Page 1

Osaava maailma.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2016

»8

Mitä on hyvä kumppanuus? Karelian kumppanit osa 1: Esittelyssä yhteistyö Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän ja Opiskelijakunta POKAn kanssa

Phillips-Medisize LUOTTAA LEANIIN JA SIX SIGMAAN

» 14

OPISKELIJOILTA HYVÄÄ PALAUTETTA

» 17

ästä Sporttipäiv uudenlaista yttä! yhteisöllisy


Osaava maailma.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2016

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori Toimitussihteerit Eija Piiparinen, tiedottaja ja Kaisa Varis, julkaisusuunnittelija Ulkoasu ja taitto Salla Anttila, graafinen suunnittelija Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila, Tuukka Pakarinen, Eija Piiparinen Kannen kuva Salla Anttila Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu Yhteystiedot www.karelia.fi, viestinta@karelia.fi Painopaikka PunaMusta, Joensuu Levikki 2500 kpl ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

KareliaAmmattikorkeakoulu

karelia_uas

KareliaUAS

karelia_amk

Karelia_AMK

Karelia University of Applied Sciences

» PÄ ÄKIRJOITUS

... vakaa pyrkimys tukea ammatillisella korkeakoulutuksella sekä tutkimus- kehittämis ja innovaatiotoiminnalla Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinoelämän kasvua ja kehitystä, sekä edistää aluekehitystä ja alueen asukkaiden hyvinvointia.


KARELIA 2020:

OSAAVIA AMMATTILAISIA OSAAVAAN MAAILMAAN

V

uoden 2016 alkupuolella valmistui Karelia-ammattikorkeakoulun uusi, vuoteen 2020 ulottuva strategia. Strategian keskeisenä teemana ja tavoitteena on ammattikorkeakoulumme osaamisresurssien entistä tehokkaampi käyttö. Tämä tarkoittaa paitsi toiminnan tehostamista, myös selkeitä valintoja niissä asioissa joihin keskitytään, joita kehitetään ja joiden kautta ammattikorkeakoulumme pystyy vastaamaan koulutuksen ja työelämän osaamisen haasteisiin. On uskallettava luopua jostakin ja toisaalta on myös määrätietoisesti panostettava valittuihin asioihin. Samalla on varmistettava uusien avausten mahdollisuus. Erityisesti profilointi tulee esille Karelia2020 strategian painoaloissa. Aikaisemman kuuden painoalan tilalla on nyt vain kaksi ilmiöpohjaista kokonaisuutta: 1) uudistuvat hyvinvointipalvelut sekä 2) kestävät energiaratkaisut ja materiaalit. Valituilla painoaloilla edistetään vahvasti alueellista elinkeinojen uusiutumista, kasvua, innovaatioiden käyttöönottoa ja yrittäjyyttä. Lisäksi painoalojen asiantuntemusta hyödynnetään koulutuksessa ja palveluliiketoiminnassa. Uudistuvat hyvinvointipalvelut painoalalla keskitytään hyvinvointipalvelujen uudistamiseen, hyvinvointia tukevien tuotteiden, palvelujen ja teknologisten ratkaisujen monialaiseen kehittämiseen. Maakunnan keskeisenä haasteena on myös laajan haja-asutusalueen ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Ikärakenteen muutos on PohjoisKarjalassa muuta maata nopeampaa. Toisaalta ikääntyvä väestö luo monille aloille paljon uusia palvelutarpeita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Karelian asiantuntijuus liittyy erityisesti ikäosaamiseen, palliatiiviseen hoitoon ja kuntoutusosaamisen vahvistamiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen ja sähköisiin palveluihin sekä hyvinvointi- ja maaseutumatkailuun. Ammattikorkeakoulu on aktiivisesti mukana sosiaali- ja terveydenhuollon Siun sote -mallin toimenpiteissä. Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit painoalalla keskitytään uusiutuviin luonnonvaroihin ja biotalouteen perustuvien kestävien energiaratkaisujen ja niihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä puurakentamisen ja puupohjaisten materiaalien käytön lisäämiseen. Li-

säksi painoalalla kehitetään energiatehokkuutta parantavia ja ympäristöä säästäviä innovaatioita, joissa hyödynnetään Karelian vahvaa osaamista luonnonkuitukomposiiteissa ja tarkkuusvalmistuksessa. Karelia on osa maakunnan ja Joensuun seudun biotalouden osaamiskeskittymää. Yhdessä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän, Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Euroopan metsäinstituutin kanssa Karelia muodostaa laajan biotalouden asiantuntijoiden keskittymän. Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja hyödyntäminen on keskeinen osa Joensuun seudun kasvustrategiaa. Ilmiöpohjaisten painoalojen ohella digitalisaatio, kansainvälisyys ja yrittäjyys on nimetty Karelian läpileikkaaviksi teemoiksi, jotka liittyvät ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja toimintatapojen muutoksiin. Kyseessä ovat ammattikorkeakoulun strategiakauden keskeisiksi kehittämiskohteiksi tunnistettuja teemoja, joita edistetään kaikessa toiminnassa. Digitalisaation avulla tehostetaan resurssien käyttöä sekä varmistetaan uuden teknologian ja toimintatavan vaatimat ajanmukaiset oppimisympäristöt, välineet ja tukipalvelut sekä edistetään joustavia opiskelumahdollisuuksia ja ympärivuotista opiskelua. Kansainvälisyyden tavoitteena on vahvistaa Karelian toimintaa kansainvälisesti kiinnostavana ja laadukkaana korkeakouluna. Lisäksi huomioidaan maahanmuuttajien ja heidän kotouttamisensa erityistarpeita. Strategiakauden aikana Karelian tavoitteena on kehittyä yrittäjämäiseksi ammattikorkeakouluksi. Tämä tarkoittaa, mm. sitä, että opiskelijoille mahdollistetaan entistä paremmin oman yritystoiminnan kytkeminen osaksi opintojen suorittamista. Uuden strategian mukanaan tuoma tiivistäminen ja profilointi eivät kuitenkaan ole muuttaneet meidän perustehtäväämme, joka on yhä se sama kuin aikaisemminkin: vakaa pyrkimys tukea ammatillisella korkeakoulutuksella sekä tutkimus- kehittämis ja innovaatiotoiminnalla PohjoisKarjalan työ- ja elinkeinoelämän kasvua ja kehitystä, sekä edistää aluekehitystä ja alueen asukkaiden hyvinvointia. Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

karelia.fi | 3


V = välittämisen I = ilmaP = piiri

Osaava maailma olemme me

Suoritettuja tutkintoja 2015

Opiskelijoita

3696 728 Opiskelijatyytyväisyys

Henkilöstöä

81% (tyytyväiset tai erittäin tyytyväiset opiskelijat)

287

nenä Yhteisön jäse ksi e is ammattila rit opiskelija-tuto it or ut -t opettaja ja aa opinto-ohj tori opintokuraat

Koulutusalat » Kulttuuriala » Luonnontieteiden ala » Luonnonvara- ja ympäristöala » Matkailu-, ravitsemis- ja talousala » Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala » Tekniikan ja liikenteen ala » Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Osaava maailma on kansainvälinen

100 100 200 4 | karelia.fi

KANSAINVÄLISTÄ TUTKINTO-OPISKELIJAA

Joensuu on osaavan maailman kotikaupunki

VAIHTO-OPISKELIJAA VUOSITTAIN

74,168 ASUKASTA 30% OPISKELIJOITA

KANSAINVÄLISTÄ KUMPPANIA

Reilun kaupan kaupunki


KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2016

6

21

» S PORTTIPÄIVÄSTÄ UUDENLAISTA YHTEISÖLLISYYTTÄ

3

Pääkirjoitus: Karelia 2020: Osaavia ammattilaisia osaavaan maalmaan

6

Sporttipäivästä uudenlaista yhteisöllisyyttä

8

Karelian kumppanit osa 1: Mitä on hyvä kumppanuus?

14

Phillips-Medisize luottaa Leaniin ja Six Sigmaan

17

Opiskelijoilta hyvää palautetta

» W  ORK SMART OHJAA OPISKELIJAT ÄLYKKÄSTI TÖIHIN

19

Erikoistumiskoulutukset tulevat sosiaali- ja terveysalalle

21

Work Smart ohjaa opiskelijat älykkäästi töihin

24

KYKY-hankkeessa yrittänyttä ei laiteta

26

Hyvinvointiteknologiaa oppimassa IkäOTE-hankkeessa

28

eHake - moniammatillisuutta ja digitalisaatiota

31 Uutiset

karelia.fi | 5


TEKSTI Eija Piiparinen | KUVAT Salla Anttila

Sporttipäivästä uudenlaista yhteisöllisyyttä Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistä Sporttipäivää vietettiin toukokuun alussa Joensuu Areenalla ja Mehtimäen urheilupuistossa. Sporttipäivässä oli mahdollista kokeilla useita eri lajeja ohjatuilla liikuntarasteilla, esimerkiksi kahvakuula, Power Slideriä, kehonhuoltoa, seinäkiipeilyä ja Street Dancea. Lisäksi päivän ohjelmassa oli henkilöstön ja opiskelijoiden välinen tiivistunnelmainen pesäpallo-ottelu, jonka opiskelijat voittivat ylivoimaisesti. Sporttipäivän järjestelyistä vastasivat yhteistyössä Opiskelijakunta POKA ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

6 | karelia.fi


karelia.fi | 7


KARELIAN KUMPPANIT OSA 1: Strategiset kumppanit

MITÄ ON HYVÄ KUMPPANUUS? – Yhdessä kehittämistä, avoimuutta ja molemminpuolista arvostusta

8 | karelia.fi


Kumppanuusyhteistyö on Karelia-ammattikorkeakoululle äärimmäisen tärkeää. Yhteistyön avulla voimme edistää molemmille kumppaneille merkityksellisiä asioita. Karelian kumppanit -juttusarjan ensimmäisessä osassa esitellään yhteistyötä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Opiskelijakunta POKAn kanssa. Molemmat organisaatiot kuuluvat Karelia-amk:n strategisiin kumppaneihin. TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT Salla Anttila, Annika Sutinen, Vesa Tahvanainen

KUMPPANEINA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ & KARELIA-AMK »» Strateginen kumppanuussopimus vuodesta 2011 lähtien »» Yhteistyötä mm. seuraavilla alueilla: koulutus, palvelutoiminta, hankkeet, henkilöstön osaaminen, tilat, laitteet ja toiminnot »» Yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä: »» sujuvoittaa opiskelijoiden siirtymistä toisen asteen koulutuksesta ammattikorkeakouluun »» vahvistaa työelämäyhteyksiä ja tukea opiskelijoiden nopeaa työllistymistä sekä yrittäjyyttä »» kehittää yhteisiä koulutustuotteita ja oppimisympäristöjä »» kehittää yhteistyötä hanketoiminnassa »» Toimenpiteiden toteuttamista ohjaa yhteistyöryhmä

Jatta Herranen, kehitysjohtaja, PKKY kumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2014

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?

