Akti 2/2013

Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2013

sivu 5 ja 8 Tilda katsasti karttan채yttelyn

sivu 6 Stedingk-suvun arkisto Suomeen

sivu 12 Sota-ajan kuvat vet채v채t verkossa

2

akti 2/2013

akti

akti 2/2013

2/2013

Julkaisija Arkistolaitos Osoite Kansallisarkisto PL 258 00171 Helsinki Lehden taitto Mainostoimisto HINKU

Pääkirjoitus

Sisältö 3

4

Lyhyet

6

8

3

Remontit vauhdittavat presidenttien arkistojen luovutusta, kerrotaan pääkirjoituksessa.

Kansallisarkisto teki vuodenvaihteessa kaikkien aikojen merkittävimmän arkisto-ostonsa.

Kansallisarkistossa voi tutustua lokakuun alkuun asti näyttelyyn, joka esittelee suomalaista maanmittausta ja kartantekoa.

Painopaikka Kopijyvä Oy Kotisivu www.arkisto.fi Tilaukset ja palaute akti@narc.fi

10

Kyrillisten aakkosten takaa löytyvät munkkiveljekset

11

Arkistouralla: tietopalvelupäällikkö Outi Örn, sosiaali-

12

Puolustusvoimat julkaisi keväällä 160 000 sota-ajan

Kyrillos ja Methodios.

ja terveysministeriö

kuvaa verkossa. Palvelun suosio ylitti kaikki odotukset.

ISSN 1798-2065 (painettu) ISSN 2341-6327 (verkkojulkaisu) Päätoimittaja Marie Pelkonen, Kansallisarkisto Toimituskunta sektorijohtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto sektorijohtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto

15

Arkistolöytöjä / Käsitätkö?

16

Asiakirjahallinta kannattaisi kytkeä tiiviimmin toimin-

18

nan ja palveluiden kehittämiseen.

Amiraali Oscar von Kraemer valloitti maailman meriä Venäjän keisarillisessa laivastossa.

tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti minna.nurro@pp.inet.fi

Remontin alta arkistoon Arkistoaineiston luovuttamista arkistolaitokseen vauh-

yksityistä aineistoa kuin hänen presidenttikaudellaan syntynyttä

dittaa usein edessä oleva remontti. Näin on käynyt nyt myös ta-

virka-arkistoakin.

20

Yhteensä 18 hyllykilometriä sota-ajan aineistoja saa-

savallan korkeimman johdon arkistoille Presidentinlinnan mittavan

daan järjestykseen vuoden 2015 loppuun mennessä.

korjaustyön takia. Aineistojen luovuttamista ryhdyttiin valmistele-

Kanslian kanssa on valmisteltu myös sen hallussa vielä olevien

maan tasavallan presidentin kanslian ja Kansallisarkiston yhteis-

presidenttien virka-arkistojen siirtoa Kansallisarkistoon. Kyseessä

22

Kymenkartanon lääninhallituksen arkisto tarjoaa ar-

työnä jo viime vuoden puolella.

ovat presidenttien Kekkonen, Koivisto ja Ahtisaari toimikausilla syntyneet aineistot, joita on yhteensä runsaat 200 hyllymetriä.

vokasta lähdemateriaalia Itä-Suomen historian tutkimukseen.

Kansallisarkistoon siirrettiin ensin linnassa vielä oleva presidentti

Vain presidentti Halosen virka-arkisto jää edelleen linnan uusittui-

Martti Ahtisaaren yksityisarkisto. Aineiston läpikäynnin jälkeen

hin arkistotiloihin. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa presi-

presidentti Ahtisaari ja Kansallisarkisto allekirjoittivat huhtikuus-

dentin virka-arkisto siirretään Kansallisarkistoon aina kymmenen

sa arkiston luovutussopimuksen. Kun vielä sovittiin presidentti

vuoden kuluttua virkakauden päättymisestä.

Tarja Halosen linnaan jääneen yksityisen aineiston liittämisestä hänen Kansallisarkistossa jo olevaan yksityisarkistoonsa, kaik-

Tätä kirjoittaessani on heinäkuun toiseksi viimeinen päivä ja mo-

kien presidenttien yksityisarkistot ovat yhtä poikkeusta lukuun

net vielä lomailevat täyttä päätä. Silti toivotan kaikille jo nyt hyvää

ottamatta nyt saman katon alla ja luovutussopimusten ehtojen

ja antoisaa loppuvuotta!

Kannen kuva

mukaisesti tutkijoiden käytettävissä. Kaikkiaan näitä aineisto-

Heidi Mustajoki

ja on 130 hyllymetriä. Poikkeuksen muodostaa tunnetusti presidentti Urho Kekkosen arkisto, jota säilytetään Hovilan tilalla

Pääkirjoituksen kuva

Orimattilassa Tasavallan Presidentin Arkistosäätiön hallinnoima-

Matti Tiisanoja / Kansallisarkisto

na. Tähän arkistoaineistoon sisältyy niin presidentti Kekkosen

Marja Pohjola, sektorijohtaja, Kansallisarkisto

4

akti 2/2013

akti 2/2013

Jussi Nuorteva

Tilda tykkäsi kartoista Kuusivuotias Tilda Toivonen pistäytyi tutustumassa "Havainnosta kartaksi" -näyttelyyn Kansallisarkistossa. Näyttelyn nuorin kävijä oli tullut pääkaupunkiin lomamatkalle äitinsä ja mum-

Lyhyet

5

Kansallisarkiston tutkijasalin aukioloajat 2.9.-31.12.2013 maanantai-tiistai klo 9.00-16.00 keskiviikko klo 9.00-20.00 torstai-perjantai klo 9.00-16.00

munsa kanssa Turusta.

Tilda tykkäsi etenkin sellaisista kartoista, joissa näkyi Suomi historiansa eri vaiheissa. "Ne maanmittarin laitteet olivat kanssa kivoja", Tilda kertoili näyttelyn jälkeen Cafe Hausenin terassilla.

Suomalaiset kunniamerkit luovutettiin Kunnialegioonan museoon

Heidi Mustajoki

malaisia kunniamerkkejä. Tästä syystä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallitus ja Vapaudenristin ritarikunnan hallitus päättivät luovuttaa täydellisen sarjan suomalaisia

Kansallisarkisto on Suomen heraldinen virasto. Se ottaa

kunniamerkkejä Kunnialegioonan museoon.

kantaa paitsi vaakunaheraldiikkaan myös valtiollisten kunniamerkkien ja mitalien heraldiseen muotoon. Uusia kunniamerkkejä

Luovutustilaisuus järjestettiin Pariisissa 29.4.2013. Suomen val-

vahvistetaan vain harvoin. Viimeksi käsittelyssä olivat vuonna 2005

tion puolesta luovutuksen suorittivat suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vier-

Suomen evankelisluterilaisen kirkon perustamat kunniamerkit.

ros-Villeneuve ja ritarikuntia edustanut pääjohtaja Jussi Nuorteva.

Kunnialegioonan kansliapäällikkö Françoise Sourd ja museonjoh-

Pariisissa oleva Ranskan Kunnialegioonan museo (Musée de la

taja Luc Fons vastaanottivat luovutuksen. Tilaisuuteen osallistui

Légion d'Honneur) on maailman paras alan erikoismuseo. Muse-

myös Ranskan arkistolaitoksen edellinen pääjohtaja, valtioneuvos

on kokoelmissa on kuitenkin ollut vain muutamia satunnaisia suo-

Martine de Boisdeffre.

Saattue Murmanskiin

• suomenkielisestä julkaisutoiminnasta (Pohjoinen Kollektivisti -lehti)

Suomen arkistolaitoksen delegaatio vieraili toukokuussa Murmanskissa tutustumassa alueen arkistoihin ja neuvottelemassa yhteistyöstä.

• suomalaisten perustamista laitoksista (Imatran Voima, Nikkelin kombinaatti, Jäniskosken voimalaitos) Marie pelkonen

• Trifonin luostarista jopa 1600-luvulta.

Murmanskin alueen valtiollisen ar-

Valtionarkistot ovat digitoineet arkisto-

kiston asiakirjoista suuri osa käsitte-

luetteloitaan. Yli puolet fondien meta-

lee pohjoista merenkulkua, kala- ja

tiedoista on syötetty arkistotietokan-

maataloutta. Aineisto on muodos-

taan ja asiakirjojen nimistä miltei ¾

tettu pääasiassa 1900-luvulla. Toi-

löytyy jo netistä. Asiakirjojen tilaamis-

kansanhuoltoministeriö (1939–1949)” siirtyi toukokuussa

nen toimipiste sijaitsee Kirovskissa,

ta varten asiakkaan on tunnistaudutta-

Jyväskylän maakunta-arkistosta Mikkeliin. Koska Mikkelin maa-

josta löytyvät muun muassa Mon-

va, mutta tietoja pääsee katselemaan

kunta-arkistossa ei ole näyttelytiloja, näyttely pystytettiin yhteis-

tegorskin, Kantalahden ja Kirovin

anonyyminä. Hakuja pystyy tekemään

työssä Mikkelin kaupungin museotoimen kanssa Suur-Savon mu-

kaupunkien sekä Kuolan keski- ja

nimihaulla ja teemoittain.

seoon. Se oli esillä museossa elokuun loppuun asti.

Arkistoaineisto koostuu neuvosto-

Kirovskin arkisto esitteli myös teke-

Kansanhuoltoministeriön tehtävänä oli vastata väestön toimeen-

ajan aineistoista. Osa aineistoista on

määnsä

tulon turvaamisesta sekä talouden ja työvoiman käytön säännös-

suomenkielistä.

joka teki suomalaisdelegaatioon vaiku-

Kansanhuoltoministeriöstä kertova näyttely oli kesän esillä Mikkelissä Kansallisarkiston kokoama kiertävä näyttely ”Korttipeliä –

Kansanhuoltoministeriön ajasta kertova näyttely siirtyy seuraavaksi Joensuun maakunta-arkistoon.

