
1 / 2 0 2 4
1 / 2 0 2 4
SIVU 3
SIVU 4
SIVU 5
SIVU 6
SIVU 7
SIVU 8 - 9
SIVU 10
SIVU 11
SIVU 12
SIVU 13
SIVU 14 - 16
SIVU 17
SIVU 18 - 19
SIVU 20 - 21
SIVU 22
SIVU 23
SIVU 24 - 25
SIVU 26
SIVU 27 - 29
SIVU 30
SIVU 31
TAKASIVU
PÄÄKIRJOITUS
KLUBITALOJEN KEVÄTSEMINAARI
ESAN KESÄINEN RUNOKIMARA
KAMERARYHMÄ
ELLIN KIRJOITELMA
OLAVINLINNAN REISSU
RAKKAUS JA ELÄMÄ
EKHVA:N SUURONNETTOMUUSHARJOITUS
MUSTALAMMEN LAAVURETKI
ARKIPALETTI
LEIVONTARESEPTEJÄ
RUNOUTTA
OPINTOVALMENNUKSEN KUULUMISIA
KASVURYHMÄ
MINUN TARINANI
ELOKUVA-ARVOSTELU
KÄSSÄPAJALLA TAPAHTUNUTTA
SITKO
KULTTUURIPAJA MANSIKKA
MAN BLUE
KLUBITALON KESÄ
YHTEYSTIEDOT
HALUATKO TUKEA TOIMINTAAMME?
ESKOT ry voi sääntöjensä mukaan ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Tukien avulla yhdistys edistää sääntöjensä mukaisesti mielenterveyskuntoutujien tai muutoin psykososiaalista tukea tarvitsevien asemaa, oikeuksia, osallisuutta ja toimintamahdollisuuksia sekä työllistymisen yleisiä edellytyksiä yhteiskunnassa Yhdistys toteuttaa kansainvälisen klubitalojärjestön Clubhouse Internationalin (CI) hyväksymien laatusuositusten mukaista Fountain House -klubitalotoimintaa Helsingissä, Vantaalla, Nurmijärvellä, Lahdessa, Imatralla ja Järvenpäässä Kun haluat tukea yhdistyksen toimintaa, ota yhteyttä toiminnanjohtaja Kaiju Yrttiahoon, p 040 7252 028 tai kaiju yrttiaho@eskot.org.
Klubilehden toimitus: Henni, Martti, Pertti P., Ritva R., Ilkka, Aku, Iiris, Jukka, Sari I., Tuija, Jonna, Jimi, Jaana R., Krista, Sanna, Jarkko L. ja Elli @ 2024 Imatran Klubitalo
Olen miettinyt monesti omalla kohdalla, kuinka iso suruprosessi se on, kun kärsii kroonisista kivuista ja muista sairauksista. Kiitollisuuden löytäminen elämässään ei ole helppo asia, mutta joka askeleella eteenpäin on iso merkitys. Suruprosessin pituus riippuu täysin omista voimavaroista ja asenteista. Voimavaroilla tarkoitan myös sitä, että jaksatko pienin askelin mennä kohti sairautesi hyväksyntää. On tärkeintä, että sinä itse hyväksyt ja mietit omia voimavarojasi, muiden mielipiteillä ei ole mitään väliä.
Minun on helppo kirjoittaa näistä asioista, mutta en minäkään ole vielä hyväksynyt täysin sairauksiani. Positiivisuus, tai sen puute, voi vaihdella päivä päivältä. Minulla on sinulle pari kysymystä mitä voit miettiä: Miten saan päivääni hyvän mielen? Mitä voisin tehdä tänään eri tavalla?
Asenteemme vaikuttavat laajasti ja syvästi siihen, miten päivämme sujuu. Jos aloitat päivän huonolla tuulella ja ruokit sitä niin kuin nuotiota, niin totta kai päiväsi tulee olemaan huono. Jos olet tottunut tähän noidankehään ja sen ruokkimiseen, niin siitä tavasta on myös vaikea päästä pois. Se ei tapahdu hetkessä, mutta työstä asiaa pala kerrallaan. Älä aseta tavoitteita liian korkealle, pidä tavoitteet realistisina, mahdollisina tavoittaa.
No, miten esimerkiksi minä saan hyvän mielen päivääni? En ole täysin hyvällä tuulella joka päivä, mutta minä yritän löytää iloa harrastuksistani, ystävistäni ja yritän hypätä välillä mukavuusalueeni ulkopuolelle, ottamalla esimerkiksi vastaan keikkatöitä, mitkä jännittävät. Lisäksi osallistun erilaisiin etäkoulutuksiin. Minulle on tärkeää olla tekemässä edes jotain mielekästä joka päivä, etten jumitu kotiin itsesäälin keskelle. Vapaapäivinäni teen minulle mielekkäitä asioita, rentoudun, mutta se ei tarkoita, että olisin laiska. Se tarkoittaa, että lepäilen ja kerään voimavaroja.
Yritä löytää joka viikosta pieniä helmiä, tee itsellesi mielekkäitä asioita ja mitkä tekevät sinut onnelliseksi. Haluan jättää tämän artikkelin aiheen teille pohdintaan ja haluan toivottaa teille oikein hyvää kesää!
Terveisin, Klubitalon jäsen
Osallistuimme 4 hengen voimin Suomen klubitaloverkoston järjestämään kevätseminaariin Maarianhaminassa. Ensikertalaisia seminaarimatkalla oli Sari, Krista ja Jarkko. Porukkaa luotsaamassa vanha seminaarikonkari Sanna. Lähdimme maanantaina junalla kohti
Turkua, jonne majoituimme yhdeksi yöksi hotelliin. Illalla kävimme tutustumassa lähiympäristöön ja ihailemassa mm.
