Aidosti paras - Voimaa työpaikoille! JHL VASEMMISTO JA SITOUTUMATTOMAT VARSINAIS–SUOMEN VAALIPIIRI
Voimaa työpaikoille Edunvalvonnan JHL:n edustajiston vaalit järjestetään 5 vuoden välein. Edustajisto on liiton ylin päättävä elin, joka hyväksyy julkisen sektorin sopimukset, linjaa liiton toiminnan 5 vuodeksi, sekä päättää liiton taloudellisista ja toiminnallisista resursseista. Edustajiston jäsenet käyttävät puhe- ja päätösvaltaa kokouksissaan. Edustajisto valitsee järjestäytymiskokouksessaan liiton puheenjohtajiston ja hallituksen jäsenet. Olen pitkään toiminut JHL:n liiton hallituksen jäsenenä, edustaen koko Varsinais-Suomen alueen jäsenistöä. Liiton edunvalvontaa tulee jatkossa kehittää ennakoivaan ja reagoivaan suuntaan, jolloin paikalliselle tasolle ja työpaikoille tulee aikaansaada vahvat toimintavälineet, sopimusten ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta. JHL:n tulee vahvemmin osallistua julkisen sektorin rakennemuutokseen, yhtiöittämisiin, ylikunnallisten yhteistyön lisääntymisiin, sekä ehkäistä toimintojen kilpailuttamista ja ulkoistamista. Paikallista edunvalvontaa tulee kehittää siten, että luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä lisätään, sekä vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Paikallinen sopimus- sekä neuvottelutoiminta lisääntyvät, jolloin tarvitaan entistä enemmän em. toimijoiden osaamista. Liiton säännöt edellyttävät, että luottamusmiehet valitaan työpaikoilla, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa luottamusmiesvalintaan. Edustajistoon tulee valita sellaisia henkilöitä, jotka ovat sitoutuneita ja uuden avoimen toimintakulttuu-
nopea vaikeutuminen
rin puolesta toimivia aktiiveja. Turun toimintojen yhtiöittäminen kohdistuu JHL:n jäseniin ja heidän tuottamiin palveluihin. Työsuhdeturva on noin 2000 työntekijällä tulevaksi 3 vuodeksi eteenpäin, jonka jälkeen yhtiöt siirtyvät avoimille markkinoille tuottamaan palveluitaan. Yhtiöiden on pärjättävä omillaan ja tuotettava palvelunsa alhaisemmalla hinnalla kuin muut palveluiden tarjoajat. Miten käy työntekijöiden jatkossa, sen aika näyttää? Mikko Heinonen Putkiasentaja JHL:n hallituksen jäsen Turun vesiliikelaitos
Ammattiyhdistysaktiivina 90-luvulta alkaen, olen havahtunut 2010-luvulla edunvalvonnan monimutkaistumiseen ja sen haasteellisuuden jatkuvaan lisääntymiseen. Kuntapuolen ”kehittäminen” on tuonut mukanaan organisaatioiden pilkkomisia tai lopettamisia, ostopalveluihin siirtymistä, liikelaitostamista sekä yhtiöittämistä. Kuitenkaan näiden toimenpiteiden ansiosta ja tutkimustiedon perusteella ei ole saavutettu haluttuja tuloksia, kuten toiminnan tehostumista tai kustannusten laskua, vain konsultit ovat hyötyneet. Palvelujen ”ulkoistamiset” sekä toimintojen liikelaitostamiset sairaanhoitopiireissä ovat vähentäneet työntekijöiden vaikutusvaltaa työntehtäviinsä nähden. Ammattiryhmien työnkuvat ovat yksipuolistuneet, tiedonkulku eri ammattiryhmien ja yksiköiden välillä on vaikeutunut sekä johdon ja henkilökunnan välinen yhteistoiminta jäänyt puutteelliseksi. Yksiköitä suljetaan kesäkuukausina säästöjen aikaansaamiseksi. JHL:n teettämissä selvityksissä todetaan, että kunnissa sekä kuntayhtymissä on palattu takaisin omana työnä teetettävään työhön. Perusteena ovat laadulliset näkökulmat, mutta todellisuudessa ostopalvelujen hinnat ovat karanneet käsistä kun todellista kilpailua ei ole. Kunnissa yhtiöittämisiä perustellaan sillä, että liikelaitokset on pakko yhtiöittää. Kuitenkaan tällaista lakia ei ole eduskunnassa
