Ehdokkaamme Kaakkois-Suomessa JHL:n vasemmisto ja sitoutuma�omat Haluamme laadukkaan päivähoidon
K
unnallinen päivähoito on kehi�ynyt vuosien saatossa laadukkaaksi, monipuoliseksi lasta tukevaksi päivähoidoksi. Nykyään myös ympärivuorokautisen lastenhoidon tarve on lisääntynyt. Vanhempien vuorotyö vaiku�aa myös lasten hoidon järjestämiseen. Päivähoidon koko henkilökunta on motivoitunu�a omaan työhönsä. Heitä tarvitaan. Vanhemmat voivat jä�ää lapsensa huole�a perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon tai päiväkotiin. Onneksi on päivähoitolaki, joka turvaa hoitopaikan kaikille alle kouluikäisille lapsille.
P
äivähoitohenkilöstön osaaminen on arvossaan. Toiminnassa vuodenaikojen olosuhteiden muutokset on ote�u hyvin huomioon ja viikoi�ain on erilaisia tuokioita. Lapsilla on liikuntaa, laulua, lukuhetkiä, roolileikkejä ja tietenkin lapsen omaa vapaata toimintaa ja lepoa. Sosiaaliset taidot kehi�yvät - osataan olla toistemme kanssa. Päivähoito tukee lapsen kehi�ymistä tulevaa elämää varten.
Palvelut julkisina! Olemme voimakkaasti puolustaneet julkisten ja hyvinvointipalveluiden järjestämistä kuntien ja valtion omana palveluna. Tuo�avuuden nimissä on lähdetty yksityistämisen tielle, jossa on ajateltu tehdä näennäisiä säästöjä muu�amalla palvelutuotanto ostopalveluiksi. Yksityiset toimijat ovat voi�oa tavoi�elevia yrityksiä, joiden peruslähtökohta on tuo�aa maksimaalinen tuo�o osakkeenomistajille. Myös yritysveroja saatetaan kiertää veroparatiisien kau�a.
O
lemme voimakkaasti puolustaneet julkisten ja hyvinvointipalveluiden järjestämistä kuntien ja valtion omana palveluna. Tuottavuuden nimissä on lähde�y yksityistämisen tielle, jossa on ajateltu tehdä näennäisiä säästöjä muuttamalla palvelutuotanto ostopalveluiksi. Yksityiset toimijat ovat voi�oa tavoi�elevia yrityksiä, joiden peruslähtökohta on tuo�aa maksimaalinen tuo�o osakkeenomistajille. Myös yritysveroja saatetaan kiertää veroparatiisien kau�a. JHL:n vasemmisto ja sitoutuma�omat vaativat epävarmoissa työsuhteissa olevien työntekijöiden aseman parantamista. Vuoden 2011 lopussa neuvoteltiin pääsopijajärjestöjen raamisopimus, jossa on hyviä työelämän laatuun parantavia asioita, kuten vuorotteluvapaajärjestelmän jatkaminen. Olemme myös olleet huolissamme työsuhteen jälkeisestä työ�ömyysajasta. Vuoden 2013 lukien
työ�ömäksi joutuvien toimeentuloa parantaa ja ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsyä nopeu�aa merkittävästi lomakorvausten jaksotuksesta luopuminen.
T
yöntekijöiden koulu�autumiseen täytyy panostaa ja olemme tavoitelleet 1 – 3 päivän koulutusta jokaiselle sopimusalalle.
JHL:n vasemmisto ja sitoutuma�omat näkevät hyvin tärkeänä tavoi�eena samanpalkkaisuusohjelmaa, jota edistetään euromääräisillä palkankorotuksilla. Me JHL:n vasemmistolaiset ja sitoutuma�omat olemme nähneet työsuhteiden muu�umisen haasteeksi kehi�ää heidän edunvalvontaansa. Etenkin osa- ja määräaikaisissa sekä vuokratyösuhteissa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on suuria ongelmia. Meille tärkeää on, e�ä työsuhteen muodosta riippuma�a kaikille työntekijöille on taattava samat oikeudet. JHL:n vasemmisto ja sitoutumat-
Osaaminen kunta-alalla on turvattava!
H
enkilöstön saatavuus turvataan parantamalla henkilöstöjohtamista, osaamisen ennakointia ja kehi�ämistä kunta-työpaikoilla. Toimessa olevan henkilöstön osaamista arvostetaan kaikilla tasoilla mm. yhteisiä hankkeita hyväksi käy�äen yhdessä työtekijäjärjestöjen kanssa. Eläkeiän nostamisen sijaan on kiinnite�ävä huomiota työssä jaksamiseen.
EHDOKKAAT KAAKKOIS-SUOMESSA
88 - 97
Ehdokkaamme Kaakkois-Suomessa
88 89
Anneli Alppirinne Siivooja Hamina
Urpo Haverinen Kirjastovirkailija, pääluottamusmies, kunnanvaltuutettu, johtoryhmän jäsen Kerimäki
93 94
Asko Lehtinen Työsuojeluvaltuutettu Kouvola
Jorma Liukkonen Pääluottamusmies, JHL:n edustajiston jäsen Kouvola
Harrastaa patikointia, pitkänmatkanhiihtoa ja lumilautailua
90
Marja-Liisa Immonen Kirjastovirkailija Kerimäki
95
Itä-Savon JHL 857:n taloudenhoitaja Mottoni: Asiat hoidan loppun asti. Harrastukset: allasjumppa, hiihto, lenkkeily ja lukeminen
91
Orvokki Jokinen Viisumivirkailija Viipurissa työsuojeluvaltuutettu, lautamies
Tiina Saavalainen Toiminnanohjaaja, kaupunginvaltuutettu Kouvola Motto elämässään: Wish it, dream it, do it!
96
Timo Sakkara Sähköasentaja Kouvola
Harrastaa avantouintia ja kulttuuria
92
Matti Kleimola Kiinteistönhoitaja Kotka
97
Jarmo Tammilehto Palomies Hamina Harrastaa kuntoilua ja penkkiurheilua. Vakuuttava vaihtoehto
Henkilöstöä on kuultava
Työnantajataidot puntarissa
K
unnat tuo�avat suuren osan palveluistaan yhä itse vaikka paine ulkoistamiseen ja yhtiöi�ämiseen on kova. Myös kuntaliitokset tuovat omat haasteensa työnantajien ja työntekijöiden välille.
K
untien henkilöstön kuuleminen ja asema on turva�ava muutostilanteessa. Kuntapalvelujen tuloksellisuu�a parannetaan parhaiten huolehtimalla myös työntekijöiden hyvinvoinnista. Kunnissa on tehtävä aiempaa parempaa ja työntekijöitä arvostavampaa työnantajapolitiikkaa.
Kunnat ovat aina ostaneet täydentäviä palveluita yrityksiltä ja yhteisöiltä. Näin edistetään paikallista elinkeinoelämää ja pystytään tarjoamaan mahdollisimman monipuolista palvelua kuntalaisille. Useimmat tällaiset toimijat ovat voi�oa tavoi�elema�omia, kuntalaista lähellä olevia palvelujentarjoajia ja toimialueellaan hyvin tunne�uja ja luote�uja.
K
untauudistus ei saa muodostua ulkoistamisen, palvelujen heikentämisen eikä työehdoilla keino�elun välineeksi.
JHL on yhdessä muiden amma�ilii�ojen ja kuntatyönantajan kanssa mukana tuloksellis uuskampanjassa, jossa tavoi�eena on turvata kuntapalvelujen kilpailukyky ja laatu. Nämä tavoi�eet voidaan saavu�aa vain panostamalla työntekijöiden hyvinvointiin, amma�iylpeyteen, koulutukseen ja työssäjaksamiseen.
Y
htiöi�ämisten yhteydessä JHL vaatii, e�ä henkilöstön työsuhdeturvasta, palkkakehityksestä, koulutuksesta, osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehditaan. Palvelut tarvitsevat tekijänsä.
Kuntasektorilla panostettava työssä jaksamiseen
K
untaorganisaatiossa on paljon petra�avaa työssä jaksamisessa ja työhyvinvoinnin kehi�ämisessä. Osassa kunnissa tunnutaan elävän vielä tsaarinaikaisessa johtamiskul�uurissa. Si�en ihmetellään kuntatyön tehokkuuden ja tuloksellisuuden puu�eita.
JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat
Työhyvinvoinnin kehi�ämiseen pitää saada mukaan työntekijän itsensä lisäksi esimiehet ja työterveyshuolto. Tämä tarkoi�aa kuntastrategian uudelleen kartoi�amista, jossa annetaan rii�ävät mahdollisuudet työhyvinvoinnin kehi�ämiselle. Ruohonjuuritasolla lähiesimiehellä on tärkeä tehtävä rakentaa tasa-arvoinen ja luo�amuksellinen suhde johde�aviin. Esimiehelle tärkeä
työhyvinvoinnin edistämisen väline on aktiivinen aikainen puu�uminen ja väli�äminen, sekä hyvä työnsuunni�elu. Työntekijä puolella on puolestaan tarpeen tutkailla ns. alaistaitojen merkitystä työhyvinvoinnin paranemiseen. Työssä jaksaminen ja hyvinvointi täytyy saada paranemaan, jo�a meillä on tulevaisuudessakin julkisen sektorin palveluntekijöitä ja tähän talkoisiin tarvitaan kaikkia osapuolia kuntajohtajasta ruohonjuuritason työntekijöihin saakka. Mu�a jos tahtotila muutokseen puu�uu ei työhyvinvoinnin tila pääse paranemaan ja si�en on turha haikailla pidentyvien työurien perään. - Markku Ruotsalainen
NUORILLE TAATTAVA OPISKELUTAI TYÖPAIKKA
TYÖELÄMÄ TÄYNNÄ SUURIA HAASTEITA
T
yöurien pidentämisen tärkein edellytys on se, e�ä työllisyys saadaan paranemaan. Työurat pitenevät alusta, keskeltä ja lopusta, jos työpaikkoja on tarjolla nykyistä enemmän. Mekaaninen eläkeiän nostaminen ei pidennä automaa�isesti työuria. Työnantajat on saatava sitoutumaan siihen, e�ä työpaikoilla entistä laajemmin edistetään työssä jaksamista, ehkäistään työkyvyn menetyksiä ja järjestetään työmahdollisuuksia myös osatyökykyisille. Työntekijöille on saatava oikeuksia vaiku�aa työaikoihinsa.
Panostamalla työhyvinvointiin on mahdollisuus löytää uusia motivaatiot työn tekemiseen. Työkykynsä mene�äneiden eläkkeelle pääsyä ei ole vara kiristää, koska sairaseläkehakemuksien hylkäysprosen�i on kipuamassa jo 30:een. Päinvastoin tarvi�aisiin helpotuksia raihnaisten ja jaksamisen äärirajoilla ponnistelevien mahdollisuuteen päästä eläkkeelle. Työssä jaksamisen helpo�amiseksi tulee mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen säily�ää.
Työurat eivät pitene pakolla ja heikkoja kyyky�ämällä. Ikääntyvien työpaikkansa mene�äneiden taloudellista turvaa ei ole mahdollista heikentää. Heillä on jatkossakin oltava oikeus työ�ömyyskassojen maksamaan lisäpäivärahaan, ns. eläkeputkeen. Ikääntyvien irtisanomiset eivät lopu, vaikka putki poiste�aisiin. Kun rakennemuutos vie työpaikkoja ja kaataa tehtaita, ikääntyville tarvitaan toimeentulon takalauta, sillä kuusikymppisillä ei juuri ole toivoa uudesta työpaikasta vapailla markkinoilla.
Henkilöstöllä on oikeutensa
K
untien henkilöstön kuuleminen ja asema on turva�ava muutostilanteessa. Kuntapalvelujen tuloksellisuu�a parannetaan parhaiten huolehtimalla myös työntekijöiden hyvinvoinnista. Kunnissa on tehtävä aiempaa parempaa ja työntekijöitä arvostavampaa työnantajapolitiikkaa.
Kuntauudistus ei saa muodostua ulkoistamisen, palvelujen heikentämisen eikä työehdoilla keinottelun välineeksi.
