Ex Nunc 1/2019

EX NUNC Justus r y:n oikeustieteilijöiden oma lehti • 1/2019

TEEMA: TULEVAISUUDEN JURISTI

SPRING EDITION

Elements of AI Tulevaisuuden juristi, jolta tekoäly ei vienyt työtä RÄTTSTEKNOLOGI PÅ ADVOKATBYRÅERNA – HUR ANVÄNDS DEN IDAG?

Create the career you want, where you want

We strive to hire talented and motivated young lawyers and future potential.

Send your application to Finland: rekry@eversheds.fi.

A leading international law firm with 67 offices worldwide and 5 in Finland Eversheds Attorneys Ltd. | eversheds.fi

Follow us: Eversheds Sutherland Finland

@ESlaw_FIN

Eversheds Sutherland Finland

Eversheds Sutherland Finland

Pääkirjoitus Jonas Holm Päätoimittaja

Teknologin är här för att stanna

J

Kuva: Theo Pynttäri

ust nu lever vi i en mycket snabbt föränderlig kuinka voimme jo opiskelujen aikana valmistautua värld, med teknologiska och kunskapsmässiga tulevaisuutta varten ja myös millaisia työelämäntaitoja innovationer som inte motsvarar någon juristien tulisi hallita tulevaisuudessa ja kuinka föregående tid. Dekanerna för de juridiska asianajotoimistot käyttävät tekoälyn tarjoamia etuja fakulteterna i Finland bestämde att litteraturen till arjessaan jo nyt. årets inträdesprov även ska finnas gratis tillgängligt Riippumatta siitä työllistytkö vastaelektroniskt för sökanden, vi ser en allt större ökning valmistuneena juristina valtiolle, asianajotoimistoon av mängden ”moodle-prov” på fakulteten och allt tai johonkin muuhun yritykseen, olisi sinun detta är en tydlig indikation på i vilken riktning kannattavaa opetella tekoälyn perustaidot. utvecklingen går mot.

Alasta riippumatta tulet todennäköisesti Behovet av att minnas fakta och regler työskentelemään erilaisten työskentelyä helpottavien minskar när all information finns enkelt tillgängligt tietokoneohjelmien kanssa tulevaisuudessa. digitalt. Istället blir språklig kompetens och tekniskt Kevät on jo nurkan takana ja vappu lähestyy kunnande den mest fundamentala kunskapen också nopealla vauhdilla. Kohta on aikaa ottaa pieni tauko för oss framtidens jurister. Men opiskelusta ja tenttistressistä. vad är då den roll som lämnar för Osalla on kesätyöpaikka, osa Vad är då den roll som juristerna? suorittaa opintoja myös kesällä lämnar för juristerna?

Borde du vara orolig? Både ja osa lomailee ja latailee ja och nej. Det går diskussioner akkujansa seuraavaa lukuvuotta om hur den artificiella intelligensen kommer att varten. Nauttikaa näistä kevään viimeisistä förändra juristernas vardag och vilka arbetsuppgifter opiskelukuukausista ennen kesälomaa ja muistakaa som kommer att ersättas med teknologi istället för rentoutua välillä. mänsklig arbetskraft. Denna teknologi kommer att Så, mina damer och herrar, här är den, årets vara en oundviklig del av juristernas framtida vardag, första upplaga av Ex Nunc. Jag önskar er alla en och därför är det viktigt att vi då förstår grunderna trevlig fortsatt vår och sommar! i den nya teknologin. I och med att den artificiella intelligensen tar allt mera över de rutinbaserade arbetsuppgifterna lämnar det en större roll åt juristerna att hantera den information programmen producerar, att tolka den och kommunicera den vidare. Vi ska inte se utvecklingen som ett hot mot våra arbetsplatser, utan som ett verktyg som underlättar arbetsbördan så att juristerna kan fokusera på det vi utbildas till, att tolka och tillämpa regler. Arbetsuppgifterna inom vår bransch håller inte på att minska, våra arbetsuppgifter håller bara på att förändras.

Kuinka voimme valmistautua tulevaisuuden muutoksiin?

Tulevaisuudessa työtehtävämme tulevat varmasti muuttumaan ja meillä on kaikki ovet auki tulevaisuuteen valmistautumista varten.

Juristimaailmassa tekoäly on todella ajankohtainen aihe. Mielestäni jokaisen opiskelijan on tärkeä luoda itselleen käsitys tekoälystä ja ymmärtää tämän perusteet. Tästä syystä kevään Ex Nunc keskittyy juuri tekoälyyn. Lehdessä löytyy artikkeleita siitä,

1/2019 Ex Nunc

3

sisältö Ex Nunc 1/2019

3

Teknologin är här för att stanna Pääkirjoitus

6

Bästa Justusiter

8

Nyheter

12

Hälsningar från styrelsen Uutiskatsaus

12 Haalarinkastajaiset Officiellt Justusiter

20

13

Vuoden fuksi Jonathan Mainz

14

Toimikunnat ja -henkilöt 2019

16 Pampasveckan med Justus Paa Paa Pampas 20

Juristförbundets och Justus arbetsansökningsseminarium

27

22

Mikä HYY:n edustajisto?

Aino Pesonen

EX NUNC JULKAISIJA: Justus ry/r.f.

Pitkäkatu 28-30, Tammipiha 65100 Vaasa www.justuswasa.fi PÄÄTOIMITTAJA: Jonas Holm

4

Ex Nunc 1/2019

TAITTO & ULKOASU: Jonas Holm

PAINO: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti

PAPERI: G-Print 90g kansi: Lumi Silk 200g

JUSTUS RY:N JÄSENET: Opiskelevat Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan kaksikielisessä yksikössä.

PAINOS: 120 kpl

KANSIKUVA: Jonas Holm Lehti saa HYY:n ainejärjestölehtitukea

16 24

Ryhmätentti - ei kun siis moodletentti Vivian Mikkola

26

Kipukohtia Nunc point: Elina Uitto

27

ELSA Helsinki What is ELSA Helsinki?

30

Elements of AI Erika Lahtinen

32

Henkilöhaastattelu Christoffer Masar

34 Tulevaisuuden juristi, jolta tekoäly ei vienyt työtä Nella Åström, Borenius

32

35 Robottituomarit tulevat - oletko valmis?

Nunc point: Sanna Luoma 36

Utelialle ja seikkailuhaluisille - hakuprosessi LLM- ohjelmiin

Emma Laakkonen

41

Ovatko e-kirjat kukistamassa fyysiset kirjat?

Ami Rajala

43

36

Consistency is key Nunc point: Alex Rauhala

44

Rättsteknologi på advokatbyråerna - Hur används den idag?

Linda Björkenheim, Castrén & Snellman

1/2019 Ex Nunc

5

Hälsningar från styrelsen Markus Petman Puheenjohtaja

BÄSTA JUSTUSITER

Å

6 Ex Nunc 1/2019

Kuva: Jonas Holm

ret 2019 har sparkat igång med full Vaikka kevään viimeiset tentit fart och vårsolen har redan börjat lähestyvät jo uhkaavasti ja kesä alkaa värma. Kommittéerna har påbörjat hiipiä kaikkien mieleen, niin koitetaan sin verksamhet, prepkursen har kommit silti vielä jaksaa viimeiset luku-urakat. igång och Stockholmexkursionen är Tänä(kään) keväänä meidän ei tarvitse bakom hörnet. Styrelsens mål för detta lukea pääsykokeisiin, joten voidaan år är bl.a. att öka volymen i all Justus olla iloisia siitä. Unohdetaan turha verksamhet och utveckla nya idéer, t.ex. stressi keväältä; niin kuin suomalaisessa lokala exkursioner har redan ordnats urheilussa on tapana sanoa, tehdään i år och de idrottsansvariga har redan parhaamme ja katsotaan mihin se riittää. ordnat aktivieter under Eikä kannata murehtia vårvintern. Intresset för vaikkei tänä keväänä Vi strävar efter att idrottsevenemangen kesätyöpaikkaa, svara på medlemmarnas löytänyt är stort och platserna sillä meillä on vielä önskemål fylls mycket snabbt. Vi puoli vuosisataa aikaa strävar efter att svara på tehdä töitä. Nauttikaa medlemmarnas önskemål så bra vi kan och mahdollisesta kesälomasta ja käyttäkää önskar att Justusiterna även i framtiden se akkujen lataamiseen syksyä varten. Nyt aktivt svarar på medlemsenkäten. Allt vi on aikaa tehdä kaikkea itseä kiinnostavaa gör är för medlemmarnas bästa. vielä, kun olemme nuoria.

Viime keväänä tullut Hyvää kesän alkua vielä kaikille! pääsykoeuudistus yhdisti kaikki suomenkieliset oikeustieteelliset saman haun alle. Tämän seurauksena hakijamäärät Vaasaan lähes kymmenkertaistuivat ja Vaasaan oli toiseksi korkein pisteraja. Tänä keväänä yhteishaku muuttuu jälleen, kun tietty osa hakijoista pääsee pelkillä lukiopapereilla tiedekuntaan ilman pääsykoetta. Jännä nähdä, kuinka tämä tulee vaikuttamaan jatkossa. Tänä vuonna myös Justuksen valmennuskurssi uudistuu huomattavasti mm. uuden materiaalipaketin osalta.

Oikeus kuuluu kaikille, mutta onko se kaikkien saavutettavissa?

Lakimiesliitossa vaadimme: Oikeudenhoitoon lisää euroja Maksuttoman oikeusavun piiriä laajennettava Oikeusturvavakuutusten tarjottava aitoa turvaa Vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä kehitettävä Osallistu keskusteluun! #oikeuskuuluukaikille #rättentillhöralla

www.oikeuskuuluukaikille.fi

Ex Nunc 1/2019

7

NYHETER UUTISIA

PREPKURS Prepkursen närmar sig så småningom och jag väntar redan på att få preppa våra kursdeltagare och samtidigt också ge provsmak på den äkta Justus andan. Prepkursen är väldigt viktigt för vår ämnesförening – inte bara ekonomiskt utan även mentalt. Prepkursen samlar ihop medlemmarna och vi alla har samma mål: att så många kursdeltagare som möjligt ska komma in på fakultetet. Det som glädjer mig mycket är hur många medlemmar som kommer aktivt med till prepkurskommittéen, som tutor, svarstekniklärare eller på annat sätt hjälper till på kursen.

Tänä vuonna kokeilemme suomenkielisellä valmennuskurssilla aivan uutta konseptia, kun laadimme tehtäviä ja muuta oppimismateriaalia sisältävän materiaalipaketin myytäväksi hakijoille.

Toivottavasti materiaalipaketistamme tulisi osa vuosittaista valmennuskurssia, vaikka etäpakettien osalta markkina onkin kilpailtu. Kiitokset vielä materiaalipakettia laatimaan lähteneille, loistavaa että saatiin porukka heti kasaan!

Vi ses på kursen!

Olli Prepkursansvarig

Opinlakeusmessut Justus oli alkuvuodesta edustamassa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan yksikköä Vaasassa ja Kokkolassa Edu + Job -messuilla sekä Seinäjoella Opinlakeus-messuilla. Erityisesti kävijöitä kiinnosti Vaasassa tarjottava kaksikielinen koulutus ja sen hyödyt työelämässä.

Toni Opintovastaava

8 Ex Nunc 1/2019

ENERGYWEEK Teksti: Oona Ylitolonen

Justuslaiset traineet olivat taas tänä vuonna perinteisesti avustamassa EnergyWeek -järjestelyissä viikolla 12. Tänä vuonna traineiksi valittiin Oona Ylitolonen, Oona Eerola, Kia Liedes ja Filippa Virtanen. Traineet aloittivat hommansa hyvissä ajoin, ja erilaisia tehtäviä tippui tasaiseen tahtiin aina helmikuun alusta alkaen tapahtumaviikolle asti. Traineiden tehtäviin ennen tapahtumaa kuului mm. paneelikeskustelun kysymysten laatiminen, tapahtuman markkinointi sekä taustakuvien ja bannereiden tekeminen. Paikan päällä otimme vieraita vastaan, vastasimme käytännön järjestelyistä paneelikeskustelun aikana sekä Justus ry:n instagramin päivittämisestä koko tapahtuman ajan.

