Järvenpään kaupungin asukaslehti www.jarvenpaamedia.fi
3 | 2025
Marika herättää historian eloon
Tärkeiden tarinoiden tulkki s. 4–6
LASTEN JÄRVENPÄÄ S. 8–10 | OSBU S. 11 | YSTÄVÄNHAKU S. 11 | JÄRVENPÄÄ 75 VUOTTA S. 12 | YLI 50-VUOTIAIDEN TYÖLLISTYMINEN S. 14 |
3 | 2025
Järvenpään kaupungin asukaslehti
Julkaisija
Järvenpään kaupunki www. jarvenpaa.fi www. jarvenpaamedia.fi
Toimittajat
Järvenpään kaupunki/ Heli Komulainen, Ari Minadis, Maria Lassila, Pilvi Kallio-Meriläinen, Tuula Alkula, Paula Larjo, Keusote/ Katja Santalahti ....................
Ulkoasu ja taitto
Järvenpään kaupunki/ Mika Kavasto
Kuvat
Järvenpään kaupungin kuvapankki, ellei toisin mainittu.
Kansikuva: Kapina Oy
Painopaikka Punamusta Oy
Seuraava numero ilmestyy 24.4.2026
Pääkirjoitus: Anne Honkanen 3
Marika Sampo-Utriainen 4–6
7
Osmo Björkman
Lukumummot 8–9
Lasten Järvenpää
10–11
12–13
14–15
16–17
18–19
Järvenpääläinen-asukaslehti ilmestyy sekä digiversiona että painettuna. Jakelupisteemme: kirjasto, uimahalli, Myllytien toimintakeskus, Järvenpää-info, aseman R-kioski ja JUST. Voit lähettää juttuvinkkejä ja palautetta osoitteeseen viestinta@jarvenpaa.fi. Liitteessä tietopaketti
Lasten Järvenpää Järvenpääystävä vanhuksille
Järvenpää 75 v. Taidereitistö 9-luokkalaisten itsenäisyyspäivä
Ikäihmisten työllistyminen
Rotasta asiaa
Talven 2025-2026 tapahtumat
20 Keusoten omat sivut
Talviajan toiminta kaupungin toimipisteissä
PÄÄKIRJOITUS | Anne Honkanen, erityisasiantuntija
Ikäystävällinen Järvenpää
– hyvä elää kaikenikäisenä
Olen huomannut, ettei osallistuminen ole aina niin helppoa. Moni meistä on varmasti kokenut sen hetken, kun kiinnostava tapahtuma, uusi harrastus tai kaupunkilaisilta kuulostaa houkuttelevalta. Jostain syystä jäämme silti kotiin. Esteet voivat olla ihan konkreettisia: aikataulut, kulkeminen, terveydentila. Toisinaan este on mielessä – epäilys siitä, kuulunko joukkoon, tai pelko, etten tunne ketään ja jään yksin.
Järvenpää kasvaa ja muuttuu sekä väkimäärältään että ikärakenteeltaan. Tällä hetkellä kaupungissa asuu 46 942 ihmistä, joista jo lähes viidesosa, 9773 henkilöä on yli 65-vuotiaita. Erityisen tärkeää on, että jokaisella ikään katsomatta on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itselleen sopivalla tavalla.
Mukana ovat kaupungin eri toimijat, yhdistykset, eläkeläisjärjestöt, seurakunnat ja monet aktiiviset kuntalaiset. Kehitämme jatkuvasti uusia tapoja yhteistyölle, jotta yhä useampi voi olla mukana suunnittelemassa ja tekemässä –hyvää elämää ikääntyville järvenpääläisille.
Toisinaan este on mielessä – epäilys siitä, kuulunko joukkoon, tai pelko, etten tunne ketään ja jään yksin.
Ympäri kaupunkia löytyy yhteisiä ”olohuoneita” ja tapahtumia kaikenikäisille. Esimerkiksi Myllytien toimintakeskus on kohtaamispaik-
ka, jossa kuntalaiset voivat kohdata toisiaan ja olla osa yhteisöä. Jokainen voi osallistua omaan tahtiin – aktiivisesti tai satunnaisesti itseään kiinnostaviin ryhmiin ja tapahtumiin. Kaupungin eläkeläisneuvosto tekee arvokasta ja näkyvää työtä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi myös osallisuustyössä. Hienoja innovaatioita ovat Aamiaistreffit, jossa kaupunkilaiset pääsevät tapaamaan kaupungin työntekijöitä ja tutustumaan ajankohtaisiin asioihin kasvokkain sekä Lokakuu on ikäkuutapahtumat jo 10 vuoden ajan, jossa suuri määrä toimijoita suunnittelee tapahtumia ympäri kaupunkia yhteistyössä.
Järvenpää on kaupunki, jossa jokainen voi elää merkityksellistä ja hyvää elämää – iästä, taustasta tai elämäntilanteesta riippumatta. Tällaisen kaupungin rakentamiseen tarvitaan meistä jokaista.
KAUPUNGIN KASVOT | Teksti: Pilvi Kallio-Meriläinen. Kuvat: Kapina Oy.
Monen roolin Marika
Marika Sampio-Utriainen kuvattuna Suvirannassa.
Marika Sampio-Utriainen toteutti näyttelemisen haaveen todeksi Järvenpäässä. Haastattelussa paikkakuntalaisille tuttu taiteilija kertoo historiallisten naishenkilöiden esittämisestä sekä paljastaa, miksi jokaisessa hänen esityksessään on mukana kissa.
äyttelijä ja lentoemäntä Marika Sampio-Utriainen on aina halunnut esiintyä, mutta vasta kun kasvava perhe asettui Järvenpäähän isomman kodin perässä, unelma sai vihdoin tilaa itää. Uutta kotikaupunkiaan kipuileva Marika löysi tiensä myös 1900-luvun alun ainutlaatuiseen taiteilijayhteisöön ja Tuusulanjärven taiteilijakoteihin, mikä myöhemmin osoittautui onnekkaaksi löydöksi.
Se oli tietysti aika iso juttu mennä mukaan Järvenpään Teatteriin, mutta nopeasti siellä eteen tuli se, etten pystynyt osallistumaan näytelmiin lentoemännän epäsäännöllisen vuorotyön takia.
Pidetyt kaupunkikierrokset
Neljän lapsen äiti kanavoi luovuutta ensin ohjaamalla pienoisnäytelmiä omille ja muille lapsille kotipihallaan, pihapiirin asukkaiden katsottavaksi. Siten sitova elämäntilanne pakotti itsenäiseen taiteelliseen työhön, auteuriksi, joka ensin kirjoittaa ja sitten herättää kirjoitetun näyttelijänä eloon.
– Sain matkailualan opinnoissa tehtävän valmistaa draamallisen museo-opastuksen. Näin syntyi lasten historiallinen kaupunkikierros Kerro minulle Järvenpäästä, jossa Eero Järnefeltin maalaama nainen herää taulustaan eloon, ja niin alkaa tarina ihmeellisistä Terijoen taloista. Muutaman vuoden päästä tästä minulta pyydettiin uutta kierrosta kaikille kolmasluokkalaisille, ja silloin syntyi Aino S. ja kadonneet sävelet, jossa etsittiin Jean Sibeliuksen kadonneita säveliä.
Myöhemmin kierros on liitetty osaksi Järvenpään perusopetuksen kulttuuripolku Kupoa. Aino Sibelius kierrätti lapsia lähes kymmenen vuoden ajan, kunnes pari vuotta sitten rooli vaihtui Venny Soldan-Brofeldtiksi. Eri ohjaajien käsissä draamaopastuksista on kehkeytynyt oikea timantti, sanoo Marika.
Kierrokset ovat merkinneet minulle niin paljon! Saan tavata joka vuosi ihania lapsia ja pysyn hyvin loopissa, miten Järvenpää ja koko maailma näyttäytyy lapsille tänä päivänä.