Päivi Rantanen/Suur-Savon museo

eteläniemimaan alueiden arkistot. arkistopedagogista

työtä,

telystä sodan tai muun poikkeuksellisen tilanteen aikana.

tuksen. Arkistossa järjestetään paljon Arkistoista löytyy tietoja esimerkiksi

koululaisvierailuja ja esimerkiksi Nuori

Museo elävöitti asiakirja-aineistoa Suur-Savon kokoelmasta koo-

• suomalaisten ja saamelaisten kala-

arkistotyöntekijä -kilpailuja. Lisäksi ar-

tulla materiaalilla. Aineistot herättivät vanhimmissa avajaisvierais-

kolhooseista 1930-luvulta

kisto järjestää vuosittain konferensse-

sa sekä mukavia että ikäviä muistoja säännöstelyn ja puutteen

• puoluekomiteoista

ja yhteistyökumppaneille, tutkijoille ja

aikakaudesta. Näyttely sai huomiota kaupungissa ilmestyvissä

muille toiminnasta kiinnostuneille.

lehdissä, ja museossa siihen kävi tutustumassa useampia kävijöi-

• kommunistisesta suomalaisesta

Venäläiskollegat ilahtuivat kuullessaan käännöksiä

kansanpuolueesta 1920-luvulta

suomenkielisistä aineistoista.

tä kuin jos näyttely olisi ollut esillä maakunta-arkistossa.

Suur-Savon museon aineistot elävöittivät kansanhuoltoministeriön ajasta kertovaa näyttelyä Mikkelissä.

6

akti 2/2013

akti 2/2013

Tapaaminen johti Suomen Kansallisarkiston kaikkien aikojen

7

Hinta oli siis 415 000 euroa. Mutta mistä tällaiset rahat?

merkittävimpään arkisto-ostoon. Tämä ei tosin alun perin ollut Lidmanin tavoitteena. Hänen toiveenaan oli saada ulkopuolinen arvio Ruotsin viimeisen sotamarsalkan ja Venäjän lähettilään Curt von

Kilpajuoksu euron kurssia vastaan

Stedingkin (1746–1837) arkistosta, jotta Ruotsin valtionarkisto voisi

Opetus- ja kulttuuriministeriö ansaitsee suuren kiitoksen nopeasta

neuvotella sen ostosta. Arkisto oli ollut 1930-luvulta lähtien deponoi-

tilannearviosta ja päätöksenteosta. Ylijohtaja (nykyisin kansliapäällik-

tuna valtionarkistoon, mutta sotamarsalkan jälkeläiset omistivat sen

kö) Anita Lehikoinen ilmoitti tunnin kuluttua lähettämästäni viestistä,

edelleen.

että ministeriö voi osallistua kansallisesti poikkeuksellisen arvokkaan aineiston ostoon 150 000 eurolla. Svenska Litteratursällskapet ja Suo-

Suku ja valtionarkisto olivat käyneet tuloksettomia keskusteluja arkis-

men Kulttuurirahasto tekivät myös nopeat päätökset ja tulivat kumpi-

ton ostosta jo viiden vuoden ajan. Viimein suku oli päättänyt, että jos

kin mukaan 100 000 eurolla. Koneen Säätiö päätti tukea ostoa 50 000

neuvottelut eivät johda pikaisesti tulokseen, aineisto laitetaan myyn-

eurolla.

tiin. Siksi tarvittiin arviointi arkiston tieteellisestä arvosta ja siihen perustuva hinta-arvio.

Euron kurssi kuitenkin laski nopeasti syksyn aikana. Joulukuussa rahoitustarve oli noussut jo 465 000 euroon. Kauppatieteiden tohtori

Historiallinen arvo kaupallista suurempi

Björn Wahlroosin mukaantulo ratkaisi sen, että osto Suomeen voitiin varmistaa ja kauppasumma lyödä lopullisesti lukkoon.

Suostuin ilman muuta kollegan pyyntöön, onhan Curt von Stedingk myös Suomen historiassa tärkeä henkilö – Savon Prikaatin komentaja

Vuodenvaihteessa allekirjoitettiin kauppakirjat, ja Suomen ja Ruotsin

Kustaa III:n sodassa 1789–1790 ja vuoden 1809 Haminan rauhanso-

kannalta äärettömän merkittävä arkisto oli pelastettu tutkimukselle.

pimuksen ruotsalainen allekirjoittaja.

Ruotsin valtionarkisto sitoutui digitoimaan sen. Tämä oli merkittävä kontribuutio, sillä kuvausyksikköjä kertyi peräti 76 000. Kesäkuussa

Kansallisarkiston tutkijan Pertti Hakalan kanssa kävimme maalis-

digitointi oli valmis ja aineisto siirrettiin Suomeen ja sijoitettiin Kansal-

huhtikuussa 2010 läpi 15 hyllymetriä sisältäneen arkiston ja laadimme

lisarkistoon.

siitä laajan luettelon, jossa arvioimme aineiston historiallista merkitystä ja pyrimme määrittelemään sen kauppahinnan. Jälkimmäinen oli hyvin vaikeaa, asiakirjojen historiallinen arvo oli paljon suurempi kuin

Uutta näkökulmaa historiantutkimukseen

niiden kaupallinen arvo.

Stedingk-suvun aineisto on Kansallisarkiston arvokkaimpia yksityisarkistoja. Siihen sisältyy toista sataa Kustaa III:n yksityiskirjettä

Päädyimme lopulta 2,5 miljoonaan Ruotsin kruunuun. Se oli aika

Stedingkille sekä tuhansia muita yksityiskirjeitä. Erityisen tärkeitä

etäällä suvun käyttämän asiantuntijan arvioimasta kuudesta miljoo-

tutkimukselle ovat Stedingkin omasta kirjeenvaihdosta laaditut rekis-

nasta kruunusta. Tämä haarukka mahdollistaisi kuitenkin konkreetti-

terit ja kokonaiset asiakirjakopiot. Yhdessä alkuperäiskirjeiden kanssa

set neuvottelut. Pidimme tärkeimpänä sitä, ettei arkistoa myytäisi osi-

ne muodostavat keskeisen osan Ruotsin Venäjä-suhteiden historiaa

na. Silloin sen historiallinen merkitys olisi menetetty ikuisiksi ajoiksi.

1700-luvun lopulta 1820-luvulle.

Suku päätti laittaa aineiston myyntiin

Kansallisarkisto osti Curt von Stedingkin arkiston Ruotsin valtionarkistonhoitaja Tomas Lidman lähetti allekirjoittaneelle tammikuussa 2010 sähköpostiviestin, jossa hän ehdotti tapaamista Tukholmassa, kun olisin käymässä kaupungissa. Viestin lopussa hän totesi hieman kryptisesti: ”Jag har en ganska avancerad fråga till Dig också”.

Suomen kannalta arkiston helmi on Savon prikaatin arkisto vuosilta 1788–1790, kaikkiaan 14 kansiota. Myös arkiston muissa osissa on

Neuvottelut Ruotsin valtionarkiston ja suvun välillä eivät valitettavasti

hyvin paljon tähän vaiheeseen liittyvää aineistoa, mainittakoon vaik-

johtaneet tulokseen, joten suku päätti syksyllä 2012 laittaa aineiston

kapa Kustaa III:n Stedingkille antamat alkuperäiset ohjeet Värälän

myyntiin.

rauhanneuvotteluista. Savon Prikaatin aineistoon kuuluvat myös sen edelliseltä komentajalta, vapaaherra Berndt Johan Hastferilta taka-

Tämä oli huonoin mahdollinen ratkaisu – tärkeä osa myös Suomen

varikoidut kirjeet, joiden perusteella tämä tuomittiin maanpetoksesta

historian keskeistä aineistoa oli häviämässä. Suomen arkistolain nojal-

kuolemaan.

la olisimme voineet ottaa kopiot arkistosta, jos se laitetaan myyntiin, mutta Ruotsin laki ei sitä sallinut.

Stedingkin arkistoa on toistaiseksi käytetty tutkimuksessa vain hyvin vähän. Lukuisat asiakirjat antavat aivan uutta perspektiiviä 1700-luvun

Päätimme vielä neuvotella Suomea koskevien aineistojen ostamises-

lopun ja 1800-luvun alun suomalaiselle ja ruotsalaiselle historiantut-

ta Kansallisarkistoon. Suku halusi kuitenkin neuvotella vain koko arkis-

kimukselle. Aineistoja tarkemmin Helsingissä läpikäydessämme

ton myynnistä. Muuten se myytäisiin pilkottuna ja saisimme hankkia

vahvistui entisestään ymmärrys siitä, että teimme sekä hyvät kaupat

meitä kiinnostavat aineistot ”vapailta markkinoilta”.

että saimme omaksemme aineiston, jonka tieteellinen arvo on vielä paljon suurempi kuin keväällä 2010 osasimme arvioida. Mutta tämä

Arkisto oli tässä vaiheessa jo sijoitettu yksityisen antikvariaatin varas-

hyöty koituikin lopulta omaksi iloksemme!

toon. Ratkaisu oli siis tehtävä todella nopeasti. Nopean tinkimisen jälkeen suku päätyi laskemaan hinnan neljään miljoonaan kruunuun.

Curt von Stedingk

Teksti ja kuva: Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto

8

akti 2/2013

akti 2/2013

Karttanäyttely kertoo haastavista vesistä ja jaetuista maista Kansallisarkisto ja Maanmittauslaitos ovat koonneet karttanäyttelyn, joka esittelee suomalaista maanmittausta ja kartantekoa. Maanmittauslaitos on valinnut yhteisnäyttelyyn maa-aiheisia karttoja ja Kansallisarkisto vesiaiheisia. Yhteensä 80–90 karttaa esittelevä näyttely on avoinna Kansallisarkistossa 4. lokakuuta asti.