Suomen Joutsenta.
Tiistai aamuna lähdimme lautalla kohti
Maarianhaminaa. Ilmat suosivat ja laiva matkalla oli upeat saaristomaisemat Turun saaristossa.
Iltapäivällä saavuimme kohteeseen ja majoitumme Park Hotel Maarianhaminaan pariksi yöksi. Tiistai iltana tutustuimme paikalliseen klubitaloon sekä lähiympäristöön ja herkuttelimme hotellin ravintolassa. Keskiviikko iltana oli Iltajuhla, jossa oli tarjolla herkullinen kolmen ruokalajin menu sekä paikallinen duo soittamassa tanssimusiikkia hotellin aulassa. He olivat opetelleet suomen kieltäkin ja soittivat muun muassa Käärijän kappaleita.
Torstaina oli toinen seminaaripäivä, jonka aiheet olivat yhä mielenkiintoisia Iltapäivällä jakauduimme pienryhmissä eri aihepiireihin. Tutustuimme mm.Tiktokin saloihin.
Seminaariohjelman päätyttyä meillä oli vielä bussiretki Getaan, joka oli huikea luontokohde. Lounastimme ja kävimme kiertämässä lasten Peikkopolun, sekä ihailemassa maisemia näköalatornissa.
Maisemat olivat upeat ja keli hieno. Retken jälkeen saavuimme takaisin hotellille odottelemaan myöhäisen lautan lähtöä kohti Helsinkiä. Samalla tutustuimme vielä hotellilla muihin klubitalolaisiin. Yön yli ajelimme kohti Helsinkiä ja heti aamusta menimme Kamppiin ostoksille. Iltapäivällä starttasimme junalla kohti Imatraa. Reissu oli tosi mukava ja antoisa kaikkien mielestä. Erityisesti mieleen jäi
Signmarkin puhe kuurojen maailmasta ja erilaisten oppijoiden vinkit tekniikan hyödyntämisestä oppimisvaikeuksissa.
aapunut Tänne!
bitalolaisille. Sataa myös. että. yntä.
Ovat. Vehreitä. a Niinhän Se On.
On Kesä Parhaimmillaan.
Kesällä Kun Aurinko Paistaa, Ja Lämmittää. Tosi Hyvin Kesällä.
Ja Välillä Sataa Vettä.
On Siis Kesä. Parhaimmillaan.
Kesällä. Saa Olla Iloinen.
Kun On Hieno Kesä Ja On Aurinkoisia Päiviä ja On
Hieman Viile
Ja Sataa Hiem
Kesä On. Hie
Iloinen Kesäl
Paistaa ja Sa
Ja On Aurink
Onhan Kesä.
Ja Niinhän S
Terveisin, Esa R .
Onko kuvaaminen vain mekaanista suorittamista? Otetaan videokamera, isketään se jalustalle ja kuvataan kohdetta? Käytännön tasolla se on noin suoraviivaista, mutta tarkemmin pohtien huomaamme, että video on hyvin voimakas ja monipuolinen ilmaisuväline Unohdetaan hetkeksi käsikirjoitus, näyttelijät ja lavasteet Pohditaan kameraa itsessään luovana työkaluna. Kuvakulmat, eri kuvakoot kuten lähi-, puoli- ja kokokuvat, käsivara tai jalusta ja niin edelleen. Kuvaamiseen liittyä termejä, joilla täsmennetään itse kameran käyttötapoja.
Kuvauksella voit luoda tarinaa, viedä sitä eteenpäin. Vahvistaa tarinassa kuvattuja tunteita, antaa oivalluksia tai vihjeitä katsojalle tarinan käänteistä. Kamera liikkuu, on katsojan silminä tarinalle. Tarina itsessään on luova elementti, samoin näyttelijät, lavastus, valaistus ja äänimaailma. Kameran käyttö tukee tuota luovaa kokonaisuutta. Ollen yksi elementeistä, jolla tuoda tarinaan lisää syvyyttä, vaikutusta ja tunnetta Siten kamera on kiehtova työkalu, ei vain tallennukseen tarkoitettu väline.
Klubitalomme kameraryhmä on kokoontunut kevätkaudella viikoittain. Ryhmässä olemme tutustuneet talomme kamerakalustoon, tutustuen välineistön peruskäyttöön: käytännössä olemme vain ottaneet kameran käteen ja laittaneet tallennuksen päälle. Syntyvän raakamateriaalin harkittu laatu ei ole ollut tavoitteena, vaan itse tuntuma kameraan, miten se ”käy ja kukkuu”.
Kaluston lisäksi olemme tutustuneet videoeditointiin käyttäen Canvan videoeditoria. Sitä hyödyntäen ryhmä on editoinut videota nimeltään ”Lenkin kosto ja rakuunaporkkanoiden tuho!” Keittiön toiminnasta kuvattua raakamateriaalia on koostettu ytimekkääksi julkaisuksi. Vaikka tätä kirjoittaessani se ei ole vielä aivan valmis, voin näkemäni perusteella jo todeta, että videosta tulee varsin onnistunut.
Aika hyvin ryhmältä, jossa valtaosa ensikertalaisia editoinnin ja kuvaamisen saralla!
Kun rohkeus peruskäyttöön kasvaa, sen myötä myös tuntuma kameran käyttöön lisääntyy.