Tehtävässä opimme hahmottamaan, mitä erilaisia tehtäviä tapahtumajärjestelyyn sisältyy, ja pääsimme verkostoitumaan energia-alan huippuosaajien kanssa.

Lisäksi pääsimme kuuntelemaan erittäin mielenkiintoista paneelikeskustelua, jonka kaikkien puhujien aiheet olivat hyvin mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä. Saimmekin laatimiemme kysymysten lisäksi vastauksia myös moniin muihin mielenkiintoisiin kysymyksiin. On hienoa, että tällaisia tapahtumia järjestetään Vaasassa. Justuslaisilla on varmasti taas ensi vuonna mahdollisuus päästä avustamaan EnergyWeek -järjestelyissä, ja tämän vuoden traineet voivatkin tehtävää lämpimästi suositella.

EY Law Evening

Joukko justuslaisia pääsi tutustumaan EY:n Vaasan toimistoon tiistaina 26.2. Ilta vierähti mielenkiintoisen workshopin merkeissä, jossa pääsimme tekemään yrityskauppoja edeltävää Due Diligence -tarkastusta. Lisäksi saimme nauttia herkullisista ruoka- ja juomatarjoiluista.

Alisa Ekskursiovastaava

#Makejustusfitagain Justus och har under vårvintern utmanat sina förmågor på Justus löpskola som ordnats i Bottniahallen och även provat på luftyoga. Vi tackar de indrottsansvariga för arrangerandet av aktiviteterna och Castrén & Snellman för sponsringen!

1/2019 Ex Nunc

9

NYHETER UUTISIA

Nya

justusprodukter Justus gamla "retro" mössa och halsduk har nu gjort sitt, då nya justusprodukter kommer innan skolstarten i höst.

???

? ?

Justus & Warrantti

ystävänpäiväsitsit Teksti: Oona Niemi

Kuva: Jenny Loikas

10 Ex Nunc 1/2019

Domus Bothnica tulvi 13.2. rakkaudentäyteistä tunnelmaa, kun jo perinteeksi muodostuneet Justuksen ja Warrantin yhteissitsit järjestettiin tänä vuonna Justuksen toimesta ystävänpäiväsitsien muodossa. Warranttilaiset pääsivät kokemaan aitoa justus -meininkiä, mutta myös Warranttilaiset esittelivät ahkerasti sitsikulttuuriaan kauppislaulujen muodossa. Illan aikana kisailtiin mm. rakkauden ammattilaisen tittelistä, unohtamatta tietenkään Justukselle rakasta kaljajunaa. Ensi vuonna sitsien järjestäminen on Warrantin vastuulla, ja innolla jäämme odottamaan millaiset sitsit on seuraavaksi tulossa!

Estlander & Partners

-ekskursio

Perjantaina 22.3 Justus toivotettiin tervetulleeksi tutustumaan GRIT Rahastoyhtiön ja Estlander & Partnersin toimintaan.

Ekskursion aikana justuslaiset pääsivät oppimaan lisää sekä yhtiöiden toiminnasta että finanssialasta yleisesti yhtiöiden palveluksessa toimivien juristien johdolla.

Teksti: Oona Niemi Kuvat: Oona Niemi, Jonas Holm

Helmikuun viimeisenä päivänä kisailtiin ensimmäistä kertaa Justuksen järjestämän PubQuiz -visailun parissa.

Visassa koeteltiin justuslaisten yleissivistystä, ja päästiinpä myös ottamaan Kalevalan päivän kunniaksi mittaa Kalevala -tietämyksestä! Voittajat palkittiin ruhtilaallisesti Fontana Clubin tarjoamilla palkinnoilla, jonka lisäksi jaossa oli mainetta ja kunniaa. Justuslaisia oli paikalla ilahduttavan paljon ja toivottavasti myös huhtikuun 11. järjestettävään PubQuiz part 2 – iltaan saapuu kisaajia vähintään yhtä paljon!

1/2019 Ex Nunc

11

Teksti: Aino Pesonen

Kuva: Jonas Holm

Haalarinkastajaiset

T

ammikuussa koitti viimein juxien kauan odottama päivä, haalarikastajaiset! Bolognan punaiset haalarit odottivat uusia omistajiaan Leipiksellä. Tutorit avasivat Leipiksen oven juxeille kello 18.30 ja odottava tunnelma tiivistyi. Ensin juxit yllätettiin pitsatarjoilulla muiden herkkujen kanssa. Äänestettiin siitä, kenelle kuului mikäkin titteli kuluneen vuoden perusteella. Tunnustuksensa saivat muun muassa vuoden ”älä kysy tältä”, ”kaikkien kaveri”, ”allamed” ja ”parivaljakko”.

Kun jokainen juxi oli saanut käsiinsä oman haalarinsa ja oli kisattu siitä, kuka pukee haalarinsa nopeiten päälle, oli haalarivalan aika. Juxit vannoivat kuuliaisesti valan ja päästiin nostamaan malja. Tunnelma Leipiksellä oli hilpeä ja sieltä ilta jatkui Ollikseen, jossa juhlakansa viihtyi pitkälle aamuyöhön. Kastajaistunnelmasta huolimatta jopa tutorit selviytyivät seuraavana aamuna työoikeuden välikuulusteluun! Haalarikastajaiset sujuivat siis erinomaisesti ja juxit pääsivät viimein tuskailemaan haalarimerkkien ompelun kanssa. Tutorit kyllä vinkkasivat Tammipihan ompelimosta, jossa merkkien ompeluttaminen haalariin ei kaada edes opiskelijan bilebudjettia. Haalaritoimikunnalle iso kiitos haalarisponsoreiden hankkimisesta ja haalareiden tilauksesta huolehtimisesta!

12

Ex Nunc 1/2019

Vuoden

FUKSI

Kuka on Jonathan Mainz?

Kuulemani mukaan ”stereotyyppinen kusipää oikkari aina sliipatun lettinsä ja kellonsa kanssa”.

Todellisuudessa pinnan alla asustelee kuitenkin määrätietoinen, luotettava, muut huomioon ottava sekä pohtiva ja hieman herkkäkin nuori mies.

Miksi hait oikikseen?

Long story short: koen että oikis on välttämätön ja samalla äärimmäisen mielenkiintoinen tie omien unelmien ja tavoitteiden saavuttamiseen.

Paras muisto fuksisyksylytä?

Koko syksy oli yksi tähänastisen elämäni parhaista.

Kaikki tapahtumat, opiskelu ja ennen kaikkea mahtavat ihmiset tekivät syksystä ikimuistoisen.

Mitä Justus merkitsee sinulle?

Teksti ja kuva: Jonathan Mainz

Paras sitsilaulu?

Minnet

Mitä odotat tulevilta opiskeluvuosilta?

Läpi elämän säilyviä muistoja ja kokemuksia, sekä hyviä ystäviä. Opiskelun osalta itseni haastamista, epämukavuusalueella liikkumista sekä juridisen osaamisen kehittämistä.

Ainutlaatuista yhteisöllisyyttä ja hyviä ystäviä.

1/2019 Ex Nunc

13

NYHETER UUTISIA

Toimikunnat 2019

Bakom alla evenemang finns det mycket hårt arbete och vad skulle våran ämnesförening vara utan de många timmars planerande och arbete som dessa kommittéer gör under årets lopp.

Varje kommitté fokuserar på sin egna specifika uppgift och utför sitt arbete med stort hjärta för Justus. Nedan presenteras Justus kommittéer och tjänstemän för året 2019.

Just Us -kommittén

J

ust Us – kommittén fungerar som kulturansvariges högra hand: de hjälper till under sitser och andra tillställningar, inte enbart genom servering utan särskilt genom noggrann förberedning. Kommittén är ansvarig också för akademiska sillfrukosten som ordnas dagen efter årsfesten. Som kommitténs ordförande fungerar kulturansvariga Oona Niemi.

Kommittén: 2019: Ella Anttalainen, Jessica Dahlfors, Tiia Jonker och Iida Elena Teriö

Vuosijuhlatoimikunta

V

uosijuhlatoimikunnan tehtävänä on järjestää Justuksen vuoden hienoin tapahtuma eli vuosijuhlat. Järjestämiseen kuuluu muun muassa juhlapaikan hankkiminen, menun suunnittelu, ohjelmanumeroiden järjestäminen ja monia muita tärkeitä tehtäviä. Tämän lisäksi myös vuosijuhlien jatkojen järjestäminen kuuluu toimikunnan vastuulle.Vuosijuhlatoimikunnan 2019 puheenjohtajana toimii hallituksen yleisvastaava Anna-Emilia Majala ja varapuheenjohtajana sihteeri Jenny Loikas.

Toimikunnan jäsenet 2019: Vivian Mikkola, Riikka Ekstam, Ami Rajala, Iiro Laitinen

14 Ex Nunc 1/2019

Trakasseriombud

J I

drottsansvariga ansvarar för Justus träningstillfällen och deras uppgift är att under årets lopp arrangera varierande sportgrenar för deltagarna och motivera Justusiterna att motionera.

Justus vill erbjuda studeranden tillfällen att aktivt röra på sig som motvikt till studierna och som alternativ till sitser och andra traditionella studieevenemang. Idrottsansvariga ordnar allt från gemensamma länkar till möjligheter att prova på nya grenar för Justusiterna.

Kuvat: Theo Pynttäri

ustus har valt två kontaktpersoner vid trakasserisituationer som studeranden kan kontakta med låg tröskel ifall man upplever eller ser trakasseri, mobbning eller diskriminering. Personerna kan kontaktas konfidentiellt och inga åtgärder görs utan samtycke. Justus kontaktpersoner vid trakasserisituationer år 2019 är Oona Niemi och Jonas Holm och de kan båda kontaktas via alla kanaler.

Idrottsansvariga

Idrottsansvariga 2019: Alex Rauhala och Jonathan Mainz

Valmennuskurssitoimikunta

Valmennustoimikunta koostuu tutoreista, vastaustekniikkaopettajista, tehtävän- ja materiaalipaketin laatijoista. Vastaustekniikkaopettajat opettavat kurssilaisille, miten oikeustapaus-, essee-, monivalinta- ja muihin mahdollisiin tehtävätyyppeihin valintakokeessa kannattaa vastata. Tutorit auttavat kurssilaisia kevään aikana sekä oppimisen että jaksamisen kanssa. Tänä vuonna Justuksen suomenkieliselle valmennuskurssille tehdään materiaalipaketti. Materiaalipakettitoimikuntaan kuuluvat Amanda Rekonen, Riikka Ekstam ja Lotta Harmanen.

1/2019 Ex Nunc 15

PAMPAS MED J

SVECKAN JUSTUS Bild: Jonas Holm

T

orsdagen den 28 Mars sparkade Pampasveckan igång då Justus traditionsenligt hade PrePampassitz på Domus Botnica. På sitzen fick Justusiterna släppa lös alla de finlandssvenska stereotyperna. Som toastare för sitzen fungerade Jonas Holm och Alex Rauhala. Vi tackar Waselius & Wist som sponsorerade rödvin till sitzen.

PAA PAA

PAMPAS!

P

å fredagen fortsatte programmet med Pampasveckans höjdpunkt, Pampas nationaldag, som gick av stapeln på Vasa torg. Pampas nationaldag är det största studieevenemanget i Svenskfinland och evenemanget lockar studeranden från hela Finland och stämningen var på topp.

18

Ex Nunc 1/2019

P

å Lördagen stod Justus Pampasbrunch på schemat.

Brunchen ordnades på Havtornen, vart Justusiterna sökte sig för att ladda upp batterierna efter de tidigare dagens evenemang. Vi tackar alla samarbetspartner som möjliggjorde brunchen.