9

Viime sotiemme miinakartta vuodelta 1944 muistuttaa hiukan

Kiinnostava on myös Ahvenanmaan kartta vuodelta 1714: siinä

puistattavallakin tavalla aivan lähivesillä käydystä jatkosodan mii-

on merkintä maakunnan itärajasta, jonka takaa alkaa Suomi. Sii-

na- ja sukellusvenesodasta. Kansallisarkiston vanhassa porras-

hen vedottiin 1920-luvun alussa Ruotsin ja Suomen kiistellessä

käytävässä on suomalainen elektromekaaninen merimiina mallia

Ahvenanmaasta, osoituksena siitä, ettei maakunta historiallisesti

S/43. Saimme miinan lainaksi Turun Forum Marinum -museosta.

kuulunutkaan Suomeen.

Rajoja, maanjakoa ja paikkatietoa

Tie- ja yleiskarttoja

Näyttelyn vanhin maa-aiheinen kartta esittää Kymin suistoa ja se

Näyttelyn kokoamisessa suuren työn tehneen kartta-asiantuntija

Saimaan kanavan karttojen lisäksi näyttelyssä on muita keinote-

laadittiin vuonna 1556. Se on erikoisuus, sillä varsinainen maan-

Jan Strangin kokoelmista saatiin edustava otos maamme tiekar-

koisia väyliä esittäviä karttoja. Ne muistuttavat myös suunnitel-

mittaus Suomessa alkoi vasta 1630-luvulla. Asutusta ja viljelyksiä

toista, vanhimmasta 1740-luvun kartasta alkaen. Aikansa ABC-

mien epäonnistumisesta – esimerkiksi Höytiäisten järvenlasku

kuvaavat kartat 1600- ja 1700-luvulta kertovat maanmittauksen

asemien eli kestikievarien välisiä teitä ja etäisyyksiä esittävien

ja sitä seurannut hyökyaalto ilmenevät 1859 laaditusta kartasta.

taustoista: mittaus- ja kartoitustiedot koottiin pitkälti verotusta

karttojen tilalle tulivat 1910-luvulla ensimmäiset autoilijoiden tie-

Järvi laski kertaheitolla lähes kymmenen metriä. Hyökyaallon ko-

varten. Varhainen 1750-luvun isojakokartta todistaa valtavasta rati-

kartat. Molempia on esillä runsaasti.

keneet muistivat sen varmasti elämänsä loppuun saakka.

onalisointihankkeesta, isojaosta, joka alkoi vuonna 1749 ja päättyi Lapissa vasta 1950-luvulla.

Yleiskartoista valittiin muun muassa maamme kartoituksen klassikko, S.G. Hermelinin kustantama Ruotsin yleiskartta 1790-lu-

Merikartoitus on aina pohjautunut Suomen vaikeakulkuis-

Sotilaskarttoja eri ajoilta

Rajojen ja rajapyykkien määrittely on aina ollut maanmittauksen

vulta. Kartan tekijänä kunnostautui suomalainen Carl Petter Häll-

ten rannikkovesien navigointitarpeeseen. Vanhin näyttelyssä esillä

Sotilaalliset kartat muodostavat suuren osan näyttelystä. Esillä ovat

tärkeimpiä tehtäviä. Varsinais-Suomen ns. Kuhankuonon rajakart-

ström. Näyttelyssä voi tutustua myös maamme ensimmäiseen

oleva kartta on hollantilaisen Lucas Waghenaerin Suomenlahtea

muun muassa kustavilaista merisodankäyntiä koskevat vuoden

ta seitsemän pitäjän välisine rajapyykkeineen vuodelta 1695 tuo

kotimaiseen yleiskarttaan, joka valmistui vuonna 1872. Vuotta

esittävä kartta vuodelta 1598. Tämä Suomen vesien toiseksi van-

1788 Suursaaren taistelun ja vuoden 1790 Viipurinlahden kujanjuok-

näkyviin ikivanhan, keskiajalla syntyneen rajan. Esillä on myös

myöhemmin se palkittiin Wienin maailmannäyttelyssä.

hin merikartta kuuluu John Nurmisen säätiön kokoelmiin.

sun ja sitä seuranneen Ruotsinsalmen murskavoiton kartat.

kaksi Magnus von Wrightin piirtämää karttaa, jotka esittävät Aunuksen kuvernementin ja Suomen suuriruhtinaskunnan välistä

Näyttelyä täydentävät Maanmittauslaitoksen ja John Nurmisen

rajaa vuodelta 1840.

säätiön lainaamat maanmittauslaitteet ja navigointivälineet, joita

Esillä olevat ruotsalaiset ja venäläiset 1700-luvun lopun ja 1800-lu-

Sotilaskartat antavat laajan ja monipuolisen kuvan kartoituksesta

vun Suomen merikartat osoittavat, kuinka tarkat mittaukset ja laa-

sotilaallisia tarkoituksia varten – ja osoittavat muun muassa sen,

jat luotaukset tuottivat aivan eri tason karttoja kuin viitteelliset hol-

että suomalaiset kartat olivat talvisodan alla Neuvostoliiton käy-

lantilaiset. Venäläisen merikartografian erityispiirteenä voi mainita

tössä. Hyvä esimerkki tästä ovat rinnakkaiset Viipurin edustan

Kaavoitusta ja politikointia

Teksti: Pertti Hakala, tutkija, Kansallisarkisto

Suomenlahden merikarttojen varaamisen vain Venäjän laivaston

Uuraan kartat.

Näyttelyn kaupunkien ja pitäjien kartat 1600-, 1700- ja 1800-luvul-

Kuva: Maria Arponen, valokuvaaja, Kansallisarkisto

ta kertovat sekä maanmittauksen että asemakaavoituksen tasos-

käyttöön. Ei ollut suotavaa, että mahdolliset vihollismaat voisivat hyödyntää niitä.

on myös käytetty kolmessa installaatiossa.

Kiinnostava kohde on ns. Terijoen hallituksen Neuvostoliiton kans-

ta eri aikoina. Turun läänin eli Varsinais-Suomen 1600-luvun maan-

sa 2. joulukuuta 1939 solmimaan ystävyys- ja yhteistyösopimuk-

tieteellinen kartta, jonka paikannimet on kirjoitettu pikkuriikkisellä

Suomalainen Karl Gustaf Ekebom sai tuntemattomalla tavalla

seen pohjautuva neuvostoliittolainen kartta. Se osoittaa, kuinka

käsialalla, herättää ihailua – merkinnät tehtiin sulkakynällä. G.W.

käyttöönsä näitä venäläiskarttoja ja julkaisi niiden pohjalta 1880-lu-

suuria alueita Suomen sosialistinen kansantasavalta olisi saanut

Gyldénin julkaisemasta Suomen vanhimmasta kaupunkikartas-

vulla Suomen etelärannikon merikarttoja, joista yksi on näyttelys-

korvaukseksi vaadituista Karjalan Kannaksen alueista Neuvosto-

tosta on valittu Porvoon kartta, josta ilmenee muun muassa miten

sä. Esillä on myös Saimaan, Päijänteen ja Näsijärven vesiliiken-

liitolta. Hanke haudattiin, kun talvisota ei edennytkään odotusten

jo 1840-luvulla harkittiin ruutukaavaa koko kaupungille.

teen varhaisia karttoja.

mukaisesti.

John Nurmisen säätiö

Havainnosta kartaksi. Kartoituksen ja maanmittauksen historia Suomessa -näyttely on avoinna Kansallisarkistossa 4.10. asti tiistaista perjantaihin klo 11–16 sekä syyskuussa keskiviikkoisin klo 18 asti.

Vasemmalla: Ensimmäisen Suomen vesiä kuvaavan merikartan julkaisi hollantilainen Lucas Waghenaer.

Sen uskotaan perustuneen havaintoihin merimatkalta, joka tehtiin Viron rannikkoa pitkin Viipuriin.

Oikealla: Avajaisvieraat tutkivat kiinnostuneina entisajan silmiä hiveleviä karttoja ja piirustuksia.

Kapkaupungin valot.

10

akti 2/2013

akti 2/2013

Veljekset, jotka muuttivat maailmaa Kansallisarkistossa oli touko-heinäkuussa esillä kreikkalaisten munkkiveljesten Kyrilloksen ja Methodioksen (noin 826–885) elämästä kertova näyttely. Heidät muistetaan muun muassa slaavilaisen kirjaimiston eli kyrillisten aakkosten kehittäjinä.

Arkistouralla Arkistouralla-palstalla eri organisaatioissa työskentelevät arkistoalan ammattilaiset kertovat urastaan ja työstään. Tässä numerossa Aktin kysymyksiin vastaa sosiaali- ja terveysministeriön tietopalvelupäällikkönä viime keväänä aloittanut Outi Örn.

11

Missä kaikessa olet urallasi ollut vaikuttamassa?

Ensimmäiset vuodet työskentelin Joensuun maakunta-arkistossa eri tehtävissä, kunnes muutin Etelä-Suomeen. Helsingissä työskentelin parissa eri ministeriössä ennen siirtymistä muutamaksi vuodeksi Säteilyturvakeskuksen tietopalvelupäällikön tehtäviin.

Tätä nykyä työskentelen sosiaali- ja terveysministeriön tietopalvelupäällikkönä. Töiden lisäksi toisenlaista näkökulmaa tälle alalle on antanut toimiminen ammattiyhdistyskuvioissa.

Mitä tehtäviä nykyiseen toimeesi kuuluu?

