PPY_lehti_3_2025

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme osoitteessa businessoulu.com

BusinessAsemalta saat kaikki yritysja työnantajapalvelut

Seuraava asema on BusinessAsema, kun kyse on:

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

• starttiraha

• startup-toiminta

OSAAVAN HENKILÖSTÖN REKRYTOIMISESTA

• rekrytointipalvelut ja -tapahtumat

• kansainväliset osaajat rekrytoinnin tuet kesätyöllistäminen

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

• yritysrahoitus

• maksuttomat valmennukset

• vienti ja kansainvälistyminen

• omistajanvaihdokset

• muutosturvapalvelut

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• digitaalinen liiketoiminta

• vihreä siirtymä

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUISTA

• toimitilat ja yritystontit

• investointimahdollisuudet

TOIMIALAPALVELUISTA

JA VERKOSTOISTA

toimialakohtainen kehittäminen vienti- ja messumatkat klusteritoiminta

Oulun innovaatioallianssi

Lue lisää: businessoulu.com

Monipuolinen kattaus tapahtumia

BusinessOulun kalenterista löydät yrityksille ja niiden työntekiöille sekä työnhakioille suunnattuja tapahtumia ja valmennuksia.

BusinessOulun tapahtumakalenterin löydät osoitteesta: tapahtumat.businessoulu.com

BusinessAsema

p. 08 558 55810 businessasema.com

Uusikatu 52, 90100 Oulu avoinna arkisin klo 9-16 info@businessasema.com

Miljardi-investointeihin pk-yrityksetmukaan

MARJOKOLEHMAINEN

Toimitusjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Pohjois-Pohjanmaa kuhisee investointiuutisia. Torin laidalle nousee hotelli, OYS:in rakennusten uudistamisohjelma jatkuu, Oulun monitoimiareena etenee ja datakeskuksia piirretään kartalle eri puolille maakuntaa.

Rukan matkailu kasvaa ja tuulivoimaloita halutaan lähes joka kuntaan. Vedyn ympärille syntyy jatkuvasti uusia hankkeita. Miljardiluokan projekteja on julkistettu enemmän kuin maakunnan taloushistoriassa on totuttu näkemään.

Mutta kysymys, joka puskee pintaan, on tuttu jokaiselle yrittäjälle. Onko tämä todellista vai onko meillä enemmän puhetta kuin villoja?

Potentiaali ei juuri näy pk-yritysten arjessa. Pk-yritysten omat investoinnit ovat olleet vaisuja ja yritysten kannattavuus on viime mittauksissa heikentynyt.

Kun talouden näkymät ovat sumuiset, ei rohkeus tarttua uusiin hankkeisiin synny pelkästä juhlapuheesta.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti

Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti

Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry

Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen

Kustantaja: Kaleva365 Oy

Paino: Botnia Print

Taitto: Kaleva365 Oy

Myynti: puh. 08 5377 180, yrityksille@kalevamedia.fi

MAHDOLLISUUS on silti poikkeuksellinen. Jos edes osa datakeskuksista, tuulipuistoista ja vetytehtaista toteutuu, aluetalouteen virtaa työpaikkoja ja alihankintaketjuja vuosiksi. Moni hanke tarvitsee paikallista osaamista sekä rakennusvaiheessa että vuosikymmenten ylläpidossa.

Tässä on pk-yritysten paikka: rakentaminen, huolto, logistiikka, palvelut, tietotekniikka ja turvallisuus ovat kokonaisuuksia, joissa meillä on pelipaikka. Tätä kokonaisuutta ei kannata meille tänne rahdata laivalla.

Jotta mahdollisuus muuttuisi todelliseksi markkinaksi, tarvitaan enemmän kuin kaavoja ja tiedotteita. Suurhankkeiden toteuttajien ja viranomaisten on avattava aikataulut, tarjousprosessit ja osaajatarpeet ajoissa. Pk-yritykset tarvitsevat selkeän näkymän siitä, mihin ja milloin kannattaa investoida ja miten valmistautua mukaan.

Yksi iso kysymys on, että minkä verran kotimaiset päättäjät ja viranomaiset voivat vaikuttaa siihen, että saamme hankkeille hyvän kotimaisuusasteen. Meidän on mahdollisuuksien mukaan varmistettava, että ulkomaiset investoijat sitoutuvat käyttämään kotimaisia toimittajia. Ulkomailta varmasti tekijöitä tulee, mutta eihän meistä kukaan halua, että isot projektit valuvat ohi alueemme yrityksiltä? Maakunnalla riittää myös muita kotiläksyjä. Lupaprosessien sujuvuus ja koulutuksen ketteryys ratkaisevat pysyvätkö suunnitelmat aikataulussa ja onko alueella osaamista. Jokainen viivästynyt kaava ja jokainen kuukausi lisäaikaa syövät yrittäjien uskoa siihen, että nyt kannattaa varautua.

POHJOIS-POHJANMAALLA on nähty ennenkin suuria lupauksia, jotka jäivät paperille. Terve skeptisyys on siksi ymmärrettävää.

Mutta yhtä vaarallista olisi jäädä varovaisuuteen ja seurata sivusta. Jos yksikään datakeskus tai vetyhanke ei toteudu, menetämme vain aikaa. Jos ne toteutuvat eikä pk-kenttä ole valmis, menetämme tilaisuuden kokonaan. Hankkeisiin pääseminen on mitä suuremmassa määrin yrityksen aktiivisuudesta ja omasta osaamisesta kiinni. Nyt on hetki muuttaa miljardipuhe käytännön toimintasuunnitelmaksi. Pk-yritysten on saatava riittävästi tietoa ja tukea, jotta ne voivat kasvaa hankkeiden mukana. Päättäjien on huolehdittava, että lupaukset muuttuvat työksi. Vasta kun suunnitelmat muuttuvat teoiksi ja näkyvät yritysten tilauskirjoissa, alue todella hyötyy tästä ainutlaatuisen suuresta investointipotentiaalista.

HALLITUKSEN JÄSENELTÄ

Osallistutapahtumiin

–se

takuullakannattaa

Olin juuri Yrittäjän vapaapäivän vietossa Syötteellä. Yksi monista

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämistä tapahtumista.

Ajelin jo torstai-illaksi mökille tarkistamaan paikkoja kesän jäljiltä. Ihastelin uutta terassia, jonka teki paikallinen yrittäjä verkostostani. Tarpeet hankittiin luonnollisesti paikallisilta yrittäjiltä.

Perjantaiaamuna ajelin Syötteelle tunturihotellille toimittamaan suklaalähetyksen paikalliselta suklaavalmistajalta verkostostani. Tunturihotellilla laajennustyöt olivat edenneet mukavasti ja asiakkaitakin näytti olevan hyvin paikalla. Uusi tuolihissikin oli valmiina odottamaan kyytiläisiä.

Paljon on Syöte kehittynyt siitä, kun ensimmäisen kerran 1979 kävin tutustumassa laskettelun maailmaan. Siirryin alas Kidehotellille, jonne saapuikin sopivasti loput Yrittäjän vapaapäivän viettäjistä ympäri maakuntaa.

Saimme kuulla Pudasjärven kuulumiset paikallisyhdistyksen puheenjohtajan Heimo Turusen ja kaupunginjohtajan Tomi Timosen kertomana. Pudasjärvellä, niin kuin muuallakin on ollut haastavia aikoja.

Mutta elokuussa matkailussa oli kaikkien aikojen paras kuukausi. Pohjois-Suomen matkailun piristy-

minen näkyy hyvin myös meidän maakunnassa. Investointeja on lähtenyt liikkeelle. Pikku-Syötteelläkin hotellia remontoidaan uuden yrittäjän toimesta. Urakoitsijana paikallinen yrittäjä verkostostani.

Saimme kuulla mielenkiintoisia yritystarinoita ja tekoälystäkin paneelissa opittiin. Tiimeihin jaettuna pääsimme ryhmäytymään ja Amazing race tyyliin kiertämään Syötteen maastoon rasteja. Tulentekoa tuluksilla, palapelejä ratkoen, ritsalla purkkeja ampuen ratkaistiin tehtäviä rasteilla saumattomalla yhteistyöllä. Sain ihanasti uusia tuttavuuksia verkostooni.

Eipä tarvinnut työasioita miettiä, kun porukalla tehtäviä suoritettiin. Kyllä jälleen korostui paikallisten yrittäjien tärkeys ja heidän palveluiden hyödyntäminen vertaistuesta puhumattakaan. Tällä pidetään huoli, että raha pyörii alueellamme ja maakuntamme elinvoima paranee. Viikonlopusta jäi käteen rentoutunut mieli ja keho. Savulle tuoksuvat kamppeet ja paljon uusia ajatuksia omaan jaksamiseen ja kehitykseen. Innolla odotan seuraavia tapahtumia alueellamme. Haastankin yrittäjät osallistumaan tapahtumiin, joita yrittäjäjärjestö järjestää alueellamme. Takaan, että kannattaa.

RISTOHUOVINEN Hallituksen puheenjohtaja PohjoisPohjanmaan Yrittäjät

6 8 10

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 3200 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät Seniorit

Tyrnävällä lapsista kasvaa

yrittäjiä s. 13

Tässä numerossa 3/2025

Reilu peli julkisiin hankintoihin

Hankintalain uudistusta odotetaan lokakuussa eduskunnan käsittelyyn. Yrittäjät toivovat uudistuksen määrittävän ehdot, joilla julkinen sektori saa ostaa tuotteita ja palveluita.

Johtajuusoppia Yhdysvalloista

Oululainen Joonas Puurunen on valittu arvostettuun valmennusohjelmaan, joka vei hänet kuudeksi viikoksi Yhdysvaltoihin hakemaan verkostoja ja oppimaan amerikkalaista yrityskulttuuria.

Napakasti maksurästejä vastaan

Arjen Avuxin toimitusjohtajan pinna kärähti maksurästeihin. PPY:n avulla Maarit Halonen sai jo luottotappioiksi tuomitut saatavat tililleen.

14 17 25

Viiden vuoden ponnistus

Oululainen Tapio Siurua suunnitteli ja valmisteli viisi vuotta yrityksensä myyntiä. Hänelle tärkeintä oli jatkuvuus, jolla turvataan asiakkaiden ja työntekijöiden asema.

Tekoälyllä satumaailma

Oululaiset Veera Mahlakaarto ja Eemeli Alanne loivat tekoälyn avulla satumaailman, jota kuunnellaan jo 200 000 kertaa kuukaudessa.

Uppopallo on yrittäjien laji

Seppo Kolehmainen harrastaa monen muun yrittäjän tapaan uppopalloa. Yrittäjyys ammattina vaatii vahvan vastapainon, ja siihen uppopallo sopii oikein hyvin.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@pohjois_pohjanmaan_yrittajat @yrittajyysonpop

X: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

SUSANNA MENDELIN-SONNY

YRITTÄJÄT KYSYY

Kääntyykö talous jo nousuun?

Suomen talous nousee taantumasta hitaasti. Joko yrittäjä näkee tunnelin päässä valoa? Uskaltavatko suomalaiset jo höllätä kukkaronnyörejään ja lähteä ostoksille?

Tarvitaan lisää uskoa tulevaisuuteen

Huono taloustilanne näkyy Miilukankaan liiketoimintojen osalta pääosin rakentamisen sektorilla. Rakentaminen lähtenee merkittävimmin nousuun vasta 2027 vuoden aikana, ensi vuosi lienee vielä vaikea vuosi. Korkojen lasku ei ollut riittävä, että yksityinen asunnon tarvitsija sijoittaisi uuteen omistusasuntoon. Yleinen epävarmuus ja monet negatiiviset tapahtumat maailmalla eivät anna ihmisille uskoa tulevaisuuteen.

Olen kuullut yrittäjiltä, että pankkilainoitus on ollut viime vuosina vaikeampaa kuin aiemmin. Olemme pystyneet järjestämään omille investoinneille rahoituksen, mutta olemme törmänneet myös siihen, että pankkien sääntely on tiukentunut. Keskustelut pankkien kanssa eivät ole niin jouhevia kuin ennen.

Pekka Miilukangas

Miilux Oy

Markkinoinnissa jo nousua

Taloudessa näkyy jo kääntymisen merkkejä. Teollisuus on piristynyt ja varovaisuus vähentynyt. Kuluttajapuolella muutos on hitaampaa, mutta markkinoinnin edelläkävijät ovat kautta linjan lisänneet panostuksiaan, mikä näkyy myös meillä Kuululla. Suunta on oikea.

Henkilökohtaisesta lainanotosta ei ole tuoreita kokemuksia, mutta yritysrahoituksen osalta pankkien kanssa asiointi on sujunut joustavasti. Neuvotteluyhteys ja ymmärrystä löytyy, vaikka vaatimukset ovat kiristyneet. Viime vuosien oppi on, että kannattaa katsoa pitkälle eteenpäin ja sopia rahoitusasioista ajoissa.

Finnveran takauspalveluista meillä on myönteisiä kokemuksia. Palvelujen uusiminen on sujunut joustavasti ja tarvittava tuki järjestynyt ripeästi.

Tuomas Muurinen

Kuulu Oy

Kuluttaja säästää kirpputorillakin

Toivon monen muun yrittäjän tavoin, että talous piristyisi ja kuluttajien luottamus talouteen kasvaisi.

Voisi luulla, että ihmiset ostaisivat enemmän kirpputoreilta, mutta näin ei ole asian laita ainakaan meillä. Vuosi sitten alkoi huomata, miten ihmisten ostokäyttäytyminen muuttui harkitsevammaksi.

Esimerkiksi lapsille ostetaan nykyään vaatteet enemmän käytännöllisin perustein. Toki hyviin, kestäviin merkkeihin luotetaan. Vielä jokin aika sitten sijoitettiin kuitenkin lasten merkkivaatteisiin huomattavasti enemmän – nykyään kolmenkympin merkkipusero jää rekkiin. Euron maksavat vaatteet menevät hyvin kaupaksi.

Kirsti Juhonsalo Kirpputori Vadelmatarha

Huoli pienistä apteekeista

Apteekkitalouden kokonaisuudistus etenee, ja se ei ole vain hyvä asia. Esimerkiksi itsehoitolääkkeiden myyntikanava laajenee päivittäistavarakauppoihin ensi vuoden alusta asteittain.

Reseptilääkkeiden lääketaksaa leikataan kaikissa luokissa. Reseptilääkkeiden katteet eivät ole tälläkään hetkellä hyviä. Minua huolestuttaa, miten pienten apteekkien käy.

Lainan saamisen ehdot pankeista ovat tiukentuneet, koin tämän itse, kun hain pankista lainaa vuonna 2022. Yksittäiset proviisorit eivät ole voineet ostaa apteekkia, joten ovat luopuneet luvasta ja tilalle on valittu toinen apteekkari.

Kuulemani mukaan omasta ammattikunnastani osa on saanut Finnverasta tukea lainojen ja takauksien muodossa, osa ei.

Sari Alatulkkila Kuusamon 2. Keskusapteekki

Autokauppa elpymässä

Talouden käänne näkyy autokaupassa positiivisesti. Kysyntä on kasvanut - korkotaso on laskenut ja inflaation nousu on saatu taitettua. Uusien henkilöautojen tilausmäärät ovat Suomessa nousseet viime vuodesta ensimmäisten 37 viikon aikana 11,1 prosenttia, mikä on selvä signaali kaupan piristymisestä ja kuluttajien luottamuksen muutoksesta oman talouteensa. Pitkät asiakassuhteet auttavat lainojen saannissa varsinkin yritysjärjestelyissä. Pankit miettivät ehkä liikaa lainoituksia vakuuksien kautta. Pankkien pitäisi katsoa enemmän lainaa hakevan yrityksien kasvumahdollisuuksia sekä liiketoiminnan kannattavuutta. Luottamuksen rakentaminen on tärkeää yritysrahoituksessa. Rahoituksen saaminen pankista on onnistunut meillä aina.

Finnveran lainotusta kannattaa kysyä yritysjärjestelyissä. Finnvera on hyvänä apuna riskien hajauttamisessa.

