Issuu on Google+

» Tunnelmia Karelia-

ammattikorkeakoulun valmistumisjuhlasta

» TYÖELÄMÄKUMPPANI ARVOSTAA SELKEYTTÄ

Painoalat osaamisen kehittäjänä

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2014


2 | karelia.fi


» PÄÄKIRJOITUS

PAINOALAT OSAAMISEN KEHITTÄJÄNÄ

O

llakseen jossakin hyvä tai pyrkiessään kehittymään paremmaksi on tehtävä valintoja. Kareliaammattikorkeakoulun opetuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteuttamisessa tukeudutaan omiin ja alueen strategisiin valintoihin. Nämä valinnat konkretisoituvat erityisinä painoaloina. Painoalat ovat ammattikorkeakoulun valitsemia vahvuusalueita, joissa tavoitellaan kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua asiantuntijuutta ja osaamista. Painoalojen valinnan perustana ovat toiminta-alueen kehittämistarpeet ja vahvuudet sekä keskeisten kumppaneiden kanssa tehdyt valinnat. Karelia-ammattikorkeakoulun painoaloja ovat uusiutuva energia, ikäosaaminen, Venäjä-osaaminen, tarkkuustekniikka, monimediaiset palvelut ja puurakentaminen. Ne ovat paitsi omia osaamisalueitamme myös niitä aloja, joita Joensuun seutu ja Pohjois-Karjalan maakunta ovat nostaneet osaamisen kärkiteemoiksi. Karelia tuo tähän alueelliseen osaamispooliin oman merkittävän panoksensa. Uusiutuvan energian painoala on osa biotalouden kokonaisuutta, jonka keskeisin tavoite on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä biotalouden tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Karelia-ammattikorkeakoulun kärkiosaamista tällä saralla ovat alueellisten bioraaka-ainevarojen jalostusarvon nostaminen, biopolttoaineiden tuotantoprosessit, energiahuollon suunnitteluosaaminen, energialiiketoiminta sekä kestävä johtaminen. Ikäosaamisen painoalalla vahvistetaan väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelujen kehittämisosaamista, kehitetään yhteistä opetusta sekä rakennetaan kumppanuutta ja verkostoja. Tavoitteena on tukea alueen palvelurakenneuudistusta tuottamalla alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin osaamista ja uutta tietoa sekä luomalla yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa kilpailukykyisiä uusia palvelumalleja ja hyvinvointia tukevia tuotteita.

Venäjä-painoalan keskeisiä kehittämiskohteita ovat Venäjään liittyvän palveluliiketoiminnan ja asiantuntijuuden kehittäminen sekä tuotteistaminen. Myös kuluttajakäyttäytyminen ja verkosto-osaaminen ovat keskeisellä sijalla Karelian Venäjä-asiantuntijuudessa. Tarkkuustekniikka tarkoittaa valmistus- ja materiaaliteknologioiden sekä mittaamisen syvällistä ymmärtämistä ja lisäarvon tuottamista tuotteisiin. Painoalan tavoitteena on laajentaa tarkkuustyöstön sovellusalueita uusille osaalueille sekä vahvistaa tarkkuustekniikan kytkeytymistä opetukseen. Monimediaiset palvelut yhdistävät perinteisen ja uusmedian osaksi kulttuurin, viestinnän ja matkailun elämyksellistä kokemista. Tavoitteena on monialaisten palvelujen tuottaminen uusien aktiviteettien ja vuorovaikutteisten teknologioiden avulla. Puurakentamisen painoalalla keskitytään puupohjaisiin kuitumateriaaleihin ja niiden käyttöön rakentamisessa. Puurakentamisen osaamisen ydin on rakennustekniikan ja rakennusfysiikan soveltamisessa puurakentamisessa käytettyihin materiaaleihin. Petri Raivo, rehtori

karelia.fi | 3


 Ratkaisuja koneelliseen metsänhoitoon

24 4 | karelia.fi


KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2014

» TYÖELÄMÄKUMPPANI ARVOSTAA SELKEYTTÄ

»P  uun käytön edistäminen

Suomessa - järkevää?

19

8

3

Pääkirjoitus: Painoalat osaamisen kehittäjänä

19

Puun käytön edistäminen Suomessa - järkevää?

6

Alumnitoiminta tukee yrityksen ja ammattikorkeakoulun yhteistä työtä

22

Kansainvälistä puurakentamista ERASMUS-intensiivikurssilla

8

Työelämäkumppani arvostaa selkeyttä

24

Ratkaisuja koneelliseen metsänhoitoon

26

Bioenergiaan perustuva paikallinen kehittäminen voi nostaa Pielisen Karjalan uudelle kasvu-uralle Tunnelmia Karelia-ammattikorkeakoulun valmistumisjuhlasta

10

Esteettömyystietoa ja kehittämisyhteistyötä yli rajan

11

Meille ja muualle vaikuttavaa ikäosaamista

28

14

Monimediaisesti opiskelijasta hanketyöhön

30 Uutiset

16

Toiminnallisilla mikro- ja nanorakenteilla uusia innovaatioita yritysten tuotekehitykseen

34 Uusia julkaisuja

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori | Toimitussihteeri Eija Piiparinen, tiedottaja ja Marika Turkia, TKI-asiantuntija | Ulkoasu ja taitto Salla Anttila | Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila, morguefile.com | Kannen kuva Jaana Tasma | Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu | Yhteystiedot www.karelia.fi, info@karelia.fi | Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu | Levikki: 3000 kpl | ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

karelia.fi | 5


ALUMNITOIMINTA

tukee yrityksen ja ammattikorkeakoulun yhteistä työtä

TEKSTI Jussi Virratvuori | KUVA Salla Anttila

E

ntinen Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelija, nykyinen ohjelmistoalan yrityksen Collapick Company Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Torssonen on jälkikäteen erittäin tyytyväinen opintoihinsa. Erityisesti innovaatio- ja tuotteistamisopinnot ja niistä saadut ideat sekä opinnoissa kehittyneet esiintymisvalmiudet ja lisääntyneet kontaktit lämmittävät miestä yhä. Entiseen opinahjoon, nykyiseen yhteistyökumppaniin Torssonen pitää yhteyttä mm. alumnitoiminnan kautta, johon Torssonen lähti mukaan innovaatiokoordinaattori Heikki Immosen suosituksesta. Mukaan lähtemisen motiivina on halu vaikuttaa ammattikorkeakoulun kehittymiseen ja ammattikorkeakoulun rooliin tulevaisuuden aluevaikuttajana. Torssosen yhtiö on myös Karelia-amk:n ohjelmistoalan neuvottelukunnan jäsen. Alumnitoimintaansa Torssonen vie henkilökohtaiselle tasolle muun muassa järjestämällä nykyisille tietotekniikan opiskelijoille harjoittelupaikkoja yrityksessään. Torssonen kertoo, että Karelia-ammattikorkeakoulu antaa yleisavaimet sekä hyvät osaamisen lähtökohdat, joita syventää työ-

6 | karelia.fi

elämässä. Hänen mielestään alumneilla olisi oman alansa asiantuntijoina runsaasti annettavaa myös opetukseen. - Voisimme toimia ikään kuin mentoreina, jotka jakavat omaa osaamistaan ja näkemystään alalle suuntaaville opiskelijoille. Alumnit voisivat olla myös oivallisia oman alansa mannekiineja ammattikorkeakoulun opiskelijarekrytoinnissa, toteaa Torssonen. Mitä Petteri Torssonen on sitten saanut alumnitoiminnasta itselleen ja yritykselleen? - Alumnitoiminnan myötä olen päässyt keskustelemaan yritystoiminnastani monenlaisten ihmisten kanssa, luonut uusia kontakteja ja saanut näkyvyyttä yritystoiminnalleni. Lisäksi olen päässyt antamaan palautetta opetuksen kehittämisestä. Alumnitoiminnan Torssonen kokee sillanrakentamisena oppilaitoksen ja työelämän kesken. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyö tulee pitkälti ratkaisemaan sen, miten esimerkiksi Joensuun talousalue tulee jatkossa kehittymään. Yhteinen tulevaisuutemme rakentuu siitä, millaisia osaajia oppilaitoksista valmistuu työmarkkinoiden tarpeisiin, tuumii Torssonen.


- Voisimme toimia ikään kuin mentoreina, jotka jakavat omaa osaamistaan ja näkemystään alalle suuntaaville opiskelijoille

karelia.fi | 7


Työelämäkumppani arvostaa selkeyttä TEKSTI Marjo Piironen | KUVA Salla Anttila

K

un yritysjohtajalta kysyy, millaista oppilaitosyhteistyön pitäisi olla, on vastaus ”helppoa ja joustavaa”. Ja sitä outokumpulaisen köysiä ja verkkoja valmistavan Piippo Oy:n sekä Karelia-ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö on. Toimitusjohtaja Kari Hirvosella on vain yksi numero, johon hän yhteistyön tiimoilta soittaa, ja se numero kuuluu liiketalouden lehtori Jorma Suomalaiselle, joka toimii Piippo Oy:n avainkumppanivastaavana ammattikorkeakoululla. Piippo Oy on yli 70-vuotias perheyritys, joka työllistää tällä hetkellä noin 85 henkilöä. Yritys toimi 70-luvulla kolmella paikkakunnalla, mutta 90-luvulla yritys myi osan toiminnoistaan ja keskittyi köysi- ja verkkotuotantoon. Tuolloin toimipisteeksi valikoitui Outokumpu. ”Outokummussa on vankka teollinen perusta ja ymmärrystä teolliselle tuotannolle”, kertoo toimitusjohtaja Kari Hirvonen. ”Ihmiset olivat tottuneet tekemään kaivosteollisuudessa kolmivuorotyötä ja se oli edellytys meidän toiminnallemme. Täällä tiedettiin, miten hommat saadaan toimimaan.” Hirvosen mielestä Suomen kaupungit ja kunnat ymmärtävät teollisuutta ja tukevat sitä oikeasti.