Olen toiminut nykyisessä tehtävässäni vasta muutaman kuukau-

Julistenäyttely oli pääasiallisesti Slovakian Historiallisen

Aikansa ortodoksivaikuttajia

den, joten osa tehtävistä on vasta hahmottumassa. Käytännössä

museon sekä Slovakian Arkeologisen museon ja instituutin suun-

kuitenkin vastaan sosiaali- ja terveysministeriön tietopalveluryh-

nittelema. Se oli tuotu Suomeen Bratislavasta. Näyttelyn avasivat

Veljekset tekivät matkoja muun muassa Mustanmeren ja Kaspi-

män toiminnasta. Tietopalveluryhmään kuuluu sekä kirjaamo ja

Slovakian tasavallan ulko- ja eurooppaministeri Miroslav Lajčák

anmeren väliselle alueelle, ja vuonna 863 Bysantin keisari Mikael

arkisto että kirjasto.

ja Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja.

lähetti heidät Määriin. Veljeksillä oli hyvät edellytykset osallistua ortodoksisen kirkon lähetystyöhön. He käänsivät osan Uudesta

Vastaan ryhmäni kanssa siitä, että ministeriön asiakirjahallinta su-

Tämä vuosi on Slovakiassa omistettu kahdelle tärkeälle tapahtu-

Testamentista sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista mui-

juu lainsäädännön ja ministeriön toiminnan kautta tulevien vaati-

malle: on kulunut 20 vuotta siitä, kun maasta tuli itsenäinen tasa-

naisbulgariaksi eli kirkkoslaaviksi, jota slaavit ymmärsivät.

musten mukaisesti ja että ministeriön virkamiehillä on käytettävis-

valta, ja 1 150 vuotta Kyrilloksen ja Methodioksen lähetysmatkois-

sään tarvittava tietoaineisto päätöksenteon tueksi. Näiden lisäksi Kyrilloksesta ja Methodioksesta tuli ortodoksisen kirkon lähetys-

tehtäviin kuuluu hallinnonalan tietopalvelujen yhteistyön vetämi-

vaiheen merkittävimpiä vaikuttajia. Heidän muistoaan kunnioite-

nen, vastuu ministeriön tietoarkkitehtuurista sekä osallistuminen

Veljekset Konstantinos ja Methodios syntyivät virkamiesper-

taan ortodoksisen kirkon lisäksi roomalaiskatolisessa ja anglikaa-

terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen tietoarkkitehtuurityöhön.

heeseen Thessalonikissa. Kreikkalainen kaupunki sijaitsi lähellä

nisessa kirkossa.

Ajoittain eteen tulee lisäksi erilaisia projektiluonteisia tehtäviä.

ta (nykyisten) Itä-Tšekin, Länsi-Slovakian ja Länsi-Unkarin alueille.

slaavilaisten asuinaluetta ja veljekset oppivat erään kaupungissa puhutun slaavilaisen murteen. Konstantinos, joka myöhemmin

Veljesten toiminta osoittaa sen jännitteisyyden, joka kirkon sisäl-

STM:n hallinnonalalla puhaltavat muutoksen

munkkina sai nimen Kyrillos, muutti Konstantinopoliin opiskele-

lä vallitsi 800-luvulla. Slaavinkielinen liturgia aiheutti närää lännen

tuulet. Näkyykö se työssäsi?

maan ja hänestä tuli myöhemmin filosofian opettaja. Methodios

kirkon edustajissa ja veljekset kutsuttiin paavin kuultavaksi. Paavi

Nämä muutokset eivät ole ainakaan vielä näkyneet suoraan

vetäytyi lyhyen virkamiesuran jälkeen luostariin munkkina.

hyväksyi kuitenkin veljesten toimet täysin ja nimitti Methodioksen

omassa työssäni. Hallinnonalan yhteistyön puitteissa olemme

Määrin ja Pannonian eli nykyisen Unkarin arkkipiispaksi. Kyrillos

kuitenkin keskustelleet paljon siitä, mitä STM:n alaisten tutkimus-

joutui vetäytymään terveytensä vuoksi luostariin. Hänet on hau-

laitosten rahoituksen leikkaukset tarkoittaisivat eri laitosten ja teh-

dattu Roomaan.

täviemme osalta.

Harvinaisia ikoneja ja arvoteoksia Kansallisarkiston näyttelyssä oli esillä Suomessa harvinaisia ikoneja, jotka esittävät Pyhiä Kyrillosta ja Methodiosta sekä näköispainos munkkiveljesten painetuista pyhimyselämänkerroista.

Helsingin ortodoksinen seurakunta osallistui näyttelyn järjestämi-

Tietoinen valinta

seen lainaamalla ikoneja, kirjoja ja asiakirjoja, minkä lisäksi ikoneja saatiin lainaksi Suomen Ikonimaalarit ry:ltä.

Yhteistyö arkistolaitoksen kanssa on sujunut aina hyvin toimiessani eri työpaikoissa. Yhteydenpitoa on tietenkin voinut edesauttaa se, että tunnen monet arkistolaitoksen työntekijät siltä ajalta, kun olin Joensuun maakunta-arkistossa ja siten yleensä tiedän suoraan kehen ottaa yhteyttä missäkin asiassa. Uskon kuitenkin, että yhteistyö sujuisi aivan yhtä hyvin ilman näitä aiempia yhteyk-

Tuliko Sinusta arkistoalan ammattilainen sattumalta vai tietoisen valinnan kautta?

Kyrilloksen ja Methodioksen lähetystyö vaikutti myös Valamon

Kyllä se oli melko pitkälti tietoinen valinta. Aloitin vuonna 2001

luostarin perustamiseen, mistä muistutuksena oli esillä Pyhiä Ser-

historian opinnot Joensuun yliopistossa ja minusta piti tulla histo-

gei ja Herman Valamolaista esittäviä ikoneja sekä luostariin liittyviä

rian opettaja. Jo ensimmäisenä opiskeluvuonna kuitenkin muutin

kuvia ja kirjoja. Näyttelyssä oli esillä muun muassa Proglas-teos,

suunnitelmiani, koska opettajaksi opiskelevien määrä suhteessa

joka on ensimmäinen kirkkoslaaviksi kirjoitettu runo.

avoinna oleviin paikkoihin ei näyttänyt hyvältä. Opintojen alussa entiset historian opiskelijat kävivät kertomassa, mihin eri aloille

teksti: John Strömberg, erikoistutkija, Kansallisarkisto

voi työllistyä historian opintojen kautta. Eräs henkilö kertoi arkis-

kuva: Maria Arponen, valokuvaaja, Kansallisarkisto

toalasta ja se vaikutti kiinnostavalta. Tästä syystä lähdin opiskelemaan sivuaineena informaatiotutkimusta ja tähtäsin korkeakoulu-

Kansallisarkiston aulaan rakennettu Kyrilloksen ja Methodioksen elämästä kertova näyttely kiinnosti suuresti avajaisvieraita.

Sujuuko yhteistyö arkistolaitoksen kanssa?

harjoitteluun Joensuun maakunta-arkistoon.

siäkin.

12

akti 2/2013

akti 2/2013

Puolustusvoimain kuvat saivat suursuosion verkossa Puolustusvoimat julkaisi viime keväänä 160 000 TK-kuvaajien eli päämajan alaisten tiedotuskomppanioiden kuvaajien ottamaa sodanaikaista valokuvaa uudessa verkkopalvelussaan www.sa-kuva.fi:ssä. Palvelu saavutti välittömästi erittäin suuren suosion.

Suururakka alkoi vuonna 2009, kun kansanedustaja, evp prikaatinkenraali Olli Nepponen teki aloitteen eduskunnalle työn rahoittamiseksi. Puolustusvoimien Kuvakeskuksen sodan ajan kuvien järjestelmällinen digitointi alkoi kesäkuussa 2010 ja kesti 3,5 vuotta työllistäen 10 henkilötyövuoden verran Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen henkilöstöä Mikkelissä.

Hyvin sujuvaa yhteistyötä Kuvakeskus suunnitteli digitoinnin aikataulun yhteistyössä mikkeliläisten kanssa. Oman haasteensa työlle asetti se, että Kuvakeskuksen toiminta pystyttiin säilyttämään mahdollisimman optimaalisena myös sota-ajan kuvien suhteen.

Digitoitava aineisto jaettiin sopiviksi katsottuihin eriin, jotka pakattiin huolellisesti Mikkeliin siirtämistä varten. Näin valtaosa aineistosta oli edelleen Kuvakeskuksen käytettävissä ja digitoitua aineistoa saatiin sujuvasti käyttöön digitointi- ja konservointikeskuksen palvelimelta etäyhteyden kautta.

Kuvakeskuksen henkilökunta siirsi itse aineistot Mikkeliin ja takaisin Helsinkiin autolla. Aineistonvaihtojen yhteydessä oli hyvä keskustella esiin tulleista seikoista. Samalla Kuvakeskuksen henkilökunta sai konkreettisesti seurata digitointityön etenemistä ja tutustua työn tekijöihin. Yhteistyö digitointi- ja konservointikeskuksen kanssa oli koko Näinkin runollisia kuvia löytyy arkistosta. Hevosia uitetaan Tuupovaaran Luulahdessa kesällä 1941.

projektin ajan erittäin sujuvaa ja hyvähenkistä sekä työn laatu korkeaa.

13

14

akti 2/2013

akti 2/2013

Negatiivien skannaamisen lisäksi kirjoitettiin digitaaliseen muotoon kuvien kuvaselosteet. Julkaistavaksi nämä alkuperäistiedostot olivat kuitenkin liian suuria.

Kuvat kuuluvat kansalle Julkaisualustaksi valikoitui Anygraaf Oy:n NEO-kuvapankki, joka räätälöitiin ulkoasultaan ja ominaisuuksiltaan palvelulle sopivaksi.

Lähtökohdaksi haluttiin yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys ja mahdollisuus kommentoida yksittäistä kuvaa.