Sujuvan väylän valmistelu, koulutusviennin avausten suunnittelu sekä verkko-opintoihin liittyvä yhteistyö.

Kumppanuuden hyödyt?

Saamme yhdistettyä voimavaroja molemmille organisaatioille tärkeiden asioiden edistämisessä. Lisäksi hienoa on ollut se, että yhteistyö on ollut konkreettista arjen tekemistä ja toisten osaamista arvostavaa.

Yhteistyön sujuvuus?

Ohjausryhmän toiminta ja asioiden eteenpäinvienti konkreettisella tasolla ovat sujuneet erinomaisesti. Molemmat osapuolet arvostavat toinen toisensa osaamista.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?

Sujuvan väylän ideointi ja valmistelu keväällä 2014.

karelia.fi | 9


Ilkka Pirskanen, kuntayhtymän johtaja, PKKY yhteistyössä mukana vuodesta 2001

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?

Yhteiset hankkeet, aikuiskoulutuksen myynnin kehittäminen, henkilöstöasioiden ratkominen, väylänrakennus ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun jne. Paljon on yhdessä puolustettu osaamisen merkitystä ja osallistuttu maakunnan kehittämiseen erilaisessa strategiatyöskentelyssä. Myös kansainvälistymisen saralla on tehty yhteisiä ponnisteluja.

Kumppanuuden hyödyt?

Tärkein hyöty on toiselta oppiminen. Toisen organisaation hyviä käytänteitä kannattaa monistaa omaan organisaatioon. Yhteistyön avulla olemme saaneet resursseja monessa asiassa tehokkaampaan käyttöön.

Yhteistyön sujuvuus?

Tällä hetkellä yhteistyö sujuu erinomaisesti. Ainakin minulla on tunne, että ihmiset luottavat toisiinsa ja toistensa tekemiseen. Yhteistyö on aina ihmisten välistä toimintaa, joka onnistuu vain jos molemmat osapuolet tahtovat yhteistyön onnistuvan.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?

Mieleenpainuvin yksittäinen tapahtuma on minun ja rehtori Petri Raivon yhteinen Saudi-Arabian-matka.

Petri Raivo, rehtori, Karelia-amk kumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2012

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?

Olen ollut koko ajan mukana yhteistyön ”johtoryhmässä”, joka on kokoontunut säännöllisesti ja jossa asiat on päätetty. Tässä porukassa asioita on myös suunniteltu ja mahdollisia ongelmakohtia on tasoiteltu. Asiantuntijat molemmista taloista ovat sitten toteuttaneet asiat konkreettisesti.

Kumppanuuden hyödyt?

Molemmat organisaatiot ja koko Pohjois-Karjalan alue hyötyvät tästä yhteistyöstä valtavasti. Nyt puretaan koulutuksen pussinpohjia ja samalla mahdollistetaan yhä useamman ammatilliselta toiselta asteelta tulevan opiskelijan siirtyminen korkea-asteen koulutukseen. Monet yhteiset hankkeemme tehostavat aluevaikuttavuuttamme. Olemme molemmat solmineet yhdessä kumppanuuden myös uuden SiunSote-organisaation kanssa. Tästä yhteistyöstä odotan paljon.

Yhteistyön sujuvuus?

Yhteistyö sujuu hyvin ja molemmin puolin luottamus ja arvostus ovat kohdallaan. Itseasiassa yhteistyömme on valtakunnallisestikin katsoen todella hyvällä tasolla ja toimimme myös esimerkkinä muille.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?

Ehkä kaikkein mieleenpainuvimmat muistot liittyvät minun ja Ilkka Pirskasen yhteiseen Saudi-Arabian-matkaan, jonka tarkoituksena oli tutustua tarkemmin koulutusvientikohteeseemme, jonne olimme tekemässä tarjousta. Matka oli täynnä erilaisia kommelluksia, joista selvisimme hyvän yhteishengen ja huumorin avulla. Ikimuistoinen matka.

10 | karelia.fi


KUMPPANEINA OPISKELIJAKUNTA POKA & KARELIA-AMK »» Strateginen kumppanuussopimus vuodesta 2012 lähtien »» Yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä: »» opiskelijoiden edunvalvonta »» opiskelijaedustajien toiminta Karelia-amk:n työryhmissä »» toimiva opiskelijatuutorointi »» hyvät liikuntapalvelut »» alumnitoiminnan kehittäminen »» yhteisöllisyyden tukeminen kerho- ja opintopiiritoiminnan avulla »» Karelia-amk rahoittaa POKAn toimintaa »» Toimenpiteiden toteuttamista seurataan kuukausipalavereissa vararehtorin johdolla

Tuomas Piiroinen, hallituksen puheenjohtaja, POKA kumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2016

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?

Olen ollut mukana kuukausittaisissa tapaamisissa, hyvinvointipäivän toteutuksessa sekä suunnittelemassa kevään 2016 valmistujaisia.

Nina Yletyinen, pääsihteeri, POKA kumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2012

Kumppanuuden hyödyt?

Kumppanuus Karelian kanssa on POKAlle hyvin luonnollista. On tärkeää, että ammattikorkeakoulu tunnistaa opiskelijakunnan merkittäväksi tekijäksi luodessaan tulevaisuutta ammattikorkeakoululle.

Yhteistyön sujuvuus?

Yhteistyömme on sujunut erittäin hyvin. Opiskelijakunnan asema osana ammattikorkeakoulua on vahvistunut kumppanuuden aikana.

Kumppanuuden hyödyt?

Kumppanuuden avulla opiskelijoiden ääni ja etu pystytään tuomaan paremmin mukaan Karelian toimintaan. POKAn ja Karelian välinen yhteistyö on syventynyt ja systematisoitunut ja olemme saavuttaneet luottamuksellisen yhteistyösuhteen.

Yhteistyön sujuvuus?

Yhteistyö on mielestäni sujunut toimikauteni aikana sujuvasti ja hyvässä hengessä.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?

Olen ollut kumppanuustoiminnassa mukana vasta lyhyen aikaa, mutta tänä aikana olen huomannut hyvän ja lämpimän keskustelukulttuurin yhteistyötoiminnassa.

karelia.fi | 11


Simo Rauma, edustajiston jäsen, aiempi puheenjohtaja, POKA kumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2013

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?

Olen ollut mukana tuomassa opiskelijoiden näkemystä opintosuunnitelmaan. Olemme kehittäneet yhdessä valmistujaisjuhlat, lukuvuoden avajaiset, Sykettä susirajalla -liikuntahankkeen ja VIP-toiminnan (välittämisen ilmapiiri), jonka ajatuksena on tunnistaa opinnoissaan ongelmia kohtaava opiskelija ja tukea häntä. Tällä hetkellä toimin opiskelijakuntamme nimeämänä opiskelijaedustajana Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa.

Kumppanuuden hyödyt?

Yhteistyömme ansiosta molemminpuolinen tiedottaminen on suoraa, avointa ja responsiivista. Saamme välitettyä opiskelijoiden näkemyksen Karelia-amk:lle. Toimiva yhteistyö antaa myös edellytykset henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtimiselle haastavista ajoista huolimatta.

Yhteistyön sujuvuus?

Pystymme tuomaan näkemyksemme suoraan esille, vaikka olisimmekin joskus asioista eri mieltä. Kaikki tämä on mahdollista tiukan luottamuksen ja molemminpuolisen kunnioituksen ansiosta. Olemme saavuttaneet yhdessä asioita, jotka olisivat olleet mahdottomia ilman aidosti toimivaa yhteistyötä.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?

Opiskelijoilta kerättävän palautteen jatkuva positiivinen kehitys, joka on selkeä viesti toimivan yhteistyömme tuloksista. Kaiken kaikkiaan konkreettiset todisteet oppimistuloksien parantumisesta sekä opiskelijoidemme tyytyväisyyden kehittymisestä ovat jääneet mieleeni.

12 | karelia.fi

Pekka Auvinen, vararehtori, Karelia-amk kumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2012

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?

Säännölliset kuukausikokoukset, joissa viedään systemaattisesti eteenpäin kumppanuuttamme käytännön asioissa ja keskustellaan Karelian kehittämishaasteista. Tavoitteena on ollut mm. varhaisen tuen, yhteisöllisen ilmapiirin, toisista välittämisen ja puheeksi ottamisen kulttuurin vahvistaminen.

Kumppanuuden hyödyt?

Aktiivinen opiskelijakunta sekä tiivis kumppanuus korkeakoulun ja opiskelijakunnan välillä on minusta menestyvän korkeakoulun elinehto. Me Kareliassa olemme olleet tässä asiassa erittäin onnekkaita. Toimiva kumppanuus vie Kareliaa eteenpäin ja se tuo myös omaan työhöni hienoa sisältöä ja rikkautta.