Varjossa elävän ääni kuuluviin
Ensimmäisistä draamaopastuksista on kulunut neljännesvuosisata ja Marika on kasvanut tekijäksi, joka usein myös ohjaa monologinsa. Naishahmojen kavalkadi on kasvanut kolmeenkymmeneen, mutta kukapa niitä enää laskisi! Marikan esittämät naiset ovat usein todella eläneitä ihmisiä, mutta joukosta löytyy myös fiktiivisiä hahmoja kuten monologi sota-ajan lotasta tai 1000 ja yhden yön tarinoiden Šeherazade.
– Esitän usein naista, joka on jäänyt miehen varjoon. Silloin taustana on naisen rooli parisuhteen innoittajana, mahdollistajana ja toisinaan muusana.
Tuusulanjärven taiteilijayhteisön naisten tarina oli enemmän tai vähemmän tätä, lukuun ottamatta Juhani Ahon puolisoa Venny Soldan-Brofeldtiä. Naiset luopuivat uristaan maalareina, pianisteina, näyttelijöinä. Heidän ääntään haluan tuoda kuuluviin monologeissa.
Kenenkään ihmisen tarina ei ole vähemmän tärkeä kuin toisen.
Miten tarinaan saa hengen
Esityksiä työstäessään Marika on samaistunut muun muassa Saimi Järnefeltiin, jonka huoli lapsesta teatterikiertueen aikana oli samaa huolta, jota Marika tunsi työssään kaukolennoilla. Aina on vähän syyllinen olo pitkästä poissaolosta.
Sitten on taas henkilöitä kuten taidemaalari Venny, jonka ymmärtämiseen tarvittiin yhteinen syntymäpäivä, samanlainen rakkaus Pariisiin ja Vennyn erityinen vahvuus. Seppälän kartanon emännästä, Saara Seppälästä, tarjolla taas ei ollut juurikaan historiatietoa, mutta itse Seppälän talo alkoi kertoa Saaran tarinaa Marikalle.
Tulkitsija
kuulee
mielellään palautetta
– Olen saanut aitiopaikalta kurkistaa erilaisten naisten elämään, ja olen kiitollinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisön suvuille kaikesta keskusteluavusta ja
JATKUU SIVULLE 6
KAUPUNGIN KASVOT | Teksti: Pilvi Kallio-Meriläinen Kuvat: Kapina Oy
JATKUU SIVULTA 5
Monet naisroolit ovat jokainen opettaneet jotakin Marikalle.
taustoittamisesta. Historiallista hahmoa tehdessäni luen henkilöstä kaiken mitä irti saan ja olen tarkka faktoista. Kuinka hahmo kokee tapahtumat, on sitten minun tulkintani, kertoo Marika monologin valmistelusta.
Hän myös pyrkii luomaan illuusion esittämänsä ihmisen elämänpiiristä, oli se sitten 1800-luvun Pariisi tai 1950-luvun Järvenpää.
– Kun tutustuu kenen tahansa elämään, niin sieltä löytyvät surut, ilot ja salaisuudet. Ylipäätään kenenkään ihmisen tarina ei ole vähemmän tärkeä kuin toisen, Marika painottaa.
Rooli myös kissalle
Marikan teatteritaiteen eettinen periaate on palvella yleisöään. Teostensa osallistavasta otteesta ja huumorista Marika pitää kiinni. Hän kuuntelee mielellään myös palautetta. Paljon onkin jäänyt mieleen ihmisten antamasta palautteesta harjoituskaudella,
Neljän lapsen äiti kanavoi luovuutta.
esityksissä ja vaikka uimahallilla käydyistä keskusteluista. Ja jokaiseen tarinaan Marika kirjoittaa kissan jollakin tavalla:
– Koska aina kun harjoittelen tai kuvaan kotona harjoituksia, pyörii meidän kissa mukana. Vaikkei kissaa kuvaan mukaan haluaisi!
Osana kotikaupungin yhteistä tarinaa
Marika ajattelee, että ihmisellä on aina tiettyjä oikeuksia kotiseutuunsa mutta samalla myös vastuu siitä, mitä kukin kantaa yhteiseen kekoon.
– Myönnettäköön, että en silloin nuorena ollut hirveän ihastunut ajatuksesta muuttaa Järvenpäähän. Mutta sitten vain päätin, että alan katsoa tätä uteliain silmin ja etsin kaikkea mikä täällä on mielenkiintoista, kaunista ja kivaa.
Paikallinen yrittäjyys, kulttuuri ja taide ovat Marikalle merkityksellisiä kotikaupungissa. Näihin arvoihin Marika sitoutuu myös itse. Syvempää merkitystä tekemiselle luo halu olla osa kotikaupungin yhteistä tarinaa.
– Taide on sellainen ikkuna ja peili, jonka kautta tämä todellisuus näkyy vähän kauniimmin. Se että muistetaan seudun kulttuurinen pääoma ja menneet sukupolvet, on tärkeää täällä asuville ihmisille, tiivistää monen roolin Marika.
KAUPUNGIN KASVOT | Teksti ja kuva: Heli Komulainen
Yhdistystoiminta pitää virkeänä
Osmo Björkman on pitkän linjan järvenpääläinen, jonka moni tuntee esimerkiksi Suomi-Unkari-seurasta ja mieslaulajista. Yhdistystoiminta ja säännöllinen liikunta ovat hänen jaksamisensa kulmakivet.
Kun 89-vuotias Osmo kertoo ikänsä, moni hämmästyy ja ihmettelee, miten hän on onnistunut säilymään niin ketteränä, virkeänä ja hyväkuntoisena.
– Elämä on antanut minulle paljon ja olen siitä joka päivä kiitollinen, Osmo sanoo.
Hän työskenteli aikoinaan Järvenpään kaupungilla, mutta on saanut nauttia eläkepäivistä jo 26 vuoden ajan. Työnsä kautta Osmo oli mukana ystävyyskaupunkitoiminnassa unkarilaisen Vácin kaupungin kanssa. Syntyi rakkaus Unkariin ja se jatkuu edelleen.
Osmo on mukana paikallisessa Suomi-Unkari-yhdistyksessä, hän on opiskellut unkarin kieltä ja hänet on jopa nimetty Vácin kaupungin kunniakansalaiseksi. Hänellä ja hänen vaimollaan oli pitkään myös oma talo Unkarissa yhdessä toisen pariskunnan kanssa.
– Korona-aikoina luovuimme Unkarin talosta ja Järvenpäässä olemme muuttaneet omakotitalosta kerrostaloon. Se on tuonut taas uutta vapautta elämään ja olemmekin matkustelleet paljon muuallakin kuin Unkarissa, Osmo kertoo.
Yhteisö on tärkein
Järvenpään mieslaulajissakin Osmo toimi aktiivisesti jo työssä ollessaan. Nykyisin hän laulaa seniorikuorossa. Kuorokaverit ovat hänelle läheisiä, kuin veljiä.
Yhteisö on tärkein asia, joka vetää häntä mukaan yhdistystoimintaan.
– Kun jäin eläkkeelle, minua pyydettiin mukaan monenlaiseen toimintaan. Lähdin mukaan seurakunnan kirpputoritoimintaan. Olen tehnyt siellä paljon kuljetustehtäviä ja tehnyt kuljetusmatkoja myös Viroon. Järjestämme myös erilaisia tapahtumia, kuten muotinäytöksiä. On hienoa nähdä se ilo, mitä toiminnalla voi saada aikaiseksi, Osmo kertoo.
Seurakunnan kirpputoritoiminnassa on Osmon mukaan ollut Suomi-Unkari-seuran ja mieslaulajien tavoin hyvä yhteishenki, mikä motivoi olemaan mukana. Hän kannustaa kaikkia eläkeläisiä lähtemään mukaan sellaiseen toimintaan, joka itseä innostaa.
– Elämä voi mennä hyvin pieneksi, jos eläkkeellä jää vain kotiin. Sellainen ei olisi ainakaan minua varten.
Moni yhdistys kärsii toimijapulasta, eivätkä varsinkaan nuoret enää usein sitoudu yhdistystoimintaan. Osmo uskoo, että tähän haasteeseen voisi vastata ainakin sillä, ettei toiminnasta tehtäisi liian sitovaa, vaan mukana voisi olla juuri niin paljon kuin omaan elämäntilanteeseen sopii.
