Page 1

» Henkilöstön osaaminen ajantasalle täsmäkoulutuksella

Palveluja ja yksilöille le l ä m ä l e ö y t

» Koulutus vientituotteena KARELIA-ammattikorkeakoulun tiedotuslehti | 1/2013


2 | karelia.fi


» Pääkirjoitus

Karelia vaikuttaa ja palvelee

A

mmattikorkeakoulujen toiminnassa korostuu kiinteä alueellinen vuorovaikutus. Karelia-ammattikorkeakoululle on tärkeää, että sen toiminta tukee Pohjois-Karjalan kehitystä, hyvinvointia sekä kulttuuri- ja elinkeinoelämää. Esimerkiksi koulutuksella on tärkeä alueellinen ulottuvuus. Ammattikorkeakouluista valmistuneet, työllistyvät pääsääntöisesti opiskelupaikkakunnalleen tai sen lähialueille. Varsinkin koulutuksen aikaisella alueen yrityksissä tapahtuvalla työharjoittelulla on keskeinen merkitys työllistymiselle tutkinnon suorittamisen jälkeen. Karelia-ammattikorkeakoulu ja sen edeltäjä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on aluekehitysvaikutukseltaan yksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista. Osallistumme aktiivisesti maakunnan kehittämiseen erilaisten tutkimus- ja kehittämistehtävien ja kärkihankkeiden toteuttajana. Olemme tästä saaneet vuosien varrella tunnustustakin. Meidät on mm. valittu Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnissa vuosien 2004 – 2005 aluevaikutuksen huippuyksiköksi. Emme ole tämän tunnustuksen jälkeenkään levänneet laakereillamme vaan vahvistaneet ja kehittäneet toimintaamme jatkuvasti. Eräs indikaattori on ollut vahva hanketoiminta, jossa olemme jatkuvasti olet kansallista kärkeä. Hyvistä hankeaihioista syntyy myös mainioita palvelutuotteita, joita voimme tarjota yhteistyökumppaneillemme. Näin sen itse näemme ja tästä vahvasta läsnäolosta myös minä mielelläni muistutan aina kun se on mahdollista, mutta mitä tästä henkselien paukuttelusta ajattelevat alueemme toimijat ja yhteistyökumppanit, esimerkiksi alueemme yritykset. Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuuden yritysnäkökulmasta on aivan viimeaikoina saatu mielenkiintoista tutkimustietoa. Kuudentoista ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan, laadun, vaikuttavuuden ja näkyvyyden kehittämisverkosto Tutka, julkaisi vuoden alussa tutkimuksen (PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus. Kyselytutkimus Suomen Yrittäjien jäsenistölle), jossa kyselytutkimuksen avulla kartoitettiin maakuntien yritysten kokemuksia ammattikorkeakouluyhteistyöstä. Meidän kannaltamme kyselytutkimuksen tulokset olivat tavoitteidemme mukaiset. Tutkimuksen mukaan PohjoisKarjalan yrittäjillä oli kaikista Suomen maakuntien yrittäjistä eniten kokemusta ammattikorkeakoulun tutkimus-,

kehitys- ja palveluyhteistyöstä. Lisäksi ammattikorkeakoulun koulutusyhteistyöstä ja opiskelijayhteistyössä PohjoisKarjalan yrittäjillä oli toiseksi eniten kokemusta. Voidaankin hyvällä syyllä todeta, että Karelian alueellinen tunnettavuus on hyvällä tasolla myös yhteistyökumppaneittemme näkökulmasta. Näin pitää ollakin. Hyvällä tasolla ovat myös alueen kanssa yhdessä tehtävät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet. Juuri tätä kirjoittaessani kantautui Hämeenlinnassa pidetyistä valtakunnallisista ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopäiviltä tieto, jonka mukaan Kärki 2012 –kilpailun sarjassa ”Työelämää hyödyttävä soveltava tutkimustieto” palkittiin Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia ammattikorkeakoulun yhteinen Vaske-hanke. Tässä Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen -projektissa (VASKE), jonka toteutusalueena oli Pielisen Karjala ja Ylä-Savo pilotoitiin tietoteknisen osaamiseen ja optimoinnin käyttöä julkisten palveluiden kehittämisessä. Esimerkiksi Lieksassa kehittämisen kohteena olivat kotihoidon palvelut. Projekti vastasi osaltaan jatkuvasti kasvavaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen. Projektin toimenpiteillä vaikutettiin konkreettisesti työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Vasken voittokulku toistaa sen mitä tapahtui jo viime vuonna kun vastaavat valtakunnalliset päivät toteutettiin täällä meillä Joensuussa. Silloin ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen KÄRKI-palkinnon kansainvälisen TKI-toiminnan sarjassa voitti Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Biotalouden keskuksen projekti nimeltä PelleTime (Solutions for competitive pellet production in medium size enterprises). Onneksi olkoon vain molemmissa hankkeessa mukana olleille ammattikorkeakoulun väelle ja alueen kehittäjille ja yhteistyöyrityksille. Henkselien paukuttelu on välillä ihan mukavaa ja aiheellistakin. Petri Raivo, rehtori

karelia.fi | 3


Âť Tarkkuustekniikan huippuosaamista

26 4 | karelia.fi


KARELIA-ammattikorkeakoulun tiedotuslehti | 1/2013

» Karelia-ammattikorkeakoulu valmistautuu korkeakoulujen yhteiseen hakujärjestelmään

21

» Osaamista salkkuun - työvoimakoulutuksen tuloksia

18

3

Pääkirjoitus: Karelia vaikuttaa ja palvelee

16

Mentorointi käyntiin Kareliassa

6

Henkilöstön osaaminen ajantasalle täsmäkoulutuksella

18

Koulutus vientituotteena

8

Palvelutoiminta Biotalouden keskuksessa

21

Kareliassa valmistaudutaan korkeakoulujen yhteiseen hakujärjestelmään

10

Palveluja yksilöille ja työelämälle

26

Tarkkuustekniikkaa ja insinöörin pieniä onnenlähteitä

12

Aarrekaupunkia luomassa Esittelyssä opiskelijaprojekti

30

Painoalaesittelyssä puurakentaminen

14

Osaamista salkkuun Työvoimakoulutuksen tuloksia

32 Uutiset

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori | Toimitussihteeri Eija Piiparinen, tiedottaja | Ulkoasu ja taitto Salla Anttila | Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila | Kannen kuva Salla Anttila | Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu | Yhteystiedot: www.karelia.fi, info@karelia.fi | Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu | Levikki: 3000 kpl | ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

karelia.fi | 5


Henkilöstön osaaminen ajantasalle

Täsmäkoulutuksella Teksti Mervi Leminen

Asiakaspalvelu ja työyhteisötaidot haltuun sosiaali- ja terveysalalla

Karelia-amk vastaa pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten asiakaspalvelu- ja työyhteisötaitojen kehittämistarpeisiin kouluttamalla yritysten henkilöstöä. Koulutus on osa ELYkeskuksen osittain rahoittamaa Täsmäkoulutusta. Koulutus on osin lähiopetusta ja osin ohjattua työssäoppimista, jossa tietoja sovelletaan omassa työyhteisössä Koulutus- ja kehittämispäällikkö Anna-Riitta Mikkonen Karelia-amk:lta toteaa työssäoppiminen osana täsmäkoulutusta olevan erinomainen asia, sillä sitä kautta koulutukseen osallistuvien henkilöiden on helpompi huolehtia siitä, että uusi koulutuksessa saatu osaaminen leviää työyhteisössä koko henkilöstölle.

Verkoston voimalla osaamista ja yhteistyötä

Pienillä yrityksillä ei ole resursseja hankkia koulutusta vain oman henkilöstön tarpeisiin, joten yritysverkostona yhdessä hankittu koulutus on loistava muoto kouluttaa henkilöstöä. Saman toimialan yrityksillä on usein samantyyppiset osaamis- ja koulutustarpeet. Samalla kun ollaan koulutuksessa, niin tutustutaan paremmin myös muiden yritysten toimintaan ja voidaan etsiä muitakin yhteistyömuotoja. Yhteinen koulutus siis kannattaa myös muun yhteistyön ja toiminnan kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuk-

6 | karelia.fi

sista vastaava opettaja Heli Koponen kertoo, että sosiaalija terveysalalla on pitkään toimittu verkostomaisesti. Alan yritysten ja yhteisöjen täydennyskoulutustarpeita on kerätty sosiaali- ja terveysalan osaamisverkoston tapaamisissa.

Työyhteisöä kehittävää ja uudistavaa toimintaa

Karelia-amk tarjoaa jatkuvasti täydennyskoulutusta yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin vastaten. Koulutukset ovat sekä lyhytkestoisia uuden tiedon päivittämiseen tähtääviä tai pitkäkestoisimpia kokonaan uuden osaamisen saavuttamiseen tai toimintapojen uudistamiseen tähtääviä kuten muistihoitajan ja muistikoordinaattorin sekä moniammatillisen asiakaslähtöisen kuntouttavan toiminnan –koulutus. Koulutusja kehittämispäällikkö Anna-Riitta Mikkonen toteaa, että Karelia-amk:lla olevat simulaatiokoulutustilat (SIMULA) tarjoavat sosiaali- ja terveysalan työhön liittyvien tilanteiden erinomaisen simulointimahdollisuuden esim. elvytystyössä ja erilaisissa asiakaskohtaamistilanteissa.

Lämpöyrittäjien verkostotoiminnan pitkät perinteet

Uusiutuvan energia-alan, erityisesti lämmöntuotantosektorin, yritykset ovat toimineet luontaisesti yhteistyöverkostossa jo kauan mm. toimialan tuotantoketjun toteuttamiseksi. Yhteinen kehittäminen on jo luonnollinen osa toimintaa ja


sitä toteutetaan erittäin mallikkaasti. Henkilöstön kehittämistarpeet ovat ajankohtaisia koko ajan toimialan nopean kehittymisen kautta. Yritysverkostossa mukana toimiminen on osa Karelia-ammattikorkeakoulun normaalia toimintaa. Lehtori Asko Puhakka kertoo, että lämpöyrittäjien yritysverkoston kanssa on toteutettu opiskelijatöitä, kehittämishankkeita ja koulutuksia ja lisäksi opiskelijat ovat menneet yrityksiin harjoitteluun. Ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka ovat jo opiskeluaikanaan tehneet opinnäytetöitään ja muita projektitöitä yrityksiin, on myös työllistynyt hyvin näihin samoihin yrityksiin valmistumisensa jälkeen. Yhteys yritysten ja Karelia-amk:n välillä on usein toinen toistensa sparraamista. Tietoa alan kehittämistarpeista kulkee luontaisesti puolin ja toisin. Asko Puhakka kertoo, että tälläkin hetkellä ajankohtaisia kehittämiskohteita on laatustandardien käyttöönotto yrityksissä sekä raaka-aineiden laadun merkitys lämpöyritystoiminnassa kokonaisoptimoinnin näkökulmasta. Näihin molempiin haasteisiin ammattikorkeakoulu aikoo tarttua kehittämistoiminnan kautta.

