Justus ry/rf:n oikeustieteilijöiden oma lehti • 1/2025
TEEMA: RIIDANRATKAISU
SPRING EDITION
Riidanratkaisu liiketoiminnassa –kokemuksia ja näkökulmia
Toimituksen parhaat kirjavinkit Toimikunnat ja toimihenkilöt 2025
Gisela Knuts – Att arbeta som självständig skiljedomare
Milja Norrena
Chefredaktör
Something old, something new, something borrowed , something blue och så vidare
Alkukevään varovainen aurinko sarastaa ikkunan läpi kirkkaansiniseltä taivaalta. Se ei vielä lämmitä, mutta on niin kirkas. Harkitsen aurinkolasien käyttämistä sisällä kuin julkkis konsanaan. Vai onko Ex Nuncin päätoimittaja julkkis?
Vitsit sikseen, vuoden ensimmäinen Ex Nunc on nyt julkaistu! Selaan tätä numeroa lämpimin sydämin. Olen ennen kaikkea kiitollinen luottamuksesta, että saan mahdollisuuden luoda Justuksen ihkaomaa Ex Nuncia. Suuret kiitokset myös koko toimitukselle ja kaikille lehden tekoon osallistuneille – ilman teitä emme olisi tässä!
Kutsuisin itseäni todelliseksi lehtifaniksi, koska minulla on aina ollut jokin lehtitilaus meneillään. Lapsena rakastin Nalle Puhja Bamse-lehtiä. Nykyisin tilaan Hesaria (aikuisuuden merkki?). Vanhat muistot mielessäni halusin tuoda hieman nostalgisia piirteitä myös tähän numeroon, kuten vastaa ja voita –kysely sivulla 25. Toimikoot se ja muut kevytmielisemmät jutut myös muistutuksena siitä, ettei elämä ole niin vakavaa, vaikka oikeustiedettä opiskelemmekin.
Utöver studierna i juridik försiggår som vanligt också mycket annat inom Justus – nya klubbar, nya evenemang och massvis med nya idéer. Jag upplever att vi i och med all denna förändring anammat ett nytt tankesätt. Det finns inte längre några hinder för oss att tänka lika storslaget som andra, även om vi än så länge är mindre än diverse andra föreningar. Vi har låtit oss inspireras av andra föreningars verksamhet, men naturligtvis tillagt lite Justus-spice. “Idéer är till för att härmas” har någon vis person visst sagt. Jag skriver under det påståendet.
Man kan alltså säga att Justus verksamhet blomstrar i takt med vårblommorna som så småningom tittar fram. Mitt i all denna förändring vill jag backa bandet en aning och återvända till juridikens grundstenar, nämligen tvistlösning. Därav numrets tema. Att lösa tvister har alltid varit – och kommer antagligen alltid vara – en av juristens mest centrala uppgifter. Även om man efter sin examen inte skulle vara intresserad av att arbeta med tvistlösning är det åtminstone inte till skada att man känner till de mest grundläggande principerna om ämnet. Hoppas att också du, bästa läsare, kommer att känna dig aningen klokare och mer beredd att tackla yrkeslivets utmaningar efter att du läst detta nummer. Hoppas att du gillar tidningen och finner något intressant att läsa! Sköna lässtunder! <3
3
sisältö
Ex Nunc 1/2025
Something old, something new, something borrowed, something blue och så vidare
Pääkirjoitus
6 Ex Nuncin toimitus 2025
7 Alla Med – Starkare tillsammans
Hälsningar från styrelsen
8 Nyheter Uutiskatsaus
12 Toimikunnat ja toimihenkilöt 2025
18 Justuksen kerhot
20 Toimituksen parhaat kirjavinkit
Ex Nuncin toimitus
22 Att arbeta som Legal Trainee på Etha Oy
Verner Bexar
23 Kun pääsykoekupla puhkeaa; tänä vuonna lopullisesti?
JUSTUS RY:N JÄSENET: Opiskelevat Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan kaksikielisessä yksikössä.
KANSIKUVA: Milja Norrena
SIDA 28
SIDA 24
SIDA 32
SIDA 10
Emma Mäkitalo
Ekskursio pakkausvinkit
Veera Makkonen
Urheilu osana opiskelussa jaksamista
Nunc point: Ronja Fontell
Vuoden juxi
Linnea Paloheimo
KV-viikkojen tunnelmaa
Jutta Mattila, Rosanna Lillbacka ja Juuli Paturi
vastuita pakoon, karkasin Hankoon
Nunc Point: Alina Sorri
Haastattelussa käräjätuomari Ulf Brunberg Veera Makkonen
Personintervju med Ulrika Jern: offentligt rättsbiträde och advokat
Haastattelussa Caius Honkanen
Asianajaja, varatuomari, Asianajajaliiton siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmän jäsen ja Welling
Lagerstedt & Honkanen Asianajotoimisto Oy:n osakas
Ellen Liljefors
Riidanratkaisu liiketoiminnassa – kokemuksia ja näkökulmia
Sarlotta Annola
Gisela Knuts – Att arbeta som självständig skiljedomare Milja Norrena
Ex Nuncin toimitus 2025
Mikä on supervoimasi?
Vuoden 2025 toimitus esittäytyy alkaneen kevään ja tulevien kesätöiden kunniaksi heidän CV:llään.
Veera Mak kone n Emma Backl u n d nL iljef
Min superkraft är att komma ihåg siffror i alla dess former. Kan alla registernummer på bilar i vår släkt och glömmer aldrig när någon fyller år!
Jos olisit hahmo kirjassa tai elokuvassa, kuka olisit?
Jag skulle vara Sara Tancredi från serien Prison Break! Vem vill inte vara tillsammans med Michael Scofield ;)
Mikä on mottosi?
Pelissä tärkeintä ei ole voitto, vain vastustajan täydellinen nöyryyttäminen.
Mikä on supervoimasi?
Biisien sanojen erityisen tarkka muistaminen!
Pätee myös nopeatempoiseen ja erikieliseen musiikkiin.
Jos olisit hahmo kirjassa tai elokuvassa, kuka olisit?
Pikaisen kavereille tehdyn kyselykierroksen
jälkeen useimmin toistuva vastaus oli Elle Woods
Legally Blonde –elokuvasarjasta. Pitäisi varmaan päivittää vaatekaappia pinkimpään suuntaan...
Mikä on mottosi?
Näin, voitin, lähdin.
Olen erittäin hyvä tekemään origamega.
Jos olisit hahmo kirjassa tai elokuvassa, kuka olisit?
Olisin varamaan Elle Greenaway Criminal Mindsista sarjasta. Mikä on mottosi?
I don’t chase, I attract
Charlotte Ingberg Ordförande
Alla Med – Starkare tillsammans
Bästajustusiter!
Det nya året har kommit igång och efter en lång vinter gör våren äntligen sin entré. Den varma vårsolen har börjat smälta bort de sista snödrivorna – de få som ens hann lägga sig ordentligt i år – och gatorna fylls av den friska doften av nyväckt grönska.
i början av året börjar planera Justus nordiska vecka tillsammans med utrikesansvariga.
Jotta voimme kehittyä yhdessä, tarvitsemme jatkuvaa vuoropuhelua jäsenistön kanssa – jokainen mielipide ja kokemus on arvokas.
Under de senaste åren har vår verksamhet vuxit i en hisnande takt, och början av året har bestått av ett intensivt jobb med att etablera nya rutiner, utveckla verksamheten och planera vårens evenemang. Att säkerställa att Rådstugan är tillgänglig för medlemmarna, etablera nya kommittéer och roller samt anpassa evenemangsutbudet efter medlemsutvecklingen har krävt noggrann planering, kommunikation och flexibilitet. Förändringar och förnyelser är alltid välkomna, men i en snabbt föränderlig miljö är det viktigt att komma ihåg att tålamod är en dygd.
Justus utvecklas varje år, och vi vill erbjuda ännu fler medlemmar möjligheten att påverka föreningens riktning. Därför har vi utökat storleken på våra kommittéer – dels för att det finns mycket att göra, men också för att intresset för att delta och engagera sig har ökat. Nya ansvarsområden och fler poster gör det möjligt för allt fler att bidra till Justus utveckling och förverkliga sina idéer. Dessutom har vi i år en ny kommitté, utrikeskommittén, som redan
Ainejärjestömme kasvaessa alla med -hengen sekä rakentavan palautteen annon tärkeys korostuu. Jotta voimme kehittyä yhdessä, tarvitsemme jatkuvaa vuoropuhelua jäsenistön kanssa – jokainen mielipide ja kokemus on arvokas. Hallitus pyrkii aktiivisesti kuuntelemaan jäsenistöä ja varmistamaan, että Justus pysyy kaikille avoimena ja osallistavana yhteisönä.
Monesta on saattanut tuntua, että keväällä on ollut sata rautaa tulessa. Oli kyse sitten työnhaun villistä lännestä, opinnoista aiheutuvasta stressistä tai jostain muusta maan ja taivaan välillä. Kiireen keskellä on helppo vain suorittaa, mutta tämän jatkuessa pidempään alkaa kirkkainkin liekki hiljalleen himmetä. Muistakaa välillä hengähtää, jolloin voitte ottaa rennosti, pitää hauskaa kanssajustusiittien kanssa ja nauttia keväästä. Kohta on jo vappu – jaksetaan vielä hetki ja otetaan kaikki irti siitä, mitä Justus ja opiskelijaelämä meille tarjoaa!
Våren har äntligen anlänt, och med den kommer ljusare dagar, ny energi och möjligheter att skapa minnesvärda stunder tillsammans. Vi ser fram emot en vår fylld av gemenskap, engagemang och utveckling. Låt oss fortsätta bygga en öppen och inkluderande förening där alla känner sig välkomna – alla med!
<3: Charlotte
HALARINVIGNING
Den 31.1. fick gulisarna äntligen sina splitternya, bolognaröda halare! Under kvällen tog gulisarna reda på vem som kunde klä på sig halaren snabbast och även årets-nomineringar delades ut. Läs mer om den glädjefyllda kvällen på sidan 28.
FC JUSTUKSEN ENSIMMÄISET TREENIT
Justuksen uuden jalkapallokerho FC Justuksen toiminta lähti vauhdilla käyntiin 6.2. järjestetyillä ensimmäisillä treeneillä. Matalan kynnyksen jalkapallotreeneissä osallistujat jaettiin kahteen joukkueeseen, jotka pelasivat vastakkain. Olethan sinäkin jo mukana kerhon Whatapp -ryhmässä, jotta seuraavat treenit eivät mene ohi?
Justus x Nordea miniexcu tarjosi justuslaisille mahdollisuuden tutustua siihen, millaisia työtehtäviä juristilla voi olla pankissa. Illan aikana neljä eri tiimissä työskentelevää juristia kertoivat uristaan ja kokemuksistaan. Justuslaiset saivat myös mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja tutustua Nordeaan yrityksenä. Suuri kiitos Nordealle excun mahdollistamisesta!
8 Ex Nunc 1/2025
MÄKIRIEHA
Justusiterna fick återvända till barndomens drömaktivitet i samband med Justus mäkirieha. Evenemanget bestod av pulkaåkning och varm choklad i det vackra, vintriga Vasa.
STUDY WITH KROGERUS -OPINTOPIIRIT
Miksi opiskella yksin, kun voi opiskella yhdessä? Tammipihalla järjestetyt Study with Krogerus -opintopiirit ovat jälleen olleet suuressa suosiossa. Pomodoro -tyyliset opintopiirit ovat tahdittaneet opiskelua hyvää seuraa ja herkullisia naposteltavia unohtamatta. Kiitokset Krogerukselle opintopiirien mahdollistamisesta!
VANKILAVIERAILU
Justusiitit
vierailivat helmikuussa Vaasan vankilassa. Vierailulla näimme kuvia Vankilan tiloista esimerkiksi selleistä ja keittiöstä. Pääsimme myös kuulemaan vartijoiden ja vankien päivärutiineista sekä elämästä vankilassa. Lisäksi meille näytettiin vankiloiden tilastoja esimerkiksi siitä, minkälaisia rikoksia Vaasan vankilassa oleskelevat ovat tehneet.
1/2025 Ex Nunc 9
HAALARIMERKKIEN OMPELUILTA
Helmikuussa, päivää ennen ystävänpäiväsitsejä, fuksitkin pääsivät täyttämään haalarinsa värikkäillä merkeillä, kun justuslaiset ompelivat haalarimerkkejä yhdessä kerhotilalla.
JUSTUS X WARRANTTI LAW AND ORDER -SITZ
Den traditionella Justus x Warrantti sitzen firades i mars med temat "Law and Order". Dresscoden var "rättsväsendets alter ego" och flera hade tagit inspoiration av t.ex. Elle Woods i Legally Blonde eller poliser och tjuvar. Kvällens strålande toastisaer var Juuli Paturi och Rosanna Lillbacka från Justus och Anton Heinonen från Warrantti.
VÄNDAGSSITZ
Den18.2 gick årets första och samtidigt mest kärleksfyllda sitz av stapeln, nämligen vändagssitzen! Temat var “Childhood Celebrity Crush” och bland deltagarna kunde man bland annat hitta Chuck Bass och Nate Archibald från Gossip Girl samt flera berömda fotbollsspelare ;). Som kvällens toastisar fungerade fina Freja Karlsson och Benita Niittynen.
Ex Nunc 1/2025
JUSTSAILIN SAUNAILTA
JustSail järjesti maaliskuussa jo perinteeksi tullee saunaillan justusiiteille. Iltaa vietettiin Penthouse saunan hienoissa tiloissa ja Ruotsin euroviisukappale Bara bada bastu tuli saunojille tutuksi. Iltaan kuului myös pelailua ja hengailua. Ilta oli arjen keskelle tarvittua rentoutumista.
EY LAW EVENING
Maaliskuussa EY järjesti Justusiiteille EY Law Evening -illanvieton keilauksen ja ruuan merkeissä. Ilta alkoi hohtokeilauksella, jossa osa loisti täyskaadoilla ja osa keskittyi hauskanpitoon. Iltaa jatkettii illalliselle Niskaan, jossa keilauksen herättämä nälkä taltutettiin. Kiitos EY hauskasta illasta!
COMING UP...
Toimikunnat ja toimihenkilöt
Ulkoasiaintoimikunta
Ulkoasiaintoimikunta on Justuksen upouusi toimikunta, jonka tehtävänä on järjestää Justuksen kv-viikko yhdessä ulkoasiainvastaavan, vice int.sekin ja kv-toimikunnan kanssa. Ulkoasiaintoimikuntalaisen rooli on erityisesti Justuksen viikolla näkyvä, jolloin vastuuta että tekemistä riittää aina erinäisten askareiden hoitamisesta ohjelman järjestämiseen. Toimikuntaan kuuluvat Emma Mäkitalo, Jutta Mattila ja Anniina Långstedt.
Vuosijuhlatoimikunta
Vuoden suurinta ja juhlavinta tapahtumaa eli vuosijuhlia järjestettävät tänä vuonna yhteistyövastavan ja sihteerin lisäksi Emelie Laitinen, Heidi Hoffrén, Kira Koskinen ja Wilma Schrey. Toimikunnalla on tärkeä rooli, jotta vuosijuhlista saadaan onnistuneet, eikä yhteistyövastaava menetä vuoden aikana järkeään. Toimikuntalaiset pääsevätkin painamaan koko vuoden hommia esimerkiksi järjestämällä jatkot, suunnittelemalla ohjelmaa sekä käyttämällä luovuuttaan vuosijuhlan visuaalisessa suunnittelussa.
Studiekommittén
Till årets studiekommitté hör Anniina Långstedt, Aleksi Hakanen, Kaarin Rapinoja, Katariina Petäjäniemi ja Jarkko Rantavuori. I kommittén diskuterar vi aktuella utbildningspolitiska ämnen och vi ordnar studiesociala evenemang i form av studiecirklar och utbildningar.
toimihenkilöt 2025
Ex Nuncs redaktion
Ex Nunc skulle inte vara sig lik utan en fantastisk redaktion. Till redaktionens uppgifter hör bland annat att hjälpa till med planeringen av tidningen, att rekrytera skribenter, genomföra intervjuer och skriva artiklar. Till redaktionen hör i år Ellen Liljefors, Veera Makkonen och Emma Backlund
Ekskursiotoimikunta
Ekskursiotoimikuntaan kuuluvat Freja Karlsson, Jasmin Lahtela, Katri Johansson ja Miikka Heiskanen. Toimikunta auttaa ekskursioiden ideoinnissa ja käytännön järjestelyissä.