Säännöllinen kuntoilu kannattaa
Sosiaalisen yhdistystoiminnan ja matkustelun lisäksi Osmon pitävät virkeänä säännölliset kuntoilurutiinit ja terveellinen ravinto. Terveellistä ruokaa hän hakee myös itse metsästä, sillä miehen intohimoja ovat marjastus ja sienestys.
– Käymme vaimoni kanssa viikoittain Piirosella kuntosalilla ja pyöräilemme paljon. Järvenpäässä on erinomaiset mahdollisuudet ottaa liikkuminen osaksi elämää, Osmo kehuu.
Osmo Björkman.
LASTEN JÄRVENPÄÄ
| Teksti: Mirka Peltola. Kuvat: Elina Tiihonen, Liisa Huotari, Jenni Kankainen, Kirsty Ijäs, Heidi Niva-Heinonen, Minna Kurtto ja Mirka Peltola
Koti, koulu ja mummot lukutalkoissa!
On lokakuinen keskiviikko ja kello kahdentoista välitunnin aika Oinaskadun koululla. Lukumummot Hilkka Torkkeli, 73, ja Pirjo Tirronen, 65, ovat saapumassa koululle.
He näkivät mainoksen, jossa Mannerheimin Lastensuojeluliitto haki lukumummoja Järvenpäähän. Yhden aamupäivän mittaisen koulutuksen jälkeen he ovat päässeet tositoimiin lukumummoina Oinaskadun koululle. Ennen tunnin alkamista ehditään keittää kahvit ja vaihtaa kuulumisia koulun henkilökunnan kanssa. Lukumummot ovat tärkeä osa koulun arkea. Opettajan mielestä on mahtavaa, että osalla oppilaista on mahdollisuus saada kahdenkeskistä aikaa lukumummon kanssa: lukutaito kehittyy, mutta ennen kaikkea lapsi saa rauhassa kertoa omia kuulumisiaan.
Benjamin Nieminen ja Eero Heinonen lukevat myös yökylässä! Benjaminin kotona luetaan joka ilta yhdessä iltasatuja. Lukemista saa valita fiiliksen mukaan –välillä luetaan Aku Ankkaa ja välillä pidempiä kirjoja. Myös lukupaikka vaihtelee. Välillä luetaan peiton alla taskulampun kanssa ja välillä sohvalla makoillen.
Luokassa opiskeleva Mila
Kurtto on erityisen innokas kirjoittamaan ja kuvittamaan omia kirjoja. Hän aikoo tehdä kokonaisen kirjaston!
Lukumummot kuuntelevat ja auttavat
Kaksi oppilasta käy lukemassa lukumummoille etukäteen valittua kirjaa. Sama oppilas lukee useamman viikon ajan ääneen lukumummolle. Lukumummot kuuntelevat, auttavat vaikeissa sanoissa ja keskustelevat oppilaiden kanssa yhdessä luetusta tekstistä. Hilkka muistaa käyneensä yhden oppilaan kanssa erinomaisen keskustelun kolmen sanan muodostamasta yhdyssanasta.
Nykykoulun menoa on antoisaa seurata
Koulu on muuttunut paljon omista kouluajoista. Lukumummot rohkaisevat toiminnasta kiinnostuneita lähtemään rohkeasti mukaan! Myös lukuvaarit ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Kerran viikossa tehtävä vierailu ei sido liikaa. Keskustelu toisen lukumummon kanssa on mukavaa ja käynnin jälkeen on aina iloinen olo!
Erityisopettaja Sirkku
Pellinen on käynnistämässä yhteistä lukukampanjaa, jossa luetaan vähintään vartti päivässä yhdessä vanhemman kanssa. Innokkaimmat oppilaat lukivat yli puoli tuntia ensimmäisenä päivänä. Lukutaito on aarre, jota tulee etsiä, löytää ja vaalia.
Eero Heinosen kotona iltasatu on ollut aina tärkeä ja se on luettu aivan vauvasta asti. Nykyään Eero lukee aina iltasadun pikkuveljelleen. Myös erikoisissa paikoissa lukeminen on Eerosta mukavaa, kuten autossa matkalla mummilaan tai kesällä kirjaston pihalla. Kummitäti vei Eeron Inarissa saamelaiskäräjien kirjastoon.
Lukumummot lukevat vapaa-ajallaan myös itse. Pirjo harrastaa äänikirjojen kuuntelemista esimerkiksi ruokaa tehdessään ja lenkkeillessään. Heidän kirjamakunsa on laaja. Molemmat lukevat muun muassa dekkareita ja elämäkertoja. Hilkka tekee kirjoista varauksia etukäteen ja saa siten mieleistään luettavaa. Hän käy myös kirjastossa lukemassa lehtiä. Lastenlastensa kanssa Pirjo lukee Richard Scarryn ja Mauri Kunnaksen kirjoja.
Isommat lukevat pienemmille
Oinaskadun tokaluokkalaiset työskentelevät lukukummeina talon päiväkodin 3-5-vuotiaiden ryhmässä. Noin kerran viikossa muutama halukas oppilas pääsee lukemaan pienemmille lapsille heidän valitsemiaan kirjoja. Oinaskadulla on pieni oma kirjasto, josta oppilaat pääsevät lainaamaan tarpeen mukaan uutta luettavaa. Luokanopettaja antaa erityistä kiitosta Järvenpään kirjastolle, josta saa tilattua uusia kirjoja kirjakasseissa koululle.
Kodeilla iso rooli lukutaidon kehittymisessä
Luokanopettaja Mirka Peltola pyrkii valitsemaan luokan yhteisiksi kirjoiksi monipuolisesti erilaista luettavaa, mutta ennen kaikkea lapsia kiinnostavia uutuuksia. Nyt luetaan Karsein viikko ikinä -sarjaan kuuluvaa kirjaa. Lukuläksyä on luokassa annettu ensimmäisestä luokasta lähtien useimmiten maanantaista torstaihin. Myös erilaisia lukuhaasteita on käytetty lukukipinän sytyttämiseen.
Luokanopettaja Mirka Peltola on ilokseen saanut huomata, että kodit tukevat lukemista kiitettävästi.
Oinaskadun kakkosluokkalaisten vinkkejä
Lukusuosituksia saavat esimerkiksi seuraavat kirjat: Pate-kirjat, Neropatin päiväkirjat, Kapteeni Kalsarit, Maailman paras puumaja -kirjat, Yökoulu-kirjat, Rambon talli, Mestarietsivä Peppunen, Apo Apponen, Pupu vs. Apina, Etsiväkaksikko-sarja, Tatu ja Patu sekä Supermarsu.
• On hyvä lukea joka päivä.
• Lukemalla saa peliaikaa.
• Lukupaikan vaihtelu ja lukuhaasteet innostavat.
• Lukeminen on hyvä valinta, kun ei tiedä mitä tekisi.
• Kannattaa lukea, kun haluaa rauhoittua.
• Ääneen lukeminen pikkusisarukselle.
Oinaskadulla työskentelevä luokanopettaja Ari Huotari on keksinyt hyvän tavan tukea kauempana asuvien lastenlastensa lukutaitoa yhdessä Liisa-vaimonsa kanssa. Koulusta annettu lukuläksy luetaan videopuhelun välityksellä.
Lukumummot Pirjo Tirronen ja Hilkka Torkkeli Oinaskadun koululla: ”Lasten aitous on parasta! Ja saa jutella muustakin lapsen kanssa.”
Luokanopettaja Mirka Peltola pyrkii valitsemaan luokan yhteisiksi kirjoiksi monipuolisesti erilaista luettavaa, mutta ennen kaikkea lapsia kiinnostavia uutuuksia. Nyt luetaan Karsein viikko ikinä-sarjaan kuuluvaa kirjaa. Lukuläksyä on luokassa annettu ensimmäisestä luokasta lähtien useimmiten maanantaista torstaihin. Myös erilaisia lukuhaasteita on käytetty lukukipinän sytyttämiseen.