Sakari Huikuri Juhan Auto Oy

Suhdannenäkymätheikentyivät

Talouden

alakuloon on  helppo ja  yksinkertainen

Viskaalin lihatuotepaketit sisältävät Viskaalin tilan parhaita tuotteita.

täsmälääke:

"Yritysten pitäisi  uskaltaa investoida  ja kuluttajien  käyttää palveluita". ·

Pohjois-Pohjanmaan alueen Pk-yritysbarometrin tulokset kertovat heikentyneistä suhdannenäkymistä. Sen sijaan kasvuhakuisuus on pysynyt alueen yrityksissä ennallaan. –Yritysten on uskallettava investoida ja kuluttajien käyttää palveluita, yhdessä saamme matalalennon käännettyä nousuksi. Nyt tarvitaan rohkeutta: inflaatio ja korot ovat maltilliset, teollisuuden tilaukset kasvussa ja viennin näkymät vakaammat, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Kolehmainen korostaa alueemme kasvupotentiaalia: –Pohjois-Pohjanmaan kasvupotentiaali investointeineen ja osaamisineen ei kuitenkaan ole muita alueita heikompi, vaan pikemminkin päinvastoin. Alueemme palvelut, matkailun kehittyminen ja tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi tarjoavat meille ainutlaatuisia mahdollisuuksia, kannustaa Kolehmainen.

TILAA HETI TAI OSTA VERKKOKAUPASTA! TOIMITUKSET 2.12. 2025 ALKAEN. www.viskaalin.fi/tilaukset Huom. lokakuussa tilanneille -5 % ale!

Osaamisenkehittäminen keskiössä

Henkilökunnalle, asiakkaille, sidosryhmille tai läheisillesi.

Henkilökunnan määrän uumoillaan laskevan alueellamme. Yritykset arvioivat nyt, että henkilökunnan määrä laskee, sillä saldoluku on pudonnut negatiiviseksi (–2), kun vielä puoli vuotta sitten se oli +6. Työvoiman tarve ei lukujen mukaan siis lisäänny.

Anna lahjaksi aito pohjoissuomalainen lähiruokalahja!

Laskeneetsaldoluvut

Pohjois-Pohjanmaan taloudellinen tilanne ja pk-yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana. Tämän alueen suhdanneluku, joka kuvaa yritysten yleisiä odotuksia talouden tilasta, on laskenut selvästi: nykyinen saldoluku on 8, kun vuosi sitten se oli 6. Vastaavastikokomaassasuhdannenäkymät ovat hieman parantuneet, jakokomaansaldolukuonnyt+3.

Lähiruokaa pukinkonttiin

Saldoluku lasketaan siten, että positiivista kehitystä vastanneiden vastaajien osuus vähennetään negatiivista kehitystä tutkimukseen vastanneiden osallistujien luvusta. Saldoluku voi vaihdella +100:n ja –100:n välillä.

Pohjois-Pohjanmaan pk-yritykset haluavat edelleen pitää kuitenkin kiinni osaavasta työvoimasta. Vaikka henkilöstön muutokseen liittyvät odotukset ovat heikommat kuin koko maassa keskimäärin, alueellamme +3 ja koko maassa +6, alueen yritykset panostavat erityisesti asiantuntevan työvoiman säilyttämiseen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on alueemme yrityksissä kyselyn mukaan tärkeää, vaikka taloudelliset näkymät ovatkin synkistyneet.

Arvio innovaation, tuotannon ja tuotteiden kehityksestä on kohentunut, saldoluku on noussut kolme yksikköä keväästä (kevät –3, nyt 0).

Liikevaihdonodotukset laskeneet

Pohjois-Pohjanmaan pk-yritykset ovat arvioineet liikevaihdon ja kannattavuuden kehitystä ensi vuodelle. Alueen yritykset enna-

koivat maltillisempaa talouskasvua verrattuna muuhun Suomeen.

Liikevaihdon odotukset ovat laskeneet viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana: saldoluku on pudonnut +14:stä +5:een.

Lukujen mukaan kysyntä on siis heikentynyt ja talous koetaan vielä alueellamme epävarmaksi.

Kannattavuuden odotukset ovat myös heikentyneet, sillä saldoluku on laskenut –9:stä –12:een. PohjoisPohjanmaa jää jälkeen koko Suomen tilanteeseen verrattuna: valtakunnallisesti liikevaihdon saldoluku on +14 ja kannattavuuden saldoluku –5.

Kasvuhakuisuussäilynyt

Alueemme yrityksistä 8 prosenttia kertoo hakevansa voimakasta kasvua, kun tänä keväänä luku oli 7 prosenttia. Kasvua hakevia ilmoitti olevansa vajaa kolmannes vastan-

neista yrityksistä – voimakasta kasvua hakee 8 prosenttia. Koko maassa yhteensä kasvua hakee 39 prosenttia vastanneista yrityksistä. Vaikka alueen pk-yritysten investointihalukkuus on heikentynyt, investointien arvon kehityksen odotukset ovat parantuneet hieman. Saldoluku on noussut kaksi yksikköä: –15:stä –13:een, mikä viittaa siihen, että yritykset ovat valmiita panostamaan jonkin verran tulevaisuuteen.

Investointien määrän kasvu on vielä vaatimatonta.

Finnveratakaajanaja rahoittajana

Alueemme yrityksistä 15 prosenttia kertoo aikovansa hakea investointeihin ulkopuolista rahoitusta, luku on alentunut keväästä kaksi prosenttiyksikköä. Rahoitusta aio-

Pohjois-Pohjanmaan kasvupotentiaali ei ole muita alueita heikompi, vaan pikemminkin päinvastoin.

Marjo Kolehmainen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja

taan hakea eniten pankeista (71 % vastaajista).

Tärkeimmäksi syyksi sille, ettei ole hakenut tai saanut rahoitusta, koetaan rahoituksen heikentynyt yleinen saatavuus. 29 prosenttia vastanneista pohjoispohjanmaalaisista yrityksistä kokee yleisen rahoituksen saamisen huonontuneen keväisestä, tuolloin 20 prosenttia vastaajista koki sen huonontuneen edellisestä kyselystä. Finnveraa vaaditaan entistä useammin yritysten pankkilainojen takaajaksi. Voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä koko Suomen tilannetta tarkistettuna jopa 64 prosentilla pankkirahoituksen saaminen edellytti Finnveran takausta.

Finnvera tarjoaa takauksia, lainoja ja vientirahoitusratkaisuja tukemaan yritysten investointeja, käyttöpääomaa ja kasvua yhteistyössä pankkien ja muiden rahoittajien kanssa.

”Finnveran perustehtävä on täydentää rahoitusmarkkinaa siellä, missä rahoitushaasteet ovat suurimpia. Kasvuhakuisuuden ohella tilanteeseen vaikuttavat yrityksen toimiala, koko, sijainti ja ikä”, linjaa Finnveran liiketoimintajohtaja Juha Ketola

Kotisiivousta | 5 tähden mattohuolto – kotisiivoukset

– S a u n a n ja kylpyhuoneen pesut – kotitalousvähennys

ANNA RAUDASKOSKI

Reilupelijulkisiinhankintoihin

·

Yrittäjät odottavat hankintalain  uudistusta määrittämään ehdot,  joilla julkinen sektori saa ostaa  tuotteita ja palveluita.

Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari ennustaa, että hankintalain uudistuksen kuuluisi mennä hallitukselta eduskuntaan lokakuussa, jotta laki saataisiin vuoden alussa eteenpäin.

Hankintalain tarkoituksena on määrittää ehdot, joilla julkinen sektori saa ostaa tuotteita ja palveluita. Hallitus valmistelee tällä hetkellä hankintalain uudistamista.

Suuri muutos hankintalakiin on velvoite, jossa kilpailutus on lähtökohtaisesti uusittava, jos kilpailutukseen osallistuu vain yksi tarjoaja. Yhden tarjouksen kilpailutukset voitaisiin hyväksyä vain erityisen painavasta syystä.

Uusi laki määrittelee myös tarkemmin, millä tavalla kuntien omistamat niin sanotut inhouse-yhtiöt voivat toimia kilpailutuksissa.

Inhouse-yrityksillä ohitetaanmarkkinoita

Hankintalain uudistus keräsi lausuntokierroksella 607 lausuntoa, tehden siitä tähän mennessä viideksi keskustelluimman lausuntopyynnön yli 3 000 pyynnön joukosta. Iso osa lausunnoista oli kunnilta, jotka vastustivat lakiin tulevaa 10 prosentin rajaa. Esityksessä kaa-

vaillaan, että jos kunta omistaa yhtiöstä vähemmän kuin 10 prosenttia, hankinta täytyy kilpailuttaa.

–Kunnan pitäisi ehdottoman kriittisesti harkita ensin se, että onko inhouse-yhtiölle perusteet, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Jaskarin mukaan reilusti kilpailuilta markkinoilta on poistunut jopa 7–10 miljardia euroa inhouseyhtiöiden seurauksena.

–Suomessa on muutenkin hyvin pieni kotimarkkina. Me toivomme selkeästi enemmän markkinakartoitusta kuin nykyään, Jaskari huomauttaa.

Inhouse-yrityksillä saatetaan ohittaa markkinoita, kertoo Kolehmainen. ”Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on päätöksiä, joissa näkyy, että on toimittu kuin inhouseyhtiö, mutta hankintalain mukaiset inhouse-määritelmät eivät ole täyttyneet”, Kolehmainen avaa.

Inhouse-yhtiöillä ei ole Jaskarin mukaan motivaatiota kasvaa, toisin kuin mikro- ja pk-yrityksillä, jotka voisivat osallistua kilpailutuksiin. Kolehmainen kertoo toiveena olevan, että markkinakartoitus tulisi tehdä kaikkiin kynnysarvon ylittäviin hankintoihin.

Yrittäjätkiinnostuneet kilpailutuksesta

Jaskari ampuu alas väitteet kuntien kustannuksien lisääntymisestä.

–Väitän että kustannukset suhteessa hyötyyn ovat hyvin minimaaliset, hän kertoo.

Jaskarin mukaan kustannukset nousevat koska tarvitaan lisää hankintaosaamista, mutta lisääntyvät tarjoukset alentavat kustannuksia vielä enemmän.

Elokuun yrittäjägallupin mukaan puolet yrittäjistä olisi kiinnostunut myymään omia palveluitaan julkiselle sektorille, jos kilpailuttaminen lisääntyy.

Lisäksi 41 prosenttia olisi valmis laajentamaan uusiin ja pieniin kuntiin kilpailutuksen lisäännyttyä. Toisaalta vain 32 prosenttia vastaajista uskoo pärjäävän kilpailussa inhouse-yhtiöitä vastaan.

Kolehmainen kertoo kunnilla olevan paljon työkaluja hankintojen tekemiseen, kuten yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteishankinnat ja avoimuusilmoitukset.

–Tai sitten voi perustaa sen inhouse-yhtiön, jos ei ole muuta. Ensisijaisesti tämä lakiuudistus määrittelee inhouse-yhtiön tarkemmin ja varmistaa sen, että kunnat noudattavat lakia”, Kolehmainen sanoo.

JAAKKO KOIVUKANGAS

Suomen Yrittäjien johtaja Reilusti kilpailuilta markkinoilta on poistunut jopa 7–10 miljardia euroa inhouse-yhtiöiden seurauksena.

Harri Jaskari

Jätetoimialajavesihuolto jäämässäulkopuolelle

Työministeri Matias Marttinen (kok.) on kertonut, että jätetoimialaa ja vesihuoltoa ollaan jättämässä pois hankintalain piiristä. Hänen mukaansa myös osalle sosiaali- ja terveysalaa on tulossa pidempi siirtymäaika. Jätehuolto on jäämistä pois lakiesityksestä perustellaan sillä, kunnallinen jätehuolto on lakisääteinen palvelu ja jätelaissa säädetään jo jätehuollon kilpailutuksesta. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Suomen Yrittäjät (SY) pitävät hankintalain uudistusta mittavana ja tarpeellisena. Uudistus vahvistaa vahvistaa kilpailua, tervehdyttää julkista taloutta ja tukee terveiden julkisten markkinoiden kehittymistä.

–On olennaista, että toimivalle kilpailulle luodaan tilaa myös jätealalla. Jo nykyisin noin 34 prosenttia suomalaisista kotitalouksista – lähes kaksi miljoonaa asukasta – saa jätehuoltopalvelunsa muilta toimijoilta kuin jätealan inhouseyhtiöiltä, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo. – Tämä osoittaa, että lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa kustannustehokkaasti ilman ylikunnallisia jäteyhtiöitä kilpailuttamalla suoraan itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Toivomme, että hallituksella riittää rohkeutta myös jätelain uudistamiseen, SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen painottaa.

Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari ennustaa, että hankintalain uudistus menee hallitukselta eduskuntaan lokakuussa. Näin laki saataisiin vuoden alussa eteenpäin.

Yrittäjyydessäkiehtoovapaus

·

Kolme naisyrittäjää kertoo, että  yrittäjyyden suoma vapaus sopii hyvin  lapsiperheen arkeen.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien naisyrittäjät Johanna Rahko, Eveliina Halttu ja Kristiina Karvonen Penttilä istuivat alas juttelemaan yrittäjyydestä.

Johanna Rahko on toiminut yrittäjänä jo 15 vuotta. Hän on osakkaana maisemasuunnitteluun erikoistuneessa Carmelia Oy:ssä ja toimitusjohtajana Carmelian tytäryhtiössä Viherrakennus Pihakukot Oy:ssä. Rahkolla on yhtiökumppani ja muutamia alaisia.

–Aloin yrittäjäksi, koska alan työpaikkoja ei ollut tarjolla. Päätimme näin ollen perustaa yrityksen opiskelukaverini kanssa, Rahko kertoo.

Eveliina Halttu ja Kristiina Karvonen Penttilä toimivat yksinyrittäjinä. He ovat olleet yrittäjinä parin vuoden ajan.

–Olen aina tiennyt, että minusta tulee yrittäjä. Se tulee verenperintönä, Karvonen Penttilä toteaa.

Hän tekee asiakkailleen markkinointia muun muassa sosiaaalisen median ja verkkosivujen parissa KKP Visuals yrityksessään.

–Vaikka yksinyrittäjä on vastuussa kaikesta työstään, en vaihtaisi

tätä palkkatyöhön. Tulevaa on vaikea ennustaa, mutta jatkossakin työskentelen markkinoinnin parissa, hän sanoo. Halttu osti yrityksensä valokuvaamo Kulmakuvaamon liiketoimintakaupan kautta pari vuotta sitten. Hän osallistui uusyrityskeskuksen järjestämään nuorten yrittäjien sparrausryhmään. –Uusyrityskeskuksen kautta löysin silloisen yrittäjän, jonka kanssa tein yrityskaupan. Olen toiminut aikaisemmin Kemissä kevytyrittäjänä. Asiakaskuntaa siellä oli kiitettävästi. Ouluun muutto toi uuden asiakaskunnan ja toiminta piti suunnitella uudestaan. Pikkuhiljaa olen saanut tehtyä valokuvaamosta oman näköiseni.

Vapauttajavastuuta

Kaikkia heitä kiehtoo yrittäjyydessä vapaus tehdä työkseen sitä, mitä he haluavat. Toki vastuuta on, mutta sen kestää.

Karvonen Penttilä on palkkatyössään kokenut työpaikkakiusaamista, joten yrittäjäksi ryhtyminen on ollut senkin puolesta helpottavaa.

Vaikka yksinyrittäjyys tuo vapautta palkkatyöhön verrattuna, niin Halttu ja Karvonen Penttilä toteavat yrittäjyyden vaativan verkostoitumista ja muiden yrittäjien tapaamista.

–Verkostoituminen on ollut jännittävää. Oman osaaminen myyminen on vaikeaa. Monesti olen meinannut jäädä pois yrittäjien tapahtumista, mutta onneksi olen sinne lopulta uskaltautunut, Karvonen Penttilä toteaa.

Halttu on samoilla linjoilla.

–Yksin johonkin tapahtumaan meneminen on vaikeaa. Välillä ajattelen, että kun olen vielä nuori yrittäjä, onko minulla annettavaa kokeneemmille yrittäjille.

Halttu ja Karvonen Penttilä ovat mukana Nuorten Yrittäjien johtoryhmässä. Siellä he ovat tutustuneet toisiinsakin.

Miehetjanaisettasaarvoisia

Rahko toteaa, että muista yrittäjistä saa aina inspiraatiota. Varsinkin uusilta ja nuorilta yrittäjiltä saa virtaa.

–Aikoinaan kävin erilaisissa tapahtumissa, mutta perheen perustamisen myötä osallistuminen on vähentynyt, Rahko harmittelee.

