Koraani antaa suuntaviivat muslimiäidin imetykselle

TEKSTI JOHANNA JUNTUNEN

Imetyksen tuki ry:ssä tukiäitinä toimiva Steffi Rimmi työskentelee arabiankielen tulkkina. Hän on myös tutkinut islamin uskontoa. Puolisonsa suvun kautta hänellä on myös käytännön kosketusta irakilaisiin muslimeihin. – Itselläni ei ole varsinaista uskonnollista vakaumusta, vaan suhtaudun avoimen kiinnostuneesti kaikkiin.

Rimmillä on itsellään reilun kahden vuoden ikäinen poika, jonka imetyksen kautta hän löysi paitsi tukiäitiyden, myös äitiyden kokonaisvaltaisemmin. – Imetyksen kautta syntyy lapsen kanssa läheinen suhde, ja hankaluuksista huolimatta minulla oli alusta asti vahva päämäärä imettää.

Rimmi korostaa, että islam uskontona ja muslimikulttuuri tarkoittavat eri asioita. Uskonnon lähtökohtana on Koraani, kulttuuriin taas vaikuttavat myös ympäröivän yhteiskunnan normit ja käytännöt. – Muslimikulttuuri on täysin erilainen esimerkiksi länsimaassa, kuin vaikkapa Saudi-Arabiassa. Myös esimerkiksi länsimaalaistuneiden tai muslimeiksi kääntyneiden länsimaalaisten arvomaailma ja ajatukset eroavat vaikkapa maahanmuuttajista.

Islam uskontona on Rimmin mukaan imetysmyönteinen, ja esimerkiksi imetyksen kestosta mainitaan useammassakin Koraanin jakeessa. Esimerkkinä hän nostaa toisen suuran, eli luvun, jakeen 233: – Äidit imettäkööt lapsiaan kahden täyden vuoden ajan, jos isä tahtoo imettämiskauden tulevan umpeen. Isän velvollisuus on ruokkia ja pukea heidät, kuten kohtuullista on. – Mutta jos he molemminpuolisen sopimuksen ja neuvottelujen jälkeen sopivat lapsen vieroittamisesta, niin siinä ei kumpikaan tee mitään syntiä.

Isien roolia imetyksen mahdollistajana tuodaan esille myös suuran 65 jakeessa 6: Antakaa eroavien vaimojenne asua siellä, missä itsekin asutte, varojenne mukaan, -– ja jos he imettävät teille kuuluvaa lasta, teiltä tulkoon siitä heille korvaus. – Myös uskonoppineilla on sellainen kanta, että vastuu imetyksestä on yleensä miehellä.

Sekä Rimmin oma suku että puolison suku ovat olleet todella imetysmyönteisiä, ja molemmissa suvuissa on imetetty pitkään. Imetys on myös nähty luonnollisena asiana. – Mieheni perheessä on myös imetetty muiden lapsia oman äidin ollessa poissa. Esimerkiksi mieheni enojen vaimot ovat imettäneet häntä, ja hänen sisarensa ja äitinsä ovat imettäneet muita lapsia.

Imettäjän käyttö juontaa myös juurensa Koraaniin, jonka jakeissa mainitaan: ”Ja jos haluatte antaa vieraan imettää lapsianne, niin ette syntiä

tee, kun maksatte mitä teidän kohtuuden mukaisesti on suoritettava.” Myös profeetta Muhammedilla on ollut kertomusten mukaan imettäjä.

Muslimiperheissä luovutettua äidinmaitoa ei yleensä hyväksytä, koska maidon alkuperää ei voida suoraan osoittaa. Tähänkin löytyy perustelu Koraanista. – Saman äidin imettämillä lapsilla katsotaan muodostuvan sukulaisuussuhde, joka estää esimerkiksi naimisiinmenon aikuisiällä, Rimmi selittää.