8 | karelia.fi

”Byrokratia on kaikesta huolimatta kohtuullista, eikä täällä ole samanlaisia miinoja kuin monessa maassa. Ei yllättäviä veroja tai laskuja, jotka putkahtavat esiin arvaamatta”, listaa Hirvonen. Piippo Oy:n ja Karelia-ammattikorkeakoulun koko 2000–luvun ajan jatkunut yhteistyö on ollut monipuolista. ”Kun meille tulee joku aihe, johon pitäisi saada uusia näkökulmia tai jota pitäisi tutkia tarkemmin, otamme yhteyttä ammattikorkeakouluun”, toimitusjohtaja Kari Hirvonen kertoo. Yritys onkin tarjonnut aiheita opinnäytetöihin ja tutkimusprojekteihin sekä harjoittelupaikkoja niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin harjoittelijoille. Kansainväliset harjoittelijat ovat olleetkin yritykselle hyvä tapa tutustua uusiin markkina-alueisiin. ”Jos haluamme lisätietoja vaikka Tšekeistä, pyrimme saamaan tšekkiläisen harjoittelijan. Hänellä on kielitaitoa, paikallistuntemusta ja verkostoja, joista on meille paljon hyötyä”, listaa Hirvonen. Ammattikorkeakoulusta tulevat harjoittelijat ovat Hirvosen mielestä osaavia. ”Kaikkein ratkaisevinta on asenne, se miten suhtaudut työhösi. Sen lisäksi tarvitaan tietysti osaamista, aktiivisuutta ja sosiaalisia taitoja”, Hirvonen kiteyttää.


Kun meille tulee joku aihe, johon pitäisi saada uusia näkökulmia tai jota pitäisi tutkia tarkemmin, otamme yhteyttä ammattikorkeakouluun” toimitusjohtaja Kari Hirvonen

karelia.fi | 9


Esteettömyystietoa ja kehittämisyhteistyötä yli rajan TEKSTI Timo Ekroos

R

akennetun ympäristön esteettömyys on nousemassa yhä merkittävämmäksi kehittämisen haasteeksi ja painopisteeksi Suomessa ja myös naapurissamme Venäjällä. Erityisesti väestön voimakas ikärakenteen muutos sekä pyrkimykset vahvistaa kansalaisten omaehtoista asumista ja osallistumista, luovat positiivista painetta teemaan liittyvän osaamisen sekä tuotteiden kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Kareliaammattikorkeakoulun Luovan talouden keskuksessa toimiva Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK on toteuttanut laajan yritysverkostonsa kanssa Venäjälle suuntautuvaa esteettömyysyhteistyötä vuodesta 2005 alkaen. Ensimmäisenä käytännön aloitteena toteutunut, 2009 avattu Toimiva Koti Pietari -malliympäristö, on ollut lähtökohtana yhteistyön laajentumiselle Karjalan- sekä Komin tasavaltaan kuluvan vuosikymmenen aikana. Karelia ENPI- ohjelmaan liittyvässä ”Learning Lab for Accessibility in Built Environment”- hankkeessa 2013 – 2014, esteettömyystietoa viedään ja myös vaihdetaan. Koulutamme ja valmennamme Karjalan tasavallan asiantuntijoita sekä suunnittelemme käytännön esteettömyyspilotteja, joiden avulla hankittuja tietoja, taitoja ja ratkaisuja tehdään näkyviksi. Esteettömyyden kehittämisen edellytys on sen merkityksen mieltäminen niin kansalaisten asumis- ja toimintaedellytysten kehittämisessä kuin myös aiheeseen liittyvien yritysten ja organisaatioiden taloudellisen toimeliaisuuden ja toimintamahdollisuuksien edistämisessä. Hankkeeseen liittyvän taustatutkimuksen toteutti Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA. Osaamisen siirtämisessä on hyödynnetty mukana olevien ammattikorkeakoulujen (Kajaani ja Oulu) sekä Pietarin ammatillisen kuntoutuksen keskuksen yhteydessä toimivia esteettömyyden

10 | karelia.fi

www.isak.fi a.fi/ www.kareli learninglab ility foraccessib

malliympäristöjä ja asiantuntemusta. Karjalan tasavallasta hankkeeseen osallistuvat Kostamuksen ja Petroskoin kaupungit sekä joukko kuntoutukseen ja asiakasyhteistyöhön liittyviä organisaatioita. Liitännäispartnereina hankkeessa on yhdeksän yritystä, seitsemän Suomesta ja kaksi Venäjältä. Suomalaisyritykset tuottavat esteettömän ympäristön varusteluun liittyviä tuotteita ja venäläisyritykset rakentamiseen ja suunnitteluun liittyviä palveluja. Hanketta hallinnoi ja koordinoi Karelia-ammattikorkeakoulu/ISAK ja sen tavoitteena on koota ja suunnitella toimintamalli, jonka avulla esteettömyysyhteistyötä voidaan toteuttaa ja kehittää edelleen hankkeen päätyttyä. Yhteistyö Komin tasavaltaan on käynnistynyt vuonna 2012. ISAK on toiminut koordinoivana yhteistyötahona tasavaltaan rakenteilla olevan ensimmäisen, ikäihmisille suunnatun yksityisen hyvinvointikeskuksen varustelussa yhdessä suomalaisyritysten kanssa. Maksakovka- hyvinvointikeskus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä ja ensimmäiset sopimukset varusteluun liittyvistä toimituksista on allekirjoitettu kuluvan kevään aikana. Esteettömyysosaamisen siirto on jo poikinut Komin vastuuhenkilöiden osallistumisen Karelia ENPI ohjelman hankkeessa järjestettyyn koulutusjaksoon. Olemme saaneet myös muihin alueella vireillä oleviin rakennushankkeisiin liittyviä yhteistyöehdotuksia esteettömyysosaamiseen liittyen. Yhteistyön odotetaan laajentuvan edelleen ja tarjoavan tulevaisuudessa kasvavia mahdollisuuksia asiantuntemuksen ja koulutusosaamisen hyödyntämiseen sekä kumppanuusyritysten vienti- ja toimintamahdollisuuksien edistämiseen Venäjällä.


Meille ja muualle –

vaikuttavaa ikäosaamista

TEKSTI Kaisa Hiltunen ja Ari Tarkiainen

POHJOIS-KARJALA – IKÄÄNTYMISEN LABORATORIO?

Pohjois-Karjala on eurooppalaisessa katsannossa kiehtova maakunta, jossa ihmisiä on vähän ja välimatkat ovat pitkiä. Maakuntamme on poikkeuksellinen myös nopean ikärakenteen muutoksen takia. Voisimme kutsua sitä jopa eräänlaiseksi laboratorioksi, jossa ikääntyminen ja kuolemakin on käännettävä voimavaraksi. Molemmat ovat luonnollisia, mutta väistämättömiä ihmisen elämässä. Näemme kolmannen ja neljännen iän, joka tarkoittaa elämää eläköitymisestä eteenpäin, aktiivisena ja hyvänä. Ymmärrämme ikäosaamisen monialaisena, moniammatillisena ja monitieteisenä kenttänä, sinne mahtuvat mukaan pelaamaan niin hyvinvointiala, tekniikka, kulttuuri kuin biotalouskin. Ikäosaaminen voidaan määritellä ikärakenteen muutoksesta aiheutuvien muutosten ja haasteiden osaamisen vahvistamiseksi. Ikäosaaminen on lähtökohtaisesti monialaista ja monen ammattilaisen osaamisesta koostuva osaamisen kokonaisuus.

karelia.fi | 11


Ikärakenteen muutos asettaa asumiselle ja kunta- ja kaupunkisuunnittelulle uusia haasteita. Se nostaa esiin sähköisten ja liikkuvien palvelujen sekä logistiikan merkityksen palvelujen tuottamisessa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia yrittämiselle ja uusille toimialoille. Lisäksi huomiota kohdennetaan ikääntyneiden työntekijöiden työhyvinvointiin ja johtamiseen. Suurimman haasteen edessä ovat kuitenkin sosiaali- ja terveysalan palvelut ja niiden saatavuus sekä rahoittaminen. Yhteiskunnalliset tarpeet ohjaavat siis painoalamme toimintaa ja luovat siten myös pohjaa vaikuttavuuden arvioinnille.

