Makutestissä: sour-oluet
Do you want to be part of our truly global team? Do you have a genuine interest in business law? Want to work in a high-performance team where one day is not a copy of another?
Show us your passion and motivation. Show that you would be a great asset to our team. Register your application on our website www.whitecase.com/careers/locations/finland to jumpstart your career.
Silvia Korpisola
Chefredaktör
You never know what you’re going to get (Tom Hanks, Forrest Gump 1994). Tämä mielestäni ihanan sympaattinen aforismi kuvailee hyvin elämän yllätyksellisyyttä ja ennalta-arvaamattomuutta. Jokainen meistä on varmasti kokenut elämänsä aikana yllätyksiä, osa niistä positiivisia ja osa vähemmän positiivisia. Joillekin on voinut tulla yllätyksenä, että on saanut opiskelupaikan meidän yliopistosta. Toisille uudet ystävyyssuhteet tai uusi työpaikka ovat voineet tulla ihan puskista. Vuonna 2020 koronavirus yllätti varmasti meidät kaikki.
lätta på stressen och pressen förvånansvärt mycket om jag fick veta att jag har en ljus framtid framför mig. Å andra sidan, om jag vore besviken i det jag ser, skulle det säkert ta bort alla härliga glimtar av hopp och livets tidvisa lätthet.
Emellanåt har jag funderat varför jag inte bara kunde få kika in i framtiden och se hurdant mitt liv kommer att vara om två, tio eller till och med femtio år. Det kunde
Olen päätynyt siihen, etten halua tietää mitä horisontin takana häämöttää, vaan haluan elämäni olevan uniikki kokoelma tarkasti valittuja Lindtin suklaakonvehteja. Haluan kokea yllätyksiä ja niihin liittyviä tunteita, toivoa parasta mutta odottaa pahinta ja innolla odottaa tulevaa. Olen viime aikoina myös tietoisesti yrittänyt elää enemmän hetkessä tämän havainnon myötä, sillä en halua myöhemmin katsoa taaksepäin elämääni ja toivoa, että olisin tehnyt eri päätöksiä tai tehnyt asioita toisella tavalla. Kaikella on tarkoituksensa, ja jokainen myötä- tai vastoinkäyminen on vain toinen suklaa rasiassa.
Jag hoppas ni alla gillar tidningen och hittar något som intresserar just er. Jag vill också hjärtligt tacka alla som har varit med och skapat detta nummer, ni har gjort ett jättestort arbete! Härliga läsestunder <3
Ex Nunc 1/2023
3 Life is like a box of chocolates
Pääkirjoitus
6 Ex Nuncin toimitus 2023
7 Justusiter!
Hälsningar från styrelsen
8 Nyheter
10 Toimikunnat 2023
13 Det ordnar sig!
Nunc point: Therese Mellin
16 Haalarikastajaiset
17 Jokaiselle jotakin, lukevalle kaikkea
Nunc point: Hanna Välimäki
18
Kyselytytkimus: Never have I ever
JULKAISIJA: Justus ry/r.f. Pitkäkatu 28-30, Tammipiha 65100 Vaasa
www.justuswasa.fi
PÄÄTOIMITTAJA: Silvia Korpisola
TAITTO & ULKOASU: Silvia Korpisola
PAPERI:
G-Print 90g
kansi: Lumi Silk 200g
PAINOS: 80 kpl
PAINO: Lehtisepät Oy, Jyväskylä
JUSTUS RY:N JÄSENET: Opiskelevat Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan kaksikielisessä yksikössä.
KANSIKUVA: Silvia Korpisola
SIDA 8 SIDA 1420 Som Junior Trainee på Borenius
Linus Wilkman
22 Guliskryssningen
Isak Nyholm & Tuomas Hanhisuanto
24 Makutestissä: sour-oluet
Venla Hovi
26 Orator Nordic Week
Minea Strömberg & Alex Ylikangas
30 Tankar om digitaliseringen som hotar vår
bransch - eller gör den det?
Nunc point: Camilla Sundgren
32 Tolkningsproblem vid avvittring
Oskar Sundback, Advokatbyrå Näsman & Båsk Ab Oy
34 Henkilöhaastattelu
Mari Lampenius, Asianajotoimisto Susiluoto Oy
37 Arbetet fortsätter som tidigare men metoderna blir smidigare - en jurudikstudernandes erfarenhet av att jobba inom familje- och kvarlåtenskapsrätt
Frej Forsén
38 Edunvalvontavaltuutus jäämistösuunnittelun instrumenttina
Minni Takala, I&O Partners Asianajotoimisto Oy
41 Kesätyö perhe- ja jäämistöoikeuden parissa
Eveliina Korpi
42 Personintervju
Tingsdomare Ann-Sofie Högström
44 Suuntana Kanada
Erika Lahtinen
Vuoden 2023 toimitus esittäytyy kertomalla itsestään kaksi totuutta ja yhden valheen. Osaatko arvata, mikä väite ei pidä paikkaansa? (Oikeat vastaukset löytyvät sivun alareunasta)
1. Oon ihan sika hyvä pasianssissa
2. Mun lempi instagramtilillä on ainoastaan kuvia vanhoista ihmisistä
3. Mä oon harrastanu shakkia kilpailullisesti
1. Oon kaatanut tiskikoneen lapsena kaks kertaa.
2. Oon kiivennyt ja pudonnut talon katolta ja jouduin olemaan sairaalassa yön yli.
3. Mulla on kärvähtäny kulmakarvat kerran kun sytytin takkaa.
THERESE MELLIN
1. Jag har blivit helt utan bensin på motorvägen
2. Min kompis kom in på ett flyg utomlands med mitt pass som hon hade tagit av misstag
3. När jag skulle lära mig att cykla cycklade jag in i en rosenbuske
1. Olen pelannut koripalloa Lauri Markkasen kanssa
2. Kaaduin pienenä pyörällä, jonka seurauksena pernani poistettiin
3. Koira on puraissut kämmenestäni läpi
té som ansvarar för researrangemang och exkursioner tillsammans med vår exkursionsansvarig. Dessutom kommer reglementet om märken att förnyas under året. Till början av året har det också rymts svårigheter, och vi blev till exempel tvungna att ställa in den finskspråkiga prepkursen på grund av resursbrist.
Uusi vuosi on lähtenyt käyntiin vauhdilla ja kevät on vihdoin täällä. Kiireisen ja pimeän syksyn jälkeen kevätauringon säteet tuovat tervetullutta energiaa opiskeluihin. Myös suurin koronan vaikutus toiminnalle on väistynyt ja olemme palanneet normaaliin. Tänä vuonna edessämme on kuitenkin monella tapaa muutosten vuosi, eikä vähiten siksi, että syksyllä Tammipihalla opintonsa aloittavat yli kuusikymmentä uutta opiskelijaa, toisin sanoen suurin vuosikurssimme koskaan. Nämä muutokset aiheuttavat uusia vaatimuksia myös Justuksen toiminnalle, ja hallitus onkin jo yhdessä toimikuntien kanssa ottanut koppia tästä positiivisesta haasteesta ja suunnitellut monipuolisesti uutta toimintaa ja uusia tapahtumia tälle vuodelle.
"Vaikka pandemia on väistynyt, on se jättänyt Alla med -henkeen jälkensä, jonka korjaamiseksi tarvitaan meitä kaikkia."
Uuden keskellä on kuitenkin tärkeää pitää kiinni vahvuudestamme, joka on aina ollut yhteisöllisyys. Vaikka pandemia on väistynyt, on se jättänyt Alla med -henkeen jälkensä, jonka korjaamiseksi tarvitaan meitä kaikkia. Siksi meidän täytyykin pitää huolta toisistamme ja varmistaa, että kaikki viihtyvät. Onkin ollut ilo nähdä jälleen monia Tammipihalla viettämässä aikaa luentojen jälkeen. Pyrimme myös hallituksessa siihen, että jokainen kokee itsensä tervetulleeksi Justuksen toimintaan ja tapahtumiin, sillä Justus on kaikkia jäseniään varten, ja ilman aktiivisia jäseniä meillä ei olisi toimintaa.
Det här året kommer alltså inte bara med traditioner, utan också med mycket nytt. I år har man valt ut ett rekordantal tutorer (nio stycken!) och för första gången arrangeras också Justus egen omfattande tutorskolning. Styrelsen inrättade också för första gången en exkursionskommit-
Jag önskar alla en solig fortsättningen på våren. Även om våren är en hektisk tid, lönar det sig att lämna rum i kalendern för avkoppling och ta vara på våren. Så låt oss njuta av vårens händelser, eftersom studietiden är kort och det är över snabbare än man märker.
Den 26.1 fick 22 lyckliga justusiter chansen att se West Side Story -musikalen på Vasa stadsteater. Under föreställningen fick alla leva sig in i en kärlekshistoria som placerar sig i 1950-talets västra Manhattan samt njuta av fantastisk sång och dans. Musikalen uruppfördes år 1957 på Broadway, och är en fri omtolkning av Shakespeares Romeo och Julia. Vi tackar Dittmar & Indrenius för en underbar kväll!
Iso! Hali! Justusiitit kokoontuivat kerhohuone Elvanille 17.2. juhlimaan ystävänpäivää sitsien muodossa. Illan teemana oli Fifty Shades of Pink, ja sitsipöytien ääressä näkyikin pinkkiä ainakin viidessäkymmenessä eri sävyssä. Juxit pääsivät sitsien aikana myös ensimmäistä kertaa ulkoiluttamaan haalareitaan Justuksen virallisessa tapahtumassa! Illan toasteina olivat ihastuttava Julia Saarela ja hurmaava Oscar Hultholm.
Den 21.2 fick justusiter äntligen göra en väldigt efterlängtad exkursion till Vasa fängelse. På grund av GDPR och för fångarnas bekvämlighet fick vi tyvärr inte gå på en rundtur av fängelset, men fängelsets enhetschef gav en väldigt intressant presentation om fängelset i fängelsets kapell. Vi fick bland annat höra om brottspåföljdsmyndighetens organisation, allmän information om fängelset och om hur en typisk dag ser ut för en fånge. Justus tackar Vasa fängelse för en lärorik dag!
Pääsimme sitsaamaan yhdessä Warrantin kanssa Justus x Warrantti meemisitseillä, jotka järjestettiin Palosaaren Järjestötalolla 28.2. Meemien valtakuntaan meidät johdattivat toastit Aapo Partanen, Eeva Yrttiranta ja Anni Rantamäki. Illan aikana nähtiin kekseliäitä meemejä niin proggiksissa, kuin sitsikansan asuissa.
Kävimme 9.3. vierailemassa Vaasan virastotalossa, jossa pääsimme tutustumaan tarkemmin Verohallinnon toimintaan. Lisäksi kuulimme Verohallinnon monipuolisista työmahdollisuuksista sekä mielenkiintoisia uratarinoita. Suuri kiitos järjestäjille kiinnostavasta ekskursiosta!
20.4. Kaupunkisota
22.4. Justuksen kevätgaala
24.4. Flip the cup -turnaus
27.4. Klättring med White & Case
28.4. Justusloppet
30.4. Vappukokkarit ja pre-vappusitsit
1.5. Vappubrunssi
9.5. Euroviisukatsomo ja Ollis tisdag
12.5. PubQuiz
17.5. Sitsit
TBD EY Law
TBD Webbinarium med Borenius
1/2023
T O I M I K U N N A T 2 0 2 3
Det krävs mycket tid och arbete för att skapa en tidning, men som tur finns det några hjälpande händer för tredje året i rad. I år består redaktionen av underbara Venla Hovi, Therese Mellin och Mete Kaya samt chefredaktör emerita Eveliina Korpi. Till deras uppgifter hör bland annat att genomföra intervjuer, fotograftera evenemang och rekrytera skribenter till tidningen.
Tämän vuoden Just Us -toimikuntalaisia ovat Akseli Maunumäki, Elin Hautamäki, Nea Weckström, Henna Kaltto, Alina Ivars ja Leena Moisio. Yhdessä tapahtumavastaavan kanssa toimikunta suunnittelee ja järjestää erilaisia tapahtumia sekä huolehtii siitä, että Justuksen tapahtumatarjonta on mahdollisimman monipuolista ja Alla med -hengen mukaista. Tehtävää toimikunnalla riittää ympäri vuoden, nähdään siis tapahtumissa!
Ekskursiotoimikunta on perustettu tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja siihen kuuluvat Venla Hovi ja Saana Kalliomäki. He toimivat suurena apuna, niin ekskursioiden kuin ulkomaan matkojenkin ideoinnissa, suunnittelussa sekä järjestämisessä. Toimikunnan jäsenet saavat pitkälti itse vaikuttaa vastuualueisiinsa heidän omien kiinnostuksen kohteidensa perusteella.
I år kommer Valerie Westerlund och Jarkko Rantavuori att fungera som medlemmar i studiekommittén. Vid sina möten diskuterar studentkommittén aktuella frågor inom fakulteten och fungerar som en länk mellan studieansvarig och medlemmarna. Kommittén hjälper också till med att organisera studiesociala evenemang.
Vuosijuhlatoimikunnassa vuosijuhlavastaavan ja sihteerin apukäsinä toimivat tänä vuonna Annika Tiilikka, Isak Nyholm sekä Inka Heikkilä. Toimikunta on heti vuoden alusta asti mukana rakentamassa marraskuussa häämöttävää Justuslaisten rakkainta juhlapäivää. Tehtävänä on esimerkiksi vuosijuhlien jatkojen järjestäminen, menun suunnittelu sekä juhlaillan ohjelman rakentaminen.
Viime vuonna henkiin herätetty taloustoimikunta on täällä taas tänä vuonna. Taloustoimikunta talousvastaavan johdolla punnitsee sijoitussuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavia toimia sekä muuten toimii talousvastaavan tukena erinäisissä tehtävissä. Tänä vuonna taloustoimikuntaan kuuluu Verner Bexar, Aapo Partanen ja Saska Heiskanen (ei kuvassa).
K O M M I T T É E R 2 0 2 3
T O I M I K U N N A T 2 0 2 3
Urheilu- ja kulttuurivastaavat järjestävät Justukselle ympäri vuoden erilaista liikuntatoimintaa esimerkiksi lajikokeilujen merkeissä. Liikkumaan kannustamisen lisäksi vastaavien tehtäviin kuuluu kulttuuritapahtumien järjestäminen. Tänä vuonna olemmekin jo ehtineet käydä esimerkiksi teatterivierailulla. Vuoden 2023 urheiluja kulttuurivastaavat ovat Marianne Norpila ja Ville Pellikka.
