Bittejä maailmalta: BETT 2015 by Jouni Paakkinen

Bittej채 maailmalta BETT 2015-matkaraportit

BETT 2015 käynnistyy – raportoimme täällä Julkaistu: 17.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen

Muiden suomalaisten vieraiden tunnelmia voi seurata esim. Twitterissä hashtagillä#finnbett ja kansainvälisesti #bett2015.

BETT on vuosittain järjestettävä Euroopan suurin, kansainvälinen opetusteknologian tapahtuma Lontoossa, messukeskus ExCelissä. Tapahtumaan osallistuu myös satoja suomalaisia opetusalan toimijoita. Kaiken kaikkiaan tapahtumaan odotetaan tänä vuonna yli 35 000 opetusalan ammattilaista.

Lisää matkaraportteja löytyy Matleena Laakson blogin kautta:  BETT 2015: Suomalaisten matkaraportit http://www.matleenalaakso.fi/2015/01/bett-2015-suomalaisten-matkaraportit.html

(*jos olet osallistumassa Turusta, emmekä tiedä asiasta, ota yhteyttä Jouniin ja tule mukaan bloggaamaan!)

BETT-viikkoon kytkeytyy paljon myös muuta toimintaa jo tiistaista alkaen, kuten mahdollisuus kouluvierailuhin, joihin osa ryhmästämme osallistuu. Tässä blogissa Turun sivistystoimialalta vuoden 2015 tapahtumaan osallistuvat raportoivat näkemästään ja kokemastaan niin itse tapahtumassa kuin kouluvierailuilla. BETTiin tänä vuonna lähtevät Juho Airola, Juha Pitkänen ja Mika Luoto (Kerttulin lukio) sekä Jouni Paakkinen, Mikko Hirvonen ja Antti Huttunen (TOP-keskus)*. Osallistujat eivät matkusta yhtenä ryhmänä, joten luvassa on havaintoja tapahtuman eri puolilta sekä eri oheisvierailuista. Raportoimme makupaloja tapahtuman aikana (21.-24.1.2015) sekä sulateltuja paloja myös sen jälkeen.

– 3D ja lisätty todellisuus – muutamia mielenkiintoisia ratkaisuja

Osio 1

Ensitunnelmat: BETT 2015

– Tabletlaitteiden säilytys, lataus ja synkronointi (aiheesta lisää myöhemmin)

Julkaistu: 21.1.2015 | Kirjoittanut: Mikko Hirvonen TOP-keskuksen BETT-edustuksen keskiviikkopäivä alkoi Applen järjestemällä tutustumismatkalla Flitch Green Academyn kouluun. Varsin antoisen reissun jälkeen, logististen ongelmien ratkettua, ehdimme vielä koko iltapäiväksi Lontoon Exceliin BETT-messuille. Valtavalle messualueelle mahtuu toinen toistaan kirjavampaa ständiä. Perinteisten kaikkien tuntemien suuryritysten, kuten Googlen, Intelin ja Microsoftin lisäksi paikalla on satoja muita toimjoita. Seuraavaan on koottu ensitunnelmia muutamien aihepiirien nostoin: – Robotit ja ohjelmointi – selvästi enemmän esillä kuin muutamaa vuotta aiemmin. Aiheesta lisää myöhemmin.

Puitteet kunnossa: puhelimen sai kätevästi ladattua kahvittelun ja bloggaamisen ohessa.

– Kosketustaulut ym. – tabletlaitteiden vahva tuleminen ei ainakaan täällä näy, vaan erilaisia kosketustauluratkaisuja ja muita vastaavia on esillä entistä enemmän. Suunta lienee kuitenkin yhä enemmän pois opettajajohtoisuudesta kohti oppilaiden osallistamista. – ”verkkoturvallisuus” ja oppilaiden kontrollointi, ilmeisesti brittien kestosuosikki 2

Tabletlaitteiden kuljetus-, synkronointi- ja latausratkaisut

Kouluissa kenties hyödyllisimmät vaihtoehdot kuitenkin loistivat yhä p o i s s a o l o l l a a n . Va i n laitteiden lataamisen hoitavaa kunnollista säilytysratkaisua ei löytynyt, joskin muutama valmistaja lupaili niitä tulevan lähitulevaisuudessa. Kevyet, luokkatilaan sopivat muoviset säilytysja kuljetusjärjestelmät vaikuttivat kuitenkin lupaavilta.

Julkaistu: 22.1.2015 | Kirjoittanut: Mikko Hirvonen Ta b l e t t e j a o n h a n k i t t u kiihtyvällä tahdilla Turun kouluihin viime vuosien aikana. Kasvava laitemäärä on herättänyt kiinnostusta erilaisia kuljetus-, synkronointi- ja latausratkaisuja kohtaan. BETT-messuilla oli tarjolla kymmenien eri valmistajien tuotteita.

Myös langattomat latausratkaisut tekevät selvästi tuloaan. Toistaiseksi niiden käyttäminen vaatii tabletteihin kuitenkin valmistajien omat tekniikkaa tukevat suojakuoret.  Kuvan laitteen erikoispiirre oli se, että siihen oli sisäänrakennettu myös UV-valo, jonka tarkoitus on desinfioida laitteet latauksen aikana (kannen saa suljettua).

Synkronointitarpeet ovat olennaisesti vähentyneet, eikä useimmiten varsin hinnakkaille ratkaisuille tahdo enää löytyä mielekästä käyttöä. Suurin osa valmistajista näyttää kuitenkin keskittyvän edelleen tähän puoleen. Arkkupakastimen kokoisia kärryjä oli tarjolla runsaasti, samoin matkalaukkumallisia laatikoita.