Rahko tunnistaa myös Haltun ja Karvonen Penttilän kokeman epä-

Yrittäjien keskuudessa vallitsee tasa-arvo sukupuolten välillä.

Johanna Rahko, Eveliina Halttu ja Kristiina Karvonen Penttilä Naisyrittäjät

varmuuden yrittäjyyden alkutaipaleella.

Kaikkien kolmen mielestä yrittäjien keskuudessa vallitsee tasa-arvo sukupuolten välillä. Rahkolla ja Karvonen Penttilällä yhteistyökumppanitovatsuurimmaksiosaksi miehiä.

–Valitsen yhteistyökumppanit sen mukaan keiden kanssa yhteistyö toimii, Rahko toteaa. Haltun mielestä kokemus vähättelystä vähenee, kun kokemusta yrittäjänä kertyy. Välillä hän on kokenut epätasa-arvoa siitä, että on nuori yrittäjä. Vähättely ei ole ollut sukupuolisidonnaista.

–Me verkostoidumme kuitenkin enemmän naisyrittäjien kanssa,

Halttu ja Karvonen Penttilä toteavat.

Yrittäjyyssopii lapsiperheenarkeen

Kaikki ovat saaneet tukea perheiltään ja ystäviltään. Rahkon puoliso on myös yrittäjä.

–On hyvin tärkeää, että meidän puolisomme ovat pystyneet yrittäjyyden alkuvaiheessa ottamaan enemmän taloudellista vastuuta, he sanovat.

Rahko on kokenut, että yrittäjyys ja lapsiperhearki sopivat hyvin yhteen.

–Esikoisen syntymän myötä muutos oli suurin, mutta onneksi minulla on hyvä tukiverkosto. Lastenhoitoapua on ollut aina saatavilla, Rahko kiittelee.

Karvonen Penttilä saa esikoisensa lokakuussa.

–En aio luopua äitiyslomalla yrittäjyydestä kokonaan. Olen suunnitellut tekeväni töitä yhtenä päivänä viikossa. Mielessä on pelko siitä menetänkö asiakkaat äitiyden myötä. Tähän saakka olen pystynyt hyvin joustavasti sopeutumaan asiakkaiden aikatauluihin. Äitiyden myötä tämä luonnollisestikin muuttuu.

Johanna Rahkoa (vas.), Kristiina Karvonen Penttilää ja Eveliina Halttua kiehtoo yrittäjyydessä vapaus tehdä työkseen sitä, mitä he haluavat.

Joonas Puurunen on valittu arvostettuun valmennusohjelmaan, joka vei hänet kuudeksi viikoksi Yhdysvaltoihin hakemaan verkostoja ja oppimaan amerikkalaisesta yrityskulttuurista.

Uuttajohtajuusoppia Yhdysvalloista

Joonas Puurunen hakee uusia  tuulia Oulun yrityselämään

Oululainen Prime Sales Oy:n yrittäjä Joonas Puurunen on valittu Yhdysvaltojen ulkoministeriön rahoittamaan arvostettuun valmennusohjelmaan. Se vei hänet kuudeksi viikoksi Yhdysvaltoihin hakemaan verkostoja ja oppimaan amerikkalaisesta yrityskulttuurista. 15 vuotta yrittäjänä toiminut Puurunen näkee matkan mahdollisuutena tuulettaa ajatuksiaan ja tuoda uusia ajatuksia Oulun elinkeinoelämään.

YTILI-ohjelma on Yhdysvaltojen ulkoministeriön rahoittama valmennusohjelma eurooppalaisille nuorille yrittäjille ja johtajille. Ohjelmaan on valittu syksylle osallistujia 39 eri Euroopan maasta. –Oman kasvun ja yrittäjäkollegoiden tutustumisen vuoksi olen tähän ohjelmaan hakenut, Puurunen kertoo motivaatiota prosessille.

Mukaan on valittu monen alan osaajia: viinitilan omistaja, supertekoälyn osaaja, avaruussukkulayrittäjä ja nuoria yrittäjiä Forbesin kannesta.

Hakuprosessi alkoi alkuvuonna laajan kyselyn kautta ja huipentui videohaastatteluihinSuomensuurlähetystön edustajien kanssa. Kevään ja kesän aikana on porukkaa ryhmäytetty verkossa.

Bostoninkautta

Detroitiin

Aluksi Puurunen lentää Bostoniin, missä tapahtuu yhteinen orientoitusmisviikko huippupuhujien johdolla. Detroit on oululaisen monialayrittäjän ja hallitusammattilaisen varsinainen oppipaikka ja lopuksi matka päättyy yhteiseen viikkoon Washingtoniin.

–Detroitissa mennään omien kiinnostuksen kohteiden mukaan

valittuun yritykseen konsultiksi ja osallistutaanstart-up-tapahtumiin, Puurunen kuvailee.

Yrityksessä työskennellessä päästään suoraan paikallisen liikeelämän syvään päätyyn.

Rahallisesti ohjelman arvo on noin 20 000–30 000 euroa, mutta todellinen arvo on Puurusen mukaan henkilökohtaisessa kasvussa.

–Uskon, että kokemus kantaa vuosia ja projekteja eteenpäin, ja tuo kyvykkyyttä toimia paremmin omissa ympyröissä, Puurunen listaa Yhdysvaltoihin lähdön etuja.

Oppejaneljäänerirooliin

Puurunen aikoo hyödyntää matkalta saamiaan oppeja kaikissa työelämän rooleissaan. Perustamansa Prime Sales yrityksen johtamisessa, mutta myös start-upyritys Coubongassa. Yritys on niin sanottu alekuponkien Tinder, jolla on kansainvälistymisen suunnitelmia.

Oulun Yrittäjien puheenjohtajana hän toivoo jakavansa kokemuk-

Jos johonkin lähden mukaan, haluan tehdä sen kunnolla.

Joonas Puurunen Yrittäjä, Oulun Yrittäjien puheenjohtaja

siaan laajemmin oululaisille yrittäjille ja elinkeinoelämän vaikuttajille. Puurunen uskoo, että oppeja voi soveltaa myös urheiluseuratoimintaan Voimistelumaailma Oulussa, missä hän on myös mukana. Puurunen ihailee amerikkalaista yrittäjäkulttuuria erityisesti ihmisten itseluottamuksen vuoksi. –Amerikkalaisilla on kova usko itseensä ja he ovat ylpeitä tekemisestään. Tästä haluaisin tuoda osan Ouluunkin ajatuksella: Think big or go home!, hän pohtii.

Uskallaajatellaisommin

Hän toivoo, että nuorilla yrittäjillä olisi uskallusta ajatella isommin. Meidän tulisi sanoa ylpeänä, että olen kahvilan pitäjä. Puurunen uskoo vahvasti mukavuusalueelta poistumisen tuomiin uusiin oivalluksiin. Hänestä kaikkeen kannattaa lähteä mukaan oman jaksamisen rajoissa. –Lähtiessä pois tutun emonorsun kyljestä, saa uusia ajatuksia. Jos johonkin lähden mukaan, haluan tehdä sen kunnolla, Puurunen ynnää toimintatapaansa. Puuruselle pieni piiri alkaa muuttua pian peiliksi ja joo joo kavereita on ympärillä yhä enemmän. Tuntemattomien ihmisten seassa joutuu haastamaan itsensä. –Joudut kaivelemaan, kuka olet ja miksi teet asioita niin kuin teet. Parhaiten oppii, kun opetat toisia ja joudut haastetuksi, hän listaa. Palattuaan Puurunen aikoo jakaa kokemuksiaan Oulun yrittäjäyhteisölle ja hänet on myös kutsuttuSuomensuurlähetystöönkertomaan valmennusohjelman opeista.

Joonas Puurunen on toiminut Oulun Yrittäjien puheenjohtajana ja hän on mukana Nuorten Yrittäjien johtoryhmässä sekä PohjoisPohjanmaan Yrittäjien hallituksessa.

Oululainen

Näinteetstrategiastayhteisenmatkan –hyödynnätarinoidenvoima

ANNAKÄRÄVÄ

Toimi 3.Polven toimitusjohtajana Täällälehteä tehtäessä. Toimii nykyisin Kaleva konsernin brändi- ja viestintäjohtajana, missä jatkaa strategian tarinallistamista.

On henkilöstöinfo. Kahvit on hörpitty, valot himmennetty. Toimitusjohtaja astuu eteen ja aloittaa innostuneena kalvosulkeisensa uudesta strategiasta: 46 kalvoa täyttä asiaa. Tästä tulee mahtava kolmevuotiskausi, niin toimitusjohtaja lupaa.

Seuraavaksi johtoryhmän muut jäsenet palaavat takaisin tiimeihinsä ja esittelevät heille liiketoimintasuunnitelmansa. Vuorossa vain 37 kalvoa.

Kalvosetit ovat varmasti täyttä asiaa ja niilläkin on paikkansa. Mutta mikäli haluaa, että kulttuuri ei syö strategiaa aamiaiseksi – kuten klisee usein kuuluu – on paljon muutakin tehtävissä.

Miksistrategiatarvitsee tarinan?

Ilman tarinaa strategia jää helposti etäiseksi. Strategian tarinallistamisessa yritykselle luodaan ydintarina tukemaan liiketoimintaa ja sen tavoitteita. Tarina on oiva keino lisätä strategian ymmärrystä, kiinnostavuutta ja mieleenpainuvuutta.

Hyvä tarina myy, koska tarinat herättävät tunteita, ja tunteet vaikuttavat päätöksentekoon. Tarinat muistetaan paremmin kuin fakta ja tieto. Ainutlaatuiset ja kiinnosta-

vat tarinat erottuvat joukosta. Tarinat tarjoavat kontekstin, joka auttaa ymmärtämään hyödyllisyyden.

Ja mikä tärkeintä, hyvä tarina on helppo kertoa eteenpäin. Se luo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa tunnetta siitä, että jokainen on osa jotain suurempaa. Kun ihmiset löytävät itsensä osaksi tarinaa, strategiasta tulee yhteinen – ei vain johtoryhmän hanke.

Strategiasta aikakausilehti

On monta tapaa tarinallistaa strategia eri kanavissa. Olennaista on, että tarina noudattaa draaman kaarta. Matkan aikana on alku, keskikohta ja loppu. Se on kiteytetty sanallisesti ja visuaalisesti kiinnostavaksi. On mietitty, keitä henkilöitä nostetaan esiin ja miten henkilöstöä osallistetaan.

Teimme viime syksynä Kaleva Median uudesta strategiasta aikakausilehden, jossa yrityksen tärkeimmät painopisteet kansanomaistettiin lukijoita kiinnostavaksi kerronnaksi. Näin digitaalisella aikakaudella fyysinen lehti oli jopa erilaistava teko. Se jaettiin jokaiselle työntekijälle kotiin, ja lehtiä on myös eri työpisteiden kahvihuoneissa. Näin juttuja voi lukea

halutessa pala palalta ja niihin on helppo palata. Strategialehti osoittautui myös oivaksi keinoksi hahmottaa viestinnän kärkiteemat koko strategiakaudeksi myös ulkoiseen viestintään. Lehden sisältöä tuotettiin nettisivuille, aiheista syntyi brändivideoita ja muutamia artikkeleita jalostettiin mediaan natiiviartikkeleiksi, jolloin yrityksen pääviestit välittyvät myös laajemmalle yleisölle.

Tarinatyhdistävät kulttuuria

Tarinat ovat siltoja ihmisten välillä. Ne luovat yhteistä ymmärrystä ja tekevät strategiasta jotain, johon voi samaistua. Kaleva Median tapauksessa strategialehti toimi liikkeellepanevana voimana tarinan jäsentämisessä ja ihmisten sitouttamisessa sen taakse. Oli keino mikä tahansa, tarinoiden voima on merkittävä. Parhaimmillaan syntyy koko yrityksen kulttuuria yhdistävä tarina, jonka osallisia ovat henkilöstön lisäksi myös yhteistyökumppanit ja asiakkaat. Strategia ei elä kalvoseteissä. Se elää tarinoissa, joita ihmiset kertovat toisilleen. Millainen tarina teidän strategiastanne kerrotaan?

Napakatkeinot maksurästejävastaan

Arjen Avuxin toimitusjohtaja Maarit Halonen vei Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiltä saamansa ohjeen mukaisesti pitkään rästissä olleet saatavat käräjäoikeuteen.

PPY:stä saamien neuvojen avulla yrittäjä  Maarit Halonen sai jo luottotappioiksi  mainitut 15 000 euron saatavat tililleen.

· Luotonhallintayhtiön lakimiehen antama kalsea ohje sai pyhäjärvisen Arjen Avuxi Oy:n toimitusjohtajan Maarit Halosen pinnan käryämään. Ohje oli laittaa pitkään roikkunut saatava luottotappioihin.

Pähkäilyn jälkeen Halonen pirautti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiin (PPY) ja sai kaipaamansa avun juristi Jukka Rahikkalalta –Kysymys oli koko ajan kasvaneesta saatavasta, jota asiakkaana ollut yritys ei suostunut asiallisesti hoitamaan. Periaatteen vuoksi veimme asian Oulun käräjäoikeuteen, toteaa Halonen.

Leivättömän pöydän ääressä syntyi sovitteluratkaisu, jonka ansiosta Arjen Avuxi Oy lopulta sai suuren osan noin 15 000 euron saatavistaan takaisin. Viimeinen maksuerä tipahti tilille elokuussa.

–Tämä yritys voi hankkia meiltä palveluita jatkossa vain ennakkomaksua vastaan, Halonen lisää.

Erittäin rasittava laskurästien hoitaminen söi toimitusjohtaja Halosen mukaan aivan liikaa työaikaa ja kiristi hermoja.

Neljäkonstiapuuttua maksurästeihin

Päätös viedä ikävä perintäasia käräjäoikeuteen synnytti uudenlaisia käytäntöjä monipuolisesti arjen askareissa sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä auttavassa yhtiössä.

Nykyisistä asiakkaista ennakkomaksuvelvoitteen piirissä on kuusi laskujaan heikommin hoitanutta henkilöä tai yritystä.

Toisena napakkana toimenpiteenä Arjen Avuxi Oy teki sopi-

muksen turkulaisen Noja Rahoitus Oy:n kanssa, joka hoitaa kaikkien laskujen lähettämisen, maksatuksen seurannan ja perintätoimet. KolmantenakeinonaArjenAvuxi Oy on valmis tekemään, yritysten niin halutessa, kuukausimaksusopimuksia, jotka helpottavat kummankin osapuolen tekemistä. Laskut lähtevät etupainotteisesti kunkin kuukauden puolivälissä ja eräpäivä on kuukauden lopulla.

–Sopimukseen sisältyy säännöllisesti toistuvat työt. Ylimääräiset työt kuten ikkunoiden tai mattojen pesut laskutamme seuraavan kuukauden laskussa, selvittää Maarit Halonen.

Noja Rahoitus Oy:n sopimuksen hienona puolena on Halosen mukaan myös se, että Arjen Avuxi Oy voi tarvittaessa nostaa ennakkoon joitakin saamisia.

Neljäntenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä, asiana Maarit Halonen on vakuuttunut vahvasti siitä, että jäsenyys Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä todellakin kannattaa.

Maksan mielelläni jäsenmaksun, jolla saan ilmaisen lakipalvelun, koulutustilaisuuksia ja monenlaisia alennuksia.

Maarit Halonen

Arjen Avuxin toimitusjohtaja

–Maksan jäsenmaksun mielelläni, sillä sen vastineena saan ilmaisen lakipalvelun lisäksi mahdollisuuden osallistua erilaisiin koulutustilaisuuksiin sekä monenlaisia alennuksia, hän sanailee.

Eräpäiviäsiirrellään

den lopulla maksukyvyssä nähtiin lievää parannusta, mutta tämän vuoden alkupuoliskolla rästimaksujen määrät ja summat kasvoivat jälleen.

Huolta on kasvattanut se, että perintään on siirtynyt aiempaa enemmän maksuja myös kuluttajilta, joilla ei aiemmin ole rästejä ollut.