Konsta Kankainen on tykännyt erilaisista lukuhaasteista, joissa on vaihdeltu lukupaikkaa. Konstan kotona kannustetaan valitsemaan mieleistä luettavaa käymällä usein kirjastossa. Kirjoihin tutustutaan yhdessä ja lukeminen on osa jokaista päivää. Iltaisin saattaa vierähtää tuntikin hyvän kirjan parissa. Marlo Ijäksen lempipaikka lukea on omassa huoneessa. Marlon perheessä on luettu iltasatu pienestä pitäen ja myöhemmin kannustettu löytämään sopivaa luettavaa käymällä usein kirjastossa ja esimerkiksi tilaamalla Lasten uutiset -lehteä. Myös erilaiset oppimispelit olivat mieleisiä, kun Marlo vielä opetteli lukemaan. Tällä hetkellä Marlo lukee esimerkiksi Soturikissat-kirjasarjaa.
Lasten tarinoita iästä
Mitä ikä tarkoittaa lasten mielestä?
Se tarkoittaa, että kuinka vuotias, kuinka iso on tai kuinka vanha on.
Mitä tarkoittaa nuori lasten mielestä?
Se tarkoittaa, että on pikkuinen, tosi tosi pieni tai salaman pieni nuori. Tosi tosi nuori on melkein vanha.
Mitä tarkoittaa vanha lasten mielestä?
Että on tosi tosi vanha, on 20 puoli. Jos on vanha 23 vuotta myös. Vanha on tosi tosi vanha.
Painia mummon kanssa
Öööö piti saada selälleen mummo. Mummo sai mut yhden kerran selälleen. Mä sain mummon selälleen monta kertaa, ja mä olin sitten voittaja. Pappa saa napattua hirven, syöny mummolassa.
Eevert 3 v.
Vitsi
Pappa kiipesi puuhun, putosi poliisin suuhun
Tehtävä
Millaisia ikätarinoita teidän perheessä syntyy?
Tässä kysymyksiä tosi tosi vanhalle 20 ja puoli vanhalle. Jakakaa tarinoita iästä kysymyksien avulla.
Millainen olit lapsena?
Mitä tykkäsit tehdä?
Olitko päiväkodissa tai perhepäivähoidossa silloin, kun olit pieni?
Mikä on ollut elämäsi hauskin tai jännittävin hetki?
Mitä olet oppinut viime aikoina?
Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla?
Onko sinulla lapsia tai lapsenlapsia tai muita läheisiä pieniä? Mitä teette yhdessä?
Mikä on mielestäsi parasta vanhenemisessa?
Mitä haluaisit lasten tietävän tosi tosi vanhoista?
Mikä saa sinut iloiseksi?
Mateo 4,5 v.
Sydänmummo
Sydänmummo pikkutyttö oli mummon kaa kimallusmummo, kultainen mummo, kultainen timanttimummo, kultainen sammakko, sitten kavereita halaa, lehti, lehtimummo, perhonen mummo, iloinen kimaltava mummo ja perhonen lentää, lentää kokonaan pomppii ja syö, paistan mun isomummon kanssa raparperipiirakkaa ja pannukakkuja, menen poimimaan porkkanoita ja kaivamaan perunoita ja punajuuria, me mentiin pyöräileen mummon ja papan kaa.
Päiväkoti Pollesta Helmi 4,5 v., Stella 5 v., Lorena 5 v., Eevert 3 v. ja Mateo 4,5 v.
PERINTEINEN YSTÄVÄHAKU POIKI KOLME ILMOITUSTA
Kiitos ensimmäisille rohkeille!
Asukaslehden toimituksen seuranhakutempaus “Missä olet aito ystäväni?” sai kolme ihmistä tarttumaan tilaisuuteen. Tästä rohkaistuneena jatkamme tempausta ystävänpäivän tienoolla!
PERINTEISESSÄ lehteen painetussa seuranhakupalstassa on jotakin lämminhenkistä ja aitoa: mahdollisuus löytää ystävä ilman algoritmeja ja sovelluksia. Tässä ensimmäiset ystävähaut:
Olen 79-vuotias nainen, iloinen, empaattinen ja huumorintajuinen. Käytän liikkuessani rol-
laattoria. Olen eronnut vuosia sitten, ja etsin sinua 75–85-vuotias huumorintajuinen ystävällinen vapaa mies. Toiveena että asut Järvenpäässä, alkoholi ei ole ongelma, ja että myös sinä käytät rollaattoria. Nimimerkki Iloinen rollaattorimummo vm. -46.
Kiinnostus positiiviseen ystävään!
Nimimerkki ”yksinasuva”.
Haen seuraa sinusta kaveri tai porukka, jotka harrastavat luovaa kirjoittamista. Haluaisin harjoittaa taitoa kanssasi tai kanssanne, antaa ja saada palautetta.
Nimimerkki ”ei ihan runotyttö”.
Lähetä vastauksesi ystävähakuun meille toimitukseen viestinta@jarvenpaa.fi. Välitämme vastauksen eteenpäin ilmoittajalle. Voit myös hakea ystävää kirjoittamalla meille toimitukseen lyhyen hakuilmoituksen.
Äänestä suosikkisi voittoon osallistuvassa budjetoinnissa
KAUPUNGIN 75-VUOTISJUHLAVUODEN kunniaksi jaetaan 80 000 euroa järvenpääläisten ideoiden toteuttamiseen. Summasta 10 000 euroa on lohkaistu Nuorten Ääneen.
Nyt tästä 70 000 eurosta kisaavat kymmenet ehdotukset. Järvenpään osallistuvan budjetoinnin äänestys on avoinna 12.12.2025 asti.
Digiäänestys onnistuu verkkosivuilla jarvenpaa. fi/osallistuvabudjetointi. Myllytien toimintakeskuksessa voi äänestää paperilla, ja myös alakoululaisille on oma äänestystapansa, sillä verkkoäänestys vaatii tunnistautumisen.
Valitse ja vaikuta
Tänä vuonna ehdotuksissa näkyy vahva yhteisöllisyyden, luovuuden ja liikunnan ilo. Äänestettävissä on soivaa puistoa, valofestareita, määrärahaa ilmai-
siin harrastuksiin tai uimahallin liukumäen korjaukseen. Myös jännittäviä tapahtumia ja tilaisuuksia on tarjolla lukuisia. Ehdotuksista voi valita suosikkeja niin monta kuin 70 000 euroon mahtuu.
Osallistuva budjetointi on kaupunkilaisten vaikuttamisen väylä – ideoita ehdottavat ja niistä päättävät järvenpääläiset itse. Nyt voi vaikuttaa siihen, millaiseksi Järvenpää kehittyy juhlavuotenaan 2026.
Järvenpää täyttää 75 vuotta
– tule mukaan juhlimaan!
joita koristavat Järnefeltin taide ja Järvenpään historiaan liittyvät pienet tarinat. Lisäksi Aholan ympäristöön rakentuu lasten taidereitti.
Tarkoitus on innostaa järvenpääläiset liikkeelle taiteen ja tarinoiden pariin kävellen tai pyöräillen. Reitin toivotaan innostavan myös ulkopaikkakuntalaisia tutustumaan Järvenpäähän uudella tavalla.
Vuonna 2026 tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Järvenpää irtautui Tuusulan kunnasta omaksi kauppalakseen ja meillä kaikilla on syytä juhlaan.
Tulevan juhlavuoden kunniaksi on syksyllä 2025 järjestetty osallistuva budjetointi, jossa kaupunkilaiset ovat päässeet ehdottamaan, mitä he haluaisivat Järvenpäässä juhlavuoden kunniaksi toteutettavan.
Asukaslehden ilmestyessä osbu on äänestysvaiheessa ja voittajat selviävät vuoden 2025 loppuun mennessä. Toteutusvaiheeseen päästään juhlavuonna 2026.
Järnefeltin jalanjäljillä
Toinen Järvenpään kaupungin merkittävä juhlavuoden hanke on ympäri Järvenpäätä kulkeva taidereitti, joka valmistuu kevään 2026 aikana.
Saamme harkittuihin paikkoihin ympäri Järvenpäätä parikymmentä kaunista säänkestävää kylttiä,
Taidereitit otetaan juhlavasti käyttöön Järvenpää-päivänä 9. toukokuuta 2026. Järnefeltin taidereitti tulee karttana mukaan myös Bjarne Westermarck -yhdistyksen juhlavuosiponnistukseen, Järvenpään historiasta kertovaan sarjakuvakirjaan. Kirja julkistetaan yhdistyksen ja kaupungin yhteisessä juhlafoorumissa Järvenpää-talolla torstaina 7. toukokuuta. Foorumissa esitellään myös Järvenpään uudet taidereitit.
