemaan Kareliaan ja Joensuuhun. karelia.fi | 29


» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Opiskelijat antoivat hyvää palautetta Karelia-ammattikorkeakoulu kerää vuosittain lukuvuosipalautetta kaikilta opiskelijoiltaan tammi-maaliskuussa. Nyt saadun palautteen perusteella Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä opintoihinsa. Kokonaistyytyväisyys oli 81 % jo kolmatta vuotta peräkkäin, mikä tarkoittaa sitä, että tulos säilyi kahden edellisen vuoden tapaan Karelia-ammattikorkeakoulun historian korkeimmalla tasolla. Erityisen tyytyväisiä koulutukseen olivat ensimmäisen vuoden opiskelijat (kokonaistyytyväisyys 88 %), mutta erot eri vuosikurssien ja koulutusten välillä olivat pieniä. Tuloksen merkittävyyttä lisää se, että kyselyn vastausprosentti on koko ajan vuodesta 1999 alkaen toteutetussa kyselyssä ollut erittäin hyvä. Tänä vuonna kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden määrä nousi vielä jonkin verran ja vastausprosentti parani edellisiin vuosiin verrattuna.

- Viime vuosina olemme pyrkineet vahvistamaan Kareliaammattikorkeakoulussa toisesta välittämisen, asioiden puheeksi ottamisen ja yhteisöllisen kehittämisen ilmapiiriä. Olemme myös rakentaneet opintojen etenemisen seurantaa tukevia tietojärjestelmiä. Tämä systemaattinen toiminta kantaa nyt hedelmiä, suuret kiitokset koko henkilöstölle ja opiskelijakunnalle, kertoo vararehtori Pekka Auvinen. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien tyytyväisyys opintoihin oli edellisen vuoden tapaan kokonaisuutena erittäin hyvää (90 %). Saatua palautetta käsiteltiin opiskelijaryhmien kanssa kevään aikana ja palautteen pohjalta päätettiin kehittämiskohteista ja toimenpiteistä. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä opiskelijakunta POKAn kanssa.

Karelia-ammattikorkeakouluun 4969 hakemusta korkeakoulujen yhteishaussa Karelia-ammattikorkeakouluun tuli 5.4.2017 päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa yhteensä 4969 hakemusta. Karelia-ammattikorkeakoulun ensisijaiseksi hakukohteekseen valitsi 1631 hakijaa. Eniten hakijoita kiinnosti edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysalan koulutukset. Hakijoita kiinnostivat aikaisempaa enemmän myös kone- ja rakennustekniikan koulutukset. Ylemmistä amk-tutkinnoista suosituin oli sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus. Karelia-ammattikorkeakoulussa oli tänä keväänä haussa kaikkiaan 790 aloituspaikkaa 19 koulutuksessa, joista viisi oli ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta. - Kaiken kaikkiaan olemme tyytyväisiä hakutulokseen, koska ensisijaisten hakijoiden määrä pysyi lähes samana viime vuoteen verrattuna. Erityisen ilahduttavaa oli tekniikan hakijamäärän kasvu, kertoo rehtori Petri Raivo.

Hakijoita kiinnostivat aikaisempaa enemmän myös kone- ja rakennustekniikan koulutukset.


» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVA Eija Piiparinen

Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi vuoden 2016 parhaat opinnäytetyöt Karelia-ammattikorkeakoulu on palkinnut vuoden 2016 parhaat opinnäytetyöt. Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä palkittiin media-alan koulutuksesta valmistuneen medianomi (AMK) Suvi Hakkaraisen opinnäytetyö. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä palkittiin insinööri (ylempi AMK) Harri Turusen teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa tekemä liiketoiminnan kehityssuunnitelma. Kareliaammattikorkeakoulun vuoden opinnäytetyöt valitsi raati, jossa olivat yliopettajat Pirjo Vesa, Kari Mönkkönen ja Heikki Immonen. Raadin puheenjohtajana toimi yliopettaja Tarja Kupiainen.

yöt Opinnäytet luettavissa verkossa theseus.fi

karelia.fi | 31


» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVA Salla Anttila

Draft-ohjelma voitti Kokeileva Suomi –kiertueen videohaasteen Valtioneuvoston kanslia, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry sekä suomalaiset ammattikorkeakoulut toteuttivat syksyn 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana Kokeileva Suomi –kiertueen, jonka tarkoituksena oli tuoda esiin ammattikorkeakoulujen kokeilu- ja innovaatio-osaamista ja eri maakunnissa tehtävää hyvää kokeilutoimintaa sekä samalla levittää kokeilukulttuuria. Tavoitteena oli myös tuoda tehtyjä kokeiluja ja syntyneitä ideoita näkyviin ja tunnetuksi.