YHTEISTYÖKUMPPANEITA KUNTALAISISTA KANSAINVÄLISIIN TOIMIJOIHIN ASTI

Karelia-ammattikorkeakoulussa ikäosaamista on tarkennettu kolmeen teemaan: Työssä olevat ikääntyneet eli + 55-vuotiaat, Aktiivit seniorit eli + 65-vuotiaat sekä Ikä 4.0 eli + 75-vuotiaat. Kansainvälisyys on tärkeä osa kokonaisuutta. Ikäosaamisen näkökulmasta nousee esiin kansainvälisten kumppanikor-

12 | karelia.fi

keakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö, esimerkkeinä opiskelija- ja opettajavaihdot ja strategiset verkostot. Tarkoitus on hyödyntää olemassa olevat kumppanuudet ja verkostot, mutta myös löytää uusia. Näiden kumppanuuksien kautta työstetään kaikkia ikäosaamisen näkökulmia aina tarpeen mukaan. Olennaista on siirtää ja vaihtaa hyviä käytäntöjä, mutta myös vertailla kansallisia ja alueellisia käytäntöjä sekä panostaa tiedontuotantoon. Tavoitteena on päästä mukaan erillisiin EU- ohjelmiin sekä Horizon 2020 – ohjelmaan. Maakunnan pitäminen asuttuna on alueemme kannalta keskeistä. Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan keskukselle jo omaleimaiseksi muodostunut vahva yritys-, kunta- ja järjestöyhteistyö vahvistaa ja värittää kirjollaan myös ikäosaamisen painoalaa. Monia hyviä verkostoja on syntynyt vuosien varrella niin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kuin koulutuksenkin saralla. Hankkeet ovat olleet usein luonnollisia areenoita yhteyksien ja yhteisen toiminnan syntymiselle. Yhteistyökumppaneitamme ovat kunnat, yritykset, järjestöt sekä kuntalaiset.


Voimala – uusi oppimis- ja palveluympäristö

V

oimala on sosiaali- ja terveysalan uusi oppimisja palveluympäristö, jonka yhtenä painopisteenä on ikäosaaminen. Voimalassa opiskelijat pääsevät toimimaan ja kehittämään yhdessä ikäihmisten kanssa. Toiminta moniammatillisissa tiimeissä laajentaa ymmärrystä ikäosaamisesta, ja työelämäkumppanit tulevat tutuiksi kehittämisyhteistyön myötä. Kyse on siten opetuksen kehittämisestä, mutta samalla työelämäyhteistyön uusien pitkäjänteisten toimintamallien hakemisesta. Voimala-opiskelijoilla on eväinään työelämään siirtymisvaiheessa omakohtaisia kokemuksia ikäihmisten palvelujen kehittämisestä, ymmärrystä ikääntymisen ilmiöistä ja vuorovaikutuksessa syntyneitä havaintoja ikäihmisten kokemusmaailmasta. Opiskelijat ovat olleet hyvin vahvasti Voimalan kehittäjinä. Opiskelijat ovat toimineet moniammatillisessa kokoonpanossa, alkuvaiheessa pääosin sosiaali- ja terveysalan eri koulutusohjelmien opiskelijoiden kesken. Kiinnostavia monialaisuuden ituja on virinnyt yhteistyöstä muotoilun ja musiikin opiskelijoiden kanssa.

Voimalan ikäosaamista vahvistavaa toimintaa on kehitetty työelämäkumppaneiden tarpeiden pohjalta. Kokeiluvaiheessa on mm. käynnistetty kolme kehittämispilottia: Omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä tukeva toiminta (Omaiskunto), Siilaisen vuodeosaston kuntouttavaa työtä ja kotiutumisprosesseja tukeva toiminta sekä ikäihmisten vertaistoimijoiden hyvinvointia ja terveyttä tukeva toiminta. Omana kokonaisuutenaan on suunniteltu ja osin pilotoitu ammattikorkeakoulun tiloihin Tikkarinteelle rakentuvan hyvinvointikulman toimintaa. Tähän Voimalan ”kotipesään”, joka rakentuu Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinteen kampuksen peruskorjauksen myötä, kytkeytyy myös opiskelijoiden ja ikäihmisten yhteistoiminta lähipalvelualueilla, palvelukeskuksissa ja korttelituvissa. Lisäksi Voimalan opiskelijat ovat olleet kehittelemässä yhteisiä toimintoja mm. toisen asteen koulutuksen kanssa sekä muistisairaiden hyvinvoinnin ja terveyden tukemisen tiimoilta. TEKSTI Tuula Kukkonen

IKÄOSAAMINEN NÄKYY VAHVASTI KOULUTUKSESSA Ikäosaamisen painopiste näkyy myös koulutuksen kehittämisessä. Kaikkien Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opintoihin sisältyy ikäosaamiseen liittyviä opintojaksoja, ja ikääntymisen kysymykset ovat esillä myös muissa opintojaksoissa.

Ikäosaamisen moniammatillinen opinnäytetyöryhmä on toiminut sosiaali- ja terveysalan keskuksessa jo kaksi vuotta: Ryhmässä jalostetaan kehittämisideoita opinnäytetöiksi, ja samalla kehitetään moniammatillisen kehittämisyhteistyön ja –vuorovaikutuksen taitoja.

Yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa Karelian opiskelijoille tarjotaan 15 op:n laajuinen kokonaisuus ikäosaamisen opintoja ISAT-kesäkoulussa, joka toteutetaan tänä vuonna toisen kerran.

Valtakunnallisestikin ainutlaatuinen uusi avaus on Ikäosaamisen YAMK-koulutus, joka käynnistyy ensimmäisen kerran syksyllä 2014. Tämä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus on merkittävä panostus ikäosaamisen kehittämiseen sekä alueellisesti että kansallisesti – ja suunnittelussa huomioidaan myös mahdollinen kansainvälinen kysyntä.

Parhaillaan suunnitellaan ikäosaamisen täydentäviä opintoja, joiden tavoitteena on tarjota eri alojen opiskelijoille mahdollisuus syventyä ikäosaamisen kysymyksiin monialaisessa opiskelijayhteisössä.

TEKSTI Tuula Kukkonen

karelia.fi | 13


MONIMEDIAISESTI

opiskelijasta hanketyöhön TEKSTI JA KUVAT Timo Rui & Anu Karreinen

Ilomantsi, alkukesä 2010:

Dramatisoitua sotahistoriallista äänikerrontaa navigaattorista kuunteleva opiskelija kävelee Ilomantsin Hattuvaaran Taistelijan taivalta. Äänien lisäksi hän selaa navigaattorissaan kuvia ja jopa animoitua karttaa, mitkä ominaisuudet tulevat yleistymään mobiililaitteissa vasta myöhemmin, älypuhelimien vallatessa markkinoita. Taivalta tallatessa mielessä pyörii myös Ilosaarirock, jonne on luvattu toimittaa ihan oikea mobiiliopas, ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Carelicum, maaliskuu 2014:

Sama henkilö, Anu Karreinen, nyt projektisuunnittelijan tittelillä, lopettaa kansainvälisten vieraiden sävyttämässä seminaarissa englanninkielistä esitystään Joensuun kulttuurikohteista mobiililaitteissa. Samalla hän antaa asiantuntijaneuvoja siitä, kuinka mobiililaitteita voidaan hyödyntää erilaisissa kulttuuri- ja matkailukohteissa sekä tapahtumissa. Tällä vajaan neljän vuoden matkalla opiskelijasta palkatuksi projektihenkilöksi Karreiselle tutuiksi ovat tulleet Ilomantsin sotahistorian, Joensuun kulttuurikohteiden ja Ilosaarirockin ohella esimerkiksi myös Vuonislahden virkeä kylä heikkiturusineen, Koli, Rukajärven tie ja Kižin ulkoilmamuseo Petroskoissa. Karreisen urapolkua tarkasteltaessa voidaan hyvällä syyllä väittää, että opiskelijana tehdyt ratkaisut vaikuttavat myöhempään työuraan. Syksyllä 2009 verkkomediaan suuntautuneita viestinnän opiskelijoita houkuteltiin opiskelijatyöryhmään, jonka tavoitteena oli tutkia mobiililaitteiden ominaisuuksia ja mahdollisuuksien mukaan tuottaa monimediaisia elämyspalveluja jollekin mobiililaitteelle. Anu Karreinen valittiin ryhmän opiskelijatuotta-

14 | karelia.fi

jaksi. Kyseessä oli Pohjois-Karjalan maakuntaliiton CMC@ NP –hankkeelle tehty pilotti, jonka aikana opettaja Aarno Savolainen, projektipäällikkö Timo Rui ja opiskelijaryhmä tekivät silloisen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ensimmäiset mobiiliopastukset. Syntyivät GPS-taival ja huippusuosituksi osoittautunut Suomen ensimmäinen toimiva tapahtumaopas, Ilosaarirock Mobiiliopas 2010. Mobiilipalvelut veivät Karreisen mennessään. Niiden parissa sujui syventävä työharjoittelujakso (CMC@NPprojektissa) ja niihin tuli perehdyttyä lisää projektiopinnoissa ja lopulta myös opinnäytetyössä. Opintojen aikana osoitettu työskentelymotivaatio ja osaaminen olivat parhaat suositukset, kun Karelia-amk:n Luovien alojen keskuksessa alkaneeseen Digiregion–hankkeeseen valittiin projektikoordinaattoria. Digiregionissa Karreinen työskenteli kahdeksan kuukautta. Digiregion–hankkeen päättymisen ja muutaman kuukauden peruskoulun opettajajakson jälkeen Karreinen haki Joensuun kaupungin ja ammattikorkeakoulun yhteistä projektisuunnittelijan toimea juuri käynnistyneessä kansainvälisessä Karelia ENPI-hankkeessa, Contemporary Old City – Enhancing Cultural Tourism across the Border. Valinta oli yksimielinen, sillä jälleen aikaisemmin osoitettu työkokemus ja taidot puhuivat puolestaan. Tällä tiellä Anu Karreinen on edelleen. Projektityön ohella hän on opettanut sekä ammattiopistolla että viime aikoina myös ammattikorkeakoulussa. Keväällä 2014 julkaistava Joensuu Culture –mobiilipalvelu on kuudes, jonka työryhmässä Karreinen on ollut mukana. Eikä varmasti viimeinen!