vielä hyväksytty. Työtä voitaisiin tehostaa siten, että otetaan puuttuvat resurssit käyttöön eli eläkkeelle siirtyvien toimia täytetään ja palkataan aina sijaistyöntekijä sairastuneen tilalle. ”Pitkässä juoksussa” tällainen toiminta palkittaisiin yksiköiden tuottavuuden parantumisena sekä työntekijöiden työmotivaation lisääntymisenä. Kalle Määttänen Mielenterveyshoitaja VSSHP
Perälauta vuotaa! Viimeaikoina on keskusteltu paljon verovarojen riittävyydestä ja palveluiden ylläpitämisestä julkishallinnossa. Talouden tasapainottaminen ja rakenteellinen muutos, jotka johtavat yksityistämiseen. Hallintokulujen leikkaamisesta puhutaan vähemmän. Meillä Liedossa oikeisto vaati erään koulun siivouksen yksityistämistä, vaikka kokemukset siitä ovat olleet laadullisesti ja taloudellisesti huonoja. Laskelmat näyttivät, että omana työnä tehty siivous tulee halvemmaksi. Täältä perälauta vuotaa ja kuntien talous on kuralla mitä enemmän julkista toimintaa yksityistetään. Ostopalveluihin turvautuminen on
oltava vain täydentävä toimenpide tai erikoisosaamista vaativa toiminta. Yksityisen sektorin hinnoitteluun on hankala puuttua ja hallinto, sekä työnjohtokustannukset ovat kaksinkertaiset. Ostopalvelut vaikuttavat kunnan omavaraisuuteen. Suuret ylikansalliset yksiköt vievät voiton ja verotulot ulkomaille näin kuntien rahat päätyvät pörsseihin ja rahavallan käsiin. Olen toisen kauden Liedon kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Olen läheltä seurannut ja yrittänyt omalla toiminnallani hillitä tätä perälaudan vuotoa ja yksityistämisen huumaa. Henkilöstöä on kuunneltava kaikissa muu-
tostilanteissa. Muutostilanteissa ollaan kun Virkkunen piirtelee karttoja. Muutostilanteissa ja muutostenhallinnassa on tärkeää ottaa henkilöstö jo alku- ja valmisteluvaiheessa mukaan. Työsuojeluorganisaatiota ei missään nimessä saa yhdistää YT-elimeen. Sillä toimenpiteellä saadaan kätevästi haudattua kaikki työilmapiiri- ja sisäilmaongelmat maton alle, kun aikaa ei jää näiden asioiden käsittelemiseen. Timo Katajainen Työhönvalmentaja Liedon kunta JHL VASEMMISTO JA SITOUTUMATTOMAT VARSINAIS–SUOMEN VAALIPIIRI
Aidosti paras - Voimaa työpaikoille! Me haluamme, että JHL ammattiliittona:
56
Timo Friman (sit) Laitosmies/PLM Turku yhd. 25
Edvina Hafizovic Kanslisti/LM Turku yhd. 476
59 Taina Huttunen Kodinhoitaja Turku yhd. 36
57
62 Timo Katajainen Nuoriso-ohjaaja Lieto yhd. 557 Kunnanvaltuutettu
Mikko Heinonen (sit) Putkiasentaja/JHL:n hallitus Turun vesiliikelaitos yhd. 93
60 Matti Kapanen Nuoriso-ohjaaja/LM Turku yhd. 824
58
61 Lars Karlsson Kuorma-autonkuljettaja/PJ Turku yhtiö yhd. 25
63 Jan Kirsi Kiinteistönhoitaja/PLM Paimio yhd. 461
64 Juha Laaksonen Ravitsemistyöntekijä Turku yhtiö yhd. 864
On vahvasti läsnä työpaikoilla! Ottaa porukalla muutokset hallintaan!
68
Kalle Määttänen Mielenterveyshoitaja/PJ VSSHP yhd. 85
Tarttuu toimeen ja on askeleen edellä! Taistelee jokaisen jäsenen turvallisen toimeentulon puolesta! Huolehtii jäsentensä työhyvinvoinnin ja ammatillisen osaamisen parantamisesta! Ei jätä työkaveria yksin!