Sivuhuomiona todettakoon, että Applen omenalogo vilahti vain muutamalla osastolla. Kotimaassa tablet on monesti yhtä kuin iPad, mutta täällä esimerkiksi Android oli vahvasti esillä. 3

Osio 2

Samaa monikanavaisuuden periaatetta hyödyntää omintakeisella tavallaan Skoogmusicin Skoog. Pehmeän kuution viidellä sivulla on erivärinen puolipallo, joista kukin tuottaa oman sävelensä. Skoog-kuutiota voi painaa, puristaa, hieroa, heiluttaa jne. Enemmänkin ”eteeristä” äänimaailmaa luovaan ja sitä muokkaavaan Musii’hin verrattuna Skoog on aito instrumentti, jolla voi helposti soittaa melodioita. Tietokoneohjelmiston avulla valitaan mm. soitin, jonka ääntä Skoog matkii. Kuutiossa on jopa MIDI-kytkentä ja mahdollisuus yhdistää se Garageband-appsiin. Katso havainnollistava video Skoogin sivustolta.

Innovaatioita erityistarpeisiin – esimerkkinä musiikki Julkaistu: 23.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen BETT-tapahtuman näytteilleasettajien valtava joukko varmistaa sen, että välineitä löytyy niin suurten massojen tarpeisiin kuin pienempien erityisryhmien avuksi – oli sitten kyse ohjelmistoista tai laitteista. Esimerkkinä kolme valtavirrasta poikkeavaa apuvälinettä musiikin opetukseen sekä musiikkia hyödyntävään terapiaan oppijoille, jotka eivät esim. aistivamman tai kehitysvamman vuoksi pysty hyödyntämään tyypillisiä instrumentteja. Musii valmistaa useita aisteja hyödyntävää laitetta, jossa soittimina toimivat kolme puhallettavaa kartiota. Kartioita painamalla voi soittaa musiikkiasteikkoja – keskeltä kartiota soivat keskimmäiset sävelet jne. Kosketus aktivoi tuntoaistia ja äänien lisäksi kosketukseen reagoivat väriä vaihtavat valot, jotka samalla stimuloivat näköaistia. Äänen sointia, äänenvoimakkuutta, tempoa jne. opettaja voi vaihtaa ja säädellä tietokoneelta, joka ohjaa Musii-laitetta.

Kolmas mielenkiintoinen tuote oli Jean-Michel Jarren esiintymisiä seuranneille tutunoloinen ”laserharppu” nimeltä Beamz. Laitteessa on 2 + 2 lasersädettä, jotka toimivat soittimen näkymättöminä kielinä. Soittaminen on mahdollista, vaikka soittajan liikuntakyky olisi rajoittunut tai lihasvoimat 4

heikot. Beamzia soitetaan liikuttamalla käsiä lasersäteiden poikki. Laitetta ohjaavaan ohjelmistoon sisältyy 50 valmista laulupohjaa ja tuki on usealle alustalle (PC, Mac, iOS). Myös Beamzin sivustolta löytyy hyvä video.

Suomi BETTissä Julkaistu: 23.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen Vaikka BETTiin tänä vuonna osallistuu suomalaisia opetusalan toimijoita ennakkoarvioiden mukaan jopa 700 henkilöä, suomalaiset opetusteknologiayritykset ovat varsin vähän esillä. Onnistuimme bongaamaan vain kaksi kotimaisen yrityksen ständiä.

Petra’s Planet Edu oli mukana viime vuoden tapaan suurella ja näyttävällä osastolla. Made in Finland oli myyntivaltti, jota pidettiin selvästi esillä. Petran planeetan opetusversio on kovaa vauhtia matkalla maailmalle, jonne tuotteen markkina jo painottuukin. Haarakonttorikin löytyy Suomen lisäksi jo 5

Englannista ja Kanadasta. Alakoululaisille suunnattu oppimisalusta on lapsen maailman näköinen ja mm. oma hahmo on nykyaikaan sopivasti tuunattavissa.

opetusteknologian tuottajalla on vakiintuneet kumppaninsa Suomessa ja he olivat mukana vastaanottamassa vierailijoita kaukaa kotoa.

Toinen kotimainen, GraphoGame, ei niin sanotusti heti soittanut kelloja, kunnes kävi ilmi, että kyseessä on meillä esija alkuopetuksessa erittäin laajasti käytetty Ekapeli, jota oli paikan päällä esittelemässä pääkehittäjä Jyväskylän yliopisto. Peliin on jo kehitetty eri kieliversioita ja pelin vahva menestys ja tutkimusperustaisuus on hyvä myyntivaltti maailmalla. Kolmanneksi voisi väljästi laskea Young Digital Planetin, joka on vahvasti puolalainen toimija, mutta osa Sanoma-konsernia. Näiden lisäksi mukana muilla osastoilla oli luonnollisesti tuttuja kasvoja kotimaasta, sillä monella monikansallisella 6

ymmärtävät arvioinnin luonteen ja päämäärän oikein, puolin ja toisin. IRIS Connectin välineillä opettajapari tai -ryhmä voi olla maantieteellisesti hyvinkin laajalta alueelta.

Osaamisen kehittämistä vertaisoppien – istuuko Suomeen? Julkaistu: 24.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen Suomessa käytetään jonkin verran oppituntien tallennusjärjestelmiä, erityisesti toisella asteella ja korkea-asteella. Esimerkiksi Turussa Kerttulin urheilulukiossa tallennejärjestelmällä tarjotaan urheilun vuoksi oppitunneilta pois olleille opiskelijoille mahdollisuus päästä osalliseksi oppitunnin tapahtumista. Myös monella paikkakunnalla toimiva DIAK käyttää luentojen tallennus- ja välitysjärjestelmää ratkaisemaan hajautettuun organisaatioon liittyvää problematiikkaa.