Syntyiv채t GPS-taival ja huippusuosituksi osoittautunut Suomen ensimm채inen toimiva tapahtumaopas, Ilosaarirock Mobiiliopas 2010.

karelia.fi | 15


Fotoniikka ja tarkkuusteknologia:

Toiminnallisilla mikro- ja nanorakenteilla

UUSIA INNOVAATIOITA yritysten tuotekehitykseen

TEKSTI JA KUVAT Kari Mönkkönen, Juha Väyrynen ja Anne Prepula

F

otoniikan ja tarkkuusteknologioiden osaaminen on noussut yhdeksi Pohjois-Karjalan tärkeimmistä kehittämisen kohteista. Määrätietoinen vuosikymmeniä sitten aloitettu panostaminen on tehnyt Joensuun seudusta Suomen johtavan ja kansainvälisesti arvostetun fotoniikan sekä materiaali- ja tarkkuusteknologioiden osaamiskeskittymän. Karelia-ammattikorkeakoululla ja ItäSuomen yliopistolla on vahva panos koko maakunnan osaamistason nostamisessa, innovaatioympäristön kehittämisessä ja keskeisten toimijoiden yhteistyön rakentamisessa. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteiset ponnistelut fotoniikan ja tarkkuustekniikan tutkimuksessa ovat tuottaneet tuloksia koskien yritysten tuotekehityshaasteita.

16 | karelia.fi

Toiminnalliset mikro- ja nanorakenteet (Tonava) hanke toteutettiin yhteistyössä alueellisten yritysten, Joensuun Tiedepuisto Oy:n, Karelia-ammattikorkeakoulun tarkkuustekniikan tutkimuslaboratorion sekä Itä-Suomen yliopiston Fotoniikan instituutin kesken. Tutkimushanketta rahoittivat TEKES ja yritykset. Teknologioiden kehittämisen ohella tavoitteena on tutkimuksessa syntyneiden uusien tutkimustulosten ja sovellusten kaupallistaminen. Hankkeessa kehityn osaamisen pohjalta alueen korkeakoulujen ja yritysten verkosto pystyy kokonaisuutena tarjoamaan asiakkaille räätälöityjä palveluja tutkimuksesta aina optiikan massatuotantoon asti.


LÄHTÖKOHTANA LUONNOSSA ESIINTYVÄT TOIMINNALLISET RAKENTEET KUTEN LOOTUS-KUKAN LIKAA HYLKIVÄ PINTA

Toiminnalliset mikro- ja nanorakenteet -hankkeen lähtökohtana käytettiin luonnossa esiintyviä toiminnallisia rakenteita kuten esimerkiksi lootus-kukan likaa hylkivä pinta. Siirtämällä tämä pintakuvio pinnoitteeseen on saatu aikaan merkittäviä toiminnallisuuksia sisältäviä pinnoitteita ja tuotteita. Toiminnallisia rakenteita on tutkittu myös Itä-Suomen yliopiston biomateriaalikeskuksen tutkimushankkeissa erilaisten implanttien kuten hampaiden ja keinonivelten pinnoissa. Toiminnallisilla rakenteilla pyritään mm. estämään bakteerien kiinnittymistä ja vähentämään hylkimisreaktioita. Toiminnallisten rakenteiden valmistamista tutkittiin nanotyöstämällä rakenteita suoraan esimerkkituotteiden pinnoille. Kehitettyä teknologiaa ja valmistusketjua sovelletaan hankkeessa mukana olevien yritysten tuotekehitystyössä. Teknologiassa ja valmistusketjussa saavutettiin tuotesovellustaso. Yleisempiä hankkeessa kehitetyn teknologian sovellusalueita ovat esimerkiksi aurinkoenergiasovellukset, LED-valaisun tehostaminen, pintojen kitkaominaisuuksien muokkaus, nestevirtausten kontrollointi mikrokanavissa, pintojen varautumisen hallinta sekä heijastamattomat pinnat.

YHTEISTYÖYRITYKSILLE MERKITTÄVIÄ TULOKSIA TEKNOLOGISISSA SOVELLUKSISSA

Tonava-hankeen tulokset laajensivat Nanocomp Oy:n valmistusketjua mahdollistaen 3-ulotteisten optisia pintoja sisältävien tuotteiden valmistuksen. Hankkeessa kehitetty hybriditeknogia (UV-valun ja ruiskuvalun yhdistäminen) mahdollistaa uusien haasteellisten tuotteiden valmistamisen. Kehitetty valmistusketju yksinkertaistaa ja parantaa Nanocomp Oy:n tuotantoprosessia. Tulevaisuudessa Nanocomp Oy Ltd voi hyödyntää paremmin kaarevia pintoja tuotteissaan. Lisäksi kehitetyn teknologian myötä tuotteiden integroitavuus parantui merkittävästi. Medisize Oy:lle hankkeen tulokset mahdollistavat toiminnallisia mikrokanavia sisältävien tuotteiden valmistuksen. Lisäksi suunnitelluilla ja valmistetuilla nanorakenteilla ja pinnoitteilla voidaan parantaa esimerkiksi ruiskuvalumuottien toimivuutta massatuotannossa. Gasmet Technologies Oy:n optisten peilien ja mittalaitteiden valmistustekninen osaaminen lisääntyi merkittävästi. Erityisesti hankkeessa tutkittujen uusien materiaalien nanotyöstön ja pinnoituksen kautta yritys voi saavuttaa merkittävän etulyöntiaseman kilpailijoihinsa verrattuna tulevaisuudessa.

TARKKUUSTEKNIIKKA ALANA Tarkkuustekniikka on valmistus- ja materiaaliteknologioiden sekä mittaamisen syvällistä ymmärtämistä ja lisäarvon tuottamista tuotteisiin. Teknologian kehittyessä myös valmistettavien kappaleiden ja konstruktioiden laatu- ja mittatarkkuusvaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Uudet mekaaniset komponentit ja korkean teknologian laitteet edellyttävät usein erittäin tiukkojen valmistus- ja laatukriteerien noudattamista. Tarkkojen laitteiden aikaansaamiseksi toleranssit pienevät, jolloin perinteisten valmistusmenetelmien ja prosessien mittatarkkuus ei enää riitä. Vaaditun tarkkuuden ja laadun saavuttamiseksi tarvitaan uutta tarkkuusteknistä prosessimallia. Tässä mallissa yhdistetään suunnittelu, valmistus ja laadunvarmistus yhdeksi toisiaan tukevaksi toimintatavaksi.

TARKKUUSTEKNIIKKA ON KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGINEN PAINOALA Karelia-amk:n tarkkuustekniikan painoalan tavoitteena on koulutuksen ja aktiivisen hanketoiminnan keinoin löytää tuotantoteknologialle uusia sovellusalueita, edistää tarkkuustekniikkaan pohjautuvaa liiketoimintaa sekä tukea kasvuyrittäjyyttä. Toiminnan läpileikkaavia näkökulmia ovat luonnonvarat ja ympäristö. Painoalan TKI-toiminta profiloituu erityisesti seuraavien teemojen ympärille: terveydenhoito (medical), ympäristö (environment), älykkäät koneet ja älykäs tuotanto sekä verkostot. Karelia-amk:n kärkiosaamista ovat mittatarkkojen koneistettavien koneenosien ja työkalujen suunnittelu, valmistus ja laadunvarmistus sekä tuotantotalous. Suunnittelussa huomioidaan valmistustekniikka, kiinnittimet ja mittaaminen. Osien valmistaminen tapahtuu aina ensin virtuaalisesti simuloimalla ennen valmistusta. Painoalalla toimitaan monialaisesti Karelia-ammattikorkeakoulun laaja-alaista osaamista hyödyntäen. Tarkkuustekniikan TKI-toiminta linkittyy erityisesti ikäosaamisen sekä uusiutuvan energian painoaloihin ja monimediaisiin palveluihin.

karelia.fi | 17


Hanke laajensi Oplatek Group Oy:n osaamista muotin valmistuksessa lasin puristustekniikkaan liittyen. Sovelluskohteena on mikrorakenteiden liittäminen optisiin lasituotteisiin. Tämä kehitetty teknologia mahdollistaa uusia sovelluskohteita. Lisäksi hankkeessa toteutettu pinnoitustutkimus mahdollistaa uuden tyyppisten pinnoitteiden käyttämisen. Thermo Fisher Scientific Oy:lle hanke on tuonut arvokasta lisätietoa nanotyöstön soveltamisesta muottien valmistukseen. Nanotyöstö soveltuu hyvin tasomaisten muottipintojen kuviontiin.