Voidaan pikkuhiljaa siirtyä seuraavalle askelmalle: etukäteen suunnitellun ja siten huolitellumman liikkuvan kuvan tuottamiseen. Voimme lähteä kuvakäsikirjoituksen kautta ennen kuvausta pohtimaan, miten tehostamme tarinamme vaikutusta kuvakulmien ja kuvakokojen sekä kamera-ajojen avulla. Kiehtova maailma monine mahdollisuuksineen siis odottaa meitä. Tuohon kun vielä lisää muun muassa valaistuksen ja äänimaailman tarjoamat monipuoliset tehokeinot, ei luovuutta videotuotannossa rajaa juuri mikään. Tarina ei kerrotuksi tullakseen tarvitse miljoonaluokan studiota taakseen: kengännauhabudjetti ja aito innostus riittävät!
Hei!
Olen nuoriso- ja yhteisöohjaaja opiskelija Elli ja aloitin harjoitteluni
Imatran Klubitalolla huhtikuun alussa. Harjoittelun aikana olen oppinut paljon uusia asioita ja käynyt paljon hyviä keskusteluja eri jäsenten kanssa. Klubitalo oli minulle melko tuntematon paikka alkuun, mutta löysin nopeasti paikkani yhteisössä.
Harjoittelun aikana olen päässyt suunnittelemaan vappujuhlia yhdessä klubitalon jäsenten ja toisen harjoittelijan kanssa sekä järjestämään taideryhmää. Taideryhmässä pääsin jäsenten kanssa yhdistämään maalausta ja yhdessä tekemisen riemua. Maalaus ei ollut alkuun kaikille tuttua, mutta siitä huolimatta porukka lähti rohkeasti kohti uutta ja päästiin yhdessä luomaan hienoja teoksia.
Harjoitteluuni on mahtunut paljon ilon hetkiä ja onnistumisia ja koen, että näillä eväillä on hyvä suunnata kohti valmistumista ja työelämää.
Kiitos kaikille jäsenille ja työntekijöille mukavasta harjoittelupaikasta ja mukavaa kesää.
Kävin Marjan kanssa
Olavinlinnassa. Matka sujui hyvin molempiin suuntiin.
Olavinlinnassa saimme opastetun kierroksen, Suomeksi.
Opastettua kierrosta on myös Englanniksi.
Opastettu kierros kestää noin 45min.
Olavinlinnassa on myös pieni ravintola ja myyntikojusta voit ostaa
matkamuistoja.
Olavinlinnassa on jyrkät portaat, kannattaa edetä varoen, yksi askel kerrallaan. Voin vain kuvitella miten hankalaa linnan puolustus on ollut keskiajalla, talviseen aikaan, kun ikkunoissa ei ollut nykyaikaista, karkaistua lasia tai minkäänlaisia tiivisteitä.
Linnan sisäpihan yllä olevassa kulkureitissä ei ollut turvakaidetta keskiajalla, se on rakennettu vasta nykyaikaan. Talviseen aikaan kulkuväylä oli liukas, kuka tahansa saattoi tippua alas, keskelle sisäpihaa. Näin on kuulemma käynyt, tarujen mukaan.
Olavinlinnassa on paljon nähtävää. Oli hyvä reissu.
HISTORIAA: Olavinlinnalla on pitkä historia, jonka voit lukea nettisivulta: kansallismuseo.fi/fi/olav inlinna/historiaa
Pertti P.
Rakkaus merkitsee kaikkea
Rakkautta, toivottavasti
saat joka päivä
Rakkaus, tunteista suurin
Rakkaus, kantaa
yli vastoinkäymisten
Rakkaus on kuin
ruusunnuppu,
se avautuu, kun sitä hoitaa
Elämä on kaunis, jos positiivisesti ajattelee
Elämä on lahja
Ohdakkeita usein kohtaat, missäpäin sitten kuljetkin
Elämä onneksi usein hymyilee elon taipaleellasi kuitenkin
Kiitos, elämästä
Kiitos, ystävyydestä
Kiitollisuus
nousee
taivaaseen asti
Anulta terveisiä !
Vapaa-ajallani olen mukana Mieli Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n vapaaehtoistoiminnassa. Tutuksi ovat tulleet varsinkin kriisipuhelin- ja Sekasin chat-päivystykset, lisäksi olen osa Mieli EK:n Hetu-ryhmää (henkisen tuen hälytysryhmä). Viimeksi mainitun tiimoilta pääsin osallistumaan EKHVA:n koordinoimaan suuronnettomuusharjoitukseen, jossa simuloitiin lentoliikenneonnettomuutta. Osaltamme harjoituksen tarkoituksena oli treenata psykososiaalisen tuen keskuksen pystyttämistä ja ylläpitämistä yhdessä sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijöiden kanssa. Valmistauduimme ottamaan vastaan kuvitteellisen onnettomuuden uhreja, omaisia sekä mahdollisia silminnäkijöitä. Tehtävänämme oli kirjata tukea tarvitsevien tiedot, tarjoten perustason psykososiaalista tukea, sekä ohjaten heidät eteenpäin yksilöllisen avun tarpeen mukaan.
Harjoituksen mukainen suuronnettomuushälytys tuli viranomaisverkko Virven kautta Sokrin tietoon hieman ennen kello kahdeksaa lauantaiaamulla. Tilat psykososiaalisen tuen antamiseen valmisteltiin EKKS:n kabinettiin, ja ensimmäiset uhrit saapuivat puoli yhdeksän tienoilla Yksi Hetun vapaaehtoisista otti uhrit tilan ovella vastaan, toinen kirjasi alustavat tiedot ja ”numeroi” saapuvat uhrit. Minä kahden muun vapaaehtoisen kanssa jatkoimme uhrien kanssa tarkempien tietojen ja yksilöllisen avuntarpeen selvittämisessä.