Är du osams med din arbetsgivare eller har du kanske problem med ditt hyresavtal? Ingen fara, Justus rättshjälpskommitté ger dig gärna juridisk rådgivning. Det nyaste tillskottet till kommittén är Essi Alahautala (på bild). Kommitténs andra medlem Anni Caselius har redan varit med sen augusti.
Det är viktigt att alla kan känna sig trygga och vara sig själva i Justus. Trakasseriombudsmännen stöder och hjälper justusiter som upplever obehagligt beteende och gör sitt bästa för att hindra det i framtiden. Dessutom jobbar de på att skapa en Code of Conduct för Justus. Trakasseriombudsmännen i 2023 är Hanna Välimäki och Claudia Hollsten.
Februari börjar lida mot sitt slut i skrivande stund och för studeranden är vårterminen i full gång med allt vad det innebär. Det blir ljusare och ljusare utomhus, våren närmar sig och man börjar känna en längtan efter sommaren. Bakom längtan efter sommaren finns också en stress. Den ständiga stressen över arbetsansökningar och i dessa tider att hitta jobb inför sommaren i den egna branschen. En del har skickat ansökningar sedan hösten, andra har redan fått ett sommarjobb medan många fortfarande väntar på svar. Ansökningsprocessen som inte alltid är helt lätt, framför allt inte för det egna självförtroendet. Ett nekande svar kan vara tufft att höra medan ett jakande svar kan ge en ordentlig boost åt självförtroendet.
Som att inte stressen över jobb vore nog är det lätt att man jämför sig med andra studerande. Vilka jobb och erfarenheter har andra redan fått och vilka har jag själv? Är mitt CV tillräckligt konkurrenskraftigt jämfört med andras?
Och så vidare. Jag vill ändå tro att denna stress är obefogad och att allting löser sig på ett eller annat sätt. Det är lättare sagt än gjort att sluta stressa och jämföra sig med andra. Jag har därför börjat se jämförandet med andra som inspiration och motivation för vilka möjligheter jag själv har.
Jag vill också tro att all erfarenhet är till nytta. Oberoende om det handlar om arbete inom eller utanför den egna branschen. Eller en arbetsintervju som man gick på men trots allt inte fick jobbet. Trots att man blev utan arbetserbjudandet har man i alla fall fått erfarenhet och säkert lärt sig någonting till nästa gång. Alla erfarenheter ger nya kunskaper och man utvecklas.
Så länge man vågar försöka och gå utanför sin comfort zone kommer det till slut ge resultat. Friskt vågat hälften vunnet som man brukar säga. Vara öppen för olika alternativ och ta vara på de möjligheter man får. Det är ändå sällan allting blir som man har planerat och det är väl det som är charmen.
"Det är lättare sagt än gjort att sluta stressa och jämföra sig med andra."
Text: Isak Nyholm, årsfestbilder: Robin Eriksson
Hej Jag heter Isak Nyholm (Isak med K), Jag är en 20 år gammal passionerad studerande från Malax. Det viktigaste att veta om mig är att jag är allergisk mot jordgubbar.
När jag säger att jag studerar juridik brukar jag oftast mötas av misstroende blickar. Tydligen utstrålar jag inte en jurist vibe. Men, det har faktiskt varit en livslång dröm för mig, och denna dröm har äntligen blivit uppfylld. Att söka till Justus var även ett självklart val, vem skulle inte vilja studera i Finlands soligaste stad? Dessutom var det redan ett tillräckligt stort steg att börja studera i Vasa. Detta med tanke på att jag har gått i högstadiet och gymnasiet i skolor som var byggda långt in i skogen på landsbygden.
Detta gångna halvår har varit en av de roligaste tiderna i mitt liv. Bäst har varit att få lära känna alla nya människor. Både de andra gulisarna, tutorer och också de äldre justusiterna. Fastän jag har bott i Vasa omnejd i hela mitt liv, så har jag fått uppleva helt nya sidor av staden sedan jag har börjat studera.
Tre viktiga fakta
om mig:
1. Min favorit bar i Vasa är Wanha Mestari
2. Min favorit sitzlåt är ”Lady in red”
3. Som sagt, jag är allergisk mot jordgubbar (glöm inte!)
Mitt bästa minne från gulishösten måste vara årsfesthelgen. Att inledningsvis få leda en grupp i Tapiotour, att därefter få fira Justus trettioförsta årsfest och att slutligen få fira silliz i min hemby Malax. Allt detta kan vara bland de roligaste jag varit med om. I samband med detta kom dock även mitt värsta minne under gulishösten. Detta är såklart när jag på måndagen efter årsfesthelgen vaknade upp med en tre dagars kumulativ krapula. För alla dessa roliga minnen under gulishösten vill jag såklart hjärtligt tacka tutorerna.
Tre av mina styrkor:
1. Social
2. Snabb på flunkeboll
3. Min pappa heter Glenn
Framöver ser jag framemot att lära känna fler personer som går på Justus och även andra studerande i olika juridik föreningar. Jag ser speciellt fram emot att få vara tutor nästa år. Jag är även väldigt intresserad av att delta i de nordiska veckorna. Det är alltid kul att träffa andra människor som också studerar juridik, samt att knyta kontakter runt om i hela Norden.
Som en stolt medlem i årsfestkommittén ser jag även givetvis fram emot Justus trettioandra årsfest, större, bättre och roligare än någonsin. Sen hoppas jag också på att någon dag få uppfylla min dröm om att hosta en Justus sitz.
Tack till alla er som gjort och som kontinuerligt gör denna tid till den bästa och roligaste i mitt liv.
Haalarikastajaiset ja yleisesti haalareiden saaminen on ollut mielessä jo pidemmän aikaa. Ajatus haalareista ja niiden pukemisesta sai alkunsa itselläni jo pääsykoeurakan aikana, jolloin epätoivon iskiessä ajatus siitä, että saisin pukea bolognanpunaiset, toi omalla tavalla ylpeyttä ja motivaatiota jatkaa. Kaikilla kai tapansa motivoida itseään. Haalareissa minua on aina kiehtonut niiden ainutlaatuisuus, sillä ne ovat annettaessa, kaikille samat, jonka jälkeen niiden ulkonäkö muotoutuu yksilön mieltymysten mukaan. Joillekin haalarit ovat kuin päiväkirja, koostuen suurimmilta osin tapahtumista kerätyistä merkeistä. Toisille taas haalarit voivat olla tapa ilmaista omia poliittisia mielipiteitä, itselleen tärkeitä asioita yleisluonteisesti tai oman huumorintajun jakaminen haalarien välityksellä. Suurimmalla osalla näitä kaikkia löytyy puolin tai toisin.
Fuksisyksyn ja pitkän odottelun jälkeen, koitti se kaunis päivä, jona tiesin pääseväni vihdoin pukemaan haalarit. Ajatus minusta haalarit jalassa opiskelijatapahtumissa realisoituisi. Kastajaisiin mentäessä saliin oli pöytien päälle asetettu jokaisen omat haalarit nimen kera. Kat-
soin viikattua haalaria ylpeydellä ja tokaisin itselleni päässäni ’’se on nyt vihdoin siinä’’ leveä hymy tietenkin huulilla.
Kastajaisissa parasta oli ilmapiiri ja havaittava into siitä, että tämän päivän jälkeen koemme olevamme opiskelijoita, joilta ei ’’puutu’’ enää mitään. Tutoreiden tekemä video fuksisyksystä oli loistava veto palauttaa mieleen mukavat muistot syksystä. Tapahtumaan sisältyi myös melko laajahko titteleiden jako, jossa useita eri kategorioita.
Titteleiden jako perustui ennalta annettuun lomakkeeseen, jossa pystyi äänestämän 1 henkilö/titteli. Konseptina pidän tätä onnistuneena, sillä tällä tavoin fuksit pääsevät osoittamaan ’’arvostustaan’’ tietyistä asioista muita oppilaita kohtaan. Kastajaisten jälkeen monen jatka jatkui kohti Ollista.
Kotiinpäin lähdettäessä innostuksen määrä oli edelleen huomattavan suuri. Olo oli kotiin tultaessa kuin pienellä lapsella. Pakko on myös myöntää, että kotona tuli yöllä vietettyä tovi peilin edessä kuvia räpsien ja tietenkin haalareita ihaillen, kulmasta kuin kulmasta. Haalareita kannan ylpeydellä pitkin Vaasan katuja tietäen, että myös muutkin tunnistavat olevani osa Justusta.
Oikeustieteilijän arkipäivässä tekstiä on paljon. Liuta latinankielisiä termejä, siloteltuja sivistyssanoja ja ryhdikkäitä rakenteita - sanoja on loputtomasti. Viimeinen asia, mitä päivän päätteeksi tekee mieli, on nähdä lisää mustaa valkoisella. Niin vähentyy lukeminen tieteellisen kirjallisuuden ulkopuolella.
Kaunokirjallisuus tarjoaa kuitenkin jotain, mitä lainopilliset opukset eivät kata - elämyksiä. Tuhansien tarinoiden tarjonnasta löytyy loputtomia todellisuuksia, joihin kurkistaa. Huolimatta siitä, millaiset mieltymyksesi ovat, olen vakuuttunut, että joku on kirjoittanut niitä vastaavan kirjan. Kirjailijoiden omintakeiset otteet takaavat äärettömät hyllykilometrit toinen toistaan hurmaavampia teoksia kompakteista novelleista pitkiin eepoksiin.
Yksi tärkeimmistä lahjoista, mitä tällaiseen teokseen tarttuminen voi tarjota, ovat uudet näkökulmat. Tutkimusmatka toisissa saappaissa opettaa katsomaan asioita perspektiiveistä, joihin omin jaloin ei aina yllä. Kun asettuu hetkeksi toisen asemaan, oppii ymmärtämään sitä, mikä todella tekee meistä yksilöitä. Tämä puolestaan kehittää empatiakykyä ja taitoa lukea moninaisia kanssakulkijoitamme, mikä myös juristin ammatissa voi osoittautua korvaamattomaksi vahvuudeksi. Joskus teos voi antaa kauan kaivattua tarttumapintaa ja auttaa käsittelemään myös oman elämän juonenkäänteitä.
Niin oikkarina kuin valmiina juristinakin joutuu tekstin käsittelemisen lisäksi myös tuottamaan sitä. Erilaisten tekstien lukeminen asiatekstien ulkopuolelta rikastaa sanavarastoa ja huomaamatta myös kyky kirjoittaa monipuolista, vakuuttavaa tekstiä kehittyy. Vaikka kirjoittaminen ei olisikaan juuri oma fortesi, antaa kattava sanavarasto
käyttäjästään terävän kuvan jo aivan arkisissa debateissa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet sen, kuinka vapaa-ajallaan kirjoja kuluttavan ihmisen sanavarasto on moninkertainen verrattuna häneen, joka jättää nidokset hyllyyn.
Parhaimmillaan lukeminen voi olla kuitenkin henkireikä kiireisen arjen keskellä. Kun oma elämä tuntuu hektiseltä, antavat kirjat hetken paeta aivan toisaalle. Henkäys uusia tuulia, jotka voivat viedä minne tahansa. Opiskelijoilla tuskin koskaan on liian montaa tapaa lievittää jatkuvaa stressiä opintojen, töiden ja muun elämän ympärillä. Pikaviestimien tuoma nopeatempoinen informaatiotulva saa vastapainoa kirjoista, jotka vaativat keskittymistä ja työllistävät näin pitkäkestoisempaa muistia.
Kompastuskiveksi osoittautuu usein ajan puute. Tunnit tuntuvat ajelehtivan ohi oikealta ja vasemmalta, eikä millekään ylimääräiselle löydy sijaa. Yhdeksi ratkaisuksi tähän lukemattomuuden kansantautiin olemme ystävieni kanssa aiheesta keskustellessa todenneet äänikirjat. Valmiiksi audioiksi luetut kirjat, jotka kulkevat mukana matkassa niin lenkillä kuin autossa istuessa. Ne ovat myös suhteellisen edullinen vaihtoehto ja palveluntarjoajien valikoimat kattavat teoksia klassikoista uutuuksiin. Jos kuitenkin olet kuten minä ja rakastat sivujen tuntua sormiesi välissä sekä totaalista uppoamista kirjan syövereihin, eivät äänikirjat välttämättä tarjoa samaa kokemusta. Toisena ratkaisuna nimeänkin maltin. Lukeminen ei ole kilpajuoksu - aloita siis hitaasti. Lue 15 minuuttia päivässä. Lue 15 minuuttia kerran viikossa. Herättele mielenkiintoasi ja etsi innostavia teoksia. Kun kirja lopulta kietoo sinut pauloihinsa, anna sen.
"Joskus teos voi antaa kauan kaivattua tarttumapintaa ja auttaa käsittelemään myös oman elämän juonenkäänteitä."
1. Never have i ever velat studera i en annan stad innan jag inledde studierna?
Tällä kerralla kyselytutkimuksella kartoitettiin jos justusiitit ovat kokeneet tai tehneet tiettyjä justuslaisuuteen tai opiskelijaelämään kuuluvia asioita. Kyselytutkimukseen saatiin tällä kertaa huikeat 63 vastausta! Kysymykset on laatinut Ex Nuncin toimitus, ja tekstit on kirjoittanut Mete Kaya. 25% 75%
Jag har Jag har inte
För många av oss var Vasa inte den första platsen där vi ville studera. Ändå hoppas jag att Vasa har bevisat sitt värde till oss alla så att man inte behöver ångra sig. En fjärdedel ville just till Vasa och jag hoppas att man inte har behövt bli besviken. Förhoppningsvis har alla njutit sin tid här i Vasa!
2. Never have i ever vedonnut siihen, että olen oikislainen?
78 % vastanneista ovat joskus vedonneet oikislaisuuteen, niin hyvässä kuin pahassa. Oli se sitten baarijonossa, kun joku tulee haastamaan riitaa tai sukujuhlissa, kun isotäti kyselee kuulumisia. 22 % vastanneista ei ole koskaan vedonnut oikislaisuuteen.
3. Never have i ever hört "jag visste inte att man kan studera juridik i Vaasan yliopisto"?
inte
80% av oss har hört den där frasen och några av oss har inte. I alla fall är det roligt att se hur många människör inte vet att Justus hör till Helsingfors universitets juridiska fakultet.
4. Never have i ever itkenyt sisun takia?
Sisun ihmeellinen maailma voi ajoittain olla jopa kyyneleitä vuodattava, ainakin kolmasosalle meistä. Siitä huolimatta kaikilla varmasti on omia tarinoitaan Sisusta ja sen toiminnan sujuvuudesta, vaikkei kyyneleitä olisikaan virrannut.