18 | karelia.fi

TIETEELLISESTI KORKEATASOINEN TUTKIMUS ON KANSAINVÄLISTÄ KÄRKEÄ

Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä myös kansainvälisellä mittapuulla. Yhteensä julkaistiin kahdeksan artikkelia tieteellisesti korkeatasoisissa, vertaisarviointimenettelyä käyttävissä lehdissä sekä tehtiin kaksi AMK-opinnäytetyötä. Kansainväliseen osaamisen tuntemukseen on panostettu merkittävästi mm. osallistumalla aktiivisesti maailmanlaajuisen tarkkuustekniikan ja nanoteknologia verkoston (Euspen- The European Society for Precision Engineering and Nanotechnology) toimintaan, jossa Karelia-ammattikorkeakoulun tunnettuus on lisääntynyt merkittävästi. Erikoistutkija Juha Väyrysen julkaisu ja esitelmä valittiin Euspen Berliinin konferenssin merkittävimpien julkaisujen kokoelmaan (Euspen Selected Papers) sekä vastuullinen johtaja Kari Mönkkönen nimitettiin Euspenin tieteellisen komitean jäseneksi.


Puun käytön edistäminen Suomessa – järkevää? TEKSTI Toni Kekki KUVAT Metsäntutkimuslaitos (METLA), morguefile.com

S

uomessa on jo usean peräkkäisen hallituskauden ajan kirjattu hallitusohjelmaan puun käytön edistäminen. Hallitukset ovat vaihtuneet ja maailma muuttunut, mutta puun käytön edistäminen on säilynyt. Menneisyyden toistuvat uutiset paperi- ja selluteollisuuden alasajosta ovat herättäneet kysymyksen, onko metsäteollisuus auringonlaskun ala. Heikon taloustilanteen takia on herännyt vahvojakin epäilyjä, miksi valtion tulisi panostaa metsäteollisuuteen ja metsien tehokkaaseen käyttöön.

karelia.fi | 19


SUOMI ON METSÄMAA

Suomea sanotaan joissakin yhteyksissä luonnonvaroiltaan köyhäksi maaksi. Tähän on helppo yhtyä, jos luonnonvarat käsitetään fossiilitalouden näkökulmasta. Maailma on kuitenkin siirtymävaiheessa fossiilitaloudesta biotalouteen. Tämä tarkoittaa kasvavaa markkinaosuutta uudistuville energioille, uusiutuville materiaaleille sekä kestävän kehityksen markkina-arvoistamista (kuvio 1). Suomen vahva etu tässä tilanteessa on se, että olemme Euroopan metsävaltaisin maa. Meillä metsää kasvaa vuosittain yli omien tarpeiden. Metsän kutsuminen vihreäksi

kullaksi pitää meillä hyvin paikkaansa. Puun hyödyntäminen on kansantaloudellisesti merkittävä kysymys (kuvio 2). Metsäteollisuus on yksi Suomen työllisyyden ja viennin tukijalka. Metsäteollisuus muodostaa noin 20% viennin arvosta, eikä perinteisen paperiteollisuuden sulkemispäätökset ole uhanneet tätä merkittävää asemaa. Metsäteollisuus on osannut muuntautua, mutta suurin muutosprosessi toimialalla on vasta käynnissä. Puun käyttö rakentamisessa monipuolistuu, mutta ollakseen kannattavaa, tarvitaan sahateollisuuden sivujakeille myös kannattavaa tuotantoa (kuvio 3).

Uudet metsä-, luonto- ja hyvinvointipalvelut Uudet biomassatuotteet Puupohjaiset liikennepolttoaineet

Puutuotteet ja innovatiiviset puuratkaisut Puurakentaminen Bioenergia Metsäsektorin nykytuotanto

Luontaistalous » Fossiilitalous » Biotalous Kuvio 1. Siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen.

200 000 työntekijää

Tuotannon arvo noin 20 miljardia euroa/v, kotimaisuus-aste teknologiaa korkeampi

20% Suomen tavaraviennistä

70% Suomen uusiutuvasta energiasta

Kuvio 3. Metsäteollisuuden tunnuslukuja.

20 | karelia.fi


METSÄ ON HIGH-TECHIÄ

Investointisuunnitelma Äänekosken biotuotantolaitokselle on suuri edistysaskel. Lisäksi Fortumin pyrolyysilaitos Joensuussa ja Suomen ensimmäinen CLT-tehdas Kuhmossa ovat hyviä esimerkkejä siitä, että metsäalaan uskotaan vahvasti. Metsäteollisuus on muutakin kuin lankkua, paperia, kartonkia ja haketta. Puusta jalostetaan kuituja tekstiileihin, lääke-ja kosmetiikkateollisuuden raaka-aineita ja jopa kattovesieristeenä käytetylle bitumihuovalle on

kehitteillä merkittävä kilpailija puukuitupohjaisesta rullatuotteesta. Tälläkin hetkellä tuhansia tutkijoita ympäri maailman tutkii puuainespohjaisten tuotteiden kehitystä ja uusia avauksia. Kävellessä metsässä ei ensimmäisenä välttämättä tule mieleen, että viereinen puurunko voisi jossakin vaiheessa olla osa vaatetustasi tai että kaukomailla tuotetun ihonhoitotuotteen osa-aines saattaa olla Tohmajärveläistä koivumahlaa.

milj. m3 - mill. m3 110 100

Kasvu yhteensä - Total increment

90 80

Poistuma - Drain

70 60

Mänty - Pine

50 40

Kuusi - Spruce

Kasvu puulajeittain Increment by tree species

30 20

Lehtipuu - Broadleaves

10 0 35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

00

05

10

Kuvio 2. Puun määrän kasvu. Lähde: Metsäntutkimuslaitos.

karelia.fi | 21


Kansainvälistä PUURAKENTAMISTA ERASMUSintensiivikurssilla TEKSTI JA KUVA Toni Kekki

K

ansainvälinen ERASMUS-intensiivikurssi ”Innovative Use of Wood in Construction” järjestettiin jo kolmannen kerran. Tämän vuoden keskeinen teema oli teollinen esivalmistaminen ja modulaarinen rakentaminen. Ensimmäisen kerran intensiivijakso järjestettiin vuonna 2012 Joensuussa, toisen kerran vuonna 2013 Unkarin Györissä ja nyt kolmannella kerralla vuonna 2014 paikkana oli Itävallan Salzburg. Osanottajat olivat Espanjan Kataloniasta, Unkarista, Skotlannista, Suomesta sekä tietenkin Itävallasta. Lisäksi mukaan saatiin osanottajia Kosovosta.Jokaisesta maasta osallistui kuusi opiskelijaa ja kaksi opettajaa.

22 | karelia.fi

Tämän vuoden keskeinen teema oli teollinen esivalmistaminen ja modulaarinen rakentaminen.


Kohteet monipuolisia ja toteuttamiskelpoisia

Osallistujajoukko jakaantui kuuteen joukkueeseen. Jokainen joukkue sai kohteen ja hieman lähtötietoja suunnittelutyötä varten. Kohteita oli kolme, joten aina kaksi joukkuetta teki samasta kohteesta kilpailevat työt. Kohteet olivat opiskelijahostelli Kuchlin kampuksen viereen, vuoristomajarakennus rinteen huipulle sekä Salzburgin keskustassa sijaitsevan rakennuksen tilamuutostyö. Kohteiden suunnittelussa painotettiin valmisosarakentamista ja erityisesti ristiinliimatun massiivipuun eli CLT:n käyttöä. Lisäksi tilaelementtien käyttöä suositeltiin, kuitenkin ottaen huomioon kuljetusmahdollisuudet. Jokainen ryhmä esitteli julkisesti oman työnsä etenemisen ensimmäisen viikon lopuksi. Työn lopputuloksena muodostui kirjallinen esitys kuvineen, pienoismalli sekä loppuesitelmä, kestoltaan noin 20 minuuttia jonka jälkeen työlle annettiin arviointiryhmän palaute.

Työtä, vapaata ja pitkiä iltoja

Jokainen työ sisälsi paljon selvittelytyötä sekä ideointia, joten projektityö vastasi erittäin hyvin normaalia suunnitteluprojektia. Suurin ero oli lyhyt aika, joten myös iltatyöskentely muodostui ryhmille tutuksi. Varsinkin toisella viikolla, kun loppuvaiheen viimeistelytyöt pienoismallien tekemisineen painoivat päälle, alkoi työpäivien pituus olla todella kunnioitettavalla tasolla. Kaikki ryhmät saivat työt ajallaan valmiiksi, vaikka viimeisiä viilauksia tehtiin vielä hetki ennen esitystä. Vaikka ryhmät tekivät kukin omaa tehtäväänsä, vaihdettiin ajatuksia myös kilpailevien ryhmien kesken. Tiukka aikataulu pakotti ryhmät ajatustenvaihtoon. Aikataulun tiukkuus ja työn intensiivisyys näkyi parhaiten loppuesitystilaisuuden päättyessä. Kaikkien kasvoilta paistoi suuri helpottuneisuuden tunne kun iso urakka oli takana. Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä: vaikka tämä oli rankka puristus, tilaisuus oli ikimuistoinen ja matkalta saadut opit muistuvat mieliin vielä vanhalla iällä.