Vaikka kyseessä oli harjoitus, oli yllättävän helppoa suhtautua siihen kuin aitoon tilanteeseen. Ennen uhrien kohtaamista maadoitin itseni, jotta pystyin keskittymään jokaiseen vuorovaikutustilanteeseen täysin, rauhallisena ja turvallista tilaa luoden. Oman mausteensa harkkaan toi myös englannin kielen käyttö; kohdalleni osui yksi ulkomainen uhri, kulttuurisensitiivinen työote tuli siten samalla tutuksi Harjoituksen päätyttyä kävimme keskustelua sen herättämistä ajatuksista, sekä mitä huomioita ja mahdollisia korjaustarpeita harjoituksen tiimoilta tehtiin. Harjoitusta oli koko ajan seurannut myös tarkkailijoita EKHVA:n puolelta, ja kaikki huomiot kirjattiin ylös. Hetu-ryhmämme sai heiltä hyvää palautetta rauhallisesta sekä empaattisesta työskentelyotteesta.
Oheisen kaltaiset käytännön harjoitukset ovat todella tärkeitä. Niiden myötä selkärankaan iskostuu peruskäytänteitä, joita hyödyntää, jos joutuu toimimaan aidossa onnettomuustilanteessa. Työkaluja siihen, miten kohdata traumaattisen tilanteen kohdannut ihminen. Ne ovat hyödyllisiä niin ammatillisina valmiuksina kuin suoranaisina kansalaistaitoina.
Imatran Klubitalo järjesti laavuretken Mustalammelle 26.4.2024. Kokoontumispaikkana oli Mustalammen leikkikenttä.
Leikkikentällä oli kolme pöytää, pieni ulkogrilli, kaksi keinua, riippukeinu ja pienten lasten liukumäki. Itse Mustalampi sijaitsee leikkikentän lähettyvillä, lyhyen matkan päässä. Mustalammen ympäri kulkee kävelyreitti. Osa porukkaa käveli Mustalammen ympäri.
Makkaraa paistettiin.
Hieman harmitti se, että henkilökunta oli unohtanut ketsupit ja sinapit Klubitalon keittiön pöydälle L. Makkarat, kahvi ja vohvelit kuitenkin maistuivat kaikille.
Keli oli viileä ja leuto, vältyimme sateilta ja kovilta tuulenpuuskilta. Kelin viileyden takia emme pelanneet Mölkkyä. Oli ihan hyvä reissu.
Pertti P.
Kotitalousasiantuntija Sirpa Vammas Etelä-Karjalan Martoista tuli pitämään meille kurssia, joka sisälsi ruoanlaittoa ja muuta tietoa kodin hoidosta. Meitä oli viisi klubilaista eli vähän nuorempia sekä vanhoja konkareita. Kokoonnuimme viisi kertaa. Teimme aluksi ruokaa. Käsittelimme myös siivoukseen ja pyykkihuoltoon liittyviä niksejä. Paneuduimme kotivaraan eli miten voi varautua häiriötilanteisiin.
Kävimme läpi ruokakolmion ja mietimme miten saa lisättyä proteiinia ruokavalioon. Innostettiin myös syömään värikkäästi: kasveista saa niin paljon hyviä ravinteita.
Saimme vihkosia, joissa on hyviä reseptejä. Pää- ja jälkiruokien lisäksi leivoimme. Aikaa oli kolme tuntia ja siinä ajassa ehdimme tehdä ruoan, käydä teorian läpi sekä siistiä jälkemme. Teimme kalakeittoa, broileripyöryköitä, mehevää makaronilaatikkoa, linssikeittoa ja pitaleipiä. Leivissä oli täytteenä tomaattisipulisalaattia, tsatsikia, kanasuikaleita ja karitsan lihaa. Jälkiruoaksi teimme suklaakiisseliä, puolukkasmoothieta, lettuja ja karamellisoituja päärynöitä vaniljakastikkeen kera.
Kurssilaisten kommentteja siitä mitä jäi mieleen:
Jaana: Oli kiva kokata. Pääsi kokeilemaan uusia reseptejä. Pienessä ryhmässä jokainen sai osallistua ruoan valmistukseen. Lisää tällaisia kursseja eri teemoilla.
Jimi: Arkipaletti oli positiivinen ryhmä, jossa oli teemana arjen ydinasiat. Ryhmässä oli viihtyisä ja mukava viettää aikaa.
Ritva R.: Oli oikein mukava kurssi. Teimme maukkaita ruokia ja saimme useita reseptivihkosia. Monta asiaa tuli opittua. Yhdessä tehden aika kului nopsasti. Suosittelen tällaista kurssia muillekin.
Tuija: kivaa tekemistä. Uutena asiana tuli kodin varmuusvarasto, joka sisälsi paljon uutta. Muistakaa myös lääkkeet. Aika meni nopeasti. Olen tehnyt monta ruokaa penninvenyttäjän kirjasta. Lisää tälläistä.
Jonna: Mukava ryhmä oli, lisää tällaisia kursseja.
2 ½ dl vettä
½ tl suolaa
1 tl sokeria
2 rkl öljyä
1 pussi kuivahiivaa
2 dl hiivaleipäjauhoja
4 dl vehnäjauhoja
1. Lisää veteen suola, sokeri ja öljy.
Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi (42°C) ja kaada kulhoon.
2. Sekoita keskenään jauhot ja hiiva.
3. Lisää jauhoseos nesteeseen vähitellen.
4. Alusta taikina kimmoisaksi.
6.
5. Peitä kulho leivinliinalla ja anna taikinan kohota noin kaksinkertaiseksi.
Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa kuuteen osaan.
8.
7. Pyörittele palat palloiksi ja taputtele palat ohuiksi, läpimitaltaan noin 17 cm leiviksi.
9.
10.
Nosta leivät pellille leivinpaperin päälle nousemaan. Älä pistele leipiä.