5. Never have i ever gått på en tent utan att ha läst? 75% 25%
En betydlig del av oss har gått på en tent utan att ha läst. Lyckligtvis kan man alltid tenta om, och kanske några av oss är genier som inte ens behöver läsa. En fjärdedel har alltid läst till sina tenter.
Jag har
Jag har inte
6. Never have i ever mennyt krapulassa luennolle tai tenttiin?
“Tentin voi uusia, mutta hyviä bileitä ei” on varmasti lause, jonka monet meistä on kuullut. Vastausten perusteella vaikuttaakin siltä, että monet meistä seuraavat tätä filosofiaa.
7. Never have i ever insjuknat i juxiflunssa?
Den förbannade juxiflunssan! Två tredjedel av oss har insjuknat i juxiflunssa när vi var gulisar. Eftersom så många justusiter har fått juxiflunssa kan man säga att juxiflunssa hör till gulisåret!
8. Never have i ever liimannut tai käyttänyt ompelimon palveluita haalarimerkkien kiinnittämiseen?
inte
11 % uskalsivat myöntää käyttäneensä ulkopuolista apua tai “väärää tapaa” haalarimerkkien kiinnittämiseen. Loput käyttävät rehdisti itse neulaa ja lankaa.
9. Never have i ever tvättat mina halare?
87 % av oss har inte tvättat sina halare. 13 % av oss har gjort så. Hoppas att alla som har tvättat sina halare gjorde det enligt rätta läran.
10. Never have i ever ihastunut justuslaiseen?
Justus love <3. Hieman yli puolet meistä myönsivät ihastuneensa justuslaiseen. Onni olkoon teille myönteinen.
11. Never have i ever tyckt att en föreläsare är snygg?
Många av oss har tyckt att en föreläsare är snygg. Så kan det vara eller kanske enligt 40% av oss har vi ingen smak.
Hej, jag heter Linus Wilkman, jag är 21 år gammal och jag studerar andra året vid Helsinfors juridiska fakulteten i Vasa. Jag har snart jobbat på Borenius som Junior Trainee i 5 månader vid sidan om mina studier och tänkte berätta om antagningsprocessen, hur en vanlig arbetsdag kan se ut och hur det har varit.
Borenius är en advokatbyrå med som specialiserar sig på företagsjuridik. Borenius grundandes år 1911 och har för närvarande kontor i Helsingfors, Tammerfors, London och New York.
"För att söka till Junior trainee krävs det inte någon viss mängd studiepoäng och arbetsrollen passar ypperligt för första och andraårsstuderanden"
Borenius erbjuder olika möjligheter till studerande beroende på hur långt i studierna man har kommit. För att söka till junior trainee krävs det inte någon viss mängd studiepoäng och arbetsrollen passar ypperligt för första och andraårsstuderanden.
Jag ansökte till Borenius genom en öppen arbetsasnökan på deras nätsida. Ansökan gick ut på att fylla ett formulär med personuppgifter,
vilken arbetsroll man söker, meritförteckning, motiveringsbrev samt en valfri video var man talar engelska. Videon är ett ypperligt sätt att visa sina språkkunskaper men också att ge en personlig touch åt ansöken. Efter arbetsansökan ringde HR-avdelningen och bjöd mig på en arbetsintervju, varefter de ringde och beviljade mig en arbetsplats. Arbetet inledde för mig i början av oktober med en 3-dagars inlärningsperiod. Under denna period hade jag en personlig tutor från Junior Trainee- teamet som introducerade mig till teamet, kontoret och våra vardagliga arbetsuppgifter.
För tillfället är vi 9 st. trainees varav en är s.k. "Pääjunnu". “Pääjunnun” har aningen större ansvar än vi andra och är bl.a. den som slåt fast våra arbetsturer. En positiv sak med jobbet är att det är vi själva som väljer våra arbetsturer. I praktiken går det ut på att vi skickar en lista på de datum vi vill jobba den kommande månaden till vår
Linus Wilkman
“Pääjunnu”. Efter att alla skickat in sina önskemål och pääjunnun lagat ihop ett preliminärt schema har vi ett teams-möte var vi dubbelkollar att alla listan stämmer överens med allas personliga tidtabeller och önskemål. Vid lagandet av schemat strävar “Pääjunnun” att alla får jobba ungefär lika mycket men också att ta i beaktande hinder som smågruppsövningar, tenter eller dylikt. Vi brukar i snitt ha omkring 6-8 arbetsturer i månaden och I regel är vi tre Junior Trainees på plats under arbetsdagen; Två har morgontur och en har kvällsturen.
Under veckan utför vi ett antal varierande uppgifter både innanför och utanför kontoret. För de som har morgontur inleder arbetet 8:30 och deras första uppgift är att hämta posten från receptionen, sortera den samt att dela ut den till rätt postfack. Under en typisk
dag fortsätter arbetsuppgifterna med att sätta i ordning auditoriumet, mötesrum eller andra kontorsutrymmen inför kommande evenemang eller interna skolningar; den som har kvällstur kommer till klockan 10 och hjälper de andra med arbetsuppgifterna. Det är även vanligt att vi blir skickade för att föra eller hämta dokument. De kortare sträckorna går vi men för de längre distanserna har vi en egen bil till vårt förfogande.
Det är vanligt att vi kör iväg till patent och registerstyrelsen och skatteverket med dokument på eftermiddagen. Under eftermiddagen är vi även ansvariga för att samla all utgående post och att föra den till receptionen. För de som kommit till morgonturen tar arbetsdagen slut 16:30. Den som har kvällstur blir kvar till klockan 18 är först och främst ansvarig för att skriva kommande dagens arbetsuppgifter och att hjälpa till vid möjliga kvällsevenemang.
Min erfarenhet på Borenius har varit väldigt positiv. I början var det stressigt och spännande men det har hittills varit en väldigt givande upplevelse. Vi har ett otroligt bra team med en bra laganda. Det har dock inte alltid varit helt lätt. Det har varit utmattande med tanke på allt pendlande mellan Helsingfors och Vasa vid sidan om alla studier.
"I början var det stressigt och spännande men det har hittills varit en väldigt givande upplevelse"
Efter att gulishöstens evenemang och roligheter hade tagit slut hade jag nästan glömt bort att jag är en gulis. Det var då med höga förväntningar som vi gulisar reste i väg på kanske det sista gulisevenemanget som vi kommer att delta i. Den årliga guliskryssningen.
Den 6 februari rusade jag in i tåget klädd i halare och kortärmad med passet i hand. I min ryggsäck hade jag även med min dator. Dum som jag var, trodde jag att jag någon gång under resan skulle hitta tid för att läsa på obligationsrätt. Tåget startade och resan var officiellt i gång.
Tågresan gick snabbt, och vi anlände till centralstationen i Helsingfors. Jag var lika förvirrad som alltid när det kommer till kollektivtrafiken i staden, men de lite mer rutinerade gulisarna guidade oss till Viking Lines terminal. Vi från Justus var bland de sista som anlände till terminalen. Vi möttes således av ett hav av nya gulisar som pratade och hade kul, och den gemensamma faktorn var att alla hade rena, nya bolognaröda halare. Det var skönt att se att man själv inte var den enda som inte hade hunnit sy fast särskilt många märken. Snart var vi ombord och färjan kastade loss.
Till ingens förvåning blev det en hel del ruljangs när ett par hundra gulisar tävlar om att vara först till buffén. Jag vet inte om det var för att jag inte hade ätit någonting på hela dagen, men maten kan vara en av den godaste ståendebords bufféer jag någonsin har ätit. Vid varje bord sjöngs det sitzlåtar och det blev snabbt tydligt för alla att buffalo regeln även gällde
ute på internationellt vatten. Sångerna och den glada stämningen kan ha haft att göra med den fria åtgången på vin, öl och cider.
Efter maten var det såklart naturligt på en finsk kryssning att allihop samlades runt karaoke scenen. Jag minns speciellt hur många av oss från Justus med hjärta och själ sjöng ”Händerna mot himlen” av Petra Marklund. Inte långt efter det bildades även ett ”Da dillan dillan da” tåg med nästan alla gulisar på båten. Efter att folket hade tröttnat på karaoke förflyttade vi oss till dansgolvet.
Efter det har jag lite svårt att komma ihåg detaljerna, men jag tror nog att alla är överens om att det var en otroligt rolig kryssning. Roligast var nog att få lära känna så mycket nya människor från de andra studentföreningarna i Finland. Jag hoppas hjärtligen att jag kommer att få träffa dessa människor igen på sitzar, nordiska veckor och övriga studentevenemang.
Utöver att vi fick lära känna mycket nya människor, fick även vi Justus gulisar en djupare samhörighet genom att fara på kryssning tillsammans. Jag kan inte annat än att rekommendera att fara på kryssning till nästa års gulisar.
Slutligen skulle jag vilja be barnfamiljer och övriga resenärer som befann sig på kryssningen om ursäkt. Vi var säkert ganska högljudda.
Sunnuntai ja maanantain aamupäivä kuluivat tuskallisen hitaasti, eikä opiskelusta tullut enää mitään. Matkatavarat odottivat eteisen nurkassa valmiina mukaan napattavaksi. Vihdoin kello 14:45 juna täynnä justuslaisia lähti matkaamaan Vaasasta kohti etelää. Osa meistä oli jo valmiiksi Helsingissä, mutta junassa oli silti runsaasti juxeja hilpeissä tunnelmissa ulkoiluttamassa juuri saatuja haalareitaan. Upouusiin haalareihin oli ehditty ommella kiitettävä määrä haalarimerkkejä.
Junamatka kului rattoisasti, ja Helsingissä suunnistimme raitiovaunulla Katajanokan terminaaliin, jonne saavuimme muualta tulleiden oikkareiden seuraksi viimeisten joukossa. Terminaalissa oli odottava tunnelma, ja laivaan pääsemisessä kesti tuskallisen kauan. Allekirjoittanut huomasi junassa unohtaneensa passinsa Vaasaan, minkä aiheuttama kuumotus pidensi jo ennestään pitkää odotusta: mitä jos en pääsisikään laivaan.
Lopulta odotus palkittiin, ja kahdeksan aikaan opiskelijajoukko vihdoin vyöryi laivaan, josta hyttien kautta siirryttiin pikaisesti nauttimaan illallisbuffetista. Illan pukuteemana oli turistit – miksei myös juristit – etelässä. Laiva oli tuskin ehtinyt lähteä laiturista, kun nauru ja pöytälaulut jo raikuivat ravintolassa, kun buffetin rajattomasta viinistä juopuneet opiskelijat nauttivat toistensa seurasta ja tiiviistä tunnelmasta. Justuksen viiniklubilaiset jopa arvostelivat harjaantuneilla makuaisteillaan illan viinejä, joiden kattava arvostelu julkaistiinkin klubin Instagram-tilillä jo samana iltana.
Maittavasta ruoasta kylläisinä jatkoimme tax free -juomatäydennysten jälkeen karaokeen, joka oli varattu opiskelijoille pariksi tunniksi. Omasta puolueettomasta mielestäni juksien yhdessä laulamat hitit, kaikista kovimpana Justus-laulu, tanssittivat muidenkin ainejärjestöjen opiskelijoita kaikista parhaiten luoden loistavaa tunnelmaa tanssilattialle.
Tunnelma olikin mahtava, sillä ensimmäistä kertaa pääsimme pitämään hauskaa muidenkin Suomen oikeustieteen opiskelijoiden kanssa. Vaasassa olemme tottuneet melko pieneen, mutta sitäkin tiiviimpään joukkoon, joten oli upeaa juhlia myös uusien samankaltaisten ihmisten kanssa. Omaksi ilokseni ja yllätyksekseni tuttuja kasvoja muista yhteyksistä löytyikin illan aikana suuri määrä, mikä todella todisti maailman pienuuden.
Karaoken jälkeen jatkoimme laivan klubille, jossa tunnelma täydellä tanssilattialla oli huikea aina pilkkuun saakka. Illasta uupuneet siirtyivät hytteihinsä nukkumaan, mutta kovakuntoisimmat päätyivät hytteihin jatkamaan hauskanpitoa aamuun asti. Lopulta ylihintaiselle aamupalalle kokoontuikin kourallinen kalpeita, koko yön juhlineita ja kaikkensa antaneita jukseja. Pian tämän jälkeen olimme jo takaisin Helsingin satamassa, josta opiskelijat erkaantuivat aamupäivän aikana kotikaupunkeihinsa ympäri Suomea.
Onnistuneesta matkasta jäi käteen valtavasti hyviä muistoja. Mietin seuraavina päivinä pitkään, kuinka ainutlaatuisessa ja onnellisessa asemassa saammekaan olla. Elimme elämämme parasta aikaa Suomenlahdella maanantain ja tiistain välisenä yönä, mikä on kaikessa tuomittavuudessaan täysin hyväksyttävää, eikä kukaan voi sitä tuomita. Mehän olemme korkeakouluopiskelijoita. Voin vain kuvitella ja toivoa, että tulemme vanhempina muistelemaan näitä ainutlaatuisia kokemuksia ja vuosia kenties elämämme huolettomimpana ja hienoimpana aikana.
Suuri kiitos kaikille osallistuneille hienosta risteilystä.
Teksti ja kuvat: Venla Hovi
Käsimalli: Julia Elovainio
Keväinen sää ja keväinen keveys rinnassa sai justuslaisista kootun raadin maistelemaan kevään uutuksia, jotta teidän ei tarvitsisi! Toivottavasti innostuitte ja löydätte laadukkain adjektiivein analysoidun ja intensiivisen makujen hurmiossa laaditun maistelukokonaisuuden lomasta uuden lempparinne! Vappuunkaan ei ole enää kuin muutama kukonkiekaisu, joten näistä keväisistä mauista ja värestä voisi löytyä myös painoa vappupiknikin viltille, jos ei muuta!
Koff, long drink Mango
2: Ei maistu samalta kun Fontanan mango lonkero, mutta kyllä tämä on mun mielestä ihan hyvää.
Parempaa kun tavallinen lonkero ja …
1: Kuvailisitko vähän sellaisia makuvivahteita?
2: Aika raikas
1: Maistuuko siinä se lonkerolle ominainen Gin läpi?
2: Ei mun mielestä. Maista.
1: Aika hyvä! Maistuu kuitenkin semmoinen talvipäivän huurteinen harmaa, mutta piristävällä tavalla.
Orginal Long Drink, Mango
1: Eroaa aikaisemmasta mangosta sen verran, että maistuu paljon vähemmän lonkero, vaikka tää orginal lonkeroa onkin. Mango ei ehkä ole se ensimmäinen maku, joka tästä tulee mieleen, vaan tästä tulee ehkä joku happaman tyyppinen hedelmä mieleen. Vaikka mango ei tästä ensimmäisenä tulekaan mieleen, niin tämä on todella hyvää ja näin päin pois.