1/2019 Ex Nunc

19

NYHETER UUTISIA

Juristförbundets och Justus arbetsansökningsseminarium Text och bild: Jonas Holm

Den 12 Februari fick justusiterna återigen värdefull information om arbetsansökningsprocessen då Juristförbundet föreläste om ämnet på Ekgården. Seminariet lockade många lyssnare, för vilka ämnet var mycket aktuellt.

S

tressande, tung och svårt att skiljas ur mängden, beskriver oftast juridikstuderanden arbetsansökningsprocessen. Speciellt Justusiter sade att det är extra svårt att hitta arbetsplatser eftersom de oftast är koncentrerade runt huvudstadsregionen. Aktivt sökande belönas och ungefär hälften av juridikstuderanden får arbete inom den egna branschen efter det andra studieåret, berättar Veli-Matti Tikkanen och Linnea Viherkenttä som var på plats från Juristförbundet.

Arbetslösheten bland juristerna är fortsättningsvis en av de lägsta i landet samt att juridikstudernaden aktivt arbetar vid sidan om studierna, visar den statistik Juristförbundet lyfte fram under seminariet. En bra arbetsplats är en plats var arbetstagaren har en iver att göra arbetet samt att uppgifterna hen gör har en mening, poängterar Veli-Matti. Det är även viktigt att arbetstagaren får ta ansvar i sina arbetsuppgifter, för att hen ska ha en möjlighet att utvecklas i arbetet samt att hålla motivationen uppe.

20 Ex Nunc 1/2019

P

å plats var även Heli Pakkanen från Wärtsilä som berättade om deras verksamhet, framtidsplaner samt om möjligheterna de erbjuder studeranden. Heli lyfter bl.a. fram att det är viktigt att man i sin ansökan ska svara på det som det frågas efter i arbetsansökan och visa att man är rätt person för jobbet.

Efter det intressanta seminariet fick frivilliga delta i CVkliniken för att förbättra och finslipa sin CV till toppform.

Tips till arbetsansökan • Max 1 sida.

• Svara på det som arbetsgivaren frågar efter eller på det som de söker.

• Använd ett bra språk.

• Visa att du är lämplig för jobbet.

• Lyft fram ditt eget kunnande och värden för arbetsgivaren • Håll arbetsansökan till saken

• Låt någon annan kolla igenom ansökan.

Tips till CV:n • Max 2 sidor ifall man är studerande.

• Tydlig och bra struktur.

• En saklig bild är oftast ett plus, men inte nödvändig.

• Lista din utbildning före arbetserfarenheten.

• Vid arbetserfarenheten ska man även nämna sin position, inte bara vad man gjort.

• Möjligt att ha med en profiltext (1-3 menigar).

• Nämn dina språk- och datorkunskaper samt hobbyer.

• Lyft fram din bättre sida.

1/2019 Ex Nunc

21

Mikä HYY:n edustajisto?

Teksti: Aino Pesonen

Kuva: Jonas Holm

Hei, olen Aino, toisen vuosikurssin opiskelija.

Minut valittiin edustajistovaaleissa syksyllä 2018 HYY:n eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon. Kiitos kaikille äänestäjille! Kerron tässä perusasioita edustajistosta ja miten oma edaattorikauteni on lähtenyt käyntiin.

E

dustajisto käyttää ylintä päätösvaltaa ylioppilaskunnassa ja sen jäseniä ovat 60 vaaleilla valittua edaattoria.

Edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi, edustajiston toimikausi on siten kaksi vuotta.

Jokaisella HYY:n jäsenellä on äänioikeus ja oikeus asettua ehdolle, eli myös jokaisella Vaasan yksikön opiskelijalla on nämä oikeudet.

Nykyisessä edustajistossa toimii kuusi edustajistoryhmää. Edustajistoa voisi verrata eduskuntaan, jossa puolestaan toimii puolueita.

Kaikki edustajistoryhmät eivät kuitenkaan edusta poliittisia puolueita. Kuulun itse osakuntalaiseen edustajistoryhmään, sillä liityin osakuntaan opiskellessani Helsingissä ennen Vaasaan muuttoa. Osakunnat ovat poikkitieteellisiä opiskelijajärjestöjä, joilla on pitkät perinteet. Oma osakuntani, Wiipurilainen Osakunta, täytti juuri 366 vuotta.

22

Ex Nunc 1/2019

Edustajisto päättää muun muassa ylioppilaskunnan talousarviosta, tilinpäätöksestä, säännöistä ja kiinteistöjen ostamisesta sekä myymisestä. Se päättää esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruudesta.

Lisäksi edustajisto valitsee ylioppilaskunnan puheenjohtajiston, hallituksen, pääsihteerin ja Ylioppilaslehden päätoimittajan. HYY Yhtymä on HYY:n omistama yritys ja sen tuotoilla mahdollistetaan HYY:n toimintaa. HYY Yhtymään kuuluu muun muassa HYY Kiinteistöt ja opiskelijaravintolaketju UniCafe. Edustajisto päättää myös HYY Yhtymän suurista linjoista asettamalla ylioppilaskunnan yritystoiminnan päämäärät ja keskeiset tavoitteet.

E

dustajisto kokoustaa noin yhdeksän kertaa vuodessa eli kerran kuukaudessa lukukausien aikana, tarvittaessa voidaan kokoustaa useammin. Minä matkustan Helsinkiin kokouksiin Vaasasta siis kerran kuukaudessa ja sen lisäksi osallistun oman edustajistoryhmäni ryhmätapaamisiin aina noin viikkoa ennen edustajiston kokousta. Ryhmätapaamisiin osallistun välimatkan vuoksi pääasiassa videoyhteydellä, joka on osoittautunut sujuvaksi tavaksi näin vaasalaisen edaattorin näkökulmasta.

Edustajiston kokouksissa on 60 edaattorin lisäksi paikalla HYY:n hallitus, ylioppilaskunnan puheenjohtaja kokouksen puheenjohtajana ja pääsihteeri kokouksen sihteerinä. Ennen edustajiston kokouksia pidetään hallituksen kyselytunti, jolloin edaattorit voivat esittää hallitukselle kysymyksiä ja kustakin osa-alueesta vastaava hallituslainen vastaa kysymykseen.

O

len ollut edustajiston jäsen eli edaattori kohta neljä kuukautta, joten vielä en ole päässyt sukeltamaan kovin syvälle edustajiston toimintaan ja kaikkeen siihen liittyvään.

Uuden opetteluun menee aikansa, HYY on ylioppilaskuntana hyvin monipuolinen toimija, joten opittavaa riittää paljon. Ylioppilaskunnan toimintaan tutustuminen on ollut ja tulee varmasti olemaan entistä mielenkiintoisempaa, kun ajan kanssa oppii siitä lisää.

Kaksivuotisen edustajistokauden aikana ehtii hyvin alun hapuilun jälkeen ottaa homman haltuun.

Justuslainen, jos HYY mietityttää, niin nappaa hihasta ja kysy minulta!

Lähteinä käytetty hyy.helsinki.fi yhtyma.hyy.fi Ex Nunc 1/2019

23

Ryhmätentti – ei kun siis moodletentti Teksti ja kuva: Vivian Mikkola

Moodlessa suoritettaviin tentteihin lukeminen eroaa tavalliseen salitenttiin valmistautumisesta. Miten se vaikuttaa oppimiseen, ja tulevatko mitatuiksi lähinnä nopeat tiedonetsintätaidot?

Tiedonetsintää vai aitoa oppimista?

Y

liopisto-opintojen alussa yllätyin, kun koko fuksisyksyn tentit suoritettiin tietokoneella kotoa käsin.

Aika pian selvisi, ettei moodletentteihin valmistautumiseen toimi samanlainen tekniikka kuin pääsykokeessa.

Menestyksen avain on nimittäin ahkeran ajoissa lukemaan aloittamisen sijasta sujuva tiedonetsintä itse tenttitilanteessa. Vaikka on tietysti hyödyllistä, että koko annetun kirjallisuuden on lukenut läpi ennen tentin aloittamista, sen tärkeys ei tietokoneen hakutoiminnon takia korostu. Suuren materiaalimäärän läpi lukeminen tuntuu kieltämättä hieman turhauttavalta, kun jopa kirjoja avaamatta on mahdollista saavuttaa parempi arvosana. Moodletentit opettavatkin salitenttejä enemmän materiaalin soveltamiskykyä ja olennaisen tiedon erottamista käytettävissä olevasta rajattomasta materiaalimäärästä. Perinteisissä salitenteissä puolestaan jonkinasteinen ulkoa opettelu on välttämätöntä, minkä ansiosta jotakin saattaa jäädä mieleen pidemmäksi aikaa.

Ryhmätyötaitoja työelämää mukaillen Tosiasia on, ettei kovinkaan moni tee verkkotenttejä yksin kotisohvalla. Toisaalta ryhmätyönomainen ongelmanratkaisu muistuttaa edessä odottavaa juristin työelämää, sillä ongelmia ratkotaan yhdessä työkavereiden kanssa. Porukalla tenttikysymyksiä pohtiessa saattaa kuitenkin olla haastavaa pysyä omassa muiden mielipiteestä eroavassa kannassaan ratkaisun suhteen – yhtä helposti kuin kavereiden ansiosta voi päätyä hakoteiltä kohti oikeampaa ratkaisua, voi oikea ratkaisu jäädä esittämättä, kun omaa ajattelutapaansa alkaa epäillä. Kuitenkin erilaisten näkemysten esittäminen tukee oppimista, ja luennoilla läpikäytyä syvennetään opiskelijoiden kesken käydyillä keskusteluilla. Aina myös joku on tajunnut tietyn aihepiirin asiat paremmin kuin joku toinen, ja niin sanottu vertaisopetus voi auttaa ymmärtämään jonkin yksityiskohdan vielä luentojen päätyttyäkin.

24

Ex Nunc 1/2019

Tvex-poäng, tack!

Modletenter är till stor nytta, om man tänker avlägga den tvåspråkig examen. Tröskeln att göra tenten på det andra inhemska är mycket lägre i jämförelse med saltenter. Man kan till exempel använda MOT-ordboken och ha både finsk- och svenskspråkiga läroböcker öppna på sin dator.

Det är också väldigt bra att komma i kontakt med det andra inhemska så mycket som möjligt redan i början av studierna, eftersom man inom kort i alla fall ska delta i föreläsningar på båda språken. Dessutom är det verkligen givande att lägga märke till hur det småningom blir lättare att förstå språket som tidigare kändes främmande.

Moodletenter hjälper kanske mer än vi tror Nuförtiden talar man allt mer om digitaliseringen, och på grund av det är det bara naturligt att göra tenter på nätet. Man behöver i varje fall skriva ett svar i vilket saker behandlas i logisk ordning oberoende av det hur tenten genomförs. Med datorn är det i själva verket lättare att formulera sin text och därför kan strukturen möjligen få ännu mer betydelse vid bedömning. Som slutresultat förbättras också skrivkunnigheten. Fast det finns några nackdelar med moodletenter, är det nyttigt att universitet erbjuder studerande olika lärosätt, vilka främjar särskilda delområden. Studeranden har några gånger funderat om vi faktiskt lär oss något om juridik utan behov att plugga till tenten. Å andra sidan har man internet och lagboken med sig i arbetslivet också. Förstås är det inte en dålig sak att förbereda sig för arbetslivet, så kanske moodletenter hjälper oss mer än vi tror.

Be the best you.

We are looking for people with the distinct Roschier mindset.

People with talent. People with dedication. People with a continuous drive to learn more and develop.

We take pride in recognizing talent and giving them a platform for reaching their full potential. At Roschier, you will have opportunities to work to the best of your ability and develop your talents to the full.