Järjestelmän ideana on, että se välittää alustaan kahta rinnakkaiskuvaa, toisessa näkyvät oppijat ja toinen kamera on kohdistettu opettajaan. Selainpohjaisella alustalla voidaan opetusta kommentoida aikaleimatuilla merkinnöillä. Suorissa lähetyksissä on jopa mahdollista antaa reaaliaikaisesti palautetta korvanapin kautta, mutta kuulemma tätä useimmat arastelevat ja melko harva ominaisuutta käyttää. Tunnin pitänyt opettaja voi tämän jälkeen katsoa tallenteen ja nähdä, mitä vertaisarvioija on oppitunnin eri käänteissä havainnoinut kommentoinut ja voi itse vaikka vastata palautteeseen.

IRIS Connect on brittiyritys, jonka tarjoama laitteisto ja ohjelmisto liikkuu hieman samoilla vesillä, mutta käyttötarkoitus on lopulta varsin erilainen. Välineet mahdollistavat oppituntien välittämisen suorana tai niiden tallentamisen, mutta kohderyhmänä eivät ole opiskelijat, vaan toiset opettajat tai opettajien (täydennys)kouluttajat. Tällainen tapa kehittää osaamista seuraamalla kollegan opetusta ja kommentoimalla sitä on varsin harvinaista Suomessa, puhumattakaan että arvioija olisi joku ulkopuolinen – opettajaksi opiskelevien opintoja lukuunottamatta. Kenties metodilla kuitenkin olisi annettavaa myös täkäläiseen täydennyskoulutuskulttuuriin. Oleellista lienee, että osapuolet 7

Kuvan etualalla oleva sinimusta kameralaite (Mobile LiveView Camera) sijoitetaan luokkaan ja se pystyy välittämään suoraakin kuvaa ja ääntä kahdesta m i k ro f o n i s t a p a l v e l i m e n kautta. Kevyempi ja edullisempi vaihtoehto näkyy taka-alalla (Discovery Kit) ja se hyödyntää tavallisia iPad M i n i - l a i t t e i t a . To i n e n laitteista on master ja toinen slave/orja. Kiinteässä telineessä oleva iPad asetetaan kuvaamaan oppilaita luokan edestä. Toinen sijoitetaan taaempaa tai keskeltä kuvaamaan opettaja. Sen moottoroitu alusta kääntyy ja seuraa opettajaa, missä hän milloinkin liikkuu. Tämä toteutuu opettajan kaulassa olevan infrapunalähettimen avulla. Kahden pädin videot ladataan automaattisesti alustaan, jossa ne näkyvät rinnakkain, ajan suhteen synkronoituna. IRIS Connectilla on laaja käyttäjäkunta kotimaassaan, missä tällainen vertaisarviointi on arkipäivää, mutta tuote on käytössä myös 12 muussa maassa. Suomessakin ensimmäinen avaus on jo tehty Jyväskylässä.

Tuote herätti paljon kiinnostusta vierailijoissa ja vierailimme osastolla vielä toisenakin päivänä, jotta olisimme saaneet hieman tarkempia teknisiä tietoja laitteesta. Varsinaisia ”speksejä” emme kuitenkaan onnistuneet saamaan. Jätimme yhteystiedot ja jäämme odottamaan Birdin tarkempia teknisiä faktoja.

Osio 3

Opetuskerta yhdellä sormella? Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Juha Pitkänen

Birdin esittely keräsi paljon kiinnostuneita vierailjoita

Bett-tapahtuman lukuisista näytteilleasettajista yksi erottautui joukosta esittelemällä tuotteen, jolla voi hallita uudella tavalla projektorin kautta tapahtuvia esityksiä. Kyseessä on älysormi, jonka avulla voi hallita projektorin kautta nähtävää esitystä. Tu o t e t e k e e p i n n a s t a , j o h o n k u v a h e i j a s t e t a a n vuorovaikutteisen. Heijastuspintana voi olla esim. valkokangas, valkoinen seinä tai pöytä. Uutta tässä tuotteessa on etätoiminto eli heijastuspintaan ei tarvitse koskea. Lisäksi liikeohjaus antaa 3-ulotteisuuden tuntua esitykseen. Syvyysvaikutelman lisäksi sormi toimii normaalina hiirenä, lasersoittimina ja se ottaa vastaan äänikomentoja.

Tuotteen esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=Wzsa0zYH-tQ&feature=yo utu.be Toteutukseen tarvitaan näkemämme perusteella: • Projektori(mallilla ja merkillä ei ole merkitystä) • Heijastuspinta(valkokangas, seinä, pöytä) • Bird paketti(sormilaite, latauslaite, bluetooth sensori projektorin lähellä)

Laite kiinnitetään etusormeen.

• Tietokone, johon asennetaan tuotteen ohjelmisto • Hinta noin 250 USD • Valmistusmaa:Israel 9

portaita jne) myydään 60, 120 ja 240 neliön taloille sopivina setteinä sekä irtona. Tämän lisäksi sarjoihin kuuluu erilaisia pintamateriaaleja kuvaavia arkkeja.

Osio 4

Arkkitehtuurin suunnittelua 3D:nä – digitaaalisesti ja itse rakentaen

Palikat tuntuivat liittyvän toisiinsa aika nopeasti ja ne on siis uudelleen käytettävissä. Legoista koko jutun erottaa palikoiden avulla tehtyjen talomallien realistisuus (palikat on suunniteltu arkkitehtien toimesta rakennuksia varten). Mikä itseäni ehkä eniten asiassa innosti oli paketin mukana

Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Juho Airola Niin yläkoulun kuin lukionkin kuvataiteessa olen välillä törmännyt tunnille ja huomannut opiskelijoiden ahkerasti työstävän kolmiulotteisia malleja joko omasta huoneestaan tai vaikkapa itse suunnittelemistaan taloista. Tapoja tehdä tämä on monia ja vaikken kuvataiteilija itse olekaan niin ainakin kynää ja paperia, liimaa, kartonkia ja pahvia sekä legoja on tunneilla näkynyt. Messuilla sisäinen lego-puoliskoni koki Ahaa-elämyksen ohittaessani Arckitin-osaston. Arckitin rakennussarjat on tarkoitettu arkkitehtisuunnittelun avuksi. Palikoita (seiniä, läpinäkyviä seiniä, kulmia, lattioita, kattoja,

tuleva Arckit Digital-ohjelmisto, joka hyödyntää SketchUp 3D Warehouse-ohjelmistoa. Suomeksi sanottuna ajatusmalli on siis ensin suunnitella digitaalisesti 3D-tuotos (samanlaisilla palikoilla kuin oikeasti on käytössä) ja sitten rakentaa tuotos oikeasti palikoista. Tai miksei sitten toisinpäin, jolloin pintojen värittäminen lienee helpompaa ja tuootoksen saa oikeasti kotiinsakin. Sarjoja saa tilattua Suomeenkin valmistajan kotisivuilta (99-339 euron hintaan -sisältäen postikulut). 10

#Error404: The Explosions-based Computing Show Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Juho Airola Messujen näyttävimmästä annista vastasi varmasti Fran Scottin Bett-areenaesitys.

tulostuslaitteina toimivat yhdessä määrittelemässämme järjestyksessä erilaiset räjähtävät vetypallot sekä pallomeripallot. Sen verran vauhdikkaasta ja ammattitaitoisesta showsta oli kyse, että asia selkisi hienosti ja aikamoni ohikulkija valahti kalmankalpeaksi räjähdysten jyskyttäessä areenaa ja pallomeripallojen lennessä kohti taivaita.

Esityksessään hyvinkin eläväinen Fran (neurotieteilijä / TV tuottaja-esiintyjä / pyrotekniikan harrastaja) esitti yhden ikimuistettavan tavan kertoa kohdeyleisölleen (tarkoitettu 4-10 vuotiaille) mikä on tietokone ja miten sitä ohjelmoidaan.

Raspberry Pi-osastoja messuilta löytyi useampiakin keskittyen aina alakoulusta lukion loppuun asti. Pi:llähän voi edullisesti mm. tuottaa musiikkia, koodata (esim Python, Scratch, …), ohjata robottikäsiä, jne. Asiasta kiinnostuneet laittakaapa

Noin puolen tunnin interaktiivisessa esityksessä tietokoneena toimi Raspberry Pi, syöttölaitteeksi valitsimme huutoäänestyksellä banaanin (päärynän sijaan) ja 11

Googleen vaikkapa hakusanoiksi Fuze, Raspberry Pi tai vaikkapa cpc.co.uk

Jos haluat saada oikean astronautin suorittamaan kokeellisen Raspberry Pi-tuotoksen niin sinulla on aikaa osallistua kilpailuun 3.4.2015 (alakoulu ja lukion ideavaihe).

Laitteiden käyttöä pienryhmissä varjosti suomalaisesta näkökulmasta ryhmittelyperusteet: opettaja oli ainakin osalla tunneista jakanut heikommat oppilaat (”less able”) kynäilemään ja askartelemaan, kun nohevammat oppilaat käsittelivät teknisiä laitteita. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti toimittu joka tunti, ja erityisesti päivittäisen Challenge-hetken aikana oppilaat saivat itse valita tehtävän sekä siihen liittyvät työvälineet.

Osio 5

Pedagogian ja tekniikan sulava liitto Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Antti Huttunen BETT-messuille matkannut kolmihenkinen TOP-keskuksen iskujoukkomme oli mukana Applen järjestämällä kouluvierailulla Flitch Green Academyyn hieman Lontoon ulkopuolella. Koulu on saavuttanut keskimääräistä parempia oppimistuloksia ja kiittää niistä paljolti tietotekniikan järkevää opetuskäyttöä. Kaikissa luokissa, joihin tutustuimme, oli tuntien aika osalla oppilaista käytössä kynä ja paperi, osalla puolestaan iPadit tai Macbookit. Laitteiden käyttö näytti olevan kaikilla oppilailla verraten sujuvaa, myös neljävuotiaiden ryhmässä – koulun oppilaiden ikähaarukka kun on englantilaisittain 4-11 vuotta.

Flitch Green Academy oli kaiken kaikkiaan mainio esimerkki pedagogian ja tekniikan yhdistämisestä. Koulussa painotettiin nimenomaan tietotekniikan mielekästä opetuskäyttöä ja esimerkiksi iPadeillä käytettiin vain pientä määrää valikoituja appseja. Oppilaat oppivat kouluvuosien mittaan käyttämään monipuolisesti erilaisia laitteita ja samalla myös ilmaisemaan 13

itseään eri tavoin. Puolen päivän mittainen vierailumme oli yksi antoisimpia kokemuksia Lontoon BETT-matkallamme.

Mihin tämä maailma on oikein menossa? Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Antti Huttunen Lontoon vuosittaiset BETT-opetusteknologiamessut olivat jälleen väärällään tekniikkaa, asiantuntijoita ja myyntimiehiä. Näin ollen koko valtava Excel-keskus suorastaan kuhisi erilaisia mielipiteitä opetuksen tulevaisuudesta.

Suurin yleisö tavoitettiin messujen isoimmalla esityspaikalla, BETT-areenalla. Siellä yritykset, opettajat ja visionäärit jakoivat näkemyksiään siitä, millaista oppimisen pitäisi olla. Muutaman esityksen kuunneltuani trendeistä voisi pinnalle nostaa ainakin käytännönläheisyyden ja henkilökohtaisuuden. Puhujat tuntuivat siis korostavan eriyttämisen merkitystä ja perinteisen oppiainejaon uusimista. Eräs esiintyjä ehdotti opetettaviksi taidoiksi mm. sosiaalisuutta sekä myönteistä ajattelua. Itse en oikein innostu tulevaisuuskuvasta, jossa maaniset yläkoululaiset smalltalkkaavat siitä, miten mahdottomia kertolaskut ja yhdyssanat ovat. Sanokaa vain vanhanaikaiseksi.

