Ihanat, erilaiset imetystukiäidit

Imetyksen tuen toiminnassa on mukana lähes 600 koulutettua imetystukiäitiä. He muodostavat taitavien, ihanien naisten maanlaajuisen verkoston. Tukiäidit ovat ihan tavallisia ihmisiä, mutta erityisiä heistä tekee halu auttaa muita oman elämän kiireistä huolimatta.

Imetyksen tuki ry:n nettisivu

Jokainen tukiäiti kouluttautuu Imetystuen peruskurssilla ja osa myös jatkokurssilla. Koulutuksissa opitaan imetystiedon perusteita sekä taitoja erilaisten ihmisten kohtaamiseen ja tukemiseen. Tärkeänä osa-alueena on myös omien imetysten ja niiden herättämien tunteiden läpikäyminen. Kyyneliltä harvoin vältytään peruskurssin Oma imetys -kierroksilla. Jokainen saa oman tarinansa kuuluviin.

Tukiäideillä on erilaisia perhetilanteita, elämänmuutoksia, iloja, suruja, töitä, työttömyyttä ja opintoja. Tukiäitiys ei myöskään takaa, että oma imetys sujuisi kitkatta: jokaisen uuden vauvan kanssa imetys pitää opetella alusta asti. Haasteiden hetkellä apua voi onneksi pyytää omasta tukiäitien yhteisöstä, jossa ymmärretään vaikeita tilanteita niin imetyksessä kuin elämässäkin.

TEKSTI LOTTA HAAPALA JA MARIA RISSANEN KUVAT THE NOUN PROJECT JA ANNA GROUNDSTROEM

Mie koin raskausaikana valtavia paineita täysimettää, koska vegaanista korviketta ei ole Suomessa markkinoilla. Onneksi imetys – vaikka alku ei helppoa tai kivutonta ollutkaan – lähti hyvin käyntiin synnytyksen jälkeen, eikä korviketta tarvittu missään vaiheessa. Paikallisessa imetystukiryhmässä sain hyvässä hengessä purkaa tuntojani imetyksen suhteen sekä valtavasti tsemppiä ja imetystietoa. Imetystietämykseni ja -luottamukseni kasvettua aloin ratkaista omia ja muiden ongelmia luovemmin. Imetystukiäidit muodostavat oivan porukan. Olen ollut toiminnassa mukana vuodesta 2014.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Jos haluaisi jutella hollanniksi, vaikka imetyksestä, voisi minua kiskaista hihasta.

Esikoiseni imetys oli katastrofi. Se oli kuitenkin osa polkua, joka johti toisen imetyksen upeaan onnistumiseen ja imetystukiäitiyteen. Olen ollut nyt puoli vuotta Kuusamon imetystukiryhmän ohjaajana. Tuen myös Facebookissa ja aloitan pian chat-päivystäjänä. Vastaan englanninkielisiin imetystukipyyntöihin sähköpostitse.

Olen oppinut tukityössä keskustelutaitoja, empaattisia kohtaamista sekä kehittynyt kuuntelijana. Tukiäitiyteen liittäisin sanat lämmin, auttava ja hyväksyvä.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Metsästän ja teen koruja hirvenluusta.

Minulla on kolme lasta ja kolme erilaista imetystaivalta. Imetyksiin on mahtunut kaikenlaista haastetta. Ilman imetyksen tuen Facebook-ryhmää imetystaipaleeni olisivat jääneet lyhyiksi. Kävin Imetystuen peruskurssin syksyllä 2019. Olen ollut siitä lähtien toiminnassa mukana chatissa ja tukiryhmässä. Olen oppinut sen, että imetyksiin voi liittyä jos jonkinlaista, ja usein jo riittävä tiedon jakaminen auttaa. Tietoisuus on tärkeää.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Olen imettänyt lapsiani kolmella vuosikymmenellä: 2002, 2015 ja 2020.

Olen ihan uunituore tukiäiti. Imetin esikoistani vähän yli kolme vuotta. Nyt kuopus on puolitoistavuotias ja imetys on tosi tärkeää edelleen meille molemmille. Jatkamme yhteistä imetystaivalta varmaankin vielä pitkään.

Tukiäitiydessä olen oppinut, että on tärkeää kuunnella ja kysellä. Yritän opetella myös uskomaan, että osaan ja uskallan kyllä. Ja jos en jotain tiedä, ei sekään haittaa!

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Rakastan vettä, mutta olen totaalisen surkea uimari.

Etukäteen en edes osannut ajatella, minkä näköinen meidän imetystaipaleemme olisi. Päivä kerrallaan etenemällä löysimme oman polkumme. Imetys on ollut minulle ajatuksena aina luonnollinen osa ihmisen vauva-aikaa.

Esikoisen imetys lähti kiireellisen sektion jälkeen hyvin käyntiin enkä osannut murehtia leikkauksen mahdollisista vaikutuksista imetykseen. Odottaessani kuopusta esikoisen ollessa seitsemän kuukautta vanha, minua hämmästytti terveydenhoitajan ohje lopettaa vasta kiinteitä aloittelevan lapsen imetys. Aloin etsiä tietoa, opin valtavasti ja tätä kautta löysin tukiäitikurssin. Lopulta tandem-imetin lapsiani n. 2,5 vuotta, jolloin molemmat vieroittuivat käytännössä samaan aikaan. Yhteensä imetin lähes neljä vuotta putkeen.