Tunnetut tarpeet ja uutta osaamista täsmäkoulutuksella

Yritysverkoston koulutustarpeet tunnetaan hyvin. Luottamuksellisessa ja avoimessa yritysverkostossa henkilöstön kehittämistarpeista voidaan keskustella avoimesti. Toimialan kehittyessä tarpeet ovat yleensä samansuuntaisia ja koulutus voidaan räätälöidä juuri oikeaan tarpeeseen. Yritysten koulutustarpeet kulkevat käsi kädessä kehittymistarpeiden kanssa. Tälläkin hetkellä on suunnitteilla täsmäkoulutusta lämpöyritysten liiketoiminnan johtamiseen. Koulutuksen tavoitteena on erityisesti vahvistaa yritysten liiketoimintaosaamista. Ala on kovassa kasvussa ja toiminnan laajetessa nopeasti kasvaa tarve myös liiketoiminnallisen osaamisen kehittämiseen esim. taloushallinnon, riskienhallinnan ja työsuojeluasioiden näkökulmasta.

Tietoruutu » Täsmäkoulutus on ELY-keskuksen rahoittama koulutuspalvelu (ELY:n rahoitusosuus 25 – 80 %) » Täsmäkoulutusta voi käyttää, kun yrityksessä tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän tai työntekijöiden osaamisen perusteellisempaa päivittämistä. » Koulutukseen sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista. » Koulutuksen sisältö räätälöidään vastaamaan yrityksen tarpeisiin. » Täsmäkoulutuksen vähimmäiskesto on 10 koulutuspäivää opiskelijaa kohden, enimmäiskestoa ei ole määritelty. » Sosiaali- ja terveysalan koulutusasioissa yhteyshenkilö on Heli Koponen, heli.koponen@karelia.fi, 050 310 9148 » Uusiutuvan energia-alan koulutusasioissa yhteyshenkilö on Asko Puhakka, asko.puhakka@ karelia.fi, 050 067 4676 » Koulutustarpeita voi lähettää Karelia-amk:lle sähköpostilla osoitteeseen: palvelut@karelia.fi

Ota yhteyttä!

Karelia-amk kouluttaa esimiestyöhön

Liiketoiminnan laajentuessa ja uusia henkilöitä rekrytoitaessa ilmenee usein tarvetta johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu haluaa panostaa alueen yritysten esimiestyön kehittämiseen tarjoamalla laajasti alan täydennyskoulutusta. Karelia-ammattikorkeakoululla on puitesopimukset useiden eri alojen esimieskoulutuksesta, sosiaali- ja terveysalan asiakaspalvelukoulutuksesta sekä uusiutuvan energia-alan henkilöstön ammatillisesta kehittämisestä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.

karelia.fi | 7


Palvelutoiminta

Biotalouden keskuksessa Teksti Jarmo Mäkelä

M

aksullisen palvelutoiminnan merkitys ammattikorkeakoulujen rahoituksessa on koko ajan kasvamassa. Koulutuksen resurssointi on koko ammattikorkeakoulujen olemassaoloajan tiukentunut. TKI-toimintaan käytettävissä oleva rahoitus vaihtelee voimakkaasti vuosittain ja on osittain riippuvainen EU-rahoituksen ohjelmakausista. Maksullisella palvelutoiminnalla on mahdollisuus hankkia rahoitusta amk:n muiden perustehtävien kehittämiselle. Ennen kaikkea se kuitenkin vahvistaa ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä ja luo uusia kumppanuuksia.

Palvelutoiminnalla on pitkät juuret

Karelia-ammattikorkeakoulun biotalouden keskuksella on pitkät perinteet maksullisen palvelutoiminnan kehittäjänä ja toteuttajana. Jo ennen keskuksen olemassaoloa sekä metsätalouden että maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmissa toteutettiin maksullisia koulutuksia, kuten lyhytkursseja, teemapäiviä, jatkolinjoja ja erikoistumisopintoja. Esimerkiksi Utrassa järjestettiin pitkään ATK-teemapäiviä, jotka

8 | karelia.fi

kokosivat paikalle metsäalan ammattilaisten lisäksi runsaasti muidenkin alojen edustajia. Useita vesistöjen kunnostushankkeita toteutettiin Kiteellä. Tämä palvelumuoto jatkuu edelleen. Keskuksen aloitettua toimintansa maksullinen palvelutoiminta notkahti hetkeksi, mutta on uudelleenorganisoinnin jälkeen voimakkaassa kasvussa. Keskuksen palvelutoimintaa kehittää palvelutiimi ja osa-aikainen palvelukoordinaattori lehtori Asko Puhakka.

Strageset painoalat palvelutoiminnan ytimessä

Biotalouden keskuksen toimiala on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan liiketoiminnan edistäminen. Keskus liittyy vahvasti Karelia-ammattikorkeakoulun uusiutuvan energian painoalaan. Karelia-ammattikorkeakoulun tavoitteena on tuotteistaa palvelutoimintaa markkinoinnin ja asiakaspalvelun helpottamiseksi. Myös Biotalouden keskuksessa palvelujen tuotteistaminen on aloitettu ja tuotteistettuja palveluja on asetettu tarjolle ammattikorkeakoulun palveluportaaliin. Nämä palvelut hyödyntävät keskuksen asiantuntijoiden osaamista erityi-


sesti bioenergiassa ja hankesuunnittelussa. Esimerkkinä tuotteistetuista palveluista on savukaasuanalyysi-palvelu, jolla voidaan auttaa pellettilämmittäjiä parantamaan lämmitysjärjestelmän tehokkuutta ja taloudellisuutta. Toinen esimerkki on puuperäisen sivutuotteen pelletöinti -palvelu, joka tarjoaa asiakkaalle tutkimustietoa raaka-aineen mahdollisuuksista kannattavaan pellettituotantoon. Tuotteistetut palvelut ovat kuitenkin toistaiseksi vain osa keskuksen palvelutoimintaa. Suurin osa palvelumyynnistä toteutetaan asiakaskohtaisesti räätälöitynä. Tavoitteena kuitenkin on, että tulevaisuudessa nykyistä suurempi osa palvelumyynnistä perustuu tuotteistettuihin palveluihin.

Viranomaisyhteistyötä maakunnan hyväksi

Työvoima- ja elinkeinotoimintaa tukeva koulutustoiminta on Biotalouden keskuksessa tunnistettu merkittäväksi palvelutoiminnan alueeksi Pohjois-Karjalassa. Keskus tekeekin yhteistyötä paikallisten työvoima- ja elinkeinoviranomaisten kanssa jo palveluiden ideointivaiheessa. Tämä helpottaa menestymistä tarjouskilpailuissa. Tämä on tuonut keskukselle uusia aluevaltauksia, joista esimerkkinä on ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille (VALMA). Koulutus on saanut osanottajilta ja viranomaisilta kiittävän palautteen. Osanottajat ovat saaneet valmiuksia, joiden avulla he voivat hakeutua opiskelemaan ammattikorkeakouluun valitsemilleen koulutusaloille. Toinen esimerkki viranomaisyhteistyöstä ovat ELY-keskuksen tilaamat yritysten tarpeisiin tarkoitetut uusiutuvaan energiaan liittyvät koulutuskokonaisuudet.

Tuotteistamalla asiakkuuksia

Tuotteistamisen lisäksi palvelutoiminnalla on useita kehittämishaasteita. Volyymin kasvaessa tarvitaan yhä useampia toteuttajia. Tämä tarkoittaa opettaja-asiantuntijoiden osallistamista palvelutoimintaan, koska ulkopuolisella työvoimalla tuotettu palvelutoiminta ei ole kestävää. Opettajien substanssiasiantuntemus on vahva, mutta vain harvalla on toistaiseksi kokemusta palvelutoiminnasta. Opettajien toimenkuvan laajentaminen palvelutoimintaan on kuitenkin tulevaisuutta.

Biotalouden keskuksessa on vahvaa TKI-toimintaa, joka tukee palvelutoiminnan tuottamista. Se tulee liittää nykyistä kiinteämmin palvelutoimintaan. Hankkeissa syntyviä tuotoksia ja osaamista ja voidaan erinomaisesti hyödyntää palvelutoimintana hankkeiden jälkeen.

Kumppanuudesta kilpailuetua

Myös opiskelijoiden osallistamista palvelutoimintaan tulee lisätä. Tämä tarkoittaa panostamista opetuksen työelämäläheisiin toteutuksiin. Jo nyt esimerkiksi metsäsuunnittelun opinnoissa opiskelijat tekevät metsäsuunnitelmia alueen metsänomistajille maksullisena palvelutoimintana. Tämäntyyppiselle toiminnalle on hyvät lisäämismahdollisuudet jo nykyisessä opetussuunnitelmassa, mutta meneillään olevassa opetussuunnitelmauudistuksessa on mahdollistettava nykyistä paljon laajempi opetuksen ja palvelutoiminnan integraatio. Keskuksen työelämäkumppanit ovat motivoituneita yhteistyöhön sekä opetuksen että siihen liittyvän palvelutoiminnan kehittämisessä. Kumppanit tuovat oman osaamisensa yhteistyöhön ja vahvistavat siten ainutlaatuisen biotalouden osaamisyhteisön kilpailuetua.

Jo nyt esimerkiksi metsäsuunnittelun opinnoissa opiskelijat tekevät metsäsuunnitelmia alueen metsänomistajille maksullisena palvelutoimintana..

karelia.fi | 9


Palveluja yksilöille ja työelämälle Teksti Harri Mikkonen | KUVA Salla Anttila

ˆKarelia-ammattikorkeakoulu on mobiilituotannon edelläkävijä. Kuvassa Jyri Roihuvuo (vas.), Mervi Heikkinen, Harri Mikkonen ja Kim Wrange.