Museo laajentaa seiniensä ulkopuolelle
Järvenpää 75 -juhlavuoden aikana tapahtuu monenlaista muutakin mukavaa. Järvenpään taidemuseo esimerkiksi osallistuu juhlavuoteen Todellisuuden tuntu -näyttelyllä, joka tuo taidetta väliaikaisesti myös kaupunkitilaan, taidemuseon, kirjaston ja Järvenpään-talon läheisyyteen ”Kulttuurikukkulalle”.
Järvenpään kaupunki innostaa yhdistyksiä, seuroja ja yrityksiä tulemaan omalla ohjelmalla mukaan juhlavuoteen. Miten Järvenpää 75 -teema voisi näkyä toiminnassanne vuonna 2026? Tätä sivua koristava juhlavuoden logo on vapaasti käytettävissä juhlavuoden tapahtumissa, sen saa ladattua kuvapankista kaupungin verkkosivuilta. Kokoamme kaupungin juhlavuoden tapahtumia yhteen, joten kerro tapahtumastasi meille: viestinta@jarvenpaa.fi.
JOTAIN VANHAA, JOTAIN UUTTA
– itsenäisyyspäivän juhla nuorten rytmissä
Järvenpään yhdeksäsluokkalaiset juhlistavat 5. joulukuuta Suomen 108. itsenäisyyspäivää Järvenpää-talolla. Ilta on tyylikäs, tunnelmallinen ja ennen kaikkea nuorten näköinen – perinteitä kunnioittaen mutta rohkeasti uudistuen.
Jo ovella vastaan tulvii juhlan tunnelma: sinivalkoiset valot hehkuvat, musiikki soi pehmeästi taustalla ja nuoret saapuvat iloisina, osa jännittyneinä, osa jo tanssijalkaa vipattaen. Järvenpään yläkoulujen yhdeksännet luokat ovat saaneet juhlan, joka tuntuu omalta, mutta samalla arvokkaalta.
Nuorten itsenäisyyspäiväjuhlaa vietetään jo 30. kertaa. Juhla alkaa kaupunginjohtajan tervehdyksellä ja lyhyillä, mutta merkityksellisillä juhlapuheilla. Ne luovat juhlavuutta ja muistuttavat nuoria juhlan tarkoituksesta. Pian virallinen osuus vaihtuu cocktailtyyppiseen tarjoiluun, jossa nuoret seurustelevat ja napostelevat herkkuja.
Tunnelma katossa
Tänä vuonna juhlan keskiöön nousee hohtodisco, joka muuttaa Juhani Aho-salin energiseksi tanssilattiaksi. UV-valot, hohtavat koristeet ja DJ:n rytmit nostavat tunnelman kattoon. Musiikkiesitykset tuovat sykettä ja yllätyksiä. Nuoret tanssivat, nauravat ja juhlivat – juuri niin kuin heidän juhlassaan kuuluukin.
Pukeutumisen osalta on tehty tärkeä muutos. Juhlapukua ei vaadita, vaan siisti ja juhlava asu riittää. Tämä madaltaa osallistumiskynnystä ja antaa nuorille vapauden ilmaista itseään, juhlavasti mutta omannäköisesti.
Jokainen nuori on juhlan tärkeä osa
Jokainen ysiluokkalainen saa juhlaan henkilökohtaisen kutsun. Kutsu tekee tilaisuudesta erityisen ja korostaa, että jokainen nuori on juhlan tärkeä osa.
Juhlan suunnittelun yhteydessä nuorilta kysyttiin, mitä itsenäisyyspäivä heille merkitsee ja miten he sitä viettävät. Vastauksista nousi esiin sekä arvostus historiaa kohtaan että halu luoda omia tapoja juhlia: – Itsenäisyyspäivä on mulle hetki pysähtyä ja miettiä, miten paljon on saavutettu. Se ei ole pelkkä vapaapäivä.
– Me katsotaan kotona Linnan juhlia ja syödään hyvin. Se on meidän perinne.
– Olis kiva, että itsenäisyyspäivä voisi olla myös nuorten juhla – ei vaan aikuisten juhlapukuja ja kättelyä.
Yhteistyöllä syntyy unohtumaton ilta Nämä ajatukset ovat olleet mukana juhlan suunnittelussa ja näkyvät nyt sen toteutuksessa.
Tapahtuma on rakennettu yhteistyössä Järvenpään kaupungin, Järvenpään seurakunnan, Järvenpään katutoiminnan tuki ry:n ja STEP-ammattiopiston kanssa. STEP-ammattiopiston nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijat ovat keskeisessä roolissa juhlan suunnittelussa ja toteutuksessa. Se on konkreettinen esimerkki siitä, miten paikalliset toimijat voivat yhdessä luoda nuorille merkityksellisiä ja ikimuistoisia kokemuksia.
Tämä juhla ei ole vain tilaisuus – se on elämys, joka jää mieleen. Se on nuorten oma Itsenäisyyspäivä, jossa historia kohtaa tulevaisuuden, ja juhla saa uuden sykkeen. Ysiluokkalaisten itsenäisyyspäivän juhla perjantaina 5.12.2025 klo 18–21.45 Järvenpää-talo
1. Tunnista osaamisesi ja ajattele isosti
Mieti työuraasi ja pohdi, mitä kaikkea osaat. Kirjaa ylös omia saavutuksiasi, vastuitasi ja onnistumisiasi – niitä sinulle on varmasti kertynyt. Jos omia vahvuuksia on vaikea tunnistaa, kysy apua perheeltä, ystäviltä tai entisiltä kollegoilta.
Laajenna työnhaussa näkökulmaa aiemman toimialasi ulkopuolelle. Pohdi, millaisiin työtehtäviin voisit osaamisesi ja vahvuuksiesi ansiosta sopia. Pitkän uran myyjänä tehnyt voi olla huippuhakija vaikkapa neuvontapalveluiden tehtäviin.
2. Laita asiakirjat ajan tasalle
Selkeät työnhaun asiakirjat, ansioluettelo eli CV ja työhakemus, ovat ytimekkäitä ja helposti luettavia. Työnantajan pitäisi nähdä niistä ensivilkaisulla, vastaako hakijan osaaminen tehtävän vaatimuksia. Hakemusten lukijat kiinnittävät yleensä ensin huomion koulutustaustaan ja työkokemukseen mutta tehtävästä riippuen myös kieli- tai digitaitoihin.
Voit listata CV:ssä haettavan tehtävän kannalta oleellisen työkokemuksesi. Kerro tällöin muusta työkokemuksestasi vaikkapa Muu työkokemus -kohdassa, jotta työhistoriaasi ei jää aukkoja. Muista, että CV on sisäänheittäjä työhakemukselle: kerro CV:ssä ytimekkäästi perustietosi ja avaa niitä lisää työhakemuksessa.
3. Räätälöi hakemuksesi
Tee erillinen työhakemus jokaiseen hakemaasi tehtävään. Etsi työpaikkailmoituksesta avainsanoja: mitä työnantaja etsii ja hakijalta toivoo. Käytä näitä avainsanoja hakemuksessasi. Hakemuksia seulotaan usein myös tekoälypohjaisilla ohjelmilla. Ne eivät välttämättä tunnista osaamistasi, jos oikeat avainsanat puuttuvat.
Avaa tekstissä osaamistasi mahdollisimman tarkasti, ja anna käytännön esimerkkejä. Esimerkiksi lauseen ”nautin asiakaspalvelusta” voi sanoa myös ”jokainen asiakas on minulle tärkeä ja paneudun huolella heidän tilanteisiinsa.”
4. Täydennä osaamistasi
Voit päivittää osaamistasi ja opiskella uusia taitoja tai uuden tutkinnon. Voit myös miettiä, onko sinulla osaamista, joka kaipaisi vahvistusta. Esimerkiksi onko sinulla taitoja, joista voisit saada lyhyellä täsmäkoulutuksella todistuksen ja merkinnän ansioluetteloon? Tällainen osaaminen saattaa liittyä vaikkapa erilaisten työvälineiden käyttöön, kuten digitaitoihin.