Lisäksi toimikunnasta on suuri apu kaikissa kevät- ja syysmatkojen järjestämiseen liittyvissä tehtävissä. Toimikunnalla riittää tekemistä ympäri vuoden ja he saavat itse vaikuttaa tehtäviin mielenkiintonsa mukaan.
Just Us -toimikunta
Vuonna 2025 Just Us -toimikuntaan kuuluvat Elina Kiuru, Jutta Majuri, Laura Wallenius, Linnea Harju-Ontto, Malin Westberg, Oona Rautiainen ja Alexandra Ramstedt. Toimikunta suunnittelee ja järjestää tapahtumavastaavan kanssa monipuolisia tapahtumia, sekä sitsejä että rennompia matalan kynnyksen tapahtumia.
Taloustoimikunta
Prepkurskommittén
Prepkurskommittén hjälper prepkursansvarige att ordna Justus prepkurs våren 2025. Kommitténs huvudsakliga uppgift är att skapa en läroplan för en omfattande materialkurs. Som kursledare fungerar Benita Niittynen och Linnea Timonen. Till kommittén hör även Emma Mäkitalo, Fredrik Björkqvist, Isabella Jansson, Oscar Hultholm, Sophia Tataje, Siiri Light, Vanessa Tammenmaa och Mete Kaya
Taloustoimikunta on täällä taas! Taloustoimikunta toimii apuna erilaisissa yhdistyksen talouteen liittyvissä tehtävässä. Toimikunnan tehtäviin kuuluu myös sijoitustoiminnan toteuttaminen ja seuraaminen talousvastaavan johdolla. Tänä vuonna yksi taloustoimikunnan tärkeistä painopisteistä on myös talouden suunnittelu uuden kerhotilamme ympärille. Taloustoimikunnan jäseninä tänä vuonna ovat Charlotte Ingberg, Verner Bexar, Bianca
Kuumeri, Alex Ylikangas, Anton Syväoja, Tuomas
Kujanpää ja Paavo Hyörinen
Tilavastaava
Tilavastaava huolehtii Justuksen kerhotilan ylläpidosta ja kehittämisestä. Tehtäviin kuuluu muun muassa hankinnat, varauskalenterin hallinta sekä viikoittaiset rutiinit, kuten tukkutilaukset ja kuluseuranta. Lisäksi tilavastaava osallistuu tarvittaessa taloustoimikunnan kokouksiin ja ideoi Raastuvan kehitystä yhdessä hallituksen kanssa. Tämän vuonna tilavastaavana toimii Jutta Majuri
Kulttuuri- ja liikuntavastaavat
Kulttuuri- ja liikuntavastaavat järjestävät Justukselle ympärivuoden erilaisia liikunta- ja kulttuuritapahtumia esimerkiksi lajikokeiluita. Vuonna 2025 kulttuuri- ja liikuntavastaavina toimivat Linnea Paloheimo sekä Elmer
Keränen.
Ansvariga för sociala medier
Till de så kallade someansvarigas uppgifter hör bland annat att publicera inlägg på Instagram, fotografera vid Justus evenemang samt skapa engagerande innehåll för sociala medier. Deras arbete är en viktig del av att synliggöra och marknadsföra Justus verksamhet. I år är det Malin Westberg, Nelli Skog, Heidi Hoffrén och Elvira Nyrönen som ansvarar för Justus sociala medier.
Vice int. sek
Vice int.sek funkar som utrikesansvarigs högra hand och har en större roll under veckan. Vice int. sek representerar Justus på nordiska veckor om int.sek är förhindrad. Dessutom tar vice int.sek hand om de mindre syssel och pyssel under Justus-veckan tillsammans med utrikeskommittén och kv-kommittén. Som vice int.sek i år fungerar Rosanna Lillbacka.
Häirintäyhdyshenkilöt
Häirintäyhdyshenkilöt pyrkivät varmistamaan, että jokaisella on turvallinen ja tervetullut olo Justuksen tapahtumissa. Häirintäyhdyshenkilöihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos kokee tai näkee häirintää tai muuta epäasiallista käytöstä Justuksen tapahtumissa. Vuoden 2025 häirintäyhdyshenkilöinä toimivat Mimmi Johansson ja Petra Kivi.
Mimmi
Hej! Jag heter Mimmi Johansson och är första årets justusit. Ursprungligen kommer jag från Borgå men har bott lite hit o dit! På fritiden gillar jag att åka snowboard, springa, läsa o mysa med min katt!!
Petra
Moii! Oon Petra 21-vee, kotoisin täältä rakkaasta Vaasasta ja opiskelen ekaa vuotta Justuksessa. Mut hyvin usein löytää hengailemassa tepsukalta, mutta jos ei niin todennäköisesti oon jossain viipottamassa ystävien kanssa tai kotikotona pummimassa porukoiden ruokia (perks of studying in home town). Vi ses och hörs!! <3
Oikeusaputoimikunta
Onko ongelmia vuokrasopimuksen kanssa tai mietityttääkö perintöasiat? Justuksen oikeusaputoimikunta tarjoaa maksutonta oikeudellista neuvontaa Vaasan korkeakouluopiskelijoille. Oikeustieteen opiskelijoista koostuva toimikunta auttaa esimerkiksi asumiseen, työsopimuksiin ja opintotukeen liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Tämän vuoden oikeusaputoimikuntaan kuuluvat Roosa-Maarit Tikkanen ja Tuomas Hanhisuanto
JUSTUKSEN OIKEUSAPU
Onko sinulla ongelmia vuokranantajasi kanssa? Mietitkö työsopimuksen ehtoja tai tarvitsetko neuvoja jatkotoimenpiteisiin?
Justuksen oikeusapu auttaa sinua!
Justus ry/r.f. on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan yksikössä opiskelevien opiskelijoiden ainejärjestö. Oikeusaputoimikunta koostuu yhdistyksen jäsenistä. Autamme sinua esim. sopimus-, perhe- tai perintöasiaoissa ja vuokra- tai työsopimuksiin liittyvissä asioissa, sekä opintotukea koskevissa kysymyksissä.
Neuvomme sinua sähköpostitse, suomeksi tai ruotsiksi. Toimikunta ei laadi asiakirjoja asiakkaiden puolesta eikä edusta asiakkaita, mutta asiakirjojen laadintaa varten annetaan oikeudellista neuvontaa, asiakkaiden asiakirjoja tarkastetaan ja annetaan neuvontaa jatkotoimenpiteisiin. Voit ottaa yhteittä meihin nettisivuillamme:
www.justuswasa.fi/oikeusapu/
Ota yhteyttä: www.justuswasa.fi/oikeusapu/
JustSail on vuonna 2023 perustettu Justuksen virallinen purjehduskerho.
Vi ordnar aktiviteter och annan verksamhet som man kan delta i med låg tröskel och vars teman hör ihop med segling och vatten. Alla är välkomna till JustSails evenemang – ingen segningserfarenhet behövs!
Syftet med vår klubb är att inspirera Justusiter att engagera sig i seglingskulturen och upptäcka den maritima sidan av Vasa. Genom JustSail är det möjligt att prova på nya saker och framför allt ha roligt i gott sällskap.
Alla med andan är viktig för oss, och därför vill vi ordna roliga och sociala aktiviteter för justusiter.
Justuksen kerhot
JustSail
Tapahtumamme ovat matalan kynnyksen tapahtumia esimerkiksi järjestimme juuri jäsenistölle ilmaisen saunaillan, jossa pääsimme yhdessä viettämään hauskaa ja rentouttavaa iltaa. Horisontissa näkyy myös monenlaista hauskaa tapahtumaa, joten liity mukaamme luomaan unohtumattomia muistoja.
Päivittelemme tulevista tapahtumista ja tiedotteista JustSailin Whatsapp ryhmässä ja instagramin puolella @justsailclub.
Tervetuloa mukaan!
Viär FC Justus (eller måhända för vissa mer bekant JustBalls), Justus officiella fotbollslag. Vår klubb skapades officiellt i slutet av året 2024, men vi har sparkat igång verksamheten till det nya årets ära, på både hal futsalparkett och konstgräs. Kärnan i vår verksamhet är anordnande av regelbundna träningar och matcher året om. Under våren kan man delta i vår verksamhet i form av regelbundna träningar.
JustSkin on Justusksen virallinen laskettelukerho, jonka tavoitteena on tarjota jäsenilleen unohtumattomia laskettelukokemuksia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä laskettelukulttuurin parissa. Kerhoa luotsaa aktiivinen vastuuhenkilöiden joukko: Sissel Granholm, Akseli Maunumäki, Claudia Hollsten, Lumi Vahteristo ja Julia Muttonen. Kerhomme järjestää säännöllisesti laskettelureissuja sekä jo perinteeksi muodostuvan wappurundin.
Keskeisenä tavoitteenamme on luoda innostava ja avoin yhteisö, jossa jokainen pääsee nauttimaan laskettelun ilosta. JustSki ei ole vain laskettelukerho, vaan myös aktiivinen yhteisö, jossa jaetaan intohimoa lajin parissa ja luodaan elinikäisiä muistoja. Kaikki Justuksen jäsenet ovat tervetulleita tapahtumiimme yksin tai yhdessä riippumatta siitä, oletko kokenut konkari rinteessä vai viihdytkö ennemmin afterskissa penkinlämmittäjänä!
JustSki
Tervetuloa mukaan JustSkin toimintaan sekä mukaan tuleville reissuille! Meillä pääset nauttimaan unohtumattomista reissuista, uusista ystävistä ja ennen kaikkea hyvästä ilmapiiristä <3
Välkommen med i JustSkis verksamhet och på kommande resor! Hos os får du njuta av oförglömliga resor, nya vänner och framför allt en positiv atmosfär <3
Vi kommer även ordna matcher mot såväl lokala ämnesföreningar som andra juridiska föreningar, så håll ett öga på vår verksamhet, ifall spelande lockar! Kerhon vastuuhenkilöinä toimivat Emma Hermanson ja Alex Ylikangas.
Kerhomme kannustaa aktiiviseen liikkumiseen taitotasosta riippumatta! Mikäli siis palloilu, reippailu ja kilpailuhenkinen aktiviteetti kiinnostaa, olet lämpimästi tervetullut mukaan, olitpa sitten Maradonan elkein läpi justusiittien poukkoileva pallovelho tai ensimmäistä kertaa nappikset jalkaan pukeva!
Nähdään treeneissä - Hala JustBalls!
TOIMITUKSEN PARHAAT KIRJAVINKIT
Emma Backlund, Veera Makkonen ja Ellen Liljefors
Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta – Arbeta och älska - Tuula Karjalainen
Tove Janssonin päivän lähestyessä on täydellinen tilaisuus uppoutua lukemaan Tuula Karjalaisen kirjoit tamaa Janssonista kertovaa elämäkertaa. Jos sinua kiinnostaa tietää, mitä kaikkea seisoo Janssonin taiteen menestyksen takana ja miten hänen luomansa satumaa sai alkunsa, suosittelen nappaamaan tämän kirjan käteen! Kirjaa on havainnollistettu Janssonin tekemillä luonnoksilla ja taideteoksilla, ja yksityiskohtaisten analyysien ansiosta teoksen lukemista voisi pitää melkein vastineena museossa käymiselle.
Eikä yksikään pelastunut – Och så var de bara en – And Then There Were None - Agatha Christie
Jos velvoiteoikeuden tentti ei tarjoillut tarpeeksi jännitystä, tässä dekkarikirjojen klassikko jokaiselle justusiitille, joka haluaa uppoutua mukaansatempaavaan murhamysteeriin! Kirjassa kymmenen toisilleen tuntematonta henkilöä saapuu tuntemattoman isännän kutsusta eristyksissä olevalle saarelle, jossa jännitys alkaa tiivistyä välittömästi. Jokaisen vieraan menneisyydestä alkaa paljastumaan asioita, joita he ovat koittaneet salailla ja peitellä, mutta nyt salaisuudet tulevat viimein julki, ja niistä maksettava hinta on kalliimpi kuin kukaan heistä osasi odottaa.
Eikä yksikään pelastunut käsittelee oikeudenkäyttöä, syyllisyyttä ja syyttömyyttä sekä omatuntoa. Christie itse luonnehti kyseistä kirjaa kaikista vaikeammaksi kirjoittaa, joka tulee lukijalle varsin selväksi kirjan edetessä; mysteeri on rakennettu niin, että lukija pääsee itse selvittämään tapahtumien kulkua ja syyllistä, ja jännitys säilyy viimeisille sivuille asti. Jos haluat siis laittaa ratkaisukykysi testiin ja painaa salapoliisin hatun päähän, tässä kirja sinulle!
Ex Nunc 1/2025
- Ellen
The Secret History - Jumalat juhlivat öisin - Den hemliga historien - Donna Tart, 1992, 640 s.
Aikoina, jolloin opiskelumotivaatio on alhaalla, kannattaa kokeilla opiskelun romantisointia. Siinä apuna voi käyttää kirjoja, jotka sukeltavat akateemiseen maailmaan. The Secret History on fiktiivinen romaani, joka kertoo yliopiston muinaiskreikan kielen opettajan opiskelijaryhmän jäsenistä, jotka elävät mysteeristä elämää erillään muista opiskelijoista. Tarinan edetessä ryhmän dynamiikka kiristyy, ja opiskelijat päättävät alkaa tavoitella moraalia rikkovia asioita, mikä lopulta johtaa yhden ryhmän jäsenen murhaan. Kirja käsittelee tapahtumia sekä murhaa edeltävältä ajalta että sen jälkeiseltä ajalta.
Kirja on täydellinen yhdistelmä jännitystä ja mystiikkaa, sijoitettuna akateemiseen maailmaan, mikä varmasti vangitsee lukijan ja herättää innostusta opiskelun ilmapiiriä kohtaan.
- Veera
Hypnotisören - Hypnotisoija – The Hypnotist – Lars Kepler
När en hel familj brutalt mördas i Stockholm överlever en svårt skadad tonårspojke. Pojken är den enda som kan avslöja mördaren. För att snabbt hitta vittnesmål kallas hypnotisören Erik Bark in, trots att han svurit att aldrig mer hypnotisera någon. Det som börjar som ett desperat försök att lösa fallet ändrar snabbt riktning och blir en mardröm. Mörka hemligheter avslöjas och Bark själv blir snabbt en måltavla. Handlingen sker i kamp mot klockan och kriminalkommissarie Joona Linna tvingas navigera genom lögner, svek och en iskall mördare som alltid verkar ligga steget före.
Boken skulle jag beskriva som en intensiv och psykologisk thriller, där ingen någonsin går säker. Inte ens de som försöker lösa fallet. Boken passar främst personer som gillar spännande och komplexa kriminalhistorier som tar otaliga oväntade vändningar.
- Emma
Där kräftorna sjunger – Where the Crawdads Sing – Delia Owens
“Där kräftorna sjunger” är en gripande roman som följer huvudpersonen Kya Clark. Kya är en ensam och utsatt ung kvinna som växer upp i träskmarkerna i North Carolina. Övergiven av sin familj och utstött av samhället, hittar Kya tröst och styrka i naturen omkring henne. Hon lär sig att överleva på egen hand och blir expert på naturen, vilket ger henne en djup förståelse för sin omgivning. När en man hittas död riktas misstankarna mot Kya. Romanen väver samman två berättelser: Kya’s kamp för att hitta sin plats i världen samt mysteriet kring mannens död.
“Där kräftorna sjunger” är en kraftfull berättelse om att hitta sin röst och sin identitet i en grym värld. Handlingen är fängslande och som läsare har man svårt att lägga boken ifrån sig. Boken passar för läsare som är intresserade av en kombination av en personlig berättelse och ett mysterium kring ett mord. Boken är även emotionell och passar för dem som söker böcker som berör känslomässigt och utforskar teman som ensamhet, kärlek och överlevnad.
- Emma
Att arbeta som Legal Trainee
på Etha Oy
Text: Verner Bexar Bild: Etha Oy
Mitt
namn är Verner Bexar, jag är tredje årets
Justusit och började arbeta som Legal Trainee på Etha i november 2024. Min resa till Etha är på så vis intressant att jag inte hade några planer på att byta arbetsplats förrän jag deltog på en exkursion som Etha ordnade i oktober för Justus och SSHV:s medlemmar. Jag fick en plats på exkursionen, och strax därefter började jag arbeta. Jag vill lyfta fram detta som ett tack för det fina intressebevakningsarbete som Justus bedriver.