10 | karelia.fi


Esimiestyö ja johtaminen ovat Karelia-amk:n erityisosaamisalueita.

K

arelia-ammattikorkeakoulu on laaja ja monipuolinen organisaatio joka pystyy antamaan palvelujaan joustavasti hyvin moniin työelämän tai yksilön tarpeisiin. On kyseessä ammattikorkeakoulun perustutkinto, erityisosaamiseen tähtäävä täydennyskoulutus tai laaja-alainen tutkimus ja kehittämishanke, niin lähtökohta toiminnassa on aina sama: työelämäläheisyys. Karelia on yhä tiiviimmässä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden. Miten tämä näkyy Karelia-amk:n arjessa. Ohessa on näkökulmia koulutukseen, palvelutoimintaan ja pari esimerkkiä asiantuntijapalveluista. ”Karelia-ammattikorkeakoulu tunnetaan parhaiten tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Esimerkiksi insinööri (AMK), sairaanhoitaja (AMK) tai restonomi (AMK) ovat kaikille tuttuja tutkintoja. Tutkintokoulutuksen toteuttamistavat ovat entistä joustavampia ja niissä voidaan yhä paremmin huomioida työelämän toiveet. Koulutuksen aikatauluihin ja toteutustapaan vaikuttavat myös opiskelijan elämäntilanne. Tällöin vaikuttavat esimerkiksi se, suoritetaanko tutkintoa työn ohessa tai miten huomioidaan aiemmat tutkinnot ja vuosien varrella kertynyt muu osaaminen. Kaikille ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille tehdään henkilökohtaiset opetussuunnitelmat”, pohdiskelee vararehtori Pekka Auvinen. ”Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi Karelia-amk tarjoaa asiantuntija-, täydennyskoulutus- ja toimitilapalveluja sekä opiskelijatöitä että maakuntakorkeakoulutoimintaa. Asiantuntijapalvelut on jaoteltu erityisosaamisalojen mukaan: Digitaalinen sisällöntuotanto, Energia- ja ympäristöpalvelut, Hyvinvointipalvelut, Innovaatio- ja muotoilupalvelut, Kielipalvelut, Liiketoiminnan kehittämispalvelut sekä Tekniikan laboratorio- ja testauspalvelut”, sanoo työelämäpalvelujen päällikkö Harri Mikkonen. Älypuhelin on tämän päivän liikkuva tietokone ja tietolähde. Sen ovat huomanneet yhä useammat yritykset tai tapahtumien järjestäjät. Sillä voidaan jakaa helposti ja vaivattomasti tietoa laajoillekin joukoille. Tästä hyvänä esimerkkinä Ilosaarirockin mobiilipalvelut.

”Mobiiliopas sopii niin pieniin kuin suuriinkin tapahtumiin. Sillä voi kätevästi esitellä tietoja mm. kartalla, kuvina, ääninä tai videona”, sanoo koulutus- ja kehittämispäällikkö Mervi Heikkinen Luovan talouden keskuksesta. ”Lopputuloksena asiakkaalle tuotetaan toimiva mobiiliopas puhelimelle. Se voidaan toimittaa yleisimmille puhelinmalleille ja mikä parasta, toteutukset tehdään opiskelijoiden ja meidän ammattilaisten kanssa yhdessä”, jatkaa Mervi Heikkinen. Esimiestyö ja johtaminen ovat Karelia-amk:n erityisosaamisalueita. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen sekä Teknologiajohtamisen ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat olleet erittäin suosittuja koulutusohjelmia ja tukeneet vankasti Karelia-amk:n esimiestyön ja johtamisen osaamisen kehittymistä. Oheisen pitkän (11,5 vuotta) johtamiskoulutuksen lisäksi tarvitaan lyhempää työnjohtokoulutusta. ”Lähiesimieheksi päätyy usein hyvä asiantuntija tai ammattilainen. Hän tuntee työprosessit, mutta johtamisen taidot öHenkilöst voivat olla puutteelliset. n johtamise Oikeanlainen työnjohtoism u erikoist koulutus tukee esimiehiä op 0 opinnot 3 heidän uudessa roolis.2013! saan”, kiteyttää lehtori Jyri Hae 15.4.-6.5 Roihuvuo. w.karelia.fi/ Lue lisää: ww Jyrin ohella ylemmän htaminen henkilostojo ammattikorkeakoulututkinnon kehittämisessä vahvasti mukana ollut yliopettaja Kim Wrange on samoilla linjoilla. ”Karelia-amk:n järjestämä työnjohtokoulutus on tarkoitettu työssä oleville esimiehille tai esimiestehtäviin siirtyvälle. Siksi koulutuksen toteutus on äärimmäisen tärkeää. Koulutus- ja valmennuspäivät on järjestettävä niin, että työssä käyvillekin se on mahdollista”, täydentää Kim Wrange. Karelia-amk:n sivut on vuoden vaihteessa uusittu ja samalla myös palvelutoiminnan sivut. Värikkään vihreiltä sivuilta on helppo löytää tarvitsemaansa asiantuntija-apua. ”Parhaiten tarkempaa tietoa oheisista palveluista sekä kaikista muista asiantuntijapalveluista saa Karelia-amk:n www-sivuilta. Palveluportaalista ja koulutuskalenterista saa helpoiten tietoa palveluista ja jos haluaa olla suoraan yhteydessä voi käyttää palvelut@karelia.fi –palvelua”, päättää Harri Mikkonen.

karelia.fi | 11


Opiskelijat tuovat uutta ja tuoretta näkökulmaa yrittäjyyteen. Outokummun kaupungin edustajana Aarrekaupunkiprojektissa toimivan Ulla-Riitta Moilasen mukaan yksi vanhan kaivoksen voimavara on opiskelijat, ja tulevaisuudessa yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa tullaan jatkamaan.

12 | karelia.fi


Aarrekaupunkia luomassa Teksti Tarmo Alastalo | KuvA Martta Räty

A

arrekaupunki –projektissa joukko opiskelijoita lähti tuotteistamaan ja kehittämään Outokummussa sijaitsevaa vanhaa kaivosta ja sen ympäristöä. Projektissa aloitti noin 40 opiskelijaa, jotka edustivat mm. matkailun ja muotoilun aloja. Outokummun kaupunki tarjosi mahdollisuuden vanhan kaivoksen kehittämiseen ja nuorten mielenkiinto toi uusia ideoita ja näkökulmia projektiin. Opiskelijat onnistuivat miettimään mahdollisuuksia laajasti. Huomioon oli otettu lapset, nuoret, vanhukset ja perheet kuten, myös hurjapäät, nautiskelijat ja seikkailijatkin. Erilaisia aktiviteettiehdotuksia kertyi jokaiseen makuun. Näistä esimerkkinä extreme-aktiviteetit, seikkailurata nuorille, spa-toimintaa ja kaivosjuna. Opiskelijoiden ja vastuuopettaja Tuija Kainulaisen mielestä tällainen projekti vaatii uskallusta ja heittäytymistä niin opettajalta kuin opiskelijoiltakin. On pakko siirtyä pois tutusta ja turvallisesta jopa epämukavuusalueelle, kun muutoksia tulee. Toisaalta niin asia on työelämässäkin, joten kolmantena vuonna juuri tällainen opiskelu on omiaan, kun teoriapohja on jo tarpeeksi vahva. Opiskelijat tuovat uutta ja tuoretta näkökulmaa yrittäjyyteen. Outokummun kaupungin edustajana Aarrekaupun-

ki-projektissa toimivan Ulla-Riitta Moilasen mukaan yksi vanhan kaivoksen voimavara on opiskelijat, ja tulevaisuudessa yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa tullaan jatkamaan. Nuoret ovat voimavara, jota pitäisi hyödyntää enemmän yritysten ja työelämän yhteydessä opiskeluun. Aarrekaupunki on yksi Mahdollisuus maaseudulla -hankkeen ensimmäisistä projekteista. Työelämälähtöinen opiskelu koettiin motivoivammaksi ja mielenkiintoisemmaksi kuin luennolla istuminen. On mielekkäämpää tehdä projektia oikealle yritykselle, kuin suunnitella ideoita mielikuvitustilanteeseen. Ja jos oma idea pääsee joskus toteutukseen, antaa se uskoa omaan tekemiseen. Työelämälähtöinen opiskelu valmistaa oikeaan työelämään paremmin kuin perinteinen opiskelu. Vaikka tapaamiset olisivat saaneet olla tiheämmässä, ne oli kuitenkin sijoitettu toimivasti kolmannelle opiskeluvuodelle; opiskelijoilla oli jo teoriaa ja tietoa tarpeeksi lähteä suunnittelemaan oikealle yritykselle. Tällainen oppimistapa koetaan hyödylliseksi, vaikka se vaatiikin rohkeutta ja heittäytymistä niin opiskelijoilta, opettajalta kuin yrityksiltäkin. Pioneeriprojektit, kuten Aarrekaupunki, ovat kehittämässä uudenlaista oppimisen mallia.