5. Älä jää yksin
Työnhaku käy itsestään työstä, joten pidä jaksamisestasi huolta. Työttömänä työnhakijana saat etuja esimerkiksi Järvenpään Opistolla ja Järvenpään kaupungin liikuntapalveluissa.
Jos työnhaku tuntuu haastavalta, saat ilmaista työhönvalmennusta Järvenpään kaupungin osaamis- ja työllisyyspalveluiden Vaikuttamosta. Saat Vaikuttamoon yhteyden joko oman Keski-Uudenmaan TE-palveluiden vastuuvirkailijan kautta tai sähköpostilla tyollisyyspalvelut@jarvenpaa.fi.
Vinkit antoi työllisyyden asiantuntija Heidi Palokas, osaamis- ja työllisyyspalvelut, Järvenpään kaupunki.
Rottien ennaltaehkäisy ja torjunta
Syksyn tullen siimahäntiä vilahtelee pihoilla, ja moni miettii, miten tilanteeseen tulisi reagoida. Rottien torjunta on aina kiinteistönomistajan vastuulla. Toistuvista rottahavainnoista on tärkeää ilmoittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen.
Rottien, kuten monien muiden jyrsijöiden, torjunnassa tärkeintä on ennaltaehkäisy. Ravinto ja suojapaikat houkuttelevat rottia, minkä vuoksi niiden poistaminen piha-alueilta on syytä tehdä ajoissa. Muistathan tarkastaa jäteastioiden ja mahdollisen kompostin kunnon säännöllisesti sekä pitää jäteastioiden kannet kiinni. Ennen talven tuloa on hyvä varmistaa, ettei piha-alueelle jää rotille kelpaavaa ravintoa, kuten hedelmiä ja marjoja.
ta mahdollisimman moni alueen asukkaista lähtisi mukaan torjuntaan.
Myrkky vasta viimeinen keino
Yhteistyötä naapurin kanssa
Avoimet lehtikompostorit, terassit ja ulkorakennukset tarjoavat rotille kaivattua suojaa ja hyviä pesäpaikkoja. Rotta tekeekin taajama-alueella pesän usein terassin tai ulkorakennuksen alle. Rotan pesä on maan alla, ja maan pinnalle jää näkyviin vain rykelmä syviä koloja. Koska pesä on usein piilossa ja rotat liikkuvat pimeällä, rottien havaitseminen voi olla hankalaa.
Ennen
talven tuloa on hyvä varmistaa, ettei piha-alueelle jää rotille kelpaavaa ravintoa, kuten hedelmiä ja marjoja.
Mikäli rottia havaitaan, torjunta on aloitettava viipymättä. Havainnoista ja torjunnan aloittamisesta kannattaa keskustella naapurien kanssa, jot-
Torjuntaa voi tehdä omatoimisesti silloin, kun rottien määrä on vielä vähäinen. Kuluttajille myydään esimerkiksi sähköloukkuja tai mekaanisia loukkuja, jotka tappavat loukkuun menevän rotan välittömästi. Syöttinä kannattaa käyttää suklaata tai pähkinää. Kuollut rotta hävitetään muovipussiin suljettuna sekajätteeseen. Rottaan ei saa koskea paljain käsin tautiriskin vuoksi.
Mikäli myrkytön torjunta ei ole mahdollista tai se on tehotonta suuren rottapopulaation vuoksi, tulee ottaa yhteyttä tuholaistorjujaan myrkytyksen aloittamiseksi. Rotanmyrkyn käyttöä suositellaan vasta rottien määrän kasvaessa suureksi, koska myrkky on haitallista rottien lisäksi muun muassa oraville, linnuille, lemmikkieläimille ja ihmisille.
Myrkky asetetaan syöttilaatikkoon kiinteistölle, mutta esimerkiksi oravat voivat kuljettaa myrkkyä ympäristöön. Myrkyn käytöstä onkin hyvä tiedottaa naapureita, jotta haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi.
Neuvontaa rottien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan antaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Voit ilmoittaa meille myös tekemäsi rottahavainnot sähköpostitse osoitteeseen ymparistokeskus@tuusula.fi.
JÄRVENPÄÄN TALVI 2025
Katso kaikki talven tapahtumat Järvenpään
tapahtumakalenterista tapahtumat.jarvenpaa.fi
Tapahtumat pääosin maksuttomia, pääsymaksu mainittu erikseen.
HILJAISUUDEN SÄVEL -OPASTUS MUUSIKON KANSSA HILJAISUUS JA METSÄ -NÄYTTELYSSÄ
Su 30.11. ja su 14.12. klo 13 Järvenpään taidemuseo. Sibeliuksen pianosävellyksiä. Liput 12 €/10 €/6 €/Museokortti tai Kaikukortti/Alle 18-vuotiaat maksutta.
TARINATAIKURIT – TARINOIDEN TAIKAA
Ti 2.12. klo 18 kirjaston Stage. Laulua ja tarinankerrontaa lapsiperheille.
LAULU- JA TANSSIYHTYE HUTSULIA
Ke 3.12. klo 19 Sibelius-sali. Ukrainalainen kansallinen laulu- ja tanssiyhtye.
Ke 3.12. klo 18 Juhani Aho -sali. Liput: 15 € (sis. kahvitarjoilun ennen konserttia).
KÄSSÄGLÖGIT
Ke 3.12. klo 18–20 Opiston käsityötalo, Puistotie 83B. Käsityöopiskelijoiden näyttely syksyn kursseilla valmistuneista töistä, työpaja ja glögitarjoilu. Ei ennakkoilm.
LAULUYHTYE MAINIO JA POPKUORO POPPARIT -KONSERTTI
To 4.12. klo 19–19.45 Seuratalo, Kartanontie 20. Takavuosien klassikoita ja uusia listahittejä, mm. Coldplayn, Kirkan ja Billie Eilishin kappaleita.
NOVELLIKOUKKU
To 4.12. klo 18–19.15 kirjastosali. Ääneen luettuja novelleja. Voit tehdä käsitöitäsi tai vain istua ja kuunnella.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN ITSENÄISYYSPÄIVÄN KONSERTTI
La 6.12. klo 13 Sibelius-sali. Juhlapuhe kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen. Laulaja Aapo-Tapani Kilpelä ja pianisti Paavo Maijala esittävät suomalaista laulumusiikkia.
HILJAISUUS JA METSÄ SOISIBELIUKSEN SYNTYMÄPÄIVÄN ETKOT
Su 7.12. klo 14–15 Järvenpään taidemuseo. Kolmen huippumuusikon jousitrio virittää juhlatunnelman Sibeliuksen syntymäpäivän aattona. Liput 12 €/10 €/6 €/Museokortti tai
Kaikukortti/Alle 18-vuotiaat maksutta.
SUOMALAISEN MUSIIKIN
PÄIVÄN KONSERTTI
Ma 8.12. klo 18 Sibelius-sali. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaat ja opettajat soittavat Sibeliuksen 160-juhlavuoden ja muiden suomalaisten säveltäjien musiikkia.
JORMA JA SAMI
– KEIKARIT KIERTUEELLA
Ke 10.12. klo 19 Sibelius-sali. Sami Sykön ja Jorma Uotisen supersuositun Sami & Jorma -podcastin isännät järjestävät iloisen iltaman. Liput: 40 €.
LUKUPIIRI
To 11.12. klo 17.30–18.30 kirjaston Tyyni Tuulio -sali. Joulukuun kirjana Clare Pooley: Ikä on vain numero.
PULKKINEN – LIVE
To 11.12. klo 19 Sibelius-sali. Pulkkinen Live tömäyttää klassikkosarjan hahmot lavalle elävänä koko komeudessaan. Liput: 29 €/ryhmät yli 10 hlö 25 €.