Paista hyvin kohonneita leipiä noin 8 minuuttia 250°C:ssa. Älä avaa uunin luukkua paiston aikana.
11.
12.
Anna leipien jäähtyä liinan alla.
Valmista mieleisesi täyte esim. jauhelihasta, broilerista, kasviksista tai kalasta.
Banaaniletut (10 pientä lettua)
Ainekset:
1 banaani
1 kananmuna
1 tl sokeria
ripaus suolaa (ripaus kanelia)
0,75 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
Paistamiseen:
voita
Taikinan valmistus:
Kuori banaani ja soseuta se sauvasekoittimella (tai muussaa haarukalla)
Lisää kananmuna, sokeri, suola, (kaneli) sekoita vispilällä
Vehnäjauhon sekaan
leivinjauhe
Lisää jauhoseos taikinaan
Lisää maito ja sekoita tasaiseksi
Älä sekoita ylimääräistä, jotta kuohkeus säilyy
Parhaat letut saat, kun paistat
taikinan heti
Näkkileipä
2 dl ruisjauhoja
¾ dl auringonkukansiemeniä
½ dl pellavansiemeniä
½ dl seesaminsiemeniä
½ dl kurpitsansiemeniä
2 ½ dl kiehuvaa vettä
½ dl öljyä
suolaa päälle
Sekoita ainekset ja levitä taikina pellille
150°C
n.1h
. Omenapannukakku
Raaka-aineet:
8 dl maitoa
3 kananmunaa
1 dl voisulaa / kasvirasvavalmistetta
5 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1tl leivinjauhetta
2tl vanilliinisokeria
4 omenaa (kanelia hunajaa)
Ohje:
Riko kananmunat, vatkaa sekaan maito ja rasva
Sekoita keskenään kuivat aineet
Lisää seos vähitellen munamaidon sekaan koko ajan vatkaten
Anna taikinan levätä hetki
Paloittele omenat viipaleiksi
Kaada taikina voidellulle uunipellille tai leivinpaperin päälle
Laita omenaviipaleet taikinalle
Mausta halutessasi hunajalla, kanelilla tai sokerilla
Kypsennä uunin keskitasolla
225 asteessa 25-30min
Vaihtoehtona käy myös raparperi.
Kyyneleesi Etsii
Luo Sydämmen
Katkerasti Surun
Peittää
Pisaran Tiputtaa
Saa Sydän Repiä kyynelees
Katkerasti itkee
Surua Eksyvää
Saa Sydän
Rakastaa ja
Hetken unohtaa
Tarttui Tuli
Sydämmeen ja
Sai unen Salaisen
Sydän juoksee Luo unelman Etsii
Maailmaa Eksyvää
Palaa Tuli Sydämessä
kätkee Rakkauden Luo
Enkelin valkoisen
Tuskaa Sydän kantaa
Vie Liekki Elämää ja Rakastaa
Tarttui Tuli
Sydämeen ja
Sai unen Salaisen
Hymysi Tuo Saa
Sydämmesi
Hehkumaan ja Ravistaa Maailmaa
Sydämmen Tulen
Pelastaa saa Myrsky
Elämän kadottaa
Hehkui Tuli
Elämän Eksyi Sielu
Polttava Sydämmeen katkeraan
Karkaa Liekki Elämän
Saa Tähdet Taivaan
Suru Enkelin Lähettää
Vie Suru Sydäntä
Repivää Tuskan katkeran peittää
Etsii Profeetat Maailmaa
Hukkuvaa Saa Soturi
Miekan Salaisen
Surun Kyyneliin
Kätkee
Etsii Elämää palavaa
Tuli Pelko Sieluaan
Etsien Helvetin Läpi juosten
Riehui Elämä Yksin
Soturi sai Palan
Miekkaa Pisaran
Sydän Nöyrä
Miekan Polttaa ja Hetken itkee.
Esa T.
Kevät on ollut opintovalmennuksessa todella tapahtumarikas ja monipuolinen.
Syksyllä aloitettu yhteistyö SaimaanVirran kanssa on jatkunut. Alkuvuoden kiireisten viikkojen jälkeen tämä toiminta on vakiintunut sellaiseksi, että opintovalmentaja käy joka toinen viikko SaimaanVirralla pitämässä yksilövalmennusta heidän asiakkailleen. Nämä tapaamiset jatkuvat myös kesällä. Yhteistyö on ollut mielekästä ja poikinut joukkoomme Imatran Klubitalolle muutamia uusia jäseniä.
Viime syksynä alkoi myös ruotsin ryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti koko kevään ajan. Tämän ryhmä tapaamiset on järjestetty pääasiassa etänä teamsillä. Etämuotoisuus on mahdollistanut sellaisten jäsenten osallistumisen, joille talolle tuleminen olisi haastavaa tai jopa mahdotonta. Ruotsin ryhmä lomailee kesän ja elokuussa teemme uudet suunnitelmat syksylle. Ilmoille on heitetty ajatus siitä, että myös enkun ryhmään voisi olla tulijoita.
Tänä keväänä aiempaa useampi kävijöistämme on hakenut opiskelemaan opintovalmentajan tukemana. Ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin on harjoiteltu ennen kaikkea matikkaa sekä yksityisessä ohjauksessa että ryhmässä. Pääsykokeet pidettiin toukokuun viimeisellä viikolla ja nyt odotellaan tuloksia. Luultavasti opintovalmentaja jännittää tällä hetkellä enemmän kuin kukaan muu. Onhan jokaisen hakijan kanssa tehty useita tunteja yhdessä työtä ja jokaiselle toivoisi koko sydämestään vain kaikkea hyvää sekä toiveiden toteutumista.