karelia.fi | 13


Osaamista salkkuun Teksti Jari Uimonen | KuvAT Salla Anttila

14 | karelia.fi


K

arelia-ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä korkeakoulutettujen osaamissalkku työvoimakoulutus, johon on osallistunut noin kaksikymmentä opiskelijaa. Koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia ja osaamista toimia asiantuntija- ja projektitehtävissä. Opiskelijoilla on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto, jota täydennetään henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisilla opinnoilla. Eri koulutusalojen opetustarjonnasta on valittavissa osaamissalkkuun omaa ammatillista kehittymistä tukevia opintojaksoja tutkintoon johtavan, ylemmän ammattikorkeakoulun, täydennyskoulutuksen ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista. Koulutuksen pituus on 6 kuukautta, jossa ajassa opiskelija suorittaa 30–40 opintopisteen laajuiset opinnot. Suosituimpia opintoja ovat olleet liiketalouden eri osa-alueet kuten taloushallinto, asiakkuuksien hallinta, liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys. Laatu- ja projektityöskentely, ympäristöteknologia sekä kieliopinnot (englanti ja venäjä) ovat myös olleet suosittuja. Opintoihin sisältyy 2 kuukauden työssäoppimisjakso, jossa teoriaopintoja sovelletaan käytäntöön. Koulutuksen osallistuvat opiskelijat ovat muodostaneet varsin heterogeenisen ryhmän - he ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon eri aloilta, ovat eri-ikäisiä ja heillä on vaihtelevasti elämän- ja työkokemusta. Opiskelijat kokivat tämän rikkautena ja mahdollisuutena vertaisoppimiseen. Opintoja suoritettiin Karelia-ammattikorkeakoulun nuorten- ja aikuisryhmissä. Opettajilta saadun palautteen perusteella osaamissalkkuopiskelijat sopeutuivat hyvin ja erityisesti nuorten ryhmissä he toivat työelämänäkökulmaa ja omaa osaamistaan sekä keskustelevaa osallistumista opetukseen. Koulutus päättyy suurimalla osalla maalis-huhtikuussa ja viimeistään kesäkuun lopussa. Hakijoita koulutukseen oli yli kaksi kertaa enemmän kuin koulutukseen voitiin valita. Koulutuksen aikana useita opiskelijoita oli samanaikaisesti työssä, jonka mahdollisti henkilökohtainen jaksotus ja monimuoto-opiskelu. Ensimmäistä kertaa järjestetty korkeakoulutettujen osaamissalkkukoulutus on osoittanut toimivuutensa ja siksi kevään aikana järjestetään haku syksyllä 2013 alkavaan koulutukseen. Saadun palautteen pohjalta teoriaopintoja ja työssäoppimista limitetään vielä enemmän, jolloin opiskelija voi tehdä jo teoriaopintoihin liittyviä osaamis- ja kehittämistehtäviä organisaatioille. Samoin opiskelijoiden osaamiskartoitukseen ja uraohjaukseen tullaan panostaman, mikä tukee henkilökohtaisen opintosuunnitelman kohdentamista. Syyskuussa 2013 yrityksille ja organisaatioille on tarjolla kaksikymmentä osaamissalkkuopiskelijaa kehittämis-, selvitys- ja projektitehtäviin.

» Opiskelijat kertovat ”Sain koulutuksessa aikaisempaa tutkintoa täydentävää osaamista. Opetusmenetelmät ovat olleet monipuolisia ja opetus on ollut valitsemillani opintojaksoilla laadukasta sekä opettajat asiantuntevia. Opiskelu osaamissalkkukoulutuksessa on ollut rennompaa kuin yliopistossa, jossa olen opiskellut aikaisemmin”, kertoo opiskelija Paula Karppinen. Jorma Sorsa piti hyvänä koulutuksessa sitä, että voi itse valita oman osaamisen kannalta tärkeät opintojaksot. Päivi Lehto ja Tarja Zeelie puolestaan toteavat, että osa opintojaksoista on ollut varsin työläitä, mutta samalla antoisia. Markus Silvennoinen, Aimo Kuittinen ja Esa Vaittinen ovat yhtä mieltä siitä, että haastavinta oli koulutuksen alku ja henkilökohtaisen oppimissuunnitelman tekeminen. Tämän jälkeen opinnot ovat vastanneet odotuksia ja erityisesti työssäoppiminen on ollut hyödyllistä. ”Voimme suositella osaamissalkkuopintoja”, toteavat opiskelijat yhdestä suusta.

karelia.fi | 15


mentorointi käyntiin Kareliassa Mentorointi käsitteenä tulee kreikkalaisesta mytologiasta, jossa Odysseus Troijan sotaan lähtiessään antoi poikansa Athenen hoiviin. Athene otti Mentor-nimisen miehen hahmon. Mentorin tehtävänä oli auttaa ja ohjata nuorukaista ja kasvattaa häntä tulevaan tehtävään. Mentorointi kehittymisen muotona on vanhimpia menetelmiä ja sitä on käytetty aina, kun ihmiset ovat toimineet yhdessä: tiedot ja taidot ovat siirtyneet sosiaalisen kanssakäymisen kautta kokeneelta untuvikolle. Teksti Jaana Tolkki | KUVAT Eija Piiparinen

K

arelia-ammattikorkeakoulussa (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 1.1.2013 saakka) otettiin vuonna 2012 käyttöön mentorointiohjelma, joka on suunniteltu yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa osana ammattikorkeakoulujen strategista kumppanuutta ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Ohjelma laadittiin vuoden 2011 aikana ja sitä pilotoidaan molemmissa ammattikorkeakouluissa vuosien 2012–2013 aikana. Mentoroinnin tavoitteena Karelian ja Savonian ammattikorkeakouluissa on erityisesti hiljaisen tiedon ja suhdeverkostojen siirtäminen, ammatillisen osaamisen ja työuran kehittäminen, resurssien todellinen hyödyntäminen, jaksamisesta huolehtiminen, itseohjautuvuuden tukeminen sekä rohkeuden ja innovatiivisuuden lisääminen.

16 | karelia.fi

Karelia-ammattikorkeakouluissa mentorointi on suunniteltua ja koordinoitua organisaation tukemaa toimintaa, jossa organisaatioilla on keskeinen rooli. Mentorointi on henkilön ura- ja ammatillista kehittymistä tukevaa, jolloin mentoroinnissa ohjaavuuden aste on suuri. Se on myös mahdollisuus kokemuksen ja ”hiljaisen tiedon” siirtämiseen sekä organisaation oppimiseen. Mentorointia osaamisen kehittämisen välineenä tarjotaan ensisijaisesti lähitulevaisuudessa (2012 – 2016) eläkkeelle siirtyville henkilöille (mentorit) sekä uusille työntekijöille perehdyttämisen jatkona tai henkilöille, joiden työtehtävät muuttuvat tai ovat muutoksessa. Mentorointi perustuu lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuteen kuitenkin niin, että esimies voi ohjata henkilöä hakeutumaan mentoriksi tai aktoriksi (mentoroitavaksi).


Karelia-ammattikorkeakoulussa mentoroinnin pilotointiin osallistuu 22 mentoria ja aktoria. Mentorointi käynnistyi helmi-maaliskuussa 2012 esimiehille järjestetyllä mentorointiklinikalla, jossa käytiin läpi mentoroinnin tavoitteet, sisältö sekä esimiehen rooli ja vastuut. Mentoreiden ja aktoreiden valinnat tehtiin hakumenettelyllä, joka toteutettiin molemmissa organisaatioissa huhti-toukokuussa 2012. Valituille mentoreille ja aktoreille järjestettiin yhden päivän mittainen mentorointivalmennus elo-syyskuussa 2012. Valmennuksessa mentorit ja aktorit perehtyivät ISATmentorointiohjelmaan, sen tavoitteisiin, menetelmiin ja dokumentointiin. Lisäksi he saivat valmiuksia mentorina ja aktorina toimimiseen. Mentorointivalmennuksen jälkeen mentori-aktoriparit laativat keskinäisen mentorointisopimuksen ja suunnittelivat keskinäisen mentorointiprosessin. Mentorointiin liittyvien asiakirjojen (mentrointisopimus ja mentorointipäiväkirja) dokumentointiympäristönä on ISAT-yhteistyössä rakennettu Sympa HR-järjestelmä, jossa on myös muun muassa kehityskeskusteluiden ja perehdytyksen asiakirjat sekä osaamiskartta. Mentorointisuhde kestää pääsääntöisesti noin vuoden. Mentoroinnin lopuksi mentorit ja aktorit arvioivat omaa mentorointisuhdettaan sekä antavat palautetta organisaatioille mentorointiohjelmasta. Mentoroinnin pilotointia ja tuloksia arvioidaan molemmissa ammattikorkeakouluissa vuonna 2013. Saatua palautetta hyödynnetään mentoroinnin kehittämisessä. Mentorointiohjelmaa laajennetaan vuonna 2013 parimentoroinnin lisäksi vertaisryhmämentorointiin (VERME) sekä laajemmalla kohderyhmälle organisaatioissa. Mentoroinnilla organisaatio vastaa osaamisen kehittämiseen asetettuihin tavoitteisiin. Se yhdistää myös oppivan organisaation elementit, kuten yhdessä oppimisen ja osaamisen, kokemuksellisen oppimisen, tiedon jakamisen ja vastuun omasta kehittymisestään.

Se on myös mahdollisuus kokemuksen ja ”hiljaisen tiedon” siirtämiseen sekä organisaation oppimiseen.

» LÄHTEET Heikkinen, H.L.T., Jokinen H. & Tynjälä P. (toim.) 2010. Vertaisryhmämentorointi työssä oppimisen tukena. Helsinki: Tammi. Juusela, T., Lillia, T. & Rinne, J. 2000. Mentoroinnin monet kasvot. Yrityskirjat Oy. Jyväskylä: Gummerus. Lillia, T. 2000. Mentoroinnin teoriaa. Teoksessa Mentoroinnin monet kasvot. Yrityskirjat Oy. Jyväskylä: Gummerus

ˆSyksyn 2012 mentorointivalmennuksen osallistujia.

karelia.fi | 17


Koulutus vientituotteena Teksti JA Kuvat Anneli Airola ja Mervi Leminen

18 | karelia.fi


Tulevaisuuden hyvinvointi riippuu paljolti korkeasti koulutetusta ja osaavasta työvoimasta, jonka koulutuksesta korkeakoulut ovat vastuussa.

2

000-luku merkitsee suurempaa muutosta ja haastetta maailman korkeakouluille kuin mikään ajanjakso korkeakoulujen tuhatvuotisen historian aikana. Globaalitasolla toimivat yritykset tarvitsevat korkeasti koulutettua työvoimaa. Tulevaisuuden hyvinvointi riippuu paljolti korkeasti koulutetusta ja osaavasta työvoimasta, jonka koulutuksesta korkeakoulut ovat vastuussa. Korkeakouluissa opiskelevien määrä ja korkeakoulutuksen kysyntä on kasvamassa. Suurimmat korkeakoulutusmaat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Venäjä, joissa opiskelee yhteensä noin 45 % maailman korkeakouluopiskelijoista.

Koulutuksesta Suomelle menestyksekäs vientiala

Suomalaista koulutusta arvostetaan maailmanlaajuisesti. Suomalaiset ovat menestyneet kansainvälisissä koululaisten lukutaitovertailuissa jo 1980-luvulla, vuonna 2000 toteutettu ensimmäinen PISA-tutkimus nosti suomalaisen koulutuksen koko maailman tietoisuuteen sekä vuonna 2012 toteutetussa OECD:n tutkimuksessa suomalainen korkea-asteen koulutus on arvioitu erinomaiseksi. Onkin luontevaa sisällyttää suomalainen koulutusosaaminen osaksi palveluiden ulkomaankauppaa. Valtioneuvoston keväällä 2010 tekemien strategisten linjausten mukaan koulutus on yksi merkittävistä suomalaisista vientialoista. Koulutuksen viennin osuuden odotetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvista talouksista.