JÄRVENPÄÄN KUVATAIDEKOULU 45 VUOTTAJUHLANÄYTTELY
La 13.12. klo 16–19 Järvenpää-talo, 2. krs Opiston tilat. 4–19-vuotiaiden kuvataidekoululaisten syyslukukaudella tekemiä teoksia sekä kuvataidekoulun opettajien vetämä maksuton taidepaja.
SAITURIN JOULU
Su 14.12. klo 15 Sibelius-sali. Jouluesitys täynnä musiikkia, naurua ja Charles Dickensin tarinoiden maailmaa. Liput: 30 €/lapset 20 €/ ryhmät yli 10 hlö 25 €.
TIETOLUKUPIIRI
Ke 17.12. klo 17.30–18.30 kirjaston Tyyni Tuulio -sali. Joulukuun kirjana Mirkka Lappalainen: Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa.
JOULU SOI!
Ke 17.12. klo 19 Järvenpää-talo, Sibelius-sali. Musiikkiopiston perinteinen Joulu soi! -konsertti.
SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI: RANSKALAINEN JOULUYÖ
To 18.12. klo 18 Sibelius-sali. Ranskalaista musiikkia barokkiorkesterin esittämänä, mukana mm. Marc Mauillon ja Tuuli Lindeberg. Liput: 24,50 €/ opiskelijat ja lapset 16 €/ ryhmät yli 10 hlö 22 €.
LAUANTAISATUTUNTI
3–6-VUOTIAILLE
La 20.12. klo 10.30 kirjaston satuhuone Onnelissa.
TAITEILIJATAPAAMINEN:
TANELI ESKOLA
Su 4.1.2026 klo 13. Viimeinen mahdollisuus kokea Hiljaisuus ja metsä -näyttely sekä tavata näyttelyn valokuvataiteilija Taneli Eskola Järvenpään taidemuseossa. Liput 12 €/10 €/6 €/ Museokortti tai Kaikukortti/ Alle 18-vuotiaat maksutta.
HERKKÄ VATSA JA
FODMAPIT TUTUIKSI
Ke 4.2.2026 klo 18–19.30 Järvenpään Opiston yleisöluento, Järvenpää-talo, Juhani Aho -sali. Mitä FODMAPit ovat ja mikä niiden yhteys on suoliston mikrobiomiin? Ravitsemusasiantuntija, ETM Mikko Ikonen.
DJ BÖRJEN RETRODISCO
Ke 11.2.2026 klo 14–16, Järvenpää-talon lämpiö, 2. krs.
1960–80-luvun klassikkohittejä ja unohdettuja helmiä aidoilta vinyylilevyiltä.
JÄRVENPÄÄ KESKIAJALTA NYKYPÄIVÄÄN
Ke 25.2.2026 klo 18–19.30, Järvenpään Opiston yleisöluento. Järvenpää-talo, Juhani Aho -sali. Järvenpään tarinaa kautta aikojen, joissa kartanoiden väki ja taiteilijat seikkailevat. Kotiseutuneuvos Tuula Siltasari-Peltonen.
JÄRVENPÄÄN TEATTERI: IDÄN PIKAJUNAN ARVOITUS
Huippusuositun mysteerin esitykset jatkuvat tammikuussa 2026. Liput 32/29 € lippu.fi.
HILJAISUUS JA METSÄ
– 160 VUOTTA JEAN SIBELIUKSEN SYNTYMÄSTÄ
Taneli Eskola ja Otso Vartiainen, yhteisnäyttely Järvenpään taidemuseossa 23.4.2025–4.1.2026
JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEON TAIDEAARTEET
Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt, kokoelmanäyttely.
Harjoiteltiin lihaskuntoa ja tasapainoa talven liukkaisiin keleihin varautuen.
Uusia palveluja omaishoidon asiakkaille Järvenpäässä
– tukea kotiin ja kuntouttavaa toimintaa arkeen
KEUSOTESSA on vuoden 2025 aikana otettu käyttöön uusia omaishoidon palveluja, jotka vahvistavat hoidettavien hyvinvointia ja tukevat omaishoitajien jaksamista. Palvelut tuodaan lähelle – jopa kotiin asti – ja ne tarjoavat konkreettista apua arjen haasteisiin.
Sairaanhoitaja ja lääkäri tulevat kotiin Erityisesti omaishoidon tuen palkkioluokkien 2 ja 3 asiakkaille on kehitetty uusi terveydenhuollon palvelumalli. Sen myötä omaishoidettavat voivat olla suoraan yhteydessä omaishoidon sairaanhoitajaan matalalla kynnyksellä. Yhteydenotto voi koskea esimerkiksi hoidon tarpeen arviointia, hoidon toteutusta tai huolia hoidettavan terveydentilasta.
Sairaanhoitaja ottaa yhteyttä asiakkaaseen vähintään kerran vuodessa, ja lisäksi asiakkaalle tehdään lääkärin vuosikontrolli – asiakkaan omassa kodissa. Tämä tuo hoidon lähemmäs arkea ja vähentää tarvetta siirtyä vastaanotoille. – Kun palvelu tuodaan kotiin, asiakkaan arki ja hoidon tarpeet hahmottuvat aivan eri tavalla kuin vastaanotolla. Kotikäynti myös säästää niin omaishoitajan kuin hoidettavan voimavaroja. Tämä mahdollistaa yksilöllisemmän ja turvallisemman hoidon, toteaa Keusoten omaishoidon sairaanhoitaja Maritta Törn
Kuntouttavaa päivätoimintaa Myllytiellä
Toukokuussa Keusoten Myllytien toimintakeskuksessa käynnistyi kuntouttava päivätoiminta, joka
Kuva: Iiro Rautiainen
Yhteinen ulkoiluhetki Myllytien toimintakeskuksen lähiympäristössä vahvistaa tasapainoa ja lihaskuntoa –samalla nautitaan raikkaasta ilmasta ja hyvästä seurasta.
tarjoaa omaishoidettaville mielekästä ja aktivoivaa sisältöä kahdesti viikossa. Toimintapäivän kesto on viisi tuntia, ja ryhmiä on viikossa kaksi. Päivätoiminta tukee asiakkaiden hyvinvointia ja tarjoaa yhteisöllistä vertaistukea.
Jokainen toimintapäivä sisältää liikuntaa ja toimintakyvyn tukemista, asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Toimintaa rytmittää kuukausittain vaihtuva teema, joka tuo vaihtelua ja merkityksellisyyttä arkeen.
Lokakuussa teemana oli tasapaino ja lihaskunto. Toimintapäivissä harjoiteltiin lihaskuntoa ja tasapainoa talven liukkaisiin keleihin varautuen. Yhteinen ulkoiluhetki Myllytien toimintakeskuksen lähiympäristössä vahvisti toimintakykyä – samalla nautittiin raikkaasta ilmasta ja hyvästä seurasta.
– Monelle asiakkaalle toimintapäivä on viikon kohokohta. Yhteisöllisyys, liikkuminen ja muistelut tuovat iloa ja vahvistavat toimintakykyä, kertoo lähihoitaja Heli Mattila Keusoten Myllytien toimintakeskuksen ryhmästä.
Esimerkkejä lokakuun toiminnasta:
Vanhustenviikko: Leivottiin yhdessä piirakkaa päiväkahville ja ulkoiltiin aktiivisesti.
Hyvän arjen avaimet: Keskusteltiin tunteista, turvallisuudesta, unesta, liikunnasta ja ravitsemuksesta.
Aleksis Kiven päivä: Kulttuuria ja muistelua sekä virtuaalimatka Aleksis Kiven kuolinmökkiin.
Tule mukaan keskustelemaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) sosiaali- ja terveyspalveluista tammikuussa. Keusote järjestää asukasillan Järvenpäässä torstaina 15.1.2026. Keusoten tavoitteena on varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asukkaiden saatavilla yhdenvertaisesti ja kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa. Asukastilaisuudet ovat osa vuorovaikutteista valmistelua, jossa asukkaat pääsevät kertomaan omista näkemyksistään palveluiden verkoston kehittämisestä. Yhdessä rakennamme toimivampaa arkea!
Keusoten asukasilta Järvenpäässä on kaikille avoin eikä tilaisuuteen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tarkemmasta paikasta ja ohjelmasta tiedotetaan lähempänä tilaisuutta Keusoten verkkosivustolla, mutta laita päivämäärä jo muistiin!