Työlainsäädäntö ei ole este työllistymiselle
T
yölainsäädäntö ei ainakaan tutkimusten mukaan ole este työllistämiselle, kuten eräässä työministeriön tilaamassa tutkimuksessa on tode�u. Noin 90 prosen�ia alle kymmenen henkilöä työllistävistä yri�äjistä ei koe, e�ä työlainsäädäntö hai�aisi merki�ävästi yritystoimintaa. Samassa tutkimuksessa kartoite�iin myös pientyönantajien tiedon hankintaa työlainsäädännöstä ja sen ongelmien ratkaisua. Tutkimuksessa tode�iin, e�ä työsuhdeasioiden neuvontapalvelut ovat toimivia, mu�a yri�äjät eivät ole niistä tarpeeksi tietoisia. (KU 21.4.2006 UP/Aleksi Vienonen)
S
uomen työsuhdelainsäädäntöä on ajantasaiste�u, mu�a sen toimivuus on edelleen työnantajien tulkinnan varassa. Monella pienipalkkaisella, naisvaltaisella alla tehdään osa-aikatyötä – vaikka työtehtävät vaatisivat kokoaikatyötä. Lisäksi osa-aikatyöläisen rinnalle otetaan määräaikaisia osa-aikatyöläisiä ilman määräaikaisuuden peruste�a. Määräaikaisuuden perustehan voisi olla vuosiloman tai sairasloman sijaisuus, mu�a toistuvasti pysyvään työtehtävään palkataan määräaikainen - pätkätyöläinen.
U
usiakin työpaikkoja toki syntyy, mu�a valite�avasti suurin osa niistä on nimenomaan osa-aikaisia työsuhteita. Tämä kehitys on puolestaan johtanut siihen, e�ä meillä on Suomessa suuri työssäkäyvien joukko, joka ei tule toimeen työstä saamallaan palkalla. Niinpä köyhiksi luokiteltujen työssä käyvien määrä onkin viime vuosina lisääntynyt, mitä on pide�ävä huolestu�avana ilmiönä!
Työ työstä
Ajatuksia työstä ja omaisuudesta Nykyiset isojen firmojen isopalkkaiset johtajat eivät pärjäisi vaihtotaloudessa, jossa työ korvataan työllä. Ei ainakaan silloin, jos he haaveilisivat yhtä isoista tuloista kun nyt. Tokko ne mitään hyödyllistä amma�imielessä osaavatkaan. Kaikki varmaan harrastavat kalastusta, tai öljyvärimaalausta, mu�a onko kan�ia, tai halua tehdä sitä ammatikseen. Tai heidän tekemäänsä työtä ei kukaan voi korvata. Ajatellaan esimerkiksi Jorma Ollilan vajaa 10 miljoonan tulojen vaihtamista 20 000 euron vuosituloihin, ne eivät ole mitenkään yhteismitallisia. Otetaan esimerkki: Jos Jorma käy organisoimassa minun pol�opuiden pilkkomista yhden tunnin, niin minä joudun pilkkomaan puita hänelle 500 tuntia, jo�a olisimme taloudellisesti tasapainossa toisillemme. Siis nykypalkoissa. Osakkeiden omistajat kylvävät rahaa ja toivovat niiden kasvavan moninkertaisesti ilman mitään työtä. Jos kasvua ei tapahdu aloitetaan pokerinpeluu, jossa voi�aja on se jolla on jo entuudestaan eniten rahaa. Omaisuu�a ei siis kasvateta työn teolla, vaan sijoi�amisella. Rahaa annetaan sinne, missä se kasvaa eniten. Kyse ei
ole säästämisestä, kuten tavallista kansaa kehotetaan tekemään. Säästämään siksi, e�ä niilläkin rahoilla pelataan. Kaverini sanoi, e�ä omaisuu�a saa vain varastamalla, tai perinnön kau�a. Perintönäkin sen on joku varastanut. Työllä ei omaisuu�a hankita. Yhteiskunnallisesti tärkeän ja merki�ävävin työ. Työ josta kansantulo, BKT, muodostuu. Metsurit, rakennusmiehet, maanviljelijät ja niin edelleen. Hyvätuloisten verotusta voisi kiristää huoma�avasti, koska kukaan ei omalla työllään voi rikastua. Aina siihen on tarvi�u toisen ja muiden työpanosta. Siksi sitä verojen kau�a voi jakaa myös niille, jotka ovat olleen varoja kartuttamassa. Näin tuloeroja tarkastellessa, isotu(loiset) ovat todella turhia yhteiskunnalle. Kari “Tumi” Turunen (vas.)