Kansainväliseen koulutusvientiin voi sisältyä monenlaisia kokonaisuuksia, esimerkiksi joko julkisen sektorin asiakkaille tai yrityksille suunnattua konsultaatiota, oppimisympäristöjä tai täydennyskoulutusta tai vaikkapa tutkimuspalveluja tai henkilöstökoulutusta ulkomailla toimiville suomalaisyrityksille. Suomessa emme voi tavoitella tutkinto-opiskelun koulutusvientiä, koska Suomen lainsäädännön mukaan korkeakouluopiskelu on pääosin maksutonta. Lähes kaikissa muissa maissa koulutuspalveluiden viennissä valtaosa muodostuu korkeakouluopiskelijoille myytävistä tutkinnoista. Maailman kansainvälisistä koulutusmarkkinamaista suurimmat ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Australia. Kaikissa näissä maissa puhutaan englantia, joka on usein tärkeä syy opiskelijan valitessa opiskelumaataan. Monet maat, joissa korkeakoulutus on ollut maksutonta, ovat siirtyneet perimään maksua joko kaikilta korkeakouluopiskelijoilta tai ainakin ulkomaisilta maahan opiskelun takia saapuvilta. Esimerkiksi Ruotsissa siirryttiin pari vuotta sitten perimään maksu ETA-alueen ulkopuolisilta korkeakouluopiskelijoilta. Tanskassa tehtiin samoin. Englannissa on korotettu kaikkien ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden maksuja. Yksi nopeimmin koulutusvientiä kasvattaneista maista on Uusi-Seelanti, jossa maksuja korkeakouluopiskelusta alettiin keräämään jo 1990-luvulla.

Vientituotteita työstetään ISAT-yhteistyössä

Karelia-amk on yhdessä Savonia-amk:n vastannut koulutusviennin haasteisiin. ISAT-Export –menestystuotteilla

karelia.fi | 19


koulutusviennin eturintamaan –hankkeen tavoitteena on lisätä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kilpailukykyä vahvistamalla korkeakoulujen vientitoimintaa niin, että koulutusosaamisen vientitoiminnasta tulee sujuva ja luonteva osa organisaatioiden toimintaa. Hanketta rahoittavat Euroopan Unionin Sosiaalirahasto ja Pohjois-Savon liitto. Hankkeen kuluessa ISAT-ammattikorkeakoulujen kolutusviennin kärkituotteet tunnistetaan, tuotteistetaan ja kirjataan yhteiseen vientiohjelmaan. Lisäksi menestyksekkään koulutusvientitoiminnan käytänteet liittyen tukipalveluihin, laadun- ja riskienhallinnalle sekä taloudellisille mahdollisuuksille luodaan hankkeen toiminta-aikana.

Asiakaslähtöinen tuotteistaminen

Tuotteistamisen tavoitteena on tuoda näkyväksi palvelut ja tuottaa ne tehokkaasti ja laadukkaasti. Toisaalta tuotteistamisprosessissa on mahdollisuus myös uudistaa koulutussisältöjä ja toteutustapoja. Tuotteistamistyön liikkeelle paneva voima on asiakkaiden tarve osaamisen kehittämiselle. Ei riitä, että meillä on tarjontaa, vaan tuotteille pitää olla olemassa myös kysyntää. Tarve voi olla myös asiakkaalle itselleen tunnistamaton ja siten tuotteistamisprosessiin voi kuulua tarpeen herättäminen asiakkaan tietoisuudessa. Haastavaksi prosessin tekee se, että koulutusviennin asiakkaat ovat kaukana. Tästä lähtökohdasta katsottuna koulutusvientiin liittyvä tuotteistus lähtee liikkeelle kansainvälisten markkinoiden ja kansainvälisten kulttuurien tuntemisesta. Sitä kautta kansainvälisen asiakkaan tarpeita on helpompi ymmärtää.

Asiakkaan tarpeiden kartoittamisen jälkeen tuotteistaminen etenee koulutuksen sisällön dokumentoinnin kautta kilpailukykyisen tarjooman suunnitteluun. Tämä tarkoittaa, että markkinoilla vallitseva kilpailutilanne on tunnettava ja koulutustuote on hiottava markkinaehdoiltaan kilpailukykyiseksi sekä sisällön, toteutustavan että hinnan suhteen. Asiakkaalle on annettava arvolupaus, joka ylittää kilpailijoiden vastaavat. Koulutustuotteen tuotteistus ei ole kokonaan valmis ennen kuin koulutus on toteutettu, testattu ja arvioitu. ISAT-Export –projektissa on tuotteistusprosessin onnistumiseksi tuettu henkilöstön kansainvälisten markkinoiden tuntemusta, jotta koulutusvientituotteet olisivat kilpailukykyisiä markkinoilla. Projektissa on lisäksi huomioitu tehokkaan hallinnon merkitys tuotantoprosessille.

Koulutusviennillä näkyvyyttä Pohjois-Karjalalle

Koulutusviennin tuotteistamisessa liikkeelle on lähdetty ISAT-yhteistyössä valituista painoaloista: energiaratkaisut, hyvinvointipalvelut ja Venäjä-yhteistyö. Näillä kaikilla aloilla koulutusviennin tuotteita on jo laadittu ISAT-yhteistyössä. Yhteistyötä on luotu ja ollaan luomassa mm. Kroatiaan, Romaniaan ja Kiinaan. Venäjän suhteen tehdään valmisteluja. Pohjois-Karjalan alueen näkyvyyden kannalta koulutusviennillä on merkittävä rooli. On tärkeää, että koulutusvienti tulee osaksi alueen elinkeinostrategiaa ja näkyy julkisorganisaatioiden linjauksissa. Jatkossa koulutusviennillä saattaa olla merkittävä rooli myös oppilaitosten rahoituksessa.

Koulutusviennin tuotteistamisessa liikkeelle on lähdetty ISATyhteistyössä valituista painoaloista: energiaratkaisut, hyvinvointipalvelut ja Venäjä-yhteistyö.

20 | karelia.fi


KARELIASSA VALMISTAUDUTAAN KORKEAKOULUJEN YHTEISEEN HAKUJÄRJESTELMÄÄN Karelia-ammattikorkeakoulussa valmistaudutaan korkeakoulujen uuden, yhteisen hakujärjestelmän (KSHJ) tuloon. Vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan samassa yhteishaussa uuden sähköisen hakujärjestelmän kautta. Uusi hakujärjestelmä myös yhdistää nykyään eri tahoilla hajallaan olevia palveluita uudenlaiseksi, valtakunnalliseksi Oppijan verkkopalveluksi: esimerkiksi tiedot korkeakoulujen koulutustarjonnasta löytyvät suoraan tästä järjestelmästä. Oppijan verkkopalvelussa on mahdollista etsiä ja vertailla eri koulutusvaihtoehtoja ja suunnitella omia opintoja henkilökohtaisen opetussuunnitelman välinein. Oppijan verkkopalvelukokonaisuudesta pyritään tekemään mahdollisimman asiakaslähtöinen ja se otetaan käyttöön asteittain. Teksti Tarja Tuononen | Kuva Salla Anttila

» karelia.fi | 21


K

arelia-ammattikorkeakoulussa on jo aloitettu valmistelut uuteen korkeakoulujen yhteiseen hakujärjestelmään siirtymiseksi. Tekeillä olevassa opetussuunnitelmauudistuksessa pyritään entistä johdonmukaisemmin ja ymmärrettävämmin kuvaamaan koulutuksen rakennetta ja sisältöjä hakijan päätöksen tueksi. Tavoitteena on myös tuottaa hakijoille ja ohjaajille uudenlaisia, sähköisiä materiaaleja. Korkeakoulujen uudessa hakujärjestelmässä hakija voi asettaa korkeintaan kuusi hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen. Vaikka hakija voisi yhteishaussa valintapisteiden perusteella tulla valituksi useaan koulutukseen, hänelle tarjotaan kuitenkin vain yhtä, hakutoivejärjestyksen mukaista ylintä opiskelupaikkaa. ”Muutos on huomattavasti suurempi kuin seitsemän vuotta sitten, kun ammattikorkeakoulut siirtyivät yhteiseen hakujärjestelmään” toteaa Opiskelijapalveluiden päällikkö Hilkka Korhonen. ”Nyt samassa haussa ovat mukana myös yliopistot, ja korkeakoulu voi muun muassa päättää, huomioiko se valinnoissa etusijalle ensimmäistä korkeakoulutuspaikkaansa hakevat. Tämä

asettaa korkeakoulut uudenlaiseen kilpailutilanteeseen ja tuo haasteen koulutusta koskevan tiedon välitykseen hakijoille ja ohjaajille.” ”Monilla aloilla korkeakoulut kokoavat tarjontansa yhä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Uudenlaiset opintokokonaisuudet asettavat myös hakijat haastavaan tilanteeseen: on pystyttävä selvittämään jo hakuvaiheessa opintojen tuottama osaaminen ja sen vastaavuus omiin tarpeisiin” sanoo Hilkka Korhonen. ”Haluamme Karelian hakutoimistossa varmistaa sen, että hakijat ja ohjaajat saavat riittävästi todenmukaista tietoa hakupäätösten tueksi. Siksi panostamme kuluvan vuoden aikana omaa koulutustamme koskevan tiedon tuottamiseen ja uudesta hakujärjestelmästä tiedottamiseen” Hilkka Korhonen toteaa. Karelia-amk:ssa hakutoimisto toimii Opiskelijapalvelujen yhteydessä. Hakutoimisto vastaa kaikista opiskelijahakuihin liittyvistä tehtävistä. ”Karelian hakutoimistopalveluja hoitavat suunnittelija Auli Karjalainen ja opintosihteeri Kirsi Kukkonen” Hilkka Korhonen päättää.

Auli Karjalainen (vas.) ja Kirsi Kukkonen suunnittelevat Opintopolku-palvelukokonaisuuden käyttöönottoa Karelia-ammattikorkeakoulun hakutoimistossa.

