9.3.3. KOULUTUSTARJONNAN TEHOKAS KOHDENTAMINEN Avainasemassa täydennyskoulutustavoitteiden toteutumisessa ovat oppilaitokset ja oppilaitosjohto. Oppilaitoksissa tulee tehdä lukuvuosittaiseen TVT-työsuunnitelmaan opetushenkilöstön kouluttautumissuunnitelma. Sen pohjana hyödynnetään niitä oman oppilaitoksen tuloksia, jotka jokainen oppilaitos saa opettajille, oppilaille ja opiskelijoille tehtävistä osaamiskartoituksista. Henkilöstöjohtamisen keinoin tulee tukea ja kannustaa kaikkia opettajia parantamaan ja monipuolistamaan TVTosaamistaan. Tärkeimpänä hyvän TVT-osaamisen tavoitteena on opetuksen laadun parantaminen ja sitä kautta oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisen laadun turvaaminen. Syksyllä 2005 toteutettu yhteispohjoismainen e-Learning Nordic -tutkimus osoittaa, että tieto- ja viestintätekniikan käytöllä on vaikutusta opetuksessa ja oppimisessa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa parantaa opetusta ja oppimista. Varsinaiset hyödyt näkyvät kuitenkin vasta, kun tietotekniikkaa käytetään laajasti ja monipuolisesti eri opetus- ja oppimismenetelmien tukena, ja kun opettajat tuntevat hallitsevansa tekniikan ja uudet välineet riittävästi. 9.3.4. KOULUTUSRESURSSIT, SIJAISJÄRJESTELYT Työnantajan kustantamaa täydennyskoulutusta, jota järjestään TOP-keskuksessa, on määrällisesti riittävästi tarjolla ja sitä voidaan joustavasti räätälöidä kouluttautumistarpeita vastaavasti. Omissa tiloissa, omien kouluttajien voimin järjestettynä koulutus on kustannustehokasta ja kun se vastaa teknisiltä järjestelyiltään ja kouluttajien asiantuntemuksen osalta oppilaitoksien olosuhteita ja niitä mahdollisuuksia joita osallistujilla on omassa työssään. Kun koulutus vastaa osallistujien tarpeita, koulutuksessa kehittymään lähteneet taidot ja saadut ideat voidaan ottaa heti käyttöön ja sitä kautta vahvistuu todellinen osaaminen. Kouluttautumisen esteenä eivät saa olla sijaisjärjestelyongelmat. Opetushallituksen, lääninhallituksen, Opekon, Efekon, yliopiston, Normaalikoulun ja opetustoimen – siis myös TOP-keskuksen – järjestämään kotimaan koulutukseen rehtori / johtaja voi myöntää opettajille palkallisen virkavapauden sekä koulutukseen liittyvät kustannukset. Lisäksi rehtori/johtaja päättää sijaisen ottamisesta edellyttäen, että koulutus kestää vähintään kaksi koulupäivää, joiden ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä. Päätös tehdään henkilöstökoulutuslomakkeelle. Muiden kuin edellä mainittujen tahojen järjestämään koulutukseen rehtori/johtaja voi myöntää palkallisen virkavapauden sekä koulutukseen liittyvät kustannukset ilman sijaiskuluja. Erityisestä syystä sijaista voidaan anoa toimittamalla henkilöstökoulutuslomake opetuspalvelukeskukseen kaksi viikkoa ennen koulutusta. Rehtori/johtaja päättää oppituntien hoitamisesta ovona riippumatta koulutuksen pituudesta ja järjestäjästä. Ulkomaan koulutuksista päättää virastopäällikkö.
18