2: Uuuuu. Kyllä se Koffin oli parempaa. Tämä maistuu vähän jotenkin jännältä, eikä maistu mangolta. Maistuu vähän jotenkin… No toi jälkimaku on todella jännä jotenkin.
1: Joo. Eli mä annan tälle ehkä…
2: Mä annan tälle 2/5.
1: No mä annan 2,5/5. Mä tykkäsin, kun tää oli vähän kirpsakka.
2: No joo totta, tossa oli tommonen pieni kirpeä potkaisu (nauraa).
Brooklyn Brewery Bel Air Sour Key Lime Gose
1: Bel Air Sour se mitä saa Old Irish hanasta miljoona kertaa parempaa. Liian mallaksinen.
3: Aika karvas. Tosi… joo… Mallaksinen myös hyvä sana.
1: Vähän semmoinen… maistuu siltä kun multaa söisi.
3: Jännä rakenne.
2: Mun mielestä tää maistuu enemmän bisseltä kun se eka.
1: Sano jotain kuvailevia sanoja.
5: Saippua.
5, 3, 2, 4: Joo. 0/5.
1: No tää on just semmonen sour mistä mä tykkään. Tässä maistuu hapanolut, mutta myös se mitä tämä lupaa olevansa, eikä ainoastaan olut. Tämä on tavallaan ehkä vähän pistävä, muttei sillä tavalla tulinen, tai toi chili ei tossa ole överi. Onko muilla kommentteja? Mun mielestä 5/5. Oon CoolHead fani muutenkin, niin hyvä lisä ja menee jatkoon.
5: Todella pahaa. 0.5/5.
2: Tosi sour. Tai siis hapan. Varsinkin verrattuna muihin, niin tää on todella sellainen miten mä näen sourit yleisesti. Ei maistu niin paljoa olut, mutta hmmm… Ihan ok. 2/5.
3: Maistuu bissen ja siiderin risteytykseltä, eli mun mielestä aika hyvä. Mutta mä en tykkää bisseistä, niin 3/5.
1: Maistuu tosi olueiselta. Voi johtua siitä, että tää on ilmeisesti Weisse eikä niinkään Sour. Maistuu siis ehkä enemmän mun makuun liikaan olut, eikä niinkään sitten se happamuus, josta yleensä soureissa pidän. Annan tälle siis 1/5
2: Mä en oo silleen kauheen iso sour oluiden tietäjä niin mä sanoisin, että mun mielestä toi maistuu silleen oluelta joo, mutta musta toi on jopa ihan hyvää. Arvosanaksi annan ehkä 2 tai 1, koska en mä tätä ostaisi, mutta kyllä sitä pystyy juomaan.
Orginal Long Drink, Ananas
3: Mun mielestä tämä on kirpeä.
1: Tämä maistuu ihan ananas mehujäältä, elikkä siis tavallaan ei niinkään esanssinen ananas, vaan tämä on todella aidon ananaksen makuinen. Lonkerolle ominainen maku maistuu tässä paljon vähemmän läpi kuin se maistui aikaisemmassa mangolonkerossa.
3: Maistuu ihan jäätelöltä.
4: Maistuu tujakammalta ananas Jaffalta. Vahvempi taustamaku kuitenkin, mutta muuten ihan ananas Jaffa.
2: Hmmm. Maistuu ananasmehulta, josta pidän. Ei tämä maistu kuitenkaan niin paljoa ananakselta, kun mitä osasin odottaa. Tässä on suhteellisen pehmeä maku, ja ei ihan hirveästi maistu Gin läpi myöskään. Sanoisin että … No miten te arvioisitte tämän?
1: Annan tälle kyllä ehkä 4/5, koska toi on erityisen hyvä lonkeroksi.
4: Mä annan 3/5 koska mä en tykkää ananas Jaffasta, mutta tämä on juuri sitä mitä se lupaa olla, ja siitä tulee mielestäni antaa pisteitä.
3: Mä annan 4/5. Tämä on erittäin hyvää. Menee jatkoon.
POKS Exotic Sour, Kakola Brewing Company
1: On kai luvattu, että maistuu Solerolta ja mä olen tainnut tätä ennenkin maistaa (todellisuudessa hamstrannut näitä kotiin jo tovin), mutta kyllä joo, maistuu aivan Solero. Kyllä tää on musta ehdoton 6/5, Hyvä Sita ja Veronica. Nyt raatin jäsen 2 maistaa.
2. TÄÄ ON HYVÄÄ! Joo, tää on kyl hyvää. On hyvää. Paras näistä.
1: Jep, munkin mielestä. Ihana kesäinen Solero. Nam.
5. Yllättävän hyvää, vaniljainen maku vähän.
3: Mun mielestä tää ei maistu miltään.
1: No se on vaan merkki siitä että nyt on maisteltu tarpeeks juomia tälle erää.
Idenna artikel får ni läsa om min erfarenhet och mest minnesvärda ögonblick från min första nordiska vecka.
En tidig vändagsmorgon samlades tre justusiter vid Helsingfors-Vanda flygplats för att boarda ett plan med syfte att delta på sin första Nordiska vecka. I planet satt vi en lika lång stund som en tågresa mellan Helsingfors-Vasa men denna gång var slutdestinationen Island. Vi inledde vår vistelse med en föreläsning av Isländska HD:s president och fick en givande inblick i domstolsväsendet på Island. Efter besöket traskade vi till Háskóli Íslands (som på svenska kan översättas till högsta skolan och är isländska för universitet) för att bekanta oss med de lokala juridikstuderandenas campus. Vi åt en studentlunch som inte var lika prisvärd som här i Finland, hela 2000
isländska kronor (14 euro) fick vi betala och som ni kan utläsa ur nämnda påstående var allting dyrt på denna ö! Efter lite studenthäng vid campus och utdelning av goodie bags satte vi oss i bussen för att köra mot Golden Circle. Under avfärden fick vi betrakta ett magiskt landskap av is, berg och snö. Jag tror jag talar för många att jag under min första nordiska vecka fick vara med om mitt livs mest häpnadsväckande roadtrip. Efter Golden Circle styrde vi kosan mot Hytte. Under hytte fick vi avnjuta en delikat tortillabuffe och fukta strupen med lite isländskt Brennivín och opal till tonerna av nordiska snapsvisor. Nya bekantskaper stiftades och de nordiska gästerna fick första gången öva orden till Justuslaulu, bra så!
Rise and shine och efter lite mat i magen var det dags att åka mot Islands lokala variant av Tropiclandia dvs Blue Lagoon! En uppmaning som även kan implemen-
teras på 30 nordiska gäster är ett gott råd en engelsk lärare informerade sin skolklass i kön till lagunen ”remember you have to behave you are at a spa”. Nåväl vi följde rådet och kan konstatera att en kombination av heta källor, trevligt umgänge, svalkande slush och återfuktande ansiktsmask är receptet för en väl spenderad onsdag!
Självfallet fick vi under veckan delta på árshátíð!! Eller som det kallas på svenska, årsfest. Medaljceremoni och pre party hölls vid advokatbyrån LMG law och vi nordiska gäster blev bjudna på en fullkomligt utsökt servering bestående av catering och förfriskningar. Själva árshátíð hölls vid den vackra lokalen Gamla Bio i centrala Reykjavik. Själva árshátíð påminde om årsfesten här i Finland med programpunkter, tal och tre rätters middag. Efterfesten var något utöver det vanliga och den glamorösa artisten Páll Óskar blev en legend även bland de nordiska gästerna.
varighet till juristförbundet och fortsatte sedan vidare till Alþingi, dvs Islands riksdag. Tyvärr kunde inte den isländska presidenten träffa oss denna gång, vilket vanligtvis hör till en av veckans programpunkter, eftersom han var på semester. En intressant fakta är att det tydligen inte finns en begränsad mandatperiod hur länge presidenten får sitta på sin post, men enligt de lokala studerandena är han en very nice guy så han lär nog ha förtroende en stund till ännu. På källen var det dags för Court sittning. Även denna gång bjöds på delikat mat av kommitten som denna gång bjöd oss på hemlagade hamburgare och de bästa franskisarna jag någonsin har ätit!
Vår sista kväll på denna ö spenderades med dart, karaoke och pub crawl. En perfekt avslutning på en vecka fylld av nya bekantskaper och intryck. Min första nordiska vecka var verkligen över mina förväntningar. Jag har under denna vecka fått träffa massor av härliga juridikstuderanden från hela Norden, delta på fantastiskt (AMAZIIING) program, upplevt obeskrivligt vacker natur och ätit god mat. Ja, jag kan säga god
Under fredagen hade vi ett besök vid Islands mots-
mat för jag var lycklig nog att undvika de isländska delikatesserna Hákarl (rutten haj) och Lysli (fiskolja). Avslutningsvis vill jag tacka alla som varit med och arrangerat denna minnesvärda vecka för oss deltagare.
VI SES I NORDEN <3 - Minea StrömbergOratorin viikolta – kuten monelta muultakin –tarttui mukaan tarina jos toinenkin. Reykjavikiin laskeuduttuamme takana oli jo Århusin viikko, jonka sulattelemista emme olleet ehtineet edes aloittaa. Ilmassa aistittava jännitys ja innokkuus onnistui kuitenkin peittämään kaikki jäljet väsymyksestä – ”ajattele, että ollaan oikeasti nyt Islannissa”, totesi yksi arvokkaan kv-delegaatiomme edustajista. Saimme etukäteen jo kuulla useita varoituksia kaupungin vaihtelevasta säästä, mutta emme mitenkään voineet varautua agressiivisiin tuulenpuuskiin, jotka sateen tehostamana piiskoivat meitä suuntaan kun toiseen. Olin jo hetken varma, että lähtisin Maija Poppasen tavoin liitoon, kun onnistuimme viimein tunkeutumaan pieneen henkilöautoon matkalaukkuinemme.
Selvisin lopulta myrskyn silmästä hostini asunnolle turvaan erään artistiystäväni kanssa. Viikon aikana koetut tragediat olivat jo takana, kun aurinko viimein pilkahti kaupungin kuuluisten pilvien takaa näkyviin.
Seuraavasta koettelemuksesta pystyin syyttämään ainoastaan itseäni. Olin etukäteen hyvin tietoinen maan kulinaarisesta tarjonnasta, ja keittiön pöydällä odottikin meitä purkillinen mätää haikalaa tervetuliaislahjana. Kyseistä herkkua kutsutaan paikallisittain hákarliksi, ja olimme pian artistiystäväni kanssa lähellä siirtyä tuonpuoleiseen tämän kulinaarisen elämyksen jälkeen. Hetken kamppailun ja sinnitte-
Tai niin ainakin luulin.lyn jälkeen totesin haikalan olevan kuitenkin ruisleivän päällä ihan syötävää.
Kerrottakoot myös jotakin islantilaisten huumorintajusta – hyvin nopeasti selvisi, että täkäläisten kyky kertoa tarinoita sekä vitsejä muistutti hyvinkin paljon omasta kansastamme. Kenties sielunmaisemissamme on jotakin samaa synnynnäistä kykyä runolliseen huumoriin. Pääsimmekin tutustumaan paikallisten huumorintajuun erityisesti iltojen pikkutunneilla, kun palailimme vietetyn illan jälkeen takaisin omille hosteilleimme.
Edellämainittuihin sanoihin päätän tämän rakkauskirjeeni kv-viikkojen kokemuksille ja unohtumattomille muistoille!
- Int. sek. Alex Ylikangas
Vuoden 2023 kansainväliset viikot:
Bergen : viikko 4
Århus : viikko 6
Orator : viikko 7
Codex : viikko 40
Oslo : viikko 41
Artikla : viikko 43
Onpahan tullut koettua kaikennäköistä.
Lex : viikko 12
Pykälä : viikko 15
Ei hätää - viikkojen huumaan ehtii vielä kevään ja syksyn aikana heittäytyä huolitta. Kevään osalta jäljellä ovat vielä Lexin ja Pykälän viikot, joita odotan innolla. Ulkomaan matkoista kiinnostuneille voin lämpimästi suositella Oslon ja Tukholman viikkoja, joiden aika koittaa jälleen syksyllä. Lisäksi Nordiska Sekretariatetin järjestöt ottavat toisistaan mittaa legendaarisessa Culpa Cup -jalkapalloturnauksessa, joka on tänä vuonna Lexin järjestämä. Tapahtuma järjestetään kesällä, ja toivoisinkin innokkaimpien futaajien pitävän kevään mittaan silmät ja korvat höröllä! ;)
Sanottakoot vielä lopuksi, ettei ole liioiteltua, etteikö kv-viikoilla olisi jotakin tarjottavaa kaikille osallistujille. Tärkeintähän on kuitenkin heittäytyä viikkojen huumaan mukaan – tykkäsitpä sitten matkustamisesta, mielenkiintoisista luennoista erikoisine aiheineen tai ihan muuten vaan uusien ihmisten tapaamisesta. Jokaiselta koetulta viikolta tarttuu miljoona tarinaa mukaan, vaikkakin puolet niistä kenties hälvenee viikon jälkeisen sosiaalisen krapulan mukana jonnekin syvälle tiedostamattomaan. Viikot ovat kuitenkin poikkeuksetta uskomattomia kokemuksia – olitpa sitten ensimmäisen tai viimeisen vuoden opiskelija.
Justus : viikko 45
Tukholma : viikko 47
Jag läste nyss tidningen Advokaatti (1/2023) där Gabrielle Dannberg, Managing Partner på Dittmar & Indrenius, listade upp trender som är relevanta inom advokatbranschen just nu. En av dessa trender Dannberg nämner är teknologin och artificiell intelligens (AI). Enligt Dannberg finns dagens digitala verktyg och AI här för att hjälpa, inte för att ersätta experter. Dannberg fortsätter med att det för några år sedan förväntades att AI skulle ha haft större inverkan på expertarbetet än den de facto har haft. Enligt Dannberg har man nu börjat förstå att digitala verktyg samt AI fungerar som hjälpmedel till att komma på smidigare sätt att arbeta.
Som en blivande jurist är det i dagens läge viktigt att vara medveten om den senaste tekniken och hur den kan användas inom juridiken. AI och annan ny teknik har potential att förändra hur jurister arbetar och det är av betydelse att vara redo att anpassa sig till dessa förändringar. Flera advokatbyråer har redan utnyttjat sk. “Legal tech” redan ett tag.