Rauni Niinimäki Etuuskäsittelijä/TSV Turku yhd. 476
71
74
70
73 Leena Rautiola Sairaanhoitaja Raisio yhd. 396 JHL edustajisto
75 Jukka Timonen Puutarhuri/Ekotukihenkilö Turku yhtiö yhd. 25
Riikka Oksanen Kulttuurituottaja Turku yhd. 476
72
Hannu Peltonen Rauno Rautio Vanhempiammattimies/PJ Konduktööri/LM/TSV Loimaa yhd. 254 VR Turku yhd. 201 JHL edustajisto
Tuula Sulonen Perhepäivähoitaja Turku yhd.36
69
76 Jari Tuomi (sit) Putkiasentaja Turun vesiliikelaitos yhd. 93
Muista!
Sähköinen äänestys 12.3. – 20.3.2012
65 Leo Leppäkoski Vaunuasentaja/PLM VR Turku yhd. 201
66 Hilkka Lindholm Iltapäivätoiminnan ohjaaja Salo yhd. 87
JHL VASEMMISTO JA SITOUTUMATTOMAT VARSINAIS–SUOMEN VAALIPIIRI
67 Tea Mattila Tulkki/kääntäjä/TSV Turku yhd. 476
77 Marja-Leena Veijola Askarteluohjaaja/SIHT VSSHP yhd. 114
78 Hannele Virtanen Laitoshuoltaja/LM VSSHP yhd. 123
JHL:n Varsinais-Suomen vaalipiiri 11 ehdokkaat Vasemmisto ja sitoutumattomat vaaliliitto 56 – 78 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajiston vaalit 12.3.-28.3.2012
Postiäänestys 12.3. – 23.3.2012 palautuskuoren oltava postissa 28.3.2012 klo 12.00 palautuskuori oltava keskustoimistossa
JHL VASEMMISTO JA SITOUTUMATTOMAT VARSINAIS–SUOMEN VAALIPIIRI
Aidosti paras - Voimaa työpaikoille! JHL VASEMMISTO JA SITOUTUMATTOMAT VARSINAIS–SUOMEN VAALIPIIRI
Väestö vanhenee ja hoitajat vähenevät Olen työskennellyt sairaanhoitajana sosiaali- ja terveydenhuollossa 30 vuotta. Kunnat ovat organisoineet sosiaali- ja terveystoimiaan, on perustettu kuntaliitoksia, perusturva- ja terveyskuntayhtymiä, osakeyhtiöitä ja liikelaitoksia. Palvelut olisi järkevämpää järjestää kunnan omana toimintana, kuitenkin yksityiset palveluntarjoajat valtaavat alaa. Työntekijöiltä vaaditaan
muuttaa. Asenne koko hoitotyötä kohtaan tulee saada kohdalleen, samalla arvostuskin nousee. Ikäihmisten hoito ja mihin se muuttuu lähivuosien aikana. Laki määrittelee ikäihmisten hoidon ja sen laadun. Miksi me tässä hyvinvointiyhteiskunnassamme tarvitsemme lakia jotta voisimme auttaa ja hoitaa vanhuksiamme? Onko käsitys toisesta huolehtimisesta muuttunut täy-
todella paljon ja jatkuvat muutokset kuluttavat voimavaroja entistä enemmän. Terveyspuolella työn tehostaminen on viety jo äärirajoille. Työvoiman saatavuus tulee yhä vaikeammaksi. Hoitajien työ on muutakin kuin kutsumusammatti. Väestö vanhenee ja hoitajat vähenevät. Pelkkä koulutuksen lisääminen ei auta, myös työoloja pitää
sin itsekkääksi ajatteluksi? Työväenliikkeen on tultava näihin talkoisiin voimakkaammin mukaan. Yhdessä meissä on voimaa ja sitä voimaa me tarvitsemme. Vanhukset kuuluvat elämäämme samalla tavalla kuin lapset, nuoret ja aikuiset. Ollaan yhdessä, kaikki! Leena Rautiola Sairaanhoitaja JHL edustajisto
Työurat pidemmiksi – terveenä eläkkeelle Koulutuksen ja työn pitää vastata toisiaan. Työn on oltava haasteellista ja motivoivaa. Säännöllinen täydennyskoulutus auttaa selviytymään jatkuvissa organisaatioiden muutoksissa. Samalla pitää itse saada vaikuttaa ja kehittää omaa työtään ja työnsisältöä. Pätkätyöt pitää lailla kieltää. Ihminen haluaa suunnitella omaa elämää, miten pätkäsuhteilla olevat työntekijät suunnittelevat tulevaisuuttaan? Pätkätöitä
