historiakatsaus
Tarton rauhasta 100 vuotta Teksti: Hannu Luotola
V
apaussodan jälkeen ensimmäinen kadettikurssi (25.1.1919– 31.3.1920) sai koulutuksensa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä vallinneen sotatilan aikana. Toinen kadettikurssi 1. lokakuuta 1919 alkaen, kolmas kadettikurssi 5. lokakuuta 1920 alkaen ja ensimmäinen merikadettikurssi 10. lokakuuta 1920 alkaen aloittivat koulutuksensa sotatilan tai aselevon aikana. Kadetit saattoivat seurata lehdistä Pariisin rauhankonferenssin etenemistä ympärys- ja keskusvaltojen välillä ja ehkä kursseillakin keskusteltiin aiheesta.
Sotatilasta aselepoon Suomi ei ollut rauhankonferenssin osapuoli, vaan se neuvotteli Venäjän kanssa Viron ja Puolan tapaan. Viro
solmi Neuvosto-Venäjän kanssa rauhansopimuksen 2. helmikuuta 1920. Tämä sopimus vauhditti suomalaisia. Neuvosto-Venäjän ja Suomen välinen sotatila oli alkanut viimeistään Venäjän federatiivisen neuvostotasavallan kansankomissaarien neuvoston ja Suomen sosialistisen työväentasavallan kansanvaltuuskunnan, punaisten, solmittua 1. maaliskuuta 1918 ”ystävyyden ja veljeyden lujittamiseksi” sopimuksen Suomen ja NeuvostoVenäjän välillä. Tosin Suomessa ollut neuvostovenäläinen 42. Armeijakunta oli todennut päiväkäskyssään saman vuoden tammikuun 29. päivänä sotatilan Suomen valkoisia vastaan ja käskenyt 31. tammikuuta punakaartia apuna käyttäen vallata Suomen takaisin. Ensimmäisen tunnustelun rauhanneuvotteluista Suomi teki helmikuussa 1920 ja aloitteen aseleponeuvotteluik-
Hannu Luotola si huhtikuun alussa. Neuvosto-Venäjä hyväksyi aselevon 8. huhtikuuta. Neuvottelut kuitenkin kariutuivat näkemys eroihin valtioiden välisestä rajasta.
Rauhanneuvottelut käyntiin
Kuvat itsenaisyys100.fi, wikipedia.org.
Puolan menestys sotatoimissa sai Neuvosto-Venäjän tarjoamaan rauhanneuvotteluja Suomelle 11. toukokuuta 1920. Neuvotteluja jatkettiin kesän ja syksyn aikana, ja lopputuloksena oli Tarton rauha. Rauhanneuvottelut alkoivat Tartossa 12. kesäkuuta 1920. Suomen neuvotteluvaltuuskuntaa johti Juho Kusti Paasikivi. Neuvotteluissa oli Suomesta mukana edustus kaikista eduskuntapuolueista. Paasikivi piti kaukokirjoittimella yhteyttä presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergiin. Suomalaisilla neuvottelijoilla ei ollut ulkopoliittista kokemusta. Valtuuskunnan jäsenen Väinö Tannerin välityksellä venäläiset tiesivät suo-
Kylkirauta 2/2020
44