Olen toiminut tukiäitinä vuodesta 2015. Jo ennen tukiäitikoulutusta osallistuin aktiivisesti Facebook-ryhmän keskusteluihin ja vastasin muita äitejä huolettaviin kysymyksiin. Olen saanut uskomattoman määrän tietoa ihmiskehon toiminnasta ja pientenkin asioiden vaikutuksesta kokonaisuuteen. Erityisesti olen päässyt harjoittelemaan kovan faktan ja tunteen käsittelyn yhdistämistä. On yksi asia tietää, mitä tutkimukset sanovat ja toinen keskustella siitä lempeästi kunkin tuettavan omista haluista ja lähtökohdista käsin. Tätä taitoa olen myös pystynyt tuomaan lisää kovin faktaorientoituneelle IT-alalle.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Olen tietoliikennetekniikan ja johtamisen diplomi-insinööri.

Olen Sodankylän ainoa aktiivinen tukiäiti. Tukiäidit ovat lämpimiä, kuuntelevia ja välittäviä äitihahmoja.

Oman imetystaipaleeni alussa oli jonkun verran haasteita ja sain niihin heikosti apua. Onneksi ystäväni oli perehtynyt imetysasioihin. Hän osasi neuvoa minua sekä kehotti hakemaan lisää tietoa Imetyksen tuen nettisivuilta ja Facebookista. Omien haasteiden vuoksi kiinnostuin imetystukiäitiydestä ja hakeuduin kurssille, jotta voisin auttaa muita. Imetystukiäitinä toimiessa olen oppinut avartamaan omaa näkökantaani. Imettää voi monella tavalla ja kaikki tavat ovat yhtä hyviä ja tärkeitä.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Minulla on huskyja, joiden kanssa harrastan valjakkourheilua. Teen tätä myös työkseni.

Olen ollut tukiäititoiminnassa mukana noin vuoden. Oma imetyskokemukseni on antanut paljon. Se on saanut ajattelemaan asioita hyvin monista eri näkökulmista. Imetystukiäitinä toimiessani olen oppinut olemaan aito, oma itseni myös täysin tuntemattomien kanssa. Olen myös oppinut olemaan läsnä juuri tukea tarvitsevalle ja kuuntelemaan nimenomaan hänen toiveitaan ja tarpeitaan. Tätä vapaaehtoistyötä tehdään sydämellä, mikä toisinaan ottaa mutta antaa sitäkin useammin.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Rakastan imuroida hiekkaa eteisen matolta, se on meditaatiota parhaimmillaan!

En tiennyt imetyksestä juuri mitään ennen vauvani syntymää, eikä minulla oikeastaan ollut sen suhteen toiveita tai suunnitelmia. Haasteista huolimatta imetys on alusta alkaen muodostanut äärettömän tärkeän siteen lapseni ja minun välille. Rankan synnytyksen jälkeen tunteet vauvaa kohtaan eivät heti heränneet, mutta imettäessä kiintymys alkoi hiljalleen viikko viikolta kasvaa. Imetyshetket ovat edelleen tärkeitä 3-vuotiaan lapseni kanssa.

Olen toiminut tukiäitinä nyt vuoden. Tukityössä oppii ihan uudella tavalla kohtaamaan ja kuuntelemaan toisia, ymmärtämään itselle vieraita tilanteita, hahmottamaan kokonaisuuksia ja löytämään yhdessä ratkaisuja. Tukityö on myös auttanut erottelemaan omia tunteita tuettavan tilanteesta, mikä on monessa muussakin asiassa hyödyllinen taito. Myös yhdistys suhtautuu rauhallisen lempeästi, kannustavasti ja asiallisesti keskusteluun tunteita herättävästä aiheesta.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Rakastan tanssimista ja teknoklubeja. Nyt pienen lapsen vanhempana en ole hirveästi enää vapaaehtoisesti jaksanut valvoa bileissä aamuun asti. Ennen lasta ramppasin usein Berliinissä asti tanssimassa ja fiilistelemässä.

Aloitin tukiäitiyden puolitoista vuotta sitten tukiryhmän apuohjaajana. Vuoden päästä siitä Imetystuen peruskurssi järjestettiin lähiseudulla ja valmistuin tukiäidiksi.

Olen imettänyt kahta tytärtäni. Ensimmäinen imetystaival oli hyvin hankaluuksien värittämä ja toinen korjaava kokemus vailla ongelmia. Imetystukiäitinä olen oppinut toisten kuuntelemista, empaattisuutta ja vuorovaikutustaitoja sekä tietenkin paljon faktatietoa imetyksestä ja kaikesta siihen liittyvästä.

Molempien lasteni imetykset ovat olleet hyvin erilaisia. Esikoisen refluksi toi haasteita imetykseen. Niiden kautta löysin Imetyksen tuen ja halusin kouluttautua itsekin imetystukiäidiksi. Kuopuksen imetys sujui helpommin. Olen kiitollinen molemmista kokemuksista. Imetyshetkissä minulle oli tärkeää vastavuoroinen lämpö ja rauha.

Olen tehnyt monipuolisesti tukityötä vuodesta 2015 ja toiminut myös uusien tukiäitien kouluttajana. Parasta tukityössä on vuorovaikutus, jonka avulla moni imetykseen liittyvä haaste on ratkennut. Imetystukiäitiys on vahvistanut kuuntelevan kohtaamisen taitoa sekä kykyäni toimia hyvin erilaisissa tilanteissa.

Mitä kaikki eivät minusta tiedä? Minulla on taito kokea asioita väreinä. Lapsuudessa taito oli vahvemmin arjessa mukana, mutta aikuisena olin sen liki kadottanut. Äitiyden myötä värit pyrkivät uudelleen esiin ja muistan edelleen, kuinka tietyt imetyshetket tuntuivat syvän punaisilta, kullankeltaisilta tai sammaleen vihreiltä.