kirja-arvio
III Armeijakunta Vienassa Ari Rautala Aseveljet korpisodassa, Siilasvuon III Armeijakunta Vienassa 1941–1944 Gummerus 2018 Sivuja 412 ISBN 978-951-24-1128-3
E
versti evp Ari Rautala on tullut tunnetuksi piinkovana sotahistorian asiantuntijana. Teos Aseveljet korpisodassa on järjestyksessään viides Rautalan kirjoittamana Suomen itsenäisyyden ajan sotia käsittelevä kirja. Teos kertoo jääkärikenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon johtaman III Armeijakunnan sotatoimista Vienassa jatkosodan aikana. Armeijakunta oli osa Lapin suunnan armeijaa, ja se oli saksalaisen kenraalin johdossa. Tämä loi erityispiirteen kenraalimajuri Siilasvuon johtamisympäristölle. Eversti Rautalan koulutustausta on antanut erinomaisen perustan III Armeijakunnan toiminnan tarkastelulle. Sotakorkeakoulussa vuonna 1987 suoritettu yleisesikuntaupseerin tutkinto antoi tietotaidon suomalaisen armeijakunnan sotimisesta. Opinnot Venäjän Yleisesikunta-akatemiassa taasen antoivat perusteet venäläisen sotatoimiyhtymän operoinnista ja johtamisesta. Rautala kuvaakin kirjassaan onnistuneesti jatkosodan armeijakunnan ja sen alaisten johtoportaiden sota toimia. Aseveljet korpisodassa on ensimmäinen III Armeijakunnan jatkosotaa käsittelevä kokonaisteos. Tämän armeijakunnan sotataipaleen kuvaukset yleensä päättyvät vuoden 1942 torjuntataisteluihin. Tässä teoksessa yhtymän toimintaa tarkastellaan kevääseen 1944 asti, jolloin armeijakunnan esikunta ja sen joukot siirrettiin Karjalan kannakselle. Rautala ei ole pyrkinyt tekemään III Armeijakunnan vaiheista varsinaista tutkimusta, mutta on kuitenkin liittänyt tekstiin lähdeviitteet. Lähde- ja viiteluetteloita tarkastellessaan voikin
todeta Rautalan selvittäneen perusteellisesti kirjan taustat. Keskeisimpinä lähteinään Rautala on käyttänyt Kansallisarkistossa olevia III Armeijakunnan ja sen alaisten yhtymien sotapäiväkirjoja. Sotapäiväkirjojen tietoja on täydennetty muulla kirjallisuudella, muun muassa Jatkosodan historialla. Kirjan alussa taustoitetaan Suomen ja sen lähialueiden tilannetta ennen III Armeijakunnan perustamista. Johdannoksi kuvataan talvisodan päättymisen jälkeistä välirauhaa sotilaallisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Lisäksi mainitaan keskeiset valtiolliset muutokset Suomen lähialueilla sekä Saksan Barbarossa-suunnitelma ja sen vaikutukset Pohjois-Suomeen. Taustoitus sisältää myös Suomen ja Saksan sotilaallisen yhteistoiminnan kehittymisestä välirauhan aikana. Rautala ei unohda myöskään vastustajan tarkastelua. Teoksessa kerrotaan Vienan alueella toimineista neuvostojoukoista ja puna-armeijan käyttämästä taktiikasta. Kuvaamatta ei jää Vienan Karjala sotatoimialueenakaan. Alue, joka oli täynnä soita ja tietöntä korpea, asettikin erityiset haasteet muun muassa huollon järjestelyille. 67
III Armeijakunnan tarinan kerronta aloitetaan siirtymisestä rauhan ajan organisaatiosta jatkosodan alun kokoonpanoon sekä armeijakunnan perustamisjärjestelyistä, ensimmäisistä tehtävistä ja hyökkäyksen operaatioajatuksesta. Sen jälkeen siirrytäänkin hyökkäysvaiheen kuvaukseen. Sitä tarkastellaan sekä armeijakunnan esikunnan että sen alisten johtoportaiden näkökulmista Uhtuan ja Kiestinkin suunnilla. Asemasotavaihetta käsitellään samoilla toiminta-alueilla. Tarkasteluissa tuodaan painokkaasti esille Vienan alueen erityispiirteet ja niiden vaikutukset taisteluiden kulkuun. Rautala on nimennyt ne kelirikkotaisteluiksi. Rautala ei kirjassaan käsittele pelkästään hyökkäysvaihetta ja asemasotaa yleisellä tasolla. Aselajitoiminnot ovat saaneet oman tarkastelulukunsa. Rautala käsittelee myös vastasissi- ja partiotoimintaa Vienan alueella. Erityistarkasteluna on suomalaissaksalainen aseveljeys Vienassa. Aseveljet korpisodassa on napakka tietopaketti III Armeijakunnan vaiheista Vienassa ja miellyttävä kirja lukea. Tekstiä on sopivasti elävöitetty kuvin, taulukoin ja karttapiirroksin. Kirjan monien karttojen pohjana on hyödynnetty Jatkosodan historian karttoja, joita on muokattu uuden kirjan tarpeiden mukaisesti. Teos sisältää myös tiivistettyä henkilöhistoriaa. III Armeijakunnan ja sen ylemmän johtoportaan keskeisten henkilöiden uran vaiheet on kuvattu kainaloteksteinä. Vastaavasti myös Mannerheim-ristin ritarit ja ristien myöntämisperusteet on kerrottu lyhyesti. Kenraali Siilasvuosta on kirjoitettu laajempi kuvaus, joka on kirjassa liitteenä.
Heikki Pohja
Kylkirauta 1/2019