Kuvista löytyy myös huumoria. Tässä lehmä kummastelee filmikameraa Ilomantsissa.

15

Arkistolöytöjä

niksen käsialaa. Asetukset on kopioitu neljälle kahtia taitetulle

Palstalla esitellään arkistojen kätköistä löytyneitä kuriositeetteja.

yksityisomistukseen.

Ruotsalaista ruukkihistoriaa

pergamenttilehdelle. Pergamentti vastaanotettiin Tukholmassa vuorikollegiossa kopioitavaksi 8.4.1643. Vuonna 1734 se siirrettiin kamarikollegiosta antikviteettiarkistoon, josta se päätyi

Eurén lienee ostanut sen Tukholmassa; toinen mahdollisuus on, että hän on löytänyt asiakirjan arkistosta ja liittänyt sen oman kansioonsa.

Noin vuosi sitten sain sähköpostin Ruotsista. Siinä Närken alu-

Kuvamassan siirtäminen Anygraafin palvelimille onnistui kitkat-

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keskustelukatsel-

een ruukkitutkijat tiedustelivat, onko Suomessa tietoja kaivos-

ta. Kaikille kuville tehtiin automaattisäädöt, ne muutettiin JPG-

muksissa marraskuussa 1869 todetaan, että lehtori G.E. Euré-

ta koskevasta pergamentista. Arkistolaitoksemme harvat tuon

formaattiin sekä kuvakokoa pienennettiin niin, että tulostus A3-

nilta Hämeenlinnasta on saatu kuningas Maunu Eerikinpojan

kaltaiset asiakirjat on tallennettu Digitaaliarkistoomme, joten

kokoon oli vielä mahdollista.

antama vanhanaikuinen päärmekirja, joka koskee Noran vuo-

saatoin lähes välittömästi lähettää linkin ruotsalaisille tutkijoil-

ristoseutuja Ruotsissa. Vuonna 1886 SKS:n hallitus päätti luo-

le. Puoli vuotta myöhemmin sain viestin, jossa kerrottiin Go-

vuttaa pergamentin Valtionarkistoon.

degårdia koskevan tutkimuksen valmistuneen, ja kaikkien kir-

Noin 10 prosenttia kuvista oli ylivalottuneen näköisiä. Nämä kuvat säädettiin käsin optimaalisiksi varusmiesvoimin. Samalla kuvat

joittajien yllättyneen, että keskeinen asiakirja löytyi Suomesta.

tarkastettiin ja liian raaka materiaali piilotettiin. Tällaisia kuvia oli

Vihkoksi sidottu kopio koostuu kolmesta kuningas Maunu Ee-

vain muutamia satoja ja ne ovat tarvittaessa tutkijoitten saatavilla.

rikinpojan antamasta vuoriasetuksesta. 7.11.1340 annetussa

Teksti: Pertti Vuorinen, tutkija, Kansallisarkisto

hän takaa Närken läntisen vuoren kaivosmiehille henkilökoh-

Hakutoiminnot kunnossa

taisen vapauden ja osuuden yhteismetsistä. 24.2.1354 päivätty asetus määrittelee Norbergin kaivosmiesten oikeuksia ja

Avainasia palvelun toiminnassa ovat hakuominaisuudet. Kuvase-

muun muassa oluen myyntiä sekä rangaistuksia taposta ja

losteista saatiin paljon hyödyllisiä metatietoja, kuten kuvauspäivä

ruumiinvammasta. Kolmas on päivätty 5.2.1360 ja antaa kai-

ja kuvaajan nimi.

kille Järnbergin asukkaille ohjeita miilunpolttajista, kaivosten työrauhasta ja verotuksesta.

Kuvien paikkatiedot ovat summittaisia eikä henkilöiden ja joukkojen nimiä voitu sodan aikana kirjata tarkasti salaamissyistä. Näitä

Kuinka asiakirja on päätynyt Suomeen? Ns. Godegård-

tietoja pyydetäänkin nyt yleisöltä. Ensimmäisen kuukauden aika-

handskrift on 1400-luvun lopulla eläneen pappi Sveno Johan-

na yksittäisiin kuviin saatiin kerättyä noin tuhat lisätietoa.

Sotakoira Taru tulilinjoilla. Koiralle kirjoitetaan viestiä vietäväksi Martinsaaressa 1941.

Kuvia voi hakea päivämäärän perusteella tai Boolen operaattoreiden OR, AND tai NOT avulla. Lingsoft Oy:n suomenkielen perusmuotoon palauttamisominaisuuden ansiosta hakuja voi tehdä minkä vain perusmuodossa olevan sanan perusteella. Tämä on osoittautunut erittäin hyvin toimivaksi ratkaisuksi.

Palvelun suosio yllätti Osasimme odottaa suurta mielenkiintoa tätä uniikkia kansallisomaisuudeksi julistettua arkistoa kohtaan, mutta palvelun suosio ylitti kaikki odotukset. Ensimmäisen tunnin aikana palveluun tuli 250 000 kävijää ja se jumiutui täysin.

Käsitätkö Palstalla arkistolaitoksen asiantuntijat avaavat alan termistöä.

pöytäkirja ja E saapuneet asiakirjat. Tämä pätee jopa venäläistä arkistokulttuuria noudattaviin kenraalikuvernöörin ja valtiosihteerin kokonaisuuksiin.

Sen sijaan puolustushallinnon dokumenteissa avainasemassa ovat kirjain- ja numerotunnukset. Totuttautuminen Sk-, Perus-,

Mikä on T-3384/5?

PK- ja Sark-kokonaisuuksiin vaati hieman aikaa.

Suurin kokonaisuuksista on T. Mistä moinen kirjain? Jatkosodan

Kansallisarkiston tutkijapalvelussa tapahtui suu-

jälkeen joukko-osastoilla oli hallussaan valtavasti asiakirjoja. Ne

ri muutos pari vuotta sitten: Sörnäisten toimipiste eli entinen

määrättiin talletettaviksi Sota-arkistoon, jonne niitä saapui juna-

Pikaisten korjaustoimenpiteiden jälkeen ja palvelinkapasiteettiä

Sota-arkisto ja siviilipuoli Rauhankadulla yhdistivät voimansa ja

lasteittain. Jokaiselle saapuneelle erälle annettiin Sota-arkistos-

rajusti lisäämällä palvelu saatiin uudelleen pystyyn vielä saman

alkoivat palvella tutkijoita yhdessä toimipisteessä.

sa oma tulonumeronsa, T. Sen mukaan niitä tilataan edelleen.

noin 850 000 kertaa. Vierailijoita on tullut lähes kaikista maailman

Sulautuminen oli jouhevaa, kahden eri yksikön tietopalvelijat

Esimerkiksi T-3384 on jalkaväkirykmentti 12 esikunnan arkisto-

maista.

hitsautuivat kokonaisuudeksi nopeasti. Hieman enemmän ih-

tunnus, ja sen kansio 5 sisältää muun muassa rykmentin tupak-

metystä aiheutti sotilas- ja siviilipuolen erilainen arkistointitapa.

kavihkot.

Ministeriöiden, keskusvirastojen ja jopa komiteoiden arkistot

teksti: Heikki Halonen, tietopalvelusihteeri ja Pertti Vuorinen, tutkija, Kansallisarkisto

illan aikana. Kahden ensimmäisen viikon aikana palvelua käytettiin

Teksti: Pasi Leskinen, komentajakapteeni, Puolustusvoimat

Pieniä ilon hetkiä. Lapset ottavat aurinko- ja vesikylpyjä Aunuksen lastensairaalan pihalla kesällä 1942.

Kuvat: SA-kuva

noudattavat samaa virka-arkistokaavaa. A on yhtä kuin diaari, C

Rodeo

16

akti 2/2013

akti 2/2013 3/2013

17

tehtäväluokituksiin, kansalliseen normipohjaan ja myöhemmän

Eri yhteyksissä on peräänkuulutettu kansallisista asiakirjahallinnan

tutkimuksen käytössä olevan asiakirjatiedon yksipuolisuuteen.

normeista luopumista ja tukeutumista kansainvälisiin standardeihin, tällä hetkellä lähinnä MoReq2010:iin. Käytännön tasolla on

Oma vaikutuksensa hitaaseen edistymiseen on toki sillä, että

kuitenkin hiljaisempaa. Eri maissa on Sähke-normien tapaan kan-

arkistolaitoksen toimivalta on rajallinen, eikä asiakirjahallinnan ja

salliset määrityksensä. MoReqia on hyödynnetty niiden pohjana

asiakirjahallinnon ohjaus- ja kehittämisvastuuta ole kokonaisuu-

lähinnä viitekehyksenä tai inspiraation lähteenä.

dessaan määritelty. Nykyisen arkistolain aikana arkistolaitos on vetäytynyt operatiivisen asiakirjahallinnan ohjaamisesta, mutta sähköistä asiakirjahallintaa kehittävälle ja asiakirjahallintoa ohjaa-

Muutakin kuin hallinnollisia päätöksiä

valle taholle vetäytyminen ei sovi. Se synnyttää epävarmuutta toi-

Arkistolaitos päivitti tämän vuoden alussa julkisen hallinnon seu-

mivallasta ja normien kohdentumisesta.

lontapolitiikan ja -strategian. Tavoitteena on ottaa arvonmäärityksessä tasapuolisesti huomioon eri tieteen- ja tutkimusalojen

Operatiivista toimintaa vai säilytystä?

Asiakirjahallinta nivottava toiminnan ja palveluiden kehittämiseen Asiakirjahallintaa pitäisi viedä eteenpäin tiiviinä osana toiminnan ja palvelujen kehittämistä.