Lapset pääsivät tutustumaan ammattikorkeakouluun Lasten AMK –tapahtumassa lapset pääsivät tutustumaan Karelia-ammattikorkeakouluun huhtikuussa. Tapahtuman ohjelma koostui toiminnallisista rasteista, jotka sisältävät muun muassa nalleneuvolan, rentoutumispisteen, kasvomaalausta, kim-pelin ja liikuntarasteja. Lapset pääsivät lisäksi tutustumaan pelastuslaitoksen paloautoon ja ambulanssiin Tikkarinteen sisäpihalla. Tapahtumassa vieraili yhteensä noin 120 päiväkoti-ikäistä lasta sekä 90 koululaista Karelian kummikouluista. Lasten amk-päivien järjestelyistä vastasivat Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat moniammatillisissa tiimeissä. Jollakin tapaa päivään panoksensa antoi 90 opiskelijaa matkailun, hoitotyön, fysioterapian, sosiaalialan, musiikin ja liiketalouden koulutuksista. Opiskelijoiden mielestä tapahtuman parasta antia oli moniammatillinen työskentely, jota toivottiin jatkossa olevan enemmän koko ammattikorkeakoulussa. Vierailta saatu palaute tapahtumasta oli positiivista, ja tapahtumaan tultaisiin mielellään uudelleen, jos sellainen järjestetään.

32 | karelia.fi

Kokeileva Suomi -kiertueen kokeilut kutsuttiin videohaasteeseen, jossa kokeilijoille annettiin mahdollisuus tuoda tilaisuuden sisältö ja ideat nähtäväksi ja äänestettäväksi. Parhaaksi kokeiluksi näistä ehdokkaista äänestettiin Karelia-amk:n Draft-ohjelma, joka palkittiin AMK-päivillä Kajaanissa 17.5.2017. Opiskelijoille, tutkijoille, opettajille ja professoreille suunnatusta Draft-ohjelmasta saa kehittämisrahoitusta oman idean testaamiseen ja kehittämiseen.


» TOIMITTANUT Kirsi Taskinen | KUVAT Päivi Franssila, Meijiao Xue-Pykäläinen

FEFE-tiimi verkostoitui ja koulutti Kiinassa FEFE-hankkeen tiimi vieraili helmi-maaliskuussa Kiinan Pekingissä ja Harbinissa verkostoitumassa ja tutustumassa paikallisiin ikäihmisten hyvinvointia edistäviin yrityksiin ja organisaatioihin. Matkaan kuului myös Karelian järjestämä osallistava koulutuspäivä Heilongjiang Vocational School of Civil Administration -oppilaitoksen opettajille. Seuraava matka on suunnitteilla kesäkuussa, jolloin mukaan lähtee joukko FEFEn valmennusohjelmaan osallistuvia organisaatioita Pohjois-Karjalan alueelta. FEFE on Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteinen hanke, joka edistää Suomen ja Kiinan välistä ikääntyvien hyvinvointiin liittyvää yhteistyötä. FEFE on koonnut maakunnan yrityksiä ja organisaatioita verkostoksi ja valmentaa niitä kansainvälistymisessä. Vuoden 2017 valmennusohjelmaan kuuluu matkojen lisäksi mm. valmennuspajoja ja seminaareja. Lisäksi syksyn aikana kootaan videoportfolio, joka tuo esiin pohjoiskarjalaista ikääntyvien hyvinvointiin liittyvää osaamista.

Lue projektipäällikkö Päivi Franssilan kuvaus Kiinanmatkasta FEFEn blogista: www.karelia.fi/blogit/ kiikarissakiina

karelia.fi | 33


Osaava maailma.