22 | karelia.fi


Oppijan palvelukokonaisuus – koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Palvelu tarjoaa kanavan aikuiskoulutukseen hakeutumiseen

Palvelu tarjoaa kanavan lukio-, ammatilliseen koulutukseen ja peruskoulun jälkeiseen koulutukseen

Palvelu tarjoaa kanavan korkeakouluopintoihin

Uusi aikuisen koulutuks u ak h

n Uusi toisee u ak h asteen in ih u m ja haku n lu u perusko iin s jälkei iin koulutuks

ku Opintopol a Palvelu kokoa t lu e kaikki palv lu yhteen palve portaaliin

n Todennetu n e osaamis rekisteri

Uusi korkea u ak h lu kou

eOpetusat suunnitelm t o n ja tutkin

Palveluun on koottu kansalaisten tutkintotodistukset

Uusi s a iakaspalveluratkaisu

Palvelun kautta voit olla yhteydessä meihin ongelmatapauksissa

Perusteaineiston monipuolisempi käyttö ja hyödyntäminen

Oppijan verkkopalvelun kautta voi esimerkiksi » etsiä ja vertailla koulutusvaihtoehtoja » ilmoittautua esiopetukseen tai opetukseen » suunnitella opintoja henkilökohtaisten opetussuunnitelmien välinein

» hakea sähköisesti peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, korkeakouluun tai aikuiskoulutukseen » tarkistaa omat opintohistoriatietonsa ja hyödyntää niitä muussa sähköisessä asioinnissa kuten työnhaussa.

Lähde: OPH http://www.oph.fi/oppijanpalvelut/palvelukokonaisuus

karelia.fi | 23


Oikeustradenomiksi Karelia-amk:ssa Teksti Atte Korte | KuvA Salla Anttila

O

ikeustradenomikoulutuksen aloittamisen tarkoituksena on vastata oikeushallinnon tuleviin henkilöstön rekrytointitarpeisiin sekä kehittää nykyisen henkilökunnan osaamista. Oikeushallinnossa työskentelevän kansliahenkilökunnan, haastemiesten, avustavien ulosottomiesten, jne. tehtävät olivat muuttuneet entistä vaativammaksi ja yhä useampiin tehtäviin sisältyi myös itsenäistä ratkaisuvaltaa. Tämän vuoksi pidettiin tärkeänä, että oikeushallinnon työntekijöillä olisi hyvä tuntemus Suomen oikeusjärjestelmästä. Oikeustradenomikoulutus aloitettiin Suomessa kokeiluluontoisesti vuonna 2004, jolloin mukana oli 4 ammattikorkeakoulua. Kokeilusta saatujen hyvien tuloksien vuoksi koulutusta päätettiin laajentaa ja nykyisin oikeustradenomikoulutusta tarjoaa 11 ammattikorkeakoulussa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa oikeustradenomien koulutus käynnistyi vuonna 2008. Karelia-ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä ainoa ammattikorkeakoulua Itä-Suomen alueella, jossa oikeustradenomeja koulutetaan. Karelia-ammattikorkeakoulussa oikeustradenomien koulutus toteutetaan liiketalouden koulutusohjelmassa, jossa opiskelijat ensin suorittavat liiketalouden yhteiset perusja ammattiopinnot. Yhteisten opintojen jälkeen oikeustradenomit valitsevat suuntautumisekseen yksityisoikeuden ja julkisoikeuden teemat. Näiden teemojen tarkoituksena on antaa monipuoliset valmiudet toimia erilaisissa julkisen ja yksityisen sektorin tehtävissä, joissa vaaditaan sekä oikeu-

24 | karelia.fi

dellista että liiketaloudellista osaamista. Opintojen tavoitteena on yleiskuvan saaminen Suomen oikeusjärjestyksestä ja erilaisista oikeudellisista toimintaympäristöistä. Lisäksi tavoitteena on oikeudellisten ongelmien ratkaistutaitojen ja lain soveltamisen oppiminen työtehtävien kannalta keskeisissä tilanteissa. Oikeustradenomiopintojen ydinsisällöt ovat yhtenäiset kaikissa koulutusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa. Opintoihin sisältyy liiketalouden opintojen lisäksi 60 opintopistettä oikeudellisia opintoja. Lisäksi opiskelijat suorittavat 30 opintopisteen työharjoittelun pääasiassa oikeudellisissa tehtävissä. Oikeusministeriö tukee oikeustradenomien työharjoittelua tarjoamalla osittain palkallisia harjoittelujaksoja oikeushallinnon toimipaikoissa. Kareliaamk:n opiskelijat ovat harjoitelleet mm. käräjäoikeudessa, hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, ulosottovirastossa ja syyttäjänvirastossa. Yksityissektorin puolella harjoittelupaikkoina on ollut mm. pankkeja, kiinteistövälitysliikkeitä ja vakuutusyhtiöitä. Oikeustradenomin opinnot suorittaneet voivat työllistyä esimerkiksi avustaviksi ulosottomiehiksi, haastemiehiksi, tuomioistuinten kansliatehtäviin, oikeusaputoimistoon edunvalvontatehtäviin, jne. Karelia-ammattikorkeakoulusta ensimmäiset oikeustradenomit valmistuivat keväällä 2011. Valmistuneiden määrä ei ole suuri, mutta joukko kasvaa koko ajan. Valmistuneet opiskelijat ovat työllistyneet esimerkiksi oikeusaputoimistoihin ja maistraatteihin.


”Työskentelen edunvalvontasihteerinä Pohjois-Karjalan oikeusaputoimiston yleisessä edunvalvonnassa. Edunvalvontasihteerin tehtävänä on päämiesten päivittäiseen talouden hoitamiseen liittyvät työtehtävät. Tarkistan päämiesten laskut, ja hyväksyn niitä maksuun sekä tarkistan ja ylläpidän päämieskirjanpitoa. Maksan päämiehille käyttörahaa ja annan maksusitoumuksia erilaisiin hankintoihin. Haen päämiesten puolesta erilaisia etuuksia, kuten toimeentulotukea ja asumistukea. Työ on toimistotyötä, johon kuuluu myös yhteydenpito päämiesasioissa niin puhelimitse kuin sähköpostitse eri yhteistyötahoihin kuten hoitolaitoksiin sekä muut edunvalvojan antamat tehtävät. Päivittäisten päämiesasioiden hoitamisen lisäksi edunvalvontasihteerin työtehtäviin kuuluu alkuvuodesta vuositilien tekeminen sekä edunvalvonnan päättyessä päätöstilien tekeminen.

Parasta opinnoissa ovat olleet viihtyisä opiskeluympäristö, innostavat opettajat sekä opiskelukaverit.”

Pidän työstäni, koska työtehtävät ovat monipuolisia. Vaikka välillä töissä on kiireellisiä aikoja, pystyn vaikuttamaan omaan työtahtiini. Työssä oppii lähestulkoon päivittäin uusia asioita. Esimieheltä saamani palautteen mukaan olen tehnyt työni hyvin ja kehittynyt työssäni. Tulevaisuudelta toivon, että työ pysyisi mielekkäänä ja riittävän haasteellisena. Kokemuksen ja tiedon karttuessa toivon myös etenemismahdollisuuksia. Oikeusalan suuntautumisopinnot ovat antaneet lähtökohdat siihen, mistä tietoa voi etsiä kun sitä töissä tarvitsee. Kokonaisvaltaisesti myös liiketalouden opinnot ovat olleet työni kannalta hyödyllisiä, ihan asiakirjojen laatimisesta kirjanpidon perustietoihin. Koulutus on antanut hyvät lähtökohdat työelämään, vaikkakin työ itsessään opitaan tekemällä. Parasta opinnoissa ovat olleet viihtyisä opiskeluympäristö, innostavat opettajat sekä opiskelukaverit. Uusille opiskelijoille haluaisin sanoa, että nähkää paljon, kuulkaa paljon ja opiskelkaa hyvin. Opiskeluaika on ihmisen parasta aikaa, jolloin luodut ystävyyssuhteet ja kontaktit työelämään voivat vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.” Tuula Sallinen, Liiketalouden koulutusohjelma (2013)

karelia.fi | 25


Tarkkuustekniikkaa ja insinöörin pieniä onnenlähteitä Teksti Sirkka-Liisa Salmela | KUVAT Salla Anttila

26 | karelia.fi


Kun telekommunikaatioalan myrsky riuhtaisi Nokian alihankintaketjun irti Suomen maaperästä, moni asia piti pohtia uusiksi myös Kareliaammattikorkeakoulussa. Luovuttamisen sijasta tarkkuustekniikan ydinryhmä päätti lisätä vaikeuskerrointa ja siirtyi valmistusteknisesti monin verroin tarkempiin tuotteisiin.

M

aailmalla tehdään paljon vaikeita asioita, me valitsimme optiikan sekä pintarakenteiden ja -ilmiöiden työstämisen, Karelia-ammattikorkeakoulun erikoistutkija Juha Väyrynen kertoo ja muistelee samalla hymyillen ammattikorkeakoulun panosta Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNin kanssa. Ammattikorkeakoulu oli mukana kehittämässä hiukkastörmäyttimen teknologioita. Väyrysessä hyrisee edelleen pieniä onnentunteita. - Niin vain osasimme tehdä mittatarkemmin, kuin parin tuhannen ihmisen konepajat. Hyvän tekemisen taso ei ole ihmisten määrästä kiinni. Väyrynen kuuluu Karelia-ammattikorkeakoulun tarkkuustekniikan alle kymmenen hengen ydinryhmään. Hän on askaroinut tarkkuustekniikan haasteiden kanssa jo 15 vuotta. Tarkkuustekniikka on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun painoaloista. Kursailematon tavoite on kiilata alan kansainväliseen kärkikaartiin.