Apply today — and become the best version of yourself! www.roschier.com

nunc point Elina Uitto

Kipukohtia

H

eikki Halila kirjoitti vuoden ensimmäi- turha syyttää opiskelijoita; yhteistyötä ei ole aina sessä Lakimiesuutiset-lehdessä Helsingin edes kielletty tentin ohjeistuksessa. Sanasta sanaan yliopistoa myllertäneestä koulutusuudis- toisen vastauksen kopioiminen on tietenkin väärin, ja tuksesta, Isosta Pyörästä. Toisten osaamisella juris- sitäkin tapahtuu, mutta voisin kuvitella, että ajatusten tiksi on kohauttava otsikko. Halila kritisoi muun vaihtaminen kollegoiden kanssa on täysin tavallista muassa Moodle-tenttejä ja sitä, että joissain oppiai- myös työelämässä. neissa tentit on korvattu kirjallisella työllä. PerinteiKotitenttien osalta monivalintakuulustelut set oppimismuodot hän nostaa suureen arvoon. En taas eivät toimi osaamisen testaamiseen millään takiistä sitä, etteikö esimerkiksi lukeminen olisi hyvä valla. Se kyllä helpottaa vastausten tarkistamista, tapa oppia, mutta se ei ole ainoa tapa. En kyllä väitä mutta kattavan oppikirjan lukeminen ei auta, kun sitäkään, että uudistus ja tavat sen toteuttamiseen kysytään yksityiskohtaa tai vastausvaihtoehdossa on olisivat onnistuneet täydellisesti. lähes huomaamaton hämäys. MonivalintakuulusteAloitin opinnot vuonna 2016, jolloin Iso luissa on myös mahdotonta valvoa, onko opiskelija Pyörä oli vielä hamaa tulevaitehnyt tehtävän yksin, parin tai suutta. Toisena opiskeluvuo- Hyvä ajatus ei välttämättä toimi ryhmän kanssa. tenani pyörä lähtikin sitten Toinen suuri ongelmapyörimään vauhdilla. Olen käytännössä kauhean hyvin, ellei kohta on ollut koulutusohjelsiis nähnyt molemmat aika- asian kaikkia yksityiskohtia olla man liian hätäinen suunnittelu. kaudet; ajan ennen ja jälkeen Hyvä ajatus ei välttämättä toiajateltu loppuun asti uudistuksen. Tässä tuleekin mi käytännössä kauhean hyvin, uudistuksen ensimmäinen kiellei asian kaikkia yksityiskohpukohta. Tällä hetkellä osa opiskelijoista ja moni tia olla ajateltu loppuun asti. Kun ongelma huomaopettajista tietää, miten asiat olivat ennen. Ei olla taan jälkikäteen, ohjeistusta muutetaan, ja tämä aivalmiita hyväksymään uusia tapoja, sillä vanhatkin heuttaa hämmennystä ja katkeruutta. Opiskelijoissa toimivat. on aiheuttanut mielipahaa myös se, ettei opintoja voi Tämän johdosta uudistuksen mukaisen ope- enää kohtuudella nopeuttaa. Opintoja täytyy joko tuksen onnistumisessa on paljon eroja. Kokeneen suorittaa putken mukaan tai mennä äärimmäisyykprofessorin on vaikea muuttaa opetustapaansa, mut- siin, ja tehdä kahta temaattista kokonaisuutta kerta uusi opettaja tarttuu mielellään esimerkiksi pien- rallaan. Mikäli yksi kurssi jää välistä, täytyy se tehdä ryhmätyöskentelyn toteuttamiseen. Powerpointit ensi vuonna uudestaan, mikä hidastaa valmistumista. ja ryhmätyöt ovat oivallinen opetustapa, mikäli ne Tämä taas on ristiriidassa tulevan yliopistojen rahoitoteutetaan toimivasti ja siten, että molemmat osa- tusmallin uudistuksen kanssa. Vuodesta 2021 lähtien puolet – niin opettaja kuin oppilaat – ovat aktiivi- yliopisto saa rahaa, kun opiskelija valmistuu, ja näin sesti mukana. opiskelijoita kannustetaankin valmistumaan noMoodle-tentit ovat askel kohti tulevaisuutta peammin ja nopeammin. ja ne ovat varmasti olleet opiskelijoiden mieleen.

Uudistus ei ole mennyt vikaan, mutta kouluHalila ei ole ollut täysin väärässä valitessaan ko- tusohjelmamme hakee vieläkin uriaan. Muutos ottaa lumninsa otsikkoa, sillä yhteistyötä on mahdollista aikansa, mutta kuinka kauan se vaatii? hyödyntää kotitenttien yhteydessä. Tästä on tosin

26

Ex Nunc 1/2019

ELSA Helsinki What is ELSA Helsinki?

ELSA Helsinki is a part of the European Law Students’ Association (ELSA) connecting over 50 000 law students all over Europe. As the local ELSA group for the law students of University of Helsinki our activities don’t only cover the students from Helsinki but also those in Vaasa branch. This fact might have been left in the shadows for too long but it’s high time for us to activate ourselves in sense of organizing events outside Helsinki as well. With this goal in mind, we try to answer questions such as “who are we?” and “what we do?” in the following article.

If you want to know more about us feel welcome to take part in our events – we would love to see you there!

Academic Activities

T

he purpose of the Academic Activities team is to provide quality educational content, be it excursions, moot court competitions or other activities such as workshops or panel discussions. We believe that learning new skills and developing old ones further are essential to succeed in global world filled with complex problems. With this in mind, we strive to organize events which best meet the requirements of our members fuelled by their desire to improve and the criteria we have for the contents of the event. Be it

excursions to the supreme court of Finland, introductions to more exotic fields of law or panels with topics considering current affairs, we always provide what we have promised. We provide program in Finnish and English.

With these events we try to reach our two goals. The first goal is to provide academic content in order to further our understanding and knowledge, giving our members the best possible position to participate in intellectual discussions and challenge our thinking. The second goal is to develop the professionalism of our members, to offer them useable tools that will help them on any given field they choose. We have organized negotiation competitions and argumentation workshops to develop skills that are considered necessary, if not vital, in many fields of legal work.

Our excursions have introduced our members to various firms, offices and associations, showing them different career options, which in turn helps our members to find their calling.

Our team truly reflects our principles of developing and growing as human beings – that is why our team is always accepting feedback and suggestions, as they are the best way to measure our success and to find the areas where we can improve.

1/2019 Ex Nunc

27

STEP – Work abroad and gain unforgettable experiences

T

he Student Trainee Exchange Programme, STEP, is an internship programme that offers law students and newly graduated lawyers the possibility to work abroad for a period of time. There is a wide range of traineeships to choose from all around Europe. You can do an internship at a company, an NGO, a university, a law firm or even at the Council of Europe – there’s something for everyone. Last fall there were over 280 traineeships offered in 30 different countries. Besides Europe, traineeships have also been offered in the United States, Brazil and India. The traineeships’ lengths range from two weeks to two years, so there’s certainly something that suits you.

to help you. The STEP team will help you with practical arrangements, such as tax matters and getting an apartment. The STEP team will also arrange social programme. You don’t have to worry about practical arrangements on your own, because the STEP team will make sure you will not be alone.

There’s something for everyone and at every study level. You can participate in STEP when you’re an undergraduate, a bachelor or a Master of Laws. The traineeship providers determine what your study level must be, as well as what legal and language You can apply for STEP twice a skills you must attain before the year – in spring and in autumn.

There’s something for everyone The next application period will beginning of the traineeship. Every traineeship is different, so read be open 11.3.–15.4.2019​ , so go and at every study level. carefully what kind of requirements ahead and check out what kind of the traineeship providers have. The traineeships are offered at ​https:// local team in ELSA Helsinki checks the validity of your step.elsa.org​. After you’ve chosen one to three traineeapplication and makes sure you meet all the criteria set ships that you want to apply for, don’t hesitate to contact by the traineeship provider. Therefore, it is important to your local STEP team at ELSA Helsinki. We can’t remember to send your transcript of studies and possible wait to hear from you! work certificates to your local STEP team in time.

When you’ve been chosen and you’ve accepted your traineeship, the local STEP team in the receiving country is there

28

Ex Nunc 1/2019

Seminars & Conferences

W

hat do new friends, getting to know foreign cultures and a Transcaucasian moonshine-brewing elderly lady have in common?

The writer of this part of the article has found all of these during the Study Visits of ELSA Helsinki. Study Visits form a major part of programme organised by our Seminars & Conferences team, and two of them take place annually. These events are organised in cooperation with the local ELSA departments of the destination town and include academic, social and cultural programme. The prices for the Study Visits are student-friendly – even less than 250 € on some occasions!

During the current academic year the destination cities have been Baku in Azerbaijan and Graz in Austria. In the autumn of 2019 we will discover the Romanian capital Bucharest, also known as “Little Paris” thanks to its beautiful architecture. The Study Visits are relatively easy way to participate ELSA activities also for students in Vaasa, and we warmly recommend them.

The Study Visits are relatively easy way to participate ELSA activities also for students in Vaasa In addition to Study Visits, the Seminars & Conferences annually organises a couple of seminars.

The seminars are usually connected to current affairs or otherwise interesting subjects that rarely are discussed during university lectures. Almost all seminars take place in Helsinki area, but in late April ELSA will organise a seminar in Vaasa, among other events.

See you there!

Other events organised by Seminars & Conferences teams of ELSA Helsinki and ELSA Finland include FinEst and Baltic Sea Exchange, including ship cruises and academic programme, and “luggage party”. In “luggage party”, a pair of participants will win a weekend trip to a secret location, with the flight leaving right after the party. Worth coming to Helsinki, isn’t it?

1/2019 Ex Nunc

29

Elements of AI Teksti: Erika Lahtinen

E

lements of Artificial intelligence (AI) on Helsingin yliopiston ja teknologiayritys Reaktorin järjestämä, kaikille avoin ja maksuton verkkokurssi (MOOC), jonka laajuus on 2 opintopistettä. Kurssin vastuuopettaja on apulaisprofessori Teemu Roos, ja Reaktorilta toimialan näkemyksiä on antanut tekoälystä vastaava johtaja Hanna Hagström. Kurssi on osa Tekoälyn tutkimuskeskuksen (FCAI) koulutusohjelmaa, ja mukana kurssin mahdollistamisessa ovat olleet Avoin yliopisto ja mooc.fi. Suomenkielistä kurssia on päässyt suorittamaan viime marraskuusta alkaen, ja sitä ennen suoritus oli mahdollista ainoastaan englanniksi.

Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat oppia tekoälyn perusteet. Elements of AI -kurssille on vuoden 2019 alkupuoliskolla tulossa myös jatko-osa, joka sopii peruskurssin suorittaneille. Jatkokurssilla olisi hyvä hallita myös Python-ohjelmointikielen perusteet.

Pienestä asti olen ollut kiinnostunut matematiikasta ja digitalisaatiosta, ja kiinnostukseni tekoälyyn syttyi lukioaikanani.

Elements of AI -kurssiin törmäsin sattumalta Facebook -mainoksen kautta. Kurssi vaikutti minusta etukäteen mielenkiintoiselta ja haastavalta. Vaikka olin jo hieman tutkinut aihepiiriä, ennakkotietoni tekoälystä eivät olleet kovinkaan suuret. Minusta on kuitenkin mielenkiintoista pohtia, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa juridiikan alalla. Kurssilla opin tekoälyn perusteita, sen soveltamista ja lisäksi miten tekoälyä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää. Koen, että sain hyvät pohjatiedot tekoälystä, joten esimerkiksi siihen liittyvän keskustelun ja uutisoinnin seuraaminen on helpompaa.

Elements of AI sisältää yhteensä 6 erilaista tekoälyyn liittyvää aihepiiriä, joissa keskitytään esimerkiksi siihen, mitä tekoäly on, minkälaisia ongelmia sillä voidaan ratkoa, ja miten sitä voidaan hyödyntää käytännössä.

Jokainen aihepiiri on jaettu pienempiin teoriakohtiin, jotta aiheisiin syventyminen olisi helpompaa. Erilaisten aihepiirien lisäksi kurssilla tutustutaan monipuolisesti tekoälyyn liittyviin kaavoihin ja laskentamalleihin.

Varsinaista matemaattista osaamista kurssilla ei kuitenkaan juurikaan tarvita.