Etha är ett konsultbolag inom hållbar energi, vars huvudsakliga verksamhetsområde är vindkraft, solkraft och energilagring (BESS). Etha erbjuder ett brett spektrum av tjänster, innefattande bland annat projektutveckling, projektrådgivning och due diligence, transaktionsrådgivning och juridisk rådgivning. Jag arbetar som Legal Trainee i Transaction Advisory-teamet, vilket innebär att mina arbetsuppgifter i huvudsak hänför sig till transaktioner, det vill säga när t.ex. en vindpark köps eller säljs.
Mina arbetsuppgifter varierar periodvis beroende på hurdana projekt jag är inblandad i, men kan bland annat innefatta att producera due diligence-rapporter eller granska och skriva utkast till olika avtal, såsom arrendeavtal, aktieöverlåtelseavtal, samarbetsavtal eller aktieägaravtal. Jag har även kontakt
med kunder och sköter enklare avtalsprocesser, såsom sekretessavtal. Utöver detta sköter jag en del interna, bland annat arbetsrättsliga och skatterättsliga juridiska utredningar. Det har verkligen varit givande att få en inblick i transaktioner inom energisektorn och det som har gjort upplevelsen ännu bättre är mina fantastiska kollegor. Jag kan inget annat än rekommendera Etha som arbetsplats.
I skrivande stund befinner jag mig i ett tillstånd av reflektion och kommer starkt ihåg en tid då jag drömde om ett arbete inom den egna branschen. Det är en känsla som jag tror att blir bekant för de flesta studenter i något skede. Jag vill därför passa på att säga av erfarenhet att det faktiskt lönar sig att njuta av tiden som ”bara studerande”. Även om jag alltid går med ett leende på läpparna till kontoret, så har det sina utmaningar att balansera ett krävande arbete och studier. Det är bra att tänka framåt och kanske gräset faktiskt ibland är grönare på andra sidan, men man ska aldrig glömma att njuta av stunden.
nunc point
Ellen Liljefors
Kun pääsykoekupla puhkeaa; tänä vuonna lopullisesti?
“Onneksi olkoon! Sinulle on myönnetty opiskelupaikka…” Siinäpä tiivistettynä kuuteen sanaan kaksi vuotta kestänyt pyöritys, joka piti sisällään muun muassa tunti toisensa perään pääsykoemateriaalien pänttäämistä, neljä loppuun kulutettua yliviivaustussipakettia, tapetin virkaa toimittaneita kertauspapereita sekä pari hieman ärsyyntynyttä kirjastonhoitajaa, jotka joutuivat hätistelemään viimeiselle minuutille opiskelevaa univelkaista pääsykoehakijaa ulos kirjastosta.
Pääsykoekupla on asia, joka on ymmärrettävissä luultavasti vain niiden keskuudessa, jotka ovat sen päässeet (tai joutuneet) kokemaan. Käsite juontaa juurensa luultavasti siitä tunnelmasta, joka on läsnä pääsykoeaikana; moni hakija oleskelee täysin omassa maailmassaan, kiertää kuin lasikellon alla samoja ajatuspolkuja ja elää täysin pääsykoemateriaalin armoilla. Silloinen valmennuskurssiopettajani sanoi, että asiaa voi ajatella niinkin, että on melko vapauttavaa saada omistaa kaikki ajatustyö pelkästään kolmelle oppimateriaalille kuukauden ajaksi. Omalla tavallaan olikin ainutlaatuista päästä osaksi tällaista yhden kuukauden kestävää tiivistä yhteisöä, jossa kaikilla oli sama tavoite ja vaihtelevat keinot sen saavuttamiseksi. Oli lohdullista ajatella, että joku muukin viettää vapun neljän seinän sisällä, samalla kun auringonsäteet ja juhlinnan remakka tunkeutuvat väkisin suljetuista ikkunoista sisälle ja ainoa asia muistuttamassa omasta juhlamielestä on päähän asetettu ylioppilaslakki ja pari surkuhupaisaa serpentiininriekaletta. Liimana hakijoiden välillä toimi myös jaettu stressi ja tietynlainen sulkeutuneisuus ulkomaailmasta, jotka toisaalta myös repivät erilleen paineiden kasvaessa; välillä kirjaston lukusalissa tuntui vallitsevan yhteisymmärrys siitä, että kukaan ei ole lähtemässä sieltä ensimmäisenä. Ehkäpä pääsykoekupla tuntuikin erityisen ahtailta vain meille, jotka omistautuivat pääsykoelukemiselle ja onnistumisen tavoittelulle liikaakin; liial-
linen suorituskeskeisyys voi loppukädessä kääntyä myös hakijaa vastaan. Tasapaino pänttäämisen ja vapaa-ajan välillä on tärkeä asia, mutta rajallisen lukuajan lyhentyessä päivä päivältä alkoi olla entistä vaikeampaa erottaa niitä toisistaan.
Keskittyminen, olennaisen tiedon erottaminen ja paineensietokyky ovat ehdottomasti taitoja, jotka ovat tarpeellisia tuleville juristeille
Viime vuosina käytössä olleen pääsykoemallin tarkoituksena oli toki myös testata hakijoiden valmiuksia yliopisto-opintoihin. Keskittyminen, olennaisen tiedon erottaminen ja paineensietokyky ovat ehdottomasti taitoja, jotka ovat tarpeellisia tuleville juristeille. Pääsykoeuudistuksen myötä oikeustieteelliseen hakeminen kokeen kautta on kuitenkin mullistumassa perin pohjin; kuukauden kestävästä lukuajasta ja alakohtaisista, laajoista koetehtävistä luovutaan, ja oikeustieteellisen koe yhdistetään parin muun alan kanssa. Koe sisältää kuitenkin myös vain oikeustieteelle suunnatun osion, jota varten hakija lukee etukäteismateriaaleja 2-3 päivää ennen koetta. Pohja kokeelle on siis täysin erilainen verrattuna aiempaan.
Mielenkiintoista on, että sadat yliopistojen työntekijät ovat vastustaneet uudistusta etenkin sen lyhyen siirtymisajan takia. Uudistus tulikin ilmoille melko nopeasti ottaen huomioon, että entinen pääsykoemalli on ollut käytössä jo useamman vuoden, eikä hakijoille annettu kovinkaan ruhtinaallisesti aikaa tottua tulevaan uudistukseen. Tämä voi olla erityisen raadollista niille, jotka ovat tottuneet vanhan linjan pääsykokeeseen ja keränneet kokemusta hakuprosessiin viime vuosien pääsykokeiden avulla. Nähtäväksi siis jää, onko perinteinen pääsykoekupla katoamassa lopullisesti, vai muuttaako se vain muotoaan. Joka tapauksessa lienee sanomattakin selvää, että pääsykoe on ison muutoksen äärellä.
GULISKRYSSNINGEN
Teksti: Ellen Liljefors, Emma Backlund ja Veera Makkonen
Kuvat: Lassi Mukkala, Elvira Nyrönen ja Heimo Saarinen
Den20 mars var det äntligen dags för ett efterlängtat evenemang för alla gulisar, nämligen guliskryssningen! Resan från Vasa började redan på förmiddagen och trots att en lång dag väntade var förväntan påtaglig i luften. Årets kryssning gick till Tallinn och utöver själva båtfärden hade många siktet inställt på den traditionella estniska sevärdheten – Super Alko.
Tågresan till Helsingfors gick snabbt och snart var vi framme i huvudstaden. De flesta Justusiterna passade på att äta något i närheten av tågstationen innan vi begav oss vidare mot hamnen. Vid terminalen var haven av bolognaröda halare svåra att förbise och många hade redan tagit på sig sina djurutstyrslar. Juridikstuderandena var inte bara lätta att känna igen på sina karaktäristiska halare, utan också på sina kreativa utklädnader – allt från katter till vargar.
Väntan på att få gå ombord kändes som en evighet, men stämningen var på topp och skratten ekade genom terminalen. Till slut fick vi kliva på båten och förberedelserna inför kvällens festligheter kunde börja. Förberedelserna såg olika ut för alla – vissa vilade i hytterna, andra strosade runt på båten och väntade ivrigt på att Tax Freen skulle öppna. Men en sak hade vi alla gemensamt: vi längtade efter att buffén äntligen skulle slå upp dörrarna.
Pari tuntia ennen buffan alkamista saimme tietoomme, että buffassa ei olisi riittävästi tilaa kaikille sen varaajille. Tämän takia jonotus buffaan oli kerrassaan eläimellinen. Opiskelijoiden nälkä oli ehtinyt kasvaa klo 21 mennessä niin paljon, että harva jaksoi odottaa vuoroaan sivistyneesti peläten, että jäisi paitsi buf fan antimista. Loppujen lopuksi kaikille justusiiteille löytyi paikka Justuksen val taamasta nurkkauksesta ruokalan perältä ja pääsimme maistelemaan sekä klassisia Itämeren herkkuja että Aasian makuja viinihanoja unohtamatta. Kun kaikki oli saanut vatsansa täyteen, alkoi juhlinta.
Pöydät ja ainejärjestöt kerrallaan nousivat ylös laulamaan kaikkien rakastamia lauluja. Myös Justus-laulu raikui buffetin tiloissa niin rattoisasti, että tarkkakuuloisimmat saattoivat kuulla lasien särkyvän. Loppuillan ja alkuyön aikana justusiittejä saattoi löytää laivan kaikista nurkista. Eräässä kahdeksanen kerroksen käytävässä, jossa useat justusiiti yöpyivät, justusiittien hyttien ovet olivat auki kaikille justusiiteille yhdessä oleskelemiseen. Osa matkasta kului laivan tanssilattialla tanssiessa ja laulaessa. Laivan atmosfääri vallitsi justusiittien sydämet läpi yön, ja osalla juhlijoista hauskanpito jatkui aamuun asti kauneusunet uhraten.
Aamulla tarjoutui mahdollisuus käydä maissa, jonne kaikista reippaimmat juxit lähtivät nauttimaan Tallinnan tarjoilemista aamupala- ja shoppailumahdollisuuksista sekä raikkaasta ulkoilmasta. Kello 12 aikoihin laiva oli jälleen täynnä enemmän ja vähemmän energisiä oikkareita, ja suunta kääntyi takaisin kohti Helsinkiä. Tunnelma paluumatkalla oli väsynyt, mutta ennen kaikkea kiitollinen, siunattu ja onnellinen; olihan takana kuitenkin yksi fuksivuoden odotetuimmista tapahtumista. Satamaan saavuttuaan juxit lähtivät omiin suuntiinsa, ja osa jatkoi yhteiselle junamatkalle takaisin kohti Vaasaa.
Fuksirisse oli yhtä juhlaa, josta jäi käteen unohtumattomia muistoja ja toinen toistaan hauskempia tarinoita (unohtamatta arvokkaita LinkedIn -yhteyksiä). Erityiskiitos kuuluu rakkaalle ulkoasiainvastaavallemme Juulille, joka luotsasi juxit turvallisesti laivan kyytiin ja huolehti siitä, että ikävä tunnelma vältettiin tehokkaasti. Risse myös vahvisti tiedetyn tosiasi-
1. Mitä seuraavista tapahtumista ei järjestetty helmikuussa?
3. Vilken talang skulle årets gulis Linnea Paloheimo vilja kunna?
a. Glasblåsning
b. Origami
c. Virkning
d. Drejning
10. Mikä seuraavista on loppukevään tapahtuma?
a. Kevätkauden päättäjäiset
b. Kevätrieha
c. Kevätsitsit
d. Kevätpiknik
QUIZ: Vastaa kysymyksiin ja voita Justus-juomapullo!
Ta reda på hur noggrant du har läst tidningen! Besvara dessa frågor och skicka ditt svar till paatoimittaja@ justuswasa.fi senast 10.5.2025. Bland dem som svarat lottas en Justus-vattenflaska ut!
Ota selvää siitä, kuinka huolellisesto olet lukenut lehden! Vastaa kysymyksiin ja lähetä vastauksesi osoitteeseen paatoimittaja@justuswasa.fi viimeistään 10.5.2025. Vastanneiden kesken arvotaan Justus-juomapullo!
4. Riidanratkaisijan työssä tärkeää on:
a. Vain sen osapuolen kuuleminen, jonka näkökulma on sama oman mielipiteen kanssa.
b. Ratkaisuun pääseminen mahdollimman nopeasti välillä jättämällä asiat perustelematta, koska käsittelyajat ovat liian pitkiä.
c. Kuunteleminen ja oikeanlaisten kysymysten kysyminen.
5. Vilken mat fick man på EY Law Evening?
a. Sushi
b. Pasta
c. Hamburgare
d. Pizza
9. Miten tämä Nunc Point -otsikko jatkuu? "Urheilu osana opiskelussa..."
a. Jaksamista
b. Onnistumista
c. Kehittymistä
d. Vahvistumista
8, I vilken stad var Paula Paukku på utbyte?
a. Madrid
b. Alicante
c. Barcelona
d. Sevilla
7. Kenet kv-viikkolaiset pääsivät tapaamaan Islannissa?
a. Pääministerin
b. Näyttelijän
c. Presidentin
d. Kirjailijan
6. Mitä Aarhusin hyttebussille kävi?
a. Se saapui myöhässä
b. Se jäi jumiin pihaan
c. Moottori ylikuumentui
d. Se ei käynnistynyt
d. Varmistaa, ettei kummallekaan osapuolelle jää paha mieli. 1/2025 Ex Nunc 25
Att publicera en vetenskaplig artikel: Peer review och vetenskaplig publicering
Text: Eero Nikkanen
Hur publicerar man en vetenskaplig, peer-reviewed artikel?
Vetenskapligt skrivande kan till en början verka komplicerat, men med noggrann förberedelse och systematiskt arbete kan vem som helst lyckas med att publicera en vetenskapligt granskad artikel. I den här artikeln delar jag med mig av mina egna erfarenheter av att skriva en vetenskaplig artikel och gå igenom publiceringsprocessen, samt ger praktiska tips till dem som skulle vilja skriva och publicera egna vetenskapliga artiklar.
De första stegen inom vetenskapligt skrivande
Mitt intresse för vetenskapligt skrivande väcktes under mitt första studieår, när jag deltog i Marcus Norrgårds seminarium om vetenskapligt skrivande (Grunderna i vetenskapligt skrivande). Seminariet gav en gedigen introduktion till vikten av vetenskaplig argumentation, tydlighet och väl underbyggd analys. Denna erfarenhet uppmuntrade mig att fördjupa mina kunskaper och ledde till att jag till slut skrev min egen vetenskapliga artikel.
Att skriva för Helsinki Law Review
Min publiceringsprocess inleddes med att jag tog kontakt med Helsinki Law Review’s dåvarande chefredaktör. Jag frågade om riktlinjer och praxis kring publiceringsprocessen och började därefter utveckla min forskningsidé mer ingående. Att skriva en vetenskaplig artikel kräver noggrann planering, kritisk granskning av källor och en tydlig argumentation.
När min forskningsidé hade klarnat började jag
arbeta med manuskriptet. Processen innebar flera versioner där jag finslipade mina argument, preciserade referenser och förbättrade helheten. Min första version blev accepterad för publicering, men det innebar inte att processen var över – tvärtom återstod flera omgångar av feedback och revideringar.
Först fick jag kommentarer från redaktionen om hur mitt manuskript kunde förbättras. Detta skede krävde mycket arbete, eftersom jag behövde tydliggöra mina argument, komplettera referenser och skärpa analysen. Därefter skickades min artikel vidare för peer review till två experter, som noggrant granskade min forskning och gav ytterligare återkoppling.
Peer review-processen var mycket värdefull men också utmanande. När jag fick granskarnas kommentarer behövde jag återigen revidera min artikel för att uppfylla de höga vetenskapliga kraven. Till slut, när alla korrigeringar var genomförda och redaktionen godkände den slutliga versionen, publicerades artikeln i Helsinki Law Review.