Yhteistyön sujuvuus?

Yhteistyö on konkreettista ja varsin monet Karelian toimijoista tekevät säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä opiskelijakunnan kanssa. Yhteistyö on ollut toimivaa, tuloksellista ja mukavaa.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?

Yksittäisinä kokemuksina mieleen tulevat Karelian ensimmäiset yhteiset valmistujaiset keväällä 2014 ja opiskelijoiden aktiivinen rooli juhlissa. Myös POKAn entisen puheenjohtajan Joonas Peltosen valinta Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin johtoon ja vahvaksi kansalliseksi vaikuttajaksi on tuntunut tosi hienolta. Henkilökunnan ja opiskelijoiden väliset pesäpallo-ottelut ovat tuoneet myös uudenlaista yhteisöllisyyttä ja yhteisiä kokemuksia – vaikka opiskelijat ovatkin olleet aina ylivoimaisia.


�POKAn ja Karelia-amk:n kuukausikokouksissa valvotaan ja ajetaan Kareliaamk:n opiskelijoiden etua.

MILLAINEN KUMPPANI OLET KARELIA-AMK:LLE? Karelia-amk:n kumppanit jaetaan kolmeen eri kumppanuusluokkaan: 1. strategiset kumppanit 2. avainkumppanit 3. toiminnalliset kumppanit Näiden kumppanuuksien lisäksi halutaan vahvistaa yhteistyötä myös muiden sidosryhmien, alumnien ja asiakkaiden kanssa.

Strategiset kumppanit

Strategiset kumppanit keskittävät voimavaroja molempien toimintaedellytysten kehittämiseen, ja kumppanuuden arvo on molemmille suuri. Kumppanuutta hallitaan sopimusperustaisesti, ja sopimuksena voi toimia esimerkiksi yhteinen strategia tai tavoitesopimus.

yritysten ja yhteisöjen kilpailukyky tulevaisuudessa. Yhteistyö avainkumppaneiden kanssa on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä.

Toiminnalliset kumppanit

Toiminnallisia kumppaneita voivat olla sekä työelämän organisaatiot että koulutusorganisaatiot kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnallista kumppanuutta ovat esim. yhteistyö työharjoittelun, opinnäytetöiden, koulutuksen tai tutkimus ja kehitys -toiminnan parissa sekä opiskelijoiden ja opettajien kansainvälinen liikkuvuus. Kumppanuus voi olla lyhytkestoista mutta kuitenkin molempia osapuolia palvelevaa toimintaa. Lue lisää kumppaneista blogistamme: www.karelia.fi/blogit/kumppanuustoiminta

Avainkumppanit

Työelämän avainkumppanit muodostavat tärkeän kumppanuusverkoston, jonka avulla Kareliaamk:sta valmistuvat opiskelijat ovat ammatillisesti päteviä osaajia käytännön työelämän tarpeisiin. Kumppanuuden avulla pyritään turvaamaan

karelia.fi | 13


KOULUTUSKUMPPANINA KARELIA-AMK

PHILLIPSMEDISIZE LUOTTAA LEANIIN JA SIX SIGMAAN Sopimusvalmistajille laadun- ja tuotantoprosessin hallinta on äärimmäisen tärkeää. Kontiolahdella toimiva Phillips-Medisize hyödyntää laadunhallinnassa ja prosessien hiomisessa mm. Karelia-ammattikorkeakoulun tarjoamia koulutuksia. Parhaillaan on menossa noin 50 työntekijän Yellow Belt -koulutus, jossa opitaan Leanin ja Six Sigman perusteet. TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT Kirsi Taskinen

14 | karelia.fi


Six Sigma antaa työkalut järjestelmälliselle laadun kehittämiselle. Prosessissa syntyvää vaihtelua poistetaan ja sitä kautta kehitetään laatua.” Perttu Huovinen

P

hillips-Medisize on kansainvälinen lääketeollisuuden sopimusvalmistaja, jonka pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen lisäksi toimipisteitä on Meksikossa, Hollannissa, Kiinassa, Irlannissa, Sveitsissä, Tšekin tasavallassa ja Suomessa. Suomen tehtailla Kontiolahdella pääosa liikevaihdosta muodostuu lääkkeiden annostelussa käytettävien laitteiden valmistuksesta. Muovikomponentit valmistetaan ruiskuvalamalla, ja komponentit sekä mahdolliset osto-osat kokoonpannaan pääosin automaattisilla kokoonpanolinjoilla. Näin valmistetaan esimerkiksi insuliinikyniä. Kontiolahden tehtailla työskentelee noin 380 henkilöä. Tuotanto on pitkälti automatisoitua ja tuotantoprosessin hallinta on kaiken a ja o. – Laatu on äärimmäisen tärkeä asia sopimusvalmistajille yleensäkin ja lääketeollisuusalalla vielä erityisesti, Program Manager Perttu Huovinen toteaa. Tehtaiden toimintatapa on hyvin säännelty, ja tarkkana täytyy olla esimerkiksi puhtauden kanssa. Kontiolahden tehtaalla tilat on jaettu eri osiin ja kun laitteita siirretään ns. likaisista tiloista puhtaisiin, laitteet on puhdistettava huolellisesti.

LEANIN OPEILLA VARASTON KIERTONOPEUS KUNTOON

Phillips-Medisizen henkilöstölle järjestettiin ensimmäiset Six Sigma -koulutukset jo vuonna 1998 ja Lean-koulutukset vuonna 2008. Molemmat menetelmät tukevat toisiaan. – Lean-toimintatavat keskittyvät prosessien hukan eliminointiin. Lean antaa työkalut sille, miten hukkaa voidaan tunnistaa ja vähentää, Huovinen kertoo. – Six Sigma antaa työkalut järjestelmälliselle laadun kehittämiselle. Prosessissa syntyvää vaihtelua poistetaan ja sitä kautta kehitetään laatua. Menetelmiä hyödynnetään Kontiolahden tehtailla esimerkiksi tuotannon läpimenoaikojen lyhentämisessä ja varaston kiertonopeuden optimoinnissa. – Varaston kiertonopeuden parantamiseen on keskitytty viimeisen vuoden aikana ja se on kehittynyt merkittävästi paremmaksi, Huovinen kiittelee.

PERUSTEISTA HYÖTYÄ JOKA TYÖNTEKIJÄLLE

Phillips-Medisizen toiminta on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tänä keväänä Kontiolahdella todettiin tarve

karelia.fi | 15


tutustuttaa kerralla suurempi määrä työntekijöitä Leanin ja Six Sigman periaatteiden saloihin. Sisäiseksi koulutukseksi henkilömäärä oli turhan suuri, joten kouluttaja valikoitui aiempien hyvien kokemusten perusteella. – Teemme yhteistyötä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa Lean ja Six Sigma -koulutuksissa. Ne ovat meille tärkeitä asioita, Huovinen korostaa. Koulutettavia on noin 50, ja heidän kanssaan käydään neljän tapaamiskerran aikana läpi Leanin ja Six Sigman perusteet. Koulutukseen osallistuvat työskentelevät monissa eri tehtävissä. Edustettuina ovat mm. tuotanto, laadunhallinta, projektit ja tekninen mittaus. – Kaikilla työntekijöillä tehtävästä riippumatta pitäisi olla perusymmärrys työkaluista esimerkiksi Yellow Belt -koulutuksen kautta, Huovinen toteaa. Perusteista edetään tarkempaan Leanin ja Six Sigman käsittelyyn ensi syksynä, kun kolme Phillips-Medisizen työntekijää jatkaa Karelia-ammattikorkeakoulun Green Belt -koulutukseen.

KOULUTUKSISSA KUUNNELLAAN YRITYKSEN TARPEITA Lean ja Six Sigma -koulutuksista on Huovisen mukaan monenlaista hyötyä. Koulutuksista saa mm. eväät laadun ja prosessien järjestelmälliselle kehittämiselle sekä ymmärryksen siitä, miksi jatkuva kehittäminen on tärkeää. – Sopimusvalmistuksessa kuten muillakin toimialoilla pitää juosta kovaa, jotta pysytään paikallaan. Jos joku päivä ollaan tyytyväisiä ja lopetetaan kehittäminen, sillä hetkellä toiminta rupeaa taantumaan ja kilpailijat juoksevat ohi vasemmalta ja oikealta, Huovinen kuvailee. Yhteistyö Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa on sujunut mallikkaasti. – Koulutus on ammattitaitoista ja joustavaa, Kareliaamk:ssa kuunnellaan yritysten tarpeet tarkalla korvalla. Se on hieno asia ja sen takia teemme mielellämme yhteistyötä, Huovinen kiittelee.

> Lean & Sig Sigma -koulutuksissa opittavia asioita konkretisoidaan mm. lego-palikoiden avulla.