Maarit Halosen täysin omistama Arjen Avuxi Oy työllistää nyt 18 henkilöä ja heinäkuun lopussa päättyneellä tilikaudella liikevaihto oli 436 000 euroa. Merkittävä osa yhtiön asiakkaista on Pyhäjärveltä, mutta toiminta on laajentunut myös Kiuruvedelle, Haapajärvelle ja Kärsämäelle. Luotonhallintayhtiö Intrumin mukaan yhä useampi muistutuslasku siirtyy perintään. Viime vuo- JARI NIEMI

–Meillä on havaittu, että pyynnöt eräpäivien siirtämiseksi ovat jonkin verran lisääntyneet. Nyt tarvittaisiin maan hallitukselta toimia, jotka toisivat helpotusta ihmisten arkeen. Olisi tärkeää saada kotitalousvähennys aiemmalle hyvälle tasolleen, vaatii Maarit Halonen.

Talvi ei yllätä rekrytoijaa

Vianorilla on Suomessa 54 omaa palvelupistettä ja 51 Partner-pistettä, joiden pihoissa käy erityinen kuhina sekä syksyisin että keväisin, kun autoon on aika vaihtaa vuodenaikaan sopivat renkaat. Se tarkoittaa, että sesongille tarvitaan myös lisää osaavaa henkilökuntaa palvelemaan kiireisiä asiakkaita.

Vaikka talvi taitaa tulla jälleen kerran yllättäen, Vianorilla asiaan on varauduttu jo elokuussa. Silloin vs. palvelupisteen päällikkö Jukka Anneberg otti yhteyttä BusinessOuluun ja aloitti urakkansa syksyn sesonkityöntekiöiden rekrytoimiseksi. Julkisen haun lisäksi otettiin käyttöön esittelyhaku, jossa rekrytoinnin ehkä työllistävin osio eli sopivien hakioiden karsinta on ulkoistettu BusinessOulun työllisyyspalveluille.

Esittelyhakua varten tarvitaan vain osaamistarpeen määrittely, johon saa tarvittaessa apua BusinessOulun asiantuntialta. Sen jälkeen omavalmentaja seuloo työnhakioista halutun määrän sopivia ehdokkaita ja ottaa heihin yhteyttä tarkistaakseen hakian tilanteen. Samalla keskustellaan työnhakian osaamisesta koskien avointa tehtävää ja tarjotaan mahdollisuus toimittaa itse tehty CV, jossa osaamistaan pääsee avaamaan tarkemmin.

- Kokosimme Jukalle sovitusti 20 ehdokkaan joukon, jonka kävimme hänen kanssaan hakia kerrallaan läpi, kertoo Jari Hannus, joka toimii tiiminvetäjänä BusinessOulun työnantaja- ja rekrytointipalveluissa.

ESITTELYHAKU ON SUJUVA PROSESSI

Annebergille itselleen jäi esittelystä valittujen hakioiden haastatteluvaihe. Hän korostaa rekrytoinnin helppoutta, kun haastateltaviksi on valmiiksi valikoitunut motivoituneita ja osaamistarpeen täyttäviä hakioita.

Vaikka kyseessä on kausityö, sillä on myös jatkumo.

- Meillä on käytössä myös kolmas tapa rekrytoida eli kontaktoimme ne työntekiät, jotka ovat olleet meillä aikaisemmin töissä ja kertoneet haluavansa tulla uudestaan. Heidät jo tunnemme, joten soitan reservin läpi ja kysyn, onko tällä hetkellä mahdollisuutta tulla noin 4–8 viikoksi töihin, Jukka Anneberg kertoo.

Jari Hannus (vas.) esitteli Jukka Annebergille BusinessOulun työllisyyspalvelujen seuloman hakiajoukon syksyn sesongille.

Julkisen haun lisäksi otettiin käyttöön esittelyhaku, jossa rekrytoinnin ehkä työllistävin osio eli sopivien hakioiden karsinta on ulkoistettu BusinessOulun työllisyyspalveluille.

Jukka Anneberg käy kahdesti vuodessa läpi ison rekrytointiprosessin.

Hyödynnä BusinessOulun rekrytointipalveluja

a Osaamistarpeen määrittely

• saat apua pohtimaan, millaista henkilöä ja osaamista etsit

a Julkinen rekrytointi

• tehdään työpaikkailmoitus Työmarkkinatorille

• saat apua näkyvyyden maksimointiin

a Esittelyhaku

• ehdokkaat esivalitaan antamasi määrittelyn perusteella

• saat esittelytiedot ja pääset haastattelemaan ehdokkaat

a Rekrytoinnin tuet saat tietoa esim. palkkatuesta, työkokeilusta ja oppisopimuksesta

a Rekrytointitapahtumat

• maksuttomat tapahtumat ovat avoimia kaikille työnantajille

• räätälöitävät JobCornerit ja MegaMatchmaking-rekrytointimessut

a Kansainvälinen rekrytointi

• tarjoamme tukea sekä ulkomaille että Suomessa asuvien osaajien rekrytoimiseen

a Tutustu lisää osoitteessa: businessoulu.com/tyontantaja

Yrityksenlopettaminen työlästä

Yrityksen

päättämiseen  kannattaa  hankkia tietoa

ja varata sopiva  määrä aikaa ·

Yrityksen lopettaminen voi olla yrittäjälle merkittävä elämänmuutos, joka voi muistuttaa joissain tapauksissa jopa läheisen menetystä. Lopettamiseen voi jo itsessään kuulua epävarmuutta tulevaisuudesta.

–Lopettamispäätöstä voikin seurata sellainen toimenpiteiden ja byrokratian mylly, jota ei ole välttämättä sisäistänyt, kertoo Suomen Yrittäjien yrityslainsäädännön asiantuntija Antti Turunen Yrityksen lopettaminen voi olla moniportainen ja yllättävän työläs prosessi, esimerkiksi silloin kun kyseessä on maksukykyisen osakeyhtiön purkaminen. Tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat yritysmuodon ja yrityksen tilanteen mukaan. Turunen kannustaa lopettavaa yrittäjää ottamaan selvää prosessin eri vaiheista, esimerkiksi kaupparekisterin neuvonnasta tai Suomen Yrittäjien jäsenille tarkoitetuista paikallisista neuvontapalveluista.

Suomen Yrittäjien yrityslainsäädännön asiantuntija Yrityksen lopettamispäätöstä voi seurata odottamaton toimenpiteiden ja byrokratian mylly.

Antti Turunen

Yrityksenlopettamiseen varattavaaikaa

Turusen mukaan osakeyhtiön lopettamiseen on syytä varata aikaa vähintään kuukaudesta puoleen vuoteen.

Aikaa voi viedä esimerkiksi pitkien irtisanomisaikojen sisältävien sopimuksien päättäminen. Myös viranomaisilmoitusten tekeminen voi viivästyttää prosessia.

–Tällä hetkellä esimerkiksi PRH:ssa kaupparekisterin käsittelyajoissa on viivettä, jolloin saattaa tarvita ylimääräistä aikaa yrityksen rekisteristä poistamiseen.

Kun lopettamispäätös on tehty, Turunen neuvoo miettimään, että millaisia sidosryhmiä yrityksellä on. Rahoittajille, asiakkaille, keskeisille sopimuskumppaneille ja varsinkin työntekijöille on hyvä tiedottaa suunnitelmista.

Yrityksen on myös syytä tarkastaa oma taloudellinen tilanne, kos-

ka yrityksen täytyy alkaa suunnittelemaan millä tavalla yritystoiminta ajetaan alas hallitusti.

–Miten pystytään täyttämään sopimusvelvoitteet, missä järjestyksessä puretaan sopimukset ja minkälaisella kassavirralla hoidetaan juoksevat kulut, Turunen avaa.

Passiivisuuseipalvele yrittäjää

Yritystä, joka ei toimi aktiivisesti, ei kannata jättää lojumaan rekistereihin.

–Passiiviseksi heittäytyminen on harvoin yrittäjän edun mukaista, Turunen toteaa.

Yritykselle kuuluvia rekisterivelvollisuuksia ei saa jättää tekemättä, vaikka yrityksellä ei olisikaan muuta varsinaista toimintaa.

Näihin voi kuulua mm. vuosittaisen tilinpäätöksen ilmoittaminen. Esimerkiksi lopputilinpäätöksen tekeminen yritystä purkaessa

S-Business on kotimainen, maksuton ja kuititon yrityskortti, joka sopii yrityksille sekä yhteisöille toimialasta riippumatta. Kortti käy yli 1800 S-ryhmän toimipaikassa, ja saat ostoksistasi alennusta ja etuja! Kuittia ei tarvitse säästää – kirjanpidon tarvitsemat tiedot löytyvät valmiiksi kuukausittaiselta korttilaskulta.

Haluatko tietää enemmän S-Busineksesta tai S-ryhmän palveluista yrityksille? Osuuskauppa Arinan alueella sinua auttaa:

Johanna Jussila Myyntipäällikkö 010 768 2508 johanna.2.jussila@sok.f

Suomen Yrittäjien yrityslainsäädännön asiantuntija Antti Turunen neuvoo varaamaan aikaa yrityksen toiminnan lopettamiseen.

voi olla vaikeaa, jos yritys on ehtinyt olemaan pöytälaatikossa jo useita vuosia ilman huomiota.

Jotkut velvollisuudet jatkuvat vielä yrityksen purkamisen jälkeenkin. Esimerkiksi yrityksen kirjanpito tulee säilyttää useita vuosia päättymisen jälkeenkin.

Tavoitteenalopettamisen helpottaminen

Suomen Yrittäjät on ollut osana oikeusministeriön asettamaa työryhmää, joka tarkastelee osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia.

tiön rekisteristä poistamista koskevaa menettelyä. Elokuussajulkaistussaarvomuistiossa työryhmä on arvioinut, että säännöksiä yhtiöiden toiminnan lopettamiseksi on mahdollista jossain määrin keventää.

Turusen mukaan yrityksen lopettaminen on merkittävä muutosprosessi, joka kannattaa suunnitella hyvin ja johon pitää varata sopiva määrä aikaa.

–Tietoa eri askelista löytyy kyllä. Ei kannata epäröidä kysyä neuvoa ja ei kannata jäädä yksin, Turunen neuvoo.

Yhtenä Suomen Yrittäjien tavoitteista on ollut sujuvoittaa osakeyh- JAAKKO KOIVUKANGAS

PARHAAT PALVELUT

Varaa mainostilasi: Ritva Korhonen 040 590 3617

Annariitta Nousiainen 040 766 9402 Sami Saari 044 0575 121

Kangasjärvi (vas.) perusti 4H-yrityksen ikäihmisten auttamisen ja asiointipalveluiden hoitoon. Tyrnävän 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Päivi Suvanne on ylpeä jokaisesta nuoresta yrittäjästä kunnassa.

Tyrnävällänuorista kasvaayrittäjiä

·

4H-yhdistys on kouluttanut tänä  vuonna jo 14 nuorta yrittäjäksi

Heini Kangasjärvi on tyrnäväläinen lukiolainen ja 4H-yrittäjä, joka tarjoaa arjen apua ikäihmisille. Ennen tapaamistamme hän on ollut leikkaamassa tutun seniorin pihan nurmea.

Hänen matkansa yrittäjyyteen alkoi jo yläkoulun 7. luokalla Kuulammen koulun yrittäjyysluokalla. Yrittäjyysopinnoilla on ollut iso vaikutus siihen, että Kangasjärvi rohkaistui itsekin myymään osaamistaan.

Apuna yrittämisestä innostumiseen on ollut myös Tyrnävän 4Hyhdistys, joka on kannustanut ja kouluttanut tänä vuonna jo 14 nuorta yrittäjäksi. Suosituimpia toimialoja ovat pihanhoito, lastenhoito, siivouspalvelut sekä kotieläinten hoivapalvelut.

Osa nuorista yrittäjistä on osal-

listunut tapahtumatuotantoon: Tyrnävän perunamarkkinoiden, kirjaston kahvittelutapahtuman tai yrittäjyysjuoksun organisoinnin merkeissä.

–Yrittäjyys on opettanut vuorovaikutustaitoja, konfliktitilanteiden ratkomista ja omien vahvuuksien markkinointia, Kangasjärvi listaa oppeja reilun vuoden yrittäjäkokemuksen jälkeen.

Haastavimmaksi Kangasjärvi koki oman toiminnan markkinoinnin sekä ensimmäisten asiakkaiden saamisen. Nyt hän ymmärtää, että yrityksen voi aloittaa myös pienin askelin.

–Heti ei tarvitse olla mieletön palvelukokonaisuus, vaan pienikin idea riittää. Kannattaa ideoida ja sen ensimmäisen ajatuksen ei tarvitse olla lopullinen yritysidea,

Ei 4H-yrityksen tarvitse heti olla mieletön palvelukokonaisuus, vaan pienikin idea riittää.

Heini Kangasjärvi 4H-yrittäjä

hän kannustaa muitakin nuoria 4H-yrittäjyyden pariin.

Paljonlapsiaja yhteistyötä

Tyrnävällä on asukasmäärään suhteutettuna toiseksi eniten 4H-yrityksiä maassamme. Lapsirikas kunta mahdollistaa potentiaalisia nuoria yrittäjiä ja pienessä kunnassa yhteistyö toimii jouhevasti, kunnan ja järjestöjen kesken. Kunnan kesäyritystuki on monelle

nuorelle merkityksellinen aloituspääoma oman yritysidean testaamiseen.

Tyrnävän Kehitys Oy tarjoaa koulutusapua ja erityisesti saumattoman tukiverkoston, kun nuori on valmis siirtymään kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Nouseva Rannikkoseudun Nuorisoleader myöntää tukia ja valmentaa myös yrittämiseen liittyvistä asioista.

perustamisessa asiakaspalvelutaitoja, käytännön töitä, taloustaitoja sekä eri-ikäisten ihmisten kanssa toimimista.

13-vuotiaana4Hyrittäjäksi

4H-yrittäjäksi voi ryhtyä 13–28 vuotias nuori yrityskurssin käytyään. Nuori tarvitsee täysi-ikäisen yritysohjaajan, joka voi olla vaikka oma vanhempi tai alueen yrittäjä. 4H järjestää yrityskursseja tai kurssin voi suorittaa myös verkossa. Tyrnävällä seuraava live-kurssi järjestetään marraskuun lopussa. Tyrnävän Yrittäjät palkitsevat vuosittain ansioituneita nuoria yrittäjiä stipendeillä, ja yhteistyötä tehdään tapahtumien järjestämisen merkeissä. Tyrnävän Yrittäjien varapuheenjohtaja Annukka Suotula haluaa tuoda kuntaan takaisin muutama vuosi sitten pidetyn yrittäjägaalan, jossa nuorille kerrotaan inspiroivia yrittäjätarinoita. Suotula on toiminut myös konsultoivana tukena nuorille kunnan tukiasioissa, sillä moni tunnistaa hänet kunnanhallituksen puheenjohtajana. Tyrnävän yrittäjyysluokat tekevät myös vierailuja Tyrnävän Yrittäjien hallituksen yrityksissä, missä nuorille konkretisoituu yrittäjän arki.

Tyrnävän 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajan Päivi Suvanteen mukaan nuoret oppivat yrityksen SUSANNA MENDELIN-SONNY

Heini

Viidenvuodenponnistus

·

Tapio Siuruan perustama Galaxo Oy:n liiketoiminta siirtyi kesäkuussa omistajavaihdoksen yhteydessä Fisplay Oy:lle

Tapio Siurua suunnitteli Galaxo Oy:n hallituksen ja johtoryhmän kanssa yritysmyyntiä viiden vuoden ajan. Liiketoimintakaupan tärkein asia oli jatkuvuus, ja se että asiakkaiden ja työntekijöiden asema turvataan liiketoiminnan siirtyessä toiselle yritykselle.

Tapio Siurua perusti Galaxo Oy:n vuonna 1996 internetin murroksen alkuaikoina. Yritys on tarjonnut lisäarvoa tuovia digiviestintäpalveluita asiakkailleen. Viime aikoina yritys on keskittynyt infonäyttöratkaisuihin.

Galaxon liiketoiminta siirtyi kesäkuussa omistajavaihdoksen yhteydessä Fisplay Oy:lle. Varsinaiseen myyntiprosessiin meni aikaa reilu vuosi. Sen Siurua saattoi loppuun yhdessä hallituksen puheenjohtajan Juha Väyrysen kanssa. –Keskustelimme yrityskaupasta kolmen eri ostajatahon kanssa. Meille oli olennaista, että tulevan ostajan arvomaailma oli samanlainen kuin meillä. Neuvotteluiden alkaessa oleellisinta ei ollut valuaatio, vaan tapaamissa syntynyt luottamus rehellisyyteen ja hyvä tekemisen henki. Vasta niiden jälkeen keskustelimme kauppahinnasta.

