PPY_2_2017 by Kaleva Oy

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi Kauttamme rekrytoinnit ja henkilöstövuokraukset koko Pohjois-Suomen alueelle.

Kempeleentie 5, Oulu puh. 050 444 4463

2/ 2017

Frisbeegolfyrittäjä Pasi Laukkanen viehättyi hauskannäköisestä lajista s. 10–11

AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Oletko kasvuhakuisen yrityksen ruorissa, suuntana kenties kansainväliset markkinat? Laadukkaat yrityspalvelumme ovat Oulun alueen yritysten käytössä aina liikeidean sparraamisesta lähtien. Tutustu myös sähköisiin palveluihimme. Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

BusinessOulu

@BusinessOulu_

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Pääkirjoitus

Hallituksen ja työvaliokunnan jäseneltä

Kun demokratia hukkuu tykkää-nappiin

Toimivat verkostot aloittavan yrityksen tukena

Silloin kun maailmassa raha tulee seinän automaatista, sähkö pistorasiasta ja koulutus- ja terveydenhuoltokin on ilmaista, voi oman mielihyvänsä tai – pahansa näyttää tykkää nappia painamalla. Ehkä nimetön kommentti jonkin uutisen sekaan, ajateltu tai ajattelematon, osallistaa kirjoittajaa. Mukana ollaan! Kuntavaalit lähestyvät. Edellisissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli Pohjois-Pohjanmaalla 56,9 %, mikä oli alle valtakunnan keskiarvon. Kun 80-luvulla Suomessa vielä 78 % äänesti, niin alaspäin on tultu parikymmentä prosenttia. Suunta on huolestuttava. Iäkkäät äänestävät, iäkkäät asettuvat helpommin ehdolle ja mitä nuoremmasta on kysymys, sen varmemmin jätetään äänestämättä. Sanotaan, että yhteiskuntamme tärkeimpiä arvoja on demokratia. Kansanvallan tärkein olemus on vapaissa vaaleissa, mutta toki siihen liitetään myös ilmaisun-, sanan- ja puheenvapautta. Se, että demokratia jatkaa olemassaoloaan ja kehittyy, edellyttää kuitenkin kahta asiaa. Ensinnäkin pitää olla riittävästi ehdokkaita, mistä valita ja vaaleissa pitää äänestää. Huolestuttavia uutisia on kuulunut maakunnasta, miten äänestyslistoja ei ole saatu täyteen, ehdokkaita on ollut haastava saada. Jos valinnanmahdollisuuksia iän, sukupuolen, koulutuksen tai ammatin puolesta valita itselle sopiva ehdokas on liian vähän, laskee se äänestysinnokkuutta. Demokratiavaje kertaantuu, jos kuntalaisia ei myöskään muutoin innosta äänestää. Demokratia hukkuu pikkuhiljaa internetin maailman tykkää nappiin ja Twitterin laulantaan. Maailman viimeaikaiset vaalit ja äänestykset osoittavat, että äänestämisellä tai äänestämät-

tä jättämisellä on merkitystä. Kysymyksessä ei ole velvollisuus vaan valtavan suuri oikeus, jota ei kannata jättää käyttämättä. Tulevat kuntavaalit ovat vaalit, jotka ovat kaikkein lähimpänä meitä jokaista. Tulevaisuuden kunnissa päätetään edelleen paljon asioita, jotka koskettavat juuri sinua. Miten ja missä koulutetaan? Missä ja mitä rakennetaan? Missä ja miten asutaan? Miten joukkoliikenne kehittyy? Miten ja mitä kunnissa hankintaan ja ostetaan tulevaisuudessa, Miten kuntien palveluasenne kehittyy, miten tapahtumat ja kulttuuri ovat kunnissa voimissaan. Mistä löytyvät työpaikat? Kaikkia näitä asioita linjaavat kunnissa tulevaisuudessa nyt valittavat valtuutetut. Jos nyt vähän kärjistää, niin tulevaisuudessa maakunnat huolehtivat vanhuksista ja raihnaisista, mutta kunta varmistaa päätöksillään alueen elinvoiman ja dynaamisuuden. Tämä tarkoittaa taas sitä, että päätöksenteossa tulevaisuudessa olisi hyvä kuulua erityisesti nuorten ja yrittäjien ääni. Somen voima on nähty jo monissa ihmisiä liikuttaneissa mielenosoituksissa ja tapahtumissa. Voi kuin se näkyisi myös siten, että suomalaiset lähtisivät äänestämään. Aiotko itse äänestää?

Aloitteleva yrittäjä kohtaa todennäköisesti monenlaisia haasteita. Suunniteltu liike-idea, tai kilpailutilanne herättää kysymyksiä, ihmettelijöitä riittää. Sinnikkyys ja rautainen selkäranka palkitaan kuitenkin lopulta, mikäli asiat on tehty oikein. On tärkeää, että usko omiin unelmiin ja omaan tekemiseen loistaa kirkkaana niinäkin päivinä, kun vastoinkäymisiä sattuu tielle useampia, kun olisi tarpeen. Omaan intuitioon kannattaa luottaa, joskin järjen ääntäkään ei sovi unohtaa. Mitään suuria valmiita verkostoja yrityksen perustamisvaiheessa ei välttämättä tarvitse, ne ovat kuitenkin hyvä tuki ja turva liiketoiminnan kasvattamisen kannalta. On rikkaus saada viettää aikaa eri alo-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva365 Oy Paino Kalevan Sanomalehtipaino Taitto Kaleva Oy

marjo kolehmainen

Myynti P. (08) 5377 180 mediamyynti@kaleva.fi

jen yrittäjien kanssa ja vaihtaa kokemuksia usein todella samankaltaisista yrityselämän tilanteista. Kun kuulet Riston firmassa käynnissä olevista järjestelyistä, saatat huomata, ettei edellisellä viikolla omassa yrityksessäsi kohtaamasi haaste sittenkään ollut niin ennennäkemättömän kauhea kuin aluksi luulit. Myöhemmin kun kokemuksia on jaettu pidemmän aikaa, huomaat mahdollisesti jo käynnissä olevassa tilanteessa katselevasi asiaa uudemmasta perspektiivistä. Vertaistuki on korvaamatonta, ja sitä saa toimivista verkostoista. Aloittava yrittäjä voi löytää arvokkaita kontakteja esimerkiksi Finnveran, pankin, uusyrityskeskuksen, vakuutusyhtiön tai jonkin muun yrityksille palveluja tarjoavan tahon järjestämistä tilaisuuksista. Monenlaisia erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia järjestetään Oulunkin alueella varsin kiitettävästi, esimerkiksi yrittäjäyhdistyksen ja nuorkauppakamarin toimesta. Valinnanvaraa löytyy laidasta laitaan, rennosta illan vietosta erilaisiin koulutuksellisiin tilaisuuksiin ja seminaareihin. ”Älä mieti mitä voit myydä, vai miten voit auttaa” –lausahdus on jäänyt mieleeni jostakin monista myyntikoulutuksista.

Lauseeseen kätkeytyy mielestäni suuri opetus. Kun verkostoidut ja olet avuksi ympärillä oleville ihmisille, rakennat omaa asiakaskuntaasi kuin huomaamatta. Jos on saanut lahjaksi erityislahjoja tai osaamista, kannattaa avuja käyttää muiden hyväksi pyyteettä. Nuorena yrittäjänä koen, että liiketoiminta ainakin minun alallani rakentuu suurilta osin toimivien verkostojen ympärille. Asiaa ei välttämättä heti huomaa tai tule ajatelleeksi, mutta varmasti monen yrittäjän asiakaskunta muodostuu huomaamatta eri verkostojen myötävaikutuksesta. On hyvä tuntea kohderyhmänsä ja antaa aikaa siellä missä tarvitaan. Usko itseesi, jalkaudu kentälle ja pidä pää kylmänä!

Marika Kumpulainen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä. Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Sisältöä 4

Yrittäjyyteen suhtautuminen vaikuttaa kunnan tulevaisuuteen Mikko Sarkkinen vaihtoi erikoistehosteet pyörillä kulkeviin neuvottelutiloihin Alueellinen kuljetustuki katkolla keväällä

Frisbeegolf-harrastus muuttui yrittämiseksi

100+100+100kampanja jatkuu

14 17

Villiruoka valtti Koillismaalla Yrittäjät kuntoon Haukiputaalla

21 23

Pyhäjärvellä edessä jännittävät kaksi vuotta Markkinoinnin kanssa ei kannata hosua Emmerdale-ilta kiinnostaa Kiimingissä

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Kaupungit lupaavat tukea yrittäjyyttä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä –lehti kysyi päättäjiltä seuraavaa: 1

Mikä on yrittäjien merkitys kunnallesi?

Marjukka Manninen Tyrnävän kunnanjohtaja

1 Yrittäjät lisäävät palveluja, monipuolisuutta ja vireyttä kuntaan. Tämä puolestaan tekee alueesta vetovoimaisen ja halutun asuinpaikan. Sekä yritykset että niiden tarjoamien palvelujen ja työpaikkojen houkuttelemat uudet asukkaat kasvattavat kunnan verotuloja. Tätä kautta kunnalla on mahdollisuus panostaa elinvoimaa tuoviin ja ylläpitämiin toimenpiteisiin ja myös julkisiin palveluihin kuten harrastusmahdollisuuksiin, ympäristöön ja maankäyttöön. Elinvoima luo ja tuo elinvoimaa.

2 Joustava ja sopivasti väljä maankäyttö ja edulliset tontit mahdollistavat erilaisten toimijoiden sijoittumisen kuntaan. Yritysmyönteinen ilmapiiri ja ripeä päätöksenteko on olennaista. Kunta voi myös auttaa ja tukea rahoituskanavien, tonttien ja toimitilojen löytymisessä sekä verkostoitumisessa. Käsittelyssä on myös ns. tulevaisuuden kunnan organisaatio, jossa esitetään resurssien lisäämistä erityisesti elinkeino ja elinvoima tehtäviin. Meille hankinnat ovat strategisen kehittämisen väline ja pyrimme hankintatoimea kehittämällä lisäämään myös yrittäjiemme mahdollisuuksia osallistua ja pärjätä kilpailutuksissa sekä yhteiskehittämishankkeissa.

Miten kuntasi voisi lisätä yritysten mahdollisuuksia menestyä?

Päivi Laajala Oulun kaupunginjohtaja

1 Yrittäjien merkitys ja rooli on erittäin tärkeä elävän, kehittyvän ja elinvoimaisen kaupungin rakentamisessa ja yleensä kaupunkikulttuurin kehittämisessä. Kaupungin tehtävä on mahdollistaa yrittäminen niin, että yritystoiminnan harjoittaminen on mahdollisemman helppoa, joustavaa ja tehokasta. Oulu tarvitsee työllistäviä, hyvin toimentulevia ja myös menestyviä yrityksiä. Yritykset luovat työpaikat, kerryttävät kaupungille suoraan ja välillisesti verotuloja palvelujen rahoittamiseksi, tarjoavat tärkeitä palveluja kuntalaisille, kehittävät kaupungin infrastruktuuria ja lisäävät kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaa.

2 Oulu kaupunki toimii monella eri alalla testi- ja pilotointialustana yrityksille. Teemme yhteistyötä muun muassa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa liittyen hankinta-asiamiehen työhön. BusinessOulussa on tarjolla monipuoliset yrityspalvelut yrityksen tarpeisiin perustamisesta kansainvälistymiseen ja kaikkea siitä väliltä. Oulun kaupunki voi tarjota aktiivista yhteistyötä, asiantuntijapalveluja, kumppanuutta ja joustavaa toimintamallia yritysten toiminnan ja kasvun mahdollistamiseen. Kaupungin elinkeinopolitiikassa yritysten kansainvälistymisen tukeminen ja kansainvälinen verkostoituminen ovat tärkeässä roolissa.

Jouko Manninen Kuusamon kaupunginjohtaja

1 Yrittäjät ovat ratkaiseva osa Kuusamon elinvoimaa. Kuusamossa on 6000 työpaikkaa, joista yksityisellä sektorilla yli 4000. Kuusamon yrittäjien kanssa on yhdessä asetettu voimakkaita kasvutavoitteita, joiden johdosta syntyy 1000 työpaikkaa lisää. Kuusamossa on valmisteilla useita suurinvestointeja, joissa yrittäjät ovat merkittävässä toteutusroolissa. Yrittäjien avulla rakentuu elinvoimainen kunta, joka voi tarjota hyvinvoinnin edistymisen perustan.

2 Kaupunki luo kaavoituksen ja julkisen infran rakentamisen avulla yrittäjille mahdollisuuden investoida. Kuusamon kaupunki investoi vuosittain noin 10 miljoonalla eurolla, mikä antaa yrittäjille huomattavia työmahdollisuuksia. Kaupungin elinkeino yhtiö ja muut yritysten kanssa toimivat toimialat ovat yrittäjien yhteistyökumppaneina luomassa edellytyksiä lisämyynnille tai investoinneille.

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Kunta elää yrityksistä! Yritysten rooli ja merkitys kuntien elinvoimaisuuden rakentajana tulee olemaan entistä merkittävämmässä asemassa. Menestyvät yritykset luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja kunnalle. Kunnallisverotuottoa syntyy, kun kuntalaisilla on työtä ja kunnan alueella menestyviä yrityksiä. Tällä hetkellä jo yli 60 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien painotukset kunnalliseen päätöksentekoon on koottu on koottu paikallisen vaikuttamisen ohjelmaan. – Haluamme rohkaista kuntia uusien toimintamallien kokeiluun ja kehittämiseen vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja yritysten kanssa, toteaa järjestöpäällikkö Kirsi Anttila Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä.

Mitä yrittäjät odottavat kunnalta? Hyvä yrittäjyysilmapiiri syntyy kunnan päättäjien, viranhaltijoiden ja yrittäjien yhteisestä vuorovaikutuksesta. Hyvä paikallinen elinkeinopolitiikka huomioi yritystoimintaa suunnittelevien sekä jo toiminnassa olevien yritysten tarpeita ja ennakoi tulevaa aktiivisesti. Myös uusien yritysten syntymi-

Tiesitkö, että...

Yritysten henkilöstö

Kuntavaalit ovat Suomen Yrittäjille jäsenjärjestöineen tärkeät monesta näkökulmasta. Järjestön tehtävä on levittää tietoa yrittäjyydestä kuntien vaikuttajille. Toisaalta yrittäjyyden olosuhteisiin vaikuttaminen ja verkostojen luomiseen kannustaminen ovat tärkeitä aiheita. Myös paikallisyhdistysten toiminnan vahvistaminen paikallisessa vaikuttamisessa on tärkeää.

Kevään kuntavaaleissa valittavilla päättäjillä on edessään ja käsissään muutoksen avaimet. Perinteinen tapa toimia tulee haastetuksi kuntien tehtävien muuttuessa ja uusien maakuntien käynnistäessä toimintaansa.