Hyvän tekemisen taso ei ole ihmisten määrästä kiinni” erikoistutkija Juha Väyrynen

Outo tuttu juttu

Suurelle yleisölle tarkkuustekniikka kalskahtaa etäiseltä. Juha Väyrynen avaa kokonaisuuden kuitenkin ketterästi lähellä ihan tavallista arkea – vaikkapa raskaustestin ja verensokeria mittaavan pikatestin tikkuna. Loppuasiakkaalle pikatestien on oltava halpoja, niitä kulutetaan maailmassa valtaisat määrät. Siksi diagnostiikkalaitteiden kustannustehokas valmistustapa nousee keskiöön. - Esimerkiksi lääketieteellisessä laitteessa ja modernissa matkapuhelimessa on paljon samoja piirteitä – on samankaltaisia rakenteita, piirilevyratkaisuja. Näiden laitteiden taakse kytkeytyvä valmistusteknologia ja tarkkuustekniikka, jossa olemme kansainvälisestikin arvioiden varsin hyviä. Juha Väyrynen puhuu innostuneesti juuri lääketieteen laitteista, joissa monien tieteenalojen yhdisteleminen viehättää. - Lääketeollisuudessa pelkkä valmistusteknologian insinööriosaaminen ei riitä, vaan mukaan pitää liittää myös ke-

karelia.fi | 27


miaa, fysiikkaan, bioanalytiikkaa. Tätä eri tieteenalojen ja osaamisten yhdistelemistä toteutamme jo kotikentällä ItäSuomen yliopiston ja muun muassa Nanocomp Oy:n kanssa.

Ihmiset ennen koneita

Karelia-ammattikorkeakoulu on viime vuosien aikana investoinut nanotyöstöympäristöön. Kone- ja laitekanta – nanotyöstö- ja timanttityöstökeskus sekä mittalaitteisto - on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Lähin vastaava teknologia löytyy Saksasta. Huippumoderni nanotyöstöympäristö on vahvuus, mutta Juha Väyrysen mukaan osaaminen on kuitenkin lopulta ihmisissä. - Ellei ole koneita ja laitteita hallitsevia ihmisiä, äärimmäisen tärkeästä tuotekehityksestä ei tule mitään. Ihmisten osaamisesta on kiinni erottaa jyvät akanoista, Väyrynen muistuttaa lisäten, että tarkkuustekniikkatiimi tarjoaa loistavan mahdollisuuden myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille päästä mukaan yrityksille merkittävään tuotekehitystyöhön.

» Asiaa fyysikoille ja kemisteille Juha Väyrynen puhuu tarkkuusteknologian mahdollisuuksista ja joensuulaisesta osaamisesta arvovaltaiselle kuulijakunnalle Englannissa maaliskuun lopulla. Hänet on kutsuttu esitelmöimään uuden sukupolven lääketieteellisestä diagnostiikasta lääkealan yritysväelle, tarkkuusvalmistajille ja tutkijoille. Vierailu liittyy eurooppalaisen tarkkuusvalmistuksen EUSPEN-verkoston (European Society for Precious Engineering and Nanotechnology) toimintaan. Verkostoon kuuluu edustajia 32 maasta ja parista tuhannesta yrityksestä. - Kerron teknologisten apuneuvojen hyödyntämisestä ja siitä, mitä Joensuun seudulla on tarjottavanaan. Kotimaassa Karelia ammattikorkeakoulun tarkkuustekniikan tiimi työskentelee tiiviisti useiden yritysten kanssa. Yhteistyö edellyttää perinpohjaista luottamusta, sillä parhaimmillaan tarkkuustekniikan tehokas hyödyntäminen kytkeytyy yritysten tuotekehitystyöhön, varjeltuihin patentoitaviin asioihin ja teollisiin oikeuksiin. - Kokemuksesta tiedämme, että syvän luottamuksen rakentaminen kestää vuosia. Meidän näkökulmastamme hienoin tilanne on, jos pääsemme mukaan kehitystyö-

28 | karelia.fi

hön heti tuotekehityksen varhaisimmassa vaiheessa. Kun näin tapahtuu, pystymme antamaan vahvinta osaamistamme – laatua, ketterää palvelua, innovaatioiden nopeaa mallinnusta. Vaativissa tuotekehitysprojekteissa kyse on aina myös rahasta. Väyrysen mukaan suomalaiset yritykset ovat loppupeleissä nihkeitä sijoittamaan tuotekehitykseen. - Kuka omistaa tuotteet, se määrittelee paljolti panostukset tuotekehitykseen. Jos kyse on pelkästään taitavasta alihankinnasta, niin intressi tuotekehittämiseen on pienempi. Tällöin tuotekehityksen sijasta tyydytään usein vain tuotannon kehittämiseen. Juha Väyrysen mielestä suomalaiset rahoitusinstrumentit eivät nykymuodossaan taivu riittävän hyvin tuotekehitykseen. - Tuotekehitystyö on yritykselle aina raskas polku, vaaditaan rahaa ja ihmisiä. Rahan suuntaamisessa painopiste tuntuu ontuvan. Eurot uppoavat helposti konsultointiin, kaupallistamisponnistuksiin ja markkinapotentiaalin kartoittamiseen. Vain pieni osa rahasta käytetään varsinaiseen tekemiseen. Asian pitäisi mennä juuri päinvastoin.


Tarkkuustekniikkatiimi tarjoaa loistavan mahdollisuuden myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille päästä mukaan yrityksille merkittävään tuotekehitystyöhön” erikoistutkija Juha Väyrynen

karelia.fi | 29


Painoalaesittelyss채

puurakentaminen Teksti Toni Kekki | KUVA Karelia-amk:n kuva-arkisto

30 | karelia.fi


Puurakentaminen on nouseva trendi Euroopassa. Syinä ovat pääasiassa ympäristötekijät ja kohonneen energiahinnan antama kilpailuetu matalan energiaintensiivisyyden materiaalille. Lisäksi puurakentamisen kilpailukyky järjestelmänä haastaa perinteisen rakentamistavan tehokkuudessa.

Puurakentamisen imagotyö

Puurakentamiseen liittyvät mielikuvat ovat ristiriitaiset: tutkitustikin puulla on positiivinen vaikutus sisäilmaan puhumattakaan keveydestä ja työstämisen helppoudesta. Vastapainona puuhun liittyvät negatiiviset mielikuvat ovat pitkäaikaiskestävyys, kalleus sekä paloturvallisuus. Pitkäaikaiskestävyyden kanssa ei tule ongelmia, kun muistetaan laittaa oikea materiaali oikeaan paikkaan. Norjasta löytyy alkuperäisessä kuosissaan oleva puukirkko, joka on iältään yli 300 vuotta vanha. Samoin Venäjältä on löytynyt hyväkuntoisia puisia perustusrakenteita, joiden arvioitu ikä on yli 900 vuotta. Hintahaasteeseen puu antaa vahvan vastuksen perinteisen rakentamistavan malleille. Kustannustehokasta puukerrostaloa ei rakenneta työmaalla ”pitkästä tavarasta”, vaan tuotteet esivalmistetaan kuivissa tehdastiloissa. Parhaimmillaan näissä esivalmistusosissa voi olla kaikki valmiina pintasisustusta myöten, jolloin kerrostalon rakennusaika voidaan puristaa muutamaan kuukauteen.

Paloturvallinen puukerrostalo

Keskusteltaessa puukerrostalosta ei voida yleensä välttyä paloturvallisuuskysymyksiltä. Maallikolle voi olla yllätys, että haluttaessa pitkiä palonkestoaikoja on puu erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Tämä johtuu puun hiiltymisominaisuudesta. Hiiltymäkerros suojaa ehjää puukerrosta joka toimii rakenteellisesti kuten normaalitilanteessakin. Esimerkkinä toimii Itävallan Dornbirnissä sijaitseva 8-kerroksinen toimitilarakennus, jonka välipohjassa käytettiin puu-betoni liittolaattaa. Ilman puuratkaisua vaadittu 90 minuutin palonkesto olisi ollut vaikea saavuttaa. Palokokeet vahvistivat, että puu suojasi betoniosia palolta toimien samalla kantavana palkistona. Toisin sanoen puuta käytettiin suojaamaan betonia tulipalolta. Suomessa puukerrostaloihin vaaditaan lähes poikkeuksetta sprinklaus. Mielikuva kaiken kastelevasta laitteistosta on väärä. Korkeapainesumu-järjestelmällä sammutus ei

perustu korkeaan vesimäärään vaan palavaan tilaan suihkutetaan vesisumu, joka vastaa höyrysaunan sumua. Paloviranomaiset ovatkin sanoneet, että paloturvallisimmat kerrostalot ovat puukerrostaloja johtuen automaattisista sammutusjärjestelmistä. Lisäksi sumujärjestelmä normaaliin kerrostaloon maksaa noin 40 euroa/m² joten Joensuun hintatasossa puhutaan reilun prosentin hintalisästä. Tämäkin hintalisä tulee takaisin pienempinä vakuutusmaksuina. Norjassa tehty tutkimus osoitti, että henkilökuolemat sprinklatuissa kerrostalopaloissa ovat noin sadasosa sprinklaamattomiin verrattuna.

Pohjois-Karjala puututkimuksen ja puurakentamisen edelläkävijänä

Joensuun seutu tarjoaa kansallisesti vertaansa vailla olevan ympäristön puurakentamiselle. Samassa kaupungissa toimii Itä-Suomen yliopiston Metsätiedekunta, METLA, Suomen Ympäristökeskus, Joensuun Tiedepuisto Oy sekä tietenkin Karelia-ammattikorkeakoulu puurakentamisen painoalalla. Näin painoala on meillä luontainen valinta. Puuosaamisemme on kysyttyä valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Pohjois-Karjalassa päästään puusta pitkään!

Joensuun seutu tarjoaa kansallisesti vertaansa vailla olevan ympäristön puurakentamiselle.

karelia.fi | 31


» uutiset

Starckjohann -säätiön stipendejä Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille jo 10 vuotta Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiö ja PKAMK/Karelia-ammattikorkeakoulu ovat tehneet yhteistyötä kymmenen vuotta ammattikorkeakoulussa opinnoissaan hyvin menestyneiden opiskelijoiden hyväksi. Starckjohann säätiön stipendit jaettiin Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille perjantaina 18.1.2013. Stipendejä jaettiin yhteensä 32 400 euroa, 900 euroa jokaisen koulutusohjelman kahdelle opinnoissaan hyvin menestyneelle kolmannen vuosikurssin opiskelijalle. Stipendejä olivat jakamassa Starckjohann säätiön hallituksen puheenjohtaja Kirsti von Fieandt ja säätiön asiamies Henrik von Fieandt.