AI har potential att revolutionärt ändra sättet på hur jurister arbetar. Genom att utnyttja t.ex. algoritmer och maskininlärning kan AI hjälpa jurister bland annat med att analysera dokument snabbare och mer effektivt än vad människor kan göra. AI är även en viktig komponent i att hjälpa till att automatisera
vissa arbetsuppgifter, och därmed spara tid samt minska risker för mänskliga misstag.
Trots dessa fördelar, finns det också utmaningar med att använda sig av AI inom juridiken. Jag skulle våga påstå att det alltid finns en risk för att tekniken kan leda till felaktiga beslut eller att den inte lyckas till exempel tolka lagen på ett korrekt sätt. Jag tror att det därför är mycket viktigt att ha en grundläggande förståelse för teknologin och dess begränsningar, innan man tar beslut om att använda den.
Dessutom är det viktigt att komma ihåg att juridiken är en social och mänsklig verksamhet, AI torde aldrig kunna ersätta mänsklig interaktion helt. Att bygga relationer med klienter, lyssna på deras behov och önskemål samt utöva omdöme är alla viktiga aspekter i en jurists arbete som inte kan ersättas av teknologi - ännu i alla fall.
Hotar alltså teknologin och AI verkligen vår bransch? Det är omöjligt att ge ett uttömmande och slutligt svar på den frågan, men som det ser ut nu är det mer av en möjlighet än ett hot. Det kommer säkert att bli allt mer viktigt för jurister att känna till hur man kan utnyttja tekniken och AI på ett ansvarsfullt sätt. Det återstår att se vad den teknologiska utvecklingen kommer att innebära för vår bransch.
"AI och annan ny teknik har potential att förändra hur jurister arbetar och det är av betydelse att vara redo att anpassa sig till dessa förändringar."
32 34 37 38 41 42
Oskar Sundback, advokat, delägare, Advokatbyrå Näsman & Båsk Ab Oy - Tolkningsproblem vid avvittring
Mari Lampenius, asianajaja, osakas, Asianajotoimisto Susiluoto Oy - henkilöhaastattelu
Frej Forsén - Arbetet fortsätter som tidigare men metorderna blir smidigare - en jurudikstudernades erarenhet av att jobba inom familje- och kvarlåtenskapsrätt
Minni Takala, OTM, Associate, I&O Partners Asianajotoimisto Oy - Edunvalvontavaltuutus jäämistösuunnittelun instrumenttina
Eveliina Korpi - Kesätyö perhe- ja jäämistöoikeuden parissa
Ann-Sofie Högström, tingsdomare, Västra Nylands tingsrättpersonintervju
Om ett äktenskap upphör till följd av skilsmässa, ska makarnas egendom utredas och fördelas mellan makarna. Denna fördelning görs genom en förrättning, som i lagen kallas för avvittring. I avvittringen är det makarnas giftorättsegendom som fördelas, och i avvittringsavtalet specificeras vem av makarna som i praktiken äger vad efter äktenskapet. Utgångspunkten är att båda makarna ska erhålla hälften var av deras gemensamma giftorättsbehållning. Detta förverkligas genom att den make som har mera nettotillgångar erlägger s.k. utjämning till den andra maken.
Även om avvittringens utgångspunkter är tämligen klara, så orsakar äktenskapslagens bestämmelser en hel del huvudbry i deras praktiska tillämpning. I denna artikel har jag valt att lyfta fram tre av dessa praktiska tolkningsproblem.
För det första kan gränsen mellan vad som är och inte är giftorättsegendom lätt suddas ut i familjens vardag. Den ena maken kan till exempel ha fått en gåva före äktenskapet, där det i gåvovillkoren står att gåvan är mottagarens enskilda egendom och i vilket den andra maken således inte har giftorätt. Egendomen som erhållits i gåva kan sedan under äktenskapets gång på ett eller annat sätt blandas ihop med makarnas övriga giftorättsegendom. Vanligt är bland annat att gåvan säljs och pengarna från försäljningen används till renovering av makarnas gemensamma (och giftorätts underställda) sommarstuga. Enligt gällande praxis så förlorar gåvan sin status som giftorättsfri egendom när den inte längre kan särskiljas från makarnas övriga egendom. Problemet är då att i praktiken fastställa när tillgångarna i ”tillräcklig” mån har hållits åtskilda.
"Även om avvittringens utgångspunkter är tämligen klara, så orsakar äktenskapslagens bestämmelser en hel del huvudbry i deras praktiska tillämpning."
För det andra kan s.k. dold skatteskuld orsaka problem. Problem uppstår bland annat med värdering av makarnas egendom ifall egendomen, exempelvis börsaktier, är belastade med framtida vinstskatt vid realisering, men skatten har inte ännu påförts vid avvittringsskedet. Likaså orsakar den ”dolda” skatten problem när den ena maken vill erlägga utjämning med egendom som belastas av en ännu orealiserad vinstskatt, som kan vara betydande. Den som åläggs att erlägga utjämningen har i regel rätt att bestämma vilken egendom hen ger. Detta kan dock var ofördelaktigt för mottagaren som erhåller egendomen enligt bruttovärde utan skatteavdrag.
Huvudregeln vid avvittringen
är att den dolda skatten inte ska beaktas, såvida detta inte leder till ett oskäligt slutresultat i avvittringen. Om den dolda skatten undantagsvis beaktas, bör skattebeloppet vara betydande och tillräcklig sannolikt att skatten faktiskt förverkligas. När är då skatten tillräckligt stor för att slutresultat ska bli oskäligt för den ena parten? Och i vilka fall är den framtida skattepåföljden tillräckligt sannolikt för att den ska beaktas i avvittringen? I dagsläget har det inte ännu utformats några närmare riktlinjer i rättspraxis för tolkningen av dessa frågor.
För det tredje kan även de tolkningsproblem som uppstår vid fastställande av s.k. dold äganderätt i egendom nämnas. Dessa situationer uppstår exempelvis när en bostad formellt står i endast den ena (oftast den mest förmögna) makens namn, men i verkligheten har avsikten varit att bostaden ska samägas. Vidare kan den maken, som inte står som registrerad ägare, till stora delar ha finansierat anskaffningen av bostaden. I rättspraxis har man i vissa fall godkänt den ena makens dolda ägarskap i dessa situationer, om det har kunnat bevisats att makarna vid anskaffningstillfället hade för avsikt att införskaffa egendomen gemensamt. Kriterierna för när ett dolt ägarskap kan godkännas är dock fortsättningsvis ytterst otydliga.
Avslutningsvis kan det konstateras, att ovannämnda tolkningsproblem uppstår till stora delar som en följd av att den nuvarande lagstiftningen på rättsområdet är föråldrad. Den nuvarande lagstiftningen tar inte i tillräcklig mån i beaktande de komplexa situationer som kan uppstå i äktenskapets vardag. Det skulle vara önskvärt att lagstiftningen till denna del uppdaterades, så att det i framtiden skulle finnas bättre juridiska verktyg för att tackla dessa tolkningsproblem.
"Den nuvarande lagstiftningen tar inte i tillräcklig mån i beaktande de komplexa situationer som kan uppstå i äktenskapets vardag."
Silvia Korpisola haastatteli Maria hänen työstään ja oikeudenalaan liittyvistä mietteistään. Kysymykset on laatinut Ex Nuncin toimikunta. Suuri kiitos Marille haastattelusta!
Kertoisitko alkuun vähän itsestäsi ja koulutustaustastasi?
Olen Mari Lampenius, asianajaja ja osakas Asianajotoimisto Susiluoto Oy:ssä. Olen valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi (nykyinen OTM) vuonna 1993 ja olen toiminut asianajoalalla viimeisestä opiskeluvuodesta lähtien tähän päivään saakka.
Miten kiinnostuit juridiikasta ja erityisesti perhe- ja perintöoikeudesta?
Ajauduin juridiikan saralle vähän sattumalta, koska en vielä lukion viimeiselläkään luokalla tiennyt mitä haluaisin opiskella. Olin itse asiassa hieman miettinyt valtiotieteelliseen menemistä, mutta käydessäni pakollista keskustelua opinto-ohjaajan kanssa, hän ehdotti oikeustieteellistä vaihtoehtona minulle. Kun sitten aloin lukemaan pääsykokeisiin, huomasin että oikeustiede todellakin kiinnostaa, ja pääsin toisella kokeilukerralla sisään.
Perhe- ja perintöoikeus on myös sikäli sattumaa, että kun opiskelijana menee töihin johonkin toimistoon, ei välttämättä vielä itsellä ole sellaista mielikuvaa siitä, mikä olisi se “oma oikeudenala” joka kiinnostaa. Se toimisto, johon menee harjoitteluun tai töihin, voi ohjata sitä, minkä juttujen pariin ajautuu työskentelemään. Olin harjoittelussa täällä Susiluodolla, jossa hoidetaan paljon perhe- ja perintöoikeudellisia asioita, ja ryhdyin silloin työskentelemään myös niiden parissa urani alkuvaiheessa. Koin nämä asiat kiinnostaviksi, joten jatkoin mielelläni niiden kanssa työskentelyä.
Kertoisitko hieman urastasi?
Menin työharjoitteluun Asianajotoimisto Susiluoto Oy:lle jo vuonna 1992 ja koin, että tämä oli sellaista työtä, jota haluan tehdä. Jatkoin asianajotoimistossa työskentelyä valmistumisen jälkeen, ja olen ollut samassa toimistossa töissä koko ajan.
Vaikka oma asiantuntijatyö asianajajana on tärkeää, minua on aina kiinnostanut yleisemminkin oikeudenhoito ja asianajoala, ja olen sen kautta myös hakeutunut luottamustehtäviin. Olen aikanaan toiminut pitkään Helsingin asianajoyhdistyksessä ja olen nykyään myös Suomen Asianajajaliiton hallituksen jäsen. Kaikki tämä työ tehdään pro bono, ja se vie tietenkin aikaa, mutta samalle se antaa todella paljon ja tekee tästä työstä vielä merkityksellisempää, kun on oikeusvaltioon liittyvien peruskysymysten äärellä ja joutuu niitä pohtimaan. Asianajajat ovat yhtä lailla kuin tuomarit tai syyttäjät osana demokraattista oikeusvaltiota. Asianajajan riippumattomuus on elintärkeää, jotta voimme puolustaa kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia sekä muita oikeuksia ilman painostusta, pakkoa tai mitään riippuvaisuussuhteita.
Millainen on työnkuvasi? Onko sinulla “tyypillistä työpäivää”? Miten iso osa ajastasi kuluu perhe- ja perintöoikeudellisten asioiden äärellä?
Yhdellä lauseella kuvailtuna työpäiväni kuluvat toimeksiantojen edistämiseen eri keinoin, eli sähköpostin avulla käytävät keskustelut, puhelinneuvottelut, teamspalaverit ja fyysiset neuvottelut. Tähän kuuluu myös paljon asiakirjoihin, dokumentteihin ja oikeuskirjallisuuteen perehtymistä. Tietenkin on myös itse oikeudenkäynnit, jotka ovat aika intensiivisiä, sillä ne voivat
kestää useamman päivän ja illat menevät seuraavan päivän istunnon valmisteluun. Työpäivät voivat näin ollen olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä, olenko oikeudenkäynnissä avustajana vai toimistolla.
Perhe- ja perintöoikeuden alaan kuuluu olennaisena osana perinnönjako- ja osituskokoukset, joissa toimin joko asianosaisen avustajana tai tuomarin roolissa. Perhe- ja perintöoikeudellisten asioiden hoitamiseen menee varmaan 30-40% työajastani.
Mitkä ovat yleisimpiä syitä riitaisalle kuolinpesälle? Voiko niitä jotenkin ennaltaehkäistä?
Tyypillisiä ovat ainakin ne tilanteet, joissa arvioidaan miten ennakkoperintö tai suosiolahjat vaikuttavat perinnönjakoon tai lakiosan laskemiseen. Näihin liittyy sekä niiden luonteeseen liittyviä kysymyksiä että arvostuskysymyksiä. Myös uusioperheissä, joissa vainajan puoliso ei ole rintaperillisten äiti, voi tulla ositukseen liittyviä riitakysymyksiä. Lisäksi, testamentin kelpoisuuteen ja tulkintaan liittyviä kysymyksiä on paljon.
Mikä on haastavinta pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävissä? Entä mikä on tehtävissä palkitsevinta?
Tehtävissä tulee usein vastaan hyvin vaikeita juridisia kysymyksiä, joista ei ole vielä ennakkotapausta, ja joihin ei ole oikeuskirjallisuudessakaan otettu kantaa. Haastetta tuovat myös pitkään jakamattomana olleet kuolinpesät, jossa lesken ja kuolinpesän välillä ei ole tehty ositusta. Kun riitaannutaan, on vaikea yrittää selvittää asioita jopa 10-20 vuoden takaa. Näissä tilanteissa on hyvin vaikea löytää lopullista totuutta siitä, mitä on tapahtunut. Perinnönjakoihin (kuten avioeroihinkin) liittyy myös aina voimakkaita tunteita, mutta itse en koe tätä haastavana, vaan se on elämää ja kuuluu tähän asiaan. Tällöin täytyy pesänselvittäjänä ja -jakajana kokouksessa pystyä rauhoittamaan nämä tilanteet ja miettimään miten tulehtuneissa tilanteissa asiat saataisiin kuitenkin käsiteltyä.
Palkitsevinta on se, kun saa vihdoin pitkään kestäneen prosessin jälkeen tehtyä oikean, kohtuullisen ja perustellun päätöksen. Prosessit voivat kestää parikin vuotta ja sisältävät useita riitaisia seikkoja, jotka täytyy ratkaista. Kuten tuomarillakin, myös pesänselvittäjällä ja -jakajalla on ratkaisupakko, eli riitakysymyksiin täytyy ottaa kantaa. Toinen palkitseva asia on se, että saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Kommunikaatio ihmisten kanssa on tärkeä osa työtämme ja antaa itselleni paljon enemmän kuin esimerkiksi pelkästään dokumenttien käsittely ja laatiminen.
Ehdottomasti voi ennaltaehkäistä. On erityisen tärkeää, varsinkin jos on annettu perheessä lahjoja, että perintöoikeudellinen järjestely ja suunnittelu tehdään asiantuntijan kanssa (erikoistuneen asianajajan, jolla on kokemuspohjaa myös riidanratkaisusta). Tämä asiantuntija tietää mitä kaikkea täytyy kysyä asiakkaalta ja ottaa huomioon kun tehdään esimerkiksi testamentti tai avioehto. Kun perheen olosuhteet ja perittävän tavoite osituksen ja perinnön suhteen on tiedossa, voidaan tehdä lopullinen testamentti. Tämä pyritään tekemään niin selkeästi, ettei testamentista jäisi mitään tulkintaepäselvyyttä; esimerkiksi siitä, miten lahjat ja ennakkoperintö tulisi huomioida.
