Aikuisen läsnäolo

Lapsen kanssa ollessa voi joskus käydä niin, että läsnäoleva yhdessäolo vaihtuu lähinnä paikalla olemiseen. Vanhempi saattaa ajatella olevansa lapsen kanssa joka päivä eikä välttämättä tule tarkastelleeksi, kuinka paljon hän todella keskittyy yhdessä vietettyyn aikaan. Yhteiset askarteluhetket muuttuvat huomaamatta aikuisen sometuokioiksi, automatkat puhelumaratoneiksi, ja ulkoilusta voi tulla pakkopullaa. Jatkuva huomion jakaminen muihin asioihin silloinkin, kun on näennäisesti läsnä, voi antaa lapselle viestin: “Sinun seurasi ei ole tarpeeksi kiinnostavaa”.

Lapsi kuitenkin kaipaa aikuisen läsnäoloa. Hän kaipaa yhteisiä hetkiä ja puuhia, jolloin molemmat keskittyvät samaan asiaan, kuulevat ja näkevät toisensa aidosti. Hän kaipaa kokemusta siitä, että aikuinen viihtyy juuri hänen seurassaan ja haluaa viettää aikaa juuri hänen kanssaan. Kun aikuisella ja lapsella on arjen keskellä hetkiä, jolloin molemmat ovat läsnä toisilleen, tuntee lapsikin olevansa rakastettu ja arvostettu, hyvää seuraa. Hän tuntee, että yhdessä vietetty aika on tärkeää myös aikuiselle ja että aikuinenkin kaipaa yhdessäoloa.

On hyvä muistaa, että läsnäolon ei ole tarkoitus olla uusi kohta loputtomalta tuntuvassa tehtävälistassa. Sen ei ole tarkoitus olla suorite, eikä siitä kannata ottaa ylimääräisiä paineita. On täysin tavallista, että joskus on hetkiä ja aikoja, jolloin aito läsnäolo tuntuu vaikealta.

Kun tahtoo olla paremmin läsnä, kannattaa ensimmäiseksi kiinnittää huomiota asioihin, jotka saattavat häiritä keskittymistä. Jotta jaksaisi olla läsnä toisille, tulee aikuisen pitää huolta myös omasta itsestään ja tar- peistaan. On aivan tavallista, että nälkäisenä, väsyneenä tai uupuneena ei jaksa olla innokkaasti tutkimassa metsäpolulla vipeltävää muurahaista tai keltaisenaan kukkivaa voikukkaa.

Samoin ylimääräisten häiriötekijöiden poistaminen ympäriltä voi olla hyvä ajatus silloin, kun läsnäoleminen tuntuu kovin vaikealta. Televisio kannattaa sulkea, ja kuten alun esimerkissä, puhelimen vieminen pois näkyviltä kannattaa. Mielessä pyörivistä hoidettavista asioista puolestaan voi laatia listan ja sen jälkeen pyrkiä unohtamaan ne. Toisinaan kotoa pois lähteminen tai mieltä painavan tehtävän tekeminen voi olla hyvä ajatus, vaikka yleisesti ottaen olisi hyvä opetella rentoutumaan myös kotona ja silloinkin, kun kaikki ei ole aivan viimeisen päälle järjestyksessä.

Kannattaa myös huomioida, että vaikka lapsi kaipaa aikuisen läsnäoloa, ei hänkään tarvitse sitä joka hetki. Yksinolo ja -leikkiminen voivat olla tärkeitä myös lapselle, ja aikuinenkin tarvitsee aikaa, jolloin saa hoidettua tiettyjä askareita tai vain rentouduttua.

Läsnäoleva yhdessäolo ei myöskään ole sama asia kuin kahdenkeskinen aika. Vanhempi ja lapsi voivat olla toisilleen läsnä myös silloin, kun paikalla on esimerkiksi lapsen toinen vanhempi tai sisaruksia. Tärkeintä on, että kaikki perheenjäsenet tuntevat tulevansa kuulluiksi ja nähdyiksi, ja kokevat, että toiset viihtyvät heidän seurassaan. Myös aikuisen kokemus siitä, että muiden tehtävien hoitaminen ei vie liikaa aikaa omalta perheeltä, on tärkeä.

Lähde: kiintymysvanhemmuus.fi