16 | karelia.fi

i

Lean & Sig Sigma syksyllä 2016 LEAN-PERUSTEET TOIMINNAN TEHOSTAMISESSA – YELLOW BELT (4 x 3,5h) 8.9., 22.9., 6.10. ja 27.10. klo 8:30–12

LEAN SIX SIGMA GREEN BELT (6 pv) 15.9., 7.10., 10.11., 8.12., 12.1., + 1 päivä sop. mukaan

Koulutukset Wärtsilä-kampuksella (Karjalankatu 3, Joensuu) Ilmoittaudu: karelia.fi/valmennusohjelmat Lisätiedot ja räätälöidyt koulutukset: harri.mikkonen@karelia.fi, 050 5020 402


Opiskelijoilta hyvää palautetta - yhteisöllinen ja oppimista tukeva ilmapiiri on Karelian valtti Karelia-ammattikorkeakoulu kerää vuosittain lukuvuosipalautetta kaikilta opiskelijoiltaan. Tammi-maaliskuussa kerätyn palautteen perusteella Karelian opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä opintoihinsa. Kokonaistyytyväisyys oli 81 % jo toista vuotta peräkkäin. Tulos on Karelian historian paras. Erityisen tyytyväisiä koulutukseen olivat ensimmäisen vuoden opiskelijat (kokonaistyytyväisyys 88 %). Erot eri vuosikurssien välillä ovat tasoittuneet ja erityisesti parani kolmannen vuoden opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihinsa. TEKSTI Marjo Nenonen, Pekka Auvinen | KUVA Tuukka Pakarinen

karelia.fi | 17


T

uloksen merkittävyyttä lisää se, että kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden määrä oli hyvä. Viime vuoden opintoja koskevaan palautekyselyyn vastasi 1321 opiskelijaa. Opiskelijoiden tyytyväisyyskysely kohdentui neljään eri kokonaisuuteen: opetussuunnitelma, koulutuksen toteutus, ohjaus ja arviointi sekä osaamisen kehittyminen. Opetussuunnitelman osalta opiskelijat arvioivat mm. opetussuunnitelman toimivuutta ja valintoja sekä opintojen mitoitusta. Vastaajista 78 % oli tyytyväisiä opetussuunnitelmaan. Tyytyväisimpiä olivat 1. vuoden opiskelijat (87%). Koulutuksen toteutuksessa opiskelijat antoivat palautetta mm. opetusjärjestelyistä, arvioinnista ja opetusmenetelmistä. Opiskelijoiden tyytyväisyys oli hyvä (84 %). Erityisen tyytyväisiä opiskelijat olivat yhteistyöhön ammattikorkeakoulun henkilöstön kanssa (vaihteluväli eri vuosikurssien välillä 94-99%) sekä yhteistyöhön toisten opiskelijoiden kanssa (96-98%). Vastaajat olivat myös hyvin tyytyväisiä ammattikorkeakoulun tarjoamiin oppimisympäristöihin ja tietojärjestelmiin. Oppimisen ohjausta ja arviointia koskeva palaute (kokonaistyytyväisyys 80%) on parantunut Karelia-amk:ssa viime vuosina merkittävästi. Vastaajat arvioivat ohjaukseen liittyen mm. tiedottamista, opiskelija- ja opettajatuutoritoimintaa sekä arviointia. Parantuneeseen tulokseen on osaltaan vaikuttanut opinto-ohjauksen systemaattinen kehittäminen. Karelia-amk:ssa on viime vuosina panostettu mm. opiskelijoiden varhaiseen tukeen ja opiskeluhyvinvointiin. - Yhteisöllinen toimintakulttuuri luo perustan varhaisen tuen toimintamallille. Viime vuosina olemme pyrkineet vahvistamaan Kareliassa toisesta välittämisen, asioiden puheeksi ottamisen ja yhteisöllisen kehittämisen ilmapiiriä. Tämä systemaattinen toiminta kantaa nyt hedelmiä.

Opiskelijatyytyväisyys

81% 18 | karelia.fi

Parhaat kiitokset koko henkilöstölle ja opiskelijakunnalle, toteaa vararehtori Pekka Auvinen. Osaamisen kehittymiseen liittyvä kokonaispalaute on hyvällä tasolla (81%). Opiskelijat antoivat palautetta mm. opetuksen haasteellisuudesta, aiempien kokemusten hyödyntämisestä opinnoissa ja koulutuksen ilmapiiristä. Erityisen tyytyväisiä opiskelijat olivat oppimista tukevaan, yhteisölliseen ilmapiiriin. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien tyytyväisyys opintoihin oli edellisen vuoden tapaan kokonaisuutena erittäin hyvää (89 %). Erot eri koulutusten välillä olivat pieniä. Palautetta on käsitelty koulutuksissa kevään aikana ja päätetty kehittämiskohteista ja toimenpiteistä. Palautetta ja sovittuja kehittämistoimenpiteitä käsitellään myös yhdessä opiskelijaryhmien kanssa. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä opiskelijakunta POKAn kanssa, joka on yksi Karelian strategisista kumppaneista.

Yhteisöllinen toimintakulttuuri luo perustan varhaisen tuen toimintamallille. Viime vuosina olemme pyrkineet vahvistamaan Kareliassa toisesta välittämisen, asioiden puheeksi ottamisen ja yhteisöllisen kehittämisen ilmapiiriä. vararehtori Pekka Auvinen


ERIKOISTUMISKOULUTUKSET tulevat sosiaali- ja terveysalalle

Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto korkeakouluissa. Ne ovat tutkinnon jälkeen suoritettavia, jo työelämässä toimiville suunnattuja koulutuksia. Vähimmäislaajuus on 30 opintopistettä. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutusten tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä, saavuttaa asiantuntijuuden edellyttämän syvällisen erityisosaamisen tai monialaisen kokonaisuuden hallinnan, osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toiminnan menetelmiin sekä kykenee toimimaan yhteisöissä ja verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana. (VNA 1483/2014, 6a§) TEKSTI Tuula Kukkonen | KUVA Tuukka Pakarinen

karelia.fi | 19


KARELIA KOORDINOI SOTELIKAALAN ERIKOISTUMISKOULUTUSTEN KEHITTÄMISTÄ

Karelia-ammattikorkeakoululla on kansallisesti merkittävä rooli Sotelika-alan (Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneusalan) erikoistumiskoulutusten kehittämisessä. Kareliaammattikorkeakoulu koordinoi valtakunnallista Opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa alan erikoistumiskoulutustarpeet ja tehdä ensivaiheen suunnitelma koulutusten käynnistämisestä. Projektin aikataulu on hyvin tiivis: se toteutetaan vuoden 2016 aikana. Kehittämistyöhön osallistuvat kaikki 23 Sotelika-alan koulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua. Projektin erityispiirteitä ovat valtakunnallinen kattavuus, alan laajuus ja merkittävyys ammattikorkeakoulukentässä sekä monialaisuus: sosiaali- ja terveysalan rinnalla erikoistumiskoulutuksia kehittävät liikunta- ja kauneusala. Lisäksi omana näkökulmanaan huomioidaan kuntoutusala, jonka erityistarkastelu liittyy käynnissä olevaan kuntoutusalan koulutuksen kokonaisuudistukseen. Tarkoituksena on päästä ylittämään sektorirajoja ja löytää ammattispesifien näkökulmien rinnalle moniammatillista, ehkä jopa monialaista yhteistyötä.

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET SUUNNITTELUN PERUSTANA

Erikoistumiskoulutukset perustuvat työelämässä tarvittavan asiantuntijuuden ja sen kehittämisen tarpeeseen. On tärkeää ennakoida työelämän muutoksia ja jäsentää uusia osaamistarpeita. Projektissa kartoitetaan Sotelika-alan tulevaisuuden osaamistarpeita valtakunnallisen sähköisen kyselyn ja alueellisten työelämätapaamisten avulla. Sähköisen kyselyn tuloksia hyödynnetään alueellisissa työelämätapaamisissa. Lisäksi valtakunnallisessa sidosryhmätapaamisessa kuullaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden valtakunnallisten sidosryhmien näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Näin saadun osaamistarvetiedon analyysien perusteella jäsennetään erikoistumiskoulutusten tarpeita. Valtakunnallisen kokonaiskuvan aikaansaaminen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon ja yhteistyön tukeminen ovat projektin keskeisiä tehtäviä.

TARVITAAN TIETOA TULEVASTA

Erikoistumiskoulutusten halutaan vastaavan tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja siten vahvistavan Sotelika-alaa suurten muutosten keskellä. Projektissa tarvitaankin eteenpäin

20 | karelia.fi

Samalla, kun koulutuksen tulee olla vahvasti kiinni tämän hetken työelämässä, sen tulisi myös ennakoida tulevaa. katsomista: Kuinka lähellä olevat ja vielä tuntemattomat muutokset vaikuttavat alamme kehityssuuntiin, mitä erikoisosaamista tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua, ja mitä oikeastaan tiedämme tulevasta. Koulutuksen tehtävänä on valmentaa tulevia ammattilaisia johonkin mitä ei vielä ole olemassa: tulevaisuuden työelämään. Samalla, kun koulutuksen tulee olla vahvasti kiinni tämän hetken työelämässä, sen tulisi myös ennakoida tulevaa. Ja kun kyse on alasta, joka on vahvasti kiinni ajassa ja heijastelee monin eri tavoin yhteiskunnallisia muutoksia, tulevaisuuden ennakointi on hyvin haasteellista. Perehtyminen tulevaisuuden ennakointeihin, skenaarioihin ja trendeihin on tuottanut ravistelevan havainnon. Jo muutaman vuoden takaiset visioinnit tuntuvat tässä ajassa toisaalta vierailta - niiden perusteet ovat jo ehtineet muuttua - ja toisaalta liiankin tutuilta: Ne ovat toteutuneet ennakoitua nopeammin, eivätkä enää kerro tulevasta. Tulevaisuuden osaamistarpeita tarkasteltaessa huomio kiinnittyy ennakoinnin vaikeuden lisäksi siihen, että osaamistarpeita tarkastellaan hyvin usein ammattikohtaisesti, koulutusammattien kompetenssien kautta. Tämä tarkastelu on luonnollisesti koulutuksen tavoitteiden kannalta välttämätöntä. Sen lisäksi vaikuttaisi olevan tarvetta laajaalaisemmalle osaamistarpeiden tarkastelulle. Kun alamme palvelu- ja organisaatiorakenteet ovat suurten muutosten pyörteissä, ja keskustelua käydään myös ammattien keskinäisen työnjaon uudistamisesta, olisi tarpeen tarkastella myös osaamistarpeita laaja-alaisemmin ja työelämän tarpeista käsin. Lähde Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. 1483/2014.