Publiceringsprocessen för en vetenskaplig artikel – steg för steg
Att publicera en vetenskaplig artikel kräver en väl genomtänkt forskningsidé. Ämnet måste vara relevant och bygga på tidigare forskning, samtidigt som det tillför ett nytt perspektiv. När idén har klarnat är det viktigt att välja rätt publiceringskanal. Det finns många vetenskapliga tidskrifter, och deras riktlinjer och krav varierar.
Det är därför en god idé att undersöka vilken tidskrift som bäst passar ens forskning och vad de kräver av manuskript.
Nästa steg är att skriva manuskriptet, som måste vara tydligt strukturerat, väl argumenterat och noggrant refererat. Innan den officiella inlämningen är det fördelaktigt att få feedback från kompisar eller handledare. När manuskriptet är färdigt skickas det till den valda tidskriften, där redaktionen först gör en preliminär granskning innan det går vidare till peer review. Redaktionen kan redan i detta skede avslå manuskriptet eller föreslå ändringar innan det skickas vidare för granskning.
Under peer review-fasen skickas artikeln till experter som bedömer dess vetenskapliga kvalitet, argumentation, metodologi och bidrag till forskningsfältet. Denna process kan ta allt från flera veckor till några månader. När granskarna har gett sin feedback måste författaren ofta göra ändringar i artikeln, vilket kan innebära mer djupgående analyser, fler källhänvisningar eller en tydligare argumentation. Efter revideringen skickas artikeln tillbaka till tidskriften, och granskarna avgör om korrigeringarna är tillräckliga. Om allt är i sin ordning godkänns artikeln för publicering, och därefter kan den genomgå ytterligare redaktionella ändringar innan den slutligen publiceras.
Varför publicera en vetenskaplig artikel?
Att publicera en vetenskaplig artikel har många fördelar. Det är en möjlighet att utveckla sina analytiska och argumentativa färdigheter, förbättra sitt skrivande och bidra till den vetenskapliga diskussionen. Dessutom kan en peer-reviewed artikel
vara en värdefull merit för en forskarkarriär och öppna dörrar till vidare studier eller akademiska tjänster. Det kan också stärka ens expertis och öppna dörrar till vidare akademiska möjligheter.
Vetenskapligt skrivande är också ett sätt att påverka utvecklingen inom sitt ämnesområde. Ny forskning kan erbjuda nya perspektiv, utmana etablerade uppfattningar och bidra till att lösa samhällsproblem. Genom vetenskapligt skrivande kan man delta i en större akademisk diskussion och lämna ett avtryck inom sitt forskningsområde. Även om processen kan vara krävande och tidskrävande är den samtidigt mycket givande. För alla som är intresserade av djupgående analys och ämnesutveckling rekommenderar jag starkt att skriva och publicera en vetenskaplig artikel. Publiceringsprocessen lär ut kritiskt tänkande, tydlig argumentation och systematiskt arbete – färdigheter som är användbara inom alla vetenskapliga områden och även utanför akademin.
1/2025
Haalarikastajaiset
Text: Emma Mäkitalo Bild: Kiia Gassama
Ensimmäisen vuoden opiskelijalla kevään ja syksyn aikana tapahtumia riittää. Orientaation pitkiltä viikoilta selvinneet siirtyy sitsipöydän ääreen ja sieltä kv-viikon kautta Justus ry:n syksyn loppuhuipennukseen, eli vuosijuhliin. Yksi asia, mikä kuitenkin aina tuntuu puuttuvan syksyn aikana, on kyky sulautua Vaasan ja Justuksen opiskelijoiden joukkoon. Tämä uuden ja vanhan Justusiitin universumeja erottava bolognanpunainen asu on juuri se syksystä puuttuva palanen. Päivä, kun vihdoin saa käsiinsä sen ihastuttavan ja silmiä häikäisevän kauniin haalarin, tuntuu aivan syntymäpäivältä. Haalarimerkit todistuksena pitkästä syksystä ja odotusajasta, löytävät vihdoin omat paikkansa (kovan työn ja monen neulanpistoksen myötä) ikiomasta opiskelijan virka-asusta. Kaiken kaikkiaan näiden rakastetuiden haalareiden saaminen oli ehdottomasti tammikuun loppuhuipennus.
"Päivä, kun vihdoin saa käsiinsä sen ihastuttavan ja silmiä häikäisevän kauniin haalarin, tuntuu aivan syntymäpäivältä."
vi fick alla kämpa för att inte genast klä på dem. Vi behövde inte vänta för länge, då kvällen började med att vi i tur och ordning fick se vem som var ivrigast att få på sig halaren. Med lite slit och stret fick vi sinsemellan tävla om vem som var snabbast att klä på sig den och sedan var vi alla iklädda den vackra bolognaröda dräkten. Fotografier togs för att föreviga dagen då vi äntligen fick det vi väntat på så länge. Under kvällens lopp firades det även med en utsökt måltid av hamburgare och raivokatti som våra härliga tutorer satt ihop. Till slut fick vi äntligen se resultatet av de nomineringar vi själva fått rösta på någon vecka innan. Stämningen var på topp och med denna stämning flyttade vi oss till Fontanas dansgolv för visa upp våra fina halare till alla andra, medan andra tog sig hem för att inte utsätta sig för lika mycket huvudvärk som de tappra soldaterna på dansgolvet säkerligen skulle uppleva nästa dag.
Utan våra käraste tutorers fina jobb skulle inte detta vackra evenemang blivit så underhållande och roligt som det var. När vi med spänning och glädje i kroppen gick in i Rådstugan, såg vi varje halare liggande fint på borden och
Nyt on aika päästää irti siitä kädestä, mikä alusta asti on meitä saattanut. Tämä ohjaava käsi kuuluu tietenkin meidän ihanalle tutorporukallemme! Ilman teitä me kaikki olisimme olleet hukassa, ja tästä vuodesta ei olisi tullut läheskään niin hauska ja onnistunut kuin siitä loppujen lopuksi tuli. Surullisin mielin jatkamme tästä omin askelin eteenpäin. Yksin ei kuitenkaan tarvitse jäädä. Syksyn aikana saimme tutustua aivan ihanaan porukkaan uusia oikkareita. Tästä porukasta löytyi ihana yhteishenki ja vielä ihanampia ystäviä. Näiden ystävyyksien, uusien haalareiden ja Justuksen ihanan yhteishengen tukemana koitamme nyt selvitä myös itse opiskelustakin.
EKSKURSIO PAKKAU SVINKIT
Mitä ei kannata unohtaa pakata mukaan seuraavalle eks kursiolle .
Kaikki toivovat ekskursiopäivälle hyvää aurinkoista säätä. Valmistaudu siihen, että toiveemme toteutuu ottamalla mukaan aurinkolasit.
Lompakkoa sisältöineen ei koskaan kannata jättää kotiin, kun lähtee pidemmälle matkalle.
Ekskursiot voivat olla rankkoja monestakin syystä. Auta kehoasi palautumaan raskaista matkapäivistä nesteytyksellä.
Justuksen ekskursiolla asukriisiin on helppo ratkaisu. Justus-merch sopii osaksi kaikkia asuja, kunhan pukukoodi ei ylitä smart-casualia.
Ekskursion aikana puhelimen akku on koetuksella. Upeista hetkistä on otettava kuva, ja kaverille on soitettava myöhästyessä aikataulusta tai eksyessä uudessa paikassa. Näitä tilanteita ennakoiden on hyvä pakata laturi mukaan.
Koskaan ei tiedä, milloin Päätyy tekemään odottamattoman ostoksen tai kädet täyttyvät ilmaistuotteista, jotka on vain pakko ottaa kotiin. Ota tämän varalle mukaan riittävän suuri kangaskassi.
Alla med ei välttämättä päde purkkapaketteihin. Vältä ensi ekskursiolla olemasta purkkavaras, ja pakkaa mukaan oma lempi makusi.
Teksti ja ulkoasu: Veera Makkonen 1/2025 Ex Nunc
nunc point
Ronja Fontell
Urheilu
osana
opiskelussa jaksamista
Hei kaikki justusiitit ja lukijat <3
Olen Ronja Fontell, toisen vuoden justusiitti, jolle urheilu on suuri intohimo. Tämä nunc point kertoo urheilun positiivista vaikutuksista ja siitä, miten päivittäinen urheilu tukee opinnoissa jaksamista.
Kaikki varmasti tietävätkin jo tässä kohtaa, kuinka tärkeää urheilu on ja kuinka monipuolisia hyötyjä urheilusta saa. Haluan kuitenkin vielä omalla nunc pointillani jakaa kokemuksiani siitä, kuinka urheilu on erittäin tärkeä arjen ja opintojen tasapainottaja - erityisesti oikeustieteen opiskelijalle, jonka arki painottuu hyvin paljon tenttikirjojen äärellä istumiseen ja pänttäämiseen.
on helpompaa virkistävän vaikutuksen takia.
"Säännöllinen urheilu auttaa siis ainakin omasta kokemuksestani opiskelun organisoimista ja siten tehokkuutta."
Urheilulla on monia myönteisiä vaikutuksia opiskeluun ja yksi niistä on se, että urheilun ottaminen osaksi päivää - oli se mitä tahansa liikuntaa - auttaa aikatauluttamaan päivää. Oikeustieteen opiskelijalle aikataulut ovat usein hyvin tärkeitä, sillä meillä on usein monta deadlinea ja tenttimateriaalit ovat hyvin laajoja, jonka takia on melkein välttämätöntä aikatauluttaa arkea. Säännöllinen urheilu auttaa siis ainakin omasta kokemuksestani opiskelun organisoimista ja siten tehokkuutta.
Oikeustieteellisessä opiskelu - ja opiskelu ylipäätään - on usein vaativaa ja stressaavaa. Opiskelun ohelle tarvitaan siis asioita, joiden kautta pääsee rentoutumaan ja joiden avulla kokisit itsesi edes hetkeksi stressistä vapautuneeksi. Urheilu tarjoaakin tähän todella tehokkaan avun, joka perustuu siihen, että urheilu vapauttaa mielihyvää kohottavia endorfiineja. Endorfiinit siis parantavat mielialaa, auttavat jaksamaan tekemällä olosta energisemmän, jolloin myös opiskelu
Urheilu auttaa myös kasvattamaan itsekuria, sillä urheilussa saavutetaan tuloksia pitkäjänteisyydellä ja sitoutumisella. Itsekurin kasvattaminen ja omaaminen on tärkeää oikeustieteen opiskelijalle, sillä meidän tutkinto rakentuu pitkälti itsenäiseen työskentelyyn, jolloin pitkäjänteisyys ja sitoutuminen ovat keskiössä. Kun ihminen on yhdellä osa-alueella pitkäjänteinen ja sitoutunut, auttaa se myös olemaan muilla elämän osa-alueilla sitoutunut ja pitkäjänteinen.
nunc point
Todella tärkeä urheilun aiheuttama vaikutus on se, että se parantaa kognitiivisia kykyjä - kuten keskittymistä ja muistamista, jotka ovat erittäin keskeisiä kykyjä oikeustieteen opiskelijalle, jonka täytyy hallita usein monta kokonaisuutta samaan aikaan.
Opiskelu vaatii lisäksi paljon jatkuvaa keskittymistä, kriittistä ajattelua ja analysointia. Omasta kokemuksestani urheilu on parantanut huomattavasti näitä taitoja. Ja onhan asiasta tehty myös hyvin paljon tutkimuksia kansainvälisesti ja kansallisesti.
Muiden huikeiden vaikutusten ohella urheilu vaikuttaa myös unen laatuun sitä parantavasti. Hyvä unen laatu vaikuttaa suoraan opiskeluun ja sen tehokkuuteen. Urheilun avulla vapautuvat endorfiinit auttaa kehoa ja mieltä rentoutumaan, mikä taas vaikuttaa unen laatuun. Koska urheilu auttaa nukahtamaan ja parantaa unen laatua, auttaa se opiskelijaa jaksamaan arjessa. Unella on myös tietysti suora yhteys kognitiivisiin kykyihin ja muistamiseen.
Eli kaikki justusiitit, kun aloitat päivän urheilemalla tai urheilemalla milloin tahansa päivän aikaan, tulet varmasti huomaamaan positiivisia vaikutuksia jaksamisessa ja sitä kautta lisääntyneenä opiskelumotivaationa ja opiskelumenestyksenä. Mikä tahansa urheilumuoto on hyvä ja tärkeä!
Muistakaa siis käydä urheilemassa ja hakemassa sitä kautta hyvää mieltä ja energiaa luku-urakkoja varten <3
Ses på gymmet eller på joggingbanan och sedan tillsammans på biblioteket!
Vuoden juxi
Linnea Paloheimo
Teksti ja kuvat: Linnea Paloheimo
Ensimmäiseksi haluan korjata yleisen harhakäsityksen koskien erästä iltaa ja erään kunniamaininnasta kielivän esineen kohtaloa. Toisin kuin jotkut saattavat väittää, en rikkonut “Vuoden Juxi” -todistusta raamittavaa taulua: se vain sattui hajoamaan, eikä minulla ollut tähän osaa eikä arpaa.
Toiseksi haluan kiittää vuosikurssiani kuluneesta syksystä, jollaista parempaa en olisi voinut toivoa.
Lisäksi suurkiitos ahkerille, vastuullisille (ja vastuuttomille) tuutoreille sekä muille justusiiteille, jotka ovat ottaneet meidät lämpimästi vastaan. Puss!
Oli äärettömän suuri ilo ja kunnia tulla valituksi vuoden juxiksi. Sanottakoon, että nimitys tuli puskista: mielessäni on edelleen ainakin 60 muuta, jotka olisivat saman ansainneet. Vuosijuhlissa h-hetkestä en juurikaan muista mitään sattuneesta syystä (alkaa a:lla ja päättyy -lkoholi), mutta yksittäinen etanolin makuinen kyynel saattoi valua ensijär kytyksen purkauduttua. Kaipa olin, ja yhä olen, salaa ylpeä saavutuk sestani.
1. Mikä eläin kuvastaa sinua parhaiten?
Luultavasti saukko
2. Vad är ditt motto?
Ironisk ”lovee ja sillee” eller ”aldrig bara en - alltid noll eller tio”
Muuttaessani Kirkkonummelta Vaasaan lupasin itselleni yrittää parhaimpani tehdäkseni fuksisyksystäni unohtumattoman. Uskon, että välillä yritin jopa liikaakin ja rajat tulivat useaan otteeseen vastaan. En kuitenkaan voisi olla yhtään sen kiitollisempi itselleni rohkeudestani heittäytyä mukaan silloinkin, kun nolotti, sosiaalinen akku oli tyhjä tai stressasi niin, että oksetti. Kaikki se, mitä kokemuksista on jäänyt käteen, on korvaamatonta. En vaihtaisi edes juomista tahmean paidan pesemistä aamuneljältä mihinkään. Muistoni ovat täynnä naurua, toinen toistaan tyhmempiä juttuja ja katkelmia nuotin vierestä hoilatuista sitsilauluista. Puhelimeeni tallentuneet nolot kuvat ja viestit ovat konkreettinen todistus siitä, että kerran jos toisenkin uskaltauduin tekemään ja elämään.
Silti, nollakauttaviisi, olin v***linen tryhis. Buu, noloa, en suosittele kenellekään.
Koska lupasin arvoisalle toimitukselle sivullisen tekstiä, loppusanat on kai vielä kirjoitettava. Vielä kerran kiitos ja anteeksi jokaiselle, joka tätä lukee. Kerranhan sitä vain pääsee jauhamaan itsestään ja korjaavasta kokemuksestaan lehteen (en voittanut hymytyttöä alakoulussa) – ja vielä luvan kanssa.