Suhtautuminen julki-imetykseen vaihtelee aika paljon sen mukaan, kuinka länsimaalaistunut muslimiperhe tai äiti on. Suoranaisesti julki-imetyksestä ei löydy viittausta Koraanista, mutta Rimmin mukaan uskonto säätelee ylipäänsä sitä, miten paljon ihoa saa näkyä julkisella paikalla. – Imetys on kuitenkin ihan sallittua oman perheen ja naisten kesken. Itse olen imettänyt julkisesti myös ulkomailla ja saanut lähinnä positiivista palautetta. Myös puolisoni kotimaassa Irakissa julki-imetystä näkee jonkin verran.

Ramadan-paasto kerran vuodessa on tärkeä osa muslimikulttuuria, ja sillä on vaikutuksia myös imetykseen. Koraanissa sallitaan poikkeukset paastoamisesta tietyin ehdoin, ja Muhammedin kertomusten mukaan imettävän ei tarvitse paastota, vaan paastoamisen voi jättää esimerkiksi imetyksen jälkeiseen aikaan. – Todellisuudessa kuitenkin myös raskaana olevat ja imettävät äidit paastoavat, ja monesti voi kokea syyllisyyttä, jos paaston jättää välistä, Rimmi kertoo.

Myös islaminuskoisissa maissa pulloruokinta on tilastojen mukaan lisääntymässä. Yhtenä syynä Rimmi mainitsee naisten paremman työllistymisen. – Monissa maissa ei myöskään tunneta esimerkiksi korvikekoodia. Erityisesti useissa Arabian maissa ihanne on pullea vauva, ja tietysti myös äidit epäilevät rintamaidon riittävyyttä, ja turvaudutaan pulloon.

Rimmi harmittelee, että monissa muslimikulttuureissa imetyksen vaikutukset terveyteen eivät ole tiedossa, eikä tietoa imetyksen tueksi myöskään välttämättä osata etsiä. – Lapsen kasvatuksesta keskustellaan yleensä vain perhepiirissä, tai joskus apua voidaan hakea uskonoppineilta. Äideillä ei ole välttämättä edes tietoa, että on olemassa toimijoita, joilta saa ajantasaista tietoa.

Tämä näkyy hyvin myös Suomessa ja Imetyksen tuki ry:n toiminnassa. Rimmi päivystää vapaaehtoisena arabiankielisessä tuki-chatissa, mutta tähän mennessä siellä ei ole ollut yhtään tuettavaa. – Selkeästi tarvitaan siis enemmän kommunikaatiota ja tietoa sekä myös näille äideille mahdollisuus tämän tiedon ja tuen hakuun.

Islamin uskonto on maailman toiseksi laajimmalle levinnyt uskonto, kristinuskon jälkeen, ja sen jäseniä on noin 20 prosenttia maailman väestöstä. Suomessa asuu tällä hetkellä noin 40 000 muslimia, joista valtaosa on maahanmuuttajia.

Islamin usko on syntynyt Arabian niemimaalla 600-luvulla, ja se on luonteeltaan monoteistinen: Jumala, Allah, on yksi, eikä hänen rinnallaan ole muita. Koraani on koottu Profeetta Muhammedin Jumalalta saamista ilmoituksista, ja se on muslimien pyhä kirja. Lisäksi uskonnollisia kysymyksiä ratkotaan Muhammedin kertomusten pohjalta. Niiden tulkinta vaihtelee uskontokunnittain.

Ramadania vietetään kerran vuodessa, ja sen ajankohta määräytyy islamilaisen hijra-kalenterin mukaan. Ramadan kestää kuukauden, ja sen aikana pidättäydytään syömästä vuorokauden valoisaan aikaan. Vuonna 2020 Ramadan ajoittuu huhti-toukokuulle

Imetyksen tuki ry:n arabiankielinen chat on avoinna noin kerran viikossa, ja yhdistyksen nettisivuilta löytyy myös materiaalia arabiaksi.