Siurua ja Juha Väyrynen korostavat sitä, että väkisin ei kannata yritystä myydä.

–Meidän ei ollut pakko myydä kannattavaa yritystä. Samaa ajattelutapaa olen noudattanut vuosien aikana yrityksen luotsaamisessakin, Siurua toteaa.

Oikeitatekojaja välittämistä

Galaxo Oy on keskittynyt viime vuosina uusasiakashankinnan sijaan olemassa olevien asiakassuhteiden hoitamiseen ja siitä syntyvään lisäarvoon.

Rakennus-, LVIS- ja kiinteistöala; asuntosijoittajat, lyhyt- ja pitkäaikaisvuokraus Vesa

Vesa@kivikirja

ja

mielestä onnistuneen yrityskaupan edellytys on luottamus ja ihmisistä välittäminen. Luottamuksen on synnyttävä jo alussa ja

ja varmuutta siitä, että vastapuoleen voi luottaa.

Suunnittelen

jo seuraavan kirjan kirjoittamista, rakennusprojekteja ja golfreissuja. Elämän nälkää minulla riittää.

Tahdotko kirjanpitoasi hoitamaan henkilön, joka OIKEASTI tietää mitä tekee?

Tapio Siurua Yrittäjä

–Myös uudessa omistuksessa haluamme yrityksen tarjoavan toimialamme välittävintä ja parasta palvelua. Useiden asiakkaiden kanssa yhteistyömme on kestänyt yli kaksikymmentäviisi vuotta. Hyvä kello kuuluu kauas, Siurua kertoo. –Isotkin yritykset ovat halunneet aina luottaa meidän pieneen yritykseemme, Väyrynen kiittelee.

Siuruan mukaan pitkäjännitteisyyden, oikeiden tekojen ja välittämisen kautta syntyy luottamus ja molemminpuolinen arvostus. Niiden avulla rakentuu yrityksen brändi.

Siurua ja Väyrynen ovat toimineet yritysmyynnin jälkeen jonkin verran uuden ostajan tukena. Heille on ollut tärkeää se, että ostajan

johdolla yrityksen toiminnassa näkyy edelleen terve arvopohja ja halu viedä toimintaa eteenpäin.

Molemmat ovat vuosien aikana olleet mukana monessa ja oppineet välttämään tietyt karikot.

Tästä on ollut hyötyä myyntiprosessissakin.

–Emme käyttäneet ulkopuolisia konsultteja tai myyjiä eikä ostajakaan käyttänyt. Molempien osapuolten lakimiehet luonnollisesti olivat kaupassa mukana.

Luopumisenhelppoutta

Siurualle oli helppo luopua yrityksestään. Hänellä on vuosien varrella ollut elämässään muutakin, joten yrityksen myyminen ei ollut vaikea paikka.

–Jos näin suoraan sanon, niin kysehän oli pelkästään yrityksestä. Ei se ole ollut minulle elämän-

PALVELUMME

työni, vaan osa elettyä elämää. En ole urani aikana tehnyt eroa yrittäjyyden ja muun elämän välillä. Kolmen vuosikymmenen aikana, kun Siurua on yritystään luotsannut, niin rakkaimmaksi muistoksi on mieleen piirtynyt matkan varrella kohtaamansa ihmiset niin työntekijät kuin asiakkaatkin. Jatkossakin Siurua aikoo antaa henkistä tukea yrittäjäkavereilleen, mutta siihen se jää. Hän ei esimerkiksi lähde mukaan yritysten hallitukseen. –Keskityn tähän hetkeen. Suunnittelen jo seuraavan kirjan kirjoittamista, rakennusprojekteja ja golfreissuja. Elämän nälkää minulla riittää, Siurua sanoo.

• Tilintarkastus

• Erityistilintarkastus

• Arvonmääritykset

Jari Nurkkala, KHT, KRT

Timo Salonen, KHT

Joonas Jyrinki, KHT, KRT

Janne Pesonen, HT

• Yritysjärjestelyt ja verokonsultointi

• Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset

• Kestävyysraportoinnin varmennus

Juha Isopahkala, HT

Marja Hentunen, HT

Kari Salonpää, HT

Mikko Lumila, HT

Hanna Kinnunen, HT

Mika Kemppainen, HT

Tuomas Kotajärvi, HT

Anne Karppinen-Salonpää, HT

www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

Tapio Siuruan (oik.)

Juha Väyrysen

myyjälle pitää tulla hyvä tunne ostajasta. Myyjällä täytyy olla ihmistuntemusta

MARI RYTILAHTI

“EIKÖHÄN LAITETA FIRMAN PIIKKIIN”

Yrittäjä, avaa Firman Piikki ja hommat helpottuu. Firman Piikki on asiointitili yrityksille. Sen kautta voit ostaa myymälästä tavaraa laskulle. Ja kassalla saat vihdoin sanoa sen, mitä olet aina halunnut sanoa.

Verkostotkasvuun

·

Pohjois Pohjanmaan

Kasva-hankkeessa

rakennettiin

yrittäjyyden

nousua yhdessä

Pohjois-Pohjanmaalla on viime vuosina toteutettu suuri koko maakunnan alueella toimiva kasvu- ja yrityskehittämishanke Kasva-hanke. Sen tavoitteena on ollut vahvistaa alueen yritysten kasvuedellytyksiä ja rakentaa pysyviä verkostoja yritysten ja kehittäjien välille.

Hankkeen toteuttajina on toiminut kahdeksan organisaation laaja konsortio, johon kuuluvat Oulun yliopiston Kerttu Saalasti instituutti, Centria-ammattikorkeakoulu, alueen yrityskehitysyhtiöitä sekä kunnallisia elinkeinotoimijoita.

–Kasva-hankkeen ytimessä on ollut verkostojen rakentaminen ja kasvumyönteisen ilmapiirin luominen, kertoo projektin vetäjä PPY:n projektipäällikkö Minna Paakkola

–Olemme tuoneet yhteen niin yrityskehittäjiä, TKI-toimijoita kuin yrittäjiä, jotta matalan kynnyksen vertaistuki ja tiedonvaihto mahdollistavat yritysten kasvun ja kehityksen, hän jatkaa.

Kasvu on hankkeessa toteutettu monipuolisesti: toimintaa on organisoitu viiteen työpakettiin, joiden teemoina ovat olleet alueellisen yrityspalvelutoimijoiden verkoston rakentaminen, bio- ja kiertotalous, innovaatiot, kasvuyrittäjyyden tutkimus sekä kasvuyrittäjäverkoston laajentaminen koko maakunnan alueelle. Erityisesti yrityskehittäjien maakunnallinen verkosto on vakiinnuttanut paikkansa. Verkos-

MARIA NIKKILÄ

to kokoontuu säännöllisesti ja mahdollistaa vertaistuen myös pienissä kunnissa, joissa yrityskehittäjiä voi olla vain yksi.

60tapahtumaa,1500 osallistujaa

Yhteistyötä on tehty laajasti yli organisaatiorajojen. Kahden vuoden aikana hanke on ollut yhteistyössä järjestämässä noin 60 tapahtumaa, joihin on kertynyt yli 1 500 osallistumiskertaa. Tilaisuudet ovat olleet niin lähi- kuin etätoteutuksia, ja niiden aiheina on ollut muun muassa hallitustyöskentely, osakassopimukset, johtajaksi kasvaminen sekä vastuullinen liiketoi-

Uudet verkostot jatkavat toimintaansa hankkeen jälkeenkin. Yrityspalvelutoimijoiden verkosto jää PohjoisPohjanmaan Yrittäjien vetämäksi.

Minna Paakkola Projektipäällikkö

minta.

Myös yritysvierailut eri puolilla maakuntaa ovat osoittautuneet suosituksi tavaksi oppia ja verkos-

verkostoja, kuten luovien alojen yrittäjien verkosto. Tämä sai alkunsa Kuusamossa ja laajenee nyt koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle.

Verkostoissa yrittäjät pääsevät jakamaan kokemuksiaan, onnistumisiaan ja myös epäonnistumisiaan – ja ennen kaikkea saamaan vertaistukea kasvuhaasteisiin. Tulokset ovat vakuuttavia: tapahtumien ja osallistujien määrät ovat hankkeen laajuuteen nähden poikkeuksellisen suuria. Hanke on myös synnyttänyt uusia hankeaihioita ja mahdollistanut konkreettisia kokeiluja, kuten kiertotalouden sivuvirtojen hyödyntämistä uusina tuotteina Centria-ammattikorkeakoulun laboratoriossa. Kerttu Saalasti instituutti on puolestaan tuottanut tutkimustietoa kasvun esteistä ja mahdollisuuksista alueen yrityksille.

Toimintajatkuu,vaikka hankepäättyy

Verkostoitumisen ja yhteistyön rakenteet eivät jää vain hankkeen ajaksi.

–Uudet verkostot jatkavat toimintaansa hankkeen jälkeenkin. Yrityspalvelutoimijoiden verkosto jää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vetämäksi ja myös luovien alojen yrittäjien verkostolle etsitään pysyvä koti, kertoo Paakkola. Lisäksi yhteistyö kehittäjäorganisaatioiden välillä jatkuu uusien hankkeiden ja yhteisten toimintamallien muodossa.

Kasva-hanke on osoittanut, kuinka tärkeää yritysten kasvulle on toimiva yhteistyö, vertaistuki ja tiedon avoin jakaminen.

toitua. Kasva-hankkeen aikana on rakennettu ja pilotoitu myös toimialakohtaisia ja alueellisia yrittäjä-

–Verkostot eivät ole itseisarvo, vaan niiden kautta luodaan mahdollisuuksia rohkaistua kasvuun ja oppia myös epäonnistumisista, kiteyttää Paakkola.

Kahden vuoden aikana hanke on ollut yhteistyössä järjestämässä noin 60 tapahtumaa, joissa ollut 1 500 osallistumiskertaa, kertoo PPY:n projektipäällikkö Minna Paakkola.

MARIA NIKKILÄ

Oululaispariloitekoälyllä satumaailman

Syntyi Taikasatukulma-satukanava,  jota kuunnellaan jopa 200 000 kertaa  kuukaudessa.

Kun oululaiset Veera Mahlakaarto ja Eemeli Alanne etsivät lapselleen sopivia satuja, he yllättyivät huomatessaan, kuinka vaikeaa oli löytää laadukasta ja opettavaista sisältöä.

Erilaisiatekoälyratkaisuja

· Tulevaisuudessa Taikasatukulma aikoo laajentaa toimintaansa satujen ulkopuolelle. Kehitteillä on mobiilisovellus, jossa tekoälyllä luotu hahmo muokataan graafikon avulla piirretyksi. Näin varmistetaan tekijänoikeussuoja ja ylitetään teoskynnys. Mahlakaaron mukaan monet yrittäjät pelkäävät tekijänoikeuskysymyksiä turhaan. Hänen mielestään ratkaisut löytyvät kyllä, ja pelko voi estää perehtymästä hyödyllisiin työkaluihin.

Tarve johti uuteen ideaan, ja syntyi Taikasatukulma – satukanava, jota kuunnellaan nykyään YouTubessa ja Spotifyssa jopa 200 000 kertaa kuukaudessa.

Mahlakaarto on markkinoinnin asiantuntija ja Alanne on työskennellyt kasvatuksen parissa kymmenen vuoden ajan. Heidän 5vuotiaansapäiväkotipäivistäjaperhe-elämästä löytyi inspiraatiota, jonka avulla tarinat alkoivat rakentua. Tekoäly auttoi muokkaamaan arjen sattumuksista satumaailmoja, ja siitä tuli olennainen osa koko prosessia.

Mahlakaarto innostui generatiivisesta tekoälystä loppuvuodesta 2022, jolloin työkalut tulivat laajemmin saataville. Satujen julkaiseminen aloitettiin YouTubessa, ja algoritmin huomion saamiseksi si-

sältöä piti tuottaa aluksi jopa kolme kertaa viikossa. Nykyään pariskunta naurahtaa ensimmäisille tarinoilleen, sillä laatuvaatimukset ovat kasvaneet kuulijakunnan myötä. Tekoälyäänien sijaan satuja lukevat nyt heidän omat äänensä, ja jokainen julkaisu hiotaan tarkasti.

Aloita

yhdestä työkalusta kunnolla sen sijaan, että yrittäisit oppia vähän kaikista.

Taikasatukulma hyödyntää monipuolisesti erilaisia tekoälyratkaisuja. ChatGPT tukee ideoiden jalostamista ja tarinoiden kirjoittamista, Midjourneyllä luodaan kuvituksia ja Adobe Podcastilla parannetaan äänenlaatua.

Yritys on kehittänyt myös oman Satubotin, joka automatisoi kirjoittamista ja kuljettaa tietoa sovellusten välillä. Alanteen mukaan erityisen hyödyllinen on ollut ChatGPT:n projektit-ominaisuus, johon voi määritellä yrityksen äänensävyn ja taustatiedot.

Tekoälyn käyttöönotto on kulkenut klassisen hypekäyrän mukaisesti. Ensin koettiin valtava innostus, sitten pettymyksiä ja lopulta löytyi tasapaino, jossa työkalut ovat luonteva osa yrityksen arkea. Mahlakaarron mukaan olennaista on ymmärtää, että tekoälyn käyttö ei ole yhden komennon varassa, vaan sen kanssa käydään keskustelua. Asiakas ei huomaa taustalla olevaa teknologiaa, jos sitä käytetään oikein.

Nopeuttajakilpailuetua

Tekoäly on tuonut Taikasatukulmalle kilpailuetua ja nopeutta. Yri-

tys on voittanut pitchauskilpailuja Oulussa ja Kokkolassa, ja perinteinen lastenkirjallisuus on saatu taipumaan skaalautuvaksi liiketoiminnaksi.

Pariskunta on tehnyt yhteistyötä myös Oulun kaupungin kanssa. Keväällä toteutettiin Maailman suurin virtuaalinen yritysvierailu, ja parhaillaan työn alla on lasten oikeuksien toimintakorttipaketti.

Tekoälyn käyttö ei ole kallista. Peruslisenssi maksaa noin 20 euroa kuukaudessa, mutta oppiminen vaatii ajallista panostusta. Mahlakaarto päätti opetella työkalut tekemällä itse mahdollisimman laajasti eri työtehtäviä.

–Aloita yhdestä työkalusta kunnolla sen sijaan, että yrittäisit oppia vähän kaikista, Mahlakaarto neuvoo.

Tekoälynkuvista kritiikkiä

Ajoittain Taikasatukulma saa kriittistä palautetta erityisesti tekoälyllä tuotetuista kuvista. Negatiivinen palaute tulee kuitenkin useammin sivusta seuraajilta kuin graafisen alan ammattilaisilta. Pariskunta itse uskoo, että tekoäly tarjoaa kuvittajille ja graafikoille uusia mahdollisuuksia.

Alanne korostaa, ettei tekoäly ole ihmisen luovuuden uhka, vaan sen laajennus. Yhdistämällä työkalut omaan luovaan ajatteluun mahdollisuudet ovat rajattomat. Pariskunta kannustaa muitakin yrittäjiä kokeilemaan rohkeasti ja hyödyntämään esimerkiksi Business Oulun, Oulun ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämiä koulutuksia. Taikasatukulma on kasvanut perheen omasta tarpeesta iltasatujen äärelle. Nyt sen tarinat kantautuvat satoihin tuhansiin koteihin ja osoittavat, että teknologia ja mielikuvitus voivat yhdessä luoda jotain aivan uutta.

Taikasatukulman yrittäjät Veera Mahlakaarto ja Eemeli Alanne uskovat, että tekoäly on ei ole ihmisen luovuuden uhka, vaan sen laajennus.

Veera Mahlakaarto

Vastuullisuuttaaamiaiseksi

Yrittäjän päivän aamiaistapahtumassa kuultiin yrittäjien puheenvuoroja vastuullisuudesta ·

Aamiaistapahtuma Yrittäjän päivänä 5.9. keräsi ravintolasalillisen yrittäjiä aamupalalle ravintola Routaan Oulun Raksilassa. Tarjolla oli puheenvuoroja vastuullisuudesta ja sen merkityksestä yrittäjän arjessa. Tulevaisuus on nyt aamiaistapaamisessa puheenvuoron saivat eri alojen yrittäjät. Keskustelua käytiin rennossa hengessä. Aamiaistilaisuuden juonsi Sari Kauppila Business Oulusta.