Rakkaudella,
Linnea Paloheimo
3. Om du kunde göra en ny konst perfekt direkt, vilken skulle det vara?
Glasblåsning är sjukt häftigt och jag skulle inte vilja bränna mig när jag lär mig att skapa med glas
4. Jos saisit keksiä uuden shotin, mitä siinä olisi? Karviaista, limeä ja mitä tahansa kirkasta
5. Favoritminne som hör ihop med Vasa? TTK-kvällarna <3
KV-VIIKKOJEN TUNNELMAA
AARHUS NORDIC WEEK
Teksti: Rosanna Lillbacka (vice int. sek) ja Jutta Mattila (UAT-jäsen)
Kuvat: Juuli Paturi ja Rosanna Lillbacka
Aarhusinviikko alkoi lentojen ja myös muutamien juoksuaskelten jälkeen pre-partylla, jossa saimme ensikosketuksen tanskalaisiin perinteisiin pelaamalla naulapeliä, jossa jokainen sai vuorollaan lyödä vasaralla nauloja puupölkkyyn. Keskiviikkona päivä lähti käyntiin tervetuliaislounaalla, jonka jälkeen suuntasimme mahat täynnä kohti hytteä. Hytellä ohjelmaa oli jos jonkinlaista. Opimme miten “hakke a beer”, seurasimme Aarhusin intsekin vihkimistilaisuutta, koimme mahtavat hyttesitsit ja pelasimme perinteisiä kv-viikko-pelejä aamun pikkutunneille asti.
dödin aikana suuntasimme Aarhusin tuomiokirkon ja synninpäästön kautta kohti pointy surpriseä, jossa pääsimme pelaamaan dartsia. Illalla oli aika lämmitellä äänihuulet, ja räjäyttää karaoke Justuslaululla.
Torstai alkoi pirteästi muutaman tunnin yöunilla, lämpimillä sämpylöillä ja muilla talon antimilla. Bussin piti lähteä kohti Aarhusia yhdeksältä, mutta yhteishenkeämme testaten, jäi bussi totaalisen jumiin hyttemökin pihaan. Yhteistuumin taistelimme mutaliejua vastaan, ja yritimme työntää bussia liikenteeseen tässä kuitenkaan onnistumatta.
Uuden bussin myötä ehdimme kuitenkin ajoissa luennolle, joka käsitteli tietosuojaa. Tästä sanottavaa on varsin heikosti nimeltämainitsemattomasta syystä. Lyhyen mella-
Perjantai ampaistiin käyntiin kryptovaluuttoja käsittelevällä luennolla, jonka jälkeen alkoi odotettu safaritour. Rastikierroksen aikana pääsimme muun muassa maistelemaan tanskalaisia herkkuja, laulamaan kuorossa sekä myörimään nurmikolla. Illalla suuntasimme juoksujalkaa kv-sitseille, jossa pukeuduimme ryhmäasuna Tehotytöiksi. Sitsien aikana pystyi ansaitsemaan Aarhusin intsekin kuvalla varustettuja seteleitä, joilla pystyi sitsien lopulla huutokaupassa ostamaan yllätyksiä. Sitsien jälkeen suuntasimme jatkoille.
Lauantaina pääsimme kokemaan Aarhusin maagiset vuosijuhlat. Itse vujut olivat täysin maineensa arvoiset, mutta myös preparty on täysin mainitsemisen arvoinen. Drinkkiliput, tapakset ja ihana yhdessä laittautuminen nostivat tunnelman kattoon jo päivän alussa. Vuosijuhlat koostuivat pöydän alla ja vessassa pidettävistä tapaamisista, maukkaista ruoka-annoksista (jota itse asiassa tuotiin pöytiin lisää myös pyytämättä), elite buffalosta ja muusta Aarhusin vuosijuhlille tyypillisestä hauskanpidosta. Tämä oli todellakin kokemus!
Vuosijuhlien jälkeisenä aamuna saavuimme bubblikselle myöhässä, kiitos oman intsekimme, joka unohti bubblis-lahjat hostille. Bubbliksella Aarhusin intsekiä lahjottiin ja kiitettiin mahtavasta (amazing) viikosta. Myös muita kovan työn tehneitä viikon järjestäjiä kiitettiin. Tämän jälkeen osa justusiiteistä suuntasi kohti Vaasaa intsekimme jatkaessa matkaa Islantiin.
ORATOR NORDIC WEEK
Teksti: int. sek Juuli Paturi Kuvat: Juuli Paturi ja Kaarin Rapinoja
Aarhus kohteli meitä hyvin ja olisi ollut kiva olla siellä pidempää, jotta olisi ehtinyt tutustumaan kaupunkiin paremmin. Tämä on kyllä varmasti vain positiivinen ongelma, sillä sehän on vain hyvä asia, että jää vielä näkemistä niin jaksaa lähteä uudestaankin käymään Aarhusissa.
Viikko kuitenkin päättyi ja oli aika matkustaa seuraavaa seikkailua kohti Islantiin. Jat koimme matkaa yhdessä Safiyen, Artiklan intsekin, ja Niklaksen, Pykälän vice intsekin kanssa, maanantaina kohti Reykjavikia. Aamuviideltä soiva herätys ei ollut mieleinen, mutta juna suoraan lentokentälle helpotti elämää. Lentokentällä oli luvassa pitkältä tuntuvaa odottelua. Lennon aikana sain kuiten kin nukuttua erittäin makoisasti eikä Islantiin saapuminen kaan estänyt tirsojen jatkamista bussissa matkalla Kefla vikista Reykjavikiin. Reykjavikissa oli vastassa minun ja Safiyen host, joka haki meidät bussiasemalta hänen luokseen. Kävimme ennen kotiutumista Bónuksessa, jossa teimme viikon ruokaostoksia (täällä ostin ensim mäisen Collabini). Loppupäivä menikin matkustami sesta palautuessa.
Tiistaina Niklaksen host vei meidät seikkailulle etelä-Islantiin. Kävimme ihailemassa vesiputouksia, jäätikköä ja mustakivistä rantaa Islannin Viikissä eli Vík í Mýrdalissa. Tästä upeasta kokemuksesta kiitän suuresti Einar Valuria. Pimeän tultua oli aika palata takaisin sivistyksen pariin Reykjavikiin pre-partya varten. Menimme yliopistokampuksella olevaan opiskelijaravintolaan syömään hampurilaisia ja tutustumaan viikon vieraisiin.
Keskiviikkona oli isoja juttuja luvassa. Pääsimme käymään Bessastaðirissa tapaamassa Islannin presidenttiä Halla Tómasdóttiria. Hän puhui meille viikon teemasta eli erityisesti lapsiin kohdistuva perheväkivallasta. Tunnelmaa aiheen vakavuudesta loi kova tuuli, joka paukutti vanhojen ikkunoiden karmeja tasaisin väliajoin. Keskustelussa nousi esille myös muun muassa sosiaalisen median haitat ja syrjäytymisen vaarat. Raskaiden aiheiden jälkeen hymyilimme kuvissa ja kiitimme, että pääsimme vierailemaan. Matkan oli aika jatkua!
Seuraavana oli luvassa kuuluisa Golden Circle -luonnonnähtävyyskierros, jossa kävimme Gullfossin vesiputouksella, Geysirin geotermisellä alueella sekä historiallisella Þingvellirin kansallispuistossa, joka on Unescon maailmanperintökohde. Vaikka sain kokea tämän jo viime vuonna, oli tämä melkein täysin uusi kokemus, koska maisemat olivat niin erilaiset ilman lunta, ja jumalattoman kova tuuli lisäsi tähän kokemukseen uuden elementin. Kävelymatka bussilta hytelle oli haastava, koska kova tuuli työnsi meitä aivan eri suuntaan kuin halusimme kävellä.
Tuulta vastaan taistelun jälkeen oli kuitenkin luvassa lämmin mökki ja hauskat hyttesitsit. Torstaiaamu toi tullessaan uuden haaste-elementin elämäämme nimittäin vettä ei enää tullut mökillä. Aamupala- ja pakkailuhetken jälkeen suuntasimme suorinta reittiä Sky Lagooniin rentoutumaan. Aivan ihanan puhdistautumisen jälkeen oli luvassa yllätysekskursio Islannin trendikkäämmän energiajuoman, Collabin, tarinaan heidän toimistollaan. Saimme kokeilla eri makuja Collabista ja lemppariksini nousi vadelmanja sitruunanmakuinen juotava. Kävimme illalla hakemassa kampuksen ravintolasta ruokaa ja hengailimme yliopistolla. Sitten haasteena olikin Oratorin intsekin auton renkaiden täyttäminen, joka kuitenkin onnistui! Se kone ei vaan aluks toiminu…
Perjantaina vierailimme Alþingissa eli Islannin eduskunnassa, jossa muun muassa kuuntelimme puhuvaa taideteosta. Kävimme paikallisen Juristiliiton toimistolla kuulemassa esittelyä heidän toiminnastaa, rikosoikeuden professorin luentoa viikon
aiheesta sekä syömässä makoisia naposteltavia. Ennen kuin jatkoimme matkaa Korkeimpaan oikeuteen, kävimme Dominoksesta hakemassa pizzat nassuun. Sen jälkeen olikin vapaa-aikaa. Ostin itselleni uudet collegehousut, mutta unohdin sitten kysyä veronpalautuslomaketta, joten nyt jäi saamatta se 16 euroo mitä olisin voinut saada </3 Päivä ei suinkaan loppunut tähän! Luvassa oli vielä court sittning! Court sittningillä toastmasterit olivat tuomareita, jotka syyttivät sitsikansaa sääntöjen rikkomisesta. Jos oli syytettynä, sai halutessaan valita itselleen asianajajan sitsikansan keskuudesta.
Lauantaiaamu oli ohjelmasta vapaa, jolloin oli hyvä hetki nukkua vähän pidempään ja yrittää selviytyä tuplaviikosta. Päivän ensimmäinen ohjelma oli myöhemmin päivällä suoritettava rastikierros, joka tunnettiin nimellä “L(egg)cellent surprise”. Rastikierroksen aikana tuli rastien kiertämisen lisäksi suojella ryhmän kananmunaa ja suorittaa lisätehtäviä. Minun lisätehtäviini kuului muun muassa kolmen minuutin treffeillä käyminen, jonka jälkeen treffikumppanini kehui minua mielenkiintoiseksi. Toisin kuin Suomessa, oli nyt luvassa sillis illalla ja vielä ennen vujuja! Tämä oli aika mielenkiintoista toiseen tottuneelle, mutta ruoka oli hyvää ja hauskaa oli.
Sunnuntai startattiin Oratorin intsekin kanssa käymällä uimahallilla, joka oli aika erilainen kuin Suomessa. Altaat olivat ulkona, ja ne olivat suloisen lämpimiä paitsi yksi, joka oli niin kuuma, että minulla meni iho ihan kananlihalle. Tämä oli kyllä mahtavaa! Varsinkin, koska se oli ilmaista, sillä saimme goodiebagissa ilmaisen käynnin kyseiselle uimahallille. Sitten olikin kiireistä valmistautumista vujuille, preparty ja mitaliseremonia. Vujut olivat aivan huikeat. Juhlat aloitettiin reiveillä, jolloin kaikki tanssivat ja tuulettivat lautasliinojaan. Juontajina olivat kaksi Islannin tunnetuinta koomikkoa,
joilla on oma tv-sarja, jossa he kokeilevat kaikkea outoa ympäri maailman. He juonsivat pääosin islanniksi, mutta huomioivat kaikki kv-vieraat ja juonsivat myös pienen osuuden englanniksi. Islanninkielinen juonto ei kyllä haitannut, sillä ohjelma viihdytti vaikkei kaikkea ymmärtänytkään. Juhlat jatkuivat vaikka vuosijuhlan ohjelma päättyi, sillä kaksi Islannin suosituimpaa räppäriä esiintyivät jatkoilla (heidän kappaleista nostoina Aron Can - MONNI ja Séra Bjössi - Single Í Dalnum).
Sitten olikin viikko, tai joidenkin kohdalla tuplaviikko, tullut päätökseen ja oli aika matkustaa takaisin kotiin. Matkaani kuitenkin tarttui itselleni kahdeksan tölkkiä Collabia tuliaisiksi Suomeen.
nunc point
Alina Sorri
Hankoon, vastuita pakoon, karkasin Hankoon
Justus antaa paljon, mutta täytyy muistaa, ettei anna sen ottaa liikaa. Tasapainottelu opiskelun, ainejärjestötoiminnan, vapaa-ajan sekä hyvinvoinnin välillä on vaikeaa. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta ja olenkin koonnut tähän tekstiin asioita, joita toivon, että voisin sanoa viime vuoden väsyneelle ja rasittuneelle Alinalle.
Astuttuani Justukseen innostuin ainejärjestötoiminnasta ihan vähäsen. Olin nimittäin ensimmäisen vuoden aikana yhteensä yhdessätoissa pestissä. “Haudassa ehtii sit levätä” on lausahdus, joka on tullut monelle tutuksi mun suusta varsinkin viime vuonna. Vaikka se on osaksi totta, jouduin syömään sanani, kun tarvitsinkin vähän lepoa jo ennen hautaan pääsyä. Muutin siis kesäksi Hankoon elämään rauhallista ja stressitöntä elämää. Rantajoogailtuani Hangon auringossa sain herätyksen siitä, että ehkä välillä arjessakin tarvitsee hetkiä, joissa tuntee olevansa taas soturiasennossa meren rannalla.
keämpää kuin tapahtumista aiheutuva FOMO tai ainejärjestötoiminnan deadlinet.
Osa saa energiaa toisista ihmisistä, osa saa liikunnasta ja osa liekkeestä. Mutta nyt ihan tosissaan, ihmiset nauttivat eri asioista ja on tärkeää oppia, mitkä ovat sellaisia tekijöitä elämässä, jotka tuottavat juuri itselle onnellisuutta. Jos jokin tuottaa hyvänolontunnetta ja innokkuutta, myös yleensä olet motivoitunut sen tekemiseen.
Lopulta oma jaksaminen on kuitenkin tärkeämpää kuin tapahtumista aiheutuva FOMO tai ainejärjestötoiminnan deadlinet.
Jotta osaisi tunnistaa omat energiantuottajat, täytyy osata lukea omaa toimintaa. Ei kannata tehdä jotain vain, koska kaikki muut pitävät siitä, jos se ei tuota mitään kiksejä sun sisällä (enkä sano tätä vaan, ettei kaikki jois niitä liekkeitä loppuun). Joku saa energiaa siitä, että viettää aikaa ihmisten kanssa, kun taas toisille liika sosiaalisuus on uuvuttavaa.
Ryyppättyäni kaikki kesätyöpennoset palasinkin virkeänä takaisin rakkaaseen Vaasaan. Kesän jälkeen olenkin koittanut ottaa stressittömän asenteen (korostan saanaa koittaa, mutta yritys on tärkein!).
Kyllä kaikki onnistuu, vaikka välillä voi olla vähän kiireisempää kuin välillä. Lopulta oma jaksaminen on kuitenkin tär-
Elämässä on monta asiaa, johon me ei pystytä vaikuttamaan, joten täytyy panostaa niihin asioihin, joihin pystymme. Vapaa-aika, arkirutiinit, omat rajat sekä armollisuus itseään kohtaan ovat kaikki tärkeitä elämän osa-alueita, joihin kannattaa panostaa. Pystymme itse valitsemaan, mitä teemme vapaa-ajallamme.
nunc point
Täytä vapaa-aikasi juuri sellaisilla asioilla, joista puhuin aiemmin. Asioilla, joista saat energiaa ja jätä taas pois ne asiat, jotka tuntuvat raskailta.
Arkirutiinit ovat tärkeitä jaksamisen kannalta. Varsinkin riittävä yöuni ja säännöllisesti syöminen vaikuttavat mielentilaan sekä energiatasoihin. Ainakin yksi klisee täytyy olla joka tekstissä ja käytän klisee-korttini tähän. Ei autokaan kulje ilman polttoainetta ja, koska me kaikki ollaan tällasiä koneita täytyy pitää huolta siihen, että saadaan riittävästi oikeanlaista polttoainetta. Vaikka polttoaineet ovat yleensä nestepitoisia, tarkoitan tällä kertaa ruokaa ja unta.
Jotta välttyisimme burnoutilta (kuulostaa mahdottomalta, mutta ei se ole!), täytyy kuunnella omia rajoja. Välillä on vain yksinkertaisesti liikaa asioita lautasella ja ainoa ratkaisu on priorisoida. Jotain täytyy jättää pois, jotta ei kuormitu liikaa. Esimerkiksi opintojen kanssa pitää muistaa, että meillä on kolme tenttikertaa vuodessa ja viisi vuotta aikaa opiskella. Ei kannata puskea itkunpartaalla tenttialuetta päähän, jos elämässä on samaanaikaan kaikkea muuta kuormittavaa. Olkaa armollisia itsellenne. Aina ei tarvitse vaatia 10+:n suoritusta eikä ole mikään häpeä, että jokin tentti jää roikkumaan. Vaikka vertasinkin meitä aiemmin koneiksi, emme ole mitään ikiliikkujia. Otamme helposti paineita arvosanoista, töistä sekä ainejärjestötoiminnasta, koska ne ovat meille tärkeitä asioita. Me ol-
laan kuitenkin vielä nuoria ja ajan liikkuessa nopeammin kuin Salama McQueen täytyy muistaa ottaa kaikki irti tästä ajasta- Ei tuhlata siis nuoruutta stressaamiseen, vaan nautitaan vielä kun voidaan. Opiskelija-aika on tehty nautittavaksi <3
Jos tästä tekstistä ei muuta jaksa lukea, lue tämä tärkein pointti. Ilman lepoa olemme puolitiessä burnoutiin, sillä ilman lepoa hukumme öihin stressaaviin, ja ilman lepoa, no niin –Jallu 2025.
