Taloustieteestä on moneksi, muttei vaaliohjelmaksi

Essee Marko Suomalainen myös ensimmäisiä eduskuntapaikkojaan tavoitteleva liberaalipuolue. Viskipuolueena toimintansa vuonna 2014 aloittanut lituksen politiikkaa laajempaan kokonai suuteen: valtioon ja sen rooliin itseensä.

Mittava leikkauslista on seurausta valtion roolin uudelleenmäärittelystä. Puolueen mukaan valtion ainoaksi tehtäväksi tulee asettaa kansalaistensa perusoikeuksien turvaaminen. Perusoikeuksiksi luettaisiin puolueen mukaan muun muassa maanpuolustus, sisäinen turvallisuus, terveydenhoito sekä sosiaaliturva. Valtion ylittäessä perusoikeuksien turvaamisen sfäärin, tulee se vääristäneeksi markkinoiden toimintaa. Ajattelu seuraa neoklassisen taloustieteen logiikkaa – talous palvelee yhteiskuntaa parhaiten silloin, kun sen annetaan toimia mahdollisimman vapaana. Annetaan tehdä.

Valtion harjoittaman ”markkinahäiriköinnin” kitkeminen on liberaalin leikkaajan kultasuoni. Merkittävin muutos vaihtoehtobudjetin menopuolella onkin valtion tukijärjestelmän purkaminen. Liberaalipuolue luopuu budjetissaan tyystin niin yritys-, alue- kuin maataloustuista. Liikenne- ja viestintäministeriön budjetista poistuisi muun muassa julkisen liikenteen kehittämiseen varatut määrärahat. Myös Yleisradion budjetista leikattaisiin lähes 80 %. Taiteeseen, kulttuuriin ja liikuntaan kohdistettuja tukia leikattaisiin 1,4 miljardilla eurolla.

Nykyisenlaisesta opintotuesta jäljelle jäisi ainoastaan opintolainan valtiontakausmekanismi opintorahan, asumislisän ja ateriatuen poistuessa. Sosiaaliturva uudistettaisiin perustulomalliksi, johon myös opintotuen supistamisesta seuranneet säästöt keskitettäisiin. YTHS:n valtionrahoitus lakkautettaisiin kokonaisuudessaan, mikä tietäisi säätiön loppua.

Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjetti sortuu idealistisuudessaan välitilaan, jossa se nojaa linjauksissaan liialti taloustieteelliseen teoriaan kuitenkin kykenemättä riittävän kauaskatseiseen ja kokonaisvaltaiseen analyysiin.

Tilastotieteilijä George Box julisti tunnetusti jo 1970-luvulla kaikkien mallien olevan vääriä. Todellisuus, kaikkine monimutkaisuuksineen, on lopulta aina niiden ulottumattomissa, ja yhteiskunta lienee mallinnuskohteista se haastavin.

Jos asettaa tavoitteekseen yhteiskunnan toiminnan ymmärtämisen, ja rajaa näkökulmansa konventionaalisen taloustieteeseen, tulee ampuneeksi itseään lähetyspistoolilla jalkaan kuitenkin jo ennen lähtöviivalle asettumista. Muuttujien loputon määrä tekee vaihtoehtoisen tapahtumakulun, tässä tapauksessa valtion uudenlaisen järjestämisen, vaikutusten tarkan arvioinnin kussakin hetkessä mielettömäksi. Taloustieteen tehtävä ei ole toden kertominen vaan käyttökelpoisuus rajatussa kontekstissa, ylimääräisiltä tekijöiltä siivotussa tilassa. Taloustieteestä on moneksi, muttei vaaliohjelmaksi.

Solmu kiristyy, mikäli talousteoriaa soveltaa vain siinä määrin, missä se puoltaa mieleistä ideologiaa. Liberaalipuolueen vaihtoehto budjetissa leikkauksia toteutetaan ikään kuin laput silmillä. Katse tuntuu olevan supistetun valtion kiiltokuvassa niin tiu kasti, että useamman karsitun momentti kokonaisuuden kohdalla ulkoisvaikutusten arviointi tuntuu unohtuneen. Tätä mieltä on muun muassa Ylen haastattelema asiantun tija Aki Kangasharju, jonka mukaan yritystu kien täydellinen poistaminen on esimerkki päätöksestä, jota vastaan olemassa oleva tutkimus puhuu yksiselitteisesti.

On kuitenkin helppo nähdä suomalaisessa puoluekentässä olevan tilaa liberaalipuo lueelle. Tämän osoittaa Ylen tuore kanna tusmittaus, jossa liberaalipuolueen suosioksi arvioidaan noin 1,1 %. Kannatusta löytynee erityisesti Helsingistä ja Uudeltamaalta, joissa liberaalit havittelevat niin haparoivan kokoomuksen kuin myös Liike Nytin äänes täjiä. Jälkimmäisen kannatuksen Ylen kanna tusmittaus arvioi olevan 1,5 %.