Sähköisistä palveluista saatavat hyödyt jäävät vähäisiksi, jos niitä kehitetään palasina.

tietotarpeet ja näkemykset. Sähköinen toimintaympäristö (ml. sähköinen säilyttäminen) mahdollistaa sen, että entistä kattavam-

Asiakirjahallinnan tehtävänä on varmistaa asiakirjatietojen luotet-

pi osa julkisen hallinnon asiakirjatiedoista voidaan säilyttää pysy-

tava käsittely operatiivisessa toiminnassa. Käsittelyprosessien

västi.

ja metatietoarvojen tallentumisen mahdollisimman täydellinen automatisointi lisää luotettavuutta. Ensisijaista on operatiivisen

Arkistolaitos on luopunut määrällisestä seulontatavoitteesta ja on

toiminnan luotettavuus, jolla voidaan turvata myös tietojen myö-

luopumassa asiakirjaotannoista, jos asiakirjatiedot säilytetään yk-

hempi käyttö ja minimoida paperiarkistointi.

sinomaan sähköisessä muodossa. Näin ollen useiden hallinnon käyttämien rekisterien tiedot voidaan säilyttää kokonaisuudes-

Arkistolaitoksen Sähke2-normi on asiakirjalähtöinen ja kohdentuu

saan pysyvästi ja yhdistää muiden rekisterien tietoihin. Nämä

siten ensisijaisesti asianhallintajärjestelmiin. Arkistolaitoksessa

muutokset parantavat tutkimuksen mahdollisuuksia merkittäväs-

ymmärretään hyvin, että jotkin organisaatiot hoitavat substanssi-

ti. Arvonmääritys tehdään tehtävätasolla, ei asiakirjatasolla. Pysy-

tehtäviään pääosin muilla tietojärjestelmillä kuin asianhallintajär-

västi säilytetään siten hyvin paljon muutakin kuin julkisen hallin-

jestelmillä.

non organisaatioiden hallinnollisia päätöksiä.

Sähke2-normin vaatimusten toteuttaminen ei tarkoita sitä, että

Pysyvä säilytys ei jatkossa ole enää irrallinen osa asiakirjahallintaa,

vaatimukset täyttävä tietojärjestelmä olisi pitkäaikaissäilytysjär-

kun säilytettävän asiakirjatiedon määrää ei olennaisesti rajoiteta.

jestelmä. Normi edellyttää, että operatiivisessa käsittelyproses-

Toimintojen ja palveluiden kehittämisessä on otettava huomioon

sissa tallentuu riittävä määrä metatietoa, joka dokumentoi käsitte-

myös integraatio keskitettyyn pitkäaikaissäilytyspalveluun ja sel-

lyprosessin etenemistä ja ohjaa asiakirjatiedon elinkaarta.

vitettävä sen tuomat käyttömahdollisuudet eri organisaatioiden

Asiakirjahallinnan keskeisiä tavoitteita ovat asiakirjatie-

tuottamiin julkisiin tietoihin. Tämä vaikuttaa nykyisiin käsittelypro-

don luotettavuuden takaaminen, käsittelyprosessien virtaviivais-

Pitkäaikaissäilytys on taloudellista ja tehokasta hoitaa keskite-

sesseihin ja asiakkaalta vaadittavien tietojen määrään. Keskitetyn

taminen ja automatisoinnin edistäminen sekä paperiarkistoinnin

tysti, mutta tällä hetkellä hallinnolliset linjaukset arkistolaitoksen

pitkäaikaissäilytyspalvelun tuleekin olla yksi perustietovaranto.

olennainen vähentäminen. Nämä tavoitteet etenevät hitaasti

omistaman palvelun käyttöön puuttuvat edelleen. teksti: Päivi Happonen, tutkimusjohtaja, Kansallisarkisto

käytäntöön, koska asiakirjahallinta on usein irrallaan toiminnan ja palveluiden kehittämisestä.

Automatisointi lisäisi käyttömukavuutta

Nykyisin sähköisiä palveluita kehitetään palasina, jolloin niistä

Nykyiset asianhallintajärjestelmät on pitkälti kehitetty vanhoista

saatavat hyödyt ovat vähäisiä. Usein palvelualustojen ja tausta-

diaarijärjestelmistä, jolloin niiden keskeisenä toiminnallisuutena

järjestelmien integraatiot jäävät puolitiehen tai kokonaan toteut-

on tehtäväluokan/asiaryhmän valinta ja asiakirjojen liittäminen

tamatta, joten tehokas ja luotettava asiakaspalvelu siirtyy kauem-

asiaan toimenpiteen kautta. Kumpikin on tärkeä ja relevantti toi-

mas tulevaisuuteen.

minnallisuus, mutta niiden tekeminen ei kuulu asianhallintajärjestelmien loppukäyttäjille.

Laajamittainen kehittäminen taka-alalla

Todennäköisesti tietojärjestelmätoimittajilta ei ole edes vaadittu asianhallintajärjestelmien käsittelyprosessien mahdollisimman

Siiloutuneiden toimintojen romuttaminen ja tiedon

täydellistä automatisointia ja tehtäväluokkaa kuvaavan metatie-

mahdollisimman automaattisen liikkumisen edis-

don automaattista tallentumista, jolloin järjestelmät työllistävät

täminen pitäisi olla myös asiakirjahallinnon am-

loppukäyttäjää edelleen liikaa. On selvää, että näiden hankaliksi

mattilaisten yhteinen tavoite. Laajamittainen

koettujen toiminnallisuuksien automatisointi lisäisi huomattavasti

kehittäminen on jäänyt taka-alalle, kun vähäinen ammatillinen keskustelu on jämähtänyt

tehokkuutta ja asianhallinnan käyttömukavuutta.

Kansallisarkisto

18

akti 2/2013

akti 2/2013

19

tarkemmin Turun maakunta-arkistossa. Näyttely siis tavallaan laa-

Suuriruhtinaan matka ”villiin länteen” muodostui legendaksi, ja

jeni arkistoon.

sata vuotta tapahtumien jälkeen Le Piloten -lehdessä julkaistiin jatkokertomuksena Lucky Luke -sarjakuva Le Grand Duc eli Suu-

Pohjoisvaltioiden tueksi

riruhtinas. Sarjakuvassa suuriruhtinas matkustaa Lucky Luken opastamana länteen. Adjutanttina suuriruhtinaalla on mukana erit-

Kansallisarkiston aineistossa on runsaasti materiaalia von Krae-

täin pienikokoinen, kielitaitoinen ja sivistynyt eversti. Tämän hah-

merin Yhdysvaltojen vierailuilta. Hänen ensimmäinen matkansa

mon esikuvaa voi vain arvailla.

Yhdysvaltoihin tapahtui 1863. Amerikassa oli käynnissä sisällissota ja amiraali Lessovskin johtama eskaaderi purjehti Pohjoisvalti-

teksti: Mikko Meronen, tutkija, Forum Marinum

Oscar von Kraemerin jäämistö ja AtlasArt / Risto Pekkanen

oiden eli Unionin satamiin osoittamaan tukeaan Pohjoiselle.

Tämä oli harkittu ulkopoliittinen ratkaisu, sillä Englanti oli asettumassa tukemaan Etelävaltioita eli Konfederaatiota. Venäjä pyrki näin saamaan Yhdysvalloista liittolaisen Englantia vastaan. Venäläisten osoittama tuki osaltaan ehkäisi englantilaisten laajemman sekaantumisen Yhdysvaltojen sisällissotaan, mikä sai paljon kiitosta Pohjoisvaltioissa.

Suuriruhtinaan seurueessa Von Kraemerin toisella purjehduksella Yhdysvaltoihin höyryfregatti Svetlanalla oli mukana koulutettavana suuriruhtinas Aleksei Aleksandrovitš. Suuriruhtinaan valtiovierailu Yhdysvalloissa oli menestys. Vierailun kunniaksi järjestettiin valtaisia paraateja, juhlatilaisuuksia ja näytöksiä.

Amiraali maailman merillä

Kansa halusi nähdä kuuluisan vieraan ja yleisö seurasi kaikkialla suuriruhtinaan liikkeitä. Suuriruhtinas kiersi maata laajasti. Eri rautatieyhtiöt antoivat seurueen käyttöön erikoisjunia ja vaunuja.

Oscar von Kraemer seurasi Aleksein mukana St. Louisiin saakka.

Forum Marinum -merikeskuksessa Turussa oli kesän ajan esillä näyttely amiraali Oscar von Kraemerin urasta Venäjän keisarillisessa laivastossa. Autonomian ajan merkittävin suomalainen meriupseeri oli aikansa kosmopoliitti.

Sen jälkeen hänen piti palata New Yorkiin huolehtimaan laivastaan.

Puhvelijahti kuuluisuuksien kanssa

Oscar von Kraemer vuonna 1894.

Aleksein seurue jatkoi puhvelimetsästykseen Omahaan. MetsäsEverstiluutnantti Georg Armstrong Custer ja suuriruhtinas Aleksei Aleksandrovitš kuvattuna St. Louisissa puhvelinmetsästysretken jälkeen.

tysretken järjestelyistä vastasivat kenraalit William T. Sherman ja Phillip Sheridan.Tähän niin kutsuttuun kuninkaalliseen puhvelinmetsästykseen (Royal Buffalo Hunt) osallistuivat myös William

Laaja ja merkittävä kokoelma

Cody eli ”Buffalo Bill” sekä everstiluutnantti Georg Armstrong

mi sekä keisarikunnan meriministeriössä että valtakunnanneuvos-

Oscar von Kraemer keräsi ja säilytti laajan aineiston omasta toi-

mentin miehiä sekä Lakota Sioux -päällikkö Spotted Tail seuru-

ton jäsenenä. Hän vaikutti myös Venäjän merivoimien tekniseen

minnastaan. Hänen Kansallisarkistossa säilytettävä kokoelmansa

eensa kanssa.

kehittämiseen.

on erittäin merkittävä, ja sisältää osan hänen aineistostaan. Osa

Johan Fredrik Oscar von Kraemer (1829–1904) teki ansiokkaan uran Venäjän laivastossa, saavutti amiraalin arvon ja toi-

aineistosta on edelleen perillisten hallussa.