Tärkeät vaalit yrittäjy

Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014

sen edistäminen on osa tulevaisuuden ennakointia. Toimiakseen ja kehittyäkseen yritykset tarvitsevat päätöksentekijöiden osaamista ja toimivia yrityspalveluita. Julkisten palvelujen ja hankintojen järjestäminen tehokkaasti on kaikkien kuntalaisten etu. Hankintapolitiikka on osa elinkeinopolitiikkaa ja tähän tarvitaan toimivat pelisäännöt. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja nämä tarpeet tulee huomioida koulutustarjonnassa. Koulu-

tuksen turvaaminen tarkoittaa vahvaa peruskoulutusta ja joustavuutta sopeutua yritysten osaajatarpeisiin. Yrittäjyyshenkisessä kunnassa yrittäjyyskasvatus on luonteva osa eri koulutusasteiden koulutusta. – Tavoitteenamme on kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyyden vahvistaminen, Anttila sanoo. Toimivat liikenneyhteydet ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat osa käytännön edellytyksistä, joita yrityksessä pohditaan valitessa sijoittumista.

– Hyvä yrittäjyysilmapiiri muodostuu aktiivisesta vuorovaikutuksesta. Tärkeintä on yhdessä tekemisen meininki! Viihtyisä, turvallinen asuinympäristö ja hyvät harrastusmahdollisuudet lisäävät paikkakunnan vetovoimaa, Anttila muistuttaa.

YRITTÄJÄLEHDEN jutut ovat luettavissa myös verkossa www.kaleva.fi/ppy

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

ydelle

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjistä kunnallisvaaleissa ovat ehdolla PPY:n tietojen mukaan ainakin seuraavat ehdokkaat: KESKUSTA

Mikroyritykset (1–9 hlöä)

346 382

Pienyritykset (10–49 hlöä)

301 857

Keskisuuret (50–249 hlöä)

247 058

Suuryritykset (250– hlöä)

481 703

Yhteensä 1 377 000 henkilöä. ELINVOIMAISEN KUNNAN TEESIT 1. Kun pidät huolta yrittämisen edellytyksistä, pidät huolta koko kunnasta. Yrittäjyys on kunnan tärkein voimavara. Se luo työtä, palveluja ja verotuloja. 2.

Kun varmistat, että kunnan toimintaympäristö pysyy yrittäjämyönteisenä, houkuttelet kuntaan lisää yrityksiä ja asukkaita.

3. Kun kysyt ensin yrittäjiltä, varmistat, että kaikissa päätöksissä huomioidaan aina myös yritysvaikutukset. 4.

Kun toteutat kunnan hankinnat aina osissa ja avoimesti, varmistat, että alueen yrittäjillä on reilu mahdollisuus menestyä. Se synnyttää kilpailua ja parantaa palvelun laatua.

Ilmoittamalla Yrittäjä-lehdessä

tavoitat kattavasti alueesi yrityspäättäjät sekä talousasioista kiinnostuneet ihmiset. Yrittäjä-lehti jaetaan 5 300 jäsenyrityksen

lisäksi n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

Aikio Satu, Liminka Bräysy Tauno, Tyrnävä Ervasti Hannu, Taivalkoski Halmetoja Hannu, Raahe Hanhela Maarit, Kuusamo Hautala Heikki, Oulainen Hänninen Pekka, Haapavesi Härkönen Heikki, Kuusamo Härmä Pilvi, Pyhäntä Isokoski Jussi, Raahe Juvani Tapio, Kempele Jääskeläinen Marko, Oulu Kananen Jorma, Kempele Karjalainen Esa, Vaala Kilpeläinen Rauno, Siikalatva Kolmonen Jukka, Oulu Kumpulainen Matti, Pudasjärvi Kuukasjärvi Juha, Taivalkoski Kylmänen Heikki, Liminka Kälkäjä Mari, Pudasjärvi Kämäräinen Sirpa, Kuusamo Kärki Juhani, Oulainen Leinonen Tuula, Muhos Littow Timo, Kärsämäki Luukkonen Petri, Oulu Långström Toni, Siikalatva Makkonen Teijo, Pyhäntä Manninen Jonna, Oulu Markus Anu, Tyrnävä Matinolli Jari, Tyrnävä Mikkonen Lauri, Oulu Mustonen Jouni, Kuusamo Mäkelä Antti, Oulainen Oinas-Panuma Eero, Pudasjärvi Paakkari Miia, Vaala Paakkola Veli, Ii Pihkakoski Eila, Siikalatva Pitkänen Jouni, Oulu Poukkula Pekka, Raahe Poussu Hannu, Kuusamo Päkkilä Risto, Oulu Rajavaara Heikki, Oulu Romppainen Juhani, Kempele Räisänen Heli, Tyrnävä, sit. Sulkala Juhani, Kempele Suotula-Ervasti Annukka, Tyrnävä

Tahkola Ahti, Kempele Tahkola Arto, Kempele Tiikkainen Antti, Kärsämäki Tuovila Hannu, Kuusamo Tuovinen Pentti, Utajärvi Turunen Tarmo, Kempele Törmänen Anni-Inkeri, Pudasjärvi Uusitalo Marko, Haapavesi Vallström Maila, Oulu Vedenoja Simo, Raahe Ventonen Heikki, Raahe Vähäkuopus Timo, Pudasjärvi Vähämetsä Arto, Hailuoto KOKOOMUS: Ekdahl Aune, Pudasjärvi Eriksson Peter, Haapavesi Eskola Jari, Oulu Hokkanen Milja, Kuusamo Husso Jarmo J, Oulu, Kaismo Tomi, Oulu Kangas Olavi, Oulu Kemppainen Eero, Raahe Kinnunen Pekka, Pudasjärvi Kokko Antero, Pudasjärvi Kortesoja Jorma, Oulainen Koskela Markku, Ii Koskelainen Johanna, Oulu Lindborg Timo, Oulu Luoto Kirsi, Raahe Manninen Reino, Oulainen Mattila Kari, Oulu Mustonen Tuula, Kuusamo Norri Anne, Kuusamo Oja Tommi, Oulainen Paroll Paula, Oulu Petäsnoro Raimo, Oulu Pietarila Jussi, Siikajoki Päivärinta Juha, Kuusamo Rapakko Pirkko, Siikajoki Rounaja Anna, Oulu Siikaluoma Päivi, Kuusamo Stenfors Sebastian, Oulu Sutinen Miika, Oulu Särkelä Markus, Pudasjärvi Talvitie Petri, Liminka, sit.

SINUN ILMOITUKSESI

TÄHÄN? Varaa mainostilasi Kalevan palvelupisteestä! Puh. (08) 5377 180 tai mediamyynti@kaleva.fi

Tauriainen Juho, Ii Turtinen Anna, Ii Tähti Leena, Kempele Ylisirniö Esa, Raahe Åman-Toivio Minna, Oulu KRISTILLISDEMOKRAATIT Huusko Ritva, Tyrnävä Salonsaari Saila, Raahe Tuomaala Anu, Oulu PERUSSUOMALAISET Hannukainen Esa, Vaala, sit. Härmä Toni, Vaala, sit. Juka-Lämsä Marika, Vaala Niinimaa Marko, Siikajoki Pernu Marko, Liminka Pohjola Jaana, Muhos, sit. RKP Huusko Anu, Oulu SDP Heikkala Jari, Taivalkoski Lehtoniemi Lauri, Taivalkoski Lunki Pasi, Liminka Raitamaa Jari-Pekka, Oulu Suvanne Päivi, Tyrnävä VASEMMISTOLIITTO: Granlund Teppo, Pudasjärvi Haaga Hilkka, Oulu Lassila Ritva, Tyrnävä Tihinen Paavo, Pudasjärvi VIHREÄT: Haapakoski Pasi, Oulu Hyttinen Veikko, Pudasjärvi Karvinen Niina, Oulu, Lapinlampi Satu, Oulu, Väisänen Toni, Kuusamo

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Kolumni

Pitääkö työntekijöiden palkkoja alentaa? Elinkeinoelämän Keskusliiton puheenjohtaja Veli-Matti Mattila esitti vastikään Helsingin Sanomissa (12.3.), että palkat Suomessa ovat 10-15 prosenttia liian korkeat ja että ”tarvitsemme vielä useita kilpailukykysopimuksia”. Nykyajalle tyypilliseen tapaan Mattilan sanomisista nousi ”älämölö”, vaikka hän puhui tärkeästä asiasta. Eurostatin, Tilastokeskuksen ja Euroopan komission analyysejä hyödyntäen havaitaan seuraavaa. Vuosien 1999 – 2015 välisenä ajanjaksona yksikkötyökustannukset nousivat Euroalueella 28,4 % (Saksassa 17,7 %) ja Suomessa 39,1 %. Eroa kertyi siis 10,7 prosenttiyksikköä (eroa Saksaan 21.4 prosenttiyksikköä). Katsottaessa palkansaajakorvauksia palkansaajaa kohden vastaavaksi eroksi Suomen ja Euroalueen välille muodostuu 15,1 % prosenttiyksikköä (eroa Saksaan 29 prosenttiyksikköä). Miltei vastaaviin loppupäätelmiin päästään

käytettäessä palkkojen ja palkkioiden kehitystä kyseisellä ajanjaksolla. Keskustelussa on oikeutetusti huomautettu, että kahden vuoden takainen tilanne on jo vanhentunut. Näin on, mutta yhtälailla puutteellisen kuvan tilanteesta antaisi, jos katsoisimme vain vuosien 2016 – 2018 välistä ennakoitua kehitystä. On nimittäin niin, että komission ennusteen mukaan Euroalueella yksikkötyökustannukset nousevat 3,3 % ja Suomessa laskua kertyy 0,5 % kyseisellä ajanjaksolla. Analysoitaessa palkansaajakorvauksia kuva on samansuuntainen. Suomi on siis kuromassa kuilua kiinni ja kilpailukykymme on parantumassa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa sitä, että kurottavaa riittää historiasta johtuen vielä useaksi vuodeksi. Olisivatko palkanalennukset sitten oikea lääke? Eivät olisi. Nykyisessä tilanteessa kansantalous on riippuvainen kotimaisesta kysynnästä ja erito-

Kuntavaaliehdokas, tavoita tehokkaasti alueesi äänestäjät ja valitse kampanjaasi sopivat tuotteet Kalevan vaalitarjonnasta.

Kysy lisää: Kalevan Palvelupiste p. 08 5377 180 tai mediamyynti@kaleva.fi Tutustu tarjontaan: Kaleva.fi/vaalimainonta

ten yksityisestä kulutuksesta. En usko, että lähivuosina viennistä muodostuu kansantaloutemme veturi. Palkkojen alennuksilla olisi myös yleistä ilmapiiriä kiristävä vaikutus. En usko, että Mattila tarkoitti palkkojen alentamista, vaan sarjaa vastaavanlaisia ”kiky-sopimuksia” kuin viime vuonna tehtiin. Suomi on viimeaikaisesta positiivisesta kustannuskehityksestä huolimatta vielä takamatkalla suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihimme. Nyt olisi järkevää jatkaa maltillista palkkapolitiikkaa 4-6 vuotta. Maltillisella palkkapolitiikalla tarkoitan kilpailijamaita alhaisempia palkankorotuksia. Toivottavasti Suomessa ei enää tehtäisi viime vuoden kaltaista kilpailukykysopimuksia. Kiky-sopimus ei ollut joustavuutta lisäävä rakenneuudistus. Itse asiassa sopimus ei juuri muuttanut työmarkkinoidemme rakennetta ja toimintaa. Työmarkkinoille tarvittaisiin palkkadynamiikkaa.

Palkan tulisi heijastaa paremmin tuottavuuden kehitystä ja yritysten palkanmaksukykyä. Tarvitaan siis työpaikkakohtaisia ratkaisuja, jotka auttavat yrityksiä ja työntekijöitä erilaisissa suhdannetilanteissa. Työpaikkakohtainen sopiminen ei johda palkka-aleen. Yli puolet yrittäjistä on arvioinut, että vaikutus palkkoihin olisi neutraali. Yli 40 prosenttia uskoi sen nostavan ja vain 15 prosenttia arveli sen laskevan palkkoja. Kaikkein tärkeitä on kuitenkin joustavan järjestelmän mahdollistama alhaisempi työttömyys. Sitä Suomi aidosti tarvitsee.

Mika Kuismanen Ph.D., pääekonomisti Suomen Yrittäjät

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Omien töittensä herraksi

Tarkoituksena hurmata maailma

Sarja kertoo uusista yrittäjistä

Smartblock-työtilakuutioiden valmistamiseen elokuvien erikoistehosteet vaihtanut Mikko Sarkkinen on ollut yllättynyt yrityksensä Smartblockin huimasta kasvuvauhdista.

Ville Koivuniemi, teksti ja kuva Etenkin elokuvien erikoistehosteisiin aiemmin keskittynyt sarjayrittäjä Mikko Sarkkinen laittoi vuonna 2008 yhdenlaisen sytytyslangan palamaan henkilökohtaisessa elämässään. Hän lupasi tuolloin esikoisensa syntymän jälkeen vaimolleen, että ennen lapsen kouluun menoa perheen asuinpaikka vaihtuu pääkaupunkiseudulta takaisin Ouluun. – Oikeastaan vuonna 2012 minulla tuli mittari täyteen leffapuoleen. Takana oli kymmenen vuoden ura pitkien elokuvien, mainoselokuvien, musiikkivideoiden ja tv- taltiointien erikoistehostetoteutuksien parissa. Mietimme pitkäaikaisen aisaparini Jukkis Nissilän kanssa, että mille alamme, ja päädyimme tekemään messuosastoja ja promootiohommia, Sarkkinen kertaa. Sarkkinen ja Nissilä tekivät messuosastoja ja promootioita kokemuksellisen markkinoinnin parissa muutaman vuoden lähes yli sadalle eri brändille, joihin lukeutuivat muun muassa Samsung, Adidas, Reebok ja Nespresso. Kesällä 2014 Sarkkinen sai yöllä idean joka hänen oli pakko päästä visualisoimaan 3D- muotoon välittömästi. Seuraavana päivänä kollegat saivat visualisointeja sähköpostiinsa. Postit sisälsivät tekstin ”What´s the Next BIG idea?”. – Oikeastaan piirsin silloin Smartblock-moduulien koko ensimmäisen malliston, Sarkkinen sanoo, ja lisää; ettei kaikkia malleja ole vielä edes julkaistu. Idea jäi joksikin aikaa pöytälaatikkoon, mutta jo maaliskuussa 2015 ensimmäinen Smartblock-moduuli lanseerattiin markkinoille. Saman vuoden Slushissa Smartblock keräsi peräti kolmen miljoonan euron tarjouskannan.