Ovatko asiakkaat hyvin perillä oikeudenalan vaikeasta termistöstä, vai tuleeko tämän kanssa usein ongelmia?
Kyllä tulee ongelmia, sillä asiakkaat kuulevat ja tietävät näitä termejä nimeltä, mutta eivät välttämättä tiedä niiden todellista oikeudellista sisältöä. Esimerkiksi suurin osa ihmisistä ymmärtää avio-oikeuden siten, että puolisot omistaisivat puolet toisen omaisuudesta. Näinhän se ei ole, vaan se on laskennallinen toimitus, joka tehdään osituksessa, joko avioerotilanteessa tai kuolintapauksessa, jossa lasketaan molempien puolisoiden nettovarallisuudet yhteen. Jos toinen omistaa enemmän, siitä syntyy tasingon maksuvelvollisuus. Se, joka joutuu maksamaan tasinkoa saa kuitenkin itse päättää millä hän sen maksaa, eli toisella puolisolla ei missään nimessä ole omistusoikeutta toisen omaisuuteen.
Koetko, että voimassa olevaa perhe- ja perintöoikeudellista lainsäädäntöä pitäisi kehittää enemmän sellaiseksi, että se mahdollistaa monien dokumenttien (mm. testamentti, avioehto, perinnönjakosopimus, edunvalvontavaltakirja) tekemisen alusta loppuun digitaalisesti / etänä?
En koe että näin tulisi tehdä. Yllä luetelluista dokumenteista ehkä edunvalvontavaltakirja on ainoa joka voitaisiin mahdollisesti tehdä ja allekirjoittaa etänä. Muut perhe- ja perintöoikeudelliset asiakirjat ovat vahvasti muotomääräisiä, johon liittyy myös todistajat. Määrämuotoisuudella on tarkoituksena se, että ulkopuolisetkin pystyvät varmistamaan, että ihmiset tekevät asiakirjoja ymmärryksellä ja vapaasta tahdostaan. Jos ajatellaan, että näitä allekirjoitettaisiin vain etänä tai todistajat poistettaisiin, yksi määrämuotoisuuden tärkeistä elementeistä häviäisi. Esimerkiksi avioehtosopimuksissa ja testamenteissa on riski, että ne tehdään painostuksen alla, ja tämä riski kasvaisi jos muotovaatimukset poistettaisiin.
Näen myös ongelman asiakirjojen sisällön kannalta, jos ne tehtäisiin etänä tai sähköisesti. Kuten aiemmin kerroinkin, esimerkiksi testamentin tekovaiheessa täytyy osata huomioida taustatekijöitä ja olosuhteita, ja asiakkaille on kerrottava miten asiat menevät kyseisillä pelimerkeillä. Kun asiakkaalle kerrotaan miten esimerkiksi avioehto voi vaikuttaa perinnönjakoon, käy usein niin että henkilö havahtuu siihen, ettei hän haluakaan testamenttimääräystä sillä tavoin kuin alun perin ajatteli. Näissä tilanteissa vaaditaan tarkkaa kommunikaatiota asiakkaan kanssa, jotta lopputuloksesta oikeasti tulee sellainen kun hän haluaa.
Toki tekoäly kehittyy, ja erittäin kehittynyt tekoäly osaisikin varmaan keskustellen ryhtyä kysymään erilaisista olosuhteista ja tekemään niistä loogisia päättelyketjuja,
jotta saataisiin tietty toivottu lopputulos. Kun riittäviä työkaluja asianmukaisen dokumentin laatimiseen digitaalisesti ei kuitenkaan vielä ole, ei olisi kansalaisten kannalta hyvä vaihtoehto jos lainsäätäjä lähtisi edistämään tätä asiaa tässä vaiheessa. Riski siitä, että dokumentit eivät ole sellaisia kuin niiden pitäisi on vielä aika suuri.
Tuleeko sinulle enää vastaan perhe- ja perintöoikeudellisia asioita joista et tiedä tai joita on hankala selvittää?
Kyllä tulee. Sanon aina, että perhe- ja perintöoikeus on yksi vaikeimpia oikeudenaloja jos mietitään esimerkiksi miten paljon korkein oikeus edelleen antaa ennakkoratkaisuja näistä asioista. Esimerkiksi puolison avioerotuomion jälkeisen asumiskorvauksen huomioiminen tuottona osituslaskelmassa on yksi kysymys, johon me täällä toivoisimme korkeimmalta oikeudelta ennakkoratkaisua.
Mitä vinkkejä antaisit tästä oikeudenalasta kiinnostuneille opiskelijoille? Onko jotain, jota toivoisit että olisit oppinut tai kuullut jo ennen työelämään astumista?
Kannattaa hakeutua asianajotoimistoon työharjoitteluun jo opiskelujen aikana, koska työtä tekemällä oppii todella paljon. Pienet yksityiskohdat, dokumenttien laatimiset ja tietotaito tulee, kun ryhtyy avustamaan toimeksiannoissa. Sanon aina myös meidän harjoittelijoille, että ole utelias, äläkä tyydy ensimmäiseen vastaukseen minkä löydät, vaan kaiva tietoa, varsinkin jos se ensimmäinen vastaus on sellainen, joka ei ole asiakkaasi kannalta toivottava.
Familje- och kvarlåtenskapsrätt kan anses vara ett av de mera traditionella jobben för en jurist. Trots detta bidrar ändå nya metoder till att en förändring har skett i arbetet. I skrivande stund har jag jobbat i lite över ett år på Advokatbyrå Boucht & Nikula, huvudsakligen med uppgifter inom familje- och kvarlåtenskapsrätt. I den här artikeln kommer jag att berätta vad mitt arbete som assistent går ut på.
Mina uppgifter kretsar till största del kring skötseln av dödsbon, under handledning av advokaterna. I det tidiga skedet av uppdraget beställer jag handlingar samt hjälper advokaterna att samla in övrig information om dödsboet. Till mina uppgifter hör även att jag vid behov kompletterar bouppteckningen och uppgör andra tillhörande juridiska dokument. Vartefter ärendet framskrider agerar jag som gode man i samband med att själva bouppteckningstillfället äger rum. Under hela processen är det vanligt att jag är i kontakt med myndigheter eller andra involverade parter.
En av de större uppgifterna som sysselsätter mig är att sköta om dödsbons betalningar. Det här är en av de mera tidskrävande uppgifterna i och med att det finns flera dödsbon att hålla koll på. Det gäller att vara ytterst noggrann och ha ett system för att få rutinen att fungera. Tacksamt nog börjar alltmera av betalningarna kunna skötas digitalt, vilket sparar tid.
Utöver dödsbon hjälper jag även till vid andra uppdrag som hör till familje- och kvarlåtenskapsrätten. Det är vanligt att det behövs göra uträkningar eller samlas in information. Inom familje- och kvarlåtenskapsuppdrag behöver även en del post skickas, på traditionellt vis. Jag ansvarar även för byråns arkivering, denna uppgift är speciellt viktig i och med att det ofta kan behövas dokument från långt bakåt i tiden.
Jag skulle beskriva mitt arbete vid Advokatbyrå Boucht & Nikula som lärorikt och intressant. Jag har speciellt tyckt att det varit givande att lära mig om praktiska detaljer inom familje- och kvarlåtenskapsrätt, saker som nödvändigtvis inte togs upp i grundkursen. Genom att fördjupa mig i det praktiska arbetet har jag lärt mig teorin ännu bättre. Ärvdabalken innehåller avsevärt fler bestämmelser än vad jag förstod under grundkursen.
Jag skulle säga att arbetet har en passlig balans av rutiner men även ibland mera unika uppgifter vilket hjälper mig att skapa en mångsidig vardag. Att få följa med hur en advokat sköter sina uppdrag är givetvis givande.
Advokatbyrå Boucht & Nikula är Österbottens äldsta, ännu verksamma, advokatbyrå. Byrån grundades av Christer Boucht år 1941. Enligt min mening är erfarenhet en av de mest avgörande faktorerna i hur juridiska ärenden sköts. Det märks att det på advokatbyrån finns rutiner och strukturer som har följts i decennier. Det här säkrar att alla kunder kan bemötas på ett personligt och professionellt sätt. Arbetsmetoderna har möjliggjort att advokatbyrå Boucht & Nikula har haft förtroendet av kunder över generationsgränser.
Avslutningsvis upplever jag mitt arbete vid Advokatbyrå Boucht & Nikula som mycket givande. Att få tillgång till en långt sträckande erfarenhet har försnabbat min lärprocess. Det juridiska innehållet i mina uppgifter kan sägas ha bestått genom tiderna. Trots detta förändras ändå arbetsmetoderna i sig och blir mer digitaliserade. Det kan sägas att arbetet fortsätter som tidigare och blir med tiden smidigare.
Arbetet fortsätter som tidigare men metoderna blir smidigare - en juridikstuderandes erfarenhet av att jobba inom familje- och kvarlåtenskapsrätt
"Att få tillgång till en långt sträckande erfarenhet har försnabbat min lärprocess."
Jäämistösuunnittelu pitää sisällään liudan erilaisia oikeustoimia, joiden tarkoituksena on vaikuttaa perittävän jäämistöön, kuten kuolinpesän hallintoon, jaettavana olevaan omaisuuteen, edunsaajiin sekä heidän jako-osuuksiinsa niin esinekohtaisesti kuin arvomääräisestikin. Jäämistösuunnittelu voidaan jakaa karkeasti sekä perittävän elinaikaisiin (inter vivos) että kuolemanvaraisiin (mortis causa) oikeustoimiin.1 Usein jäämistösuunnittelun instrumentteina mainitaan lahjoitukset ja lahjanluonteiset oikeustoimet, testamentit sekä avioehtosopimukset. Yhtä tärkeässä asemassa ovat kuitenkin myös edunvalvontavaltuutukset, joita tässä artikkelissa käsitellään.2 Edunvalvontavaltuutuksesta säädetään edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa (648/2007, jäljempänä EVVL). Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan valtakirjaa, jonka valtuuttaja on määrännyt tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syynuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan (EVVL 1 §). Valtuuttaja voi valtuuttaa valtuutetun edustamaan itseään tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa sekä sellaisissa tämän henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä (EVVL 2.1 §).
Edunvalvontavaltuutuksen jäämistösuunnitteluluon-
netta käsiteltäessä on tarkoituksenmukaista tarkastella myös ns. tavanomaista edunvalvontaa ja siihen liittyviä ongelmakohtia. Mikäli täysi-ikäinen henkilö ei enää kykene huolehtimaan omista asioistaan, on hänen edunvalvontansa mahdollista järjestää kahdella eri tavalla: joko holhoustoimesta annetun lain (442/1999, jäljempänä HolhTL) mukaisena ns. tavanomaisena edunvalvontana tai edunvalvontavaltuutuksella.3 Tavanomaisessa edunvalvonnassa edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yleinen edunvalvoja tai muu tehtävään suostumuksensa antanut ja siihen sopiva henkilö. Täten myös omainen tai muu läheinen voidaan määrätä päämiehen edunvalvojaksi.
Edunvalvojan asemaa ja kelpoisuutta säätelee HolhTL. Edunvalvojalla ei esimerkiksi ole oikeutta lahjoittaa päämiehensä omaisuutta (HolhTL 32.1 §). Lahjoituskielto koskee myös tavanomaisia merkkipäivälahjoja, kuten syntymäpäivä- ja joululahjoja.4 Lahjoituskieltoa tulee tulkita laajassa mielessä: lahjoitukseksi katsotaan kaikki sellaiset vastikkeettomat oikeustoimet, jotka vähentävät joko päämiehen varallisuutta tai hänen määräämisvaltaansa.5
Täten edunvalvojalla ei ole oikeutta luopua päämiehen puolesta esimerkiksi testamentista, perinnöstä, tasingosta tai vakuutuskorvauksesta. Jäämistösuunnittelun kannalta onkin varsin ongelmallista, mikäli kaikki vastikkeettomat oikeustoimet muuttuvat mahdottomiksi esimerkiksi päämiehen sairastumisen vuoksi.
Esimerkki: Aapeli ja Bertta ovat avioliitossa ja heidän kaikki omaisuutensa on avio-oikeuden
1 Näin
Talent 2020, s. 1. 2 Jotta tästä artikkelista olisi mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä oikeustieteen opiskelijoiden opinnoissa, olen pyrkinyt liittämään tekstiin mahdollisimman paljon lähdeviitteitä ja pykäläviittauksia.
3 Mainittakoon, että täysi-ikäisen henkilön asioita voidaan ainakin jossain määrin hoitaa myös tavallisella valtuutuksella, hoitotahdolla tai muilla taloudellisilla ja henkilökohtaisilla toimeksiannoilla, mutta niiden verrattain erilaisen luonteen vuoksi niitä ei tule nähdä HolhTL:n edunvalvontaan ja edunvalvontavaltuutukseen verrannollisina edunvalvonnan järjestämistapoina. Ks. Tornberg Johanna – Kuuliala Matti, Suomen edunvalvontaoikeus. Alma Talent 2015, s. 4
4 HE 146/1998 vp, s. 44–45.
5 Antila Tuomo, Edunvalvontaoikeus. Talentum 2007, s. 96.
2. esimerkiksi Kolehmainen Antti – Räbinä Timo, Jäämistösuunnittelu I. Almaalaista. Bertta on puolisoista selkeästi varakkaampi. Aapelille määrätään edunvalvoja, sillä hän on sairastunut ja joutunut hoitokotihoitoon. Pian tämän jälkeen Bertta kuolee. Aapelin edunvalvojalla ei ole oikeutta luopua osituksessa Bertan kuolinpesästä Aapelille suoritettavasta tasingosta puolisoiden rintaperillisten hyväksi, vaikka Aapeli ei enää kykene nauttimaan omaisuudestaan ja sen tuotoista itse ja tarkoituksenmukaisempaa kenties olisi, että lapset perisivät suoraan kaiken äitinsä omaisuuden.
Edunvalvontavaltuutuksella voidaan täten mahdollistaa jäämistösuunnittelun jatkaminen myös siinä tilanteessa, ettei päämies kykene enää suorittamaan suunniteltuja oikeustoimia itse henkilökohtaisesti. Tilanne voi olla esimerkiksi se, että suunnitellusta yhtiön sukupolvenvaihdoksesta on ehditty suorittamaan lahjoitus vasta toiselle rintaperilliselle, toisen vielä alaikäisen rintaperillisen jäädessä odottamaan täysi-ikäisyyttään sukupolvenvaihdoshuojennuksen toivossa.8 Mikäli lahjanantaja joutuu edunvalvontaan ennen toisen lahjoituksen toteuttamista, ei suunniteltua lahjoitusta toiselle rintaperilliselle voida suorittaa ilman edunvalvontavaltuutuksen määräystä.