30

Ex Nunc 1/2019

Jokaiseen kurssin aihepiiriin sisältyy oppimateriaalin lisäksi tehtäviä, joita on koko kurssilla yhteensä 25. Jotta kurssin suorittanut saisi opintopisteet (2op) Helsingin yliopistosta, tehtävistä tulee suorittaa 90%, ja niistä vähintään 50% tulee olla oikein. Kurssin saa halutessaan suorittaa omaa tahtia, mutta siitä saa valittua myös kuuden viikon kurssin. Itse suoritin kuusi viikkoa kestävän kurssin. Jos kurssilla ei ole minkäänlaista aikataulua, se saattaa helposti unohtua muun opiskelun ohessa. Siksi suosittelen kurssin aikatauluttamista, ja suunnitellun aikataulun noudattamista. Kurssilta tuli onneksi myös viikoittain sähköposti, jossa muistutettiin jäljellä olevista aihepiireistä ja tehtävistä.

Tekijän mukaan yhden kurssin aihepiirin suorittaminen vie aikaa n. 5-10h, sillä osa teoriakohdista saattaa kestää 45min. Kurssi sisältää myös paljon linkkejä, joiden tutkimiseen saattaa helposti vierähtää aikaa.

Oppimateriaaliin ja linkkeihin kannattaa todella syventyä, jotta ymmärtää käsiteltävät asiat paremmin. Minusta kurssi on hyvin suunniteltu ja jaoteltu, ja jokaiseen osaan keskittymällä hahmottaa kurssin kokonaisuuden paremmin. Kun itse suoritin kurssin, aikaa ei kuitenkaan kulunut ihan niin paljoa, kuin kestoksi arvioitiin. Kurssiin varattavaa aikaa ei kuitenkaan kannata kuitenkaan aliarvioida, mikäli haluaa siitä maximaalisen hyödyn irti.

Syksyn excursiolla Helsingissä monet lakitoimistot kertoivat tekoälystä, ja siitä, miten se näkyy juridiikan alalla.

Aiheesta keskusteleminen saattoi yllättää monet, enkä itsekään ollut juurikaan ajatellut, että tekoäly on todella valtaamassa alaamme. Onneksi tähän kehitykseen tuntuu olevan varauduttu. Tekoäly valjastetaan suorittamaan rutiininomaisia tehtäviä, jotta juristit pääsevät yhä nuorempana keskittymään haastavimpiin tehtäviin.

Tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyen kehittyy myös jatkuvasti uusia juridisia ongelmia, joita tulevaisuuden juristit pääsevät ratkomaan. Työtehtävät alallamme eivät siis toivottavasti ole vähenemässä, ainoastaan muuttumassa.

Jotta juristi voi kohdata tekoälyyn liittyviä hyötyjä ja haasteita, on mielestäni tärkeää ymmärtää tekoälyn toiminnan perusteet. Sen vuoksi Elements of AI kurssi on hyödyllinen kaikille. Tekoälyn ja digitalisaation kehitystä on kuitenkin mahdotonta ottaa täysin huomioon oikeustieteellisessä koulutuksessa tai ylipäätään koulutuksessa, sillä edessä oleva työura on todella pitkä. Nopean kehittymisen vuoksi 40 vuoden päästä saatamme kohdata työelämässä sellaista digitalisaation ja tekoälyn kehittymistä, jota emme nyt pysty mitenkään ennakoimaan.

AI "Jotta juristi voi kohdata tekoälyyn liittyviä hyötyjä ja haasteita, on mielestäni tärkeää ymmärtää tekoälyn toiminnan perusteet."

kurssisivu: https://www.elementsofai.com/

1/2019 Ex Nunc

31

1

Berätta om dig själv.

Mitt namn är Christoffer Masar. Jag är 38 år gammal, jurist till utbildningen samt född och uppvuxen i Karleby. Min familj består av hustru Henrietta och vår snart 1-åriga son Malcolm. Vi har de senaste cirka 15 åren bott och jobbat i Nyland.

2

Vad gjorde att du började studera juridik?

Min allra största passion har alltid varit historia, men beslöt hålla det som en hobby. Valet av studieinriktning låg istället mellan ekonomi och juridik.

Jag hann redan börja läsa inträdesprovböckerna till Hanken, men kom slutligen till det att juridiken gav de bästa verktygen för en intressant karriär.

3 4

Vad är din bakgrund inom Justus?

Studerade i Vasa under åren 2002-2004 och var år 2003 kommunikationsansvarig i Justus’ styrelse och i den egenskapen också chefredaktör för Ex Nunc.

Hur har din karriär sett ut?

Speciellt under början av studietiden var det sista karriärvalet jag kunde ha tänkt mig att jobba vid kommun och jag siktade i första hand till privata sektorn.

Min första fasta anställning var vid en advokatbyrå i Helsingfors, där jag jobbade med bl.a. affärsjuridik och insolvensärenden. Jag hade dock före det under slutskedet av studietiden och direkt efter slutförande av juridikstudierna jobbat bl.a. som biträdande stadsjurist vid Karleby stad och fann till min stora överraskning att jag gillade att jobba som tjänsteman.

Då jag i Helsingin Sanomat stötte på en annons om att Lovisa stad söker förvaltningsdirektör, så tog jag risken och sökte tjänsten. Jag blev igen till min stora överraskning vald till tjänsten trots att jag var yngst bland sökandena. Därefter har vägen via Kyrkslätt kommun lett till nuvarande tjänst i Grankulla.

5

Varför just stadsdirektör?

Ifall man är inne på kommunbanan, så är det ganska logiskt att vela sikta på det från åtminstone min synvinkel mest intressanta och mångsidiga jobbet inom kommunsektorn.

6

Hur använder du det som du lärt dig på fakultet i arbetslivet och vilka fördelar finns det med att ha en juristutbildning i ditt arbete?

Vid jobbet på advokatbyrån och också i kombinationstjänsten som förvaltningsdirektör och stadsjurist i Lovisa, så var en stor del av jobbet rent juristjobb, som jag inte skulle ha klarat av utan det jag lärt mig vid juridiska fakulteten.

Som stadsdirektör eller helt allmänt som tjänstemän vid stat eller kommun är det av stor nytta att ha en god uppfattning om hur rättssystemet och förvaltningsprocesser fungerar, juridikens logik samt att förebygga risker.

7

Vad är det mest intressant med jobbet?

Bästa är mångsidigheten och det att få dagar är den andra lik. Kommuner är involverade i många olika aspekter av människors vardag, då vi både ansvarar för småbarnsfostran, utbildning, social- och hälsovård, planläggning, vägar samt mycket mera. Som stadsdirektör är man på sätt och vis en spindel i mitten av samhällets spindelnät och i växelverkan med både invånare, företagare, politiker och statliga myndigheter.

8

Något tips till den som är intresserad av ett liknande jobb?

Kanske viktigaste tipset är nog att helt enkelt följa med och vara intresserad av samhälleliga frågor. En god förståelse av både politiska- och förvaltningsprocesser samt ekonomi är några av grundförutsättningarna för att kunna sköta jobbet väl.

9

Vad skulle du vilja säga till blivande jurister?

Ha ett öppet sinne, speciellt med tanke på kommande karriär. Ett rättsområde som under studietiden inte kanske känns som så väldigt intressant, kan senare visa sig vara viktigt. Jag rekommenderar också alla jurister att åtminstone läsa grundkurser inom ekonomi, eftersom det är stor nytta att förstå sig på det ekonomiska, nästan oberoende vilken bana inom juridiken man väljer.

10

Bästa minne från studietiden?

Den goda sammanhållningen i Justus och många roliga sitsar samt årsfester.

Personintervju

Justusiter i arbetslivet

Christoffer Masar är Justusit och blev färdig juris magister år 2006 från Helsingors Universitet. Han arbetar idag som stadsdirektör i Grankulla.

Tulevaisuuden juristi, jolta tekoäly ei vienyt työtä Teksti: Nella Åström, Borenius

T

ekoäly vie juristeilta työtä”, ”Yksi teknologinen keksintö voi mullistaa tapamme tehdä asuntokauppoja ja käydä oikeutta” – nopea Google-haku paljastaa, miten mediassa on viime vuosina käsitelty digitalisaatiota juristin työn näkökulmasta. Asia mietityttää varmasti oikeustieteen opiskelijoitakin, sillä kuten Maija Heinonen kirjoitti Ex Nuncin pääkirjoituksessaan 2/2017, juristin ammatti tulee muuttumaan sitä mukaa kuin tekniikka kehittyy.

Kehitystä ei kuitenkaan tarvitse pitää uhkana juristin työlle, sillä tekoälyn kehittyminen voi esimerkiksi vähentää työläitä rutiinitehtäviä, mikä puolestaan vapauttaa aikaa ja energiaa vaativampiin työtehtäviin.

Sitä ei toki voi kiistää, että juristin tyypillinen työpäivä tulee muuttumaan. Olemme Boreniuksella pohtineet yhdessä toimitusjohtajamme Casperin kanssa, mitkä ovat ne tulevaisuuden työelämän taidot, jotka voivat auttaa menestymään juristin ammatissa.

Riippumatta siitä, työllistyykö vastavalmistunut opiskelija valtiolle, asianajotoimistoon tai johonkin yritykseen, uran alkutaipaletta ajatellen pidän ensiarvoisen tärkeänä hyvien juridiikan perustietojen hankkimista opiskeluaikana. Tämä luo vankan perustan osaamisen laaja-alaiselle kehittämiselle työuran aikana ja helpottaa uusien oikeudenalojen omaksumista muuttuvassa maailmassamme, kuten Elina Uitto totesi hiljattain Ex Nuncissa (2/2018). Esimerkiksi aloittaessani työurani kymmenisen vuotta sitten ei tietosuoja-asioista juurikaan puhuttu, kun taas tänä päivänä tietosuoja-asiat ovat lähes kaikkien huulilla. Myös omaa kiinnostuneisuutta kannattaa ruokkia. Kiinnostuneisuus, eli halu ottaa selvää uusista asioista ja ymmärtää niitä, edesauttaa osaamisen jatkuvaa kehittymistä – oli kyse sitten juridisesta osaamisesta tai vaikka tietyn liiketoiminnan ymmärtämisestä.

Pelkkä juridinen osaaminen ei muuttuvassa ympäristössämme ole kuitenkaan enää riittävä tae juristin ammatin menestyksekkäälle hoitamiselle. Teknologian kehityksen on ennustettu johtavan alallamme siihen, että rutiininomaiset työtehtävät vähentyvät esimerkiksi siksi, että tekoäly voi käsitellä suuria määriä tietoa lyhyessä ajassa. Juristien tuleekin kyetä hyödyntämään työssään teknologiaa enenevässä määrin ja omaksumaan tehokkaasti uusia työtapoja. Opiskeluaikana kannattaisikin harkita esimerkiksi ohjelmoinnin perustietojen hankkimista, jos haluaa erottua työnhakijoiden joukosta.

Opiskeluaikana kannattaa muutenkin hyödyntää yliopiston tarjoamia mahdollisuuksia, kuten joustavaa opinto-oikeutta tai vaihto-opiskelua.

Talouden globalisaation myötä kielitaidon merkitys on edelleen kasvanut. Suurimmissa asianajotoimistoissa iso osa työstä tehdään englanniksi, ja monet suomalaiset yritykset harjoittavat liiketoimintaa ulkomaisten kumppanien kanssa. Opiskeluaikana tulisikin pyrkiä saavuttamaan hyvä kielitaito. Joustavaa opinto-oikeutta voi puolestaan hyödyntää esimerkiksi kaupallisiin opintoihin, sillä hyvällä juristilla tulisi olla vahvan juridisen näkemyksen ja asiantuntijuuden lisäksi kaupallista ymmärrystä. Se auttaa asettamaan juridiset riskit – ja miksei mahdollisuudetkin – oikeaan kontekstiin.

Opiskeluiden ohella tulisi kuitenkin muistaa nauttia opiskelijaelämän sosiaalisesta puolesta ja kasvattaa sosiaalista pääomaa. Tulevaisuuden juristi on ennen kaikkea tiimipelaaja.

34

Ex Nunc 1/2019

nunc point Sanna Luoma

Robottituomarit tulevat – oletko valmis?