Pyörillä liikkuva työtila Smartblock-työtilakuutiot moduulit ovat pyörillä liikkuvia työtiloja, jotka pitävät sisällään neuvotteluhuoneessa kaiken tarvittavan tekniikan. Smartblockeja on myyty Suomessa, Euroopassa, sekä USA:ssa hyvin monen kokoisten firmojen ja organisaatioiden käyttöön. Pörsiyhtiöistä kirjastoihin ja kaikkeen siitä väliltä. Moduulin tilaajalle Smartblock tarjoaa ennen kaikkea silmää miellyttävää muotoilua, hyvää akustiikkaa ja helppokäyttöisyyttä. Moduulille ei tarvitse tehdä itse mitään, riittää että sen kytkee pistorasiaan. Vaimollensa antaman lupauksen mukaisesti Sarkkinen toimii yrittäjänä nyt Oulusta käsin. Oulussa Sarkkisen lisäksi on yksi vasta palkattu myyjä ja loput 13 henkeä työskentelevät Helsingissä, jossa työskentelee myös Sarkkisen yhtiökumppani ja firman toimitusjohtaja Janne Orava.

Kasvuvauhti löi ällikällä Yrityksen kasvuvauhti on lyönyt kaikki ällikällä – myös Sarkkisen itsensä. – Alun perin ajattelin, että jos nyt ensimmäisen vuoden aikana 30 kuutiota menisi, mutta niitä menikin 100. Sitä on ihmetelty paljon, että eikö vastaavaa ole aiemmin jo keksitty, mutta oikeastaan ei ole, Sarkkinen jatkaa. – Viime vuoden liikevaihto on jo 2,5 kertaistettu tämän tilikauden ensimmäisen kahden kuukauden aikana. Tavoittelemme 5 miljoonan liikevaihtoa ja hyvässä rytmissä olemme. 15 -vuoden yrittäjätaustasta on ollut Sarkkiselle Smartblockin kasvaessa paljon hyötyä, mutta moni asia on tullut myös uutena. – Esimerkiksi sijoittajakeskusteluista, valuuaatioista tai skaalautuvasta bisneksestä minulla ei ollut aiemmin mitään kokemusta, Sarkkinen täsmentää. Nöyristelevää asennetta tai itsensä vähättelyä Sarkkinen ja muu Smartblockin henkilökunta eivät ole kuitenkaan harrastaneet. – Meidän mottomme on, että haluamme hurmata maailman. Ja sillä asenteella me aina lähdemme kohti uutta – hurmaamaan maailmaa!

Alueellinen kuljetustuki

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Alueellinen kuljetustuki Tukea maksetaan pienille- ja keskisuurille pitkän matkan tavarankuljetuksia suorittaville yrityksille.

Tukea maksetaan noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Tuki jyvitetään kuljetusmatkan pituuden mukaan, joskin tukeen liittyy saajakohtainen enimmäismäärä.

Pienin myönnettävä tuki on tuhat euroa vuodessa.

Tuen saajia on vuosittain noin 250. Niistä suurin osa on Pohjois-Pohjanmaan yrityksiä.

Alueellisen kuljetustuen kohtalo ratkeaa keväällä Ville Koivuniemi , teksti Alueellisen kuljetustuen kohtalo ratkeaa keväällä. Pitkän matkan tavarankuljetuksiin pienille ja keskisuurille myönnettävä tuki on PohjoisPohjanmaan ely-keskuksen yritysasiantuntijan Markus Salmelan mukaan useille pienille yrityksille elintärkeä.

– Summat yksittäisen yrityksen kohdalla eivät ole välttämättä suuria, mutta merkitys pienelle yritykselle voi olla. Tukea maksetaan tällä hetkellä noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Sitä myönnetään ylivoimaisesti eniten Pohjois-Pohjanmaalle, jonne tukea myönnettiin viime vuonna 89 yritykselle. Yhteensä tukea hakeneita yrityksiä oli 291. Toiseksi suurin tuen saaja on Pohjois-Karjala, jos-

sa tukea saaneita yrityksiä oli viime vuonna 55. Tuet jyvitetään kuljetusmatkojen pituuksien mukaan. Markus Salmelan mukaan tunnelmat ovat odottavat. Hän kuitenkin pitää todennäköisenä, että tukien maksamista jatketaan, ja siitä sovitaan todennäköisesti muutamaksi vuodeksi. – Kyllä meille on aiheesta tullut paljon kyselyjä, Salmela sanoo. Tukien kohtalo ratkennee niin sa-

Maistuisiko pala kasvua? HR-toiminnan tukeminen

Omistaja-arvon kasvattaminen

Riskienhallinta Kasvun ja investointien tukeminen Verkostonhallinta, osto- ja myyntitoiminnan Likviditeetin tukeminen hallinta ja sijoittaminen

Kun idea on vain investointia vaille valmis, me leivomme sopivan ratkaisun yrityksesi kasvua siivittämään. Valitse tarjoomastamme yrityksesi tarpeita vastaava palanen – tai vaikka useampikin! Lue lisää kasvurahoituksesta osoitteessa op.fi/kasvu tai ota yhteyttä OP Oulun Yrityskonttoriin oulun.yritys@op.fi tai puh. 010 2535 320. Selvitetään yhdessä, mitä ratkaisuja voimme tarjota juuri sinun yrityksellesi.

notussa Suomen hallituksen puoliväliriihessä, joka pidetään kuntavaalien jälkeen. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen pitää asetelmaa tasaisin väliajoin katkolle menevästä tuesta ongelmallisena. – Tämä on ikuisuuskysymys, joka nousee meidän edunvalvontalistalla tasaisin väliajoin. Yrittäjien pitää todistaa olemassaolonsa muutaman

Uskalla menestyä Tavoitteena kasvu ja kehittäminen? Liiketoiminta- ja

johtamisosaamisen vahvistaminen? Poimi Tj-koulun palveluista sopiva ratkaisu vauhdittamaan etenemistäsi. TJ-KOULUN RATKAISUT

     

LIIKETOIMINNAN TULEVAISUUS, KEHITTÄMINEN JA KASVU PAREMPI OTE ASIAKKAISTA, LISÄÄ MYYNTIÄ TULOSTA TALOUDEN JA TUOTTAVUUDEN MITTAREILLA YHTEISIÄ ONNISTUMISIA JOHTAJUUDELLA KASVUA KANSAINVÄLISTYMÄLLÄ YRITYSJÄRJESTELYT JA SUKUPOLVENVAIHDOS

Tarkista ohjelmien aloitukset nettisivulta. Tiesithän, että Tekesin maksuttomalla Innovaatiosete-

lillä voit saada yrityksellesi 5000 eurolla Tj-koulun asiantuntijatyötä?

Lisätietoa hakemisesta ja kustannuksista:

Pekka Pirnes, p. 040 8308 286 pekka.pirnes@tjkoulu.fi

Markku Rytivaara, p. 040 8308 289 markku.rytivaara@tjkoulu.fi

OP Ryhmän 010-yritysnumero: kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min (hinta sisältää ALV:n).

vuoden välein, vaikka kysymys on pysyvästä kilpailuhaitasta. Kolehmaisen mukaan Suomi on kuljetustuen tasossa muutenkin esimerkiksi verrokkimaa Ruotsiin pahasti jäljessä. – Ruotsissa yritykset ovat ihan eri lähtöviivalla, kun kilpaillaan globaaleilla markkinoilla, vaikka Suomi on tässä suhteessa kunnolla pussinperällä. Ruotsissa kuljetustuen taso on 35 miljoonaa euroa vuodessa.

WWW.TJKOULU.FI

SINUN ILMOITUKSESI

TÄHÄN?

Varaa mainostilasi Kalevan palvelupisteestä! Puh. (08) 5377 180 tai mediamyynti@kaleva.fi

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

MAINOS

Irtiotto arjesta? Ryhmässä tulos tiivistyy? Rentouden kautta tehokkuuteen? Mutta kuka järjestäisi tunnin tuokion kahden hengen yritykselle siinä, missä tarjoaisi koko kattauksen kolmellesadalle? Vastaus löytyy noin 20 minuutin ajomatkan päästä Oulun keskustasta: Virpiniemen liikuntaopisto!

irpiniemen liikuntaopisto kutsuu muodostama kokonaisuus. Tarjontamme yritykset rakentamaan kans- vastaa näihin teemoihin erinomaisesti. Kerro samme tavoitteitanne palveleva kehittämistavoitteesi, niin suunnitellaan tavirkistyspäivä. Emme tarjoa val- voitteita tukeva virkistyskokonaisuus. Tyytymispaketteja, vaan valinnanva- väinen henkilöstö voi hyvin, tekee tulosta ja pautta. Voit valita kymmenien lajien tarjotti- viihtyy. melta yhden tai useamman: sisäliikunnasta Ole siis yhteydessä ja varaa oma virkistysluontoliikuntaan, seikkailusta tiimitehtäviin ja päiväsi heti! Lajitarjontaan voit tutustua tarlihaskunnon rakentamisesta mielenhallinnan kemmin osoitteessa www.virpiniemi.fi. löytämiseen. Virkistyspäiväsi voi kestää tunnin tai koko päivän, mukaan voidaan sisällyttää myös virallinen osuus kokoustiloissa eikä hyvää ruokaakaan unohdeta.

Kevään virkistyspäivät Soita ja sovi sopiva aika! P. 08 561 4200

Liikunta-alan koulutus:

Ei vain virkistystä,

vaan myös opiskelua

Tehostusta henkilöstön hyvinvointiin Virkistyspäivä on tutkitusti tehokas keino parantaa henkilöstön hyvinvointia. Henkilöstön hyvinvointi on yksittäisen työntekijän elämäntilanteen, työympäristön ja työolojen, työyhteisön sekä johtamisen ja terveydenhuollon

Virpiniemen liikuntaopisto on osa Oulun Aikuiskoulutuskeskusta, joten meillä voit paitsi virkistyä, myös opiskella lyhyempiä tai pidempiä liikunta-aiheisia oppijaksoja – vaikkapa liikunnallisen ammatin! Tutustu myös koulutustarjontaan ja tule opiskelemaan tai vinkkaa kaverille: www.oakk.fi/alkava.

Virpiniemen liikuntaopisto | www.virpiniemi.fi | Virpiniementie 525, KIVINIEMI | p. 08 561 4200

•

Liikunnan ammattitutkinto nuorille aikuisille 20.3. alkaen

•

Personal Trainer -koulutus 5.4. alkaen

•

Liikunnan ammattitutkinto 13.9. alkaen

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Hauskannäköinen laji vei mukanaan Pasi Laukkanen tykästyi frisbeegolfiin ensin harrastuksena. Vähitellen ja huomaamatta hänestä tuli frisbeegolftuotteita myyvän yrityksen vetäjä.

Ville Koivuniemi , teksti & kuvat

Itse rakennettu verkkokauppa

Kaikki alkoi Oulun Ruskossa eräästä Nokian työntekijöiden aamukahvien lomassa käydystä keskustelusta heinäkuussa 2005. – Moni oli sattunut katsomaan televisiosta edellisenä päivänä tulleen frisbeegolfin EM-kisojen koostelähetyksen. Totesimme yhdessä, että onpa hauskannäköinen laji. Taisimme samalta istumalta ostaa kiekot, ja pian olimme työporukalla heittelemässä kiekkoja aamulla ennen töihin menoa, Pasi Laukkanen kertoo. Nyt vuonna 2017 Laukkanen ja hänen yhtiökumppaninsa Petteri Turunen pyörittävät Suomen suurinta frisbeetuotteita myyvää kauppaa, Power Gripiä. – Alkuun ajatuksena oli, että jos sillä saisi katettua kuluja. Jouduimme esimerkiksi tilaamaan paljon kiekkoja ulkomailta. Me toteutimme koko homman niin päin, että ensin tuli verkkokauppa, ja vasta myöhemmin sitä tukemaan kivijalkakauppa, Laukkanen toteaa.

Nokia-taustan ja harrastuneisuuden vuoksi esimerkiksi nettikauppa on rakennettu kokonaan itse. – Vahvuutena meillä on, että kun meiltä tilaa tuotteen arkipäivänä ennen neljää, sen saa suurimpaan osaan Suomea seuraavan päivän postissa. Power Grip on kasvanut koko historiansa ajan huimaa vauhtia. Samaa tahtia on kasvanut myös frisbeegolfin suosio. Frisbeegolfradat.fi-sivuston mukaan ratoja löytyy Suomesta tällä hetkellä 573 kappaletta. Todellisuudessa määrä on vielä vähän korkeampi, koska ihan kaikkia ratoja luettelossa ei ole. Yleensä kuntien ylläpitämien ratojen käyttäminen on ilmaista, ja tekemällä muutaman kymmenen euron investoinnin kiekkoihin pääsee jo hyvään alkuun. – Lisäksi frisbeegolfia voi harrastaa hyvin eritasoiset pelaajat yhtä aikaa, Laukkanen sanoo. Se on totta. Harva toinen laji on samanaikaisesti kustannuksiltaan puoli-ilmainen ja sopii kenelle tahansa vauvasta vaariin.

Työterveyspalvelut oululaisesta Caritas Lääkäritalosta Caritas Työterveys on aidosti paikallinen kumppani – oululainen vaihtoehto alan suurtoimijoille. Reagoimme joustavasti ja ketterästi yrityksen työterveystarpeisiin. Taustamme on yleishyödyllinen ja olemme 100 %:sti kotimainen yritys. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Myyntipäällikkö Timo Ohukainen, puh. 050 312 8154. www.caritaslaiset.fi

OULU / RAAHE

www.kuljetuspalvelutnurmi.fi Puh. 040 5581 843 • Pyöräkuormaajapalvelut • Korjaamo/maalauspalvelu • Paketti- ja pienkuljetuspalvelut • Maansiirtokuljetukset Automaalien ja automaalitarvikkeiden myynti

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Pasi Laukkanen ei olisi kymmenen vuotta sitten voinut uskoa, kuinka nopeasti frisbeegolfin suosio Suomessa voi kasvaa.

yrittäjä harrastaa Sarja kertoo yrittäjien harrastuksista

Katseet Eurooppaan Kun Laukkanen ja Turunen perustivat Power Gripin, lajin harrastajia oli Oulussa vain muutama kourallinen. Ruotsissa laji oli tuolloin puolestaan kovassa nosteessa. Nyt tilanne on toisin päin. Power Gripin näkökulmasta Laukkanen ja Turunen toivovat, että laji nostaisi suosiotaan myös muualla

Euroopassa. Yhdysvalloissa lajia harrastetaan jonkin verran, mutta siellä on jo omat toimijat, joten parhaimman kasvupotentiaalin Laukkanen näkee nimenomaan Euroopassa. – Nettikauppamme tuotteista noin 15 prosenttia myydään ulkomaille. Sanotaanko näin, että jos laji lähtee kasvuun Euroopassa, me aiomme vastata siihen kysyntään, Laukkanen lupaa.

