kirja-arvio
Punnittua puhetta Pertti Suominen ja Pentti Airio, toim. Suomalainen maanpuolustajana, kenraali Jaakko Valtasen kirjoituksia ja puheita Karisto 2018 Sivuja 239 ISBN 978-951-23-6410-7
P
uolustusvoimain komentajat ovat kukin vuorollaan vaikutusvaltaisia sanan käyttäjiä, joita kuunnellaan. Heistä useista, kenraali Jaakko Valtasestakin, on julkaistu kirja, johon on koottu virkakauden aikaisia puheita ja kannanottoja. Joskus niitäkin kirjoja soisi käytettävän oman aikansa tulkkeina enemmän kuin toistaiseksi on tehty. Nyt saatavana on näkökulmaa yhä laajentava ja poikkeuksellinen kokoelma, nimittäin koonnos kenraali Jaakko Valtasen elämäntyön aikaisia kirjoituksia ja puheenvuoroja. Puheista vanhin on vuodelta 1984, jolloin Valtanen oli puolustusvoimain komentaja. Tuorein on vuodelta 2017, jolloin kenraalin eläkevuosia oli kertynyt jo 27. Työ maanpuolustajana on jatkunut, eikä sanan voima ole kadonnut. Eversti Pertti Suominen ja prikaatikenraali Pentti Airio ovat oiva parivaljakko kokoelman toimittajina. Nuorina majureina he seurasivat läheltä puolustusvoimain komentajan toimintaa, palvelivat sittemmin vaativissa virkatehtävissä ja ovat niiden jälkeen tehneet vapaaehtoista maanpuolustustyötä aistien kentän tuntoja. Sopii siis odottaa, että kokoelmaan päätyneet esitykset ovat oivallisesti valittuja ja kenraali Valtasen kokonaisnäkemystä kuvaavia. Odotuksissa ei tarvitse pettyä. Käytän tarkoituksella otsikkoa Punnittua puhetta, vaikka se kuluneelta kuulostaakin. Kenraali Valtanen toimi komentajana kylmän sodan aikana, jolloin suomalaisten upseerien jokaista sanaa seurattiin suurennuslasin avulla. Reaktiot Neuvostoliiton suurlähetystöstä eivät tosin olleet suurin huoli,
Kylkirauta 1/2019
sillä kotoiset oikeaoppisuuden valvojat peittosivat ahkeruudellaan ulkovaltojen diplomaatit mennen tullen. Ajan henkeä on vaikea ymmärtää, ellei sitä ole itse elänyt. Maanpuolustaja Jaakko Valtanen näki jo nuorena upseerina Puolustusvoimat osana yhteiskuntaa ja yhteiskunnan kansan onnen vartijana. Hänen oli puhuttava kansalaisten ymmärrykseen osuvasti mutta samalla tallomatta varpaille, joita hänen kenkiensä alle mieluusti ojenneltiin. Siinä onnistuminen ei ehkä tuottanut maailman räiskähtelevimpiä kannanottoja, mutta varmasti puhetta, jonka jokainen sana oli tarkasti mietitty. Olisi väärä tulkinta olettaa, ettei tärkeitä asioita olisi saatu sanottua. Valtasta kannattaa lukea myös oppiakseen sitä, miten selväsanaisesti ajatuksiaan voi ilmaista. Lukiessaan huomaa, että selkeän ilmaisun takana on aina selkeä ajattelu. Sitä ei hämärretä tulkinnanvaraisuuksilla, eikä kuulijaa haasteta sarkastisilla tai allegorisilla ilmaisuilla. Kenraalin kanssa asioista puhutaan asiaa. Väistämättä puolustusvoimain komentaja, nykyinen tai entinen, on kannanotoissaan enemmän instituutio kuin ihminen. Sitä häneltä myös 64
odotetaan vielä nykyaikanakin. Pilkahduksia kenraali Valtasen hyväntahtoisesta huumorista tulee esille hänen muistellessaan kouluaikojaan, ajattelunsa kehittymistä tai kansainvälisiä vierailujaan. Hänen tyylitajunsa loistaa vakavissa tervehdyksissä ja muistokirjoituksissa. Suominen ja Airio ovat ryhmitelleet Valtasen puheenvuorot aihealueittain ajallisesti eteneväksi jatkumoksi. Ratkaisu tuo lisäarvoa kokoelmalle, koska se näyttää paitsi sen, miten aika muuttuu, myös sen, miten kenraalin ajatukset seuraavat aikaansa. Takkia ei käännetä, mutta ulkoisia viestejä kuunnellaan ja kuullaan. Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisi vuonna 2004 kapteeni Jaakko Valtasen nyt jo yli kuusikymmentä vuotta vanhan maanpuolustustahtoa käsitelleen tutkimuksen sarjassa, jossa tuodaan esille Puolustusvoimien kehittämiseen vaikuttaneita opinnäytetöitä. Omaa Sotakorkeakoulun diplomityötään arvioidessaan Valtanen toteaa: ”Puolustustahdon perusteista voidaan toki löytää muuttumattomiakin tekijöitä, mutta sen järkiperäisen sisällön ja edistämisen keinojen tulee vastata kunkin aikakauden olosuhteita ja tarpeita.” Julkaisut voivat vanhentua aikakautensa mukana, mutta ajatuk siaan Jaakko Valtanen ei ole päästänyt vanhenemaan. Kokoelma nyt 93-vuotiaan kenraali Jaakko Valtasen puheenvuoroja kuuluu useastakin syystä moneen kirjahyllyyn. Sotilassosiologit asettavat kirjan kunniapaikalle. Historiaa tutkivat löytävät sieltä mielenkiintoisia asioita eri aikakausilta. Puheita ja kirjoituksia valmistelevat voivat hakea Valtaselta oppia, innostusta ja sitaatteja. Me kaikki vähäuskoiset voimme ottaa kirjan käteemme, kun on palautettava mieleen, miten terävällä järjellä tämän maan maanpuolustusta rakennetaan.
Kalle Liesinen