K

osoittaa yhdysvaltalainen Pro Publica -tutkimus aikki puhuvat ja kirjoittavat nyt tekoälystä. algoritmisen päätöksenteon vinoumista ja Tekoälyteknologiaan perustuvia startuperityisesti vähemmistöryhmien syrjimisestä yrityksiä perustetaan tiuhaan tahtiin, tapauksessa, jossa algoritmi osoittautui tekoälyyn liittyviä patentteja myönnetään yhä toisintavan yhteiskunnassa vallitsevia rasistisia enemmän ja enemmän, ja on lähes mahdotonta rakenteita. Algoritmin puolueettomuutta on välttyä tekoälyteemalta tapahtumissa ja koulutuksissa. hankala saavuttaa tilanteessa, jossa data perustuu On ollut mielenkiintoista seurata keskustelua ja sen yhteiskunnassa vallitseviin syrjiviin rakenteisiin. kehitystä – erityisesti tekoälyn ja koneoppimisen Niin edelleen, tekoälyyn perustuvat päätökset vaikutuksesta juristien ammattikuntaan ja yleisesti tulee olla perusteltavissa ja selitettävissä. Jo juridiikan alaan. Keskusteluun liittyy vahvasti ajatuksen tasolla tuntuu absurdilta, että tuomari spekulaatiota siitä, miten tekoäly tulee tulevaisuudessa toteaisi päätyneensä johonkin lopputulokseen korvaamaan juristit, ja miten robottituomarit vain, koska ”kone niin ehdotti”. Lähtökohtaisesti valtaavat tuomioistuimet.

Teknoskeptiselle ongelmaista on, että koneoppimisessa ei oikeustieteilijälle tämä voi kuulostaa aivan aina ole ilmeistä, mihin algoritmin tuottama absurdilta, mutta kokeneelle tekoälykoodarille täysin lopputulos perustuu. Toisaalta vaihtoehtoisessa mahdolliselta – voisiko puheissa olla jotain perää, riidanratkaisussa, esimerkiksi ehkä jopa jotain tavoiteltavaa? sovittelussa, osapuolet voisivat T e k o ä l y n On vaikeaa kuvitella, turvautua algoritmeihin hyödyntäminen oikeudellisessa että tekoäly, algoritmit ja nopeuttaen pääsyä ratkaisutoiminnassa on koneoppiminen voisivat sovittelun lopputulokseen. nähty ratkaisuna moniin korvata tuomarit tai juristit Esimerkiksi tutkijat Arno tuomioistuinlaitoksen Lodder ja John Zelenikov ongelmiin; resurssipula niin kokonaan. ovat kehittäneet algoritmin julkisten oikeusavustajien, aviovarallisuusoikeudellisten riitojen sovitteluun. syyttäjien kuin tuomareiden toiminnassa on johtanut On vaikeaa kuvitella, että tekoäly, tuomioistuinten ruuhkautumiseen. Vaikka oikeuksiin algoritmit ja koneoppiminen voisivat korvata pääsy, access to justice, on Suomessa kansainvälisesti tuomarit tai juristit kokonaan. Lopulta tekoäly verraten hyvällä tasolla, käsittelyajat ovat usein voi päihittää ihmisen tarkkuudessa ja nopeudessa, kohtuuttoman pitkiä ja siten yksilön oikeusturvaa mutta ihmiskohtaamiset tuskin menettävät on uhattuna. Algoritmien ja koneoppimisen merkitystään. Tuomioistuinten digitalisaatio hyödyntäminen tuomioistuimissa voisi nopeuttaa ja tekoälyn hyödyntäminen oikeudellisessa asioiden käsittelyä automatisoinnin kautta – ns. ratkaisutoiminnassa tuo kuitenkin merkittäviä rutiinityöhön ja -tapauksiin kuluisi vähemmän aikaa tehokkuusetuja.

Tämä tarkoittaa, että ja tuomarit voisivat keskittyä haastavien tapausten tietämystä tekoälystä pitää lisätä ja juridiikkaan ratkaisemiseen. Tutkijat ovat myös arvioineet tällaiset keskittyvää tekoälyopetusta tulee olla tarjolla algoritmit tarkemmiksi ja puolueettomimmiksi kuin myös yliopistoissa. Erityisesti koodareiden ihmistuomarit, ja algoritmien uskotaan käytännössä ja oikkareiden tietämyksen yhdistäminen vähentävän inhimillisten virheiden ja tuomarien esimerkiksi hackathonien kautta tuo uusia ideoita subjektiivisten mielipiteiden vaikutusta ratkaisun ja mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseen lopputulokseen. myös julkisella sektorilla. Kaikki puhe ei siis ole Ajatus tekoälyn hyödyntämisestä turhaa. Malttamattomana toivoisin, että puheet tuomioistuimissa ei kuitenkaan ole täysin näkyisivät jo enemmän tekoina. ongelmaton. Huoli datan puolueellisuudesta yksilön oikeusturvan kannalta on todellinen. Tämän

1/2019 Ex Nunc

35 35

JUSTUS MAAILMALLA Teksti: Emma Laakkonen

Kuva: Emma Laakkonen, Adobe Stock

Uteliaille ja seikkailunhaluisille – hakuprosessi LLMohjelmiin

P

äätös syntyi lopulta melko yllättäen ja odottamatta, mikä ei oikeastaan ollut yllätys. Olen aina ollut huono – tai ehkä haluton – tekemään kovin pitkän tähtäimen suunnitelmia. LLM-ohjelman suorittaminen oli ollut mielessä joskus oikiksen aikana, mutta ei koskaan kovin aktiivisesti. Kun sitten syksyllä 2017 päätin hakea, ajattelin lähinnä, että kokeilen vaan; siinä ei menetä mitään.

LLM-tutkinto on oikeustieteen maisterin tutkinto, joka monessa ulkomaisessa yliopistossa kestää vuoden verran. Tutkintoa suorittamaan voi hakea aikaisintaan notaarin tutkinnon jälkeen, takarajaa sen sijaan ei ole: tunnen ihmisiä, jotka suorittavat LLM-tutkintoa vaikka ovat aiemmin kirjoittaneet oikeustieteen väitöskirjan omassa maassaan. Syitä LLM-ohjelman suorittamiselle ovat muun muassa mahdollisuus erikoistua tiettyyn oikeuden alaan, verkostoituminen, kokemuksen hankkiminen ulkomailta ja taustatutkimuksen tekeminen tulevaa tohtorin väitöskirjaa varten. Tunnustan heti alkuun, että oma motiivini oli mahdollisuus pitää välivuosi töistä.

LLM-tutkinnon voi ainakin aloittaa vaihto-opintoina, jolloin haku tapahtuu yleensä oman yliopiston vaihto-ohjelman kautta, tai ilman opiskelijavaihtoa, jolloin hakemus lähetetään suoraan kohdeyliopistoon ilman, että oma yliopisto olisi millään tavalla osana hakuprosessia.

Valmistuin oikeustieteen maisteriksi Vaasan kampukselta helmikuussa 2017. Jonkinasteinen ikävä yliopistoon tuli alle puolessa vuodessa,mikä oli luultavasti suuri tekijä siinä, että LLM-ohjelmaan hakeminen alkoi tuntua hyvältä idealta. Lähetin hakemuksen yhteensä neljään yliopistoon, joista yksi on Englannissa ja kolme Yhdysvalloissa. Minut hyväksyttiin London School of Economic:siin (LSE), jossa opiskelen tällä hetkellä, sekä Cornellin yliopistoon. Kaksi hakemusta ei koskaan edennyt lopulliseen arviointiin asti, täysin omasta syystäni, mistä lisää jäljempänä.

Mikäli ikävä yliopistoon koittaa muillekin, yritän tässä artikkelissa hieman valaista hakuprosessia. Lisäksi tavoitteena on toki, että muiden hakemuksista kaikki etenisivät lopulliseen arviointiin asti.

1/2019 Ex Nunc

37

Taso

E

nsi alkuun voi hylätä epäilykset siitä, minkä tasoinen opiskelija Suomessa tulee olla, jotta on mahdollista tulla hyväksytyksi LLM-ohjelmaan. Paikat ovat hyvin kilpailtuja, etenkin maineikkaissa yliopistoissa, mutta oman kokemukseni mukaan hakuprosessissa kiinnitetään huomiota muuhunkin kuin todistukseen.

Omassa todistuksessani on arvosanoja koko haarukalla yhdestä viiteen. Gradusta sain arvosanaksi M. Ei siis tarvitse olla tiedekunnan, tai edes oman vuosikurssin, paras päästäkseen ohjelmaan. Olin Justuksen hallituksen jäsen vuonna 2013 ja toimin senkin jälkeen aktiivisesti ainejärjestössä avustamalla esimerkiksi juhlien ja kvviikon järjestämisessä sekä opettamalla valmennuskurssilla ja toimimalla tutorina. Lisäksi suoritin paljon valinnaisia opintoja ja osallistuin esimerkiksi pohjoismaiseen IP Moot –kilpailuun. Koen, että näistä oli hyötyä, kuten ylipäätään mistä vaan opintojen ulkopuolisesta toiminnasta tai esimerkiksi vapaaehtoistyöstä. Pakollisten opintojen ulkopuoliset aktiviteetit ovat keino erottua joukosta, ja jos ei muuta, niin saa ainakin tarinan aiheita hakukirjeeseen.

Materiaali

H

akemukseen tulee liittää kopio suomalaisesta tutkintotodistuksesta. LSE:iin riitti alkuun epävirallinen englanninkielinen kopio, mutta paikan vastaanottamista varten yliopistoon tuli toimittaa auktorisoitu käännös virallisesta, yliopiston leimalla varustetusta tutkintotodistuksesta. Halutessaan voi siten hankkia auktorisoidun käännöksen jo alussa, se tarvitaan jossain vaiheessa joka tapauksessa. Yhdysvaltoihin tarvittiin alusta asti auktorisoitu käännös. Mikäli on suorittanut opintoja useammassa kuin yhdessä yliopistossa (esim. JOO-opintoja Vaasan yliopistossa), saatetaan vaatia tutkintotodistus kaikista yliopistoista joista opintopisteitä on saanut. Näin siis huolimatta siitä, että kaikki opintopisteet olisi sisällytetty yhteen ja samaan tutkintoon valinnaisina opintoina tai muuten. Tästä syystä kaksi lähettämääni hakemusta jätettiin arvioimatta, sillä tajusin epähuomiokseni liian myöhään, etten ollut toimittanut tutkintotodistusta Vaasan yliopistosta. Suoritin siellä yhteensä 7 opintopisteen arvosta valinnaisia filosofian opintoja sekä englannin opinnot, jotka kaikki näkyvät myös oikiksen tutkintotodistuksella, joten tutkinnon kannalta kovin merkittävistä opinnoista ei ollut kyse. Yhdysvaltoihin tämä ei kuitenkaan riittänyt Cornellia lukuun ottamatta, mikä järki järjestelmän takana sitten onkaan.

Lisäksi tulee toimittaa ansioluettelo ja hakukirje.

Ystäväni luki hakemuskirjeeni läpi ennen hakuprosessin alkua ja arvioi, että sen tulisi olla muodollisempi ja virallisempi. Lähetin sen silti alkuperäisessä muodossaan.

Yhtä oikeaa tapaa kirjoittaa menestyvä hakukirje ei luonnollisesti ole ja omaa tuotostaan kannattaa arvioida kriittisesti. Minulle oli kuitenkin tärkeää, että kirjeeni kuulosti minulta siitäkin huolimatta, tai juuri sen takia, etten ole kovin muodollinen persoona. Yksi yleisluontoinen neuvo hakukirjeen kirjoittamiseen voisi olla melko sama kuin työhakemuksen kohdalla: perehdy kohteen, tässä tapauksessa yliopiston, nettisivuihin. Tutki niitä ja mieti, miksi oikeastaan haluat juuri siihen kouluun. Tuo tämä esiin hakukirjeessä. Tarkoituksena ei ole referoida koko nettisivujen sisältöä yhdelle A4-arkille, vaan sen sijaan tehdä joitakin perusteltuja nostoja ja ankkuroida oma mielenkiinto konkreettisesti tiettyyn yliopistoon. Ainakin LSE tarjoaa myös nettisivuillaan ohjeita hakukirjeen kirjoittamiseen. Niiden hyödyllisyyttä en osaa arvioida, sillä törmäsin niihin ensimmäistä kertaa kuukausi sitten.