Pekka Saarela Priimatyö Oy:stä kertoi kasvuyrittämisestä ja siihen liittyvästä vastuullisuudesta.

–Haastavina aikoina, kuten nyt, vastuullisuus yrittäjänä toimimisessa korostuu, totesi Saarela. Rakennusalan yrittäjä toi esille yrittäjän taloudellista ja sosiaalista vastuullisuutta.

–Liiketoiminnan pitää olla tuottavaa, jotta vastuullisia valintoja voi tehdä. Hankintatilanteissa harmaan talouden toimijat eivät saa voittaa rehellisiä tuottajia. Työntekijöillä pitää olla hyvät työolot ja asianmukaiset palkat, Saarela linjasi. Sosiaalista vastuullisuutta korosti myös Lootustalo Oy:n toimitusjohtaja Ossi Karppinen –Työyhteisö, johon kuuluu yrittäjä, työyhteisö ja yrittäjäkumppanit, tulee yrityksessä ensimmäisenä. Asiakkaat ovat tietenkin tärkeitä yrittäjälle. Näiden perään tulevat taloudellinen näkökulma. Tyytyväiset työntekijät, tyytyväinen asiakas, se on meidän mottomme, painotti Karppinen.

Vastuullisuusedellä

Macon Oy:n toimitusjohtajan Mikko Ahokkaan mielestä vastuullisuus on sitä, että tehdään hyvää yhteiskunnalle eri vastuullisuuden osa-alueiden sääntöjä noudattaen. Ahokas antoi käytännön vinkin toimivasta vastuullisuusraportointimallista, VSME:stä (Voluntary Reporting Standard for SMEs)

Yrittäjän päivän aamiaistapahtumassa käytiin virkeää keskustelua vastuullisuudesta ja esiintymislavallekin oli tunkua.

Biitsiareenan Arto Marttilan mielestä on hienoa, että Yrittäjän päivä näkyy ja kuuluu.

Jouni Gauriloff nostaa Asianajotoimisto Finstan tärkeäksi vastuullisuuden osa-alueeksi henkilökunnan viihtymisen.

Vastuullisuuden arvomaailman tulisi olla jokaisen yrityksen ohjenuorana.

Arto Marttila Biitsiareena

–VSME-raportin laatiminen pitäisi olla yhtä itsestään selvää kuin tilinpäätöksen tekeminen. VSME on kätevä tapa selkeyttää pk-yrityksen kestävyystoimintamallia ja lisätä yrityksen kilpailukykyä, Ahokas totesi.

Greenled Oy:n toimitusjohtaja Pertti Tahvanainen korosti, kuinka tärkeää ympäristöystävällisen vastuullisuuden noudattaminen on myös alueemme yrityksissä. –Ajattelemme helposti, että sillä, mitä teemme Oulussa ja alueellamme, ei ole merkitystä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Hiilijalanjäljen laskemisella on merkitystä, jos halutaan kasvaa ja tehdä isojen, globaalien yritysten kanssa yhteistyötä, tietää Tahvanainen.

Mainiopäivä

Vastuullisuuden jokaista osaaluetta Marttila pitää tärkeänä. Vastuullisuuden arvomaailma tulisi olla jokaisen yrityksen ohjenuorana.

–Jokaisen yrityksen ja sen hallituksen tulee ottaa vastuullisuus vakavasti, kiteyttää Marttila. Asianajotoimisto Finsta Oy:n osakas Jouni Gauriloffin mielestä yrittäjänpäivää voisi juhlistaa vaikka joka kuukausi. Lisäksi kesäloman jälkeisen kuukauden kestävän pakerruksen perään on mukava saada syyskuussa breikki. –Kun paahtaa työssään, on hyvä pysähtyä ja kuunnella, mitä muiden alojen yrittäjät tekevät. Tänään keskusteluissa on ollut hyvä teema, Gauriloff toteaa. Vastuullisuuden merkitys kasvaa hänen mukaansa jatkuvasti. Gauriloff nostaa oman yrityksensä tärkeäksi vastuullisuuden osa-alueeksi henkilökunnan viihtymisen. –Taitava henkilökunta, joka saa työskennellä tehokkaasti hyvässä työyhteisössä, tuo myös tyytyväisiä asiakkaita.

–Yrittäjän päivä on mainio päivä. Yrittäjäthän tekevät Suomessa kasvua ja suhtautuvat erittäin myönteisesti tulevaisuuteen. On hienoa, että yrittäjän päivä on nostanut suosiotaan. Siitä kiitokset yrittäjäjärjestölle, kiittelee Arto Marttila Biitsiareenalta. ANNA RAUDASKOSKI

Rahoituksen saatavuus – ja erityisesti pankkirahoituksen haastavuus – on ollut keskeinen aihe erilaisissa yrityksille suunnatuissa kyselytutkimuksissa, mediassa sekä sosiaalisen median alustojen keskusteluissa. On selvää, että rahoituksen hakeminen ja sen saaminen on muuttunut haastavammaksi viimeisten 20 vuoden aikana.

Totuus on, että pankit haluavat edelleen rahoittaa yrityksiä. Myös oman pääomanehtoisen rahoituksen mahdollisuudet ovat parantuneet huomattavasti, kiitos erilaisten pääomasijoitusrahastojen ja yksittäisten enkelisijoittajien. Markkinoille on myös syntynyt uusia pienempiä toimijoita, jotka tarjoavat lainarahoitusta tai esimerkiksi yrityksen laskujen ostoa. Muutoksen taustalla on finanssikriisin jälkeen syntynyt ja edelleen kehittyvä regulaatio, jolla pyritään yhtenäistämään EU-markkinassa rahoittajien luottoriskinhallinnan periaatteita.

Suomessa on perinteisesti mietitty rahoitusta vakuuksien kautta eli kun vakuuksia on, niin kyllä rahoitusta järjestyy. Tämä on mennyttä aikaa.

Vaikka vakuuksia edelleen tarvitaan, sekä yrityksen että yksityishenkilön rahoitus voi tänä päivänä perustua ainoastaan maksukykyyn.

Kun rahoituksen saaminen pankista perustuu osoitettuun maksukykyyn, yrityksellä on oltava valmis tuote tai palvelu, jolla on jo suurella varmuudella osoitettu asiakaskunta tai näytöt toiminnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että jo toimivan yrityksen on helpompi saada rahoitusta kuin juuri aloittaneen yrityksen.

Tuotekehitykseen tai palvelusuunnitteluun, jossa lopputulos on erittäin epävarma, soveltuvat parhaiten riskiä sietävä pääomarahoitus ja mahdolliset julkiset kehittämis- ja investointiavustukset. Liiketoiminnan kuvaus ja ennusteet ovat tärkeimmässä roolissa.

Jokaiseen yksittäiseen rahoitukseen liittyvien vakuuksien järjestelyyn löytyy useimmiten ratkaisu esimerkiksi Finnveran avulla, kunhan itse liiketoiminnan maksukyky on pystytty osoittamaan. Rahoitusta hakiessa on siis tärkeintä miettiä, kuka tuotteen tai palvelun ostaa ja mitä ostaja on valmis siitä maksamaan yritykselle kannattavalla tasolla.

Hyvien liiketoimintasuunnitelmien ja kuvausten lisäksi yrityksen on äärimmäisen tärkeää huolehtia kaikkien maksujen maksamisesta ajallaan. Maksuviiveet heikentävät yrityksen luottoluokitusta maksukyvyn osalta.

Yrityksen hyvä talouden hoito on tärkeä lähtökohta yrityksen kyvylle saada rahoitusta nyt ja tulevaisuudessa.

"Rahoitustahakiessaontärkeintämiettiä, kukatuotteentaipalvelunostaa jamitäostajaonvalmissiitämaksamaan yrityksellekannattavallatasolla."

SAMIHEIKKILÄ Pankinjohtaja, Pohjolan OP Yrityspalvelut

Mielentaidot auttavat selviämään haastavista tilanteista ja säätelemään tunteita.

Taitava mieli selviää paremmin stressistä ja haasteista

”Mielen personal trainerit” kertovat, että mielentaitoja voi kehittää ja mieltä jumpata kuten kehoakin.

”Järjen käyttö on todella raskasta. Ja kun aivot ovat laiskoja kavereita, ne pyrkivät automatisoimaan ajattelua. Ongelma on siinä, että joskus automaatiot ovat haitallisia.”

Näin avaa Mienton mielentaitokouluttaja Mirka Niskala jumisen ajattelun juurisyitä. Monille tutut ”ei koskaan”ja ”kaikki aina”-ajatukset ovat tyypillisiä, elämää rajoittavia automaatioita, joita mieli syöttää väkisin ja usein huomaamatta.

Pohjimmiltaan aivojen taipumus automaatioihin on hyödyllinen, sillä jos joutuisimme järjellä miettimään jokaista arkista askaretta, aivomme väsyisivät nopeasti. Meillä ihmisillä on kuitenkin taipumus kaahata arjessamme autopilotilla tiedostamatta, että jotkin mielemme automaatiot voivat uuvuttaa ja verottaa työssäjaksamista.

”Niitä lähdemme ravistelemaan. Mieltä voi ja pitää jumpata siinä, missä kehoakin”, Niskala kertoo.

Taitava mieli joustaa

Niskalan ja yhtiökumppaninsa Tiia

Jaakolan luotsaama Miento tarjoaa ennaltaehkäisevää mielentaitovalmennusta, jolla pyritään parantamaan

mielen hyvinvointia, ehkäisemään sairastumista ja edistämään työssäjaksamista. Heidän valmennuksissaan kehitetään mielen taitoja ja joustavuutta.

”Taitava mieli pystyy säätelemään stressiä ja selviää paremmin haasteista, ongelmanratkaisusta sekä lukemattomista päivittäisistä vuorovaikutustilanteista”, Jaakola valaisee.

Kaksikko tähdentää sanaa taito, joka on harjoittelun kautta opittava ominaisuus. Valmennuksissa korostuvat vireystilan ja tunnesäätelyn taidot sekä ajatusmallien haastaminen, jumppaaminen.

”Olemme mielen personal trainereita ja mekään emme kuntoile toisten puolesta, vaan autamme ihmisiä havaitsemaan haitalliset ajattelumallinsa, tekemään oivalluksia ja miettimään parempia tapoja toimia”, Jaakola korostaa yksilön vastuuta.

Isossa roolissa tunnetyöskentelyssä ja tunteidensäätelyssä ovat keholliset menetelmät, joiden avulla opitaan ymmärtämään kehon ja mielen välisiä yhteyksiä sekä säätelemään tunnetiloja.

”Hengitysharjoitukset ovat tunnetuimpia, eivätkä ne ole vain hengittä-

mään oppimista. Ennen kaikkea ne perustuvat siihen, että oppii tuntemaan kehonsa ja sen tuntemukset ja osaa hyödyntää kehollisia menetelmiä palauttaakseen kiihtyneetkin ajatukset uomiinsa”, Jaakola selittää.

Huolto on korjaamista halvempaa

Kun kehonhuollosta tuli aikanaan suoranainen buumi, tuki- ja liikuntaelinperusteiset sairauspoissaolot vähenivät valtakunnallisesti. Sen sijaan Kela arvioi, että pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi Suomessa menetettiin viime vuonna peräti 5,8 miljoonaa työpäivää, minkä hintalappu yhteiskunnalle oli jopa miljardi euroa.

Tilanne on taloudellisesti huolestuttava mutta ennen kaikkea kyse on inhimillisistä tragedioista, jotka olisivat usein vältettävissä.

”Haluamme tehdä mielenhuollosta muotia kehonhuollon tapaan. Ajattelun haasteisiin on puututtava ennen ongelmatilanteita, sillä hoito on hankalampaa ja kalliimpaa jälkijunassa tilanteen ollessa jo päällä”, Jaakola valaisee.

Ennakkoon harjoittelu on myös tuloksellisempaa.

”Valmiiksi ahdistunut mieli ei opi tai ota vastaan. Siksi on vaikuttavampaa harjoitella taitoja jo ennakkoon, jotta voi välttyä tilanteen kärjistymiseltä,” Niskala täydentää.

Malli, josta hyötyy moni Sekä Niskala että Jaakola ovat työskennelleet pitkään sairaanhoitajina mielenterveystyön ja psykiatrian parissa. Perusterveydenhuollossa työskennellessään he huomasivat, että usein potilaiden ongelmat olivat hoitoon saapuessa jo pitkällä, mikä tiesi pitkää ja raskasta hoitoprosessia potilas kerrallaan.

Tällöin virisi ajatus, voisiko asioihin vaikuttaa jo ennaltaehkäisevästi ja laajasti. Näin syntyi Suomessa täysin uudenlainen malli mielentaitojen valmentamiseen.

”Suuntaamme koulutuksemme isommille ryhmille, jotta mahdollisimman moni voi hyötyä niistä samalla kertaa. Joko räätälöityjä koulutuksia työyhteisöille, webinaareja tai luentoja”, Niskala selittää.

Ryhmätyöskentelyssä asioista tulee

helpommin käsitettäviä. Ensinnäkin silloin voi huomata, ettei ole ajatustensa kanssa yksin, ja toisekseen vuorovaikutuksessa haasteet tulevat paremmin esille, jolloin ne huomataan ja niitä päästään jumppaamaan. Optimaalinen koulutustiheys on kaksikon mukaan 2–4 kertaa vuodessa, jotta kriittisimmät työyhteisön mielenhaasteet voidaan tunnistaa. Tällöin koulutukset voidaan myös ajoittaa työssäjaksamisen kannalta haastaviksi tunnistettuihin hetkiin, kuten lomaltapaluusesonkiin ja marraskuun synkkyyteen.

”Säännöllisistä koulutuksista saa joka kerta napattua jotain omaan arkeensa. Ja jos ensimmäisellä kerralla jokin asia ei aivan auennut, tapahtuu oivallus jo seuraavalla, kun ajatus on koulutusten välillä muhinut. Ilmainen kartoituksemme on hyvä tapa selvittää, miten voisimme valmentaa sinun työyhteisöäsi”, Niskala ja Jaakola hymyilevät.

Kiinnostuitko mielentaitojen kehittämisestä? Osallistu maksuttomaan webinaariin 8.10.: miento.f.

Yrittäjyyskipinöinuorissa

PPY jalkautui Hurmokseen tapaamaan  tulevaisuuden tekijöitä

Hurmoksessa kyseltiin laajasti nuorten bisnesideoita: mitä he haluaisivat tehdä, mikäli lähtisivät yrittäjäksi, ja opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyteen.

konsultteja, kukkakauppiaita ja tekoälyn osaajia.

Konkreettisiaajatuksia yrittäjyydestä

· Tavoitteena oli myös niin sanottu kisällitoiminta, jossa nuori yrittäjä hankkisi valmiin yrityksen. –Meillä on paljon yksinyrittäjiä, jotka ovat valmiita siirtämään pienelläkin kustannuksella oman toimintansa eteenpäin jollekin jatkajalle, Lehtonen valottaa.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) omistajanvaihdosasiantuntija Piia Lehtonen, yhteyspäällikkö

Sari Reinikainen-Laine, järjestöpäällikkö Kirsi Anttila, koordinaattori Milla Raappana ja PPY:n nuorten yrittäjien verkosto jalkautuivat 11.9. Hurmokseen yliopiston avajaisiin.

Uusimpien tutkimusten valossa noin puolta nuorista kiinnostaa yrittäjyys ja 58 prosenttia on valmis jatkamaan jo olemassa olevaa yritystä.

–Heitä olemme täällä bongaamassa, joilla on se yrittäjyysinnostus jo valmiina olemassa, kertoo Piia Lehtonen.

–Erittäin mielenkiintoisia ajatuksia on tullut kyllä nuorilta, Lehtonen sanoo.

Erityisesti oli jäänyt mieleen yksi reipas ja itsevarma opiskelija, joka oli todennut suoraan, että hänestä tulee tapahtumatekijä. Esiin nousi myös paljon kädentaitojen aloja, majoitus- sekä it-puolta,

Agendana oli jututtaa mahdollisimman paljon nuoria ja saada heidät ajattelemaan yrittäjyyttä vielä konkreettisemmin. Vastaan oli tullut myös jo kevytyrittäjänä tai toiminimellä tekeviä opiskelijoita. Heille pyrittiin tekemään tutuksi Nuorten yrittäjien toimintaa.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät tekee laajaa yhteistyötä Oulun yliopiston, ammattikorkeakoulun ja OSAOn kanssa.