Power Grip osti kovimman kilpailijansa Power Grip kasvoi merkittävästi vuoden alussa, kun se osti helsinkiläisen Frisbeepointin koko osakekannan. – Olimme pitkälti hyvin samanlaisia ja samanlaisen historian omaavia toimijoita. Kauppa tuli Frisbeepointin aloitteesta, Power Gripin toinen yrittäjä Pasi Laukkanen sanoo. Kevään aikana Frisbeepoint Oy:n verkkokauppa yhdistetään Powergripin uuteen verkkokauppaan ja Helsingin myymälä päivitetään Powergripin myymäläksi. – Olimme kaksi alan suurinta erikoisliikettä. Tämä Frisbeepoint Oy:n kautta saatavan osaamisen ansiosta Powergripin tuote- ja palve-

Puh. 010 77 88 600

Ostetaan kaikenlaiset METALLIROMUT!

www.ppy.fi

Noudetaan, meille voi myös tuoda. Romutustodistukset.

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2013

UTACON OY

Varastotie 9, 91600 Utajärvi www.utacon.fi. P. 0400-892414

lutarjonta laajenee entisestään. Samalla saamme erittäin vahvan jalansijan Etelä-Suomen markkinoille. Samalla tämä mahdollistaa entistä laajemman panostuksen myös vientimarkkinoille, Laukkanen kertoo. Kaupan myötä Power Gripistä tulee varsin suuri tekijä alan erikoisliikkeenä. Se ei silti tarkoita, etteikö kilpailua olisi Suomen sisällä. – Oikeastaan kaikki vähänkin isommat päivittäistavarakaupat myyvät frisbeegolftuotteita. Siinä mielessä ne ovat kaikki meidän kilpailijoita. Ei tässä auta nukahtaa, Laukkanen toteaa.

Tarjoamme kaikenkattavaa kuljetuspalvelua asiakkaalle sopivana ajankohtana.

Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy • Lavettikuljetukset • Konepajatuotteiden kuljetukset ja asennusnostot Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy Pulkkisentie 3, 90440 Kempele Puh. 040 5288 307/24 h

• Erikoiskuljetukset • Kuormausnosturilla tehtävät asennukset www.mattisalin.com mattisalin@msn.com

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Kallisenhaara 2, 90400 Oulu Työvaatemyymälä avoinna ma-pe 7-17 www.vtr-workwear.fi

Kaupungin laajin

valikoima

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

100+100+100

-kampanja näkyy yrittäjille suurena määränä tapahtumia

LÄHETÄ KUVA & TEKSTI ppy@yrittajat.fi

Siivouspalveluja tarjoava Pro-Kaks Oy:n Annukka Kääriäinen on yksi 100 kuvaa –kampanjaan osallistuneista.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kampanja 100 vuotta täyttävän Suomen juhlimiseksi jatkuu. Sata tekoa, sata tapahtumaa ja sata kuvaa käsittävä kampanja haluaa nostaa esille järjestötyön, yrittäjien ja yrittäjyyden arkea sekä kertoa yrittäjyyden merkityksestä 100-vuotiaalle Suomelle. Yksi kuluvan kuukauden tulevista tapahtumista on Pohjois-Pohjanmaan Nuorten Yrittäjien järjestämä joukkorahoitustapahtuma Oulun yliopiston Tellus Innovati-

on Arenalla 29. maaliskuuta. Lisäksi esimerkiksi muuttuneet hankintalain tiimoilta järjestetään useita tapahtumia. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien 100+100+100-kampanjaan on haastettu mukaan kaikki Suomen Yrittäjien aluejärjestöt, joista tähän mennessä haasteen ovat ottaneet vastaan ainakin Uudenmaan Yrittäjät ja Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Tapahtumat ja teot voivat olla Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja paikallisyhdistysten järjestämiä ja

Tunne oikea hetki – yrityskaupalla kasvuun Finnveran tavoitteena on edistää rahoituksen keinoin yritysten omistajanvaihdoksia. Tarjoamme lainoja ja takauksia kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan. Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!

Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos

toteuttamia. Vuoden aikana Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät numeroi kaikki teot, tapahtumat ja kuvat. Erityisesti sadan kuvan osalta kampanja on lähtenyt vilkkaasti käyntiin. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on avannut sitä varten oman ”Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät 100 kuvaa” -Facebook-sivun.

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Koillismaa aikoo todelliseksi ruokamatkailukohteeksi Kuusamolla ja Taivalkoskella on kova tavoite: olla Suomen suosituin ruokamatkailukohde vuonna 2020.

Ville Koivuniemi, teksti

Se on yksi selkeä valtti, että täällä voi kokea sen, mistä ruoka on peräisin.”

Kuusamon ja Taivalkosken alueesta halutaan Suomen suosituin ruokamatkailukohde vuonna 2020. Se on paljon haluttu, mutta Naturpoliksen Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hankkeen projektipäällikkö Elisa Kangasaho sanoo tavoitteen ääneen. Koillismaan selkeäksi valtiksi on valittu se, että alueen puhtaasta luonnosta haetut raaka-aineet brändätään villiruuaksi. Vaikka sitä ei Suomessa osata samaan tapaan nähdä ihmeellisenä asiana, vaikkapa kiinalaiselle turistille on ihmeellistä, että heille voidaan konkreettisesti näyttää ne puhtaat järvet ja maastot, joista kala ja liha ovat peräisin. – Jos Koillismaata vertaa joihinkin Kiinan kivihiilikaupunkeihin, täällähän on todella puhdasta, Kangasaho sanoo. Hän uskoo, että ruokamatkailu kulkisi erittäin hyvin käsi kädessä perinteisemmän luontoon, hiih-

toon ja lasketteluun liittyvän turismin kanssa. Ne kaikki myös tukisivat toinen toisiaan. – Jos ajattelee koillismaalaisen ruuan raaka-aineiden vahvuuksia, meillähän ne ovat täällä aina olleet. Nyt niitä on tarkoitus nostaa jalustalle, Kangasaho sanoo.

Tarinallisuus tärkeää Kuusamolaisen studioravintola Tundran ravintoloitsija Jarmo Pitkänen korostaa tarinallisuutta. Tarinassa on voimaa, jos turistille voidaan näyttää, että ruoka on villistä luonnosta peräisin. – Se on yksi selkeä valtti, että täällä voi kokea sen, mistä ruoka on peräisin. Noudatamme siinä myös sesonkeja. Esimerkiksi made on keväällä parhaimmillaan. Toki täytyy olla realistinen. Poroa meiltä halutaan läpi vuoden, Pitkänen sanoo. – Ja esimerkiksi kiinalaiset ovat ihan ihmeissään jo siitä, että Suomessa voi kävellä metsään, ja löytää sieltä syötäväksi kelpaavia marjoja, Kangasaho jatkaa.

Lappi tunnetaan hyvin Oman haasteensa Koillismaan brändäämiseen tuo se, että Koillismaata ei valitettavasti vielä tunneta Koillismaana kansainvälisesti. Kangasahon mukaan siitä syystä Kuusamoa myydään heille Kuusamo Lapland Wild Food brändin alla. Se on rekisteröity tavaramerkki. – Se tuntuu olevan monelle kansainväliselle turistille tärkeää, että he pääsevät näkemään revontulet ja käymään lähellä napapiiriä. Villiruoka on Koillismaalla joka tapauksessa nosteessa. Toissa vuonna Kangasaho ja Pitkänen palkittiin ELO-säätiön Lentävä lautanen -palkinnolla ELO-säätiö kiitteli tuolloin Kuusamoa siitä, että ruokamatkailu ja villiruoka ovat kaupungin strategiassa. Villiruokaa on myös koulujen ruokalistoilla, ja se on osa virkistysmatkailun konsepteja.

Poroa ei hyväksytä luomutuotteeksi, koska ei voida tietää, mitä poro on syönyt. Koillismaalla poron liha on brändätty villiruuaksi.

Kuusamolaisen studioravintola Tundran ravintoloitsija Jarmo Pitkänen korostaa, että kansainvälisille turisteille on paljon merkitystä, mistä ruoka on peräisin

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Valinnanvapauden aito toteutuminen huolettaa yrittäjiä ja elinkeinoelämää Sote- ja maakuntauudistus näyttäytyvät yrittäjille ja elinkeinoelämälle vielä paljon kysymyksiä ja tiedottomuutta herättävänä kokonaisuutena. Teksti Ville Koivuniemi Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä maakuntauudistus tuovat harmaita pilviä pienten ja keskisuurten sotealan yrittäjien ylle. Yrittäjien edunvalvontaorganisaatioiden mukaan yrittäjillä on perusteltu huoli siitä, miten ne pääsevät aidosti mukaan kilpailuun. - Meidän näkökulmasta ensisijaista on, että asiakkaat saavat tehdä itse suoraan valinnan siitä, mitä palveluja esimerkiksi sote-ratkaisussa käyttävät. Lainsäädäntö ja maakuntien tekemät päätökset vaikuttavat siihen, miten pk-yritykset pääsevät kilpailemaan. Yksi ratkaiseva kysymys on, millaista palveluvalikoimaa sosiaali- ja terveysalan toimijoilta edellytetään, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo.

Aidon kilpailun toteutuminen huolena Perinteisesti julkisiin hankintoihin mukaan päässyt pienen tai keskisuuren yrityksen omistava yrittäjä ei siis pelkää kilpailua vaan sitä, että aito mukaanpääsy kilpailuun voi

muuttua mahdottomaksi, kun aiemmin kunnissa tuotetut palvelut siirtyvät joissain tapauksissa leveämmille harteille. – Meidän viestimme on, että vaatimus palveluvalikoimasta täytyy pitää mahdollisimman suppeana, jolloin myös pienet toimijat pystyvät olemaan mukana. Muuten soteratkaisusta tulee suurten julkisten ja suurten yksityisten pelikenttä, jossa pk-yrityksillä jää vain alihankkijan rooli, Neimala toteaa. Suomen Yrittäjillä on sote- ja maakuntaratkaisuun oma yksityiskohtainen mallinsa. Se korostaa nimenomaan yrityksen koosta riippumattoman mallin tärkeyttä. ”Yrittäjien yhdenvertaisuus alueesta ja yrityskoosta riippumatta on tärkeä näkökulma julkisissa palveluissa – erityisesti kuntaa suuremmissa yksiköissä”, mallissa todetaan. Suomen Yrittäjien sote- ja maakuntamallin mukaan suosia pitäisi ensisijaisesti monituottajamallia. ”Palveluiden tuottamisessa tulee käyttää ensisijaisesti monituottajamallia, jossa palveluja tuottavat sekä julkinen sektori että yksityinen sektori. Tulee tunnistaa osat, joita yksityinen sektori kykenee tuottamaan paremmin kuin julkinen”, Suomen Yrittäjien mallissa sote- ja maakuntauudistukseksi todetaan.

Puolet julkisista hankinnoista kunnilta Maakunta- ja sote-uudistuksiin nivoutuu omalla tavallaan myös hankintalaki, jonka eduskunta hyväksyi maakunta- ja sote-uudistuksiin nähden enemmän hiljaisuudessa. Kunnat vastaavat useammasta kuin joka toisesta julkisesta hankinnasta. Julkisten hankintojen kokonaisarvo on Suomessa noin 35 miljardia euroa vuodessa. Kuntien osuus tuosta summasta on noin 18 miljardia euroa. Suomen Yrittäjät onkin huomauttanut kannanotoissaan, että maakunnista on tulossa ikään kuin vähän huomaamatta todella merkittäviä elinkeinotoimijoita. ”Maakunnista tulee merkittäviä toimijoita. On ensijsijaisen tärkeää tiedostaa tämä. Maakuntia tulee kannustaa ja tarvittaessa velvoittaa tekemään päätösten yritsvaikutusten arviointi. Maakunnille siirtyy lukuisia tehtäviä, joilla on vaikutusta yritysten toimintaolosuhteisiin”, Suomen Yrittäjät toteaa lausunnossaa viime vuoden lopulla. Juttuun on haastateltu Tilastokeskuksen yliaktuaari Jarkko Niemistöä.

Kuntavaaliehdokas, Kalevan medioilla tavoitat juuri ne äänestäjät, jotka ovat kiinnostuneita sinun vaalialueesi ehdokkaista. 80 % Kalevan medioiden kuluttajista kertoo äänestävänsä kuntavaaleissa.

Kysy lisää: Kalevan Palvelupiste p. 08 5377 180 tai mediamyynti@kaleva.fi Tutustu tarjontaan: Kaleva.fi/vaalimainonta

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Kuinka valmiita osaajia korkeakoulut tuottavat? Ville Koivuniemi

Julkisuudessa käydään aika ajoin keskustelua siitä, kuinka hyvin korkeakoulujen opetus pysyy mukana nopeasti muuttuvien alojen mukana. Miltä tilanne näyttää korkeakouluharjoittelijoiden näkökulmasta, teknologia- ja design-palveluja sekä data-analytiikkaa tuottavan oululaisen Bitfactor Oy:n toimitusjohtaja Antti Pelkonen? – Yleiskommenttina voisi sanoa, että yksittäisiä teknologioita osataan kohtuullisen hyvin. Meillä esimerkiksi työssä opitaan sitä, miten teollista tai kaupallista ohjelmistoa tehdään kokonaisuudessaan.

Kuuntelevatko korkeakoulut riittävästi yritysten tarpeita? – Mielestäni esimerkiksi yliopiston ei pidäkään tanssia yritysten pillin mukaan. Siellä pitää olla omasta takaa näkemystä siitä, mihin opetusta viedään. Esimerkiksi Nokian tapaus osoitti, että lyhytjänteiset muutokset opintosuunnitelmissa eivät ole aina toimivia.

Mitä painottaisit korkeakoulujen opintotarjonnassa?

Miten korkeakoulut ja yritysmaailma voisivat lähentyä entisestään? – Korkeakoulut voisivat pyytää yritysten edustajia entistä enemmän vieraileviksi luennoitsijoiksi. Se madaltaisi entisestään ”gäppiä” korkeakouluopetuksen ja teollisuuden raadollisten vaatimusten välillä. Tärkeää olisi, että nuorilla olisi realistinen ymmärrys työelämästä jo opintovaiheessa.

– Peräänkuuluttaisin esimerkiksi matematiikkaan ja fysiikkaan liittyvien perusteiden osaamista. Kun perustat ovat kunnossa, uusien asioiden opiskelu helpottuu. Pitkällä tähtäimellä on tärkeämpää ymmärtää, miksi asiat toimivat sen sijaan, että opettelisi yksittäisen tekniikan. Tällä hetkellä teollisuus huutaa ylipäätään tekniikkaa ja numeerisia menetelmiä ymmärtäviä ihmisiä.