ˆKansainvälinen puurakentamisen ERASMUS-intensiivikurssi järjestettiin tänä vuonna Itävallassa.

karelia.fi | 23


RATKAISUJA KONEELLISEEN METSÄNHOITOON

TEKSTI Simo Paukkunen | KUVAT Mikael Kukkonen

M

etsähoitotöiden koneellistaminen -kehittämishankkeella haettiin ratkaisuja metsäalan organisaatioiden kykyyn ottaa käyttöön uusia metsähoitoon liittyviä teknisiä ja menetelmällisiä ratkaisuja talouden, toimivuuden ja organisoitumisen näkökulmat huomioiden. Uusien toimintatapojen ja menetelmien hyväksyminen metsäomistajien keskuudessa vaatii tuekseen riittävän tieteellisen perustan sekä toimivan koulutusratkaisun työntekijöille, suunnittelijoille kuin esimiehillekin. Hankkeen tuotokset tukivat Suomessa aikaisemmin tehtyä pitkäjänteistä työtä metsänkasvatuksen kustannusten pitämiseksi kilpailukykyisenä.

24 | karelia.fi


Kehittämishanke tuotti koneelliseen metsähoitoon kokeellista tutkimustietoa ja osaamista ammatilliseen koulutukseen, korkeakouluasteelle, alan yrityksiin, alan toimihenkilöille ja järjestöille. Hanke lähensi tutkimustiedon tuottajia, kouluttajia ja käytännön tekijöitä metsätalouden ja laitevalmistuksen piirissä. Kehittämishankkeessa jokaisella toimijalla oli hiukan erilainen rooli. Itä-Suomen yliopisto kokosi kirjallisen tutkimustiedon ja käytännön tutkimusten pohjalta tietoa koneellisesta metsänhoitotyöstä. Pohjois-Karjalan ammattiopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu kokosivat tutkimustiedon pohjalta koulutuskäyttöön metsänhoidon koneellistamiseen liittyvän osaamisen ja aineiston. Hankehenkilöstön keskinäistä yhteistyötä tehtiin mm. opinnäytetöiden ohjaamisessa, tiedottamisessa, markkinoinnissa, tiedotustilaisuuksien järjestämisessä ja toteuttamisessa. Toteutettua opetusmateriaalia ja maastokohteita käytettiin opetuksessa ja koulutuksissa koulutusorganisaation sisällä ja metsäalan yritysten ja organisaatioiden asiakas- ja henkilöstökoulutuksissa. Hanke kiinnosti metsäalan organisaatioita, metsäkoneyrityksiä ja metsänhoitotyökoneita valmistavia yrityksiä. Metsäkoneyritykset olivat kiinnostuneita uusista koneellisen metsänhoidon työlajeista, ja yrityksillä onkin harkinnassa palvelutarjonnan laajentaminen koneelliseen metsänhoitoon. Lopputuotoksena syntynyt oppikirja (Koneellinen metsänhoito, Karelia-ammattikorkeakoulun B-sarja) vastasikin erinomaisesti metsäalan organisaatioiden ja metsänomistajien tiedontarpeeseen. Onnistuneeseen metsähoitotöiden työlajin valintaan liittyy olennaisesti tietää ja tuntea ne olosuhteet ja menetelmät, jotka soveltuvat parhaiten juuri sen leimikon toimenpiteisiin ja leimikon omistajan tarpeisiin. Näihin kysymyksiin vastuullinen suunnittelija ja työnjohtaja löytävätkin vinkkejä hankkeessa tuotetusta kirjasta. Hankkeen tuottama tieto ei ole jäänyt pelkästään hankkeen toimijoiden käyttöön. Karelia-ammattikorkeakoulu on ottanut hankkeen tuottaman tiedon omaan opetusohjelmaansa ja samoin on tehnyt PKKY:n ammattiopisto Valtimokin. Lisäksi investointihankkeessa hankittujen koneiden ja laitteiden (EAKR- hanke) ja kehittämishankkeessa (ESR) tuotettujen materiaalien avulla Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimolla aloitetaan metsänparannuskoneen kuljettajan erikoistumisopinnot, joihin sisältyy koneellisen metsänhoitotöiden osio. Metsänhoitotöiden koneellistaminen - hanketta voidaan pitää innovatiivisena, jossa kolme eri koulutusasteen

Hankkeen tuottama tieto ei ole jäänyt pelkästään hankkeen toimijoiden käyttöön.

kulutusorganisaatiota (ISY, PKKY, Karelia-amk) toimivat hankkeessa tasavertaisesti yhteistyössä yhteisten hanketavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeessa luotiin verkostoja myös maakuntarajojen ulkopuolelle ja hankkeen tuottamat tulokset ja materiaali kiinnostivat laajemminkin. Hanketoimijat kävivät joulukuussa 2013 esittelemässä hankkeen tuloksia Metsätehon pääkonttorilla Helsingissä. Hankkeen tuottamaa materiaalia ollaan soveltuvin osin siirtämässä Metsätehon kautta alan kaikille toimijoille. Metsänhoidon koneellistamishankkeen oppikirja tuo uudenlaisia ajatuksia totuttuihin metsänhoito-ohjeistuksiin. Oletettavaa on, että Eila Kukkosen (Karelia -amk) ja Mikael Kukkosen (ISY) kirjoittama kirja auttaa alan toimijoita edelleen kehittämään näitä uusia ja tulevaisuudessa välttämättömiä metsänhoidon työtapoja. Metsänhoitotöiden koneellistaminen, kehittämishanke, oli toiminnassa 1.1.2011 – 30.11.2013 ja rahoittajana hankkeella oli Manner-Suomen ESR-ohjelma. Hankkeen koordinaattorina toimi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (ammattiopisto Valtimo). Hankkeen osatoteuttajina olivat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia Ammattikorkeakoulu Oy. Tämän ESR-rahoitteisen kehittämishankkeen sisarhankkeena oli EAKR-rahoitteinen investointihanke, jota koordinoi myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (ammattiopisto Valtimo). EAKR-hankkeen toimenpiteinä oli hankkia ammattiopisto Valtimolle koneellisessa metsänhoitotöissä tarvittavia laitteita, kuten taimien kitkentälaite, pienten puiden raivauslaite ja istutuskone sekä kaivinkonealustainen työkone laitteiden voimanlähteeksi.

karelia.fi | 25


BIOENERGIAAN perustuva paikallinen kehittäminen voi nostaa Pielisen Karjalan uudelle kasvu-uralle

TEKSTI Lasse Okkonen KUVA Jussi Ratilainen / SECRE

P

aikallisen kehittämisstrategian onnistunut toteuttaminen voi nostaa Nurmeksen ja Pielisen Karjalan työllisyyden parhaimmillaan jopa samalle tasolle kuin 20 vuotta sitten 1994. Tämä arvio perustuu Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat -hankkeessa laatimaamme bioenergiahankkeiden aluetalousvaikutusten mallinnukseen. Pielisen Karjalaan on suunnitteilla lähes 80 miljoonan euron edestä biojalostukseen ja -energiaan liittyviä investointeja, mm. Nurmeksen Pitkänmäen vihreän teollisuuden alueelle sijoittuvat Feed Stock Optimum Oy:n biohiiltämö ja Karjalan Metsä ja Energia Oy:n metsäenergiaterminaali, Lieksan Kevätniemen alueelle suunniteltu Green Fuel Nordic Oy:n biojalostamo, sekä useat hajautetun uusiutuvan energian hankkeet. Pielisen Karjalassa on vahva poliittinen tahtotila bioenergia-alan kehittämiselle, mistä osoituksena ovat biotalouteen keskittyvä elinkeinostrategia, useat kehittämis- ja in-

26 | karelia.fi

vestointihankkeet sekä alan tapahtumien runsas osanotto. Päättäjien biotalousakatemia helmikuussa 2014 kokosi noin 40 Nurmeksen, Lieksan, Valtimon ja Juuan päättäjää sekä yritysten ja kehittämisorganisaatioiden edustajaa keskustelemaan biotaloudesta paikallisen kehityksen näkökulmasta. Päättäjäakatemiassa esiteltiin Nurmeksen Pitkänmäen uudelle teollisuusalueelle suunniteltujen investointien vaikutuksia, jotka ovat paikallisesti hyvin merkittäviä: tulovaikutuksena jopa 12 miljoonaa euroa, rakennusvaiheen työllisyytenä n. 155–165 työpaikkaa ja jatkuvana vaikutuksena jopa 280 työpaikkaa. Tällainen kehityssysäys voi katkaista alueella kauan jatkuneen negatiivisen työllisten määrän kehityksen ja nostaa esimerkiksi Nurmeksen kaupungin työllisten määrän uudelle kasvu-uralle (kuva 1). Kuntien edustajien ja yrittäjien paneelissa korostettiin yhteistyötä ja asetuttiin tukemaan kaikkia seutukunnan hankkeita yksituumaisesti. Esimerkiksi Nurmeksen biohiil-