Viimeaikaisen nosteen myötä liberaalien murtautuminen eduskuntaan täytyy näh dä vähintään mahdollisena. Puolue itse on täynnä uskoa ja vallankumouksellista hen keä, ja puheenjohtaja Lassi Kivinen ehti sovi tella Rahapodi-podcastin vieraana ollessaan lennokkaasti ylleen jopa hallituksen hanke veturin viittaa.

Kolme Suurta – kokoomus, SDP ja perus suomalaiset – ovat vaalien alla historiallisen lähellä toisiaan. Virhemarginaalin sisällä operoitaessa jopa yksittäiset äänet saattavat liikuttaa vallan puntaria ratkaisevasti. Nähtäväksi jää kuinka käy kokoomuksen jo niin varmalta näyttäneen vaalivoiton, kun liberaalien ryöstöretken lopullinen saalis selviää vaalipäivänä. Onpahan jännitettävää!

Vuoden 2023 hallituslaiset Kapitaalin tentattavana.

Kuvat: Elli Lehto Kysymykset: Juho Junttila

Puheenjohtaja: Emilia Manninen

“Oon Emilia, kandin parissa satunnaisesti ahkeroiva hallituksen tämän vuoden puheenjohtaja. Monet tavoitteeni (kuten näkyvyyden lisääminen yrityksille taikka kulttuuritoiminnan elvyttäminen) liittyvät vahvasti muihin pesteihin. Henkilökohtaisena tavoitteenani on hallituslaisten hyvinvoinnin vahvistaminen sekä toiminnan mielekkyyden jatkaminen.”

1. Vuosijuhlavastaavan roolissa lupailit vuosijuhlille erään makrotaloustietelijän jääveistosta. Tätä ei koskaan tapahtunut. Kuinka KTTO:n jäsenet voivat luottaa teihin johtajana?

Tämä on myönnettävästi viime vuoden suurin tappioni. Laskin kuitenkin vuosijuhlien alla jääveistoksen mahdollisia kustannuksia (materiaalit, veistäjä, malli, säilytys, kuljetus…) ja tulin lopulta siihen tulokseen, ettei jääveistos ollut kyseisessä ajankohdassa ainejärjestöllemme taloudellisesti järkevä ratkaisu. Ajattelisin itse tämän siis jopa lisäävän luottamusta johtoon.

2.

Paras oppimiskokemus liittynee johonkin tiedekulman alakerrassa koetuista älynväläyksistä. Opiskelijakokemuksista yksi parhaista oli viime vuoden vujut (jääveistoksen puuttumisesta huolimatta).

Taloudenhoitaja: Ella Häsä

“Olen Ella, 2. vuoden opiskelija ja hallituslainen. Tänä vuonna vastaan KTTO:n rahaliikenteestä. Suurin tavoitteeni on saada uutta KTTO-merchiä jäsenistölle vappuun mennessä. Tehtävää on hankaloittanut erityisesti jokakeväinen “Vaihdetaan KTTO:n logo!”-ilmiö.”

1. Kuinka KTTO on varautunut lähestyvään lamaan?

Tarvitaanko toimintaa elvyttäviä toimenpiteitä?

2. KTTO:n varallisuutta on likvidoitu (lue liquidoitu) ankarasti rahan arvon alenemisen pelossa. Kuten kaikki tiedämme, jalojuoman arvo vain kasvaa sen vanhetessa. Ei siis syytä huoleen. Miksi opintolainasta pitää nykyään maksaa korkoa?

Koska kaikki hyvä loppuu aikanaan.

3. Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?

Kirjoittaisin todennäköisesti jonkinlaisen self help -kirjan aiheesta kuinka selvitä matematiikan kurssien aiheuttamasta ahdingosta, sitten jos joskus selviän siitä.

Varapuheenjohtaja: Henna Ahonen

Olen Henna, kolmannen vuoden opiskelija ja toimin tänä vuonna varapuheenjohtajana. Tehtäviini kuuluu vuosijuhlien järjestämisen lisäksi olla perillä kaikesta ja auttaa muita hallituksen jäseniä parhaani mukaan. Suurimpia tavoitteitani tänä vuonna on järjestää mieleenpainuvat vuosijuhlat, lisätä yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa ja huolehtia hallituksen ryhmäytymisestä sekä virkistäytymisestä.

1. Äidillä oli kaksi lasta. Toinen lähti merille, toinen varapuheenjohtajaksi. Kummastakaan ei koskaan kuultu uudestaan.

Varapuheenjohtaja ei ole hallituksen näkyvin rooli. Kuten käytännössä kaikkiin muihinkin pesteihin, niin myös VPJ:n rooliin kuuluu paljon taustatyötä, joka ei suoraan välity ulkopuolelle. Onkin hyvä muistaa, että hallitustoiminnassa tärkeintä on läheinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, avun pyytäminen ja sen saaminen sekä vastuun jakaminen. VPJ:nä pääsen olemaan kokonaisvaltaisesti koko hallituksen toiminnassa mukana ja auttamaan eri vastuuhenkilöitä parhaani mukaan. Roolista saa kuitenkin tehdä omannäköisensä, ja tänä vuonna tehtäviini sisältyykin vuosijuhlien järjestäminen, joten eiköhän minustakin vuoden aikana kuulla :)