MAINOS

SiSäilmaSta johtuvat poiSSaolot käyvät kalliikSi Sisäilmanpuhdistin ei korjaa sisäilmaongelmaa, mutta tarjoaa tilapäisapua sen aiheuttamiin oireisiin. yhden päivän sairauspoissaolo maksaa työnantajalle Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan keskimäärin noin 350 euroa. huono sisäilma on yksi varsin yleinen sairauspoissaolojen aiheuttaja, vaikka sen ei läheskään kaikissa tapauksissa tarvitsisi sitä olla. kotimaisia sisäilmanpuhdistimia vuokraavan ja myyvän oululaisen Suomen ilmatar oy:n yrittäjä Merja Askola-Pynnöniemi muistuttaa, että sisäilmanpuhdistimet eivät korjaa sisäilmaongelmaa, mutta tarjoavat apua oireisiin, joita ne aiheuttavat. Ne ovat siis hyvä väliaikaisapu tiloihin, joissa on esimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto, sisäilmaongelmia tai halutaan vähentää voC-yhdisteitä. asiakkaille halutaan tarjota myös raikkaampaa ja tuoksutonta sisäilmaa esimerkiksi kauneushoitoloissa, hammaslääkäriasemilla, ravintoloissa, kampaamoissa ja kuntosaleilla. harva esimerkiksi haluaa, että vaatteet tuoksuvat ruuan kärylle, kun lähtee ravintolasta.

– Sisäilmanpuhdistimen avulla sisäilmasta pystytään vähentämään esimerkiksi siitepölyä, hajuja ja homeitiöitä. pääsääntöisesti huonosta sisäilmasta kärsivät saavat puhdistimien avulla apua oireisiinsa, askolapynnöniemi sanoo. Sisäilmaongelmiin liitetään tyypillisesti hengitystieoireet, iho-oireet ja silmäoireet sekä tulehduksista poskiontelo-, keuhkoputki ja korvatulehdukset. yleisin ja toimivin tapa puhdistaa sisäilmaa nojaa aktiivihiilen käyttöön puhdistuksessa. aktiivihiiltä käytetään muun muassa liesituulettimissa, autojen raitisilmasuodattimissa ja pölynimureissa. moottoroiduissa ilmanpuhdistimissa aktiivihiili toimii samaan tapaan, mutta suodatusmassaa on huomattavasti enemmän. askola-pynnöniemen myymissä ja vuokraamissa malleissa pieninkin airCleaner 750 -ilmanpuhdistin puhdistaa sisäilmaa 97 litraa sekunnissa. isompiin tiloihin tarkoitetuissa malleissa puhdistustehot ovat luonnollisesti suurempia.

apua pieniinkin oireisiin ilmanpuhdistimista voi olla hyötyä, vaikka sisäilmaongelmat eivät olisi varsinaisesti terveydelle haitallisia. Esimerkiksi neuvotteluhuoneissa hiilidioksidi täyttää usein sisäilman pitkien kokousten aikana, jolloin sisäilma käy raskaaksi. Sisäilmanpuhdistimet tuovat myös hyvän avun kausiallergiaoireista kärsiville. kun askola-pynnöniemi alkaa suunnitella asiakkaalleen

suunnitelmaa sisäilman puhdistamiseksi, moni asia vaikuttaa asiaan. – käyn aina katsomassa tilan ensiksi. tilan neliömetrien ja kuutioiden määrä, sisäilmaongelman laatu vaikuttavat puhdistimen valintaan. yksittäisessä toimistohuoneessa pärjää useimmiten airCleaner 750 -ilmanpuhdistimen avulla. Suoritan myös puhdistimien huollot itse, joten saan loppukäyttäjiltä suoraa palautetta kohteissa, mikä on mielestäni hyvä asia.

Suomen Ilmatar Oy:n Merja AskolaPynnöniemi huoltaa ilmanpuhdistimensa itse, joten hän saa loppukäyttäjiltään suoraa palautetta laitteiden toiminnasta.

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

KOKOUSTILOJEN AV-TEKNIIKKA KUNTOON!

RADIO ITKONEN - - - since 1968 - - -

AV-laitteet ja esitystekniikkaratkaisut Hautakorventie 15 A, 90620 OULU, puh. 044 3216 201 jorma.itkonen@radioitkonen.fi

KaiKKi hydrauliiKasta Pohjois-suomen laajin valikoima Liitintie 11, 90620 Oulu, Rusko puh 08-557 2700 www.kailatec.fi

Asiantuntijapalvelut mutkattomasti ja vankalla kokemuksella KHT Hannu Lähdesmäki KHT Kari Knuuttila p. 08 311 3323 etunimi.sukunimi@tuokko.fi

Haukiputaan yrittäjät kohottavat kuntoaan porukalla Ville Koivuniemi, teksti Sanna Halonen, kuva

Haukiputaan yrittäjät aikovat laittaa itsensä kesäksi kuntoon yhteisen kuntoiluprojektin avulla. Yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Sotaniemi ehti pyöritellä ideaa Haukiputaan paikallisyhdistyksen jäsenten liikuttamisesta vuoden päivät ennen kampanjan aloitusta. – Minulla oli mielessä, että jotain yrittäjien omaan jaksamiseen ja itsensä huoltamiseen liittyvää herättelyä pitäisi keksiä. Siitä se ajatus sitten lähti jalostumaan. Kaikille projektiin osallistuville yrittäjille tehtiin aluksi lihaskuntoa, kestävyyskuntoa ja kehonkoostumusta mittaava kuntokartoitus. Sen pohjalta jokaiselle on laadittu harjoitussuunnitelma helmikuusta toukokuuhun. Harjoitusohjelmaan kuuluu myös kuusi tuntia ohjattua ryhmäliikuntaa Liikuntakeskus Coren tiloissa. Mennessään ryhmäliikuntatunnille yrittäjät eivät tiedä, mikä tunti heitä paikan päällä odottaa. – Moni on sanonut, ettei olisi itse lähtenyt kokeilemaan niitä lajeja,

joita meillä on ollut. Usein ihmisillä on ennakkoluuloja tai he luottavat toisten ihmisten kokemuksiin joistain tunneista, liikuntakeskus Coren yrittäjä Sanna Halonen kertoo. Henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi kuntoiluprojektiin osallistuvalla 30 hengen yrittäjäryhmällä on tarkoitus parantaa myös kollektiivista tulostaan. – Tällainen reilun kolmen kuukauden jakso on siitä hyvän pituinen, että siinä pääsee hyvin vauhtiin ja saa muutoksia aikaan, mutta samalla seuraava mittaus tulee vastaan riittävän nopeasti, Halonen sanoo. Haukiputaan yrittäjien Tiina Sotaniemi harrastaa itse liikuntaa, ja uskoo, että satsaaminen kuntoiluun tuo yrittäjälle paremman jaksamisen myötä voimia myös itse yrittämiseen. Hänen mukaansa kaikki saatu palaute on ollut positiivista – Meillä on nyt kaksi tilaustuntia takana. Ne ovat pitäneet sisällään kahvakuulaa ja sisäpyöräilyä. Paras palaute on ollut yrittäjän soitto, jossa kiiteltiin sitä, että tämän projektin myötä hän on päässyt kuntoilun aloittamista estävän kynnyksen yli, Sotaniemi iloitsee.

Haukiputaan Yrittäjät aikovat kesäksi kuntoon. Kuvassa kiinteistö- ja jätehuoltoyrittäjä Pasi Kropsu.

• Tilintarkastus • Erityistarkastus • Veropalvelut • Yritysjärjestelyt • Raportointipalvelut • Konsernitilinpäätös • Sisäinen tarkastus • Riskienhallinta • CFO-palvelut • IFRS

ASIANAJOTOIMISTO ISOLUOMA Kirkkokatu 19 A 7, 90100 OULU • puh. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi • www.isoluoma.fi

Vesivahinkojen kartoitukseen, kuivaukseen, purku- ja korjaustöihin erikoistunut yritys.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous? Puh. 010 324 3701

Usein ihmisillä on ennakkoluuloja tai he luottavat toisten ihmisten kokemuksiin joistain tunneista.”

www.johafinland.fi

Parhaimmat A/V-ratkaisut kaikkiin tarpeisiin Toimitamme ja asennamme räätälöityjä kokonaisuuksia yksityisille, yrityksille sekä julkiselle sektorille - kohteen koosta riippumatta.

KYSY S TARJOU Isokatu 54, 90100 Oulu | 08-8821000 | Av. ark. 11–18, la 11–15 | oulu@audiokauppa.fi

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Seuraavat kaksi vuotta kriittisiä Pyhäjärvelle

Pyhäjärven kaupunki on monella tavalla tienristeyksessä. Pyhäsalmen kaivoksen malmi on ehtymässä, ja kaivos lopettaa toimintansa pääosin näillä näkymin syksyllä 2019.

Sinkkiä, kuparia ja pyriittiä

Pyhäjärvellä asuu noin 5450 ihmistä.

Ville Koivuniemi, teksti Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin maanalaisfysiikan (CUPP) tutkimusryhmä, kuva Yli 50 vuotta toiminnassa ollut Pyhäsalmen kaivos on tahkonnut Pyhäjärven kaupungille reilua yhteisöveroa ja tarjonnut reilut 200 työpaikkaa. – Pyhäjärven elinvoimaisuuden osalta uusiokäytön onnistuminen on tärkeää. Kaivoksen mukana katoaa paljon ostovoimaa, yhteisöverotuottoa ja kunnallisverotuottoa, Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi toteaa. Vaikka kaivoksen malmivarat ovat ehtyneet, kaivokselle on suunniteltu monenlaista jatkokäyttöä. Yksi suunnitelmissa olevista hankkeista on kaivoksen jatkokäyttö säätövoimana käytettävänä pumppuvoimalaitoksena. Pumppuvoimala voisi selvitysten mukaan tuottaa varavoimaa, kun sähköverkossa on tehopulaa. Oulun energia sekä nel-

Pyhäsalmen kaivos työllistää reilut 200 henkilöä.

Kaivos on 1450 metriä syvä, Suomen suurin ja Euroopan syvin perusmetallikaivos.

Kaivoksen omistaa kanadalainen First Quantum Minerals.

jä muuta energiayhtiötä tutkivat pumppuvoimalan kannattavuutta ja laittoivat hankkeen jo kertaalleen telakalle, koska totesivat sen taloudellisesti kannattamattomaksi. Sittemmin Pöyry on selvittänyt asiaa uudelleen, ja nyt Pyhäsalmen sähkövarasto etsii jälleen rahoittajia.

Paljon hankkeita suunnitteilla Pyhäjärven kannalta edullista on se, että suunnitteilla olevat hankkeet eivät juurikaan kilpaile keskenään vaan kaivosta on mahdollista hyödyntää samanaikaisesti monella tavalla – jos hankkeet osoittautuvat taloudellisesti kannattaviksi. Varmaa on, että pyriittitoimitukset jatkuvat Yaran Siilinjärven tehtaille vielä kymmenen vuotta kaivostoiminnan loppumisen jälkeen. Se takaa lisäksi työtä arviolta 20 hengelle viideksi vuodeksi. – Syksy 2019 on meille tärkeä ajankohta, Kiviniemi toteaa. Siihen mennessä hankkeiden selvitysten olisi hyvä olla valmiina.

Kaivoksen malmista hyödynnetään sinkkiä, kuparia ja pyriittiä. Vuonna 1962 avattu kaivos suljetaan malmin ehtymisen vuoksi syksyllä 2019. Tällä hetkellä monen hankkeen avulla selvitetään, mitä jatkokäyttömahdollisuuksia kaivoksella voisi olla.

Positiivinen asenne tärkeä Kaivoksen uusiokäytön lisäksi on tärkeää, että kaivoksen töiden loppuessa töitä löytyisi paikkakunnalta mahdollisimman monelle, arvioi Pyhäjärven Yrittäjien puheenjohtaja Virpi Jaatinen. Suorien työpaikkojen lisäksi vaarassa on suuri määrä alihankkijoiden työpaikkoja alueella. Jaatisen mukaan asia pitää osata nähdä myös mahdollisuutena. – Esimerkiksi metallipuolen ja koneurakointipuolen yrityksille vapautuu työvoimaa. Pitää olla tuntosarvet pystyssä, että nähdään, mitä yrityksiä tänne voisi tulla, Jaatinen sanoo. Sekä Kiviniemi että Jaatinen ovat sitä mieltä, että paras tulos tulee, kun vire pysyy kaupungissa positiivisena. Jaatisen mukaan kaivoksen työntekijöiden joukossa on varmasti myös osaamista, josta voisi syntyä uutta yrittäjyyttä paikkakunnalle. – Positiivista asennetta pitäisi muistaa pitää yllä, Jaatinen painottaa.

Pyhäsalmen kaivos oli ehdolla kansainvälisen neutriinoilmaisemisen sijaintipaikaksi. Selvityksen mukaan se olisi ollut sopivin paikka Cernin hiukkasilmaisemiselle, mutta viime vuonna projekti päätettiin siirtää Yhdysvaltoihin.

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Nordean palvelut Start Up- ja kasvuyhtiöille joittajien avulla yritysten rahoitusasema paranee ja kasvua pystytään nopeuttamaan. Verkostossamme on VC – rahastoja, business enkeleitä ja yrityskiihdyttämöjä. Toinen mielenkiintoinen näkökulma on mahdollisuus yhdistää verkostoon suurasiakkaidemme R&D ja M&A –yksiköt. Yritysten välinen yhteistyö on yksi Suomessa toistaiseksi heikosti hyödynnetty alue. Isommat yritykset kiinnostuvat entistä enemmän pienten luomista uusista tuotteista ja palveluista tai yrityksistä kokonaisuutena. Mikä olisikaan parempi tie maailmalle kuin kumppani, jolla on jo globaali jakeluverkosto? Talous näyttää juuri tällä hetkellä pieniä merkkejä paremmasta. Varmuutta ei vielä ole suunnasta, mutta selvää on, ettei Suomi pärjää ilman rohkeutta yrittää ja halukkuutta ottaa riskiä. Ympäristö muuttuu ajan myötä yhä yritysystävällisemmäksi ja Suomen 100 v juhlan kunniaksi olisi hienoa, jos tämä vuosi jäisi historiaan talouden käännehetkenä. Tervetuloa keskustelemaan yrityksesi kasvusta Nordeaan! Sami Heikkilä Aluejohtaja Nordea

Hyvä yrittäjä, SINULLE HUPIA JA HYÖTYÄ!

Tule hetkeksi rentoutumaan – saat samalla hyödyllistä tietoa yritysrahoituksesta.

YRITYKSEN RAHOITUSAAMU

6.4.2017 klo 8-10, Ravintola Flying Reindeer Saaristonkatu 14, 90100 OULU

• Avainasiakaspäällikkö Tommi Harjapää Siemens Financial Services Finland Oy:stä kertoo yrityksen ajankohtaisista rahoitusmahdollisuuksista sekä leasing- ja osamaksusopimuksesta. • Elinkeinopäällikkö Eeva-Liisa Repo Suomen Metsäkeskuksesta kertoo kuinka Suomen Metsäkeskus on yrittäjän tukena. Tarjoamme maistuvan aamupalan. Osallistumalla lunastat itsellesi lipun Oulun Rakentajamessuille (7.-9.4.) Ilmoittaudu 30.3.2017 mennessä www.lyyti.in/optia06042017 Paikkoja on rajoitettu määrä.