Pienikokoinen von Kraemer oli sivistynyt, kielitaitoinen ja taitava diplomaatti. Hän matkusti laajalti ulkomailla Venäjän edustajana ja

Kokoelma sisältää Oscar von Kraemerin virallisia asiakirjoja kuten

tutustui moniin aikansa keskeisiin vaikuttajiin. Näyttely tarkastelee

kunniamerkkien myöntämisasiakirjat sekä muuta aineistoa ku-

von Kraemerin uran ja elämänvaiheiden rinnalla Venäjän laivaston

ten päiväkirjoja, juhlaohjelmia, kutsuja, käyntikortteja ja sähkeitä.

kehitystä 1800-luvulta 1900-luvun alkuun.

Näyttelyyn saatiin lainaksi valikoituja asiakirjoja tästä kokoelmasta.

Erityisen hienoa oli, että kunniamerkit voitiin asettaa esille alkupe-

Venäjän laivasto alkoi 1800-luvun loppupuolella liikkua laajasti kai-

räisten myöntämisasiakirjojen kanssa.

killa maailman merillä. Von Kraemer purjehti kahdesti sekä Yhdysvaltoihin että Kaukoitään.

Näyttelyn ajaksi järjestettiin myös mahdollisuus tutkia aineistoa

Custer. Metsästyksessä oli avustamassa myös 2. ratsuväkiryk-

Forum Marinum tuotti ”Suomalainen Oscar von Kraemer Venäjän keisarillisessa laivastossa” -näyttelyn yhteistyössä Venäjän Keskusmerisotamuseon kanssa. Näyttely kuuluu Turun ja Pietarin ystävyyskaupunkisuhteen 60-vuotisjuhlien ohjelmaan, ja se on tarkoitus siirtää syksyllä Pietariin Keskusmerisotamuseon uuteen rakennukseen.

Näyttely toteutettiin yhteistyössä Oscar von Kraemerin jälkeläisten, Turun museokeskuksen ja arkistolaitoksen kanssa.

Merikeskus Forum Marinum on aktiivinen ja monipuolinen merellisen toiminnan keskus, merenkulun valtakunnallinen erikoismuseo ja Suomen Laivastomuseo.

Forum Marinum on sekä merihenkinen vierailukohde että kokousten ja yleisötapahtuminen pitopaikka. Merikeskukseen kuuluu huomattava museoaluslaivasto: kaksi suurta purjelaivaa, neljä sotalaivaa ja useita pienaluksia höyrykäyttöisestä satamahinaajasta poliisiveneeseen. Museoalukset ovat avoinna kesäkuukausina ja näyttelyt ympäri vuoden. www.forum-marinum.fi

20

akti 2/2013

akti 2/2013

21

Sota-ajan aineistojen kunnostus etenee 70 vuotta vanhat aineistot ennen ja jälkeen kunnostuksen.

Puolustushallinnon asiakirja-aineistoja on kunnostettu vuoden 2008 alusta lähtien puolustusministeriön, arkistolaitoksen ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston yhteisessä hankkeessa.

Koko 18 hyllykilometrin urakka on vuoden 2015 loppuun mennessä valmis.

luettavien yksiköiden lisäksi kokonaisuuteen sisältyvät esimerkik-

saattoi aiemmin olla jopa 85 koteloa ilman kunnollista luettelointia,

jos sanahaun voi arkistokaavoista piittaamatta ulottaa laajoihin

si puolustusministeriön ja suojeluskuntajärjestön aineistot. Kun-

minkä vuoksi aineiston läpikäynti oli usein hyvin puuduttavaa. Vali-

aineistokokonaisuuksiin, vaikuttaa se tutkimuksen metodologi-

nostettavaa aineistoa on yhteensä noin 18 hyllykilometriä.

tettavasti yhteys ilmavoimien arkiston varhaisimpiin rakenteisiin on

aankin”, toteaa Pentti Manninen.

vuosien saatossa päässyt katkeamaan.”

12 hyllykilometriä kunnostettu

Asianmukainen arkistointi nopeuttaa aineiston käsittelyä Kansal-

Projektin tärkein tavoite on parantaa asiakirjojen säilyvyyttä ja käy-

lisarkiston sisäisissä prosesseissa ja tehostaa tilankäyttöä. Tähän

tettävyyttä. Aineistoista poistetaan metalliset liittimet, ja asiakirjat

mennessä aineistot ovat tiivistyneet yli 600 hyllymetriä.

Viime sotien jälkeen Sota-arkistoon luovutettiin lähes 20 hyl-

suojataan happamuudeltaan neutraaleilla materiaaleilla. Asiakirjo-

lykilometriä puolustushallinnon asiakirjoja. Ne saapuivat pääosin

jen sisältöä, arkistoyhteyttä ja rajavuosia koskevat tiedot luetteloi-

alkuperäisissä säilytysvälineissään ja puutteellisesti luetteloituina.

daan yhdenmukaisella tavalla tietokantaan.

Kaikkia asiakirjoja ei säilytetä Puolustushallinnon asiakirjat siirtyivät Kansallisarkistolle siinä laa-

Sota-arkiston vähillä resursseilla aineiston järjestäminen ja luet-

Teksti: Ville Vuolle, tutkija ja Markku Leppänen, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto Kuvat: Kare Salonvaara, suunnittelija, Kansallisarkisto

Projekti jatkuu Mikkelissä

telointi eteni hitaasti. Vapaaehtoisten kunnostajien apuun tur-

Tähän mennessä aineistoa on kunnostettu noin 12 hyllykilometriä,

juudessa, jossa ne oli aikanaan luovutettu Sota-arkistoon. Aineis-

vauduttiin vuosina 2003–2007 toimineessa Sota-arkiston ystävät

ja seuraavat asiakirjakokonaisuudet ovat pääosin valmiit:

tojen joukossa on myös sellaisia asiakirjoja, joiden poistaminen ar-

-projektissa.

• suojeluskuntajärjestön aineistot 1918–1944

kistosta on arkistolaitoksen seulontastrategian ja voimassa olevien

Pääesikunta, Elka ja Kansallisarkisto ovat sopineet Sota-

• puolustusvoimien rauhanajan joukko-osastojen ja muiden yksiköi-

seulontapäätösten mukaista. Tästä työstä vastaavat Kansallisarkis-

arkiston järjestämättömän aineiston kunnostusprojek-

Kun Sota-arkiston liittämistä Kansallisarkistoon alettiin suunnitella,

den aineistot 1918–1939

ton virkamiehet.

tin jatkamisesta vuosina 2014–2015. Hankkeen toteutus-

kunnostamattoman aineiston valtava määrä nousi neuvotteluissa

• puolustusministeriön aineistot 1918–1939

esille. Vuoden 2007 lopulla allekirjoitettiin puolustusministeri-

• talvisodan aineistot 1939–1940

ön, arkistolaitoksen ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) välillä sopimus, jolla ongelma ratkaistiin.

”Siistimpää aineistoa helpompi käsitellä”

Sopimuksen mukaan aineistot kunnostetaan ja luetteloidaan

Millaisia kokemuksia kunnostetuista aineistoista on päätoimittaja

puolustusministeriön kustannuksella ja arkistolaitos vastaa työn

Pentti Mannisella, joka on tutkinut Suomen ilmavoimiin liittyviä

suunnittelusta, ohjeistamisesta ja laadunvalvonnasta. Varsinaisen

asiakirjoja vuodesta 1979 lähtien?

kunnostustyön puolustusministeriö ostaa Mikkelissä toimivalta El-

tapa säilyy ennallaan.

Rauhanajan aineistoista on seulottu eräitä taloushallinnossa ja armeijan huoltotehtävissä kertyneitä rutiiniasiakirjoja, joiden infor-

Vaikka yhteistyö sopimusosapuolten välillä on toiminut

maatioarvo on vähäinen. Sota-ajan aineistojen seulonta on ollut

hyvin, projekti ei ole täysin edennyt alun perin suun-

hyvin varovaista ja se on kohdistunut pääasiassa autovarikoiden,

nitellussa aikataulussa. Lisäksi kunnostusta vaativien

vaatevarastojen ja erilaisten korjaamoiden eräisiin asiakirjoihin.

aineistojen määrä on osoittautunut projektin alussa arvioitua suuremmaksi. Jatkosopimuksella varmistetaan,

Astiaa koskevat odotukset korkealla

kalta. Alun perin työn piti valmistua vuoden 2013 lopulla, mutta hil-

”Kunnostettu aineisto on paljon siistimpää kuin ennen ja sitä on

Syksyn aikana kunnostusprojektissa tallennetut tiedot saadaan ar-

jattain tehdyllä jatkosopimuksella saatiin kahden vuoden lisäaika.

helpompi käsitellä. Esimerkiksi liitinten poistaminen on digikuva-

kistolaitoksen Astia-verkkopalvelun piiriin. Sen monipuoliset hakuo-

että projekti saadaan toteutettua täysimääräisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Sopimuksen arvo on enintään 2,5 miljoonaa euroa.

uksen kannalta ollut erinomainen asia. Omaan työmenetelmääni

minaisuudet lisäävät asiakkaan mahdollisuuksia löytää asiakirjoja, ja

Projektin työllistävä vaikutus on merkittävä. Kunnostus-

Sopimuksen toteuttamista varten perustettiin Sota-arkiston ai-

tämä sopii hyvin, sillä kuvaan asiakirjat Rauhankadulla ja analysoin

myös aineistojen tilaaminen on aiempaa selkeämpää. Muuttuva toi-

työssä Elkan toimitiloissa Mikkelissä työskentelee noin

neistojen kunnostamisprojekti, joka aloitti työnsä vuoden 2008

niitä sitten kotona.”

mintaympäristö voi avata asiakkaille monenlaisia uusia näkökulmia.