Asiantuntija palveluksessasi!

Tekniikan ja uusiutuvan energian asiantuntija palvelut

RAKENNUS- JA TALOTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAPALVELUT

TARKKUUSTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAPALVELUT

»»Betonin testaus

»»Energiatehokkaat valaistusratkaisut

»»Äänimittaus, lämpökuvaus

»»Tarkkuusvalmistettujen muovi- ja metalliosien prototyyppi- ja piensarjavalmistus

»»Rakennusten tiiviysmittaus »»Rakenteiden kosteusmittaus ja kuntotutkimus »»Virtaus- ja lämpösimulointi Lisätiedot: Riku Tiira, laboratorioinsinööri, riku.tiira@karelia.fi, puh. 050 409 2174 Petteri Härkönen, lehtori, petteri.harkonen@karelia.fi, puh. 050 913 1665

KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAPALVELUT »»Suurnopeuskamerakuvaus »»Lujuuslaskenta: Fem-simulointi ja venymäliuskamittaus »»Materiaalin, tuotteen tai rakenteen mekaaninen testaus »»Lämpökuvaus ja simulointi »»Tärinä- ja äänimittaus »»Materiaalin tunnistus XRF-alkuaineanalysaattorilla »»Tuotteen ja rakenteiden suunnittelu »»Ympäristöolosuhdetestaus Lisätiedot: Hannu Tolvanen, laboratorioinsinööri, hannu.tolvanen@karelia.fi, puh. 050 919 7430

»»MIM-teknologian demonstraatioympäristö »»Suurnopeus- ja nanotarkkuusluokan työstö »»Ruiskuvalaminen: mikroruiskuvalu, optiikka ja elektroniikan integrointi »»Mittausteknologiat: koordinaattimittaus, interferometria ja profilometria Lisätiedot: Juha Väyrynen, projektipäällikkö, juha.vayrynen@karelia.fi, puh. 050 436 3680

UUSIUTUVAN ENERGIAN ASIANTUNTIJAPALVELUT »»Energiaratkaisujen suunnittelu ja mitoitus »»Biokaasun tuotanto ja teknologiat »»Aurinkoenergian hyödyntäminen »»Pellettituotanto »»Kiinteän polttoaineen polttotestaukset ja käyttötekniikan säätöpalvelu »»Veden laatu- ja kuormitusanalyysit Lisätiedot: Ville Kuittinen, kehittämisasiantuntija, ville.kuittinen@karelia.fi, puh. 050 532 6131


TÄYDENNYSKOULUTUS LEAN-KOULUTUKSET JA PALVELUT

Leankoulutukset ja palvelut

»»Lean Six Sigma YELLOW BELT »»Lean Six Sigma GREEN BELT »»Lean Six Sigma BLACK BELT | Yhteistyössä QK Karjalainen Oy:n kanssa! »»Minitab »»Lean-työpajat »»Lean-konsultaatio ja -asiantuntijapalvelut Lisätiedot ja aikataulut: www.karelia.fi/lean Jari Uimonen, jari.uimonen@karelia.fi, puh. 050 530 6811

TÄYDENNYSKOULUTUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TÄYDENNYSKOULUTUS »»Neuropsykiatrinen valmentaja »»Psykofyysinen fysioterapia »»Kinestetiikan peruskurssi »»NLP Practitioner »»Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan päivät 5.–6.10.2017 Lisätiedot ja aikataulut: www.karelia.fi/taydennyskoulutus Heli Koponen, heli.koponen@karelia.fi, 050 310 9148

Sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutus

karelia.fi | 35


Osaava maailma. 36 | karelia.fi

Profile for Karelia-ammattikorkeakoulu

Karelia.fi - 1/2017  

Karelia-ammattikorkeakoulun tiedotuslehden numerossa 1/2017 juhlitaan! Vuonna 2017 on Karelia-amk:n 25. juhlavuosi.

Karelia.fi - 1/2017  

Karelia-ammattikorkeakoulun tiedotuslehden numerossa 1/2017 juhlitaan! Vuonna 2017 on Karelia-amk:n 25. juhlavuosi.

Advertisement