KIRKKOKATU 10, 90100 OULU / 029 041 2630 / SAASTOPANKKI.FI/OULU

MAINOS Ylikiimingissä vastikään virallisesti fuusion myötä syntynyt Y-Tiimi Oy on monella tavalla uuden edessä. Y-tiimin yrittäjänä ja toimitusjohtajana toimivan Kari Pelkosen aiempi firma Ykikiinteistö Oy ja Huippuklapi Oy modostavat nyt uuden yrityksen, joka keskittyy teollisuuden alihankintaan- ennen kaikkea uretaanieristyksiin, polyureapinnoitteisin ja reapuhalluksiin. Tällä hetkellä osin uudenkarheat ja osin uudistetut tilat alkavat olla valmiit. Metalliteollisuuden yritykset maalauttavat tuotteitaan Y-tiimin tiloissa jo ahkerasti, mutta kapasiteettia olisi vieläkin isommalle määrälle kävijöitä. – Teimme tiloihin noin miljoonan euron investoinnin, ja hankimme tiloihin nykyaikaiset raepuhallus- ja maalauskammiot sekä asianmukaiset laitteistot, Y-Tiimi Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Kari Pelkonen sanoo. Uusien toimintojen lisäksi samoissa tiloissa luonnollisesti jatkuu konttien eristäminen ja sisustaminen. Huippuklapi tuo mukanaan myös rakennusalan osaamista, joten Y-Tiimi Oy hallitsee myös rakennusurakoinnin, Huippuklapin puolelta osakkaaksi yhtiöön tullut Arto Pirilä kertoo.

Y-tiimin yrittäjät Kari Palkonen ja Arto Pirilä ovat suunnitelleet eri maalaamojen paikat mahdollisimman kustannustehokkaiksi ja joustaviksi.

Kapasiteettia maalauksiin löytyy nyt reilusti Ylikiimingissä yritysfuusiona syntynyt Y-Tiimi teki miljoonainvestoinnin, ja voi palvella nyt metallialan yrityksiä entistä paremmin.

Pirilän ja Pelkosen lisäksi osakkaisiin kuuluvat Kari Pelkosen poika Jani Pelkonen ja Huippuklapista Pirilän lisäksi Jussi Vimpari ja Virve Koivisto. Ylikiimingin Vesalassa Ahmasjärven teollisuusalueella toimiva Y-Tiimi työllistää tällä hetkellä noin 10 henkilöä, mutta uusia työpaikkoja on luvassa, kun uusi jauhemaalauslinja tulee käyttöön ensi vuoden alkupuoliskolla. Tilaa teollisuusalueella on yli 3 hehtaaria, joista 4000 neliötä on teollisuustilana. – Hallien ja maalaamojen paikat on suunniteltu mahdollisimman kustannustehokkaiksi, Pelkonen toteaa. Raepuhalluskammio ja maalauskammio ovatkin noin 90-metrisessä tuotantolinjassa peräkkäin, ja tuotteet liikkuvat työvaiheesta toiseen pyörillä varustetuilla kelkoilla. Jauhemaalauslinjan valmistumisen ohella Y-tiimi valmistautuu moneen muuhunkin samanaikaisesti. Valmistumassa on ISO 90001:2015-laatujärjestelmä. – Se on edennyt aikataulussaan. Valmista pitäisi olla tämän kevään aikana, Pelkonen lupaa.

Puhelun hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

Nordea on vahvistanut palveluitaan alkaville ja nopeasti kasvaville yrityksille vuoden 2017 alusta lukien. Uuden yksikön nimi on S&G, ja se koordinoi koko maan alueella Start Upien ja kasvuyritysten palveluita pyrkien löytämään parhaat keinot yritysten kasvun tukemiseen. Kaiken kaikkiaan 15 asiakasvastuullista pankkiiria keskittyy auttamaan yrityksiä kasvusuunnitelmiensa toteuttamisessa. Haasteita riittää niin rahoituksen kuin kansainvälistymisenkin suhteen. Toimintamallia kehittämällä pyritään löytämään kokonaisuus, joka kykenee vastaamaan yritysten tarpeisiin mahdollisimman hyvin kussakin yrityksen kehitysvaiheessa. Nordea on Oulun seudulla pärjännyt erittäin hyvin kasvavien yritysten kumppanina. Markkinaosuutemme on erittäin hyvällä tasolla noin 50 %:ssa. Olemme siis tehneet ainakin jotakin oikein ja pyrimme edelleen parantamaan toimintaamme. Kun asiakkaamme pärjäävät, myös Nordea pärjää. Mitä teemme paremmin? Ei kyse ole pelkästään siitä, että lainaisimme rahaa yrityksille kasvun siemeneksi vaan katsomme kokonaisuutta. Tuomme pääomasijoittajaverkoston yritysten saataville. Si-

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Ohittamaton paikka 30 MIN OULUSTA REILU LIIKETONTTI

2 Va l t a t i e

Ota haltuun nyt kustannustehokas sijainti, valtatien asiakasvirrat, hyvät liikenneyhteydet, Oulujokivarren markkinat tai vaikka suuremmat – kaikki samalla kertaa! Tontit yrittämiseen ja asumiseen löytyvät Tonttipörssistä www.muhos.fi.

Jes! Muhoksen Yrittäjät puheenjohtaja

MAARIT RAUTIAINEN

Yrityksesi uudet toimitilat Oulussa? ASEMA 37, Asemakatu 37, Oulu

Toimistotilaa rautatieaseman lähellä

SINUN ILMOITUKSESI

- Valmiiksi kalustettuja huoneita - Joustavat vuokra-ajat - Helppo liikennöinti ja hyvä paikoitus

Asema 37 huonevuokrat: -Alkaen 350 eur/kk, alv 0 %

KONTIO 10, Kangaskontiontie 10, Maikkula

Toimisto, palveluja tuotantotilaa

- Nosto-ovet ja lastauslaituri, maksimikorkeus 6 m - Helppo liikennöinti, runsaasti paikoitustilaa

TÄHÄN? Varaa mainostilasi Kalevan palvelupisteestä! Puh. (08) 5377 180 tai mediamyynti@kaleva.fi

Kontio 10 vuokrahinnat:

- Tuotanto- ja varastotilat alk. 7,50 eur/m2/kk, alv 0 % - Toimistotilat: 1. krs alk. 9,90 eur/m2/kk, alv 0 % 2. krs alk. 7,90 eur/m2/kk, alv 0 %

Ota yhteyttä: henri.huotari@kiinteistotahkola.fi 040 541 8854 jukka.vitikka@juvitrade.fi 0500 890 360

Tutustu lisää:

Ilmoittamalla Yrittäjä-lehdessä

tavoitat kattavasti alueesi yrityspäättäjät sekä talousasioista kiinnostuneet ihmiset. Yrittäjä-lehti jaetaan 5 300 jäsenyrityksen lisäksi n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Gallup Pasi Rautio luennoi 160-henkiselle yrittäjäyleisölle markkinoinnista keskiviikkona 15 maaliskuuta. Mitä illasta jäi käteen?

Suomessa törmää usein siihen, että oman tuotteen tai palvelun kehuminen koetaan vähän hankalaksi.”

- Opin todella paljon uutta liittyen markkinoinnin suunnitelmallisuuden tärkeyteen. En osaa nostaa yhtä yksittäistä huomiota yli muiden.

Markkinointi on pitkänmatkanjuoksua Markkinoinnista luennoiva Pasi Rautio muistuttaa, että lyhyet satunnaiset innostumiset eivät vie yrityksen markkinointia eteenpäin.

Ville Koivuniemi, teksti Kallioniemi Photography, kuva Suomalaiset yrittäjät eivät ymmärrä, että markkinointi on pitkänmatkanjuoksua eikä satunnaisia lyhyitä spurtteja. Näin ongelman kiteyttää myyntikuiskaajaksi ja markkinoinnin apumieheksi itseään tituleeraava Pasi Rautio. – Monet kokevat, että hyvä markkinointi maksaa tolkuttomasti ja vaatii erikoistaitoja, minkä vuoksi se saattaa jäädä lähes kokonaan tekemättä, Rautio sanoo. Raution mukaan useat pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjät kokevat, että perinteisten lehtien sekä television ja radion rinnalle on tullut niin paljon uusia kanavia markkinoille, etteivät he tiedä, mihin markkinointia kannattaisi suunnata. – Se on inhimillistä, että siltä tuntuu. Se viidakko on niin iso, että sinne helposti hukkuu. Meitä ohjaa lisäksi pelko kokeilla uusia asioita, Rautio toteaa.

Nimenomaan pienillä yrittäjillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet erottua harmaasta massasta. – Se ei välttämättä tarkoita isoja rahallisia satsauksia. Kun pistää persoonansa rohkeasti peliin ja tekee asiat toisin kuin muut, pääsee jo pitkälle.

Asiakkaan näkökulma Rautio neuvoo jokaista yrittäjää aina asettumaan mahdollisen asiakkaan saappaisiin, ja miettimään, saako vaikkapa internetsivuilta yrityksestä sellaista tietoa, joka vakuuttaa tekemään ostopäätöksen. – Liian usein siellä kerrotaan jargonia siitä, milloin yritys on perustettu. Sen sijaan siellä pitäisi kertoa asiakkaalle, mihin ongelmaan yrityksen ratkaisu tuo helpotusta. Suomessa törmää usein siihen, että oman tuotteen tai palvelun kehuminen koetaan vähän hankalaksi. Ajatellaan, että hyvä tuote puhuu puolestaan, vaikka ei se niin mene.

Ari Ala-Opas, Manamansalon Portti

- Se että pitää keskittyä olennaiseen, eikä saa liikaa rönsyillä.

Ongelma suuruusluokassa Raution mukaan nyrkkisääntöä sille, paljonko markkinointiin pitää satsata rahaa, ei ole olemassa. Järkevä määrä riippuu luonnollisesti yrityksen toimialasta. Suomalainen keskivertoyritys panostaa markkinointiin kuitenkin auttamattoman vähän. – Ongelma suuruusluokan suhteen on, että siinä missä Suomessa saatetaan käyttää markkinointiin pari prosenttia liikevaihdosta, Ruotsissa vastaava summa saattaa olla 15–20 prosenttia. Rautio myöntää, että kanavia markkinoinnille on huomattavasti enemmän kuin koskaan aiemmin. Vaikka se herättää yrittäjässä helposti hämmennystä, siinä piilee markkinoinnin näkökulmasta mitä parhaat mahdollisuudet. – Koskaan aikaisemmin haluttujen kohderyhmien saavuttaminen ei ole ollut niin helppoa kuin nykyään, Rautio vinkkaa.

Tuomas Aarni, CubiCasa

- Tuli paljon oppia esimerkiksi nettisivujen näkyvyydestä. Googlehakutuloksissa olisi hyvä päästä ensimmäiselle sivulle.

Tiina Ala-Opas, Manamansalon Portti

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Koodisanana Emmerdale Kiiminkiläisyrittäjät ruotivat työviikkojaan perjantaisin tuopin äärellä. Ville Koivuniemi, teksti & kuva Kiiminkiläiset yrittäjät istuvat Pub Neidonkengässä perjantai-iltana. Puheensorina täyttää äänimaiseman. Televisiosta tulee äänettömällä hiihdon maailmanmestaruuskilpailut – tarkemmin sanottuna yhdistetyn mäkiosuus. Kotona on kuitenkin sanottu, että lähdetään katsomaan Emmerdalea. Kello on kuusi ja Emmerdale on alkanut eri kanavalla viisi minuuttia aiemmin. Kotonakin tietenkin tiedetään, ettei pubiin ole oikeasti Emmerdalen perässä menty. – Tämä perinne on ainakin 7–8 vuotta vanha. Näemme siis pääasiassa kiiminkiläisellä yrittäjäporukalla perjantaisin, rakennus- ja palvelualan yrittäjä Markku Ahola sanoo. Aika vain on sattumalta osunut aina yksiin perjantain Emmerdalejakson kanssa. – On siinä tietenkin silti se, että Emmerdalen tapaan Englannissakin

on kulttuuri, jossa työpäivän jälkeen mennään tuopilliselle, Ahola jatkaa.

Perjantai sopii parhaiten Yrittäjän näkökulmasta perjantai sopii rentoutumishetkelle paremmin kuin lauantai, koska sunnuntaina täytyy jo ottaa aikaa seuraavan viikon suunnitteluun. Ajankohdaksi on valittu kello 18, koska silloin suurin osa yrittäjistäkin on jo lopettanut työnsä. – Kyllä se sunnuntai on yrittäjälle yleensä jo ihan työpäivä, tasoite- ja maalausalan yrittäjä Miika Sutinen sanoo. Vaikka tuopin äärellä kokoontuvat yrittäjät tulevat eri aloilta, yrittäjien kokemukset ovat useimmiten alasta riippumatta samanlaisia. – Ihan samat ilot ja surut meillä on, autotarvike- ja varaosaalan yrittäjä Mika Ollikainen täsmentää.

On siinä tietenkin silti se, että Emmerdalen tapaan Englannissakin on kulttuuri, jossa työpäivän jälkeen mennään tuopilliselle.”

Jutustelusta myös hyötyä Kokoontumisista on myös käytännön hyötyä. Verkostoitumisen myötä eri alojen yrittäjät tulevat tutuiksi ja parhaimmillaan löytävät mahdollisuuksia yhteistyölle. – Tuolta Mikaltahan me aina pyydämme varaosia alennushintaan, Sutinen toteaa. – Vaikea sanoa, mikä on johtunut mistäkin, mutta voi melkein sanoa, että näiden keskustelujen pohjalta olen saattanut saada vinkin johonkin työmaahankin, Ahola jaktaa. Emmerdale-ilta on vapaamuotoista yrittäjien välistä toimintaa. Ohjelmaa ei ole vaan ilta täyttyy vapaasta seurustelusta, joka jatkuu niin pitkään kuin juttua riittää. Sääntöjä on kuitenkin kaksi. Ensinnäkin, jos tulee Emmerdalen alkamisen jälkeen, pitää tarjota muille oluet. – Ja se kenellä menee hyvin, tarjoaa kaljat myös, Ahola sanoo.

Timo Kampman, Markku Ahola, Miika Sutinen, Mika Ollikainen ja Rami Tuohimaa ruotivat työviikkoaan Pub Neidonkengässä Emmerdalen aikaan.