Toripolliisin pikkujoulut lähestyvät...

Varaathan ajoissa paikat joulunajan rientoihin. Perinteinen Joululounas 10.12 - 23.12 arkisin ja kello 11.00-15.00 välillä. Joulun perinteiset herkut seisovasta ja itte paistamat kinkut ja laatikot keittiöstä.

Tervetuloa meille !!

Rantakatu 6, 90100 Oulu

Pöytävaraukset: 08 333 013 tai info@toripolliisi.fi www.toripolliisi.fi

MARIA NIKKILÄ

Oman elämänsä sankari vaikuttajaverkoston (OES) perinteinen alumnitilaisuus kokosi elokuussa osallistujia Helsinkiin.

Verkostoitumisenvoima

OES-vaikuttajaverkostossa yrittäjyyden ympärille on luotu vaikuttava verkosto

Mitä verkostot voivat parhaimmillaan mahdollistaa? Ne tarjoavat esimerkiksi tapahtumayhteistyötä, uuden oppimisen paikkoja, viestinnällistä tukea ja vaikuttamisapua.

Tämä konkretisoitui elokuussa, kun Oman elämänsä sankari vaikuttajaverkoston (OES) perinteinen alumnitilaisuus kokosi osallistujia Helsinkiin. Yhteistyössä Finnveran kanssa järjestetty tapahtuma sai arvoisensa ympäristön Team Finland talolta. Tilaisuuteen osallistui yli 40 alumnia, ja keskustelut sekä seminaariohjelman kysymykset tarjosivat runsaasti uusia näkökulmia ja oivalluksia.

Esiintyjät tulivat tuttuun tapaan eri vuosikurssien alumneista. Kun verkostossa on jo 12. kurssi menos-

sa, osaavia puhujia riittää. Seminaariosuuden puheenjohtajana toimi Finnveran viestintä- ja HRjohtaja Tarja Svartström, ja inspiroivia esityksiä kuultiin muun muassa Lempäälän kunnanjohtaja Noora Pajarilta, Vihreiden Jenni Pitkolta sekä yrittäjästä tekoälytutkijaksi siirtyneeltä Janne Parkkilalta Lisäksi Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä piti ajankohtaiskatsauksen ja esitteli rahoituksen sekä kasvun mahdollisuuksia yrityksille.

"Ällistyttäväverkosto!"

Virallisen ohjelman jälkeen siirryttiin vapaampiin keskusteluihin pienen purtavan äärellä. Tämä osuus on monelle tilaisuuden kohokoh-

KettuMäki Oy

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym.

• Suursäkeissä myös kaikki lajit.

Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumaki.fi

Seuraava lehti ilmestyy 8.12.2025

ta, sillä silloin on mukava vaihtaa kuulumisia ja tavata tuttuja, joita ei ehkä ole pitkään aikaan nähnyt. Toki eri vuosikursseilta tapaa myös uusia tuttavuuksia.

Tapahtuman jälkeen kerätty palaute kertoi, että tilaisuus onnistui tavoitteissaan erinomaisesti:

”Ihan mahtava päivä ja sisältö. Paras seminaari, missä olen ollut. Ällistyttävä verkosto!”

”Kaikin puolin onnistunut: huiput esitykset ja kiinnostavaa keskustelua hyvällä juoksutuksella. Kiitos!”

”Hyvät puheenvuorot ja toimivat järjestelyt sekä tietenkin vanhojen ja uusien tuttujen tapaaminen.”

Verkostojatkaamatkaa

Näiden kommenttien rohkaisemana on mukava jatkaa verkoston

matkaa. Tänä vuonna ohjelmassa on vielä vuosikurssin 12 päätösosio Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella lokakuun lopussa sekä uuden, 13. kurssin aloitus marraskuussa Oulussa, jolloin jälleen uusi päättäjien ja vaikuttajien ryhmä aloittaa yrittäjyyteen perustuvan koulutusohjelman, jonka päätepisteenä odottaa alumniverkosto. Loppuun on vielä todettava, että verkostoituminen kannattaa. Sen kautta avautuu mahdollisuus kohdata kiinnostavia ihmisiä, oppia uutta ja rakentaa yhteisöä, jonka voima perustuu jäsenten osaamiseen ja yhteistyöhön. OES-vaikuttajaverkosto on tästä oiva esimerkki.

Omanelämänsä sankari

Oman elämänsä sankari vaikuttajaverkosto on PohjoisPohjanmaan Yrittäjien kehittämä valtakunnallinen yrittäjyyteen nojaava verkosto tulevaisuuden tekijöille. Vuosittain kurssille kutsutaan 20 osallistujaa, jotka osallistuvat kolmeen eri seminaarijaksoon. Marraskuussa Oulussa käynnistyy jo 13. vuosikurssi. Alumnitapaamiset pyritään järjestämään joka vuosi. Verkoston kumppaneita ja rahoittajia ovat Yksityisyrittäjäin Säätiö, Suomen Yrittäjät, Fennia, Elo ja Business Oulu.

Sääntömääräinen vuosikokous 2025 TO 6.11.2025 klo 16.30

Ennen kokousta ruokailu ja valtakirjojen tarkastus klo 15.30 – 16.30.

Paikka: Pitojen Helmi, Ketunmaantie 1, 90930 Ala-Temmes

Ilmoittautuminen: www.ppy.fi > alueen tapahtumat ja koulutukset

Tilaisuudessa jaetaan Vuoden Puheenjohtaja 2025 -palkinto!

Lämpimästi tervetuloa!

MILLA RAAPPANA

KYSYMYS & VASTAUS

Kukavastaataloyhtiössäasunnon rakenteidenvirheistä?

Voiko tekoälyn tuottamia kuvia ja tekstejä käyttää?

Tekoälysovelluksilla on helppo tuottaa kuvia ja tekstejä. Voinko huoletta käyttää niitä omassa liiketoiminnassani?

Aloitin osakehuoneistossani pintaremontin. Purkaessani paneelikattoa pesuhuoneesta huomasin, että höyrysulkumuovi oli viallinen eli siinä oli paljon reikiä. Tutkiessani tarkemmin kävi ilmi, että höyrysulku oli repeillyt jo ensiasennuksessa, suurin reikä on 50x50 cm (siis 0,25 m²). Ko. paneelikattoa ei ollut aiemmin vaihdettu, se oli alkuperäinen.

VASTAUS

Ilmoitin asiasta taloyhtiön hallitukselle. Hallitus ilmoitti, että korjaaminen kuuluu osakkeen omistajalle eikä taloyhtiö ole maksanut kenenkään muunkaan osakkaan vastaavia remontteja. Sinällään hallitus kyllä ymmärtää, että taloyhtiöllä on kunnossapitovastuu

Pelkästään tekoälysovelluksella tuotetut kuvat ja tekstit eivät oikeastaan ole kenenkään omaisuutta. Ne eivät esimerkiksi nauti tekijänoikeussuojaa.

käyttää ja millaisia ei, missä tarkoituksessa käyttö on hyväksyttävää ja missä taas ei, ja miten käytöstä kommunikoidaan esimerkiksi kumppaneille tai asiakkaille.

kenteisiin ja perusjärjestelmiin.

1) Voiko hallitus päättää, että osakkeen omistajan on korjattava höyrysulku kustannuksellaan? Hallitus perustelee sitä sillä, että kenellekään muulle osakkeen omistajalle taloyhtiö ei ole maksanut talo-

yhtiön käytäntö on, että osakkeen omistaja maksaa kaikki remonttinsa kulut. Jos olisi yhtiökokous niin äänet menisivät näin: 75% osakkeen omistaja maksaa ja 25% taloyhtiön tulee suoritta/maksaa omistamiensa rakenteiden korjaus, mutta osakkeen omistaja maksaa sisäremonttinsa kokonaisuudessaan.

VASTAUS

2) Muodostuuko taloyhtiön käytäntöä, jos aiemmin vaikka kaksi neljästä osakkeenomistajasta ovat tehneet vastaavia taloyhtiön omaisuuteen kohdistuneita korjauksia omasta halustaan pyytämättä korvausta taloyhtiöltä?

MikäT&K-vähen

Jos pelkällä tekoälysovelluksella luodaan vaikkapa mainos, se tarkoittaa, että toinen toimija voi periaatteessa käyttää samankaltaisista mainosta omassa toiminnassaan, jos se tehdään muutoin asianmukaisesti mainonnan ja markkinoinnin säännökset huomioon ottaen.

Mikä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys ja milloin yritykset voivat hyödyntää sitä verotuksessaan?

Tekoälysovelluksilla tuotettuihin aineistoihin on myös hyvä suhtautua terveen kriittisesti ja pyrkiä tarkastamaan, että esimerkiksi teksteissä esitetyt tiedot tai väittämät ovat oikein.

VASTAUS

Yrityksellä olisi nykyään hyvä olla olemassa ohjeistus tekoälysovellusten käyttöön kuten millaisia sovelluksia saa

Vähennyk000 eueuroa

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys (T&K-vähennys) on vuonna 2023 käyttöön otettu verokannustin, jonka tavoitteena on lisätä yritysten panostuksia uusiin innovaatioihin. Vähennyksen voi tehdä tutkimuskojen rusteella

Suvi Julin OTM, FM (tietojenkäsittely), luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies Berggren

lisävähennys: 45 prosenttia menojen kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennyksellä ei ole vähimmäismäärää ja enimmäismäärä on 500 000 euroa vuodessa. Näiden lisäksi varsinaiset T&Kmenot ovat verotuksessa normaalisti vähennyskelpoisia, joten T&Kvähennys voi tuoda merkittävän lisäedun sitä hyödyntävien yritysten verotukseen.

Otanko kuulusteluihin mukaan asianajajan?

Rauhalan The Joulubuffet taas katettuna 2.-22.12.2025 Ma-Pe klo 11-15. Iltaisin ja viikonloppuisin etukäteisvarauksesta.

Asunto-osakeyhtiön ja osakkaiden välisestä kunnossapitovastuusta voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä. Jos yhtiöjärjestyksessä kysyjän kysymää seikkaa ei ole määrätty osakkeenomistajan vastuulle, silloin noudatetaan asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Lain mukaan taloyhtiö vastaa rakenteista. Yhtiö ei voi vapautua vastuusta vetoamalla taloyhtiössä mahdollisesti aikaisemmin noudatettuun käytäntöön, jos käytäntö on lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen.

HAETKO TYÖTÄ TAI TYÖNTEKIJÄÄ?

TARVITSETKO TUKIRAHAA?

KAIPAATKO APUA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ?

Haapala,

Päivi Kennilä yrityskehittäjä 040 169 1796 Heidi Niemelä hankeasiantuntija 050 309 3868 Hanna-Leena Rumpunen matkailupäällikkö 040 546 2338

Annukka Hanni-Niemikorpi työllisyyspalvelut 050 575 6995

LIISA TERVO Veroasiantuntija, varatuomari KPMG

OLLI SIPONEN Asianajaja, OTK, VT, Botnia Law

Temmeksentie 3, 90400 OULU

Puh. 040 575 4578

ELINVOIMAINEN SEUTU

Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskus

Luotettava kumppani matkallasi menestykseen

Anna Saaga Travelin viedä sinut ja asiakkaasi turvallisesti perille! Tarjoamme laadukkaita bussi- ja VIP-kuljetuksia koko PohjoisSuomen alueella – luotettavasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti.

Saaga Travel – matkasi paras valinta!

SpaHotel Runni

Kulttuurihistoriallinen elämysloma Iisalmessa! Hyvinvointi- ja kokoushotelli

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin.

Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna. Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291

Hotellinravintolatarjoaa skandinaavisiaálacartemakuja,jotkavalmistuvat tuoreistasekälähellä tuotetuistaraaka-aineista

Spa Hotel Runni on yksi Suomen vanhimmista terveys kylpylöistä

Hyvinvointia ihmelähteellä vuodesta 1770! Legendaarisenihmelähteenympärillekasvanut nykyaikainenkylpylähotellimiljöötarjoaa monipuolisenpalvelu,kokous-jaohjelmatarjonnan aikuiseenmakuun Lemmikkiystävällisessähotellissa yhdistyvätkokous,hyvinvointipalvelut,rentouttava hotellilomajakorkealaatuinenravintolakokemus

yksi kattavimmista hyvinvointi osastoista

NykypäivänSpaHotelRunniyhdistäävanhanajanperinteisethoidotja modernithyvinvointipalvelut

Runnilla majoitutaan perinteikkään kylpylähotellin uusituissa moderneissa huoneissa sekä vieressä sijaitsevassa kartanohotellissa

IISALMENSYDÄMESTÄLÖYDÄTHOTELLINJOKAONSOPIVANKAUKANAKAIKESTA

KYSY TARJOUS NÄKYVYYDESTÄ

yrittäjille ja yrityspäättäjille!

Sami Saari Asiakkuuspäällikkö 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.fi

A la Carte

Suomen

––– SARJA––YRITTÄ JÄ–HARRASTAA

Uppopallokoukuttaa

Kolmiulotteisuus, hapenpuute ja  fyysisten voimien mittelö veden alla  kiehtovat Seppo Kolehmaista

· Työnsä vastapainoksi Seppo Kolehmainen harrastaa uppopalloa. Lajissa häntä kiehtoo haastavuus ja kolmiulotteisuus. Laji sopii kaikenikäisille ja tasoisille.

Valokuvaaja Seppo Kolehmainen kiinnostui uppopallosta jo yli 15 vuotta sitten. Alkuun hän kävi muutamissa treeneissä. Ajatus lajin harrastamisesta jäi hautumaan. Nyt Kolehmainen on ollut aktiivisesti seitsemän vuoden ajan mukana Oulun Uppopalloseuran toiminnassa. Hän pelaa joukkueessa SM-tasolla ja valmentaa junioreita.

–Uppopallossa minua kiehtoo lajin haastavuus. Kolmiulotteisuus, hapen puute ja fyysisen voiman mittely veden alla ovat koukuttava yhdistelmä.

Kahdettreenitviikossa

Treenejä on viikoittain kahdenlaisia. Kaksi kertaa viikossa harjoitellaan syvässä altaassa ja kerran viikossa on perinteisemmät uintitreenit.

–Allastreenit pidetään Raatin uimahallissa ja uintitreenit Linnanmaan uimahallissa. Raatissa on uppopallon pelaamiseen soveltuva allas. Kisoissa syvin allas on 5 metriä syvä.

Uppopallon varusteita ovat räpylät, maski, snorkkeli ja uimalakki. Kentällä on kerrallaan joukku-

eesta kuusi pelaajaa: kaksi puolustajaa, kaksi hyökkääjää ja kaksi maalivahtia. Vaihtopenkillä on puolestaan toiset kuusi pelaajaa. Peli kestää normaalipituisessa ottelussa 2x15 minuuttia.

Delfiinipotkujaja lihasvoimaa

Oulun Uppopallon treeneissä käy kaikentasoisia ja kaikenikäisiä ihmisiä. Seura järjestää myös alkeiskursseja lajista kiinnostuneille. Jokainen voi tulla myös kokeilemaan lajia ilmaiseksi treeneihin.

-Pelkästä uimataidosta ei varsinaisesti ole hyötyä tässä lajissa. Kyse on enemmänkin tekniikan hallinnasta. Jos osaa räpylöiden kanssa hyvin delfiinipotkut, niin se auttaa liikkumista veden alla tehokkaasti. Lajissa voi hyödyntää monenlaisia taitoja. Osalla pelaajista on hyvä hapenottokyky ja he liikkuvat nopeasti veden alla. Toisilla on puolestaan enemmän lihasvoimaa. Uppopallo on kontaktilaji ja siten hyvin fyysinen laji. Pelaajaa saa pitää kiinni ainoastaan silloin, kun hänellä on pallo hallussa.

–Jos haluaa pärjätä uppopallossa, niin aerobista kuntoa täytyy kehittää. Siitä on hyötyä veden alla, koska silloin jaksaa sukeltaa pidempään.

Uppopallo sopii kaikentasoisille ja kaikenikäisille. Lajina se on hauska, mutta tarvittaessa vaativa.

Pelaajat ovat veden alla kerrallaan noin 20–30 sekuntia. Ainoastaan rangaistuspallossa maalivahdin täytyy olla veden alla yhtäjaksoisesti 45 sekuntia.

–Minun pitää ennen kaikkea harjoitella sitä, että jaksaisin olla

Me yrittäjät olemme oman tiemme kulkijoita, joten tämmöinen harrastus sopii meille.