WORK SMART ohjaa opiskelijat älykkäästi töihin

TEKSTI Marja-Liisa Ruotsalainen | KUVAT Salla Anttila

Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen Work Smart -toiminta tähtää opiskelijoiden työnhakuvalmiuksien paranemiseen. Työelämän edustajat kutsutaan kohtaamaan opiskelijoita ohjatuissa Work Smart -verkostoitumistyöpajoissa, joissa potentiaaliset työnantajat tutustuvat opiskelijoihin ja sparraavat heitä työelämän osaamistarpeisiin. Koulutusaloittain järjestettävissä työpajoissa opiskelijat esittelevät osaamistaan ja uratavoitteitaan sekä kysyvät työnantajien rekrytointitarpeista. Karelian puolentoista tunnin mittaisissa työpajoissa opiskelijat ehtivät käydä keskustelua 4-7 yrityksen edustajien kanssa pikatreffien puitteissa. karelia.fi | 21


K

uluneen vuoden aikana Kareliassa näitä kohtaamisia mahdollistavia työpajoja on järjestetty parisenkymmentä ja palaute on ollut mairittelevaa; opiskelijoista 84 % kokee verkostoitumistyöpajat hyödylliseksi urapolullaan ja 100 % työnantajista pitää verkostoitumistyöpajoja hyödyllisenä. (Opiskelijaharjoittelija Jenni Hyvärisen toteuttama kysely syksyn 2015 aikana). Metsätalousinsinööriopiskelija toteaa: ”Tosi hyödyllistä, kun pääsi näkemään ja kuulemaan mitä ne työnantajat haluavat ja millaisia ihmisiä hakevat töihin. Ja mitä se on se työ mitä halutaan opiskelijan oppivan koulussa. Tietämys metsätalousinsinöörin työmahdollisuuksista laajeni merkittävästi, kun sai keskustella kuuden eri yrityksen edustajan kanssa. Annan arvosanaksi 1-5 asteikolla verkostoitumistyöpajalle neljä, sillä pitäisi olla enemmän aikaa keskustelulle per yritys.”

TYÖNANTAJILTA HYVIÄ NEUVOJA JA TYÖMAHDOLLISUUKSIA

Työelämän edustajat kokevat verkostoitumistilaisuudet mahdollisuuksina tuoda oman yrityksensä toimintaa ja palveluita tutuksi opiskelijoille, sillä he saavat suoraan palautetta mm. verkkosivujensa informatiivisuudesta. Opiskelijat valmistautuvat kohtaamisiin usein tutustumalla verkon kautta saataviin tietoihin yrityksistä. Yritykset myös tarvitsevat opiskelijoiden osaamista ja haluavat

22 | karelia.fi

tarjota esimerkiksi kesätyöpaikkoja, harjoittelutyöpaikkoja, toimeksiantoja opiskelijaryhmille projektiopintoihin tai opinnäytetyön aiheita. Perttu Kouvalainen, Fabrik Oy: ”Meidänhän pitää hurmata ne opiskelijat, että ne hakevat meille töihin!”. Yritysten edustajat haluavat myös antaa opiskelijoille vertaistukea siitä millaisia arkipäivän haastavia tilanteita on vaikkapa asiakaspalvelutehtävissä ja miten niistä suoriudutaan. Yritysten edustajat Markku Naasko, Metsähallitus, Antti Heinonen, Metsägroup ja Heikki Karppinen, Suomen Metsäkeskus summaavat kokemuksiaan verkostoitumistyöpajasta metsätalousinsinööriopiskelijoiden kanssa: ”Samanlaisia nuoria kuin itsekin oltiin aikoinaan”. ”Hyvä tilaisuus, kun saa tutustua eri nuoriin ja he näkevät miten monia vaihtoehtoja on työuralle, kun meitä on täällä niin monesta yrityksestä.” ”Kyllä täältä muutama noheva kaveri jäi mieleen, että odottelemme harjoitteluhakemuksia”. Verkostoitumistyöpajojen päätteeksi käydään yhteinen arviointikeskustelu, jonka puitteissa työnantajat usein haluavat neuvoa yhteisesti koko ryhmää työelämätaidoista: ”Olkaa ajoissa, täsmällisiä, aloitteellisia, tulkaa yrityksiin juttelemaan työurasta jo opiskelujen aikana, käykää ns. näyttäytymässä, siten jää mieleen ja se osoittaa aktiivisuutta. Ihmisten kanssa tehdään töitä, joten vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Työyhteisössä on tärkeää olla sopeutuvainen joukkoon, olla oma itsensä.”


Metsätalousinsinööriopiskelijat antoivat verkostoitumistyöpajasta positiivista palautetta: ”Verkostoitumistyöpajassa tällainen pienryhmissä keskustelu yrityksen kanssa on tosi hyödyllistä, kun se hiljaisempikin kaveri pääsee kysymään itselleen tärkeitä kysymyksiä yrityksen edustajalta suoraan. Esimerkiksi jossain isossa auditoriossa saattaisi ujostuttaa kysymyksen esittäminen ja se jäisi tekemättä, vaikka tieto olisi juuri hänelle tärkeää ja varmaan se hyödyttää muitakin siinä pienryhmässä.”

REKRYTOINTIA KEHITTÄMÄÄN YHDESSÄ YRITYSTEN KANSSA

Work Smart – Älykkäästi töihin -hanke aloitti vuoden 2015 alussa. Toteutuksessa pyritään opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämiseen, työllistymisen edistämiseen ja onnistuneisiin rekrytointeihin. Tavoitteena on opiskelijoiden sujuva siirtyminen tutkinnon suorittamisen jälkeen työelämään omalle alalle, kyseessä on siis ns. nivelvaiheen työuranohjaus. Tarkoituksena on, että opiskelijat verkostoituvat oman alan työnantajien kanssa jo ennen valmistumistaan. Tavoitteet konkretisoituvat opiskelijoiden valmistumisen jälkeen parempana työllistymisenä. Work Smart -menetelmä on lähtenyt myönteisesti liikkeelle. Toiminta koskee Karelia-ammattikorkeakoulun kaikkien alojen opiskelijoita. Yritykset ovat ottaneet tällaisen mahdollisuuden erittäin myönteisesti vastaan ja ovat tulleet tapaamisiin mielellään. Ja ennen kaikkea opettajat, joiden opintojaksoille on päästy WS-menetelmää valmentautumistyöpajoineen ja ennakkotehtävineen toteuttamaan, ovat antaneet myönteistä palautetta hankkeen mahdollistamasta lisäresurssista opiskelijoiden työuravalmennukseen. Yritystapaamisia tullaan jatkamaan tämän WS-verkostoitumistyöpajamenetelmän lisäksi moninaisesti. Keväällä 2016 järjestettiin rekrytointitapahtumat palvelukeskusten ja liiketalouden, tietojenkäsittelyn, tietotekniikan ja sosiaalialan opiskelijoiden verkostoitumiseen. Myös matkailu- ja ravitsemisalalla on oma tapahtumansa. Tietojenkäsittelyn tradenomiopiskelijoille ja ICT-alan yrityksille järjestetään verkkovälitteinen TIKO On Fair kohtaaminen. Work Smart -hankkeen kehittämistyötä tullaan kuluvana vuonna suuntaamaan rekrytointiosaamisen kasvattamiseen. Haluamme keskustella yritysten kanssa siitä, mitä rekrytointi niiden näkökulmasta tulevaisuudessa tarkoittaa ja kuinka ne voisivat auttaa meitä kehittämään opiskelijoiden valmiuksia toimia tuloksekkaasti rekrytointiprosesseissa. Kutsumme siis yrityksiä osallistumaan toimintaamme omien tarpeidensa näkökulmasta, hankkeen projektihenkilöstö keskustelee mieluusti yhteistyömahdollisuuksista.

Hyvä tilaisuus, kun saa tutustua eri nuoriin ja he näkevät miten monia vaihtoehtoja on työuralle, kun meitä on täällä niin monesta yrityksestä.” Antti Heinonen, Metsägroup

WORK SMART Work Smart -hanke on Euroopan Unionin/Euroopan Sosiaalirahaston, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n, Karelia-ammattikorkeakoulun ja PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymän rahoittama kehittämishanke, jonka toiminta-aika on 1.1.2015 - 31.12.2017. Hankkeen toteuttajat ovat Karelia-ammattikorkeakoulu ja PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymä. Hanke toimii koko Pohjois-Karjalan alueella.

Yhteystiedot

Marja-Liisa Ruotsalainen, projektipäällikkö Karelia-ammattikorkeakoulu Tikkarinne 9, 80200 Joensuu marja-liisa.ruotsalainen@karelia.fi +358 50 597 0882 Hanne Husso, hankeasiantuntija Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Tulliportinkatu 3, G-talo, 2.krs, 80130 Joensuu hanne.husso@pkky.fi +358 50 463 7173

karelia.fi | 23


KYKY-hankkeessa yrittänyttä ei laiteta Yhteistyö on todella helppoa ja puhumme selkeästi samaa kieltä.” Heli Petsalo, PKKY

�KYKY-hankkeen Marja-Liisa Ruotsalainen, Mervi Leminen, Heli Petsalo ja Mari Karjalainen muodostavat toimivan tiimin.