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

KYSYMYS & VASTAUS

Uusi kirjanpitolaki vähensi tilinpäätösvelvollisuuksia – miten käytännössä? VASTAUS Kirjanpitolain muutokset tulivat voimaan 1.1.2016. Aiemmin kirjanpitolaki vaati, että tilinpäätösasiakirjoista tehtiin sidottu tasekirja. Tasekirjaan piti sisällyttää kaikki kirjanpitolain vaatimat tilinpäätöstiedot: tuloslaskelma, tase, liitetiedot, toimintakertomus sekä tilinpäätöksen allekirjoitus. Tasekirja oli oltava paperisena kirjana, vaikka kirjanpitoaineisto muilta osin olisikin arkistoitu sähköisesti. Uusi kirjanpitolaki ei enää sisällä mainintaa tasekirjasta. Tilinpäätösasiakirjoja ei ole pakko tulostaa paperille ja sitoa kirjaksi. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen tiedot voidaan arkistoida kokonaan sähköisesti. Ti-

linpäätös tulee edelleen allekirjoittaa. Pien- ja mikroyrityksille tuli muitakin helpotuksia tilinpäätöksen vaatimuksiin. Eniten helpotuksia tuli mikroyritysten luokkaan kuuluville liikkeen ja ammatinharjoittajille (toiminimi).

Mikroyritystoiminimi Jos liikkeen- ja ammatinharjoittajan (toiminimi) elinkeinotoiminta on kokoluokassa mikroyritys ja jos tilikautena on kalenterivuosi, niin kirjanpitolain mukaan tilinpäätöstä ei ole pakko tehdä ollenkaan. Laki kuitenkin edellyttää, että kirjanpidosta on aina voitava selvittää ostovelkojen ja myyntisaamisten määrät ja verotukseen tarvittavat tiedot. Vaikka tilinpää-

tös ei olekaan mikroyritykselle pakollinen, niin kirjanpidon järjestelmällisyydestä ei silti voida tinkiä. Kirjausketjut, tositteet ja kirjanpitokirjat on laadittava ja järjestettävä siten, että tietojen yhteydet voidaan selvittää tositetasolta veroilmoitukselle ja myös veroilmoitukselta yksittäisiin liiketapahtumiin asti. Kirjanpitoon on käytännössä tehtävä sellaisia kirjauksia, joita yleisesti kutsutaan tilinpäätöskirjauksiksi. Tällaisia ovat poistot, verojaksotukset, varaston muutokset ja muut tilikauden vaihteeseen liittyvät kirjaukset. Tilinpäätöskirjaukset ja uuden tilikauden avauskirjaukset ovat käytännössä tarpeen, jotta kirjanpito saadaan toteutettua siten, että kirjanpidosta saadaan tarvit-

tavat tiedot mm. veroilmoituksia varten. Se, että tilinpäätös ei ole pakollinen, tarkoittaa käytännössä vain sitä, että ei tarvitse laatia erityisiä tilinpäätösasiakirjoja eikä tilinpäätöksen liitetietoja. Riittää, että kirjanpito on kunnossa siten, että kirjanpidosta saadaan oikeat tiedot liiketoiminnan tapahtumista. Jos toiminimen tilikausi on jokin muu jakso kuin kalenterivuosi tai jos elinkeinotoiminnan koko ylittää mikroyrityksen rajan, niin silloin on laadittava virallinen tilinpäätös. Uuden kirjanpitolain myötä tilinpäätökseen ei kuitenkaan enää tarvita niin paljon liitetietoja kuin aikaisemmin. Eikä tilinpäätöksen asiakirjoja ole enää pakko sitoa tasekirjaksi.

Yhtiömuotoiset mikroyritykset Osakeyhtiöt, osuuskunnat, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt ovat kirjanpitovelvollisia aina. Uusi kirjanpitolaki tuo kuitenkin helpotuksia pienyritysten ja mikroyritysten kokoluokissa ole-

ville yhtiöille, sillä tilinpäätöksen liitetiedoissa ei enää vaadita niin paljon tietoja kuin aikaisemmin. Paperista sidottua tasekirjaa ei enää tarvitse tehdä. Tilinpäätös on edelleen allekirjoitettava. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien on toimitettava tilinpäätöksensä kaupparekisteriin julkaistavaksi, niin kuin ennen uutta kirjanpitolakiakin.

Tilinpäätöksen hyödyllisyydestä Vaikka tilinpäätöstä ei enää tarvitsisi laatia, on kirjanpito kuitenkin katkaistava verotusta varten ja veroilmoitus on laadittava kuten ennenkin. Taloushallintoliitto ja edustamani auktorisoitu tilitoimisto suosittelevat, että kaikille yrityksille laaditaan tilinpäätös. Kokemus on osoittanut, että yritykset tarvitsevat tilinpäätöstä mm. ennakkoverojen laskemiseen sekä erilaisia yritystoiminnassa tehtäviä sopimuksia, luottoja ja muita rahoituksia varten. Myös elinkeinotukien ja avustusten hakemiseen sekä

henkilökohtaisiin tarkoituksiin, kuten asunto-, sijoitus-, ja kulutusluottojen hakemista varten tarvitaan useimmiten tilinpäätös. Silloin, kun tilinpäätös tehdään tuoreeltaan muutama kuukausi tilikauden päättymisen jälkeen, niin se on sitten yrityksen ja yrittäjän käytettävissä ajankohtana, jolloin tilinpäätöksen tarve ilmenee. Näin yritys jopa säästää taloushallintokuluissa, kun tilinpäätöstä ei tarvitse myöhemmin laatia pika-aikataululla.

Teuvo Välikangas Toimitusjohtaja, KTM Tilitoimisto Y-Tili Oy

parhaat palvelut

• Siivouspalvelut • Asiointi- ja avustamispalvelut • Sohvien ja nojatuolien pesut • Ruokapalvelut • Tekstiili- ja vaatehuolto

TASOITE- ja MAALAUSTYÖT 040 1272 883 www.ht-maalaus.fi htmaalaus@gmail.com

BETONIELEMENTIT KUUSAMOSTA

IKKUNA- JA PARVEKELASIEN PESUT!

Puh. 040 142 9880 • www.eastelement.fi

tel. +358 45 344 3326 fax. +358 8 342 212 Sepänkatu 20 FIN-90100 Oulu, pirjo.vaarala@verojalaki.fi, www.verojalaki.fi

Kotityöpalvelut • Oulu

Puh. 0440 861 120

www.prokaks.fi

Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy Puh. 0407439816 myynti@tenhusenmaansiirto.fi www.tenhusenmaansiirto.fi

Koneurakointi Tapani Mustonen Ky tapani.mustonen@tapanimustonen.fi

0400 138 451

Oulaistenkatu 23 L5 86300 Oulainen

Puh. (08) 473 810 www.sorvojaoy.com

Autoilija Markku J. Arvola puh. 0400 689 476

Kaikkien merkkien huollot ja korjaukset ammattitaidolla

p. 044 5622 701 ja 040 5633 346

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

KYSYMYS & VASTAUS

Onko työsopimukseen otettavalla koeaikamääräyksellä jokin vähimmäisja enimmäiskestoaika?

Miten vaikutetaan psykososiaaliseen työhyvinvointiin? VASTAUS

VASTAUS Kysymys on varsin ajankohtainen. 1.1.2017 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen koeaika on enintään kuusi kuukautta (aikaisemmin neljä). Uutena asiana lakiin on nyt otettu lisäksi työnantajan mahdollisuus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä koeaikana on ollut poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi. Koeaikaa voi jatkaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvää 30 kalenteri-

päivää kohden. Kalenteripäiviin luetaan kaikki työkyvyttömyys- ja perhevapaajaksoon sisältyvät kalenteripäivät, mukaan lukien vapaapäivät. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Näin ollen, jos työnantaja ja työntekijä sopisivat yli vuoden kestävästä määräaikaisesta työsopimuksesta, koe-

ajan enimmäispituus olisi silloinkin kuusi kuukautta. Vähimmäisaikaa ei koeajalle ole määrätty.

Toni Isoluoma Asianajaja Asianajotoimisto Isoluoma

Psykososiaalista työkuormitusta tiedostetaan olevan ihmissuhdealoilla. Työtä tehdään toisten työntekijöiden kanssa myös esim. teollisuuden, palvelu-/myynti-/ rakennus-/toimisto-/kuljetus-/prosessialoilla. Kuormittavia tekijöitä ovat työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät tekijät, joita on mitoitettu väärin, hallittu puutteellisesti tai esiintyvät epäsuotuisissa olosuhteissa. Näihin tekijöihin vaikuttaminen perustuu siihen, millä tavalla keskustelu toteutetaan arjessa, annetaan palautetta,

luodaan me—henkeä, uskalletaan puhua myös psykososiaalisista vaikeuksista, pidetään työmäärä hallittavissa sekä säilytetään työntekijän työkyky tilanteiden muuttuessa. Jokainen meistä voi oppia toista arvostavaa ja avointa vuorovaikutusta työhyvinvoinnin edistämiseksi, jossa tietoisena tukena voi olla työnohjaus, prosessikonsultointi tai kohdistettu hanke monien muiden työn arjen, organisatoristen tai rakenteellisten toimien lisäksi. Psykososiaaliseen työhyvinvointiin panostamalla vaikutetaan mm. myönteisesti työntekijöiden kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan ja työn tuottavuuteen.

Jaana Leino Muutosmatka perhe- ja paripsykoterapeutti (Valvira, Kela)

parhaat palvelut Varasto- ja teollisuuskalustamisen

ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI

LAAdukAsTA, yksiLöLLisTä ja LuOTeTTAvAA pALveLuA.

www.ktc-group.fi

UUSI KUVASTO

selaa nettisivuillamme tai tilaa painettu versio!

lntolog Oulu Oy, Posantie 11, 90620 OULU. Puh. 020 778 0860 myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi

TALLENTAVA KAMERAVALVONTA

OTA yhTeyTTä jA kysy Lisää! Asiakkaitamme ovat niin yksityisyritykset kuin julkis yhteisötkin etupäässä Oulun talousalueella. Tarjoamme kaikkia rakentamiseen liittyviä palveluja kuten uudis rakentamista, peruskorjausta ja saneerausta.

Meiltä logomerkatut mainostekstiilit, työasut, messu/promotuotteet, yrityslahjat. Tuotemerkkejä mm. Clique, Craft, Leatherman, Maglite, Camelbak, Helly Hansen ja Spiro. Soita tai tule käymään!

• UUDISRAKENNUKSET • PERUSKORJAUKSET • ELEMENTTIASENNUKSET

Asemakatu 12 B,OULU p. 044 3200 167 liikelahjat@sarima.fi • www.sarima.fi

www.pyhajoenrakennus.fi • pyhajoen.rakennus@omanetti.fi

Kodin kaikki kiintokalusteet suoraan valmistajalta! Kuiva-Kaluste Oy Muovitehtaantie 5, 95100 Kuivaniemi | p. 041 4605 414 myynti@kuivakaluste.fi | www.kuivakaluste.fi

Timo Impola p. 0400 668 758

Erikoishammasteknikko Vesa Kuusirati puh. 08 451 075 Urheilutie 49, Haapavesi

Puh. 08 311 7331 www.isannointisuomela.fi

www.ppy.fi www. keihaskoski.fi

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

Yrittäjän palvelusivusto

Marjo kolehmainen

toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA

järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE

yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA

koordinaattori milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat neuvontapalvelut Pohjois-pohjanmaan yrittäjät Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi

Lakiasiat ja yritysjuridiikka Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain. Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. Asianajotoimisto Krogerus Oy p. 029 000 6400 www.krogerus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus. KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari. Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat. Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy  Kuusamo  puh. 08 8512519  fax. 042 737 9546 harri.lamsa@kurikkalamsa.fi  www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. Talvea Oy p. 050 525 9586 petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi www.talvea.fi Yritysten verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. Myynti, markkinointi, YRITYSTEN KASVU, muotoilu, PATENTTI ja KANSAINVÄLISTYMINEN CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 cocom@cocom.fi www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, konferenssitulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutus ja -konsultointi. GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540  www.graafinenstudio.com  Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

PATENTIT, TAVARAMERKIT, MALLIOIKEUDET JA IPR-LAKIPALVELUT Berggren Oy Ab  Oulu p. 010 227 2100 Oulu  www.berggren.eu  oulu@berggren.fi.  Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. Softers Oy  p. 08 2379 9330  softers@softers.net  www.softers.net  Internetsivut, verkkokauppa,  julkaisujärjestelmät ja  visuaalinen suunnittelu Tulevaisuuden Kasvupolut Oy  p. 040 834 0809  antti.karjula@kasvupolut.fi  www.kasvupolut.fi  Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. Omistajanvaihdokset, YRITYSJÄRJESTELYT, VEROKYSYMYKSET, YRITYSKAUPAT JA ARVONMÄÄRITYKSET Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

Tommi Sirviö

Tiina Talala Hankinta-asiamies

kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

Jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton: LAKIMIESPÄIVYSTYS Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. VARAA AIKA ppy@yrittajat.fi ja maksuton OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi maksuton

MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692 Risto Mätäsaho p. 040 537 8863 www.pwc.fi Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset. Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen.

Tilitoimistojen yleisneuvonta Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT  p. 040 766 9476  info@y-tili.fi  www.y-tili.fi  Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

Paula PIHLAJAMAA

Hankinta-asiat ja omistajanvaihdospalvelut Projektiassistentti paula.pihlajamaa@yrittajat.fi 050 4399 808

HANKINTA-ASIAMIESOPASTUS varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät joka toinen keskiviikko. Päivystyksistä lisää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsentiedotteesta. Maksuton puhelinneuvonta jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijolita ma–pe toimistoaikana.

YRITTÄJÄN HYVINVOINTI Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino  p. 040 9317 212  jaana.leino@muutosmatkajl.fi  www.muutosmatkajl.fi Perhe- ja paripsykoterapeutti

(Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen (kesto 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille.  Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia.

YRITTÄJÄN VERTAISTUKIPUHELINPALVELU Vertaistukea yrittäjältä yrittäjälle

046 923 7955 046 923 7956

Matti Harila p. Jorma Ketola p.

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus -10% toimeksiannosta

2017

Pääyhteistyökumppanit

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

UUDET JÄSENET

Tervetuloa järjestöön uudet jäsenet

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Tervetuloa uudet jäsenet! Haukiputaan Yrittäjiin

Oulun Yrittäjät ry

Rakennus Halte Oy

Hanne ja Timo Similä avoin yhtiö on liittynyt Haukiputaalle.