Seppo Kolehmainen

Mukanapaljonyrittäjiä

Yksi erikoisuus tässä lajissa on se, että mukana on paljon yrittäjiä. Johtokunnastakin suurin osa jäsenistä on ammatiltaan yrittäjiä. –Ehkä se johtuu siitä, että kyseessä on marginaalilaji, joka kiehtoo yrittäjiä. Me yrittäjät olemme oman tiemme kulkijoita, joten tämmöinen harrastus sopii meille, Kolehmainen tuumaa.

Kolehmaisen yrittäjäkaverit kuvaavat harrastusta epämukavuusalueelle menemisenä ja uuden etsimisenä, jota myös yrittäjyys on. Uppopallossa kiehtoo myös sen monipuolisuus ja vaativuus.

veden alla pidempään enkä tulisi kovin helposti pintaan hengittämään. Jos pystyy tuon ensimmäisen tuntemuksen siitä, että täytyy nousta pinnalle, ylittämään niin silloin saa onnistumisia, esimerkiksi maaleja. MARI RYTILAHTI

–Eräs kavereista totesi, että yrittäjyyteen omistautuminen tarvitsee vahvan vastapainon, ja siihen uppopallo sopii oikein hyvin, Kolehmainen sanoo.

Valokuvaamo Skopixin ja Studio Theodorin omistajaa, valokuvaaja Seppo Kolehmaista kiehtoo uppopallossa kolmiulotteisuus. Kohokohta on ollut SM-hopea vuodelta 2022.

ESTER VAN DAM

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät

Kauppurienkatu 8 A

II krs, 90100 Oulu ppy@yrittajat.fi p. 010 322 1980 www.ppy.fi

Marjo Kolehmainen

toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Kirsi Anttila järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Riku Koskinen jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Piia Lehtonen Omistajavaihdosten asiantuntija 050 439 9808 piia.lehtonen@yrittajat.fi

Milla Raappana koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi

Juha Väyrynen hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Haapaveden Yrittäjät ry

Ohjelmapalvelut Vatjus Oy

Jalkojenhoito Sanna Jantunen

Tuovila Infra Oy

Saku Partonen Oy

Haukiputaan Yrittäjät ry

Ompelustudio Haukipudas

Symppis-kiinteistöt Oy

Juhlapalvelu Marleena

SV kosteusmittaus

Siisti Solution Oy

Suomen Laatutarvike Oy

Riikka Vuolle Tmi

Mattipatti Oy

Iin Yrittäjät ry

Koti-Apu Kruunu avoin yhtiö

Iin Hirsiveistämö Oy

Fressii

Jonskum

Sähkömanni oy

Asepe oy Hurjax

Oulun Arvokiinteistöt Oy

Kempeleen Yrittäjät ry

JMV Puhallus Oy

Pohjolan Isännöintityö Oy

Työnohjaus Päivi Janatuinen, Työnohjaus ja konsultointi

Taiga Trek Finland Oy

Riihelä Services Oy

Kotiapu Jaana Vuopponen Tmi

Veeras Invest Oy

Oulun Piha & Kivi Oy

Kempeleen Pyöräpaja

Vesami Oy

Kiimingin yrittäjät ry

Kattan Services

HJM-Transport Oy

Je-design

MetsikköPilates

H-Pro Oy

Laatoitus- ja muurauspalvelu

Hemmilä

JoiKu by JK

Kuivaniemen Yrittäjät ry

RantaHyry Oy

Kuusamon Yrittäjät ry

Rakennus Kyllönen Oy

Pohjolan luontojooga Oy

Waltava Oy

Tervetuloa uudet jäsenet!

Ruka-Kuusamo Invest Oy

Isabella Ulander ay - K-Market

Kuusamo

Liikkeen Lähde Oy - Intersport

Kuusamo ja Ruka

Kuusamon Kiinteistökulma Oy

Oulangan Taika Oy

Karhu-Kuusamo Oy

Oy Zonetcom Ab Ltd.

Pehkosen Tila Oy

Taiga Eco Apartments Oy

Korpikahvila

KYLVIS OY

Ollilan Lomamajat Oy

Kärsämäen Yrittäjät ry

Maanrakennus Littow

Limingan Yrittäjät ry

EAB Tuotantopalvelut Oy

HMM Yhtiöt Oy

Helmineule

Paupa

Lumijoen Yrittäjät ry

Lännentila Oy

Muhoksen Yrittäjät ry

HieroXpert

Kirpputori Lila Oy

Remix Palvelut Oy

Jätekuljetus Hagren Oy

Jalkojenhoitaja Tiina

Muhoksen Nurmikonepalvelu Oy

Kiinteistö Oy Muhoksen Liikekeskus

Leipomo-konditoria Mimmin Pulla Oy

Oulaisten Yrittäjät ry

Grand Design Pihat Oy

Kuljetusliike Veljekset Penttilä Oy

PMR-Cooltek Ky

T:mi Tulotec 10 / Lapin Erikoispesupalvelu

Wellstrong Ky

Maatila Jaakko Tornberg

Saavuttava Dlovan72

Rampen Maaseutupalvelut

Mari Kotila Oy

Oulun Yrittäjät ry

North Coast syndicate oy

Kuorma-autoilija Seppo Penson

Tmi Ville Sipola

Into Living Oy

Oulun Rili Oy

MJ Härkönen Oy

Vaatelainaamo Oulu Oy

tmi hmHartzell

T:mi Katja Nikurautio

Cad Sä Oy

Decorio Design Studio Oy

KKS Invest Oy

SA Install Service Oy

SprinTech Oy

Jumi-Toni hieronta Oulu

W & B Restaurants Oy

Laulupedagogi Tanja Hökkä

Let me do it for you

TH Collectibles

Ninja Service Oy

Tapio Heikkinen Oy

Miento Oy

Jokapaikan Annukka MJL Marketing Tmi Muistek Oy Ihmeitätekevä Ikoni Oy Ko Go Vision Oy Maalausliike Maalitykki Kaksin Meri-Lappi Oy Mediapu Oy Lisäpalvelu Pohjois-Suomi Oy Joogastudio Tyyni

Ompelimo Kaunis Ommel Oy

Likellä - Valmennus ja Työnohjaus Lakiasiaintoimisto Jorma Herttuainen

Kauneushoitola FEELING IT Curio People Oy Parturi-Kampaamo Voguelle Hierontapalvelut Kirkas+ Asianajotoimisto Honkala Oy Auringonsade Oy Titan Technologies Oy Euro Carkone Ky Iikka Järvenpää Oy

Suomen Konesiirrot Oy

Dimense Oy Sincthus Oy

Korttelileipomo Ryyni Oy JyggeX Oy

Tekstitoimisto NorthLing avoin yhtiö

A-kirppis Oy Saruman Oy Osto- ja myyntipalvelu

Kalliokoski Oy KuntoPuro Jonna Lipitsä

SportTiina Kaihdin Selkämaa Ky Macon Oy

Arkkitehtitoimisto Graadi Oy Candra Oy SENIORI Kauppakassipalvelu Oy Tuudo Oy Fat Stack Oy JyMy Line Oy Oulun Pihakaveri Spinor Oy

Vatjus-Micro Oy Tunnesilta Oy Elemed Oy Riikkis Graphic VP PURKU OY

Rakennuspalvelu MiSaJa Oy

Northern Apartments Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry

Rileco Oy

MT Cleaning Oy

Fysioterapia Perttu Lammela Oy

Maanrakennus JOPI Oy

DMG Consulting Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry

Koillis-Aarre

Läsnäolon aika Oy

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Luoto Antti Petteri

SSK hitsaus Oy

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Tmi Virpi Jaatinen

Tiitto Lauri

Pyhäjärven Biokaasu Oy

Henri Kyllönen

Raahen Yrittäjät ry

Centrebend Oy

T:mi Riku Naumanen

Rannikon Kiinteistöpalvelu Oy

Konehuolto Paakkari Oy

Tmi Katja Saarainen

Willa Katariina Oy

Raahen Kauppahuone RR Oy

TopStore Oy

PJM Group Oy

Siikajoen Yrittäjät Ry

Metsähoitola

Koneurakointi S. Mankinen Oy

Mawer Tmi

Valtokari Antti Pekka Matias

Siikalatvan Yrittäjät ry

KauraFarmari Oy

Tmi Traktorointi

SV-Equilife

Tasangon Maito Oy

Taivalkosken Yrittäjät ry

Naumanen Kyösti Valdemar

TuikKuva

Koillismaan Nuohous Oy

RK RiihiKallio Oy

Koillismaan autopalvelu Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry

Tmi Jukka Kurvinen

Elinkeinoyhtymä

Matinolli Tommi ja Tero

Timlux Oy

S. Naamanka

Kotisiivous Virkkala Oy

Jalona Oy

Tmi J.Ilmarinen

Ele-Kiinteistö Oy

Utajärven Yrittäjät ry

Metsäpirtin Lasten- ja nuortenkoti Oy

JaMes Palvelut Oy

Vaalan Yrittäjät ry

T Kankainen KyK-Market Tervaportti

HauHerkku

Vaalan JM Rakennus Oy

Vaalan Vilperit Oy

Vihannin Yrittäjät ry

Raetsaari Mika Martti

SENIORIJÄSENET

Aune Ekdahl

Eila Takarautio

Kimmo Joensuu

Lea Aalto

Matti Rannisto

Risto Väyrynen

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin www.yrittajat.fi/liity

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2025:

Haapaveden Yrittäjät ry

Anri Kolehmainen

Toimistopalvelu Documento p. 050 3027 263 anri.kolehmainen@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Seppo Pekkala

Alarmi Stables Oy p. 050 353 3059 haukiputaan@yrittajat.fi seppek@windowslive.com

Iin Yrittäjät ry

Juha Kallio

Juhan Automaalaamo Oy p. 040 3529 215 iin@yrittajat.fi juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Pia Hanski

Konffa Oy p. 040 7507 710 kempeleen@yrittajat.fi pia.hanski@konffa.fi

Kiimingin Yrittäjät

Sirpa Runtti

Siruka Eräpalvelut Ky p. 0400 7765 60 kiimingin@yrittajat.fi sirpa.runtti@siruka.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi Kaakkuriniemi Oy p. 050 4413 121 kuivaniemen@yrittajat.fi info@kaakkuriniemi.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Reeta Kortesalmi-Säkkinen

Kiinteistönvälitys LKV Saaga Oy p. 050 82024 reeta.kortesalmi-sakkinen@ lkvsaaga.fi kuusamon.yrittajat@gmail.com

Kärsämäen Yrittäjät ry

Virpi Ruotsalainen

Luonnon syli p. 040 5618 802 karsamaen@yrittajat.fi luonnonsyli@gmail.com

Limingan Yrittäjät ry

Päivi Kennilä Solasta Oy p. 040 7263 142 limingan@yrittajat.fi paivi.kennila@gmail.com

Lumijoen Yrittäjät ry

Juho Oksa

Askelin Oy p. 050 4153 018 lumijoen@yrittajat.fi juho.oksa@karentia.com

Muhoksen Yrittäjät ry

Mika Mattila

RPJM Rakennuspalvelut Oy, Tmi Hoitava Pisara p. 040 7451 211 muhoksen@yrittajat.fi mikamattila4@gmail.com

Oulaisten Yrittäjät ry

Antti Kämäräinen

Service One p 044 7543 200 oulaisten@yrittajat.fi antti.kamarainen@serviceone.fi

Oulun Yrittäjät ry

Joonas Puurunen

Prime Sales Oy p. 044 7798 519 oulun@yrittajat.fi joonas.puurunen@primesales.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry

Jan Arbelius

Kouta Oulu Oy p. 050 5001 139 oulunsalon@yrittajat.fi jan@koutamedia.fi

Pudasjärven Yrittäjät

Heimo Turunen

VKK-Media Oy p. 0400 3852 81 pudasjarven@yrittajat.fi vkkmedia@vkkmedia.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Saara Mustakallio

Tmi Saara Mustakallio p. 044 5513 662 pyhajoen@yrittajat.fi saara.mustakallio@pyhajoki.fi

Pyhäjoen Yrittäjät

– Merijärven jaos

Markku Jauhiainen

MAJAMYLLY p. 0440 102880 markku.jauhiainen@majamylly.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Anu Mustaparta

Anun Kauneus Ateljee p. 044 7229 076 pyhajarven@yrittajat.fi anumustaparta@gmail.com

Raahen Yrittäjät ry

Kirsi Paldanius 92100 Raahe p. 0500 580 921 raahen@yrittajat.fi kirsi@sepontytar.fi

Siikajoen Yrittäjät ry

Kirsi Kivioja

Mainos Draivi p. 050 3461 069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry

Petri Jarva

Rakennusliike P. Jarva Oy p. 040 5515 785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry

Pirke Härkönen

Koillismaan Rätinki Oy p. 050 4414 623 pirke.harkonen@ratinki.fi taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry

Marika Keränen

Pömilä Oy p. 044 5157 014 tyrnavan@yrittajat.fi msjkeranen@gmail.com

Utajärven Yrittäjät ry

Sulo Karhula

Muhoksen Elintarvikekuljetus Oy p. 0400 890 250 utajarven@yrittajat.fi elintarvikekuljetus@karhula.info

Vaalan Yrittäjät ry

Jouni Koljonen

Peltityö Jouni Koljonen p. 050 5444 919 jokoljon@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry

Saana Mattila

Parturi-kampaamo Balanssi saanamattila@hotmail.com vihannin@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Aki Pirilä Sähkö-Artpe Oy p. 045 631 4350 aki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

ELISA Alueellinen yhteyshenkilö, yrittäjä ota yhteyttä: Eetu Korhonen eetu.korhonen@elisa.fi p. 050 506 6025. FENNIA Alueellinen järjestöyhteyshenkilö: Jerry Sandberg, asiakaspäällikkö, järjestömestari, Yrittäjäpalvelut, FENNIA. P. 010 503 6117 ja 040 1983 974 Postiosoite: 00017 FENNIA fennia.fi

JUHAN AUTO tarjoaa jäsenetuna edullisen Toyota KINTO One Huoltoleasingin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjille Suomen suosituimpaan automallistoon. Juhan Auto Oy:n ja Lexus Oulun jäseneduista lisätiedot: Mika Lahtinen p. 040 7171 779.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKETIT Jääli, Ateria Kiiminki, Liminganportti, Mimmi Muhos, Oulainen ja Kreivintori Raahe. K-MARKETIT Ii, Kuusamo keskusta ja Tyrnävä.

K-CITYMARKET Kuusamo. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista.

HUOM! Etu on paikallisyhdistyskohtainen.

Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen asiakkuuspäällikkö, p. 040 766 9402, Sami Saari asiakkuuspäällikkö p. 044 057 5121, Ritva Korhonen asiakkuuspäällikkö p. 040 590 3617 www.kalevamedia.fi/yrityksille

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

Pohjolan OP Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ota yhteyttä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Marika Koivuniemi, marika.koivuniemi@oulu.fi, p. +358 50 473 8599, joy.oulu.fi

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Sami Niemelä sami.m.niemelä@oamk.fi p. 050 317 4713

Jäsenyyden etuja!

MAKSUTTOMAT puhelinneuvontapalvelut ma – pe toimistoaikana.

Mahdollinen TOIMEKSIANTO – 10%

Kaikki neuvonnan osa-alueet ja palveluiden yhteystiedot löytyvät sivuiltamme: www.ppy.fi > palvelut > jäsenpalvelut: juridinen neuvonta ja muu neuvonta

Lisäksi käytettävissäsi ovat

Suomen Yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat palvelut:

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika: juha.vayrynen@yrittajat.fi

SUOMEN YRITTÄJIEN PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe klo 8–18 p. 09 2292 2922.

JÄSENYRITTÄJILLE – 25% ALENNUS

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

Tasokas lomahuoneisto Kesä-Iikka

Rukan palvelujen, rinteiden ja latujen äärellä. Huoneisto on vapaasti kaikkien vuokrattavissa.

Katso lisää: www.ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut > Kesä-Iikka.

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Alueelliset jäsenedut: www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tapahtumat ja tilaisuudet: www.ppy.fi >Etusivu > tapahtumat ja tilaisuudet Valtakunnallisen jäsenedut: yrittajat.fi/jasenedut #ppy #pohjoispohjanmaanyrittajat

Tutustu ja hyödynnä etusi!