
1 minute read
Aurinkoista kevättä!
Tätä kirjoittaessani voi jo uskoa kevään taas kerran koittavan harmaan ja lumisen talven jälkeen. Aurinkoinen ja lämmin kevät saa myös työpaikoilla selkeästi mielet piristymään ja ihmiset kuoriutumaan poteroistaan. Taukotiloissa ja kahvihuoneissa käy iloinen puheensorina.
Aina näin ei kuitenkaan ole. Jytyläiset jäsenet tekevät paljon työtä, joka näkyy vasta silloin, kun sitä työtä ei tehdä. Työmäärät ja työn vaativuus ovat kasvaneet vuosien varrella. Monelle alalle on tuotu automatiikkaa, robotteja, sähköisiä järjestelmiä tehostamaan toimintaa. Yhteydenpitoon aiemmin käytettiin lähinnä puhelinta ja soitettiin. Muistan sen ajan, kun kaikki paperilla tuleva tieto toimitettiin kaupungilla sisäisen postin kautta tai sitten kaikkien tunteman valtakunnallisen Postin kautta. Aikaa kului, jotta tiedot siirtyivät paikasta A paikkaan B.
Advertisement
Tämä päivän sähköistäminen ja automatisointi, niin tehokasta ja hyvää kehitystä se onkin, tuo myös aikapainetta ja työkuormaa. Postin ja puhelinsoitot ovat jääneet vähemmälle ja tuli tekstiviestit, pikaviestimet ja erilaiset sähköiset alustat. On sähköposti, Teams, Moodle, Webropol, Planner, Plandisk ja vaikka mitä muuta. Ja toinen osapuoli odottaa vastausta nopeasti.

Työn sirpaleisuus, keskeytykset ja hektisyys lisää työn kuormittavuutta. Ja kun työ alkaa rasittaa, alkavat myös vuorovaikutustaidot hapertua. Stressaantunut ihminen on ärtyisä ja saattaa myös purkaa pahaa oloaan kollegoihin ja työkavereihin. Esihenkilöillä ja työpaikan johdolla on tässä kohtaa peiliin katsomisen paikka. Onko työpaikalla tehty kaikki mahdolliset toimenpiteet työhyvinvoinnin eteen? Onko resursointi kunnossa ja etenkin onko työkuorma tasapuolinen ja sopiva?
Onko etätyö aina järkevä ratkaisu, vaikka se olisi mahdollistakin? Vai olisiko kuitenkin parempi, että nähdään työkavereita edes viikoittain tai kuukausittain? Kohdataan toinen ihmisenä. Äskettäin kuulin, että oli tehty ”koe” ja toimeentulotukihakemusten liitteeksi oli laitettu hakijan kuva. Hakemuksien käsittely oli henkilöitynyt ja päätökset olivat suopeampia. Tätä samaa voi nähdä vaikka netin keskustelupalstoilla. Toisella voidaan ”sanoa” ihan mitä tahansa, koska ei nähdä ruudun toisella puolella olevaa henkilöä suoranaisesti ihmisenä vaan heitetään vain kommentteja ”jollekin”.
Muistetaan siis kohdella jokaista ihmistä työpaikalla ja työn ulkopuolella vanhan sanonnan mukaan niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.