25 henkilöä. Lisäksi Helsingissä Kansallisarkiston tilois-

linnon asiakirjat vuoden 1918 sisällissodan jälkeisestä ajasta aina

”Aineistojen uusi luettelointi on tullut tarpeeseen ainakin ilmavoi-

”Astian käyttö tulee mullistamaan ainakin oman tutkimustyösken-

Lapin sodan päättymiseen vuonna 1945. Varsinaisten armeijaan

mien rauhanajan aineistojen kohdalla. Samassa aineistoerässä

telyni. Tilaaminen kotikoneelta vähentää ”turhaa jalkatyötä”, ja

alussa. Projektin vastuulla ovat itsenäisen Suomen puolustushal-

sa työskentelee 1–3 hankkeen työntekijää.

Teksti: Juhani Tikkanen, sektorijohtaja, Kansallisarkisto

22

akti 2/2013

akti 2/2013

Kymenkartanon läänin nousu ja tuho Maaherra oli lääninsä kuningas

23

yleistä järjestystä ja oikeudenhoitoa, edistää elinkeinoja, valvoa

toisteet sekä kirje- ja anomusasiakirjat ovat säilyneet 1740-luvun

siltoja, teitä ja kestikievareita, olla läsnä sotaväen ruodutuksessa,

puolivälistä alkaen lähes täydellisinä sarjoina.

ehkäistä irtolaisuutta sekä pitää silmällä kruununmaiden käyttöä.

Apunaan maaherralla oli lääninsihteerin johtama kanslia ja läänin-

Teksti: Jari Oinonen, tutkija, Mikkelin maakunta-arkisto

kamreerin johdolla toiminut, verotuksesta ja muista talousasioista

Kuvat: Kymenkartanon läänihallituksen lääninkanslian arkisto

vastannut lääninkonttori.

Ajan hammas on ollut armollinen Katkelmallisten lähteiden varassa

Itäsuomalainen joutuu usein rakentamaan kuvan menneisyydestään niukempien lähteiden varaan kuin Länsi-Suomessa asuva ystävänsä, sillä sodat, rajamuutokset, tulipalot ja huonot säilytysolot ovat usein koituneet asiakirjojen tuhoksi.

Arvokasta aineistoa tarjoaa Kymenkartanon lääninhallituksen arkisto.

Koska maaherra toimi keskus- ja paikallishallinnon välisenä yleis-

itäsuomalaista menneisyyttä luo-

hallintoviranomaisena, lääninhallitusten arkistot tarjoavat runsaan

taava tutkija ei voi sivuuttaa Kymen-

lähdeaineiston sukututkimuksen harrastajille sekä väestö-, ta-

kartanon lääninhallituksen asiakirjo-

lous-, asutus-, kulttuuri- ja hallintohistorian tutkijoille. Kuninkaan

ja. Kun muun muassa Suur-Savon

oikeuksin maaherra saattoi puuttua lähes kaikkiin lääninsä asioi-

tuomiokunnan 1600-luvun lopun ja

hin. Ainoastaan tuomarina toimiminen ja sotilasasiat oli rajattu hä-

1700-luvun kantatuomiokirjat jalos-

nen toimivaltansa ulkopuolelle.

tuivat Mikkelin Sairilan kartanon

Ruotsin ja Venäjän vuosina 1741–1743 käymällä Hattujen

Maaherran tuli edistää läänissään valtion ja sen asukkaiden kaik-

kiehkuroiksi ja leivospapereiksi

sodalla oli suuri vaikutus Itä-Suomen lääninhallinnon kehitykselle.

kinaista hyvinvointia. Hänen tehtävänään oli muun muassa valvoa

ja turkulaisten huolimaton tulen-

mamsellien

käsittelyssä

hius-

Lappeenrannan taistelussa 23.8.1741 kaupungissa sijainneen Sa-

käsittely vuonna 1827 täydensi

vonlinnan ja Kymenkartanon lääninhallituksen rakennukset tuhou-

tuhon hävittämällä tuomiokun-

tuivat ja kappale Itä-Suomen historiaa haihtui ilmaan palavina asia-

nan renovoidut tuomiokirjat, ar-

kirjoina. Vuonna 1743 solmitun Turun rauhan seurauksena Ruotsin

tikkelin eteläsavolainen kirjoittaja

itäraja siirtyi Kymijoelle ja maaherran residenssi täytyi siirtää pois

on sitäkin suuremmalla innolla

Lappeenrannasta.

hypistellyt lääninhallituksen arkiston kellastuneita asiakirjoja.

Vuonna 1742 Tukholmaan paennut lääninhallituksen henkilökunta palasi vähitellen Suomeen ja lääninhallinto jatkoi toimintaansa

Vaikka monet asiakirjoista ovat-

vuoteen 1747 saakka Ristiinan Brahelinnasta ja Mikkelin kirkonky-

kin melko huonokuntoisia, ajan

lästä käsin. Samana vuonna läänin alueita järjestettiin uudelleen,

hammas on ollut Kymenkartanon

jolloin siihen liitettiin muutamia Hämeen ja Uudenmaan läänin

lääninhallituksen arkistolle poikke-

pitäjiä.

uksellisen armollinen. Lääninkanslian ja -konttorin diaarit, päätös-

Heinolan kaupungin ensimmäinen asemakaavaluonnos 4.10.1779 liittyy maaherra Riddercreutzin esitykseen Ruotsin kamarikollegiolle lääninhallituksen sijaintipaikalle rakennettavaksi kaupungiksi.

Uuden, vuonna 1748 toimintansa aloittaneen Kymenkartanon ja Savon läänin keskukseksi tuli Degerby eli Loviisa. Maantieteellisesti uusi suurlääni ulottui Suomenlahden rannikolta kauas Savon

Itä-Suomen historia ojennukseen

ja Pohjois-Karjalan erämaihin.

lytettiin järjestämistyössä ennallaan. Arkiston epäjärjestyksessä olleet aktit ja muut asiakirjat pyrittiin mahdollisuuksien mukaan palauttamaan diaarien mukaiseen järjestykseen. Ai-

Suurlääni pilkottiin pienemmiksi

Mikkelin maakunta-arkistossa vuonna 2008 aloitettu Kymen-

neisto syötettiin arkistotietokantaan sarjoittain vakiintuneen

Kuningas Kustaa III:n aikana Kymenkartanon ja Savon lääni jaet-

kartanon lääninhallituksen arkiston järjestäminen, luettelointi

ABC-kaavan mukaisesti, ja suurelta osin uudelleen koteloidut

tiin kahtia vuonna 1775. Läänin eteläosasta muodostettiin Kymen-

ja kuvailu saatiin päätökseen syksyllä 2012. Kymenkartanon

ja nimiöidyt säilytysyksiköt merkittiin uusin, juoksevin nume-

kartanon lääni, jonka hallintopaikkana oli Heinola. Pohjoisosasta

lääninkanslian ja lääninkonttorin arkistot sisältävät 245 hyl-

roin. Vanhat, monien tutkimusten viitetiedoissa mainitut sig-

muodostettiin Savon ja Karjalan lääni (myöhempi Kuopion lääni)

lymetriä asiakirjoja 1600-luvun lopulta vuoteen 1831 saakka.

numit merkittiin myös Vakka-tietokantaan.

keskuspaikkanaan Kuopio.

Varsinaisen Kymenkartanon lääninhallituksen (1776–1831) aineiston lisäksi arkistokokonaisuuteen sisältyy Kymenkar-

Aineiston järjestämättömyydestä johtuen Kymenkartanon

Vanhan Suomen liittäminen muun Suomen yhteyteen vuonna 1812

tanon ja Savon läänin (1743–1775) sekä vähäisiä määriä Sa-

lääninhallituksen arkistoa ei ole suppeaa tutkijaryhmää lu-

aiheutti jälleen muutoksia läänijaossa. Vuonna 1831 Kymenkarta-

vonlinnan ja Kymenkartanon läänin (1721–1743) sekä eräiden

kuun ottamatta juuri käytetty. Arkiston kuvailun yhteydessä

non läänin pohjoisosasta muodostettiin Mikkelin lääni ja eteläosat

muiden arkistonmuodostajien asiakirjoja.

noudatetun Vakka-tietokannan kuvailuelementtien monipuo-

liitettiin Uudenmaan lääniin. Mikkelin läänin pääpaikka oli aluksi

lisen hyödyntämisen tarkoituksena onkin auttaa ns. tavallista

Heinola, mutta vuonna 1843 pääkaupungiksi tuli Mikkeli. Se toimi

Luettelo Savon ja Karjalan lääninhallitukselle 15.4.1776 luovute-

Arkiston vanha, jo 1800-luvun lopulla laaditun ruotsalaisen

tutkijaa lähestymään usein vaikeakäyttöisiksi koettuja läänin-

Etelä-Savon hallinnollisena keskuksena vuoteen 1997 saakka.

tuista asiakirjoista.

arkistokaavan mukainen asiakirjojen fyysinen järjestys säi-

hallitusten arkistoja.

Vuoden 1863-1864 valtiopäivistä 150 vuotta Tule tutustumaan Kansallisarkistossa esillä olevaan näyttelyyn, joka valottaa valtiopäivien taustaa, niiden merkitystä, valtiopäivämiehiä ja -työskentelyä, suomen kielen asemaa sekä valtiopäivien kokoontumispaikkaa ja avajaisia.

Näyttely avautuu lokakuun lopulla ja se on avoinna huhtikuuhun 2014 saakka Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki).

Näyttelyn järjestävät eduskunta ja Kansallisarkisto.