Itse olen kevään aikana työstänyt opinnäytetyötäni ja opintovalmennukseen osallistuneet ovat saneet siitä osansa kyselyn muodossa. Kyselyssä kartoitettiin kävijöiden ajatuksia siitä, mitkä ovat toimivimpia keinoja opintojen tukemiseen. Kyselyn vastausten pohjalta olen tehnyt infograafin, jota tulen käyttämään opintovalmennuksessa sekä opiskelijoiden että yhteistyökumppaneiden parissa työskennellessäni.
Huhtikuun aikana pilotoimme Klubitalolla kasvuryhmää. Ryhmä kokoontui kolme kertaa, joten kyse oli lyhyestä mutta sitäkin ytimekkäämmästä ryhmästä. Asetuimme yhdessä pohtimaan omaa henkilökohtaista kasvua; huomaammeko, miten opimme uutta joka päivä? Jokaisella meistä on vahvuuksia ja myös heikkouksia. Se on inhimillistä; olemme kaikki tietyllä tapaa keskeneräisiä, kasvaen ja kehittyen päivittäin. Valmiiksi emme tule koskaan, ja hyvä niin. Siten meillä on jatkuva mahdollisuus kehittyä. Olemme kehityskelpoisia kaikki.
Ryhmässä sivusimme mielenkiintoisia aiheita, raapaisten pintaa sieltä ja täältä. Herätellen ajatuksia. Ihmettelimme itsetuntemusta monelta eri kantilta; mitä minä jo osaan, mitä voisin oppia lisää. Rajaammeko itseämme negatiivisten näkemysten kautta? Osaammeko nähdä hyvän itsessämme, ympärillämme? Näemmekö mahdollisuudet elämässämme?
Ajattelimme armollisuutta; minä riitän tässä hetkessä, minun ei tarvitse osata kaikkea. Mietimme unelmia, ja niistä mahdollisesti kumpuavia tavoitteita – ja miten lähteä niitä kohden, sopivin askelin. Miten saada tukea toisilta omien tavoitteiden saavuttamiselle – yksin ei pidä jäädä kenenkään, ei tavoitteidenkaan kanssa. Kasvoimmeko ryhmän aikana? Takuuvarmasti. Annoimme toisillemme ajateltavaa, opimme toisiltamme. Kenties kylvimme lisää kasvunsiemeniä mieliimme – uskaltautuen unelmoimaan. Suunnaten rohkeammin kohti tulevaa.
Intialainen sanonta toteaa: ”Kaikkien huomisten kaikki kukat ovat tämän päivän siemenissä.” Mietelauseet herättävät nimensä mukaisesti mielen pohtimaan lauseen sisältöä – avautuen jokaiselle omalla tavallaan. Kukin tulkitsee mietelauseita muun muassa oman elämänkokemuksensa kautta, joten mielestäni yhtä oikeaa tulkintaa ei ole – ne ovat jokaiselle henkilökohtaisesti oikeita.
Miten itse tulkitsen intialaista sanontaa? Näen siinä ennen kaikkea lupauksen tulevaisuudesta, siementen ollessa orastavia tavoitteita. Tulevien kukkien siemenet kylvetään tänä päivänä. Tavoitteita asetetaan tässä hetkessä, ja niiden tuottama tulos puhkeaa kukkaan tietyn ajan kuluttua.
Minulle sanonta tuo omalla tavallaan rauhaa; se luo uskoa tulevaan. Se muistuttaa kärsivällisyydestä; pienet askeleet tässä hetkessä kaikuvat tulevaisuudessa. Siemenet, joita kastelet, puhkeavat lopulta kukkaan. Tämä on hyvä tiedostaa: jos kastelet negatiivisuuden siemeniä, valtaavat ne rikkaruohoina elämäsi. Mutta positiivisuuden siemenistä huolehtien, ne voimistuvat ja tuovat hyvää, väririkasta kauneutta elämääsi.
Mitä sitten voivat olla niitä tärkeitä positiivisuuden siemeniä?
Ensimmäisenä mieleeni tulee armeliaisuus itseä kohtaan. Kastele sitä ymmärryksen siementä, että keskeneräisyys on hyväksyttävää ja inhimillistä. Maailma, jossa elämme, vaatii ja odottaa meiltä paljon. Tuntuu, että riittävyys määritellään ulkopuolelta. Mutta kuitenkin sinun tarvitsee riittää vain itsellesi. Sinun ei tarvitse olla enempää. Anna sisälläsi kasvaa se ymmärrys, että sinä riität, juuri sellaisena kuin olet juuri nyt. Tässä hetkessä. Sinun ei tarvitse kehittyä, vaan sinä voit kehittyä. Näe keskeneräisyytesi mahdollisuutena oppia uutta, ei sinua huonommaksi määrittelevänä asiana.
Ole rohkeasti utelias. Tutustu itseesi, pohdi mitä siemeniä haluat elämäsi pellolle kylvää. Ota ensimmäinen askel kohti uutta tulevaa, ja ole kärsivällinen. Uudet, paremmat asiat tulevat elämääsi, kun annat niille tilaa. Se, mitä teet tänään, tuottaa hedelmiä huomenna.
Näin loppuun lainaan Mike Dooleyn ajatuksia:
”Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista.
Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen, kun olet lukenut tämän.”
Tämä on minun tarinani, joka toivottavasti rohkaisee teitä, jotka kamppailette sairauksien ja huolien parissa. kaikesta selviää, paitsi kuolemasta, joka on lopullinen.
Synnyin kolmilapsisen perheen kuopuksena, siis lellipentu. Lapsuutta varjosti jatkuva sairastaminen ja lääkärissä ramppaaminen jopa
Helsingissä asti, koska lähempänä ei ollut sen alan spesialistia. 14-vuotiaana sairastuin aivokalvontulehdukseen, joka saattaa selittää psyykkisen sairastumisen 28vuotiaana.