3. Edunvalvontavaltuutus ja omaisuuden lahjoittaminen
Edunvalvontavaltuutus on tavanomaista edunvalvontaa huomattavasti joustavampi vaihtoehto. EVVL 18.1 §:stä ilmenevän pääsäännön mukaan näyttänee ensi alkuun siltä, että myöskään edunvalvontavaltuutetulla ei olisi kelpoisuutta lahjoittaa päämiehensä omaisuutta. Edunvalvontavaltuutuksen osalta omaisuuden lahjoittamista tulkitaan kuten HolhTL:ssakin. Kiellettyjä ovat siis lähtökohtaisesti kaikki vastikkeettomat oikeustoimet.6 Pykälän 2 momentin mukaan valtuutettu saa kuitenkin antaa valtuuttajan puolesta lahjan, jonka antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Lain esitöiden mukaan valtakirjassa tulee täten yksilöidä lahjoituksen kohde, lahjan saaja ja lahjan antamisajankohta tai ainakin perusteet, joiden mukaan ne määräytyvät.7 Kun omaisuuden lahjoittamiseksi tulkitaan lahjoitusten lisäksi myös erilaiset omaisuudesta luopumiset, on kustakin oikeustoimesta otettava erillinen määräys valtakirjaan.
Esimerkki: ”Valtuutetulla on oikeus luopua minulle testamentilla tai perintönä tulevasta omaisuuden omistus- tai käyttöoikeudesta, lahjakirjaan perustuvasta käyttöoikeudesta, vakuutuskorvauksesta sekä puolisoltani mahdollisesti tulevasta tasingosta rintaperillisteni hyväksi.”
6 Antila 2007, s. 110.
7 HE 52/2006 vp, s. 27.
8 Perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä säädetyn huojennuksen edellytyksenä on, että lahjansaaja jatkaa yritystoimintaa lahjana saaduilla varoilla. Toiminnan jatkamisen edellytyksen on katsottu täysi-ikäisen kohdalla täyttyvän, kun hän käyttää päätösvaltaa yrityksessä hallituksen jäsenenä tai vastaavalla tavalla. Alaikäinen ei ikänsä vuoksi voi osallistua yrityksen toimintaan, koska osakeyhtiölain 6 luvun 10 §:n mukaan vajaavaltainen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä eikä yhtiön hallituksen jäsen voi myöskään toimia erityisesti jonkun tietyn osakkaan lukuun (ks. KHO 2011:1).
9 Antila 2007, s. 106.
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen ei automaattisesti tarkoita, että päämies menettäisi samalla myös oikeustoimikelpoisuutensa.9 Valtuuttajan oikeustoimikelpoisuutta voidaan rajoittaa ainoastaan tuomioistuimen määräyksellä (HolhTL 18 §). Valtuuttajalla on siis edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta huolimatta oikeus tehdä itsenäisesti sellaisia oikeustoimia, joiden merkityksen hän kykenee sillä hetkellä ymmärtämään. Edunvalvontavaltuutetulla on valtuuttajan ohella rinnakkainen toimivalta tehdä valtuuttajaa koskevia päätöksiä ilman valtuuttajan omaa myötävaikutusta (EVVL
Valtuutettu ei voi EVVL 2.3 §:n mukaan edustaa valtuuttajaa korostuneen henkilökohtaisissa asioissa. Valtuutettu ei siis voi esimerkiksi laatia taikka peruuttaa testamenttia valtuuttajan puolesta. Huomattakoon myös, että valtuutetulla ei ole oikeutta muuttaa valtuuttajan henkivakuutussopimuksen edunsaajamääräystä, sillä henkivakuutukset rinnastetaan niidenk uolemanvaraisluonteen vuoksi testamenttiin.11 Mikäli valtuutettu siirtää henkivakuutussopimukseen valtuuttajan varoja, tulee vakuutuksen edunsaajaksi asettaa aina kuolinpesä, jolloin varoja ei ohjaudu päämiehen jäämistön ohi.
Mikäli valtuuttaja on edelleen oikeustoimikelpoinen ja hän kykenee ymmärtämään oikeustoimen merkityksen, on hänellä vahvistetusta edunvalvontavaltuutuksesta huolimatta oikeus suorittaa itse lahjoituksia omaisuudestaan. Jotta valtuuttajan ymmärryksestä voidaan varmistua myös myöhemmin, on valtuuttajan suositeltavaa hankkia lahjoituksia varten lääkärintodistus terveydentilastaan.
3) valtuutetun sisaruksen lapsi tai vanhemman sisarus.
Esteellisyyttä ei voi ohittaa edes edunvalvontavaltuutukseen otetulla nimenomaisella määräyksellä.
Esimerkki: Aapeli on laatinut edunvalvontavaltuutuksen, jossa hän on valtuuttanut aviopuolisonsa Bertan ensisijaiseksi valtuutetuksi sekä lapsensa Cecilian ja Danielin toissijaisiksi valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi. Valtakirjassa on lisäksi määrätty, että valtuutetulla on oikeus lahjoittaa Aapelin kummallekin lapsenlapselle Elielille ja Felicialle 500 euroa joululahjaksi kunakin jouluaattona. Määräyksestä huolimatta sekä Bertta, Cecilia että Daniel ovat esteellisiä suorittamaan ko. lahjoituksia eikä niitä täten voida pätevästi suorittaa.
Mikäli valtuutettu lahjoittaa esteellisenä valtuuttajan omaisuutta, on hän ylittänyt kelpoisuutensa, eikä lahjoitus täten sido valtuuttajaa.12 Päämies tai viimekädessä hänen kuolinpesänsä osakkaat voivat vaatia lahjansaajalta lahjan palauttamista.13
EVVL 17.1 §:n mukaan valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa, jos vastapuolena on
1) valtuutettu itse, valtuutetun puoliso tai joku, jota valtuutettu edustaa;
2) valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso; tai
Jotta esteellisyys lahjoitustilanteissa voidaan välttää, on varavaltuutetuksi suositeltavaa valtuuttaa aina ainakin yksi perheen ulkopuolinen henkilö. Esimerkiksi lahjansaajien serkut ovat EVVL 17.1 §:n näkökulmasta tarpeeksi kaukaista sukua lahjansaajiin nähden. Huomattakoon, että yleistä edunvalvojaa ei voida määrätä esteellisyystilanteissa suorittamaan lahjoituksia, koska heihin sovelletaan aina HolhTL 32.1 §:n ehdotonta lahjoituskieltoa (EVVL 21 §).
Etsin kuumeisesti sitä kuuluisaa ensimmäistä oman alan työpaikkaa toisena opiskeluvuotenani. En ollut opintojen ensimmäisenä kesänä vaivautunut hakemaan oman alan työpaikkaa, sillä minulla oli maailman ihanin työpaikka Seinäjoella apteekissa ja halusin viettää vielä yhden kesän siellä. Nyt toiveenani oli kuitenkin päästä kesäksi Etelä-Pohjanmaalle tekemään oman alan töitä, mutta vaihtoehdot tuntuivat olevan vähissä. Moni ystävistäni oli jo napannut oman paikkansa, mutta suurin osa työpaikoista oli juurikin Helsingissä.
Näin avoinna olevan harjoittelijan paikan Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin lakitiimissä. Säntäsin heti koneelle rustaamaan omaa hakemustani ja mielessäni mietin, että tuonne haluan. Pankkimaailma on täynnä paljon mielenkiintoisia asioita. Työ sisälsi paljon perhe- ja jäämistöoikeuden osaamista. Mielestäni se on sellainen aihe, joka on hyvin konkreettista ja koskettaa jokaista jossain elämänvaiheessa tavalla tai toisella.
Onnekseni nappasin kyseisen työpaikan ja pääsin aloittamaan toukokuussa kesätyöni. Työni alkoi todella kattavalla perehdytyksellä. Voisin jopa sanoa, että se oli paras perehdytykseni tähän mennessä. Siihen käytettiin täysin kokonainen viikko ja sen lisäksi myös toinen viikko sisälsi vielä paljon uusien asioiden opettelua. Tämä loi rauhoittavan fiiliksen, että minun ei tarvitsisi osata kaikkea heti. Töissä myös korostettiin, että saa edetä omalla tahdillaan ja kehityksen mukaan.
Pääpaino tehtävissä kohdistui perukirjaluonnosten laatimiseen ja asiakkaiden kontaktointiin ja neuvontaan lakipuolen asioihin liittyen. Tämä saattaa yhtäkkiä kuulostaa erittäin tylsältä ja yksitoikkoiselta, mutta sitä se ei todellakaan ollut. Jokainen perukirja-toimeksianto oli omanlaisensa, sillä sen luomisprosessi riippui paljon kuolinpesän varallisuudesta ja sen osakkaista. Joskus osakkaita saattoi olla vain yksi, kun taas toisinaan heitä oli kymmeniä. Kuolinpesien varallisuus vaihtelee
aina ja on laadultaan erilaista, jolloin tarvitsee erilaisia alkuselvityksiä perukirjan laatimista varten. Opin esimerkiksi sen, miten metsien ja peltojen arvot tutkitaan ja arvostetaan perukirjaan. Sen lisäksi sain olla yhteydessä paljon moniin mielenkiintoisiin virastoihin ja tahoihin. Esimerkiksi kiinteistöjen tai yritysten arviointikirjoja oli erittäin mielekästä tutkia.
Tuntui, että työ oli osaltaan jonkinlaista salapoliisityötä. Osakkaat olivat usein itse hukassa juridisien termien osalta (eikä ihme), joten sai olla erittäin tarkkana puhutaanko esimerkiksi testamentista vaiko edunvalvontavaltakirjasta. Varallisuutta kartoittaessa täytyi myös olla täsmällinen, että pesän ilmoittaja ei unohda mitään oleellista. Haastavia tapauksia kuolinpesät, joissa perittävä on kuollut iäkkäänä ja ilman rintaperillisiä. Joskus kuolinpesän varallisuuden ja perillisten selvitystyö saattoi viedä kuukausiakin ja ulottua kauas menneisyyteen.
Parasta perhe- ja jäämistöoikeuden parissa työskentelemisessä oli ehdottomasti ihmiset. Tällaisena sosiaalisena ja interaktiivisena tyyppinä oli parasta, kun sai auttaa ihan tavallisia ihmisiä isojen ja joskus vaikeidenkin asioiden äärellä. Tietynlainen empatia asiakasta kohtaan oli ehdottoman tärkeää. Esimerkiksi perunkirjoitukseen liittyvän puhelun alussa täytyi osata sanoa “lämmin osanotto” eikä suoraa sännätä juridisiin seikkoihin. Lisäksi pankin ihana lakitiimi ja myös muut kollegat teki jokaisesta työpäivästä hauskan ja mielekkään!
Haluaisin korostaa, että työ todellakin eroaa paljon siitä, millaista jonkun tietyn oikeudenalan opetteleminen on. Suositteleen rohkeasti ja monipuolisesti kokeilemaan erilaisia oikeudenaloja, sillä niiden parissa työskentely voikin olla paljon mielenkiintoisempaa kuin miltä tenttiin lukiessa saattoi tuntua. Työ tekijäänsä opettaa, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.
"Tuntui, että työ oli osaltaan jonkinlaista salapoliisityötä."
Therese Mellin intervjuade Ann-Sofie om hennes arbete och tankar kring rättsområdet. Frågorna gjordes av Ex Nuncs redaktion.
1. Berätta kort vem du är och vad du har för utbildningsbakgrund
Jag heter Ann-Sofie Högström och har blivit jurist från Helsingfors Universitet. Dessutom har jag en Master of Comparative Law (MCL) examen från The National University of Singapore (NUS).
4. Vilka egenskaper är viktiga att ha som tingsdomare?
2. Vad arbetar du som och vad har du för tidigare arbetserfarenheter?
Efter att jag blev färdig jurist auskulterade jag vid Jakobstads tingsrätt. Sedan har jag arbetat vid hovrätten, på justitieministeriets internationella avdelning och på utrikesministeriet med internationella familjerättsfrågor. Efter det sökte jag mig till tingsrätten som tingsdomare, vilket jag är idag på Västra Nylands tingsrätt.
Det att på riktigt vara intresserad av människor, orka lyssna och ställa frågor. Ha en vänlig inställning till kunderna. Man ska kunna visa intresse för personens ärende även om det kanske inte är det mest juridiskt intressanta. Kunna stå ut med mycket arbete utan att låta det påverka eller synas i arbetet, trots stress kunna vara lugn när sessionen väl börjar.
5. I familje- och kvarlåtenskapsrättsliga ärenden står parterna ofta nära varandra och avgöranden kan väcka mycket känslor. Känns det särskilt svårt att fatta beslut i sådana situationer?
3. Var domarkarriären en dröm för dig redan under studietiden och vad fick dig att välja just domaryrket?
Domarkarriären var egentligen inte en dröm för mig under studietiden, utan jag hade tänkt att jag skulle vara öppen för olika alternativ. Jag funderade på arbete inom någon organisation eller annat samhälleligt arbete. Men jag läste en del straff- och processrätt som intresserade mig mycket. Straffrätten speciellt och kriminologi i allmänhet satt ett intryck på mig och jag lärde mig att se brottsligheten utifrån en större helhet som har hjälpt mig nu senare i mitt yrke.
Vid mycket inflammerade vårdnadstvister som kan pågå i flera år, går absolut mina tankar till hur barnet mår. Jag kan tyvärr inte avgöra enbart utgående från barnets bästa eftersom domstolen är långt bunden till det föräldrarna yrkar och det sätter vissa gränser. Aktiv processledning är viktigt i vårdnadstvister då jag kan ställa frågor som kanske får föräldrarna att fundera över hur de vill lösa situationen.
6. Hur vanligt är medling i vårdnadstvister vid tingsrätten med hjälp av ett sakkunnigbiträde? Vad har det för fördelar?
Vi satsar verkligen på medling i vårdnadstvister och vi har investerat mycket i medlingsutrym-
men. Vi reserverar en hel dag för varje ärende och kan också fortsätta en annan dag vid behov. Vid medling fungerar tingsdomaren som medlare och kan inte avgöra ärendet utan bara fastställa en förlikning. Medling har blivit väldigt populärt och har förändrat situationen mycket. Föräldrarna kan nämligen direkt ta kontakt med tingsrätten och be om medling. I de absolut flesta fall fastställs också en förlikning mellan föräldrarna.
kunna koncentrera mig på ärendet och tid inte går till att lösa tekniska problem. Färre tekniska problem leder även till kortare handläggningstider. Trivsamma salar för personal och kunder för att alla ska orka. Mina önskemål har under de senaste åren till stor del uppfyllts. Vi har övergått till ett helt elektroniskt system (AIPA) som jag tycker fungerar mycket bra. När även brottmålen förts in i systemet kommer det göra en stor förändring.