Tietotekniikan oppimista tukevaan voimaan uskottiin käytännössä yksimielisesti. BETTissä esillä olleessa tuote- ja palveluvalikoimassa jokaiselle ikäryhmälle ja taitotasolle näytti olevan tarjolla jotakin teknistä apua. Kriittisempi yrmikkö jopa toteaisi, ettei kaikki teknisesti mahdollinen ole aina oppimisen kannalta järkevää. Tietotekniikka kuitenkin kiistattomasti mahdollistaa uusia tapoja oppilaiden oppia ja opettajien opettaa. Tämä joustavuus tuottaa varmasti yksilöllisempää, mielekkäämpää ja tuloksellisempaa oppimista.

Reaaliaikaisesta etäopetuksesta kiinnostuneena henkilönä jäi erityisesti mieleen se, ettei mitään jäänyt mieleen. Paikalla oli vain muutama luentotallenteisiin liittyvä laite- ja ohjelmamaakari ja jopa videoneuvottelukameroita oli tarjolla. 14

Verkkovälitteisestä etäopetuksesta ei käytännössä puhuttu mitään, Microsoft tosin kertoi oppilaiden käyttäneen Lynciä yrittäjyysprojektissaan. Mutta selvästi maailmalla etäopetus ymmärretään oppimisalustalla käytäväksi verkkokurssiksi pienemmässä tai suuremmassa, – jopa maailmanlaajuisessa – mittakaavassa. Se, mitä Turun peruskoulujen etäopetuksessa tehdään, olisi Suomen rajojen ulkopuolella aika vierasta. Olemmekohan siis edelläkävijä vai marginaali-ilmiö? Opetuksen ja tekniikan paritanssin tulevia askelkuvioita voi vain arvailla.

tekniikkaan, jolla näkökenttään voidaan tuoda digitaalisia kuvia, jotka yhdistyvät ympäristöön. Markkinoille Microsoftin laseja odotetaan aikaisintaan syksyllä 2015.

Osio 6

Lisättyä todellisuutta jälleen etsimässä Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Juha Pitkänen Voiko oppimista tehostaa lisäämällä tekniikan avulla oppimistilanteeseen kolmannen ulottuvuuden tai lisäämällä näkemäämme kuvaan asioita, jotka meitä kiinnostavat? Vastauksia haimme vierailemalla lähes kaikissa Bettin pisteissä, joissa esiteltiin erilaisia virtuaalilaseja, kuulokkeita tai 3D-oppimateriaaleja. Tarkoituksena oli saada tietoa siitä, mikä on tuotteiden laatu ja mahdollinen hyöty oppimisen näkökulmasta. Virtuaalilaseja pääsimme kokeilemaan muutamilla osastoilla ja lasien hyötymahdollisuudet opetuksessa jäivät kokemamme perusteella vähäisiksi. Esimerkiksi Epsonin osastolla oli esitteillä Moverio-lasit, joilla esimerksi golfin pelaaja saa lasit päässään lisätietoa tuulen suunnasta ja nopeudesta, kohteiden etäisyyksistä, radan karttapohjasta sekä mailasuosituksen. Lasien hinta on noin 700 euroa.

Hieman samantapaisia laseja (Oculus Rift) pääsimme testaamaan kuitenkin paikan päällä. Lasien avulla pääsi kokeilemaan virutaalimaailmassa vuoristojuna-ajelua. Kokemus oli keikuttava, mutta varsin digitaalinen. 3D- tuotteita ja materiaaleja näimme noin kymmenellä eri osastolla. Kokeilimme esimerkiksi HP:n osastolla piirtämistä kolmiulotteiselle piirtolaudalle (huonolla menestyksellä), katselimme erilaisilla laseilla erilaisia opetusmateriaaleja ja tutustuimme laitteistotekniikkaan, jolla 3-ulotteinen kuva toteutetaan.Erityisesti sisällön tuottajat olivat nyt esillä, koska

Google Glass laseja emme tapahtumasta löytäneet, koska nykyisen mallin valmistus on lopetettu tammikuussa 2015. Magic Leap -yritykseltä odotetaan vastaavaa uutta tuotetta Googlelle. Samanaikaisesti Bett-tapahtuman kanssa Microsoft julkaisi omat virtuaalilasinsa(Hololens). Lasit perustuvat uuteen 16

3-ulotteisen kuvan tuottamiseen ei tarvita enää muuta kuin esimerkiksi 3D-televisio.

Sisällön tuottajista tutustuimme tarkemmin ruotsalaiseen The 3D Classroomin materiaaliin. Ideana heillä oli tuottaa 3D-opetusmateriaalia kieli- ja oppiastevapaasti. Erityisesti biologian ja maantieteen materiaalit näyttivät hienoilta. Matematiikan sisältö ei erityisesti säväyttänyt. Ohjelmisto oli kuitenkin varsin yksinkertaista käyttää ja sitä voi käyttää esimerkiksi opettajajohtoisesti eri ikäisilille oppijoille. Tämän tyyppisen 3D-oppimislabran tekeminen olisi materiaalien osalta lisenssimaksuna noin 2000 euron investointi lukuvuodessa. Lisäksi tarvitaan 3D-televisio. Lopuksi vielä yksi hieman erikoinen Forbrainin kehittämä tekninen laite. Kävimme tutustumassa laitteeseen kahtena päivänä. Toisena päivänä emme suhtautuneet laitteeseen enää niin epäilevästi, koska tuote valittiin edellisenä iltana Bett voittajaksi sarjassa Best ICT Special Educational Needs Solution. Kyseessä on laite, joka tehostaa oppimista kuulokkeiden avulla.

konkreettisesti tekemään jotain ja ohjelmointi muuttuu ”eläväksi”.