Tmi Maijaliisa Jäntti

Lappi Sijoitus Oy

Kaamos Invest Oy

Polvela & Piispanen avoin yhtiö

Sisustus Q

Piehingin kala avoin yhtiö

Kempeleen Yrittäjät ry

Markkinointi Valokiila Oy

Vesnom Oy

KOOMA

Kiimingin Yrittäjät ry Asennuspalvelu Manninen Ky Jastro Oy

Siikajoen Yrittäjät Ry

Keräily & Välitysmyynti Nuorala

Juhlapalvelu Lumo

Oulun Lvi-Työ Oy

Handiman Ky

Tmi Kari Hurskainen Riitta Juustila-Mikkonen

Siikalatvan Yrittäjiin

Taide ja kehys Anita Jokela

Viljakas Oy

Rakennusliike Kuura Oy

Rakennusinsinööritoimisto Rimako Oy

Taivalkosken Yrittäjät ry

T:mi Escape Room Kuusamo

Sonnisaari Panimo Oy

Tmi Jarmo Juntunen

Kuusamon Yrittäjät ry

2AK Tech

Kärsämäen Yrittäjät ry Tmi Eero Pesonen. Juustoportti Kärsämäki Oy

Limingan Yrittäjät ry ALoiTa Pasi Lunki Oy Wheel Doctor

Oulaisten Yrittäjät ry Koneurakointi Martti Matikainen Ky

Pohjois-Pohjamaan Startup-yrittäjät ry ePossibility Solutions Finland

Pudasjärven Yrittäjät ry AR&TA Avoin yhtiö

Tyrnävän Yrittäjät ry Kaupin maatila

Utajärven Yrittäjät ry Powermit Oy Minnan Apu Oy Ohjelmatuotanto Fiscal Oy

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Yli-Iin Yrittäjät ry

Tmi Pyhäsalmen Pienkonehuolto Juha Estola

Alatalo Risto Aulis

Raahen Yrittäjät ry

Seniorijäsen

Portti-Matti Oy

Kari Rautio

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2017 Haapaveden Yrittäjät ry Veli-Matti Karikoski p. 050 541 9911 veemax@netti.fi haapaveden@yrittajat.fi Hailuodon Yrittäjät ry Lauri Joensuu p. 040 504 2354 lauri.joensuu@pp.inet.fi hailuodon@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Tiina Sotaniemi p. 050 405 8502 ppy@yrittajat.fi kukkajahautaus@sotaniemi.fi Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 toimisto@markkukoskela.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Matti Räisänen p. 08 562 0310 matti.raisanen@kempeleenjatekuljetus.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Kaisa Valkama-Kettunen p. 040 724 9577 kaisa.valkama@bjarmia.fi kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola p. 08 771 408 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittäjät ry Riikka Pesämaa p. 050 395 5905 riikka@pikku-riikka.fi limingan@yrittajat.fi

PPY:n alueellisia jäsenetuja tarjoavat AVARN Security mika.jeronen@avarn.fi www.avarn.fi CARITAS-LÄÄKÄRIT Lisätietoja: liiketoimintajohtaja Paula Tuominen p. 044 734 0301, paula.tuominen@caritaslaiset.fi, www.caritaslaakarit.fi ELISA yritysten-asiakastuki.elisa.fi. FENNIA Anna-Liisa Kämäräinen myyntijohtaja p. 010 503 2126 ja 040 162 4734 anna-liisa.kamarainen@fennia.fi

FENNOVOIMA OY Yhteydenotot: Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki, p. 020 757 9200, pyhajoki@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi FINNVERA OYJ Hanna Alalääkkölä rahoituspäällikkö hanna.alalaakkola @finnvera.fi, p. 029 460 2580 FORUM24 Lisätietoja: Päätoimittaja Martti Turunen, p. 0400 699 522. Myyntijohtaja Timo Mehtälä, p. 0400 688 566. LÄHITAPIOLA POHJOINEN Yhteydenotot: Myyntijohtaja Mika Kuusikko, p. 040 528 1348, mika.kuusikko@lahitapiola.fi, www.lahitapiola.fi

NORDEA Yhteydenotot: Kari Ollikainen, Oulun yrityskonttori, p. 050 321 6052, Kari.J.Ollikainen@nordea.fi, www.nordea.fi NORWEGIAN Lisätietoja: Markus Forsström, p. +467 35 229 119, markus. forsstrom@norwegian.com OSAO, oppisopimusyksikkö Lisätietoja: Oppisopimusyksikkö p. 040 141 5320, Yhteyspäällikkö Unto Kärki p. 050 331 3553 RASTOR OY Lisätietoja: Satu Puhakka p. 0400-560700, satu.puhakka@rastor.fi, Antti Vasela p. 0400 294 433, antti.vasela@rastor.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Jari Myllynen 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi Muhoksen Yrittäjät ry Maarit Rautiainen p. 040 7379312 rautiainen.maarit@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi Oulaisten Yrittäjät ry Mika Ilomäki p. 044 578 2197 mika@mikalinkki.net Oulaisten@yrittajat.fi Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen p. 040 310 0501 jussi@videcam.com oulun@yrittajat.fi Oulunsalon Yrittäjät ry Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry Ykä Marjanen p. 040 590 4048 yka.marjanen@gmail.com www.starttaamo.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio p. 050 501 9090 marko@rautioky.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jaana Pehkonen p. 050 911 0591 idejaana@icloud.com pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Virpi Jaatinen p. 040 752 8750 palvelukoti@jaatinen.inet.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Yrittäjät ry Heikki Ventonen p. 0400 540 563 heikki.ventonen@gmail.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Raine Niinimaa p. 040 514 3539 raine.niinimaa@ruukinturvallisuuspalvelut.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja@someta.fi siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi Vaalan Yrittäjät ry Pirkko Suhonen p. 0400 393 494 pirkko.suhonen@vaalanjuustola.fi vaalan@yrittajat.fi Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi Yli-Iin Yrittäjät ry Risto Päkkilä p. 0400 388 165 risto.pakkila@ouka.fi yli-iin@yrittajat.fi Ylikiimingin Yrittäjät ry Heikki Väänänen p. 0400 493 573 heikki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

MAANANTAINA 20. MaaliskuuTA 2017

on on puhdasta puhdasta energiaa energiaa auringosta auringosta

AMMATTILAINEN KATOLLESI AMMATTILAINEN AMMATTILAINEN AMMATTILAINEN KATOLLESI KATOLLESI KATOLLESI

Paranna yrityksesi energiatehokkuutta, valitse

Katon korjaaminen ja huoltaminen on viisasta tehdä jo ennen vesivahin-

MAAILMAN VAHVIN VOIMALA Oman aurinkovoimalan saat helpoiten meiltä: suunnittelemme, toteutamme ja asennamme voimalasi avaimet käteen -palveluna. Pyydä tarjous ja räätälöimme yrityksellesi optimin aurinkovoimalan.

gon syntymistä. Katman on kattojen uudisrakentamisen, saneeraukseen Katon korjaaminen ja huoltaminen on viisasta tehdä jo ennen vesivahingon syntymistä. ja huoltoon erikoistunut ammattilainen. Yhteistyössä asiakkaittemme Katman on kattojen uudisrakentamisen, saneeraukseen ja huoltoon erikoistunut amkanssa suunnittelemme jokaiseen kohteeseen parhaiten soveltuvat mattilainen. Yhteistyössä asiakkaittemme kanssa suunnittelemme jokaiseen kohteepitkäikäiset ja luotettavat ratkaisut. Katon Katon Katon korjaaminen korjaaminen korjaaminen ja huoltaminen jajahuoltaminen huoltaminen onon viisasta on viisasta tehdä tehdä tehdä joratkaisut. ennen jojoennen ennen vesivahingon vesivahingon vesivahingon syntymistä. syntymistä. syntymistä. seen parhaiten soveltuvat pitkäikäiset javiisasta luotettavat Katman Katman Katman onon kattojen onkattojen kattojen uudisrakentamisen, uudisrakentamisen, uudisrakentamisen, saneeraukseen saneeraukseen saneeraukseen ja ja huoltoon jahuoltoon huoltoon erikoistunut erikoistunut erikoistunut amamammattilainen. mattilainen. mattilainen. Yhteistyössä Yhteistyössä Yhteistyössä asiakkaittemme asiakkaittemme asiakkaittemme kanssa kanssa kanssa suunnittelemme suunnittelemme suunnittelemme jokaiseen jokaiseen jokaiseen kohteekohteekohtee-

seen seen seen parhaiten parhaiten parhaiten soveltuvat soveltuvat soveltuvat pitkäikäiset pitkäikäiset pitkäikäiset ja luotettavat jajaluotettavat luotettavat ratkaisut. ratkaisut. ratkaisut. LAADUKKAASTI JA VARMASTI LAADUKKAASTI JA VARMASTI • Käytämme kohteissamme laadukkaita Katepal-bitumikermejä

LAADUKKAASTI LAADUKKAASTI LAADUKKAASTI JAJA JA VARMASTI VARMASTI VARMASTI

• Käytämme kohteissamme laadukkaita Katepal-bitumikermejä • Annamme 10 vuoden takuun työlle ja materiaaleille Annammery:n 10 jäsen vuoden takuun työlle ja materiaaleille • Olemme• Kattoliitto • Käytämme • Käytämme • Käytämme kohteissamme kohteissamme kohteissamme laadukkaita laadukkaita laadukkaita Katepal-bitumikermejä Katepal-bitumikermejä Katepal-bitumikermejä • Olemme Kattoliitto ry:n jäsen

Ota yhteyttä jo tänään:

• Annamme • Annamme • Annamme 10 10 vuoden 10 vuoden vuoden takuun takuun takuun työlle työlle työlle ja materiaaleille jaja materiaaleille materiaaleille

08 5584 3101

OULU • Olemme • Olemme • Olemme Kattoliitto Kattoliitto Kattoliitto ry:n ry:n ry:n jäsen jäsen jäsen Laakeritie 18

myynti@oulunenergia.fi

oulunenergia.fi

/pyyda-tarjous-

ROVANIEMI

HELSINKI

Ahjotie 3

Juhtatie 2

90620 Oulu OULU OULU OULU P. (08) 570 2000 Laakeritie Laakeritie Laakeritie 18 1818

96320 Rovaniemi ROVANIEMI ROVANIEMI ROVANIEMI P. (016) 4255 100 Ahjotie Ahjotie Ahjotie 3 33

00750 Helsinki HELSINKI HELSINKI HELSINKI P.(09) 354 01300 Juhtatie Juhtatie Juhtatie 2 22

90620 90620 90620 Oulu Oulu Oulu oulu.myynti@katman.fi P. (08) P.P. (08) 570 (08) 570 2000 570 2000 2000

96320 96320 Rovaniemi Rovaniemi 96320 Rovaniemi rovaniemi.myynti@katman.fi P.P. (016) (016) 4255 4255 100 P. (016) 4255 100100

00750 00750 00750 Helsinki Helsinki Helsinki helsinki.myynti@katman.fi P.(09) P.(09) P.(09) 354354 01300 354 01300 01300

KATMAN.FI

aurinkovoimalasta

rovaniemi.myynti@katman.fi rovaniemi.myynti@katman.fi helsinki.myynti@katman.fi helsinki.myynti@katman.fi helsinki.myynti@katman.fi oulu.myynti@katman.fi oulu.myynti@katman.fi oulu.myynti@katman.firovaniemi.myynti@katman.fi

KATMAN.FI KATMAN.FI KATMAN.FI

Hyvän Kaupan Paikka

suomi

NÄ M Ä T UO T T EET JA PA LJON M U U TA V ER K KOK AU PA STA M M E! TÄYSIN KOROTTOMALLA RAHOITUKSELLA alk. 84,50 €/kk

juhlavuoden

100

tarjoukset

GRILLIKOTA + LISÄETUPAKETTI Lapinkeittiö-grilli + savupiippu ja huuva + Lisäetupaketti + puunsuoja-aine

LUXUSTUVAN saa höylä- tai pyöröhirrellä!

2 190 € 100 % KOTIMAINEN

PE-MUOVIKYLPYTYNNYRI

200 kpl SUPERERÄ

1590 €

Täydellisenä 7 henkilölle ø 1,8 m, toimitettuna ympäri Suomen (norm. 2190 €) Lämpöpuuverhous, EPS-eristys, kestävä muovikansi nostokahvalla, iso ulkopuolinen n. 30 kW merialumiinilämmitin, savupiippu 2 m sadehatulla, rahtivapasti ympäri Suomen!

HIRSILADOT

31.3.2017 MENNESSÄ TILATUT LADOT TOIMITETAAN TERMINAALIRAHDIN HINNALLA KOTIOSOITTEESEESI! ETUSI n. 350 €. TOIMI HETI!

RAKOSEINÄLADOT: 6 m2 950 € 14 m2 1590 € 10 m2 1040 € 20 m2 1990 € UMPISEINÄLADOT: 6 m2 1140 € 14 m2 1740 € 10 m2 1190 € 20 m2 2190 € TYYTYVÄISYYS-

TAKUU Hyvän pan Kau Paik ka

VERKKOKAUPPA

TEE OSTOPÄÄTÖS GRILLIKODASTA NYT TAI VIIMEISTÄÄN 31.3.2017 MENNESSÄ, SAAT KAUPAN PÄÄLLE LISÄETUPAKETIN (ARVO 398 €), SAVUPIIPUN + HUUVAN (249 €) JA PUUNSUOJA-AINEEN (ARVO 49 €). LISÄETUJEN YHTEISARVO 696 €. TOIMI HETI! Lisäetupaketti: isommat ikkunat, avattava ikkuna lukolla ja vetimellä, massiiviovi lukolla vetimellä ja isolla ikkunalla, +1 lisähirsikerta (yht. 9), koko kodan alan peittävät lattiaelementit, vahvempi seinämateriaali 45 x 145 mm (norm. 40 mm), erikoisleveä kattopaneeli ja musta palahuopakate.

LUXUSTUPA 10 m2 täydellisenä

3 990 €

TEE OSTOPÄÄTÖS LUXUSTUVASTA NYT TAI VIIMEISTÄÄN 31.3.2017, saat kaupan päälle Lapinkeittiö-grillauslaitteen (arvo 299 €), savupiipun ja huuvan (arvo 249 €) sekä pehmustetut istuintyynyt ja verhot (arvo 390 €). LISÄETUJEN YHTEISARVO 938 €

LUJITEMUOVIKYLPYTYNNYRI

LATOTARJOUS ALK.

950 €

KOMBIKOTA 17 m2 täydellisenä

Suurella ulkopuolisella lämmittimellä.

UUTUUS

5490 €

1 890 € 2,0 m 1 990 €

UUTUUS

6990 €

1,7 m

TYNNYRISAUNA DELUXE 4 m MAISEMAIKKUNALLA

VÄRIT SININEN JA MUSTA

Etuterassilla, pukuhuoneella ja maisemaikkunalla. Sis. LED-valaistuksen, Harvian Legend-kivikorikiukaan ja lämpöeristetyn piippupaketin. Pit. 4,0 m ø 2,3 m.

31.3.2017 mennessä tilattuihin lujitemuovitynnyreihin lujitemuovinen kansi (249 €) ja toimitus kotiosoitteeseen (200 €) kaupan päälle. Etujen arvo yht. 449 €!

KOMBIKODASSA GRILLIKOTA JA SAUNA YHDESSÄ! Sis. Kotagrillin, savuhuuvan ja -piipun, lauteet, lasiluukullisen Harvian kiukaan etuvesisäiliöllä ja lämpöeristetyn piippupaketin.

www.hyvankaupanpaikka.fi Krouvintie 1, Oulu - Ark. 9–17, la 10–14 - p. 08 378200, 044 595 2100, 040 564 6205, 0400 700 653, 040 673 3800

2012