Stipendien saajat: Kulttuuriala: Laila Nieminen, Outi Vornanen, Wong SiuFong, Vladimir Markov, Karoliina Huovinen, Tommi Ilonen, Reijo Mantsinen, Jenni Ryynänen Luonnontieteiden ala: Taavi Saarelainen, Jani Eronen Luonnonvara- ja ympäristöala: Nina Juvonen, Tuomo Kallinen, Mikko Tolvanen, Petteri Heikkinen Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: Ninni HummelholmLaakkonen, Ekaterina Khlebova Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala: Peetu Päivinen, Tiina Virtanen, Ulla-Kaarina Petäjä, Anna-Sofia Matleena Sappinen, Heidi Hirvonen, Jenni Huttunen Tekniikan ja liikenteen ala: Sami Silvennoinen, Otto Karppanen, Miitta Turunen, Jaakko Hiltunen, Lasse Pesonen, Piia Ripatti, Mikko Sairo, Jukka Pajarinen, Anne Mutanen, Riikka-Mari Tanskanen Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala: Jarkko Peiponen, Camilla Kuntsi, Mika Kettunen, Marja Pajari

32 | karelia.fi


Europarlamentaarikko Michael Cramer vieraili Karelia-ammattikorkeakoulussa Europarlamentaarikko Michael Cramer vieraili Kareliaammattikorkeakoulussa perjantaina 15.2.2013. Cramer luennoi Luovan talouden keskuksessa aiheesta Iron Curtain Trail – pyörämatkailun kehittäminen Euroopassa. Euroopassa tehdään vuosittain arviolta 2,2 miljardia pyörämatkaa, joista yhä useampi suuntautuu tulevaisuudessa myös Suomeen. Pohjois-Karjalassakin on herättävä tähän matkailun uuteen suuntaukseen ja meidän on korkea aika saada osamme tästä yhteensä n. 44 miljardin euron matkailupotista. Pyörämatkailijan profiilia selvitettäessä on huomattu suurimman osan heistä kuluttavan päivän aikana enemmän rahaa kuin matkailija keskimäärin ja heillä on myös halu kuluttaa paikallisia palveluja matkansa aikana. Mielikuva trangialla ruokansa keittävästä ja teltassa yöpyvästä pyörämatkailijasta ei enää kaikilta osin pidä paikkaansa, sillä yhä enenevässä määrin pyörämatkailijat ovat pariskuntia, joille hyvä yösija, paikallisuus ja kestävän kehityksen arvot ovat merkittäviä. - Erilaisilla teemoitetuilla reiteillä on kysyntää Euroopassa ja ne ovat merkittävä lisä maaseudun matkailun tuotesisällöissä, kertoo erityisasiantuntija Raija Ruusunen Matkailun teemaryhmästä. Euroopan Unionin yksi merkittävimmistä panostuksista kestävän matkailun edistämisessä on ollut kansainvälisten pyörämatkailureittien kehittäminen. Uusin EuroVelo-reitti on Iron Curtain Trail eli EuroVelo 13, joka kulkee idän ja lännen rajaa seuraten Norjasta Barentsinmereltä aina Mustallemerelle. Reitin pisin yhtenäinen maaosuus, 1700 km, on Suomessa ja myös Pohjois-Karjalassa reitti myötäilee itärajaa vieden pyöräilijän sotahistoriallisten kohteiden äärelle.

- Euroopan yhtenäisyys ja historian esille tuominen on oleellista, kertoo idean isä, europarlamentaarikko Michael Cramer, joka vuosien työn jälkeen sai ajatuksen reitin kehittämisestä läpi myös Euroopan Unionissa. - Pyörämatkailu on ympäristöystävällisimpiä matkailumuotoja ja Iron Curtain Trailia voidaankin pitää malliesimerkkinä Euroopan kestävän matkailun kehittämisestä, jatkaa Cramer. Pohjois-Karjalan osalta reitin on suunniteltu kulkevan Kuhmon kautta Lieksaan, josta se edelleen jatkaisi kohti itärajaa ja Ilomantsia, Tohmajärveä ja Värtsilää. Reitin linjauksessa haetaan vähän liikennöityjä teitä, joiden varrella olisi teeman mukaista nähtävää ja matkailijoita kiinnostavia kohteita. Pohjois-Karjalassa pyörämatkailun haasteena ovat kuitenkin pitkät välimatkat palvelujen välillä. - Olemme kehittäneet konseptin kotimajoitukseen, jonka avulla pystyisimme tulevaisuudessa tarjoamaan yhden yön majoituspalveluita seuduilla, joissa muita matkailupalveluita on harvakseltaan, mutta jossa olisi selvästi edellytyksiä matkailulle muun muassa pyöräreitin muodossa, kertoo projektipäällikkö Tero Taatinen Homestay-hankkeesta ja jatkaa: - Harvaan asuttujen alueiden lisäksi tavoitteena on saada kotimajoitustoimintaa tarjolle muuallekin, sillä persoonallisia, yksilöllisiä ja aitoja kokemuksia etsivälle matkailijalle tai isojen tapahtumien asiakkaille kotimajoitus voi olla varteenotettava vaihtoehto missä päin Suomea tahansa. Pohjois-Karjalassakin majoituskapasiteetin puutteesta kärsivät tapahtumat saisivat apua kotimajoituksesta.

Pyörämatkailu on ympäristöystävällisimpiä matkailumuotoja ja Iron Curtain Trailia voidaankin pitää malli-esimerkkinä Euroopan kestävän matkailun kehittämisestä” europarlamentaarikko Michael Cramer karelia.fi | 33


» uutiset

Karelia-ammattikorkeakouluun 50 vaihto-opiskelijaa kevätlukukaudeksi Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskelee kevätlukukaudella lähes 50 kansainvälistä vaihto-opiskelijaa. Vaihtoopiskelijat ovat kotoisin eri puolilta maailmaa: perinteisten Euroopasta tulevien Erasmus -vaihto-opiskelijoiden lisäksi opiskelijoita on tullut myös Brasiliasta sekä neljästä eri Afrikan maasta; Malawista, Namibiasta, Sambiasta sekä Botswanasta. Vuonna 2012 solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa Karelia-ammattikorkeakoulu vastaanotti myös ensimmäiset vaihto-opiskelijansa kiinalaisesta Shanghai Second Polytechnic –oppilaitoksesta.

Ulkoministeriön rahoittaman North-South-South –ohjelman kautta Joensuuhun saapuneet sambialaiset ja botswanalaiset opiskelijat ovat sääolosuhteiden lisäksi kiinnittäneet huomiota metsien runsauteen Suomessa. ”Tavoitteenani on tutustua Suomen metsäteollisuuteen ja siihen, miten Suomessa hyödynnetään puuta raaka-aineena, niin että hyöty jää omaan maahan” kertoo puutekniikan opiskelija Chipampa Chola Sambiasta. ”Minä olen kiinnostunut ympäristön suojelusta ja koska Suomessa ollaan pitkällä näissä asioissa, toivon vieväni mukanani paljon tietoa kotimaahani Botswanaan” sanoo Catherine Kerapetse.

ˆVaihto-opiskelijoiden orientaatiotilaisuus

34 | karelia.fi


Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen –hanke sai tunnustusta Kärki 2012 - kilpailun parhaat TKI-käytänteet ammattikorkeakouluissa vuonna 2012 on valittu. Kilpailusarjassa ”Työelämää hyödyttävä soveltava tutkimustieto” palkittiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun Vaske - Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen –hanke. Palkinnot jaettiin ammattikorkeakoulujen TKI-päivillä Hämeenlinnassa 12.2.2013. Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen -projekti (VASKE) on yhteiskunnallisesti erittäin ajankohtainen. Projektissa pilotoitiin tietoteknisen osaamiseen, optimoinnin, käyttöä julkisten palveluiden kehittämisessä. Optimointimenetelmien käyttö julkisten palveluiden kehittämisessä on vielä harvinaista. Optimoinnilla haetaan vaihtoehtoisia malleja tuottaa samalla resurssilla enemmän palveluja vanhuspalvelujen kasvavaan palvelutarpeeseen. ESR-rahoitteisen Vaske-hankkeen toteutusalueena oli kaksi laajaa väljästi asuttua aluetta Itä-Suomessa – Pielisen Karjala ja Ylä-Savo. Näiltä alueilta hankkeeseen osallistui Lieksan, Iisalmen ja Kiuruveden kaupungit sekä Vieremän ja Sonkajärven kunnat. Lieksassa kehittämisen kohteena oli kotihoidon palvelut. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään kuuluvien kuntien alueella kehittämisen kohteena oli kotisairaala- ja kotihoidon palvelut. Hankkeen hallinnoijana toimi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana

Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanke toteutettiin vuosina 2011– 2012. Hanketta rahoitti Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Vaske-hanke toteutti myös Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja sen ISAT-painoalaa ‘väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut’. Projekti vastasi osaltaan valtavasti kasvavaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen. Hankkeen kehittämistyössä käytettiin apuna optimointia ja skenaariotyöskentelyä, joilla haettiin vaihtoehtoisia malleja tuottaa samalla resurssilla enemmän palveluja. Hankkeen aikana kuvattiin myös uusien palvelutuotantotapojen käyttöönotossa tarvittavat muuttuneet osaamistarpeet ja varauduttiin vastaamaan näihin osaamistarpeisiin täydennys- ja peruskoulutuksen keinoin. Vaske loi uudenlaisen ja monialaisen käytännön ja teorian yhdistävän kehittämiskonseptin, joka on sisältänyt keskustelua niin tieteen ja käytännön, teknologian ja hoitotyön kuin työelämän ja koulutuksen välillä. Projektista jää elämään uudenalainen tapa tarkastella työtä ja uutta osaamista, uusia kehittämis- ja osaamistarpeita sekä yhteistyö- ja verkostorakenteita. Projektiin osallistuneet työntekijät kokivat, että kiireen tunne väheni hoito- ja palvelusuunnitelmien aikaikkunoiden tarkistamisen seurauksena. Projektin toimenpiteillä vaikutettiin konkreettisesti työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

Opiskelu antaa

jonka käytöstä päätät sinä itse.

Laajenna osaamistasi erikoistumisopinnoissa!

Hakuaika 15.4. - 6.5. 2013

Henkilöstöjohtaminen | Paikkatietojärjestelmät karelia.fi | 35

Tutustu: www.karelia.fi/erikoistumisopinnot


36 | karelia.fi

Profile for Karelia-ammattikorkeakoulu

Karelia.fi - 1/2013  

Karelia-ammattikorkeakoulun tiedotuslehti, 1/2013

Karelia.fi - 1/2013  

Karelia-ammattikorkeakoulun tiedotuslehti, 1/2013

Advertisement