Näkymä Cityyn Thamesin etelärannalta

38

Ex Nunc 1/2019

Emma suoritti oikeustieteen opintonsa Helsingin yliopiston Vaasan kampuksella ja valmistui oikeustieteen maisteriksi helmikuussa 2017.

Hän työskentelee lakimiehenä yrityskauppojen ja sopimusoikeuden parissa, ja suorittaa tällä hetkellä LLM-tutkintoa London School of Economics:ssa Lontoossa.

Kielikoe

K

ielikoe vaaditaan siitä huolimatta, että yliopistossa on suorittanut englanninkielen kurssin. Kaksi suurinta tarjoajaa ovat TOEFL ja IELTS. Yliopistot hyväksyvät näitä vaihtelevasti siten, että osa hyväksyy suoritettavaksi kumman vaan ja osa vain toisen. Ohjeita löytyy kunkin yliopiston nettisivuilta, samoin lisätietoa minimituloksesta, joka kielikokeessa on saavutettava. Koe koostuu puhutun, kirjoitetun, luetun ja kuunnellun kielen osuuksista. Tarjoajien nettisivuilla on usein mahdollista harjoitella koetta varten, mikäli sen kokee tarpeelliseksi.

Itse suoritin molemmat kokeet, joista pidin IELTS:stä enemmän. Siinä esimerkiksi puhutun osuus suoritetaan oikean ihmisen kanssa kahdestaan, kun taas TOEFL:ssa puhutaan täydessä luokassa mikrofoniin – tai huudetaan, jos mikrofoni ei meinaa toimia kunnolla.

Oman kokemukseni mukaan hakuprosessissa kiinnitetään huomiota muuhunkin kuin todistukseen

LSE:n kirjaston portaikko

Haastattelu

C

ornellia varten minun tuli osallistua tunnin haastatteluun täkäläisen oikeustieteen professorin kanssa. Haastattelu järjestyi videon välityksellä, ja sitä varten tuli valmistella vastaus kahteen kysymykseen, jotka toimitettiin sähköpostilla vuorokautta aiemmin.

Olin sanalla sanoen kauhuissani, mutta minulle tarjottiin joitakin viikkoja myöhemmin paikkaa koulussa, joten pelko oli lopulta turha. Kysymyksiin ei ollut oikeita ja vääriä vastauksia, vaan tarkoitus on enemmän testata, kuinka hakija reagoi paineen alla. Kaikkiin kouluihin, esimerkiksi LSE:iin, haastattelua ei ole, vaan valinnat tehdään toimitettujen hakemusten perusteella.

1/2019 Ex Nunc

39

Rahoitus

T

utkinnon hinta vaihtelee huomattavasti. Apurahoja myöntävien säätiöiden määrä on Suomessa suuri, mutta kokemukseni mukaan suurin osa tukee vain väitöskirjatutkimusta. Siksi kannattaa jo alussa miettiä, miten tutkinnon rahoittaa, etenkin jos omassa suvussa ei ole supercellinperustajia tai vastaavia. Itse en pohtinut asiaa kovin paljon, sillä ajattelin että tässä hieman kokeillaan ja se on sitten tulevaisuuden murhe. Cornellissa tutkinto olisi maksanut noin USD65,000, minkä lisäksi budjettiin olisi tullut lisätä elin- ja asuinkustannukset. Vuosi olisi ollut mahdollinen jos olisin myynyt asuntoni, mutta pidin sitä liian korkeana hintana. LSE:ssä maksan englantilaisten opiskelijoiden kanssa saman hinnan, kiitos EU:n. Esimeriksi sveitsiläinen ystäväni maksaa korkeamman hinnan, sillä Sveitsi ei ole EU:n jäsen. Kannattaa myös muistaa, että opintotukea ja –lainaa myönnetään ulkomaalaisia tutkintoja varten, mikäli tukikuukausia on vielä jäljellä.

Suosituskirjeet

K

äsittääkseni jokaiseen LLM-hakemukseen tarvitaan suosituskirjeitä 2 tai 3 kappaletta. Näiden tulee yleensä olla akateemisia suosituksia, eli työnantaja ei ole paras mahdollinen suosittelija. Suositukset kannattaa pyytää mahdollisimman hyvissä ajoin, sillä professoreilla ja tohtoreilla voi olla muita kiireitä. Monessa tapauksessa suosittelija toimittaa kirjeensä netin kautta suoraan yliopistolle, jolloin hakija ei näe kirjettä missään vaiheessa.

Tämä voi vaatia suosittelijoilta rekisteröitymistä, mihin kannattaa myös varata riittävästi aikaa.

Aikarajat

A

ikarajat hakemiselle vaihtelevat paljon yliopistokohtaisesti. Karkeana muistisääntönä voi pitää sitä, että mitä kilpaillumpi yliopisto on, sitä aiemmin hakemusten sisäänjättöpäivä umpeutuu.

Hakuprosessit alkavat yleensä elo-syyskuun tienoilla, mutta tätä tarkoitusta varten kannattaa ilman muuta seurata haluamansa yliopiston nettisivuja ja ilmoituksia. Joissakin yliopistoissa hakuajat on hajautettu kolmeen tai useampaan portaaseen, joista jokaisella tietty määrä hakemuksia hyväksytään. Mikäli hakemus menestyy, on myös tarjouksen vastaanottoajalle yleensä deadline, joka kannattaa toki merkitä muistiin, ettei käy köpelösti maaliviivalla.

40

Ex Nunc 1/2019

Vaikka opiskelutyyli on erilainen, tarjoaa Suomen oikis mielestäni hyvän pohjan LLM-opinnoille.

Kenelle

V

iimeisenä vielä hieman siitä, minkälaisille ihmisille LLM-opinnot voivat ehkä sopia. Opiskelu ulkomailla voi, kuten kaikki opiskelijavaihdossa olleet varmasti tietävät, olla hyvin erilaista kuin Suomessa.

Tämä koskee luentojen ja seminaarien tyyliä, luettavaa materiaalia, kokeita, aikatauluja ja kaikkea siltä väliltä.

Kulttuuri on erilainen ja ihmiset ovat erilaisia. LSE on hyvin kansainvälinen paikka: kaveripiirissäni on esimerkiksi argentiinalaisia, sveitsiläisiä, amerikkalaisia, kenialaisia, skotlantilaisia ja yksi jordanialainen. Yksi opettajani on syntynyt Perussa, kasvanut Saksassa, asuu Belgiassa ja käy viikoittain Eurostarilla töissä Lontoossa (ja asuu ilmeisesti Lontoossa ollessaan jokilaivalla). Uteliaisuus, kärsivällisyys ja joustavuus auttavat monessa tilanteessa, kuten myös alkuun sen hyväksyminen, että yllättäen sitä on taas autuaan pihalla monesta asiasta, kuten ensimmäisinä viikkoina oikiksessa Suomessakin. Jos se ei häiritse, voin suositella opintoja oman kokemukseni perusteella täydestä sydämestä. Vaikka opiskelutyyli on erilainen, tarjoaa Suomen oikis mielestäni hyvän pohjan LLM-opinnoille.

Tätä kirjoittaessani olen noin puolivälissä opintojani – tähän mennessä ei ole ollut päivää, jolloin en olisi oppinut tai ihmetellyt jotain uutta (koskien sitten IRA:n edustajien nälkälakkoja 80-luvulla tai eroja Einsteinin ja Newtonin mustien aukkojen välillä), tavannut uusia ihmisiä tai käynyt paikassa jossa en ole ennen käynyt. Eli summa summarum, LLM-opinnot sopivat ainakin uteliaille ihmisille ja henkilöille, joilla on ikävä yliopistoon. Aina kannattaa kokeilla!

Ovatko e-kirjat kukistamassa fyysiset kirjat?

Teksti: Ami Rajala

Kuva: Adobe Stock

O

ikeustieteen opiskelijat tietävät, miltä tuntuu kuluttaa kirjaston penkkejä tentteihin opiskellessa. Ikuinen kysymys on kuitenkin se, millaisessa muodossa opuksiamme luemme. Perinteinen kovakantinen tiiliskivi on tuttu ja turvallinen, sillä tällaisten fyysisten kirjojen avulla olemme selviytyneet tänne asti. Ne ovat kulkeneet kanssamme käsi kädessä siitä asti, kun ensimmäisen kerran astuimme alakoulun ovista sisään.

Teknologian kehitys on kuitenkin ottanut myös kirjallisuuden kiinni. Pystymme hyödyntämään yhä enemmän nettiä opiskellessamme, sillä e-kirjat yleistyvät ja suurin osa tenttimateriaaleistamme löytyykin nykyään helposti yliopiston sähköisen kirjaston kautta. Taistelu fyysisten kirjojen ja e-kirjojen välillä on alkanut ja kysymys kuuluukin, kumpi voittaa.

Tuttu ja turvallinen, mutta vietävän kallis fyysinen kirja

F

uksivuoden aikana ajatus e-kirjoista oli kammottava. Siksi useat meistä kävivätkin ahkerasti kopioimassa niitä ”ihan oikeita” kirjoja, sillä kirjaston kirjoja ei riittänyt jokaiselle.

Kirjaston kirjojen koko lukuajaksi omimisen suhteen olen havainnut luovuttamista ja tässä vaihtoehdossa pitäytyneet muutamat ovat onnellisia saadessaan pitää hyvänään kirja-apajansa. Yksi fyysisten kirjojen ongelmista onkin juuri määrä, sillä kirjastosta on löydettävissä ainoastaan muutama kappale yhtä tenttikirjaa kohden. Takana ovat peruskouluvuodet ja ihanat ilmaiset kirjat, joita riitti koululta kaikille.

Takana ovat myös lukiovuodet ja suhteellisen halvat oppikirjat, joita pystyi helposti ostamaan käytettynä tai kenties osalla vielä oli mahdollisuus raottaa vanhempiensa kukkaroa ostaakseen tietonsa tuliteränä suoraan kaupasta. Nyt ei kirjoja jaella meille upouusina taikka edes käytettyinä, mikä on tietenkin täysin ymmärrettävää ja tuskin kukaan meistä tällaista kuninkaallista kohtelua tässä vaiheessa elämäämme kaipaisikaan.

Mutta onko minkäänlainen vaihtoehto ostaa fyysisiä kirjoja? Huvikseni vilkaisin, mikä mahtaa olla oppikirjan hinta meille oikeustieteen opiskelijoille ja valitsin pieneen hintatutkimukseeni Jussi Tapanin ja Matti Tolvasen kirjan Rikosoikeus – rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano. Ensimmäinen vastaan tullut hinta olikin 95 euroa. Hinta saa valtion tuilla elämässä eteenpäin rämpivän opiskelijan pään pyörälle. Entä sitten Oikeuden perusteoksiin kuuluva Prosessioikeuden oppikirja, jonka tenttiin luettava sivumäärä huimaa? Huimaa hintakin, sillä se sijoittui 200 euron paikkeille. Tällaisten kirjojen ostamista ei voi harkita paitsi, jos on juuri sattunut voittamaan lotossa. Siksi tyydymme fyysisten kirjojen osalta usein orjallisesti kopioimaan niitä. Eipä sekään ilmaista ole ja kun sivumäärä on suuri, kopioiden hinta pyörii jopa 40-50 euron paikkeilla. Tähän fyysisiä kirjoja vankasti puolustava opiskelija joutuukin usein tyytymään, vaikka kirjojen pitkäveteiseen kopiointiin pitääkin yhden uhrautua.