2. Irrationaalisin käyttäytymiseni?

Monelle opiskelijalle on tuttua opiskelun välttely ja tapojahan on monia, kuten siivoaminen tai Netflixin katsominen. Itselleen tyypillisin tapa on soitella pahimmassakin tenttipaniikissa FaceTimeja ystävilleni, vaikka todellakin pitäisi opiskella. Puhelut kestävät usein tunteja ja lähes koko puhelun ajan puhun siitä, kuinka söpö koirani on. Toisaalta tässä ei ole mitään irrationaalista, sillä Sulo (KTTO:n virallinen maskotti) on best <3

Opintosihteeri: Otto Muurinen

“Otto, oon opintovastaava. Puuhastelen opintojen parissa ja vapaa-ajan käytän töitä tekemällä. Pallottelen aika paljon erilaisia opintoihin liittyviä ideoita ja suurimpana tavoitteena mulla ois edistellä niitä.”

1. Huhujen mukaan olet niin kutsuttu matikkagrinderi. Kuinka puolustaudut?

Nooh. Tokihan asiaa voi tarkastella monelta kannalta, mikäli tarkastelu on millään tasolla ylipäänsä edes kenenkään mielestä mielekästä. Ennen kaikkeahan asiat ovat tässäkin tapauksessa jossakin määrin suhteellisia – voisi kenties sanoa: kauneus on katsojan silmässä. Riippuu toki mitä pitää kauniina. Sortumatta liikaan tai liian vähään pleonastisuuteen sanoisin asian olevan hyvin joko niin tai näin, jos ollenkaan. Tarvitseeko puolustautua?

2. Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?

Jos todella päätyisin kirjoittamaan kirjaa, syntyisi kynästäni takuuvarmasti muistelmateos. Luulen, että tekstini olisi hyvin hyvin polveilevaa – en usko että teostani lukisi kukaan. Tuskin jaksaisin itsekään oikolukea sitä.

Opintosihteeri: Leo Turpeinen

“Nimi on Leo, fuksi ja toinen opintovastaavista, virallisin termein “opintosihteeri”. Hallituksessa suurin tavoite on tehdä parhaani opiskelijoiden eteen, muuta en uskalla luvata. “

1. Mikä on mielestäsi Helsingin Yliopiston 2021-2030 strategian heikoin lenkki ja kuinka parantaisit sitä?

Mielestäni strategia on itsessään varsin hyvä ja sisältää paljon tavoiteltavia asioita, joihin tulee pyrkiä. Suurin ongelmakohta liittyy tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen. Asioiden todetaan vuonna 2030 olevan “paremmin”, kuitenkaan määrittelemättä lähtötasoa tai päämäärää mitattavilla asioilla. Esimerkiksi “hyvinvointi on parantanut” on hyvä tavoite, mutta sen onnistuminen on vaikeasti määriteltävissä ilman esimerkkejä. Lisäisin strategiaan käytännön esimerkkejä, joilla strategian tavoitteiden onnistuminen voitaisiin todentaa.

2. Irrationaalisin käyttäytymisesi?

Ennen treeniä vedän sen Noccon tietäen, että kofeiini ei sovi mulle. Lopputuloksena järjetön treeni ja sitä seuraava huono olo.

Yrityssuhdevastaava: Ville Lyijynen

“Olen Ville Lyijynen, kolmannen vuoden opiskelija ja toimin hallituksessa yrityssuhdevastaavana. Suurin tavoitteeni tälle vuodelle on solmia hyviä sopimuksia yritysten kanssa ja kerätä enemmän rahaa KTTO:n käyttöön, kuin mitä aikaisempien vuoden yrpät ovat saaneet kasaan. Toinen iso tavoite on järjestää mielenkiintoisia ja hauskoja excuja.”

1. Mitä taloustieteilijät oikein tekevät?

Taloustieteilijät tekevät työelämässä monenlaisia erilaisia tehtäviä. Näitä voi olla esimerkiksi erilaiset analyytikko ja asiantuntijatehtävät sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Taloustieteilijällä voidaan toki tarkoittaa myös ekonomistia eli yhtä yleistä työtehtävää, johon taloustieteestä voi työllistyä, jolloin työ saattaa olla enemmän makrotalouspainotteista näkemyksen antamista.

2. Merkittävä osa KTTO:n jäsenistä työllistyy julkiselle sektorille. Mihin tarvitsemme kahta yritysvastaavaa?

Tarkempi termi pestille taitaa olla yrityssuhde- ja työelämävastaava, ja olemme yhtä lailla julkisen puolen työnantajiin yhteydessä. Tänäkin vuonna KTTO:lla on kaksi yrppää, sillä pesti vaatii aika paljon aikaa ja vaivaa, mikäli siinä haluaa onnistua hyvin. Tämän takia tehtävää on parempi hoitaa työparin kanssa.

3. Mielipiteesi uudesta rahateoriasta? (MMT)

Hauskaa, että koronan aikoihin suuren elvytyksen aikana osa ihmisistä aidosti uskoi tähän. Kieltämättä hienoa olisi, jos maailma näin toimisi, mutta nykyinen inflaatio varmasti on osoittanut, että MMT ei käytännössä toimi.