artikkelit
Kadettiupseerien tappiot talvisodassa Teksti: Kari Huhtala
Komentaja Kari Huhtala valmistelee tutkimusta Joukkosi eessä – 1939–1945 menehtyneet kadettiupseerit ja kadetit. Kadettikunta ja Suomen Marsalkka Mannerheimin Kadettisäätiö julkaisevat teoksen keväällä 2020. Aineistosta julkaistaan myös tietopankki osoitteessa www.joukkosieessa.fi.
T
alvisodassa kaatuneiden ka dettiupseerien määrästä ei ole aikaisempaa tutkimustietoa, ja kirjallisuudessa ja lehtiartikkeleissa esiintyvät luvut poikkeavat toisistaan. Syynä ristiriitaisiin tietoihin on yleen sä se, ettei kirjoituksissa ole tarkkaan määritelty, tarkoitetaanko kaatuneilla valmistuneita upseereja vai ovatko lu vuissa mukana myös kaatuneet kadetit, tarkoitetaanko vain kaatuneita vai myös muista syistä kuolleita tai tarkoitetaanko vain sodan aikana kuolleita vai ovatko luvuissa mukana myös myöhemmin haa voihinsa menehtyneet. Joissain tapauksissa myös termit ka dettiupseeri, aktiiviupseeri ja vakinai sessa palveluksessa oleva upseeri ovat menneet sekaisin. Jotta kysymykseen kaatuneista kadettiupseereista voisi vas tata yksiselitteisesti, pitää ensin tarkentaa edellä mainitut käsitteet ja määritelmät.
Kadettiupseerit talvisodan aikana Viimeisenä rauhan kesänä, elokuussa 1939, Puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa olleiden upseerien taustat olivat hyvin moninaiset. Noin 2 300:sta upseerin virasta oli täyttämättä vajaa sata, ja lähes kolmesataa virkaa oli täy tetty reserviupseereilla. Aktiiviupseereja oli palveluksessa noin 2 000.
Aktiiviupseereista niin sanottu ja tsaarinupseereja oli rivissä 16. He olivat valmistuneet upseereiksi Venäjän vallan aikana joko Haminan kadettikou lusta tai Venäjän eri kadettikouluista ja sotilasakatemioista. Jääkäriupseereja ja niin kutsuttuja markovillalaisia, eli laajasti käsittäen vapaussodan aikana ja sen jälkeen erilaisilla lyhyillä kursseilla koulutettuja upseereja, oli kumpiakin vakinaisessa palveluksessa vajaa 300. Vakinaisessa palveluksessa olevan up seeriston ylivoimaisen enemmistön, yli 70 prosenttia, muodostivat kuitenkin vuodesta 1920 alkaen itsenäisen Suomen Kadettikoulusta ja vuodesta 1930 alkaen Merisotakoulusta valmistuneet kadetti upseerit. Viimeisen talvisotaa edeltävän kurs sin, 11. Merikadettikurssin, valmistuttua syyskuussa 1939 oli Kadettikoulusta ja Merisotakoulusta valmistunut kadetti kursseilta 1–21, merikadettikursseilta 1–11 ja rannikkotykistökadettikursseilta 1–5 yhteensä 1 587 upseeria. Heistä 88 oli kuollut ja 141 upseeria oli eronnut palveluksesta. Ylimääräisten harjoitusten alkaessa lokakuussa 1939 oli vakinaises sa palveluksessa 1 358 kadettiupseeria. Palveluksesta eronneista yhdeksää ei ollut enimmäkseen siviilitehtävän sä vuoksi sijoitettu sodan ajan tehtä vään, mutta muut 132 kadettiupseeria
17
Kari Huhtala kutsuttiin palvelukseen ylimääräisten harjoitusten aikana. Talvisodan alka essa palveluksessa oli 1 490 kadettiup seeria, joista virassa olevia oli 1 358 ja evp-upseereja 132. Talvisodan aikana valmistuivat kadettikurssit 22 ja 23 joulukuussa 1939 ja Merikadettikurssi 12 valmistui tammikuussa 1940. Näiltä kursseilta valmistui yhteensä 199 upsee ria, jolloin talvisodan aikana oli palve luksessa yhteensä 1 689 kadettiupseeria. Ylimääräisten harjoitusten alkaes sa yli vuoden Kadettikoulussa ollut 22. Kadettikurssi keskeytettiin, ja kadetit määrättiin joukkoihin. Kurssi ei enää palannut kouluun, vaan sen 87 kadet tia ylennettiin vänrikeiksi ja nimitettiin virkaan viikko talvisodan alkamisen jäl keen itsenäisyyspäivänä 1939. Heidän
Kylkirauta 4/2019