JUSTUKSEN MVP:T
= En justusit som gjort en stor eller liten "Justusgärning" = Suuren tai pienen "Justusteon" tehnyt justusiitti
Miten voi olla mahdollista, että jokaisen oikkarin laulukirjasta ei jo valmiiksi löydy kaikista tärkeintä laulua, eli justuslaulua? Onneksi Veera Sykkö piti joulukuun PCJ sitseillä huolen siitä, että edes yksi Pykälän opiskelija nyt löytää tämän mestariteoksen kirjastaan. Veera nimittäin kirjoitti kaikki laulun sanat tämän onnekkaan opiskelijan laulukirjaan!
Chidhood crush –sitzen besöktes av två beundransvärda karaktärer, nämligen Chuck Bass och Nate Archibald från Gossip Girl! Med sin stiliga utstrålning orsakade de två charmörerna garanterat en hel del svaga knän under kvällen. Bakom maskerna dolde sig Emma Hermanson och Charlotte Ingberg.
Speaking of Justuslaulu, se löytyy nykyisin Nelli Skogin haalareista! Skannaamalla Nellin haalarimerkin qr-koodin sukellat suoraan Ukko Metson sieviin sointuihin. Ota Nellistä mallia - tilaa sinäkin samanlainen merkki ja kanna Justuksen kansallislaulua aina mukanasi opiskelijariennoissa! (tämä ei ole maksettu mainos:D)
På fredag deltog Frida Achrén på halarinvigning – det är ju mycket finare att ta emot sin bolognaröda uniform tillsammans med sina kompisar än att hämta den senare utan några ceremonier eller ens en snabbhetstävling i att klä på sig den! På lördag fick Frida återigen Justusiterna att jubla då hon vann FM-silver i skidskytte. Två verkligt fina händelser inom ett dygn! Gattis Frida (både för halaren och medaljen :D)!
TEEMAOSUUS: RIIDANRATKAISU
Haastattelussa käräjätuomari
Ulf Brunberg
Veera Makkonen
Personintervju med Ulrika Jern: Offentligt rättsbiträde och advokat
Emma Backlund
Haastattelussa Caius Honkanen Asianajaja, varatuomari, Asianajajaliiton siviiliprosessioikeuden asiantuntijatyhmän jäsen ja Welling Lagerstedt & Honkanen Asianajotoimisto Oy:n Osakas
Ellen Liljefors
Riidanratkaisu liiketoiminnassa –ajatuksia ja kokemuksia
Sarlotta Annola
Gisela Knuts - Att arbeta som självständig skiljedomare
Milja Norrena
Haastattelussa käräjätuomari Ulf Brunberg
Teksti ja kuvat: Veera Makkonen
Vaasassa sijaitsevassa Pohjanmaan käräjäoikeudessa on harvoin rauhallista. Työntekijöiden pöydät ovat harvoin tyhjiä, ja tiistai aamupäivänäkin kahvihuoneessa käydään vilkasta keskustelua. Tästä huolimatta riitaosaston osastojohtaja Ulf Brunberg onnistui vapauttamaan Ex Nuncin toimitukselle aamupäivänsä kertoakseen työstään käräjätuomarina.
Vaasalaistaustainen Brunberg on ollut nuoresta asti kiinnostunut urasta juridiikan parissa erityisesti sen monipuolisuuden vuoksi. Varmuutta alasta lisäsi myös perheen kannustus sekä tuomareita täynnä oleva suku. Brunberg aloitti oikeustieteen opinnot Vaasassa vuonna 2003.
Hänen uransa on ollut melko suoraviivainen lukuun ottamatta muutamia harjoittelujaksoja opiskeluaikoina. Jo opiskelujen aikana hänen kiinnostuksensa auskultointia ja riidanratkaisua kohtaan heräsi. Brunberg suoritti auskultoinnin vuonna 2009, minkä jälkeen hän aloitti työt hovioikeudessa ja lopulta käräjäoikeudessa käräjätuomarin tehtävässä. Vuonna 2022 hän aloitti rikososaston osastojohtajana, ja vuodesta 2024 lähtien hän on toiminut riitaosaston osastojohtajana.
Merkittävimpiä hetkiä hänen urallaan on ollut oikeustieteelliseen pääsy, sillä opiskelu ei aina ollut keskeistä hänen elämässään. Myös vakituisen viran saaminen on mainitsemisen arvoinen saavutus. Tärkeimpänä hän kuitenkin pitää oivallusta siitä, että hän nauttii oikeussalissa
olemisesta ja työskentelystä.
Nykyään Pohjanmaan käräjäoikeudessa pyritään panostamaan sovitteluun sen sijaan, että kaikki asiat käsiteltäisiin täysimittaisessa prosessissa. Tavoitteessa käräjäoikeus on onnistunut, minkä osittaa varsin hyvä onnistumisprosentti sovitteluissa. Sovittelun etuna on, että prosessi on kustannustehokkaampi ja nopeampi kaikille osapuolille kuin oikeudenkäynnissä käsitteleminen. Lisäksi sovittelussa osapuolet voivat itse neuvotella lopputuloksesta, mikä usein johtaa mieluisampaan lopputulokseen osapuolille. Sovittelun päättyminen sopuun ja osapuolten ystävyyteen onkin yksi työn parhaista puolista, Brunberg kertoo.
Brundberg on sisustanut työhuoneensa kotoa tuomilla maalauksillta.
Sovittelun tavoitteena on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa osapuolet voivat vapaasti tuoda esiin näkökulmansa ja löytää kaikille sopiva ratkaisu. Brunbergin mukaan riidanratkaisujuristin tärkeimpiä taitoja sovittelussa ovatkin kuuntelutaito ja kyky esittää oikeanlaisia kysymyksiä. Tuomarin työssä hän pitää erityisen tärkeänä sitä, että saa käsiteltävän asian juridiikan haltuun jo ennen yhteenvetoa. Näin tietää, mistä on kyse ja mitkä asiat ovat oleellisia riita-asiaa käsiteltäessä.
Muistellessaan ensimmäistä päiväänsä käräjätuomarina Brunberg toteaa, että auskultointi ja notaariohjelma antavat erinomaiset edellytykset tuomarin työhön. Koulutus opettaa päätöksenteosta ja virkavastuusta, minkä ansiosta aloittavalla tuomarilla on jo hyvä käsitys toimintatavoista. Hän korostaa, että työssä on tärkeää luottaa siihen, että asia on tutkittu niin perusteellisesti kuin mahdollista. Käräjäoikeuden käsittelyissä yksi suurimmista haasteista on käsittelyaikojen pituus. Tämän vuoksi nopeampi käsittely voi joskus olla parempi vaihtoehto kuin perusteellisempi, jos lopputulos on joka tapauksessa sama.
Ajoittain työssä törmää tapauksiin, joita käsitellessä ymmärtää, että lopputuloksesta huolimatta asianosaisen elämä on lopullisesti muuttunut. Vaikka välillä jälkikäteen mietityttää oliko ratkaisu oikea, tärkeintä on, että saadaan riittävän hyvä lopputulos, Brunberg toteaa.
Brunberg jakaa myös opiskelijoille vinkkejä. Vaikka jälkikäteen hänkin toisinaan toivoisi opiskelleensa ahkerammin, hän ei kuitenkaan kadu opiskeluaijoista nauttimista mukavassa seurassa. Tärkeintä ei ole, että jokaisesta kurssista saa huippuarvosanan, sillä työnhaussa arvioidaan hakijan kokonaiskuvaa. Toki on hyvä, että ainakin osa kursseista tuntuu mukavilta, hän toteaa. Hän jatkaa paljasten, että vielä vuosien jälkeen hän muistelee hallinto-oikeuden kurssia kauhulla. Lopuksi hän nostaa esiin kirjoitustaidon merkityksen juristin työssä. Esimerkiksi hänen omalla kohdallaan gradun arvosanalla oli merkittävä painoarvo uran alkuvaiheessa.
Opiskelijoille, jotka harkitsevat uraa riidanratkaisun parissa, Brunberg suosittelee tuomioistuimen lisäksi avustajan tehtäviä, sillä niissä pääsee näkemään monipuolisesti erilaisia tapauksia. Avustajilla on myös keskeinen rooli riidanratkaisussa. Hän myös vinkkaa, että Vaasassa järjestetään syksyllä tuomarinurakurssi sekä jossain vaiheessa mahdollisesti sovittelukurssi.
Vaikka työ riidanratkaisun parissa on usein kiireistä, Brunberg suosittelee ammattia vilpittömästi. Työssä oppii ja kehittyy jatkuvasti, kun pääsee pohtimaan ratkaisuja muiden kanssa ja käsittelemään monipuolisia tapauksia. Uusia säännöksiä kohtaa jatkuvasti, ja oikeuskäytäntö kehittyy koko ajan. Käräjäoikeudessa järjestetään myös säännöllisesti koulutuksia, erityisesti oikeustieteen tohtori Timo Saranpään johdolla, joissa perehdytään ajankohtaisiin asioihin.
Työ on myös hyvin palkitsevaa, sillä siinä saa työskennellä merkityksellisten asioiden ja ihmisten parissa. Usein, kun lopputulokseen päästään, osapuolten kasvoilla näkyy helpotus – ja silloin tietää tekevänsä jotain merkittävää.
1/2025 Ex Nunc 43
Personintervju med Ulrika Jern: offentligt rättsbiträde och advokat
Text: Emma Backlund Bild: Ulrika Jern
1. Berätta kort om dig själv och din utbildningsbakgrund
Ulrika Jern inledde sina studier vid juridiska fakulteten vid Helsingfors universitet i Vasa år 2007. Efter att ha avlagt rättsnotarieexamen i Vasa fortsatte hon sina magisterstudier i Helsingfors och erhöll juristexamen år 2012. Efter examen flyttade hon till Bryssel för en sex månader lång praktik. Praktiken i Bryssel lade grunden för hennes fortsatta karriär vid Österbottens tingsrätt, där hon auskulterade under ett års tid. Därefter ansökte hon om en tjänst som rättshjälpsbiträde vid rättshjälpsbyrån i Vasa och erhöll anställningen. Där är hon fortfarande verksam. Utöver sin roll som rättshjälpsbiträde innehar hon även advokattitel.
2. Vad arbetar du med idag?
Ulrika Jern arbetar som offentligt rättsbiträde vid rättshjälpsbyrån i Vasa. Hennes arbetsområde är väldigt brett. Hennes arbetsområde är omfattande och inkluderar en bred variation av rättsliga ärenden, med undantag för företagsjuridik och skatterätt. Inom företagsjuridiken hanterar hon dock frågor som rör arbetstagare, men inte ärenden som rör företag, då dessa förväntas betala för sina egna juridiska tjänster. Syftet med rättshjälp är att säkerställa att alla individer ska ha tillgång till juridisk rättshjälp, oavsett deras ekonomiska förutsättningar. I sin yrkesutövning kan Jern inte begränsa sig till ett enskilt rättsområde, utan handlägger ärenden som gäller allt från bouppteckningar och testamenten till civilrättsliga tvister samt brottmål.
3. Vad fick dig att välja juridik?
Ulrika Jern inspirerades att studera juridik av sin far, som var verksam som bankjurist. Ytterligare en faktor som låg bakom hennes studieval var insikten om att juridiken utgör en grundläggande del av samhällets struktur. Detta medför att en jurist har möjlighet att arbeta inom ett brett spektrum av rättsområde och inneha en mångfald av yrkesroller.
4. Hur intresserade du dig för tvistlösning?
Tvistlösning har intresserat Ulrika Jern sedan hennes tidiga studieår. Under sin studietid vid Helsingfors universitet genomförde hon en fördjupningskurs i medling, vilket ytterligare stärkte hennes intresse för området. Vid ett skede övervägde Jern en karriär som domare, men insåg att arbetet vid rättshjälpsbyrån erbjuder möjligheten att delta i en mångfald av rättsprocesser samt att vara involverad i medlingsförfaranden under en längre tidsperiod. Denna insikt fördjupade hennes intresse för att verka som rättshjälpsbiträde.
5. På vilket sätt kommer ämnet tvistlösning fram i ditt arbete?
Tvistlösning hanteras på olika sätt beroende på ärendets natur. I de flesta fall inleds processen med att kunden vänder sig till rättshjälpsbyrån för att redogöra för sitt problem. Därefter utvärderas möjligheten att kontakta motparten och undersöka förutsättningarna för en förlikning. Det mest fördelaktiga utfallet är att parterna når en gemensam överenskommelse, vilket sparar både tid och resurser.
I vissa situationer, exempelvis i ärenden som rör barn, kan en dialog med motparten vara otillräcklig. I sådana fall kan rättshjälpsbiträdet rekommendera domstolsmedling, där en domare agerar medlare tillsammans med en sakkunnig. Vanligtvis deltar även rättshjälpsbiträdet, såvida parterna inte önskar annat. Domstolsmedling kan fungera som ett stöd i medlingsprocessen och underlätta en lösning.
Överlag är tvistlösning en central del av rättshjälpsbyråns verksamhet, då medling utgör en grundläggande del av deras arbete.
6. Vilka typer av kunder eller fall möter du oftast i ditt arbete?
De tre största kategorierna av ärenden utgörs av familjerättsliga frågor rörande bland annat vårdnad, umgänge, underhåll och barnets boende; brottmål där både svaranden och målsäganden kan vara kunder; samt utlänningsärenden gällande uppehållstillstånd och asyl. Därutöver återkommande ärenden är bouppteckningar, testamenten samt arbetstvister, exempelvis i fall där en arbetstagare anser sig ha blivit uppsagd på felaktiga grunder.
7. Vilka färdigheter är viktigast för en som arbetar med tvistlösning inom ditt yrke?
Enligt Ulrika Jern utgör tålamod och förmågan att lyssna på kunderna ofta de mest betydelsefulla färdigheterna i hennes arbete. För kunderna är det av stor vikt att de känner sig hörda. Jern påpekar vidare att det ofta observeras att efter att kunderna har fått möjligheten att berätta sin historia, blir de mer benägna att acceptera situationen. Om ett rättshjälpsbiträde uppvisar brådska och stressar kunderna, resulterar det sällan i en förlikning. Jern anser också att det är av vikt att fokusera på framtida lösningar och att en central egenskap för ett rättshjälpsbiträde är att vara lösningsorienterad med ett framtidsfokus.
8. Finns det något specifikt rättsområde som är särskilt centralt inom tvistlösning just nu?
Tvistlösning äger rum inom alla typer av ärenden, men metoderna kan variera. Det finns inget specifikt rättsområde som är avskilt för tvistlösning, utan processerna kan anta olika former. Ulrika Jern framhåller att
det mest centrala är att behärska själva förfarandet för tvistlösning; när denna kompetens väl är etablerad, blir det enklare att tillämpa sina kunskaper på en mängd olika ärenden.
9. Hur ser framtiden ut inom tvistlösning?
Ulrika Jern har en mycket positiv inställning till tvistlösning och medling. Hon är övertygad om att medling kommer att bli allt vanligare. Rättegångskostnaderna har ökat avsevärt, vilket gör det svårare för vanliga medborgare att föra sina ärenden till domstol. Medling erbjuder en lösning som sparar både tid och pengar. Jern tror därför att ett ökat antal ärenden kommer att avgöras genom medling, vilket också kommer att underlätta domstolens arbete genom att minska köerna.
Det finns dock vissa typer av ärenden där medling sällan är effektiv, exempelvis i fall som rör våld i nära relationer. Den person som befinner sig i en sämre ställning i en sådan relation är ofta präglad av rädsla, och rädsla kan inte utgöra grunden för en framgångsrik medlingsprocess.