1/2019 Ex Nunc

41

E-kirja on ratkaisu, mutta kirottu sellainen

E

”yhden” jakson verran lempisarjaa? Kyseessä on lähes samankaltainen ongelma kuin puhelin on nykypäivänä opiskelevalle nuorelle. Vaikka lähettäisin puhelimen postissa eri osoitteeseen, tietokone ottaisi sen paikan alta aikayksikön varsinkin, kun sekä työ että huvi löytyvät saman ruudun sisältä.

-kirjat ovat yksinkertaisin ratkaisu opiskelijalle.

Ne kulkevat tietokoneessa mukanamme, eivätkä tuo lisäpainoa. Ilmaisena vaihtoehtona fyysisille kopioille niihin on helppo kallistua, vaikkakin varjopuolia niiden käytöstä on löydettävissä useita. Tietokoneelta luettu materiaali ei jää jokaiselle Kumpi voittaa? mieleen samalla tavalla kuin konkreettisilta kirjan os kysyy vannoutuneelta kirjojen lukijalta, sivuilta. Jatkuva teksti, joka ei välttämättä edes sisällä lukeeko hän mieluummin perinteistä kirjaa vai sivunumeroita, ei jätä muistijälkeä siitä, missä kohtaa e-kirjaa,vastaus kallistuu useimmiten perinteiseen sivua tai edes millä sivulla asiaa käsitellään. E-kirjaan versioon. Yleinen ilmapiiri e-kirjoja kohtaan on ei voi kirjoittaa muistiinpanoja omin kätösin, eikä toistaiseksi vielä varautunut. Normaalistihan sekä tekstiä voi alleviivata tai yliviivata. Se turhauttaa fyysisestä versiosta että e-versiosta pitää maksaa, oikeustieteen opiskelijaa, jonka pääsykoekirjat olivat jolloin ne ovat ominaisuuksiltaan tasavertaisessa yliviivaustusseilla maalattu värimosaiikki. Jos tämä asemassa. Opiskelijalle, jolle aukeaa ilmaisten ei vielä riitä pelihousujen repimiseen, ainakin se oppikirjojen maailma riittää, kun tiedossa ei ole, yliopiston sähköisen kuinka paljon on saanut Tietokoneelta luettu materiaali ei jää kirjaston kautta, e-kirja aikaan lukupäivänä, sillä jokaiselle mieleen samalla tavalla kuin on kuitenkin helpompi sivunumerot uupuvat. konkreettisilta kirjan sivuilta vaihtoehto. Mutta jos Lukeminen illalla maksu e-kirjasta olisi yhtä ei helpotu yhtään, sillä suuri kuin fyysisestä kirjasta, saattaisimme turvautua e-kirjojen keinovalon tuijottelu juuri ennen ennemmin tuttuun ja turvalliseen. Tällä hetkellä nukkumaanmenoa, ei ainakaan edistä unen laadun valittavana on joko kallis ja perinteinen tai ilmainen, parantumista tai nukahtamista. Järkevä lukija mutta muutoin keskinkertainen vaihtoehto. Koska jättääkin tietokoneen koskemattomaksi hyvissä ajoin e-kirja on juuri tässä elämäntilanteessa ilmaisena ennen sänkyyn painumista. Tenttiä edeltävänä iltana kukkaroystävällisempi, useat meistä valitsevat sen tätä ohjetta noudattaa kuitenkin harva meistä. Oman fyysisen kirjan sijaan. Ei kuitenkaan voi sanoa, että kokemukseni kautta voisin väittää tietokoneelta e-kirja olisi voittanut ottelun. Kyseessä on niukka lukemisen häiritsevän myös keskittymistä. Odottavat erävoitto. Tekniikan ja myös e-oppikirjojen kehittyessä koulutyöt keskittyvät tietokoneelle ja ne muistuttavat entisestään, tilanne saattaa vielä muuttua, mutta tällä olemassaolostaan pelkästään yhdellä vilkaisulla hetkellä ihmisen rakkaus fyysisiä kirjoja kohtaan on avoinna oleviin välilehtiin. Samasta laitteesta löytyy vielä suuri. E-kirja on toistaiseksi muukalainen ja uusi sen tenttikirjan lisäksi myös Netflix ja käytännössä tuttavuus. koko sosiaalinen media. Kuinka helpoksi onkaan tehty siirtyminen lukemisen parista esimerkiksi katsomaan

J

nunc point Alex Rauhala

Consistency is key

V

i befinner oss alla nu som då att placera ut de inplanerade aktiviteterna i situationer där vi helt enkelt på dagen. På lång sikt kan de vara bra att upplever att tiden inte räcker till skriva upp aktiviteterna i någon form av och allt rinner ur händerna. I slutändan blir kalender. Ett annat knep är att lära sig väldigt få deadlines missade och ärenden att prioritera rätt, ifall man klarar av att ogjorda, saker har en tendens att lösa sig. prioritera rätt sak vid rätt tillfälle kan man Stress är ett återkommande fenomen i minska den mentala bördan av att gå och vår vardag, och många av oss blir allt för fundera på de ogjorda sakerna. uppjagade av det. Ifall man lär sig att hantera ”Consistency is key” är mitt stressen kan man vända det till sin fördel. favoritmotto. Det kräver självdisciplin Små mängder av stress är ofta hälsosamt för att kunna upprätthålla en kontinuitet för oss och ökar vår prestationsförmåga, i studerandet eller sin träning. Jag vågar medan allt för stora påstå kontinuiteten mängder orsakar mer är en avgörande Vi har alla 24 timmar i dygnet skada än nytta. i och var och en väljer själv vad han ingrediens Vi har alla 24 framgång. Samtidigt eller hon gör med den. timmar i dygnet och vågar jag påstå var och en väljer själv att kontinuiteten vad han eller hon gör med den. Vissa av oss i ens vardag minskar stressen markant. tycker om att sova ut på morgonen, medan Största orsaken varför många kämpar andra får mer ut av att ta tag i saker från med kontinuiteten är att de hellre lever morgonen, var och en vet själv vad som kortsiktigt än långsiktigt. Det är viktigt att passar för honom/henne. Därför är det ha målsättningar även på lång sikt. viktigt att köra sitt eget race, att ständigt Att ha flera järn i elden kan vara en jämföra sig med andra kan snabbt bli bra sak, men att sköta alla samtidigt är väldigt påfrestande. Ett effektivt redskap ingen fungerande lösning. Poängen här för att hantera stressen är att planera den är inte att man skall pressa sig dag in och tid vi har till vårt förfogande. dag ut, utan kanske mera att lätta på den För att underlätta vardagen är det upplevda arbetsbördan. Man får och ska ett bra tips att planera följande dag dagen ta det lugnt ibland, människan behöver innan. Det behöver inte handla om mera än balans i livet.

1/2019 Ex Nunc

43

RÄTTSTEKNOLOGI PÅ ADVOKATBYRÅERNA – HUR ANVÄNDS DEN IDAG? Teksti: Linda Björkenheim, Castrén & Snellman

M

itt intresse för teknologi i kombination med juridik väcktes för två år sedan då jag studerat juridik i drygt ett år och för första gången jobbade som volontär på startupeventet Slush. Mitt uppdrag var att sälja biljetter dagarna innan evenemanget, så jag fick vara ledig under själva tillställningen och använda tiden till att lyssna på talare och diskutera med ivriga nytänkare från hela världen. Men jag kände mig ärligt talat lite malplacerad bland alla teknologistuderande, entreprenörer och föreläsare. Och så den där samma kommentaren om och om igen ”We need more women in tech!” Ja, klart det, tänkte jag. Det behöver vi nog, men jag kan inget åt den saken, för till mina blivande arbetsuppgifter hör bara att bläddra i lagböcker och på

44

Ex Nunc 1/2019

Kuva: Adobe Stock

sin höjd att behärska användningen av Word och Edilex sökmotor.

Det är just precis den inställningen som är farlig, varför skulle vi som (blivande) jurister effektivisera vår bransch med hjälp av teknologi. Vi får ju betalt per timme och att ersätta vår expertis med teknologi vore ju som att skjuta sig själv i foten. Men konkurrensen hårdnar ständigt och många advokatbyråer har insett både möjligheterna som teknologin medför och det faktum att en förändring i juristernas arbetsrutiner är oundviklig. Om fem till tio år kommer ingen betala en jurist för att söka fram ansvarsbegränsande klausuler i tiotals timmar – inte när en AI-programvara kan sköta jobbet på två minuter (AI står för artificiell intelligens).

B

land annat på Castrén & Snellman, där jag haft möjligheten att jobba med rättsteknologi en tid, har man insett möjligheterna som teknologin medför. I januari lanserade Castrén & Snellman, som den första nordiska advokatbyrån, ett verktyg för automatisering av avtal och andra dokument till sina kunders användning. Signe, kallas den. Avtalsautomatisering går i korthet ut på att genom kommandon automatisera juristernas rutinmässiga arbetsuppgifter vid avtalsupprättningen. Juristerna slipper därmed börja om från början varje gång ett nytt avtal ska skrivas, och kan istället för att rota efter gamla exempel i arkiven, genom några klickar på datorskärmen få fram exakt det avtal hen vill ha – Signe gör jobbet! Eftersom automatiseringen av juristernas rutinmässiga arbetsmetoder ofta är en krånglig process, finns bland Castrén & Snellmans anställda både jurister och juridikstuderande som jobbar heltid med utvecklingsprojekt. Till mina arbetsuppgifter hör bland annat att automatisera avtal, både åt kunder och för internt bruk. Ett enkelt praktiskt exempel är att en kund ber om ett automatiserat sekretessavtal som inkluderar tre olika språkversioner och vars avtalsvillkor bestäms per automatik på basis av vilket dotterbolag det är fråga om eller i vilket syfte (till exempel samarbete eller företagsköp) sekretessavtalet görs. På detta vis kan vem som helst få till stånd ett bindande sekretessavtal på några minuter.

Ett annat exempel på hur advokatbyråer kan öka sin effektivitet gäller användningen av AI i samband med due diligence. Castrén & Snellman har nyligen införskaffat den populära programvaran Luminance som analyserar och känner igen väsentlig information i olika typer av avtal och företagsdokument. Till Luminances styrkor hör bland annat den grafiska formgivningen – genom grafer, färger och tabeller kan juristen få en snabb helhetsbild av vad materialet innehåller. Dessutom känner programmet igen olika avtalsklausuler, valutor, avtalsparter, avvikelser i avtalens villkor och så vidare. Till juristens förfogande finns en mängd nyttig information som försnabbar analysen och eftersom programmet baserar sig på maskininlärning kan man utveckla programmets förmåga att hitta väsentlig information allteftersom man framskrider med granskningarna.

D

et låter väl ganska behändigt, eller hur? Nu finns det nog snart inget jobb kvar för oss (blivande) jurister mer… Nja, så illa är det nog ändå inte, och jag vägrar tro att det någonsin kommer bli så illa. Visst, Luminance kan granska tusentals dokument samt märka ut exempelvis alla immaterialrättsliga klausuler på två minuter – men vad dessa klausuler har för betydelse för företagsköpet säger den ingenting om. Och fastän jag gillar Luminance som produkt så är den långt ifrån perfekt, det krävs tålamod, motivation och väldigt mycket av juristernas värdefulla tid för att nå den verkliga nyttan. Vad avtalsautomatiseringen beträffar så minskar automatiseringsverktyget, Signe, verkligen på de enformiga och monotona arbetsrutinerna. Men fastän juristernas rutinmässiga arbetsuppgifter kan automatiseras så krävs det fortfarande att en jurist avgör hur automatiseringen ska fungera för ett rättsligt giltigt slutresultat samt gör sin juridiska bedömning av de redan automatiserade avtalen i ett senare skede. Med andra ord är juristernas framtid ingalunda hotad av framtidens teknologi – tvärtom har vi som (blivande) jurister en otrolig chans att verka som initiativtagare för den teknologiska utvecklingen i vår bransch.

1/2019 Ex Nunc

45

JUSTUS

ALLA EN TREVLIG Kuva: Jonas Holm

ÖNSKAR

VÅR OCH SOMMAR!

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Veikko Myller: ”The Bull”

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers.

Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi