Luonnotar, Järvenpään kaupungin asukaslehti 2021

Luonnotar J Ä R V E N PÄ Ä N A S U K A S L E H T I 2 0 2 1

6

Inhimillinen kaupunki & syvä yhteys

Julkinen tiedote

Järvenpäämuuttaja Helka Belt: ”Kaupunki tuntuu kodilta”

12 Taiteen & kulttuurin Järvenpää

2

Inhimillinen kaupunki & syvä yhteys

”Olipa impi Ilman tyttö, Kave, Luonnotar korea…”, alkaa säveltäjä Jean Sibeliuksen sopraanolle ja orkesterille säveltämä sinfoninen runo Luonnotar Op. 70.

Luonnotar ammensi aiheensa Kalevalan luomiskertomuksesta, maan synnystä.

Teos syntyi vuonna 1913 laulajatar Aino Acktén aloitteesta, ja se on omistettu hänelle.

Järvenpään logo kantaa myös nimeä ”Luonnotar” samannimisen sinfonisen runon innoittamana.

Luonnotar on elävä ja monimerkityksellinen logo, jossa kukin voi nähdä erilaisia asioita.

Logon värillinen osa muodostaa Luonnottaren niskan takaa vapaina laskeutuvat hiukset.

Logon taustaosa muodostaa Luonnottaren pään sivuprofiilin. Mitä sinä näet?

Inhimillinen kaupunki & syvä yhteys

3

4

Sisällys

Luonnotar J Ä R V E N PÄ Ä N A S U K A S L E H T I 2 0 2 1

TÄ SS Ä LEH D ESS Ä

I N H I M I L L I N E N K AU P U N K I & SY VÄ Y H T E YS 06

Y H D E SS Ä T E K E M I N E N O N

H Y V I N V O I N N I N E D I STÄ M I STÄ

10

” K AU P U N K I T U N T U U KO D I LTA”

11

K AU P U N G I N PA LV E LU T T U T U I K S I : I K Ä R A J ATO N U R AVA L M E N N U S VA I KU T TA M O

TA I T E E N & KU LT T U U R I N J Ä RV E N PÄ Ä 12

M I N U N PA I K K A N I : J Ä R V E N PÄ Ä N T E AT T E R I

14

M O N I E N H A R R A ST U S M A H D O L L I S U U K S I E N J Ä R V E N PÄ Ä

16

J Ä R V E N PÄ Ä N KU LT T U U R I A H AU S K A ST I E S I L L E KU LT T U U R I P O LU L L A

S A AV U T E T TAVA J Ä RV E N PÄ Ä 18

P YÖ R Ä I LY N K E H I T TÄ M I N E N O N L I I K E N N E S U U N N I T T E LU N YT I M E SS Ä

U U D I ST U VA & O S A L L I STAVA J Ä RV E N PÄ Ä

J ULKA I SIJA: Järvenpään kaupunki Hallintokatu 4 04410 Järvenpää viestinta@jarvenpaa.fi jarvenpaa.fi

21

TÄ M Ä N PÄ I VÄ N P E R U S KO U LU ON RIKAS YHTEISÖ

22

VA I KU TA S O S I A A L I - J A T E R V E YS PA LV E LU I H I S I : Ä Ä N E STÄ A LU E VA A L E I SS A !

23

Y H D E SS Ä O L E M M E PA R E M M AT !

J Ä R V E N PÄ Ä R A AT I K E H I T TÄ Ä K AU P U N K I A

TOIMIT TA JAT : Heli Vastamäki, Tuula Alkula, Jarmo Holopainen, Pilvi KallioMeriläinen, Veera Kosonen, Maria Lassila, Ari Minadis, Jukka Nortio, Kirsi Riipinen SUUN N I T T ELU & TA I T TO: Sirpa Alhava, Helka Herlevi, Jaakko Hänninen, Essi Mäntynen (Avidly) KUVAT : Pia Inberg, Pilvi Kallio-Meriläinen, Tommi Kolunen, Juha Lindvall, Sasu Sorkio, Shutterstock, SuperOtus, Unsplash, Olli Urpela, Ilkka Vuorinen, Matti Wahlström

Pääkirjoitus

Syvä yhteys on aitoa kohtaamista ja välittämistä Se hetki, kun… taapero juoksee suosikkihoitajan syliin… opettaja näkee oivalluksen lampun syttyvän murrosikäisen aivoissa… kotijoukkue saa maalin ja riemu repeää… luottokampaaja ymmärtää parilla lauseella, millaista hiustenleikkausta tarkoitat…

Tuusulanjärven auringonlasku on niin kaunis, että sieluun sattuu.

Kuva: Sasu Sorkio

”

Vuoden 2021 alussa tehdyn imagotutkimuksen mukaan koemme kotikaupunkimme yhteisölliseksi.

Esimerkiksi tällaisina hetkinä koemme syvää yhteyttä. Se on yhdessä muotoilemamme brändin mukaisesti Järvenpääasia. Me kaupunkilaiset teemme Järvenpään yhdessä.

Vuoden 2021 alussa tehdyn imagotutkimuksen mukaan koemme kotikaupunkimme yhteisölliseksi. Kaksi vuotta aiemmin tehtyyn tutkimukseen verrattuna yhä useampi Järvenpäässä asuva ajattelee olevansa myös identiteetiltään järvenpääläinen. Uudet asukkaat tuntevat olevansa tervetulleita kaupunkiin. Järvenpääläiset kokevat asumisen ja elämisen Järvenpäässä olevan turvallista. Arki tiiviissä kaupungissa on monin tavoin sujuvaa.

Järvenpäätunne on siis vahva!

Kehittämistä imagotutkimuksen vastaajat löysivät enemmänkin konkreettisista asioista, kuten palveluiden riittävyydestä, kaupungin sisäisen julkisen liikenteen sujuvuudesta ja sopivien asuntojen tarjonnasta. Kaupunkilaiset antoivat myös palautetta siitä, että kaupunki voisi vieläkin enemmän kuunnella asukkaitaan, kun heidän asioistaan päätetään.

Kädessäsi oleva Luonnotar-lehti on jaettu kaikkiin järvenpääläisiin koteihin ja yrityksiin. Se kertoo halusta luoda syvää yhteyttä ja aitoa vuorovaikutusta niin kaupungin työntekijöiden ja kaupunkilaisten välille kuin kaupungin asukkaiden ja muiden toimijoiden kesken.

Järvenpää 70 -juhlavuoden Luonnotar vie meidät järvenpääläisten pariin monista eri näkökulmista. Käymme Kinnarin koululla tutustumassa tämän päivän peruskouluun, hyppäämme mukaan kaupunkilaisten harrastuksiin ja kuulemme ihan uuden järvenpääläisen ajatuksia.

Pääsemme tutustumaan koululaisten kulttuuripolkuun, Järvenpään teatteriin ja kaupungin tarjoamiin urapalveluihin.

Lehdessä on myös asiaa kaupunkilaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksista. Tammikuussa edessä ovat hyvinvointialuevaalit, joissa järvenpääläisillä on tärkeä vaikuttamisen paikka.

Toivon, että viihdyt Luonnottaren parissa! Voit antaa lehdestä palautetta esimerkiksi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen viestinta@jarvenpaa.fi.

Heli Vastamäki Viestintäjohtaja, Järvenpäätoimittaja Järvenpään kaupunki

Ps. Kuvan tilanteessa pääsin luomaan syvää yhteyttä Järvenpään Ratsastusseuran upeaan Lempitammaan Vanhankylänniemen sykähdyttävissä maisemissa.

5

6

Lähiliikuntapaikkojen verkostoa kehitetään kaiken aikaa. Tarkoituksena on, että liikkeelle lähtemisen kynnys madaltuu, kun liikuntapaikka on lähellä.

Yhdessä tekeminen on hyvinvoinnin edistämistä

Liikuntapäällikkö Tony Konkolan mielestä tärkeintä liikuntaharrastuksessa on, että se on oman mielenkiinnon kohde.

Liikuntapalvelut auttavat kaupunkilaisia oman harrastuksen löytämisessä.

Inhimillinen kaupunki & syvä yhteys

Harva katuu jälkeenpäin liikkeelle lähtemistä – sohvalle jämähtämistä sitäkin enemmän. Yhteisöllisessä Järvenpäässä aktiviteetteja ja seuraa on tarjolla niin moneksi, että vaihtoehdoista on ennemmin runsaudenpula.

Teksti: Kirsi Riipinen, kuva: Olli Urpela

Ei ihmistä ole luotu olemaan yksin, vaan yhteiseen seuraan. Olemaan mukana ja osallistumaan. Mutta osallisuuden ja osallistumisen pitää olla oman näköistä ja kokoista.

Näin tuumii erityisasiantuntija Anne Honkanen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.

Honkasen työtä on erityisesti ikääntyneiden ja työelämän ulkopuolella olevien osallisuuden tukeminen, mutta kaupungissa järjestetään tekemistä iästä ja elämäntilanteesta riippumatta kaikille asukkaille.

Honkasen mielestä Järvenpään etu on kaupungin kompakti koko. Täällä on helppo liikkua ja löytää eri paikkoihin sekä tutustua toisiin.

Osallistuminen ja yhdessä tekeminen on myös hyvinvoinnin edistämistä – ja samalla terveyserojen kaventamista.

Järvenpäässä terveyseroja kavennetaan muun muassa ryhmätoiminnan avulla.

Etenkin elämän taitekohdissa, kuten eläkkeelle siirryttäessä, avioeron tai puolison kuoleman jälkeen ja kaupunkiin muutettaessa, uuden arjen järjestämistä tukee mielekäs tekeminen. Ryhmätoiminnalla tuetaan muihin ihmisiin sekä kaupungin monipuolisiin mahdollisuuksiin tutustumista.

Hieno ryhmätoiminnan esimerkki on vaikkapa Intoa elämään -hyvinvointikurssi. Sen tavoitteena on tukea ikääntyneiden sosiaalista kanssakäymistä, elämänhallintaa, tyytyväisyyttä sekä vahvistaa itsenäistä elämää.

Honkanen pohtii, että korona-aika saattaa heittää pitkän varjon etenkin ihmisiin, joiden toimintakyky oli heikentynyt jo ennen poikkeusaikaa. Kun puolitoista vuotta pysyttiin kotosalla, etenkin liikkuminen vaikeutui entisestään.

Koronaepidemian hiljalleen hellittäessä jokaisen tuleekin voida tuntea olonsa turvalliseksi ja innostua lähtemään ihmisten ilmoille. ”Järvenpäässä ihana positiivinen asia on vilkas asukastoiminta. Sitä vietiin esimerkiksi taloyhtiöiden pihoille korona-aikaan”, kertoo Honkanen.

Kaupunki sai asukastoiminnan kehittämisestä viime vuonna valtakunnallisen Kunteko-palkinnon.

Honkanen korostaa, kuinka tärkeää meidän kaikkien on ottaa kanssaihmiset huomioon. Se, että jää juttelemaan naapurustossa asuvan vanhuksen kanssa, voi olla tälle päivän piristys. Kuukauden kohokohta voi olla kerhohuoneessa järjestettävät kakkukahvit. ”Olemme kaupunkina mukana monisäikeisessä työssä, sillä osallisuutta kaupungin asukkaille luovat myös seurakunnat, yhdistykset ja vapaaehtoiset ihmiset.”

Yhteiskävelyä ja kudontapiirejä Toimintaa ja seuraa kaipaavia Honkanen kehottaa miettimään, mikä on itselle mieluisaa. Tukea liikkumiseen saa esimerkiksi Myllytien toimintakeskuksessa, jossa tuetaan elinikäistä liikkumista.

Keskuksen toiminnassa on mukana yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka vievät vaikkapa yhteiskävelyille. Myllytiellä voi yhtä

”

Arkisessa liikkumisessa liikunnan terveyshyödyt saa sivutuotteena.

lailla mennä mukaan kudontapiiriin, kuvataidekerhoon tai saada vaikkapa digiopastusta. Eri ryhmiä kokoontuu viikoittain toista kymmentä.

Lapsiperheissä voidaan kaivata jutustelua muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Perheiden kohtaamispaikka on Perhetalo Joutsikki Naavatiellä Jampassa, joka on auki ja jossa on toimintaa kaikkina arkipäivinä. ”Olen yhdessä tekemisen lähetyssaarnaaja ja kehotan mielekkään harrastuksen löytäneitä ihmisiä vinkkaamaan siitä muillekin. Ehkäpä lähipiirissä on joku, joka lähtisi tutun ihmisen kanssa mukaan.”

Arkiliikunta kunniaan ”Kannustan kaikkia säännölliseen arkiliikkumiseen, toisin sanoen ottamaan aina kun mahdollista jalat, pyörä tai muu väline alle. Hissien sijaan portaat kannattaa kävellä ja kaupassa kerätä tuotteet kärryjen sijaan koriin. Arkisessa liikkumisessa liikunnan terveyshyödyt saa sivutuotteena”, kaupungin liikuntapäällikkö Tony Konkola kertoo. →

7

8

Inhimillinen kaupunki & syvä yhteys

Kannattaa kerrata, miten paljon hyötyjä liikunnalla on: se muun muassa ennaltaehkäisee ja vähentää stressiä, ahdistusta, masennusta sekä sydän- ja verisuonitauteja. Lisäksi se parantaa keskittymiskykyä ja muistia sekä kasvattaa sosiaalista, henkistä ja fyysistä toimintakykyä.

Honkasen tavoin Konkola korostaa itselle mieluisaa tapaa liikkua. Kenenkään ei tarvitse mennä salille, jos se ei tunnu omalta.

Lihaskuntoa voi nostaa vaikkapa jumpissa, joita järjestetään pitkin kaupunkia.

Kaupunki on koonnut jumppia myös verkkoon, ja kaupungin YouTube-kanavalla on tarjolla esimerkiksi muutaman minuutin taukojumppia sekä kehonhuoltoa. Senioreille sopivia liikuntahetkiä on myös Facebook Livessä.

Jotta liikunnan saa rytmittymään omaan viikkoon, sitä kannattaa ehkä suunnitella etukäteen. Esimerkiksi tiistaille voi ottaa kävelyä naapurin kanssa, torstaille pyöräilyä tai talvisin hiihtoa ja lauantaille luonnossa samoilua. Viikkosiivouksesta imurointeineen tulee liikettä perjantaille.

Lähiliikuntapaikkojen verkostoa kehitetään kaiken aikaa. Tarkoituksena on, että liikkeelle lähtemisen kynnys madaltuu, kun liikuntapaikka on lähellä.

Kaupungin Liikkumisohjelma 2021–24 korostaa liikkumista läpi elämänkaaren.

Liikuntapalveluja onkin tarjolla kaikille vauvoista ikäihmisiin.

Liikuntapalvelut auttavat järvenpääläisiä oman harrastuksen löytämisessä.

Mitä suosittelisit uutta liikuntaharrastusta etsivälle?

“Viime aikoina monen suosikkeja ovat olleet esimerkiksi mailapeli padel, polkujuoksu, maastopyöräily, frisbeegolf ja salibandy”, listaa Konkola.

Moni on innostunut myös hydrohexistä, virtuaalisesta vesijumpasta, johon opastetaan uimahallin isolta näytöltä.

Talvi- ja avantouinti tuntuvat suorastaan extreme-urheilulta, mutta lajin harrastajat – Konkola mukaan lukien – vakuuttavat

sen tuovan hyvää oloa ja terveysvaikutuksia. Talvi- ja avantouintia pääsee kokeilemaan esimerkiksi Vanhankylänniemessä.

Kaupungin lisäksi liikuntaa järjestää noin 60 aktiivista seuraa, mikä jo kertoo, että valinnanvaraa riittää.

Konkola korostaa, etteivät myöskään eurot ole esteenä. Lukuisat liikuntaharrastukset ovat ilmaisia tai hyvin huokeita

”

Viime aikoina monen suosikkeja ovat olleet esimerkiksi mailapeli padel, polkujuoksu, maastopyöräily, frisbeegolf ja salibandy.

– kaupunki korostaa matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia.

Liikkumismahdollisuuksia kehitetään edelleen asukkailta tulevan palautteen mukaan. Tuore esimerkki tästä on Nummenkylään tuleva lähiliikuntapaikka, jonne on toivottu monitoimikaukaloa. Siinä pystyy pelaamaan vaikka salibandyä.

Koulupäivän jälkeen lemmikkikerhoon Nuorisopalvelujen päällikkö Anu Puro kertoo, että harrastaminen kouluilla varsinaisen koulupäivän jälkeen kehittyy kaupungissa järjestelmällisesti. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittama hanke on saanut Järvenpäässä nimen Jäke harrastaa, ja se alkoi alkusyksystä Kartanon koululta ja Järvenpään Yhteiskoululta.

“Olemme suunnitelleet kaupunkiin myös harrastebussia, joka alkaisi kuljettamaan oppilaita muilla kouluilla toimiviin kerhoihin.”

Maksuttomaan iltapäiväharrastamiseen pyritään saamaan mukaan erityisesti lapsia ja nuoria, joilla ei ole harrastusta – mutta mukaan pääsevät myös aktiiviset harrastajat.

Mieluisalla harrastuksella voi olla iso vaikutus lapsen tai nuoren elämään. Se auttaa rakentamaan hyvää itsetuntemusta ja ehkäisee syrjäytymistä.

Iltapäiväharrastukset valittiin oppilaiden toiveiden mukaan. Suosikkeihin kuuluvat muun muassa lemmikkikerho, eri taiteet ja liikunta. Liikuntalajeista yksi suosikki on kiipeily, jota järjestettiin syysloman aikana. Myös kokkaus kiinnostaa, ja sitä on tarkoitus järjestää lisää.

Kaupunki etsii mukaan lisää kumppaneita harrastusten järjestäjiksi.

Puro vinkkaa nuorille myös kaupungin nuorisopalvelujen nuorisotalosta Emalitehtaankadulla. Tilat ovat auki kuutena päivänä viikossa, ja tarjolla on ilmaista tekemistä eri kerhoissa.

Kysy neuvoja liikkumisesta ja terveellisistä elintavoista kaupungin asiantuntijoilta: Puhelin 040 315 2542 Sähköposti liikunnanohjaajat. liikuntapalvelut@jarvenpaa.fi Kasvotusten Toimintakeskus Myllytie 11 tiistaisin kello 10–11.30

9

K I RJA STON PA RVI Ä LYN VI NK I T

1

Pistäydy ystävän kanssa aamulenkillä lukaisemassa lehdet. Kirjaston juoma-automaatista voi ostaa kupposen kahvia tai teetä sanan painikkeeksi.

2

Kirjaston pienryhmä-/neuvottelutilat ovat käytössä vaikkapa yhteiseen läksyjenlukutuokioon tai yhdistyksen toimintasuunnitteluun.

Kysy varauskäytänteistä kirjastosta.

Kirjastosta löydät vinkit ja välineet monipuoliseen harrastamiseen.

3

Lainaa lautapelejä ja pyydä naapuria tai isovanhempia pelikaveriksi tai tule porukalla pelaamaan kirjastoon.

Silloin tällöin myös järjestämme avoimia peli-iltoja.

4

Aloita ukulelekerho. Erilaisia soittopelejä voit lainata kirjastosta, samoin soitonopetusvideoita.

5

Kaveriporukka kasaan ja sitten tennismatsiin, kimppasauvakävelyyn tai frisbeegolfkierrokseen. Liikuntavälineet lainattavissa kirjastosta.

6

Jos mobiililaitteet ja muut digihärvelit askarruttavat, varaa aika kirjastoon Enter ry:n digineuvontaan.

Täällä on muitakin ihmettelemässä!

7

Kirjaston Babykino aloittaa ensi vuoden alussa. Pikkulapsiperheet ovat tervetulleita yhteiseen vertaishetkeen leffassa!

Kuvat: Anju Asunta, Shutterstock

10

Inhimillinen kaupunki & syvä yhteys

Puoli vuotta Järvenpäässä asunut Helka Belt kertoo miltä kaupunki näyttää hänen silmissään.

Miksi olet muuttanut Järvenpäähän? ”Miesystäväni asuu Järvenpäässä, minkä takia muutin Helsingistä lähemmäksi häntä. Muutto Pajalaan tapahtui heinäkuussa, mutta olen jo parin vuoden ajan tutustunut kaupunkiin. Järvenpäässä on kivaa pikkukaupungin tuntua, luonto ja palvelut kauppoineen, kouluineen ja kirjastoineen ovat lähellä. Täältä pääsee myös liikkumaan kätevästi junalla. Olen itse järvikaupungista Kuopiosta kotoisin, joten myös järven läheisyys on plussaa. Ala-asteikäinen poikani käy Kartanon koulua ja koulu on mitä mahtavin.

Kokonaisuudessaan kaupunki vaikuttaa rauhalliselta ja lapsiystävälliseltä paikalta. Täällä on hyvä ilmapiiri, jota on vaikea kuvailla. Kaupunki tuntuu kodilta.”

”Kaupunki tuntuu kodilta”

Mikä on suosikkipaikkasi Järvenpäässä? ”Terholan kuntorata ja Rantapuisto.”

Mitä tykkäät tehdä kaupungissa? ”Ainakin ulkoilla tai käydä kuntosalilla ja kaupungin kulttuuritapahtumissa. Olen itse ammatiltani historianopettaja, minkä vuoksi olen tutustunut myös kaupungin historiaan ja sen merkkihenkilöihin. Kävelykatu Jannella on päässyt ihastelemaan Järvenpään historian eri vaiheita aina 1950-luvulta lähtien. Kaupungissa on uudisrakentamisesta huolimatta säilynyt historiallinen tunnelma.”

Mikä kaupungissa on parasta? ”Kodin lähellä asuvat tai palveluissa kohdattavat eri-ikäisetkin ihmiset juttelevat ystävällisesti, jos heille alkaa juttelemaan. Lisäksi monista kaupunkilaisista huokuu vastavuoroinen auttamisen halu. Olen tykännyt käydä myös esimerkiksi ravintola Bummassa, Shed-baarissa ja Ravintola Huvilassa. Kesällä keskustan terassit ovat kivoja.

Shedissa ja Huvilassa on ollut myös taidenäyttelyitä, joista on samalla ollut mahdollista ostaa järvenpääläisten taiteilijoiden töitä.”

Suositteletko muuttamista Järvenpäähän? ”Ehdottomasti. Järvenpäästä Helsinkiin pääsee töihin melkein nopeammin kuin Helsingin sisällä omalle työpaikalleen. Liikkuminen Järvenpäässä on muutenkin nopeaa ja liikenneyhteydet ovat hyvät.”

Kuka: Helka Belt, 39 Ammatti: Eroasiantuntija Perhe: Miesystävä ja 7- ja 17-vuotiaat pojat Parasta Järvenpäässä: Rantapuiston ruska syksyisin Teksti: Ari Minadis, Kuva: Pia Inberg

11

KAU P UN G I N PA LV E LU T T U T U I KS I :

Ikärajaton uravalmennus Vaikuttamo Järvenpää haluaa tukea asukkaitaan koko elämän mittaisella matkalla, ja suurin osa meistä on työikäisiä ison osan elämästämme. Näin on luonnollista, että kaupunki haluaa tarjota kattavia palveluita myös työhön liittyvissä tilanteissa ja kysymyksissä. Uraohjaaja Heidi Palokas ja palveluohjaaja Julia Örn vastasivat kysymyksiimme uravalmennus Vaikuttamon toiminnasta.

Teksti: Maria Lassila, kuvat: SuperOtus

Mikä on uravalmennus Vaikuttamo?

Minkälaista palvelua siellä saa?

Vaikuttamo on palvelupiste, mistä kaikki järvenpääläiset saavat ikärajatonta uravalmennuspalvelua. Toimintaa järjestää kaupungin osaamis- ja työllisyyspalvelut. Palvelu rakentuu asiakkaan toiveiden ja tilanteen mukaisesti, jolloin asiakas yhdessä asiantuntijan kanssa lähtee pohtimaan omaa tulevaisuuttaan. Kaikki Vaikuttamon palvelut ovat maksuttomia.

Kenelle palvelu on tarkoitettu?

Palvelu on tarkoitettu kaikille järvenpääläisille, statuksesta riippumatta. Olit siis koululainen, opiskelija, työssäkäyvä, työtön, eläkeläinen tai jotain muuta, meille olet tervetullut. Vaikuttamon tapahtumiin osallistuminen ei myöskään velvoita osallistujiaan olemaan järvenpääläisiä, vaan tapahtumat ovat avoinna kaikille. Sen sijaan, että keskittyisimme Järvenpäässä ainoastaan työllisyyden hoitoon esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille tarjoamilla palveluilla, Järvenpäässä tarjoamme palvelua työllisyysstatuksesta riippumatta. Tällainen palvelu on Suomessa kuntatasolla ainutlaatuista.

Mikä palvelun tavoitteena on?

Miksi palvelu on tärkeä?

Haluamme varmistaa, että kaikilla järvenpääläisillä on tukea elämänsä suunnan löytämiseen, oli kyseessä sitten pieni tai isompi tuen tarve. Työelämän muuttuessa olemme huomanneet, että elin-

ikäisen oppimisen tuelle on aitoa tarvetta. Ennaltaehkäisevällä palvelulla pyritään pitämään kaikki järvenpääläiset mukana kaupungin menossa, ja ehkäisemään näin osaltaan kaupunkilaisten syrjäytymistä jo varhaisessa vaiheessa.

Ovatko kaupunkilaiset jo löytäneet palvelun? Millaisia kysymyksiä asiakkailla on palveluun tullessaan?

Nuoret ovat löytäneet palvelun jo todella hyvin, sillä Vaikuttamoon sisäänrakennettu, nuorille suunnattu valtakunnallinen Ohjaamo-palvelu on ollut tarjolla Järvenpäässä jo viisi vuotta. Kokonaisuutena Vaikuttamo on kuitenkin täysin uudenlainen palvelukokonaisuus, ja vaikka saammekin tasaisesti myös erilaisissa tilanteissa olevia aikuisasiakkaita, kannustamme kaikkia uraansa pohtivia kaupunkilaisia kääntymään kysymyksissään meidän puoleemme. Nuorilla kysymyksiä on usein opiskeluiden ja ensitöiden hakemisen lisäksi yleisesti itsenäistymiseen liittyen. Jokaisen tilanne kohdataan Vaikuttamossa yksilöllisesti.

Miten palvelun piiriin tullaan, mitä kautta Vaikuttamoon voi olla yhteydessä?

Vaikuttamoon voi ottaa yhteyttä joko soittamalla numeroon 040 315 3151 tai sähköpostin kautta osoitteessa vaikuttamo@jarvenpaa.fi. Vaikuttamo palvelee rajoituksista johtuen tällä hetkellä ainoastaan ajanvarauksella. Vaikuttamossa voit halutessasi asioida myös anonyymisti.

Lisätietoja: Jarvenpaa.fi › Yrittäminen ja työ › Tukea työllistymiseen › Ikärajatonta uravalmennusta Vaikuttamosta Facebook: Vaikuttamo Järvenpään kaupunki Instagram: Vaikuttamo Järvenpää @Vaikuttamo

12

Taiteen & kulttuurin Järvenpää

Minun paikkani S A N N A E R D OĞA N , PU HEENJOH TA JA , JÄ RVENPÄ Ä N TEATTERI

Ensi vuonna Järvenpään teatteri viettää 50-vuotispäiviä. Minun tarinani Järvenpään teatterin kanssa alkoi jo 30 vuotta sitten. Suhdetta voi kuvailla läheiseksi, sillä rakkaan teatterin parissa vietin lapsuus- ja nuoruusvuoteni.

Teksti: Jarmo Holopainen, kuva: Pia Inberg

Teatterin juhlavuonna näyttämölle tuodaan Titanic-musikaali. Meillä on tapana hakea aina jotain uutta ja haastavaa, mikä auttaa näyttelijöitä ja laulajia kehittymään askeleen paremmiksi.

Aiemmissa musikaaleissamme on ollut rock-orkestereita. Nyt pääsemme tekemään aikaisempaan verrattuna erilaista, kun astumme orkesterimusiikin ja perinteisen musikaalin maailmaan.

Yleensä musikaaleissa on muutama päärooli, loput laulavat kuorossa.

Titanic tekee poikkeuksen. Musikaalissa rooleja riittää useille ja tuo monelle jäsenelle arvokasta oppia. Tämä oli yksi syistä, jonka vuoksi päätimme ottaa Titanicin juhlavuoden ohjelmistoon.

Tavallisina vuosina teatterimme tuottaa ammattijohtoisesti 3–4 produktiota. Viimeiseen puoleentoista vuoteen emme ole voineet toteuttaa yhtään mitään kesäteatterin musiikkiesitystä lukuun ottamatta. Toivotaan, että rokotteet ja rokotepassit toimivat ensi vuonna, jotta voimme

tarjota yleisölle innostavan ja ajatuksia herättävän teatterikokemuksen.

Olen toiveikas teatterin tulevaisuuden suhteen. Titaniciin on liittynyt sellaisia uusia jäseniä, myös ammattilaisia, jotka eivät ole aiemmin toimineet Järvenpään teatterissa. Ammattilaisten kiinnostus kertoo osaltaan myös harrastajateatterimme tasosta.

Vuonna 1972 rautatieläisten perustamalle teatterin tradition pohjalle on hyvä rakentaa uutta uljasta tulevaisuutta.

13

”

Musikaalissa rooleja riittää useille ja tuo monelle jäsenelle arvokasta oppia.

14

Taiteen & kulttuurin Järvenpää

Monien harrastusmahdollisuuksien Järvenpää Järvenpäässä on tarjolla harrastusmahdollisuuksia joka lähtöön. Esittelemme neljä erilaista ja helposti aloitettavaa harrastusmahdollisuutta.

Teksti: Veera Kosonen, kuvat: Tommi Kolunen, Matti Wahlström, Juha Lindvall, Unsplash

SKEI T TA A M I N EN Y H D I STÄ Ä LU OVU U D E N J A L I I KUNNA N Skeittaus on erinomainen harrastus, jossa yhdistyy luovuus ja liikunta, eikä harrastamisen mahdollisuuksia määritellä sääntöjen tai aikataulujen puolesta. Skeittauksen avulla voi löytää uusia ystäviä, kavereita ja yhteisö harrastuksen ympärillä on erityinen.

Järvenpään skeittiparkki on tarkoitettu kaikille skeittareille. Parkilta löytyy sopivaa skeitattavaa niin aloittelijoille kuin jo kokeneille skeittareille.

Järvenpään skeittiparkilla on saatu yhdistettyä monipuolista skeitattavaa ja parkki tarjoaa mahdollisuuden kehittyä skeittarina pitkällekin.

Parkki on kovassa käytössä sään salliessa, ja käyttäjiä on satoja päivässä. Koska parkilla on samaan aikaan kaikentasoisia harrastajia, vaatii se käyttäjiltä tarkkaavaisuutta, että vältytään vaaratilanteilta.

Skeittiparkki ei myöskään ole leikkipaikka ja onkin tärkeää, että vanhemmat ohjeistavat lapsiaan skeittiparkin käyttöön.

Skeittipuisto sijaitsee Rantapuistossa, osoitteessa Sibeliuksenväylä 49, Järvenpää.

L ENNOK I T OVAT M ONIPUOL I NEN H A RRA STUS Järvenpään ilmailukerho on Suomen ilmailuliiton jäsenkerho. Perinteikäs kerho täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Erityisesti junioritoimintaan panostava ilmailukerho toivottaa toimintaansa mukaan kaikenikäiset ilmailusta kiinnostuneet. ”Toimintaamme pääsee luontevimmin mukaan siten, että ensin kannattaa tulla tutustumiskäynnille. Voi vaikka laittaa viestiä jollekin meistä kerhon vetäjistä ja sopia tutustumiskäynnistä. Yhteystiedot löytyvät Järvenpään ilmailukerhon nettisivuilta”, lennokkikerhon vetäjä Raul Rolamo kertoo.

Omia välineitä lennokkiharrastus ei vaadi ja kerholta löytyy lennokkisarjoja, joita voi alkaa rakentamaan omakustannehintaan. Alkeissarjojen hinnat liikkuvat 5–30 euron hintahaarukassa.

Lennokkiharrastaminen on edullista ja junioreiden kausimaksu Järvenpään ilmailukerhossa on vain 10 eur/vuosi, aikuisille 30 eur/vuosi.

Lennokkiharrastaminen on monipuolinen harrastus, jossa kädentaidot kehittyvät ja oppii käyttämään työkaluja ja erilaisia materiaaleja. Lisäksi lennokkien parissa oppii paljon ilmailusta ja seuraamaan esimerkiksi säätä. ”Ilmailuharrastus avaa mahdollisuuksia laajemminkin. Meillä on kerholaisia, jotka ovat aloittaneet junioreina lennokkien parissa, siirtyneet niistä purjekoneisiin ja lopulta myöhemmin elämässään työllistyneet ilmailun parissa”, Rolamo kertoo.

Lennokkeja rakennetaan joka maanantai klo 18.30–20.30.

Kerhotila sijaitsee osoitteessa Myllytie 9, Järvenpää. Lisätietoja ilmailuharrastuksesta löytyy Järvenpään ilmailukerhon nettisivuilta.

15

VAPAUT TA MAASTO PYÖ RÄ I LYSTÄ Järvenpäässä on useita lähimetsiä, joissa kulkee yhteensä kymmeniä kilometrejä pitkä ja kattava polkuverkosto. Erityisesti maastopyöräilyyn tarkoitettuja suorituspaikkoja löytyy vanhalta lumenkaatopaikalta sekä Paavonpolun kuntoradan alueelta. Myös hiihtomajan metsässä on hyvä valikoima endurohenkisiä baanoja. ”Maastopyöräilyssä mahtavinta on vapaus valita minne mennä ja milloin!

Aukioloajoista ei tarvitse välittää metsän ollessa aina auki”, kertoo maastopyöräilyaktiivi Jani “Fillarihemmo” Kääriäinen.

Järvenpään virallinen seura on Järvenpään Pyöräilijät. Myös sekalainen ryhmä pyöräilijöitä kokoontuu kimppalenkeille Paavonpolulle keskiviikkoisin ja torstaisin klo 18. Ryhmän löytää Facebookista nimellä Maastopyöräily Järvenpää. ”Kokeneimmilta harrastajilta kannattaa kysyä vinkkejä, jolloin välttää turhiin hankintoihin liittyvät sudenkuopat. Myös reitteihin saa hyviä suosituksia ja ajoseuraakin löytyy”, Kääriäinen vinkkaa.

KOI RA H A RRA STUS H EL POTTA A A RK EA KOI RA N KA NSSA Järvenpään Koirakerho ry on Suomen Kennelliiton ja Suomen Palveluskoiraliiton jäsenyhdistys. Kerho tarjoaa aloitteleville koiranohjaajille pentu- ja alkeiskurssin, jonka tarkoitus on opettaa ihmisiä toimimaan koiransa kanssa arjessa ja opastaa yleisten tottelevaisuusliikkeiden koulutuksessa. Jäsenilleen kerho järjestää koulutustoimintaa tottelevaisuus- ja palveluskoiralajeissa.

Kaikenkarvaiset ja tasoiset koirakot rotuun tai roduttomuuteen katsomatta ovat tervetulleita harrastamaan tosissaan tai leikkimielellä. Kun koulutuksiin osallistuu, on koiralla oltava voimassa olevat rokotukset. Toimintaan pääsee mukaan ilmoittautumalla alkaviin koulutuksiin, joista kerho tiedottaa nettisivuillaan.

Tottelevaisuuskoulutus kannattaa aloittaa jokaisen koiran kanssa jo pienenä pentuna. Koirakentälle pentu on valmis tulemaan noin kolmen kuukauden iässä, sen jälkeen kun ensimmäiset rokotukset on saatu.

”Mitä vanhemmaksi koira elää ilman rajoja, sitä vaikeampaa niitä on sille luoda.

Järvenpään koirakerhon alkeiskurssille ei myöskään ole yläikärajaa koiralle, joten vanhakin koira voi oppia uusia temppuja”, Järvenpään koirakerhon sihteeri ja toko-koulutusvastaava Noora Paappanen kertoo.

Järvenpään Koirakerhon koulutuksissa koiran ei tarvitse olla oma. Myös perheen nuoret jäsenet ovat tervetulleita koulutuksiin. Tärkeintä on, että koulutuksiin osallistuva pärjää koiran kanssa.

Koulutuksia järjestetään keväällä sekä syksyllä Järvenpään Koirakerhon koulutuskentällä.

Koulutuskenttä sijaitsee osoitteessa Purolantie 26, Järvenpää.

Lisätietoja kerhon toiminnasta löytyy Järvenpään Koirakerhon nettisivuilta ja Facebook-sivulta.

Lisää harrastusmahdollisuuksia löydät esimerkiksi Järvenpään verkkosivuilta jarvenpaa.fi/ vapaa-aika-ja-harrastaminen

16

Taiteen & kulttuurin Järvenpää

Anttilan koulun kolmasluokkalaiset sukelsivat Järvenpään historiaan Kulttuuripolulla. Eri sisältöisiä Kulttuuripolkuja järjestetään Järvenpäässä esikouluikäisistä aina yhdeksänteen luokkaan asti.

Järvenpään kulttuuria hauskasti esille Kulttuuripolulla Miten kertoa lapsille ja nuorille kiinnostavasti kaupunkimme kulttuurikohteista?

Järvenpäässä esi- ja peruskouluikäiset lapset tutustuvat Järvenpään kulttuurikohteisiin ja lähiympäristöön Kulttuuripolulla.

Teksti: Tuula Alkula, kuvat: Olli Urpela

Sibelius, Ahola, Ainola, kirjasto, taidemuseo, Lemmenlaakso… Näissä kaikissa ei välttämättä tule perheen kanssa käytyä, mutta koulun mukana kyllä. Kulttuuripolku eli KUPO on osa Järvenpään esi- ja perusopetuksen kotiseutu- ja kulttuuriopetuksen opetussuunnitelmaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle järvenpääläiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus tutustua omaan kotiseutuun ja sen kulttuuritarjontaan.

Lähdetäänpä mukaan yhdelle marraskuiselle KUPO-kierrokselle! Museo tuli Anttilan kouluun, jossa kolmasluokkalai-

set pääsivät aikamatkalle Järvenpään historiaan. Museoamanuenssi Leena Kauppinen pyyhälsi paikalle kahvipannuineen ja valokuvineen.

Vanhoista kuvista ja kartoista kahvin keittoon Leena näyttää ensin vanhan kartan Järvenpäästä ja Tuusulanjärven seudusta.

Mitä luulette, miltä vuodelta tämä kartta on? Innokkaita käsiä nousee pystyyn, ja arvauksia satelee ilmaan: 150 vuotta, yli sata vuotta… Kartta on vuodelta 1697.

Muutama oppilas alkaa jo innokkaasti

laskea päässä, miten vanha kartta oikeastaan on. No, riittääpä haastetta myös matikantunnille.

Kartoista siirrytään kuviin ennen ja nyt.

Millaiselta näytti Järvenpään keskusta tai asemanseutu ennen? Leena kysyy, mikä kuvissa on muuttunut vuosien varrella.

Yksi oppilas huikkaa, että aseman vieressä on edelleen sama puu, mikä pitikin paikkansa. Tiesitkö muuten, että vuonna 1543 Järvenpäässä oli vain kahdeksan taloa?

Sitten päästiinkin odotettuun osioon eli vanhojen esineiden tutustumiseen. Leena näyttää oppilaille, miten kahvia valmistet-

17

Vanhat esineet kiinnostavat! Oppilaat saivat kokeilla, miten ennen jauhettiin ja keitettiin kahvia.

tiin yli sata vuotta sitten. Tuli sytytettiin puuhellaan ja kahvibrännärillä paahdettiin pavut. Lopuksi pavut jauhettiin kahvimyllyllä ja sen jälkeen päästiin itse asiaan eli kahvinkeittoon. Ehkä hieman aikaa vievää puuhaa verrattuna nykypäivään, mutta ennen kahvia juotiinkin useimmiten vain pyhäpäivinä.

Tunnin kestävä Kulttuuripolku on päättymässä. Oppilaat asettautuvat jonoon, ja jokainen saa ihan itse kokeilla kahvipavun jauhamista myllyllä. Kysäistäänpä lapsilta mitä jäi mieleen?

“Se miten kahvia keitettiin ennen, oli kiva kokeilla kahvimyllyä. Myös vanha kartta oli mielenkiintoinen”, kertoo Joanna.

“Järvenpään historia, se miten paljon kaupunki on kasvanut”, toteaa Artturi ensimmäiseksi. Artturi muistaa myös taiteilijakoti Aholan, jossa luokka on aiemmin käynyt Kulttuuripolun myötä.

“Hassua, miten ennen kahvia keitettiin.

Olen nähnyt joskus isän käyttävän vanhaa kahvipannua”, toteaa puolestaan Selina.

Kipinää kulttuuriin Opettajat ovat erittäin iloisia Kulttuuripolku-kierroksista. Oppilaat pääsevät tutustumaan kotiseutunsa monipuoliseen kulttuuriin ja lähiympäristöön.

“Kulttuuripolku on mitä loistavin lisä opetukseen ja mukava poikkeus oppilaille ja opettajalle kouluarkeen. Olen kuullut, että perheet ovat myös omatoimisesti innostuneet käymään vaikkapa Ainolassa, kun oppilas on vieraillut siellä Kulttuuripolun kautta. Tämähän se tarkoitus onkin, että sytytämme kulttuurikipinän myös perheissä”, kertoo Anttilan koulun luokanopettaja Maija Sevilem.

Museopalvelujen yleisöamanuenssi Pinja Petäjä pitää tärkeänä, että KUPO antaa koululaisille tasa-arvoisen mahdollisuuden tutustua kotiseutuunsa. Järvenpäässähän on valtakunnallisestikin ainutlaatuista kulttuuriperintöä.

“Toteutamme Kulttuuripolut lapsia ja nuoria kiinnostavalla tavalla, ja oppilaat

voivat aktiivisesti osallistua kunkin Kulttuuripolun sisältöön. Olemme museotyön ytimessä, välittämässä kulttuuriperintöä ja antamassa eväitä järvenpääläisen identiteetin rakentumiselle. Paras palaute on se, kun KUPO-kierroksella mukana ollut oppilas tulee uudelleen joko yksin tai perheensä kanssa museoon!”

Sibeliusta, Aholaa, musiikkia, lähiympäristöä Taidemuseossa käyntiä, kadonneiden sävelien etsintää Aino Sibeliuksen kanssa, kirjastoa, Aholassa ja Ainolassa vierailuja, sukellusta Suomen historiaan. Samoilua Lemmenlaaksossa ja Vanhankylänniemessä, musiikkia, konsertteja ja teatteria. Tätä kaikkea ja paljon muuta on Kulttuuripolku eli KUPO. “Kulttuuripolku on ollut osana Järvenpään perusopetuksen opetussuunnitelmaa jo keväästä 2014 lähtien. Lähikunnistamme Hyvinkää on toteuttanut systemaattisesti koulujen kulttuuri- ja kotiseutuohjelmaa jo ennen meitä. Naapurikunnissammekin on vastaavanlainen toiminta lähtenyt käyntiin, Tuusulassa vuonna 2016 ja Keravallakin se on jo hyvissä lähtökuopissa”, kertoo KUPO-koordinaattorina toimiva Kyrölän koulun rehtori Tiina Liimatainen.

Mikä on KUPO? Katso lisää Järvenpään verkkosivuilta: jarvenpaa.fi › Opetus ja kasvatus › Perusopetus › Opiskelu peruskoulussa › Opetussuunnitelma › KUPO eli Kulttuuripolku

Suomessa lasten ja nuorten yhdenvertaista kulttuurikasvatusta edistetään kulttuurikasvatussuunnitelmien edistämishankeen (2021–2022) avulla. Hankkeen tavoitteena on lisätä kulttuuri- ja kotiseutukasvatusta kunnissa osana koulupäivää kullekin ikäluokalle sopivalla tavalla. Valtakunnallista hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

18

Järvenpään tavoitteena on olla aito pyöräkaupunki ja kehittää kaupunkia entistä houkuttelevammaksi ja miellyttävämmäksi pyörällä liikkumiseen.

Saavutettava Järvenpää

Pyöräilyn kehittäminen on liikennesuunnittelun ytimessä Järvenpäässä parannetaan määrätietoisesti pyöräilyn olosuhteita kehittämällä pyöräteiden verkostoa.

Teksti: Jukka Nortio, kuvat: SuperOtus

Järvenpään tavoitteena on olla aito pyöräkaupunki ja kehittää kaupunkia entistä houkuttelevammaksi ja miellyttävämmäksi pyörällä liikkumiseen. ”Kaikki lähti liikkeelle valtuustoaloitteesta, josta on sittemmin kehittynyt kaupunginhallituksen kehittämissuunnitelma”, liikenneinsinööri Timi Veikkolainen kertoo. Hän tuli vuonna 2014 kaupungille liikennesuunnittelijaksi ja on viimeiset kolme vuotta vastannut liikennesuunnittelusta osana Järvenpään kaupunkikehitystä.

Tieliikennelaki ja kehittämissuunnitelma ohjaavat Liikennesuunnittelua ohjaa isossa kuvassa vuonna 2020 kesäkuun alussa voimaan astunut uusi tieliikennelaki, tieliikenneasetukset, kaupungin yleiskaavan yhteydessä laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä jalankulun ja pyöräilyn suunnittelun osalta pyöräilyn kehittämissuunnitelma.

Yksisuuntaisten pyöräteiden rakentaminen on yksi kehittämissuunnitelman ydinasioista. Pyörätiet on selkeästi eroteltu jalankulku- ja autoliikenteestä, ja pyöräily niillä on entistä sujuvampaa ja turvallisempaa. ”Pyöräilyä koskevat uudistustavoitteemme noudattavat hyvin lain henkeä niin, että pyöräily ja jalankulku erotetaan liikenteessä toisistaan.”

Kehittämissuunnitelmaa lähdettiin viemään eteenpäin niin, että ensimmäiset yksisuuntaiset pyörätiet valmistuivat

syksyllä 2020. Yksisuuntaisten pyöräteiden verkkoa on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa erityisesti keskusta-alueella.

Syy, miksi asia etenee verkkaisesti, on tekninen. ”Uudet pyöräliikenteen järjestelyt tehdään samalla, kun katuja saneerataan esimerkiksi kunnallistekniikan uusimisen yhteydessä.”

Kun katuja saneerataan ja pyöräily saa oman tilansa, ei se ole yleensä pois jalankulkijoilta tai autoilijoilta. ”Tarpeetonta vastakkainasettelua ei pitäisi syntyä, sillä asemakaavassa osoitettu katutila käytetään mahdollisimman tehokkaasti kaikille liikkumismuodoille.”

Pyöräteiden rakentaminen etenee teiden saneerauksen tahtiin Pyöräilyverkosto ei laajene nopeasti, sillä pyöräteitä uusitaan katujen saneerauksen yhteydessä sitä mukaa, kun investointiohjelma sen sallii. ”Jatkamme samalla kaupungin investointiohjelman määrittämällä katujen saneerausvauhdilla kuin tähänkin saakka. Olemme hakeneet muutamaan kohteeseen valtionapurahaa, jotta voimme katusaneerauksen yhteydessä kehittää erityisesti pyöräilyä ja jalankulkua.”

Liikennesuunnittelun tavoitteena on tehdä liikenneympäristöstä mahdollisimman turvallinen ja samalla toimia niin, että liikenne soljuu mahdollisimman hyvin. Raha on kolmas toimintaa ohjaava →

19

20

Saavutettava Järvenpää

tekijä: kaikkeen ei ole varaa, mitä liikennesuunnittelu haluaisi tehdä. Arjen työssään liikennesuunnittelu tasapainoilee näiden kolmen asian kanssa.