24 | karelia.fi


Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen KYKY-hanke pyörähti käyntiin vuoden alussa. Hanke tekee kolmen vuoden aikana yrittäjyyttä tutuksi molempien oppilaitosten väelle. Yksin ei tarvitse kenenkään yrittää, sillä yksi hankkeen avainsanoista on tiimiyrittäjyys. TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVA Salla Anttila

M

itä kummaa? Yrittäjyys ja yrittäjäasenne eivät tarkoitakaan välttämättä sitä, että puurtaa yksinään otsa hiessä pitkiä päiviä omaa firmaa pyörittäessä. Sen sijaan yhdessä yrittäminen ja toisilta oppiminen – tiimiyrittäjyys – on päivän sana. Yrittäjämäistä asennetta tarvitsevat nykyään myös toisen palveluksessa työskentelevät. – Työelämä kaipaa ns. sisäistä yrittäjyyttä. Pitää olla itsenäinen ja halukas ottamaan vastuuta ja pitää kehittää työtään eteenpäin, toteaa KYKY-hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalainen. Työelämä on murroksessa ja yrittäjyyden merkitys on tänä päivänä ja tulevaisuudessa suuri. Hankkeen yrittäjyysasiantuntija Mervi Leminen näkee, että valmistuvat opiskelijat eivät työllistykään välttämättä enää yhteen yritykseen, vaan palkka voi tulla useammasta lähteestä. – Tulevaisuudessa opiskelijat tulevat työllistämään yhä enemmän itse itseään ja keksimään sellaisen innovatiivisen toimintatavan, joka tuo leivän pöytään, Leminen ennustaa.

KYKY-HANKE ANTAA OPETTAJILLE TYÖKALUJA

KYKY-hanke pyrkii synnyttämään entistäkin myönteisemmän asenteen yrittäjyyttä kohtaan Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opiskelijoissa ja henkilökunnassa. Opettajille hanke antaa uusia työkaluja tukea opiskelijoiden yrittäjyyttä. Hankkeessa kootaan esimerkiksi infopaketteja niiden opettajien avuksi, joilla oma osaaminen yrittäjyydessä ei ole vielä vahvaa. – Teemme näkyväksi linkit, joiden takaa löytyy lisätietoa, ja neuvontaorganisaatiot, joista saa apua, Ruotsalainen toteaa.

Hankkeen pedagogisia avainsanoja ovat valmentava ote ja tiimiyrittäjyys. – Valmennamme opettajia, jotta pedagoginen muutos pois opettajalähtöisestä opettamisesta olisi mahdollinen. Tällöin opiskelijat ja opiskelijatiimit ottavat itse vastuuta omista opinnoistaan, PKKY:n projektipäällikkö Heli Petsalo kertoo. Yksi valmennuskeinoista on keväällä alkanut 1,5-vuotinen Tiimimestari-valmennusohjelma, jossa on mukana opettajia sekä Karelia-amk:sta että PKKY:stä.

YRITTÄJYYDESTÄ LUONTEVA OSA OPINTOJA

Hankkeen aikana rakennetaan ns. yrittäjyyden polku. Yrittäjyydestä tehdään niin luonteva osa opintoja, että yrittäjyyden kynnys valmistumisen jälkeen madaltuu. – Meillä PKKY:ssä kehitetään mm. väyläopintoja, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa yrittäjyyden ammattikorkeakouluopintoja jo toisen asteen opintojen aikana, Heli Petsalo toteaa. Sekä PKKY:ssä että Karelia-amk:ssa opiskelijat oppivat uusia yrittäjyystaitoja teoriaopintojen ohella käytännössä itse tekemällä. Omien yritysideoiden testaamiseen sopii esimerkiksi Karelian Draft-ohjelma, jossa kehitetään innovatiivisia tuote- ja palveluideoita tiimeissä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada mikrorahoitusta omalle yritysidealle. Jos varsinainen yrittäjyys ei kiinnosta opiskelijaa, yrittäjyyden polku tuo valmiuksia myös sisäiseen yrittäjyyteen. – Meiltä valmistuneet opiskelijat toimivat sisäisen yrittäjyyden mentaliteetilla. Hanke mahdollistaa sen, että meillä on nuoria, innostuneita ja potentiaalisia yrittäjiä, joita maakunta tarvitsee kehittyäkseen, Leminen summaa.

karelia.fi | 25


Hyvinvointiteknologiaa oppimassa IkäOTe-hankeessa Ammattikorkeakouluopetuksen tavoitteena on opetuksen integraatio käytännön työelämään. IkäOTe-hankkeessa on alusta asti tarjottu opiskelijoille oppimismahdollisuuksia aidoissa työelämän tilanteissa kuten teknologiakokeiluissa ja erilaisissa kehittämistehtävissä. Oppiminen on tapahtunut tutkivan oppimisen, kehittämisen ja tekemisen kautta osana oppimisympäristön Voimalan harjoittelua tai muuta opintojaksoa. Voimala on Kareliaammattikorkeakoulun monialainen oppimis- ja palveluympäristö. Opiskelijat ovat lähteneet suunnittelemaan ja toteuttamaan tehtäviä yhdessä asiakkaiden ja työelämän toimijoiden kanssa. TEKSTI Päivi Sihvo & Jaana Nykänen | KUVA Salla Anttila

HYVINVOINTITEKNOLOGIA HALTUUN

Hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan laitteita ja palveluja, joiden avulla edistetään ja ylläpidetään ihmisen elämänlaatua, terveyttä, hyvinvointia ja itsenäistä suoriutumista. Tietoa kotona asumista tukevista teknologioista ei välttämättä ole sen enempää esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstöllä kuin ikäihmisillä ja heidän omaisillaan. Teknologiatiedon lisäämiseksi Karelian opiskelijat kokosivat teknologianäyttelyn, joka sai nimen Jelppisalkku. Se sisältää kymmenkunta kohtuuhintaista ja helposti käyttöönotettavaa laitetta. Opiskelijat laativat myös kaikista laitteista lyhyen esittelyn, jossa kerrottaan sanoin ja kuvin mihin tuotetta käytetään, mistä sen voi hankkia ja mitä se maksaa.

26 | karelia.fi

Hankkeen teknologiakokeiluihin liittyvissä esittelytilaisuuksissa opiskelijat ovat tutustuneet paikannuslaitteisiin ja kuvallisen vuorovaikutuksen palveluihin. Yhteydenpito asiakkaaseen kuvapuhelimen välityksellä ja ohjelmatuotantoon osallistuminen lisäävät opiskelijoiden tieto-ja viestintäteknologiaosaamista ja sen hyödyntämistä asiakastyössä.

ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA OHJAAMINEN

Opiskelijat ovat kohdanneet ikääntyviä asiakkaita ja heidän läheisiään monin tavoin. He ovat järjestäneet hyvinvointia tukevaa ohjelmaa muistisairaille henkilöille ja antaneet tukea paikannuslaitteen käytössä iäkkäille omaishoitajille.


IKÄOTE -HANKE IkäOTe - Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat -hankkeessa (4/2015−2/2017) tutkitaan ja kokeillaan teknologisia ratkaisuja ikääntyvien henkilöiden hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukemiseksi. Turvallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä laitteita ja palveluita kokeillaan Joensuun kaupungin kotihoidossa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä ItäSuomen yliopisto (hallinnoija), Joensuun kaupunki ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on myöntänyt hankkeelle Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea. Lisätietoja www.ikäote.fi.

Lisäksi he ovat tehneet teknologiakokeiluihin liittyvässä tutkimuksessa mittauskäynnit asiakkaiden kotona. Mittausten yhteydessä opiskelijoilla on ollut aikaa keskustella asiakkaan kanssa hänelle tärkeistä asioista. Keskustelut on koettu merkityksellisiksi niin asiakkaiden kuin opiskelijoiden parissa. Kokemusta virtuaalisesta asiakastyöstä opiskelijat ovat saaneet ohjatessaan asiakkaita kuvapuhelimen välityksellä (kuva). Teknologian käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä on pohdittu valmistauduttaessa asiakaskohtaamisiin.

TUTKIMUKSEN TEKEMINEN TUTUKSI

Teknologiakokeiluihin kuuluu tutkimus ja erilaisten selvitysten teko. Opiskelijat ovat keränneet aineistoa kyselylomakkeilla ja haastatteluilla osana Tutkimusmenetelmät -opintojaksoa. He ovat myös analysoineet keräämäänsä aineistoa. Noin 200 terveysalan opiskelijan osallistuminen mittauksiin on ollut tutkimusosion onnistumisen edellytys.

TYÖELÄMÄTAIDOT HALLINTAAN

Opiskelijat ovat tehneet hanketyötä pienissä ryhmissä, jotka ovat olleet osaksi moniammatillisia. Tiimeissä ja verkostoissa työskentely on yksi niistä taidoista, joita työelämässä tarvitaan entistä enemmän. Hanketyöskentelyyn liittyy epävarmuutta ja ennakoimattomia asioita, joiden vuoksi suunnitelmat ja aikataulut muuttuvat. Opiskelijat ovat oppineet paineensietoa, luovaa ongelmanratkaisua ja uusien innovaatioiden kehittelyä esimerkiksi hyvinvointia edistävien videoiden tekemisessä kuvapuhelinkokeiluun.

Hankkeessa työskentely on mahdollistanut myös ns. metataitojen kehittymisen.