Osio 7

Ohjelmointi ja robotiikka BETT:ssä

Tällaisia olivat mm. Sphero-pallo ja Romo-robottivaunu. Romon ohjelmointi oli tehty erityisen helpoksi, sillä telaketjuilla

Julkaistu: 26.1.2015 | Kirjoittanut: Mika Luoto Tulevan peruskoulun opetussuunnitelman myötä ohjelmointia aletaan opettaa Suomessakin aiempaa nuoremmille ja systemaattisemmin, joten oli mielenkiintoista tutkia millaisia uusia ideoita BETT tarjosi tällä saralla. Tarjolla olikin monenlaisia sovelluksia ja laitteita, joilla ohjelmoinnin aloittamisesta saadaan mahdollisimman hauskaa ja helppoa. kulkevan vaunun kyydissä kulkee IOS-laite, johon saattoi lennossa ohjelmoida uusia komentoja. Kaikki edellä mainitut laitteet ja ohjelmat oli suunnattu lapsille tai ainakin ohjelmointia aloitteleville. huomattavasti monikäyttöisemmiltä näyttivät sen sijaan Rasberry Pi oheislaitteineen ja Legon ohjelmointipaketit.

Osassa ohjelmia, kuten meillekin tutussa Kodussa ja Brittiläisessä Codeletics:ssä ohjelmoidaan näytöllä olevia hahmoja tai kokonaisia pelimaailmoja. Toisissa taas ohjelmoidaan yksinkertaisia robotteja, jolloin saadaan ne

Rasberry Pi on monille tuttu yhden piirilevyn tietokone, jonka yksinkertaisuus ja edullisuus tekee siitä loistavan laitteen aloittaa ohjelmoinnin opettelu. Sopivilla lisävarusteilla, kuten Fuze-paketilla höystettynä Rasberryn Pin avulla voi opiskella myös elektroniikkaa. Kalleimpaan pakettiin kuuluu myös robottikäsi, joka voidaan ohjelmoida liikkumaan ja työskentelemään kuten avaruusasemilla. Tähän ajatukseen ilmeisesti liittyen Rasberry Pi on avannut kilpailun, jossa on tarkoituksena suunnitella jokin mahdollisimman mielenkiintoinen koe, peli tai sovellus, jonka Brittiläinen astronautti Tim Peake voi toteuttaa kansainvälisellä ESA-avaruusasemalla. Parhaat ideat siis toteutetaan ja keksijä myös palkitaan.

Myös Lego on panostanut viime vuosina valtavasti kehittääkseen matematiikkaan, luonnontieteisiin ja ohjelmointiin sopivia laitteita ja ohjelmia. Vain pieni osa niistä on suunniteltu pienille lapsille ja ainakin pikaisen tutustumisen perusteella monet niistä tuntuivat sopivan hyvin myös lukio-opetukseen.

Osio 8

▪

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

▪

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Julkaistu: 26.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen

▪

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Tämä kirjoitus liittyy Applen järjestämään kouluvierailuun Flitch Green Academyyn. Antin raportista saat käsityksen koulun toiminnasta sekä tietoja viestintäteknologian hyödyntämisestä. Tässä artikkelissa pyrin välttämään Antin jo kertomien seikkojen toistamista. Sen sijaan keskityn laajentamaan aihetta koulun pedagogiikkaan ja sen ydinkohtiin, kuinka ne itse koin ja ymmärsin.

▪

Monilukutaito (L4)

▪

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

▪

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

▪

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Oppijan ydintaitojen jäljillä

Turku on yhtenä seitsemästä kaupungista mukana Pohjantähti-yhteistyössä, jossa keskeisessä roolissa on kansainvälisen New Pedagogies for Deep Learning -ohjelman (NPDL) toteuttaminen Suomessa. Kärkinä ovat seitsemän kaupungin noin 120 koulua. Tässä ohjelmassa pyritään kehittämään oppijoissa kuutta ydintaitoa (engl. deep learning competences):

Kotimaassa uudet perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet sisältävät seitsemän laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta L1-L7, jotka eivät suoranaisesti liity yksittäisen oppiaineen oppimäärään, mutta joita oppijoissa haluamme erityisesti kehittää. 20

▪

Character

▪

Citizenship

▪

Collaboration

▪

Communication

▪

Creativity

▪

Critical Thinking

Koska toimin Turun yhdyshenkilönä NPDL-ohjelmassa, ydintaitoihin perustuva pedagoginen ajattelu on viime kuukausina tullut varsin työstetyksi ja tutuksi.

Ydintaidot (5 kpl) esitellään koulussa lapsille lintuhahmojen kautta:

Siksipä osallistuessani tälle vierailulle koulun esittelemä, ydintaitojen kehittämiseen keskittyvä pedagogiikan malli tuntui kotoisalta ja sen tahtiin oli helppo nyökytellä. Vaikka ydintaitojen luettelo tai terminologia ei luonnollisesti ollut 1:1 OPS 2016:n tai NPDL:n kanssa, yhtymäkohdat olivat kuitenkin selviä, tavoitteet samansuuntaisia ja erityisesti koulun käytännöllinen toteutustapa mainio.

▪

Challenge conqueror

▪

Confident character

▪

Cool collaborator

▪

Creative navigator

▪

Critical thinker

Myös ilmiöpohjaisuus oppiainekeskeisyyden sijaan oli selvästi esillä. Kalvolla esimerkki yhdestä ilmiöpohjaisesta kokonaisuudesta ja sen näkymisestä eri oppiaineissa.

Oppitunneilla, varsinkin ns. challenge-tuokioiden aikana, oppimistehtävät olivat sekä ilmiöpohjaisia että aina tiettyyn ydintaitoon erityisesti liitettyjä. Tehtävä annettiin laminoidulla kortilla. Tehtävänannon lisäksi kortilla näkyi lintuhahmo, joka ilmaisi, mitä ydintaitoa erityisesti pyrittiin kehittämään.

Cool collaborators! Rakettianimaatio syntyy yhteistyöllä.