Lapsuus ja nuoruus oli onnellista aikaa eikä meillä ollut puutetta mistään. Olin hirveä hikari koulussa.
Sitten synnytin tyttären, josta seurasi psykoosi, koska lääkärin mukaan ei voinut määrätä psyykelääkkeitä, koska imetin.
Syksyllä tuli vaikea masennus ja olin sängyn pohjalla lähes kaksi vuotta. Siitäkin selvittiin.
Vuonna 2010 sain oikean diagnoosin ylilääkäri Veijo Nevalaiselta: kaksisuuntainen mielialahäiriö. Olin vuosia yrittänyt sanoa eri lääkäreille, että minusta tämä on kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Silloiset lääkärit sanoivat toistuvasti, että minä olen lääkäri ja teen diagnoosit. Tyydyin siihen ja sain 16 vuotta hillua mielin määrin ilman riittävää lääkitystä. se on vaan vilkas ja sosiaalinen ja välillä hiljaisempi.
Onneksi nyt on kokemusasiantuntijoita ja potilastakin kuunnellaan. toisin oli vuonna 1994 kun ensimmäisen kerran sairastuin. No hard feelings lääkärit ja hoitohenkilökunta. en muistele pahalla, minä selvisin.
Kesäkuussa vuonna 2023 satutin polveni, kun liukastuin Viron kylpylässä lomaillessa. Se valvottaa välillä öisin.
Kaikella on tarkoitus, aina ei vaan ymmärrä mikä. Luoja yksin tietää, mutta ei kerro.
Jos minun tarinani auttaa yhtäkin kohtalotoveria olen onnistunut jossakin.
Minut on pitänyt hengissä perheen tuki, ystävät, vertaiset, harrastukset ja lähes jokapäiväinen saunominen. Nyt on liikunta lähes jäänyt vesijuoksua lukuun ottamatta.
Aprillipäivänä äitini menehtyi 86vuotiaana. Olimme tosin läheisiä. Olin hänen tukenaan viisi vuotta käyttäen kaihileikkauksessa, rokotuksissa, hammaslääkärissä yms.
Terveisin mielenterveyskuntoutuja Jaana, Klubitalon jäsen numero 28, vuodesta 1999.
Genre: Trilleri/Jännitys
Näyttelijät: Christian Bale, Hugh Jackman, Scarlett Johansson.
Sivuosissa: Michael Caine, Andy Serkis, David Bowie
Ohjaus: Christopher Nolan
Käsikirjoitus: Christopher Nolan (elokuva), Jonathan Nolan (elokuva), Christopher Priest (novelli)
Tuotantovuosi: 2006
Tuotantomaa: Iso-Britannian, USA
Kesto: 128 min.
Juonen kuvaus lyhyesti:
Lontoo, 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku, Alfred Borden (Christian Bale) ja Robert Angier (Hugh Jackman) ovat taikureita, jotka kilpailevat armottomasti paremmuudesta. Scarlett Johansson on näyttämöavustaja. David Bowie esittää Nikola Teslaa. Sivurooleissa nähdään myös Michael Caine ja Andy Serkis. Scarlett Johanssonin esittämästä avustajasta tulee pelinappula näiden kahden taikurin välisessä, kuolettavassa kilpailussa, jossa kaikki keinot ovat sallittuja. Kumpikin osapuoli saa kokea menestystä ja kärsimystä. Kumpikin taikuri esittää oman versionsa telesiirtyvästä miehestä. Borden (Bale) onnistuu hänen identtisen kaksoisnäyttelijänsä avulla, Angier (Jackman) saa apua Nikola Teslalta (Bowie), jonka suunnitelma laite kirjaimellisesti siirtää hänet paikasta toiseen. Teslan laitteella onkin yllättäviä sivuvaikutuksia…
Arvio:
Christopher Nolanin ’The Prestige’ elokuva on aivan loistava jännitysnäytelmä. Jatkuvan kilpailun ohella keskitytään välillä myös taikureiden perheisiin, ihmissuhteisiin ja taikureiden käyttämiin laitteisiin ja siihen, miten taikatemppuja tehdään. Elokuvasta ei juonenkäänteet lopu kesken. Elokuva itsessään on taikatemppu, jonka loppuratkaisu ei välttämättä selviä yhdellä katselukerralla…
Suosittelen katsomaan, jos tykkää Christopher Nolanin elokuvista taikka samannimisestä novellista. (Elokuva perustuu novelliin)
Annan elokuvalle:
Siitä on tovi kun viimeksi kerroin kässäpajan kuulumisia. Meitä on pieni, mutta tuottelias ryhmä kädentaitajia. Vaikka mosaiikkityöt ovat meitä innostaneet eniten, niin olemme tutustuneet uusiinkin käsitöihin.
Syksyllä teimme pieniä tauluja prässätyistä kasveista. Niitä on nähtävillä neukkarin lipaston päällä. Hannu teki isomman taulun itselleen ja siitä kuva ohessa.
Kokeilimme myös pienimuotoisempaa mosaiikkitöiden tekemistä. Maalasimme tulitikkuaskin kannen mustaksi ja liimasimme siihen kananmunan kuorien palasia. Lopuksi maalasimme työt niillä väreillä mitä kaapista löytyi. Tämä työskentely oli aikamoista pipertämistä, täytyy myöntää.
Tämän jälkeen perehdyimme perinnekäsityöhön eli teimme etupistokirjontaa. Tavallisesti tätä tehdään kankaalle, mutta me ompelimme kuviot korttipohjiin. Valmistimme onnittelukortteja tulevaisuuden varalle.