10. Vilket råd skulle du ge till studeranden som vill arbeta med tvistlösning inom ditt område efter avslutad utbildning?
Ulrika Jern framhåller att ett viktigt råd till studenter som strävar efter att arbeta med tvistlösning inom hennes område är att delta i kurser vid universitetet som fokuserar på medling och tvistlösning i domstol. Hon anser att dessa kurser erbjuder värdefull kunskap och intressanta insikter.
Hon betonar att det alltid finns möjligheter att lära sig nytt och att vidareutbilda sig inom arbetslivet, beroende på vilken yrkesinriktning man önskar följa, exempelvis som rättshjälpsbiträde eller domare. Jern anser att rollen som rättshjälpsbiträde är särskilt givande, eftersom man får delta i processen från början, medan domarna vanligtvis kommer in i ärendena vid ett senare skede.
Haastattelussa Caius Honkanen
Asianajaja, varatuomari, Asianajajaliiton siviiliprosessioikeuden asiantuntijatyhmän jäsen ja Welling Lagerstedt & Honkanen Asianajotoimisto Oy:n osakas
Teksti: Ellen Liljefors Kuva: Caius Honkanen
INFOBOXI
Kuka? Asianajaja, varatuomari ja Asianajajaliiton siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmän jäsen Caius Honkanen
Riidanratkaisu on luultavasti käynyt monen opiskelijan mielessä mahdollisena urasuuntauksena tulevaisuudessa. Pintapuolisesta näkökulmasta riidanratkaisu saattaa vetää puoleensa sen tarjoaman monipuolisuuden, haastavuuden ja tietynlaisen pysyvyyden takia; riski riidoille ja tarve niiden ratkaisulle on aina läsnä, joten myös riidanratkaisujuristeille on aina kysyntää. Jos sukellamme kuitenkin pintaraapaisua syvemmälle riidanratkaisun saloihin, miltä siellä näyttää ammattilaisen näkökulmasta? Entä minkälaisia tulevaisuudenkuvia riidanratkaisun alalle on piirtymässä? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa monipuolisen uran riidanratkaisussa tehnyt asianajaja, varatuomari ja Asianajajaliiton siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmän jäsen Caius Honkanen.
Työskentelee nykyään: Welling Lagerstedt & Honkanen Asianajotoimisto Oy:n (”WLH”) osakas. WLH on kokeneista asianajajista koostuva asianajotoimisto, joka palvelee asiakkaita riita- ja rikostoimeksiannoissa, yleisissä liikejuridisissa kysymyksissä, perhevarallisuus- ja vero-oikeudellisissa asioissa sekä kuljetus ja vakuutusoikeuteen liittyvissä asioissa.
Erikoisosaaminen: Riita- ja rikosprosessit sekä yleinen liikejuridiikka.
Motto: Onni suosii rohkeaa.
Honkasen tie riidanratkaisuun sisältää kokemuksia harjoittelujaksoista niin Vaasan hovioikeudesta kuin myös isommista toi-
mistoista; kipinä riidanratkaisun maailmaan vahvistuikin alun perin harjoittelun aikana, jossa hän sai käytännönläheistä kokemusta vastaan tulleen tavaramerkkiriidan kautta. Kansainvälisyyttä opintopolulle ovat myös tuoneet Glasgow'ssa vietetty vaihto-opiskelu sekä Washington DC:ssä tehty kansainväliseen politiikkaan liittyvä harjoittelu. Suomessa tie vei asianajotoimisto Boreniuksen riidanratkaisutiimiin, joka erottui etenkin sen ansiosta, että se käsitteli myös rikosasioita, joka ei ollut tuohon aikaan kovinkaan yleistä isommissa asianajotoimistoissa.
Riidanratkaisutiimissä työskentely tarjosi myös oivan mahdollisuuden kerätä kokemusta esimerkiksi välimiesmenettelystä ja muista riidanratkaisuprosesseista.
Nykyään Honkanen työskentelee vuonna 2022 perustetussa asianajotoimistossaan Welling Lagerstedt & Honkanen, jossa hänen työnsä keskittyy pääosin riita-asioihin. Työpäivä pyörii luonnollisesti ongelmanratkaisun ja siihen liittyvän vuorovaikutuksen ympärillä, jota tehdään aktiivisen kirjeenvaihdon, puheluiden ja asiakastapaamisten muodossa.
“Työ pitää sisällään paljon tiedonhakua ja valmistelutyötä, joka on olennaista myös realistisen tilannekuvan muodostamisessa asiakkaalle.”
Asianajomaailmalle tyypilliset aikatauluvaatimukset ja riidanratkaisussa tavallisesti ehdottomat määräajat voivat paikoitellen olla tiukkoja ja tuoda oman haasteensa työpäivään, joskin omassa toimistossa vaikutusvalta omaan kalenteriin ja aikataulutukseen on suurempi. Puhuttaessa useimmin esiintyvästä tapaustyypistä Honkanen nostaa esille, että toimistolle saapuu erittäin laaja kirjo erilaisia ja toisistaan poikkeavia juttuja; tiettyä yleisintä tapausluokkaa on siis varsin hankala määrittää, ja vastaan tulee muun muassa suoritushäiriötilanteita, sopimusrikkomuksia sekä niihin liittyviä vahingonkorvausvaatimuksia.
Sujuva ja tehokas riidanratkaisuprosessi vaatii taustalle vakaata ja eheää tuomioistuinjärjestelmää, jonka toimivuutta on syytä myös tarkastella ja uudelleenarvioida. Honkanen on osa Suomen Asianajajaliiton siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmää, joka valmistelee Asianajajaliiton oikeuspoliittisia lausuntoja sekä osallistuu eduskunnan lainsäädäntöhankkeisiin. Yksi tällä hetkellä käynnissä olevista projekteista käsittelee oikeuslaitostyöryhmää, jonka päätavoitteena on luoda kokonaisvaltainen kartoitus siitä, miten muun muassa siviiliprosesseja voitaisiin sujuvoittaa ja tehostaa Suomessa. Kyse ei ole pienestä asiakokonaisuudesta, sillä se kattaa alleen muun muassa lainkäytön keskittämisen yleiseissä alioikeuksissa sekä yleisten tuomioistuinten kokoonpanosääntelyn, ydintehtävät, oikeudenkäyntikulukysymykset sekä ylimääräisen muutoksenhaun.
Kun puhutaan riidanratkaisun tulevaisuudesta laajemmassa kuvassa, haasteita tuo yhteiskunnan resurssipula ja käsittelyaikojen pitkittyminen. Tämä näkyy konkreettisemmin viime vuosina lisääntyneissä korvauksissa, joita valtio maksaa oikeudenkäynnin viivästymisestä. Pitkä käsittelyaika vaikuttaa negatiivisesti myös asianomaisen henkisiin voimavaroihin ja voi horjuttaa uskoa oikeuden saatavuuteen sekä prosessitavoitteiden toteutumiseen tuomioistuimissa.
Riidanratkaisun huomisessa oman kysymyksensä muodostaa myös jatkuvasti lisääntyvä sääntely, joka on ollut viime aikoina nähtävissä kasvavana trendinä; sääntely-ympäristön laajeneminen ja moniportaistuminen merkitsee myös velvollisuuksien kasvua etenkin yritysten keskuudessa.
Jos taas puhutaan riidanratkaisussa tällä hetkellä olevista mahdollisuuksista, esille voidaan nostaa teknologian ja erityisesti tekoälyn kehittyminen ja sen hyödyntäminen juridiikassa. Tekoäly on mahdollista valjastaa hyödylliseksi apulaiseksi esimerkiksi tiedonhaussa ja laaduntarkastuksessa, mutta sitä ainakaan toistaiseksi ole syytä nähdä uhkana juridiikassa tai pitää sitä vertaisena ihmisosaamiselle.
kirjoitustapaa. Riitelijän kannalta keskeisiin opintokokonaisuuksiin kannattaa luonnollisesti satsata; prosessioikeus, rikosoikeus, sopimusoikeus ja velvoiteoikeus ovat keskeisessä asemassa, ja niiden perusteellinen sisäistäminen on ehdottomasti valttikortti opinnoissa ja työelämässä.
“Omaa harkintaa ja huolellisuutta ei voi ulkoistaa tekoälylle.”
“Omaa harkintaa ja huolellisuutta ei voi ulkoistaa tekoälylle.”
Jos uteliaisuutesi heräsi riidanratkaisua kohtaan, Honkanen jakaa lopuksi omat vinkkinsä niille, joita riidanratkaisun ala kiinnostaa. Kärkeen voisi nostaa monipuolisuuden; kirjavan kokemustaustan kerääminen opintojen aikana ja etenkin niiden alkuvaiheessa on rikkaus, jota voi kerryttää esimerkiksi erilaisten harjoittelupaikkojen ja vaihto-opintojen kautta. Myös oikeustapauskilpailuihin osallistuminen on mainio tapa hioa omaa argumentaatiokykyä ja juristille ominaista
Entäpä minkälaisesta henkilöstä tulee hyvä riitelijä? Vastaus lienee, että tähän ei ole olemassa selkeää muottia; kaikki riitelijät hoitavat asiansa omalla tyylillään, ja työpaikalta löytyy monenlaisia eri persoonia. Yleisesti ottaen riitelijän tulee kuitenkin olla valmis kyseenalaistamaan paitsi vastapuolen argumentteja myös omaa työtään. Tähän punoutuu myös juristille ominainen kriittinen ajattelutapa ja valmius hallita isoja asiakokonaisuuksia. Mielenkiinto ja uteliaisuus uusia asioita kohtaan ylläpitävät omaa osaamista ja kehittymishalua. On kuitenkin hyvä muistaa, että hyväksi riitelijäksi kehitytään ajan ja kokemuksen kanssa.
“Suurin väärinkäsitys on, että oikeustieteellisestä valmistuessa tulee osata välittömästi kaikki. Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja kehittyminen on jatkuvaa. Tentit saattavat loppua, oppiminen ei.”
Riidanratkaisu liiketoiminnassa –kokemuksia ja näkökulmia
Sarlotta Annola
”riidanratkaisu” voi herättää erilaisia mielikuvia. Monille tulevat ehkä mieleen klassiset kohtaukset elokuvista ja tv-sarjoista, joissa asianajajat nousevat seisomaan oikeussalissa ja huutavat: "I object!"
Jäävuoresta nähdään usein vain sen huippu, ja sama pätee mahdollisesti joskus riidanratkaisuun. Monesti tunnistamme vain sen näkyvimmän osan, eli tuomioistuimen – ja joskus välimiesoikeuden – käsittelyn. Vaikka tämä on ilman muuta tärkeää, piilee pinnan alla kuitenkin suurempi kokonaisuus. Riidanratkaisu ei ala tuomioistuimesta, vaan päättyy sinne. Ja tuomioistuimeen itse asiassa päädytään vain harvoin. Iso osa lakimiehen työstä keskittyy oikeudenkäynnin ja välimiesmenettelyn ulkopuolella tapahtuviin neuvotteluihin ja sovitteluun, joiden avulla pyritään välttämään asian vieminen tuomioistuimeen.
Riidanratkaisu ei myöskään kuulu ainoastaan siihen erikoistuneille asianajajille. Se koskettaa laajasti eri työtehtävissä toimivia juristeja. Omat kokemukseni riidanratkaisusta liittyvätkin sekä asianajotoiminnassa avustamiseen että erityisesti in-house-juristin tehtäviin Suomessa ja ulkomailla. Kokemukseni painottuvat riidanratkaisuun osana liiketoimintaa.
Vaikka kaikki tilanteet poikkesivat toisistaan, tietyt lainalaisuudet pysyivät kuitenkin samoina. Iso osa ristiriitatilanteista selvisi muutamilla hyvin perustelluilla sähköposteilla, kun taas jotkut tilanteet edellyttivät enemmän neuvotteluja ja toimenpiteitä. Vain harvat päätyivät oikeusprosessiin asti.
Kohtaamissani riidanratkaisutilanteissa tärkeintä oli hahmottaa tilanne oikein, keskustella asiakkaan tai yhtiön yhteyshenkilön kanssa, suunnitella argumentit ja ottaa yhteyttä vastapuoleen. Haastavinta oli saada kokonaiskuva tapahtuneesta ja erotella olen-
naiset asiat epäolennaisista. Luennoilla opetetut opit ja tenttien laajat oikeustapaustehtävät oli palautettava mieleen. Parhaat onnistumiseni syntyivät, kun en kiirehtinyt neuvotteluihin, vaan panostin huolelliseen valmistautumiseen.
Tämän lisäksi opin jotain hyvin olennaista riidanratkaisusta osana liiketoimintaa. Opiskelijana ajattelin riidanratkaisun ytimen olevan jutun voittamisessa. Liiketoiminnassa tärkeintä ei kuitenkaan ole itsessään voitto, vaan liiketoiminnan kannalta optimaalisen ratkaisun saavuttaminen. Usein tämä tarkoittaa taitoa kompromissien rakentamiseen ja valmiutta tulla vastaan – joskus jopa puolitiehen. Tämä näkökulma pakotti minut tarkastelemaan tilanteita myös pelkän juridisen ajattelun ulkopuolelta. Liike-elämässä juridiikan tehtävänä on lopulta palvella liiketoimintaa.
Riidanratkaisu muodostaa jäävuoren, jonka näkyvää osaa, eli tuomioistuimen tai välimiesoikeuden käsittelyä, monet juristit päätyvät jossain vaiheessa kiipeämään. Joskus se on välttämätöntäkin. Toiset sen sijaan uivat pinnan alla – usein näkymättömissä. Itse ajattelen, että pinnan alla tapahtuvat prosessit ovat vähintäänkin yhtä mielenkiintoisia kuin pinnan yläpuolella. Neuvottelutaidot, valmius etsiä kompromisseja ja kyky hahmottaa kokonaisuuksia ovat hyödyllisiä niin ammatillisessa kuin henkilökohtaisessakin elämässä.
Ehkä riidanratkaisussa mieleenpainuvinta ei aina olekaan vastustaminen, vaan se, miten osapuolet voisivat päätyä sanomaan toisilleen: "Sounds good. I don’t object.”
1/2025 Ex Nunc 49
Gisela Knuts – Att arbeta som självständig
skiljedomare
Text: Milja Norrena Bild: Gisela Knuts
Gisela Knuts är en erfaren tvistlösningsjurist och skiljedomare. I nästan 25 år arbetade hon som advokat med tvistlösning på Roschier, men fattade år 2022 ett stort beslut då hon började arbeta på heltid som skiljedomare. I en intervju över Teams får jag möjlighet att prata med Knuts om hennes karriär och hur hennes arbete ser ut idag.
Knuts kommer från en familj där det argumenterades mycket, vilket bidrog till att intresset för tvistlösning väcktes. “Man var tvungen att motivera sina åsikter och argumentera för och emot”, förklarar Knuts. Hon inledde studierna i juridik, under vilka hon deltog i en rättegångstävling. Erfarenheten var ögonöppnande – det visade sig möjligt att omsätta modellen med argumentation hemifrån också i arbetet. Efter andra studieåret hade därmed intresset för tvistlösning väckts.
Under studietiden arbetade Knuts som praktikant på Roschier, där arbetets dynamiska natur och de nya frågeställningarna hon upptäckte engagerade henne. Efter sin examen auskulterade Knuts, varpå hon fortsatte som biträdande jurist på byrån. Det var under den tiden även skiljeförfaranden kom in i bilden. Knuts upplevde dock inte att substansen i arbetet med skiljeförfarande var särskilt annorlunda än vid rättegångar i allmänna domstolar;
“Det var samma spel men en annan arena”. Efter 10 år på Roschier fick Knuts sina första uppdrag som skiljedomare. Hon uppskattade särskilt dessa uppdrag eftersom de lärde henne läsa “spelet” på ett annat sätt, vilket hon upplevde gjorde henne till en bättre advokat.
Efter en lång karriär på Roschier började hon fundera på att byta bana. Hon fick redan tillräckligt många skiljedomaruppdrag för att kunna arbeta bara med dem, men beslutet var trots det stort och tog flera år att fatta. Även om hon trivdes bra i sitt arbete kändes det som om tvisterna började upprepa sig och att rollen som partner innebar mindre skrivande och tänkande, vilket hon längtade efter. Därmed började hon år 2022 arbeta på egen hand enbart som skiljedomare.