Mielestäni tämä oli oiva tapa palastella tavoitteistoa ja abstraktia asiaa, joka erityisesti nuorelle oppijalle saattaa olla vaikea hahmottaa. Kun ydintaidot ovat jatkuvasti esillä oppimistehtävien yhteydessä, ne tulevat näkyviksi ja selviksi oppijoille. Tämä ilmeni myös keskusteluissa noin 9-vuotiaiden oppilaiden kanssa. He olivat tietoisia, miten oppimistehtävä liittyi viiteen lintuhahmoon. Oli myös antoisaa nähdä, kuinka oppilaat hyödynsivät iPadejä, Macbookeja sekä perinteisempää oppimisvälineistöä tavoitteiden ”lihallistamisessa”. Tästä lisää Antin tekstissä.

Lisää luettavaa aiheesta:

▪

Matleena Laakson vierailuraportti

▪

Applen esittely koulusta 22

Intuitiiviseksi kuvatun käyttöliittymän avulla robottia ohjataan reaaliaikaisesti älypuhelimen tai tabletin kosketusnäytöltä. Myös itse Sphero-palloa voidaan käyttää ohjaimena, jolloin älypuhelimen näytöllä näkyvä objekti liikkuu pallon liikkeiden tahdissa. Oheinen amerikkalaisvalmistajan oma mainosvideo antaa mielenkiintoisen kuvan Spheron mahdollisuuksista, joita artikkelissa olisi muutoin varsin hankala kuvailla. Video on toki syytä katsoa hypesuodattimen läpi.

Osio 9

”Play is a powerful teacher”? – arviossa Sphero-robotit Julkaistu: 27.1.2015 | Kirjoittanut: Mikko Hirvonen BETT-messuilla esiteltiin ennätysmäärä ohjelmointiin ja robotiikkaan liittyviä laitteita. Erityisen runsaasti tarjottiin esija alkuopetukseen sopivia sekä leikinomaista oppimista tukevia ratkaisuja. Sphero oli niistä kiinnostavimpia.

https://www.youtube.com/watch?v=EaNmAjxxIDU#t=74 SPRK Education Program - programming, robotics, and math for kids

Sphero on pallonmuotoinen robotti, jota ohjataan älypuhelimen tai tabletin avulla. Ohjelmointiin tarvitaan itse robotin lisäksi MacroLab- ja OrbBasic-sovellukset (ks. kuvat alapuolella), joihin ladataan erikseen nk. SPRK Core Lesson -paketteja . SPRK-oppituntien avulla lapset voivat harjoitella ohjelmointia, robotiikan perusteita ja matematiikka valmistajan mukaan in a fun way. Lisäksi tarjolla on vaativampia STEM Challenges -paketteja, joita voidaan käyttää mm. erilaisissa oppimisprojekteissa.

Ominaisuuksia:

▪

induktiivinen lataus (ajoaika 1 h)

▪

toimii Android-, iOS- ja Windows 8/Windows Phone -laitteilla

▪

yli 30 sovellusta, moninpelimahdollisuus

▪

nopeus 4.5 MPH / 2M/S

▪

tukee iPhone, iPad, iPod touch, Android ja Windows 8/Phone -käyttöjärjestelmiä

▪

bluetooth (manuaalinen kytkentä/yhdistäminen)

▪

veden- ja ”lemmikinkestävä”, voi käyttää myös ulkona

Kaiken kaikkiaan Sphero vaikutti mielenkiintoiselta ja ennen kaikkea monipuoliselta tuotteelta, vaikka kaikkia mainospuheita ei uskoisikaan. Monet vastaavantyyppiset ohjelmointi- ja robotiikkasovellukset ovat usein liian yksipuolisia ja niiden luova soveltaminen on vaikeaa. Spheron vahvuus näyttäisi kuitenkin olevan nimenomaan skaalautuvuus. Suhtaudun melko kriittisesti tämäntyyppisiin laitteisiin, sillä kysymykseen ”Mitä hyötyä tästä oikeasti on?” ei useimmiten saa vastausta ja tuote on lopulta vain ihan kiva lelu. Sphero vaikuttaa kuitenkin tässä suhteessa poikkeukselliselta, jos valmistajan lupaukset ja omat ennakkoarvioni pitävät paikkansa: ▪ sopinee hyvin koko perusasteelle, erityisesti alakouluun

▪

mahdollistaa yksittäisten taitojen harjoittelun, oppiainekohtaisen soveltamisen ja ilmiöpohjaiset kokonaisuudet

▪

pelillisyys ja vauhdikas, konkreettinen tekeminen motivoivat

▪

Core Lessons -paketit perustaitojen opetteluun: geometria, ohjelmoinnin alkeet ym.

▪

STEM Challenges -paketit: ongelmanratkaisu ja yhteistyötaidot, oppimisprojektit

▪

pelit ja sovellukset: heti ei tule mieleen muita vastaavia tuotteita, joille kehitettäisiin erikseen suhteellisen järkeviltä vaikuttavia pelejä ja sovelluksia

▪

lisätty todellisuus – Sphero muuttuu tabletin ruudulla liikkuvaksi hahmoksi

▪

sopii myös kevyempään viihdekäyttöön ja erilaisiin kilpailuihin jne.

Peruspakettia on myynnissä muutamissa kotimaisissa verkkokaupoissa noin 140-150 € hintaan. Valmistaja tarjoaa kuitenkin myös edu-hinnoittelua, mikä kannattaa huomioida hankintoja tehdessä. Suomessa robotteja on kokeiltu menestyksekkäästi ainakin Lappeenrannan Taped-hankeessa – katso käytännön ohjelmointiesimerkkejä sisältävä video tästä. Lisätietoja: www.gosphero.com

Osio 10

Kerta kiellon päälle: Ohjelmoinnista ja robotiikasta BETTissä Julkaistu: 27.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen Kerttulin lukion Mika ja TOP-keskuksen Mikko jo ansiokkaasti k e r t o i v a t o h j e l m o i n t i i n j a ro b o t i i k k a a n l i i t t y v i s t ä mielenkiintoisista tuotteista BETT 2015 -tapahtumassa. Heitetään silti vielä kolmaskin lusikka samaa soppaa hämmentämään. Ohjelmointituotteista nostan esille vielä Robot Mesh -yrityksen tuoteperheen, joka sisältää kolme ohjelmistoa (tai oikeastaan kaksi). Tuotekokonaisuudessa miellytti looginen eteneminen astetta haastavampaan ohjelmointiin.