Keusote.fi
Kuva: Jaana Haimila
Palvelut ja aukioloajat kaupungin toimipisteissä
Puhelinvaihde (09) 27 191 toimii ma–to klo 8–16 pe klo 8–15.
Järvenpää-infon asiakaspalvelu (teknisen ja vapaa-ajan asiakaspalvelu) on suljettu 24.12.2025–1.1.2026. Palvelemme 2. ja 5.1.2026 sähköisten kanavien kautta, mm. puhelin, sähköposti.
Järvenpää-infon sähköposti info@jarvenpaa.fi ja puh. 040 315 2880.
Kirjaamo päivystää arkisin ma–to klo 9–15 ja pe klo 9–13. Perjantain päivystysaika uudenvuodenaattona 31.12. ja loppiaista edeltävänä maanantaina 5.1. Kirjaamon sähköposti kirjaamo@jarvenpaa.fi ja puh. 040 315 2342.
Järvenpään palvelutorilla voi asioida normaalisti klo 9–16 arkipyhien aattoina 23.12.2025, 29.–30.12.2025 sekä 5.1.2026. Uudenvuoden aattona 31.12. palvelutorin ovet suljetaan klo 13. Vuoronumeroasiointi Kelaan, TE-palveluihin, kotoutumispalveluiden avoimeen palveluneuvontaan sekä Oikeuspalveluvirastoon ovat avoinna klo 9–15. Ajanvaraustapaamiset järjestetään asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti. Oikeuspalveluviraston palvelut virka-aikana klo 8–16.15. Tarkemmat tiedot www.oikeuspalveluvirasto.fi.
Kelan ja TE-palveluiden postilaatikot paperipostia varten:
Bulevardikorttelin A-sisäänkäynnin ulkopuolella ja 5. krs hissiaulassa. Oikeuspalveluviraston ulkopostilaatikko: Helsingintien puolella B-rapun kohdalla.
Kirjaston joulun ja vuoden vaihteen aukioloajat löydät verkkokirjastosta www.kirkes.finna.fi.
Uimahalli on suljettu 6.12., avoinna 23.12. klo 6–15, suljettu 24.–26.12., avoinna 27.–31.12. klo 9–18, suljettu 1.1.2026.
Liikuntahalli on suljettu 24.–26.12., avoinna 27.–31.12. klo 9–18, suljettu 1.1.2026.
Jää- ja harjoitushalli on suljettu 24.–25.12. ja 1.1.2026.
Nuorisotila Temal on suljettu 25.–27.12., 31.12., 4.1. ja 6.1.2026. Muiden päivien aukioloajat voi tarkistaa Järvenpään verkkosivuilla Nuorten palvelut.
Myllytien toimintakeskus ja Lounaskahvila Cooperin Kulma ovat suljettuina 22.12.2025–5.1.2026.
Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto on joulutauolla 18.12.2025–7.1.2026. Musiikkiopiston kevätlukukausi alkaa 8.1.2026.
Järvenpään taidemuseo on avoinna 21.12. asti ke–to klo 10–17, pe 10–14, la–su klo 10–17. Taidemuseo on suljettu 22.12.2025–1.1.2026 sekä 5.1.–3.5.2026 uuden näyttelyn rakentamisen, kokoelmanäyttelyn uudistuksen ja ilmastoinnin parannuksen vuoksi.
Ahola, Suviranta ja Villa Kokkonen ovat suljettuina talviaikana.
Järvenpään Opiston asiakaspalvelu on avoinna Järvenpää-infon aikataulujen mukaisesti. Kevätlukukauden kursseille voi jo ilmoittautua: opistopalvelut.fi/jarvenpaa tai Järvenpää-info, p. 040 315 2880. Lisätietoja www.jarvenpaanopisto.fi.
Järvenpää-talo on suljettu 21.12.2025–6.1.2026. Avoinna jälleen 7.1.2026 klo 9 alkaen.
Varhaiskasvatusta
järjestetään supistetusti 22.12.2025–6.1.2026.
Perusopetuspalvelut on suljettu 21.12.2025–6.1.2026.
Lukio on suljettu 20.12.2025–6.1.2026. Kevätlukukausi lukiolla alkaa 7.1.2026.
Lataa Matkahuollon Reitit ja liput -sovellus (iOS ja Android) reittien hakuun ja lipun ostoon.
Pysäkkikohtaiset ohitusajat näkyvät esimerkiksi Google Mapsissa ja Matkahuollon Reitit ja Liput -sovelluksessa. Tulostettavat aikataulut ja reitit osoitteessa jarvenpaa.fi/liikenne.
Bussilinjat
Linja 20 (oranssi):
Rautatieasema–Jamppa
Linja 22 (violetti): Rautatieasema–Nummenkylä, Yrittäjäkatu / 22W Wärtsilän kautta
Linja 23 (vihreä): Rautatieasema–Haarajoki, Lehmustie / 23Y Jäppilänkadun kautta
Linja 24 (punainen): Rautatieasema–Ristinummi
Lipun ostaminen
Kertaliput
Aikuiset: 2,20 € Lapset 7–12 v: 1,00 € 0–6 v rattaissa: Aikuinen matkustaa maksutta Voimassa: 1 h (matkan voi jatkaa loppuun vaikka voimassaoloaika päättyisi kesken)
Osta kertalippu Matkahuollon Reitit ja liput -sovelluksesta (mobiililipun palvelumaksu +0,30 €) tai bussista kuljettajalta käteisellä tai kortilla
Kausi- ja sarjaliput
Kaupunkilippu: Voimassa 30 päivää. Kelpaa Järvenpään sisäisessä liikenteessä ja linjalla 665A Hyrylään ja Kellokoskelle. Ei käy linjoilla 665, 665K eikä 665N.
Uudenmaan ja Hämeen seutuliput: Kausilippu voimassa 30 päivää, sarjalippu 60 päivää. Kelpaavat Järvenpään, Keski- ja Itä-Uudenmaan sekä Kanta-Hämeen alueella (myös linjalla 665 ja sen variaatioilla). Liput ja hinnat Matkahuollon sovelluksessa ja verkkosivuilla.
Uutta 1.10.2025 alkaen
Mobiilikertaliput näytetään bussissa QR-koodilukijalle kuljettajan sijaan. Käyttämättömän kertalipun voi siirtää toiselle käyttäjälle. Mobiilikausilippujen käyttöön ei tule muutoksia.
Palveluliikenne
Järvenpään kaupungin alueella toimii kutsuohjattu liikenne ilman ennalta määriteltyjä reittejä. Palveluliikennettä ajetaan arkisin klo 10-13.30.
Palvelu on tarkoitettu kaikille Järvenpään asukkaille, mutta erityisesti se sopii ikääntyneille ja liikuntaesteisille henkilöille, joilla ei ole kiirettä.
Kaupunkibussi, linja 20
Kaupunkibussi on kaupunkilaisia palveleva linja, jonka suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon etenkin ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten tarpeet.
Kaupunkibussi vie läheltä palveluihin, kuten kauppoihin, terveysasemalle ja uimahalliin. Kaupunkibussin reitille on merkitty sen pysäkit, mutta tarvittaessa kyytiin voi nousta kättä heilauttamalla ja kyydistä poistua muuallakin reitin varrella liikennesääntöjen puitteissa.
Kaupunkibussi liikennöi väliä Rautatieasema–Jamppa arkisin ja lauantaisin, neljä vuoroa päivässä molempiin suuntiin.
Sekä palveluliikenteessä että kaupunkibussissa on käytössä samat lipputuotteet kuin muussa sisäisessä liikenteessä.
Kuljetukset tilataan soittamalla suoraan kuljettajalle puh. 050 517 6767. Soita vähintään tuntia ennen suunniteltua matkaa.
Pysäkkien lisäksi voi nousta kyytiin reitin varrelta kättä heilauttamalla.
Auto hakee tarvittaessa vaikka omasta pihasta.
Kaupunkibussin aikataulu
1.10.2025–31.5.2026
ARKISIN (MA–PE)
Rautatie- Prisma JUST Myllytien Uima- Jamppa asema toim.k.