Att börja en verksamhet utan biträdande jurister eller andta anställda var naturligtvis en stor förändring. Tidigare hade Knuts varit på en stor byrå och dragit nytta av allt det stöd det medför, men övergick nu till att ansvara själv för i stort sett allt. Även arbetssättet skilde sig eftersom man som skiljedomare säljer sin egen förmåga att avgöra en tvist i stället för det grupparbete som stora affärstvister innebär på en advokatbyrå. Trots dessa förändringar visade sig arbetet motsvara Knuts förväntningar. Hon kunde återfinna essensen i juristyrket; som skiljedomare krävs mycket eget tankearbete och för att skriva domar behövs kreativitet då man ska bygga upp en så fungerande helhet som möjligt. Samtidigt möjliggjorde den egna verksamheten flexibilitet och möjlighet att i större utsträckning bestämma saker själv.
Som motvikt till arbetets flexibla natur var Knuts tvungen att fundera över hur hon kunde finna en sådan infrastruktur som skulle passa hennes självständiga arbete. Hur kunde hon samtidigt behålla flexibiliteten men också ha tillgång till stöd i till exempel praktiska frågor, såsom i att boka resor? En annan skillnad jämfört med det tidigare arbetet var att arbetets dynamiska natur, både på gott och ont, dämpades. Arbetet som skiljedomare innebär nämligen inte lika mycket spänning, adrenalin och “spel” som att representera en part i ett förfarande som advokat.
Som utmaningar i det självständiga arbetet lyfter Knuts fram den sårbara ställningen när det blir mycket att göra. “Man säljer sin egen förmåga och människor litar på en”, berättar hon. Hon påpekar även att man är tvungen att se till att arbetet inte blir för ensamt när man arbetar hemifrån. Utmaningar är dock det som utvecklar en. Jag undrar om det finns någon särskilt tvist eller erfarenhet som format Knuts sätt att arbeta. Svaret jag får är entydigt de situationer, där hon fått uppdrag som till en början känts aningen för svåra. Knuts förklarar att det varit givande när man varit tvungen att utmana sig själv och när uppdraget ändå gått bra.
Vi diskuterar även skiljeförfarande ur ett processuellt perspektiv och Knuts belyser fördelarna med förfarandet jämfört med domstolsprocesser. I alla situationer är det inte möjligt att välja tvistlösningsmetod, men då valet är relevant brukar parterna uppskatta bland annat att skiljeförfarandet är hemligt. Speciellt företag vill ofta inte att deras tvister blir offentliga. Skiljeförfarande erbjuder en möjlighet att välja vem som avgör tvisten och man kan därmed välja en skiljedomare som är expert inom området. Processen kan även vara snabbare än i domstol då tvisten endast behandlas i en instans. Dessutom bygger förfarandet på ett övernationellt system och är därför gynnsamt vid internationella tvister.
Skiljeförfarandets särskilda natur ställer vissa krav på en skiljedomare. Man måste vara kapabel att ta in mycket information på relativt kort tid samt vara strukturerad och noggrann. Arbetet kräver att man kan se helheter bland enskilda byggstenar men
samtidigt att man inte ska dra för snabba slutsatser. Dessutom är det viktigt att vara tydlig i sin kommunikation, speciellt eftersom parterna valt en till att lösa tvisten och litar på att de ska få ett rättvist och balanserat förfarande.
Hur ser skiljeförfarandet ut idag och vilka trender är egentligen aktuella? De största diskussionerna handlar enligt Knuts om förfarandets transparens. Just nu har allmänheten väldigt liten insyn i förfarandet, men frågan om transparensen borde ökas har blivit föremål för diskussion. Frågeställningen har handlat om ifall allmänheten borde kunna få reda på vilka skiljedomare som avgjort vilka tvister, dock så att parterna skulle förbli hemliga. Å andra sidan väcks frågan om vilken inverkan detta skulle ha på förfarandet, vars särdrag är dess hemliga natur. Knuts lyfter även fram en annan trend som berör de nationella domstolarna. I många länder har de börjat ta upp kampen om de kommersiella tvisterna och erbjuder alternativ till skiljeförfarande.
Såsom i de flesta branscher är AI också ett hett ämne inom Knuts bransch. För tillfället använder hon sig inte av AI i sitt arbete på grund av de bristfälliga garantierna för informationssäkerhet. Hon betonar dock att ett AI-verktyg som säkerställer hemlighållandet av sekretessbelagd information kommer att revolutionera hennes arbete.
Från AI:s framtid övergår vi till studerandenas framtid. Jag undrar om Knuts har några tips till de studerande som i framtiden vill arbeta med tvistlösning. Knuts rekommenderar att delta i en rättegångstävling. En tvistlösningsjurist skriver mycket, men till arbetet hör också bland annat att uppträda. En rättegångstävling erbjuder möjligheten att öva på den sidan av arbetet. Knuts nämner även domstolspraktik och advokatbyråernas praktikantplatser som bra möjligheter. Något annat att ha i åtanke är att en tvist inte bara handlar om själva tvisten, utan att kärnan utgörs av ett visst juridiskt ämnesområde. Under sin studietid bekantade sig Knuts främst med den processrättsliga sidan av tvistlösning, men man kan även få bra verktyg för en karriär inom branschen genom studier i bland annat avtals- och skadeståndsrätt.
VAIHTOTARINA: VAIHDOSSA BARCELONASSA
Teksti ja kuvat: Paula Paukku
Saavun Barcelonaan sunnuntaiaamuna 26.8. ilman mitään tarkkaa käsitystä siitä, mitä tulee tapahtumaan. Innostus, kauhu, jännitys, onnellisuus. Otan taksin kentältä Carrer de la Uniólle. Kommunikaatio vuokranantajan kanssa on ollut kaksikielistä tähän mennessä - nyt vastassa on kuitenkin joku muu työntekijä. Soitan numeroon ja kerron ystävällisesti asiani englanniksi. Kesken lauseen kuulen vain “Pero Paula, no inglés” ja mietin mielessäni: nyt se on menoa. Valitettavasti kielikeskuksen alkeiskurssit ja Duolingon tykittäminen eivät varsinaisesti ole valmistaneet kohtaamaan salamannopeudella puhuvia natiiveja. Tämä tulee yhä tutummaksi kuukausien myötä, sillä englannin taitoa voi olettaa
Ex Nunc 1/2025
ASUMINEN
harvassa paikassa. Siitä huolimatta (spoiler alert) kaikesta selviää ja espanjantaitokin kehittyy!
Barcelonassa ei varsinaisesti ole mahdollisuutta majoittua opiskelija-asuntoon. Asuntoja riittää vain hyvin rajatulle määrälle opiskelijoita, ja ne ovat kaukana sijaitsevia luksuskomplekseja, joissa kuukausihinta jaetussa huoneessa on noin 1400 euroa. Asuminen Barcelonassa on kallista, vaikka kaikki muu on Suomea halvempaa. Itse päädyn pienessä epätoivossa vuokraamaan Badi-nimisen sovelluksen kautta huoneen kuuden hengen kimppakämpästä. Esittely asunnosta tehdään videopuhelun kautta, ja sen jälkeen takuuvuokra pitää maksaa heti vuokranantajan tilille.
Liikkeellä on todella paljon huijauksia, joten en voi varsinaisesti suositella tätä toimintatapaa. Luotettavimpia toimijoita asuntovälityksessä ovat Spotahome, Idealista ja Housing Anywhere, mutta välityskuluja kannattaa varautua maksamaan. Lopulta kaikki kääntyy hyvin itselleni riskinotoista huolimatta, varmasti osittain tuurin kautta.
saa 47 euroa kolmelta kuukaudelta. Intensiivikurssilla luon ensimmäiset kontaktit muihin opiskelijoihin - ihmisiä on ympäri maailmaa mm. Saksasta, Yhdysvalloista, Brasiliasta, Meksikosta, Uudesta-Seelannista, Alankomaista, Kolumbiasta ja Intiasta. Olen ainoa Suomesta, ja tapaankin ensimmäiset muut suomalaiset vasta parin viikon päästä.
OPISKELU
Asuntoni sijaitsee El Ravalissa, joka on hyvin kirjava kaupunginosa. Yliopiston sijainnin ja turvallisuuden kannalta suosittelen mieluummin majoittumista L’Eixamplen, Sarrìa-Sant Gervasin tai Les Cortsin alueelle. Erityisesti L’Eixample on upea, mutta hintaa huoneille löytyy myös. Itse maksan 700 euroa kuussa suuresta huoneesta omalla parvekkeella, mutta sijainnissa tingin. Ravalissa kannattaa ehdottomasti käydä kiertelemässä päiväsaikaan, sillä sieltä löytää hyvää ruokaa ja laajan valikoiman second-hand shoppeja (erityismainintana Lullaby).
Maanantaina 27.8. opinnot alkavat Esadessa viikon pituisella espanjan intensiivikurssilla. Matka kampukselle kestää reilut 30 minuuttia metrolla ja bussilla. T-jove -matkakortti mak-
Seuraavalla viikolla koululla on aloitustilaisuus ja cocktail-mixer. Kurssit alkavat seuraavana päivänä. Alunperin valitsemillani kursseilla on luentoja jokaisena päivänä, mutta viikolla ennen luentojen alkua on mahdollista vielä muokata valintojaan. Lopullinen aikatauluni sisältää luentoja ke-pe, kahdesta tunnista kymmeneen päivittäin. Kursseja ovat IPR, kansainväliset liikesopimukset, geotaloustiede, populismin uhka ja henkilökohtainen suosikkini, Law & Literature. Kyseisellä kurssilla luemme klassikkokirjallisuutta ja runoja sekä katsomme elokuvia ja tutkimme oikeuden ja juristiuden yhteyksiä näihin. Isoin suositus, vaikka et olisikaan kaunokirjallisuuden tuntija! Kurssit ovat suhteellisen työläitä, mutta tasoltaan samankaltaisia HY:n kanssaosa hieman haastavampia, osa taas helpompia.
Kuvassa kavereita
Kuvassa kotikatu
Kuvissa Montserrat ja Blanes
Useilla kursseilla on viikottaisia palautuksia ja 80% läsnäolopakko, eli työtä riittää. Kaikki loppukokeet järjestetään marraskuun lopussa ja ripotellen pitkin joulukuuta. Vaikka opiskelu vaatii paljon 22 opintopisteen suorittamiseksi, jää aikaa onneksi runsaasti muullekin. Kannattaa suunnitella aikataulu pitkää viikonloppua silmällä pitäen, se mahdollistaa paljon!
Tapaan ihmisiä sekä Esadesta että muistakin yliopistoista. Loppupeleissä moni läheisimmistä ystävistäni on eri koulusta, UAB:sta. Lisäksi ystävystyn erityisen hyvin kahden kämppikseni kanssa. Ihmisiä tapaa varsinkin alussa joka päivä jatkuvasti, sillä hengailuihin jokainen tuo lisää omia ystäviään. Mahdollisuuksia ja hieman velvollisuuttakin sosialisoitua on runsaasti.
Barcelonassa on todella lämmintä lokakuun loppupuolelle saakka, eli aktiviteetit sijoittuvat paljon ulos. Käyn rannalla useimpina päivinä, luentojen jälkeenkin, ja auringonpalvonnan sekä uinnin lisäksi pelaan rantalentopalloa. Barcelonan rannoista Bogatell on mielestäni paras. Lisäksi tutkin paljon ulkoilmakohteita yksin ja muiden kanssa. Käyn Montserratissa patikoimassa, Montjuïcilla linnoituksessa ja puutarhassa, Tibidabossa huvittelemassa sekä Parc del Guinardóssa ihailemassa auringonlaskua. Barcelonassa kannattaa tutkia eri naapurustoja eli barrioita, etenkin jalan. Kaikissa on se oma vibansa ja usein myös katujuhlia! Myöhemmin säiden viiletessä (15-20 astetta, kamalaa) marraskuussa ja joulukuussa tutkin enemmän museoita, joita Barcelonassa riittää. Lähes jokaiseen pääsee tiettynä ajankohtana ilmaiseksi, yleensä sunnuntaisin tai jokin arki-ilta, eli kannattaa ottaa näistä selvää! Koko vaihdon aikana maksan sisäänpääsystä vain Moco Museumiin.
Yöelämä ja sosiaalinen elämä on Barcelonassa todella vilkasta. Ulkona tulee syötyä usein, opiskelijabudjetilla pääsee pitkälle. Klassikoita keittiössä ovat tottakai paella ja erilaiset tapakset, kuten patatas bravas, bombas, pan con tomate, tortilla española ja bacalao. Erityisen hyvää gelatoa, churroja ja empanadoja löytyy myös. Kannattaakin testata ihan kaikenlaista paikallisesta keittiöstä! Muiden aktiviteettien osalta Erasmus-yhteisö on todella merkityksellinen. Barcelonassa on harvinaisen aktiivinen Erasmus, tai itse asiassa kaksi kilpailevaa tahoa (sininen ja oranssi). Klubille voi mennä ilmaiseksi vaikka joka päivä ja tapahtumia järjestetään joka päivä. Tärkeää tapahtumissa on monipuolisuus - on beer pong -kisoja, bileitä, ulkoilutapahtumia ja päiväreissuja sekä kaikkea siitä väliltä.
Kuvissa tapastelua sekä baareilua Ravaliassa
VAPAA-AIKA & KULTTUURI
Luulin aiemmin, että kärsin FOMOsta, mutta sitä ei oikeasti ymmärrä ennen kuin lähtee vaihtoon... on hyvä muistaa ottaa aikaa myös itselleen ja hyväksyä se, että välillä on pakko opiskella tai levätä, sillä houkutus tehdä jatkuvasti jotain on suuri.
Katalonialainen kulttuuri tulee tutuksi jonkin verran. Suosittelen lämpimästi paikallisiin tutustumista, vaikka se voi välillä olla vaikeaa vaihtokuplan vuoksi. Esimerkiksi paikallisten kämppisten kanssa asuminen on hyvä tapa. Kataloniassa on hauskoja perinteitä kuten castellers ja jouluhalko, sekä vahva kielellinen ja kulttuurillinen identiteetti. Syksyn aikana juhlitaan La Diadaa, eli Katalonian itsenäisyyspäivää, ja La Mercèa, joka on barcelonalainen viikon kestävä juhlallisuus. Espanjassa osataan juhlia isosti ja iloisesti :)
Yksi parhaista asioista vaihdossa on mahdollisuus matkustaa. Etenkin Euroopan sisällä matkalle lähteminen on helppoa ja halpaa! Vaihdon aikana käyn lyhyemmillä reissuilla Katalonian sisällä mm. Sitgesissä ja Costa Bravalla, joissa on kuvankauniit rannat. Gironassa on markkinat, historiallisia rakennuksia ja lähettyvillä todella eksentrinen Dalín museo. Käyn lisäksi Madridissa, Lissabonissa ja Mallorcalla viettämässä pitkät viikonloput sekä Gran Ca-
narialla viikon. Jännin reissu on vajaan viikon matka Marokkoon Erasmuksen kautta. Tällä matkalla tutustumme Marrakeshiin, yövymme Saharassa ja ratsastamme kameleilla. Kokemus on unohtumaton, ja Erasmus mahdollistaa matkustamisen todella edullisesti. Kannattaa lähteä mukaan vastaaviin juttuihin!
Aika on kulkenut todella nopeasti ja ennen kuin sitä tajuaakaan, se on ohi, ja to do -listalla on vielä viikon loman verran aktiviteetteja. Kokonaisuudessaan vaihtokokemus on ikimuistoinen ja ehdottomasti sen arvoinen. Voi olla pelottavaa lähteä kohti tuntematonta oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta kaikesta selviää ja saa niin paljon takaisin. Vaihtoaikana tulee vastaan ikäviäkin tilanteita, jotka opettavat itsenäisyyttä. Kaikkein eniten mieleen jää kuitenkin vapaus, kansainvälisyys, ihmiset ja kaikki kokemukset. Tällainen mahdollisuus on vain kerran elämässä opintojen aikana, suosittelen kaikille lämpimästi siihen tarttumista <3 Allekirjoittaneeseen saa ottaa yhteyttä, jos vaihto Barcelonassa kiinnostaa!
MATKAILU
Kuvissa La Diadan ilotulituksia, Sagrada Familia joulunaikaan, Sahara ja kuva Lissabonin reissulta 1/2025 Ex Nunc