Kevätpuolella palasimme taas perinteisen mosaiikin pariin. Haasteeksi otimme saviruukkujen koristelun. Hankimme laattaliimaa ja teimme useamman ruukun kesän istutuksia varten. Allekirjoittanut käytti tavallisia kaakelilaattoja kuvioiden tekoon. Tuija sen sijaan rikkoi ruusukuppeja ja -lautasia työhönsä. Kaareva muoto haastoi tekijää. Kuvioihin oli hyvä valita pieniä palasia. Hannu puolestaan valmisti kellotaulun ja hyödynsi kotoa löytyneen kellokoneiston tähän työhön. Viisaritkin hän valmisti itse, jotta ne asettuivat hyvin paikalleen.
Ryhmä on nyt kesätauolla. Kässäpaja jatkaa syksyllä, jos innokkaita harrastajia vielä löytyy muodostamaan ryhmän. Teimme huomion, ettei luovuus sammu minnekään vaan muuttaa muotoaan. Opiskelija Ellin innoittamana perustimme taideryhmän. Maalaamme nyt kesällä akryylimaaleilla tauluja. Innostavaa tutustua uuteen ilmaisumuotoon.
Terveisin, Ritva R .
Hiivataikinan tekemisessä olemme varmaan kaikki kuulleet sanan: SITKO.
Mitä se merkitsee taikinassa, mistä tietää, että riittävästi alustanut ja saanut taikinaan sitkon?
Sitko on taikinan tukirunko, ja on sopiva, kun jauhojen tärkkelys on sitoutunut sitkoverkkoon eikä taikina tartu kulhon reunoihin.
Hyvän sitkon tunnistaa taikinan tarttumattomuuden lisäksi hyvästä muotoiltavuudesta. Alustettaessa voi testata taikinaa ottamalla pienen palan taikinaa ja venyttää sitä varoen kalvomaiseksi. Jos taikina repeää herkästi, kannattaa alustaa vielä jokunen hetki.
Riittävän sitkon omaavasta taikinasta saa varoen venyteltyä ohuen, lähes läpinäkyvän kalvon.
Hiivataikinankohottaminenmikroaaltouunissa
Kupillinen vettä kuumennetaan mikrossa niin että muodostuu höyryä mikron sisälle. Sitten vain taikinakulho mikroon kohoamaan. Lämpö ja kosteusnopeuttavattaikinannousua.Mikroonmyösvedotonpaikka.Mikroa eipannapäällekohotuksenaikana.
Oletko nuori aikuinen, jota kiinnostaisi luova ja yhteisöllinen tekeminen? Kulttuuripaja on yhteisö 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on jokin mielenterveyden haaste tai muuten haastava elämäntilanne. Mansikka rakentuu kävijöidensä näköiseksi, niin toiminnaltaan kuin ulkomuodoltaan. Toiminta perustuu kävijöiden ajatuksille ja ideoille, jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa.
"Kulttuuripaja on turvallinen paikka, jossa kaikki huomioidaan tasapuolisesti. Täällä autetaan missä voidaan, omien taitojen ja voimavarojen mukaan" kertoo Anonyymi kävijä.
Tarjoamme toiminnallista vertaisohjattua toimintaa, jossa koulutetut vertaisohjaajat pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaista toimintaa omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan. Vertaisohjaajalla ei tarvitse olla erityisosaamista, innostunut asenne riittää! Vertaisohjaajakoulutukseen osallistuvan ei tarvitse sitoutua ohjaamaan toimintaa, jokainen voi valita itselleen ja voimavaroilleen parhaiten sopivan tavan olla osa yhteisöä. Koulutuksen tarkoitus on antaa osallistujalle eväitä toiminnan suunnitteluun ja valmistella osallistujia ryhmien tai yksittäisten aktiviteettien toteuttamiseen. Seuraava vertaisohjaajakoulutus järjestetään syksyllä.
Mansikka mahdollistaa myös vapaamman toiminnan, kuulumisten vaihto kahvikupin äärellä on enemmän kuin suotavaa. Tekemistä kaipaavalle on tarjolla monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia. Mansikasta löytyy kaikkien käyttöön esimerkiksi tietokone, piirtonäyttö, pleikkari ja Nintendo switch, lautapelejä, kirjallisuutta, ompelukoneita ja kankaita, neulonta- ja virkkausvälineet sekä lankoja, erilaisia taide- ja käsityötarvikkeita. Käytössämme on myös bändikämppä kerran viikossa.
Ensimmäistä kertaa Mansikassa käymässä oleva Inka kertoo että ensivaikutelma paikasta on viihtyisä ja sinne on helppo tulla. Täältä löytyy mielekästä tekemistä, vaikka ei tullessaan tietäisi mitä haluaa tehdä, Inka lisää.
Kesän aukioloajat:
Maanantai klo 10.00-16.00
Tiistai klo 10.00-16.00
Keskiviikko klo 13.00-18.00
Torstai klo 10.00-16.00
Poikkeuksista tiedotetaan Instagramissa ja Facebookissa.
Tulevat tapahtumat: la 6.7. Pride kulkue ja picnic, Lappeenranta Mustan ja valkoisen teatteri, päivä ja esitys tarkentuu myöhemmin to 25.7. vierailu Imatran Taidemuseoon yhteinen retki Näitten Paikan kanssa, ti 9.7.
tupuna.kuusitunturi@eskot.org
Osoitteemme: Asemäentie 1 55120Imatra (Vanha Siwan tila)
Seuraa meitä somessa! Facebook: Kulttuuripaja Mansikka Instagram: kulttuuripaja mansikka Tiktok: kulttuuripajamans