Työllisten lukumäärän muutos Nurmeksessa Trendi

1995

2000

2900 2700

Työllisten lukumäärä

3100

3300

Ennuste

Vuosi

tämön ja Lieksan Kevätniemeen suunnitellun bioöljyn tuotannon ei koettu kilpailevan keskenään vaan täydentävän hyvin toisiaan. Suurten investointien ohella merkittäviksi nähtiin paikalliset hajautetut energiaratkaisut, joista edelläkävijänä tunnetaan vuoden ajan toiminnassa ollut Kuittilan tilan omasähkölaitos Nurmeksen Savikylässä. Nopea bioenergia-alan kehitys asettaa seutukunnalle myös haasteita. Hankkeiden menestyksekäs toteuttaminen edellyttää määrätietoista ja ennakoivaa elinkeinopolitiikkaa ja yhteistä aluekehitystyötä. Laitosten tarvitsema metsäraaka-ainemäärä on huomattava, mikä asettaa haasteita paikalliselle hankinnalle ja logistiikalle. Myös monet työvoimaan kohdistuvat osaamisen tarpeet ovat alueelle uusia, mikä edellyttää koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden ja yritysten yhteistyötä bioenergia-alan osaamisen kehittämiseksi seutukunnan alueella.

2005

2010

2015

ˆ Kuva 1. Nurmeksen Pitkänmäen teollisuusalueen investointien ennustetut työllisyysvaikutukset.

Artikkeli perustuu Olli Lehtosen ja Lasse Okkosen Pielisen Karjalan aluetaloutta käsittelevään tutkimukseen (Socio-economic impacts of a local bioenergy-based development strategy – the case of Pielinen Karelia, Finland, Renewable Energy 2014) sekä Pielisen Karjalan päättäjien biotalousakatemian keskusteluihin 12.2.2014 Nurmeksessa.

karelia.fi | 27


28 | karelia.fi


Tunnelmia Karelia-ammattikorkeakoulun valmistumisjuhlasta TEKSTI Eija Piiparinen | KUVAT Jaana Tasma

K

arelia-ammattikorkeakoulun ensimmäistä yhteistä valmistumisjuhlaa vietettiin keskiviikkona 28.5.2014 Joensuun Urheilutalolla. Juhlaan oli kutsuttu kaikki kevään 2014 valmistuneet opiskelijat. Juhlassa puhuivat rehtori Petri Raivo ja Opiskelijakunta POKAn hallituksen puheenjohtaja Simo Rauma. Valmistuneen opiskelijan puheen piti metsätalouden koulutusohjelmasta valmistunut Emilia Karvinen. Karelia-ammattikorkeakoulun eri koulutusohjelmista on valmistunut kevään 2014 aikana yhteensä 250 opiskelijaa, joista 139 valmistui nyt toukokuussa. Eniten opiskelijoita on valmistunut kevään aikana hoitotyön (75) ja rakennustekniikan (25) koulutusohjelmista.

Kuvagalleria hlasta: valmistujaisju

com/ www.flickr. photos/ karelia_uas

karelia.fi | 29


» UUTISET

Karelia-ammattikorkeakoululle myönnetty Green Office -merkin käyttöoikeus Karelia-ammattikorkeakoululle on myönnetty oikeus WWF:n eli Maailman luonnonsäätiön Green Office -merkin käyttöön. Karelia-amk ja WWF allekirjoittivat sopimuksen Green Office –yhteistyöstä talvella 2013. Sopimuksessa sovittiin, että Tikkarinteen ja Sirkkalan kampukset pilotoivat Green Office –toimintaa. Karelia-ammattikorkeakoululle laadittiin ympäristöohjelma vuosille 2014 – 2015. Tavoitteena on sähkön, lämmön ja veden kulutuksen vähentäminen. Lisäksi tavoitteena on vähentää oman auton käyttöä virkatehtävissä sekä sekajätteen määrän vähentäminen. - Ympäristöasiat ja vastuullisuus ovat tärkeitä Kareliaammattikorkeakoulullemme. Tavoitteenamme on ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasujen vähentäminen tekemällä sellaisia arjen ratkaisuja, jotka tukevat näiden tavoitteiden täyttämistä. Laatusloganimme ”Laatua yhteistyöllä - Joka päivä pieniä parannuksia” sopii erittäin hyvin myös ympäristötavoitteeksemme, kertoo rehtori Petri Raivo.

WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Ohjelman tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Green Office motivoi henkilöstöä arjen ekotekoihin, parantaa ympäristötietoisuutta ja tuo kustannussäästöjä. Pienetkin teot merkitsevät, kun niitä tekee suuri joukko ihmisiä.

WWF:n Green Office-asiantuntija Mikko Kuiri (4. vas.) vieraili Karelia-amk:ssa perjantaina 9.5.2014. Green Office- toimistotarkastukset toteutettiin Tikkarinteen ja Sirkkalan kampuksilla.

30 | karelia.fi


»

TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Eija Piiparinen

VUODEN 2013 PARHAISSA OPINNÄYTETÖISSÄ TUTKITTIIN YHTEISKUNNALLISTA YRITTÄJYYTTÄ JA MASENNUKSEN HOITOA Karelia-ammattikorkeakoulu on palkinnut vuoden 2013 parhaat opinnäytetyöt. Parhaiksi opinnäytetöiksi valittiin yksi perustutkinnon ja yksi ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö. Molemmat palkittavat opinnäytetyöt ovat työelämäläheisiä ja aiheeltaan ajankohtaisia, ja niiden tulokset ovat välittömästi hyödynnettävissä. Amk-tutkinnon vuoden opinnäytetyöksi valittiin International Business -koulutusohjelmasta valmistuneen Jarkko Peiposen tutkielma “Social Enterprises In Wind Energy Production: Case Study From Finnish Renewable Energy Industry”. Jarkko Peiponen tarkastelee opinnäytetyössään yhteiskunnallista yrittäjyyttä, joka on Suomessa vielä uusi toimintamalli. Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä yhdistyvät liiketoimintataidot ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä kestävän kehityksen periaatteet. Paikalliset näkökulmat huomioivana tällainen yrittäjyyden malli mahdollistaa työllistymisen kasvukeskusten ulkopuolella. Peiponen soveltaa

mallia tuulivoiman paikalliseen tuotantoon. Työllä onkin vahva kytkös Karelia-amk:n uusiutuvan energian painoalaan sekä siihen kuuluvaan SECRE-hankkeeseen (Social Enterprises in Community Renewable Energy). Yamk-tutkinnon vuoden opinnäytetyöksi valittiin Jaana Kurjen opinnäytetyö ”Masennuksen hoidon kehittäminen terveyskeskuksessa muutosjohtamisen avulla”. Masennus on ajankohtainen kansanterveydellinen ongelma, joka jää usein tunnistamatta terveydenhuollossa. Tämä johtaa siihen, että masennuspotilaan hoito viivästyy ja yhteiskunnalle siitä aiheutuvat kustannukset nousevat. Jaana Kurki kehitti opinnäytetyössään moniammatillisen toimintamallin, joka auttaa tunnistamaan masennuksen oireet entistä varhaisemmin ja jonka avulla masennuksen hoitoa terveyskeskuksissa voidaan parantaa. Työ kehittää erinomaisesti toimeksiantajaorganisaation toimintatapoja ja sen tuloksia voidaan soveltaa laajemmin myös valtakunnallisesti.

karelia.fi | 31


» UUTISET

Karelia-ammattikorkeakouluun ennätysmäärä hakijoita Karelia-ammattikorkeakoulussa iloitaan erinomaisesta hakutuloksesta. Karelia-amk:n nuorten koulutukseen haki kevään 2014 yhteishaussa yhteensä 5185 hakijaa, joista 1901 valitsi Karelia-amk:n ensisijaiseksi hakukohteekseen. Hakutulos on Karelia-ammattikorkeakoulun historian paras eli 3,66 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Nuorten koulutuksen haussa oli mukana 15 koulutusta ja 520 aloituspaikkaa. Kaikkien koulutusten vetovoima oli hyvä. Eniten hakijoita kiinnosti edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysala. Vetovoimaisin koulutus oli fysioterapeuttikoulutus, johon haki 181 ensisijaista hakijaa, eli yli 9 hakijaa aloituspaikkaa kohden. Myös kokonaan uusi hakukohde, talotekniikan koulutus kiinnosti hakijoita.

- Tämä on jo kolmas perättäinen vuosi, jolloin ylitämme aikaisemmat ennätyksemme hakijoiden määrässä, toteaa rehtori Petri Raivo tyytyväisenä. On hienoa, että hakijat haluavat näin määrätietoisesti opiskelemaan juuri Kareliaammattikorkeakouluun. Myös amk-tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen hakijamäärä nousi selvästi viime vuodesta. Ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 562, joista ensisijaisia 369. Haussa oli yhteensä 80 aloituspaikkaa. Ylempään amk-tutkintoon johtavan koulutuksen hakijamäärä pysyi edellisvuoden tasolla.