Kaupungissa on varsin laaja verkosto kevyen liikenteen väyliä, eli yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Katuverkkoa on 200 kilometriä ja yhdistettyjä jalankulun ja polkupyöräilyn väyliä noin 145 kilometriä.

Nopeasti pyörällä ympäri kaupunkia Pyöräverkkoa suunnitellaan tuoreiden suunnitteluohjeiden ja tieliikennelain hengen mukaan niin, että jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan. Kaupunkiin tulee jatkossa yksisuuntaisia pyöräteitä, jotka mahdollistavat nykyistä nopeamman liikkumisen paikasta toiseen.

Järvenpää on poikkeuksellisen kompakti kaupunki, jossa liikkuminen pyörällä on usein nopein keino kotoa töihin tai palveluiden äärelle. ”Meille rakentuu pyöräilyverkosto, joka kannustaa ihmisiä pyöräilyyn, ja on usein nopein sekä jokaisen oman terveyden kannalta hyvä vaihtoehto liikkua.”

Uudistuksia tehdään eri muodoissa ympäri kaupunkia, näkyvimpinä toimenpiteinä laajat katusaneerausten yhteydessä tehdyt erilliset pyörätiet esimerkiksi Mannilantiellä. Kaupungin reuna-alueilla muutos voi esimerkiksi olla kevyen liikenteen väylän muuttaminen jalkakäytäväksi ja pyöräilyn ohjaaminen ajoradalle.

Uudistusten taustalla on perusteelliset selvitykset kuten liikennemäärien laskenta ja nopeusrajoitukset. Esimerkiksi keskustassa neljä metriä leveistä kevyen liikenteen väylistä voi leikata puolitoista metriä pyöräilylle, jolloin jalankululle jää vielä reilusti tilaa.

Yhteistyö kuntarajojen yli helpottaa pyöräilijän arkea Järvenpää ei ole pyöräteiden rakentamisessa yksin, kyseessä on vallitseva trendi valtakunnallisesti.

Uudenmaan kunnissa on menossa vastaavanlainen muutos kuin Järvenpäässä.

Kun pyöräilijä tulee kuntarajan yli, hän saa yhtä hyvää palvelua kaikkialla. Esimerkiksi Tuusulanjärven ympäri kulkee hyvä pyörätie. Osa teistä on kuntien, osa valtion omistuksessa. ”Pyöräteiden viitoituksen yhtenäistäminen on yksi yhteistyömuoto, jolla helpotamme pyöräilijöiden liikkumista.”

Kun katuverkkoa saneerataan ja kevyen liikenteen väyliä rakennetaan, aiheuttaa

”

Meille rakentuu pyöräilyverkosto, joka kannustaa ihmisiä pyöräilyyn.

se aina jonkin verran akuutteja häiriöitä liikenteeseen. Ennen kuin verkosto on täydellinen, syntyy myös epäjatkuvuuskohtia. ”Uudistuksen selkeimmät haitat käyttäjille ovat varmaan yksisuuntaisten pyöräteiden toteuttamisen vaiheistumisen aiheuttamat ongelmat. Kun yksisuuntaisia pyöräteitä rakennetaan katusaneerauksen yhteydessä, ei pyöräteiden verkosto muodostu heti yhtenäiseksi.” ”Tällöin yksisuuntaiset järjestelyt voivat edellyttää kadun puolen vaihtoja tai muita haittoja, jotka voivat käyttäjän näkökulmasta tuntua tarpeettomilta tai jopa ärsyttäviltä. Kun merkittävimmät yhteydet on saatu rakennettua, tulee tilanne tältä osin parantumaan.”

Paraneva pyörätieverkosto tarjoaa järvenpääläisille paremmat mahdollisuudet valita pyöräily liikkumismuodoksi, joka on paitsi terveellistä ja edullista myös nopein liikkumismuoto Järvenpään kokoisessa kaupungissa useimmilla matkoilla.

Toiveissa on, että kaupunkilaiset aktivoituvat hyödyntämään uusia pyöräreittejä. Viimeisimmän, vuodelta 2018 olevan, HSL:n tekemän liikkumistutkimuksen mukaan 14 prosenttia järvenpääläisten tekemistä matkoista tehdään polkupyörällä.

LAAJA MUTTA RAJATTU TYÖMAA ”Liikennesuunnittelun alla on monia asioita alkaen liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelusta päätyen maankäytön liikennevaikutusten arviointiin.

Yksityiskohtien suunnittelussa teemme päätöksiä liikenteenohjauslaitteista, kuten liikennemerkeistä”, Veikkolainen kertoo.

Runsas palaute kaupunkilaisilta on osa liikennesuunnittelun arkea. ”Varmaan 50 prosenttia tulleesta palautteesta koskee asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Liikennesuunnittelun ydintyöhön ei kuulu esimerkiksi kaupunkitekniikan ja katusuunnitelmien yksityiskohtaista suunnittelua, vaikka niidenkin usein oletetaan olevan liikennesuunnittelun käsialaa.”

Liikennettä koskeva kansalaispalaute koskee usein arkisia asioita, kuten nopeusrajoituksia, hidastetöyssyjä tai naapurin häiritseväksi koettua pysäköintiä. Kaikki palautteet arvioidaan, ja mikäli ne ovat aiheellisia, asiaa tutkitaan esimerkiksi liikennelaskennalla tai ajonopeusmittauksilla. Jos yhteydenotto todetaan aiheelliseksi ja se vaatii toimenpiteitä, selvitetään onko ongelmaan löydettävissä ratkaisua.

On kuitenkin asioita, kuten nuorison mopoilun aiheuttamat haitat, joihin kaupungin on vaikeampi vaikuttaa.

Uudistuva & osallistuva Järvenpää

Tämän päivän peruskoulu on rikas yhteisö Millaista on keskellä arkipäivää 950 oppilaan järvenpääläisessä peruskoulussa? Oikea vastaus: Eläväistä, mutta samalla rauhallista. Tunnelmaltaan seesteistä. Tällaista täällä useimmiten on ja pitääkin olla, sanoo Kinnarin koulun rehtori Päivi Oinasmäki.

Teksti: Heli Vastamäki, kuvat: Super Otus

Rauhallinen tunnelma mahdollistuu tiloilla, joissa eri luokka-asteet jakautuvat koko isoon päärakennukseen ja lisärakennukseen. Ulkoilu ja ruokailu on porrastettu. 60 minuutin oppitunnit rytmittävät oppilaiden liikehdintää päivän mittaan harvemmalle kuin aiemmin käytetyt lyhyemmät opetustuokiot.

Yhtenäiskoulut ovat yleistyneet koko Suomessa viime vuosikymmeninä ja siihen on hyvät syyt. ”Yhtenäiskoulussa oppilas pääsee hyötymään heti ensimmäisestä luokasta alkaen koko opettajiston osaamisesta ja monipuolisista opetustiloista. Ala- ja yläkoulun opettajat tekevät joustavasti yhteistyötä ja samalla opimme toisiltamme. Samanaikaisopettajuus ja yhteisopettajuus on meillä jokapäiväistä.

Se on sekä henkilökunnan että etenkin oppilaiden etu. Syvä oppiminen mahdollistuu, kun pedagoginen osaaminen koulussa on laajaa”, Oinasmäki iloitsee.

Erityisen iloinen rehtori on siitä, miten yhtenäiskoulu mahdollistaa yhdessä toimimisen myös isompien ja pienempien oppilaiden kesken. ”Kun korona on vielä varmemmin ohitse, saamme lisää mahdollisuuksia yhteistyöhön myös eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Tavoitteena on ”Meidän Kinnarin” hyvän yhteishengen vahvistaminen ja mukavien perinteiden juurruttaminen.”

Kinnarissa on peruskoululaisten lisäksi esikouluryhmiä, jotka toimivat

saumattomassa yhteistyössä 1.-2.-luokkien kanssa. Tällä mahdollistetaan se, että siirtymä eskarilaisesta koululaiseksi on mahdollisimman pehmeä ja kivuton.

Järvenpäähän suunnitteilla olevat, päiväkotien yhteydessä toimivat niin sanotut pienten lasten koulut Oinaskatu ja Kyrölä pyrkivät samaan.