tekevät työtä ilman lomaa pätkästä toiseen. Kestävä, toimiva ja toistaiseksi jatkuva työsuhde auttaa jaksamaan paremmin, kuin jatkuva epävarmuus. Työntekijän arvostus työpaikalla on tärkeää työssä jaksamiselle ja työuran pidentämiselle. Työntekijä on investointi ja tuottava sijoitus työnantajalle? Miten ainaisessa epävarmuudessa työskentelevän perhesuhteet kehittyvät? Päiväkotilapsi tai pieni
koululainen joutuvat kuuntelemaan perheen aikuisten selviämishuolia? Miten lapsen huolestunut käyttäytyminen osataan tunnistaa päiväkodissa/koulussa? Vai aletaanko tutkia lasta ja etsiä hänelle diagnoosia oudosta käyttäytymisestä? Esimiehillä on suuri vaikutus työntekijän työuraan. Kun esimies on kannustava, motivoiva, kuunteleva, työntekijä joustaa ja yrittää parastaan. Hän käy kehityskeskusteluja vuosit-
tain. Liikunta ja liikunnan harrastaminen on tärkeä
tajille eli valtiolle. Tämä ilmenee mm. yrityksen korkeimmalle johdolle rakennetulla kannustinpalkkiojärjestelmällä. Työhyvinvointia tutkinut professori Marja-Liisa Manka on tullut johtopäätökseen, että tehokkuutta voitaisiin huomattavasti parantaa, jos ihmisistä pidettäisiin huolta. Joustava rakenne, itseohjautuvuuden kasvattaminen, sekä tiimimäinen organisaatio mahdollistavat vaikuttamisen ja helpottavat viestintää. Nämä elementit luovat työnhallinnan tunteen, parantavat tehokkuutta ja lisäävät määrällistä sekä
laadullista tavoitetta. Suurimpana esteenä edellä olevalle kehitykselle se, ettei kokonaisuus ole VR:llä enää kenenkään hallussa. Nyt ylhäältä tulee uusia muutosvaatimuksia ilman, että henkilöstö pystyy niitä omaksumaan ja ymmärtämään. JHL:n edustajistoon tulee saada yhteistyökykyisiä ja -haluisia päättäjiä, jotka johdonmukaisesti ajavat työntekijöiden tavoitteita ja vaatimuksia paremmasta työelämästä. Ja kun ihmisistä pidetään huolta, työkyvyttömyyseläkeläisiä tulee vähemmän ja samalla paljon
avain pitkän työuran saavuttamiseen. Virkaehto - ja työsopimuksiin tulee lisätä työaikana tapahtuva liikuntasuositus, josta olisi etua niin työntekijälle kuin työnantajallekin, kulttuuriharrastuksia unohtamatta. Rauni Niinimäki Työsuojeluvaltuutettu Turun kaupunki
VR 150 vuotta Tämän vuoden maaliskuun 17. päivänä tulee kuluneeksi tasan 150 vuotta siitä, kun säännöllinen junaliikenne Helsingin ja Hämeenlinnan 108 kilometrin pituisella rataosuudella alkoi. Tänään VR:ää saneerataan rajummin kuin koskaan koko sen olemassa olon aikana. Työntekijöille tästä on aiheutunut lisääntyviä ylitöitä ja pahoinvointia, joka ilmenee sairauspoissaoloina ja työtyytyväisyyden laskuna. Tämä tuli esille myös viimeksi tehdystä henkilötutkimuksesta. Matkustajille se on näkynyt junien myöhästelynä, huonontuneena palveluna ja negatiivisena julkisuute-
na, joka on välillä ikävällä tavalla kohdistunut myös henkilöstöön. Avainsana on kilpailu. Nyt henkilöstö joutuu toistuvasti kuulemaan puheita säästämisestä, tehostamisesta ja töistä selviytymisestä yhä vähenevällä henkilöstömäärällä. VR:n päätehtävänä olekaan enää kuljettaa tavaroita ja ihmisiä turvallisesti aikataulussa pysyen, vaan tuottaa mahdollisimman paljon liikevoittoa omis-
JHL VASEMMISTO JA SITOUTUMATTOMAT VARSINAIS–SUOMEN VAALIPIIRI
puhuttu kestävyysvajekin paranee kuin itsestään. Leo Leppäkoski Pääluottamusmies VR Turun varikko