▪

Flowol 4 – ohjelmointi tapahtuu yksinkertaisten vuokaavioiden avulla

▪

Blockly – ohjelma koostetaan tekstipalikoista, suositun Scratch-ohjelman tapaan

▪

Python – ohjelmointi tapahtuu koodia kirjoittamalla, kyseessä on Python-kielen yksinkertaistettu versio

Blockly ja Python on paketoitu yhdeksi tuotteeksi – samassa ohjelmassa on siis kaksi eri käyttöliittymää. Etenemistä tasolta toiselle auttaa se, että Blockly-näkymässä pystyy 25 seuraamaan, kuinka Python-koodi rakentuu viereen, kun

Flowol 4 ylemmässä ruudussa ja Blockly/Python läppärissä. Ohjelmat voi myös laittaa komentamaan laitteita. Mukava lisä oli se, että kuvan esimerkissä koodin toimintaa pystyi testaamaan simuloidulla maailmanpyörällä, vaikka fyysistä sellaista ei riittäisi joka oppilaalle koodausvaiheessa. BETT-osastolla toki sellainenkin oli. Koulussa siis voisi ensin hioa koodin kuntoon simuloinnin avulla ja sen jälkeen kytkeä yhteiskäytössä olevaan oikeaan laitteeseen.

Mika viittasi kirjoituksessaan Romo-robottiin, joka hyödyntää iPodia tai iPhonea ja sen sovellusta. Alla kuva Romosta sekä kahdesta muusta pikkurobotista, joita ohjataan Android-puhelimella. Huomaa Albertin kuvassa olevat kortit, joilla voi harjoitella koodin kasaamista.

Ja lopuksi vielä video Romosta, jonka tässä komensin seuraamaan viivaa. Romon saa myös jahtaamaan esim. tietyn väristä palloa. Myös kasvontunnistusominaisuuksia kerrottiin olevan, mutta sen toimivuus jäi demoamatta. Romon toiminta perustuu paljolti valmiiseen appsiin, joten ohjelmoinnin opetuksessa sen anti on tämän tutustumisen perusteella köykäisempi kuin em. muissa tuottteissa.

Romo

https://www.youtube.com/watch?v=B-7wNXOJjAQ

Albert

Atti

tietotekniikka, joka muodostikin kokoelman sydämen. Alla muutamia kuvia historiaa tehneistä laitteista.

Epilogi: Datalehtien historian havinaa Julkaistu: 27.1.2015 | Kirjoittanut: Jouni Paakkinen Paluupäivän aikataulu ei enää sallinut kiiruhtamista läpi Lontoon itäiseen ExCeliin ennen paluulentoa lännen Heathrow’lta. Siksipä TOP-keskuksen osaryhmä suuntasi aamulla opiskelemaan IT-historiaa Science Museumiin. Kyseinen museohan on aina mahtava kokemus, mutta tällä kertaa meitä veti sinne hiljattain avattu uusi tietoyhteiskunnan historiaan keskittyvä Information Age -näyttely, jonka aihepiiri oli meille tietysti mitä antoisin.

Pilot ACE (1950) ohjauskonsoli.

Pilot ACE (1950). Laitteen määritykset laati itse Alan Turing 1945.

Museossa on entuudestaan laajahko näyttely varhaisia, mekaanisia laskukoneita, mm. Babbagen diﬀerenssikone 2. Uusi näyttely alkaa tietoliikenneosiolla, lennättimestä ja Atlantin alittavista ensimmäisistä merikaapeleista alkaen. Esillä on matkapuhelintekniikkaa (ml. Nokia), sekä TV- ja radioteknologiaa, mutta meille kiinnostavin osa oli

Neuvostovalmisteinen BESM-6 (1960). 27

Ensimmäinen hiiri (replika). Douglas Engelbart esitteli hiiren ”kaikkien aikojen demossaan” 1968.

Rinta rinnan. Ensimmäisen Macintoshin esituotantomalli sekä Windows 1.0.

PDP-10 (n. 1970). Kahden tällaisen välillä lähetettiin maailman ensimmäinen sähköposti Internetiä edeltäneessä Arpanet-verkossa.

Osa Googlen ensimmäistä hakupalvelinta.

Tällä NeXT-työasemalla Sir Tim Berners-Lee kehitti WWW:n CERNissä.

Videoneuvottelulaite vuodelta 1977. 28

Hiiren kuvatekstissä mainittu Douglas Engelbartin ”kaikkien aikojen demo” (Mother of all demos) vuodelta 1968 löytyy YouTubesta ja on katsomisen arvoinen. Yhdeltä istumalta Engelbart ryhmineen esittelee mm. tietokonehiiren, tekstinkäsittelyohjelman, hypertekstin (linkit), ohjelmaikkunat ja etäneuvottelun sekä paljon muutakin. Huikean visionäärinen setti ollakseen vuodelta 1968, sillä kaikki edellämainitut ovat muodostuneet keskeisiksi elementeiksi tietotekniikan hyödyntämisessä. https://www.youtube.com/watch?v=yJDv-zdhzMY The Mother of All Demos, presented by Douglas Engelbart (1968) Information Age -näyttely on pysyvä. Science Museumissa on vielä helmikuun 2015 loppuun saakka myös pienimuotoinen elektronisen musiikin näyttely.