TEKNOLOGIAOSAAMISTA TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄÄN

Tulevaisuudessa teknologiaa hyödynnetään entistä enemmän sosiaali- ja terveysalan työssä. Opiskelijat ovat saaneet uutta tietoa ja kokemuksia hyvinvointiteknologian ratkaisuista ja hyödyntämisestä IkäOTe-hankkeessa työskennellessään. Opiskelun aikana saatu tieto ja kokemukset hyvinvointiteknologiasta ja palveluista madaltavat kynnystä niiden käyttöön työelämään siirryttäessä. Nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten positiivinen suhtautuminen teknologiaan toivottavasti rohkaisee jo työelämässä olevia työntekijöitä teknologian käyttöön. Opiskelijoiden työskentelyn hankkeessa on mahdollistanut Karelia-ammattikorkeakoulussa muodostettu monialainen opettajayhteisö. Yhteistyössä suunnitellaan mitä opiskelijat tekevät hankkeessa ja minkä opintojakson osana. Kuvapuhelinkokeilussa opettajayhteisön merkitys on korostunut, koska siinä kehitetään ohjelmatuotantomallia, joka vaatii tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden, eri alojen opettajien ja työelämän toimijoiden sekä palvelun toimittavan yrityksen kanssa. Hanketyöskentely mahdollistaa opiskelijoiden tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen karttumisen, yhteisöllisen oppimisen ja uusien innovaatioiden kehittämisen. karelia.fi | 27


eHake

- YTYÄ YHTEISTYÖHÖN! eHake eli e-ohjauksen eri muodot moniammatillisen yhteistyön vahvistajana -hanke on päättymässä kesäkuussa 2016. Pääteemoina ovat maakunnallisuus ja eri sosiaali- ja terveysalan ammattialojen välisen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Koulutusorganisaatioiden, opiskelijoiden ja työelämän yhteistyö on ollut merkittävässä roolissa kehitystyössä ja hankkeen aikana on haluttu kokeilla uusia yhteistyömuotoja. TEKSTI Tuulia Sunikka | KUVAT Salla Anttila

HARJOITTELU HEILURISSA Sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijat Karelia-ammattikorkeakoulusta sekä lähihoitajaopiskelijat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä Outokummusta ovat osallistuneet moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja samalla olemme luoneet koulutusrajat ylittävän eMma-yhteistyömallin. Lisäksi olemme reagoineet maakunnallisiin työelämän tarpeisiin ja tukeneet opiskelijoiden ja kaupunkikeskustan ulkopuolella sijaitsevien harjoittelupaikkojen kohtaamisia. Mennyt vuosi on ollut antoisa ja onnistuneessa toiminnassa on korostunut eri toimijoiden välinen yhteistyö. Moniammatillinen koulutusasteet ylittävä toiminta edellyttää harjoittelujen toteutumista samoissa ympäristöissä samaan aikaan. Haasteena on ollut siihen liittyvät ajoitukset. Tämän vuoksi hankkeessa on luotu uusia tapoja moniammatillisen yhteistyön toteuttamiseksi. Keskeisin asia on digitaalinen oppimisympäristö, jossa eri ammattialojen opiskelijat kohtaavat opettaen toisiaan ja jakavat oman ammattialan osaamista erilaisille case-asiakkaille. Mukaan

28 | karelia.fi

keskusteluun pääsevät myös opettajat ja työelämän harjoittelupaikkojen edustajat. Lisäksi opiskelijat ovat tavanneet toisiaan ja työelämän edustajia eri teemalla toteutuneissa simulaatiossa ja työpajoissa. Palautteen mukaan nämä kehittämisiltapäivät ovat olleet antoisia ja laajentaneet omaa osaamista moniammatillisen toiminnan kautta. Harjoittelujen parempi jalkautuminen maakuntaan vaatii uudenlaista ajattelua. Perinteisen harjoittelun ohella olemme toteuttaneet oppimis- ja palveluympäristö Voimalan kautta lyhyitä projektimuotoisia harjoitteluja, joissa on ollut toimijoina moniammatillisia pieniä tiimejä. Lisäksi toteutui yksi isompi tapahtuma, ikäihmisten pelipäivä Liperissä. Opiskelijat ovat itse suunnitelleet ja toteuttaneet projektit yhteistyössä työelämän kanssa. Lisäksi opiskelijat ovat vielä parhaillaan, näin hankkeen viimeisten kuukausien aikana tekemässä sekä asiakkaille että ammattilaisille suunnattuja ohjausvideoita eri teemoista. Työyhteisöt voivat käyttää niitä halutessaan oman toimintansa tukena. Voimme todeta, että yhteistyö työelämän kanssa on lisääntynyt suoraan opiskelijoiden itsensä toteuttamana.


MODERN WELFARE SEMINAR »»Hankkeen loppuseminaari uudenlaisessa muodossa »»Vaikuttavampi seminaari yhteistyönä (seminaarissa mukana IkäOte,- Improve,- WorkSmart- ja FEFE-hankkeet) »»Sisällön vastaavuus kuulijoiden tarpeisiin (pohdittu mitä haluavat kuulla) »»Kansainvälinen »»Messumainen toteutus »»Osallistavaa työpajatoimintaa tilaisuuden ajan (digitaalinen oppimisympäristö, Adobe Connect, Instagram, Linkedin, Twitter, Sway, mindmap) »»Osin leikkimielinen toteutus (photobooth teemalla tulevaisuuden työntekijä) »»Mahdollisuus osallistua ja antaa palautetta somessa (wall of Social)

PORUKALLA PAREMPAA PONTTA Karelian uuden, uudistuvat hyvinvointipalvelut painoalan ja työelämäyhteistyöstä saamiemme kokemusten innoittamana kokeilimme uusia toimintatapoja toteuttaessamme yhteistyötä työelämän kanssa. Tarpeet nousivat työelämäkumppaneiden tapaamisissa hankkeen alkutaipalella kesällä 2016. Karelian jalkautuminen työyhteisöihin ja maakuntaan nähtiin merkitykselliseksi. Opiskelijoissa näkyvät uuden sukupolven mukanaan tuomat ajatukset ja toimintatavat. Myös työelämä on muutoksessa ja osaamistarpeet muuttuvat. Tällöin on varmistettava, että työelämätieto saavuttaa opiskelijat. Tämän vuoksi eHake-hanke toteutti yhdessä WorkSmart-hankkeen kanssa Työelämä kuulolla -tapahtuman, jossa opiskelijat ja työelämän edustajat kohtasivat uudella tavalla, ns. opiskelijoiden kotikentällä, ren-

nosti rahka- ja jogurttibaarin äärellä. Samalla työyhteisöillä oli mahdollisuus esittäytyä harjoittelu- ja työpaikkana. Modern Welfare Seminar oli eri hyvinvointialan hankkeiden yhteistyön tulos, josta eHake-hanke kantoi koordinointivastuuta. Samalla seminaari toimi eHaken loppuseminaarina, tarjolla oli luentoja ja työpajoja. Tilaisuuteen oli kutsuttu sekä opiskelijoita että työelämän edustajia, jolloin heillä oli mahdollisuus myös verkostoitua keskenään. Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen oli tavoitteena myös maakuntakiertueella, jonka puitteissa vierailimme Liperissä, Outokummussa, Tohmajärvellä, Kiteellä, Juuassa, Nurmeksessa, Ilomantsissa ja Lieksassa. Kaikille avoimen terveyskeskuksissa sijaitsevan ständin lisäksi kiertueeseen kuului ennalta sovittuja tapaamisia sosiaali- ja terveysalan esimiesten kanssa. Tapaamisissa käsittelimme mm. kun-

karelia.fi | 29


nan opiskelijatilannetta ja keskustelimme eHakessa tehdyn selvityksen tuloksista (opiskelijoiden kokemuksia mitkä tekijät estävät ja tukevat harjoitteluun lähtöä maakuntaan). Samalla kerroimme myös työelämän mahdollisuuksista tilata palvelu- ja oppimisympäristön opiskelijoita opiskelijaprojektiharjoitteluun esimerkiksi jonkun tapahtuman puitteissa.

YYA – YHTEISTYÖTÄ YTIMEKKÄÄSTI, MUTTA AJATUKSELLA Yhteistyö on antoisaa ja opettavaista, mutta sillä on myös oltava aina jokin tavoite ja merkitys – on syytä pohtia, miksi jonkin asian äärellä ollaan toimimassa. eHake-hankkeessa on toteutettu yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan eri ammattialojen opiskelijoiden, työelämäkumppaneiden ja eri

TYÖELÄMÄ KUULOLLA -TAPAHTUMA »»Työelämä kutsuttu lähelle opiskelijaa »»Lyhyt ja napakka »»Osallistavampi toteutus kahvilassa »»Rahkabaari »»Eri sosiaali -ja terveysalan ammattialat samassa tapahtumassa »»Työelämän edustajalla mahdollisuus ständipaikkaan »»Mahdollisuus osallistua/esittää työelämälle kysymyksiä etukäteen ja somessa tilaisuuden aikana (Twitter) »»Toteutettu yhteistyössä WorkSmart-hankkeen kanssa

30 | karelia.fi

koulutusorganisaatioiden välillä. eHake-hankkeessa merkitykselliseksi saavutukseksi nousi opiskelijoiden suorat yhteydenotot työelämään, jolloin he pääsivät itse työstämään prosessia alusta loppuun. Koulutusasteet ylittävä yhteistyö puolestaan on avartanut ymmärrystä yhteistyön mahdollisuuksista ja luonut uusia tapoja toteuttaa opiskelijoiden opintoja. Esimerkkinä tästä ovat suunnitteilla olevat väyläopinnot lähihoitajakoulutuksesta ammattikorkeakouluopiskelijaksi ja eri alojen yhteiset simulaatiot/työpajat. Merkityksellistä on ollut myös huomata, että uusia toimintatapoja kokeillessa on saatu ns. ”monta kärpästä yhdellä iskulla” eli kaikki hyötyvät siitä. Myös eri hankkeet ja Karelia-ammattikorkeakoulu näyttäytyvät yhteneväisessä linjassa. Lisää eHake-hankkeen tuloksista on luettavissa kesäkuussa 2016 julkaistavassa sähköisessä loppujulkaisussa.