7. Domstolsförfarandet ses ofta som dyrt och långsamt. Hur ser du på denna problematik?
Det här är ett stort problem och jag önskar att lagstiftaren skulle ge domstolen mer självständighet att avgöra vad skäliga rättegångskostnader i ett enskilt fall är. Idag är vår lag ganska strikt. Medling i tvistemål är ett sätt att få ner rättegångskostnaderna och är också ett snabbare förfarande. Detta lättar också på arbetstrycket vid tingsrätten i sin helhet. Dessutom fås medling till stånd senast inom ett par månader.
10. Studeranden som siktar på en domarkarriär eller av annan anledning vill auskultera, stressar ofta över sina kursvitsord. Kan du ge några tips till studeranden som drömmer om att auskultera och möjligen en domarkarriär?
8. Var och en har rätt att hos domstolar i egen sak använda sitt eget språk (finska eller svenska). Är det svårt att uppfylla språkkraven särskilt gällande det svenska språket?
Här vid Västra Nylands tingsrätt är situationen med svenskspråkiga domare tillfredsställande, men sårbar ifall en eller flera domare skulle sluta. Jag kan däremot inte ta ställning till hur det ser ut i andra domstolar. Det finns absolut behov av svensk- och tvåspråkiga åklagare och advokater.
Satsa på att kunna uttrycka sig väl i både tal och skrift på både finska och svenska. Läs straff- och processrätt. Processen behövs i alla ärenden och straffrätten behövs i hälften av alla ärenden. Var öppen för att flytta för ett år till en annan stad i Finland för att auskultera. Om man har möjlighet att deltidsjobba eller sommarjobba under studietiden som tingssekreterare eller stämningsman är det en bra erfarenhet.
9. Om du kunde göra en förändring inom rättsväsendet, vad skulle det vara?
Under de år jag har arbetat vid domstol har mina önskemål varit långt desamma. Jag har velat att domstolarna ska satsa på stödfunktioner till domare, faciliteter och arbetsredskap. Stödfunktioner för att jag som domare helt och hållet ska
Ann-Sofie i ett av Västra Nylands tingsrätts medlingsutrymmen. Vi tackar henne hjärtligt för intervjun!
Ulkomailla asuminen on ollut pitkäaikainen haaveeni ja minulle oli jo yliopisto-opintojeni alussa selvää, että haluan suorittaa osan opinnoistani ulkomailla. Kanada valikoitui vaihtokohteekseni, sillä halusin suorittaa opiskelijavaihtoni Euroopan ulkopuolella ja olin kiinnostunut erityisesti kanadalaisesta kulttuurista ja luonnosta.
Hain ensimmäisen kerran opiskelijavaihtoon Kanadaan syksyllä 2020. Sain paikan, mutta vaihto ei koronapandemian seurauksena toteutunut, mikä oli minulle iso pettymys. Päätin kuitenkin, että aion hakea vaihtoon uudelleen, vaikka se tarkoittikin opintojen suorittamista hieman poikkeuksellisessa järjestyksessä. Suoritin maisteritutkielmani ennen vaihtoon lähtöä, ja vaihdossa minulla oli opiskeltavanani enää vain valinnaisia opintoja. Hain vaihtoon uudelleen syksyllä 2021, ja sain paikan Waterloon yliopistosta Ontariosta, kuten myös aikaisempana vuonna. Vaihtoni ajoittui syksylle 2022.
Vaihtohakuprosessi Kanadaan oli melko yksin-
kertainen. Syksyllä hain ensin Helsingin yliopiston vaihtohaussa, minkä jälkeen tehtävänä oli kohdeyliopiston oma haku. Tämä haku oli hyvin samantapainen kuin Helsingin haku ja ainoa ero taisikin olla kielikoe, joka oli suoritettava kyseiseen kohteeseen. Olin suorittanut TOEFL -kielikokeen jo aiempaa vaihtohakua varten, joten minun ei tarvinnut suorittaa sitä uudelleen. Se kannattaa normaalisti suorittaa hyvissä ajoin, useampi kuukausi ennen varsinaisen vaihtohaun päättymistä. Vaihtoyliopistolta tuli ilmoitus hyväksymisestä jo heti hakemista seuraavana päivänä, hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä.
Koska vaihtoaikani Kanadassa oli noin neljä kuukautta, ei sinne tarvinnut erikseen hankkia opiskelijaviisumia. Opiskelijaviisumi tarvitaan opiskelijavaihtoa varten Kanadaan nimittäin vain silloin, kun vaihdon kesto on yli kuusi kuukautta. Näin ollen ainoat tarvittavat maahantulodokumentit olivat osaltani ETA-dokumentti, koronarokotustodistus sekä tietysti passi. Suuntasin kohti Kanadaa syyskuussa 2022.
Saavuttuani Kanadaan ensimmäisenä ohjelmassa oli orientaatioviikko. Waterloohon saapuu huomattava määrä vaihto-opiskelijoita joka puolelta maailmaa (muistaakseni n. 400), joten viikko piti sisällään erityisesti tutustumista ihmisiin, paikallisiin opiskelutapoihin ja kulttuuriin. Varsinaiset opinnot alkoivat viikon kuluttua saapumisestani.
Suoritin vaihdossa valinnaisiin opintoihin kuuluvia opintoja. Waterloossa on monipuolinen kurssitarjonta, ja päätin suorittaa taloustieteen kursseja sekä kieliopintoja. Pääsin valitsemilleni kursseille ongelmitta, ja kurssit olivat mielenkiintoisia ja monipuolisia.
Opiskelurytmi Kanadassa oli hyvin erilainen kuin se mihin olen Suomessa tottunut. Koko syksy oli yksi periodi, joten kaikki kurssit pyörivät päällekkäin koko syksyn ajan. Luennot eivät olleet kursseillani pakollisia, mutta niihin oli suositeltavaa osallistua. Minulla oli kaksi kurssia, jotka sisälsivät luentoja paikan päällä, ja kolme kurssia, joilla luennot olivat etänä. Kursseilla oli viikoittaisia tenttejä tai muita palautettavia tehtäviä, ja kaikki tentit ja tehtä-
vät vaikuttivat kurssin lopulliseen arvosanaan. Isoin painotus oli kuitenkin luonnollisesti joulukuussa järjestetyillä loppukokeilla. Jokaisella kurssilla oli myös yksi tai kaksi isompaa välikoetta.
Opiskelussa alkuun haastetta toi vieraan oppiaineen opiskelu vieraalla kiellellä. Minulla ei ollut juurikaan aiempaa osaamista taloustieteestä, ja kursseihini sisältyikin muun muassa makrotaloustieteen ja mikrotaloustieteen peruskurssit. Kursseja valitessa kannattaa huomioida, että kaikki kurssit ovat käynnissä samaan aikaan koko lukukauden ajan. Tämän vuoksi haastavammalla kurssilla saatetaan käydä läpi asioita, jotka perustuivat teorioihin, joita ei ole vielä peruskursseilla käyty läpi. Alussa kurssit vaativatkin hieman enemmän työtä, mutta syksyn edetessä opinnot alkoivat rullaamaan hyvin omalla painollaan.
Hain yliopiston opiskelija-asuntoa heti kun sain vahvistuksen vaihtopaikastani Kanadasta. Olin onnekas ja sain syyslukukauden ajaksi huoneen yliopiston asuntolasta. Jaoin asunnon kahden muun vaihto-opiskelijan kanssa, ja meillä oli kaikilla omat huoneet. Asuntoon kuului huoneidemme lisäksi jaettu keittiö, olohuone ja kylpyhuone. Asunnosta ja huoneesta maksamani vuokra oli n. 725e/kk (yhteensä n. 2900 euroa), ja se maksettiin kokonaisuudessaan ennen lukukauden alkua.
Opiskelija-asuntoloiden lähellä on kuitenkin myös paljon muita opiskelija-asuntoja, joissa asui paljon vaihto-opiskelijoita. Nämä asunnot olivat hieman edullisempia, mutta hintaero ei ollut huomattava. Näissä asunnoissa kaikilla oli yleensä omat huoneet, ja keittiö jaettiin noin 10 muun henkilön kanssa, kun
taas wc ja suihku 3–4 muun henkilön kanssa. Uskallan väittää, että Waterloosta asunnon saaminen on hieman helpompaa kuin isommista kaupungeista Kanadassa. Kaikilla tapaamillani vaihto-opiskelijoilla oli asunto jo lukukauden alkaessa, joko yliopiston asuntolassa, tai muissa opiskelija-asuntoloissa.
Syömistä varten ylipistolta sai hankittua ns. ”ateriasuunnitelmia” (meal plan), ja otin itselleni myös sellaisen. Ateriasuunnitelman myötä minun ei tarvinnut huolehtia lounas- tai päivällisruokailusta, vaan hain ruokani aina yliopiston ruokalasta. Tarjolla oli erittäin monia ruokavaihtoehtoja, kuten pizzaa, hampurilaisia, sushia, pastaa sekä smoothieita. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon terveellisiä vaihtoehtoja oli saatavilla, vaikka alkuun se vähän jännittikin.
Haaveenani oli vaihto-opintojeni aikana päästä myös matkustamaan Kanadassa. Waterloosta pystyi helposti tekemään päiväreissuja Torontoon, joita toteutimmekin useasti. Kävimme alkusyksystä myös läheisessä Alconquinin kansallispuistossa, jossa vaelsimme ja meloimme muutaman päivän. Teimme myös päiväretken Niagaralle. Opiskeluista opiskelijoilla on yhden viikon syysloma (tai kuten Kanadalaiset sanovat ”lukuloma”), jolloin matkasimme Calgaryyn ja Banffin kan-
sallispuistoon viikoksi vaeltamaan. Samalla reissulla pyörähdimme myös muutaman päivän Vancouverissa, joka on kyllä uskomattoman kaunis paikka. Myöhemmin syksyllä matkasimme myös bussilla New Yorkiin ja kävimme Montrealissa. Waterloosta sai myös helposti vuokrattua auton, jolla teimme päiväretkiä lähellä oleviin kansallispuistoihin. Vaihtosyksyni loppuvaiheesta perheeni tuli vierailemaan, jolloin vietimme pitkän viikonlopun Torontoa ja sen lähialueita tutkien.
Waterloon yliopistossa on n. 42 000 opiskelijaa. Waterloo on opiskelijakaupunki, josta löytyy kaikki tarvittava, mutta joka ei itsessään sisällä paljoa nähtävyyksiä. Kaupungissa on toimiva julkinen liikenne; bussit ja ratikka. Yliopistolle suoritettaviin pakollisiin maksuihin kuului maksu julkisesta liikenteestä (n. 80e), minkä perusteella opiskelijat saivat Waterloon alueella käyttää bussia ja ratikkaa maksutta koko lukukauden ajan.
Waterloo sijaitsee noin tunnin automatkan päässä Torontosta ja Torontoon pääsee Waterloosta helposti myös bussilla sekä junalla. Muutoin julkinen liikenne on Kanadassa huomattavasti heikommalla tasolla kuin Suomessa, ja mikäli haluaa matkustaa Waterloosta muualle kuin Torontoon tai Niagaran putouksille, tulee pääasiassa käyttää vuokra-autoa tai lentokonetta. Waterloossa on oma lentokenttä, josta voi lentää muualle Kanadaan ja myös USA:han.
Yliopistolla on useampi kuntosali, jäähalli sekä uimahalli, jotka ovat vapaasti ja veloituksetta opiskelijoiden käytössä. Yliopistolla järjestetään myös muun muassa useita eri ryhmäliikuntatunteja, joita kokeilin myös vaihtoni alkupuolella. Pienellä maksulla yliopistolla pääsi myös muun muassa kiipeilemään, harrastamaan balettia, hengenpelastusta tai jousiammuntaa. Kaiken tasoisille opiskelijoille oli myös esimerkiksi jalkapalloryhmiä, koripalloryhmiä, lentopalloryhmiä tai tennistä. Urheilun ohella yliopistolla oli lukuisia kerhoja, kuten pelikerho, taidekerho, väittelykerho, ihmisoikeuskerho ja niin edelleen. Yliopistolla oli siis tarjolla lukuisia erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.
Vapaa-ajallani tykkään seurata urheilua ja kokeilla eri-
laisia urheilulajeja. Kanadassa odotinkin, että pääsen seuraamaan yliopistourheilua ja kokeilemaan itse eri urheilulajeja. Päätin vaihto-opintojeni aikana osallistua balettiin ja aloittaa juoksuharrastuksen. Alkeisbaletti järjestettiin kerran viikossa, ja yliopistolta sai viikoittaisia juoksuohjelmia eritasoisille juoksijoille. Yliopistolla oli myös viikoittain erilaisia urheilutapahtumia, ja kävimmekin seuraamassa muun muassa jalkapalloa, amerikkalaista jalkapalloa ja jääkiekkoa.
Yliopistolla järjestettiin myös lähes viikoittain muita aktiviteettejä, kuten aamupalatapahtumia, myyjäisiä, kirpputoreja sekä huvipuistotapahtuma. Yliopistolla järjestettiin myös muun muassa World Cup -katselutilaisuuksia, aarteenmetsästystä sekä iltanuotioita, joissa paistettiin vaahtokarkkeja.
Myös vaihto-oppilaat olivat aktiivisia tapaamisten kanssa, ja meillä olikin yhteinen kokoontumispaikka, jossa juhlittiin aina perjantai-iltaisin, mikäli oli paikalla Waterloossa. Vaihtareille järjestettiin myös yliopiston puolesta jonkin verran ohjelmaa. Lisäksi iso osa vaihto-opiskelijoista suuntasi syyslomaviikolla Banffin kansallispuistoon.
Palasin Kanadasta Suomeen hyvissä ajoin ennen joulua, sillä Kanadassa syyslukukausi päättyy jo ennen sitä. Monet vaihto-opiskelijat, kuten minä, olivat vaihdossa vain yhden lukukauden, mutta osa jäi vielä toiseksikin lukukaudeksi Waterloohon. Kaiken kaikkiaan vaihto Kanadassa oli erittäin upea kokemus ja suosittelenkin vaihtoon lähtemistä kaikille, jotka haluavat oppia lisää uusista kulttuureista, matkustaa ja kehittää kielitaitoa!
Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?
Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.
Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers.
Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.