Järvenpäässä on Kinnarin lisäksi kaksi muutakin yhtenäiskoulua: Kartanon koulu sekä juuri uudelleen rakentumaan lähtevä Järvenpään Yhteiskoulu.

Ilmiöoppimista yhdessä Nykypäivän yhtenäisessä peruskoulussa on ala- ja yläkoulun opettajien entistä tiiviimmän yhteistyön lisäksi vahvasti läsnä saman luokka-asteen tai tietyn aineen yhteisopettajuus. Kinnarin koulussa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vaikkapa kaksi viitosluokkaa voi kokoontua tunnille samaan isoon tilaan, jossa on samaan aikaan paikalla kolme tai neljä opettajaa. Osa aiheista voidaan alustaa isommalla ryhmällä ja jatkaa eri tavoin jaetuilla ryhmillä. Tämä mahdollistaa oppilaiden luovan ryhmittelyn sekä opettajien vahvan tiimityön erilaisten ilmiöiden ympärille. ”Kaiken toimintamme tavoite on aina oppilaan paras”, Oinasmäki muistuttaa. ”Jokaisen oppilaan täytyy saada kokea olevansa hyvä sellaisena kuin on ja saada Kinnarista hyvät eväät omalle jatkopolulleen, mikä se kenenkin kohdalla onkin.”

Opettaja Maarit Pykäläinen ja viime vuoden neljäsluokkalaiset työn touhussa Kinnarin koulun moderneissa tiloissa.

K I NNA RI N KOULU • Järvenpään vanhin koulu, joka on alun perin perustettu vuonna 1920.

• Uudisrakennus valmistui elokuussa 2019. Vanha hirsirunkoinen C-rakennus otettiin käyttöön perusteellisesti korjattuna vuonna 2020.

• Noin 950 oppilasta, esikoululaiset mukaan lukien.

• Henkilökunnan määrä noin 100.

JÄ RVENPÄ Ä N PERUSKOULUT • Järvenpäässä on yhteensä kuusi alakoulua, yksi yläkoulu ja kolme yhtenäiskoulua.

• Järvenpäässä toimii myös yksityinen Keski-Uudenmaan kristillinen koulu.

• Harjulan uusi alakoulu ja päiväkoti otetaan käyttöön näillä näkymin syksyllä 2022. Uusi Järvenpään Yhteiskoulu valmistuu vaiheittain niin, että uudisrakennus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023 ja peruskorjausosa vuonna 2026.

• Parhaillaan rakenteilla olevaan uuteen Oinaskadun yksikköön tulee päiväkoti sekä pienten lasten koulu 1.-2.-luokkalaisille.

21

22

Uudistuva & osallistuva Järvenpää

VA I KU TA S O S I A A LI - J A T E RV E YS PA LV E LU I H I SI :

Äänestä aluevaaleissa!

Vuonna 2023 Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Tuolloin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä muuttuu 1.1.2023 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeksi. Hyvinvointialueiden aluevaalit pidetään 23.1.2022.

Teksti: Tuula Alkula, kuva: Ilkka Vuorinen Vaalit ovat historialliset, sillä äänestämme aluevaltuustojen kokoonpanoista ensimmäistä kertaa. Järvenpää kuuluu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, jonka aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua. Samaan hyvinvointialueeseen kuuluvat kaikki Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymään kuuluvat kunnat eli Järvenpään lisäksi Hyvinkää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja Pornainen.

Aluevaltuutetut vastaavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä palo- ja pelastustoimea koskevasta päätöksenteosta omalla alueellaan maaliskuusta 2022 alkaen.

Miksi äänestäisin?

Aluevaltuusto päättää sinun arkeesi liittyvistä asioista, kuten sosiaali- ja terveyspalveluista ja erikoissairaanhoidosta, missä sijaitsee lähin terveyskeskus, miten no-

peasti pääset hoitoon tai miten pelastustoimi on järjestetty. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaana sinulla on mahdollisuus vaikuttaa, miten sote-palvelut alueellasi toteutetaan ja miten ja minne rahaa käytetään. Anna siis äänesi kuulua tammikuussa pidettävissä aluevaaleissa!

“Vaikka juuri äänestimme kunnanvaltuutettuja, niin ei anneta vaaliväsymykselle nyt sijaa. Aluevaaleissa voit vaikuttaa Keski-Uudellamaalla järjestettäviin sote-palveluihin. Jatkossa vuodesta 2025 lukien aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa, jolloin vaaleja ei enää järjestetä näin peräkkäin”, kertoo Järvenpään kaupungilla keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimiva lakimies Katja Kneckt.

VA A L I EN TÄ RK EÄT PÄ I VÄT • kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 11.1.2022 klo 16 • ennakkoäänestys kotimaassa 12.–18.1.2022 • ennakkoäänestys ulkomailla 12.–15.1.2022 • varsinainen äänestyspäivä sunnuntai 23.1.2022 • aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset 26.1.2022 • aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.

Äänestämällä omaa ehdokastasi vaikutat siihen, kuka päättää sosiaali- ja terveysasioista hyvinvointialueellasi.

Lue lisää: Tietoa aluevaaleista vaalit.fi Järvenpään verkkosivuilla jarvenpaa.fi/aluevaalit Keusoten sivuilla keusote.fi › Tietoa meistä › Hyvinvointialueen valmistelu

23

10-henkinen raati hyvinvoinnin palveluverkkoon lausumassa.

Työskentelyä raati kuvasi näin: "Osallistaminen vaikkapa tämän raadin muodossa on tervetullut kehityssuunta. Meitä ihmisiä yhdistää tarve tuntea kuuluvansa joukkoon, aktiivisena oman elämänsä johtajana.

Mitä enemmän kaupunkilaiset pystyvät osallistumaan, sitä paremmin voimme ja sitä enemmän ”järjestelmä” hyötyy asukkaiden parantuneesta hyvinvoinnista. Yhdessä olemme paremmat ja vahvemmat."

Y HD E SS Ä O LE MM E PA R E MM AT !

Järvenpääraati kehittää kaupunkia Järvenpään kaupunki on koonnut osallistumisja vaikuttamishaluisia Järvenpääraadiksi nimettyyn verkostoon syksyn 2021 mittaan. Ilmoittautuneiden joukosta on pyydetty eri-ikäisiä ja eri puolilla Järvenpäätä asuvia ihmisiä opetuksen, kasvatuksen ja hyvinvoinnin palveluverkkovalmisteluun, sekä Järvenpääviisaiksi suoraan lähetykseen Järvenpäästudioon.

Teksti ja kuva: Pilvi Kallio-Meriläinen

Palveluverkkovalmistelussa raati saa aluksi perusteellisen selvityksen nykytilasta, muutostarpeesta, vaihtoehdoista ja vaikutuksista. Sen jälkeen raati puntaroi eri vaihtoehtoja, ja perustelee parhaimman – tai kirjaa niihin lisäyksiä. Julkilausuma liitetään osaksi päättäjille menevää aineistoa. Tämä on yksi tapa vaikuttaa päätöksentekoon Suomessa.

Järvenpääraadin ajatus on, että järvenpääläiset saavat osallistua kaupungin kehittämiseen. Verkosto voi kehittää kaupunkikulttuuria, strategiaa, resurssiviisautta tai vaikka testata palveluita. Raatilainen saa aina itse valita mihin haluaa osallistua.

Ilmoittaudu järvenpääraatilaiseksi Järvenpään kaupungin osallisuuden erityisasiantuntijalle Pilvi Kallio-Meriläiselle, p. 040 315 3737.

Haku on päällä koko ajan!

OTA Y HTE YTTÄ!

MI TÄ PI D I T LEH D ESTÄ?

Järvenpään kaupunki Hallintokatu 4, 04410 Järvenpää viestinta@jarvenpaa.fi jarvenpaa.fi

Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen viestinta@jarvenpaa.fi.

S EU RA A JÄ RV EN PÄ ÄTÄ S OM ESS A

”

Järvenpää on viisas ja väkevästi inhimillinen kaupunki, joka haluaa luoda syvää yhteyttä vastaamalla kokijansa tarpeisiin ja tunteisiin.

Y H T E YS LÖYTYY TÄ Ä LTÄ JA RVENPA A .FI Tulossa myös JA RVENPA A M EDI A .FI