MATKAILUN OPISKELIJOILLE MENESTYSTÄ RESTO 2014 -KILPAILUSSA Karelia-ammattikorkeakoulun matkailun opiskelijat sijoittuivat pronssille Resto 2014 –tietotaitokilpailussa. Restonomiopiskelijoista koostuvat neljän hengen joukkueet mittelivät tiedoillaan ja taidoillaan sekä liiketalouden, että matkailu-, ravitsemis- ja talousalan osaamisalueilla. Karelian joukkueessa kilpailivat Kati Hassinen, Anna-Kaisa Klemm, Elina Nevalainen ja Kati Kokkonen. - Osallistuimme ensimmäistä kertaa Resto-kilpailuun, joten emme osanneet odottaa menestystä. Kilpailu oli erittäin hyvä kokemus. Kolmen vuoden työ ja viime hetken valmistautuminen tuottivat tulosta, kertoo matkailun opettaja Tuula Ikonen.

32 | karelia.fi

Resto-tietotaitokilpailun tavoitteena on tehdä restonomikoulutusta ja -nimikettä tutuksi. Tapahtuma edistää restonomiksi opiskelevien yhteistyötä sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opettajien verkostoitumista. Savoniaammattikorkeakoulun huhtikuussa 2014 järjestämän kilpailun teemana oli tänä vuonna vesi. Kilpailun voitto meni Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoille.


»

TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Salla Anttila

Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistui 23 simulaatio-ohjaajaa Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistui helmikuussa 23 simulaatio-ohjaajaa. Koulutuksen suorittaneet ohjaajat hallitsevat simulaatio-opetuksen perusteet, ja pystyvät toimimaan ohjaajina simulaatio-oppimisympäristössä. Vuonna 2013 käynnistyi Karelia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky:n, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen, Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan ja turvallisuusalan koulutuksen kanssa yhteinen SIMO – Simulaatio-oppiminen –kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena oli kouluttaa em. organisaatioiden henkilöstöstä simulaatio-osaajia. Simulaatio-osaajien avulla työyhteisöt voivat suunnitella ja toteuttaa yhdessä ammattikorkeakoulun opettajien kanssa organisaatioiden tarpeista lähtevää koulutusta, jonka

tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista moniammatillisesti, parantaa mm. hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan keskukseen valmistui simulaatio-oppimisympäristö Simula vuonna 2011. Simulassa toteutetaan simulaatiopedagogiikan avulla erilaisia oppimistilanteita, joissa keskitytään asiakastilanteisiin potilasturvallisuutta korostaen. Simulassa voidaan harjoitella todentuntuisesti erilaisia hoitotilanteita, esimerkiksi elvytystä nuken avulla. Erillisestä ohjaushuoneesta ohjataan nuken toimintoja ja opiskelija joutuu reagoimaan muuttuneisiin tilanteisiin potilaan kohdalla. Opetustilanteet on mahdollista myös videoida, jolloin voidaan analysoida opiskelijan toimintaa hoitotilanteessa ja antaa palautetta toiminnasta.

karelia.fi | 33


» Uusia julkaisuja Elämä on yhtä oppimista: Näkemyksiä kansainvälistymisestä Karelia-amk:n avainkumppaniyrityksissä. Anneli Airola.

Pohjois-Karjalassa kansainvälistymisestä on tullut osa jokapäiväistä toimintaa yhä useammassa yrityksessä. Kansainvälistymisen merkitys painottuu myös korkeakoulujen toiminnassa. Tämä julkaisu liittyy Karelia-amk:n alueelliseen kehittämistyöhön keskittyen ammattikorkeakoulun avainkumppaniyritysten ja -organisaatioiden kansainvälistymiseen. Selvityksessä kartoitetaan avainkumppaniyritysten kansainvälistymisen tilaa, kansainvälisyysosaamista ja sen kehittämistarpeita sekä avainkumppaniyritysten ja ammattikorkeakoulun välistä kansainvälistymiseen liittyvää yhteistyötä. 2014. 85 s.

Yhteistä hyvää yrittämällä: Kestävää ja läpinäkyvää liiketoimintaa. Ilari Havukainen, Ville Kuittinen, Mikko Matveinen, Merja Mononen, Jarkko Peiponen, Saila Tykkyläinen.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on uusi näkökulma liiketoimintaan. Tässä julkaisussa on kertomuksia suomalaisesta yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Ilmiön hahmottamiseksi on haastateltu yhteiskunnallisia yrittäjiä ja tutkittu tätä liiketoimintakenttää. Eri alojen yritystarinoiden kautta tutustutaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden pioneereihin. Julkaisu on kattavin tähän mennessä ilmestyneistä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kertovista suomenkielisistä teoksista. 2014. 125 s.

Koneellinen metsänhoito. Mikael Kukkonen & Eila Kukkonen.

Julkaisu tarjoaa syvällisen tietopaketin koneellisen metsänhoidon nykytilasta ja kehityssuunnasta. Kirjassa esitellään koneellinen kylvö, koneistutus, konekitkentä ja koneellinen taimikonharvennus. Koneellisten metsänhoitotöiden eri työlajit käydään läpi aina työn suunnittelusta toteutukseen ja laadunseurantaan siten, että lukija saa aiheesta havainnollistavien kuvien avulla kattavan kokonaiskuvan. Julkaisu soveltuu niin koneellisen metsänhoidon opetukseen eri koulutusasteilla kuin tietolähteeksi metsäalan organisaatioissa toimiville, sekä kaikille metsänomistajille. 2013. 132 s.

34 | karelia.fi

Hetki ikäihmisenä. Tiia Hietanen, Anneli Muona, Joonas Parviainen.

Tämän opaslehtisen tarkoituksena on antaa ikäihmisten kanssa työskenteleville ja heidän kanssaan toimiville tietoa ikäihmisten yleisimmistä haasteista liikkumisen, toimintakyvyn sekä arjessa toimimisen osalta. 2013. 25 s.

Ikäosaava yritys: Ikäosaamista pohjoiskarjalaiseen asiakaspalveluun. Arja Jämsén (toim.)

Tämä opas on tarkoitettu avartamaan ikäajattelua, tarkistamaan ikäasenteita ja virittämään innostusta ikäosaamiseen. Sen toivotaan tukevan yritystoiminnan, palveluiden ja tuotteiden kehittämistä ikääntyvässä yhteiskunnassa. Opas voi antaa tuoreita näkökulmia myös omaan tai läheisen ikääntymiseen liittyvien kysymysten pohtimiseen. 2013. 38 s.

Korkeakoulu ja työelämä kumppaneina. Mervi Leminen (toim.)

Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyö alueen yritysten ja muiden työelämäorganisaatioiden kanssa on tuotu näkyväksi, suunnitelmalliseksi ja molempia osapuolia hyödyttäväksi toiminnaksi. Kumppanuustoiminta muodostuu kolmesta kumppanuusluokasta: strategiset kumppanit, avainkumppanit ja toiminnalliset kumppanit. Kumppanuustoiminnan lisäksi on vahvistettu ja jäntevöitetty muiden sidosryhmien, alumnien ja asiakkaiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Tässä julkaisussa kuvaillaan muutamien esimerkkien kautta kumppanuustoimintaa ja sen merkitystä kumppanuuden osapuolille sekä laajemmin myös koko alueelle. Julkaisu on osa Kumppanit – Työelämä korkeakoulun kumppanina –projektin toimintaa. 2013. 80 s. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisuja löydät osoitteesta www.karelia.fi/fi/tki-ja-palvelut/ julkaisutoiminta

kkoTutustu ver an kirjakauppa ut.net tahtijulkais


NUORTEN JA AIKUISKOULUTUS Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapeutti (AMK) » Fysioterapeuttikoulutus (päivätoteutus) Sairaanhoitaja (AMK) » Sairaanhoitajakoulutus (päivätoteutus) Sairaanhoitaja (AMK) » Sairaanhoitajakoulutus (monimuotototeutus) Sosionomi (AMK) » Sosionomikoulutus (monimuotototeutus)

LUE LISÄÄ JA HAE 4! 8.-22.9.201

www.karelia.fi/haku

TYÖELÄMÄ MUUTOKSESSA 2014 -LUENTOSARJA Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkalantie 12, Auditorio 139

Tulevaisuuden yritykset ja niiden haasteet

9.9.2014 klo 12.15 - 16.00, Anssi Vanjoki, LUT, Professor of practice

Life and professional coaching

3.10.2014 klo 9.15 - 16.00, Lena Hartikainen, Find Your Juice

Yrittäjyyden haasteet

30.10.2014 klo 12.15 – 16.00, Anne Berner, Vallila Interior

Uudet raikkaat ajatukset ja ideat!

Digitaalinen markkinointi sekä ratkaisut ja uudet teknologiat 28.11.2014 klo 12.15 – 14, Anni Ronkainen, Google Finland

ILMOITTAUDU: www.karelia.fi » www.nk.chamber.fi karelia.fi | 35


36 | karelia.fi


Karelia.fi - 1/2014