MAAKUNTAKIERTUE »»Jalkauduttu lähemmäksi työelämäkumppaneita »»Esimiesten tapaaminen sovitusti, hanketulosten jalkauttaminen, yhteistyömuotojen kehittäminen »»Tehdään yhdessä vaikuttavampaa ja näkyvämpää työtä


» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen

Galaksin kokoista tutkimustoimintaa – NASA Epic Challenge Suomen paras! Karelia-ammattikorkeakoulun Nasa Epic Challenge -hanke palkittiin kansainvälisen TKI-toiminnan kärkipalkinnolla Kärjet 2016 -kilpailussa! Palkinto jaettiin toukokuussa AMK-päivillä. Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Joensuun normaalikoulu aloittivat yhteistyön Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto NASA:n kanssa kesäkuussa 2015. Yhteistyö NASA:n kanssa sai alkunsa joensuulaisen Arcusys Oy:n NASA:lle toimittaman Valamis -oppimisympäristön kehittämistyöstä. Näiden neljän tutkimus- ja koulutusorganisaation keskuudesta valittiin kaksi monialaista ja eri koulutusasteita edustavaa opiskelijaryhmää mukaan NASA:n Epic Challenge –koulutusohjelmaan, jossa opiskelijat ovat kehittäneet alueen omien ja NASAn asiantuntijoiden kanssa ratkaisuja Marsin asuttamisen haasteisiin hyödyntäen Collaboratorydigiympäristöä ja oppien NASAn innovaatiomenetelmiä. Oppiminen ja työskentely on toteutettu paikallisryhmässä Joensuussa, yhteys NASA:an ja NASA:n asiantuntijoihin tapahtuu verkon välityksellä. Karelia-amk:n, Itä-Suomen yliopiston ja Joensuun normaalikoulun 17 opiskelijaa vierailivat toukokuussa Orlandossa NASA:n avaruuskeskuksessa (John F. Kennedy Space Center (KSC)). Unelmien matka on mahdollistettu mm. William ja Ester Otsakorven säätiön rahoituksella.

Hankkeen tuloksena on kehittynyt ja kehittymässä suomalaisille korkeakouluille kokonaan uudenlainen tapa tehdä TKI- ja koulutusyhteistyötä globaalien huippuorganisaatioiden kanssa. Hankkeen tuloksena on kehittynyt ja kehittymässä suomalaisille korkeakouluille kokonaan uudenlainen tapa tehdä TKI- ja koulutusyhteistyötä globaalien huippuorganisaatioiden kanssa. Hankkeen seurauksena on kehittynyt tehokas tapa opettaa ja siirtää TKI-osaamista uudenlaista digipedagogiikkaa hyödyntäen. Yhteistyön myötä on tapahtunut merkittävää menetelmä- ja substanssiosaamisensiirtoa NASA:n innovaatioasiantuntijoilta ammattikorkeakoulun ja muiden oppilaitosten asiantuntijoille. Joensuun hyvien kokemusten ansiosta ohjelmaa ollaan laajentamassa kansalliseksi vuonna 2016. Hanke on myös osoitus (ja muistutus) siitä, miten tutkimus- ja koulutusorganisaatiot voivat käynnistää yhdessä alueen yritysten kanssa globaaleja haasteita ratkovia TKIprojekteja ilman raskaita EU-rahoitushakuprosesseja.

karelia.fi | 31


» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

VUODEN 2015 PARHAAT OPINNÄYTETYÖT PALKITTIIN Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi ansiokkaista opinnäytetöistä Kirsi Hukan sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksesta (ylempi amk-tutkinto) sekä Anna-Kaisa Piirosen, Hanne Hämäläisen ja Elina Nevalaisen fysioterapian koulutuksesta (ammattikorkeakoulututkinto). Vuoden opinnäytetöiden tekijät palkittiin 26.5.2016 stipendeillä, jotka oli jakamassa Karelia-amk:n rehtori Petri Raivo. Kirsi Hukka kehitti opinnäytetyössään Vaihtoehtoiset tulevaisuuspolut kehitysvammaisten asumispalveluiden strategisen johtamisen tukena ennakoinnin käyttöä Honkalampi-säätiön kehitysvammaisten asumispalveluiden toimialalla. Tässä tehtävässä Hukka sovelsi tulevaisuuden tutkimuksen skenaariomenetelmää onnistuneesti. Hänen valitsemansa kehittämismenetelmät olivat monipuolisia, työyhteisöä aktivoivia sekä uutta tietoa ja näkökulmia avaavia. Menetelmät ovat sellaisinaan sovellettavissa kohdeorganisaatiossa seuranta- ja kehittämisvälineinä. Opinnäytetyön tuloksena syntyneet tulevaisuuspolut auttavat organisaatiota sekä lyhyen että pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden arvioinnissa ja asettamisessa sekä konkreettisen palveluiden kehittämistoiminnan tavoitteiden määrittämisessä.

32 | karelia.fi

Anna-Kaisa Piirosen, Hanne Hämäläisen ja Elina Nevalaisen opinnäytetyön aiheena oli Kuntouttavan ryhmätoiminnan kehittäminen kotona asuville muistisairautta sairastaville ja heidän puolisoilleen. Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin käyttäjälähtöinen toimintamalli, jonka kehittämiseen osallistuivat useammat työelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Piironen, Hämäläinen ja Nevalainen huomioivat kehittämistyössään muuttuvat hyvinvointipalvelut, ja he lähtivät etsimään uudenlaisia tapoja muistisairaiden kuntouttamiseen. Opinnäytetyössään he tarkastelevat, miten luontoa ja sen eri elementtejä voidaan hyödyntää muistisairaiden kuntoutuksessa. Toimintamallin testauksessa sekä arvioinnissa muistisairailla ja heidän omaisillaan oli aktiivinen rooli, mikä antaa Piirosen, Hämäläisen ja Nevalaisen työlle erityistä arvoa. Lisäksi opinnäytetyön vahvuutena oli onnistunut kolmen opiskelijan tiimityö, ja tiimityötaidot ovat työelämässä yhä keskeisemmässä asemassa. Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden opinnäytetyön valitsijaraadissa olivat tänä vuonna yliopettajat Mika Pasanen, Liisa Suhonen ja Ari Talkkari. Raadin puheenjohtajana ja sihteerinä toimi yliopettaja Tarja Kupiainen.


» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Eija Piiparinen, Salla Anttila

Karelia-amk mukana Pyörällä töihin -päivässä Valtakunnallista Pyörällä töihin –päivää vietettiin tiistaina 10.5.2016 Karelia-amk:n Tikkarinnekampuksella. Karelia-amk sai vieraakseen Niinivaaran koululta neljännen luokan oppilaita. Oppilaat ja muut tapahtumaan osallistuvat pääsivät näyttämään pyöräilytaitojaan Liikenneturvan Taidatko taitoajon –radalla. Taitoradan lisäksi tapahtumaan osallistuvilla oli mahdollisuus kokeilla sähköscooterilla ajamista sekä osallistua sääntövisaan.

karelia.fi | 33


» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen KUVAT Salla Anttila

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUUN YLI 4000 HAKIJAA Karelia-ammattikorkeakouluun haki kevään 2016 korkeakoulujen yhteishaussa yli 4000 hakijaa, joista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia oli 3093. Hakijoista 1685 valitsi Karelia-ammattikorkeakoulun ensisijaiseksi hakukohteekseen. Hakemuksia saatiin yhteensä 4938. Hakijamäärä pysyi lähes samana kuin viime vuonna. Eniten suosiotaan lisäsivät terveydenhoitajakoulutus sekä tietojenkäsittelyn tradenomikoulutus.

Karelia-ammattikorkeakoulussa oli haussa 20 koulutusta, joista ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavia koulutuksia oli viisi. Kaikkiin koulutuksiin järjestettiin valintakokeet touko-kesäkuun vaihteessa ja opiskelijavalintojen tulokset ovat selvillä heinäkuun alussa. Opinnot alkavat elokuussa 2016.

Elämyksiä ja uusia makuja Travel, Taste & Learn -tapahtumassa Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä järjestivät Travel, Taste & Learn matkailualan koulutusten markkinointitapahtuman. Joensuun Ilosaaressa järjestetyn päivän aikana oli tarjolla erilaisia elämyksiä, viihdyttävää ohjelmaa sekä

34 | karelia.fi

rutkasti informaatiota alueen matkailu- ja ravitsemisalan koulutuksesta. Tapahtumassa oli mahdollista kokeilla sup-lautailua, melontaa, perhokalastusta ja muita aktiviteetteja. Uusia makuelämyksiä oli tarjolla niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.


Osaava maailma.

ICT-ala | muoviala | puuala | laatujärjestelmä | projektijohtaminen | energiatehokkuus | teollinen Internet | Javascript-ohjelmointi | SCRUM-ohjelmistovalmennus

Hyödynnä täydennyskoulutusten taloudellinen tuki! Karelia-ammattikorkeakoulu on solminut ELY-keskuksen sekä Joensuun Tiedepuiston kanssa sopimuksen, jonka perusteella yrityksillä ja organisaatioilla on mahdollisuus saada taloudellista tukea tiettyjen alojen täydennyskoulutuksiin. Tuettujen koulutusten kokonaiskustannukset yritykselle ovat vain 30–50 % normaalihinnasta. ELY-keskus tukee ns. Täsmä- ja RekryKoulutuksia ICT-, muovi-, puu- ja terveydenhuoltoaloilla. Tiedepuiston tukemien koulutusten aiheita ovat laatujärjestelmä, projektijohtaminen, energiatehokkuus, IoT:n hyödyntämismahdollisuudet, Javascript-ohjelmointi ja SCRUM-ohjelmistovalmennus. Koulutusten sisältö suunnitellaan yritysten tarpeiden mukaan. Lue lisää: www.karelia.fi/taydennyskoulutus

Lue lisää! a.fi/ www.kareli taydennys koulutus karelia.fi | 35


Osaava maailma. 36 | karelia.fi

Profile for Karelia-ammattikorkeakoulu

Karelia.fi - 1/2016  

Karelia-amk:n tiedotuslehden numerossa 1/2016 esitellään Karelian strategisia kumppaneita. Katso myös kuvat sporttipäivästä!

Karelia.fi - 1/2016  

Karelia-amk:n tiedotuslehden numerossa 1/2016 esitellään Karelian strategisia kumppaneita. Katso myös kuvat sporttipäivästä!

Advertisement